YTY-Töitä Lapissa 10 Vuotta YTY-Työt Vuonna 2004 Lapin Ympäristökeskuksen Moniste

58 Kimmo Lohela YTY-töitä Lapissa 10 vuotta YTY-työt vuonna 2004 Lapin ympäristökeskuksen moniste

Kimmo Lohela

YTY-töitä Lapissa 10 vuotta YTY-työt vuonna 2004

ROVANIEMI 2005 ...... LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS Julkaisua on saatavana myös Internetistä http://www.ymparisto.fi/lap

ISSN 1455-2639

Kuvien käsittely: Hannu Lehtomaa Taitto: Kyllikki Koskela

Gummerus Kirjapaino Oy

Saarijärvi 2005 ○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Lukijalle

Oheinen työllistävien ympäristötöiden (YTY-työt) 10-vuotisraportti kuvaa Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoimaviranomaisten sekä lukuisten muiden yh- teistyökumppanien hyvän yhteistyön tuloksia pitkäaikaistyöttömien työllistämi- sessä. Saavutetut tulokset ovat oiva esimerkki siitä, miten Lapissa viranomaiset ja muut yhteiskunnan sektorit kykenevät hedelmälliseen yhteistyöhön. YTY-töiden avulla on voitu viedä motivoivia työskentelymahdollisuuksia laajasti eri puolille Lappia ja erityisesti lähelle pitkäaikaistyöttömyydestä kärsiviä ihmisiä. Toiminnalla on ollut vaikutuksia hyvin laajasti eri yhteiskunnan sektoreille. On kyetty katkaisemaan pitkään jatkuneita työttömyyskausia. On tuotettu rakenteita, joita voidaan suoraan tai epäsuorasti käyttää hyväksi matkailussa ja en- nen kaikkea on luotu pitkäaikaistyöttömille uskoa itseensä ja tulevaisuuteen sekä parannettu ympäristön tilaa. Parhaimmillaan 1990-luvun loppupuolella toiminta on ollut hyvin laajaa, mutta se on valitettavasti hiipumassa, koska työministeriön palkkaperusteisen rahoituksen perusteitä on muutettu siten, että Lapin YTY-töiden rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi. Tällainen kehitys on Lapin kannalta katsoen todella valitettavaa! Uskon kuitenkin, että saavutetut hyvät tulokset puhuvat puo- lestaan ja toimintaa saadaan tulevaisuudessa elvytetyksi. Lopuksi haluan kiittää Lapin ympäristökeskuksen henkilökuntaa, Lapin TE- keskuksen työvoimaosastoa, alueellisia työvoimatoimistoja, kuntia sekä kaikkia muita hankkeisiin osallistuneita tahoja erinomaisesta yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Kuten tästä raportista voidaan todeta, voimme olla todella tyyty- väisiä tekemäämme työhön!

Kari Kinnunen

Lapin ympäristökeskuksen johtaja ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 3 Sisällys

Lukijalle ...... 3 1 Johdanto ...... 5

2 YTY-työt Lapissa ...... 6 2.1 Töiden organisointi ...... 6 2.2 Työvoima ...... 7 2.3 Rahoitus ja yhteistyötahot ...... 7 2.4 Työkohteet...... 7

3 YTY-työvuosi 2004 ...... 8 3.1 YTY-töiden työvoima ja työllisyysvaikutus ...... 8 3.2 YTY-töiden kustannukset ...... 10 3.2.1 Palkkauskulut ...... 10 3.2.2 Oheiskulut ...... 10 3.2.3 Työllistämisvuoden kustannukset ...... 10 3.3 Vuoden 2004 työkohteet ...... 11 3.3.1 Vesistöjen hoito ...... 11 3.3.2 Kulttuuriympäristön hoito ...... 12 3.3.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö ...... 13 3.3.4 Jätehuolto ...... 15 3.3.5 Luonnonsuojelu ...... 15

4 YTY-töitä Lapissa yli 10 vuotta ...... 16 4.1 Katsaus YTY-töiden historiaan ...... 16

5 YTY-työt Lapissa vuosina 1995–2004...... 18 5.1 YTY-töiden työllisyysvaikutukset...... 18 5.2 YTY-töiden kustannukset ...... 19 5.3 Työkohteet...... 19 5.3.1 Valtatie 4:n maisema-alueiden parantaminen -projekti ...... 20 5.3.2 Ulkujoen myllyn kunnostustyöt Rovaniemen mlk:ssa ...... 21 5.3.3 Rukomasaaren perinnebiotooppien hoito Muoniossa...... 22 5.3.4 Moinalahden kappelin rakentaminen Pellossa ...... 22 5.3.5 Naumanniemen kunnostustyöt Posiolla ...... 23 5.3.6 Laestadius-polun rakentaminen Kolarissa ...... 24

6 YTY-töiden merkitys ...... 25 6.1 YTY-työt Lapin hyvinvoinnin tukena ...... 25 6.2 Sallan kunnan kokemuksia YTY-töistä ...... 25 6.3 YTY-yhteistyö Kolarin työvoimatoimiston kanssa ...... 26

7 Yhteenveto ...... 27

Lähteet ...... 28 Liitteet ...... 29

Kuvailulehdet ...... 34 ○○○○○○○○○○○○○ 4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58

Johdanto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 Ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllistämistöitä eli ns. YTY-töitä on toteutettu Lapissa vuodesta 1994 lähtien. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön (30.5.1993). YTY-töillä voidaan vaikuttaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilanteeseen sekä ympäristön laatuun. Töiden toteuttamisessa työministeriön, ympäristöministeriön ja kuntien rahoituspäätöksillä on keskeinen merkitys. Lapissa YTY-töiden pääorganisoijana toimii ympäristökeskus, joka toteuttaa Lapin TE-keskuksen ja muiden yhteistyökumppanien myöntämin varoin vesistö- jen ja kulttuuriympäristön hoitoon, ulkoiluun ja virkistyskäyttöön, jätehuoltoon sekä luonnonsuojeluun liittyviä töitä. Työkohteet valitaan yhteistyössä kuntien ja työviranomaisten kanssa. Kohteiden valintaan vaikuttavat niiden yleishyödylli- syys sekä positiiviset vaikutukset alueen ympäristöön ja elinkeinoelämään. YTY-työt on koettu erittäin käyttökelpoiseksi työllistämismuodoksi Lapin syrjäisillä, työttömyyden vaivaamilla alueilla. Lapin ympäristökeskus on työllis- tänyt YTY-töiden kautta yli 5 000 pitkäaikaistyötöntä. Töiden kokonaistyöllisyys- vaikutus on ollut yhteensä yli 1 900 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 45 miljoonaa euroa. YTY-töillä luodaan määräaikaisia työpaikkoja, jotka vaikuttavat pysyvien työpaikkojen syntymiseen. Työllistämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi YTY-töillä on selkeä positiivinen merkitys kylien elinvoimaisuuteen ja asuttuna säilymiseen, alueiden käyttökelpoisuuteen sekä ym- päristön viihtyisyyteen. Tämä osaltaan parantaa alueiden matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia.

Rovaniemellä 21.3.2005

Kimmo Lohela ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 5

YTY-työt Lapissa ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2.1 Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa YTY-töiden toteuttamisesta vastaa ympäristöteknii- kan tulosalue. Lapin lääni on jaettu kahteen alueeseen, joiden vetäjinä toimivat aluevastaavat vastaavat oman alueensa kuntien YTY-töistä ja työnsuunnittelijoi- den toiminnasta. Aluevastaavat hoitavat yhteydenpidot kuntiin ja työvoimatoi- mistoihin sekä neuvottelevat YTY-töiden rahoituksesta ja työvoimasta. Työnteki- jöiden palkkauksesta ja työmaiden johdosta vastaavat rakentamisyksikön työ- maapäälliköt.

Utsjoki

Inari

Enontekiö Itä-Lapin suunnittelualue

Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski

Kolari Pelkosenniemi

Pello Salla Roi mlk Kemijärvi

Ylitornio Rovaniemi

Tervola Tornio Posio Länsi-Lapin Ranua suunnittelualue Simo Kemi Keminmaa

Kuva 1. Lapin läänin suunnittelualueet kunnittain. ○○○○○○○○○○○○○ 6 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 2.2 Työvoima Kuntiin on palkattu palkkaperusteisin työllisyysvaroin työnsuunnittelijoita, joiden tehtäviin kuuluvat mm. työkohteiden esivalmistelu yhdessä sidosryhmien kanssa, rahoituksen järjestely, lupa-asiat, uusien kohteiden kartoitus sekä töiden raportointi. Työnsuunnittelijoiden tehtävänä on lisäksi osallistua työntekijöiden valintaan sekä vastata työkohteiden työnjohdosta ja töiden organisoinnista. Työn- suunnittelijoilla on suurin vastuu oman kuntansa YTY-töistä. Eniten työllistävissä kunnissa työnsuunnittelijoilla on apunaan työnjohtaja sekä toimistotyöntekijä. Työnsuunnittelijat voivat olla palkkaperusteisella työllistämistuella palkattuna enintään kaksi vuotta ja heille pyritään järjestämään 100-prosenttinen työaika. Työkohteisiin palkataan työvoimatoimiston palkkaperusteisella työllistämis- tuella pitkäaikaistyöttömiä. Työntekijät palkataan töihin 85-prosenttisella työajalla, keskimäärin puolen vuoden mittaisiin työsuhteisiin. Työllistämisajankohta ajoit- tuu kesäkuukausille, jolloin YTY-toiminta on vilkkaimmillaan.

