Joensuun Seudun Maaseutuohjelma 2014-2020 Esipuhe Ja Alueen Kuvaus

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014 - 2020

Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Sisältö

9 Esipuhe ja alueen kuvaus...... 19 Painopistealueet1.1 Bioenergiatuotannon ohjelmakaudella kehittäminen 2014 - 2020 ja hyödyntäminen...... 11 1. 1.2Luonnonvarojen Maatalouden ravinteidenkestävä ja älykäs hyödyntäminen hyödyntäminen...... 12 1.3 Luonnontuotteiden hyödyntäminen...... 13 1.4 Metsäsektori ...... 14 1.5 Kalatalouselinkeino...... 15 1.6 Maisema ja ympäristö...... 16

2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat...... 18 3. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen...... 22 4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön ...... 24 syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen 5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen...... 26 6. Tukipolitiikka...... 27 7. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi...... 28 8. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla...... 29

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Esipuhe ja alueen kuvaus

Joensuun seudun maaseutuohjelmaan 2014 Joensuun seudun maaseutupalveluiden toi- – 2020 on koottu Joensuun seudun kuntien mintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimer- ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja kiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja ke- messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistumi- hittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu nen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteis- yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun työhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituk- kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseu- sissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja dun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimin- seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten taa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnal- yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, inves- linen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti tointien suunnittelussa ja maatilayritysten työ- paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee voimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, lisätään yhteistoimintaa. Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Ohjelma on sekä viranomaisten että kunta- laisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seu- Joensuun seudun maaseutupalveluiden maa- dun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman seutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maa- eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä seutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kir- toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karja- joittamisesta on vastannut Päivi Turunen Pro- la, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryh- Agria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on mät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maa- koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, seutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Kopo- kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsä- nen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti keskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, Iivanainen. kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maaseudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelma- Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa luonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. maaseutupalveluiden agrihankkeiden kunta- Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lau- osuuksia käytännöstä nouseviin kehittämis- sunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimen- kohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen piteitä. kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpi- Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseu- nä painopisteinä nousevat maidon-, naudanli- tupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuis- han- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittä- ta ja kehityssuunnista. minen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 1 Ilomantsi Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v. 2013. Tilamäärä on viimeisten vuo- sien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta. Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, puna- herukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen. Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n. 141 000 litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakenta- malla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä.

Joensuu Maataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteensä 8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v. 2012 yhteensä 7.4 milj. €. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siemen- tuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha. Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omis- tajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrit- täjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen brut- totuloista (v. 2011 tieto).

Juuka Juuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v. 2013. Maatilojen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Koti- eläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammasti- loja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa. Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna 2011 2,99 milj. € (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on

2 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua. Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yh- teistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuk- sia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelin- keinona on koko maan vertailutasoa korkeampi. Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden 2014-2020 aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaih- dosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kas- vinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi.

Kontiolahti Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteen- sä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Ko- tieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna 2013. Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yh- teensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha. Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisään- tynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville.

Liperi Liperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna 2013. Peltoa on vilje- lyssä 12839 ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyn- titulon, ollen 7,93 milj. € (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. € (20%). Muita mer- kittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. € (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. € (7%). Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maakunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu – , lei- pä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja – , juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamis- halukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljeli- jät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 3 tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritystoimintaa.

Outokumpu Maataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna 2013. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotanto- suuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa. Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja naudanlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seutukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella kes- kimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seudun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä. Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja vilje- lijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi. Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämi- sessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämi- sessä.

Polvijärvi Maataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna 2013. Peltoa on viljelyssä 8741 hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Su- kupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta. Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 koti- eläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kas- vinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa. Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Jo- ensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla kes- kimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja. Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta

4 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille. Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistä- misessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraaka- aineiden jatkojalostuksen kehittämisessä.

Tilalukumäärä (kpl) Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha)

Joensuu Ilomantsi 114 2 188 301 8 748 Juuka 162 4 639 Kontiolahti 97 2 927 Liperi 308 12 839 Outokumpu 111 3 620 JoensuunPolvijärvi seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät213 ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v. 2013.8 741 Lähde: Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

Nurmet sis. Viljat sis. Marja- ja Avomaan Muu kasvintuo- viherlannoitus- vihantaviljat ja hedelmäkasvit vihannekset ja tantoala nurmet ei luon- seosviljat juurekset sis. nonlaitumet peruna

Joensuu Ilomantsi 1 489 209 200 15 276 4 385 2 486 63 27 1 528 53 3 Juuka 2 560 1 210 16 2 761 Kontiolahti 1 291 1 003 435 3 Liperi 5 628 5 093 57 116 1 838 Outokumpu 1 765 1 021 12 816 Polvijärvi 4 616 2 879 23 7 1 266 JoensuunYhteensä seudun kuntien ja21 kaupunkien 734 viljellyn13 pellon 901 käyttö (ha) vuonna424 2013. 173 6 920 Lähde Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 5 JoensuunMaatilojen tulot (brutto, seutukunta ei sis. Alv) 2012

Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)* % milj. EUR Osuus koko maan tuloista 2 %

Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69

Kuntien lukumäärä 7 kpl Tilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 40,70 milj. EUR (3tn %)* tai milj. l Osuus koko maan tuloistaTiloja** 2 %Tuotanto % milj. EUR

Maito 324 59 67 27,36 Naudanliha 134 2417 17 6,79 Sianliha 8 599 2 0,97 Muu liha 70 35 0 0,05 Kananmunat 1 0,28 Viljat 349 6 2,37 Muut kasvit 405 7 2,88 yhteensä 1290

** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelin- keinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin.

6 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Ko- Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % ponen toteutti maaliskuussa 2013, osana (vaihtelu kunnittain 22 - 35 %), lypsykarjati- YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen kou- loista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulok- lutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutu- set olivat valtaosin ennakko-odotusten mukai- palveluiden toiminta-alueen maatilojen nyky- sia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa tilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yh- ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla teistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivi- on muuta yritystoimintaa varsinaisen maata- maatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena louden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta eri- maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevai- koistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. suussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maaseudun kehittämistoiminnan asiakasläh- maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläin- töisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin ten tarhaus. maatilojen tarpeisiin. Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta.

