Pohjois-Karjalan HINKU-lehti Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Toimitus: Anniina Kontiokorpi ja Anna-Maria Rauhala Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Vastavalo/Teemu Tretjakov kansi, Rauno Jussila s. 2-7, 20-21, Erno Nykänen s. 9 (ylärivi), Urpo Hassinen s. 9 (keskirivi oikealla) Anniina Kontiokorpi s. 9, 10-11, 16-17, Eija Hiltunen s. 14-15, Jouko Parviainen s. 18-19, Maaseudun sisivtysliitto s. 22-23 Painopaikka: Kopio Niini oy Painosmäärä: 2 500 kpl Materiaali: Cyclus offset ( 100% kierrätyskuidusta valmistettu paperi) HINKU – suuntana pienestä isompaan

Uutiset Yhdysvalloista voivat taisiin ratkaisuihin on syytä jatkaa ja lia isommalle kunnalle ja päinvastoin. tuoda sellaisen tunteen, että ilmas- vahvistaa. Toinen mielenkiintoinen piirre on tonmuutoksen hillintä ei ole kas- Samalla kun Suomi hakee kii- se, että HINKU-kunnat muodostavat vualue lähitulevaisuudessa. Tosiasiat vaasti puhtaiden ratkaisujen alueel- monin paikoin yhtenäisiä maantie- kuitenkin puhuvat muuta. Maapallon ta uutta kasvua ja vientituloja, oman teellisiä alueita. Pohjois-Karjala on lämpötilassa on lyöty viime vuosina pesän on oltava kunnossa. Tässä näyttänyt tässäkin esimerkkiä. Maa- ennätyksiä peräkkäisinä vuosina, uu- mielessä nykyiset 36 HINKU-kun- kunnallinen HINKU on erityisen toi- siutuvaan energiaan investoidaan jo taa kunnianhimoisine päästötavoit- vottava kehityssuuntaus, sillä monet enemmän kuin fossiiliseen ener- teineen näyttäytyvät edukseen ja ilmastonmuutoksen hillintää palve- giaan, puhtaiden ratkaisujen maa- avittavat yhteistä ponnistelua. HIN- levat kustannustehokkaat ratkaisut ilmanmarkkinat kasvavat voimak- KU liittymiskriteereineen ja laajentu- löytyvät yli aluerajojen. kaasti, sijoitustoiminta suuntautuu misineen on jo herättänyt ansaittua Maakunnallisen HINKU:n kautta entistä enemmän kestäviin ratkai- mielenkiintoa maailmalla. Kansain- pystymme tekemään ilmastonmuu- suihin jne. välistä näkyvyyttä on tarkoitus vah- toksen haasteesta paremmin mah- Viime syksynä Suomessa ilmes- vistaa tulevaisuudessa. dollisuuden omalla kotiseudullemme tyneet selvitykset puhtaista ratkai- HINKU tuntuu kiinnostavan yhä ja koko Suomelle. Eikä sekään ole ol- suista kertoivat, että niihin on kannat- suurempia kuntia. näytti täs- lenkaan hullumpi asia, että teemme tanut panostaa. Ne ovat pärjänneet sä esimerkkiä muulle Suomelle. HIN- jotain hyvää muullekin maailmalle ja muuta toimintaa paremmin ja siten KU:ssa on mukavaa, että pienikin tuleville sukupolville. Suomen hallituksen linjausta puh- kunta voi esimerkillään näyttää mal-

JYRI SEPPÄLÄ professori Suomen ympäristökeskus HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja

2 HINKU HINKU 3 Hankkeella kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Miten kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on HINKU-verkoston kunnissa keskimäärin 29 %. Pohjois-Karjalassa on asetettu osaaminen ja innovaatiot. Tiekart- denlaisia toteutus- ja rahoitusmal- kannustanut Pohjois-Karjalan kuntia liitty- Pohjois-Karjalan edelläkävijäkuntien kunnianhimoisia ilmasto- ja ener- taraporttia laaditaan parhaillaan ja leja. Kohteet voivat toimia myös in- mään Suomen ympäristökeskus SYKEn koor- tueksi käynnistettiin syksyllä 2015 kolmivuo- giatavoitteita, joiden eteen työsken- sen tulisi valmistua kesäkuun lop- novaatioiden ja uusien tuotteiden dinoimaan Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU tinen Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Poh- nellään laajalla yhteistyörintamalla. puun mennessä. referenssikohteina. -verkostoon. jois-Karjalaa -hanke, jonka kautta HINKU Tavoitetilana on, että maakuntam- - Tässä työssä mielenkiintoisin- - Pohjois-Karjalassa liikkumi- HINKU-foorumissa on mukana tällä het- -toimintaa edistetään. Hanketta toteuttavat me energiantuotanto pohjautuu uu- ta on ollut hahmottaa kaikkien näi- nen perustuu hyvin vahvasti henki- kellä 36 kuntaa, joista yhdeksän on Poh- yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto siutuviin energialähteisiin ja fossiili- den painopisteiden valtavat raja- löautoiluun ja henkilöautokantam- jois-Karjalasta. , Joensuu, , Liek- ja Suomen ympäristökeskus SYKE. sen öljyn hyödyntämisestä luovutaan pinnat, jotka tarjoavat paljon uusia me on keski-iältään maan vanhinta. sa, Liperi, , Outokumpu, Tohmajärvi ja Hankkeen tarkoituksena on edistää Poh- niin energiantuotannossa kuin liiken- mahdollisuuksia toimintojen tehos- Uusiutuvien vaihtoehtojen edistämi- ovat sitoutuneet tavoittelemaan kun- jois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata teessä. Tavoitteeksi on asetettu myös tamiseksi ja uusien liiketoiminta- nen liikennesektorilla olisi keskeistä nianhimoista 80 % kasvihuonekaasupäästö- ja vähähiilistä maakuntaa. Tämä tapahtuu hiilineutraali maakunta. mahdollisuuksien käynnistämiseksi, tavoitteiden saavuttamisen kannalta, vähennystä kunnan rajojen sisäpuolella vuo- mm. lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, Osana Kohti öljyvapaata ja vähä- kertoo työtä vetänyt projektipäällikkö kertoo tutkija Anna-Maria Rauhala den 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. energiatehokkuutta, vähentämällä kasvihuo- hiilistä Pohjois-Karjalaa -hanketta on Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karja- Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Tavoite on osana Pohjois-Karjalan maakun- nekaasupäästöjä, etsimällä hyviä käytäntö- viimeisen vuoden aikana järjestetty lan maakuntaliitosta. Tiekarttaa on laadittu Poh- taliiton kestävän kehityksen yhteiskuntasi- jä maakunnasta. Lisäksi vahvistetaan clean- useita työpajoja. Niissä on pohdittu Tiekarttatyön pohjalta käyn- jois-Karjalan maakuntaliiton, Suo- toumusta laajennettu koskemaan koko maa- tech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvit- nistetään syksyllä muutaman esi- men ympäristökeskus SYKEn ja Kare- kuntaa. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on tarjonnan kohtaamista muun muassa uuden- tavia toimenpiteitä kuuden eri pai- merkkikohteen tarkempi suunnitte- lia-ammattikorkeakoulun toimesta. päästöjä vähennetty yhteensä 27 % ja kaikissa laisilla kokeilulla, kuten yhteishankinnoilla. nopisteen osalta: energia, liikenne, lu. Kohteiden tulisi olla kansallisesti Tiekartta julkaistaan kesällä maankäyttö ja asuminen, kiertota- ja kansainvälisesti mielenkiintoisia hankesivuilla www.pohjois-karja- lous, biotalous ja luonnonvarat sekä ja niihin tulisi pyrkiä löytämään uu- la.fi/hinku

Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Pohjois-Karjala

12

10

8 Jätehuolto

6 Maatalous Tieliikenne tCO2e/asukas 4 Fossiiliset polttoaineet Sähkö Hanke: www.pohjois-karjala.fi/hinku 2 HINKU-foorumi: www.hinku-foorumi.fi/fi-FI 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pohjois-Karjala yht 4 HINKU HINKU 5 Ilmastotyön verkostolla kovat tavoitteet

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) on Suo- Yhteistyöllä ja viestinnällä on myös suuri roo- men ympäristökeskuksen koordinoima paikallisen li. Tietoa hyvistä käytännöistä ja ideoista jaetaan ilmastotyön verkosto, jossa kunnat, elinkeinoelä- Hinku-foorumin nettisivuilla hinkufoorumi.fi, vies- mä, kuntalaiset, tutkimuslaitokset ja asiantuntijat tintäverkoston kautta sekä säännöllisissä tapaa- ideoivat ja räätälöivät ratkaisuja kasvihuonekaasu- misissa. Kuntien lisäksi mukana on noin 40 yri- päästöjen nopeaan vähentämiseen. Hinku-kun- tysyhteistyökumppania. Tiedon jakamisen lisäksi tien tavoitteena on vähentää kunnan kasvihuo- yhteistyö näkyy myös esimerkiksi yhteisissä kimp- nekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta pahankinnoissa. vuoteen 2030 mennessä. Hinku käynnistyi Suomessa vuonna 2008 aluksi viiden kunnan kokeiluhankkeena. Tällä het- kellä verkostossa on 36 kuntaa ja niiden yhteen- laskettu asukasmäärä on 678 000. Hinku-verkostoon kuuluvat kunnat ovat vä- hentäneet kasvihuonekaasupäästöjään keski- määrin 29 prosenttia. Kunnat ovat siirtyneet fos- siilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta on paran- Linkkejä https://bestepi.wordpress.com/secure-suomessa/ nettu ja sähkönkulutusta on vähennetty toiminta- http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/painoalat-ja-teemat/kestavat-energiaratkaisut-ja-materiaalit tapoja muuttamalla. Päästöjen vähentämisen lisäksi verkoston ta- voitteena on kehittää alueiden cleantech-osaa- mista, biotaloutta sekä edistää alueiden elinvoi- maisuutta. Pohjoiskarjalaisen -am- ympäristötekniikan insinöörejä sekä jär- ja arktiksen -ohjelmarahoituksen avul- Hinku-verkosto tuo uudella tavalla kunnat, mattikorkeakoulun asiantuntijat toimi- jestetään uusiutuvan energian ylempää la energiatehokkuutta ja kestäviä ener- kuntalaiset, yritykset ja asiantuntijat yhteen tavoit- vat tiiviissä yhteistyössä maakunnan ammattikorkeakoulutusta. Valmistuvat giaratkaisuja on edistetty alueella jo yli telemaan samaa yhteistä päämäärää. Hinku-ver- HINKU-toimijoiden kanssa. Karelian insinöörit osaavat kehittää yritysten toi- vuosikymmenen ajan usealla miljoonal- kostoon liittyminen edellyttää kunnanvaltuus- tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- mintatapoja energiatehokkaammiksi ja la eurolla ja kansainvälisiä vieraita käy ton päätöstä, mikä on ollut yksi merkittävimmistä toiminnan avulla kehitetään energia- ympäristöä säästäviksi, suunnitella uu- ihmettelemässä maakunnan ratkai- syistä ilmastotyön menestymiselle. Tuloksia syn- tehokkuutta parantavia ja ympäristöä siutuvan energian ratkaisuja sekä ana- suja säännöllisesti. Yksi tuoreimmis- tyy, kun kunnanjohto on sitoutunut hankkeeseen. säästäviä innovaatioita ja koulutustoi- lysoida ympäristön tilaa. Opiskelijat ta kiinnostuksen kohteista on Sirkka- minnan kautta kasvatetaan maakunnan saavat opintojensa aikana myös katta- la-kampuksella sijaitseva oppimis- ja osaamispohjaa. Edellisten lisäksi Kare- van tietopaketin yrittäjyyden eri puolis- palveluympäristö Energiapuisto. Siellä lian asiantuntijat osallistuvat aktiivises- ta ja useat opiskelijat päätyvätkin val- demonstroidaan mm. yhdistettyä säh- ti mm. alueelliseen strategia- ja ohjel- mistumisensa jälkeen rikastuttamaan kön ja lämmön tuotantoa kiinteistöko- matyöhön. Esimerkiksi Smarter Energy maakunnan elinkeinoelämää yrittäjinä. koluokassa sekä erilaisia aurinkoener- Communities in Northern & Arctic Re- Valmistuvista osaajista noin kaksi kol- giaratkaisuja. Energiapuisto palvelee gions (SECURE) -hankkeen toimijat ovat masosaa jää työskentelemään Poh- innovaatioalustana niin opiskelijoita, olleet mukana työstämässä Öljyvapaa ja jois-Karjalaan myös valmistumisensa asiantuntijoista, yrityksiä kuin muitakin vähähiilinen Pohjois-Karjala 2040 tie- jälkeen. kiinnostuneita toimijoita. karttaa yhdessä Pohjois-Karjalan maa- Pohjois-Karjalan lisäksi Karelia on kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskus aktiivinen toimija useissa alueellisissa, HELENA PUHAKKA-TARVAINEN SYKEn kanssa. kansallisissa ja kansainvälisissä verkos- projektipäällikkö Kareliassa koulutetaan energia- ja toissa. Esimerkiksi Pohjoisen periferian Karelia-ammattikorkeakoulu