2.3 Rahoitus ja yhteistyötahot YTY-töiden keskeisin rahoitus muodostuu Lapin TE-keskuksen osoittamasta palk- kaperusteisesta työllistämistuesta, jolla työntekijät palkataan. Työvoimatoimistot osoittavat lisäksi varoja työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuviin oheiskustan- nuksiin (mm. turvavarusteet, matkakorvaukset). Toisena merkittävänä rahoittaja- na ovat ympäristöministeriö ja kunnat, jotka myöntävät Lapin ympäristökeskuk- selle varoja YTY-töiden hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Lapin ympäristökeskus toteuttaa YTY-töitä yhteistyössä seurakuntien, urheiluseurojen, kylätoimikuntien, kalastuskuntien, yhteismetsien, Metsähallituksen, riistanhoitoyhdistysten sekä muiden julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Nämä tekevät kunnissa toimiville työnsuunnittelijoille aloitteita työkohteista ja sitoutu- vat samalla kustantamaan kohteiden kone- ja materiaalikulut sekä huolehtimaan kohteiden kunnossapidosta.

Kuva 2. Kunnostetun myllyn luovutus yhteistyö- taholle Rovaniemen mlk:ssa. (Kuva: Juha Kokko)

2.4 Työkohteet YTY-töinä toteutetaan vesistöjen ja kulttuuriympäristön hoitoon, ulkoiluun ja vir- kistyskäyttöön, jätehuoltoon sekä luonnonsuojeluun liittyviä kunnostamis- ja ra- kentamistoimenpiteitä. Toteutettavat työkohteet valitaan yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen ym. sidosryhmien kanssa. Valintojen pääkriteereinä ovat töi- den yleishyödyllisyys, toteuttamismahdollisuudet henkilötyönä sekä muiden osa-

puolten sitoutuminen hankkeiden kustannuksiin. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 7

YTY-työvuosi 2004 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3.1 YTY-töiden työvoima ja työllisyysvaikutus Vuosi 2004 oli jo 11. peräkkäinen ns. YTY-työvuosi Lapissa. Vuonna 2004 YTY-töitä tehtiin kaikissa Lapin läänin kunnissa. Utsjoella ei ollut varsinaista YTY-toimintaa, mutta Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena -hankkeelle palkattiin työllisyysvaroin töihin kaksi työntekijää. YTY-töiden työllisyysvaikutus pieneni edellisvuoteen verrattuna noin 19 % ollen 126 henkilötyövuotta (kuvio 4). Vuoden aikana töihin oli palkattuna kaikkiaan 315 eri henkilöä. Töiden luonteesta johtuen toiminta painottui kesäaikaan vilkkaimman kuukauden ollessa heinäkuu, jolloin töihin palkattuna oli 234 henkilöä (kuvio 1). Suurin työllisyysvaikutus saavutettiin Enontekiön kunnassa (kuvio 2).

Henkilöä 250 234 225 221 209 200 185

150 120 110 100

58 50 42 46 31 24

0 123456789101112 Kuukausi

Kuvio 1. YTY-työllistetyt kuukausittain vuonna 2004. ○○○○○○○○○○○○○ 8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 11,8 Enontekiö 11,4 5,1 Inari 4,9 3,1 Kemi 4,5 7,7 Kemijärvi 7,7 3,6 Keminmaa 4,0 6,6 Kittilä 10,7 8,1 Kolari 12,3 2,6 Muonio 3,2 5,9 Pelkosenniemi 7,8 8,0 Pello 8,9 6,6 Posio 6,8 4,8 Ranua 6,8 3,7 Rovaniemen mlk 6,1 4,9 Rovaniemi 5,8 7,3 Salla 13,5 7,8 Savukoski 11,8 3,9 Simo 5,2 Sodankylä 5,2 5,8 5,9 Tervola 5,8 5,4 Tornio 6,4 Utsjoki 0,9 0 6,6 Ylitornio 6,1 0246810121416 Henkilötyövuotta 2004 2003

Kuvio 2. YTY-työllistetyt kunnittain vuosina 2003 ja 2004.

Työllistetyt työntekijät olivat pääasiassa rakennus- ja metsäalan pitkäaikaistyöt- tömiä. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli 5 kuukautta 85-prosenttisella työ- ajalla. Työnsuunnittelijat työllistettiin töihin 100-prosenttisella työajalla ja heille pyrittiin järjestämään pitempiaikainen työsopimus. YTY-töiden oheiskustannusten minimoimiseksi työntekijät pyrittiin hankki- maan mahdollisimman läheltä työkohteita. Jokaiseen työryhmään pyrittiin saa- maan eri alojen ammattiosaamista. Kokeneemmat työntekijät ohjasivat ryhmän nuorempia jäseniä. Tällä voitiin lisätä vähäisen työkokemuksen omaavien henki-

löiden ammattitaitoa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 9 3.2 YTY-töiden kustannukset YTY-töiden kokonaiskustannukset vuonna 2004 olivat Lapissa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Ne muodostuivat seuraavasti (liite 1): - palkkauskulut 2,71 milj. euroa - työntekijöihin kohdistuvat kulut 0,43 milj. euroa - materiaali- ja konekulut 0,45 milj. euroa - hallinnointikulut 0,09 milj. euroa

3.2.1 Palkkauskulut YTY-töiden palkkauskulut katettiin pääasiassa työvoimatoimistojen myöntämis- tä työllisyysmäärärahoista. Kunnissa, joissa työvoimatoimistot eivät pystyneet työnsuunnittelijan kokoaikaiseen palkkaamiseen, maksoi kunta loput 15 % työn- suunnittelijan palkasta. Tämän avulla työnsuunnittelijoille saatiin järjestettyä 100 -prosenttinen työaika.

3.2.2 Oheiskulut YTY-töiden oheiskulut muodostuvat työntekijöihin kohdistuvista kuluista (mm. työkalu-, matkakorvaukset ja turvavarusteet), materiaali- ja konekuluista sekä Lapin ympäristökeskukselle maksettavista YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Työvoimatoimistot osallistuivat oheiskuluihin yhteensä 370 000 euron osuudella, joka muodostui pääasiassa työntekijöihin kohdistuvista kuluista. Kunnat osallistuivat oheiskuluihin yhteensä 410 000 euron osuudella. Tämä osuus palautui takaisin kunnille YTY-töistä saadun laskennallisen kunnallisveron muodossa. Kun- tien maksamat oheiskulut muodostuivat työntekijöihin kohdistuvista kuluista, materiaali- ja konekuluista sekä YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Muut yhteistyötahot osallistuivat oheiskuluihin 200 000 euron osuudella. Osuus kohdistui pääasiassa työkohteiden materiaali- ja konekuluihin. Vuonna 2004 YTY- töitä tehtiin yhteistyössä seurakuntien, kylätoimikuntien, urheiluseurojen, Metsä- hallituksen, Tiehallinnon, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketa- louden tutkimuskeskuksen sekä muiden julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Ympäristöministeriön määrärahoja YTY-töihin käytettiin yhteensä 44 300 euroa, josta 42 000 euroa kohdistui YTY-töiden hallinnointikuluihin.

3.2.3 Työllistämisvuoden kustannukset Työllistämisvuoden palkkakustannukset vuonna 2004 olivat keskimäärin 21 670 euroa sivukuluineen. Osa sopimuksista oli kokoaikaisia ja osa 85-prosenttisia. Oheiskuluja muodostui keskimäärin 6 988 euroa työvuotta kohden, josta työnte- kijöihin kohdistuvia oli 3 419 euroa sekä materiaali- ja konekuluja 3 569 euroa.

