Vondelpark Amsterdam © Olivier Bruchez/Flickr Zie P.11

De vereniging Nederland-Finland werd opgericht in het jaar 1923. Aviisi is het ofﬁciële contactorgaan van de vereniging. jaargang 20, nummer 2, april 2011

1 mei Vappu Vondelpark Amsterdam © Olivier Bruchez/Flickr zie p.11

• De heremiet van de Roittorug p.20 • Arctic Challenge p.26 • ‘Pump pump’, ‘Da da dam’ en meer... p.32

Actueel Concert van het voorbereiding 26, De 10 meest VERDER Rotterdams Philharmonisch opmerkelijke Finse songfestival Activiteiten Agenda 2, Van het Orkest met Karita Mattila, o.l.v. inzendingen 32, Hoe komt men van de bestuur 3, Kleintjes 7, Jukka-Pekka Saraste 6, Het naar Solovetsk? 36 vereniging: Belangrijke adressen 44, mannenkoor van Kajaani komt Colofon 44, Inschrijf- in de lente naar Nederland en RUBRIEKEN Column: BLAD Vappu 11 formulier 45 België! 8 39 Van onze correspondent: Artikelen Een Fins- Groeten uit Kuopio aan alle Nederlandse trektocht in de lezers van Aviisi! 20 Boeken De negentiende eeuw 12, Arctic heremiet van de Roittorug. En Challenge 2011 – Deel 1, de meer Finse verhalen (2010) 20 2 april/huhtikuu agenda

DATUM tijd NEDERLANDS ADRES 3-4-2011 13.00-17.00 Algemene Leden Vergadering VNF Ritmeester sigarenfabriek + Voordracht over Kalevala Veenendaal (zie www.vnf.nu) 4-4-2011 20.30 uur Eläkeläiset, Dj Gustav Patronaat, Haarlem 10-4-2011 15.15 uur Muzikale reis naar het verre Noorden, Engelse Kerk, Begijnhof 48, Concert A’dam 16-4-2011 13.00 uur Skandinavië markt met Finse stands op Middelbuurt 3,Schokland prachtige locatie (N.oost polder) 17-4-2011 15.00 uur Muzikale reis naar het verre Noorden, St. Josephkerk, Concert Jansstraat 41, Haarlem 15-4-2011 20.15-22.15 Karita Mattila en Rotterdams Filharmo- De Doelen, Rotterdam nisch Orkest o.l.v. Jukka-Pekka Saraste. 17-4-2011 11.00-12.30 Ere Lievonen, Orgelconcert Muziekgebouw aan ’t IJ, Amsterdam 1-5-2011 vanaf 12.00 Vappufeest Vondelpark (zie nadere informatie in Aviisi en op www.vnf.nu) 14-5-2011 12.00 uur Kajaani mannenkoor Keukenhof, Lisse 15-5-2011 14.30-15.30 Kajaani mannenkoor Zeemanskerk, Rotterdam 16-5-2011 18.00 uur Kajaani mannenkoor Zeemanskerk, Brussel België 19-5-2011 20.15-22.30 Tero Saarinen Company, Borrowed Light Stadsschouwburg, Gronin- gen 22-5-2011 14.00-15.00 Het Siberisch konijn, kinderopera Cultureel Centrum De Bood- schap, Rijen 5-6-2011 Het Siberisch konijn, kinderopera De Hooge Schuur, De Ma- rienwaerdt, Beesd 19-6-2011 MenoaMuksuille, indianenfeest voor Ankerpad 2, Gouda (www. kinderen menoamuksuille.nl) 25-6-2011 Juhannus/Midzomernachtfeest (nadere info volgt in Aviisi en op www.vnf.nu) 26-6-2011 Het Siberisch konijn, kinderopera Midzomerfestival Capelle a/d IJssel Podium 2 November/ Regionale Finse Pikku Joulu activiteiten december (nadere info volgt via Aviisi en op www. vnf.nu)

Voor meer gedetailleerde informatie kunt u de websites bezoeken van de desbetreffende locaties of via een mail naar [email protected] Opgeven van deelname aan de activiteiten van de VNF via [email protected] of tel. nr. 06-55802120 (dinsdags 17.00 – 21.00 uur). 3 yhdistys april/huhtikuu

Van het bestuur 6 jaar lid van het bestuur Midzomer vieren wij dit Beste Aviisi geweest. Het is ons gelukt jaar weer op twee locaties twee nieuwe bestuursleden namelijk traditiegetrouw in lezers te vinden die worden voor- de Finse Zeemanskerk en gesteld en gekozen kunnen in Harkstede, een plek die worden in Veenendaal, ook traditie genoemd mag waar de ALV plaatsvindt worden. Het is daar alweer e lente is op komst, al op 3 april. Tevens is er een de derde keer. Dvoel je dat nog niet al- interessante lezing over het Het programma voor de tijd als het waait en regent. Finse epos Kalevala door herfst is nog open, maar De winter is toch achter Lidwien van Geffen. Ik no- wij organiseren zeker iets de rug en zo is ook mijn dig u allen uit naar Veenen- leuks, zoals elk jaar. Wij tijd als lid van het bestuur daal te komen! zijn niet zo “oubollig” zoals bijna voorbij. Er is een tijd We zijn ook al bezig met sommigen denken. Wij van komen en er is een tijd de organisatie van Vappu staan zelfs op “Facebook” van gaan. Deze keer duurde en dat belooft een ontspan- en wij hebben een mooie het maar een jaar zodat het nen en een echte Finse nieuwe website. Nu alle- bestuur tijd had om nieuwe Vappu te worden in het maal kijken en commen- bestuursleden te zoeken. Vondelpark op 1 mei. Meer taar geven op onze pagina Ik was dus een soort nood- informatie hierover vindt u op “Facebook”! lid, want ik ben al eerder elders in deze Aviisi. Wat is een vereniging >

Johtokunnalta teensa. Olin siis tavallaan taina 1. toukokuuta. Lisää hätäratkaisu, aiheesta tässä lehdessä. Arvoisat olinhan jo aikaisemmin Juhannusta 25.6. tullaan ollut kuusi vuotta johto- tänäkin vuonna viettämään Aviisin kunnan jäsenenä. Hanke kahdessa paikassa, perin- onnistui ja uudet johtokun- teisesti Rotterdamin meri- nan jäsenet esitellään ja va- mieskirkolla ja Harkstedes- lukijat, litaan yleisessä jäsenkoko- sä, jota jo myös voidaan uksessa 3. huhtikuuta klo pitää perinteenä, onhan se evät tekee tuloaan, 13.00 Veenendaalissa. Ko- kolmas kerta. Kvaikka ei siltä aina tun- kouksen lisäksi ohjelmassa Syksyn ohjelma on vielä nukaan, kun kylmä tuuli on Lidwien van Geffen pitä- avoinna, mutta tulemme puhaltaa ja satelee. Talvi mä mielenkiitoinen luento varmasti järjestämään jo- kuitenkin on takanapäin ja Suomen Kansalliseepokses- kaiselle jotakin, kuten joka niin myös aikani johtokunta Kalevalasta. Tervetuloa vuosi. Emme ole niin ”van- nan jäsenenä. On aika tulla kaikki Veenendaaliin! ha” yhdistys kuin monet ja on aika mennä. Tällä Vappujärjestelyt ovat myös ehkä luulevat, me olemme kertaa johtokunnan jäse- käynnissä ja luvassa on jopa “Naamakirjassa” (Face- nyyteni kesti vain vuoden, rentoa ja aitosuomalaista book)! Ja meillä on hienot jotta johtokunta sai aikaa meininkiä Amsterdamin uudet nettisivut! Nyt kaikki etsiä uusia jäseniä keskuu- Vondelparkissa sunnun- katsomaan niitä ja kom- > 4 april/huhtikuu Vereniging

zonder vrijwilligers die kos- kerij moet en ze met smart vertrouwen in mij. Ik wens teloos helpen dat Aviisi op wachten op mijn bijdrage, de Vereniging en haar be- tijd bij de leden komt! Dank die dit keer net zo kort is als stuur succes en vele nieuwe jullie wel! Nu moet ik stop- mijn “ambtstermijn” in het leden! pen, want ik heb begrepen bestuur. dat Aviisi snel naar de druk- Ik dank het bestuur voor het Anja Guldemond

mentoimaan Facebookissa. pitää saada painoon ja olen Yhdistykselle ja sen joh- Mitä olisi yhdistys ilman ymmärtänyt, että tätä mi- tokunnalle menestystä ja kaikkia vapaaehtoisia, jot- nun juttuani, joka jäi yhtä paljon uusia jäseniä! ka maksutta auttavat, jotta lyhyeksi kuin toimikaute- Aviisi ilmestyisi ajallaan! nikin, jo odotetaan. Anja Guldemond Kiitos heille. Nyt minun Kiitos johtokunnan jäsenil- pitää lopettaa, sillä Aviisi le luottamuksesta. Toivotan

VNF aankondiging VNF Algemene Ledenvergadering

Zondag + 3 april lezing/ 13.00 uur inleiding Kalevala

Meer informatie www.vnf.nu DESIGN-WINKEL.NL

Bij Design-winkel.nl kunt u terecht voor de gehele en meest complete Iittala collectie. Vanachter uw scherm selecteert u eenvoudig de producten die u wenst. Wij sturen uw bestelling naar het door u gewenste adres en verpakken het feestelijk! Ook kunt u een persoonlijke boodschap aan een cadeau toevoegen. Nu de nieuwe Iittala collectie 2011 op www.design-winkel.nl

NIEUW NIEUW NIEUW NIEUW Birds by Toikka Aalto vaas 160 mm Moomin Essence karaf Pluizebol Lichtblauw bekers en bordjes lichtblauw € 69,00 per stuk € 99,00 vanaf € 19,90 € 75,00

WWW.DESIGN-WINKEL.NL

AANBIEDING AANBIEDING AANBIEDING AANBIEDING Aalto vazen set Citterio 98 Teema starterset Tools pannenset helder of opaal bestekcassette 16-delig Kookpan 2,0 160 mm en 95 mm 51 delig Van € 263,20 en 4,0 liter Van € 156,50 Van € 589,85 voor € 219,00 Van € 488,00 voor € 99,00 voor € 439,00 voor € 399,00 6 Actueel april/huhtikuu Ajankohtaista Concert van het Rotterdams Philharmonisch Orkest met Karita Mattila, o.l.v. Jukka-Pekka Saraste

Het Rotterdams Philharmonisch Orkest de kassa van De Doelen tot (RphO) geeft op vrijdag 15 april a.s. om uiterlijk 19.30 uur op 15 20.15 uur in De Doelen, Rotterdam, een sterk april. Indien u de kaarten Fins-getint concert met de wereldberoemde graag thuis gestuurd krijgt, wordt er € 3, - administratie sopraan Karita Mattila en dirigent Jukka- en portokosten in rekening Pekka Saraste. Het programma bestaat uit gebracht. muziek van Bartók, Saariaho en Sibelius. Tijdens de pauze bieden de Kaarten worden speciaal naar riniklaassen@rpho. Ambassade van Finland, voor u met 10 % korting aan- nl onder vermelding van de Vereniging Nederland- geboden: eerste rang € 36,-, “Finse organisaties”. Er is Finland en de Finnish Dutch tweede rang € 28,80. Om een beperkt aantal plaatsen Trade Guild u een drankje kaarten te bestellen mailt u beschikbaar. aan en na het concert bent uw naam, adres en contact- Kaarten kunnen worden u van harte welkom bij de gegevens en gewenste rang afgehaald en betaald aan receptie van deze organisa- Rotterdamin Filharmonisen Orkesterin konsertti, Karita Mattila solistina ja Jukka -Pekka Saraste johtaa.

Rotterdamin Filharmonisella Orkesterilla on perjantaina 15. huhtikuuta klo 20.15 Rotter- Pääsyliput voidaan hakea ja maksaa De Doelenin kas- damin De Doelen-salissa hyvin suomalaissä- saan viimeistään huhtikuuta vyinen konsertti: solistina maailmankuulu klo 19.30 mennessä. Mikäli sopraano Karita Mattila, kapellimestarina haluatte pääsyliput kotiin Jukka-Pekka Saraste. Ohjelma koostuu Bar- lähetettäviksi, niin lisäkulu- tókin, Saariahon ja Sibeliuksen sävellyksistä. ja on yhteensä 3 euroa.

Tauon aikana Suomen Suurlähetystö, Alankomaa- Pääsylippuja tarjotaan juuri yhteystiedot sekä toivoman- at-Suomi Yhdistys sekä teille 10% alennuksella: ne luokka. Sähköpostiosoite Suomalais-Hollantilainen ensimmäinen luokka 36.- on: [email protected] Kauppakilta tarjoavat teille euroa, toinen luokka 28.80. Mukaan maininta “Finse lasillisen. Konsertin jälkeen Voitte tilata pääsylippuja organisaties”. Saatavissa on olette tervetullut samojen sähköpostitse mainitsemalla rajoitettu määrä pääsylip- järjestöjen tarjoamalle vas- nimenne, osoitteenne, muut puja. taanotolle. Vastaanotolle on Actueel 7 Ajankohtaista april/huhtikuu

ties. Daarbij zijn ook de Finse KLEINTJES artiesten uitgenodigd.

Mocht u al in bezit van de Tarjotaan Naisten Detox- concertkaarten zijn, dan käännöspalveluja viikonloppu bent u alsnog van harte hollanti/englanti/saksa -> 20.-22.5.2011 welkom voor de pauzebijeen- suomi Luvassa saunomista, komst en de receptie. Contact/Yhteydenotto: joogaa, raw foodia, detoxia MANTRA Management & ja superfoodeja Wilt u ons vóór 6 april laten Translations, Nina Knoops Merja Diggin, weten of wij op uw aanwe- [email protected] [email protected], zigheid kunnen rekenen? Puh.06-52559081 Uw contactpersoon is (bij de Vertalingen en ambassade) mw. Auli Snik- tolkendiensten Nokian Laarzen kers, tel. 070-3110147, e-mail: snel, efficiënt en Kijkt u eens op www. [email protected] / Voordelig Nokian-laarzen.nl en (bij de Vereniging Nederland- gebruik de 30 % korting (op Finland) Marjut Suvisaari, is op) die we op het moment tel. 06-55802120, e-mail: geven. [email protected]. Käännös- ja tulkkauspalvelu kunstreproduc- Nopea, tehokas ja ties zoeken een edullinen liefhebber: www.finsetaal.nl Europese/ amerikaanse [email protected] kunst e.a. als geschenk van verzamelaar inez, [email protected]

myös kutsuttu suomalaisia taiteilijoita. Jos teillä on jo pääsyliput, Gratis adverteren in Aviisi? niin olette toki tervetullut Wilt u iets verkopen of bent u opzoek naar iets dan kunt u als taukotapaamiselle sekä vas- lid geheel gratis (mits niet commercieel) in Aviisi een ad- taanotolle konsertin jälkeen. vertentie plaatsen. Hiervoor werd destijds de rubriek “Aviisi Ilmoittautumiset tulee Vrijmarkt Kleintjes ” opgestart. Graag willen wij u nogmaals tehdä huhtikuun 6. päivään op deze mogelijkheid wijzen. Stuur uw advertentie, van maxi- mennessä. Yhteyshenkilön- maal 140 leestekens en spaties, per email naar: [email protected] ne ovat lähetystössä Auli en wij zorgen ervoor dat uw advertentie in het eerstvolgende Snikkers, puh: 070- 3110 147. nummer wordt geplaatst. Voor commerciële advertenties Sähköposti: auli.snikkers@ wordt een kleine vergoeding gevraagd. formin.fi ja Suomi-Alanko- Meer weten? Mail naar Jaques Groenendijk ([email protected]) maat Yhdistyksessä Marjut Suvisaari, puh: 06- 55802 120, sähköposti: [email protected]

Käännös: Eeva Kriek 8 Actueel april/huhtikuu Ajankohtaista Het mannenkoor van Kajaani komt in de lente naar Nederland en België!