6 HINKU HINKU 7 Pohjois-Karjalassa kokeiltiin yhteishankintoja uutena toimintatapana

Aurinkovoimaloiden yhteis- hankinnan kotitalouksille ja yrityksille la on investointi, joka tulee olemaan hankinnat ovat antaneet sysäyk- Pohjois-Karjalan HINKU-kunnissa. kiinteä osa kiinteistöä vuosikymme- sen kokonaan uudelle toimialalle. Syksyllä 2016 käynnistyneessä kimp- niä. Yhteishankinnat ovat kasvattaneet pahankinnassa kilpailutettiin kolme - Kannattavammin raha makaa aurinkovoimalamarkkinoita mer- eri järjestelmäkokovaihtoa avaimet katolla kuin nollakorkoisella tilillä. kittävästi ja avanneet markkinoi- käteen periaatteella. Aurinkopaneelit nostavat kiinteistön ta uusille alueille. Kokemukset ovat - Tarkoituksena oli tehdä han- arvoa ja samaan aikaan pienentävät osoittaneet, että vähähiiliset kokeilut kinnasta mahdollisimman helppo ja kesän sähkölaskua, laskee Rauhala. ilmastonmuutoksen hillinnässä kan- saada hintaetua tilaajille tilauskoon - Saavutimme yhteishankinnan nattavat. Yhteishankinnan välittömä- kasvaessa. Asennukset pääsivät tavoitteet ja saimme Pohjois-Kar- nä hyötynä saavutetaan alhaisempi käynnistymään huhtikuussa, vaikka jalaan lisää hajautettua, uusiutuvaa ostohinta, mutta arvokasta on myös talvi ei vielä silloinkaan ollut otettaan energiaa, päättää Kontiokorpi. kumppaneilta ja järjestäjiltä saa- hellittänyt, kuvailee projektipäällikkö tu tuki ja tieto. Muutama aktiivinen Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karja- Julkiselle sektorille oma toimija riittää hankinnan käynnistä- lan maakuntaliitosta. miseen. Prosessi on yksinkertainen: Alkuvaiheessa mukaan lähti 36 yhteishankinta kuka tahansa voi järjestää yhteis- rohkeaa kiinteistön omistajaa: Joen- Kunnat, kuntayhtymät, kuntien hankinnan ja etenkin osallistua sel- suusta (12), Kiteeltä (4), Kontiolah- omistamat yritykset ja seurakunnat laiseen. delta (2), Lieksasta (2), Liperistä (4), voivat osallistua Suomen ympäris- Suomessa on järjestetty au- Nurmeksesta (3), Outokummus- tökeskuksen ja KL Kuntahankinnat rinkovoimaloiden yhteishankinto- ta (1), Tohmajärveltä (5) sekä Valti- Oy:n järjestämään aurinkosähkö- ja vuodesta 2012 lähtien kaikkiaan molta (2). Kilpailutettu asennusteho voimaloiden yhteishankintaan ilman noin 20 ja niissä on hankittu sato- oli noin 120 kWp. Kilpailutuksen voit- omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi ja aurinkovoimaloita. Suomessa on ti LEM-KEM Oy. liittyä koska tahansa vuoteen 2020 tällä hetkellä arviolta noin 3 000 - Yhteishankinnasta tuli paljon asti ja jatkossa koko nelivuotisen so- aurinkovoimalaa, joten yhteishan- kyselyjä vielä alkuvuoden ja kevään pimuskauden ajan. Tällä hetkellä mu- kintojen vaikutus määrään on ollut aikana. Hankintaan pääsi mukaan kana on noin 40 kuntaa. Voimaloiden merkittävä. Viime vuosina useissa toukokuun loppuun asti ja kaikkiaan määrä on noin 100 ja niiden yhteen- HINKU-kunnissa on ollut mahdol- mukaan lähti neljäkymmentäkaksi laskettu teho on 1,7 MWp. Laitetoi- lista osallistua yhteishankintoihin kiinteistöä, kertoo tutkija Anna-Ma- mittaja on GreenEnergy Oy ja näissä kunnissa onkin asukasta ria Rauhala Suomen ympäristökes- (GEF). Pohjois-Karjalassa aurinko- kohden selvästi enemmän aurinko- kus SYKEstä. sähköjärjestelmiä saadaan ainakin voimaloita. Nyt voidaan jo nähdä, että puo- Valtimon, Nurmeksen ja Joensuun lueettomalle asiantuntija-avulle ja Tiedepuisto Oy:n kiinteistöihin. kilpailutukselle oli tarve, vaikka au- Kotitaloudet ja yritykset rinkosähköjärjestelmien kysyntä on kimpassa ilman erillistä yhteishankintaakin merkittävässä kasvussa. Mukaan Kohti öljyvapaata ja vähähiilis- lähteneet saivat arviolta noin 30 % tä Pohjois-Karjalaa -hanke toteut- hintaedun keskimääräisiin markkina- ti aurinkosähköjärjestelmien yhteis- hintoihin verrattuna. Aurinkovoima-

Hyviä kokemuksia ja ohjeita on koottu: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/Monistamo/Mukaan_yhteishankintaan

8 HINKU HINKU 9 Freiburgin jalkapallostadionin ka- kylä”. Kylä tuottaa 300 % omasta ener- Ekologisesta ja yhteisöllisestä toille asennetut aurinkosähköjärjestel- giantarpeesta uusiutuvalla energialla. mät oli hankittu joukkorahoituskampan- Kylässä tuotetaan biokaasua maatilalla. jalla. Stadion on energiaomavarainen Biokaasua hyödynnetään sekä lämmön Freiburgista oppia Pohjois-Karjalaan ja se pystyy tuottamaan lähes kaiken että sähkön tuotannossa. Lisäksi useil- tarvittavan energian auringosta. Myös la maatiloilla tuotetaan aurinkosähköä kouluilla oli toteutettu joukkorahoitus- yhteisöllisesti omistetuilla aurinkosäh- Joukko pohjoiskarjalaisia HIN- aikaisesti myös joukkoliikenteen kaupunki pyrkii olemaan täysin hii- kampanjoita uusiutuvaan energiaan ja köjärjestelmillä. KU-toimijoita suuntasi opintomat- kulkutapaosuus on noussut ja hen- lineutraali vuoteen 2050 mennessä. energiatehokkuuteen liittyen. - Maatilamme kattopinta-ala on te- kalle Saksaan Freiburg im Breisgau kilöautoilun vastaavasti puolittunut, Energiatehokkuus ja uusiutuvan Viherkatot olivat laajalti käytössä hokkaasti hyödynnetty aurinkosähkön nimiseen kaupunkiin. Kaupunki tun- kertoo Hans-Jörg Schwander Inno- energian tuotanto on huomioitu sekä ja niiden etuina pidettiin pienilmaston tuotantoon. Järjestelmien yhteisteho on netaan ekologisista ratkaisuistaan, vation Academystä. korjaus- että uudisrakentamisessa. parantumisen lisäksi myös kattopinnan 50 kWp. Lisäksi meillä on oma pieni au- jotka 1970-luvulla saivat virtaa voi- Liikenne on huomioitu myös uu- Kiinteistöjen energiankulutusta py- pidempää käyttöikää, hulevesien hal- rinkosähköjärjestelmä maatilamme tar- makkaasta ydinvoiman vastusta- sien asuinalueiden suunnittelussa ja ritään vähentämään passiivirakenta- lintaa ja parempaa äänieristystä. Viher- peita varten, kertoo tilan emäntä Hel- misesta. Tästä eteenpäin työ uu- esimerkiksi julkisten rakennusten si- misella. Passiivitalon energiankulu- katot ovat myös ilo silmälle etenkin ma- ga Schneider. siutuvan energian ja vähähiilisten joittelulla pyritään torjumaan liiken- tus on perinteiseen taloon verrattuna talissa ulkorakennuksissa. Kylässä tuotetaan myös tuuliener- ratkaisujen edistämiseksi on ollut teen aiheuttamaa melua. Asuinaluei- lähes puolet pienempi. Mikäli taloon giaa viidellä turbiinilla. Jokainen turbiini menestyksekästä. den tiestöt on suunniteltu normaalia on asennettu aurinkopaneelit ja Yhteisöllistä asumista tuottaa sähköä noin 1 000 kotitalouden kapeammiksi ja osalla kortteleista on energiatehokkaat kodinkoneet, voi- tarpeisiin. Turbiinit ovat yhteisöllises- ja energiantuotantoa ti omistettuja ja jokaisessa tuulivoima- Vihreää liikkumista vain yhteisiä maanalaisia parkkipaik- daan passiivitalon energiakulutus koja. Yhteiskäyttöautot ovat myös edelleen puolittaa. Freiburgin kaupunki on maankäy- lassa on toistasataa omistajaa. Kaupungin maankäytön suun- laajasti hyödynnettävissä kaupungis- Saksan energiapolitiikka te- tössä sekä asuntojen ja julkisten pal- nittelussa on jo varhain herätty hen- sa ja ne löytyvät kaupungin parhail- kee pienimittakaavaisesta sähkön velujen suunnittelussa kiinnittänyt huo- Mitä opimme? ta pysäköintipaikoilta. Polkupyörien ja lämmön yhteistuotannosta kan- mioita myös yhteisöllisyyteen. Alueille kilöautoliikenteen aiheuttamiin Yhteisöllisyys oli hyvin vahvasti pysäköintipaikkoja ydinkeskustassa nattavaa. Myös kotitaloudet saavat pyritään saamaan samassa suhteessa pienhiukkaspäästöihin ja meluun. läsnä tutustumiskohteissa. Yhteisölli- on 6 000 ja koko kaupungin alueella tuottamastaan sähköstä syöttötarif- sekä omistus- ja vuokra-asuntoja. Täl- Kaupungissa toimii hyvin kattava rai- nen omistajuus ja joukkorahoitus ovat 9 000. Myös sähköpyörien latauspis- fia, jonka seurauksena aurinkosäh- löin julkisten palvelujen tarve säilyy suh- tioliikenne ja ydinkeskusta on rauhoi- meillä aika uusia asioita ja tähän poh- teisiin on panostettu. köjärjestelmien määrä kaupungissa teellisesti samalla tasolla esimerkiksi tettu siirtämällä henkilöautoilu sen joiskarjalaistenkin tulisi uskaltaa läh- oli pohjoiskarjalaisten silmin katsot- koulujen ja päiväkotien osalta. Kiinteis- ulkopuolelle. Freiburgissa on kaik- teä vahvemmin mukaan. Esimerkkinä tuna ällistyttävä. Aurinkopaneelei- töjen käyttötarkoitusta on myös tarpei- kiaan 420 kilometriä erilaisia pyö- ja alkusysäyksenä voisivat olla vaik- Aurinkopaneeleista ta oli sijoitettuna kattopinta-alojen den mukaan muutettu, muun muassa räilyväyliä ja iso osa kaupunkilaisis- ka uudenlaisten rahoitusmallien hyö- energiaa ja julkisivu- lisäksi rohkeasti myös rakennusten Vaubanin alueella entiset puolustus- ta kulkeekin matkansa polkupyörällä. dyntäminen uusiutuvan energian in- julkisivuun. Tämä antoi rakennuksil- voimien kiinteistöt saivat uuden elämän Myös ihmisten liikkumistarpeeseen elementti vestointeihin ja yhteiset laajemman le hienon arkkitehtonisen säväyksen, asuin- ja palvelukiinteistöinä. Asukkaat on pyritty vaikuttamaan muun muas- omistajajoukon omistamat aurinko- mutta myös mahdollisti aurinkoener- pääsivät vaikuttamaan alueen kiinteis- sa palveluiden sijoittelulla. Freiburgin kaupunki tavoittelee sähköjärjestelmät. Voisiko yhteisölli- giapotentiaalin maksimaalisen hyö- töjen ja viheralueiden suunnitteluun. - Polkupyöräilyn osuus kulkuta- kasvihuonekaasupäästöjen 50 pro- nen tuulivoimala avata oven myös poh- dyntämisen. Yleisesti voidaan todeta, että eri- voista on noussut vuodesta 1982 lä- sentin vähennystä vuoden 1992 ta- joiskarjalaisille tuulivoimamarkkinoille? tyisesti peruskorjausten yhteydessä on hes 20 % ja on nyt 34 %. Saman- sosta vuoteen 2030 mennessä ja Sitä mikä tunnetaan ja omistetaan, ei kiinteistöjen asukkaat otettu vahvas- vastusteta niin hanakasti. ti mukaan suunnitteluun ja esimerkiksi Freiburgissa oli myös ymmärretty, saman kerroksen asukkaat ovat yhdes- että aurinkopaneelit julkisivussa tuovat sä ideoineet toimintojen sijoittamista. kiinteistöihin ilmettä. Aurinkopaneelien Asukkaat ovat voineet vaikuttaa myös asentamista ei tulisi nähdä kaupunkiku- kiinteistön julkisivun toteuttamiseen. vaan negatiivisesti vaikuttavana asiana, 16 000 Myös sukupolviasuminen on yleistä 54 000 vaan enemmin tulisi nähdä toimenpi- pendelöijää Freiburgin alueella. 130 000 pendelöijää teen hyödyt ja katukuvan uusi ilme po- 220 000 kaupungista työpaikkaa kaupunkiin sitiivisena. asukasta ulos Kylä tuottaa uusiutuvalla Myös liikennejärjestelmässä toteu- energialla 300 % tetut isot muutokset olivat vaikuttavia ja FAKTOJA tarpeestaan osoittivat, kuinka eri vuosikymmenien FREIBURGISTA 5,4 % 1,4 MILJ. ratkaisut voivat erota toisistaan. Suun- 32 000 työttömyysaste yöpymistä Noin puolen tunnin ajomatkan nittelun kokonaisvaltaisuus ja sitoutu- opiskelijaa vuodessa päässä alkaa Schwarzwaldin alue, jossa minen tavoitteisiin näkyivät kaikessa sijaitsee 4 300 asukkaan ”plusenergia- toiminnassa läpileikkaavana teemana.

