DOCSLIB.ORG

Pohjois-Karjalan HINKU-Lehti

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pohjois-Karjalan HINKU-Lehti Pohjois-Karjalan HINKU-lehti Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Toimitus: Anniina Kontiokorpi ja Anna-Maria Rauhala Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Vastavalo/Teemu Tretjakov kansi, Rauno Jussila s. 2-7, 20-21, Erno Nykänen s. 9 (ylärivi), Urpo Hassinen s. 9 (keskirivi oikealla) Anniina Kontiokorpi s. 9, 10-11, 16-17, Eija Hiltunen s. 14-15, Jouko Parviainen s. 18-19, Maaseudun sisivtysliitto s. 22-23 Painopaikka: Kopio Niini oy Painosmäärä: 2 500 kpl Materiaali: Cyclus offset ( 100% kierrätyskuidusta valmistettu paperi) HINKU – suuntana pienestä isompaan Uutiset Yhdysvalloista voivat taisiin ratkaisuihin on syytä jatkaa ja lia isommalle kunnalle ja päinvastoin. tuoda sellaisen tunteen, että ilmas- vahvistaa. Toinen mielenkiintoinen piirre on tonmuutoksen hillintä ei ole kas- Samalla kun Suomi hakee kii- se, että HINKU-kunnat muodostavat vualue lähitulevaisuudessa. Tosiasiat vaasti puhtaiden ratkaisujen alueel- monin paikoin yhtenäisiä maantie- kuitenkin puhuvat muuta. Maapallon ta uutta kasvua ja vientituloja, oman teellisiä alueita. Pohjois-Karjala on lämpötilassa on lyöty viime vuosina pesän on oltava kunnossa. Tässä näyttänyt tässäkin esimerkkiä. Maa- ennätyksiä peräkkäisinä vuosina, uu- mielessä nykyiset 36 HINKU-kun- kunnallinen HINKU on erityisen toi- siutuvaan energiaan investoidaan jo taa kunnianhimoisine päästötavoit- vottava kehityssuuntaus, sillä monet enemmän kuin fossiiliseen ener- teineen näyttäytyvät edukseen ja ilmastonmuutoksen hillintää palve- giaan, puhtaiden ratkaisujen maa- avittavat yhteistä ponnistelua. HIN- levat kustannustehokkaat ratkaisut ilmanmarkkinat kasvavat voimak- KU liittymiskriteereineen ja laajentu- löytyvät yli aluerajojen. kaasti, sijoitustoiminta suuntautuu misineen on jo herättänyt ansaittua Maakunnallisen HINKU:n kautta entistä enemmän kestäviin ratkai- mielenkiintoa maailmalla. Kansain- pystymme tekemään ilmastonmuu- suihin jne. välistä näkyvyyttä on tarkoitus vah- toksen haasteesta paremmin mah- Viime syksynä Suomessa ilmes- vistaa tulevaisuudessa. dollisuuden omalla kotiseudullemme tyneet selvitykset puhtaista ratkai- HINKU tuntuu kiinnostavan yhä ja koko Suomelle. Eikä sekään ole ol- suista kertoivat, että niihin on kannat- suurempia kuntia. Joensuu näytti täs- lenkaan hullumpi asia, että teemme tanut panostaa. Ne ovat pärjänneet sä esimerkkiä muulle Suomelle. HIN- jotain hyvää muullekin maailmalle ja muuta toimintaa paremmin ja siten KU:ssa on mukavaa, että pienikin tuleville sukupolville. Suomen hallituksen linjausta puh- kunta voi esimerkillään näyttää mal- JYRI SEPPÄLÄ professori Suomen ympäristökeskus HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja 2 HINKU HINKU 3 Hankkeella kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Miten kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on HINKU-verkoston kunnissa keskimäärin 29 %. Pohjois-Karjalassa on asetettu osaaminen ja innovaatiot. Tiekart- denlaisia toteutus- ja rahoitusmal- kannustanut Pohjois-Karjalan kuntia liitty- Pohjois-Karjalan edelläkävijäkuntien kunnianhimoisia ilmasto- ja ener- taraporttia laaditaan parhaillaan ja leja. Kohteet voivat toimia myös in- mään Suomen ympäristökeskus SYKEn koor- tueksi käynnistettiin syksyllä 2015 kolmivuo- giatavoitteita, joiden eteen työsken- sen