Kajaanin Mieslaulajat (Kajaani mannenkoor) De verste reizen in het bestaat sinds 1923 en heeft inmiddels al onder buitenland zijn geweest 13 dirigenten gerepeteerd. De huidige dirigent naar Australië (Melbourne, Canberra, Sydney, Brisbane), sinds 2001, is Harri Komulainen. Het aantal Canada (Toronto), USA (New leden heeft gevarieerd tussen de 20 en 80 en dit York, Florida). De zusterstad jaar zijn het er 45. van Kajaani, het Duitse Schwalm-Eder, heeft het koor al vier keer bezocht en een onderdeel van een van Kajaanin Mieslaulajat heeft van Kuusamo tot Helsinki en deze reizen was een bezoek talloze koorreizen gemaakt van Kuhmo tot Oulu en ook aan Oostenrijk en dan met in Finland en in het buiten- alle regio’s van Kainuu zijn name de steden Salzburg en land. Er zijn concerten gege- al meerdere keren rondge- Wenen. Er zijn ook reizen ven in veel Finse gebieden reisd. gemaakt naar het Zweedse

Kajaanin Mieslaulajat keväällä kohti Alankomaita ja Belgiaa! Kajaanin Mieslaulajat on perustettu v.1923 ja perinteikkäällä kuorolla on ollut toimintansa aikana 13 eri johtajaa. Vuodesta 2001 kuoroa on johtanut Harri Komulainen. Kuorovah- vuus on vaihdellut 20 – 80 laulajan välillä ollen tänä vuonna 45.

Kajaanin Mieslaulajat on Ulkomaanmatkoista kaukai- tehnyt lukuisia kuoromat- simmat ovat olleet Austra- koja sekä kotimaassa että lia (Melbourne, Canberra,

ulkomailla. Kuusamosta Hel- Sydney, Brisbane), Kanada Harri Komulainen, kuoronjohtaja sinkiin ja Kuhmosta Ouluun (Toronto) ja USA (New York, väliset alueet on reissattu Florida). Kajaanin ystä- ja pidetty konsertteja, ja vyyskaupungissa Saksan kuului pieni Itävallan kier- Kainuun kaikki pitäjät on Schwalm-Ederissä kuoro ros Salzburgissa ja Wienissä. kierretty konserttimatkoilla on vieraillut neljä kertaa. Ruotsin Östersundissa ja useampaankin kertaan. Erääseen Saksan matkaan Unkarin Nyiregyazassa, joka Actueel 9 Ajankohtaista april/huhtikuu

Östersund en Nyireqyhaza waren totaal 11.000 zangers wordt vaak gecontracteerd in Hongarije, wat ook een uit Finland en Estland. voor verschillende gelegen- zusterstad van Kajaani is. Bij heden en het koor heeft een de grote oosterbuur Rus- Het repertoire van het koor eigen blad, Nuottipukki, dat land, is het koor in Karelie bestaat uit traditionele man- sinds 1977 verschijnt. Bijna geweest. nenkoorliederen, kerkelijke jaarlijks vindt er een samen- liederen en lichte muziek. werking plaats met andere Onvergetelijk was ook de Het koor heeft in de loop lokale koren. koorreis naar het Tallinn van de jaren twee eigen en koorfestival in 2001, waar één gemeenschappelijke op- Na de afgelopen koude het koor een van de laatste name gemaakt. Het Kajaanin winter is het koor heel en- evenementen op dit be- Mieslaulajat is een bijzonder thousiast over de komende roemde zangpodium was. Er populair koor in Kajaani en lentereis naar Nederland en >

on myös Kajaanin ystävyys- kaalla laululavalla. Laulajia kotikaupungissaan Ka- kaupunki, on vierailtu myös oli lavalla n.11000 Suomesta jaanissa. Omaa joululehteä konserttimatkoilla. Suuren ja Virosta. Nuottipukkia on julkaistu itäisen naapurin puolella on vuodesta 1977 lähtien ja kerran vierailtu Karjalassa Kuoron ohjelmistoon kuul- yhteistyötä muiden paikal- Kostamuksen kautta Jysky- uvat perinteiset miesku- listen kuorojen kanssa on järvelle. orolaulut, hengelliset laulut tehty melkeinpä vuosittain. ja viihdelaulut. Kuoro on Mieleenpainuva oli myös tehnyt kaksi omaa ja yhden Tulevaa matkaamme kuoromatka Tallinan yhteisen äänitteen vuosien Alankomaihin ja Belgi- laulujuhlille v.2001, joka aikana. Kajaanin Mieslaula- aan odotamme piristävänä taisi olla viimeisiä suuria jat on hyvin suosittu ja eri tapahtumana kylmän pak- kuorotapahtumia maineik- tilaisuuksiin tilattu kuoro kastalven jälkeen. Olemme > 10 Actueel april/huhtikuu Ajankohtaista

België. Het koor heeft dertig • Finse Zeemanskerk Rot- liederen geoefend voor een terdam, zo 15.5. om 14.30 concert in de Keukenhof uur en twee concerten in beide • Finse Zeemanskerk Brus- Zeemanskerken. Hopelijk sel, ma 16.5.om 18.00 uur krijgen we veel publiek voor onze concerten: Van harte welkom!

• Keukenhof, Lisse za 14.5. Nina Knoops om 12.00 uur

harjoitelleet kolmisenkym- Kuoro esiintyy tulevalla mentä laulua kahta kirkko- matkallaan seuraavasti: konserttia ja yhtä puistokon- • Keukenhof, Lisse la 14.5. serttia varten. Toivottavasti klo 12.00 saamme paljon kuulijoita • Rotterdamin Merimies- konsertteihimme. kirkko su 15.5. klo 14.30 • Brysselin Merimieskirkko ma 16.5.klo 18.00. Tervetuloa vaan kaikille!

Nina Knoops VNF aankondiging Vappu

damin Vondelpark Amster Amsterdam Vondel zondag parkissa 1 mei Sunnuntaina 2011 1. kesäkuuta 2011

Vappu in het Vondelpark! Vappu Vondelparkissa! Dit jaar vieren we het Vappu feest in het Vondelpark, Tänä vuonna juhlimme Vappua Amsterdamin Vondel- Amsterdam. Op zondag 1 mei is iedereen (ook niet- parkissa. Kaikki (myös ei-jäsenet!) ovat tervetulleita leden dus!) welkom op de picknick vanaf 12 uur in het perinteiselle vappupiknikille klo 12 eteenpäin. Tarkka park. De exacte locatie is vanaf centrum gezien aan de piknikpaikka on keskustasta ja Vertigosta katsottuna achterkant van het park (zie kaart). Let op! Wel graag Vondelparkin takaosassa (kts. kartta). Huom! Otathan eigen picknickkleed, eten en drinken meenemen, er oman viltin, eväät ja juomat mukaan, tosin kuplivaa worden wel wat bubbels aangeboden. on kyllä tarjolla. Ilmoittautumiset mielellään Aanmeldingen graag per email naar: sähköpositse osoitteeseen: [email protected] [email protected] 12 april/huhtikuu

Een Fins-Nederlandse trektocht in de negentiende eeuw

Het boek over Fins-Ne- nichtje van Nanny bij, waar heel ongepast, zeker wan- derlandse relaties, dat ik ik verder niets van weet, neer ze nog zo jong waren. samen met Peter Starmans maar zij zal ook niet veel Bovendien waren ze toch heb samengesteld, was nog ouder zijn geweest. Deze ge- wel erg ver van huis op stap maar net uit, of ik las over schiedenis had dus eigenlijk en dat gold in het bijzonder een voettocht van een Fins ook in ons boek gehoord. voor Kitty van Vloten, die en een Nederlands meisje in De meisjes kwamen uit bij haar ouders in Haarlem 1886 in Zweden en Noorwe- vooraanstaande families en woonde. Hoe kon dit alle- gen. In die tijd was zoiets op geld zal geen probleem zijn maal? zijn minst erg ongewoon, geweest. Maar in de negen- Laat ik beginnen iets over de jongedames, Nanny La- tiende eeuw, in ieder geval de achtergrond van Kitty gerborg en Kitty van Vloten, in de betere kringen in van Vloten te vertellen. Zij waren nog maar 20 en 19 Nederland, was zo een trek- kwam uit een nogal bijzon- jaar oud. Wel was er een tocht voor vrouwen toch dere familie. Haar ouders

Suomalais-hollantilainen kävelymatka 1800-luvulla

Peter Starmanssin ja itseni kertoa mitään, tuskin hän- sille. Sitäpaitsi tytöt olivat laatima kirja Suomi-Hollanti kään oli paljon vanhempi kovin kaukana kodeistaan, suhteista oli juuri julkaistu, kuin Kitty ja Nanny. Oike- varsinkin Kitty van Vloten, kun luin kertomuksen suo- astaan olisi tämäkin histori- joka asui vanhempiensa luo- malaisen ja hollantilaisen allinen kertomus kuulunut na Haarlemissa. Miten tämä tytön yhteisestä kävelymat- kirjaamme. oli suinkaan mahdollista? kasta vuonna 1886 Ruotsissa ja Norjassa. Tuohon aikaan Tytöt olivat lähtöisin rik- Kerron ensiksi jotakin Kitty pidettiin moista vähintäin kaista perheistä, joten van Vlotenin taustasta. Hän epätavallisena, nuoret nai- rahasta ei ollut puutetta. oli lähtöisin aika tavalla set Nanny Lagerborg ja Kitty Mutta 1800-luvulla oli aina- erikoisesta perhepiiristä. van Vloten olivat vasta 20- ja kin Hollannin seurapiireissä Hänen vanhempansa olivat 19-vuotiaita. Tosin oli mat- tuollainen naisten kävely- noihin aikoihin verrattuna kalla mukana myös Nannyn matka hyvin sopimatonta, hyvin nykyaikaisia. Perheen serkkutyttö, josta en tiedä ainakin noin nuorille nai- tyttäret, Kittyllä oli kaksi 13 april/huhtikuu

Kitty van Vloten (rechts), Nanny Lager- borg (midden) en nichtje van Nanny (links) op trektocht in Zweden en Noorwe- gen in 1886 / Kitty van Vloten (oikealla), Nanny Lagerborg (keskellä) ja Nannyn serkku (links) vaellusretkellä Ruotsissa ja Norjassa 1886

hadden voor die tijd heel moderne opvattingen. De dochters in het gezin, Kitty had twee oudere zusters, kregen een opvoeding die niet veel verschilde van hun vier broers. Ze geno- ten middelbaar onderwijs, verbleven geregeld in het buitenland en leerden veel kunstenaars kennen die bij de familie van Vloten over de vloer kwamen. Boven- dien werden de kinderen >

Elisabeth van Gennep, oli lähtöisin hyvin rikkaasta suvusta. Hänen isänsä, siis Kittyn isoisä äidin puolelta, oli Rotterdamin Tuomiois- tuimen varatuomari.

Kittyn vuonna 1857 syntynyt vanhin sisar oli nai- vanhempaa sisarta, saivat Kittyn isä, Johannes van misissa kirjailija Frederik suurin piirtein samankal- Vloten, oli tiedemies. Hän van Eedenin kanssa. Kes- taisen koulutuksen kuin oli kiinnostunut taiteesta, kimmäinen, vuonna 1862 heidän neljä veljeänsä. Tytöt kirjallisuushistoriasta ja syntynyt sisar oli naimisissa opiskelivat ylioppilaiksi, filosofiasta. Hänet tunnet- kuvataiteilija Willem Witse- kävivät säännöllisesti ulko- tiin Spinozan tradition mu- nin kanssa. 16 heinäkuuta mailla ja oppivat tuntemaan kaisena vapaa-ajattelijana. 1867 syntynyt Kitty vihittiin useita taiteilijoita jotka Hän julkaisi myös omaa myöhemmin avioliittoon vierailivat Van Vlotenien lehteänsä nimeltään ‘De runoilija Albert Verweyn luona. Sitäpaitsi ei van Vlo- levensbode’ (Elämän Sanan- kanssa. Albertin isä oli am- tenin lapsia ollut kastettu saattaja) vuosina 1865-1881. matiltaan puuseppä, joten eivätkä he käyneet kirkossa. Myöhemmin lehti julkais- hänen sukunsa ei kuulunut tiin nimellä ‘De Humanist’ seurapiirehin. (Humanisti). Kittyn äiti, Päätettyään opiskelunsa > 14 april/huhtikuu

van Vloten niet gedoopt en van Kitty, die geboren wa- een particulier huis waar deden geen belijdenis. ren in 1857 en 1862, trouw- vrouwelijke kunstenaars en De vader van Kitty, Jo- den uiteindelijk met respec- studenten woonden. hannes van Vloten, was tievelijk de schrijver Frede- In Genève leerde zij de een wetenschapper die rik van Eeden en de schilder Finse Nanny Lagerborg ken- zich bezig hield met kunst, Willem Witsen. Kitty, gebo- nen die daar ook een oplei- literatuurgeschiedenis en ren op 16 juli 1867, zou later ding volgde, en zij werden filosofie. Hij stond bekend de vrouw worden van de hartsvriendinnen. Nanny als een vrijdenker in de dichter Albert Verwey, een kwam uit een Finse adellij- traditie van Spinoza. Hij gaf zoon van een meubelmaker ke familie, zij was geboren ook een eigen tijdschrift uit, en niet afkomstig uit een op 19 maart 1866 en haar ‘De Levensbode‘ (1865-1881), ‘betere’ familie. moedertaal was Zweeds. Na later omgedoopt in ‘De Hu- Na haar eindexamen Mid- haar studie in Genève ging manist’ (1882-1883). Kitty’s delbare Meisjesschool (in Nanny in 1886 in Stockholm moeder, Elisabeth van Gen- 1867 in Haarlem opgericht), natuurkunde studeren. nep, kwam in tegenstelling ging Kitty in 1885 naar Na terugkomst in Haar- tot haar man uit een hele Genève, om haar opleiding lem kreeg Kitty Zweedse les rijke familie. Haar vader, verder af te ronden. Zij volg- van een Zweedse theologie- dus Kitty’s grootvader van de daar aan de universiteit student, die tijdelijk werkte moederskant, was vice-pre- colleges in de letterkunde op een bloemkwekerij bij sident van de Rotterdamse en leerde vloeiend Frans haar in de buurt. Blijkbaar rechtbank. spreken. Zij verbleef niet had ze al het plan opgevat De twee oudere zusters in een kostschool, maar in om Nanny in Zweden te ont-

