Mitä Kansa Kuuntelee? Suomenkielisten Hittibiisien Aiheet Vuosina 1996–2018

Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma

Mitä kansa kuuntelee? Suomenkielisten hittibiisien aiheet vuosina 1996–2018

MAISTERINTUTKIELMA ELINTARVIKETALOUDEN JA KULUTUKSEN MAISTERIOHJELMASSA MAATALOUS-METSÄTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOA VARTEN

Jukka Stranius Syksy 2019

Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma Tekijä – Författare – Author Jukka Stranius

Työn nimi – Arbetets titel – Title Mitä kansa kuuntelee? Suomenkielisten hittibiisien aiheet 1996–2018

Oppiaine/Opintosuunta – Läroämne/Studieinriktning – Subject/Study track Kuluttajaekonomia

Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Maisterintutkielma Marraskuu 2019 50 sivua + liitteet 12 sivua

Tiivistelmä – Referat – Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla.

Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä.

Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.

Avainsanat – Nyckelord – Keywords Populaarimusiikki, lyriikat, aihemallinnus, hittibiisien aiheet

Ohjaaja tai ohjaajat – Handledare – Supervisor or supervisors Visa Heinonen ja Matti Nelimarkka

Säilytyspaikka – Förvaringsställe – Where deposited HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto / HELDA - Helsingfors universitets digitala publikationsarkiv /HELDA - Digital Repository of the University of Helsinki

Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information

Sisällysluettelo

1 Johdanto ...... 1

2 Tutkielman teoreettinen tausta ...... 3

2.1 Populaarimusiikki ...... 3

2.2 Maku ja kulttuurin kulutus ...... 7

3 Menetelmät ...... 12

3.1 Tutkimuskysymykset ...... 12

3.2 Laskennalliset menetelmät ...... 13

3.3 Aineiston kerääminen ...... 16

3.4 Aihemallinnus ...... 20

4 Tutkimustulokset ...... 24

4.1 Hittibiisien aiheiden määrittäminen ...... 24

4.2 Suomenkielisten hittibiisien aiheet vuosina 1996–2018 ...... 28

4.3 Aiheiden jakaumat ...... 32

5 Johtopäätökset ja pohdintaa ...... 38

Lähteet ...... 43

Liitteet ...... 51

Kuvat

Kuva 1. Aihemallin perpleksiteetti k:n arvoilla 2–50 ...... 22

Kuva 2. Aihemallin log-likelihood k:n arvoilla 2–50 ...... 23

Kuva 3. Aiheiden avainsanat ...... 25

Kuva 4. Aiheiden prosentuaaliset osuudet vuosina 1996–2018 ...... 33

Kuva 5. Vuosittainen aiheiden allokaatio ...... 35

Kuva 6. Hittibiisien aiheiden allokaatio eri vuodenaikoina ...... 37

Taulukot

Taulukko 1. Suomenkielisten hittibiisien aiheet vuosina 1996–2018 ...... 27 1

1 Johdanto

Musiikkia on kaikkialla ja se on kiinteä osa niin arkea kuin juhlaa. Musiikki herättää aamulla ja nukuttaa illalla. Se voi helpottaa matkantekoa täpötäydessä bussissa tai kiristää kanssamatkustajien hermoja. Musiikki löytää tiensä tv:n, radion, älylaitteiden ja äänentoistojärjestelmien kautta ihmisten koteihin, työpaikoille, kauppoihin, kuntosaleille, ravintoloihin ja lopulta ihmisten sydämiin. Musiikki säestää elämämme eri vaiheita aina lastenlauluista teinivuosien limudiskoihin ja häävalsseista hautajaismusiikkiin. Musiikin kautta on mahdollista samaistua muihin tai erottautua muista ja musiikkimakumme voi vaikuttaa vahvasti kulutustottumuksiimme ja sosiaalisiin suhteisiimme.

Nykyisin kuluttajalle on tarjolla lähes rajaton määrä erilaista musiikkia ja uutta tehdään koko ajan lisää. Osa musiikkikappaleista ei ikinä saavuta laajaa suosiota, vaan ne unohdetaan nopeasti. Joistain kappaleista voi kuitenkin tulla menestyviä hittejä, jolloin ne saavuttavat laajan kansansuosion. Näitä hittibiisejä saatetaan kuunnella miljoonia kertoja, ja ne voivat pysyä hittilistojen kärjessä viikkoja ja musiikinkuluttajien tietoisuudessa vuosia. Laajan suosionsa vuoksi nämä populaarimusiikin teokset kuvaavat parhaiten suomalaisen enemmistön musiikkimakua. Juuri tämä tekee hittibiiseistä mielenkiintoisen ja tärkeän tutkimuskohteen: hittibiisien tutkiminen ei tuo pelkästään tietoa merkittävän suomalaisen populaarimusiikin ominaisuuksista, vaan myös suomalaisten musiikkimausta.

Mutta mikä hittibiiseissä kiinnostaa suomalaisia musiikinkuluttajia ja mistä aineksista nämä populaarimusiikin kappaleet koostuvat? Toisin kuin klassisessa musiikissa, populaarimusiikissa tunteita välitetään usein lyriikoiden avulla (Brattico, Alluri, Bogert, Jacobsen, Vartiainen, Nieminen & Tervaniemi 2011, 1). Haastatteluissa on käynyt ilmi, että lyriikat ovat musiikin kuuntelijoille tärkeä osa musiikkikappaletta (Purhonen, Gronow, Heikkilä, Kahma, Rahkonen & Toikka 2014, 54). Tässä tutkielmassa keskityn tarkastelemaan hittibiisien yhtä elementtiä – niiden lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää, minkälaisia aiheita suomenkieliset hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi, yksi tutkielmani kontribuutio on selvittää mitkä aiheet ovat eniten kiinnostaneet suomalaisia musiikinkuluttajia ja onko aiheiden suosiossa tapahtunut muutoksia ajan kuluessa. 2

Lähestyäkseni tätä tutkimusongelmaa järkevällä tavalla, minun oli tutkimusprosessin alkuvaiheessa punnittava eri menetelmien hyötyjä ja haittoja. Kvalitatiivinen lyriikoiden tutkiminen voisi tuoda rikasta tietoa hittibiisin aiheesta ja mahdollistaisi lyriikoiden syvemmän analysoinnin. Saadakseni kattavan käsityksen suomenkielisten hittibiisien aiheista, en kuitenkaan halunnut keskittyä tarkastelemaan vain muutaman hittibiisin lyriikoita. Koska kvalitatiivinen lähestymistapa ei ole optimaalinen useiden satojen hittibiisien lyriikoiden analysoinnissa, jouduin miettimään muuta ratkaisua. Pohdittuani eri vaihtoehtoja, päätin lopulta tutkia suomenkielisen populaarimusiikin aiheita mallintamalla hittibiisien lyriikoita aihemallinnuksen avulla.

Aihemallinnus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla on mahdollista selvittää tekstissä piileviä aiheita (Blei 2012, 79). Aihemallinnusta on aiemmin hyödynnetty muun muassa englanninkielisen lyriikan analysoinnissa (Sharma & Murty 2011) sekä suomenkielisen tekstin analysoinnissa (Purhonen & Toikka 2016). Tutkielmani on kuitenkin tiettävästi ensimmäinen tutkimus, joka yhdistää nämä kaksi asiaa ja jossa aihemallinnetaan suomenkielistä lyriikkaa. Näin ollen tutkielmani täyttää selkeää tutkimusaukkoa tuottamalla tietoa aihemallinnuksen käyttökelpoisuudesta populaarimusiikin tutkimuksessa ja suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.

Tutkielmani etenee seuraavaksi teoriaosuuteen, jossa käsittelen muun muassa populaarimusiikkia, lyriikoiden analysointia ja musiikkimakua. Kolmannessa luvussa esittelen tutkimuskysymykset sekä menetelmät, joiden avulla etsin vastauksia näihin kysymyksiin. Kerron myös kolmannessa luvussa tarkemmin tutkielmani aineistosta. Luvussa neljä käyn läpi tutkielmani keskeiset tulokset. Viimeisessä luvussa teen yhteenvedon tutkimustuloksistani ja pohdin tulosten syitä. Tuon myös esiin tutkielmani rajoitteita ja esitän mahdollisia jatkotutkimuskohteita sekä arvioin aihemallinnuksen soveltuvuutta suomenkielisen lyriikan analysointiin.

2 Tutkielman teoreettinen tausta

Tässä luvussa esittelen tutkielmani teoreettisen viitekehyksen, joka rakentuu populaarimusiikin tutkimuksen ja musiikkimaun sosiologisen tutkimuksen ympärille. Luvussa 2.1 käsittelen yleisellä tasolla populaarimusiikintutkimusta, jonka jälkeen syvennyn tarkastelemaan musiikkikappaleiden lyriikoiden analysointiin liittyvää teoriaa ja tutkimusta. Luvussa 2.2 tarkastelen musiikkimakua ja esittelen sosiologisen kulutustutkimuksen keskeisiä teorioita makuhierarkioista. Lisäksi tarkastelen sosiaalisen aseman, maun ja kulttuurin kulutuksen välisiä yhteyksiä. Sosiologisen teorian avulla pyrin selvittämään, kenen musiikkimakua tutkimani hittibiisit edustavat, ja kenen musiikinkulutuksesta tutkielmani tarjoaa tietoa.

2.1 Populaarimusiikki

Populaarimusiikki ja populaarimusiikin tutkimus

Populaarimusiikki on terminä tuttu monelle, mutta eri ihmiset voivat tarkoittaa eri asioita puhuessaan siitä. Tämä johtuu käsitteen elastisesta luonteesta, jolloin sen merkitys riippuu termiä käyttävän puhujan perspektiivistä (Järviluoma & Rautiainen 2003, 169). Taipuvaisen ja kompleksisen luonteensa vuoksi populaarimusiikille on annettu erilaisia määritelmiä. Middleton (1990) esittelee, miten termillä populaari on historiallisesti viitattu kansanomaisuuteen ja sen myötä huonompaa makua edustaviin asioihin, kun taas nykyään käsite kuvastaa positiivisempaan sävyyn jonkin asian laajempaa suosiota (Middleton 1990, 3).

Järviluoma ja Rautiainen (2003) kuvaavat populaarimusiikkia ”enemmistön musiikkina”, joka on yksi musiikillinen kategoria muiden joukossa ja jota on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti (Järviluoma & Rautiainen 2003, 169–170). Frith (2007) puolestaan kertoo, miten termillä ”populaarimusiikki” voidaan tarkoittaa kaikkea nykymusiikkia aina rokista hiphoppiin ja kaikkea sitä mitä jää jäljelle, kun populaarimusiikin muut muodot erotellaan popmusiikista (Frith 2007, 94–95). Tutkielmani kontekstissa populaarimusiikilla tarkoitetaan laajaa suosiota saavuttanutta musiikkia. Aineistoni koostuu populaarimusiikin kappaleista ja pitää sisällään hittibiisejä esimerkiksi pop, rock, heavy, rap ja iskelmä genreistä.

