Matka Kiehtovaan Marinmaahan Mari El 18.7.-25.7.2013

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Matka Kiehtovaan Marinmaahan Mari El 18.7.-25.7.2013 Matka kiehtovaan Marinmaahan Mari El 18.7.-25.7.2013 Suomensukuiset kansat kutsuvat suomalaisia seikkailulle! Nyt on vuorossa Marinmaa, eli Mari Elin tasavalta. Udmurttien tavoin marilaiset ovat säilyttäneet vanhat perinteensä elävinä aina luontouskosta valloittavaan musiikki- ja tanssitraditioon. Marinmaa on pyhien lehtojen ja lähteiden maa, jossa ei voi välttyä myöskään mahtavan Volgan läsnäololta. Kiehtovan kyläkulttuurin lisäksi tutustumme sellaisiin suuriin kaupunkeihin kuin Kazan, Pietari ja Joshkar-Ola. Runsas ja monipuolinen ohjelma takaa syväluotaavan retken läpi historiaa henkivien maisemien. Niikon matkojen tapaan tärkeällä sijalla ovat tutustuminen kansaan, kotimajoitukset ja yhteinen aika kyläläisten kanssa, sekä tietysti kuvaukselliset kylä- ja luontomaisemat. Älä unohda kameraa tai laturia! Matkan hintaan sisältyy täysihoito Marinmaalla, kuljetukset, majoitukset ja ohjelma. Mukana on paikallisten oppaiden lisäksi kielitaitoinen ja asiantunteva matkanjohtaja Suomesta (Julia Kuprina). Ryhmän koko 17 henkeä. Matkan hinta: 1150 euroa + viisumi Tervetuloa mukaan löytöretkelle vuori- ja niittymarien maahan! Ohjelmarunko Matka Marinmaalle, Mari Elin tasavaltaan 18.-25.7.2013 18.7.2013 Lähtö Pietariin Allegro -junalla n. klo 6.15 Saapuminen Pietariin klo 10.13. Ehdimme nauttia valikoidusti Venäjän rakastettuimman suurkaupungin kulttuuriannista ja ruokakulttuurista, ennen nousemista Kazanin junaan. Päätämme yhdessä ohjelman. Juna Kazaniin lähtee klo 16.13. 19.7. Klo 11.25 Saapuminen Kazaniin, Tatarstanin pääkaupunkiin. Lounas. Kazanin kiertoajelu. Käymme mm. Kremlissä ja Baumanin kadulla Lähtö Matka Mari Elin tasavaltaan bussilla. Majoittuminen perheisiin Shurunzan perinteiseen marilaiseen kylään. Runsas ohjelma! Tutustumme mm. uhrilähteeseen ja käsityöpajoihin. Sauna ja illallinen. 20.7. Ohjelmaa kauniin Shurunzan alueella: käynti mm. pyhässä lehdossa. Myös omaa aikaa valokuvaukseen ja retkeilyyn. Ruokailut kylässä. 21.7. Aamianen. Lähtö Shurunzasta Vizimbirin kylään (50 km) Vierailu mm. komealla ”Kivisellä vuorella” ja kylpyläalueella. Saamme nauttia myös mm. kansanmusiikkiesityksestä ja marilaisesta pitopöydästä. Siirtyminen Joshkar-Olaan, Marin Elin pääkaupunkiin (110 km) Klo 19.00 majoittuminen Evrika -hotelliin. Illallinen hotellissa. 22.7. Aamiainen. Tutustuminen Joshkar-Olan moniin kasvoihin klo 10-13. Yllätyt kaupungin monipuolisesta ilmeestä ja historiasta - tutustumme myös moderniin Joshkar-Olaan. Klo 13 Vierailu kansallismuseossa. Perehdymme näyttelyssä marilaisten historiaan ja perinteisiin mm. riittien ja kautta. Klo 14 Lounas. Klo 15 Gulag-museo. Vapaata aikaa illalliseen klo 19 saakka. Mahdollinen illanvietto. 