vuonna 1867 perustetussa oli ruotsi. Geneven opiskelu- velymatka Ruotsissa ja Nor- Haarlemin Middelbare jensa jälkeen Nanny aloitti jassa (Jacoba Groenewegen Meisjesschool-tyttökoulussa fysiikan opiskelun Tukhol- ei siis osallistunut matkaan). lähti Kitty Geneveen jat- man yliopistossa vuonna Sen jälkeen matkusti Kitty kamaan opintojaan. Hän 1866. Nannyn kanssa Suomeen, opiskeli siellä yliopistossa missä hän majaili Lagerbor- kirjallisuutta ja oppi pu- Palattuaan Haarlemiin alkoi gien kesähuvilalla. humaan sujuvasti ranskaa. Kitty opiskelemaan ruotsin- Genevessä ollessaan Kitty kieltä. Opettajanaan hänellä Nanny jäi vanhempiensa luo asui naispuolisten taiteilijoi- oli Ruotsista kotoisin oleva Suomeen, Kitty matkusti yk- den ja opiskelijoiden kanssa teologian opiskelija, joka sin vapaudestaan nauttien yksityisasunnossa, ei yliopis- työskenteli väliaikaisesti Helsinkiin ja sieltä Pietariin, ton asuntolassa. seudulla olevalla puutarhal- sillä hän halusi nähdä myös la. Ilmeisesti Kitty oli jo sil- osan Venäjää. Helsingissä Genevessä hän tutustui suo- loin päättänyt lähteä Ruot- Kitty majaili Hollannin kon- malaistyttöön Nanny Lager- siin tapaamaan Nannya. sulin Johannes Addenssin borgiin, joka opiskeli myös Seuraavana kesänä Kitty luona. Johannes Addens ku- Geneven yliopistossa. Heistä matkusti yhdessä Haar- vaili Kittyä sanoilla villi, terä- tuli sydänystävät. Nanny oli lemista kotoisin olevan väkielinen, leikkisä, mutta myös suomalaista aatelissukua, ystävänsä Jacoba Groenewe- alykäs tyttö. Konsuli Addens, hän oli syntynyt maalis- genin kanssa Tukholmaan. elämänkatsomukseltaan sa- kuun 19. päivänä vuonna Sieltä alkoi Kittyn, Nannyn malla aaltopituudella Kittyn 1866 ja hänen äidinkielensä ja Nannyn serkkutytön kä- isän Johannes van Vlotenin 15 april/huhtikuu

moeten. Vervolgens reisde naar Sint Petersburg, want Addens gelogeerd. Tijdens zij in de zomer samen met zij wilde ook nog wat van dat bezoek had vader Johan- een kennis uit Haarlem, Rusland zien. In Helsinki nes een rondreis gemaakt Jacoba Groenewegen, naar logeerde zij bij Johannes in Rusland, waarbij hij Sint Stockholm, waarna zij zich Addens, de Nederlandse Petersburg en Moskou be- bij Nanny en haar nichtje consul in Finland, die haar zocht, terwijl zijn vrouw en aansloot en het drietal rond herinnerde als een wild, spot- kinderen in die periode in ging trekken in Zweden en tend, en schalkachtig, maar ook Helsinki achterbleven. Later Noorwegen (Jacoba Groene- verstandig meisje. Deze consul is Johannes Addens consul wegen was hier dus niet bij). was een geestverwant van geworden in Kreuznach in Hierna reisde zij met Nanny Johannes van Vloten en Duitsland. naar Finland, waar zij in het had meegewerkt aan het In Sint-Petersburg, bezich- zomerhuis van de familie tijdschrift ‘De Levensbode’, tigde Kitty onder andere de Lagerborg logeerde. dat door Johannes werd Isaackerk, de Sint-Paulsves- Vervolgens bleef Nanny uitgegeven. In 1878, toen ting aan de Newa en de Her- bij haar familie in Finland Kitty nog maar 12 jaar was, mitage. Na drie maanden op achter en reisde Kitty in alle had de familie van Vloten stap te zijn geweest reisde vrijheid zonder chaperonne al eens een bezoek gebracht zij via Berlijn terug naar verder naar Helsinki en aan Finland en bij Johannes huis. In Sint-Petersburg ver- loor ze haar hoed, waardoor ze genoodzaakt was bloots- hoofds verder te reizen. Ze zat er blijkbaar niet erg >

Albert Verwey en Kitty van Vloten in augustus 1988 / Albert Verwey ja Kitty van Vloten elokuussa 1988

Addens siirtyi myöhemmin konsulin virkaan Kreuzna- chiin Saksaan.

Pietarissa Kitty vieraili muun muassa Iisakinkir- kossa, Pietari Paavalin lin- kanssa, oli aikoinaan kirjoit- messa Johannes Addenssin noituksella Nevajoen varrel- tanut Johanneksen kustan- vieraana. Isä Johannes teki la ja Eremitaaši museossa. tamaan lehteen ‘De Levens- samalla matkan Venäjälle, Matkustettuaan kolmen bode’ (‘Elämän Sanansaat- käyden Pietarissa ja Mos- kuukauden ajan Kitty palasi taja’). Vuonna 1878, Kitty:n kovassa, hänen vaimonsa Berliinin kautta taas kotiin. ollessa vasta 12-vuotias, kävi ja lapsensa oleskelivat sillä Pietarissa ollessaan Kitty van Vlotenin perhe Suo- aikaa Helsingissä. Johannes hukkasi hattunsa, minkä > 16 april/huhtikuu

mee, dat ze daardoor voor 1888 en 1890 haar resultaten naar Finland kom, zou ik met je ‘onfatsoenlijk’ kon worden van onderzoek in de fysica over vrouwen en vrouwenvraag- aangezien. Kitty keerde na gepubliceerd. Het echtpaar stukken willen spreken, net als haar ‘grand tour’ boordevol Cedercreutz-Lagerborg ging vroeger. Ik ben niets veranderd. verhalen terug in Haarlem. in Helsinki wonen. Ik ben van mening dat je niets Er werd al druk geroddeld Maar Kitty en Nanny moet forceren, daar ligt volgens over het traject dat zonder bleven contact met elkaar mij de fout. Al die meisjes hier, chaperonne was afgelegd haar houden. In een brief in Leiden bedoel ik, die maar en het uiteindelijke oordeel uit 1908 schreef Kitty aan gaan studeren, zouden veel be- in de betere kringen was: Nanny onder andere over ter af zijn als ze dat niet deden. de meisjes Van Vloten zijn haar dochter Liesbet (Kitty Maar dat er ook veel zijn die ongeschikt als echtgenote. en Albert kregen zeven kin- werkelijk zielsgraag hun eigen Het huwelijk van Kitty en deren): “Liesbet zal een baantje weg willen gaan, net als man- Albert Verwey vond plaats moeten zoeken, maar eens zien nen, is helemaal waar. Tenslotte op 6 maart 1890 in Haar- wat ze kan. Jij denkt dat ze zijn er ook veel mannen die lem. Niet lang daarna, in beter in de Harz kan blijven, ook beter thuis zouden kunnen blij- 1892, trouwde ook Nanny als ze journaliste zou worden. Ik ven.” Lagerborg en wel met baron denk dat alles staat en valt met Kitty had wat vrouwenza- Emil Valdemar Cedercreutz. je aanleg. Het is gebleken dat ken betreft dus duidelijke Voor die tijd had zij ook ze, hoe levendig en onderhou- standpunten. Bij de keuze nog aan de Sorbonne in dend haar conversatie en haar voor een opleiding ging het Parijs wis- en natuurkunde brieven ook zijn, totaal geen volgens haar niet zozeer gestudeerd en had zij in schrijverskwaliteiten bezit. Als ik om het onderscheid vrouw-

takia hän joutui jatkamaan demar Cedrcreutzin kanssa. toimittaja. Mielestäni kaikki matkaansa avopäin. Näh- Sitä ennen opiskeli Nanny riippuu lahjakkuudesta. Kuinka tävästi ei Kittyä vaivannut matematiikkaa ja fysiikkaa eläväistä ja viihdyttävää hänen suinkaan se asia, että häntä Sorbonnen yliopistossa. Hän keskustelutaitonsa ja kirjeensä hatuttomana voitiin pitää julkaisi fysiikan tutkimuk- ovatkaan, hänestä ei ehdotto- ‘säädyttömänä’. ‘Grand sensa tulokset vuonna 1888 masti ole toimittajaksi. Kun tu- tour’:insa jälkeen Kitty pala- ja 1890. len Suomeen, haluan keskustella si takaisin Haarlemiin täpö- Nuori aviopari Cedercreutz- kanssasi naisista ja naisasiasta täynnä matkakertomuksia. Lagerborg asettui asumaan niinkuin silloin ennenkin. En ole Seurapiireissä juoruiltiin Helsinkiin. muuttunut ollenkaan. Minun ahkerasti Kittyn ilman mielestäni minkään ajatuksen kaitsijaa tehdystä matkasta. Kitty ja Nanny pitivät yh- takana ei pitäisi olla pakkoa, se Lopputuomio olikin: van teyttä toisiinsa. Vuonna on mielestäni se yksi ja ainoa Vlotenin tyttäret eivät olleet 1908 kirjoitti Kitty Nannylle virhe. Parasta olisi jos kaikki ty- kelvollisia aviopuolisoja. muunmuassa tyttärestään töt täällä, Leiden:issä tarkoitan, Liesbetistä (Kitty ja Albert eivät opikelisi vain sen takia, Kitty ja Albert Verwey vi- saivat seitsemän lasta): “Lies- että heidän täytyy opiskella. Toi- hittiin Haarlemissa maalis- betin täytyy etsiä työpaikka, saalta on myös totta, että monet kuun kuudentena päivänä mutta katsotaanpa ensin mihin naiset haluavat mielellään vuonna 1890. hän pystyy. Sinun mielestäsi viitoittaa oman tiensä niinkuin Pian sen jälkeen, vuonna hänen olisi parasta jäädä miehetkin. Ja onhan niitä mie- 1892, vihittiin myös Nanny asumaan Harziin siinäkin hiäkin joiden olisi parasta pysyä Lagerborg parooni Emil Val- tapauksessa, että hänestä tulee kotona. 17 april/huhtikuu

man, maar om de aanleg ‘Från Alp och Hav’ (‘Over de tori Peltonen), ‘Het lied van die iemand had. Liesbet is Alpen en de Zee’) over de de vuurrode Bloem’ (‘Laulu uiteindelijk geen journaliste flora van de Franse Rivièra, tulipunaisesta kukasta’), in geworden. Ik heb niet kun- waar zij als kind ’s winters het Nederlands vertaald. nen vinden of Kitty in 1908 had gewoond (ze is geboren Zij vertaalden het uit het nog naar Finland is afge- in Cannes). Zij schreef onder Zweeds (de Zweedse verta- reisd. pseudoniem en is in 1950 ling was in 1905 gemaakt Tussen 1912 en 1944 heeft overleden. door Bertel Gripenberg) Nanny Cedercreutz een aan- Nanny Cerdercreutz-La- en het werd in 1913 met tal boeken gepubliceerd in gerborg was familie van de een inleiding van Albert het Fins-Zweeds, onder an- Zweeds-Finse dichter Bertel Verwey geplaatst in het dere korte verhalen, gedich- Gripenberg en het contact tijdschrift ‘De Beweging’ ten en kinderverhalen. Zij tussen Kitty en Nanny zal er met als titel ‘Een verhaal heeft ook reisverhalen ge- wel toe hebben bijgedragen van Johannes Linnankoski’. schreven en boeken over de dat Kitty, samen met haar Naast de publicatie in ‘De natuur, waaronder in 1914 man Albert, een aantal ge- Beweging’ werd de tekst in dichten van Gripenberg in 1914 als boek bij Versluys het Nederlands heeft ver- in Amsterdam uitgegeven. taald. Hoewel het een gezamen- Kitty heeft ook samen met lijke vertaling was van Kitty Albert het beroemde boek en Albert, heeft Kitty om van Johannes Linnankoski onduidelijke redenen niet (pseudoniem van Juho Vih- gewild dat haar naam als >

kustiko Kitty vuonna 1908 Gripenbergille. Kittyn ja Suomeen. Nannyn tuttavuus vaikutti Vuosina 1912-1944 julkaisi kiistämättä siihen, että Kitty Nanny Cedercreutz-Lagerborg Nanny Cedercreutz muu- yhdessä miehensä Albertin tamia kirjoja suomeksi ja kanssa käänsi Gripenber- ruotsiksi, muunmuassa genin runoja hollannin lyhyitä kertomuksia, ru- kielelle. noja ja tarinoita lapsille. Kitty ja Albert käänsivät hol- Hän kirjoitti myös mat- lanniksi myös Juho Vihtori kakertomuksia ja kirjoja Peltosen nimimerkillä Jo- luonnosta. Vuonna 1914 hannes Linnankoski kirjoit- ilmestyi Nannyn kirja ‘Från taman kuuluisan romaanin Alp och Hav’ Ranskan Ri- ‘Laulu tulipunaisesta kukas- Naisasian suhteen oli Kit- vieeran kasvistosta. Nanny ta’. He käänsivät kirjan ruot- tyllä siis selvä mielipide. oli lapsuudessaan asunut sinkieleltä (Bertel Gripen- Hänen mukaansa ei koulu- talvet Rivieeralla (hän syntyi bergenin käännös vuodelta tuksen valitseminen pitäisi Cannesissa). Nanny julkaisi 1905). Teos julkaistiin vuon- riippua siitä, oliko joku kirjansa nimimerkillä. Hän na 1913 lehdessä nimeltä mies vai nainen, vaan siitä kuoli vuonna 1950. ‘De Beweging’ (‘Liike’). Teos mihin ihmisellä on lahjoja sai lehdessä otsikon ‘Johan- ja taipumuksia. Liesbetistä Nanny Cerdercreutz-Lager- nes Linnankosken tarina’, ei lopulta tullut toimittajaa. borg oli sukua ruotsin suo- Albert Verwey kirjoitti esi- Minulle jäi epäselväksi mat- malaiselle runoilijalle Bertel sanat. Paitsi ‘De Beweging’ > 18 april/huhtikuu

vertaalster werd genoemd. ter Mea, in verband met Kitty Verwey-van Vloten Aangenomen kan worden een heruitgave, dat aan de is in 1945 overleden. Over dat Kitty door Nanny attent ‘Vuurrode Bloem’ niets ver- de drie zusters van Vloten is gemaakt op het boek van anderd mocht worden: De is uitgebreid te lezen in Linnankoski. uitgaaf dus precies zoo, alleen het boek ‘De gezusters van Jaren later (in 1943, haar een paar correcties volgens op- Vloten, de vrouwen achter man was in 1936 overleden) gaaf. De proeven wil ik wel zien Frederik van Eeden, Willem schreef Kitty aan haar doch- zoals je oppert. Witsen en Albert Verwey’, uit 2007, door Cornelie van Uuden en Pieter Stokvis, dat uitgegeven is door Uitgeve- rij Bert Bakker in Amster- dam. Een Engelse vertaling van het boek van Johannes Linnankoski (Engelse titel: ‘The Song of the blood-red Flower’) staat op het internet. Ik heb het gelezen. De hoofdpersoon Olavi, een boerenzoon, is na een conflict met zijn vader over een meisje van huis

Verweyn rinnalla).

