KUMMELI – ALIVUOKRALAINEN Suomi, 2008

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

KUMMELI – ALIVUOKRALAINEN Suomi, 2008 KOULUKINON OPPIMATERIAALI KUMMELI – ALIVUOKRALAINEN Suomi, 2008 Ohjaaja: Matti Grönberg Kesto: 104 min. Käsikirjoittajat: Ikäraja: K7 Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen Genre: Komedia Näyttelijät: Heikki Silvennoinen, Mikko Kivinen, Timo Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu 7.- Kahilainen, Heikki Hela, Tuija Ernamo, Mari 9. -luokkalaisille ja lukioihin. Turunen, Ritva Jalonen, Jussi Lampi, Oiva Lohtander, Heikki Vihinen, Risto Korhonen, Oppimateriaalin teemoja: Farssi-Genre Jasper Pääkkönen, Leea Klemola, Juha Veijonen (naurun perusteet, farssi lajityyppinä, suomalainen komedia, kansanhuumoria, Levittäjä: Nordisk Film vaudevillesta tv-viihteeseen, kun mies pukeutuu naiseksi) Homoseksuaalisuus valkokankaalla (Haysin koodi, homoelokuvien lyhyt historia, stereotyyppisen homoseksuaalin kuvaus) TARINA asuinalueella. Asunnon on jo vuosikausia Alivuokralainen on Kummeleiden näkemys omistanut vanharouva Lydia Molotova (Tuija kiristyksestä, munuaissiirrosta kotioloissa, emansipaatiosta sekä järjettömästä Ernamo), joka ei ole nostanut herrojen sekoilusta käyttäen elokuvakeinona vuokraa pitkiin aikoihin. Nyt rouva on perinteistä farssia. kuitenkin antanut asunnon ennakkoperintönä veljenpojalleen vääpeli John Molotoville Munuaissiirtokirurgi Lauri Mustonen (Mikko (Heikki Hela). joka päättää ensitöikseen Kivinen) ja yliopiston hyönteistutkija Pauli nostaa kiinteistön vuokran pilviin ja muutattaa Bergström (Heikki Silvennoinen) asuvat isotätinsä Lydia Molotovan herrojen arvokiinteistöä kaupungin kalleimmalla asuntoon. Siitä alkaa mielikuvituksellinen 1 Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ry Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi KOULUKINON OPPIMATERIAALI tapahtumaketju, jonka absurdi juoni kuljettaa yhteen törmääviä roolihahmoja tilanteesta Tuntuu mahdottomalta määritellä tarkkaan toiseen vauhdikkaalla tavalla, joka on sitä, mistä nauru syntyy – varsinkin kun tunnusomaista Suomen suosituimmalle naurua pidetään myös tietyllä tavalla koomikkoryhmälle. yhteisöllisenä. Näytelmän tai elokuvan yleisössä istuessa voi joko nauraa muun Alivuokralainen on myös menestysnäytelmä. yleisön mukana ja kokea suurta Alivuokralainen-elokuva pohjautuu Timo yhteenkuuluvuuden tunnetta – tai asettua Kahilaisen ja Heikki Vihisen alun perin naurun ja seuran yläpuolelle, erottua teatterilavalle kirjoittamaan näytelmään. Se joukosta. on ollut huikea menestys Tampereen Teatterissa.. Lisäksi meistä jokainen tuntuu reagoivan eri tavalla koomisiin tai humoristisiin tilanteisiin – Lähde: yksi nauraa kaatuvalle miehelle http://www.solarfilms.com/elokuvat/kaikki/kum (tilannekomiikka), toinen kaatuvan miehen meli/fi_FI/alivuokralainen/ hölmistyneelle ilmeelle (luonnekomiikka, tähtikuva). FARSSI Freudin mukaan vitsi tehdään, mutta Farssi on komediallinen elokuva tai komiikka löydetään. Ja vaikka koomisessa näytelmä, jonka viihdyttämisen keinot tilanteessa olisikin kyse havainnoinnista, voi perustuvat väärinkäsityksiin, toisen myös tehdä koomiseksi. Tällainen salaisuuksiin, absurdeihin tilanteisiin, mielihyvä on puolestaan liioiteltuihin ja stereotyyppisiin ylemmyydentuntoista. Voimme toki löytää henkilöhahmoihin ja verbaaliin huumoriin. komiikkaa myös itsestämme tai tilanteesta. Huumori on Freudin mukaan keino, jonka 1. avulla voidaan välttää koomiseen a) Pohtikaa ryhmässä millainen on farssi. tilanteeseen mahdollisesti liittyvät vakavat Minkälaisilla kerrontakeinoilla farssi seuraukset. naurattaa? Mitä farsseja ryhmällesi tulee mieleen? Elokuvassa