23.7. Aamiainen. Klo 10 marilaiseen taiteen näyttely Taidemuseossa. Tutustumme myös suomalais-ugrilaiseen kannuksenpyörään eli muinaiseen auringon ja elämän symboliin. Klo 11.30 lähtö Koshamarin kylään, jossa meille on tarjolla mielenkiintoinen ”kansantieteellinen” ohjelma. Kylä on myös usean tunnetun marilaisen säveltäjän kotikylä. Klo 15 majoittuminen perheisiin. Lähtö luontopolulle ”Emeljana Pugatshevan jalanjäljillä”, jolla saamme ihailla mm. mahtavan Volgan maisemia. Illallinen. 24.7. Aamiainen. Lähtö Tsuvassien pääkaupunkiin Tsheboksaryyn juna-asemalle, josta alkaa klo 11.40 kotimatka Pietarin kautta Suomeen. Matkustamme mukavasti 4 hengen makuuvaunuissa. 25.7. Saapuminen Pietariin klo 11.48. Siirtyminen Suomen asemalla. Lounas ja lepohetki Pietarissa. Lähtö Helsinkiin Allegrolla klo 15.25. Saapuminen Helsinkiin klo 18.10. Allegro pysähtyy myös Lahdessa, Tikkurilassa ja Kouvolassa. Faktoja matkakohteesta Mari, Mari El eli Marin tasavalta (myös Marinmaa, niittymariksi Марий Эл Республик eli niittymariksi Марий Эл, vuorimariksi Мары Эл Республик eli vuorimariksi Мары Эл, ven. Респуjблика Мариj й Эл, Respublika Mari El eli ven. Мариj й Эл, Mari El) on tasavalta Volgan rannalla Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa. Sen pääkaupunki on Joškar-Ola (ven. Йошкар-Ола). Marin tasavalta sijaitsee vajaa 900 kilometriä itään Venäjän pääkaupunki Moskovasta. Marin tasavalta rajoittuu pohjoisessa Kirovin alueeseen, idässä ja kaakossa Tatarstaniin, etelässä Tšuvassiaan ja lännessä ja luoteessa Nižni Novgorodin alueeseen. Mari on pääasiassa loivasti kumpuilevaa jokien halkomaa tasankoa. Marin alueella on jokia yhteensä yli 7 000 km. Suurimmat joet ovat maan etelärajalla virtaava Volga sekä sen lisäjoet Vetluga, Rutka, Bolšaja Kokšaga, Malaja Kokšaga, Ilet, Nemda, Buj ja Uržumka. Järviä alueella on yhteensä yli 200, joista suurimmat ovat Kara, Kitšijer ja Jaltšik sekä Tšeboksaryn tekojärvi. Marin pinta-alasta on metsien peitossa 57 %. Maan länsiosassa sijaitsee soinen Marin syvänkö. Marissa vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa −13 °C ja heinäkuussa +19 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 450-550 mm. Marin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 696 459. Kaupunkilaisten osuus oli tällöin 63,1% väestöstä ja maaseutuasukkaiden 36,9%. Suurin kaupunki on pääkaupunki Joškar-Ola, jossa on 248 782 asukasta. Marit ovat alueen vanhimpia asukkaita. He puhuvat suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluvaa marin kieltä, jossa on kaksi päämurretta: vuorimari ja niittymari (itämari). Niittymarin puhujia on mareista 90 % - Löytöretki ja loma! Soita 045-1374757 Meilaa [email protected] Käy katsomassa kuvia www.niikonmatkat.fi.