Johannes Linnankoski Johannes Linnankosken romaanin englanninkieli- lehdessä julkaistiin teksti ennenkin, vain pari ehdotta- nen käännös (‘The Song of Versluyssin kustantamana maani korjausta. Haluan nähdä the blood-red Flower’) on kirjana vuonna 1914. Vaikka tekstin muutoksiesi jälkeen. Internetissä. Olen lukenut Albert ja Kitty käänsivätkin sen. Päähenkilö Olavi, maa- romaanin yhdessä, ei Kitty, Kitty Verwey-van Vloten laistalon poika, on lähtenyt epäselvistä syistä, halunnut kuoli vuonna 1945. Van Vlo- kotoaan erimielisyyden että hänen nimensä julkais- tenin kolmesta sisaruksesta takia isänsä kanssa. Kiis- tiin teoksen kääntäjänä. kerrotaan takapulana oli tyttö, joka Oletettavasti Nanny suosit- Cornelie van Uudenin ja Olavin vanhempien mieles- teli Linnankosken romaania Pieter Stokvissin amsterda- tä oli kevytkenkäinen. Ro- Kittylle käännettäväksi. milaisen kustantamo Bert maanissa kuvaillaan Olavin Bakkerin julkaisemassa rakkausseikkailuja; monet Vuosien jälkeen (vuonna kirjassa ‘De gezusters van tytöt katselivat ihaillen hä- 1943, hänen miehensä kuoli Vloten, de vrouwen achter nen vaarallisia temppujaan vuonna 1936) kirjoitti Kitty Frederik van Eeden, Willem tukkilautalla kuohuvilla tyttärelleen Mealle, ettei ro- Witsen en Albert Verwey’ koskilla. Lopulta Olavi avi- maanin uusitun painoksen (Van Vlotenin sisarukset, oituu maalaistalon tyttären tekstiä saanut muuttaa: Pai- naiset Frederik van Eedenin Kyllikin kanssa. Kyllikin isä noksen teksti tarkalleen niinkuin Willem Witsenin ja Albert ei ensiksi hyväksynyt tyttä- 19 april/huhtikuu

weggelopen en houtvlotter overleden en zijn moeder Zweedstalige films onder geworden. Het meisje was stervende. Zijn broer erfde de regie van Maurits Stil- in de ogen van zijn ouders op aandringen van Olavi de ler (1919), Per-Axel Branner een sloerie. Vervolgens be- boerderij en hij nam zelf ge- (1934) en Gustaf Molander leefde Olavi veel amoureuze noegen met een moerassig (1956) onder de titel ‘Sången avonturen. Hij maakte ook stuk van zijn vaders grond. om den de eldröda blom- door zijn gewaagde acties Na hard werken legde hij man’; de andere twee Finsta- als houtvlotter in kolkende dit droog en bouwde er lige films onder de regie van rivieren en stroomversnel- een nieuw huis op, waar Teuvo Tulio (1938) en Mikko lingen, een grote indruk op Kylikki niet veel later een Niskanen (1971) onder de ti- veel verschillende meisjes. zoon baarde. Het sentimen- tel van ‘Laulu tulipunaisesta Uiteindelijk trouwt hij met tele verhaal heeft een heel kukkasta’. een boerendochter, Kyllikki. bijzondere, gevoelige stijl, Eerst viel hij niet in goede met veel beschrijvingen van Arnold Pieterse aarde bij haar vader omdat de Finse natuur. Ik kan mij er neer werd gekeken op voorstellen dat het literair een houtvlotter. Maar de ingestelde echtpaar Verwey- houtvlotter bleek bij nader van Vloten in de ban van inzien een boerenzoon, dus dit boek is geraakt. wat dat betreft eind goed al Naar de roman van Johan- goed. Olavi ging terug naar nes Linnankoski zijn drie zijn geboortedorp, waar Zweedse en twee Finse films zijn vader inmiddels was gemaakt: de eerste drie

rensä valintaa, koska Olavi kaunokirjallisuuteen pereh- oli tukkijätkä. tynyttä aviopari Verwey-van Vlotenia. Myöhemmin selvisi, että tukkijätkä olikin maatalon Johannes Linnankosken poika, siis loppu hyvin, romaanin perusteella on kaikki hyvin. Olavi palasi tehty kolme ruotsalaista ja takaisin synnyinkyläänsä. kaksi suomalaista elokuvaa. Hänen isänsä oli kuollut Ruotsinkieliset elokuvat ja äitinsä kuolemaisillaan. ohjasivat Maurits Stiller Olavin vaatimuksesta peri (1919), Per-Axel Branner hänen veljensä maatilan, (1934) ja Gustaf Molander itse hän tyytyi palaseen suo- (1956). Nimeksi elokuva sai maata. Olavi kuivasi suon ja ‘Sången om den de eldröda rakensi itselleen ja Kyllikille blomman’. talon. Pian sen jälkeen Kyl- Suomenkielisen elokuvan likki synnytti pojan. nimi oli ‘Laulu tulipunaises- Sentimentaalinen tarina on ta kukasta’, ohjaajina Teuvo Een Nederlandse uitgave van het boek kirjoitettu erikoisen tun- Tulio (1938) ja Mikko Niska- van Johannes Linnankoski dat door het echtpaar Verwey-van Vloten is vertaald teellisella tyylillä Suomen nen (1971). in het Nederlands / Hollanninkielinen luontoa monin paikoin ku- versio Johannes Linnankosken kirjasta. vaten. Voin hyvin kuvitella, Arnold Pieterse Kirjan käännös on Verwey – van Vlotenin että romaani kiehtoi kovin Käännös Irja Lammers avioparin yhdessä tekemä. 20 april/huhtikuu boeken De heremiet van de Roittorug. En meer Finse verhalen (2010)

Mauri Paasilinna tunturi’s, de typische ber- daghemel zonder zon, of gen in het Finse Lapland. tijdens de midzomernacht, In De heremiet van de Dit grenzeloze landschap, wanneer de zon niet on- Roittorug. En meer Finse dat zich uitstrekt over Fin- dergaat, verliezen bekende verhalen zijn twaalf korte land, Rusland, Noorwegen bakens hun betekenis. De verhalen bijeengebracht en Zweden, trekt allerlei natuurbeschrijvingen en de van de Finse auteur Mauri vreemdelingen aan: Italia- beschrijvingen van de ont- Paasilinna (1947). Mauri nen, Duitsers, Helsinkiërs. reddering van de stadsmens Paasilinna is de jongste in De ontmoeting tussen de zijn juweeltjes, versierd met het zeven kinderen tellende inwoners van Lapland en een diadeem van ironie en kunstenaarsgezin Paasilin- de vreemdelingen leidt tot mededogen. na, zijn broers Arto, Erno en absurde, trieste en humoris- Reino verdienden eveneens tische voorvallen. De con- ‘In Paasilinna’s verhalen hun sporen als schrijver. frontatie met het woeste en staat de Lapse natuur niet ledige landschap brengt de alleen symbool voor meta- De verhalen van Mauri ‘bezoekers’ uit evenwicht. fysische angst of vervreem- Paasilinna spelen zich af Losgeslagen en ver van alles, ding. Er is ook plaats voor in het landschap van de onder een winterse mid- schrijnende maatschappelij-

Mauri Paasilinnan humoristisiin tilanteisiin. novellikokoelma Lapin asukkaiden kohtaa- minen ja paikan eristyksissä De heremiet van de Roitto- oleva sijainti saa vierailijat rug. En meer Finse verha- tolaltaan. Kaukana kaikes- len-novellikokoelma sisältää ta tutusta ja turvallisesta, 12 Mauri Paasilinnan (1947) kaamoksessa tai yöttömässä kirjoittamaa tarinaa. Mauri yössä menettävät tutut ja Paasilinna on Paasilinnan turvalliset kaavat merkityk- perheen 7-henkisen sisa- sensä. Luontokuvauset ja rusparven kuopus. Hänen se, miten kaupunkilainen veljensä Arto, Erno ja Reino yrittää pyristellä selvitäk- ansaitsevat myös leipänsä seen tässä tilanteessa, on kirjailijoina. säälittävää ja ironista, mutta mainiota luettavaa. Mauri Paasilinnan tarinat sijoittuvat Lapin tuntureille. Paasilinnan tarinoissa Lapin Rajaton tunturimaisema tunturimaisema ei toimi yleettyy Suomen, Venäjän, pelkästään symbolina me- Norjan ja Ruotsin alueille alkuperäisten asukkaiden ja tafyysiselle tuntemattoman ja vetää puoleensa vieraita Lapin ulkopuolelta tulleiden pelolle. Tarinoissa tulee tulokkaita Italiasta, Sak- ihmisten tapaamiset johta- myös esille yhteiskunnan sasta ja Helsingistä. Lapin vat absurdeihin, noloihin ja kipeät tosiasiat, kuten maa- 21 boeken

ke omwentelingen, zoals de De Lapse toendra en tun- Lieven Ameel in het na- leegloop van het platteland, turi’s zijn in de 21e eeuw woord. waar de bevolking geleide- evenzeer verstrengeld met lijk aan moet plaatsmaken de voortgaande globalise- Uitgeverij Wilde aardbeien voor seizoensgebonden mas- ring als elke andere uithoek www.wildeaardbeien.nl satoerisme. van de wereld, en dat maakt 112 blz. Prijs: € 12.00 deze verhalen, ondanks alle couleur locale, ook verras- send universeel.’

seudun autioituminen jonka globalisaatioon siinä missä Lieven Ameel on laatinut tilalle ilmestyy vuodenai- mikä tahansa muukin maa- teoksen jälkikirjoituksen. kaan liittyvä massaturismi. ilman äärilaita, mikä tekee tarinoista paikallisesta luon- Kustantaja: Wilde aardbeien Lapin tundrat ja tunturit teestaan huolimatta yllättä- www.wildeaardbeien.nl ovat yhdellä lailla sidoksissa vän universaaleja. 112 sivua. Hinta: €12.00 22 april/huhtikuu Kirjeenvaihtajaltamme Groeten uit Kuopio aan alle lezers van Aviisi!

Mijn naam is Sari Porttila, wege mijn verhuizing op de en ik been een 19-jarige stu- achtergrond zijn gekomen. dent aan de designacademie van Kuopio, aan de afdeling De middelbare school vol- “Ontwerpen van sieraden tooide ik in een normaal en edele metalen”. Om te tempo in drie jaar en ik beginnen vertel ik nu iets was actief betrokken bij de van mezelf: door mijn school geboden Als kind en als jongere heb kunstzinnige activiteiten; ik gewoond in Nastola, een ter, musiceren, dansen en ik maakte decors voor de klein dorp in Päijät-Häme, beeldende kunst. Tekenen, muzikale en andere evene- ik ging naar de middelbare schilderen en middeleeuwse menten op school, trad op school in Lahti, terwijl ik animatie zijn verder onder- als make-up artiest, maakte thuis woonde. werpen, die mijn warme affiches voor concerten, en Mijn belangstellingen zijn belangstelling hebben, ik nam deel aan twee optre- toneelspelen in het thea- terwijl andere hobby’s van- dens en een culturele reis

koulun tapahtumiin, toimin Terveiset maskeeraajana, tein julistei- ta konsertteihin, osallistuin Kuopiosta kahteen performanssiin ja kulttuurimatkalle Pariisiin. Lukion aikana olin mukana kaikille myös kansainvälisyystoi- minnassa, jonka mukana pääsin tutustumaan Alan- Aviisin lukijoille! Minun tanssia sekä kuvataiteita. komaihin. Lukioni ystävyys- nimeni on Sari Porttila, olen Piirustus, maalaus sekä koulu sijaitsee Nijmegenissa 19-vuotias opiskelija Kuo- keskiajan elävöittäminen ja meidän ryhmämme pion Muotoiluakatemiassa, ovat edelleen rakkaita kansainvälisyystoiminta koru-ja jalometallimuotoi- mielenkiinnonkohteitani, kesti 3 vuotta, yksi kurssi lun osastolla. Kerron nyt muiden harrastusten jäätyä joka vuosi. Kurssille valittiin aluksi hieman itsestäni; Lap- muuton takia taakse. Lu- oppilaat englanninkielisen suuteni ja nuoruuteni olen kiosta valmistuin ajallani, sekä suomenkielisen haas- asunut Nastolassa, pienessä kolmessa vuodessa ja olin tattelun perusteella. Ryh- kylässä Päijät-Hämeessä, aktiivisesti mukana lukioni mämme ei ollut suuri, mut- lukion kävin Lahdessa asuen tarjoamissa taiteellisissa ta siksi se varmasti oli tiivis kotona. Olen harrastanut aktiviteeteissa; tein lavas- ja tutustuimmekin nopeasti näyttelemistä, soittamista, teita musikaaliin ja muihin toisiimme. Ensimmäisenä 23 van onze correspondent april/huhtikuu

naar Parijs. kameraden voor een week Gedurende mijn schooltijd op bezoek naar Finland. De nam ik ook deel aan een in- lente was juist begonnen, al- ternationaal programma, in les was grijs en nat van het het kader waarvan ik kennis smeltwater van de sneeuw, kon maken met Nederland. maar de lentezon wekte de natuur wel op z’n best. Mijn school heeft een Ik ergerde mezelf aan het vriendschapsband met een tijdstip, want het jaargetijde Een nieuwe school in Nijmegen en het bood om zo te zeggen met correspondent internationale programma een beetje goede wil niets In dit nummer treft u het eerste stukje aan van Sari van onze groep duurde 3 moois om te zien. In onze Porttila, een nieuwe cor- jaar, ieder jaar één cursus. groep hadden we lange tijd respondent in Finland, van Voor de cursus werden plannen gemaakt voor het wie we hopen min of meer leerlingen uitgekozen op programma voor het be- regelmatig een bijdrage te kunnen plaatsen. In dit basis van een Engelstalig en zoek, hadden we opstellen stuk een eerste kennisma- Finstalig interview. Onze geschreven over Nederland king. groep was niet groot, maar en nu tenslotte wachtten we Uusi kirjeen daarom was deze zeker met spanning op de komst vaihtajamme hecht en leerden we elkaar van onze gasten. Tässä numerossa saamme snel kennen. tutustua Sari Portti- In het eerste jaar kwamen Sari Porttila laan, uuteen Suomen onze Nederlandse school- Vertaling: Hans Adamse kirjeenvaihtajamme, hänen ensimmäisen tekstinsä kautta. Tulevaisuudessa toivomme saavamme lukea enemmänkin hänen kevätaurinko herättelikin kirjoituksiaan. luontoa parhaansa mukaan. Harmittelin itsekseni ajan- kohtaa, sillä vuodenaika ei hyvällä tahdollakaan sanoen tarjonnut kaunista katsotta- vaa. Olimme ryhmässämme suunnitellut vierailun ohjel- maa pitkän aikaa, tehneet vuonna tulivat hollantilaiset tutkielmia Alankomaista oppilastoverimme viikoksi ja nyt viimein odotimme vierailulle Suomeen. Kevät jännityksellä vieraitamme oli juuri alkanut, kaikki oli saapuvaksi. harmaata ja märkää lumi- Sari Porttila en sulamisvesistä, vaikka

