DOCSLIB.ORG

Järjestö Jäänmurtajana. Suomen Merimiesunioni

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Järjestö Jäänmurtajana. Suomen Merimiesunioni Timo Soukola Järjestö jäänmurtajana Suomen merimiesunioni työmarkkinaosapuolena ja suomalaisten laivatyöntekijöiden turvallisuuden vankentajana 1944-1980 Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi päärakennuksen salissa 5 perjantaina 30. maaliskuuta 2007 kello 12. 2 3 Kiitokset Kiitän Suomen merimiesunionia ja Suomen Akatemiaa tutkimukseni rahoittamisesta, haastateltuja vaivannäöstä ja luottamuksesta, Hannu Soikkasta ja Juha Siltalaa työni ohjaamisesta, Pauli Kettusta ja Kari Terästä väitöskirjakäsikirjoitukseni huolellisesta esitarkastamisesta, Tapio Bergholmia neuvoista ja rohkaisusta, Palkansaajasäätiötä ja Palkansaajien tutkimuslaitosta myönteisestä suhtautumisesta pätevöitymisvapaaseeni, Suomen varustamoyhdistystä luvasta käyttää laivanvarustajajärjestöjen arkistoja sekä kaikkia niitä lukuisia ystäviä ja tuttavia, jotka ovat kannustaneet minua opinnäytteen laadintaan vielä kypsässä iässä. Väittelijöiden vakiintuneeseen tapaan laitan lopuksi terveisiä elämänkumppanilleni. Kiitän Ritvaa paitsi tuesta myös ja erityisesti siitä, että hänelle olisin vastakin kelvannut ikuisen lisensiaatin hahmossa. Helsingin Hakaniemessä 6. helmikuuta 2007 Timo Soukola 4 5 Sisältö Suomalaisen sekatalouden menestyjä 9 Merimiesliiton oppivuodet 18 Työpaikalla asuva ammattikunta 18 Merimiesten järjestäytyminen alkaa myöhään myös Suomessa 22 Ensimmäinen menestys jää lyhytaikaiseksi 32 Riittämättömin voimin hyökkäyslakkoon 39 Pieniä voittoja nousukaudella 45 Laivatyöntekijöiden järjestö käy erillissotaa 48 Merimiesliitto saa hallintaoikeuden laivatyöpaikkoihin 54 Suomen kauppalaivasto sotakorvausvuosina 54 Unioni valtaa uusia asemia 55 Kauppalaivastosta suljettu työpaikka 60 Osittain irti palkkasäännöstelystä 73 Merityökonferenssi linjaa uudet tavoitteet 80 Seattlen minimipalkka saavutetaan 88 Jäsenhuolto monipuolistuu 99 Unioni pyrkii myös päällystön järjestöksi 102 Merimiesten liitto puuttuu politiikkaan 107 Keskusjärjestö uhkaa kurinpalautuksella 116 Unioni ei vaaranna sopimuksiaan 121 Jää murtaa vastustuksen Unionin tieltä 129 Välläri pelastaa asemansa 138 Johto alistaa jäsenkunnan 149 6 Yksinvaltias työläisaristokratian asialla 154 Suomen kauppalaivaston rauhallinen rakennemuutos 154 Palkankorotusten sijaan verohelpotuksia 156 Jäänmurtajat pysyvät siviilikomennossa 165 Syndikalismi ja vällärismi 170 Palkankorotusten sijaan uudistuksia 184 Markkalinjalla 190 Viimeinkin työttömyyskassa merimiehille 194 Unioni vaihtaa keskusjärjestöä 199 Merimiehille hankitaan tulli- ja veroetuja 215 Palkat paranevat, työaika lyhenee 225 Viimeinkin ammattikoulu merimiehille 230 Huolenpitoa sekä jäsenistä että henkilöstöstä 233 Edustajakokous latistuu seremoniaksi 237 Unioni lakkoilee myös Saj:n puolesta 239 Uusia jäsenryhmiä 252 Välläriläistä demokratiaa 257 Ylityöt kuriin 266 Unioni tukee eheytystä 275 Tulopolitiikkaa Unionin ehdoin 281 Unioni vakauttaa erikseen 281 Merimieslainsäädännön uudistuksia 296 Merenkulkijoiden yhteinen työnseisaus 305 Puheenjohtaja kukistuu 312 Elvytystä ja uhkauksia 317 7 Unioni voittaa suuren työtaistelunsa 322 Ammattiryhmät kiistelevät johtopaikoista 