Recommended publications
  • Pluralia Tantum Place-Names of the 14-17Th Centuries Mentioned in Old Russian Chronicles
    Journal of Siberian Federal University. Humanities & Social Sciences 10 (2016 9) 2436-2441 ~ ~ ~ УДК 811 Pluralia tantum place-names of the 14-17th centuries mentioned in old Russian chronicles Maxim A. Yuyukin* Without affiliation Voronezh, 394055, Russia Received 16.05.2016, received in revised form 20.07.2016, accepted 07.08.2016 This article deals with some place-names in the form of pluralia tantum, mentioned in the Old Russian chronicles of the middle and late periods of Russian language history (the 14-17th centuries), provides their etymological, nominational, word-formative and stratigraphic analysis. These toponyms are derived mostly from geographical terms, or, less often, from hydronyms and names of man-made objects. Such naming tendency had been persistently growing from the 14th till the 16th centuries, but reduced in the 17th century. The main area where plural oikonyms are found is the land of Novgorod and Pskov. Keywords: Old Russian language, Russian chronicles, plural place-names, etymology, common noun, hydronym. DOI: 10.17516/1997-1370-2016-9-10-2436-2441. Research area: Russian and Slavic studies. In the pluralia tantum toponyms, the most researchers believe the plural form of etymological singular form of its motivating such names to be based on extralinguistic common noun or proprium is replaced by a phenomena: thus, A. M. Selishchev [1968: 70] plural form, functioning as a new toponymical points out that “the plural form is determined by formant. the populated area’s significance a collective”. According to some scholars, the origin V. Shperber [1962: 467] connects the form of of this toponym type is determined to some pluralia tantum with a stronger marking of the language mentality features: for example, A.
    [Show full text]
  • Principles and Basis of Efficient and Ecologically Balanced Use of Water Resources in Karst Regions
    MINISTRY OF EDUCATION AND SCIENCE OF THE RUSSIAN FEDERATION Nizhny Novgorod State University of Architecture and Civil Engineering E.V. Koposov, S.E. Koposov PRINCIPLES AND BASIS OF EFFICIENT AND ECOLOGICALLY BALANCED USE OF WATER RESOURCES IN KARST REGIONS Second edition, revised, translated from Russian Nizhny Novgorod NNGASU 2012 ББК 26.3 К 55 Reviewed by: L.N. Gubanov, doctor of technical sciences, professor, Corresponding member of RAABS, honoured scientist of the Russian Federation, holder of the chair of ecology and nature management (Nizhny Novgorod State University of Architecture and Civil Engineering) A.D. Kozhevnikov, candidate of geological and mineralogical sciences, senior researcher, general director of the Engineering-Ecological Centre (Moscow) E.V. Koposov. Principles and basis of efficient and ecologically balanced use of water resources in karst regions [Text]: monograph / E.V. Koposov, S.E. Koposov; Nizhny Novgorod State University of Architecture and Civil Engineering. – N. Novgorod: NNGASU, 2012. – 185 p. ISBN 978-5-87941-860-6 The monograph evaluates the scale and dynamics of man-caused pollution of underground waters used for water supply in the areas with subterranean and surface karst forms that have become vertical “transit” conduits for the pollution to penetrate deep into the rock massif. The authors collected and summarized numerous and unique materials on the study of this subject-matter by foreign and domestic scientists. The performed field and experimental investigations resulted in the development of complex methods of assessment of the extent of the underground water technogenic pollution. The book is oriented on the specialists in the field of geoecology, water supply and sewage, hydrogeology and engineering geology, ecology and nature management, teachers, post-graduate and undergraduate students of the above mentioned subjects, as well as specialists of design organizations.
