Valkeakoski, 3.7.1968 (Kirjeenvaihtajaltamme) asianharrastajien ja esiintyjäin lähentäminen, – Kauan ovat bluesmusiikista kiinnostuneet alan taidon ja asiantuntemuksen levittäminen INTRO suomalaiset saaneet odottaa yhteistyötä, joka Suomessa sekä laajemman skaalan ja parem- Tässä se nyt sitten on. Tekstiä lujasti, joukossa antaisi entistä paremmat mahdollisuudet pe- man ymmärtämyksen tuominen suomalaiseen joku hassu kuvakin – toivottavasti pidätte. Jos rehtyä tähän erittäin mielenkiintoiseen musiikin populaarimusiikkiin. ette, on teillä syytä kiireesti lähettää pari korkea- haaraan, lausui Finnish Blues Societyn vasta- Näihin päämääriin yhdistys pyrkii a) harjoit- tasoista juttua nostamaan tasoa. Itse asiassa on valittu puheenjohtaja, akateeminen tangolaulaja tamalla valistus-, tiedotus- ja viihdytystoimintaa kaikki posti tervetullutta: jutut, kuvat, levyarvos- Kari Larne yhdistyksen perustavan kokouksen järjestämällä luentoja, esitelmätilaisuuksia, telut, haukkumakirjeet, mielipiteet, ehdotukset jälkeen lehtemme edustajalle. kursseja, konsertteja ja illanviettoja, sekä b) – Blues News on teidän käytössänne. Aloitteen Finnish Blues Societyn perustami- harjoittamalla kritiikkiä, bluesin tutkimusta Toivottavasti kerhoon muodostuu heti alusta seksi teki vuosi sitten yht. yo. Jukka Wallenius ja informaation levitystä julkaisemalla omaa alkaen sellainen letkeä ja leppoisa tunnelma, Valkeakoskelta. Alustava maaperän tunnustelu jäsenlehteä. ettei mitään konflikteja esim. klassisen bluesin blues-kiinnostuksen laajuuden selville saa- Vaikka yhdistyksen kotipaikaksi on erinäisistä ja rockin kannattajien välillä pääse syntymään. miseksi lisäsikin yhdistyksen perustamisesta syistä merkitty Valkeakoski, tulee sen toiminnan Me täällä päässä emme voi olla pitämättä kiinnostuneiden määrää kahdella yht. yo. pääpaikka olemaan Tampereen kaupunki, jossa niin monenlaisesta musiikista, etteikö joku Walleniuksen ystävien ja huonetoverien yht. oy. sääntöjen edellyttämää toimintaa ryhdytään alue aina jäisi vähemmälle huomiolle. Kerhon Rauno Iivosen Valkeakoskelta ja yht. yo. Kari toteuttamaan, Tampereen yliopiston lukuvuoden jäsenten joukosta varmasti löytyvät gospel- ja Kantalaisen (taiteilijanimeltään Kari Larne) Val- alettua, myöhemmin tarkemmin ilmoitettavassa ska-asiantuntijat korjannevat tilanteen näiden keakoskelta ilmituodessa halukkuutensa. Useat laajuudessa. nimiössämme mainittujen alueiden kohdalla jo yht. yo.:iden Wallenius, Iivonen ja Kantalaisen Yhdistyksen luoja, yht. yo. Wallenius kertoi ensi numerossa. Tampereen kaupungin virkistys- yms. paikois- yhdistyksestä seuraavasti – Tämän yrityksen sa pitämät neuvottelutilaisuudet alkoivat sitten JA LOPUKSI: KERTOKAAPA YSTÄVILLEN- perustamisen innoitus tuli Englannista, jossa kesän tullen kantaa hedelmää ja tässä sitä nyt NEKIN, ETTÄ TÄMÄN HIENON KERHON toimii useitakin yhdistyksen piiriin kuuluvan sitten ollaan sano. JÄSENEKSI PÄÄSEE YKSINKERTAISESTI musiikin parissa toimivia yhdistyksiä, lehtiä, le- Yhdistyksen tarkoitusperien julkituomisek- MAKSAMALLA 3 MK PS-TILILLE 373 55!!!!!!!! vykauppoja jne. Siellä kuitenkin esim. klassillinen si lainattakoon 3.7. pidetyssä perustavassa blues pysyttäytyy omassa piirissään, rockilla on SYYSKUUSSA TAVATAAN TAAS.... kokouksessa rekisteröitäväksi lähetettäväksi omat organisaationsa, modernia soul-musiikkia hyväksytystä säännöistä niiden 2. §: harrastaa vain tietty joukko jne., mutta tämän BLUES NEWS Finnish Blues Societyn jäsenlehti 2. § maamme pienuuden ja avomielisen luonteeni ta- Vastaava toimittaja……....……..Kari Kantalainen kia ehdotin yhdistyksen piiriin otettavaksi kaiken Reportteri……………....…...…….Rauno Ilvonen Yhdistyksen tarkoituksena on Yhdysvaltain jazzin ja ”valkoisen” viihdemusiikin välillä olevan Kaikki muu...... Jukka Wallenius neekeriväestön kansanmusiikista, bluesista, neekerimusiikin – tähän tietenkin lasketaan myös kehittyneiden musiikkimuotojen tunnetuksi Osoite (toistaiseksi): tätä musiikkia esittävät valkoiset. Tulevaisuus tu- tekeminen, niihin kohdistuvan harrastuksen Kirjaskatu 2 D 72, Valkeakoski lee näyttämään sitten miten yhdistyksemme käy, levittäminen, suomalaisten ja ulkomaisten mutta tällä hetkellä ovat toiveeni erittäin valoisat. Postisiirtotili (toistaiseksi): 373 55 (J. Wallenius)

HUOM! Kerhon Tampereen-osoite ja oman postisiirtotilin numero ilmoitetaan syyskuun aikana ilmestyvässä toisessa numerossa. Levyä myytiin noin 800 000 kappaletta ja se pysyi listoilla pari-kolme kuukautta. Kolmas Volt-single ”” – nykyään jo klassikko – teki hänen nimensä tunnetuksi koko maassa ja pian ilmestyikin samanniminen LP (Atco 33-161). Hän esiintyi myös Falconsien, Doris Troyn, Rufus Thomasin, Coastersien ja Ben E. Kingin ohella LP-levyllä ”Saturday Night At The Apollo” (Atco 33-159) laulaen kaksi hittiään. ”Come To Me”, ”Security”, ”Chained And Bound”, ”Mr Pitiful” sekä LP ”The Great Sings Soul Ballads” (Volt 411) seurasivat lisäten hänen menestystään USA:ssa ja saaden aikaan jotain vastakaikua myös Englannissa soul-piireissä. Englannissa tuli nimi Otis Redding listoille alkuvuodesta 1965 Atlanticin levyjen myyntiä johta- neen Tony Hallin ihastuttua Amerikan-vierailullaan silloin juuri ilmestyneen LP:n ”Otis Blue” tulkintaan Temptations-hitistä ”My Girl”ja päätettyä julkaista se singlellä. Se nousi seitsemänneksi ja sen jälkeen oli Otis tunnettu nimi myös Englannissa. Kohtalaisesti menestyneet ”I Can’t Turn You Loose” ja ”Fa Fa Fa Fa Fa” saivat aikaan tarpeeksi kiinnostusta Otisin tuomiseksi uudelleen Eurooppaan – hän käväisi rapakon tällä puolella jo syyskuussa -66 – ja tämä kiertue, jolla olivat mukana Carla Thomas, Sam & Dave, sekä ensimmäistä kertaa Booker T & MGs sekä Mar-Keys, olikin suuri tekijä soul- musiikin tunnetuksi tekemisessä mannermaalla. Vaikka Otis välillä levytti vähän triviaalia materiaalia, huusi välillä vähän liian monta kertaa ”Lord Have Mercy” ja oli harvinainen vieras Englannin listoilla ja maankamaralla, sai sellaisten laulujen kuin ”That’s How Strong My Love Is”, ”I’ve Been Loving You Too Long” ja ”My Girl” sielukkuus sanomansa kuitenkin perille, ja niin hänet kaikkien hämmästykseksi valittiin syksyn -67 Melody Maker -äänestyksessä maailman parhaaksi mieslaulajaksi. Vielä korkeam- malle hän pääsi sitten 11.12.1967.

Otis levyllä

LP:llä ”Otis In Europe” hän kertoo ”nyt haluavansa laulaa aivan ensimmäisen levytyksensä ‘These Arms Of Mine’”. Tätä kappaletta hän kivenkovaan väitti ensilevykseen joka kerran kun oli puhe hänen läpimurrostaan, eikä Atlanticilta USA:sta saamani esite sen paremmin valaise asiaa. Häpesikö hän? Otisin ensimmäinen levy äänitettiin Union of Georgian TV-asemalla Athensissa, Georgiassa, vuonna 1960. Säestyksestä ei tiedetä muuta kuin että bassoa soitti herra nimeltä Wayne Cochran! Kappaleet olivat hänen omat huomattavan Little Richard -tyyliset sävellyksensä ”Shout Bamalama” ja ”Fat Girl”, jotka muittenkaan mielestä eivät ole kovin imartelevia. Levyn julkaisi paikallinen firma Confederate numerolla 135 ja myöhemmin koko maassa Betlehem numerolla 3083, mutta menestys oli kuten odottaa saattaa olematon. Seuraavien levytysten tarina on hieman hämärä. Hän on ollut poissa jo yli puoli vuotta – tämä tilauksia, alkoi kiinnostua Otisista, pojat ystävys- Finer Arts julkaisi numerolla 2016 kappaleet ”She’s juttu taitaa olla vähän myöhässä. Otis oli vähän tyivät, ja loppuun saakka jatkunut monitahoinen Alright” ja ”Tuff Enuff”, joista jälkimmäistä Soul arvaamaton. Mennä nyt ja kuolla parhaassa iässä yhteistyö alkoi. Messenger väittää instrumentaaliksi – itse en ole juuri kun oli saamassa arvoistaan tunnustusta. Otis pääsi vokalistiksi kitaristi Johnny sitä kuullut, mutta yksikään Marble Arch -LP:n ”Here Jenkinsin Pinetoppers-yhtyeeseen, josta Comes Some Soul From Otis Redding And Little Otis Redding syntyi Dawsonissa, Georgiassa, tuli Etelän koulujen ja yliopistojen suosikki. Joe Curtis” (jolta se löytyy) arvostelija ei ole tähän syyskuun 9. päivänä 1941. Hänen perheensä Kerran oli Jenkinsin määrä lähteä Memphisiin suuntaan pukahtanutkaan, joten laulettu kappale muutti kuitenkin Maconiin samassa valtiossa soittamaan jollakin levyllä ja hän pyysi Otisia sen täytyy olla (joku, jolla on ko. LP, please vahvista hänen ollessa vielä poikanen. Täällä hän kävi mukaan autonkuljettajaksi. Kun levytys oli ohi tämä!). Edes levytysvuotta en tiedä, sen paremmin ahkerasti high schoolia, urheili ja kuului kerhoi- ja jonkin verran aikaa oli vielä jäljellä, Otis säestyksestäkään muuta kuin että rumpali on Earl hin. Mutta eräs toinen Maconin poika, nimeltään kysyi saisiko hän tehdä näytelevyn musiikki- Palmer! Joka tapauksessa levyn tuottaja oli hra J. Richard Penniman – kaikille tuttu kiljukaula Little kustantajia varten uudesta laulustaan ”These McEachin, joka myös sävelsi kappaleet yhdessä Richard, sai esimerkillään Otisin innostumaan Arms Of Mine”. Pyyntöön suostuttiin ja levy Otisin kanssa. Se siitä – mutta ”She’s Alright” jul- jo aikaisin yrittämään onneaan lauluhommissa. B-puolineen äänitettiin 40 minuutissa. Siitä tuli kaistiin myös Atlanticilla. Numero oli 2144, B-puoli Hän osallistui lukuisiin paikallisiin kykyjenet- kuitenkin niin hyvä, että se päätettiin julkaista nimeltään ”I’m Gettin’ Hip” ja esittäjä – Johnny Jen- sintäkilpailuihin ja voitti ne kaikki. Phil Walden kaupallisesti – siitä tulikin Otisin ensimmäinen kins’ Pinetoppers! Finer Artsilla se oli Otis Redding -niminen koulutoveri, joka oli jo vähän kokeillut menestyslevy – hän oli kyllä tehnyt pari levyä and the Shooters. Otapa siitä selvää. Kaiken lisäksi managerin hommia hoitelemalla erään bändin aikaisemminkin, mutta menestyksettä. sekoittaa em. Atlanticin esite asioita vielä lisää kertomalla, että ”Otisista tuli Johnny Jenkins 116 (f) Don’t Leave Me This Way 716 (z) It Takes Two (Stevenson – Moy) and the Pinetoppersien vokalisti” ja heti perään, (Redding – Walden) 716 (z) Are You Lonely For Me Baby että ”Johnnylla oli paikallista menestystä levyllä 116 / 411 (g) Come To Me (Redding – Walden) (Berns) ‘Love Twist’”. Oliko Otis siis mukana tällä levyllä? 