tulisi valmistua kesäkuun lop- novaatioiden ja uusien tuotteiden dinoimaan Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU tinen Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Poh- nellään laajalla yhteistyörintamalla. puun mennessä. referenssikohteina. -verkostoon. jois-Karjalaa -hanke, jonka kautta HINKU Tavoitetilana on, että maakuntam- - Tässä työssä mielenkiintoisin- - Pohjois-Karjalassa liikkumi- HINKU-foorumissa on mukana tällä het- -toimintaa edistetään. Hanketta toteuttavat me energiantuotanto pohjautuu uu- ta on ollut hahmottaa kaikkien näi- nen perustuu hyvin vahvasti henki- kellä 36 kuntaa, joista yhdeksän on Poh- yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto siutuviin energialähteisiin ja fossiili- den painopisteiden valtavat raja- löautoiluun ja henkilöautokantam- jois-Karjalasta. Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Liek- ja Suomen ympäristökeskus SYKE. sen öljyn hyödyntämisestä luovutaan pinnat, jotka tarjoavat paljon uusia me on keski-iältään maan vanhinta. sa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Tohmajärvi ja Hankkeen tarkoituksena on edistää Poh- niin energiantuotannossa kuin liiken- mahdollisuuksia toimintojen tehos- Uusiutuvien vaihtoehtojen edistämi- Valtimo ovat sitoutuneet tavoittelemaan kun- jois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata teessä. Tavoitteeksi on asetettu myös tamiseksi ja uusien liiketoiminta- nen liikennesektorilla olisi keskeistä nianhimoista 80 % kasvihuonekaasupäästö- ja vähähiilistä maakuntaa. Tämä tapahtuu hiilineutraali maakunta. mahdollisuuksien käynnistämiseksi, tavoitteiden saavuttamisen kannalta, vähennystä kunnan rajojen sisäpuolella vuo- mm. lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, Osana Kohti öljyvapaata ja vähä- kertoo työtä vetänyt projektipäällikkö kertoo tutkija Anna-Maria Rauhala den 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. energiatehokkuutta, vähentämällä kasvihuo- hiilistä Pohjois-Karjalaa -hanketta on Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karja- Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Tavoite on osana Pohjois-Karjalan maakun- nekaasupäästöjä, etsimällä hyviä käytäntö- viimeisen vuoden aikana järjestetty lan maakuntaliitosta. Tiekarttaa on laadittu Poh- taliiton kestävän kehityksen yhteiskuntasi- jä maakunnasta. Lisäksi vahvistetaan clean- useita työpajoja. Niissä on pohdittu Tiekarttatyön pohjalta käyn- jois-Karjalan maakuntaliiton, Suo- toumusta laajennettu koskemaan koko maa- tech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvit- nistetään syksyllä muutaman esi- men ympäristökeskus SYKEn ja Kare- kuntaa. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on tarjonnan kohtaamista muun muassa uuden- tavia toimenpiteitä kuuden eri pai- merkkikohteen tarkempi suunnitte- lia-ammattikorkeakoulun toimesta. päästöjä vähennetty yhteensä 27 % ja kaikissa laisilla kokeilulla, kuten yhteishankinnoilla. nopisteen osalta: energia, liikenne, lu. Kohteiden tulisi olla kansallisesti Tiekartta julkaistaan kesällä maankäyttö ja asuminen, kiertota- ja kansainvälisesti mielenkiintoisia hankesivuilla www.pohjois-karja- lous, biotalous ja luonnonvarat sekä ja niihin tulisi pyrkiä löytämään uu- la.fi/hinku Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Pohjois-Karjala 12 10 8 Jätehuolto 6 Maatalous Tieliikenne tCO2e/asukas 4 Fossiiliset polttoaineet Sähkö Hanke: www.pohjois-karjala.fi/hinku 