on useita tasoja, joissa koomisuus syntyy. Tarinan maailmassa b) Minkälaisia muita komedian lajeja tulee saattaa esiintyä 1) vitsitilanteita, joissa mieleen, ja miten nämä poikkeavat farssista? henkilö pilailee toisen kustannuksella, 2) tai koomisia tilanteita, joissa havainnoiva henkilö pitää toisen toimia naurettavina tai tekee ne Naurun perusteet naurettaviksi, 3) tai humoristisia tilanteita, joissa henkilö suhtautuu humoristisesti Naurua on tutkittu jo Antiikin Kreikassa. vastoinkäymisiinsä. Kerronta puolestaan Aristoteleen arvostettu Runousoppi nostaa välittää tapahtumat katsojalle. tragedian ja eepoksen länsimaisen kulttuurin peruskiviksi, mistä käsin komedia on ollut Näytelmässä ja elokuvassa katsojia hieman toisarvoisessa asemassa. Aristoteles viihdytetään komediassa ja farssissa. Näiden kirjoitti kuitenkin myös komediaa käsittelevän kahden hauskuttamisen genren välinen teoksen, joka valitettavasti on hävinnyt. 1800- rajamaasto on hauras, mutta silti olemassa. luvun lopulla naurua on tutkinut Henri Yhden luonnehdinnan mukaan komediassa Bergson, joka analyyseissään pyrkii nauretaan yhdessä henkilöhahmojen kanssa, erittelemään sitä, miten koomisuus syntyy farssissa puolestaan näiden kustannuksella. mm. Molieren näytelmiä analysoimalla. Hän pohtii sitä, miten komiikka suodattuu tiettyyn 2. muotoon, eleeseen, tilanteeseen a) Millainen on Kummeli: Alivuokralainen – tapahtumaan tai ilmeeseen. Bergsonin elokuvan koominen puhuttelurakenne: mukaan peruskomiikan sääntöihin lukeutuu Ketkä elokuvan henkilöistä nauravat ja kenen mm. se, että kaikki luonteenheikkoudet voivat tai keiden kustannuksella? muuttua huvittaviksi. 2 Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ry Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi KOULUKINON OPPIMATERIAALI Millaista nauru on luonteeltaan tarinan kertovat paitsi audiovisuaalisten maailmassa? kerrontatapojen muutoksista myös genren Onko se ylemmyydentuntoista vai kytkeytymisestä kontekstiin. harmitonta? Millaista naurua farssi useimmiten tarjoaa Elokuvakulttuuri on muuttunut katsojalle? suhteensa aikaansa: alkuaikojen attraktiivisista gagivyörytyksistä ja 1930-luvun napakoista screwball- Farssi lajityyppinä komedioista kuljettiin Haysin koodin ja muiden 1960-luvulle asti Lajityypit luovat elokuvalle aina tietynlaista vaikuttaneiden odotuspintaa. Myös farssilla ovat omat sensuurijärjestelmien genrelähtöiset ennakko-odotuksensa. Oman vastareaktioihin kreisi- ja kokemuksemme ja tietomme perusteella trashkomedioihin. Amerikkalaisen osaamme ennakoida farssin tulevia elokuvakomedian muuttuminen tapahtumia ja sen kerronnan sävyjä. Harvoin räävittömäksi 1970-luvulla kielii menemme elokuvanäytökseen ”tyhjinä siten vastakulttuurien laajemmasta tauluina” – jo elokuvan ennakkomainonta ja yleistymisestä, joka näkyi 1960- ja lehtikirjoitukset osaltaan suuntaavat 1970-luvuilla myös esimerkiksi odotuksia tietylle tasolle. Elokuvalle annetaan sarjakuvasensuuria murtaneen jo lähtökohtaisesti tietynlaiset lukuohjeet, underground-sarjakuvan joiden avulla tulevaan kokemukseen voi menestyksenä sekä aiemmin valmistautua. mainittujen television tilannekomedioiden Farssille on ominaista tietyt piirteet, joiden ”radikalisoitumisena”. Kun nämä avulla lajityypin hauskuus syntyy. Sen uudenlaiset komedian alalajit komiikan peruskiviä ovat väärinkäsitykset, vakiinnuttivat aseman absurdin logiikka, koomiset tilanteet ja audiovisuaalisen kulttuurin henkilöhahmojen ominaisuuksiin kohdistuva kentällä, ne luonnollisesti jättivät nauru. jälkensä genrekonventioihin ja yleisöjen odotushorisontteihin. Farssin henkilöhahmot ovat perinteisesti Nykyistä komediagenreä peilataan