Vastausten perusteella lypsykarjatilatvastausten lukumäärä ovat kannattavimpia. prosenttia vastauksista Kannnattavuus kaikki tilat kpl maitotilat kpl kaikki tilat (369) maitotilat (82) 3

erittäin hyvä 2 1% 2% 55 hyvä 26 15 7% 18% 9 kohtalainen 152 41% 67% heikohko 126 34% 11% heikko 49 1 13% 1% ei vastausta 13 0 4% 0% yhteensä 369 82 99% 99% Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään: Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda 1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryh- maatilat Suurimmatmien kehittymistä kehittymisen tehokkaimmin esteet tukeviaovat maa- 2. erikoistuvat tilat seudun kehittämistoimia. 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja jäähdyttelevät tilat 1. kannattavuus 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 2. peltopinta-ala 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monia- 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute. laiset maatilat

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 7 1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät 4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat maatilat tilat

Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuo- Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hal- tanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jat- linnassaan merkittävä osa peltoresursseista. kaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyö- Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein tiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maatalous- ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisään- tukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. tymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta oli- Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsi- 2.si erittäin Erikoistuvat tärkeää. tilat (erikoistuotanto, -kas- minen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa vit, -eläimet) tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpeisiin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa. Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajos- Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoeh- ta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen to, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuo- ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen 5.tärkeää. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, – mo- vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta nialaiset maatilat markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuoli- sia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat 3.erikoistunutta Vakiintuneen neuvontaa. toiminnan tilat, sisältävät ”jäähdyttelevät” tilat Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkai- lu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalostusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakas- Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperhei- ryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada tä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilal- vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoi- ta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapa- minta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai viljelijät, slow life – ajatusta eteenpäin vievät, tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, joille maatila-asuminen toimii harrastustoi- ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittä- minnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on vä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkos- Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja toitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuo- osalta. tantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia.

8 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Painopistealueet ohjelmakaudella 2014 – 2020

1. Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevi- edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisää- tys riittävän laajalle peltoalueelle kustannuste- mistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian hokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyi- loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. vät kierrättämään toiminnasta muodostuneet Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttu- hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energia- essa on maatalouden kuormittavuus osin myös lähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biota- lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää te- loudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä hokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismah- ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttami- dollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. seksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotan- Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan il- non tuomia mahdollisuuksia. masto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosys- Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden teemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineet- 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n. tomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön 20 - 40 maatilan biokaasulaitosta, joista aina- ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloil- kin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on la ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolt- hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, toaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, au- tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut rinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomasso- sekä virkistystä ja esteettisyyttä tar- jen hyödyntäminen energiantuotannossa. joavat palvelut. Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehittynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi. Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 9 Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoi- ovat maataloustuotannon perusta. maista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maa- Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säi- seutumaisemasta syntyy maataloustuotannon lyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoi- sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähen- hin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestä- tyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yk- vään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan siköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Eri- tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä tyisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuo- varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskais- toisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maatalo- tat. udesta. Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuo- mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pi- toisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen dennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimen- ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmas- piteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda tonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt esille, jolloin muutokseen sopeutuminen hel- ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuu- pottuu seuraavilla sukupolvilla. toksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuot- valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun teita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedotta- tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi misella ja neuvonnalla edistetään vesiensuoje- sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkä- lun etenemistä. lät, varvut ja heinät. Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia os- eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta tetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakas- yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kun- tettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. nostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi avulla monella paikkakunnalla suurille marja- sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuu- alan yrityksille. den niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruo- nostaminen ja markkinointikanavien löytä- ko), hoitokalastetun ”roskakalan” ja ruopatun minen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita ai- Maatalousluonnon ja – maiseman säilyttämi- neita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla nen ja parantaminen on tärkeä osa ekosystee- ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa mipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluon- ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alal- to säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset la toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuoli- mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit sesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipal- vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloit- veluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille. tamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyö- niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toi- dynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. mivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden tor- Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannat- juntaan on tarpeellista paneutua nopeasti. tavaksi ”omillaan” ilman julkista tukea, kos-

10 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen usein yrittäminen on sivutoimista, osalla har- energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kas- rastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toi- vatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on meentulosta. Ammattikalastus perustuu mas- erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin sakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joen- varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostus- suussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työ- toiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. myös kalatalouden kehittämiselle ja ammat- Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisoh- tikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä jelman 2014 – 2020 mukaan valtakunnallisesti aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan ammattikalastus on voimakkaiden muutosten tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämis- edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritys- ohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä toiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä alan toimijoiden kanssa.

Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide 1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen

Energiaomavaraisuuden Bioenergiatuotannon kehittäminen Hanketoiminta ja edistäminen ja aktiivinen toimijaverkosto. 1 toimiva biokaasulaitos hajauttaminen Energianeuvonta 5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat) Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen Haja-asutusalueiden Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely viemäriverkosto jätettä laitosten ympärille. Esimerkki: biokaasulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa. Teurasjätteet ja Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: yhdyskuntajätteet jätettä jätteiden hyödyntäminen biokaasutuo- tannossa. Yhdyskuntajätteiden ja bio- massan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 11 1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukuntoOtsikko/Aihe ja tilojenTavoite välinen yhteistyöToimenpide

Ravinteiden kierrätys Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön hajauttaminen. tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla synty- Varautuminen tuleviin tukipolitiikan nyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilo- tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla jen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän hyödynnetään biovoimalassa. Satelliitti- pieneneminen. säiliöt kasvinviljelytiloille.

Resurssitehokkuus ja alueellinen logis- Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan – tiikka. tyyppinen hankekokonaisuus

Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot)

Ekosysteemipalveluiden säi- Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydes- lyttäminen ja hyödyntäminen viljelykunnon parantaminen ja viljely- sä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalki- maataloudessa kelpoisena säilyttäminen. tuksesta ja maan rakenteen hoidosta.

Tutkimustiedon hyödyntäminen.

Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan – tyyppinen hankekokonaisuus

Pölytyksen onnistumisen parantaminen Vuokramehiläispesien käytön edistämi- nen mm. marjantuotannossa

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen

12 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 1.3Otsikko/Aihe LuonnontuotteidenTavoite hyödyntäminenToimenpide

Luonnontuotteet Luonnontuotteiden hyödyntäminen Hankkeista saadun tutkimustiedon hyö- (mahla, marjat, sienet, hunaja, väri- dyntäminen ja yrittäjyyden tukeminen ja aineet, kyllästysaineet, hajukarkoitteet kannustaminen. ym. tuotteissa ja erilaisissa palveluissa.) Erilaisten luonnontuotteiden laaja hyö- dyntäminen

Jalostusasteen nostaminen Yritysryhmähankkeet ja vientimarkki- noiden selvitykset luonnontuotteille.