Oheiskuluissa ei ole huomioitu YTY-töiden hallinnointikuluja. (liite 1) ○○○○○○○○○○○○○ 10 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 3.3 Vuoden 2004 työkohteet Vuonna 2004 YTY-töiden pääpaino oli ulkoiluun ja virkistyskäyttöön sekä kulttuu- riympäristön hoitoon liittyvissä töissä (kuvio 3). Suosituimpia töitä olivat ulkoilu- ja retkeilyreitteihin liittyvien palvelurakenteiden kunnostaminen ja rakentaminen, vanhojen rakennusten kunnostukset sekä maisemanhoitoraivaukset. Lapin ympäristökeskuksen seurantamallissa työt on jaoteltu kahdeksaan eri työlajiin, joita ovat: - vesistöjen hoito - kulttuuriympäristön hoito - ulkoilu ja virkistyskäyttö - jätehuolto - luonnonsuojelu - suunnittelu ja työnjohto - koulutus - lomat.

Kaikilla työlajeilla on omat tarkenteet, joiden suoritteita voidaan seurata (liite 2). Yhteenveto vuonna 2004 tehdyistä töistä on esitetty liitteessä 3.

Luonnonsuojelu Työnjohto ja 1% suunnittelu Vesistöjen hoito 17 % 3%

Jätehuolto 0,2 % Kulttuuriympäristön hoito 28 %

Ulkoilu ja virkistyskäyttö Koulutus 39 % 0,3 %

Lomat 12 %

Kuvio 3. Vuoden 2004 YTY-työt käytetyn työajan mukaan.

3.3.1 Vesistöjen hoito Vuonna 2004 vesistöjen hoitoon käytettiin työaikaa yhteensä 3,6 henkilötyövuot- ta. Vesistöjen hoitotöillä on tarkoitus mm. parantaa kalojen elinolosuhteita ja ve- sistöjen virkistyskäyttöä sekä estää järvien rehevöitymistä. Vesistöjen hoidon osalta eniten työaikaa käytettiin rantojen raivauksiin. Rantoja raivattiin kaikkiaan 18 hehtaarin alalta neljän eri kunnan alueella. Muoniossa raivattiin Välijoen, Keräsjoen

ja Ruottojoen rantapenkereitä veteen kaatuneista puista. Toimenpiteiden tarkoi- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 11 tuksena oli parantaa jokien kulkuyhteyksiä sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta. Toiseksi eniten työaikaa käytettiin vesikasvustojen niittoon. Niittotyöt suoritettiin pääasiassa ympäristökeskuksen omistamalla niittokoneella. Muonion Ut- kujärvellä vesikasvustoa niitettiin YTY-työntekijöiden voimin soutuveneeseen asennettavalla niittokoneella (kuva 3). Vesikasvustoa niitettiin kaikkiaan 118 hehtaarin alalta kymmenessä eri kohteessa.

Vuoden 2004 vesistöjen hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Kalan istutukset 1 33 000 kpl Koekalastus 8 Rantojen raivaus 7 18,2 ha Ravintoketjun kunnostus 2 1 573 kg Vesikasvuston niitto 10 117,7 ha Muut toimenpiteet 5

Kuva 3. Vesikasvuston niittoa Muonion Utkujärvellä. (Kuva: Esa Muotka)

3.3.2 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoitotöihin käytettiin vuonna 2004 työaikaa toiseksi eniten, kaikkiaan 32,8 henkilötyövuotta. Näillä töillä pyritään parantamaan ja tuomaan esille arvokkaita kylämaisemia sekä lisäämään alueiden matkailullista arvoa. Eni- ten työaikaa kulttuuriympäristön hoidon osalta käytettiin maisemanhoitoraivauk- siin. Maisemanhoidollisia raivaustoimenpiteitä suoritettiin kaikkiaan 317 hehtaarin alalta 56 eri kohteessa. Toiseksi eniten työaikaa käytettiin vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Vanhoja rakennuksia ja rakennelmia kunnostettiin yhteensä

37 kpl. ○○○○○○○○○○○○○ 12 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Vuoden 2004 kulttuuriympäristön hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Maisemaa rumentavien rakennusten purku 7 7 kpl Maisemanhoitoraivaus 56 317 ha Polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus 3 149 m³ Vanhojen rakennusten kunnostus 32 37 kpl Muut toimenpiteet 24

Kuvat 4 ja 5. Posion Kaarelassa kunnostettiin vanha kesänavetta. (Kuvat: Markku Määttä)

3.3.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö Ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyvät työt työllistivät eniten vuonna 2004. Ky- seisiin töihin käytettiin työaikaa yhteensä 44,1 henkilötyövuotta. Näiden töiden tarkoituksena on parantaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tukea matkailuelinkeinon kehittymistä. Kemijärven Pöyliövaaraan rakennettiin YTY-töiden historian ensimmäinen hyppyrimäki. Mäki on kokoluokkaa K-30 ja se oli vuoden

2004 vaativimpia työkohteita (kuva 6). ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 13 Vuoden 2004 ulkoilun ja virkistyskäytön työt: Kohteita Työmäärä Laavut/kodat (rakentaminen/kunnostus) 36 36 kpl Laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat 23 23 kpl Lintutornit (rakentaminen/kunnostus) 3 3 kpl Luontopolut (rakentaminen/kunnostus) 4 17,4 km Nuotiopaikat (rakentaminen/kunnostus) 12 12 kpl Opastustaulut 4 25 kpl Opasteviitat/reittimerkit 2 202 kpl Postilaatikkokatokset 4 143 kpl Uimarannat (rakentaminen/kunnostus) 3 3 kpl Ulkoilu- ja retkeilyreitit (rakentaminen/kunnostus) 25 759,7 km Puuvajat, wc:t ym. rakenteet 37 42 kpl Pitkospuut (rakentaminen/kunnostus) 9 4,7 km Sillat (rakentaminen/kunnostus) 3 4 kpl Näköalatornit/-terassit 2 2 kpl Linja-autopysäkit (rakentaminen/kunnostus) 127 127 kpl Aidat 12 3 165 m Ampumaratojen kunnostus 2 2 kpl Muut toimenpiteet 28

Kuva 6. Lähes valmis hyppyrimäki Kemijärven Pöyliövaarassa. (Kuva: Vesa Kivelä) ○○○○○○○○○○○○○ 14 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 3.3.4 Jätehuolto Jätehuoltoon liittyviä töitä tehtiin yhteensä 0,3 henkilötyövuoden verran; kerät- tiin mm. romuautoja ja metalliromua sekä rakennettiin jätteiden lajitteluopasteita.

Vuoden 2004 jätehuollon työt: Kohteita Työmäärä Jätteenkeräyspaikat 1 1 kpl Romuautojen keräys 1 110 tn Metalliromun keräys 1 30 tn Muut toimenpiteet 19

3.3.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluun liittyviin töihin käytettiin työaikaa 1,2 henkilötyövuotta. Ra- kennettiin mm. pesimä- ja ruokintapaikkoja sekä suoritettiin luontovalvontaa ja pienpetopyyntiä. Muoniossa jatkettiin ympäristöministeriön varoilla vuonna 2002 aloitettua Rukomasaaren tulvaniityn perinnebiotooppien hoitoa. Myös Utsjoella suoritettiin perinnebiotooppien hoitoa Inarin YTY-työntekijöiden toimesta.

Vuoden 2004 luonnonsuojelun työt: Kohteita Työmäärä Perinnebiotooppien hoito 2 25 ha Pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen 1 30 kpl Riistanhoito 1 19 ha Muut toimenpiteet 5

Kuva 7. Enontekiöllä rakennettiin hirviportteja poroaitoihin. (Kuva: Esko Ollila) ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 15