10 HINKU HINKU 11 Uudistuva liikenne kiinnostaa – vaihtoehtoja mietittiin

Itä-Suomen kaupunkien aloit- valla edistää vaihtoehtoisten käyttö- lan näkökulmasta nousi esiin Envor teesta järjestetyn Uudistuva liiken- voimien jakelua. Protech Oy:n kehittämä kokonais- ne -seminaarin avulla vauhditettiin - Uusiutuvien energianlähtei- konsepti biokaasun hyödyntämiselle. liikenteen vaihtoehtoisten käyttö- den liikennekäytössä törmätään Yritys tarjoaa koko ketjun biokaasun voimien hyödyntämistä maakun- muna-kana -ilmiöön, sillä ilman la- tuotannosta, jakeluun ja ajoneuvojen nissa. Tilaisuus kokosi laajan joukon taus- ja tankkausasemia ei ole ky- muuntosarjoihin asti. asiantuntijoita kuulemaan ja keskus- syntää ajoneuvoille, ja toisinpäin. - Ohjelmaamme kuuluu bio- telemaan eri vaihtoehdoista. Päi- Suur-Savon Sähkö mahdollistaa il- kaasun tankkausaseman perusta- vän aikana nostettiin esiin erityisesti miön murtamisen yhdessä Etelä-Sa- minen Kiteelle. Projekti käynnistyy konkreettisia esimerkkejä uusiutuvi- von Osuuskaupan kanssa perusta- jo vuoden 2017 aikana. Myöhemmin en energianlähteiden hyödyntämi- malla kattavan latauspisteverkoston tankkausasema perustetaan Joen- sestä liikenteessä. Etelä-Savoon, kertoo toimitusjohta- suuhun, lupaa Simo Rantanen En- Liikenne- ja viestintäministeriön ja Mika Ahola. vor Protech Oy:ltä. liikenneneuvos Saara Jääskeläinen esitteli seminaariväelle valtion kun- Vihdoin biokaasua Sähköstä virtaa myös nianhimoisia tavoitteita liikennesek- torilla, joilla vastataan Suomelle ase- tankkiin ajoneuvoihin tettuihin kasvihuonekaasupäästöjen Myös julkinen sektori voi toimia Tieverkolle tarvitaan sähköau- vähennystavoitteisiin. Liikennesekto- ratkaisijana esimerkiksi biokaasun tojen latauspisteitä 100 kilometrin rilla pyritään vähentämään päästöjä jakelun aloittamisessa. Vaasan kau- välein ja tavoitteena onkin rakentaa 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen punki hankki helmikuussa 2017 kak- verkosto valmiiksi hieman etupainot- 2030 mennessä. Pitkällä aikavälil- sitoista biokaasukäyttöistä linja-au- teisesti. Työ- ja elinkeinoministeriöltä lä koko liikennejärjestelmästä tulee toa paikallisliikenteeseen. on saatavissa vuosina 2017–2019 tu- tehdä erittäin vähäpäästöinen. - Biokaasubussien käyttöön- kea latauspisteiden rakentamiseen. - Tavoitteena on, että vuon- otto vei kaikkiaan yli kymmenen - Kunnat voivat olla edistämäs- na 2030 Suomessa olisi 250 000 vuotta, mutta nyt säästämme vuo- sä sähköautojen käyttöönottoa ja la- sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasu- sitasolla 280 000 litraa dieseliä ja tauspisteiden rakentamista useissa käyttöistä autoa. Kokonaistavoi- vähennämme kaupungin kasvihuo- eri rooleissa: mahdollistamalla yk- te vaihtoehtoisia käyttövoimia hyö- nekaasupäästöjä merkittävästi, to- sinkertainen luvitus, ottamalla itse dyntäville ajoneuvoille on 750 000. tesi suunnittelupäällikkö Pertti Häl- käyttöön sähköautoja, sponsoroi- Lisäksi liikennejärjestelmän ja ajo- lilä Vaasan kaupungilta. malla julkisia latauspisteitä ja edistä- neuvojen energiatehokkuutta paran- Keski-Suomi on Suomessa bio- mällä asiaa omilla päätöksillään, ku- netaan, kertoo liikenneneuvos Saara kaasutuotannon ja jakelun edelläkä- vaili Antti Korpelainen Virta Ltd:stä. Jääskeläinen. vijä. Muun muassa osa jäteautoista - Joensuun kaupunki on toteut- Tämän hetkisen biokaasun tank- kulkee niin sanotusti kuljettamiensa tanut selvityksen sähköisen liiken- kausasemaverkoston ja sähköauto- jätteiden energiasisällöllä. teen edistämisestä ja kaupungilla jen latauspisteverkoston osalta nousi - Myös Jyväskylän kaupunki on on myös käytössään ladattavia ajo- esiin Itä-Suomen alueen toistaiseksi laatinut kaupungin biokaasulinjaukset neuvoja, kommentoi kaupunkiympä- heikko asema vaihtoehtoisten käyt- osana kestävän liikkumisen linjauk- ristöjohtaja Anu Näätänen. tövoimien jakelussa ja hyödyntämi- sia, korosti projektipäällikkö Outi Pa- sessä. Maakunnista löytyy kuitenkin karinen Keski-Suomen liitosta. vaikuttavia esimerkkejä siitä, kuinka NINA KOLEHMAINEN Jymyuutisena Pohjois-Karja- yksittäinen yritys voi merkittävällä ta- harjoittelija Suomen ympäristökeskus SYKE 12 HINKU HINKU 13 Tavoitteena hiilineutraali NURMES haluaa Känkkäälän JOENSUU vuonna 2025 avulla energiaomavaraiseksi