2 HINKU-foorumi: www.hinku-foorumi.fi/fi-FI 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pohjois-Karjala yht 4 HINKU HINKU 5 Ilmastotyön verkostolla kovat tavoitteet Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) on Suo- Yhteistyöllä ja viestinnällä on myös suuri roo- men ympäristökeskuksen koordinoima paikallisen li. Tietoa hyvistä käytännöistä ja ideoista jaetaan ilmastotyön verkosto, jossa kunnat, elinkeinoelä- Hinku-foorumin nettisivuilla hinkufoorumi.fi, vies- mä, kuntalaiset, tutkimuslaitokset ja asiantuntijat tintäverkoston kautta sekä säännöllisissä tapaa- ideoivat ja räätälöivät ratkaisuja kasvihuonekaasu- misissa. Kuntien lisäksi mukana on noin 40 yri- päästöjen nopeaan vähentämiseen. Hinku-kun- tysyhteistyökumppania. Tiedon jakamisen lisäksi tien tavoitteena on vähentää kunnan kasvihuo- yhteistyö näkyy myös esimerkiksi yhteisissä kimp- nekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta pahankinnoissa. vuoteen 2030 mennessä. Hinku käynnistyi Suomessa vuonna 2008 aluksi viiden kunnan kokeiluhankkeena. Tällä het- kellä verkostossa on 36 kuntaa ja niiden yhteen- laskettu asukasmäärä on 678 000. Hinku-verkostoon kuuluvat kunnat ovat vä- hentäneet kasvihuonekaasupäästöjään keski- määrin 29 prosenttia. Kunnat ovat siirtyneet fos- siilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta on paran- Linkkejä https://bestepi.wordpress.com/secure-suomessa/ nettu ja sähkönkulutusta on vähennetty toiminta- http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/painoalat-ja-teemat/kestavat-energiaratkaisut-ja-materiaalit tapoja muuttamalla. Päästöjen vähentämisen lisäksi verkoston ta- voitteena on kehittää alueiden cleantech-osaa- mista, biotaloutta sekä edistää alueiden elinvoi- maisuutta. Pohjoiskarjalaisen Karelia-am- ympäristötekniikan insinöörejä sekä jär- ja arktiksen -ohjelmarahoituksen avul- Hinku-verkosto tuo uudella tavalla kunnat, mattikorkeakoulun asiantuntijat toimi- jestetään uusiutuvan energian ylempää la energiatehokkuutta ja kestäviä ener- kuntalaiset, yritykset ja asiantuntijat yhteen tavoit- vat tiiviissä yhteistyössä maakunnan ammattikorkeakoulutusta. Valmistuvat giaratkaisuja on edistetty alueella jo yli telemaan samaa yhteistä päämäärää. Hinku-ver- HINKU-toimijoiden kanssa. Karelian insinöörit osaavat kehittää yritysten toi- vuosikymmenen ajan usealla miljoonal- kostoon liittyminen edellyttää kunnanvaltuus- tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- mintatapoja energiatehokkaammiksi ja la eurolla ja kansainvälisiä vieraita käy ton päätöstä, mikä on ollut yksi merkittävimmistä toiminnan avulla kehitetään energia- ympäristöä säästäviksi, suunnitella uu- ihmettelemässä maakunnan ratkai- syistä ilmastotyön menestymiselle. Tuloksia syn- tehokkuutta parantavia ja ympäristöä siutuvan energian ratkaisuja sekä ana- suja säännöllisesti. Yksi tuoreimmis- tyy, kun kunnanjohto on sitoutunut hankkeeseen. säästäviä innovaatioita ja koulutustoi- lysoida ympäristön tilaa. Opiskelijat ta kiinnostuksen kohteista on Sirkka- minnan kautta kasvatetaan maakunnan saavat opintojensa
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • 1(9) PÄÄTÖS Annettu Julkipanon Jälkeen Kaivnro: 11.4.2019 1852