117 / 411 (h) I Want To Thank You (Redding) 716 (z) Bring It On Home To Me (Cooke) Jos jollakulla tosiaan on lisätietoja näistä Otisin 121 / 411 (i) Your One And Only Man (Redding) 216 / 716 (z) Tramp (Fulsom – McCracklin) varhaisista levyistä, niin kertokaapa minullekin. 121 / 411 (i) Chained And Bound (Redding) 216 / 716 (z) Tell It Like It Is (David – Diamond) Myös Euroopassa on näiden ensilevyjen 124 / 411 (j) That’s How Strong My Love Is 716 (z) Ooh Carla, Ooh Otis julkaiseminen ollut hieman mutkikasta. Ensin (Jamieson) (Redding – Isbell) hankki oikeudet Island ja julkaisi singlen ”Shout 124 / 411 (j) Mr. Pitiful (Redding – Cropper) 228 / 716 (z) Knock On Wood (Floyd – Cropper) Bamalama” / ”Fat Girl” (Sue WI 362) ja myöhem- 411 (j) A Woman, A Lover, A Friend 228 / 716 (z) Let Me Be Good To You min EP:n ”Early Otis Redding” (Sue IEP 710), joka (Wynche) (Hayes – Porter – Wells) edellisten lisäksi sisälsi myös ”She’s Alright” ja 411 (j) Nothing Can Change This Love 416 (å) Respect (Redding) ”I’m Gettin’ Hip” – tämä EP lienee vielä saatavissa (Cooke) 416 (å) I Can’t Turn You Loose (Redding) R&B:hen erikoistuneista kaupoista Englannissa. 411 (j) It’s Too Late (Willis) 416 (å) I’ve Been Loving You Too Long Nykyään omistaa oikeudet USA:ssa ilmeisesti 411 (j) For Your Precious Love (Redding) Alshire, jonka myötävakutuksella on Pye julkais- (Butler – Brooks) 416 (å) My Girl (Robinson) sut meilläkin 12 mk:n hintaan saatavissa olevan 411 (j) Home In Your Heart 416 (å) Satisfaction (Jagger – Richard) LP:n ”Here Comes Some Soul From Otis Redding (Blackwell – Scott) 416 (å) Fa-Fa-Fa-Fa-Fa (Sad Song) And Little Joe Curtis” (Marble Arch MAL 772), 411 (j) Keep Your Arms Around Me (Redding – Cropper) jolla on mukana ”Gettin’ Hip”, ”She’s Alright”, (McClinton) 416 (å) These Arms Of Mine (Redding) ”Tuff Enuff” ja ”Gama Lama” (ennen julkaise- 126 / 412 (k) I’ve Been Loving You Too Long 416 (å) Day Tripper (Lennon – McCartney) maton otos ”Shout Bamalamasta”) sekä kuusi (Redding) 149 / 416 (å) Shake (Cooke) tuntemattomamman Little Joe Curtisin esitystä. 126 (k) I’m Depending On You (Redding) 416 (å) Äskettäin julkaistiin myös single ”Gama Lama” 128 / 412 (l) Respect (Redding) (Woods – Campbell – Connelly) / ”She’s Alright” (Pye International 7N 25463). 128 / 412 (m) (Redding) 152 / 419 (ä) Glory Of Love (Hill) Allaolevasta luettelosta puuttuvat Otisin 132 / 412 (n) Satisfaction (Jagger – Richard) 152 / 419 (ä) I’m Coming Home (Redding) kuoleman jälkeen julkaistut levyt, joista minulla 132 / 412 (o) Shake (Cooke) ei ole muita tietoja kuin kappaleiden nimet. 412 (o) My Girl (Robinson) (a) p, Johnny Jenkins g, Lewis Ensimmäinen niistä oli tietenkin Otisin kaikkein 412 (o) A Change Is Gonna Come (Cooke) Steinberg bg, Al Jackson d. 1962. suurin hitti, jokaiselle tuttu ”Dock Of The Bay” (Volt 412 (o) Wonderful World (b) tpt, Packy Axton ten, Floyd 157), jonka B-puoli oli vanha ”Sweet Lorene”. (Campbell – Alpert – Adler) Newman bar, Booker T. Jones p, Jenkins Samanniminen LP (Volt 419) sisältää muita uusia 412 (o) Down In The Valley (Burke – Berns) g, Steinberg bg, Jackson d. 1963. kappaleita vain yhden, ”Open The Door”, joka 149 / 412 (o) You Don’t Miss Your Water (Bell) (c) Kuten (b), paitsi Cropper g Jenkinsin sijaan. oli myös seuraavan singlen, ”The Happy Song 412 (o) Rock My Baby (King – Josea) (d) Kuten (c), paitsi Duck Dunn bg Steinbergin (Dum Dum)” (Volt 163), B-puoli. Julkaisemattomia 130 (p) I Can’t Turn You Loose (Redding) sijaan. kappaleita kerrottiin Otisin kuollessa olleen neli- 130 / 413 (q) Just One More Day (e) King Curtis & His Orchestra: Lammar Wright senkymmentä, mikä taitaakin pitää paikkansa, (Redding – Cropper) Jr, Elmon Wright tpt, Jimmy Powell alt, King sillä juuri on julkaistu single ”Amen” / ”Hard To 132 / 413 (r) Any Ole Way (Redding – Cropper) Curtis, Alva McCain, Noble Watts ten, Paul Wil- Handle” (Atco 6592) sekä LP ”The Immortal Otis 413 (r) It’s Growing (Robinson – Moore) liams bar, George Stubbs p, Cornell Dupree g, Redding” (Atco 33-252; edellisten lisäksi: I’ve Got 413 (r) Cigarettes & Coffee Jimmy Lewis b, Ray Lucas d. Apollo, New York Dreams To Remember / You Made A Man Out (Thomas – Butler – Walker) 16.11.1963. Of Me / Nobody’s Fault But Mine / 1000 Miles 413 (r) Chain Gang (Cooke) (f) Jackson tpt, Axton ten, Newman bar, Jones Away / Happy Song / Think About It / A Waste 413 (r) Nobody Knows You… (Cox) p, Jenkins, Cropper g, Dunn bg, Jackson Of Time / Champagne & Wine / A Fool For You). 413 (r) Baby, Scratch My Back (Moore) d.1964. 413 (r) Treat Her Right (Head) (g) Kuten (f), minus torvet ja Cropper g, plus Luettelon sarakkeet: 413 (r) Everybody Makes A Mistake tuntem. org. (Floyd – Isbell) (h) Kuten (f), miinus Cropper g. 1. singlenumero (Volt 103-163, Stax 216-244), 413 (r) 634-5789 (Floyd – Cropper) (i) Sammy Coleman, Jackson tpt, Axton ten, 2. LP-numero (Atco 33-161 = “Pain In My Heart”, 138 / 413 (s) (Redding – Green) Newman bar, Jones p – rytmisektio Volt 411 = “Sings Soul Ballads”, Volt 412 = “Otis 136 / 415 (t) My Lover’s Prayer (Redding) Cropper-Dunn-Jackson tästä lähtien kaikilla Blue”, Volt 413 = “”, Volt 415 = 136 / 419 (t) Don’t Mess With Cupid levyillä sama. “Dictionary Of Soul”, Volt 416 = “Live In Europe”, (Cropper – Floyd – Parker) (j) Kuten (i), miinus Jackson tpt. Volt 419 = “The Dock Of The Bay”, Stax 716 = 138 / 415 (u) Fa-Fa-Fa-Fa-Fa (Sad Song) (k) Kuten (i). 1965. “King & Queen – Otis Redding & Carla Thomas”), (Redding – Cropper) (l) Coleman, Bowlegs Miller tpt, Axton ten, 3. viitekirjain säestykseen. 415 (v) Tennessee Waltz (Stewart – King) Newman bar, p + rytmi. 157 / 415 (v) Sweet Lorene (m) Kuten (l), plus Jones org. 103 / 161 (a) These Arms Of Mine (Redding) (Redding – Hayes – Isbell) (n) Kuten (m), eri sessio. 103 / 161 (a) Hey Hey Hey (Redding) 415 (v) She Put The Hurt One Me (o) Kuten (m), eri sessio. 109 (b) Mary’s Little Lamb (Redding) (Redding) (p) Kuten (m), eri sessio. 109 / 161 (c) That’s What My Heart Needs 415 (v) Ton Of Joy (Redding) (q) Kuten (l), miinus Hayes p, plus Jones p. (Redding) 415 (v) You’re Still My Baby (Willis) (r) Kuten (m). 112 / 161 (c) Pain In My Heart 415 (w) Hawg For You (Redding) (s) Kuten (q). (Redding – Walden) 415 (v) Love Have Mercy (Porter – Hayes) (t) Kuten (m). 1966. 112 / 161 (c) Something Is Worrying Me 141 / 415 (v) Try A Little Tenderness (u) Jackson tpt, Joe Arnold, ten, (Redding – Walden) (Woods – Campbell – Connelly) Hayes p, Jones org + rytmi. 117 / 161 (d) Security (Redding) 141 / 415 (v) I’m Sick Y’All (v) Kuten (u), eri sessio. 161 (d) Lucille (Penniman) (Redding – Cropper – Porter) (w) Kuten (u), miinus torvet. 161 (d) Louie Louie (Berry) 415 (v) Day Tripper (Lennon – McCartney) (x) Kuten (u), plus tuntem. Tamburiini. 1967. 161 (d) The Dog (Thomas) 146 / 419 (x) Let Me Come On Home (y) Kuten (u), plus tuntem. jousisoittimia. 161 (d) You Send Me (Cooke) (Redding – Jones) (z) Carla Thomas voc, Jackson tpt, Love, Arnold 161 (d) Stand By Me (King – Glick) 146 / 419 (y) I Love You More Than Words Can ten, Jones p/org + rytmi. 161 (d) I Need Your Lovin’ Say (Floyd – Jones) (å) Jackson tpt, Love, Arnold ten, Jones org + (Robinson – Gardner) 716 (z) When Something Is Wrong With rytmi. Finsbury Park Astoria, Lontoo & Olympia, 159 (e) Pain In My Heart My Baby (Hayes – Porter) Pariisi. Maaliskuu 1967. (Redding – Walden) 244 / 716 (z) (Curtis – Nugetre) (ä) Kuten (å), miinus Arnold ten. 159 (e) These Arms Of Mine (Redding) 244 / 716 (z) New Year’s Resolution (Catron – Frierson) Waldemar “UPTIGHT AN’ OUTASIGHT” 11.12.1967:

Tänään on Stratford Place 17-19:ssä ollut häm- mentävä hiljaisuus. Te kaikki tietänette jo, että eräs lento-onnettomuus on tämän hiljaisuuden ai- heuttaja. Valtakunnalliset sanomalehdet, BBC:n ja ITV:n uutiset ovat kertoneet onnettomuudesta, joka aiheutti Otis Reddingin ja the Bar-Keysien kuoleman. Heille on taas joku pop-tähti kuollut – traagisesti. MEILLE – se merkitsee paljon enemmän. Puhelin alkaa soida pian, te soitatte joka puolelta Englantia. Te ette usko sitä, te tahdotte ottaa selvää onko se totta, tarjoatte myötätuntoanne sellainen surumielisyys sydämissänne – mitä voin kertoa teille? Se ON totta. Olen täydellisessä hämärässä kieltäytyen uskomasta mitä olen lukenut ja kuullut ja ihme- John Mayall syntyi Macclesfieldissä, Cheshires- kovinkaan moni silloin välittänyt bluesista. Toiveet tellen MIKSI? sä, marraskuun 29. päivänä 1933 ja asui alkoivat romahtaa yhtyeen soitettua olemattomilla --- suurimman osan elämäänsä Manchesterissa palkkioilla illasta toiseen saamatta tunnustusta ja Soitin Johnnielle (Walker, Radio Caroline DJ) ennen muuttoaan Lontooseen vuonna 1962. vihdoin John lopetti koko homman ja meni töihin Amsterdamiin epäiltyäni ettei hän ollut kuullut tra- Hänen isänsä oli jazz-kitaristi – hän soittaa mainostoimistoon. gediasta. Hän ei ollut ja minun ei tarvinne kertoa, vieläkin eräässä yhtyeessä Manchesterissa – ja Vuonna 1961 hän liittyi yhtyeeseen nimeltä että hän oli täysin murtunut. Vähän myöhemmin oli Johnin nuoruudessa hänen esikuvansa. Hän Blues Syndicate. Se kesti vain kolme kuukautta saimme häneltä seuraavan sähkeen: aloitti 12-vuotiaana kitaran ja ukulelen soiton ja John päätti lähteä Lontooseen, missä Ale- ”ITKEN KANSSANNE STOP OLKAA VOI- ja siirtyi taidekoulua käydessään14-vuotiaana xis Korner oli menestyksellisesti tekemässä MAKKAITA JA ROHKEITA SILLÄ JUURI NYT boogie-pianoon, esikuvien ollessa Pinetop bluesia tunnetuksi pienelle, mutta innokkaalle HÄN TARVITSEE KAIKEN RAKKAUTEMME Smith, Big Maceo Merriweather ja Albert kuulijakunnalle. Näkemästään ja kuulemastaan STOP EMME KOSKAAN TULE UNOHTAMAAN Ammons. Hän asui kauan korkealla puussa ilahtuneena John päätti asettua asumaan Lon- TAI MENETTÄMÄÄN RAKKAUTTAMME JA HÄN sijaitsevassa majassa, jonka hän veljensä avus- tooseen ja muodosti yhtyeensä Bluesbreakers TULEE AINA OLEMAAN TARPEEKSI LÄHELLÄ tamana oli rakentanut kotipuutarhan nurkkaan. maaliskuussa 1962. Hän otti aluksi työpaikan TUNTEAKSEEN SEN LÄMMÖN JA SUOJAN Se on hyvin mukava, sillä siellä oli mm. matot, mainostoimistossa, mutta bluesin tultua jatkuvasti JA NIIN MEILLÄ TULEE OLEMAAN IKUINEN sähkövalo ja tietysti levysoitin. 18-vuotiaana yhä hyväksytymmäksi musiikkimuodoksi hän RAUHA STOP RAKKAUDELLA JOHNNIE” hänet kutsuttiin asepalvelukseen ja lähetettiin pystyi jo puolentoista vuoden jälkeen jättämään Kuuntelen nyt Otisia. Hän laulaa ”I’VE BEEN Koreaan 15 kuukaudeksi – Englannin armeija päivätyön ja omistautumaan bluesille. – John LOVING YOU TOO LONG TO STOP NOW” – me ei silloin ollut vielä vapaaehtoinen. Hänellä pitää bluesista ja jazzista, monista suosikeista olemme rakastaneet häntä liian kauan, emmekä oli runsaasti vapaa-aikaa, jonka hän käytti mainittakoon Otis Rush, Muddy Waters, B.B. King, me KOSKAAN lopetakaan. Hänen muistonsa Tokiosta ostamaansa kitaraan tutustumiseen. Freddy King, Albert King ja hänen pääasiallinen tulee säilymään – AINA. Hän käyttää yhä tätä kitaraa, jonka hän on huuliharppuesikuvansa Sonny Boy Williamson. muuntanut 9-kieliseksi. Kun hän pääsi armei- Kaikkiin monista lauluistaan hän saa aiheen oman Janet jasta, hän palasi taidekouluun Manchesteriin, elämänsä tapahtumista, sillä hänen mielestään jossa hän vuonna 1956 perusti ensimmäisen blues-säveltäjän menestys piilee siinä, että hän bluesyhtyeensä Powerhouse Four. Dixieland oli pystyy välittämään muille tunteensa asioista, siihen aikaan suurinta huutoa Englannissa, eikä jotka hänestä ovat tärkeitä. John on varmasti yksi aikamme liikuttavimpia blues-säveltäjiä. Eric Clapton jätti Yardbirdsit ”For Your Loven” juuri huomiota herättäneeseen LP:seen ”A Hard Ensimmäinen Bluesbreakers-levy, ”Crawling ollessa kohoamassa kohti ykkössijaa. Hänen Road”, jonka hienon kannen John maalasi Up A Hill”, levytettiin joskus vuonna 1964 ja mu- ensimmäisestä Johnin kanssa tekemästään itse. Sirpa Kuoppamäki piti LP:tä Suosikissa kana Johnin lisäksi olivat kitaristi Bernie Watson, singlestä, joka jostain syystä julkaistiin Andrew arvostellessaan sen nimimelodian laulua nau- basisti John McVie (jo silloin!) sekä rumpali Martin Loog Oldhamin levymerkillä, otettiin niin pieni rettavana, mutta jokainen Mayall-fan tietää kap- Hart. Single ei takuulla ole enää saatavissa ja LP painos, että se oli kaksi vuotta myöhemmin, paleen olevan yksi Johnin sydäntäsärkevimpiä ”R&B” (Decca LK 4616), jolta molemmat puolet heinäkuussa 1967, julkaistava uudelleen fanien omakohtaisia tunnustuksia. ”The Supernatural” myös löytyvät, lienee lähes yhtä harvinainen, vaatimuksesta. Bluesbreakers-levyjen tuottajan, on viimeinen sana slide-kitaransoitossa, jonka joten tämän sen paremmin kuin seuraavankaan Mike Vernonin, kotoa postitilausperiaatteella toivoisi jatkuvan loputtomiin. ”It’s Over” on singlen tasosta ei osaa sanoa mitään. Molemmat aikanaan toiminut levymerkki Purdah (!) inspiroi surullinen tarina epäonnistuneesta avioliitosta. A-puolet ovat kuitenkin Breakersien ensimmäi- Johnin ja Ericin kahdestaan yrittämään äänittää Joviaali Freddy King on myös ”The Stumblen” sellä LP:llä, jolla kuten toisella singlelläkin toimii levy, joka mahdollisimman hyvin muistuttaisi säveltäjä – melkein luulisi, että kysymyksessä rumpalina kauan yhtyeessä viihtynyt Hughie Flint aitoa sodanjälkeistä etelässä (USAn etelässä onkin joku julkaisematta jäänyt ura Ericin ajoilta, sekä kitaristina Roger Dean, joka kestää hyvin tietenkin) tehtyä bluesia. Kappaleet äänitettiin sillä Peter ei yhdessäkään kappaleessa kuulosta vertailun seuraajiinsa. Miken olohuoneessa yhtä mikrofonia käyttäen näin paljon samalta. Johnin omassa ”Living ”John Mayall Plays John Mayall” äänitettiin ja tulos oli loistava. Alonessa” on jälleen mielenkiintoinen rakenne maanantaina, joulukuu 7. päivänä 1964 Lontoon Muutaman vuoden melkomoisessa hiljaisuu- ja soundi. Ja jo klassikoksi muodostunut ”Dust Klook’s Kleek -kerhossa. Suhteellisen hyvästä dessa Sveitsissä asunut laulaja-pianisti Cham- My Blues” taitaa vieläkin olla Stumpin listalla. äänityksestä huolehti jo silloin Gus Dugeon ja pion Jack Dupree teki Englantiin muutettuaan Peter Green taisi hieman tuohtua Creamin kau- takakannen tekstin kirjoitti itse Alexis Korner, Deccalle LP:n ”From New Orleans To Chicago”. pallisuudesta ja halusi näyttää mihin vastaavalla joka toteaa: ”Britannian viimeisin villitys – R&B Säestäjinä toimivat kappaleittain vaihtelevat kokoonpanolla pystyy. John siis pysyi vaiti kol- – on tuonut esille koko joukon mielenkiintoisia kokoonpanot; mukana oli mm. John (hca), Eric mikon Green-McVie-Dunbar raivotessa taidolla persoonia. Se on myös tehnyt tunnetuksi joita- (g), Tony McPhee (g), Malcolm Pool (bg) sekä ja tyylillä kappaleet ”Curly” ja ”Rubber Duck”. kin huomattavia muusikoita. Edesmennyt Cyril siihen aikaan Artwoodseihin kuulunut Keef Henkilökohtainen Bluesbreakers-suosikkini on Davies, Long John Baldry, Graham Bond ja Hartley (d). Champion Jackin väsähtäneisyyden Otis Rushin dramaattinen ”Double Trouble”, Stevie Winwood ovat neljä sellaista, jotka sopivat ja englantilaispoikien tottumattomuuden takia ei joka sanomaltaan voisi olla Johnin oma: ”In jompaankumpaan tai molempiin kategorioihin. LP kuitenkaan oikein onnistunut. this generation of millionaires it’s hard for me Mutta kaikein omalaatuisin joka tavalla on John Vasta Ericin lähdön jälkeen julkaistu seuraava to get decent clothes to wear” jne. Vain tämän Mayall.” Levyn nimen mukaisesti ovat kappaleet LP sen sijaan oli siihen astiseen menestyk- levyn teki Bluesbreakerseissa rumpali Mick yhtä lukuun ottamatta hänen omia – ja jo silloin seen verrattuna todellinen hitti – sehän aivan Fleetwood, joka vähän myöhemmin yhdessä hän sävelsi ja sanoitti erittäin persoonallista, lii- oikeutetusti oli monta viikkoa kymmenen eniten Peter Greenin ja vuosikausia uskollisesti Johnin kuttavaa ja aitoa bluesia. ”Love is just a slow train myydyn LP:n joukossa. Eric, joka LP:llä ”Sonny mukana kulkeneen John McVien kanssa perusti crawling up a hill” on karua omaelämänkertaa, Boy Williamson & The Yardbirds” ja ”Five Live Fleetwood Macin. jossa hän mm. halveksii ihmisten apaattisuutta: Yardbirds” oli jo osoittanut osaamisensa, saavutti Pianisti-laulaja Eddie Boyd, ehkä joillekuille ”Working for the rich man / staying just a poor tällä LP:llä blues-kautensa huipun ennen siirty- tuttu kappaleen ”Five Long Years” säveltäjänä, man / never start to wonder why.” Roger Dean mistään Creamin hieman popparimaisemmalle levytti Mike Vernonin johdolla runsaan LP:n kantaa melodiat kauniisti alusta asti ja jo tämän linjalle. Otis Rushin ”All Your Love” jää kyllä Bluesbreakersien säestämänä Aynsley Dunbarin kappaleen soolo saa odottamaan jännityksellä toiseksi ja Freddy King voi olla ylpeä siitä, että vielä kuuluessa yhtyeeseen. mitä tuleman pitää. ”I Wanna Teach You Eve- sävelsi ”Hideawayn” Ericin juhlistettavaksi. LP on ”Oi tulkaa kaikki uskovaiset ja liittykää blues- rything” on suoraviivainen rokkeri, jossa kuten täynnä blues-kitaraa henkeäsalpaavimmillaan, ristiretkeen”, julisti Melody Makerin leikillinen seuraavassakin on lyhyt scat-osuus, jollaiset kekseliäimmillään ja