liioiteltuja hahmoja, yksiulotteisia, yhden suhteessa lajityypin aiempiin ominaisuuden henkilöitä, jotka eivät kehity edustajiin. (Herkman, s. 121) tarinan myötä. Farssissa seurataan yleensä useampia tarinoita yhtä aikaa, ja komiikkaa Myös elokuvatutkija Kimmo Laine korostaa, kehitellään samaan aikaan useilla rintamilla. että farssille on tärkeää muuntautua aikansa Yleensä sekä komediaan että farssiin mukaan, keskittyä niihin ajatuksiin ja asioihin, kuuluvat romanttiset juonenkehittelyt. mitkä kulloinkin yhteiskunnassa ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia. Lajityypit ovat harvoin puhtaita ja ne kehittyvät koko ajan. Farssin lisäksi puhutaan mm. farssikomediasta ja parodiasta sekä 3. tämän tyypin lähisukulaisesta, huonoon Lajityyppiin kohdistuvat oletukset asettavat makuun keskittyvästä, 80-luvulla aina tietynlaisen odotushorisontin elokuvalle. yleistyneestä kreisikomediasta, joka tekee liioittelusta ihan omanlaistansa taidetta. a) Mieti Kummeli: Alivuokralaista tai Kreisikomedioita ovat mm. Jim Carrey - elokuvaa, jonka olet viimeksi nähnyt elokuvat Ace Venturat ja Sähköputkimies teatterissa tai ostanut dvd:nä. Kirjoittakaa sekä Abrahams & Zucker -elokuvat (Top ryhmässä elokuvan markkinoinnista ja sen Secret!, 1984), sekä Ben Stiller -elokuvat luomista odotuksista sekä markkinoinnin (Sekaisin Marista 1998). antamasta lupauksesta analyysi ja pohtikaa seuraavia asioita: Mediatutkija Juha Herkmanin mukaan komediagenren eri suuntaukset ja alalajit 3 Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ry Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi KOULUKINON OPPIMATERIAALI Milloin ja minkälaisessa yhteydessä kuulit elokuvasta ensimmäisen kerran? Mistä sait elokuvasta ensimmäisen kerran Suomalainen komedia tietoa – kritiikistä vai mainoksesta? Missä elokuvaa oli mainostettu – olitko Suomessa on varsin vahva farssin perinne. törmännyt mainokseen lehdessä, Elokuvatutkija Sakari Toiviainen jakaa elokuvateatterissa, televisiossa, jossain suomalaisen elokuvan karkeasti kahteen muussa mediassa? lajiin, melodraamaan ja farssikomediaan. Minkälaisissa paikoissa voit törmätä Huomattavaa on, että maamme elokuvamainokseen (metrotunneli, elokuvatuotannosta komedioita on noin hampurilaisravintola)? puolet. Farssi juontaa juurensa jo Mihin mainoslauseeseen kiinnitit huomioon suomalaisesta mykkäelokuvasta ja säilyy valitessasi elokuvan? ainoana komedian muotona aina 1930-luvulle saakka. b) Tehkää ryhmässä (kirjallinen) markkinointisuunnitelma Alivuokralaisesta tai Ohjaaja Valentin Vaalan myötä suomalainen
Recommended publications
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • "Varmuuden Vuoksi Omana Sovituksena"
    Miksi Suomessa ei tehty rock’n’roll-elokuvia? Vai tehtiinkö ANTTI- sittenkin? Kumpi muutti kumpaa enemmän: rock’n’roll V I L L E ”Varmuuden vuoksi suomalaista elokuvaa vai päinvastoin? Entä mikä osuus KÄRJÄ tässä kaikessa oli perikansallisella iskelmällä ja moderneilla omana sovituksena” rautalankasaundeilla? ****** KÄRJÄ ANTTI-VILLE omana sovituksena” omana vuoksi ”Varmuuden 1950- ja 1960-lukujen taitetta on totuttu ajattelemaan yh- Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950- www.culturalhistory.net ISBN 951-29-4010-8 tenä merkittävimmistä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elo - murrosvaiheista Suomessa. Murroksen ääniä ja kuvia on kuvien populaarimusiikillisissa esityksissä etsitty ja löydetty myös suomalaisesta populaarimusiikista ja elokuvasta. Kirjassaan ”Varmuuden vuoksi omana so- vituksena” musiikintutkija Antti-Ville Kärjä jäljittää näitä murroksen elementtejä suhteessa laajempiin kulttuurisiin käytäntöihin sekä erityisesti