330 Lippukeinottelua ei saada loppumaan 334 Unionin mahti horjuu 343 Suomen kauppalaivaston suuri ulosliputus 343 Rinnakkaisrekisteri avataan 353 Turvallisuuden takeet 357 Unioni joutuu puolustuskannalle 366 Laman jälkeen 375 Lähteet 389 Liite 8 9 Suomalaisen sekatalouden menestyjä Toisen maailmansodan jälkeen useimmissa läntisissä teollisuusmaissa luovuttiin vapaiden markkinavoimien ohjailemasta kapitalismista ja siirryttiin sekatalouteen1, jossa valtiovalta sovitteli pääoman ja työn välisiä ristiriitoja. Muutos edellytti tärkeitä myönnytyksiä niin työväenliikkeen kuin elinkeinoelämänkin puolelta, minkä vuoksi on puhuttu historiallisesta kompromissista. Työväenliike luopui sosialisoinnin vaatimuksista ja sai hyvitykseksi oikeuden ammatilliseen järjestäytymiseen ja poliittisen hyväksynnän sekä aikaa myöten hyvinvointivaltion. Ammattiyhdistysliike alkoi byrokraattistua, koska työnantajien ja viranomaisten kanssa jatkuvasti käytävissä neuvotteluissa tarvittiin yhä lisää entistä tietäväisempiä toimitsijoita. Kapitalistit puolestaan tunnustivat julkiselle vallalle osuuden taloudessa, hyväksyivät työnantajan velvollisuuden osallistua sosiaaliturvan kustannuksiin ja sallivat ammattiliittojen toiminnan työpaikoilla. Vastikkeeksi he saivat takuut tuotantovälineiden yksityisomistuksen ja markkinatalouden säilyttämisestä sekä lupauksen ulkomaankaupan vapauttamisesta. Uutta talouspolitiikkaa on luonnehdittu interventionistiseksi liberalismiksi. Aiemmin sovelletusta liberalismista näet ei pohjimmiltaan luovuttu vaan sitä täydennettiin sallimalla valtion ajoittaiset interventiot talouteen. Hallittu yhteispeli julkisen vallan, ammattiliittojen ja yritysten välillä johti nopeaan kasvuun, jota jatkui aina 1970-luvun alun valuutta- ja öljykriisiin saakka. Vuosina 1950- 1973 maailman kokonaistuotanto lisääntyi keskimäärin 4,7 prosenttia vuodessa, kun taas kansainvälinen tavaranvaihto enentyi 7,2 prosenttia vuodessa. Työn ja pääoman 1 Markkinatalouden ja suunnitelmatalouden aineksia yhdistelevästä talousjärjestelmästä on englanninkielisessä kirjallisuudessa vanhastaan käytetty väljää nimitystä mixed economy. Barry Eichengreenin (2006, 4) mukaan todellisuutta kuvaa täsmällisemmin käsite coordinated capitalism, joka lienee suomennettavissa sovittelukapitalismiksi. 10 pyrkimykset onnistuttiin miltei 40 vuodeksi sulauttamaan yhteiseksi kasvupolitiikaksi, joka tuotti kummallekin taholle suotuisia tuloksia.2 Historiallista kompromissia ei missään maassa kiteytetty yhteen asiakirjaan vaan uusi talouspolitiikka syntyi lukuisista samaa linjaa edustavista sopimuksista ja järjestelyistä. Interventionistisen liberalismin oppi-isäksi on usein nimetty John Maynard Keynes ja sekatalouspolitiikan toteuttajaksi sosiaalidemokratia. Reformistisessa sosiaalidemokratiassa oli vanhastaan puolustettu asteittaista etenemistä selittämällä, että jokainen työläisiä hyödyttävä yhteiskunnallinen uudistus oli peruuttamaton askel kohti sosialismia. Sosialismiin siirtyminen säilyi muodollisesti sosiaalidemokratian tavoitteena. Puolalais-amerikkalainen politiikantutkija Adam Przeworski katsoo, ettei sosiaalidemokraateilla ollut ohjelmaa vallitsevan yhteiskunnan korjaamiseksi, kunnes keynesiläisyys antoi heille sellaisen valmiina. Valtion tuli ohjata taloutta