kauneimmillaan, mutta otsikko ”Crusade”-LP:n ilmestyttyä syyskesällä Stevie Winwood myöhemmin kehitti kerrassaan sovi ei unohtaa Johnin yhtyeeseen puhaltamaa 1967. Kitaristina oli nyt 19-vuotias Mick Taylor, riemastuttaviksi. Johnin kaunisääninen 9-kieli- henkeä, joka saa sellaiset kuluneet numerot kuin rumpalina iloinen velikulta Keef Hartley, saksofo- nen otettiin levytyksessä esille valitettavasti vain ”What’d I Say” ja ”Parchman Farm” kuulostamaan nisteina Chris Mercer (ten) ja Rip Kant (bar), eikä kappaleessa ”When I’m Gone” – hän oli jo silloin juuri sävelletyiltä. Robert Johnsonin ”Ramblin’ On John McVie ollut vielä näitä levytyksiä tehdessä kaikkea muuta kuin turha kitaristi. Levytekstistä My Mind” saa Ericin laulamana ja Johnin sym- liittynyt Fleetwood Maciin. Puhaltajat olivat nyt päätellen ei ”ylimääräinen” mies Nigel Stanger paattisesti pianolla säestämänä uutta lämpöä, vakituisesti palkattuja ja antavat ensimmäistä ole mukana tällä uralla, mutta jotain surinaa Johnin oma ”Another Man” lienee yksi parhaita kertaa jopa persoonallisen vaikutuksen. ”Man taustalta kuitenkin kuuluu! Kaikille näteille tytöille huuliharppusooloja ja ”Have You Heard” tarjoaa Of Stone” etenkin saa kenet tahansa, joka sen eturivissä on omistettu ”I Need Your Love”: ”I’ve Johnin persoonallista ääntä ja Ericin valittavaa kuulee ihastumaan. ”Driving Sideways” – jälleen been looking round / the way you chicks are kitaraa Derek Heasleyn (tpt), Nick Newellin (ten) Freddy Kingiä! – on levyn instrumentaaleista dressin’ / high skirts, topless gowns / but you don’t ja John Almondin (bar) säestämänä. vetävin. International Roy Orbison Fan Clubin stand no messin’.” Nigel Stanger “surisee” taas ja Newell ja Almond sekä nyt vakinaisestikin (johon Waldemarilla on ilo kuulua) kerholehti tämän hitaan kappaleen kitarasoolo purkautuu yhtyeeseen kuuluva Henry Lowther (tpt) olivat tiesi aikanaan kertoa, että levyn ykköspuolen kliimaksiin á la Yardbirds. Salaperäinen polku- mukana Peter Greenin debyyttilevyllä, vaikkei ensimmäinen kappale on Royn muutaman vuo- pyöränpumpusta ja saksofonin suukappaleesta John vielä silloin käyttänyt torvia vakituisesti. den takainen hitti, mutta kyllä tämä ”Oh Pretty kokoonpantu ”slide saxophone” matkii mainiosti Olisikohan tarkoituksena ollut vaikka saada pieni Woman” on Albert Kingin fiksu piisi, joka taisi Johnin unta häiritsevää pöllöä. Täysin tarpeeton hitti, sillä levy on melko veikeä ja yksinkertainen. olla Spencer Davis Groupin ainoa levyttämätön on sen sijaan A-puolen viimeinen, James Brown Pitkäaikainen Bluesbreaker Hughie Flint sai kappale, jonka he esittivät täällä vieraillessaan. -instrumentaalista ”Night Train” ja Little Richardin tämän levyn jälkeen potkut ja tilalle tuli ”Englan- ”Me And My Woman” liikkuu vähän samoilla ”Lucillesta” kokoonpantu ”sikermä”. Levyn toinen nin nuori Buddy Rich”, Aynsley Dunbar. Hän oli linjoilla kuin ”It’s Over”: ”Me and my woman / puoli on täynnänsä naminamia sekin, tarkemmin edeltäjäänsä vielä svengaavampi ja pääsi lähelle we don’t get along for one time. / One day we’re erittelemättä kerrottakoon, että ”Doreen” on omis- parhaita chicagolaisia ”jump”-tyylin miehiä. fresh from fightin’ / and the next day we’re doin’ tettu hänen fan clubinsa puheenjohtajalle, että ”Raw Blues” -LP:n suhteen viittaan artikkeliin fine.” ”Checking On My Baby” on tietenkin vanha ”Heartachen” rytmi on viehättävän omalaatuinen ”Halpaa bluesia” ja kun hyppäämme singlen ”Sit- Sonny Boy Williamson -suosikki, jossa John ja että ”Chicago Line” on todella villi pääasiassa ting In The Rain” ja EP:n ”With Paul Butterfield” hieman poikkeaa totutusta korkeasta laulutyy- improvisoitu juttu, jossa Johnin huuliharppu ja yli, koska en niitä ole onnistunut hankkimaan, listään. ”The Death Of J.B. Lenoir” on liikuttava Nigel Stangerin slidesaksofoni todella riehuvat. pääsemmekin ensimmäiseen Suomessakin omistus eräälle ehkä liiankin tuntemattomalle blues-laulajalle, joka kuoli vähän aikaisemmin. John Peel on oikea mies kirjoittamaan ”hi- hanuotit” (sleeve notes) LP:seen ”The Blues Alone”, jota ei voi luonnehtia muilla sanoilla kuin mestariteos, musiikin helmi, monumentti. John olisi aivan hyvin voinut heittäytyä lepäämään laakereillaan tämän levyn ansiosta. Levy on kaikkea: taituruuden osoitus, persoonallinen sanoma ja todellinen aarre. Tällä levyllä John soittaa pianoa, urkuja, celesteä, huuliharppua, – jos minulta kysyttäisiin, ne viisi muuta olisivat 11 Decca F 12545 6- ja 9-kielistä kitaraa, bassoa, rumpuja ja lau- muuten ”Five Live Yardbirds”, Butterfieldin ”East- Sitting In The Rain Out Of Reach laa. Vain joissain kappaleissa on hän kutsunut West” sekä Fleetwood Macin, Canned Heatin ja 12 Decca DFE-R 8673 – WITH Keef Hartleyn rumpujen ääreen. On tarpeetonta Rolling Stonesien esikois-LP:t. Jokainen joka PAUL BUTTERFIELD ryhtyä erittelemään kappaleiden hienouksia, tuntee kenties dynaamisimman modernin blues- All My Life Little By Little erikoisuuksia ja tarinaa – tämän levyn pitää olla kappaleen ”Dust My Blues” – tekee viisaasti, Ridin’ On The L&N Eagle Eye kunniapaikalla jokaisen levyhyllyssä. Kuvaavaa jos hankkii LP:n ”The Best Of Elmore James”, 13 Decca LK 4853 – A HARD ROAD Johnilta on, että hän on halunnut, että levy on jolta löytyy alkuperäinen. ”Hideaway” ja ”Driving A Hard Road Dust My Blues julkaistava tavallisesti vain vanhoja levytyksiä Sideways” ehkä viehättävät – alkuperäiset voi It’s Over There’s Always uudelleenjulkaisevalla Ace of Clubs -levymerkillä. hankkia Englannissa saatavissa olevalla Freddy Work ”Suspicious”, jota Record Mirror jopa veik- King -singlellä. Eric Claptonin ”Ramblin’ On My You Don’t Love Me The Same Way kasi listoille, julkaistiin viimesyksyisen Suomen- Mind” lienee teistäkin ihastuttava – 16-urainen The Stumble The Supernatural vierailun aikoihin. Silloin oli Rip Kantin tilalla Robert Johnson -LP ”King Of The Delta Blues Another Kinda Love Top Of The Hill jo nahkatukkainen multi-instrumentalisti Dick Singers” on silloin syytä ostaa. Jne. jne. Digatkaa Hit The Highway Someday After Heckstall-Smith (ennen mm. Graham Bond Mayallia, jatkakaa siitä – ette pety! A While Organisation) ja vähän aikaisemmin hajonneen Leaping Christine Living Alone Zoot Money’s Big Roll Bandin laulava basisti Paul 14 Decca F 12588 Williams. Useimmat diggasivat Mayallia rajusti, Curly Rubber Duck mutta jotkut osoittivat ”asiantuntemustaan” hal- 15 Decca F 12621 veeraamalla. Kenties ei aika ollut vielä kypsä. Double Trouble It Hurts Me Too Kaksiosainen LP ”The Diary Of A Band” on 1 Decca F 11900 16 Decca LK 4872 – EDDIE BOYD äänitetty Johnin urkujen päällä jatkuvasti käyn- Crawling Up A Hill Mr. James AND HIS BLUES BAND nissä olevalla tavallisella magnetofonilla, joten 2 Decca F 12120 Too Bad (Part 1) Blue Coat Man äänityksen tasoa on aivan oikeutetusti moitittu. Crocodile Walk Blues City Dust My Broom The Train Is Tärkeintä näillä levyillä on kuitenkin valtava fii- Shakedown Coming linki ja improvisointi. John, Mike Vernon ja Gus 3 Decca LK 4680 – JOHN MAYALL Unfair Lovers Save Her, Doctor Dudgeon valitsivat näytteet yli 60 tuntia kestä- PLAYS JOHN MAYALL Key To The Highway Rack ‘Em Back västä nauhapaljoudesta. ”Blood On The Night” Crawling Up A Hill Crocodile Walk Vacation From The Blues Too Bad (Part 2) on spontaani protesti Paul Williamsin jouduttua I Wanna Teach You What's The Steak House Rock The Big Bell mukiloiduksi juuri ennen esityksen alkua. Muilla Everything With You Letter Missin’ Blues Pinetop’s Boogie urilla on basson varressa Keith Tillman Paulin When I’m Gone Doreen Woogie muutettua Alan Price Setiin. ”Anzio Anne” on Mick I Need Your Love Runaway Ain’t Doin’ Too Bad Night Time Is The Taylorin ja ”Blues In Bb” Dick Heckstall-Smithin The Hoot Owl Heartache Right Time potentiaalin osoitus. ”Yhtyeen päiväkirjan” R&B Time Chicago Line 17 Decca LK 4890 – CRUSADE omituisin kappale on eriskummallinen ”blues- 4 Immediate IM 012 (tai IM 051) Oh, Pretty Woman Driving Sideways versio” Englannin kansallislaulusta, jota eräs I’m Your Witchdoctor Telephone Blues Stand Back Baby The Death Of J.B. irlantilainen yleisö vaati uhaten selkäsaunalla 5 Purdah 3502 Lenoir ellei sitä soitettaisi. Lonely Years Bernard Jenkins My Time After A While I Can’t Quit You Aynsley Dunbar’s Retaliationista yhtyeeseen 6 Decca LK 4747 – CHAMPION JACK Baby tullut basisti Keith Tillman ei hänkään viihtynyt DUPREE: FROM NEW ORLEANS Snowy Wood Streamline Mayallin hommissa puolta vuotta kauempaa ja TO CHICAGO Man Of Stone Me And My alkutalvesta ilmestyneellä singlellä ”Jenny” oli Third Degree Take It Slow Woman mukana 15-vuotias Andy Frazer. Tähän levyyn And Easy Tears In My Eyes Checking On My jos mihinkä sopii hyvin sanonta ”mean, moody TV Mama She’s All In My Baby and magnificent”. Life 18 Ace of Clubs ACL 1243 – THE BLUES Pari kuukautta sitten tapahtui Bluesbre- He Knows The Rules Poor Poor Me ALONE akerseissa taas muutoksia Andy Frazerin ja Ain’t It A Shame Pigfoot And Brand New Start Catch That Train Keef Hartleyn lähdettyä lätkimään – kumpikin A Bottle