ajatukseen suomalaisuudesta. Kirjassa analysoidaan ajankohdan keskeisiksi populaarimu- siikin ja elokuvan yhteistuotteiksi nostettuja ilmiöitä: suo- malaisten elokuvien rock’n’roll-esityksiä vuosilta 1957–62, vuosina 1959–1966 valmistuneita iskelmäelokuvia sekä oman erityistapauksenaan rautalankakitaroinnin varaan nojaavaa Vaarallista vapautta -elokuvaa vuodelta 1962. Kirjassa audiovisuaalisen median ääniin ja nimenomaan musiikkiin kiinnitetään erityistä huomiota. Iskelmäelokuvien sekä rock’n’roll- ja rautalankaesitysten analyysi osoittaa, että juuri populaarikulttuurissa
    [Show full text]
  • Joukkoviestintätilasto 1991
    Tilastokeskus S VT ri ia viestintä 1991:2 Statistikcentralen Kultur och massmedier 2 Z 10. Central Statistical Culture and the media Office of Finland Joukkoviestintätilasto 1991 Tilastokeskus SVT Ky.ttuuri ia viestintä 1991:2 Statistikcentralen ÏÏÛ tur och massmedier Central Statistical Cu ture and the media Office of Finland Joukkoviestintätilasto 1991 Syyskuu 1991 Ïi'» _ , k* £§¿0!'; C f.n -.S.,+i3.. -, : £ L> Helsinki - Helsingfors 1991 Tiedustelut - Förfrägningar: SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Tuomo Sauri Official Statistics of Finland (90 ) 17 341 Kansikuva: Ilkka Kärkkäinen TAULUKOISSA KÄYTETYT SYMBOLIT Ei mitään ilmoitettavaa — Suure pienempi kuin puolet käytetyistä yksiköistä 0,0 Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma ilmoitettavaksi ■■ Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus Esipuhe Joukkoviestintätilasto 1991 on osa liikenneministeriön ja Tilastokeskuksen yh­ teistyötä joukkoviestinnän tilastollisessa kuvaamisessa. Se on järjestyksessä kol­ mas Tilastokeskuksen ja liikenneministeriön yhteistyön tuloksena syntynyt ko­ konaisesitys joukkoviestinnästä ja sen kehityksestä Suomessa. Lisäksi yhteistyö­ projektin puitteissa on ilmestynyt useita joukkoviestinnän eri alueita ja ilmiöitä kuvaavia erillisraportteja. Julkaisu on laadittu Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilastoyksikös- sä. Joukkoviestintätilasto 1991 -julkaisun suunnittelusta ja toteuttamisesta on vas­ tannut erikoistutkija Tuomo Sauri, joka on myös laatinut lukujen yhteenvetoar­ tikkelit. Julkaisun valmisteluun ovat sen eri
    [Show full text]
  • Erkki Valaste
    Maaliskuu 1963, kulttuuritalo, Helsinki. Eräs maailman arvostetuimmista ja kuuluisimmista jazzmuusikoista on pulassa, tarkemmin sanottuna enemmän kuin pulassa. Duke Ellingtonin saapuessa orkestereineen suomeen oli bändin rumpali Sam Woodyard vetänyt itsensä erilaisilla stimulanteilla niin huonoon kuntoon, ettei kyennyt nousemaan kulttuuritalon loppuunmyydyn salin lavalle. Onneksi kokkolasta löytyi kaveri, joka pystyi paikkaamaan rumpalia konsertin ensimmäisen puoliskon, kunnes lääkärin virvoittama Woodyard kykeni jatkamaan konsertin toisen puoliskon. Tarua, vai totta? Tämä on aivan totta. Rumpalin nimi oli ERKKI VALASTE Ekin lapsuuskavereita elää Kokkolassa edelleen ja heidän karaktäärikuvauksensa mukaan Valaste oli iloinen ja reipas kaveri, osoittaen urheilullisuutta jo pikkupoikana. Eki oli nopea juoksemaan ja hän harjoittelikin 400 ja 800m pikamatkoja. Toipa eräs Ekin kavereista, kokkolalainen Eero Vantunen, kirjoittajalle jopa Ekin piikkarit nähtäväksi. Lisäksi Valaste liittyi KPV.n jalkapallojoukkueeseen pelaten B-pojissa 50 ottelua ja A-tasolla kaksi ottelua vuonna 1949. Miten Erkki Valaste alkoi sitten rumpuja soittamaan ei ole aivan yksiselitteisesti selvinnyt. Hän liittyi jo nuorena poikana Kokkolan sotilaspoikiin ja joko siellä tai sitten partiossa sai hän ensimmäistä kertaa käsiinsä virvelirummun. Valaste löysi nopeasti ympärilleen paikallisia soittajia ja ensimmäiset bändiviritykset ottivat nopeasti tulta alleen. Erkki Valaste syntyi Kokkolassa 22.3.1931. Taitojen kehittyessä myös musiikillinen Valaste, tai Eki, kuten hänen