    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1(9) PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen KaivNro: 11.4.2019 1852 PÄÄTÖS KAIVOSLUVASSA ANNETTAVIEN YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISISTA MÄÄRÄYKSISTÄ Kaivospiirin haltija Mondo Minerals B.V. Amsterdam Alankomaat Yhteystiedot: Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL 603 87101 Kajaani puh. 010-56211 Kaivospiiri Vuonos (KaivNro 1852) Sijainti Outokumpu (kaivospiirin kartta on esitetty liitteessä 1) PÄÄTÖS Turvallisuus-ja kemikaalivirasto antaa Mondo Minerals B.V. :lle päätöksen kai- vosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisista määräyksistä koskien Vuonos -kaivospiiriä (KaivNro 1852). Perustelut: Kaivoslaki 52 §, 125 § ja 181 § Peruste määräysten tarkistamiselle Kuulemisen peruste: KHO päätös 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päätöksellään 24.6.2014 antanut Vuonoksen kaivospiiriä koskien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset mää­ räykset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen 21.3.2016 (nro 16/0079/3) mukaisesti päätöksen 24.6.2014 lupamääräys 3 on kumottu ja palautettu Turvalli­ suus-ja kemikaalivirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Mondo Minerals B.V. valitti päätöksestä. KHO antoi päätöksen 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Turvallisuus-ja ke­ Helsinki Tampere Rovaniemi Vaihde 029 5052 00( mikaalivirasto PL 66 (Opastinsilta 12 B) Yliopistonkatu 38 Valtakatu 2 www.tukes.fi 00521 Helsinki 33100 Tampere 96100 Rovaniemi [email protected] Y-tunnus 1021277-9 2(9) KaivNro: 1852 Kaivosviranomainen kuulutti ja käsitteli uudelleen päätökseen 24.6.2014 liitty­ neen lupamääräyksen 3. Kuulemisen peruste on ollut kaivoslain (621/2011) 52.3 §, 108 § ja 109 §. Kaivosviranomaisen katselmus Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018 Kuulemisasiakirjassa esitettiin ote kaivosviranomaisen katselmuksesta Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Lasten Ja Nuorten Hyvinvointisuunnitelma 2019 2022
    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019─2022 Kunnanhallitus 3.12.2018 § 247 Valtuusto 17.12.2018 § 82 Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä. Tommy Tabermann Sisältö 1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1 2. Suunnitelmaa ohjaavat arvot, lait ja asiakirjat .......................................................................................... 2 2.1. Keskeiset lait ja asetukset .................................................................................................................. 2 2.2. Kuntastrategia ja muut ohjaavat asiakirjat........................................................................................ 3 2.3. Edellisen suunnitelman arviointi ....................................................................................................... 5 2.4. Lapsivaikutusten arviointi .................................................................................................................. 7 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila .................................................................................................... 8 3.1. Väestö ja asuminen ......................................................................................................................... 10 3.2. Terveys, kehitys ja oppiminen ......................................................................................................... 13 3.3. Fyysinen kasvuympäristö ................................................................................................................