Of Beer Please Don’t Tell Cancelling Out perustaakseen oman yhtyeen. Nykyisessä Ooh-La-La Down The Valley Down The Line Harp Man kokoonpanossa on basistina Tony Reeves ja Big Leg Emma’s Too Early In The Sonny Boy Blow Brown Sugar rumpalina useimpien kuuluisien englantilaisten Morning Marsha’s Mood Broken Wings jazz- ja bluesnimien (mm. Alexis Korner, Georgie Won’t Be A Fool No Shim-Sham- No More Tears Don’t Kick Me Fame, Graham Bond) yhtyeissä soittanut Jon More Shimmy 19 Decca F 12684 Hiseman. Samoihin aikoihin otti John vihdoin 7 Decca LK 4804 – WITH ERIC CLAPTON Suspicious (Part 1) Suspicious myös vakituisen trumpetistin, aikoinaan Manfred All Your Love Key To Love (Part 2) Manniin jonkin aikaa kuuluneen Henry Lowtherin. Hideaway Parchman Farm 20 Decca F 12732 Tämä kokoonpano esiintyy uusimmalla LP:llä Little Girl Have You Heard Jenny Picture On The ”Bare Wires”, joka nykyään yleistyvään tapaan Another Man Ramblin’ On My Wall on valokuvilla ja laulujen sanoilla varustetussa Mind 21 Decca LK 4918 – THE DIARY OF kaksoiskansiossa. Jäädäänpä odottelemaan. Double Crossing Time Steppin’ Out A BAND, VOL.1 John Mayall on bluesin – niin valkoisen kuin What’d I Say It Ain’t Right Blood On The Night Snowy Wood mustan – idiomi. Hän on tinkimätön, omistautunut 8 Decca F 12490 I Can’t Quit You Baby The Lesson ja luomiskykyinen modernin bluesin esittäjä. Parchman Farm Key To Love Anzio Anne My Own Fault Häneen katsovat kaikki alan ihmiset – vaikka 9 Decca F12506 God Save The tahtomattaankin – ylöspäin ja hän tietää aseman- Looking Back So Many Roads Queen sa. Hänen huostassaan ovat valkoinen blues ja 10 Ace of Clubs ACL 1220 – RAW BLUES 22 Decca LK 4919 – THE DIARY OF sen parhaimmat tulkitsijat kehittyneet. Hän on Pretty Girls Everywhere Evil Woman A BAND, VOL. 2 tehnyt bluesista taidetta – omakohtaista ilmaisua, Blues The Train Help Me jonka ilmeikkyys, läpitunkevuus ja aitous ei voi Burn Out Your Blind My Home In Crying Shame Blues In Bb jättää kylmäksi. Eyes The Desert Local Boy Makes Good! Soul Of A Short Tutustuminen John Mayalliin on paras tapa Calcutta Blues Milkman Strut Fat Man aloittaa blues-harrastus. Hankittuaan LP:t ”John Long Night 24 Hours Mayall Plays John Mayall”, ”John Mayall With Eric Country Boy Roll Me Over Waldemar Clapton”, ”A Hard Road”, ”Crusade” ja ”The Blues You Got Good Business Bernard Jenkins Alone” omistaa kymmenestä parhaiten aitoon Lonely Years You Gonna Need bluesiin johtavasta valkoisesta blues-LP:stä viisi My Help Muistan kun joskus vuonna 1959 hyvin nuorena nin mahtava ”Hound Dog” / ”Mischievous Blues”. kiertelin USAssa, ei useimmissa levykaupoissa kiinnostuin ensi kerran bluesista luettuani Rudi Tämä levy ilmestyi myös Suomessa 78 kierroksen ollut kuin muutamia blueslevyjä. Vain neeke- Bleshin kirjan ”Shining Trumpets”, miten Suomes- Karusell-levyllä ja on varmasti ensimmäinen reiden asuma-alueilla olevissa kaupoissa oli sa ei ollut saatavissa oikeastaan minkäänlaisia meidän markkinoillamme ilmestynyt R&B-levy. blueslevyjä. Parhaan saaliini sain Chicagossa blueslevyjä. Englannissa tunnettiin silloin suurta Jos näette sen osto- ja myyntiliikkeessä na- South Sidessa eräässä levykaupassa, joka myi kiinnostusta vanhaa jazzia kohtaan ja siellä oli patkaa se heti: valtava juttu, Teksasin bluesia kaikki vanhat 78 kierroksen levyt viisi kappaletta saatavissa 78 kierroksen levyillä myös sellai- 50-luvun alusta. dollarilla: Little Willie Foster, J.B. Lenoir, John sia bluesin klassikoita kuin Ma Raineyn ”Jelly 60-luvun alussa Englannissa oli jazzinharras- Lee Hooker, Harmonica Slim jne. Valitettavasti Bean Blues”, Blind Lemon Jeffersonin ”Black tajien kokoelmissa valtava määrä blueslevyjä, vähäiset varani eivät sallineet kovinkaan suuria Snake Moan” ja muita. Jazz Journal julkaisi sekä Englannissa julkaistuja että amerikkalai- ostoksia ja loput levyistä jäivät nurkkaan ma- säännöllisesti bluespalstaa ja joskus vuonna silta keräilijöiltä vaihdettuja. Siellä oli aktiivisesti kaamaan silloisen kurssin mukaan 64 penniä 1958 englantilaiset jazzinharrastajat kutsuivat laulettu ja soitettu perinteellistä bluesia 50-luvun kappale ties kuinka pitkäksi ajaksi. Toinen hyvä Muddy Watersin konserttimatkalle Englantiin. puolivälistä alkaen. Sinne oli muodostumassa paikka oli levyautomaattifirma Birminghamis- Muddy soitti sähkökitaraa, mikä herätti hienoista erityinen bluesin harrastajien joukko, joka julkaisi sa, Alabamassa, joka myi käytettyjä singlejä paheksuntaa englantilaisissa vanhemman blue- omia lehtiä kuten Blues Unlimited. samaan hintaan. Suurin osa niistä tosin oli Top sin intoilijoissa, ja hän lupasikin ottaa akustisen Tältä pohjalta lähti englantilainen blues- 20 -juttuja, mutta mukana oli etelässä toimivien kitaran mukaan seuraavalla konserttimatkallaan. perinne liikkeelle. Blues ei ainoastaan vaikut- levyfirmojen, kuten Excello, levytyksiä, joita ei Jazzinharrastajien blues-kiinnostuksen lisäksi tanut vahvasti Rollareitten varhaiseen ja miksei myyty missään pohjoisessa: Lightnin’ Slim, Lazy bluesin vaikutusta Englannissa lisäsi toinenkin uudempaankin tuotantoon (erityisesti tietenkin Lester, Arthur Gunter. ilmiö: skiffle. Skiffle tarkoitti 50-luvun puolivälissä ”I’m Going Home”) ja muihin pop-bändeihin. Jo USAn bluesharrastus alkoi siis myöhään, syntynyttä kiinnostusta amerikkalaista kansan- 60-luvun alussa syntyi bändejä, jotka soittivat mutta tässä maaperässä se kasvoi nopeasti. musiikkia kohtaan: siitä tuli muoti ja sitten se parhaansa mukaan puhdasta bluesia. Yksi Amerikkalaiset nuoret valkoihoiset bluesmuu- unohdettiin. Mutta tähän kansanmusiikkiin kuului ensimmäisistä oli Alexis Kornerin, tunnetun sikot hengasivat sellaisissa paikoissa kuin myös blues, ja esimerkiksi Lonnie Donegan teki blueskeräilijän yhtye, jossa soitti nuorena kuollut Chicagossa Diamond Lounge tai McKie’s Disc erittäin kauniin levytyksen Leroy Carrin bluesista nerokas huuliharpisti Cyril Davies (sekä jossain Jockey Lounge, joissa bluesbändit soittivat ”When The Sun Goes Down” aitoon 20-luvun vaiheessa mm. Mick Jagger, Zoot Money, Jack neekeriyleisölle, ja ottivat opikseen. Heillä oli lopun tyyliin. Näin Englannissa siihen aikaan kun Bruce, Long John Baldry ym. Lat. huom.). Kor- myöhemmin valtava hyöty siitä, että he saattoivat Suomessa blues oli täysin tuntematon käsite! nerin Blues Inc. oli 60-luvun alussa samassa esimerkiksi ottaa bändeihinsä mukaan bluesin 50-luvun lopulla kehitys Englannissa alkoi asemassa kuin nykyään John Mayall – toisin veteraaneja: Paul Butterfield nappasi Howlin’ kulkea kahteen suuntaan. Jos lukee senaikai- sanoen Englannin johtava bluesbändi – mutta sil- Wolfin basistin ja rumpalin ja Canned Heat sia levykeräilijöiden lehtiä (Vintage Jazz Mart, loin ei sen levyjä pahemmin tunnettu Suomessa. (ehdottomasti huippuluokan bluesbändi) levytti Matrix), huomaa yhä suurempaa kiinnostusta Toisin sanoen: ei ole mikään ihme, jos Englanti Sunnyland Slimin kanssa. vanhaa 20-luvun bluesia kohtaan. Sellaiset nimet on nykyisin Euroopan johtava bluesmaa, koska Tältä pohjalta tuntuu ensi alkuun jotenkin kuin Charlie Patton ja Son House nousevat ensi siellä on bluesia harrastettu ja tutkittu vuosi- toivottomalta, että Suomessa bluesin soitto pää- kerran esiin. kymmenen ajan. Meillä Suomessa ollaan tämän sisi kunnolla vauhtiin. Mutta yllättävän nopeasti Toisaalta, muun muassa Muddy Watersin verran Englantia jäljessä. bluesharrastus vain on levinnyt täällä ja eiköhän vierailun vaikutuksesta, Englannin markkinoille Tietenkään bluesin jatkuva läsnäolo ei vält- se siitä pääse vauhtiin. Mutta jotakin sentään ilmestyi entistä enemmän modernia amerikka- tämättä herätä bluesharrastusta. Amerikassa Englannin ja Amerikan esimerkeistä voidaan laista Rhythm & Bluesia. ”The Best Of Muddy bluesia on voitu kuulla jatkuvasti, mutta valkoi- oppia: täytyy olla pohjaa. Muuten käy niinkuin Waters”, edelleenkin paras kokoelma Muddyn sen nuorison keskuudessa kiinnostus bluesia folkin: se oli pari vuotta muotia, sitten kaikki taas levytyksiä, julkaistiin Englannissa, ja muistan kohtaan on herännyt aivan viime vuosina. Jos unohtivat senkin. Niin käy myös bluesin, jos vain tilanneeni sen sieltä joskus vuonna 1959. luette vanhoja amerikkalaisia ja englantilaisia soitetaan Mayall-kuvioita eikä tutustuta bluesiin Saatavissa oli myös Little Walteria, Gate- jazzlehtiä, on tosiasia, että englantilaisissa on laajemmaltikin. mouth Brownia ja Willie Mae ”Big Mama” Thornto- enemmän juttuja bluesista! Vuonna 1962, kun Pekka Gronow kanssa ja he levyttivät hänen kuuluisan itsellensä omistaman kappaleen ”Bo Diddley” – tämän haukkumanimen hän sai nuoruudessaan oltuaan ”paha poika” ja rehentelijä. Levy oli suunnaton hitti ja vei Bon suoraan suureen maailmaan. Sen jälkeen hänellä oli monia hittejä, joista jotkut osoittivat hänen ihailunsa Louis Jordania, Muddy Watersia ja muita kohtaan ja jotkut toivat esille hänen omituisen sekoituksensa eri musiikkityy- leistä. Pitkät kiertueet ja esiintymiset ”Dr. Jive’s Rhythm & Blues Review” -showssa Harlemin Apollossa ja Ed Sullivanin ohjelmassa ”Toast