Nurmeksen kaupungilla on tavoittee- dyntämiseen sekä energiatehokkuuteen Joensuun kaupungin Ilmasto-ohjel- Joukkoliikenne ja pyöräily na olla pitkällä aikavälillä energiaomava- omissa kiinteistöissään. Nurmes osallistui massa on asetettu tavoitteeksi olla hiili- rainen. Tässä työssä on Känkkäälän vih- aktiivisesti julkiselle sektorille toteutettuun neutraali Joensuu vuonna 2025. Tämän nostettu framille reän teollisuuden alueella suuri merkitys. aurinkosähköjärjestelmien yhteishankin- tavoitteen saavuttamiseksi Joensuu pyr- - Alueelle on käynnistymässä inves- taan, jonka kautta järjestelmät tilattiin vii- Joensuulla maakunnan keskuskau- kii edistämään vähähiilisyyttä kaikin mah- tointihankkeita, joista osa tuottaa enem- teen kiinteistöön. Niiden yhteenlaskettu punkina on erinomaiset edellytykset ke- dollisin keinoin. HINKU-verkosto on yksi män energiaa kuin prosesseissa ja kiin- teho on 55 kWp. hittää mm. joukkoliikennettä sekä käve- mahdollisuus viedä tavoitteita eteenpäin. teistöjen lämmityksessä kuluu, kuvailee - Energiatehokkuus on huomioitu kai- lyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia päästöjen Ilmastoasiat on huomioitu kaupun- kaupunginjohtaja Asko Saatsi. kissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa. vähentämiseksi. Joukkoliikenteessä on gin strategiassa monilla eri tavoilla. Stra- Vihreän teollisuuden alue on suu- Esimerkiksi keskustan päiväkoti toteute- uusilla lippukonsepteilla, kokeiluilla ja ta- tegiassa edistetään innovatiivisia han- ruudeltaan 28 hehtaaria, mutta alueel- taan hirsirakennuksena, tiloihin tulee ener- sarahatunneilla saatu matkustajamää- kintoja sekä ympäristö- ja sosiaalisten la on laajenemismahdollisuus. Alue työl- giatehokas valaistus ja kiinteistöön asen- rät kasvuun. Joukkoliikennettä kehitetään kriteereiden käyttöä hankinnoissa. Stra- listää jo tällä hetkellä kymmeniä ihmisiä netaan aurinkopaneelit, kertoo kaupungin edelleen parantamalla palvelutasoa ja op- tegiassa on sitouduttu edistämään mm. alueella toimivien bioterminaalin ja kalus- HINKU-yhteyshenkilö Timo Pelkonen. timoimalla reittejä ja uusilla kokeiluilla. päästöjen ja jätteiden vähentämistä sekä ton huollon kautta. Alueelle suunnitellut in- Hyvin käynnistetylle HINKU-työlle on Kevyen liikenteen asemaa on paran- energiakulutuksen pienentämistä. Toi- vestoinnit liittyvät muun muassa biohiilen, myös mietitty jatkoa. Kaupunki suunnit- nettu pyöräilyn laatukäytävillä, keskus- menpiteinä mainitaan ilmastotori-hanke bioöljyn, tisleiden ja nesteiden tuottami- telee tulevaisuudessa investoivansa läm- taa on kehitetty kävely ja pyöräilyaluee- ja ilmasto-ohjelman huomioiminen mm. seen puusta. möntalteenottoon jätevedestä ja vanhan na, pyöräkatu mallia on alettu toteuttaa kaupungin toimitilojen suunnittelussa, Nurmeksen kaupunki on panostanut kaluston korvaamista sähköautoilla. ensimmäisenä Kauppakadulla. Pyöräilyn maankäytön suunnittelussa ja hankin- uusiutuvan energian tuotantoon ja hyö- ja jalankulun kehittämissuunnitelma vuo- noissa. teen 2030 on laadittu ja sitä on ryhdytty toteuttamaan. Maankäytön suunnittelus- Ilmastotori-hankkeesta sa huomioidaan joukkoliikenne ja erityi- paljon hyviä kokemuksia sesti pyöräily ja kevyt liikenne. Joensuu panostaa vahvasti energia- Symmetrinen kaupunki hankkees- tehokkaaseen rakentamiseen ja innovatii- sa myös ympäristö ja ilmastoasiat ovat visten kokeilujen edistämiseen mm. Kar- näkyvästi esillä. Green Park yrityspuisto hunmäen koulun rakennushankkeessa. konseptina sitouttaa alueelle tulevia yri- Energiatehokkuus on edelleen olennai- tyksiä mm. uusituvan energian käytön li- nen osa sekä uuden rakentamisessa että säämiseen. vanhan korjaamisessa. Uusiutuvan ener- Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Erityisesti Ilmastotori-hankkeessa on gian käyttöön ja energiatehokkuuteen tul- Joensuu Nurmes saatu paljon hyviä kokemuksia ja kehitet- laan investoimaan korjaus- ja rakennus- ty ilmastokumppanuutta sekä kokeiluja. hankkeissa. 9 12 Tätä kautta on saatu mukaan toimijoita Katuvalaistuksen osalta on siirryt- 8 10 kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Kau- ty LED valaistukseen ja katuvalojen älyk- 7 pungin ilmasto-ohjelma päivitetään tänä kääseen ohjaukseen, jonka rakentamis- 6 8 Jätehuolto Jätehuolto vuonna ja siinä huomioidaan kaikki toimi- ta jatketaan. Kaupunki on liittynyt uuteen 5 Maatalous 6 Maatalous jat, jotka voivat edistää kasvihuonekaasu- energiatehokkuussopimukseen ja sen toi- 4 Tieliikenne Tieliikenne päästöjen vähentämistavoitteita. menpideohjelma laaditaan päivitettävän 3 Fossiiliset polttoaineet 4 Fossiiliset polttoaineet tCO2e/asukas tCO2e/asukas ilmasto-ohjelman yhteydessä. 2 Sähkö Sähkö 2 1