Aho ja Kärjä (2007, 8) kirjoittavat miten populaarimusiikki on hyvin altis monista eri lähtökohdista kumpuavalle tutkimukselle ”populaari” -käsitteen olemuksen takia: se ei ole pelkästään tutkimuskohde, vaan myös lähtökohta tarkastelulle. Populaarimusiikkia onkin tarkasteltu kirjallisuudessa hyvin laaja-alaisesti niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Populaarimusiikkia on tutkittu esimerkiksi sen sosiologisen merkityksen kannalta (Adorno 1990; Frith 1996), sen historiallisen kehityksen näkökulmasta (Jalkanen & Kurkela 2003) ja populaarimusiikin tutkimuksen näkökulmasta (Järviluoma & Rautiainen 2003; Aho & Kärjä 2007). Populaarimusiikkia ja sen osa-alueita on tarkasteltu myös muun muassa musiikkiteollisuuden (Muikku 2001) ja musiikin teollistumisen aiheuttamien vaikutusten kannalta (Hirsch 1973) sekä ääniteformaattien näkökulmasta (Gronow & Sainio 1990; Kilpiö, Kurkela & Uimonen 2015).

Näiden laaja-alaisempien lähestymistapojen lisäksi musiikkikappaleita on tutkittu myös syvemmällä tasolla tutkimuksissa, jotka ovat porautuneet musiikkikappaleiden anatomiaan ja tarkastelleet kappaleen muodostavia rakenteita, joita Philip Tagg (1982, 48) kuvaa ”musiikillisen ilmaisun parametreiksi”. Musiikkikappaleiden eri parametreja on tutkittu tarkastelemalla esimerkiksi kappaleiden rytmiä (Clarke 1999), harmonioita (Moore 1992; Clercq & Temperley 2011), saundia (Fink, Latour & Wallmark 2018) ja lyriikoita (Cooper 1991; Frith 1996; Oksanen 2007). Tutkielmani aiheen kannalta mielenkiintoisin tutkimuskohde on viimeisin näistä, eli musiikkikappaleiden lyriikat.

Lyriikat tutkimuskohteena

Simon Frithin (1996) mukaan, kuunnellessamme musiikkikappaleiden sanoituksia, kuulemme todellisuudessa samalla kertaa kolme eri asiaa: sanoja, retoriikkaa ja ääntä. Sanoina kappaleen lyriikat rakentavat kappaleen semanttisen merkityksen, retoriikkana lyriikat toimivat musiikillisena ilmaisukeinona ja ihmisen tuottamana äänenä jo ääni itsessään sisältää äänen tuottajan persoonaan liittyviä merkityksiä. (Frith 1996, 159.) Valitsemani tutkimusmenetelmä aihemallinnus perustuu tekstiaineiston analysointiin. Tästä syystä keskityn tutkielmassani sanojen ja sanojen muodostamien aiheiden tarkasteluun.

Atte Oksanen (2007) kirjoittaa populaarimusiikin yhden osa-alueen, rockin lyriikoiden analysoinnista ja kertoo, miten monitieteisenä alana rocklyriikan tutkimuksen juuret 5 juontuvat kirjallisuuden-, musiikin- ja kulttuurintutkimuksesta (Oksanen 2007, 160). Oksanen kirjoittaa myös kontekstin hankaloittavasta vaikutuksesta lyriikoiden tutkimisessa (mt.). Kontekstilla hän tarkoittaa muun muassa itse musiikkia, esittäjän edustamaa musiikkigenreä sekä muita ulkomusiikillisia tekijöitä ja hän esittää, miten eri konteksteja ei voi nähdä tutkimuskohteesta erillisenä taustainformaationa (mt., 161). Kuitenkin, Simon Frithin (1996) mukaan kappaleiden sanoitusten tarkastelussa voidaan valita kahden strategian välillä: lyriikoita voidaan käsitellä joko musiikillisesta kontekstista erotettuna kirjallisuuden objekteina tai puheena, jolloin sanoja analysoidaan artistin esiintymisen kautta (Frith 1996, 158). Omassa tutkielmassani aion soveltaa Frithin ensin mainitsemaa lähestymistapaa ja tarkastella hittibiisien lyriikoita itse musiikista irrallaan.

Populaarimusiikin lyriikoita on analysoitu monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Zullow (1991) tutki Yhdysvaltojen top 40 -listan suosituimpien kappaleiden lyriikoita vuosien 1955–1989 ajalta. Tutkimuksessaan hän analysoi yhteensä 1344 kappaleen lyriikat ja vertaili, miten sanoitukset ja ekonomiset suureet (kuten BKT) korreloivat keskenään (Zullow 1991, 507). Hänen tuloksensa osoittivat, että tutkimalla populaarimusiikin sanoituksia olisi mahdollista ennustaa tulevien vuosien BKT:n kehitystä ja kuluttajien optimismia (mt., 513). Myös Pettijohn ja Sacco (2009) tutkivat Yhdysvalloissa populaarimusiikin ja yhteiskunnan sosioekonomisen tilan välistä yhteyttä. Heidän aineistonsa koostui vuosittain (1955–2003) kaikkein suosituimmasta kappaleesta, eli yhteensä 49 kappaleesta (Pettijohn & Sacco 2009, 161). Siinä missä Zullown (1991) tulokset osoittivat, että lyriikat vaikuttavat yhteiskunnan tulevaan tilaan, Pettijohnin ja Saccon (2009) tulokset osoittivat, että myös yhteiskunnan tila voi vaikuttaa populaarimusiikin tuleviin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi kappaleiden lyriikoiden teemoihin. He havaitsivat, että taloustilanteen kiristyessä, suositun musiikin sisältö muuttui merkityksellisemmäksi, rauhoittavammaksi ja romanttisemmaksi (Pettijohn & Sacco 2009, 162).

North, Krause, Kane ja Sheridan (2018) suorittivat näiden edellä mainittujen tutkimusten jalanjäljissä laskennallisen tutkimuksen Yhdistyneiden kuningaskuntien populaarimusiikin ja yhteiskunnan tilan välisestä yhteydestä. He tutkivat vuosien 1962– 2011 suosituimpia kappaleita, analysoiden lopulta 4121 kappaleen lyriikat. Vastoin Zullown (1991) ja Pettijohnin ja Saccon (2009) tutkimustuloksia, Northin ym. (2018) 6 tutkimuksessa populaarimusiikin lyriikoiden ja yhteiskunnan tilan välinen yhteys ei ollut merkittävä (North ym. 2018, 654–656). Heidän tuloksensa kuitenkin osoittivat, että populaarimusiikin lyriikoissa oli selkeitä eroavaisuuksia eri vuosien ja vuosikymmenten välillä, ja että lyriikoissa oli selkeästi havaittavissa vuosittaisia eroja teemojen, kuten mielihyvän tavoittelun, asioiden torjumisen, ristiriitaisten tunteiden ja ylistämisen korostumisessa (mt., 649). Northin ym. tulokset osoittivat, että laskennalliset menetelmät soveltuvat populaarimusiikin tutkimukseen, ja että menetelmissä on suurta potentiaalia lyriikoiden teemojen analysoinnissa (mt., 659). Omassa tutkielmassani selvitän, painottuvatko aiheet myös suomenkielisissä hittibiiseissä eri tavalla eri vuosien aikana.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että kuluttajien mieltymykset musiikkia kohtaan vaihtelevat eri vuodenaikoina (esim. Pettijohn, Williams & Carter 2010; Krause & North 2018). Pettijohn ym. (2010) tutkivat, miten ympäristö ja etenkin vuodenajat vaikuttavat kuluttajien musiikkivalintoihin. Heidän tutkimustuloksensa osoittavat, että kuluttajat selkeästi suosivat tietynlaista musiikkia tiettyinä vuodenaikoina: kesällä kuluttajat suosivat nopeatempoisia, energisiä ja tavanomaisempia kappaleita, kun taas talvella suosittiin pohdiskelevampia ja monimutkaisempia kappaleita (Pettijohn ym. 2010, 332– 334). Krausen ja Northin (2018) kyselytutkimus tuotti samankaltaisia tuloksia: vastaajien kotimaasta riippumatta kuluttajat halusivat keväällä kuunnella rauhallisempaa musiikkia, kesällä herättelevämpää ja energisempää musiikkia ja syksyllä ja talvella puolestaan melankolisempaa musiikkia (Krause & North 2018, 92). Tutkimusten tulokset osoittavat ympäristön vaikuttavan kuluttajien musiikkimakuun. Ilmiö on mielenkiintoinen ja haluan myös omassa tutkielmassani tarkastella, miten vuodenaikojen vaihtelu näkyy suomenkielisten hittibiisien aiheissa.

Populaarimusiikin lyriikoita on analysoitu myös Helsingin yliopiston pro gradu - tutkielmissa (esim. Haapalainen 2017; Kinnunen 2017; Launis 2017). Näissä tutkielmissa on hieman eriäviä näkemyksiä siitä, miten lyriikat ovat rinnastettavissa runouteen. Haapalaisen (2017) ja Kinnusen (2017) tutkielmissa kappaleiden sanoituksia tarkastellaan suomeksi käännettyjen kappaleiden perspektiivistä ja esimerkiksi Kinnunen kirjoittaa laululyriikoiden olevan runouden alalaji ja esimuoto, joita on tutkimuksessa lähestytty usein juuri runoutena (Kinnunen 2017, 14). Launis (2017) puolestaan tutkii Leevi & the Leavings -yhtyeen lyriikoissa esiintyviä sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita. Hänen mielestään laululyriikoita ei voi suoraan rinnastaa perinteiseen 7 runouteen, sillä kappaleiden sanoitukset on tehty esitettäviksi, jolloin lyriikoiden tulkinta antaa sanoille oman painoarvonsa (Launis 2017, 9).

Aihemallinnuksessa lyriikoita ei tarkastella niinkään runouden muotona, vaan hittibiisejä käsitellään pikemminkin tekstiä sisältävinä dokumentteina. Täydentääkseni tätä pelkistävää menetelmää ja ymmärtääkseni paremmin mallinnuksen tuloksia, minun tulee kuitenkin perehtyä siihen, mistä kappaleiden sanoitukset todellisuudessa kertovat. Ylisiurua (2017, 46) nimittää tätä vaihetta laadulliseksi loikaksi takaisin alkuperäiseen aineistoon. Määritellessäni löytämiäni aiheita, joudun syventymään sanojen takana piileviin tarinoihin. Tällöin oma laadullinen loikkani pitää sisällään myös runoudentulkinnan elementtejä. Aihemallinnuksen hyödyntämisestä lyriikoiden analysoinnissa kerron tarkemmin kolmannessa luvussa.