YTY-töitä Lapissa yli 10 vuotta ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4.1 Katsaus YTY-töiden historiaan YTY-töitä on tehty Lapissa vuodesta 1994 lähtien. Toiminnan perustana on ympä- ristöministeriön asettaman työryhmän mietintö (30.5.1993), joka selvitti työllisyy- den sekä ympäristönsuojelun ja -hoidon edistämiskeinoja. Mietinnön pohjalta La- pin vesi- ja ympäristöpiiri aloitti YTY-töiden valmistelun alueellaan. Ajatusten vie- miseksi käytännön tasolle Lapin vesi- ja ympäristöpiiriin perustettiin vuoden 1993 lopulla työryhmä, jossa oli edustajat Lapin vesi- ja ympäristöpiiristä sekä Läänin- hallituksen ympäristöyksiköstä. Alkuvuodesta 1994 työryhmä lähestyi Lapin kuntia ja yhteistyöviranomaisia kirjeitse pyytäen heitä nimeämään yhteyshenkilön YTY-asioiden hoitoa varten. Toiminnasta jaettiin tietoa myös vuosittaisten kuntakierrosten yhteydessä. Ensim- mäinen työnsuunnittelija palkattiin töihin Pelkosenniemen ja Savukosken kunnan alueelle 23.3.1994. Vuoden 1994 aikana töihin palkattiin yhteensä kolme työnsuun- nittelijaa neljän kunnan alueelle. Ensimmäisenä vuonna työnsuunnittelijat esitte- livät mallia kylätoimikuntien kokouksissa, keräsivät aloitteita mahdollisista työ- kohteista sekä ohjasivat käytännön töitä. Vuoden aikana projekteihin palkattiin 20 henkilöä ja toimintaa oli kuuden kunnan alueella. Kolarin Kurtakossa tehtiin yksit- täisiä kyläympäristöä parantavia töitä (mm. maisemaa rumentavien rakennusten purku ja vesikasvuston niitto), Pelkosenniemellä rakennettiin uimaranta- ja virkis- tysalue tulistelukatoksineen ja Unarin Uimaniemessä kunnostettiin vanha vesi- myllyalue. Vuoden 1995 aikana YTY-töitä saatiin käynnistetyksi melkein kaikissa Lapin läänin kunnissa. Toiminnan laajentuessa lääni jaettiin neljään eri alueeseen, joista vastasi neljä alueinsinööriä. Työnsuunnittelijoille järjestettiin yhteiset koulutus- päivät, jossa heidät perehdytettiin töiden koordinointiin ja seurantaan liittyviin tehtäviin. Vuoden aikana YTY-töihin palkattiin lähes 400 pitkäaikaistyötöntä työl- lisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 158 henkilötyövuotta. Vuonna 1996 YTY-toimintaa oli jo jokaisessa Lapin läänin kunnassa. Lapin ympäristökeskukseen Rovaniemelle palkattiin työnsuunnittelija hoitamaan YTY- töiden seurantaan ja kehittämiseen liittyviä työtehtäviä. Työnsuunnittelijoille jär- jestettiin yhteisiä koulutuspäiviä ja käyttöön otettiin Excel-pohjainen seurantalo- make, jonka avulla toteutettuja työkohteita voitiin järjestelmällisesti seurata. Vuo- den aikana YTY-töihin palkattiin yhteensä 512 pitkäaikaistyötöntä ja työllisyys- vaikutus nousi 206 henkilötyövuoteen. Suosituimpana olivat kulttuuriympäristön hoitoon liittyvät työt. Vuodesta 1996 valmistui ensimmäinen koko Lapin läänin kattava ”YTY-vuosiraportti”. Vuosi 1997 oli YTY-töiden historian vilkkain vuosi. Vuoden aikana palkattiin yhteensä 669 pitkäaikaistyötöntä työllisyysvaikutuksen ollessa 263 henkilötyö- vuotta. Toimintaa oli kaikissa Lapin läänin kunnissa ja töiden pääpaino oli edelleen kulttuuriympäristön hoitoon liittyvissä kohteissa. YTY-töihin käytettiin vuoden aikana 5,9 miljoonaa euroa, josta palkkakulujen osuus oli 4,6 miljoonaa euroa ja

oheiskulujen osuus 1,4 miljoonaa euroa. ○○○○○○○○○○○○○ 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Vuonna 1999 aluejakoa uudistettiin siirtymällä kahteen suunnittelualueeseen, joiden toiminnasta vastasi kaksi alueinsinööriä. Toimintaa oli edelleen kaikissa Lapin läänin kunnissa. Edellisvuosista poiketen suosituimpia töitä olivat ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tehtävät. Toiminta vilkastui vuodesta 1998 noin 10 % saavuttaen lähes vuoden 1997 ennätystason. Vuoden 1999 työllisyysvaikutus oli 256 henkilötyövuotta ja töihin palkattiin yhteensä 639 pitkäaikaistyötöntä. Vuonna 2000 YTY-töiden volyymi (229 htv) pieneni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintaa oli Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin läänin kunnissa. Vuoden aikana töihin palkattiin yhteensä 616 pitkäaikaistyötöntä ja työt kohdistuivat pääasiassa ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviin tehtäviin. Vuonna 2001 YTY-töiden volyymi (164 htv) pieneni noin 30 %. Laskun taustalla olivat Lapin ympäristökeskukselle osoitettujen työllisyysmäärärahojen vähen- tyminen. Toimintaa oli Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin läänin kunnissa ja töihin palkattiin kaikkiaan 447 henkilöä. Suosituimpana olivat ulkoiluun ja vir- kistyskäyttöön liittyvät työt. Vuodesta 2001 vuoteen 2003 asti YTY-toiminnan volyymi pysyi suhteellisen vakaana ja toiminta jatkui tuttuun tapaan. Vuonna 2004 koettiin jälleen voimak- kaampi muutos, kun YTY-töiden työllisyysvaikutus (126 htv) putosi noin 19 %. Pudotuksen taustalla oli valtakunnallisesti vähentyneet työllisyysmäärärahat. Vuoden aikana töihin palkattiin yhteensä 315 henkilöä ja eniten tehtiin edelleen ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviä töitä. Vuosi 2004 oli YTY-töiden 11. toimin- tavuosi Lapissa ja keväällä tuli kuluneeksi juhlalliset 10 vuotta siitä, kun ensim- mäinen työllisyysvaroin palkattu työnsuunnittelija aloitti työt Lapin ympäristö-

keskuksessa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 17 YTY-työt Lapissa vuosina 1995–

2004 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5.1 YTY-töiden työllisyysvaikutukset YTY-työt ovat olleet merkittävä työllistäjä Lapin läänin syrjäisillä, työttömyyden vaivaamilla alueilla. Töiden kautta on pystytty tarjoamaan työtilaisuuksia sekä ammattitaitoisille työttömille että monille koulutus-, työhistoria- tai muun taustan vuoksi vaikeasti työllistettäville. Vuosien 1995–2004 välisenä aikana YTY-työt ovat työllistäneet yli 5 000 henkilöä työllisyysvaikutuksen ollessa yli 1 900 henki- lötyövuotta (liite 4).

Henkilötyövuotta 300 263 256 250 229 220 206 200

164 158 157 155 150 126

100

0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Kuvio 4. YTY-töiden työllistämisvaikutus henkilötyövuosina 1995–2004. ○○○○○○○○○○○○○ 18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 5.2 YTY-töiden kustannukset YTY-töiden kokonaiskustannukset vuosien 1995–2004 välisenä aikana ovat olleet yhteensä 44,8 miljoonaa euroa. Ne muodostuvat seuraavasti (liite 4): - palkkauskulut 34,5 milj. euroa - oheiskulut 10,3 milj. euroa

YTY-töiden palkkauskulut on katettu pääasiassa työvoimatoimistojen myöntä- mistä, palkkaperusteisista työllisyysmäärärahoista. Oheiskulut muodostuvat työntekijöihin kohdistuvista kuluista, työkohtei- den kone- ja materiaalikuluista sekä YTY-töiden hallinnointikuluista. Ne on katettu työvoimatoimistojen, kuntien, ympäristöministeriön sekä muiden yhteistyö- kumppaneiden myöntämistä varoista. Oheiskuluissa ei ole huomioitu Lapin ym- päristökeskukselle YTY-töiden hallinnoinnista aiheutuneita kuluja, jotka katettiin vuoteen 2000 saakka ympäristökeskuksen yleishallintokuluista.

Milj.euroa 5 4,56 4,5 4,41 4,04 4,01 4 3,54 3,5 3,10 3,02 3,05 3 2,71 2,5 2,03 2

1,5

0,5

0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Kuvio 5. YTY-töiden palkkauskulut vuosina 1995–2004.

5.3 Työkohteet YTY-töitä on tehty jokaisessa Lapin läänin kunnassa ja lähes jokaisessa kylässä. Työkohteet ovat sijoittuneet tasaisesti eri puolille lääniä painottuen voimakkaim- min työttömyyden vaivaamille alueille. Suosituimpina ovat olleet ulkoiluun ja vir-

kistyskäyttöön sekä kulttuuriympäristön hoitoon liittyvien töiden tekeminen. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 19 Vuosien 1996–2004 aikana YTY-töinä on mm: - raivattu apajapaikkoja 250 ha - tehty ravintoketjukunnostusta (roskakalan pyynti) 326 tn - niitetty vesikasvustoa 1 138 ha - purettu maisemaa rumentavia rakennuksia 320 kpl - tehty maisemanhoitoraivauksia 4 043 ha - kunnostettu vanhoja rakennuksia 1 079 kpl - rakennettu ja kunnostettu laavuja ja kotia 527 kpl - rakennettu laitureita, telarantoja ja veneenlaskuluiskia 143 kpl - rakennettu ja kunnostettu lintutorneja 43 kpl - rakennettu ja kunnostettu luontopolkuja 39 kpl - rakennettu ja kunnostettu nuotiopaikkoja 138 kpl - rakennettu ja kunnostettu pitkospuita 82,2 km - rakennettu ja kunnostettu ulkoilu- ja retkeilyreittejä 7 183 km - rakennettu puuvajoja, käymälöitä ym. rakenteita 651 kpl - rakennettu ja kunnostettu jätteenkeräyspaikkoja 220 kpl - kerätty romuautoja 1 391 tn.