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Jarno Saukkonen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 13 1.4Otsikko/Aihe MetsäsektoriTavoite Toimenpide

Puunmyyntitulot Raakapuun menekin turvaaminen Teollisuuden ja metsänomistajien yhteistyö Urakointitoiminta Toiminnan edistäminen, koneyrittäjyys- Koulutus ja metsäpalveluyrittäminen Neuvonta Hanketoiminta Energiapuu Laadun ja saatavuuden kehittäminen

Omatoimisen energiapuunkorjuun edistäminen mm. energiapuupalstojen välitys

Energiapuupörssi Jatkojalostus Uuden yritystoiminnan kehittäminen ja vientitoiminta Elämysmatkailu Monipuolinen metsän hyödyntäminen matkailussa ja luonnontuotteiden keruu

Kuva: Mavi, Martina Motzbäuchel

14 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 1.5Otsikko/Aihe KalatalouselinkeinoTavoite Toimenpide

Kalatalous Kalatalouselinkeinon turvaaminen Omavalvonnan ja jäähileasemien ylläpito ja kehittäminen edelleen. Virkistyskalastus ja Kalan kasvatus ja jalostustoiminnan urheilukalastus kehittäminen ja lisääminen Ketjun välisen yhteistyön kehittäminen

Vähittäismyyntikaupan ja suoramyynnin kehittäminen.

Harrastajakalastajista ammattikalasta- jiksi.

Tiedottaminen.

Investointien tukeminen.

Kalanpoikastuotannon kehittäminen

Nuorten kalastusharrastuk- Oppilaitosten ja osakaskuntien yhteis- Leader- hanketoiminta sen kehittäminen työn kehittäminen Kalastuselinkeino ja vesistö- Yhteistyön parantaminen eri toimijoiden mm. virkistyskalastussataman perusta- jen virkistyskäyttö kesken ja vastakkainasettelun vähentä- minen minen Kuntaraha Kala-leaderille

Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 15 1.6Otsikko/Aihe Maisema ja ympäristöTavoite Toimenpide

Vesistöt Kosteikkojen perustaminen ja hoito Kartoitus, suunnittelu ja toteutus

Vesistöjen kunnostus ja hoito Valuma-alueittainen tiedottaminen ja neuvonta, sopivat toimenpiteet Valuma-aluekunnostukset Hanketoiminta, kumppanuus eri toimijoiden kanssa

Ruopatun massan, poistetun vesikasvis- ton ja”roskakalan” käytön selvittäminen

Maaseutuluonto ja maisema Maaseudun luonnon monimuotoisuuden Hanketoiminta ja maiseman säilyttäminen ja parantaminen Tiedotus, neuvonta, suunnittelu ja toteutus kohteen ja kohderyhmän mukaisesti Vieraslajien torjunta Yrittäjyyden tukeminen

Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Tiedotus ja neuvonta, toimenpiteitä muutoksen hillitseminen tarpeen mukaisesti

Hanketoiminta

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri

16 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 17

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat Maakunnassa tuotettiin v. 2012maitoa n. 136 kasvaminen, tuotan- miljoonaa litraa, josta Joensuun seudun osuus non tehostuminen on n. 60 miljoonaa litraa. Maatilojen tuloista ja koneellistumi- maidon myyntitulot muodostavat n. 70 %, jo- nen on muut- ten maidontuotanto on tärkein maatalouden tanut eläinten tuotantosuunta. Maatalous on keskittynyt har- hyvinvoinnin vemmille alueille, harvemmille tiloille ja yk- ja hoidon seu- sikkökoot ovat kasvaneet. Pohjois-Karjalassa rannan tapo- on panostettu voimakkaasti maidontuotannon ja. Eläinten kehittämiseen, ja tämän työn jatkamiselle on hyvinvointiin edelleen tarvetta. Maakunnan talouden kannal- liittyvän tie- ta on elintärkeää, että tuotetun maidon määrä don käyttöönot- saadaan kääntymään nousuun ja maidontuo- to, tiedottaminen tannon kilpailukyky saadaan ylläpidettyä. Väes- ja soveltaminen vie tön ikääntyminen vaikuttaa myös yrittäjyyteen aikansa. Se kuitenkin kan- ja myös maaseudulla on etsittävä ja edistettävä nattaa, sillä se edistää eläinten hyvinvointia, ratkaisuja omistajanvaihdoksiin. Toimenpiteet mikä on perusedellytys tuottavalle ja kannatta- yrittäjäkynnyksen madaltamiseksi ovat tär- valle toiminnalle. keitä. Toimenpiteet poistuvan tuotannon kor- Naudanlihantuotannossa rakennemuutos jat- vaamiseen uusinvestoinneilla on myös erittäin kuu eli yrityskoot suurenevat ja yritysten määrä tärkeää. Maatalouselinkeinoa on tarpeen mark- vähenee. Perustuotannossa teurastamo-ohjaus kinoida koulujen opetussuunnitelmiin, että on keskeistä, sitä kautta ohjataan rehut, eläin- turvataan riittävä ammattitaito maatiloilla. Ny- pääoma ja suunnitellaan tuotanto-olosuhteet kyiset laajentavat tilat ovat yleensä vähintään ym. Yleisintä on kolmivaihekasvatus, johon si- agrologi AMK-koulutuksen saaneita yrittäjiä. sältyvät vasikkatuotanto, ternikasvatus ja lop- Eläinten hyvinvointi on tärkeää ja tulee lähi- pukasvatus. Toinen tuotantolinja on vakiintu- tulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailute- nut emolehmätuotanto perustuotannossa, joka kijä elintarviketuotannossa ja –kaupassa ja se on vakiintumassa nykyiselle tuotantotasolle. tulee huomioida koko elintarvikeketjun toimin- Pienteurastamot saavat raaka-aineet pääosin nassa. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia emolehmäketjusta. Pienteurastamoverkosto eläin- ten hyvinvoinnista ja tuotantoketjun tukee paikallisen naudanlihan jatkojalostuksen läpinäkyvyydestä ja halu- kehittämistä. avat lisää tietoa eläin- Pohjois-Karjalan ilmasto – ja energiaohjel- ten pito-olosuhteista. massa 2020 maakunnan tavoitteena on, että Eläinten hyvinvoin- Pohjois-Karjala on vuonna 2020 lähiruokatuo- nin edistäminen eri tannon ja luomuviljelyn johtava maakunta. Tä- keinoin on myös hän ohjaa toisaalta kuluttajien kasvava kysyntä hallitusohjelman lähi- ja luomutuotteiden osalta sekä ympäris- mukainen keskeinen tönäkökulman korostuminen sekä hallituksen tavoite. Tilojen koon ohjelmat luomu- ja lähiruuasta.