2.2 Maku ja kulttuurin kulutus

Maku ja yhteiskuntaluokat

Musiikkikappaleet ovat muutakin kuin rytmeistä, melodioista ja harmonioista koostuvia taiteellisia kokonaisuuksia. Sosiologisessa tutkimuksessa musiikki nähdään vuorovaikutuksen muotona, jolla on kyky sekä ilmaista että muodostaa sosiaalisia suhteita ja joka sisältää kulttuurisia oletuksia näistä suhteista (Roy & Dowd 2010, 184). Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat sosiaaliset suhteet, joissa musiikilla on oma muokkaava roolinsa (Purhonen ym. 2014, 35). Musiikin kuuntelu on kulttuurista kuluttamista, jonka kautta on mahdollista viestiä muille itsestään. Musiikkimaku ei ole pelkästään henkilökohtainen mielipide ja keino luokitella musiikkia subjektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Se on myös keino luokitella ihmisiä ja ihmisryhmiä eri lokeroihin, sillä ”mikään ei yhtä pettämättömästi luokittele ja osoita ihmisen yhteiskuntaluokka, kuin hänen musiikkimakunsa” (Bourdieu 1984, 18).

Ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu käsittelee vuonna 1979 ilmestyneessä ja vuonna 1984 käännetyssä pääteoksessaan ”Distinction” yksilön maun ja yhteiskuntaluokan välistä yhteyttä. Bourdieu kirjoittaa, miten maun perusteella yksilön on mahdollista luokitella asioita, mutta samalla hänen makunsa luokittelee häntä itseään (Bourdieu 1984, 6). Luokittelun lisäksi maku asettaa ihmiset ja esineet tietynlaiseen hierarkkiseen järjestykseen, jossa toiset ovat parempia ja arvokkaampia kuin toiset (Purhonen ym. 2014, 8

15–16). Bourdieun mukaan esimerkiksi ihmisten musiikkimaku on hierarkkista ja tämä hierarkia kuvaa homologisesti ihmisen statusta ja asemaa yhteiskunnassa (Bourdieu 1984, 17). Toisin sanoen, makuerojen voidaan nähdä suoraan ilmentävän luokkaeroja (Heikkilä & Kahma 2008, 37) ja asioiden ja ihmisten eriarvoisuutta ylläpitävän maun voidaan nähdä toimivan symbolisen vallan välineenä (Purhonen ym. 2014, 15–16).

Bourdieun tulkinnan mukaan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman määrä vaikuttaa yksilön ja ryhmien asemaan yhteiskunnassa (Purhonen ym. 2014, 15). Ekoniminen pääoma kuvaa yksilön tulotasoa ja sosiaalinen pääoma kuvaa yksilön sosiaalisten verkostojen laajuutta ja merkittävyyttä. Kulttuuripääoma kuvaa puolestaan periytyvää tietämystä ja käyttäytymistä, kuten tapoja, ryhtiä, aksenttia ja makua. (Warde, Tomlinson & McMeekin 2000, 12–13.) Kulttuuripääoma on niukka ja kilpailtu resurssi, jonka omistaminen tuo sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä (Purhonen ym. 2014, 17). Perimisen lisäksi kulttuurista pääomaa on mahdollista kasvattaa koulutuksen myötä (Bourdieu 1984, 81). Maun ja kulttuuripääoman yhteys on erityisen mielenkiintoinen ajatus, sillä jos kaikkien pääoman muotojen nähdään periytyvän sukupolvelta toiselle, silloin myös yksilön makua – hyvää tai huonoa sellaista – voidaan pitää periytyvänä ominaisuutena.

Makuhierarkiat

Mitä on hyvä tai huono maku? Entä kuka päättää mikä on hyvää ja huonoa? Bourdieun (1984) teoksessa sosiaalista asemaa kuvaavat makuhierarkiat on jaettu legitiimiin makuun, keskiluokan makuun ja kansanomaiseen makuun (Bourdieu 1984, 16). Korkeimpana hierarkiassa oleva legitiimi maku kuvaa vallitsevien normien, arvojen ja uskomusten mukaista kollektiivista käsitystä jonkun asian oikeutuksesta tai hyväksyttävyydestä (Purhonen ym. 2014, 57). Keskeisenä ajatuksena on, että yhteiskunnan hierarkian ylimmät kerrostumat kykenevät esittämään oman luokka- asemansa muovaaman makunsa objektiivisesti muiden ryhmien makua paremmaksi, "legitiimiksi" mauksi (Alasuutari 2009, 81). Yhteiskuntaa hallitseva eliitti määrittelee legitiimin maun, mutta hyvän maun määritelmistä käydään jatkuvaa kamppailua eri yhteiskuntaluokkien välillä (Gronow 1997, 28). Keskiluokan pyrkimykset imitoida yläluokan kulutusta kuitenkin vain vahvistavat yläluokan maun oikeutusta (mt., 22). Populaari tai kansanomainen maku puolestaan kuvastaa asioiden laajempaa suosiota 9 väestön keskuudessa. Bourdieun (1984) tutkimuksessa yhteiskuntaluokalla nähtiin olevan selkeä vaikutus makuun ja sitä kautta myös kuluttamiseen, sillä esimerkiksi legitiimin maun omaava yläluokka piti kansansuosiota nauttivia kulttuuriesineitä vulgaareina ja rumina (Bourdieu 1984, 35).

Makuhierarkioihin ja kulttuuriseen kulutukseen liittyy keskeisesti jako korkeakulttuurin ja matalakulttuurin eli legitiimin ja epälegitiimin välillä (Purhonen ym. 2014, 23). Korkeakulttuurin arvostuksesta tuli statuskysymys 1800-luvun lopulla, jolloin ylempää highbrow-kulttuuria arvostavat anglosaksit pyrkivät erottautumaan siirtolaisista ja heidän vulgaarista ja rappeuttavasta lowbrow-kulttuuristaan (Peterson & Kern 1996, 900). Termit highbrow (korkeaotsainen) ja lowbrow (matalaotsainen) liittyvät alun perin käsitykseen, että matalaotsaiset ihmiset eivät luonnostaan kyenneet arvostamaan korkeakulttuuria, sillä heidän aivonsa olivat siihen liian pienet. Myöhemmin näiden kahden ääripään välimaastoon nousi myös middlebrow-kulttuurin käsite, joka edusti neutraalimpaa ja keskiluokkaisempaa makua. (Purhonen ym. 2014, 24.) Musiikki ei kulttuurisena kulutuskohteena luonnollisesti välttynyt tältä hierarkkiselta jaottelulta.

Musiikin hierarkkinen jaottelu ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä eri tutkimuksissa jaottelu on tehty hieman eri tavoilla. Peterson ja Simkus (1992, 154) esimerkiksi käyttivät jaottelua highbrow (klassinen musiikki ja ooppera), middlebrow (viihdemusiikki, näytelmämusiikki) ja lowbrow (gospel, country, rock ja blues). Simon Frith (1996, 28) puolestaan jaottelee musiikin taidemusiikkiin, popmusiikkiin ja folkmusiikkiin. Purhonen ym. (2014, 66) taas käyttävät kolmijaottelua: korkeakulttuurinen klassinen musiikki, kansanomainen iskelmämusiikki sekä pop- ja rockmusiikki. Myös tulkinnat yksittäisten musiikkigenrejen sijoittumisesta arvohierarkiassa vaihtelevat jonkin verran. Purhonen ym. (2014, 318) nimittävät bluesia legitiimiksi rytmimusiikiksi, kun taas Peterson ja Simkus (1992) näkivät bluesin edustasavan alempaa lowbrow-kulttuuria. Siinä missä edellä mainitut tutkimukset luokittelivat pääsääntöisesti klassisen musiikin aina hierarkian korkeimmalle tasolle, Bourdieun (1984) tulkinnan mukaan klassisen musiikin teoksiakin oli mahdollista jakaa eri hierarkioihin kuuluviksi (Bourdieu 1984, 16).

Vaikka hierarkioiden nimissä ja niihin kuuluvissa musiikkigenreissä on joitakin vivahde- eroja, eri tutkimuksissa on kuitenkin yleinen tendenssi asettaa klassinen musiikki 10 arvohierarkiassa ylimmäksi kategoriaksi ja populaarimusiikki alemmalle tasolle. Jos maun, yhteiskuntaluokan ja kulttuuriesineiden kulutuksen tulkittaisiin olevan Bourdieun ajatusten mukaisesti homologisessa yhteydessä, oma tutkielmani tarjoaisi tietoa pääasiassa alempien yhteiskuntaluokkien musiikinkulutuksesta. Tämä johtuu aineistostani, joka koostuu nimenomaan populaarimusiikkia edustavista kappaleista. Vaikka Bourdieun näkemykset ovat pitkään olleet suosiossa, homologiateesi ei suinkaan ole ainoa teoria maun, yhteiskuntaluokan ja kulutuksen välisestä yhteydestä.

Kulttuurinen kaikkiruokaisuus

Bourdieun (1984) esittämän homologiateesin rinnalle on noussut kilpailevia teorioita liittyen sosiaalisen aseman muovaamaan makuun ja kulttuurin kulutukseen (Chan & Goldthorpe 2007, 1). Tämä johtuu siitä, että monissa tutkimuksissa ei ole havaittu Bourdieun ajatusten mukaista yhteyttä yhteiskuntaluokan, maun ja kulttuurin kulutuksen välillä (esim. Warde ym. 2000; Chan & Goldthorpe 2007; Alasuutari 2009). Kilpailevista teorioista etenkin kulttuurisen kaikkiruokaisuuden teesi on kasvattanut suosiotaan. Petersonin ja Simkusin (1992) kehittämässä kaikkiruokaisuuden teesissä esitetään, että yläluokan elitistinen, rajoittunut ja statusperusteinen kulttuurin kulutus on väistymässä (Peterson & Simkus 1992, 169; Peterson & Kern 1996, 900). Kuten aiemmin mainitsin, Bourdieun (1984) kuvaaman yläluokan maku näyttäytyy rajoittuneena ja alempia hierarkioita halveksuvana (Bourdieu 1984, 35). Kaikkiruokaisuuden teesissä korkean sosiaalistatuksen ryhmien musiikkimaku ei kuitenkaan enää keskity yksinomaan legitiimin klassisen musiikin kulutukseen, vaan myös populaarimusiikin ja kansanmusiikin kulutukseen (Purhonen ym. 2014, 62).