5.3.1 Valtatie 4:n maisema-alueiden parantaminen -projekti Valtatie 4:n maisema-alueiden parantaminen -projekti toteutettiin vuosina 1996– 1999. Sen tavoitteena oli kehittää valtatiestä maisemallisia kohokohtia, vaihtele- vuutta ja lappilaista kulttuuria sisältävä liikenneväylä sekä parantaa tien liikenne- turvallisuutta. Tavoitteena oli myös korostaa hoidetun ja siistin ympäristön merki- tystä mm. matkailulle sekä lisätä myönteistä ympäristöasennetta ja aktivoida ih- miset omaehtoiseen ympäristönhoitoon järjestämällä talkoita ja tempauksia. (Ne- nonen, 2000) Projektissa parannettiin tieltä avautuvaa maisemaa kunnostamalla huono- kuntoisia, pääasiassa perinteisiin elinkeinoihin liittyviä rakennuksia, avaamalla umpeenkasvaneita näkymiä, hoitamalla tienvarsimetsiköitä sekä ehostamalla maisemallisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevia suosittuja levähdysalueita Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Rovaniemen maalaiskunnan, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnissa. (Nenonen, 2000) Projektin vetovastuu oli Lapin ympäristökeskuksella ja yhteistyökumppa- neina toimivat Lapin TE-keskuksen työvoimaosasto, kunnat (Simo, Kemi, Kemin- maa, Tervola, Rovaniemen maalaiskunta, Sodankylä, Inari ja Utsjoki), kuntien työ- voimatoimistot, kylätoimikunnat, Lapin tiepiiri, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin maaseutukeskus ja Pidä Lappi Siistinä ry. Työt toteutettiin pääasiassa työlli-

syysvaroin YTY-töinä. (Nenonen, 2000) ○○○○○○○○○○○○○ 20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Kuvat 8 ja 9. Valtatie 4-projektissa mm. kunnostettiin yli 300 rakennusta ja rakennelmaa. (Kuvat: Pekka Lehto ja Suvi Nenonen)

5.3.2 Ulkujoen myllyn kunnostustyöt Rovaniemen mlk:ssa Vuosina 1995–1997 kunnostettiin Rovaniemen maalaiskunnassa Vanttausjärven pohjoispäässä sijaitseva Ulkujärven mylly. Ulkujärven mylly sijaitsee kohdassa, jossa Ulkujoki yhtyy Vanttausjärveen. Ensimmäinen mylly alueelle rakennettiin jo 1800-luvun alkupuolella ja se sijaitsi muutaman kymmenen metriä lähempänä Vant- tausjärveä. Nykyiselle paikalleen mylly siirrettiin 1860-luvulla. Ulkujoen mylly on härkinmylly, eli yksinkertaisin ja tyypillisin vesimyllytyyppimme. Myllyä oli käy- tetty viimeksi vuonna 1937 tai 1938 ja se oli päässyt huonoon kuntoon. Kunnostushanke toteutettiin YTY-töinä yhteistyössä Ylä-Kemijoen aluelau- takunnan ja Rovaniemen maalaiskunnan kanssa. Myllyyn tehtiin jauhopöytä ja sammakkohirren säätövipu sekä korjattiin muita pieniä yksityiskohtia. Myllyn ränni ja pato eli tammi tiivistettiin. Kunnostuksen yhteydessä myllytupaan tehtiin pöytä, penkki, hyllyjä ja ritsi sekä korjattiin tuvan takkaa. Lisäksi alueella olevalle laavulle rakennettiin tulipaikka.

Kuvat 10 ja 11. Kunnostettu myllytupa ja ränni Vanttausjärvellä. (Kuvat: Reino Kurkela) ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 21 5.3.3 Rukomasaaren perinnebiotooppien hoito Muoniossa Muonion kirkonkylän läheisyydessä oleva Rukomasaari on ollut suurimmaksi osak- si luonnonniittyä, jota on niitetty 1960-luvulle asti. Niittämisen loputtua alue on kasvanut vapaasti ja pensoittunut. Rukomasaari on osa Muonionjärvi–Utkujoki -aluetta, joka on valittu luonto- ja lintudirektiivien perusteella kansainväliseen Natura 2000-luonnonsuojeluverkostoon. Rukomasaaren perinnebiotooppeja on hoidettu YTY-töinä ympäristöminis- teriön myöntämin varoin vuodesta 2002 lähtien. Alueella tehdyillä toimenpiteillä toteutetaan Lintuvesi Life-projektissa laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Alueel- la on raivattu pajupensaikkoa sekä laidunnettu lampaita.

Kuvat 12 ja 13. Rukomasaaren perinnebiotooppeja on hoidettu raivausten ja lampaiden laiduntamisen keinoin. (Kuvat: Sannamari Kääriäinen)

5.3.4 Moinalahden kappelin rakentaminen Pellossa Vuonna 2003 Pellon Moinalahdessa sijaitsevan srk:n leirikeskuksen yhteyteen rakennettiin kappeli. Kohde toteutettiin YTY-töinä yhteistyössä Pellon srk:n kanssa. Kappelin suunnittelusta vastasi Aatos Keskitalo. Kappeli on mitoitettu 50 hengelle ja se sijaitsee kauniilla paikalla Miekojärven rannalla. Siinä voidaan järjestää julki- sia toimitus- ja kirkkotilaisuuksia. Kappeli on ihanteellinen paikka esim. leiri-, hää- ja kastekäyttöön.

Kuva 14. Moinalahden kappeli Miekojärven rannassa.

(Kuva: Mikko Pelkonen) ○○○○○○○○○○○○○ 22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 5.3.5 Naumanniemen kunnostustyöt Posiolla Posion Naumanniemessä on vuodesta 2002 lähtien kunnostettu kulttuurihistorial- lisesti merkittävää maatilakokonaisuutta. Yksityisomistuksessa olevaan tilaan kuuluu mm. 1800-luvun lopulta oleva päärakennus, karjakeittiö, liiteri, navetta, lammasnavetta, kellari, riihi, olkilato, venevaja sekä tuohikattoisia aittoja. Maati- lan vanhin rakennus on noin 300 vuotta vanha. Tilalla on tähän mennessä mm. kunnostettu aittoja, paja ja kellari sekä korjattu päre- ja tuohikattoja. Kohteen kunnostusta toteutetaan YTY-töinä yhteistyössä tilan omistajan kanssa.

Kuvat 15 ja 16. Posion Naumanniemessä YTY-työt ovat kohdistuneet vanhojen

rakennusten kunnostamiseen. (Kuvat: Mika Lahtela ja Markku Määttä) ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 23 5.3.6 Laestadius-polun rakentaminen Kolarissa Kolarissa aloitettiin kesällä 2003 retkeilyreitin, ns. Laestadius-polun rakentaminen välille Pajala–Lappea–Sieppijärvi. Nimensä reitti on saanut Pajalan Köngäsessä asuneen pappismies Lars Leevi Laestadiuksen mukaan. 1850-luvulla alkanut herä- tysliike keräsi sanankuulijoita Suomen puolelta aina järvikyliä myöten Köngäsen kirkkoon kuulemaan väkevän saarnamiehen saarnoja. Reitti lähtee Köngäsen kar- tanon tietämiltä, jossa Laestadiuksen asuinpaikka on ollut. Sota-ajan jälkeen reit- tiä on käytetty ”jobbi”-tienä raaka-aineiden salakuljettamiseen Suomen ja Ruotsin välillä. Tupakka, kahvi ja hevoset olivat yleisimpiä hyödykkeitä, joita jobattiin. Kartoissa reitti mainitaan ratsutienä (nimi saanut alkunsa ratsastavien kasakoiden mukaan). Reittiä ovat käyttäneet myös metsätyömiehet ja heinäntekijät. Reitin rakentamista toteutetaan yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin TE-keskuksen kanssa TT-projektin ja YTY-töiden varoin. Yhteistyökumppa- neina ovat Kolarin työvoimatoimisto, Kolarin kunta, Kehittyvä Sieppijärvi ry, Ko- larin seurakunta, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus. Reitti on alustavien ta- voitteiden mukaan tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2006 mennessä.