26 april/huhtikuu

Arctic Challenge 2011 – Deel 1 de voorbereiding

De Arctic Challenge . Een rally vanuit Nederland naar de poolcirkel in Fins Lapland, gereden in januari onder barre winterse omstan- digheden. 7.500 kilometer autorijden in één week met 60 teams van elk 2 rijders: een slooptocht voor mens en materiaal. De eerste keer dat ik de naam hoorde was zo’n 5 jaar geleden. Mijn in- teresse was meteen gewekt door die twee magische woordjes. Toch verdween de rit toen ook weer snel uit mijn blikveld, zoals dat

Arctic Challenge 2011 Osa I valmistelut

Arctic Challenge – ralli Hol- Yhtäkkiä, puolitoista vuotta mihin ryhtyy, mutta sanoil- lannista Lapin napapiirille sitten, muistin kumminkin la “Arctic” ja “Challenge” Suomeen – ajetaan tammi- taas Arctic Challengen. on häneenkin maaginen kuussa karuissa talviolo- Onko sattumaa olemassa?? vaikutus. suhteissa. 60 tiimiä, joissa Tällä kertaa päätin ryhtyä jokaisessa 2 ajajaa ja 7.500 toimeen. Kylmä Lappi oli jo Entä mitä tehdä sitten tuol- km ajoa yhdessä viikossa: valloittanut lämpimän sijan laisen pikaisen päätöksen ylirasittavaa ihmisille ja sydämessäni eikä ajaminen jälkeen? Ollakseen varma materiaalille. Kuulin tämän Suomen talviolosuhteissa asiasta täytät ilmoittautu- nimen ensi kertaa noin 5 ole minulle outoa. mislomakkeen Arctic Chal- vuotta sitten, ja mielenkiin- lenge-organisaation nettisi- toni heräsi heti kuullessani Soitan ystävälleni Gerwinil- vulla. Päivää myöhemmin nämä kaksi maagista sanaa. le: “Huvittaisiko sinua ajaa olemme AC 2011:n osallistu- Kuitenkin ralli hävisi sitten kanssani Arctic Challenge?” jalistalla: it’s official! piankin mielestäni, kuten Hän ei mieti kolmeakaan usein käy. sekuntia. Hän ei edes tiedä 27 april/huhtikuu

vaak gaat. En wat doe je na zo’n rap kiezen voor een dikke 4x4, Anderhalf jaar geleden besluit? Om zeker te weten en we besluiten ook dat de komt de Arctic Challenge dat het echt is vul je het technische betrouwbaarheid plots weer onder mijn inschrijfformulier in op de voor ons het zwaarst weegt. aandacht. Bestaat toeval??? website van de Arctic Chal- Dan kom je vanzelf bij de Dit keer besluit ik door te lenge organisatie. Een dag Toyota Landcruiser uit: de pakken. Het koude Lapland later staan we in de deelne- koning van het zware ter- had reeds een warm plekje merslijst van de AC 2011: It’s rein. De economische crisis in mijn hart veroverd en official! komt voor ons als geroepen: rijden in het Finse winter- Gerwin en ik zijn beide de tweedehands prijzen van landschap is voor mij geen ICT’ers, dus we pakken 4x4’s kelderen, en de dege- onbekend terrein. de voorbereidingen syste- lijke en normaliter nogal Ik bel vriend Gerwin op: matisch aan: als eerste en prijzige Landcruiser wordt “Heb je zin om de Arc- belangrijkste moeten we opeens betaalbaar. Een boer tic Challenge met mij te een auto hebben. Na lang in Ulvenhout helpt ons rijden”? Hij hoeft geen 3 beraad besluiten we dat we aan een prachtexemplaar. seconden na te denken. Hij weet niet eens waar hij aan begint, maar de woordjes “Arctic” en “Challenge” hadden hun magische uit- werking ook op hem niet gemist. >

Gerwin ja minä olemme molemmat tietokonemie- hiä, joten ryhdymme syste- maattisesti valmisteluihin: ensiksi tärkein, meillä on oltava auto. Pitkän har- kinnan jälkeen päätämme valita kunnon 4x4, ja pää- tämme myös että tekninen luotettavuus on meille tär- Pitkä malli, 2001, mittarissa nistysmoottori ja dynamo keintä. 100.000 km ja 3,4 litran tarkistetaan etukäteen. Suo- Niin päädymme kuin itses- V6-bensiinimoottori. Täy- mesta ostan moottorinläm- tään Toyota Landcruiseriin: dellistä! mittimen, pyöriin vanteet vaikean maaston kuningas. ja nastarenkaat, sillä Arctic Talouskriisi tulee meille Tämän jälkeisinä kuukausi- Challengen ajo-osuuden sopivasti: käytettyjen 4x4:n na emme säästä raha-asiois- Pohjoismaissa haluamme hinnat laskevat roimasti, sa ja remontoimme auton ajaa nastarenkailla. Lisäksi ja kunnollinen, tavallisesti perusteellisesti. Vaihdamme taakse tulee ylimääräinen melkoisen hintava Landc- kaikki nesteet sopivaksi voimakas vinssi. Taakse, ruiser on nyt maksettavissa. -40 asteeseen. Autoon asen- jotta saisimme itsemme Erään Ulvenhoutissa asu- netaan vahvempi jousitus, vedetyksi irti mikäli jou- van maanviljelijän kautta vakionopeuden säätö ja pari tuisimme pulaan. Aikai- löydämme loistokappaleen. lisälamppua eteen. Käyn- sempien Arctic Challengen > 28 april/huhtikuu

Lange uitvoering, 2001, met 100.000 km erop en de 3.4 liter V6 benzinemotor erin. Perfect! De maanden erna trekken we de knip ver open en verbouwen de auto grondig. Alle vloeistoffen worden vervangen door het type geschikt voor -40 graden. We zetten zwaardere veren op de auto, bouwen cruise control in, zetten een paar extra verstralers voorop. De startmotor en de dynamo worden preventief gerevi- seerd. In Finland koop ik een motorblokverwarming, en een set velgen en spij- komt er een zware lier ach- van eerdere Arctic Chal- kerbanden, want het Arctic terop. Achterop, om onszelf lenges zien we dat er vele Challenge deel in Scandina- weer de weg op te trek- slippertjes gemaakt worden. vië willen we op spijkerban- ken, als we ernaast terecht De lier vereist ook nog een den rijden. Als extra troef mochten komen. Op foto’s zwaardere accu. Tenslotte

kuvista näemme että sattuu 2010 Hollannista Leville au- Kaunis ilma: kuivaa, hyvin aika paljon vahinkoja. Tuo tolla, mennäksemme parik- kylmää mutta aurinkoista. vinssi vaatii voimakkaam- si päiväksi hiihtämään. Seu- Auto toimii erinomaisesti, man akun. raksi otamme vielä kaksi ilman mitään vaikeuksia. Lisäksi teemme vielä joi- ystävää mukaamme : neljä Jokaisessa yöpymispaikassa takin muutoksia auton miestä jotka henkisesti ovat syöksymme yöelämään saa- sisäosaan: 3 navigaattoria, vielä 16-vuotiaita, lähtevät damme ajoon ylimääräistä kartanlukulamppu, läppä- reissuun. “painoa”. Muuten ajo olisi ripöytä, 220V:n muuntaja, Valmistelemme haastavan kenties liian rentoa neljän ja kaksi aviovaimoa, jotka reitin Saksan, Puolan ja kuskin kera verrattuna oi- jo alkavat ihmetellä, että Baltian maitten kautta, keaan Arctic Challengeen? olemmeko tulleet aivan autolautalla Tallinnasta hulluiksi. Helsinkiin, sieltä Suomen Matkalla on kuitenkin eräs läpi Leville, jonne jäämme ongelma ratkaistavanam- Tammikuussa 2010, vuotta kolmeksi päiväksi. Ja sitten me: ollessamme vieraile- ennen tapahtumaa, autom- Ruotsin, vähän Norjan ja massa appivanhempieni me on kutakuinkin valmis. Tanskan kautta takaisin luona Etelä-Suomessa, kävi Sormet syyhyävät, vuoden kotiin. Suunnittelemme ilmi että nastarenkaat eivät odotusaika on melkoisen pysähtymiset Beliinissä, sopineet, kun koetimme pitkä…sattumalta minulla Kaunaksella, Tallinnassa, laittaa renkaita vanteineen on toinen asunto Levillä… Levillä, Östersundissa ja paikoilleen … olin mitan- 1+1 = 2… Päätämme tehdä Oslossa. nut ainoastaan takarenkaat, “koeajon”: helmikuussa Siitä tulee upea reissu. ja Landcruiserissa on eri 29 april/huhtikuu

nog wat interieuraanpas- die geestelijk nooit ouder draai aan de rit te geven. singen: 3 navigatie syste- zijn geworden dan 16 gaan Anders zou het met 4 chauf- men, een kaartleeslampje, samen op pad. We stippe- feurs immers te relaxt zijn een laptop tafel, een 220V len een uitdagende route in vergelijking met de echte omvormer, en twee echt- uit door Duitsland, Polen, Arctic Challenge? genotes die zich langzaam de Baltische staten, met de Er is onderweg wel een pro- beginnen af te vragen of veerpont van Tallinn naar bleempje op te lossen: op we helemaal gek geworden Helsinki, door Finland naar bezoek bij mijn schoonou- zijn. Levi waar we drie dagen ders in Zuid Finland, waar Januari 2010, een jaar van blijven, en dan via Zweden, we de velgen met spijker- tevoren, is onze auto zo een stukje Noorwegen, en banden ophalen en op de goed als klaar. De vingers Denemarken terug naar auto willen zetten blijken jeuken, een jaar wachten is huis. We plannen de stops deze niet te passen…. Ik wel lang… Toevallig heb ik in Berlijn, Kaunas, Tallinn, had alleen de achterwielen een tweede huis in Levi…. Levi, Östersund en Oslo. opgemeten, en de Landcrui- 1+1=2…. We besluiten een Het wordt een fantastische ser heeft op de voorwielen ‘proefrit’ te maken: in tocht. Mooi weer: droog, veel grotere remklauwen. februari 2010 vanuit Ne- heel koud, maar zonnig. De door mij aangeschafte derland naar Levi met de De auto geeft geen krimp velgen hebben een net te auto, om een paar dagen te en doet het perfect. In elke kleine binnendiameter. gaan skiën. Voor de gezel- plaats van overnachting Crisisberaad aan de keuken- ligheid nemen we nog twee maken we het nachtleven tafel met broodjes en koffie, vrienden mee: vier mannen onveilig om een extra zware pulla’s en joulutorttu’s van >

varaa: appi soitti paikalli- selle Euromasterille ja laita- tamme paikan päällä omiin vanteisiimme sitten uudet nastarenkaat. Maksamme sitten vielä 700 euroa kä- teistä Euromasterille ja jat- kamme pian matkaa Leville. Huomasin appeni kasvoilla saman ilmeen kuin jo aikaisemmin vaimollani. Niin, ralliajo on kallis harrastus, senhän olimme jo kauan sitten huomanneet…

Koeajon jälkeen voimme lo- pultakin keskittyä muihin- mitat eturenkaissa. Minun Anopin keittiön pöydän kin asioihin kuin vain suu- hankkimissani vanteissa on ääressä, kahveineen ja reen haasteeseemme. Auto hieman liian pieni sisäläpi- sämpylöineen, pullineen ja pannaan säilöön ja puolen mitta. joulutorttuineen, neuvotte- vuoden ajan puuhailemme lemme tästä kriisitilantees- aivan eri asioiden parissa. ta. Ei ole paljon valinnan > 30 april/huhtikuu

schoonma. We hebben niet al lang achter… kenhuis in Rotterdam. We veel keuze: schoonpa belt Na de proefrit kunnen we waren op bezoek geweest de lokale Euromaster en we eindelijk een beetje afstand bij de Stichting Vrienden laten ter plaatse dan maar nemen van onze grote uit- van Sophia om te horen of een nieuwe set spijker- daging. De auto wordt even zij het ook een goed idee banden op onze bestaande weggezet en een half jaar vonden, en dat was inder- velgen leggen. We tikken houden we ons met andere daad het geval. Nooit eerder nog even 700 euro cash af dingen bezig. ben ik als fundraiser bezig bij Euromaster, en gaan geweest. Het is leuk, maar snel op weg naar Levi. Ik Na de zomer maken we vermoeiend, inspirerend, herkende op het gezicht van aanvang met deel 2 van de soms frustrerend, en ik leer mijn schoonpa de blik die ik voorbereiding. We hebben dat je gewoon het spreek- ook al bij mijn vrouw zag. inmiddels besloten om voor woordelijke bord voor je Tja, rally rijden is een dure een goed doel te gaan rij- kop moet hebben. Telkens hobby, daar waren we toen den: het Sophia Kinderzie- terug komen bij je prospects

Kesän jälkeen aloitamme nut varojenkerääjänä. Alussa rahaa tulee hei- osan 2 valmistelut. Olimme- Se on hauskaa mutta väsyt- kohkosti, ja nettisivumme han päättäneet ajaa hyvän- tävää, inspriroivaa, joskus sponsorilämpömittari tekeväisyyden merkeissä, turhauttavaakin ja opin kipuaa ärsyttävän hitaasti nimittäin Sophia Kinder- että pitää osata ylöspäin. Mutta yhtäkkiä ziekenhuis -lastensairaalan ottaa rennosti. Palattava asteikossa rupeaa tapahtu- Rotterdamissa. aina vaan takaisin mahdol- maan. Sponsorit ilmoittau- Kävimme vierailulla Sophia- lisuuksiin saadakseen irti tuvat koska muutkin ovat sairaalan ystävien säätiössä suostumuksen, vaikka pie- jo ilmoittautuneet. Vuoden kuullaksemme olivatko nenkin, eikä saa pelästyä lopussa meillä on komea hekin sitä mieltä että tämä monista ei-vastauksista. summa € 11.500 mittarissa, on hyvä idea, ja niin oli. En summa joka reilusti ylittää ole koskaan ennen toimi- uskalletun tavoitteemme! 31 april/huhtikuu

om een toezegging los te zijn. Aan het eind van het kinderziekenhuis. Diverse peuteren, al is het maar een jaar hebben we een mooie kinderen mogen de opname kleine, en je vooral niet uit € 11.500 op de teller staan, ook bijwonen. Het is ontzet- het veld laten slaan door de een bedrag dat onze ge- tend leuk en tegelijkertijd vele malen ‘nee’. durfde target ruimschoots indrukwekkend, want met In het begin stroomt het overtreft! kinderen die in het Sophia geld moeizaam binnen, en De week voor de Arctic liggen is over het algemeen de sponsorthermometer op Challenge gaan we langs wel iets heftigs aan de hand. onze website kruipt maar bij Sophia, om onze cheque Met een enorm gevoel van tergend langzaam omhoog. aan te bieden. In onze ral- voldoening lopen we een Maar dan opeens gaat lykleding zijn we eregast uur later het gebouw uit. het schaaleffect werken. bij een opname van het Het is 2 dagen voor de start Sponsors haken aan omdat programma Sophia TV, het van de Arctic Challenge. We anderen ook al aangehaakt interne TV-kanaal van het zijn er klaar voor!