Musiikinkulutuksen kaikkiruokaisuutta voidaan tutkia tarkastelemalla liikkuvuutta highbrow, middlebrow ja lowbrow -kulttuurihierarkioiden välillä tai yksinkertaisemmin sillä, kuinka monesta eri musiikkigenrestä henkilö ilmoittaa pitävänsä (Savage & Gayo- Cal 2011, 339). Useat tutkimustulokset puoltavat kaikkiruokaisuuden teesiä ja osoittavat yhteyden sosiaalisen statuksen, eli koulutuksen ja ammatin, sekä laajan musiikin arvostuksen välillä. Mitä korkeampi status henkilöllä on, sitä laajemmin henkilö arvostaa eri musiikkigenrejä. (esim. Bryson 1996; Peterson & Kern 1996; Van Eijck 2001.) Samoja tuloksia on saatu myös suomalaisessa tutkimuksessa (Purhonen ym. 2014, 41). Peterson ja Simkus (1992) kuvaavat ilmiötä kärjellään seisovan pyramidin muotoiseksi, jossa korkeampi status on yhteydessä laajempaan musiikkimakuun ja matalampi status 11 on yhteydessä populaarimusiikkiin rajoittuvaan musiikkimakuun (Peterson & Simkus 1992, 170).

Mistä syistä aiemmin havaittu kulttuurinen elitismi on nykyisin vähentymässä? Petersonin ja Kernin (1996) mukaan tähän vaikuttavat muutokset yhteiskunnan rakenteissa, vallitsevassa arvomaailmassa, taideyhteisössä sekä yksilöiden ja statusryhmien asennemuutoksissa. Taiteiden elitistinen asema on heikentynyt elintason ja koulutustason nousun sekä lisääntyneen informaation ja sosiaalisen liikkuvuuden myötä. Tasa-arvoa edistävän ja syrjintää vastustavan arvomaailman leviäminen on myös osaltaan vähentänyt kulttuurisen kulutuksen kautta tapahtuvaa syrjintää. Lisäksi taideyhteisön omat asenteet ja kriteerit taidetta kohtaan ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet, jolloin legitiimin ja populaarin taiteen rajat ovat hämärtyneet. Yksilöiden asennemuutokset ilmenevät esimerkiksi siinä, ettei populaarimusiikin kuuntelua pidetä enää vain nuorison ohimenevänä kasvuvaiheena ennen aikuistumista ja legitiimimmän maun omaksumista. Hallitsevat statusryhmät eivät myöskään enää pyri välttelemään populaarimusiikkia, vaan pikemminkin keskiluokkaistamaan populaarikulttuurin elementtejä ja liittämään näitä elementtejä omaan kulttuuriinsa. (Peterson & Kern 1996, 905–906.) Asenne- ja rakennemuutokset sekä hämärtyneet rajat legitiimin ja populaarin välillä ovat siis tasa-arvoistaneet myös musiikinkulutusta ja lisänneet ylempien statusryhmien kulttuurista kaikkiruokaisuutta.

Populaarimusiikki ei ole enää pelkästään alemman statuksen sosiaaliryhmien kiinnostuksen kohde. Kaikkiruokaistuneen eliitin lisäksi myös keskiluokka näyttää kuluttavat populaarikulttuuria yhtä hanakasti kuin työväenluokka (Warde ym. 2000, 37). Kaikki musiikkityylit (esimerkiksi klassinen musiikki) eivät vetoa kaikkiin, mutta populaarimusiikki on saavuttanut suosiota jokaisessa yhteiskuntaluokassa (Peterson & Simkus 1992, 158; Van Eijck 2001, 1172). Juuri populaarimusiikin yhteiskunnallinen läpileikkaavuus tekee siitä erinomaisen tutkimuskohteen ja lähtökohdan omalle tutkielmalleni. Populaarimusiikin hyväksynnän ja arvostuksen kasvu on tutkielmani kannalta merkittävä ilmiö. Jos populaarimusiikin ajatellaan vetoavan alempien statusryhmien lisäksi myös ylempiin sosiaaliryhmiin, tutkielmani tulokset eivät tarjoa tietoa pelkästään alempien sosiaaliryhmien musiikkimausta ja musiikin kulutuksesta, vaan laajemmin suomalaisten musiikkimausta ja musiikin kulutuksesta. 12

Populaarimusiikki ei ole enää vulgaaria ja kansanomaista musiikkia – se on koko kansan musiikkia.

3 Menetelmät

Tässä osiossa esittelen tutkimuskysymykset ja menetelmät, joilla etsin vastausta näihin kysymyksiin. Luvussa 3.1 käyn läpi tutkielmani keskeiset kysymykset sekä pohdin tutkielmani uutuusarvoa verrattuna aiempaan tutkimukseen. Luvussa 3.2 kerron yleisemmällä tasolla aihemallinnuksesta ja esittelen käyttämäni Latent Dirichlet Allocation -aihemallin sekä aiempia tutkimuksia, joissa kyseistä menetelmää on hyödynnetty. Luvussa 3.3 esittelen tutkielmani aineiston taustoja sekä aineiston keräämiseen liittyviä toimenpiteitä. Kuvaan lopuksi luvussa 3.4 oman aineistoni mallintamiseen liittyvän prosessin etenemistä.

3.1 Tutkimuskysymykset

Kuten toisessa luvussa käy ilmi, musiikkia voidaan tutkia monin eri tavoin monesta eri näkökulmasta. Omassa tutkielmassani keskityn tarkastelemaan nimenomaan populaarimusiikkia sen yhteiskunnallisen läpileikkaavuuden vuoksi. Käytän tutkielmani aineistona Suomen suosituimpia populaarimusiikkikappaleita eli hittibiisejä, sillä uskon niiden kuvaavan parhaiten suomalaisen enemmistön musiikkimakua. Saadakseni tarkempaa tietoa suomalaisten musiikinkuluttajien kiinnostuksen kohteista, syvennyn tarkastelemaan hittibiisien lyriikoita. Tutkielmassani analysoin suomenkielisten hittibiisien lyriikoita Latent Dirichlet Allocation (LDA) -aihemallinnuksen avulla ja selvitän:

1. Minkälaisia aiheita Suomen kansaa kiinnostaneet hittibiisit ovat pitäneet sisällään vuosina 1996–2018? 2. Miten aiheiden suosio on jakautunut kokonaisuudessaan? 3. Vaihteleeko aiheiden suosio eri vuosina ja vuodenaikoina?

Vaikka populaarimusiikkia on tutkittu paljon, tutkielmani tuo uutta ja mielenkiintoista tietoa populaarimusiikista ja musiikinkulutuksesta. Kerroin aiemmin, miten tutkimuksissa on käsitelty kaikkein suosituimpien kappaleiden aiheita (esim. Zullown 13

1991; Pettijohnin & Saccon 2009) sekä lyriikoiden analysointia LDA-mallilla (esim. Sharma & Murty 2011; Sasaki, Yoshii, Nakano, Goto ja Morishima 2014). Omassa tutkielmassani yhdistän nämä tutkimuskohteet analysoimalla hittibiisejä LDA- aihemallinnuksen avulla.

Tutkielmani sopii myös hyvin kuluttajaekonomian aiempaan tutkimukseen. Pääaineessani on jo tehty aiemmin tutkimusta musiikinkulutuksesta (Rautio 2013) sekä hyödynnetty LDA-aihemallinnusta (Tanner 2018), mutta omassa tutkielmassa yhdistän nämä kaksi asiaa uudella tavalla. Suomenkieliseen musiikkiin liittyen tutkielmani tarjoaa paljon uutta. Se on esimerkiksi ensimmäinen LDA-menetelmällä tehty analyysi suomenkielisten musiikkikappaleiden lyriikoista. Tämä on myös ensimmäinen tutkielma, jossa suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita, lyriikoiden sisältämiä aiheita ja muutoksia aiheiden suosiossa tarkastellaan näin laajassa mittakaavassa.

3.2 Laskennalliset menetelmät

Aihemallinnus

Aihemallinnus (topic modelling) on tekstin ryhmittelyssä käytettävä apuväline, jonka avulla tekstistä, eli dokumenteista ja niiden sanoista voidaan löytää piileviä aiheita (Nelimarkka 2019, 9). Aihemallinnuksessa käytettävät algoritmit ovat tilastollisen mallintamisen menetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida tekstidatassa esiintyviä sanoja ja sen perusteella selvittää tekstin sisältämiä aiheita, eri aiheiden välistä suhdetta ja aiheiden muutoksia eri ajanjaksoilla (Blei 2012, 77–78). Erilaiset aihemallit määrittelevät todennäköisyyteen perustuvat toimet, joiden pohjalta tarkasteltavien dokumenttien voidaan ajatella syntyneen (Steyvers & Griffiths 2007, 2).

Aihemallien taustalla on ajatus, että uutta dokumenttia rakennettaessa tulee ensin valita aiheiden jakauma. Sen jälkeen dokumentin jokaisen sanan kohdalla päätetään satunnaisesti aihe kyseisen jakauman perusteella ja poimitaan satunnaisesti kyseiseen aiheeseen liittyvä sana. Kun prosessi toistetaan useaan kertaan, muodostuu kasa tekstidokumentteja. Yhteen kasattuina nämä dokumentit muodostavat tekstikorpuksen. Tilastollisten menetelmien avulla dokumentin luomisprosessiin liittyviä vaiheita voidaan tarkastella käänteisesti. Silloin voidaan päätellä, mistä aiheista tekstikorpus ja sen 14 muodostamat dokumentit koostuvat. (Steyvers & Griffiths 2007, 2.) Omassa tutkielmassani muodostan suomenkielisten hittibiisien sanoituksista tekstikorpuksen ja tutkin aihemallinnuksen avulla, mistä aiheista tekstikorpus ja sen koostavat hittibiisit ovat muodostuneet. Tutkimalla aihemallinnuksen avulla lyriikoiden muodostamia piileviä aiheita ja aiheiden vaihtelua eri vuosina ja vuodenaikoina pystyn selvittämään, mitkä aiheet ovat kiinnostaneet eniten suomalaisia musiikinkuluttajia.