hyvinvoinnin turvaamiseksi. Samalla sosialisointi kävi tarpeettomaksi, koska tuotantovälineiden käyttö kansan eduksi varmistui jo niiden ollessa yksityisomistuksessa. Kapitalisteille piti kuitenkin sallia voiton ottaminen, koska hyvinvointi rahoitettiin juuri pääoman tuotosta.3 Przeworskin yhdysvaltalainen kollega Peter Gourevich huomauttaa, että talouspolitiikka on nimenomaan politiikkaa ja että politiikan toteuttamiseen tarvitaan enemmistö päättävissä elimissä. Sekatalouspolitiikan käyttöön ottanut kolmen eturyhmän liittouma oli osassa Eurooppaa rakentunut jo ennen sotaa, kuten amerikkalainen kansantaloustietieteilijä Barry Eichengreen muistuttaa. Julkisen vallan asemaa talouden ohjaajana ei vieroksuttu siellä, missä teollistumiseen oli aikanaan tarvittu valtion määrätietoista tukea. Eräissä maissa 2 Coates & Topham 1986, 26-38; Gourevitch 1987, 166-180; van der Wee 1991, 32-36, 48-56, 245-247; Kauppinen 1992, 251-255, 285-286; Castel 1995, 601-620; Jessop 1996, 254-257; Cohn 2000, 86-87; Gerstenberger 2002a, 18-21; Kittner 2005, 553-556. 3 Przeworski 1985, 35-46; Lichtenstein 2002, 98-99. 11 1930-luvun alun syvä lama opetti työnantajajärjestöt ja ammattiliitot tekemään vastavuoroisia myönnytyksiä tuotannon kannattavuuden ja työllisyyden turvaamiseksi. Kompromissin syntyminen ja säilyminen helpottuivat suuresti, jos maan hallitus ryhtyi sovun välittäjäksi ja takaajaksi. Sekatalouspolitiikka tuli läntisessä Euroopassa vallitsevaksi vasta sotaa seuranneella jälleenrakennuskaudella, mutta sen mahdollistaneet instituutiot syntyivät jo aiemmin.4 Suomessa sekatalouspolitiikka sai muodon, jota kansantaloustieteilijät Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen varoittavat kutsumasta keynesiläisyydeksi. Täystyöllisyys on keskeinen keynesiläinen päämäärä, jonka saavuttamiseksi valtio puuttuu talouteen. Suomessakin talouteen kohdistettiin interventioita mutta ne eivät tähdänneet kokonaiskysynnän kohottamiseen täystyöllisyyden edellyttämälle tasolle vaan myötäilivät elinkeinoelämän eturyhmien, ennen muuta vientiteollisuuden ja pankkien tavoitteita. Suomessa ei seurattu keynesiläisyyden ydinajatusta kokonaiskysynnän vakauttamisesta korkealle, koska jatkuvasti korkea kokonaiskysyntä ei sinänsä kuulu minkään eturyhmän tavoitteisiin. Taloudellinen kasvu sen sijaan hyödytti niin teollisuusyrittäjiä kuin palkansaajiakin, ja julkinen valta ottikin talouskasvun esteiden raivaamisen näyttävästi tehtäväkseen. Keynesiläisyys ei saanut maassamme ideologista läpimurtoa vaan politiikka jäi palvelemaan talouden etuja. Taloutta koskeva päätöksenteko etääntyi parlamentaarisesta politiikasta, sillä talouspolitiikkaa eivät johtaneet hallitusvaltaa kulloinkin kantavat puolueet vaan keskuspankin ja valtiovarainministeriön virkamiehet. Jatkosodan jälkeen poliittinen vasemmisto saavutti aiempaa paljon vahvemman sijan parlamentaarisessa politiikassa muttei kyennyt kampeamaan vakiintuneita eliittejä talouden johtoasemista. Silti työnantajien aiemmin syrjimä ammattiyhdistysliike kohosi tunnustetuksi eturyhmäksi, jonka vaatimuksia palkankorotuksista ja sosiaalipoliittisista 4 Gourevitch 1987, 17-21; Eichengreen 2006, 3-7, 41-47. 12 uudistuksista ei voitu ainakaan
Load more

Recommended publications
  • Helsingfors Universitet
    Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2008-444 Tiedekunta-Fakultet-Faculty Laitos-Institution-Department Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Tekijä-Författare-Author Issakainen, Timo Jalmari Työn nimi-Arbetets titel-Title Talouspolitiikka 1977-1978 : devalvaatiot, elvytys ja konsensuksen synty Oppiaine-Läroämne-Subject Poliittinen historia Työn laji-Arbetets art-Level Aika-Datum-Month and year Sivumäärä-Sidantal-Number of pages Pro gradu 2008-05-11 85 s. Tiivistelmä-Referat-Abstract Talouspolitiikka 1977-1978 - devalvaatiot, elvytys ja konsensuksen synty -pro gradu tutkimuksen tutkimuksenkohteena on talouspolitiikka alkuvuodesta 1977 alkuvuoteen 1978. Tutkimusaiheen määrittäjinä olivat kolme devalvaatiota, jotka suoritettiin huhtikuussa 1977, elokuussa 1977 ja helmikuussa 1978. Näitä devalvaatioita pyrittiin estämään vakautus- ja elvytyspolitiikalla, missä pyrkimyksessä epäonnistuttiin. Toukokuussa 1977 muodostettu Kalevi Sorsan kansanrintamahallitus otti nimenomaan päämääräkseen hinta- ja kustannuskierteen katkaisemisen niin, että Suomi pääsee eroon devalvaatiokierteestään. Suomella oli jatkuva taipumus kilpailijamaita suurempaan inflaatioon, mikä aiheutti devalvaatiopaineita eli Suomen markan ulkoista arvoa olisi tullut alentaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miksi devalvaatioiden estämispyrkimyksessä epäonnistuttiin. Käytettynä tutkimusmenetelmänä oli perehtyminen julkaisemattomiin alkuperäislähteisiin ja niiden esittäminen niin, että niistä käy ilmi kunkin ajankohdan
    [Show full text]
  • Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies
    The London School of Economics and Political Science Technocratic Governments: Power, Expertise and Crisis Politics in European Democracies Giulia Pastorella A thesis submitted to the European Institute of the London School of Economics for the degree of Doctor of Philosophy London, February 2016 1 Declaration I certify that the thesis I have presented for examination for the MPhil/PhD degree of the London School of Economics and Political Science is solely my own work other than where I have clearly indicated that it is the work of others (in which case the extent of any work carried out jointly by me and any other person is clearly identified in it). The copyright of this thesis rests with the author. Quotation from it is permitted, provided that full acknowledgement is made. This thesis may not be reproduced without my prior written consent. I warrant that this authorisation does not, to the best of my belief, infringe the rights of any third party. I declare that my thesis consists of 86852 words, excluding bibliography, appendix and annexes. Statement of joint work Chapter 3 is based on a paper co-authored with Christopher Wratil. I contributed 50% of this work. 2 Acknowledgements This doctoral thesis would have not been possible without the expert guidance of my two supervisors, Professor Sara Hobolt and Doctor Jonathan White. Each in their own way, they have been essential to the making of the thesis and my growth as an academic and as an individual. I would also like to thank the Economic and Social Research Council for their generous financial support of my doctoral studies through their scholarship.