18 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Kiinnostus ekologisesti kestävästi tuotet- tilalle pitäisi saada nuoria yrittäjiä tai ainakin tuun ja jäljitettävään ruokaan on koko ajan nämä pellot pitäisi saada säilytettyä puutarha- lisääntynyt. Tämä antaa hyvän pohjan paikal- tuotannossa. Viljelypinta-alan lisääminen sekä liselle elintarvikealan yrittäjyydelle. Elintarvi- nykyisen viljelyalan säilyttäminen niin mar- ketuotannon kehittämisen on huomioitava eri ja- kuin vihannestuotannossakin on tärkeää. näkökulmat, toisaalta jo olemassa olevat isot Olemassa olevien herukkakasvustojen uudis- jatkojalostusyksiköt, pienemmät perhekoko- taminen on myös ajankohtaista. Pelkkä tuotan- luokan yksiköt ja näiden lisäksi tarvitaan uusia toalan lisääminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, yrittäjiä, työntekijöitä ja osaajia. Myös raaka- vaan samalla on tärkeää kehittää tuoremarja- aineiden tuottajat elintarvikeketjulle on huo- kauppaa, teollisuustuotantoa, jatkojalostusta, mioitava. Koko ketjun yhteistyö ja ketjun osi- yhteistyötä yrittäjien kesken sekä kehittää asia- en yhteistyö on huomioitava ja eri toimijoiden kaslähtöisyyttä sekä markkinointiosaamista. välille tarvitaan tiiviimpää verkostoitumista ja Tike:n tilastojen mukaan 31 prosenttia kai- joustavaa kehittämistoimintaa kunkin yrityk- kista toimivista maatiloista harjoitti maa- ja sen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on vastata metsätalouden rinnalla muuta yritystoimintaa kysynnän vaihteluun, johon tarvitaan nopea ja vuonna 2010. Monialaisten maatilojen osuus kustannustehokas valmistusprosessi ja oikea- on Suomessa EU:n korkein. Myös muiden ydin- aikaiset toimitukset asiakkaille (Lean-tuotan- maaseudulla ja kaupunkien läheisyydessä to). Yritysten toimintaa voidaan monipuolistaa toimivien yritysten määrä on lisääntynyt. Toi- mm. vaihtoehtoisten jakeluka- saalta jo olemassa olevia yrittäjiä eläköityy run- navien kehittämisellä mm. saasti koko ajan, ja näihin yrityksiin tarvitaan tilamyymälöiden pe- jatkajia. Uusia yrittäjiä ja uutta yritystoimintaa rustamisen sekä suo- tulee aktivoida. ramyyntipisteiden Matkailun osalta merkittäviä kysyntäteki- kehittämisen kautta. jöitä ovat mm. luonto, ympäristö, hiljaisuus ja Maakunnallinen kar- elämäntapa. Näihin pystyy hyvin vastaamaan toitus Elintarvikepal- harvaan asuttu maaseutu. Maaseutumatkailun velukeskuksen osalta vahvuus onkin monialayrittä- on tehty. Kartoituksen jyys, jonka osia ovat luon- mukaan markkinave- to, maaseutukulttuuri, toiselle maakunnalliselle kulttuuriperintö ja elintarvikepalvelukeskuksel- –ympäristö sekä le ei ole riittävästi kysyntää. Tämän tyyppisen ruokakulttuuri. toiminnan toteuttaminen tulee tehdä hanketoi- Pohjois-Karja- minnan ja asiantuntijaverkoston kautta. lassa valtteina Vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa avomaan matkailussa ovat puutarhatuotantoa harjoitti 164 yritystä noin meille tavalliset 770 hehtaarin alalla. Näistä eniten on mar- asiat ja toimin- jantuotannossa sekä yrityksiä (143 kpl) että tatavat, tuotanto- pinta-alaa (710 ha). Vaikka pinta-alat eivät ole eläimet, maisema, kovin suuria, niin tuotannon arvolla mitattuna ruoka ym. Luomu- ja merkitys on suuri. Myös puutarhatuotannossa lähiruokapalvelukokonai- on sama kehityssuunta kuin maataloudessa; suuksia tulisi kehittää ja hyödyn- tilakoot suurenevat ja tuotanto keskittyy yhä tää ja tuoda esiin matkailuyrityksissä. Myös itä- harvemmille yrittäjille. Eläköityvien yrittäjien matkailijat pitää huomioida.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 19 Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide

Maidontuotannon Seutukunnan tuotantotavoite 65 milj. Tehostettu neuvonta ja koulutus kilpailukyvyn ylläpitäminen litraa/vuosi (maakunnallinen tavoite 150 milj.litraa/vuosi) Yhteisyrittäjyyden lisääminen

Maidon jalostusarvon nostaminen alku- Ohjelmakauden siirtymävaiheeseen tuotannossa, tuotekehitys (pienjuustola, räätälöidään kansallisella rahoituksella raakamaito, ternimaito ym) Yhtymä- ja yhtiömuotoisen maatalous- Maitoa markkinoille hankkeen yrittämisen edistäminen jatkohanke

MaitoTaito-tyyppisen hankkeen jatku- Koulutushanke jatkumassa ylimaa- minen kunnallisena ilmeisesti myös uudella ohjelmakaudella Poistuvan tuotannon korvaa- 10 kappaletta uusia navetoita/vuosi Hanketoiminta minen uusinvestoinneilla Yhteistyön lisääminen tilojen välille Omistajanvaihdosten vähintään 15 kappaletta/vuosi Tilakohtainen SPV-konsultaatio ja edistäminen edistämistilaisuudet

Maatalous- ja elintarvikealan painotukset peruskoulussa Tilojen välinen yhteistyö Tuotannollinen yhteistyö Neuvonta