Latent Dirichlet Allocation

Tutkielmassani käsittelen lyriikoista muodostuvaa tekstikorpusta Latent Dirichlet Allocation -aihemallin avulla (Blei, Ng & Jordan 2003; Griffiths & Steyvers 2004). LDA- mallissa on oletuksena, että yksittäinen dokumentti koostuu useasta aiheesta. Aiheet jakautuvat eri tavalla erilaisissa dokumenteissa ja jokainen dokumentin sana on johdettu jostakin aiheesta sen perusteella, miten eri aiheet ovat jakautuneet dokumentissa. (Blei 2012, 78.) LDA-mallin nimi on johdettu sen tavasta määrittää aiheiden esiintymistodennäköisyyttä. Malli hyödyntää tilastollista Dirichlet-jakaumaa (Nelimarkka 2019, 10) ja mallin avulla voidaan havaita piileviä (”Latent”) aiheita ja näiden aiheiden allokaatioita dokumenteissa.

LDA-mallin käyttämät kolme hyperparametria ovat alkuarvio aiheiden allokaatiosta dokumenteille (α), alkuarvio aiheiden jakautumisesta sanoille (β) sekä aiheiden lukumäärä (k) (Nelimarkka 2019, 10). Parametrit α ja β vaikuttavat siihen, kuinka herkästi aihemallinnus tulkitsee aiheita esiintyvän eri dokumenteissa ja sanoissa (mt., 10). Malli tulee hioa mahdollisimman luotettavaksi ennen varsinaista analyysia, sillä tutkija vaikuttaa valinnoillaan LDA-analyysin lopputulokseen. Yksi keino tähän on testata erilaisia malleja ja yksinkertaisesti havainnoida, mikä malli tuottaa parhaan tuloksen (Purhonen & Toikka 2016, 16). Tulkinnan heuristiikan lisäksi on olemassa tilastollisia lähestymistapoja, jotka tukevat aihemallin parametrien valintapäätöksiä. Esimerkiksi tutkimalla aihemallin perpleksiteettiä ja suurimman uskottavuuden harmonista keskiarvoa log-likelihood-arvolla, voidaan arvioida mallin ja aineiston välistä yhteensopivuutta (Nelimarkka 2019, 11). Vähentääkseni tutkijan valintojen vaikutusta tutkimustuloksiin, pyrin omassa tutkielmassani arvioimaan aihemallin soveltuvuutta aineistoon ensisijaisesti tilastollisten lähestymistapojen mukaisesti. 15

Aihemallinnuksen hyödyntäminen musiikin tutkimuksessa

LDA-analyysia on jo aiemmin hyödynnetty musiikkikappaleiden lyriikoiden sisältämien aiheiden tarkastelussa. Sharma ja Murty (2011) tutkivat musiikkikappaleiden aiheita ja tunnetiloja analysoimalla 66 159 kappaleen sanoitukset. He havaitsivat, että musiikkikappaleiden lyriikat heijastivat tunnetiloja melko yhtenäisesti, ja että lyriikat toimivat hyvänä tekstikorpuksena aihemallinnuksessa (Sharma & Murty 2011, 337). Sasaki ym. (2014) tutkivat LDA-mallin avulla lähes 3000 artistin tuotannon lyriikoita, joista osa oli englanniksi ja osa japaniksi. Heidän tutkimuksensa osoitti, että LDA-mallin avulla lyriikoista voidaan havaita ja visuaalisesti erotella selkeitä aiheita ja aiheiden jakautumista (Sasaki ym. 2014, 588).

Sasakin ym. (2014) tutkimus osoitti, että LDA-malli soveltuu englannin lisäksi muunkielisten musiikkikappaleiden lyriikoiden analysointiin. Tämän puolesta puhuu myös Laohn, Surjandarin ja Febirautamin (2018) tutkimus, jossa LDA-mallia hyödynnettiin indonesiankielisten musiikkikappaleiden yhteydessä. Tutkimuksessa analysoitiin 193 indonesiankielisen kappaleen lyriikoita ja tulokset osoittivat, että menetelmä soveltuu myös monimutkaisella kielellä kirjoitettujen lyriikoiden analysointiin sekä pienempien lyriikkakorpusten tarkasteluun (Laoh ym. 2018, 273).

LDA-mallinnus suomenkielisen tekstin analysoinnissa

Purhonen ja Toikka (2016) analysoivat 81 erilaista presidenttien uudenvuodenpuhetta ja he havaitsivat, että LDA-malli voi olla hyödyllinen apuväline myös pienempien tekstiaineistojen analysoinnissa (Purhonen & Toikka 2016, 21). Ylisiurua (2017) tutki LDA-mallin avulla suuren määrän Suomi24-keskustelupalstan terveyteen liittyviä keskusteluja. Hänen tuloksensa osoittivat, miten mallin avulla verkkokeskusteluista voidaan paljastaa yksilöllisiä ja sosiokulttuurisia narratiiveja (Ylisiurua 2017, 59). Näiden tutkimusten lisäksi LDA-mallia on hyödynnetty myös muun muassa Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian oppiaineessa. Nora Tanner (2018) tutki LDA-analyysia hyödyntäen seitsemän eturyhmän (esim. YK ja OECD) julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta, löytääkseen niiden sisältämiä aiheita. LDA-mallin avulla hän sai tunnistettua dokumenteista esimerkiksi poliittisiin ohjauskeinoihin, standardeihin ja verotukseen sekä kansainvälisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita (Tanner 2018, 44).

Vaikka laskennallisia menetelmiä on aiemmin hyödynnetty suomenkielisten musiikkikappaleiden tutkimuksessa (kts. Malmi 2014), suomenkielisten musiikkikappaleiden lyriikoiden aiheita ei aikaisemmin ole aihemallinnettu tai tutkittu LDA-menetelmällä. LDA-mallin sopivuus kompleksisella kielellä kirjoitettujen lyriikoiden analysointiin vahvistaa uskoani siitä, että malli sopii myös suomenkielisten lyriikoiden analysointiin. Koska suomen kieli ei tieteellisessä mielessä ole rakenteeltaan monimutkainen kieli (Pajunen 2002, 569) ja aihemallinnusta on jo aiemmin tehty suomenkielellä, uskon LDA-mallin soveltuvan tutkielmani tarkoituksiin.

3.3 Aineiston kerääminen

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry

Aihemallinnuksen aineistona käytän Musiikkituottajat - IFPI Finland ry:n (jatkossa Musiikkituottajat ry) koostaman Suomen virallisen singlelistan kappaleiden lyriikoita. International Federation of the Phonographic Industry (IFPI) on ääniteteollisuuden kansainvälinen toimialajärjestö, joka edustaa noin 1300 äänitetuottajaa 56 maassa (IFPI 2019). Suomessa IFPI kattojärjestöä edustaa Musiikkituottajat ry, jonka tarkoituksena on kehittää suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä valvomalla 21 jäsenyrityksensä etuja (Musiikkituottajat ry 2019a). Musiikkituottajat ry:n jäseniä ovat muun muassa kansainvälisten suurlevy-yhtiöiden kansalliset toimijat Universal Music Oy, Sony Music Entertainment Finland Oy ja Warner Music Finland Oy sekä pienemmät kotimaiset toimijat, kuten PME Records Oy, Rähinä Records Oy sekä Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys IndieCo ry (Musiikkituottajat ry 2019a).

Jäsentensä edunvalvonnan lisäksi Musiikkituottajat ry vastaa musiikkialan palkintojen jakamisesta esimerkiksi EMMA-gaalassa (Musiikkituottajat ry 2019b) ja musiikkimyyntiin liittyvistä tilastoinneista, kuten kulta- ja platinalevyjen myöntämisestä sekä Suomen Virallisten Listojen koostamisesta (Musiikkituottajat ry 2019c).

Suomen Virallinen Singlelista

Musiikkituottajat ry koostaa Suomen viralliset listat viikoittain äänitemyyntipisteiden ja musiikkipalveluiden ilmoittamien tietojen perusteella (Musiikkituottajat ry 2019d). Nykyisin virallisia listoja tehdään erikseen kokonaisten albumien, radiosoittojen ja 17 singlejen osalta (Musiikkituottajat ry 2019c). Pettijohnin ja Saccon (2009) mukaan ihmisten suosima musiikki toimii kelpo työkaluna, jolla voidaan paremmin ymmärtää yhteiskunnan tilan suhdetta yksilöihin ja kuluttajien musiikkimieltymyksiin (Pettijohn & Sacco 2009, 160). Juuri tästä syystä Musiikkituottajat ry:n koostamat listat palvelevat tutkielmani tarkoitusta erityisen hyvin, sillä ne tarjoavat kokonaisvaltaisen kuvan suomalaisen kuluttajan musiikkimieltymyksistä.

Keräämäni lyriikat on otettu pelkästään Suomen Virallisen Singlelistan (jatkossa SVSL) kappaleista kahdesta syystä. SVSL kertoo albumilistaa tarkemmin, mikä tietty kappale on saavuttanut kansansuosiota. Toisin kuin Pettijohnin ja Saccon (2009, 161) hyödyntämä Billboard-lista, SVSL ei pidä sisällään musiikkikappaleiden radiosoittoja. Koska kuluttajat eivät voi suoraan vaikuttaa siihen, mitä radiossa soitetaan ja koska haluan tarkastella nimenomaan kuluttajien suosimia hittibiisejä, rajaan erillisen Radiosoittolistan tarkastelun ulkopuolelle.

SVSL:n listat sisältävät tilastot myydyimmistä fyysisistä ja digitaalisista äänitteistä. SVSL on koostettu viikoittain vuoden 1995 viikosta 33 lähtien ja listat on nimetty kyseisen viikon ja vuoden mukaan (Musiikkituottajat ry 2019d). Viikosta 5/2007 eteenpäin aina viikkoon 44/2017 asti Musiikkituottajat ry on koostanut erillisen Latauslistan (Musiikkituottajat ry 2019e), johon tilastoitui yksinomaan digitaalisessa muodossa julkaistujen äänitteiden myynti (Suomen Virallisen Listan Säännöt 2009). Lisäksi viikosta 17/2016 viikkoon 44/2017 asti Musiikkituottajat ry on koostanut erillisen Striimatuimmat-listan, joka piti sisällään Apple Streaming, Deezer, Google Play Streaming, ITunes ja Spotify -suoratoistopalvelujen tiedot soitetuimmista kappaleista (Ryökäs 2019). Viikosta 45/2017 lähtien nämä kolme erillistä listaa ovat yhdistyneet. Nykyisin SVSL:n tilastot kuvaavat sekä fyysisten että digitaalisten singlejen myyntiä ja suoratoistoja.