Kuvat 17 ja 18. Laestadius-polku sisältää mm. pitkoksia sekä tauko-

paikkoja. (Kuvat: Reijo Kallioniemi) ○○○○○○○○○○○○○ 24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58

YTY-töiden merkitys ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 6 6.1 YTY-työt Lapin hyvinvoinnin tukena Lapin ympäristökeskuksen YTY-töillä on ollut merkittävä osuus Lapin työttömyy- den hoidossa. Merkitys on korostunut syrjäisillä alueilla, joissa YTY-työt ovat olleet usein ainoa tehtäväalue, johon työttömiä työnhakijoita on voitu sijoittaa. YTY- töiden kautta on pystytty tarjoamaan työtilaisuuksia sekä ammattitaitoisille työt- tömille että monille koulutus-, työhistoria- tai muun taustan vuoksi vaikeasti työl- listettäville. Vaikka YTY-työsuhteista ei ole voitu tehdä pysyviä, ovat ne olleet osaltaan ehkäisemässä rakennetyöttömyyttä ja aktivoimassa sosiaalisesti syrjäy- tymässä olevia henkilöitä. YTY-töiden etuna on niiden helppo toteutettavuus. Työt on voitu toteuttaa nopeasti kevyellä organisaatiolla. Tämän johdosta mielekkäitä töitä on voitu tarjota koko maakunnassa syrjäkyliä myöten ja työntekijät on voitu työllistää heidän omilla kotikylillään. Samalla työt on saatu mielekkäiksi, koska työskennellään oman elinympäristön parantamiseksi. YTY-yhteistyöllä on saatu aikaan monia yleishyödyllisiä, erityisesti matkai- luelinkeinoa tukevia hankkeita. Nämä työt ovat osaltaan parantamassa alueiden matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta vaikuttamassa kylien elinvoimaisuuteen ja asuttuna säilymiseen. YTY-töillä on ollut tärkeä rooli isompien, pitkän valmistelun vaativien hankkeiden eteenpäin viemisessä. Osa näiden hankkeiden kohteista on voitu toteuttaa YTY-töinä. YTY-töillä on ollut tärkeä merkitys myös ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Töinä on toteutettu lukuisia ympä- ristön tilaa parantavia toimenpiteitä ja samalla motivoitu alueiden asukkaita oma- toimiseen elinympäristönsä hoitamiseen.

6.2 Sallan kunnan kokemuksia YTY-töistä Lapin ympäristökeskuksen toteuttamia YTY-töitä on tehty Sallassa vuodesta 1995 lähtien. YTY-työt nähtiin hyvänä mahdollisuutena kehittää kuntaa ja tarjota työt- tömille töitä, joten toimintaan lähdettiin heti mukaan ensimmäisten kuntien jou- kossa. Sallassa YTY-töiden pääpainoalue on 10 vuoden ajan ollut Sallatunturissa, joka on kunnan matkailuelinkeinon kehittämisen kannalta keskeisin alue. Viime vuosina YTY-töitä on Sallatunturin lisäksi tehty myös useissa eri sivukylissä. (Huh- tala, 2005) YTY-töillä on ollut merkittävä vaikutus Sallatunturin alueen kehittämisessä. Töillä on parannettu alueen matkailullista vetovoimaisuutta ja vaikutus on korostunut kesäaikaisen matkailun lisääntymisenä. YTY-töitä on tehty myös erillisrahoituksen saaneiden isompien hankkeiden rinnalla. YTY-työt ovat auttaneet niiden eteenpäin viemistä. Ilman näitä erillisrahoituksen saaneita hankkeita ja YTY- töitä Sallatunturin alue ei olisi läheskään yhtä vetovoimainen kuin mitä se tällä hetkellä on. (Huhtala, 2005) Lapin ympäristökeskuksen tarjoamat YTY-työt ovat olleet merkityksellisiä työllistetyille. Töiden kautta on saatu työllistettyä pitkäaikaisen työttömyyden

johdosta työelämästä syrjäytymässä olevia henkilöitä. Kuntalaisten keskuudessa ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 25 YTY-työt on koettu erittäin myönteisenä asiana ja halukkaita työntekijöitä töihin on riittänyt. Sallassa toteutettuja YTY-töitä pidetään erittäin tärkeänä toimenpi- teenä kunnan työttömyyden hoidossa, koska avoimen sektorin työpaikkoja ei ole tarjolla. Työttömyyden hoidon lisäksi YTY-työt on koettu myös hyväksi tavaksi kehittää kuntaa ja niiden toivotaan jatkuvan tulevaisuudessakin. (Huhtala, 2005)

6.3 YTY-yhteistyö Kolarin työvoimatoimiston kanssa Työvoimatoimiston ja Lapin ympäristökeskuksen tiiviit suhteet ovat olleet raken- tavan ja hyvän yhteistyön perustana. Tärkeimpinä yhteistyömuotoina ovat olleet työllistäminen ja investointien edistäminen. Vuoden 1988 alusta voimaan tullut uusi työllisyyslaki antoi päätöksentekovallan työllistämisasioissa paikalliselle työ- voimatoimistolle Lapin työvoimapiirin sijaan. Tämän uudistuksen myötä työvoi- matoimistoille tuli selkeämpi rooli käydä neuvotteluja virastojen kanssa paikalli- sesta työllistämisestä vuosittain sekä sopia työllistämisen tavoitteista ja tasosta. Tämä yhteistyömuoto on ollut hedelmällistä ja lamavuosista on selvitty. (Vasara, 2005) Kolarin teollisuuden alasajo 1990-luvun taitteessa sekä matkailualan lama- kierre toivat alueelle satoja työttömiä työnhakijoita. Näin valtion virastoille ja kunnalle siirtyi huomattava vastuu työllisyyden hoidosta ja yksittäisten ihmisten toimeentulon turvaamisesta. Alkuvaiheessa YTY-työllistäminen oli lähinnä työt- tömyyden katkaisua ja lyhyiden työsuhteiden tarjoamista. Myöhemmässä vaihees- sa mukaan ovat tulleet laajemmat tavoitteet: työnhakijoiden osaamisen kehittä- minen ja kokonaan uuden ammattitaidon hankkiminen. (Vasara, 2005) Lamavuosien tuloksena kunnan alueella on paljon ammattitaitoisia työttö- miä työnhakijoita, joille avoimen sektorin työpaikkoja ei ole ollut tarjolla. YTY- töiden yhtenä lähtökohtana on paikallisen työnvoiman hyödyntäminen. Kohtei- den kartoituksen yhteydessä laskettuihin työvoimatarpeisiin vastataan kartoitta- malla ensisijaisesti lähikylien työvoimatarjonta. Näin on voitu tarjota työtä myös kuntakeskuksen ja tunturialueen ulkopuolelle. Töiden laaja-alaisuus ja työnteki- jälähtöisyys ovat olleet auttamassa rakennetyöttömyyden hoidossa; ammattitai- dottomuus ei ole ollut työnsaannin esteenä. Työkohteita on ollut lukuisia ympäri kuntaa, joten melkein kaikille halukkaille on pystytty jotakin tarjoamaan. YTY- töinä toteutetut kylä- ja reittihankkeet ovat nostaneet Kolarin ja varsinkin Ylläk- sen imagoa niin kesäretkeilijöiden, murtomaahiihtäjien kuin moottorikelkkailijoi- denkin silmissä. Toimivat reitistöt sekä komeat kylämaisemat ovat parasta ja edul-

lista mainontaa matkailijoille. (Vasara, 2005) ○○○○○○○○○○○○○ 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58

Yhteenveto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 Vuonna 1994 aloitettujen YTY-töiden 11-vuotisen historian aikana on saatu paljon näkyvää tulosta aikaan. Toimintamalli on vuosien aikana hioutunut toimivaksi kokonaisuudeksi ja Lapin ympäristökeskuksen YTY-töistä on kehittynyt merkit- tävä työllistäjä läänissä. Viiden viimeisen vuoden aikana YTY-töillä on saatu työl- listettyä vuosittain keskimäärin 440 henkilöä ja henkilötyövuosia on kertynyt kes- kimäärin 166 vuodessa (liite 4). Työllistämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi YTY-töillä on selkeä positiivinen vaikutus myös kylien elinvoimaisuuteen ja asuttuna säilymiseen. Työt vaikuttavat positiivisesti alueiden ympäristöön ja imagoon sekä lisäävät alueiden matkailullista vetovoimaa ja matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia. YTY-töillä on lisätty paikallisten ihmisten omatoimisuutta ympäristönhoidossa, elävöitetty hiipumassa olevaa talkootoimintaa ja lisätty ter- vettä kotiseutuylpeyttä. Töiden kautta on lisätty myös ympäristöhallinnon tun- nettavuutta kansalaisten keskuudessa. YTY-töissä käytössä oleva rahoitustukimuoto ja toteutusmalli on koettu La- pin alueella vallitsevista erityisolosuhteista johtuen elintärkeäksi. Viime vuosina toiminta on kuitenkin ollut laskusuhdanteessa johtuen Lapin ympäristökeskuk- selle osoitettujen työllisyysmäärärahojen vähenemisestä. Osassa kunnista tämä on johtanut toiminnan loppumiseen. Työministeriön palkkaperusteisella rahoituk-

sella on ratkaiseva merkitys YTY-töiden toteuttamismahdollisuuksiin. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 27 Lähteet

Huhtala, Pekka: kunnansihteeri. Sallan kunta. haastatteli Kimmo Lohela 2.2.2005. Nenonen, Suvi 2000: Valtatie 4:n maisema-alueiden parantaminen -projektin loppuraportti, Lapin ympäristökeskuksen moniste 27, Rovaniemi, Lapin ympäristökeskus.