Rene Harte

In de volgende Aviisi deel 2 van dit tweeluik!

Viikkoa ennen Arctic Chal- yleensä hyvinkin vakavat lengea menemme Sophiaan syyt olla siellä. antaaksemme heille shek- kimme. Tyytyväisin tuntein lähdem- Olemme rallivaatteissam- me sieltä tunnin kuluttua me kunniavieraana Sophia pois. Enää 2 päivää Arctic TV’n lähetyksen kuvauk- Challengen alkuun. Olem- sessa. Tämä on sairaalan me valmiit! sisäinen TV-kanava. Monet lapsetkin saavat olla muka- Seuraavassa Aviisissa osa 2 na. On erittäin mukavaa ja samalla vaikuttavaa koska Rene Harte Sophia-sairaalan lapsilla on Käännös: Marjut Suvisaari 32 april/huhtikuu

De 10 meest opmerkelijke Finse songfestival inzendingen

Het is dit jaar precies 50 jaar tot Lordi’s overwinning in mers gehad op het songfes- geleden dat Finland zijn de- 2006 was Finland nog nooit tival. Hieronder volgen de buut maakte op het Eurovi- hoger gekomen dan een 6e 10 meest bijzondere: siesongfestival met Valoa ik- plaats met Marion Rung in kunassa van Laila Kinnunen. 1973. Finland behaalde ook Anneli Saaristo In die 50 jaar heeft Finland 9 keer een laatste plaats. Zij “La dolce vita” 44 keer deelgenomen. zong toen overigens in het 10 (1989: 7e plaats) Slechts 12 keer wist Finland Engels. Finland heeft ook In 1989 leek Finland lange de top 10 te bereiken en enkele opmerkelijke deelne- tijd op het beste resultaat Suomen 10 silmäänpistävintä ”euroviisuehdokasta” Tänä vuonna on tasan 50 remmin. Hän muuten lauloi sijoituksen kesäisellä ”La vuotta siitä, kun Suomi oli silloin englanniksi. Yhdek- dolce vita’lla”. Kappaletta ensi kertaa mukana Eurovi- sän kertaa Suomi on jäänyt oli höystetty espanjalaisilla sion laulukilpailussa, silloin viimeiseksi. Suomella on kitaroilla ja sillä oli italian- Laila Kinnusen Valoa ikku- ollut laulukilpailussa myös kielinen nimi. Kappaleen nassa -kappaleella. Näiden muutamia silmäänpistäviä lauloi melko staattinen An- 50 vuoden aikana Suomi osallistujia. Tässä 10 erikoi- neli Saaristo. Hänen lauluei- on osallistunut kilpailuun sinta: tyksensä oli kuitenkin erit- 44 kertaa. Vain 12 kertaa täin vahva, ja äänestyksen Suomi on ollut kymmenen Anneli Saaristo “La ensimmäisellä puoliskolla parhaan joukossa, ja Lordin dolce vita” (1989: Suomi oli vahvasti viiden v.2006 saamaan voittoon 107. sija) parhaan joukossa. Lopulta mennessä Suomi ei ole Vuonna 1989 näytti pitkään sijoitus oli seitsemäs, kui- sijoittunut Marion Rungin siltä, että Suomi saavuttaisi tenkin Suomen kolmannek- v. 1973 kuudetta sijaa pa- kaikkien aikojen parhaan si paras saavutus. 33 april/huhtikuu

ooit af te streven met het jes en de auberginekleurige hier gretig gebruik van. Het zomerse “La dolce vita”. pakjes van Jarkko en Laura nummer werd erg goed ge- Het nummer was doorspekt zijn nog altijd welbekend. bracht en viel natuurlijk op met Spaanse gitaren en had Om het af te maken had tussen de typische ballades een Italiaanse titel. De rest Jarkko zichzelf ook nog en popliedjes die het song- van het nummer werd in uitgedost met een bizar festival in de jaren ’70 be- het Fins gezongen door een hoedje en een wandelstok. heersten. Finland behaalde nogal statische Anneli Saar- Hiervan maakte hij ook gre- dan ook terecht een mooie isto. Haar vocale presentatie tig gebruik tijdens het dan- zevende plaats. was echter bijzonder sterk sintermezzo. Ondanks dit en gedurende de eerste helft bijzondere optreden kwam Vesa-Matti Loiri van de stemming stond Finland niet verder dan 12e “Huilumies (1980: Finland stevig in de top 5. op 16 deelnemers. 7 laatste plaats) Uiteindelijk werd het een 7e In 1980 stuurde Finland de plaats, nog altijd Finland’s Pihasoittajat toen al bekende en popu- op twee na beste prestatie. “Old man fiddle” laire Vesa-Matti Loiri naar 8(1975: 7e plaats) het songfestival in Den Jarkko & Laura “Kuin In 1975 kwam Finland op Haag. Het nummer was al silloin ennen” (1969: het songfestival aanzetten niet al te sterk en Vesa-Matti 9 12e plaats) met onvervalste country- besloot ook nog eens zelf Het nummer is door de muziek. Dat jaar mocht er de dwarsfluit te bespelen meeste mensen inmiddels ook in het Engels gezongen op het podium. Al met al vergeten maar de danspas- worden en Finland maakte leverde dit een nogal komi- >

tui laulukilpailuun väären- soittaa poikkihuilua. Kaiken Jarkko & Laura “Kuin tämättömällä country-musii- kaikkiaan tästä tuli koomi- silloin ennen” (1969: killa. Sinä vuonna sai laulun nen esitys, vaikkakaan ei 912. sija) esittää myös englanniksi, ja tarkoituksella. Suomi sai Itse kappaleen ovat useim- Suomi käyttikin halukkaasti vain kuusi pistettä. mat jo unohtaneet, mutta tilaisuutta hyväkseen. Kap- tanssiaskeleet ja Jarkon ja pale esitettiin oikein hyvin. Cat Cat “Bye bye Lauran auberginenväriset Se sijoittui tyypillisten baby” (1994: 22. sija) kilpailuasut ovat edelleen ballaadien ja pop-musiikin 6Vaikka kappaletta muistissa. Asun Jarkko oli välimaille, jotka hallitsivat etukäteen veikattiin yhdeksi vielä viimeistellyt hassulla laulukilpailua 70-luvulla. suosikeista, meni esitys sinä hatulla ja kävelykepillä. Nii- Suomi saavuttikin oikeute- iltana ihan pieleen. Isoäidin tä hän innokkaasti käyttikin tusti hyvän seitsemännen alusvaatteisiin sonnustautu- tanssiosuudella. Huolimatta sijan. neet sisarukset Lapista sai- tästä erikoisesta esityksestä Suomi ei päässyt pidemmäl- Vesa-Matti Loiri “Huilu le kuin 12. sijalle 16 osallis- mies” (1980: viimeinen) tujasta. 7Vuonna 1980 Suomi lähetti silloin jo tunnetun ja Pihasoittajat “Old man suositun Vesa-Matti Loirin fiddle – Viulu-ukko” laulukilpailuun Haagiin. 8(1975: 7. sija) Kappale ei ollut vahva ja Vuonna 1975 Suomi osallis- Vesa-Matti päätti vielä itse > 34 april/huhtikuu

sche vertoning op, zij het die dat jaar voor Nederland onbedoeld. Slechts zes pun- meedeed. ten kwamen de richting van Finland uit. Riki Sorsa “Reggae OK” (1981: 16e plaats) Cat Cat “Bye bye 5Na het succes van de baby” (1994: 22e country in 1975 probeerde 6plaats) Finland in 1981 te scoren Hoewel vooraf getipt als met reggae. Helaas had het Fredi & Friends “Pump een van de favorieten ging gebrek aan zon duidelijk pump” (1976: 11e het op de avond zelf he- tot een inspiratieloze reg- 4plaats) lemaal is. Gekleed in hun gae geleid bij Rod Stewart In 1976 trad Fredi voor de grootmoeders lingeriesetje look-a-like Riki Sorsa. Deze tweede keer voor Finland zetten de twee zussen uit kwam niet verder dan wat aan. Dit keer met zijn vrien- Lapland een nogal povere gehuppel op het podium den. Met “Pump pump” vocale prestatie neer die in een outfit die alle lelijke werd bedoeld dat de achter- werd ondersteund door een kleuren van de jaren ’80 grondzangeressen eens even lachwekkende choreografie. verenigde. Dat de tekst niet lekker tegen Fredi’s corpu- Ontgoocheld eindigde Fin- veel verder kwam dan de lente lijf aanbotsten. Europa land op een 22e plaats. Ach, herhaling van de titel heeft was niet helemaal overtuigd dat was nog altijd een plekje ook niet geholpen. en beloonde Finland met hoger dan Willeke Alberti een plekje in de midden-

vat aikaan lattean lauluesi- kään auttanut se, että teksti Monica Aspelund tyksen, jota tuki naurettava ei ollut juuri muuta kuin “Lapponia” (1977: 10. koreografia. Suureksi petty- kappaleen nimen toista- 3sija) mykseksi Suomi jäi 22. sijal- mista. Lapin ylistyslaulullaan le. No, se oli kuitenkin yhtä teki Monica Aspelund it- sijaa parempi kuin Willeke Fredi & Friends “Pump sensä kuolemattomaksi Albertin, joka sinä vuonna pump” (1976: 11. sija) euroviisuissa. Erikoinen edusti Alankomaita. 4Vuonna 1976 edusti laulusuoritus pitkine kor- Fredi toista kertaa Suomea. keine vetoineen - häntä Riki Sorsa “Reggae Tällä kertaa ystäviensä kans- jopa verrattiin viheltävään OK” (1981: 16. sija) sa. ”Pump pump” tarkoitti vedenkeittimeen - teki 5Vuoden 1975 country- että, taustalaulajattaret pysyvän vaikutuksen Eu- menestyksen jälkeen yritti törmäilivät iloisesti Fredin roopan tuomaristoihin. Suomi päästä pisteille regga- tukeviin takamuksiin (”pylly Monica oli tilaisuutta varten ellä. Valitettavasti auringon vasten pyllyä, pump pump”, pukeutunut sini-valkoiseen, puute johti innottomaan suom. huom.). Eurooppa Suomen lipun väreihin. Tätä reggaeseen Rod Stewartin ei ollut ihan vakuuttunut konstia ovat myöhemmin näköisen Riki Sorsan esittä- asiasta, ja palkitsi Suomen muutkin Suomen edustajat mänä. Tämä ei päässyt juuri keskinkertaisella sijoituksel- toistaneet. Muuten, Moni- pidemmälle kuin lavalla la. Fredi nähdään vielä eri- can sisar, Ami, osallistui hyppelemiseen asussa, jossa laisissa euroviisuohjelmissa. kisaan v. 1983 kappaleella yhdistyivät kaikki 80-luvun ”Fantasiaa”. rumat värit. Asiaa ei myös- 35 april/huhtikuu

moot. Fredi is nog steeds te zich voor de gelegenheid tegen kernwapens. “Geen zien in verschillende song- uitgedost in een wit met bom op mijn hoofd” zong festivalprogramma’s. blauwe outfit, de kleuren Kojo in een opvallend rood- van de Finse vlag. Dit trucje leren outfit en een band Monica Aspelund is later nog door verschil- waarvan alle leden uitge- “Lapponia” (1977: 10e lende Finse deelnemers dost waren met bolhoeden. 3plaats) herhaald. Monica’s zus Ami Ondanks de actuele vredes- Met haar ode aan Lapland deed trouwens in 1983 nog boodschap ging Europa dat heeft Monica Aspelund zich- mee met het nummer “Fan- jaar toch voor “Ein bisschen zelf onsterfelijk gemaakt op tasiaa”. Frieden” uit Duitsland. het songfestival. Een bijzondere vocale prestatie met Kojo “Nuku pommiin” Lordi “Hard rock Halle een lange hoge uithaal, ze (1982: laatste plaats, lujah” (2006: 1e plaats) werd zelfs vergeleken met 20 punten) 1 In 2006 had Finland alle een fluitketel, zorgde voor Een van de klassiekers uit geloof verloren en onder een blijvende indruk bij de de songfestivalgeschiede- het mom van we hebben Europese jury’s. Monica had nis is de Finse protestsong toch niets meer te verliezen stuurde Finland de eigen- zinnige monsters uit Rova- niemi naar het songfestival. Alsof de onbekende stijl (hardrock, nog nooit op een songfestival vertoond) nog >

vuonna Saksan ”Ein bisschen Frieden”-kappaleen kannalla.

Lordi “Hard rock Halle lujah” (2006: ykkössija) 1 Vuonna 2006 oli Suomi jo kokonaan menettänyt us- konsa, ja ajatellen ettei enää ole mitään menetettävissä, lähetti Suomi laulukisaan omapäiset rovaniemeläiset hirviöt. Ihan kuin ei tunte- maton tyyli (hardrock, ei koskaan aikaisemmin esitet- ty) vielä olisi ollut tarpeeksi, Kojo “Nuku pommiin” ni” lauloi Kojo huomiotahe- tulivat yhtyeen jäsenet (1982: viimeinen sija, rättävässä punaisessa nah- aitoina hirviöinä lavalle. 20 pistettä) kapuvussa knallihattuihin Eurooppa herkutteli sillä, Eräs laulukilpailuhistorian sonnustautuneen bandin ja Suomesta tuli ehdoton klassikoista on Suomen kanssa. Huolimatta ajankoh- voittaja. protestilaulu ydinaseita taisesta rauhansanomasta > vastaan. ”Ei pommia päähä- oli Eurooppa kuitenkin sinä 36 april/huhtikuu

niet genoeg was, kwamen de bandleden ook als echte Hoe komt men monsters het podium op. Europa smulde ervan en Fin- naar Solovetsk? land werd een overtuigende winnaar.