Kappaleiden valinta

On olemassa aihemalleja, joilla on mahdollista analysoida useammasta kuin yhden kielen tekstistä rakentuvia tekstikorpuksia, mutta LDA-mallissa tämä ei ole mahdollista (Boyd- Graber & Blei 2009, 75). Koska SVLS koostuu sekä suomenkielisistä että muunkielisistä kappaleista, analyysissä voisi olla perusteltua käyttää monikielistä aihemallia. Tästä 18 huolimatta olen päätynyt käyttämään LDA-mallia analyysissäni ja rajata tarkastelun vain suosituimpien suomenkielisten musiikkikappaleiden tarkasteluun. Poikkeuksen tähän tekevät muutamat yksittäiset hittibiisit, joissa lyriikat koostuvat suomen kielen lisäksi esimerkiksi englannin- tai ruotsinkielisistä säkeistöistä. Monikielisiä hittibiisejä ovat muun muassa Fintelligensin kappale ”Stockholm–Helsinki” sekä Rockin Da Northin kappale ”One World”. Koska tutkielmani keskiössä on suomenkielisten lyriikoiden analysointi, poimin tällaisten hittibiisien kohdalla analyysiin pelkästään suomenkieliset säkeistöt. Tämä osoittautui myöhemmin tarpeettomaksi työvaiheeksi, sillä muunkieliset sanat olisivat harvinaisuutensa takia joka tapauksessa putsautuneet pois lopullisesta analyysistä. Aineiston esikäsittelystä kerron lisää kohdassa 3.4.

Päätin edellä mainituista rajoitteista huolimatta analysoida LDA-mallilla pelkästään suomenkielisiä kappaleita kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin, suomenkielisten kappaleiden lyriikat ovat todennäköisesti suomalaisten kirjoittamia, joten uskon niiden kuvaavan parhaiten suomalaista mielenmaisemaa ja suomalaisia musiikinkuluttajia kiinnostavia aiheita. Koska LDA-mallia ei ole aikaisemmin hyödynnetty suomenkielisten lyriikoiden analysoinnissa, on myös mielenkiintoista nähdä, miten se soveltuu tämän kaltaiseen tutkimukseen. Tulevaisuudessa voisi olla kiinnostavaa tutkia, miten esimerkiksi englanninkielisten kappaleiden lyriikoiden lisääminen tekstikorpukseen vaikuttaisi löytyviin teemoihin.

Analysoitavat kappaleet on poimittu Musiikkituottajat ry:n vuosien 1996–2018 tilastoista seuraavalla logiikalla. Vuosi 1996 on ensimmäinen vuosi ja 2018 on viimeinen vuosi, jolta on saatavilla koko vuoden tilastot. Päätin ottaa tarkasteluun vain kokonaisten vuosien tilastot, jotta analysointivaiheessa eri vuosien ja vuodenaikojen aiheet olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään. Poimin kappaleet vuosien 1996–2018 jokaisen kuukauden jokaisen ensimmäisen täyden viikon listalta, jotta kyseisen listan kappaleet olisivat mahdollisimman tarkasti tietyn kuukauden ja tietyn vuoden puolella. Listojen kuukausittainen tarkastelu perustui siihen havaintoon, että usein hittibiisit pysyivät yhtä viikkoa kauemmin listalla. Silloin tiheämpi tarkasteluväli ei tuottanut merkittävästi lisää tuloksia uusista kappaleista. Huomioitakoon, että kyseinen valinta tiputti joitakin yksittäisiä hittibiisejä tarkastelun ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan merkitsevästi vaikuttanut aineiston laajuuteen.

Jos hittibiisi oli jo kertaalleen poimittu ja se esiintyi myös seuraavassa listassa, sitä ei otettu huomioon uudestaan. Poikkeuksena tästä olivat kappaleista tehdyt uudet tulkinnat, joita esimerkiksi Vain elämää -televisiosarjan myötä päätyi listoille. Analyysin ulkopuolelle jäivät myös singlelistalta löytyvät artistien EP-julkaisut, sillä halusin tarkastella selkeästi kuluttajien valitsemia kappaleita. Koska EP-julkaisut sisältävät useampia kappaleita, on tulkinnanvaraista, johtuiko niiden suosio julkaisun kaikista biiseistä vai joistakin tietyistä kappaleista.

Kuten mainittu, SVSL on vasta viikon 45/2017 kohdalla yhdistetty aiemmin erikseen listattujen Latauslistan ja Striimatuimmat -listan kanssa. Saadakseni parhaan mahdollisen otoksen suomalaisten suosikkikappaleista, kävin erikseen kaikkien kolmen eri tilastoinnin listat läpi valittujen viikkojen osalta. Nämä eri tilastot olivat myös eri pituisia. SVSL koostuu 20 suosituimmasta kappaleesta, lukuun ottamatta listoja 18/1998–23/1999, joilla oli ilmoitettu vain 10 suosituinta kappaletta. Latauslista puolestaan koostuu 30 suosituimmasta kappaleesta ja Striimatuimmat-lista 50 suosituimmasta kappaleesta. Jotta eri tilastot eivät painottuisi eri tavalla, päätin tarkastella kaikkien tilastojen osalta vain 20 suosituinta kappaleita. Kokonaisuudessaan näiden tilastojen eri listoilta löytyi valitsemallani otannalla 1094 eri suomenkielistä kappaletta aikavälillä 1996–2018.

Hittibiisien lyriikoiden kerääminen

Kun hittibiisit olivat tiedossa, seuraava työvaihe oli rakentaa tiedosto hittibiisien lyriikoista. Musiikkikappaleiden lyriikoita on saatavilla monista eri internet-lähteistä, joissa lyriikoiden laatu vaihtelee. Valitakseni parhaat mahdolliset lähteet lyriikoille, poimin keräämistäni hittibiiseistä kaksi kappaletta noin puolen vuoden välein vuosilta 1996–2018. Kuuntelin kyseiset kappaleet ja vertailin sanoituksia netistä löytyviin lyriikoihin. Kuuntelin yhteensä 46 kappaletta eri vuosilta painottaen kappalevalinnassa eri artistien ja yhtyeiden biisejä, jotka olivat minulle entuudestaan tuntemattomia ja vertailin kappaleiden sanoituksia eri internet-lähteistä löytyviin lyriikoihin. Vertailussa lyriikoiden lähteinä toimi Google-haun etusivulta löytyvät lyriikat, Musixmatch.com, LetsSingit.com, Genius.com, Lyrics.fi sekä artistien omat kotisivut.

Kappaleiden kuuntelu ja lyriikoiden vertailu osoitti, että internet-lähteissä on eroja. Epäluotettavimmat lähteet olivat Googlen etusivun lyriikat ja Musixmatch.com-sivuston 20 lyriikat, joissa molemmissa kahden kappaleen kohdalla oli kokonaan väärän biisin lyriikat (esim. Gettomasan kappale ”Lössi”) ja usean kappaleen kohdalla muita lähteitä enemmän virheitä. Myös Letssing.com-sivuston lyriikat sisälsivät jonkin verran virheitä. Genius.com-sivustolta löytyi yleisesti melko virheettömiä lyriikoita, mutta esimerkiksi Yö- ja Uniklubi -yhtyeiden sanoituksissa oli ongelmia ä-kirjainten muotoilussa. Luotettavimmat lähteet olivat artistien ja yhtyeiden omat sivustot, mutta vain harva sivusto sisälsi kappaleiden sanoituksia. Lyrics.fi-sivusto osoittautui hyväksi lähteeksi lyriikoiden paikkansapitävyyden ja lyriikkavalikoiman laajuuden osalta.

Mikäli artistien omilta sivuilta ei löytynyt kappaleiden lyriikoita, on lyriikat poimittu saatavuuden mukaan järjestyksessä Lyrics.fi ja Genius.com, jonka jälkeen on vasta hyödynnetty muita lähteitä. Kun lyriikat oli poimittu parhaasta mahdollisesta lähteestä, 46 kuunneltavan hittibiisin yli 10 000 sanasta löytyi 40 virhettä tai puutetta, jolloin virheiden osuus jää alle 0,5 prosenttiin. Tällä menetelmällä poimittuna voidaan siis olettaa, että käytetyistä lähteistä poimitut lyriikat vastaavat melko hyvin kappaleiden todellisia lyriikoita. Yhteensä 44 kappaleen kohdalla lyriikoita ei ollut saatavilla digitaalisista lähteistä, jolloin rajasin nämä kappaleet analyysin ulkopuolelle. Näin ollen lopullinen analysoitava tekstikorpus koostuu 1050 suomenkielisen hittibiisin lyriikoista (Liite 1).

3.4 Aihemallinnus

Aihemallinnuksen kolme keskeistä työvaihetta ovat aineiston esikäsittely, aineiston analysointi ja tulosten tulkinta (Nelimarkka 2019, 9). Tässä kappaleessa kerron tarkemmin LDA-analyysia varten tehdystä aineiston esikäsittelystä, varsinaisen mallin valinnasta sekä tehdyistä analyyseistä. Varsinaiset aihemallinnuksen tuottamat aiheet ja analyysien tulokset esittelen neljännessä luvussa.

Aineiston esikäsittely

Aineiston esikäsittelyn tavoitteena on muotoilla tekstikorpus analyysia varten puhtaampaan muotoon. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sanojen katkaisemista juurimuotoonsa tai sanojen taivuttamista perusmuotoonsa (Purhonen & Toikka 2016, 16). Esikäsittelyvaiheessa on myös tavallista poistaa liian harvinaisia tai yleisiä sanoja sekä yhtenäistää tekstikorpuksen muotoilua (esim. Blei ym. 2003, 1011; Steyvers, Smyth, 21

Rosen-Zvi, & Griffiths 2004, 309). Tekstikorpuksella tarkoitan tutkielmani kontekstissa 1050 hittibiisin lyriikoiden muodostamaa tekstikokonaisuutta.

Aloitin oman aineistoni puhdistuksen poistamalla tekstikorpuksesta kaikki välimerkit, numerot ja ylimääräiset välit sekä muuttamalla korpuksen kirjainkoon pieniin kirjaimiin. Seuraavaksi tekstikorpuksen sanat lemmatisoitiin eli taivutettiin perusmuotoonsa erillisen ohjelman avulla. Hittibiisien lyriikoista koostettu tekstikorpus piti sisällään paljon slangisanoja, joita kyseinen ohjelma ei välttämättä aina tunnistanut, joten joitakin sanoja piti vielä erikseen muotoilla. Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi ”mutsi”, joka muutettiin muotoon ”äiti” sekä ”frendi”, joka muutettiin muotoon ”ystävä”.