    [Show full text]
  • The Late Chalcolithic Ceramics of the Volga Forest-Steppe
    PALEOENVIRONMENT. THE STONE AGE DOI: 10.17746/1563-0110.2018.46.1.027-033 A.A. Shalapinin Samara State University of Social Sciences and Education, Maksima Gorkogo 65/67, Samara, 443099, Russia E-mail: [email protected] The Late Chalcolithic Ceramics of the Volga Forest-Steppe Chalcolithic pottery from the eastern Volga area was subjected to a technological and typological analysis. Three types are described: Chekalino, Gundorovka, and vessels “with an inner rib”. Chekal ino vessels have gently curved profi les, are tempered with crushed shells, and are decorated with short and moderately long comb imprints and pits. Gundorovka vessels are either pot-like or have gently curved profi les, are tempered with crushed shells and feathers, and are decorated with moderately long comb imprints and those of a cord. Vessels “with an inner rib” are pots and jars tempered with crushed shells and feathers, and decorated with imprints of a fi ne-tooth comb or a plain stamp, hatching, and pits. The Chekalino-type ceramics are paralleled by the Chalcolithic pottery of the forest and forest- steppe Volga and Kama. The Gundorovka vessels reveal similarities to the collared Chalcolithic vessels of the forest- steppe, and to the Volosovo ceramics of the Middle Volga forests. Vessels “with an inner rib” show some resemblance to those of the Sredni Stog, Altata, and Turganik forest-steppe. The Late Chalcolithic ceramics date to 4250–3500 BC. Chekalino is related to Late Neolithic combed ceramics of the Middle Volga. Gundorovka originates from the collared Chalcolithic pottery of the Lebyazhinka III type. Ceramics “with an inner rib” derive from those of the forest-steppe Middle Chalcolithic.
    [Show full text]
  • The Western Spread of Permic Hydronyms
    Pauli Rahkonen The Western Spread of Permic Hydronyms The present study describes ancient Permian settlement history in the light of onomas- tics� The principal aim of this onomastic survey is to determine the westernmost bound- ary of Permic hydronyms� A secondary aim is to distinguish different ancient Permian groups from one another, since the hydronyms suggest that there have possibly been four different kinds of Permian groups during the Middle Ages: Udmurt, Komi, north- western (?Komi dialect) and Meščёra� To some extent, folklore, historical data and the history of different linguistic contacts have also been taken into account� The onomastic exploration has concentrated on the most usual Permic stems and Udmurt formants� In addition, the generic form -jug(a) has been examined� 1� Introduction 4� Generics -ju, -(j)uk and -(j)ug 2� Methods and sources of research 5� Conclusions 3� Permic stems of hydronyms 3�1� Presentation of old Appendix Permic stems 3�2� Some special questions 3�3� Discussion 1. Introduction The stimulus for this present article has been the critique of my article The Linguistic Background of the Ancient Meshchera Tribe and Prin- cipal Areas of Settlement (2009: 162–202), presented by such schol- ars as Ante Aikio (2012: 69) and even an unknown writer of Wikipedia (<https://en�wikipedia�org/wiki/Volga_Finns>)� In the article, I suggest that the Meščëra tribe spoke a Permic language� I admit that the study was not thorough enough� However, one should remember that the article was accepted and recommended for publication
    [Show full text]
  • Venäjän Federaation Paikannimiä
    Venäjän federaation paikannimiä Oikeinkirjoitus- ja painotusopas Toimittaneet Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya Näköisjulkaisu teoksesta Venäjän federaation paikannimiä – oikeinkirjoitus- ja painotusopas, toimittaneet Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 138, ISBN 952-5446-18-2, ISSN 0355-5437), Helsinki 2006) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 11 Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsinki 2010 URN:ISBN 978-952-5446-51 ISSN 1796-041X Venäjän federaation paikannimiä Kielenkäytön oppaita 6 VENÄJÄN FEDERAATION PAIKANNIMIÄ Oikeinkirjoitus- ja painotusopas Toimittaneet Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 138 Taitto Matti Uusivirta ISSN 0355-5437 ISBN 952-5446-18-2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Multiprint Helsinki 2006 SISÄLLYS Alkusanat 7 Johdanto 9 Venäjän translitterointikaava 11 Kielten nimitysten lyhenteet 12 Venäjän federaation tärkeimmät hallintoyksiköt 13 Venäjän federaation paikannimiä 15 Suomenkielisten nimien hakemisto 295 Liite 1: Ukrainan paikannimiä 331 Ukrainan translitterointikaava 332 Suomalaistettujen nimien hakemisto 346 Liite 2: Valko-Venäjän paikannimiä 347 Valkovenäjän translitterointikaava 348 Suomalaistettujen nimien hakemisto 357 Lähteet 359 ALKUSANAT Venäjän federaation paikannimiä -opasta on kaivattu pitkään, sillä sen edeltäjä, vuonna 1982 ilmestynyt Neuvostoliiton paikannimet.