    [Show full text]
  • KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - Toimintaohjelma
    Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - toimintaohjelma Joensuun seudun ops2016 1 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi Sisällys 1 Lähtökohdat ja tavoitetila ………………………………………………………………………………….. 3 2 Nykytilan kuvaus ………………………………………………………………………………………………...5 3 Toimintaohjelma ………………………………………………………………………………………………… 5 3.1 Ekologinen ja taloudellinen kestävyys ……………………………………………. 5 3.2 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys …………………………………………….. 7 3.3 Kestävä elämäntapa oppimisen kohteena………………………………………. 9 4 Kestävän elämäntavan toiminnan organisointi, koordinointi ja arviointi…………….. 11 5 Oppimateriaalia ja linkkejä kestävän elämäntavan opettamisen tueksi………………. 11 Liite 1. Suunnittelulomake 2 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi 1 Lähtökohdat ja tavoitetila Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvoperusta Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvot ovat oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Arvot näkyvät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun arjessa oppimisen ilon luomisena, hyvinvoinnin lisäämisenä ja vastuullisen toiminnan toteuttamisena. Oppimisen ilon löytämistä Oppimista tapahtuu kaikkialla Aktiivista ja kriittistä tietojen ja taitojen hankkimista Oppimista vuorovaikutuksessa Oppimisen arviointia, OPPIMINEN yhdessä ja yksin Elinikäistä oppimisen intoa Tasavertaisia mahdollisuuksia oppilashuollon palveluihin Terveellisen elämäntavan edistämistä Tunnetaitojen oppimista ja kiusaamisen vastaista
    [Show full text]
  • OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU and NORTH KARELIA, FINLAND
    Policy Highlights OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU AND NORTH KARELIA, FINLAND About the OECD The OECD is a unique forum where governments work together to address the economic, social and environmental challenges of globalisation. The OECD is also at the forefront of efforts to understand and to help governments respond to new developments and concerns, such as corporate governance, the information economy and the challenges of an ageing population. The Organisation provides a setting where governments can compare policy experiences, seek answers to common problems, identify good practice and work to co-ordinate domestic and international policies. About CFE The Centre for Entrepreneurship, SMEs, Regions and Cities helps local, regional and national governments unleash the potential of entrepreneurs and small and medium-sized enterprises, promote inclusive and sustainable regions and cities, boost local job creation and implement sound tourism policies. About this booklet This document summarizes the key findings of OECD (2019), OECD Mining case study: Outokumpu and North Karelia, OECD Publishing, Paris. The full publication will be available at http://www.oecd.org/regional/regional-policy/mining-regions-project.htm This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries and to the name of any territory, city or area. Photo credits: ©Getyyimages, @Outokumpu Mining Museum For more information: http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/ │ 1 Introduction This policy highlight provides a summary of the first OECD Mining Regions and Cities Case Study. The Case Study focuses on the region of North Karelia and the municipality of Outokumpu in Finland.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • POKAT 2021: North Karelia's Regional Strategic Programme For
    POKAT 2021 North Karelia’s Regional Strategic Programme for 2018–2021 Contents Foreword The regional strategic programme is a statutory regional devel- Sustainable Foreword 3 AIKO opment programme that must be taken into consideration by European growth and jobs Regonal Current state of North Karelia 6 the authorities. It states the regional development objectives, Territorial 2014-2020, innovations and which are based on the characteristics and opportunities spe- Cooperation structural fund experiments Focus areas of the Regional Strategic Programme 8 cific to the region in question. The programme is drawn up for a Programmes programme (Interreg) ”Small” 1. Vitality from regional networking – Good accessibility and operating environment 8 four-year period. The POKAT 2021 North Karelia Regional Stra- tegic Programme is for the period 2018–2021. regional policy Accessibility, transport routes and connections 8 National and international networks 8 The regional strategic programme describes and consolidates CBC programmes EU, national, supraregional and regional level strategies as well (external border) 2. Growth from renewal – A diverse, sustainable and job-friendly economic structure 10 as the municipal and local level strategies. Despite the multi- Europe 2020 Strategy, Forest bioeconomy 10 sectoral overall approach, the aim is for the programme to have White Paper on the Future ”Large” specific focus areas. Concrete measures are described in the ac- of Europe 2025, 7th cohesion regional policy Technology industries 10 tion plan of the strategic programme and in individual sectoral report, EU Strategy for National objectives for Stone processing and mining 10 strategies and action plans. Separate EU the Baltic Sea Region, regional development Tourism 11 POKAT 2021 is the North Karelia Regional Strategic Programme programmes for the 2018–2021 period.