0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Joensuu Nurmes

14 HINKU HINKU 15 KITEELLÄ päästöt romautettu Pohjois-Karjalan ensimmäinen rohkeilla ratkaisuilla tuulivoimapuisto

Kitee on maakunnan ”suurin kuussopimukseen, Lintinen listaa. pö Oy:n toimitilan käyttöön. Sähköä pudottaja” eli se on vuodesta 2007 myydään myös valtakunnan verk- LIPERIIN? vuoteen 2015 vähentänyt kasvihuo- koon. Tällä yhteistyöllä on saavutet- nekaasupäästöjä kunnan alueel- Kolmikolla sähköistä tu säästöjä biojätteiden ja syntyvien la 36 %. Kiteen kaupunki liittyi HIN- yhteistyötä lietteiden käsittelykustannuksissa KU-verkostoon, koska se halusi olla erityisesti kuljetusten osalta. Kysei- Liperi on 12 300 asukkaan kunta ja Kohti hiilineutraalia yksi niistä Pohjois-Karjalan kunnista, Öljyn kulutusta on vähennet- set jätteet voidaan käsitellä lähellä kuntaa -hankkeeseen se liittyi vuonna 2015. Liperi on sitou- jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja ty kaupungin omassa toiminnassa niiden syntypaikkaa. tunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuo- vähentävät kasvihuonepäästöjään. vaihtamalla esim. Puhoksen koulun Biokaasun ja kaatopaikkakaasun teen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Hinku-verkostoon liittymisen öljylämmitys maalämmölle. Lisäksi hyödyntäminen uusiutuvan energian - HINKU-verkostoon liittymisen myötä ympäristöasiat katsottiin tukevan positiivisten ym- Kiteen Lämpö Oy:n kaukolämpölaitos tuotannossa vähentää ilmaan joutu- ja kestävä kehitys ovat painopistealueita kaikilla toiminnan päristövaikutusten lisäksi kunnan il- on vähentänyt öljyn käytön minimiin via päästöjä. Jätteiden sisältämien ra- tasoilla, kertoo kunnanjohtaja Hannele Mikkanen. masto- ja energiatavoitteiden saa- molemmissa lämpölaitoksissaan ja vinteiden kierrättäminen maatalou- Liperi on maakunnan elintarvikeaitta. Siten on luonnol- vuttamista, parantavan aluetaloutta siirtynyt raskaasta polttoöljystä ke- den käyttöön vähentää puolestaan Kasvihuonekaasupäästöt/asukas lista, että kunnasta koordinoidaan ja johdetaan Joensuun uusiutuvien energialähteiden osuu- vyeen polttoöljyyn. Myös Kesälah- kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja seudun maaseutuhallintopalveluita, tilojen lomitusjärjes- den kasvattamisella energiantuo- den kaukolämmön tuotanto perus- säästää luonnonvaroja. Kitee telyjä sekä lisäksi tilojen elinvoima- ja kehitystyötä. Maa- tannossa ja vähentävän kiinteistöjen tuu puupohjaisiin polttoaineisiin. Kuntalaisten ja elinkeinotoimin- tilataloudessa on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, 16 ylläpitokustannuksia energiansääs- Kiteellä on tehty poikkeuksellisen nan toivotaan ottavan hiilineutraa- joiden keskeisenä tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä. tötoimenpiteillä. rohkeasti ennakkoluulotonta yhteis- liuuden huomioon erityisesti omien 14 Liperissä tavoitteena on jätehuollon, lajittelun ja kierto- - HINKU-kuntana saamme työtä kaupungin, Kiteen lämpö Oy:n kiinteistöjensä energiatehokkuuden 12 talouden läpivieminen koko kuntakentän rakenteissa. Käy- tännössä tällä tarkoitetaan kierrätystä sekä julkisissa ra- asiantuntija- ja viestintäapua Suo- ja Biokymppi Oy:n kesken uusiutu- parantamisessa, energian säästä- 10 Jätehuolto kennuksissa että omakotitaloissa. Valokuidulla halutaan men ympäristökeskukselta ja pää- van energian tuottamisessa. Näiden misessä sekä suosimalla uusiutuvi- Maatalous 8 vauhdittaa maaseudulla asumista ja yrittäjyyttä. Toisaalta semme mukaan kokeiluihin, kertoo kolmen toimijan yhteistyö uusiutu- in energialähteisiin perustuvaa ener- Tieliikenne 6 sen rakentaminen vähentää muuta liikennöintiä. Kiteen ympäristöpäällikkö Marketta van energian tuotannossa perus- giantuotantoa. Lisäksi kuntalaisten Fossiiliset polttoaineet tCO2e/asukas Lintinen verkoston eduista. tuu alueelta kerättävien orgaanisten toivotaan kiinnittävän huomiota ma- 4 Sähkö Liperiin on suunniteltu tuulivoimapuistoa, joka toteu- tuessaan olisi maakunnan ensimmäinen. Tuulivoima on - Kiteellä HINKU-toiminta näkyy jätteiden käsittelyyn Biokymppi Oy:n teriaalitehokkuuden parantamiseen 2 uusinvestoinneissa ja korjausraken- biokaasulaitoksessa ja siitä syntyvän ja kiertotalouden edistämiseen suo- uusiutuvaa energiaa ja se ei aiheuta merkittäviä ympä- 0 tamisessa energiatehokkaampien biokaasun sekä entiseltä kaatopai- simalla esimerkiksi lainaus-, vuok- 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ristöhaittoja. Korpivaarassa tuulivoimarakentamisen han- laitteiden ja aiempaa hiilineutraalim- kalta syntyvän kaatopaikkakaasun raus- ja muita yhteiskäyttöpalvelu- Kitee ketta toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla. Hanke sijoit- pien lämmitysmuotojen valinnassa. hyödyntämiseen lämmön ja sähkön ja, hankkimalla kestäviä tuotteita, tuu Liperin kunnan länsiosaan, Korpivaarassa sijaitsevalle Lisäksi orgaanisia jätteitä hyödyn- tuotannossa. vähentämällä kulutusta ja jätteen metsäalueelle. Alue sijaitsee noin 11 kilometriä Viinijärven netään lämmön- ja sähkön tuotan- Biokaasusta tuotettua lämpöä määrää sekä lajittelemalla syntyvät Kasvihuonekaasupäästöt/asukas taajamasta lounaaseen. Suunnitteilla on neljä 3-3,5 MW nossa, kaupunki on osallistunut HIN- ja sähköä toimitetaan sekä Sopen- jätteet. Liperi voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on n. 230 m. Mikäli han- KU-toimintaa tukeviin hankkeisiin ja suon jätteenkäsittelyalueella sijait- ke toteutuu, konkreettisena rahallisena hyötynä kunnalle tu- lee kiinteistöverotuloja. liittynyt kunta-alan energiatehok- sevien rakennusten että Kiteen Läm- 12 Liperiläisten mielestä, lähitulevaisuudessa olisi tärkeää

10 pohtia miten maakunnan alueella olisi mahdollista yhdis- tää elintarvikealan ja maatalouden kuljetuksia. Lisäksi elin- 8 tarvikehankinnoissa tulisi lisätä lähiruoan osuutta. Liperis- Jätehuolto Vuonna 2017 tapahtuu paljon sä tämä osuus on 12 %. 6 Maatalous Tieliikenne 1. Kitee liittyy kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen 4 Fossiiliset polttoaineet tCO2e/asukas 2. Parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta kiinteistökatselmusten ja kiinteistökohtaisten Sähkö energiakulutustietojen seurannalla 2 3. Luopuu tarpeettomiksi käyneistä rakennuksista 0 4. Jatkaa katuvalojen uusimista energiaa säästäviin LED-lamppuihin 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5. Ottaa uusinvestoinneissa ja korjausrakentamisessa huomioon energiansäästötoimenpiteet Liperi 16 HINKU 6. Osallistuu kaasun tankkausaseman rakentamiseen, jos siihen saadaan valtion rahoitusta. HINKU 17 TOHMAJÄRVI syrjäyttää öljyä Yhteisvoimalaitos lämmittää auringolla ja maalämmöllä ILOMANTSIN taajaman