    [Show full text]
  • Новости Искусства Art News ВУЗЫ Universities
    Со ержание/Contents Новости искусства Art news 03 Анонсы выставок/Announcements of exhibitions Первая московская биеннале молодого искусства 09 «Стой! Кто идет?»/First Moscow Biennale of Young Art “stop! Who’s there?” ВУЗЫ Universities Московский государственный художественно– 18 промышленный университет им. С.Г.Строганова/ s. G. stroganov state University of Art and Industry in Moscow Обухова Наталия /natalia obukhova Волосова Светлана/svetlana Volosova Мазур–Князева Александра/Alexandra Mazur–Knyazeva Козлова Дарья /Daria Kozlova Семенова Екатерина/ ekaterina semenova Трегубова Марина /Marina tregubova Шибаева Марина/ Marina sibaeva Московский государственный академический 33 художественный институт им.В.И. Сурикова/V. I. surikov state Academic Art Institute in Moscow Мирек Алексей/Alexey Mirek Помелов Федор/Fedor Pomelov Салтыкова Татьяна/tatyana saltikova Кочергина Надежда/Kochergina nadezhda Харина Елена/elena Kharina Линникова Надежда/nadezhda Linnikova Russian Galery №4 2 Со ержание/Contents 47 Российская академия живописи, ваяния и зод- чества (РАЖВиЗ)/the Russian Academy of Painting, sculpture, and Architecture (RAPsA) Лабанова Елена/elena Lobanova Павлов Николай/nickolay Pavlov 52 Санкт–Петербургский государственный академи- ческий институт живописи, скульптуры и архи- тектуры им. И.Е.Репина/I.e. Repin state Academic Institute of Painting, sculpture, and Architecture in saint Petersburg Школа юного художника Schoool of the young Artist Леонид Соломаткин (1837–1883) 56 Отпрыск федотовской школы/ Leonid solomatkin (1837–1883)
    [Show full text]
  • 3. Jews in Postwar Lodz 53
    Preface i LIFE IN TRANSIT JEWS IN POSTWAR LODZ, 1945-1950 ii Preface Studies in Russian and Slavic Literatures, Cultures and History Series Editor: Lazar Fleishman Preface iii LIFE IN TRANSIT JEWS IN POSTWAR LODZ, 1945-1950 Shimon Redlich Boston 2010 iv Preface Library of Congress DATA Redlich, Shimon. Life in transit : Jews in postwar Lsdz, 1945-1950 / Shimon Redlich. p. cm. -- (Studies in Russian and Slavic literatures, cultures and history) Includes bibliographical references and index. ISBN 978-1-936235-21-6 (hardback) 1. Jews--Poland--Lsdz--History--20th century. 2. Holocaust survivors--Poland--Lsdz-- History--20th century. 3. Redlich, Shimon. 4. Holocaust survivors--Israel--Travel-- Poland--Personal narratives. 5. Holocaust, Jewish (1939-1945)--Personal narratives. 6. Lsdz (Poland)--Biography. 7. Lsdz (Poland)--Ethnic relations. I. Title. DS134.62.R43 2010 940.53'18092--dc22 [B] 2010043240 Copyright © 2010 Academic Studies Press All rights reserved ISBN 978-1-9346235-21-6 (hardback) Book design by Adell Medovoy Published by Academic Studies Press in 2010 28 Montfern Avenue Brighton, MA 02135, USA [email protected] www.academicstudiespress.com Effective December 12th, 2017, this book will be subject to a CC-BY-NC license. To view a copy of this license, visit https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/. Other than as provided by these licenses, no part of this book may be reproduced, transmitted, or displayed by any electronic or mechanical means without permission from the publisher or as permitted by law. The open access publication of this volume is made possible by: This open access publication is part of a project supported by The Andrew W.