Kevennetyt tilusjärjestelyt ja tietoisuuden lisääminen tilusjärjestelyistä

Koneyhteistyön kehittäminen Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointi ja terveys Uuden toimintatavan hakeminen viljeli- jöiden työterveyden ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, tutustumistilat Naudanlihantuotannon ja 3 miljoonaa kg/vuosi Neuvonnan, koulutuksen ja yhteistoi- jatkojalostuksen kehittä- minnan käynnistäminen lihatalojen minen ja verkostoitumisen uusinvestoinnit 2 kpl/vuosi kanssa edistäminen Alueellisen jalostustoiminnan edistäminen

Pienteurastamojen ja jalostustoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen Lammastalous Lammastalouden kannattavuuden ja Hanketoiminta, koulutus, neuvonta verkostoitumisen kehittäminen, luomutuotannon kehittäminen Luomutuotannon kehittämi- vähintään 150 ha/vuosi Luomuneuvonta –ja koulutus nen, lisääminen ja jatkojalostus (Jns seudulla 6 800 ha luomualaa Hanketoiminta v. 2012, Pohjois-Karjalassa vastaavasti 16 600 ) Tuotekehitys- ja menekinedistäminen Nurmituotannon kehittä- Luomuvalkuaisrehun tuotantoedellytys- Luomuneuvonta –ja koulutus minen ja valkuaiskasvien ten parantaminen viljelyn edistäminen Hanketoiminta Valkuaisomavarainen maakunta Laadukkaan siemen-, rehu- ja Kulutuksen ja tietoisuuden lisääminen Tuotekehitys ja menekinedistäminen leipäviljatuotannon kehittä- esm. ternimaito minen ja edistäminen Tuotteistaminen Hanketoiminta Uusia toimijoita alalle

20 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide

Lähiruoka ja –juoma, elintar- Lähiruoan jalostusarvon nostaminen Asiantuntijatoiminta paikallisten yhteis- vikkeet (luomu ja tavanomai- työryhmien tukemiseksi nen) Suurtalouskeittiöiden luomu- ja lähiruu- an käyttöasteen nostaminen Pienimuotoisen jalostustoiminnan kehittäminen

Portaat luomuun – ja kestävät hankinnat tyyppinen toiminta

Puutarhatuotannon ke- hittäminen, lisääminen ja jatkojalostus

Marjan- ja hedelmäntuotanto Herukantuotantoalan uudistaminen Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta 20 ha/vuosittain. Yritysryhmähankkeet ja vientimarkki- Tuoremarjakaupan ja markkinointiosaa- noiden selvitykset marjoille. misen kehittäminen sekä viljelypinta- alan lisääminen.

Vihannes- ja juurestuotanto Tietotaidon saaminen uusien viljely- Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta kasvien tuotannosta ja viljelypinta-alan lisääminen. Matkailupalvelut Ohjelmapalvelutoimintojen Hanketoiminta, neuvonta, koulutus kehittäminen Masva-tyyppinen hanketoiminta, Toimijoiden verkostoituminen neuvonta, koulutus, pienryhmätoiminta

Ruokamaakunnan kehittäminen

Riista- ja lintutuotanto Kehittäminen ja integroiminen Neuvonta, koulutus matkailupalveluihin. Hanketoiminta Kalastusmatkailun edistäminen.

Hevostalous Talliyrittäjien yrittäjäosaamisen tuke- Neuvonta, koulutus minen, erilaisten ratsastuspalveluiden kehittäminen ja verkostoitumisessa Hanketoiminta avustaminen Hyvinvointipalvelut Edelleen lisätä ja kehittää mm. Green Kuntien kanssa yhteistyössä perhe- Care tyyppistä toimintaa kotien perustaminen asiakastarpeet huomioiden Hoivapalveluiden kehittäminen tuke- maan kunnallista palveluntuotantoa

Maatilojen liitännäisyritys- Koneurakointipalveluiden edistäminen, Hanketoiminta, koulutus, neuvonta toiminta työvoiman välityspalveluiden sekä yrittäjyyden kehittäminen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 21 3. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen Maatilayritysten yksikkökoot ovat kasvaneet ominaisuuksia ei välttämättä ole, eikä halua, koko ajan ja tämä on johtanut lisääntyneeseen joten ratkaisuna voisi olla tämän työn ulkoista- palkatun työvoiman tarpeeseen. Tätä kautta minen. maatilayrittäjät toimivat myös työnantajina. Sähköisen asioinnin lisääntyminen osaltaan Työnantajana toimimiseen tarvitaan koulutus- helpottaa arkea, mutta tuo myös haasteita mm. ta ja opastusta sekä yhteiskunnan työvoimapo- tietotekniikkaosaamiseen, ohjelmisto-osaami- liittisia tukitoimia. seen ja yhteyksien toimivuuteen. Ulkopuolisen työvoimankäytön lisääntyessä Elintarviketuotannossa valtaosa tuottajista yrittäjäosaamisen merkitys korostuu. Tike:n keskittyy tuottamaan korkealaatuisia raaka-ai- tilastojen mukaan 31 prosenttia kaikista toi- neita elintarviketeollisuudelle. Luomu- ja lähi- mivista maatiloista harjoitti maa- ja metsäta- ruokatuotannon myötä on tullut pienempimuo- louden rinnalla muuta yritystoimintaa vuonna toista elintarvikkeiden jatkojalostusta, joiden 2010. haasteena on tuotannon lisäksi jatkojalostuk- Ammatillisen substanssiosaamisen lisäksi sen ja myynnin ja markkinoinnin hallinta. tarvitaan liikkeenjohdollista ja työnjohdollista Osaamisen vahvistamista ja uudistumista osaamista. Nämä osaamisalueet ovat olennaisia edistetään pääasiassa hanketyöllä, jossa tarvi- maksuvalmiuden ja kannattavuuden ylläpitä- taan sekä hankeosaamista että hanketoimijoi- misessä. Ison kokoluokan yrityksissä korostuu den ammatillista osaamista ja taloudellisia re- myös myynti- ja markkinointitaidot sekä osto- sursseja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. toiminnan hallinta. Myynti- ja markkinointitaidot ovat osittain ”sisäsyntyisiä”, kaikilla niitä Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri

22 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide

Hanketoiminta Aikaan saada käytännön ongelmanrat- Hankesuunnittelu yhteistyössä eri sidos- kaisuihin tähtääviä hankkeita ryhmien kanssa

Hankeosaamisen kehittäminen

Tilatyövoima Asiantunteva ja osaava työvoima Tilatyöntekijän oppisopimus Työhyvinvointi Ennaltaehkäistä työuupumusta ja tukea Työnohjaus jaksamista Koulutus