En dit jaar: Ten eerste heeft men na- kan het paspoort met visum Paradise Oskar “Da da dam” tuurlijk een visum nodig. gewoon laten opsturen naar Dit jaar stuurt Finland een Vanuit Finland kan dat heel het adres waar men zes jongen met een gitaar die snel (6 werkdagen zijn ge- dagen later verblijft. Aange- een eenvoudig nummer noeg). Daarom moet men tekende snelpost kost in dat zingt waarin hij ons oproept meteen na aankomst in geval 12 euro. De Russische de wereld te redden van alle Finland naar een reisbureau Federatie heeft een consu- vervuiling en andere proble- stappen, het aanvraagfor- laat in de steden Turku en men. Een sympathieke zan- mulier invullen, paspoort af- Lappeenranta en de ambas- ger met een sympathieke geven met een losse pasfoto sade staat in Helsinki. Men boodschap. Of het gaat sco- erbij en ook nog een kopie kan een visum ook per ex- ren? Dat weten we op 10 mei van een geldige reisverze- press aanvragen (dan duurt als Paradise Oskar aantreedt kering. Een eenmalig visum het 4 dagen), maar dat kost in Düsseldorf. kost 50 euro en een twee- dan nog 60 euro extra. In Jesper Bexkens malig visum 75 euro. Men spoedgevallen kan men het

Ja tänä vuonna: Paradise Oskar ”Da da dam” Miten pääsee Tänä vuonna Suomi lähettää kisaan pojan, joka laulaa kitaroineen yksinkertaisen Solovetskiin? kappaleen, jossa hän ke- hottaa meitä pelastamaan Ensiksi tarvitaan tietysti siihen osoitteeseen, missä maailman kaikelta saas- viisumi. Suomesta käsin ollaan 6 päivän kuluttua. teelta ja muilta ongelmilta. tuo käy hyvin helposti (6 Kirjattu pikapostilähetys Sympaattinen laulaja ja arkipäivää riittää). Matkatoi- maksaa silloin 12 euroa sympaattinen sanoma. Mut- mistoon on mentävä välittö- lisää. Venäjällä on konsu- ta saako sillä pisteitä? Sen mästi Suomeen saapumisen laatit Turussa ja Lappeen- tiedämme 10. toukokuuta, jälkeen. Siellä täytetään rannassa sekä suurlähetystö kun Paradise Oskar esiintyy viisumianomuskaavake, Helsingissä. Viisumia voi- Düsseldorfissa. annetaan oma passi sekä daan anoa myös pikana (4 yksi irrallinen passikuva ja päivää), mutta se maksaa Jesper Bexkens toimitetaan kopio voimas- silloin 60 euroa enemmän. (käännös Pirkko van Bruggen) sa olevasta matkavakuu- Hätätilanteessa saadaan tuksesta. Yksinkertainen Helsingissä, Turussa ja Lap- viisumi maksaa 50 euroa ja peenrannassa viisumi jopa kaksinkertainen 75 euroa. saman päivänä, mutta se Viisumilla varustettu passi maksaa silloin jo paljon. voidaan toimittaa postiste 37 april/huhtikuu

in Helsinki, Turku of Lap- naar de stad Kem (aan de kloostereiland (indien de peenranta zelfs in een dag Witte zee). Er is een goede boot vanuit Kem al volge- krijgen, maar dat wordt wel weg van de stad Kosto- boekt is): http://www.ka- erg duur. muksha naar het oosten, die relianholidays.ru/en/tours. aansluit op de snelweg van php?itemId=8918 Na het verkrijgen van een Sint Petersburg naar Moer- Ook is het interessant om visum kan men kiezen uit mansk. Men moet de boot via St.Petersburg naar de diverse grensovergangen. en het oeverhotel aan de stad Archangelsk te vliegen Wat Solovetsk betreft is haven van te voren reserve- om daarna of met de boot of Vartius de beste. Deze ren via internet: http://www. met een klein lijnvliegtuig grensovergang ligt ongeveer prichalrk.ru/eng/index.html naar Solovetsk te reizen: 70 km ten noorden van de http://www.pomorland.info/ stad Kuhmo. Vanuit Vartius Men kan ook via de haven- is het ongeveer 5 uur rijden stad Belomorsk naar het

Viisumin saannin jälkeen Kemin kaupunkiin, joka etukäteen netin kautta: voidaan valita useiden ra- sijaitsee Vienan meren ran- http://www.prichalrk.ru/eng/ janylityspaikkojen välillä. nalla. Kostamuksen kaupun- index.html Mitä Solovetskiin tulee, gista kulkee riittävän hyvä niin Vartius on paras. Tämä asfalttitie suoraan itään, Mikäli kulku Kemin kautta rajanylityspaikka sijaitsee joka yhtyy sen jälkeen on buukattu täyteen kan- noin 70 km Kuhmosta poh- Pietari-Murmanskin moot- natta yrittää Belomorskin joiseen. Vartiuksesta on toritieheen. On suositeltava, kautta: http://www.kare- noin 5 tunnin automatka että hotelli ja laiva varataan lianholidays.ru/en/tours. > 38 april/huhtikuu

Een tweede interessante Een andere mogelijkheid is het verkeer is er rustig in grensovergang, met de auto om met een georganiseerde vergelijking met centraal- vanuit Finland, is die van busreis vanuit Finland te Rusland. Niirala (ongeveer 50 km ten gaan. Verschillende busbe- zuiden van de stad Joensuu). drijven hebben Solovetsk De boottocht van Kem naar Dan rijdt men via de mooie op hun programma staan het klooster duurt ongeveer stad Petrozavodsk naar het en het is de makkelijkste 1,5 uur en wanneer men noorden (via de snelweg van manier om dit kloosterei- geluk heeft kan men de St.Petersburg naar Moer- land te bezoeken. Bij zo´n witte walvissen (Beluga) mansk). Een beetje langer bustour hoort inclusief al- zien en fotograferen. Via maar bijzonder boeiend. In tijd een groepsvisum (maar het zoekwoord beluga vind Petrozavodsk zijn diverse ook in dat geval zijn daar- men via internet zeker hotels, die men zeker van te voor 6 werkdagen nodig). meer informatie over deze voren moet reserveren. Bij- bijzondere diersoort. Voor voorbeeld Hotel Severnaja De natuur in Noord-Karelië nadere informatie over en Karelia zijn aan te raden: is practisch hetzelfde als Solovetsk kan men onder http://www.severnaja.onego. aan de Finse kant: veel me- andere de volgende website ru ren, moerasgebieden en ein- raadplegen: http://solovki. http://www.karelia-hotel.ru/ deloos veel bos. Het klimaat info/index.php?lang=en is halfcontinentaal, hetgeen Algemene toeristen infor- betekent dat het er in de Sibrand en Ilmari Schepel matie over Russisch Karelië: zomer vaak snikheet is. De http://www.ticrk.ru/en/ asfaltwegen zijn redelijk en

php?itemId=8918 http://www.karelia-hotel.ru/ tarkoittaa että kesät voivat Voisi olla myös kiintoisa olla todella kuumia. As- vaihtoehto lentää Pietarista Yleistietoa Venäjän Karjalas- falttitiet ovat kohtuullisen Archangeliin, jonka jälkeen ta saa mm. tästä linkistä: hyviä ja liikenne on paljon mennään Solovetskiin joko http://www.ticrk.ru/en/ rauahallisempi kuin esimer- laivalla tai lentokoneella: kiksi keski-Venäjällä. http://www.pomorland.info/ Ainahan on mahdollista mennä Solovetskiin ryh- Laivamatka Kemistä Solo- Toinen rajanylityspaikka on mämatkalla. Useat suo- vetskin luostariin kestää Niirala (noin 50 km Joen- malaisfirmat järjestävät noin 1,5 tuntia ja, mikäli suusta etelään), josta pääsee Solovetsk-matkoja ja se onni potkaisee, on mahdol- autolla kauniin Petroskoin onkin kaikkein helpoin tapa lisuus nähdä ja valokuvata kautta pohjoiseen Pietari- käydä siellä. Ryhmämat- maitovalaita (Beluga). Ha- Murmansk moottoritietä kaan sisältyy ryhmäviisumi kusana beluga antaa netin myöten. Tämä olisi hieman (siihen tarvitaan myös 6 kautta huomattavasti lisätie- pidempi matka mutta hyvin arkipäivää). toa tästä erikoisesta valasla- kiinnostava. Petroskoissa jista. Solovetskista saa lisä- on useita hotelleja ja etukä- Karjalan Tasavallan luonto tietoa muun muassa tämän teisvaraus on kesällä varsin on aika samankaltainen linkin kautta: http://solovki. tarpeen. Esimerkiksi hotellit kuin Suomen puolella: pal- info/index.php?lang=en ”Pohjola” ja ”Karelia” ovat jon järviä, soita sekä lopu- suositeltavia: http://www. tonta metsää. Ilmasto on Sibrand en Ilmari Schepel severnaja.onego.ru puolimannermainen, mikä Käännös Ilmari Schepel 39 kolumni april/huhtikuu

de liefdesdaad te verrichten door het water bewoog. Ik BLAD terwijl zij over het water- hoorde een scherpe tik. Een oppervlak scheerden. Een dennenappel viel op het an de zomer zat ik op kwikstaart vloog al hap- andere eind van de steiger. Veen Finse steiger en pend naar insecten voorbij. Een wolk dreef voor de zon deed helemaal niets. Ik zat Er gebeurde eigenlijk van en een steekvlieg dwong en keek rond. Ik las niet, alles. Plotseling zag ik een mij tot heftige armgebaren. sliep niet, dacht niet na over klein, donker driehoekje in Hoezo, onbeweeglijkheid en wat ik nog moest doen of de richting van ons eilandje stilte. over wat ik al gedaan had. gaan. Het leek de periscoop En toen gebeurde het. De Ik zat, keek en verbaasde van een miniduikboot. Het lucht was plotseling vervuld mij over de onbeweeglijk- driehoekje bleek het kopje van lawaai. Een hard onaan- heid van de natuur en de van een slang te zijn die genaam geluid, dat zonder stilte om mij heen. Niets bezich ritmisch kronkelend pauzes voort denderde, woog zo leek het, maar toen ik wat beter keek, bleek er volop beweging te zijn. Wa- terschrijvertjes schaatsten over het wateroppervlak, een school kleine vissen draaide onder dat zelfde oppervlak landerig een rondje. Twee libelles probeerden >

LEHDET

erran viime kesänä is- Ktuin Suomessa laiturilla tekemättä yhtään mitään. Istuin ja katselin ympärille- ni. En lukenut, en nukkunut enkä miettinyt mitä minun sen saman vedenpinnan kuuluvan käärmeeseen, vielä pitäisi tehdä tai mitä alla. Kaksi sudenkorentoa joka liikkui rytmisesti lui- jo olen tehnyt. Istuin, kat- viiletteli parittelulennol- kerrellen veden halki. Kuu- selin ja ihmettelin luonnon laan lähellä vedenpintaa. lin terävän napsahduksen. liikkumattomuutta ja hiljai- Västäräkki lensi ohitseni Männynkäpy putosi laiturin suutta ympärilläni. Mikään hyönteistä tavoitellen. Oike- toiseen päähän. Pilvi ajeleh- ei liikkunut, siltä näytti, astaan ympärilläni tapahtui ti auringon eteen, ja paarma mutta tarkemmin katsoessa- kaikenlaista. Yht’äkkiä näin pakotti minut elehtimään ni, kävi ilmi että joka puo- vedenpinnalla pienen, tum- rajusti. Miten niin, liikku- lella oli liikettä. Vesimittarit man kolmion lähestyvän mattomuutta ja hiljaisuut- luistelivat vedenpinnalla, saartamme. Se näytti ihan tako. parvi pikkukaloja pyöriske- minisukellusveneen peris- Ja silloin tapahtui jotakin. li rauhallisesti ympyröitä koopilta. Kolmio osoittautui Ilma täyttyi yht’äkkiä ko- > 40 april/huhtikuu column

verscheurde de stilte. Het Hoe lang ging dit duren? was door een bladhark en geluid van een kettingzaag een bezem, voelden nu de was het niet. Het geluid Scandinavische thrillers hitsige wind van een blad- daarvan is niet constant zijn de laatste tijd heel po- blazer op hun huid. Een en de weerstand van het pulair en voor een moord bladblazer, zoals die in de hout heeft invloed op de meer of minder draaien de herfst in buitenwijken door toonhoogte. Een motorboot schrijvers hun hand niet in fluorescerende hesjes kon het niet zijn. Op het om. Maar, laat ik u gerust gehulde gemeentemannen meer mag alleen geroeid stellen. Ik heb mijn moord gebruikt wordt, was nu op worden. Het indringende niet begaan en dit stukje zal zaterdagmiddag in een Fins geluid hield aan, stopte niet, dan ook geen thriller wor- zomerbos verschenen. Vol leek niet te willen stoppen. den. Wat bleek! Een nieuwe, ongeloof en verbijstering Daarnet nog bevond ik mij jeugdige buurvrouw liep keken wij toe. De vrouw in een idylle, maar nu niet door haar Finse bos met die met het apparaat in de meer. Ik stond op en liep een bladblazer. Zij blies de rondte zwaaide, hoorde over de steiger, probeerde te paadjes, die door hun stuk niets toen wij contact met horen waar het geluid van- bos lopen, schoon met een haar probeerden te maken. daan kwam, probeerde te bladblazer. Met een blad- Zij had om haar gehoor niet bedenken wie die rotherrie blazer verwijderde zij blad, te beschadigen oorbescher- veroorzaakte. Eigenlijk was dennennaalden en takjes mers op haar hoofd gezet. er maar een plek waar het van de paadjes. Paadjes, Zij bleek een gewone, mo- geluid vandaan zou komen. waarvan de rug gedurende derne Finse jonge vrouw te Wat zouden zij daar doen? tientallen jaren gekrabd zijn in vrijetijdskleding met

vasta äänestä. Kova epämiel- Skandinaaviset jännitys- än tuulen. Lehtipuhallin, lyttävä ääni, joka pauhasi tarinat ovat viime aikoina sellainen, jota syksyllä hei- tauoitta, rikkoi hiljaisuu- suosittuja, ja yksi murha jastavanräikeisiin liiveihin den. Moottorisahan ääni enemmän tai vähemmän ei sonnustautuneet kunnan se ei ollut. Sen ääni ei ole merkitse kirjoittajille mi- työmiehet käyttävät, oli nyt jatkuvaa ja puun tiheydellä tään. Mutta, voitte olla rau- lauantai-iltapäivänä ilmesty- on vaikutusta äänen korke- hassa. Murhaan saakka en nyt suomalaiseen metsään. uteen. Moottorivenekään se sentään mennyt, eikä tästä Epäuskoisena ja järkyttynee- ei voinut olla, järvellämme tarinasta tule mitään kauhu- nä katselimme. Naapurirou- saa vain soutaa. Korviintun- juttua. Mitä sitten kävikään va, joka kuulonsuojaimet keutuva ulina vain jatkui, ilmi! Uusi, nuori naapurin- korvillaan heilutteli edesta- ei loppunut, se ei näyttänyt rouva kulki suomalaisessa kaisin laitettaan, ei kuullut haluavan loppua. Hetki sit- metsässä lehtipuhaltimen mitään, kun yritimme saada ten oleilin idyllissä, mutta kanssa! Hän puhalsi heidän kontaktin häneen. Omaa en nyt enää. Nousin ja käve- metsäisellä tontillaan kuuloaan suojellakseen hän lin laiturilla ja yritin kuun- polut puhtaiksi. Lehtipuhal- oli pannut kuulonsuojaimet nella, mistäpäin se ääni tuli, timella hän poisti poluilta päähänsä. Hän osoittautui yritin miettiä, mikä sen me- lehdet, neulaset ja pikkuok- olevan tavallinen, nykyai- telin aiheutti. Oikeastaan oli sat. Polut, joiden selkää on kainen suomalaisnainen, vain yksi paikka, mistä ääni kymmeniä vuosia rapsutet- vapaa-ajanasusteissaan, ruk- voisi olla lähtöisin. Mitä he tu haravalla tai luudalla, kaset käsissään ja kuulon- mahtoivat siellä tehdä? Mi- tunsivat nyt pinnallaan suojaimet korvillaan. ten kauan sitä kestäisi? lehtipuhaltimen kiihke- Me emme murhanneet 41 kolumni april/huhtikuu