    [Show full text]
  • LAVASTAJAN TUTKIMUSMATKA KOMEDIAAN Pohdintaa Komedian Keinoista Suomalaisessa Televisiosarjassa Lavastajan Näkökulmasta
    LAVASTAJAN TUTKIMUSMATKA KOMEDIAAN Pohdintaa komedian keinoista suomalaisessa televisiosarjassa lavastajan näkökulmasta Nanna Hirvonen Taiteen maisterin opinnäytetyö Elokuva- ja lavastustaiteen laitos Elokuva- ja televisiolavastuksen pääaine Aalto Yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu 2019 Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Taiteen maisterin opinnäytteen tiivistelmä Tekijä Nanna Hirvonen Työn nimi Lavastajan tutkimusmatka komediaan. Pohdintaa komedian keinoista suomalaisessa televisiosarjassa lavastajan näkökulmasta Laitos Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Koulutusohjelma Elokuva- ja televisiolavastus Vuosi 2019 Sivumäärä 60 + 2 Kieli suomi Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö tutkii komediaa suomalaisessa televisiosarjassa lavastussuunnittelijan näkökulmasta ja pyrkii löytämään tälle lajityypille ominaisia sääntöjä ja kerrontatapoja. Tutkimuksen tarkoitus on erityisesti löytää keinoja, joita lavastussuunnittelija voi hyödyntää komediaa tehdessään. Lähtökohtana ovat kirjoittajan halu oppia komediasta lisää sekä hänen kokemuksensa komediasarjojen lavastussuunnittelijana. Opinnäytteen aihetta käsitellään erityisesti Donna (2018) ja Härölä (2018) - televisiosarjojen komedian ja lavastussuunnittelun kautta. Sarjoista analysoidaan niiden tarinan ja hahmojen komediallisuutta sekä lavastuksen yhteyttä näihin. Aihetta lähestytään filosofisten huumorin pääteorioiden: ylemmyys-, huojennus- ja yhteensopimattomuusteorian, sekä komedian alalajityyppien kautta. Erityisesti opinnäytteessä käsitellään romanttista komediaa,
    [Show full text]
  • Finsk Filmmusik 1 Belysning Av Arbeten Av Harry B~Rgström Och Markku Kopisto
    MeddGlanden från Musikvetenskapliga institutionen vid Abo Akademi. 6. Anu. Mäntyn.a vLta FINSK FILMMUSIK 1 BELYSNING AV ARBETEN AV HARRY B~RGSTRÖM OCH MARKKU KOPISTO Pro gradu-avhand1ing musikvetenskap 1985. Abo 1985 ) An~-'Mäntyranta ",Finsk filmm\.l'si,{ii;i '~elysnirf.j;,av arbeten a~ Harry Bergst~öm och Markku Kopisto ) "PfQ., g'raduavhandl ing, i n:lUsikvetenskap Hand>1eda.rYp'~9!fess9';r E!ibian ~;aJ:tlström ~lus;il<vetensk~~,Uga insti tut'ionen Hu~anistiska fakulteten Abo 1985 2 1 INNEHALLSFöRTECKNING Innehållsfärteckning. ... ... ... ... .... ... .. .. 2 II Inledning... ...... .... .. ....... .. ......... .. ... 4 III Filminspelningsteknikens u·tveckling.............5 1. Teknikens utvecklirrg......................... 5 2. Historia och arbetsmetoder................... 7 IV Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. - Elokuva - ja viihde­ säveltäjät r.y. - Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS r. y. ..... ......... .. ... ..... .. .. .... .... .. .. 10 V Jussi-prisen. ... .. .. .. ...... ... .... ... .. .. ... ';14 VI En jämförelse mellan Harry Bergström och Markku Ko­ pisto och deras arbete 1. Presentation av arbetet...................... 16 2. Harry Bergström 2.1. Kort biografi........................... .fil 2.2. Harry Bergströms musikaliska bakgrund ... 20 2.3. Kompositionsmetod och arbetsmetod.... ... 21 2.4. Filmmusik på skiva....................... 23 3. Markku Kopisto 3.1. Kort biografi............................ 25 3.2. Markku Kopistos musikaliska bakgrund. .... 25 3.3. Kompositionsmetod och arbetsmetod ....... 2'6 3.4. Filmmusik på skiva......................