of the Town” auttoivat menestyksen jatkumista ja tekivät Bosta sen vetonaulan, joka hän nykyään on kautta maailman. Bo on onnellisesti naimisissa. Hänen vaimon- sa Ethel Mae on kotirouva, joka on ollut hänen suurin tukijansa läpi koko hänen uransa. Heillä on kaksi lasta, Tanya ja Anthony. Diddleyt asuvat Washingtonissa ja Bo levyttää kaiken materiaalin (paitsi tietysti live-äänityksiä) kotona omassa studiossaan. Koska hän on entinen amatööri- nyrkkeilijä, on hänen hobbynsa nyrkkeily – ja hän pitääkin huolta, ettei yksikään suuri ottelu jää näkemättä. Hänen valtava kitarakokoelmansa – yli 200! – on laajalti tunnettu. Hän koettaa myös kehitellä uusia kovaäänis- ja vahvistinsysteemejä lisätäkseen levyjensä ja yökerhoesiintymisiensä viehätystä. Itse levyttämänsä materiaalin lisäksi Bo on säveltänyt monille muille. Jotkut varmasti muistavat Mickeyn ja Sylvian ”Love Is Strange”, joka on vain yksi esimerkki. Mr Diddley pitää Louis Jordania ja Muddy Watersia pääasiallisina esikuvinaan. Hän sanoo, että ”Muddy tosiaan on Bluesin Kuningas!” Bo kuvaa ainutlaatuista soundiaan ja tyyli- ään termillä ”viidakkomusiikki”. ”Kun aikoinaan kuljin paikasta toiseen etsien töitä”, hän kerran huomautti, ”kaikki soittivat kuin T-Bone Walker ja ne muut kundit, joten minä yritin jotain erilaista”. On ilmeistä, että hän on onnistunut! Bo Diddley on Suomessa turhan tuntema- ton, sillä hänen tyylinsä on tosi omaperäinen. Huvittavinta lienee se kuinka hän on tehnyt lu- kemattomia kappaleita itsestään: Diddley Daddy, Hey Bo Diddley, Bo Diddley Is A Gunslinger, Bo Diddley’s Dog, Bo’s Waltz, Story Of Bo Diddley, Bo & Jerome, Diddling, Bo’s A Lumber Jack, Bo’s Guitar, Bo’s Vacation, Bo’s Blues, Bo Diddley Is A Lover, Bo Diddley Is Loose, Bo Diddley’s Teksti LP:n ”Bo Diddley’s 16 All-Time Grea- Lopetettuaan koulunkäynnin Bo Diddley Hootenanny, Diddley Wah Diddley jne. Tämä test Hits” (Chess International PAR 124) kokeili useita työpaikkoja jatkaen musisointia ei tietenkään ole hänen oma nimensä – ”Bo” takakannesta: iltaisin. Noin vuonna 1950 hän lyöttäytyi yhteen (oikea kirjoitustapa ”beau”) tarkoittaa sanakirjan Jerome Greenin (jolle hän myöhemmin omisti mukaan keikaria ja verbi ”to diddle” mm. tuhlata Bo Diddley – oikealta nimeltään Ellas McDaniel – useita kappaleita kuten ”Bring It To Jerome” tällä aikaa, vetelehtiä. syntyi 30.12.1928 McCombissa, Mississippissä. levyllä ja ”Bo & Jerome” seuraavalla LP:llä) ja Chuck Berry oli beat-kauden alussa tunnettu On väitetty Bon syntyneen Magnoliassa, mutta, Frank Kirklandin kanssa muodostaakseen trion. siitä, että huomattava osa kitarayhtyeiden ohjel- koska McComb ja Magnolia ovat vain muutaman Bo lauloi ja soitti kitaraa, Green soitti marac- mistoa oli hänen sävellyksiään, mutta kun osaa mailin päässä toisistaan, hän luultavasti syntyi casseja ja Kirkland rumpuja ja pesulautaa. Tätä etsiä nimeä McDaniels etiketeistä, huomaakin jollakin farmilla näiden kahden välimailla. Hänen kolmikkoa avustivat ajoittain huuliharpisti William ettei Bo jää jälkeen: Cops And Robbers, Road vanhemmistaan ei tiedetä mitään ja Bo tuli Chi- ”Billy Boy” Arnold ja Joe Leon Williams, joka Runner, I’m Looking For A Woman, Here ‘Tis, cagoon hyvin nuorena. tunnetaan myös nimillä Jody Williams ja Little You Can’t Judge A Book By Looking At The Hänen ensimmäinen instrumenttinsa oli Papa Joe. Arnold kertoi äskettäin, että ”minä, Cover, Bring It To Jerome, I’m A Man, Pretty viulu, jonka soittamista hänelle opetti prof. Bo ja Joe kasvoimme yhdessä ja soitimme Bon Thing, Cadillac, Pretty Girl ym. löysivät tiensä C.W. Frederick, musiikillinen johtaja Chicagon ensimmäisillä levyillä.” sellaisten yhtyeiden kuin Yardbirds, Kinks, Pretty Ebenezer-babtistikuorossa, jossa Mr Frederick Vuonna 1951 Mr Diddley tuli tietoisuuteen Things, Downliners Sect, Alex Harvey & his Soul vieläkin toimii musiikinopettajana. Musiikki, jota ensimmäisellä ammattimaisella kiinnityksellään Band, Who, Manfred Mann, Wayne Fontana & Bo silloin soitti, oli tarkoitettu pelkästään linnuille 708-kerhossa Chicagossa. Siitä sitten alkoi se Mindbenders, Animals ja Rolling Stones levyille. ja siihen hänen mielenkiintonsa kohdistui, kunnes tavallinen loputon kerho- ja hippakeikkojen jono Diddley on kuitenkin pysytellyt melko hiljaa, uusia hän alkoi käydä Chicagon Foster-ammattikoulua, Chicagon alueella. Itse asiassa Bo alkoi tulla levyjä on tippunut vähän ja otsikoissa ei hänen missä hän alkoi kiinnostua musiikista, joka sai melko suosituksi ja tieto tästä tuli Leonard ja nimeään näe. Jokin aika sitten hän teki kylläkin hyppimään – ja hän muodosti kadunkulmissa Phil Chessin korviin, jotka häntä ensimmäisen jonkin verran huomiota saaneen LP:n Muddy soittelevan trion, soittaen itse vielä kuitenkin kerran kuultuaan heti kiinnittivät hänet Chess- Watersin ja Little Walterin kanssa. viulua. 17-vuotiaana hän alkoi opetella kita- levymerkilleen heinäkuussa 1955. ransoittoa ja kokeili myös pasuunaa baptistien Bo tuli Chessin studioille Jeromen ja Frankin Paul Robertson & Mike Leadbitter soittokunnassa. – Hey Baby (f) – Love Me Baby (f) – Crying At (e) – Sugar Mama (d) – Clouds In My Heart The Station (g) – Bye Bye Baby (a) (b) – May I Have A Talk With You (d) – Got My Mojo Workin’ (b) – Don’t Know Which Way To (a) Memphis Slim p/voc, T-Bone Walker g, Willie Go (c) – 19 Years Old (b) Dixon b, Jump Jackson d. Hampuri 18/10 -62, kuten myös kaikki seuraavat. (a) Muddy Waters, Willie Dixon & Buddy Guy Bluesin harrastajankin rahatilanne voi olla kireä (b) Instrumentit kuten ed., mutta Walker voc. voc, Gerry Gibson ten, Donald Hankins bar, Otis – mutta halut hankkia uusia levyjä on jatkuva. (c) Sonny Terry voc/hca, Brownie McGhee g, Spann p, Buddy Guy g, Jack Myers bg, Fred Tässä suosittelemme viisi halvoilla levymerkeillä Walker p, Dixon b. Below d. Copa Cabana Club, Chicago 26/7 -63. saatavissa olevaa kokoelmalevyä, joitten skaalan (d) Kuten (a) minus Walker. (b) Muddy Waters voc, säestys sama. luulisi olevan suht. koht. mukava. Ace of Clubs (e) John Lee Hooker voc/g, Walker p, Dixon b, (c) Buddy Guy voc, säestys sama. maksaa Suomessa 16 mk (Englannissa 23s. Jackson d. (d) Howlin’ Wolf voc, säestys sama. 4d. miinus liikevaihtovero Suomesta tilatessa), (f) Shakey Jake voc/hca, Slim p, Walker g, Dixon (e) Sonny Boy Williamson voc/hca, Lafayette Polydor Special 16 mk (22s.), Xtra 22 mk (! – b, Jackson d. Leake p, Matt Murphy g, Milton Rector bg, Al Englannissa vain 21s. 6d.), Marble Arch 12 mk (g) McGhee g/voc, Slim p, Dixon b, Jackson d. Duncan d. Chicago 16/1 -63. (12s. 6d.) ja Realm 20 mk (häh? – Englannissa vain 22s. 6d.). En ole varma ovatko hinnat Eng- Ensimmäinen Folk Blues -kiertue, jota monet Jostain käsittämättömästä syystä on Chess lannissa enää yhtäpitävät antamieni kanssa, pitävät myös parhaimpana, lähetettiin Euroop- tätä levyä aikoinaan valmistellessaan lätkäissyt devalvaatio ehkä nosti niitä shillingin-pari. Levyt paan vuonna 1962. Kiertueen jäsenet muo- studiossa äänitetyn Sonny Boy -uran, johon saa edullisesti esim. Tandylta (273 Hagley Road dostivat silloin huomattavasti yhtenäisemmän on lisätty päälle yleisön ääniä, keskelle Copa West, Birmingham 32, England) – tiedustelkaa kokonaisuuden kuin viime vuosina. Tämä levy Cabana -klubissa äänitettyä pienoisfestivaalia, etukäteen varmuuden vuoksi. on äänitetty erään illan esityksestä Hampurissa jossa Muddy Waters, Howlin’ Wolf ja Willie Di- ja ainoa moitteen aihe lienee kiertueen nimessä xon ovat vierailevina vokalisteina säestäjinään 1 olevan sanan Folk velvoittamana ohjelmistoon Buddy Guyn silloinen yhtye Muddyn pianistilla RAW BLUES (Ace of Clubs ACL/SCL 1220) otettu ”Stewball”. vahvistettuna. Tutut ja tunnustetut nimet taan- Pretty Girls Everywhere (a) – Burn Out Your nevat teillekin, että kyseessä on huippuluokan Blind Eyes (f) – Calcutta Blues (c) – Long Night 3 moderni blueslevy. (g) – Country Boy (b) – You Got Good Business THE MIKE RAVEN BLUES SHOW (e) – Lonely Years (h) – Evil Woman Blues (k) – My (Xtra 1047) 5 Home In The Delta (b) – Milkman Strut (j) – 24 Levee Camp Moan (a) – Matchbox Blues (b) LIVIN’ WITH THE BLUES Hours (d) – Roll Me Over (e) – Bernard Jenkins – Walk Right In (c) – Four Until Late (d) – Cow (CBS Realm RM 52209) (i) – You’re Gonna Need My Help (b) Cow Blues (e) – Low Friends (f) – See See Rider Livin’ With The Blues (a) – Kidman Blues (b) – (g) – Willie Mae Blues (h) – The Sky Is Crying When My Wife Quit Me (c) – Trying To Change (a) Otis Spann p/voc, Muddy Waters, Eric Clap- (i) – I’m Gonna Lay Down My Heavy Load (j) My Ways (d) – I’m A Country Boy (e) – She Don’t ton g, Ransom Knowling b, Little Willie Smith d. – Don’t Treat That Man The Way You Treat Me Treat Me Good No More (f) – Orpan Boy Blues Lontoo 4/5 -64. (k) – Knocking At Your Door (l) (g) – Poor Little Angel (h) – Gotta Get Together (b) Kuten ed. miinus Clapton. (i) – A To Z Blues (j) – You’re Gonna Weep And (c) Champion Jack Dupree p/voc, John Mayall (a) Texas Alexander voc, Lonnie Johnson g. New Moan (k) – That Mean Old Train (l) hca, Clapton, Tony McPhee g, Malcolm Pool bg, York 12/8 -27. Keef Hartley d. Lontoo, syksy 1965. (b) Blind Lemon Jefferson voc/g. Chicago 14/3 (a) Brownie McGhee voc/g, Ernest Hayes p, (d) Kuten ed. miinus Clapton. -27. Roy Gaines, Carl Gaines g, Al Lucas b, Bobby (e) Curtis Jones p/voc, kaksi tuntem. g. Lontoo, (c) Cannon’s Jug Stompers: Gus Cannon bjo/jug/ Donaldson d. New York 22/9 -58. marrask. 