Tohmajärven kunta aloitti HINKU-ver- tanut osaa Tohmajärven alueen HINKU-toi- Ilomantsin kunnan erikoisuutena mui- luonnonsuojelualueista ja niitä ympäröivis- kostoon liityttyään ilmasto- ja energiatyön- mintaan vaihtamalla seurakuntakeskuksen hin HINKU-kuntiin verrattuna on kunnassa tä yhteistoiminta-alueista. Pohjois-Karja- sä näyttävästi korvaamalla omistamansa öljykattilan maalämpöpumppuihin. Selvi- toimiva Vapon pellettilaitos. Pellettiä tuo- lan biosfäärialueen virallinen rajaus käsittää kiinteistöosakeyhtiön kahden rivitalon öl- tysten perusteella maalämpö osoittautui tetaan sahoilla syntyvistä sivutuotteista ja Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin jylämmityksen maalämmöllä ja aurinko- kohteeseen parhaaksi ratkaisuksi. se onkin erinomainen esimerkki teollisista Tuupovaaran kaupunginosan. sähköpaneeleilla. Rivitalon katolle asen- - Seurakuntienkin tulee olla muka- symbiooseista, joissa toisen jätteestä syn- Ilomatsin kunta teki tänä vuonna kump- netun aurinkosähköjärjestelmän koko on na edistämässä ekologisia arvoja ja luon- nytetään uutta liiketoimintaa. Laitoksella panuussopimuksen Pohjois-Karjalan bios- 12 kWp. Maalämpöjärjestelmää varten po- nonmukaista elämäntapaa. Maalämpö oli tuotetaan pellettiä noin 40 000 tonnia vuo- fäärialueen kanssa. rattiin kuusi noin 190 metriä syvää kaivoa, meille paras tapa osallistua tähän työhön ja dessa. Pellettilaitoksen yhteydessä toimii - Ilomantsin kunta on ollut biosfääri- joista öljyn korvaava lämpö otetaan rivita- vuotuinen säästökin on melkoinen, kuvai- myös lämpöä ja sähköä tuottava yhteisvoi- alueen käytännön kumppanina jo vuosia ja lokiinteistöille. lee kirkkoherra Mikko Lappalainen. malaitos. Ilomatsin kuntataajama lämpenee useat alueen yritykset ovat tehneet jo aikai- - Öljylämmitys haluttiin korvata uusiu- Maalämmön rinnalle on haaveena si- myös siellä tuotetulla lämmöllä. Ilomantsilla semmin biosfäärialueen kanssa kumppa- tuvilla energiamuodoilla niin taloudellisten joittaa tulevaisuudessa aurinkolämpöke- on toiveena saada pellettitehtaan yhteyteen nuussopimuksen. syiden kuin HINKU-verkoston tavoitteiden- räimet tai aurinkosähköpaneelit. Öljyläm- teknisen hiilen tuotantolaitos. Ilomantsissa on myös panostettu laa- kin takia. Investoinnin takaisinmaksuaika mityksen kustannukset seurakuntatalolla - Teknisillä hiilillä tarkoitetaan muun jakaistayhteyksien rakentamiseen ja kiin- on noin yhdeksän vuotta, laskee tekninen olivat noin 30 000 euroa vuodessa ja maa- muassa aktiivihiiltä, hiilikuitua ja hiilimus- teistöjen energiatehokkuuteen. Laajakais- johtaja Jorma Berg. lämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi taa. Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja tayhteydet vähentävät muita liikennöimisen Myös Tohmajärven seurakunta on ot- tuli noin 4,5 vuotta. kaasujen puhdistamisessa, hiilikuitua eri- tarpeita, kuten asiointimatkoja. Lisäksi pi- laisissa keveissä ja lujissa rakenteissa kuten lottihankkeena testataan kotipalvelussa urheiluvälineissä ja hiilimustaa esimerkiksi toimivaa kuvaääniyhteyttä, joka vähentää väriaineena, kertoo kunnanjohtaja Markku tulevaisuudessa käyntien määrää ja liikku- Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Lappalainen. misentarvetta. Tulevaisuuden suunnitelmis- Ilomantsin kunnan visiossa korostuvat sa on lisäksi kiinteistöjen energiatehokkuu- Tohmajärvi biosfäärialueen monimuotoisuus ja alueen den parantaminen ESCO-hankkeen kautta luontaisten vahvuuksien merkitys elinkei- ja aurinkoenergiapotentiaalin selvittäminen 18 notoiminnalle. Pohjois-Karjalan biosfääri- kunnan omistamissa kiinteistöissä. 16 alue on osa UNESCOn Ihminen ja biosfää- - Esimerkiksi uimahallin veden lämmit- 14 ri -ohjelmaan kuuluvia kestävän kehityksen tämisessä voisimme hyödyntää aurinkoe- 12 yhteistyöjärjestelmiä, joiden tavoitteena on nergiaa ja asiaa kannattaa tarkastella myös Jätehuolto 10 edistää tutkimuksen, koulutuksen ja laaja- rakennusten peruskorjausten yhteydessä, Maatalous pohjaisen yhteistyön keinoin sekä taloutta kertoo Ilomantsin kunnan rakennustarkas- 8 Tieliikenne että ympäristön hyvinvointia ja lisätä ym- taja ja HINKU-yhteyshenkilö Jari Ahponen. 6 Fossiiliset polttoaineet tCO2e/asukas päristötietoisuutta. Biosfäärialue koostuu 4 Sähkö

2

0 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kasvihuonekaasupäästöt/asukas Tohmajärvi Ilomantsi

12

10

8 Jätehuolto

6 Maatalous Tieliikenne 4 Fossiiliset polttoaineet tCO2e/asukas Sähkö 2

0 18 HINKU 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 HINKU 19 Ilomantsi LIEKSAAN suunnitteilla biojalostusyksiköitä ja bioterminaali

Lieksan kaupunki on Poh- Lieksassa panostetaan myös alueen yritystoimintaa. jois-Karjalan suurin päästövä- puun jatkojalostamiseen ja sen - Alueen yritykset suunnitte- hentäjä yhdessä Kiteen kaupun- hyödyntämiseen energiantuo- levat mittavia investointeja, jot- gin kanssa. Kaupunkien alueella tannossa. Lieksan Kevätniemen ka lisäävät bioteollisuusalueen muodostuvia kasvihuonekaasu- alueella toimii puunjalostukseen, merkittävyyttä entisestään. In- päästöjä on saatu vähennettyä sahaukseen ja muuten biotalou- vestoinnit mahdollistavat uusien 36 % vuoden 2007 tasosta vuo- teen erikoistuneita yrityksiä. Kevät- työpaikkojen syntymisen alueel- teen 2015 mennessä. Tulos on niemen bioteollisuusalueella työs- le. Alueelle suunnitellaan muun myös valtakunnallisesti merkittä- kentelee tällä hetkellä noin 250 muassa kahden biojalostusyksi- vä. HINKU-kunnista vain Iin kunta, henkilöä. Alueella hyödynnetään kön rakentamista sekä biotermi- jossa on panostettu paljon tuuli- puuta noin 600 000 m3 vuosita- naalia. Puunkäyttö alueella vä- voiman rakentamiseen, on pys- solla. Kevätniemen alueelle toteu- hintäänkin tuplaantuisi, kuvailee OUTOKUMMUSSA kaukolämpö tynyt saavuttamaan korkeammat tetaan tarvittavia kaavamuutoksia Lieksan teollisuuskylän toimitus- päästövähennykset. ja investointeja infraan palvele- johtaja Harri Välimäki. - Olemme Lieksan kaupungilla maan erittäin tyytyväisiä siitä, että pääs- Kasvihuonekaasupäästöt/asukas syntyy hakkeella tövähennykset ovat näin suuret, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Outokumpu liittyi HINKU-verkostoon, koska - Outokummun seudun teollisuuskylä on Jarkko Määttänen. 14 - Lieksan kaupungin omissa kunnassa pidetään tärkeänä hiilijalanjäljen vä- aktiivisesti mukana HINKU-toiminnassa. Olem- rakennuksissakin on siirretty entis- 12 hentämistä ja ilmaston muutoksen haittojen eh- me vaihtaneet valaistusta leditekniikalle ja te-