Esikäsittelyn viimeisessä vaiheessa tekstikorpuksesta poistettiin kaikkein yleisimpiä ja harvinaisimpia sanoja. Yleisimpien sanojen osalta tekstikorpuksesta poistettiin pysäytyssanoja, jotka esiintyvät lähes jokaisessa dokumentissa. Poistettuja sanoja olivat muun muassa sanat: ”että”, ”jotta”, ”koska”, ”kun”, ”ja”, ”minä”, ”sinä”. Harvinaisimpien sanojen osalta tekstikorpuksesta poistettiin kaikki sellaiset sanat, jotka esiintyivät vain 0,5 % osassa dokumentteja. Käytännössä tekstikorpuksesta poistettiin kaikki sanat, jotka esiintyivät vain viidessä tai harvemmassa dokumentissa. Tällöin tekstikorpuksesta poistui esimerkiksi sanat: ”lökäpöksy”, ”puutarhuri”, ”kirjasto” ja ”itänaapuri”.

Edellä mainittujen puhdistustoimenpiteiden motiivina on poistaa korpuksesta merkit ja sanat, jotka eivät esimerkiksi yleisyytensä tai harvinaisuutensa johdosta tuo analyysiin lisää informaatiota (Denny & Spirling 2018, 7). Vaikka sanojen ja eri termien kokonaismäärä vähenee tekstin esikäsittelyn myötä, jäljelle jäävät sanat kuvaavat paremmin tekstikorpuksen dokumenttien aiheita. Tutkielmani putsattu ja lopullista analyysiä varten valmis tekstikorpus koostui 1050 dokumentista, 107 241 sanasta ja 2291 eri termistä.

Aihemallin valinta

Ennen lopullista analyysiä tutkijan tulee selvittää, mikä malli sopii parhaiten käsiteltävään aineistoon. Aihemallinnuksessa tutkijalla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä aihemalli aineistosta etsii esimerkiksi avainsanojen avulla 22

(Ylisiurua 2017, 46). Tutkijan on kuitenkin tehtävä päätöksiä aiheiden lukumäärän, eli k:n arvon sekä hyperparametrien suhteen (Purhonen & Toikka 2016, 16). Näin ollen tutkija määrittelee aihemallille raamit, jonka mukaan malli jakaa sanat eri aiheisiin. Koska nämä päätökset vaikuttavat aihemallinnuksen tuloksiin, tähän vaiheeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Aihemalliin sopivaa k:n arvoa on aiemmissa tutkimuksissa lähdetty määrittelemään kahdesta eri lähtökohdasta. Tutkijat ovat mallintaneet aineistoaan eri k:n arvoilla ja valinneet tulosten perusteella parhaan k:n arvon malliinsa (esim. Levy & Franklin 2014, 187; Purhonen & Toikka 2016, 18). Toisaalta tutkijat ovat hyödyntäneet myös tilastollisia lähestymistapoja k:n arvon määrittelyssä. Sopivaa k:n arvoa on selvitetty esimerkiksi arvioimalla eri mallien selkeyttä perpleksiteettiarvojen kautta, jolloin sopivimpana mallina pidetään pienimmän perpleksiteetin tuottavaa mallia (Rosen-Zvi, Griffiths, Steyvers & Smyth 2004, 492). Toinen tilastollinen keino sopivimman k:n arvon määrittämiseen on tutkia eri mallien logaritmisen uskottavuuden, eli log-likelihood-arvon tuloksia (Nelimarkka 2019, 11). Tällöin suurin log-likelihood-arvo kuvaa sopivinta aiheiden lukumäärää (Griffiths & Steyvers 2004, 5231–5232). Saadakseni paremman käsityksen sopivasta aiheiden määrästä, lähdin tarkastelemaan omaa aineistoani sekä perpleksiteetin (Kuva 1) että log-likelihood-arvojen (Kuva 2) avulla. Näiden analyysien tulokset on esitetty alempana.

Kuva 1. Aihemallin perpleksiteetti k:n arvoilla 2–50

Kuva 2. Aihemallin log-likelihood k:n arvoilla 2–50

Molempien tunnuslukujen perusteella aineistoon tilastollisesti parhaiten sopiva aiheiden lukumäärä olisi jossain 20 ja 30 aiheen välimaastossa. Tästä syystä mallinsin aluksi aineistoa 20, 25 ja 30 aiheella.

Aiheiden lukumäärä tulee huolellisesti sovittaa käsiteltävään aineistoon, sillä tutkijat ovat huomanneet, että liian pieni k:n arvo tuottaa liian laajoja aiheita ja liian suuri k:n arvo puolestaan tuottaa liian pilkottuja aiheita (Greene, O’Callaghan & Cunningham 2014, 498). Käydessäni läpi ajamieni mallinnusten tuloksia huomasin, että jopa 20 aihetta oli liikaa, sillä osaa aiheista oli ongelmallista erottaa toisistaan. Tästä syystä jouduin luopumaan tilastollisten lähestymistapojen ehdottamasta k:n määrästä ja tein mallinnuksen vielä 5, 10 ja 15 aiheella. Heuristisen lähestymistavan perusteella valitsin k:n arvoksi 15, sillä kyseinen malli tuotti selkeimmin toisistaan eroavat aiheet, kuitenkaan kadottamatta oleellisia aiheita. Ajoin vielä muutaman mallinnuksen eri hyperparametrien 24 arvoilla, jotta mallinnus tuottaisi parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tämän jälkeen ajoin esikäsitellyn tekstikorpuksen valitun mallin läpi.

LDA-mallinnus

LDA-mallinnuksen oletuksena on, että yksittäinen dokumentti (tässä tapauksessa yksi hittibiisi) koostuu useasta aiheesta, ja että aiheet jakautuvat eri tavalla eri hittibiiseissä. Jokainen hittibiisin sana on johdettu jostakin aiheesta sen perusteella, miten eri aiheet ovat jakautuneet hittibiisissä. LDA-mallinnuksen aikana jakaumat päivittyvät jokaisen dokumentin jokaisen sanan perustella ja prosessia jatketaan, kunnes jokainen dokumentti ja sana on käyty läpi (Nelimarkka 2019, 10). Mallinnuksen tuloksena saadaan tieto siitä, a) miten tekstikorpuksen sanat jakautuvat eri aiheisiin valitulla aiheiden lukumäärällä (k) ja b) miten aiheet jakautuvat eri dokumenteissa. Seuraavassa luvussa määrittelen hittibiisien aiheet kohdan a) tulosten perusteella ja tarkastelen kohdan b) mukaisesti LDA-mallinnuksen tuottamien aiheiden theta-arvoja, jotka kuvaavat aiheiden allokaatiota.

4 Tutkimustulokset

Tässä osiossa esittelen tarkemmin aihemallinuksen avulla havaitsemani hittibiisien aiheet. Lisäksi analysoin mallinnuksen tuottamia theta-arvoja ja visualisoin analyysien tuloksia. Tämän osion tulokset tuovat tietoa suomenkielisten hittibiisien aiheista, aiheiden suosiosta sekä suosiossa tapahtuvista vuosittaisista ja kausittaisista muutoksista.

4.1 Hittibiisien aiheiden määrittäminen

Aiheiden avainsanat

Kuten edellisessä luvussa kerroin, päädyin lopulta mallintamaan tekstikorpukseni 15 aiheen mallilla, jolloin aihemalli jakaa tekstikorpuksen kaikki termit todennäköisyyksien mukaan kaikkiin 15 eri aiheeseen. Näin ollen jokainen termi esiintyy jokaisessa 15 aiheessa, mutta eri frekvensseillä. Tarkastelemalla kaikkien aiheiden suosituimpia termejä (eli termejä, jotka ovat saaneet aiheessa suurimmat arvot) voidaan paremmin määrittää, mitä aihetta tulosten suosituimmat termit, eli avainsanat todellisuudessa kuvaavat. Kuva 3 havainnollistaa, miten avainsanat auttavat erilaisten aiheiden 25 identifioimisessa: esimerkiksi aihe 4 määritellään tuonnempana kuvaamaan muun muassa hauskanpitoa ja juhlintaa, ja aihe 11 kuvaamaan muun muassa maallista vaellusta ja hengellisyyttä.

Kuva 3. Aiheiden avainsanat

Aiheiden määrittäminen

Yhtenä LDA-aihemallin rajoitteena on, että malli ei todellisuudessa ymmärrä kieltä. Aihemalli käsittelee tekstikorpuksen dokumentteja sanasäkkeinä (bag-of-words) ja tarkastelee sanojen esiintymisfrekvenssiä, huomioimatta sanojen esiintymisyhteyttä, lauseiden sanajärjestystä tai kielioppia (Purhonen & Toikka 2016, 15). Malli ei myöskään osaa tunnistaa esimerkiksi sarkasmia tai vertauskuvallisia ilmaisuja. Näistä rajoitteista johtuen, aihemallinnuksen tuottamat avainsanat eivät yksinään riitä tekstikorpuksen aiheiden määrittämiseen, eikä aihemallinnus poista tutkijalta tarvetta perehtyä analysoitavaan tekstiin.

LDA-mallinnuksen avulla olin saanut avainsanalistat tekstikorpuksen 15 eri aiheesta, jonka jälkeen vuorossa oli aiheiden nimeäminen. Minun oli siis tässä vaiheessa tehtävä laadullinen loikka takaisin alkuperäiseen aineistoon. Grimmer ja Steward (2013, 286) kirjoittavat, miten aiheiden nimeämisvaiheessa tutkijan kannattaa lukea jokaisesta aiheesta kymmenkunta dokumenttia ja tutkia, kuinka yhtenäisiä dokumenttien aiheet 26 todellisuudessa ovat keskenään. Tämän innoittamana perehdyin jokaisen 15 aiheen osalta kymmenen hittibiisin lyriikoihin ja valitsin ne kappaleet, joita kyseinen aihe parhaiten kuvasi theta-arvojen perusteella. Käytän kyseisistä kappaleista jatkossa nimitystä edustetuimmat kappaleet.