    [Show full text]
  • Er0<06<BSLLDMKFR Er0<06<BSLLDLMKR Gr4;?:18SJGEKLDR Gr4=::29SHJDMHIR Gr4;?:18SJGFKIJR Fr7:C16?SMMHFFKR Er0<06<B
    VLMedia Oy Elokuvat - tuoteluettelo 20.10.2015 Helsinki lyhytelokuvakooste DVD Kymmenen lyhytelokuvaa Helsingistä vuosilta 1910-1971. Dokumentti Ikäraja S Formaatti DVD Julkaisupäivä 31.12.2014 Tuotekoodi 863325 gR4;?:18SJGGFILR Adventure Safari 3-BD Hooligan DVD Woburn Safari Parkissa elää 600 eri eläinlajia, ja meillä on Journalisti Donal MacInture kaivautuu jalkapallohuliganismin etuoikeus saada tutustua niiden elämänrytmiin. Safari Adventure alkujuurille ja kertoo, kuinka huliganismi levisi englannista vie yleisönsä kiehtovalle matkalle hämmästyttävään paratiisiin. maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Elokuvassa on haastateltavana pelätyimmät ja pahamaineisemmat huligaanit kuten Millwallin Tamer Hassan. Ikäraja S Ikäraja 12 Formaatti BD Formaatti DVD Julkaisupäivä 2.7.2014 Julkaisupäivä 28.5.2014 Tuotekoodi KME104.SC.BR eR0<06<BSLLDMKFR Tuotekoodi KLD001.SC.DR eR0<06<BSLLEFFER Adventure Safari 3-DVD Isältä pojalle -trilogia 3-DVD-box Woburn Safari Parkissa elää 600 eri eläinlajia, ja meillä on Elokuvissaan Isältä pojalle 2004, Talvinen matka 2007 ja Miehen etuoikeus saada tutustua niiden elämänrytmiin. Safari Adventure kuva 2010 Visa Koiso-Kanttila tekee tunnerikkaan matkan perheen vie yleisönsä kiehtovalle matkalle hämmästyttävään paratiisiin. ytimeen - isien ja poikien keskinäisiin suhteisiin. Ikäraja S Ikäraja S Formaatti DVD Formaatti DVD Julkaisupäivä 2.7.2014 Julkaisupäivä 31.12.2014 Tuotekoodi KME104SC.DR eR0<06<BSLLDLMKR Tuotekoodi 863116 gR4;?:18SJGEEJFR Autoillen DVD Jatkosodan katsaukset 1. Hyökkäävät kamerat 4-DV Autoillen on moottorikärpäsen sävyttämää nostalgiaa Kansallisen Hyökkäävät kamerat on julkaisu, joka sisältää Puolustusvoimain audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. uutiskatasaukset jatkosodasta sellaisina kuin aikalaiset ne näkivät. Ikäraja S Ikäraja S Formaatti DVD Formaatti DVD Julkaisupäivä 31.12.2014 Julkaisupäivä 31.12.2014 Tuotekoodi 863178 gR4;?:18SJGEKLDR Tuotekoodi 862551 gR4;?:18SJFIIEFR Britney - For the Record DVD Jatkosodan katsaukset 2.