Vasara, Heino: Johtaja. Kolarin työvoimatoimisto. kirje 21.3.2005 ○○○○○○○○○○○○○ 28 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 LIITE 1 YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuonna 2004 (euroa)

Kunta Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkka- Kaikki Kuntien Kuntien Työvoima- Muiden Oheiskulut Kaikki Vuosi- tekijöitä vuosia kulut palkkauskulut saama maksamat toimistojen maksamat yhteensä kulut kustannus/ yhteensä (ilman (sivu- laskennall. oheis- maksamat oheiskulut yhteensä työntekijä sivukul.) kuluineen verotulo* kulut oheiskulut Enontekiö 24 11,8 201 391 253 820 38 768 6 590 46 797 1 430 54 817 308 637 21 510 Inari 13 5,1 93 015 135 999 17 673 25 654 21 144 4 791 51 589 187 588 26 666 Kemi 6 3,1 53 220 67 514 10 112 10 595 6 566 0 17 161 84 675 21 779 Kemijärvi 18 7,7 123 256 154 243 23 419 34 827 25 560 5 753 66 140 220 383 20 032 Keminmaa 7 3,6 68 859 86 679 13 083 19 725 6 086 0 25 811 112 490 24 078 Kittilä 17 6,6 114 738 145 568 21 800 31 838 21 290 0 53 128 198 696 22 056 Kolari 27 8,1 139 418 174 179 27 187 8 198 30 904 18 230 57 332 231 511 21 504 Muonio 8 2,6 50 084 62 538 9 516 5 460 4 835 3 519 13 814 76 352 24 053 Pelkosenniemi 14 5,9 99 159 123 644 19 832 6 142 21 163 2 877 30 182 153 826 20 957 Pello 27 8 146 663 185 155 27 866 60 803 11 621 35 490 107 914 293 069 23 144 Posio 15 6,6 96 984 121 075 17 942 15 081 24 215 10 630 49 926 171 001 18 345 Ranua 15 4,8 70 145 98 770 12 977 7 444 13 105 6 729 27 278 126 048 20 577 Rovaniemen mlk 7 3,7 60 265 74 973 11 149 10 776 12 450 372 23 598 98 571 20 263 Rovaniemi 7 3,3 61 196 75 642 11 780 20 993 5 853 620 27 466 103 108 22 922 Salla 19 7,3 125 762 157 277 23 580 12 534 28 503 28 507 69 544 226 821 21 545 Savukoski 18 7,8 118 118 148 416 23 624 5 952 22 988 50 28 990 177 406 19 028 Simo 7 3,9 67 281 83 754 12 783 5 093 8 499 15 607 29 199 112 953 21 475 Sodankylä 14 5,2 95 103 118 234 18 070 23 566 22 902 620 47 088 165 322 22 737 Tervola 12 5,9 91 114 113 637 17 312 7 966 8 788 0 16 754 130 391 19 261 Tornio 15 5,4 92 624 115 609 17 367 15 779 10 000 2 216 27 995 143 604 21 409 Utsjoki 2 0,9 11 135 13 934 2 171 0 2 319 0 2 319 16 253 15 482 Ylitornio 21 6,6 118 230 148 425 21 873 21 235 14 900 16 285 52 420 200 845 22 489 LAP** 2 1,7 37 428 46 078 7 205 51 681 0 42 000 93 681 139 759 27 105 Yhteensä 315 126 2 135 188 2 705 163 407 087 407 932 370 488 195 726 974 146 3 679 309 21 670

* Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan tuloveroprosentilla.

** Lapin ympäristökeskuksen työntekijät on työllistetty Rovaniemen kaupungin työvoimatoimiston kautta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 29 LIITE 2 YTY-seurannassa käytössä olevat työlajit ja tarkenteet

Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 1 Vesistöjen hoito 101 - apajapaikkojen raivaus ha 102 - järvien syvyyskartoitus kpl 103 - kalan istutukset kpl 104 - kalastuksen valvonta - 105 - koekalastus - 106 - koskien kunnostus m 107 - kutusorakot kpl 108 - pyydysten valmistus kpl 109 - rantojen raivaus ha 110 - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) kg 111 - vesikasvuston niitto ha 112 - muu vesistöjen hoidon työ -

2 Kulttuuriympäristön hoito 201 - maisemaa rumentavien rakennusten purku kpl 202 - maisemanhoitoraivaus ha 203 - polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus m³ 204 - putki- ja sähkölinjojen maisemointi m² 205 - soramonttujen maisemointi kpl 206 - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl 207 - maitolaitureiden rakentaminen kpl 208 - maitolaitureiden kunnostus kpl 209 - muu kulttuuriympäristön hoidon työ -

3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö 301 - laavujen/kotien rakentaminen kpl 302 - laavujen/kotien kunnostus kpl 303 - laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat kpl 304 - lintutornien rakentaminen kpl 305 - lintutornien kunnostus kpl 306 - luontopolkujen rakentaminen km 307 - luontopolkujen kunnostus km 308 - matkailun aiheuttamat maisemavauriot - 309 - nuotiopaikkojen rakentaminen kpl 310 - nuotiopaikkojen kunnostus kpl 311 - opastustaulut kpl 312 - opasteviitat/reittimerkit kpl 313 - postilaatikkokatokset kpl 314 - uimarantojen rakentaminen kpl 315 - uimarantojen kunnostus kpl 316 - ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen km 317 - ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus km 318 - puuvajat, käymälät ym. rakenteet kpl 319 - pitkospuiden rakentaminen km 320 - pitkospuiden kunnostus km 321 - parkkipaikkojen rakentaminen kpl 322 - parkkipaikkojen kunnostus kpl 323 - siltojen rakentaminen kpl 324 - siltojen kunnostus kpl 325 - näköalatornit/-terassit kpl

326 - linja-autopysäkkien rakentaminen kpl ○○○○○○○○○○○○○ 30 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 327 - linja-autopysäkkien kunnostus kpl 328 - aitarakenteet m 329 - ampumaratojen kunnostus kpl 330 - muu ulkoilu ja virkistyskäytön työ -

4 Jätehuolto 401 - jätteen keräys kg 402 - jätteenkeräyspaikat kpl 403 - romuautojen keräys tn 404 - metalliromun keräys tn 405 - muu jätehuollon työ -

5 Luonnonsuojelu 501 - lintuvesien hoito ha 502 - perinnebiotooppien hoito ha 503 - pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen kpl 504 - riistanhoito ha 505 - uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito ha 506 - pienpetopyydykset kpl 507 - muu luonnonsuojelun työ -

6 Suunnittelu ja työnjohto 601 - suunnittelu - 602 - työnjohto -

7 Koulutus 701 - koulutuspäivät -

8 Lomat 801 - vuosilomat - 802 - lomarahavapaat - 803 - sairaslomat -

804 - muu palkallinen vapaa - ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 31 LIITE 3 Vuonna 2003 tehdyt YTY-työt työlajeittain ja tarkenneittain

Kohteita Työmäärä Vesistöjen hoito - kalan istutukset 1 33 000 kpl - koekalastus 8 - rantojen raivaus 7 18,2 ha - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) 2 1 573 kg - vesikasvuston niitto 10 177,7 ha - muu vesistöjen hoidon työ 5

Kulttuuriympäristön hoito - maisemaa rumentavien rakennusten purku 7 7 kpl - maisemanhoitoraivaus 56 317 ha - polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus 3 149 m³ - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus 32 37 kpl - muu kulttuuriympäristön hoidon työ 24

Ulkoilu ja virkistyskäyttö - laavujen/kotien rakentaminen 31 31 kpl - laavujen/kotien kunnostus 5 5 kpl - laiturit, telarannat ja veneenlaskuluiskat 23 23 kpl - lintutornien rakentaminen 2 2 kpl - lintutornien kunnostus 1 1 kpl - luontopolkujen rakentaminen 1 3,2 km - luontopolkujen kunnostus 3 14,2 km - nuotiopaikkojen rakentaminen 2 2 kpl - nuotiopaikkojen kunnostus 10 10 kpl - opastustaulut 4 25 kpl - opasteviitat/reittimerkit 2 202 kpl - postilaatikkokatokset 4 143 kpl - uimarantojen rakentaminen 1 1 kpl - uimarantojen kunnostus 2 2 kpl - ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen 14 671,2 km - ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus 11 88,5 km - puuvajat wc:t ym. rakenteet 37 42 kpl - pitkospuiden rakentaminen 6 3,6 km - pitkospuiden kunnostus 3 1,1 km - siltojen rakentaminen 2 3 kpl - siltojen kunnostus 1 1 kpl - näköalatornit/-terassit 2 2 kpl - linja-autopysäkkien rakentaminen 77 77 kpl - linja-autopysäkkien kunnostus 50 50 kpl - aitarakenteet 12 3 165 m - ampumaratojen kunnostus 2 2 kpl - muu ulkoilu ja virkistyskäytön työ 28