1963. voc, Hozea Woods bjo/voc/kazoo, Noah Lewis (c) John Lee Hooker g/voc, Eddie Kirkland g, (f) Mayall g/voc. hca. Memphis 1/10 -29. tuntem. b & d. Chicago -52. (g) Stevie Winwood org, Mayall g, John McVie (d) Robert Johnson voc/g. Dallas 19/6 -37. (d) St. Louis Jimmy (Oden) voc, Sunnyland Slim bg, Aynsley Dunbar d. (e) Speckled Red voc/p. Kööpenhamina 19/7 -60. (Albert Luandrew) p, tuntem. b & d. Chicago 1952. (h) Clapton g, Mayall hca/voc. (f) Victoria Spivey voc/ukulele, Pat Wilson d. New (e) Pee Wee Hughes voc/hca, tuntem. voc, g (i) Clapton g, Mayall p. York 18/10 -62. & d. Noin -49. (j) Mayall p. (g) Leadbelly voc/g. New York 23/1 -35. (f) Curley Weaver g/voc, Blind Willie McTell (?) (k) Peter Green g/voc, Mayall p. (h) Big Bill Broonzy voc/g. Kööpenhamina 4/5 -56. g. New York n. -49. (i) Sonny Boy Williamson voc/hca, Matthew (h) Dennis McMillan g/voc. 1949. “Raw Blues” on melko kirjava muilta LP:iltä yli jää- Murphy g. Kööpenhamina 1/11 -63. (i) Frank Edwards voc/hca, tuntem. g. Noin 1952. neitä kappaleita sisältävä kokoelma, mutta siitä (j) Brownie McGhee voc/g. New York 1955. (j) Peg’n Whistle Red (Blind Willie McTell) g/voc. huolimatta tai ehkä juuri sen takia suositeltava. (k) Lightnin’ Hopkins voc/g. Bird Lounge, Hous- New York (?) n. -49. Peter Greenin laulu ja soitto kuulostaa jotenkin ton, Texas 1964. (k) David Wylie g/voc. Noin 1949. teennäiseltä ja Champion Jack Dupree -urat (l) Elmore James voc/g, J.T. Brown ten, Johnny (l) Papa Joe Lightfoot voc/hca, Guitar Red (Paul ovat hieman raskaita, mutta muuten on LP:n anti Jones p, tuntem. g & d. Chicago 1960. Johnson) g, tuntem. p & d. New Orleans. hyvää. Stevie Winwood esiintyy myös Elektra- LP:llä ”What’s Shakin’” samalla salanimellä Steve Mike Ravenin 2-tuntinen R&B-show Radio Hieman tuntemattomampia nimiä ja jonkin verran Angelo, jota ei arvaisi ellei tietäisi. ”Main Stream” 390:ssa oli aikanaan yksi Englannin suosi- tiedoiltaan hämäriä sodanjälkeisiä levytyksiä paljastuu kuitenkin helposti Muddy Watersiksi tuimpia. BBC:n Radio Onessa on Mikellä nyt sisältää tämä kokoelma. Brownie McGhee on hänen ryhtyessä laulamaan kappaleessaan samanlainen tosin vain viikottainen ohjelma, levyttänyt ilman Sonny Terryä ja John Lee Hooker ”You’re Gonna Need My Help” vaikkei hänellä jollaisen muotoon tämä LP:kin on tehty. Presti- on jo vahvasti siirtymässä vanhasta akustinen ollut edes mikrofonia edessään. ge- ja Storyville-LP:iltä poimittu korkeatasoinen kitara/kantapään koputus -vaiheestaan nykyaika- materiaali on aikajärjestyksessä ja Mike kertoo na yleiseen soolo/rytmi/basso/rummut -kuvioon. 2 urien välissä kappaleista ja niiden esittäjistä Sunnyland Slim on edelleen mukana kuvassa, ORIGINAL AMERICAN FOLK BLUES lyhyesti ja asiallisesti. levytti jokin aika sitten Canned Heat -yhtyeen FESTIVAL (Polydor Special 236 216) kanssa ja teki juuri Chicagossa käyneen Mike We’re Gonna Rock (a) – I Wanna See My Baby 4 Vernonin Blue Horizon -levymerkille oman LP:n. (b) – I’m In Love (b) – I’m Crazy ‘Bout My Baby FESTIVAL OF THE BLUES St. Louis Jimmy, Memphis Minnie ja Blind Willie (c) – Stewball (d) – Let’s Make It Baby (e) – Shake (Marble Arch MAL 724) McTell ovat myös tuttuja nimiä. It Baby (e) – Night Time Is The Right Time (e) Wee Baby Blues (a) – Sitting And Thinking (b) – Worried Blues (c) – Bring It On Home Waldemar BLUES SECTION

Tässä eräs kerta kuulimme, että Blues Section Blues Newsin ilmoitustehon ja lukijoiden kiin- oli tulossa Valkeakoskelle kuuluisalle Kirjaslam- nostuksen selvillesaamiseksi sekä edes jotenkin men tangolavalle, joten päätimme, että nyt oli EERO tästä lehdestä hyötyäkseen myy Waldemar otettava selvää onko sellaista olemassakaan hyväksyy sen, että jazzmuusikot soittavat joukon hyväkuntoisia tai lähes käyttämättömiä kuin suomalainen bluesmuusikko. Mikäs sii- popyhtyeissä. Kysymyshän on rahasta, mutta singlejä KAHDELLA MARKALLA! nä – tähtireportterimme RATSI pantiin asialle. tavallaan muustakin: pakon edessä on moder- Baby Love, Stop in the Name of Love, Back in Kiireessä keksittyjen ja hyttysten ahdistamana nissa popyhtyeessä soittaminen mieluisampi My Arms Again, Nothing But Heartaches, My Hasselle (Walli) ja Eerolle (Koivistoinen) tehtyjen vaihtoehto kuin esim. jokin tanssimuusikon ura. World Is Empty without You, You Keep Me Han- kysymysten pohjalta näkyy poka kirjuttaneenkin Pekka Pöyry sopii Eeron mielestä hyvin Islan- gin’ on, The Happening/SUPREMES, I’m Blue/ seuraavaa: derseihin – pari lisätorvea ei kuitenkaan olisi IKETTES, Soldier Boy/SHIRELLES, He’s Got pahitteeksi hänen tuekseen. Eero soittaa itse the Power/EXCITERS, Be My Baby, Baby I Love mielellään niin Blues Sectionissa kuin omassa You/RONETTES, Our Day Will Come/RUBY & triossaan, mutta trion etuna on se, että pystyy ROMANTICS, Shout/LULU & LUVVERS, He’s paremmin ilmaisemaan itseään. Eero kuitenkin So Fine/CHIFFONS, Cross Fire, Bon-Doo-Wah/ HASSE mainitsi, että on oikeastaan tyhmää kysyä kum- ORLONS, Bernadette, 7 Rooms of Gloom/FOUR kertoi heti aluksi iloisen uutisen suomalaisille massa hän soittaa mieluummin: Blues Sectionin TOPS, Charlie Brown/COASTERS, Up on the jazzin ystäville: hän on kiinnostunut jazzmuusikon ja Eero Koivistoisen trion musiikki eroavat niin Roof/DRIFTERS, Amen/IMPRESSIONS, Won- urasta ja aikookin ryhtyä jazz-kitaristiksi kunhan paljon toisistaan, ettei vertailu kannata. Blues derful Wonderful/TYMES, River Deep Mountain on lopettanut musiikkiopintonsa – se vielä vuosi Section on Eeron mielestä Suomessa eniten High/IKE & TINA TURNER, Slippin’ And Slidin’/ sitten tapeetilla ollut iltaoppikoulun käynti on kyllä edistänyt jazzin ja popin lähentymistä; muualta BARBARA GREENE, Ride/DEE DEE SHARP, taaksejäänyttä elämää, mutta Hasse opiskelee voi vastaavasti mainita erityisesti Gary Burtonin My Guy/MARY WELLS, You’re No Good/BET- nykyään tiiviisti kitaran- ja pianonsoittoa. Sibe- ja miksei monia muitakin. TY EVERETT, Summertime/BILLY STEWART, lius-akatemia kuuluu tulevaisuudennäkymiin. Musiikki on Suomessa keskittynyt liikaa Nine Pound Steel/JOE SIMON, Uptight/STE- Ennen pitkää voivat maamme harvalukuiset Helsinkiin. Eero sanoi maassamme olevan VIE WONDER, In the Midnight Hour/WILSON jazz-kitaristit siis odottaa riveihinsä uutta valiota. monia hyviä maaseutumuusikoitakin, jotka eivät PICKETT, Duke of Earl/GENE CHANDLER, Maamme kitaristeja Hasse ei juuri kehu: pop- kuitenkaan pääse esiin kykyjään vastaavalla Good Times, Shake/, Aware of kitaristit ovat surkeita, eikä jazz-kitaristienkaan tasolla, koska eivät tule tai pääse Helsinkiin Love/, The Matador/MAJOR kohdalla tohdi puhua mistään korkeasta tasosta. soittamaan. Esim. Turussa on Eeron mielestä LANCE, You Never Can Tell/CHUCK BERRY, Lo- Jazzareitten puolustukseksi on kuitenkin todet- Suomen paras trumpetisti Tapani Luuppala, ver Please/Clyde McPhatter, Hey Girl/FREDDIE tava, ettei Suomessa ole kuten suuressa maa- joka – ainakin kansan keskuudessa – on melko SCOTT, Don’t Play That Song, Here Comes the ilmassa jazz-klubeja, joissa muusikot voisivat tuntematon. Ei sovi unohtaa myöskään tam- Night/BEN E. KING, Working in the Coal Mine/ kehittyä kanssakäymisen ja vaikutteiden kautta. perelaisia, puhaltaja Kari Komppaa ja pianisti LEE DORSEY, Blueberry Hill, Three Nights a Herbert Katz on Hassen mielestä maamme paras Raimo Rantasta. Week, Who Cares/FATS DOMINO, Bonnie B, jazz-kitaristi – tosin hän on lopettelemassa, mikä Maamme parhaana jazz-kokoonpanona High School Confidential/JERRY LEE LEWIS, on Hassenkin mielestä vahinko. Myös Heikki Eero pitää Pekka Pöyryn kvartettia, jonka hän Right Here on Earth/GENE VINCENT, Bad Blood/ Laurila on Hassen mieleen. Ulkomaisia suosik- sanoi koostuvan tasaisen hyvistä muusikoista. PARAMOUNTS, Mystic Eyes, Gonna Dress in keja ovat juuri kuollut Wes Montgomery, ennen Triostaan hän tässä vaiheessa vaikeni, mutta Black/THEM, Hi Lili Hi Lo, Willow Weep for Me/ Paul Butterfieldin bluesbändissä ja nykyään muitten lausuntojen avulla suoritetun ynnä- ALAN PRICE SET, Got to Get You into My Life/ omassa yhtyeessään Electric Flag vaikuttava laskun jälkeen saamme tulokseksi: Eero pitää CLIFF BENNETT & REBEL ROUSERS, Big Time Mike Bloomfield sekä Gary Burtonin kvartetin Pekka Sarmantoa Suomen parhaana basistina Operator/ZOOT MONEY’S BIG ROLL BAND, In ex-poppari Larry Coryell. ja Reino Lainetta Suomen parhaana rumpalina the Meantime, Like We Used to Be, Something/ Kuten aina Blues Sectionia haastatellessa, – ja itse Eerohan katsottiin viime vuonna Yrjö- GEORGIE FAME & BLUE FLAMES, Dynamite, puhe kääntyi Jim Pembrokeen. Hänestä ei Has- patsaan arvoiseksi. Eero pitää kaikenlaisesta Willie and the Hand Jive/CLIFF RICHARD & sella ollut juuri muuta kuin hyvää sanottavaa: Jim jazzista, kunhan soitannossa on jotain pohjaa. SHADOWS. on hyvä studiomuusikko, hyvä sanoittaja ja hyvä Swing ja bebop ovat lähinnä sydäntä, itse hän säveltäjä. Heikkoutena on Jimillä häntä Frank soittaa mieluiten modernia bebopia. …Ja EP-levyjä NELJÄLLÄ MARKALLA: Robsoniin verratessa se, että hänen äänensä ei Blues Sectionin tulevaisuudensuunnitelmis- Yes Indeed ym./ISLEY BROTHERS, I’ll Take lavalla ole yhtä voimakas kuin Frankin. Yhteistyö ta Eero kertoi, että tulossa on LP, joka eroaa You Home/DRIFTERS, Um Um Um Um Um/ Jimin ja Sectionin välillä jatkuu, vaikka laulut edellisestä melkoisesti: Tällä levyllä käytetään MAJOR LANCE, At Home with SCREAMIN’ on laulettu – uudella LP:llä on mukana Jimin suurempia orkestereita ja se tulee olemaan JAY HAWKINS, I Do Just What I Want/JAMES sävellyksiä. monipuolisempi ja parempi kuin edellinen, BROWN, Mr. Soul/SAM COOKE, I’m Gonna Get Uuden lehtemme synnytystuskissa haastatte- jota Eero pitää yksitoikkoisena ja jonka hän Married/LLOYD PRICE, She’s Got It ym./LITTLE lijaa tietysti kiinnosti Hassen mielipide maamme ei katso edustavan Blues Sectionin musiikkia RICHARD, Brubeck Meets Rushing/JIMMY pop-lehdistöstä. Vastaus oli ytimekäs: Surkeaa parhaimmillaan. Ulkomaille ei yhtye tule paljon RUSHING, Hurt/TIMI YURO, Little Bitty Pretty on – ei asiaa, ei asiantuntijoita, tuskin paljon matkustelemaan, vaikka kiinnostusta olisikin One ym./PARAMOUNTS, Fats for Fame, Get musiikkiakaan. Juuri asiantuntijoiden puutetta – korkeintaan Ruotsiin. Erityisesti Eeron tekisi Away/GEORGIE FAME & BLUE FLAMES, Cliff Hasse pitää suurena vikana, mutta ilmeistä on, mieli matkata itäblokin maihin, joista hän uskoo No. 1 (“live”-äänitys v:lta 1959 – 6 villiä rokkia)/ ettei maassamme kannata olla korkeatasoinen löytyvän harrasta kuulijakuntaa – näin asia CLIFF RICHARD & DRIFTERS! asiantuntija sen paremmin kuin korkeatasoinen muuten lieneekin. soittajakaan – tässä syy puutteeseen. Lisäksi kuluneempia singlejä MARKALLA: Waldemar, Rauno ”Ratsi” Iivonen Pelkän bluesin soittaminen ei Hassen mie- You Can’t Hurry Love/SUPREMES, Reach out lestä ole tarkoituksenmukaista, vaikka yhtyeen I’ll Be There, Standing in the Shadows of Love/ nimi vahvasti viittaakin tähän suuntaan. Yhtye FOUR TOPS, Soul & Inspiration/RIGHTEOUS soittaa loppujen lopuksi suhteellisen vähän BROTHERS, Spring Fever/VELVETS, I Can’t puhdasta bluesia – paremminkin sen johdan- Ensi numerosta lähtien tullaan yksi (1) sivu omis- Stop Loving You/RAY CHARLES, Locomotion/ naismuotoja sekä tietysti sitä Suomen nuorison tamaan lukijoiden ilmoituksille, joten toimikaapa LITTLE EVA, Big Beat/FATS DOMINO, Be- niin ihannoimaa avantgarde-jazzia. Nykyistä nopeasti, jos haluatte tiedoituksenne mahtuvan Bop-A-Lula, Lotta Lovin’, Crazy Times/GENE kaupallisemmalle linjalle yhtye ei lähde: Esim. jo seuraavaan Blues Newsiin. Rubriikit ovat VINCENT, Teenage Letter, Lewis Boogie/JERRY tanssimusiikkia tuskin soitettaisiin, vaikka toi- LÖYDETTY, KADONNUT, PAIKANHAKIJOITA, LEE LEWIS, Michael/GENO WASHINGTON meentulo olisi kuinka varma tahansa. Ja tuleehan HALUTAAN OSTAA, KUULUTUKSIA, HUU- & RAM JAM BAND, I Wanna Be Your Man/ Blues Sectionin nykyisellä musiikillakin toimeen. TOKAUPPOJA, SEKALAISTA, KOKOUKSIA, ROLLING STONES, Yeh Yeh/GEORGIE FAME Bluesin tulevaisuudesta Suomessa Hasse sanoi, MYYTÄVÄNÄ, HUVEJA, KUOLLEITA JA PAIK- & BLUE FLAMES. että se ei koskaan tule menestymään hyvin sen KOJA AVOINNA. Alla malliksi yksi MYYTÄVÄNÄ. paremmin kuultavana musiikkina kuin luettavana Huomatkaa, että muista kuin lehtemme alaan HUOM! Älkää lähettäkö rahaa, vaan lista halu- lehtenäkään, mutta ehkä joten kuten – kiitos kuuluvista levyistä julkaisemme vain esim. tiedot: amistanne levyistä, niin levyt tulevat postienna- pienen, mutta innostavan harrastajapiirin. 6 pop- ja 7 jazz-levyä myytävänä, pyytäkää kolla. Jos eivät tule, on ne jo myyty. Osoite oli: luettelo. Jne. Ja nyt kynä käteen. J. Wallenius, Kirjaskatu 2 D 72, Valkeakoski. USA:SSA ON JULKAISTU Soul Clan -nimisen THE NICE: America – The Diamond Hard Blue Tämä on kekseliäs – ja ideat on osattu toteuttaa lauluyhtyeen (jäsenet: Solomon Burke, Don Apples Of The Moon (Immediate IM 068) Ei söhlimättä. Dig Steve. Covay, Ben E. King, Arthur Conley ja Joe Tex) luulisi, että tämä rohkea improvisaatio olisi ”West single ”Soul Meeting” ..... Junior Wells ja Buddy Side Storysta”. P.P. Arnoldin entinen taustayhtye WILLIAM BELL: Every Man Oughta Have A Wo- Guy soittavat pitkästä aikaa yhdessä Newportin täyttää vihdoinkin ne lupaukset, jotka sanoivat man – Tribute To A King (Stax 601 038) A-puoli folk-festivaaleilla 24.7. ….. Ennen oman Victor Nicen olevan yksi Englannin luomiskykyisimmis- on A-puoli Amerikoissa ja B-puoli on A-puoli Brox Blues Train -yhtyeen omannut Victor Brox tä. Jos ei tämä ole hitti, niin mikä? Englannissa. A-puoli on se vanha tarina – William nykyään Aynsley Dunbarin urkuri ….. Kuvitelkaa: tosin kertoo sen hyvin – ja B-puoli on omistus Helluntaina käännytettiin Bluesbreakers-fanit, THE ROLLING STONES: Jumping Jack Flash – Otis Reddingille. He's Got Soul! joilla ei ollut kravattia, takaisin erään tanssipaikan Child Of The Moon (Decca F 12782) Sitten ”Paint ovelta Englannissa ….. It Blackin” ei yhdessäkään Stones-singlessä ole TIMI YURO: Something Bad On My Mind – Wrong ollut yhtä vahvaa jujua kuin tässä. Näin hyvin (Liberty LBF 15092) Sielukkuutta sähisevällä JERRY LEE LEWISIN LP:llä ”Soul My Way” (Mer- ei Bill Wyman ole ollut esillä ”I’m A King Been” Timi-tytöllä oli seitsemän vuotta sitten pari lois- cury MCL 20117) mukana mm. Roy Orbisonin jälkeen. Näin hyvää R&B:ta eivät Rollarit ole tavaa hittiä, ”Hurt” ja ”I Apologise”, sitten alkoivat ”Dream Baby”, First Editionin ”Just Dropped In esittäneet pitkiin aikoihin! menestyslevyt vähitellen vähentyä – mutta ei (To See What Condition My Condition Was In)” hyvät levyt. Nyt hän yrittää comebackia, eikä sekä Roy Headin ”Treat Her Right” ….. Todella DUSTY SPRINGFIELD: I Close My Eyes And tätäkään levyä tarvitsisi muuta kuin pari kertaa edullinen: ” and the Miracles’ Count To Ten – No Stranger Am I (Philips BF soittaa radiossa, niin johan... Ai ei? Mutta minä Greatest Hits” (Tamla Motown TML 11072), se 1682) Dusty on Timi Yuron ohella ainoa valkoi- pidän. sisältää 16 kappaletta, mm. ”You Really Got A nen tyttö, joka pääsee lähellekään Arethaa ja Hold On Me”, ”Shop Around”, ”Mickey’s Monkey” kumppaneita. Nyt ovat mahdollisuudet vieläkin BESSIE BANKS: Go Now – It Sounds Like My ja ”I Second That Emotion” ….. Mike Vernon, Blue paremmat – Dusty teki äskettäin levytyssopi- Baby (Soul City SC 105) Moody Blues -fanien Horizonin legendaarinen omistaja, toi äskeiseltä muksen ATLANTICin kanssa! Hän on tehnyt tulisi kuulla tämä – tämä on se alkuperäinen, Chicagon-matkaltaan tarpeeksi materiaalia sielukkaampaakin kuin tämä, mutta kyllä hän joka on julkaistu uudelleen Dave Godinin pikku LP:seen Sunnyland Slimilta, Johnny Shinesilta sentään on päätään muita pidempi nytkin. levykaupan omalla levymerkillä, ja jota on nyt ja Otis Rushilta ….. Al Kooper ei ole enää pitkään myyty kuusi kertaa enemmän kuin alkuperäisellä aikaan kuulunut Blues Projectiin ja nyt hän on MARVIN GAYE & TAMMI TERRELL: Ain’t Nothin’ levymerkillä. eronnut jo juuri huipulle nousemassa olleesta Like The Real Thing – Little Ole Boy, Little Ole kokoonpanosta BLOOD, SWEAT & TEARS ….. Girl (Tamla Motown TMG 655) Marvin Gaye on MARY WELLS: The Doctor – Two Lovers’ History puuhaillut niin paljon duettojen parissa – ensin (Stateside SS 2111) Entinen Tamla-tähti on läh- ENGLANNIN ENSIMMÄINEN BLUES-KOKOUS Mary Wellsin, sitten Kim Westonin ja nyt keveä- tönsä jälkeen levyttänyt jo useammalle yhtiölle, pidetään syyskuun 7. ja 8. päivänä Lontoos- äänisen Tammin kanssa – että omat levyt ovat mm. Atlanticille, mutta entisenlainen menestys sa – luennoitsijoina on mm. Paul Oliver, Mike välillä unohtuneet. Tässä kaunis melodia hyvin ei ole enää langennut hänen osakseen. Hänen Leadbitter, Mike Vernon, John Peel ja Derrick laulettuna. äänensä on ”My Guyn” ajoilta vähän madaltunut Stewart-Baxter ….. O.C. Smith, jonka levy ”Son ja kouliintunut. Ehdoton. Of Hickory Holler's Tramp” on nyt korkealla Eng- THE SMALL FACES: The Universal – Donkey lannin listalla, oli ennen Count Basien laulusolisti Rides A Penny A Glass (Immediate IM 069) THE SANDPIPERS: Quando M’Innamoro – I’ll ….. Count Basien laulusolisteista puheenollen: Yhtyeen ensimmäinen, ”Whatcha Gonna Do Remember You (A&M AMS 723) Jos nyt sitä Jimmy Rushing on allekirjoittaneen mielestä ’Bout It?” oli käytännöllisesti katsoen R&B:tä. tunnelmamusiikkia haluaa, niin miksei se voisi the greatest ….. Orlonsien laulusolisti Rosetta Sen jälkeen nyrpistin nenääni vuosia, mutta pari olla näin hyvää? E. H-dinck jää toiseksi. Hightower yrittää pinnalle Englannissa ….. Ja uraa ensimmäiseltä Immediate-LP:ltä sekä ”Tin loppujen lopuksi tunkee Waldemar tähän Top Soldier” lisäsivät jälleen kontolle pari pistettä. (Huom. Yllämainitut levyjen numerot koskevat Teninsä 10.7. ….. Englantia ja vain joissain tapauksissa myös Suomea.)