    [Show full text]
  • Lyhytelokuva on Yle
    Lyhytelokuva on Yle Yle Teema Uusi Kino Eläimen kuva Ohjaus Perttu Saksa Tuotanto Mouka Filmi Oy Itäinenkatu 9, 33210 Tampere Puh. 045 8737338 Ma - Pe 7:30 - 21:00 La 9:30 - 21:00 Pyhäpäivinä ENGLANTI SUOMI TAMPERE 48th INTERNATIONAL SHORT FILM FESTIVAL TAMPEREEN 48. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT Programme catalogue Ohjelmakirja TEXTS AND EDITING TEKSTIT JA TOIMITUS Enikö Balogh, Christoph Bovermann, Libby Hakaraia, Sami Hantula, Kati Kallio, Ilkka Kilppola, Juho Kuosmanen, Jukka-Pekka Laakso, Kati- Anne Leino, Carlos Marroquin, Heli Metsätähti, Peter Murdmaa, Hannele Mesimäki, Riina Mikkonen (editor in chief/päätoimittaja), Tommi Partanen, Marja Pallassalo, Hannu Pohjannoro, Tytti Rantanen, Mervi Rantala, Rosto, Juha Samola, Raimo Silius, Mikko Sorrela, Laura Suvanto, Leo Van Aerschot PHOTO EDITORS KUVATOIMITTAJAT Aki Kurvinen, Hannele Mesimäki LAYOUT TAITTO Atomi PRINT PAINOPAIKKA Tampereen Offsetpalvelu Oy Tampere 2018 ISSN 0785-9600 Tampere Film Festival Tullikamarin aukio 2, 33100 Tampere, Finland Tel. +358 3 223 5681 [email protected] www.tamperefilmfestival.fi TAMPERE FILM FESTIVAL 2018 3 Festivaalilla mukana ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVEKSEN MONIPUOLINEN RAVINTOLAMAAILMA Original Sokos Hotel Ilves | Hatanpään valtatie 1, Tampere SOKOSHOTELS.FI RAFLAAMO.FI CONTENTS SISÄLLYS Supporters and sponsors Yhteistyökumppanit .............17 Canon of short film Lyhytelokuvan kaanon ................. 145 Greetings from festival director 1918 – Tampere on Fire 1918 – Tampere tulessa .......... 148 Festivaalijohtajan terveiset .......................................18
    [Show full text]
  • Stereotyper Hos Kvinnliga Karaktärer I Finsk Film En Jämförelse Mellan Film Från 1980-Talet Och 2010-Talet
    Stereotyper hos kvinnliga karaktärer i finsk film En jämförelse mellan film från 1980-talet och 2010-talet. Iisa Smeds FörnamnExamensarbete Efternamn Mediekultur – Foto & Klipp 2021 EXAMENSARBETE Arcada Utbildningsprogram: Mediekultur Identifikationsnummer: 8147 Författare: Iisa Smeds Arbetets namn: Stereotyper hos kvinnliga karaktärer i finsk film. Handledare (Arcada): Fred Nordström Uppdragsgivare: - Sammanfattning: Examensarbetet ser på porträtteringen av kvinnliga karaktärer i de mest sedda finska fil- merna från 1980-talet och 2010-talet. Syftet med arbetet är att jämföra stereotypiska por- trätteringar av kvinnliga karaktärer i finsk film från 1980-talet och 2010-talet och analy- sera vad slutresultaten berättar om det finska samhället. Forskningsfrågan i arbetet är: På vilka stereotypiska sätt porträtteras kvinnliga karaktärer i finsk film från 1980-talet i jämförelse med 2010-talet? Underfrågorna i arbetet är följande: Vilka likheter och olik- heter finns hos de kvinnliga karaktärerna från 1980-talet och 2010-talet? och Vad berät- tar bilden av de kvinnliga karaktärerna om kvinnobilden i samhället? Från 1980-talet och 2010-talet kommer de tre mest sedda filmerna jämföras med varandra. För varje film kommer den kvinnliga karaktären med mest skärmtid analyseras. Fokusen i analysen kommer att ligga på olika typer av könsbundna stereotyper hos de kvinnliga karaktärerna. Till urvalet hör följande filmer: Akaton mies (1983), Täältä tullaan, elämä! (1980), Uuno Epsanjassa (1985), Luokkakokous (2015), Mielensäpahoittaja (2014) och 21 tapaa pilata avioliitto (2013). I urvalet inkluderas inte krigsfilmer. För analysen av de kvinnliga ka- raktärerna med mest skärmtid används kvalitativ innehållsanalys som metod. I analysen används både kvalitativa och kvantitativa metoder för att samla in material. Analysen är indelad i fyra kategorier som är Stereotyper, Utseende & Objektifiering, Ekonomi & Re- lationer samt Samspel med manliga karaktärer.