Jätehuolto - jätteenkeräyspaikat 1 1 kpl - romuautojen keräys 1 110 tn - metalliromun keräys 1 30 tn - muu jätehuollon työ 19

Luonnonsuojelu - perinnebiotooppien hoito 2 25 ha - pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen 1 30 kpl - riistanhoito 1 19 ha

- muu luonnonsuojelun työ 5 ○○○○○○○○○○○○○ 32 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 LIITE 4 YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuosina 1995–2004 (euroa)

Vuosi Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkkakulut Kaikki palkkaus- Kuntien saama Kuntien Muiden Oheiskulut Kaikki kulut tekijöitä vaikutus (ilman kulut (sivu- laskennallinen maksamat maksamat yhteensä yhteensä yhteensä vuosia sivukuluja) kuluineen) verotulo* oheiskulut* oheiskulut 1995 395 158 1 609 558 2 031 710 294 598 Oheiskulutiedot puuttuvat 2 031 710

1996 512 206 2 814 815 3 535 476 514 083 420 190 442 288 862 478 4 397 954

1997 669 263 3 644 081 4 561 986 663 217 525 053 841 501 1 366 554 5 928 540

1998 739 220 3 237 245 4 042 536 598 323 521 039 673 895 1 194 934 5 237 470

1999 639 256 3 532 854 4 412 947 656 516 507 928 915 447 1 423 375 5 836 322

2000 616 229 3 218 564 4 014 026 603 200 453 182 840 218 1 293 400 5 307 426

2001 447 164 2 509 859 3 102 287 470 600 347 220 654 381 1 001 601 4 103 888

2002 408 157 2 429 419 3 020 426 457 605 394 532 643 503 1 038 035 4 058 461

2003 416 155 2 444 517 3 049 495 465 809 435 889 752 470 1 188 359 4 237 854

2004 315 126 2 135 188 2 705 163 407 087 407 932 566 214 974 146 3 679 309 Yhteensä 5 156 1 934 27 576 100 34 476 052 5 131 038 4 012 965 6 329 917 10 342 882 44 818 934

* Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan tuloveroprosentilla.

Eräiden kuntien oheiskulutiedot ovat puutteellisia. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○ 33 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisuaika Lapin ympäristökeskus Huhtikuu 2005 Tekijä(t) Kimmo Lohela Julkaisun nimi YTY-töitä Lapissa 10 vuotta. YTY-työt vuonna 2004

Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllistämistöitä eli ns. YTY-töitä on toteutettu Lapissa vuodesta 1994 lähtien. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietin- töön (30.5.1993). YTY-töillä voidaan vaikuttaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilanteeseen sekä ympäristön laatuun. Töiden toteuttamisessa työministeriön, ympäristöministeriön ja kuntien rahoituspäätöksillä on keskeinen merkitys.

Lapissa YTY-töiden pääorganisoijana toimii ympäristökeskus, joka toteuttaa Lapin TE-keskuksen ja muiden yhteistyökumppanien myöntämin varoin vesistöjen ja kulttuuriympäristön hoitoon, ulkoiluun ja virkistyskäyttöön, jätehuoltoon sekä luonnonsuojeluun liittyviä töitä. Työ- kohteet valitaan yhteistyössä kuntien ja työviranomaisten kanssa. Kohteiden valintaan vaikuttavat niiden yleishyödyllisyys sekä positiiviset vaikutukset alueen ympäristöön ja elinkeinoelä- mään.

YTY-työt on koettu erittäin käyttökelpoiseksi työllistämismuodoksi Lapin syrjäisillä, työttö- myyden vaivaamilla alueilla. Lapin ympäristökeskus on työllistänyt YTY-töiden kautta yli 5 000 pitkäaikaistyötöntä. Töiden työllistämisvaikutus on ollut yhteensä yli 1 900 henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 45 miljoonaa euroa. YTY-töillä luodaan määräaikaisia työpaikkoja, jotka vaikuttavat pysyvien työpaikkojen syntymiseen. Työllistämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi YTY-töillä on selkeä positiivinen merkitys kylien elinvoimaisuuteen ja asuttuna säilymiseen, alueiden käyttökelpoisuuteen sekä ympäristön viihtyisyyteen. Tämä osaltaan parantaa alueiden matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia.

Asiasanat ympäristö, ympäristönhoito, työllisyys, Lappi

Julkaisusarjan nimi ja numero Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero

Rahoittaja/ toimeksiantaja

Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot

ISSN ISBN 1455-2639 Sivuja Kieli 35 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen - Julkaisun myynti/ Lapin ympäristökeskus, Hallituskatu 5, 96100 Rovaniemi jakaja puhelin (016 329 4760, fax (016) 310 340 PL, 8060, 96101 Rovaniemi Julkaisun kustantaja Lapin ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2005 ○○○○○○○○○○○○○○○ 34 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 Sisdoallosiidu Almmustahtti Almmustahttináigi Lappi birasguovddáš 4.2005 Dahkki(t) Kimmo Lohela Prentosa namma YTY-barggut Sámis 10 jagi. YTY-Barggut jagi 2004 áigge

(YTY-työt Lapissa vuonna 2004. Raportti)

Prentosa oasit / eará seammá pro³eavtta prentosat ¡oahkkáigeassu Birassuodjaleami ja dikšuma ovddideaddji barggolašvuoðabarggut, nuppiid sániiguin YTY-barggut leat ollašuhtton Sámis jagi 1994 rájes. Doaibman vuoððuduvvá birasministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuššii (30.5.1993). YTY-bargguin sáhttá váikkuhit erenomážit boaittobeale guovlluid barggolašvuoðadillái sihke birrasa kvalitehtai. Bargguid ollašuhttimis bargoministeriija, birasministeriija ja gielddaid ruhtadanmearrádusain lea guovddáš mearkkašupmi.

Sámis YTY-bargguid váldoorganiserejeaddjin doaibmá birasguovddáš, gii ollašuhttá Lappi BE- guovddáža ja eará ovttasbargoguimmiid mieðihan váriiguin èázádaga ja kulturbirrasa dikšumii, olgun lihkadeapmái ja lustageavaheapmái, ruskafuolahussii sihke luonddusuodjaleapmái gullevaš bargguid. Bargoèuozáhagat válljejuvvojit ovttasbarggus gielddaiguin ja bargovirgeoapmahaèèaiguin. Èuozáhagaid válljemii váikkuhit daid oktasašávki ja positiivvalaš váikkuhusat guovllu birrasii ja ealáhuseallimii.

YTY-barggut leat vásihuvvon erenomáš anolaš barggolašvuoðahápmin Sámi boaittobeale, bargguhisvuoða váivvidan guovlluin. Lappi birasguovddáš lea addán barggu YTY-bargguid bokte badjel 5 000 guhkes áigge bargguheapmái. Bargguid barggolašvuoðaváikkuhus leamašan oktiibuot badjel 1 900 bargibargojagi ja ollesgolut sullii 45 miljovnna euro. YTY-bargguin addojit mearreáigásaš bargosajit, mat váikkuhit bissovaš bargosajiid šaddamii. Barggu ordnema dagahan ekonomalaš ja sosiálalaš váikkuhusaid lassin YTY-bargguin lea èielga positiivvalaš mearkkašupmi giliid eallinfápmui ja seailumii ássojuvvon guovlun, guovlluid vuogasvuhtii sihke birrasa guoibmáivuhtii. Dát bealistis buorida guovlluid turismaealáhusaid doaibmanvejolašvuoðaid. Guovddá³á³³it biras, birrasadikšun, barggolašvuohta, Lappi

Prentosa namma ja nummir Lappi birasguovddá¿a má¹ggus 58

Prentosa temá

Pro³eaktabarggu namma ja nummir

Ruhtadeaddji/ doaibmaaddi

Pro³eaktajovkui gulleva³ organisa³uvnnat

ISSN ISBN 1455-2639 Siidut Giella 35 Suomagiella Luhtola³vuohta Haddi Almmolaš Prentosa vuovdin / Lappi birasguovddáš, PL 8060, 96101 ROAVVENJÁRGA juohkki telefon (016) 329 4760, fáksa (016) 310 340 Prentosa goasttedeaddji Lappi birasguovddáš

Prentenbáiki ja áigi Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2005

Lapin ympäristökeskuksen moniste 58 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 35