beschermende handschoe- getint. Het hoefde maar te de vrouw op haar tenen nen aan en oorbeschermers gaan waaien of zij zouden staan, maar al snel waren op haar hoofd. door de wind van hun tak- zij klaar. De boom was leeg. Wij hebben haar niet om- ken geblazen worden. Ik De stofzuiger ging uit. Het gebracht. Dat niet. Zij heeft zat aan de keukentafel toen snoer werd opgerold, tevre- kleine kinderen. Uiteinde- ik aan de overkant van den keek het echtpaar naar lijk hebben wij contact met het achterpad, dat onze het kale boompje en stapte haar kunnen maken en tuin van die van de buren weer naar binnen. Het ga- heeft zij ons beloofd haar scheidde, een man en een zon lag er onberispelijk bij blad te blazen als ons bootje vrouw met een stofzuiger en werd niet ontsierd door niet aan de steiger ligt. En naar buiten zag komen. gevallen blad. Ik realiseerde dat is al wat. In hun achtertuin stond mij dat ik getuige geweest op een kaal grasveldje een was van een bijzondere Later bedacht ik mij dat ik kleine boom. Aan die boom voorstelling die ik nooit zou ooit in Nederland al eerder zaten gele blaadjes. De man vergeten. gezien had hoe je in je eigen tilde de zware stofzuiger achtertuin op een bijzon- omhoog. De vrouw pakte de De natuur is een wonder. dere manier met de natuur slang met de zuigmond en En wij mensen mogen daar kunt omgaan. Ook deze begon een voor een de bla- onderdeel vanuit maken. En gebeurtenis speelde zich af deren van het boompje af te ook dat is een wonder. op zaterdagmiddag. Het was zuigen. Zo iets had ik nooit herfst en de bladeren aan de eerder gezien. Ademloos Carel van Bruggen bomen waren geel of bruin keek ik toe. Af en toe moest

Hollannissa nähnyt, miten kerrallaan. Sellaista en ol- omalla takapihalla voi käsi- lut koskaan ennen nähnyt. tellä luontoa ihan erikoisel- Katsoin hievahtamatta. Vä- la tavalla. Tämäkin tapahtui lillä naisen piti ihan nousta eräänä lauantai-iltapäivänä. varpailleen, mutta pian tuli Oli syksy ja puiden lehdet valmista. Puu oli tyhjä. Pö- olivat keltaisia tai ruskehta- lynimuri pantiin pois päältä. via. Tarvittiin vain tuulen- Sähköjohto rullattiin, tyyty- puuskia ja lehdet olisivat väisenä pariskunta katseli lentäneet oksista. Istuin kaljua puutaan ja asteli taas keittiönpöydän ääressä, kun sisälle. Nurmikko oli siisti näin takapihojamme erotta- eivätkä pudonnet lehdet ru- van polun toisella puolella mentaneet sitä. Tajusin ol- häntä sentään. Hänellä on miehen ja naisen tulevan leeni todistamassa erikoista pienet lapset. Viimein saim- pölynimurin kanssa ulos näytelmää, jota en koskaan me häneen yhteyden, ja hän pihalle. Heidän takapihal- unohtaisi. lupasi, että hän puhaltaa laan kasvoi paljaalla nurmi- lehtiä vain, kun venettäm- kolla pieni puu. Puussa oli Luonto on ihme. Ja me ihmi- me ei näy laiturin vieressä. keltaiset lehdet. Mies nosti set saamme olla osana sitä. Ja se on jo jotakin. raskaan pölynimurin ylös. Ja se on myös ihme. Nainen otti käteensä letkun Myöhemmin tuli mieleeni, imusuulakkeineen, ja alkoi Carel van Bruggen että olin joskus aikoja sitten imuroida puusta lehden (käännös Pirkko van Bruggen) De onbekende soldaat

Väinö Linna’s meester- werk

De meester van de Finse geschiedenis brak in 1954 door met zijn vermaarde roman De onbekende soldaat, over het leven van de soldaten in de Finse bossen die allen – van hoog tot laag – het loodje leggen in hun vergeefse strijd tijdens de Vervolgoorlog tegen de Russen. De Nederlandse vertaling van het echtpaar Broersma-Luomajoki verscheen al een jaar later in 1955. Nu is deze vertaling gemoderniseerd door Annemarie Raas van het Scandinavisch Vertaal- en Informatiebureau en gebonden met stofomslag en leeslintje beschikbaar vanaf eind april 2011. Leden van de vereniging Nederland-Finland kunnen profiteren van de speciale aanbieding: als zij voor die tijd intekenen bij uitgeverij Conserve krijgen zij het boek zonder porto thuisgestuurd en besparen daarmee 7 euro aan portokosten.

Mail naar [email protected], fax naar 072-509 4370 of stuur een briefje naar uitgeverij Conserve, postbus 74, 1870 AB Schoorl. Bestellen via de website www.conserve.nl kan ook onder vermelding Lid vereniging Nederland-Finland. Väinö Linna – De onbekende soldaat, 320 pagina’s, ISBN 978 90 5429 308 8, verkoopprijs € 29,95 verschijnt bij uitgeverij Conserve in Schoorl, telefoon 072-509 3693. www.conserve.nl INKKARIKEMUT lapsille SU 19.6.2011 Goudassa

AUTOTRANSPORT KULJETUKSET

VOOR PARTICULIEREN YKSITYISILLE EN BEDRIJVEN JA YRITYKSILLE koel en vries kylmä ja pakaste verwarmd lämpö stuks- en pallets paketit ja paletit verhuizingen muutot NEDERLAND - FINLAND FINLAND - NEDERLAND afhalen en bestellen in noudot ja toimitukset de gehele BENELUX BENELUX-maissa

elke week groupagedienst joka viikko kappaletavaralähtöjä af Waalwijk Waalwijkistä

Keurweg 4, 5145NX Waalwijk – Postbus 450, 5140AL Waalwijk Telefoon +31(0)416 – 561442, Fax +31(0)416 – 561440, e-mail [email protected]

Finntra.indd 1 26-09-10 10:19 44 april/huhtikuu Vereniging

Belangrijke adressen Colofon

Finse school - De vereniging Nederland-Finland werd opgericht in In Nederland - Suomikoulu het jaar 1923. Aviisi is het officiële contactorgaan van Alankomaissa The American School de vereniging en verschijnt vijf keer per jaar. Leden of the Hague van de vereniging ontvangen Aviisi gratis. Ambassade van Finland Rijksstraatweg 200 Suomen suurlähetystö Aviisi Vormgeving 2241 BX Wassenaar Jaargang 20 Dimitry de Bruin Groot Hertoginnelaan 16 informatie - tiedustelut: 2517 Eg DenHaag Jaar 2011 Kirsti Vaaranmäki, voorzitter Nummer 2 Drukwerk tel: 070-346 9754 email: opettajat@ Via ASB drukwerk fax: 070-3107174 suomikoulu.nl Ledenadministratie, begeleiding e-mail: [email protected] internet: www.suomi-koulu.nl & secretariaat internet: www.finlande.nl Marjut Suvisaari Oplage Finse School Utrecht en 600 Finse Zeemanskerk [email protected] Omgeving Haverkamp 132 Suomen Merimieskirkko Utrechtin alueen Suomi-koulu ISSN 2592 BK Den Haag 1566-8542 ’s-Gravendijkwal 64 p/a Terhi Halme 3014 EG Rotterdam tel. 06-55802120 Govert Flincklaan 11 (dinsdags tussen Het bestuur van de tel: 010-436 6164 1213 En Hilversum vereniging internet: www.finsekerk.com 17.00-21.00 uur) www.utrechtinsuomikoulu.fi [email protected] Nederland-Finland Suomi-Seura Voorzitter r.y.Secretariaat: Bankrekening vereniging Nina Knoops Lea Huomanen In Finland - [email protected] Goudsesingel 373 54.92.86.705 3032 EN ROTTERDAM Suomessa te Den Haag Vice-voorzitter Sähköposti: Nederlandse Ambassade Eindredactie Anja Guldemond [email protected] in Finland: Hans Adamse (hoofdredac- Secretaris Puh. 06 53854062 Erottajankatu 19B, teur) Jesper Bexkens internet: www.suomi-seura.fi FI-00130 Helsinki, [email protected] [email protected] Finse Zaterdagschool tel: +358-(0)9-228920, Minna Räty(Fins) Penningmeester Suomalainen fax: +358-(0)9-22892228, [email protected] Jacques Groenendijk Lauantaikoulu e-mail: nlgovhel@ Website VNF [email protected] Suomen Merimieskirkko kolumbus.fi, internet: www.netherlands.fi www.vnf.nu ’s-Gravendijkwal 64 Jesper Bexkens PR, ledenwerving 3014 EG Rotterdam Nederlandse Vereniging (webmaster) en advertenties informatie - tiedustelut: in Finland [email protected] Jacques Groenendijk internet: www.lauantaikoulu.nl Secretariaat Vetelaisenkuja Peter Glebbeek [email protected] 390540 Oulu (Technisch beheer) Finnish Dutch Trade Guild Bestuurslid PR E-mail: secretariaat@ p/a Patrice van der Heiden Inka Finne nederlandsvereniging.fi Eindverantwoording Musholm 149 het bestuur [email protected] 2133 HR Hoofddorp internet: www.nederlandse vereniging.fi www.fdtg.eu Kopij Kopij voor de volgende Aviisi kan per e-mail voor 7 mei 2011 aan het secretariaat [email protected] gezonden worden. Kopij kan worden aangeleverd in één van de volgende be- standsformaten: Microsoft©Word, RTF of ASCII tekst. Beel- den in de hoogst beschikbare kwaliteit aanleveren (ca. 2000 pixels of meer). De verantwoordelijkheid voor de inhoud van

artikelen in Aviisi die door derden geschreven zijn, ligt bij de betreffende auteurs. De redactie van Aviisi behoudt zich het # recht voor artikelen in te korten of niet te plaatsen. 45 april/huhtikuu Word lid!

Naam: ______Voorletters: ______M / V * �� *doorhalen wat niet van toepassing is Geb. datum______Adres: ______Postcode: ______Woonplaats: ______E-mail: ______Telefoonnummer: ______

Datum: ______

Aanmelding als lid “Vereniging Nederland-Finland”:Uw aanmelding kunt u naar onderstaand postadres sturen of per e-mail naar: [email protected].

Secretariaat vereniging Nederland-Finland Haverkamp 132 2592 BK Den Haag Voor vragen: bel met 06-55 80 21 20 (dinsdags tussen 17.00-21.00 uur) [email protected]

Zo spoedig mogelijk na ontvangst van uw aanmelding sturen wij u een bevestiging met een nummer van Aviisi, de bro- chure “Finland in Nederland” en de contributierekening. Nadat wij u als lid hebben ingeschreven ontvangt u automatisch het eerst volgende nummer van ons verenigingsmagazine “Aviisi”. De contributie bedraagt per jaar (1 januari tot en met 31 december) voor:VNF-leden € 24,50 en Bedrijfsleden € 74,- (inclusief weblogo).

De statuten van de vereniging kunt u op onze website (http://www.vnf.nu) onder “De Vereniging” vinden. Met uw aanmelding accepteert u onze statuten. Heeft u geen internet dan sturen wij graag op uw verzoek een exemplaar toe.

Vereniging Nederland-Finland

Alankomaat-Suomi yhdistys # 46 april/huhtikuu liity jäseneksi!

Nimi:______Kutsumanimi: ______M / N *) poista toinen, jätä vain oikea vaihtoehto Syntymäaika: ______Osoite: ______Postinumero: ______Asuinpaikka: ______Puhelinnumero: ______Maksan jäsenmaksun mielelläni tililtäni nr. ______Päivämäärä: ______

Ilmoittautumisen Alankomaat-Suomi Yhdistyksen jäseneksi voit lähettää postitse allaolevaan osoitteeseen tai sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]

Secretariaat vereniging Nederland-Finland Haverkamp 132 2592 BK Den Haag Soita 06-55 80 21 20 (tiistaisin klo. 17.00-21.00) [email protected]

Mahdollisimman pian ilmoittautumisenne jälkeen lähetämme teille postissa vahvistuksen ja liitteenä kappaleen Aviisi- lehteämme, esitteen “Suomi Alankomaissa” sekä jäsenmaksulaskun. Kun olet ilmoittautunut jäseneksemme, saat heti seuraavaksi ilmestyvän yhdistyksen jäsenlehden “Aviisin” numeron. Jäsenmaksu on vuodessa (1. tammikuuta -31. joulukuuta): Jäsen sekä samassa taloudessa asuva partneri ja alle 18 vuotiaat lapset 24,50 euroa ja yritysjäsen 74,- euroa (sisältää weblogon).

Nettisivultamme www.vnf.nu alaotsikosta « Yhdistys » löydät yhdistyksen säännöt. Ilmoittautuessasi jäseneksi samalla hyväksyt nämä säännöt. Huom. Säännöt ovat toistaiseksi vain hollanninkielellä (Statuten).

Vereniging Nederland-Finland

Alankomaat-Suomi yhdistys # # 2009-02-09_Advertentie_Maritiem_.pdf 2/9/2009 1:05:07 PM

Radarweg 36 P.O. Box 409 Tel: +31 (0)20 4488 400 1042 AA Amsterdam 1000 AK Amsterdam Fax: +31 (0)20 4488 500

The Netherlands The Netherlands E-mail: [email protected]

# # Internet: www.spliethoff.com Drukwerk Afzender: Vereniging Nederland - Finland Secretariaat Haverkamp 132 2592 BK Den Haag © Tomi Kukkonen

Rokade Advies B.V.

Fiscalisten/Verolakimiehet Juristen/Lakimiehet Administrateurs/Kirjanpitäjät

Maaskade 159a Phone: 010 – 265 19 90 Website: www.rokade.org 3071 NR Rotterdam Fax: 010 – 265 04 30 Email: [email protected]