    [Show full text]
  • Kotimaiset Elokuvajulisteet 1920-1930
    KOTIMAISET ELOKUVAJULISTEET 1920-1930 NRO ELOKUVAN / OHJELMAN NIMI VUOSI OHJAAJA PÄÄNÄYTTELIJÄT HUOMAUTUS 26 Finlandia 1923 Suomi Filmi. Ulkoasiainministeriö 14 Helge Lindberg kesälomalla Aho & Soldan 37 Hyve vaarassa! 1923 Willi Achell Dagmar Parmas, Yrjö Saarnio Terra-Filmi 32 Häidenvietto Karjalan runomailla 1921 Kalevalaseura 1. 17 Imatra City. 1-osainen luontokuva 6 Imatran voimalaitos Adams Filmi oy 18 "Juha" Mathias Taube, Jenny Hasselqvist, Lilly Berg Juhani Ahon romaanista "Juha" Urho Somersalmi, Hildegard Harring 39 Juha 1923 Mathias Taube, Jenny Hasselqvist Svenska Biografteatern. Juhani Ahon romaanista "Juha" Urho Somersalmi 40 Juha 1921 Mathias Taube, Jenny Hasselqvist Svenska Biografteatern Urho Somersalmi Svenska Biografteatern 41 Juha 1921 Mathias Taube, Jenny Hasselqvist Urho Somersalmi 19 Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki 1920 Kirjoittanut Väinö Lehmus 7 Nuoria sydämiä 33 Kun Solttu-Juusosta tuli herra Väinö Lehmus Lyyra-Filmi 42 Koskenlaskijan morsian 1925 Erkki Karu Väinö Katajan romaanin mukaan 2 Laulu tulipunaisesta kukasta 1922 Mauriz Stiller Lars Hansson 3 Laulu tulipunaisesta kukasta 1923 Mauritz Stiller Lars Hansson 8 Laulu tulipunaisesta kukasta Mauritz Stiller Lars Hansson Johannes Linnakosken romaanin mukaan 15 Laulu tulipunaisesta kukasta Mauritz Stiller Lars Hansson 23 Laulu tulipunaisesta kukasta Mauriz Stiller Lars Hansson Johannes Linnakosken romaanin mukaan. Uusi kopio 20 Matkailu Lapissa 1921 Svenska biografteatern. Luonnonkuva 11 Meritse Petsamoon 1. Kuvia Petsamosta 2. 1922 Suomen Biografi
    [Show full text]
  • Koko Illan Ilo? Kolmoskanava Ja Television Kaupallistuminen Suomessa Kolmoskanava Ja Television Kaupallistuminen Suomessa Historiallisia Tutkimuksia 258
    Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa kolmoskanava ja television kaupallistuminen suomessa Historiallisia Tutkimuksia 258 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. © 2012 Heikki Hellman ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Digitaalinen versio perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan painettuun teokseen, joka on julkaistu vuonna 2012. Kannen suunnittelu: Timo Jaakola EPUB: Tero Salmén ISBN 978-952-222-339-5 (sid.) ISBN 978-952-222-988-5 (PDF) ISBN 978-952-222-987-8 (EPUB) ISSN 0073-2559 (Historiallisia Tutkimuksia) DOI:http://dx.doi.org/10.21435/ht.258 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/ht.258 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. SAAEEKSI. JOHDANTO . Kaikki vastustivat . Miksi Kolmoskanava? . Television instituutiohistoriaa . Kaupallinen televisio . Yleisradiopolitiikan murros . Tutkimuksen aineistot ja rakenne . I TELEVISIO SUOMALAISESSA VIESTINTÄPOLITIISSA Viestintäjärjestelmä ja yleisradio politiikan perinne . Demokraainen korporatismi . Deregulaatiosta markkinoitumiseen . Pienen maan ongelma . Television suomalainen malli . Viestintäpolitiikan perinne . Neljä perusstrategiaa
    [Show full text]