    [Show full text]
  • Whitehouseinter2016.Pdf
    White House Interpreter The Art of Interpretation Harry Obst AuthorHouse™ 1663 Liberty Drive Bloomington, IN 47403 www.authorhouse.com Phone: 1-800-839-8640 © 2010 Harry Obst. All rights reserved. No part of this book may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted by any means without the written permission of the author. First published by AuthorHouse 4/12/2010 ISBN: 978-1-4520-0616-1 (e) ISBN: 978-1-4520-0615-4 (sc) ISBN: 978-1-4520-0614-7 (hc) Library of Congress Control Number: 2010904282 Printed in the United States of America Bloomington, Indiana Th is book is printed on acid-free paper. Contents Acknowledgements vii Introduction ix Lyndon B. Johnson 1 THE ART OF INTERPRETATION 33 Richard M. Nixon 67 Gerald R. Ford 87 Interpreting at Economic Summits 113 Jimmy Carter 143 Escort Interpreting 171 Ronald W. Reagan 201 Unusual Encounters on the Language Bridge 223 Training Interpreters in the United States 249 Biographical Data 263 v Acknowledgements First and foremost, I am deeply grateful to my friend Robert E. Field of Pennsylvania. Without his motivational prodding, generous support, caustic but productive criticism, and his conviction that this book was needed to fi ll a long-existing gap, it might never have been completed. Next, I wish to thank my wife Elnina, who keeps an orderly and clean house, for putting up with endless months of boxes, piles of papers, and books cluttering up the family environment. I owe thanks to several colleagues and friends who volunteered to read a chapter or two and helped to weed out my mistakes.
    [Show full text]
  • Hajauttaminen Valtion Ja Kuntien Välisissä Suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta Järjestelmästä Kohti Kuntaverkostojen Perusterveydenhuoltoa
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UEF Electronic Publications KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 153 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS E. SOCIAL SCIENCES 153 MINNA KAARAKAINEN Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa 1945-2015 Valtiollisesta järjestelmästä kohti kuntaverkostojen perusterveydenhuoltoa Decentralization in State and Municipal Relationships from 1945 to 2015 From National Primary Health Care Towards Municipality Networks Väitöskirja Esitetään Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi filosofian tohtorin arvoa varten Kuopion yliopistossa Canthian luentosalissa L2, perjantaina 30. toukokuuta 2008 klo 12 Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto JOKA KUOPIO 2008 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Puh. 017 163 430 Fax 017 163 410 http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.html Sarjan toimittajat: Jari Kylmä, FT Hoitotieteen laitos Markku Oksanen, VTT Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos Tekijän osoite: Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto PL 1627 FI-70211 KUOPIO Ohjaajat: Professori Juha Kinnunen, THT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Professori Sari Rissanen, YTT Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto Esitarkastajat: Professori Markku Temmes, HT Yleisen valtio-opin laitos Helsingin yliopisto Dosentti, tutkimusjohtaja Kaija Majoinen, HTT Suomen Kuntaliitto Vastaväittäjä: Professori Markku
    [Show full text]
  • Eduskunnan Hajottaminen Ja Liinamaan Virkamieshallitus 1975