    [Show full text]
  • Mercury Speciation and Bioavailability in Floodplain Soils of East Fork Poplar Creek, Oak Ridge, Tennessee, USA 1 Fengxiang X
    Complimentary Contributor Copy Complimentary Contributor Copy ENVIRONMENTAL RESEARCH ADVANCES FLOODPLAINS ENVIRONMENTAL MANAGEMENT, RESTORATION AND ECOLOGICAL IMPLICATIONS No part of this digital document may be reproduced, stored in a retrieval system or transmitted in any form or by any means. The publisher has taken reasonable care in the preparation of this digital document, but makes no expressed or implied warranty of any kind and assumes no responsibility for any errors or omissions. No liability is assumed for incidental or consequential damages in connection with or arising out of information contained herein. This digital document is sold with the clear understanding that the publisher is not engaged in rendering legal, medical or any other professional services. Complimentary Contributor Copy ENVIRONMENTAL RESEARCH ADVANCES Additional books in this series can be found on Nova‘s website under the Series tab. Additional e-books in this series can be found on Nova‘s website under the e-book tab. Complimentary Contributor Copy ENVIRONMENTAL RESEARCH ADVANCES FLOODPLAINS ENVIRONMENTAL MANAGEMENT, RESTORATION AND ECOLOGICAL IMPLICATIONS ENNER HERENIO ALCÂNTARA, PH.D. EDITOR New York Complimentary Contributor Copy Copyright © 2013 by Nova Science Publishers, Inc. All rights reserved. No part of this book may be reproduced, stored in a retrieval system or transmitted in any form or by any means: electronic, electrostatic, magnetic, tape, mechanical photocopying, recording or otherwise without the written permission of the Publisher. For permission to use material from this book please contact us: Telephone 631-231-7269; Fax 631-231-8175 Web Site: http://www.novapublishers.com NOTICE TO THE READER The Publisher has taken reasonable care in the preparation of this book, but makes no expressed or implied warranty of any kind and assumes no responsibility for any errors or omissions.
    [Show full text]
  • Erosion Processes of the Forest and Forest-Steppe Zones in the Eastern Part of the Russian Plain
    World Applied Sciences Journal 29 (3): 453-459, 2014 ISSN 1818-4952 © IDOSI Publications, 2014 DOI: 10.5829/idosi.wasj.2014.29.03.13868 Erosion Processes of the Forest and Forest-Steppe Zones in the Eastern Part of the Russian Plain Oleg Petrovich Yermolaev Kazan Federal University 18 Kremlevskaya St., 420008, Kazan, Russia Abstract: This article analyzes a complex of erosion processes at the slopes of river basins in an extensive region of Russia-the eastern part of the Russian Plain (area of about 150 000 km2 ). This region with forest and forest-steppe landscape has large number of arable lands. We are analyzing processes of soil and gully erosion in this region. The river basin is taken as an area unit (more than 3000 m). Indicators were implemented in order to perform integrated estimation of basin erosion. The general method used for spatial analysis is a geoinformational mapping method. Key words: Soil erosion Gully erosion Basin erosion GIS-technology Demarcation River basins INTRODUCTION were on a small geographic scale. Lots of materials were outdated and do not reflect the current erosion Today the slope erosion which takes place in the occurrence during the past couple of decades. conditions of arable land in forest, forest-steppe and steppe areas of Earth is the main factor of pedosphere MATERIALS AND METHODS degradation. Erosion that takes place on agricultural and pasturable slopes of river basins is a natural The soil erosion assessment has been conducted anthropogenic process which is quite intensive. Besides, using the medium-scale maps (1:200 000) constructed on the nature of spatial organization of the effect itself is the basis library materials of Giprozems in accordance with changing: its structure in the river basins of natural regional erosion maps (on the scales of: 1:10 000, 1:25 000, landscape changes from a local areas to belt structures 1:50 000).
    [Show full text]