tä enemmän öljystä maalämpöön, 10 käisyä. Tehtävät toimenpiteet nähdään myös ta- hostaneet lämmön säätelyä mm. hiilidioksii- loudellisesti järkeviä. Energiatehokkuus otetaan di-ilmaisimen avulla, kertoo teollisuuskylän rakennusten peruskorjausten yh- Jätehuolto 8 teydessä on kiinnitetty erityises- Maatalous huomioon kaupungin kaikessa toiminnassa. toimitusjohtaja Juuso Hieta. ti huomiota teknisiin ratkaisuihin 6 Tieliikenne Kaukolämmön tuotanto on muutettu öljys- - Kuluvan vuoden aikana vaihdetaan mm. Fossiiliset polttoaineet tä hakkeelle peräti 99,3 prosenttisesti. Kaupun- lämmönvaihdin ja muutetaan kiinteistöjen läm- ja eristyksiin, samoin kuin valaisi- tCO2e/asukas 4 missa siirrytty ledeihin, mitkä osal- Sähkö ki on jo luopunut lukuisista öljylämmityskiinteis- mönsäätelyä etäohjaukseen sopivaksi. Harkin- taan vaikuttavat päästöjen las- 2 töistä ja muutosta jatketaan edelleen. nassa on aurinkopaneeleilla tuotettavan säh-

kuun, Määttänen summaa. 0 Outokumpu panostaa energiatehokkaa- köenergian pilotointi lähivuosina muutamassa 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 seen rakentamiseen mm. Kummun koulun ra- kiinteistössä. Lieksa kennushankkeessa. Kiinteistöjen käyttöastet- ta tehostetaan, mikä on johtanut siihen, että eräiden rakennuksien Kasvihuonekaasupäästöt/asukas ylläpitokustannukset ovat mini- missä. Näin kustannukset käyt- Outokumpu tötaloudessa pienenevät. Koko kaupungin alueella on kiinnitet- 10 9 ty huomiota energiatehokkuu- 8 teen esim. lämmön talteenot- 7 tojärjestelmissä ja valaistuksen 6 Jätehuolto vaihtamisessa Led-tekniikkaan. 5 Maatalous Kaupungin alustavana suun- 4 Tieliikenne nitelmana on lisätä aurinkopa- Fossiiliset polttoaineet

tCO2e/asukas 3 neelien käyttöönottoa sen omis- Sähkö 2 tamissa kiinteistöissä. Lisäksi 1 pyritään energian säästöön ja 0 tehokkuuteen toiminnassa sekä 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 logistiikkaketjuissa. Outokumpu 20 HINKU HINKU 21 VALTIMO on ketterä kokeiluihin

Valtimo on yksi pienimmistä HINKU-kunnista käsittelyä olisi mahdollista yhdistää opetustoi- Suomessa. Valtimo lähti kuitenkin rohkeasti mu- mintaan. Valtimolle halutaan rakentaa energia- kaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen HIN- tuotannon ympärille oma pienoisklusteri, joka KU-toimintaan, koska työtä uusiutuvan energian mahdollistaa koulutuksen ja energiantuotan- ja energiatehokkuuden edistämiseksi oli kunnas- non lisäksi tutkimuksen, tuotekehittämisen ja sa tehty jo jonkin aikaa. uusien liiketoimintamallien rakentamisen pai- - Maakunnan edelläkävijyys ja muiden kun- kallisen yrittäjyyden tueksi. tien sitoutuminen HINKU-verkostoon olivat mer- - Yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja uu- kittävässä asemassa liittymispäätöksessämme. sien, soveltuvien teknologioiden etsintää lähde- Pieni kunta on ketterä kokeiluihin ja Valtimol- tään toteuttamaan hankkeena. Tarkoituksena la eletään luontaisten vahvuuksien kehittä- on saada aikaan pienikokoinen sähkön ja läm- misen kautta. Sellainen on muun muassa uu- mön yhteistuotantolaitos, josta saisimme läm- Kylät mukana siutuva puuhake, toteaa kunnanjohtaja Leena mön lisäksi myös sähköä metsäkonekoulun si- Mustonen. mulaattorikentälle ja koulun muihin tarpeisiin, Hiilineutraalisuuden tavoittelu näkyy kun- kertoo Mikko Saarimaa Pohjois-Karjalan kou- vähähiilisyyttä edistämässä nassa vahvasti uuden lämpölaitoksen suunnit- lutuskuntayhtymästä. telussa. Elinkaarensa loppupäässä olevalla läm- pölaitoksella hyödynnetään hakkeen lisäksi Pohjois-Karjalan kylissä on pal- Hankkeen aikana voidaan muun rinkopaneeleista tai sähkö- myös kevyttä polttoöljyä erityisesti kesäaikai- Kasvihuonekaasupäästöt/asukas jon aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat muassa pyöristä. sessa lämmöntuotannossa ja varavoimana. olla mukana edistämässä vähähii- • kehittää kylän jätehuoltoa ja Uuden lämpölaitoksen suunnittelussa ei öl- Valtimo lisyyttä konkreettisten toimenpitei- kierrätystä Esimerkiksi Höljäkän ja Lipinlah- jylle ole enää jalansijaa. den avulla. Kohti vähähiilisiä kyliä • järjestää ympäristöaiheinen den kylätalot ovat jo lähteneet ilmas- 16 - Tämä on meidän kuntamme suu- on Maaseudun sivistysliiton ja Suo- tapahtuma totalkoisiin mukaan ja investoineet rin mahdollinen HINKU-teko ja samalla 14 men ympäristökeskuksen hanke. • suunnitella energiaomavarai- aurinkopaneeleihin. Pelkkä päästö- tuemme maakunnallista tavoitetta öljy- 12 Hankkeen aikana erilaisten vä- nen kylä jen vähentäminen ei kuitenkaan ole vapaasta maakunnasta, toteaa kunnanin- hähiilisyyskokeiluiden päästövähen- • muuttaa kylätalon lämmitys- tavoitteena, vaan tärkeää on myös 10 Jätehuolto sinööri Ari Jaaranen. Maatalous nyspotentiaalia arvioidaan ja tietoa järjestelmä ympäristöystäväl- tehdä yhdessä kyläyhteisön voimin Uutta laitosta suunnitellaan yhteis- 8 Tieliikenne onnistuneista kokeiluista pyritään le- lisemmäksi ja edistää kylien elinvoimaisuutta. 6 työssä Valtimon metsäkonekoulun kans- Fossiiliset polttoaineet vittämään muillekin alueille. Tavoit- • perustaa kylän yhteinen lähi- tCO2e/asukas sa. Ammattiopisto Valtimo on kunnalle 4 Sähkö teena on, että paikallisyhteisöissä ruokapiiri

merkittävä lämpöasiakas. Uusi lämpölai- 2 testatut, hyviksi todetut vähähiilisyyt- • organisoida kimppakyytijär- TANJA MYLLYVIITA tos onkin suunniteltu sijoitettavaksi am- tä edistävät toimintatavat otetaan jestelmä tutkija 0 mattiopiston tontille, jolloin polttoaineen 2007 20082009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 käyttöön myös muualla. • tehdä yhteishankintoja au- Suomen ympäristökeskus SYKE Valtimo

22 HINKU HINKU 23