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Antti Johannes Korhonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Antti Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 115 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee tapahtumaketjua, joka johti Kalevi Sorsan enemmistöhallituksen eroon, eduskunnan hajottamiseen sekä Keijo Liinamaan virkamieshallituksen muodostamiseen kesäkuussa 1975. Lähtökohtana on tarkastella sitä, miksi eduskunta hajotettiin ja poliittisen hallituksen tilalle muodostettiin virkamieshallitus sekä, millainen oli sen kokoonpano ja mitä se sai toimikaudellaan aikaan. Sorsan enemmistöhallitus hajosi poliittisiin erimielisyyksiin ja sisäiseen toimintakyvyttömyyteen. Taustalla oli myös Suomen taloudellisen tilanteen jatkuva heikkeneminen ja presidentti Kekkosen tyytymättömyys hallituksen
    [Show full text]
  • A History of the SAK
    A History of the SAK Tapio Bergholm: A History of the SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ) 1 Photos: Työväen Arkisto ja Työväenmuseo Werstas ISBN 978-951-714-299-1 Cover photo: Työväen Arkisto Valkealan Painokarelia 2016 2 Tapio Bergholm: A History of the SAK The Finnish Federation of Trade Unions (Suomen Ammattijärjestö) 1907–1930, Confederation of Finnish Trade Unions (Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto) 1930–1969 and the Central Organization of Finnish Trade Unions (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö) 1969– 3 The use of child labour was common in Finland. Children were often employed as cowherds, farm maids and errand boys. Here children are seen debarking logs at the Kymi Paper Mill in the 1920s. Photo: A. Hedman/Työväen Arkisto. 4 Introduction In the nineteenth century, there was already a long tradition of trade union activity in the United Kingdom, Germany and France. In the Nordic countries, industrial relations began to be regulated by national collective agreements from the early twentieth century. In Denmark, Norway and Sweden, the trade union movement con- stituted a significant influence in society in the 1920s and 1930s. In Finland, on the other hand, it was socially side-lined from 1917 until the Winter War against the Soviet Union (1939–1940), and it remained weak in terms of membership up until 1945. National collective agreements became common after the government wage resolution dated 19 June 1945. In the early 1960s, the negotiation relationships between labour market organizations improved and their influence gained momentum. The first incomes policy agreements in the late 1960s strengthened Finland’s competi- tive position and improved the operating conditions of the trade union movement.
    [Show full text]
  • Alustukset Ja Esitykset
    Alustukset ja esitykset Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton 12. varsinaiselle edustajakokoukselle sekä Liiton toiminta- ja tilikertomukset vv. 1953, 1954 ja 1955 SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN NUORISO­ LIITTO R.Y:n toimintakertomukset vuosilta 1953, 1954 ja 1955. YLEISKATSAUS. 1. Kansainvälinen tilanne. Kansainvälinen tilanne jatkui kertomusvuoden alkupuo­ lella samansuuntaisena kuin aikaisempinakin sodanjälkeisinä vuosina. Keskinäistä luottamusta ei ollut saavutettu, ja tu­ loksena oli varustelujen hillitön jatkuminen siitäkin huoli­ matta, että kolme vuotta kestettyään sota Koreassa päät­ tyi kesällä 1953. Korean sodan päättyminen johtui ainakin osaksi Stalinin vuoden 1953 alussa tapahtuneen kuoleman Neuvostoliitolle luomasta uudesta sekä sisä- että ulkopo­ liittisesta tilanteesta ja toisaalta Yhdysvaltain yleisen mie­ lipiteen yhä voimakkaammin kielteisestä asennoitumisesta sodan jatkamiseen. Yleistä rauhoittumista ei Korean sodan päättyminen kui­ tenkaan aiheuttanut, vaan sota Ranskan Indo-Kiinassa jat­ kui entistäkin kiihkeämpänä. Vuoden 1954 tammi—helmikuussa pidettiin suurvaltain ko­ kous Berliinissä. Kokous jäi miltei tuloksettomaksi, sillä ainoa, mistä pystyttiin sopimaan, oli Aasian asioita käsitte­ levä konferenssi, joka sitten pidettiinkin saman vuoden huh­ tikuussa Genevessä. Konferenssin tuloksena allekirjoitettiin heinäkuussa aseleposopimus, jolla sota Indo-Kiinassa lope­ tettiin. Euroopan tilannetta ovat hallinneet Euroopan puolustus­ kysymys ja Saksan ongelma. Suunnitelma Euroopan puolus- tusyhteisön muodostamisesta