Vapaamuotoinen kohderyhmän toiveista lähtevä toiminta

Yrittäjyysosaamisen toimiala- sekä yrittäjyysosaamisen koulutushankkeet kehittäminen nostaminen viljelijästä yrittäjäksi –polun aukaisemi- nen ja kirkastaminen Talousosaamisen parantaminen

Työnantajana toimiminen Talousosaamisen parantaminen Viljelijästä yrittäjäksi –polun aukaisemi- nen ja kirkastaminen ammattiosaamis- ja Ajanhallinta ja jaksaminen johtamiskoulutus

Yrittäjien osaamisen kehittäminen

Sähköinen toimintaympäristö Sähköisten menetelmien hyödyntämisen Tiedotus, koulutus, neuvonta lisääminen

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Laatujärjestelmien Laatuketjujen toiminnan vahvistaminen Tiedotus, koulutus, neuvonta, kehittäminen hanketoiminta Elintarvikelainsäädäntö Osaamisen vahvistaminen Tiedotus, koulutus, neuvonta Ruokaturvallisuuden ja Osaamisen vahvistaminen mm. jäljitettä- Tiedotus, koulutus, neuvonta ruokahuollon edistäminen vyyteen, alkuperään, tuotantotapaan ja ruuan koostumukseen liittyen Organisaatioiden osaamisen Toimijoiden tietotaidon lisääminen ja Koulutushankkeet kehittäminen ylläpitäminen Tuotantoprosessien Eri kokonaisuuksien hahmottaminen, Tiedotus, koulutus, neuvonta kehittäminen kehittäminen ja tehokkuuden parantaminen Myynti- ja markkinointiosaa- Kokonaisvaltainen markkinointi Tiedotus, koulutus, neuvonta misen kehittäminen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 23 4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen

Joensuun seudun osallisuudenaluetta voi kuvata maaseu- alueiden lisääminen erilaisten toimintaympäristöjen tar- dun kolmijaon mukaisesti erityyppisiin maa- peet kehittämiseen, yhteisöllisyyden vahvista- seutualueisiin (asuinmaaseutu, ydinmaaseutu miseen, sosiaalisen osallisuuden tukemiseen, ja harvaanasuttu maaseutu) sekä kaupunkikes- yhteistyön syventämiseen ym. ovat erilaisia. kuksiin että maaseututaajamiin. Kaupunkikes- Eri aluejaottelusta riippumatta edelleen kaiva- kuksissa asukasmäärän kasvu on hidastunut taan mm. asukkaiden aktivoimista, ympäristön kun taas asuinmaaseudulla asukasmäärä kas- kohentamista, tapahtumia, harrastusmahdol- vaa koko ajan ja kasvu näyttää nopeutuneen lisuuksia, toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ydinmaa- yritys- ja palvelutoiminnan edistämistä. (Läh- seudun asukasmäärässä ei ole juuri tapahtunut de: Jns seudun Leader –yhdistyksen strategia muutoksia vastaavana aikana. Harvaan asutun vuosille 2014 – 2020).

maaseudunOtsikko/Aihe asukasmäärä Tavoite on laskeva. Näiden Toimenpide

Leader –tyyppinen toimin- Lisätä maaseutualueiden elinvoimai- Leader- hankkeet tatapa suutta, palvelujen saatavuutta, lisätä ekologisuutta ja turvallisuutta sekä Kuntarahan varaaminen parantaa infrastruktuuria sekä kehittää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikutta- Yhteistyön kehittäminen, media, tapah- misen mahdollisuuksia tumayhteistyö, suunnitteluyhteistyö, viestinnän suunnittelu yhdessä

Nuoret, maahanmuuttajat ja Osallisuuden tukeminen ja parantami- Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tulomuuttajat ym. ryhmät nen maaseutuyhteisössä luojana

Erityyppiset osallistavat toimenpiteet

Harrastuneisuuden tukeminen

Paikallisyhteisöt Paikallisen omaehtoisen yhteisöllisyy- Kylätoiminnan ja yhdistystoiminnan den tukeminen, identiteetin vahvista- tukeminen minen Paikalliskulttuuri ja Rakennusten ja alueiden uudet käyt- Leader-hankkeet -perinteet tötarkoitukset ja rakennusperinnön säilyttäminen Yritysryhmähankkeet

Kohteiden hyödyntäminen, sisällöntuo- tanto ja tuotteistaminen yhteistyönä

Uusiutuvan energian käytön Paikallisen pienimuotoisen hajautetun Neuvonta ja investointien tukeminen lisääminen energiantuotannon kehittäminen (sekä lämpö että sähkö Kokeiluhanke Paikallisdemokratia Paikallisdemokratian käytäntöön viemi- Matalan tason yhteistyö kunnan, yhdis- nen, toimintojen uudelleen organisoi- tysten ja kehittäjätahojen kanssa minen Kyläneuvosto/-parlamentti tyyppisen Kyliltä tulevat viestit huomioitava kun- toimintatavan kehittäminen nallisessa päätöksenteossa

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Iso kuva: Maakaista, Mari Voutilainen Pikkukuvat: Mavi / Contum Oy

25 5. Asuin-, työ ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen Alueiden kehittämisessä tulee huomioida, että osa-aikaisesti ja se on merkittävä hyvinvoinnin ihmisten arki rakentuu yhä monimutkaisem- lähde. Maaseutualueiden merkityksen on enna- malla tavalla esim. asutaan monissa paikoissa koitu lisääntyvän tulevaisuudessa sekä yritys- ja työtä tehdään näistä kaikista paikoista (mo- toiminnan alueina että pysyvän tai vapaa-ajan nipaikkainen asuminen ja toiminta). Harvaan asumisen ympäristönä. Maaseutuasuminen asutulla ja ydinmaaseudulla väestö vähenee, mahdollistaa osittaisen omavaraisen elämänta- mutta hitaammin kuin noin kymmenen vuotta van ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. sitten. Pysyvä asutus on Suomessa keskittynyt, Sekä asuminen että elinkeinojen harjoittami- mutta samalla asuttu alue on laajentunut vii- nen vaativat oman tilansa ja tämä vaatii selkeää meisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Ti- maankäytön suunnittelua ja yhteensovittamis- lastojen mukaan suomalaiset ovat maaseudul- ta sekä toimivaa infrastruktuuria (Case Liperi la ensi sijassa asumisen vuoksi. Väljään tilaan 2013 Maatilaselvitykset). hakeudutaan asumaan joko vakinaisesti tai Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide

Maankäyttö ja kaavoitus Tietoisuuden lisääminen kylillä kaa- Vuorovaikutteisuus eri osapuolten välillä voituksesta ja maaseudun asuttuna pitämisestä Toimintaympäristön ja maankäytön suunnitteluun osallistuminen aktiivisesti Omaehtoinen kylien maankäytön suunnittelu yhteistyössä kunnan kanssa Tiedotustilaisuudet kaavoitusasioista

Oikeusvaikutteisten kaavojen saaminen Hanketoiminta maaseutualueille

Maaseutuasumisen ja tuotantotoimin- nan yhteensovittaminen

Seudullinen Tietoliikenneverkon rakentaminen myös Verkon rakentaminen ja hyödyntäminen tietoliikenneverkko Joensuun maaseutualueella

Kylien ja kuntakeskusten Paikallisrakenteiden kehittäminen Maisemat, pyörätiet, virkistysreitit, ladut paikallisrakenteet kyläverkot, kylätalot, kokoontumis- ja liikuntapaikat Vesi- ja viemäri-infra Merkittävien vesi- ja viemärihankkeiden Suunnittelu ja rahoitus toteutumista edistetään

26 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 6. Tukipolitiikka

Joensuun seudulla on maataloustukea hake- ta 2,85 milj. € (7%). (AgriInfo) via maatiloja noin 1300 (1307), joilla on pel- Maatilojen tuloista kolmannes tulee tulotuis- toa viljelyssä 44380 ha. Maatilojen tulot koos- ta, joten sitä voidaan pitää merkittävänä tar- tuvat maatalouden myyntituloista 39,46 milj. kasteltaessa maatilojen kannattavuutta. Koko € (32%), maatalouden tulotuista 37,62 milj. € Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituk- (30%), metsätuloista 14,04 milj. € (11%) ja si- sesta tulotukien osuus on noin 80 %. Joensuun vuansioista/liitännäiselinkeinoista 33,44 milj. seudun maaseutupalveluiden yhtenä kärkita- € (27%) Maatilojen tulot yhteensä 124,57 milj. voitteena on varmistaa maatilojen täysimääräi- € nen tukien saanti. Tähän pyritään muuan mu- Alueen maatilojen maatalouden myyntitulot assa henkilöstön ja viljelijöiden koulutuksella, muodostuvat maidonmyyntituloista 26,79 milj. riittävällä henkilöstön resursoinnilla, asiantun- € (68%), naudanlihasta 6,73 milj. € (17%) vil- tevalla lähipalvelulla ja toimintaympäristön yl- jasta 1,89 milj. € (5%) muusta kasvituotannos- läpitämisellä. Otsikko/Aihe Tavoite Toimenpide

Ympäristökorvaukset Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai tukikelpoisena muutostilanteissa

Saadaan kaikki ympäristökorvausjärjes- telmän tukielementit käyttöön

Luonnonhaittakorvaukset Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai tukikelpoisena muutostilanteissa

Luonnonmukainen tuotanto Luomupinta-alan lisääminen vähintään Luomuneuvonta ja hanketoiminta 150 ha/vuosi

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden Uusien sopimusten aikaansaaminen kohentuminen siten, että 50 % kotieläin- Tiedotus ja koulutus tiloista on korvauksen piirissä.

Investoinnit fyysiseen Uudet ja korvaavat rakennus ym. in- Investointirahoitus omaisuuteen vestoinnit siten, että tuotantovolyymit säilyvät Hanketoiminta ja aktivointi

Sidosryhmäyhteistyö

Vakuusjärjestelyt

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 27 7. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi Vuosittain seurattavat indikaattorit ovat: ProAgria Pohjois-Karjalasta, Leader –yhdistyk- ELY -keskuksen raportit investoinneista, mak- sistä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Maa- setuista tuista, sitoumuksista ja sopimuksista kuntaliitosta sekä Maaseudun sivistysliitosta. sekä pinta-aloista, Agri-infon tilastot maata- Tulokset raportoidaan maaseutulautakunnan louden tulotiedoista, Leader- hanketilastot ja vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. hanketoimijoiden hankeraportit. Seuranta teh- Tarvittaessa kutsutaan paikalle myös muita asi- dään vuosittain maaseututyöryhmän toimesta antuntijoita. Välitarkastelu tehdään ohjelma- seutukuntatasolla alkuvuodesta ennen käyttö- kauden puolivälissä tarvittaessa vuonna 2017. suunnitelman vahvistamista kuluvalle vuodelle. Ohjelman välitarkastelu raportoidaan erillisenä Seurantaryhmään kuuluvat maaseututyöryh- raporttina. män lisäksi edustajat MTK Pohjois-Karjalasta, Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Liperin kunnan maaseutulautakunta. www.liperi.fi.

28 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 8. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Ilomantsi Yhteensä 7,75 milj. EUR (-10%)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 3 %

Maatalouden myyntitulot 28 2,13 Maatalouden tulotuet 26 2,02 Metsätulot (maanv.) 9 0,72 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 37 2,88

Kokonaistuloiltaan Suomen 253. suurin kunta, valitun alueen 14. suurin kunta Tilojen lukumäärä 113 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 2,13 milj. EUR (3%)*tn tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 2 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 22 2,6 57 1,22 Naudanliha 11 76,5 10 0,21 Sianliha 0 0 0,00 Muu liha 10 5,7 0 0,01 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 7 2 0,04 Muut kasvit 62 31 0,65 yhteensä 112

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 254. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 29 JoensuuMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv ) Yhteensä 27,6 milj. EUR (-1 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 11 %

Maatalouden myyntitulot 30 8,36 Maatalouden tulotuet 26 7,26 Metsätulot (maanv.) 11 3,08 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 32 8,91

Kokonaistuloiltaan Suomen 63. suurin kunta, valitun alueen 2. suurin kunta Tilojen lukumäärä 305 kpl (-1 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 8,36 milj. EUR (-2tn %)* tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 9 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 74 13,1 73 6,06 Naudanliha 22 348,6 12 0,98 Sianliha 1 0,09 Muu liha 20 4,0 0 0,01 Kananmunat 3 0,27 Viljat 57 4 0,35 Muut kasvit 122 7 0,60 yhteensä 295

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 89. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

30 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 JuukaMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Yhteensä 13,94 milj. EUR (1 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 6 %