    [Show full text]
  • Challenges and Opportunities for Rural Businesses in North Karelia, Finland
    Challenges and Opportunities for Rural Businesses in North Karelia, Finland W-POWER project 2021 2 Challenges and Opportunities for Rural Businesses in North Karelia, Finland Author: Keijo Koskinen, Karelia University of Applied Sciences, Finland W-POWER Project 2021 3 CONTENTS FOREWORD ..............................................................................................4 1 BUSINESS ENVIRONMENT OF RURAL BUSINESSESS .....................................5 1.1 DEMOGRAPHIC TRENDS AND POPULATION STRUCTURE ...........................5 1.2 INDUSTRY AND EMPLOYMENT ..............................................................6 1.3 ENTREPRENEURSHIP ........................................................................ 11 1.4 TOURISM AND HOLIDAY HOUSING ...................................................... 14 2 SUMMARY AND CONCLUSION.................................................................. 19 REFERENCES .......................................................................................... 24 APPENDIX 1. Rural North Karelia as a residence and business environment – potentials and challenges .......................................................................... 27 4 FOREWORD This report seeks to describe North Karelia as an operating environment for rural businesses. Moreover, the report provides an overview of companies operating in the North Karelian countryside and describes types of entrepreneurship in the province. North Karelia offers many business opportunities, especially in the field of forestry and bioeconomy.
    [Show full text]
  • Kotipalvelun Tukipalvelutuottajat Juuka
    2.9.2021 Tiina Kokko Kotipalvelun tukipalvelutuottajat Siun sote vastaa tukipalvelurekisterin ylläpidosta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön 1.12.2011 tiedote - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 2(8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo ....................................................................................................................................... 2 Siun soten rekisteröimät kotipalvelun tukipalvelutuottajat Juuassa ........................................................ 3 Citywork Avustajapalvelut Oy .................................................................................................... 3 Elli & Alvari Ky ............................................................................................................................ 3 Enon Metsäruusut ..................................................................................................................... 3 HLS-Avustajapalvelut Oy ............................................................................................................ 4 Hoitokoti Ukonhattu Oy ............................................................................................................. 4 Hoiva ja Huolenpito Kotipiha Oy ................................................................................................ 4 Kauneuspiste Pia ........................................................................................................................ 5 Kotipalvelu Lumi Aurora Oy ......................................................................................................
    [Show full text]
  • Joensuun Seudun Globaalikasvatussuunnitelma
    2020 Joensuun seudun globaalikasvatussuunnitelma Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Kuva: Elina Riekki Ilomantsi – Joensuu - Juuka - Kontiolahti - Liperi - Outokumpu - Polvijärvi JOENSUUN SEUDUN GLOBAALIKASVATUSSUUNNITELMA Joensuun seudun globaalikasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Joensuun seudun globaalikasvatussuunnitelman laatiminen ......................................................... 2 2. Tavoitteena globaaliosaajan kompetenssi ...................................................................................... 2 3. Globaalikasvatus opetussuunnitelmassa ........................................................................................ 3 4. YK:n Agenda 2030-tavoitteet .......................................................................................................... 3 5. Kansainvälisyyskasvatus osana globaalikasvatusta ........................................................................ 4 6. Globaalikasvatus ja koulun toimintakulttuuri................................................................................. 5 7. Globaalikasvatuksen kuusi teemaa ................................................................................................ 6 8. Globaalikasvatus Joensuun seudulla .............................................................................................. 7 9. Organisaatio ................................................................................................................................... 9 10. Linkkejä .........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kotipalvelun Tukipalvelutuottajat Heinävesi
    1.9.2021 Tiina Kokko Kotipalvelun tukipalvelutuottajat Siun sote vastaa tukipalvelurekisterin ylläpidosta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön 1.12.2011 tiedote - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo ....................................................................................................................................... 2 Siun soten rekisteröimät kotipalvelun tukipalvelutuottajat Heinävedellä ................................................ 3 Citywork Avustajapalvelut Oy .................................................................................................... 3 HLS-Avustajapalvelut Oy ............................................................................................................ 3 Hoitohelppi Oy ........................................................................................................................... 3 Itä-Suomen Kotihoito Hymynkare Oy ........................................................................................ 4 Kotipalvelu EveKa ....................................................................................................................... 4 Kotipalvelu Hengettäret Oy ....................................................................................................... 4 Kotipari Lämmin Halaus Oy ........................................................................................................ 5 Kotisairaanhoitopalvelut Sa-Tu Väisänen Oy ............................................................................
    [Show full text]