    [Show full text]
  • ETUI OSE Social Pacts in Europe New Dynamics Edited by Giuseppe
    ETUI OSE Social Pacts in Europe New Dynamics Edited by Giuseppe Fajertag and Philippe Pochet Second edition European Trade Union Institute (ETUI) Observatoire social européen (OSE) Social Pacts in Europe New Dynamics SECOND EDITION Edited by Giuseppe Fajertag and Philippe Pochet Brussels, 2000 © Publisher: ETUI, Brussels All rights reserved Cover: Geluck-Suykens & Partners / ETUI Contents Foreword .................................................................................................................................................................................................. 7 A New Era for Social Pacts in Europe ......................................................................................................... 9 Philippe Pochet and Giuseppe Fajertag The European Union and National Social Pacts: Employmemt and Social Protection Put to the Test of Joint Regulation ........................................ 41 Janine Goetschy From Means to Ends: Linking Wage Moderation and Social Policy Reform ........................................................................................................................................................... 61 Anke Hassel and Bernhard Ebbinghaus Social Pacts in Italy and Europe: Similar Strategies and Structures; Different Models and National Stories ............................................................. 85 Serafino Negrelli Toward a New Social Pact in Belgium? .............................................................................................. 113 Etienne Arcq and
    [Show full text]
  • Helsingfors Universitet
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2008-444 Tiedekunta-Fakultet-Faculty Laitos-Institution-Department Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Tekijä-Författare-Author Issakainen, Timo Jalmari Työn nimi-Arbetets titel-Title Talouspolitiikka 1977-1978 : devalvaatiot, elvytys ja konsensuksen synty Oppiaine-Läroämne-Subject Poliittinen historia Työn laji-Arbetets art-Level Aika-Datum-Month and year Sivumäärä-Sidantal-Number of pages Pro gradu 2008-05-11 85 s. Tiivistelmä-Referat-Abstract Talouspolitiikka 1977-1978 - devalvaatiot, elvytys ja konsensuksen synty -pro gradu tutkimuksen tutkimuksenkohteena on talouspolitiikka alkuvuodesta 1977 alkuvuoteen 1978. Tutkimusaiheen määrittäjinä olivat kolme devalvaatiota, jotka suoritettiin huhtikuussa 1977, elokuussa 1977 ja helmikuussa 1978. Näitä devalvaatioita pyrittiin estämään vakautus- ja elvytyspolitiikalla, missä pyrkimyksessä epäonnistuttiin. Toukokuussa 1977 muodostettu Kalevi Sorsan kansanrintamahallitus otti nimenomaan päämääräkseen hinta- ja kustannuskierteen katkaisemisen niin, että Suomi pääsee eroon devalvaatiokierteestään. Suomella oli jatkuva taipumus kilpailijamaita suurempaan inflaatioon, mikä aiheutti devalvaatiopaineita eli Suomen markan ulkoista arvoa olisi tullut alentaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miksi devalvaatioiden estämispyrkimyksessä epäonnistuttiin. Käytettynä tutkimusmenetelmänä
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Adaptation to the European Union?