Maatalouden myyntitulot 32 4,51 Maatalouden tulotuet 31 4,28 Metsätulot (maanv.) 10 1,41 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 3,74

Kokonaistuloiltaan Suomen 175. suurin kunta, valitun alueen 9. suurin kunta Tilojen lukumäärä 156 kpl (-7 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 4,51 milj. EUR (10tn %)* tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 5 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 44 7,1 73 3,29 Naudanliha 17 225,7 14 0,63 Sianliha 3 192,9 7 0,31 Muu liha 7 2,8 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 29 4 0,18 Muut kasvit 56 2 0,09 yhteensä 156

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 168. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 31 KontiolahtiMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Yhteensä 8,14 milj. EUR (3 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 3 %

Maatalouden myyntitulot 30 2,44 Maatalouden tulotuet 28 2,26 Metsätulot (maanv.) 14 1,16 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 28 2,28

Kokonaistuloiltaan Suomen 250. suurin kunta, valitun alueen 13. suurin kunta Tilojen lukumäärä 96 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 2,44 milj. EUR (6 %)*tn tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 3 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 13 2,7 51 1,25 Naudanliha 10 88,5 10 0,25 Sianliha 21 0,52 Muu liha 8 13,8 1 0,02 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 29 7 0,18 Muut kasvit 32 9 0,23 yhteensä 92

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 243. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

32 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 LiperiMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Yhteensä 34,06 milj. EUR (1 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 14 %

Maatalouden myyntitulot 37 12,47 Maatalouden tulotuet 32 10,94 Metsätulot (maanv.) 7 2,23 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 25 8,41

Kokonaistuloiltaan Suomen 42. suurin kunta, valitun alueen 1. suurin kunta Tilojen lukumäärä 314 kpl (-7 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 12,47 milj. EUR (3tn %)* tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 14 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 84 17,4 65 8,07 Naudanliha 21 956,5 22 2,69 Sianliha 0 0,05 Muu liha 9 8,6 0 0,01 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 126 7 0,92 Muut kasvit 66 6 0,73 yhteensä 306

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 49. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 33 OutokumpuMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Yhteensä 10,59 milj. EUR (0 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 4 %

Maatalouden myyntitulot 30 3,21 Maatalouden tulotuet 31 3,28 Metsätulot (maanv.) 11 1,13 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 28 2,98

Kokonaistuloiltaan Suomen 218. suurin kunta, valitun alueen 11. suurin kunta Tilojen lukumäärä 115 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 3,21 milj. EUR (-1tn %)* tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 4 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 23 5,1 74 2,38 Naudanliha 15 146,7 13 0,41 Sianliha 0 0 0,00 Muu liha 4 0,2 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 37 6 0,19 Muut kasvit 33 7 0,22 yhteensä 112

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 214. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

34 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 PolvijärviMaatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Yhteensä 21,28 milj. EUR (-3 %)* % milj. EUR Osuus alueen tuloista 9 %

Maatalouden myyntitulot 36 7,57 Maatalouden tulotuet 38 8,10 Metsätulot (maanv.) 5 1,13 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 21 4,48

Kokonaistuloiltaan Suomen 112. suurin kunta, valitun alueen 5. suurin kunta Tilojen lukumäärä 216 kpl (-5 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 7,57 milj. EUR (2 %)*tn tai milj. l Osuus alueen tuloistaTiloja** 8 % Tuotanto % milj. EUR

Maito 64 11,0 67 5,09 Naudanliha 38 574,6 21 1,61 Sianliha 0 0,00 Muu liha 12 0,3 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 64 7 0,52 Muut kasvit 34 5 0,35 yhteensä 212

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 102. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% Lähde:ed. vuoteen) TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 35 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv)

Tuottajaliitto Pohjois-Karjala Yhteensä 247,8 milj. EUR (-1 %)* % milj. EUR Osuus koko maan tuloista 4 %

Maatalouden myyntitulot 36 90,23 Maatalouden tulotuet 32 79,79 Metsätulot (maanv.) 9 21,17 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 23 56,60

Kuntien lukumäärä 14 kpl Tilojen lukumäärä 2411 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot

Yhteensä 90,23 milj. EUR (3tn %)* tai milj. l Osuus koko maan tuloistaTiloja** 4 %Tuotanto % milj. EUR

Maito 669 134 69 61,86 Naudanliha 255 4976 15 13,97 Sianliha 21 1563 3 2,54 Muu liha 125 65 0 0,09 Kananmunat 6 531 1 0,62 Viljat 536 5 4,45 Muut kasvit 750 7 6,70 yhteensä 2362

** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

36 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 37 Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Ilomantsi Kontiolahti

Unto Pirinen, p. 040 104 3020, [email protected] Teuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, [email protected] Kaisa Toivanen, p. 040 104 3021, [email protected] Liisa Parviainen, p. 044 169 695, [email protected] JoensuuKäyntiosoite: Soihtulantie 7, 82900 Ilomantsi LiperiKäyntiosoite: Keskuskatu 8, 81100 Kontiolahti Enon palvelupiste

Pertti iivanainen, p. 040 748 5310, [email protected] Teuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, [email protected] Eeva Asikainen, p. 040 630 6353, [email protected] PyhäselänKäyntiosoite: palvelupiste Kunnantie 2, 81200 Eno OutokumpuKäyntiosoite: Tehtaantie 8, 80400 Ylämylly

Nina Juvonen vs. , p. 040 167 7143, [email protected] Teuvo Mutanen, p. 040 104 6107, [email protected] TuupovaaranKäyntiosoite: Hammaslahdentie palvelupiste 2, 82200 Hammaslahti Kirsti Kettunen, p. 044 755 9218, [email protected] Postiosoite: PL 47, 83501 Outokumpu Antti Ryynänen, p. 050 310 9752, antti [email protected] PolvijärviKäyntiosoite: Hovilankatu 2, 83500 Outokumpu JuukaKäyntiosoite: Virastotie 10, 82730 Tuupovaara

Teuvo Mutanen, p. 040 104 6107, [email protected] Alina Koponen, p. 040 104 2014, [email protected] Kaija Voutilainen, p. 040 104 6108, [email protected] Siiri Ovaskainen, p. 040 104 2015, [email protected] Postiosoite: PL 6, 83701 Polvijärvi Käyntiosoite: Poikolantie 1, 83900 Juuka Käyntiosoite: Polvijärventie 12-14, Polvijärvi