    NEW KIDS ON THE EUROPEAN BLOCK: FINNISH AND SWEDISH ADAPTATION TO THE EUROPEAN UNION? Jennifer Leigh Novack Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations London School of Economics and Political Science University of London April 2002 UMI Number: U61BB44 All rights reserved INFORMATION TO ALL USERS The quality of this reproduction is dependent upon the quality of the copy submitted. In the unlikely event that the author did not send a complete manuscript and there are missing pages, these will be noted. Also, if material had to be removed, a note will indicate the deletion. Dissertation Publishing UMI U613344 Published by ProQuest LLC 2014. Copyright in the Dissertation held by the Author. Microform Edition © ProQuest LLC. All rights reserved. This work is protected against unauthorized copying under Title 17, United States Code. ProQuest LLC 789 East Eisenhower Parkway P.O. Box 1346 Ann Arbor, Ml 48106-1346 TW£s £ s £ Sos/ 9 2 ABSTRACT New Kids on the European Block: Finnish and Swedish Adaptation to the European Union? Jennifer Leigh Novack London School of Economics and Political Science University of London Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations This thesis examines Finnish and Swedish membership in the European Union since the two Nordic countries joined (along with Austria) in January 1995 to become “new kids on the European block.” The author compares the strategies that national decision-makers have pursued in EU policy-making to assess the nature and extent of their adaptation to the European Union. This analysis relies on case studies of three policy areas: 1) Economic and Monetary Union (with a focus on the decision on whether or not to adopt the Euro in the first wave); 2) relations with non-EU neighbours in Northern Europe (with particular attention given to EU enlargement and the Northern Dimension Initiative); and 3) public access to documents.
    [Show full text]
  • Kaksoissidoksen Synty
    Kaksoissidoksen synty Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhtei- den toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944– 1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää Kaksoissidoksen näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulon- jako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. synty - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaalitur- Suomen työmarkkinasuhteiden vassa. toimintatavan muotoutuminen Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suo- men työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, 1944–1969 jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdis- tystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä histo- Tapio Bergholm riallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suo- men työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalai- sen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkai- sevimpiin vaiheisiin. Tapio Bergholm Tapio TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Kaksoissidoksen synty Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Tapio Bergholm KAKSOISSIDOKSEN SYNTY Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Väitöskirja
    [Show full text]
  • Sdp Tk 1975 S51-107.Pdf
    1973 I YLEISKATSAUS 1 KANSAINVÄLINEN TILANNE Kansainvälisessä politiikassa tapahtui runsaasti dramaattisia käänteitä. Hallitsevaksi kysymykseksi nousivat vuoden lopulla Lähi-ldän tilanne ja yleismaailmallinen energiaongelma. Jänni­ tyksen lieventymiskehitys erityisesti kahden johtavan suurvallan suhteissa jatkui, mistä tärkeitä osoituksia olivat huipputason tapaamiset ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin käynnistyminen. Vietnamin sodan osapuolet pääsivät sopimukseen aselevosta. Chilessä tapahtui verinen sotilasvallankaappaus. Kansainvälistä tilannetta toistakymmentä vuotta kärjistänyt Viet­ namin sota päättyi aselepoon helmikuussa. Vietnamin kansan itsemääräämisoikeus tunnustettiin ja Yhdysvallat veti loputkin asevoimansa Vietnamista. Tilanne Etelä-Vietnamissa jäädytettiin ja sovittiin osapuolten tasavertaisuudesta, mutta se jäi kuitenkin monilta osin avoimeksi. Saigonin hallitus pystyi tehokkaasti estä­ mään pyrkimykset kansallisen sovintoelimen perustamiseksi, jossa eri ryhmittymät olisivat edustettuina. Sotavankien vaihto edistyi hitaasti. Taisteluja kiistanalaisista alueista käytiin lähes keskeytyksettä tappioiden ollessa yhteensä 50.000 kaatunutta. Pohjois-Vietnam piti edelleen huomattavia asevoimia Etelä-Viet­ namin pohjoisosissa, mihin sillä on oikeus rauhansopimuksen mukaan. Taistelut Kambodshassa jatkuivat kiivaina Lon Nolin hallituksen kärsiessä tuntuvia tappioita. Vapautusrintama ei kuitenkaan on­ nistunut saavuttamaan ratkaisua Yhdysvaltain annettua Lon No­ lin joukoille pommitustukea. Huipputapaamisista tärkein
    [Show full text]