Kävin läpi edustetuimpien kappaleiden lyriikoiden aiheita hyödyntäen samalla aihemallinnuksen tuottamia avainsanalistoja. Nimesin aiheet sen mukaan, mikä mielestäni parhaiten kuvasi avainsanoja ja kappaleen sisältöä suoraan tai vertauskuvallisesti. Käydessäni kappaleita ja avainsanoja läpi huomasin, että muutamat aiheet olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Aihemallinnus oli esimerkiksi jakanut erikseen kaksi aihetta, joiden molempien keskiössä oli juhliminen, hauskanpito ja juominen. Havaitsin yhteensä kolme tällaista tapausta, joissa aihemallinnuksen aiheet olivat päällekkäisiä ja todellisuudessa yhtä ja samaa ilmiötä kuvaavia. Tällaisten tapausten kohdalla päätin yhdistää kyseiset aiheet yhteen. Aihemallinnuksen 15 aihetta tiivistyivät tekemäni laadullisen loikan myötä 12 aiheeksi. Löytämäni suomenkielisten hittibiisien lyriikoiden aiheet vuosien 1996–2018 ajalta on kuvattu alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). 27

Taulukko 1. Suomenkielisten hittibiisien aiheet vuosina 1996–2018

Aihe Aiheen kuvaus Aiheen avainsanoja

1. Päästä pois jostain paikasta tai Päästä pois täältä lähteä sinne tulla Päästä pois parisuhteesta, päästä jonnekin lentää juosta kauas sieltä nykyisestä muualle, päästä jonkun luokse

2. Käyttäytymisnormit, Mies nainen poika tyttö Suomi Sukupuoli- sukupuolten välinen jännite, rakastaa viha sika muuttua jättää roolit maskuliinisuus

3. Tehdä toiselle hyvää Tehdä hyvä onnellinen unelma Tehdä hyvää (onnellisuus) tai pahaa paha tunne ruma pahoillaan vaatia ja tehdä pahaa (katkeruus ja katumus) sori 4. Pitää hauskaa, irtautua arjesta, Tänään juhlia tanssia juoda Tänään unohtaa huominen, juhlia ja musiikki bileet vetää viina yö aamu juhlitaan juoda aamuun asti

5. Taistella voitosta, olla muita Tulla voittaa hyvä tehdä aina paras Olla kaikista parempi, uhota, leveillä peli edetä valmis tulevaisuus paras 6. Haluta antaa ja saada rakkautta Antaa voida rakastaa tietää sydän Rakastaa tuntea luvata ymmärtää pyytää toista tarvita 7. Säätilat, luonnonvoimat, ajan Tulla kevät sää aurinko palata Vaihtuvat kuluminen, säätilat rakkauden ja ennen kesä sydän sulaa ranta vuodenajat kaipauksen vertauskuvana

8. Rakkaus, kaipaus ja toisen Yö hetki jäädä kaivata odottaa Menetetty muistelu kadota kulkea yksin kyynel rakkaus rakkaus 9. Haluta rakastella toista, olla Tahtoa koskettaa saada suudella Rakastella lähekkäin, koskettaa toista ottaa nainen iho huuli haluta rakastella 10. Valvoa yhdessä (onni) tai valvoa Vielä tänään valvoa aamu Valvoa yöllä yksin (suru, kaipaus) huomenna nukkua valo kipu jaksaa elää hengittää 11. Maallinen vaellus, kuolema, Maa taivas ihminen kulkea tie Elämänpolku korkeampi voima jumala ilta kuolema matka henki

12. Kommunikoida, puhua ja Kuulla sanoa puhua väärä ääni Sanallinen ja kuunnella toista, kuulla ääniä huutaa lopettaa mennä pois unohtaa sanaton viestintä

Taulukon ensimmäisestä sarakkeesta löytyy aiheen nimi, joka on muodostettu aihemallin avainsanojen ja laadullisen loikan aikana tehtyjen havaintojen perusteella. Taulukon toisessa sarakkeessa on kuvaus tarkemmista aiheista, joita hittibiisit pitivät sisällään. Viimeisessä sarakkeessa on esitetty kymmenen aihemallinnuksen tuottamaa ja aihetta kuvaavaa avainsanaa.

4.2 Suomenkielisten hittibiisien aiheet vuosina 1996–2018

Päästä pois nykyisestä

Päästä pois nykyisestä -aihe kuvaa tarinankertojan muutoksenkaipuuta nykytilanteeseen. Aiheen edustetuimmissa kappaleissa toiveena oli päästä pois nykyisestä elinympäristöstä, nykyisestä parisuhteesta tai päästä jonkun läheisen ihmisen luokse. Kyseinen aihe sopi onnistuneesti hittibiisin aiheeseen kahdeksan edustetuimman kappaleen kohdalla. Näiden joukossa oli esimerkiksi Maija Vilkkumaan kappale ”Ei”, joka kertoo tyttären halusta päästä pois kontrolloivan äitinsä luota. Aihe ei täysin sopinut kahteen edustetuimpaan kappaleeseen. Esimerkiksi eri artistien esittämä kappale ”Maksamme velkaa” kuvaa länsimaisten ihmisten kehitysmaille aiheuttamia haittoja ja länsimaisten ihmisten halua korvata näitä aiheuttamiaan haittoja.

Sukupuoliroolit

Sukupuoliroolit -aiheessa edustetuimpien kappaleiden keskiössä ovat sukupuolten väliset erot, sukupuoliroolit, sukupuolten väliset jännitteet sekä miehisyyden korostaminen. Sukupuolten eroja ja käyttäytymistä kuvataan esimerkiksi Herra Ylppö & Ihmiset - yhtyeen kappaleessa ”Pojat ei tanssi” ja Tean kappaleessa ”Tytöt tykkää”. Maskuliinisuus puolestaan korostuu esimerkiksi Spektin kappaleessa ”Macho Fantastico”. Epätarkasti määritellyistä kappaleista esimerkiksi Teflon Brothersin ”Kendo anthem” -kappaleessa kyllä mainitaan useaan kertaan sukupuolta kuvaava sana ”poika”, mutta sillä ei tässä yhteydessä viitata nuoreen miespuoliseen henkilöön, vaan jääkiekon mestaruuspokaaliin (kts. Miettinen 2009).

Tehdä hyvää ja tehdä pahaa

Tehdä hyvää ja tehdä pahaa -aiheessa laulun kertoja tai laulun päähenkilö tekee muille joko hyviä asioita, jolloin kappaleen sävy ja tarina on onnellisempi, tai vastaavasti pahoja 29 asioita, jolloin edustetuimpien kappaleiden tarinaan liittyi katkeruuden ja katumuksen tunteita. Toisaalta katumus ei aina ole aitoa, niin kuin esimerkiksi Fintelligensin kappaleessa ”Sori”, jossa Elastinen ja Iso H sarkastisesti pahoittelevat tekemiään musiikillisia valintojaan ja saavuttamaansa menestystä. Vaikka aihemalli ei ymmärrä, että kyseisen kappaleen pahoittelu on kirjoitettu sarkastiseen sävyyn, tässä tapauksessa aihemalli on rajoitteistaan huolimatta luokitellut kappaleen laulun tarinan kannalta sopivaan aiheeseen.

Tänään juhlitaan

Tänään juhlitaan -aihe kertoo nimensä mukaisesti juhlimisesta, alkoholin nauttimisesta ja arjesta irtautumisesta. Edustetuimmissa kappaleissa hauskanpito, tanssiminen ja ryyppääminen jatkuvat usein aamun pikkutunneille asti. Esimerkiksi ”Liekeissä” - kappaleessa Cheek riimittelee, että tänään järjestettävissä juhlissa kaikki tullaan pistämään sileäksi. Aihetta edustaa myös JVG:n kappale ”Häissä”, jossa kappaleen kertojat juhlivat viikonloppuisin aamuun asti, vaikka seuraavana aamuna pitäisi osallistua jääkiekko-otteluun. Vaikka kyseinen aihe oli avainsanojensa ja edustetuimpien kappaleidensa perusteella helposti tunnistettavissa, osa edustetuimmista kappaleista ei täysin kuvaa kyseistä aihetta. Esimerkiksi Gasellien ja JVG:n kappale ”Mitä mä Malagas?” kuvaa juhlimisen sijaan sitä, miten puutteistaan huolimatta oma koti on paras paikka maailmassa.

Olla kaikista paras

Olla kaikista paras -aiheen keskiössä on muiden voittaminen, menestyminen, uhoaminen ja oman erinomaisuuden korostaminen. Kyseinen aihe korostuu esimerkiksi Fintelligensin kappaleessa ”Voittamaton”, Cheekin kappaleessa ”Kuka muu muka” ja Repliikin kappaleessa ”Yks jengi Stadist”. Kyseinen aihe oli avainsanojensa ja edustetuimpien kappaleidensa osalta hyvin erottuva ja tarkka, sillä kaikki kymmenen edustetuinta kappaletta sopivat hyvin määriteltyyn aihepiiriin. Oli mielenkiintoista huomata, miten yksi musiikkigenre korostui tässä aiheessa ylitse muiden: tarkasteltaessa aiheen 50 edustetuinta kappaletta, näistä kappaleista 41 edusti rap-musiikkia.

Rakastaa toista

Rakastaa toista -aihe kertoo ihmisten tarpeesta saada rakkautta ja halusta antaa sitä myös muille. Toisin kuin yhdeksännessä aiheessa ”Rakastella”, tämän aiheen keskiössä ei ole lihallinen rakkaus vaan syvempi ja emotionaalisempi rakkaus. Aiheen edustetuimpien kappaleiden joukosta löytyy esimerkiksi Reino Nordinin kappale ”Kuinka paljon voi rakastaa”, jossa laulun kertoja pohtii toisen rakastamisen rajoja. Edustetuimpien kappaleiden joukosta ainoastaan Turmion Kätilöiden ”Pirun nyrkki” ei istunut aiheeseen hyvin: kappaleen lyriikat eivät kerro tarinaa rakkaudesta vaan väkivallasta ja sairaudesta.

Vaihtuvat vuodenajat

Vaihtuvat vuodenajat -aiheessa korostuvat luonnonvoimat, vuodenaikojen vaihtuminen ja säätilat. Näillä ilmiöillä kuvataan konkreettisia havaintoja sääilmiöistä, kuten esimerkiksi kappaleen tarinassa vallitsevaa vuodenaikaa tai lämpötilaa. Vuodenaikojen vaihtelun voi myös tulkita kuvaavan ajan kulumista. Tämän lisäksi sääilmiöitä käytetään vertauskuvina jostakin muusta asiasta. Esimerkiksi kappaleessaan ”Kaivopuiston jää”, Maija Vilkkumaa laulaa:

”Niin kuin ei Kaivopuiston jää, et kanna enää minua. Niin kuin ei napapiirin sää, en kiinnosta sinua.”

Tämän aiheen kohdalla on kaksi huomionarvoista asiaa. Ensinnäkin, kyseinen vuodenajoista ja niiden vaihtelusta kertova aihe ei ollut yhtä keskeisessä asemassa omien edustetuimpien kappaleiden kohdalla, kuin mitä muut aiheet olivat omissa edustetuimmissa kappaleissan. Esimerkiksi Rakastaa toista -aiheen osuus sen edustetuimmissa kappaleissa oli korkeimmillaan 97 % ja keskimäärin 87 %. Tämän aiheen osuus edustetuimmissa kappaleissa oli enimmillään 77 % ja keskimäärin 70 %. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kyseinen aihe yksinään ollut edustetuimpien kappaleiden keskiössä. Toisin sanoen, mikään edustetuimmista kappaleista ei kertonut pelkästään sääilmiöistä tai ajan kulumisesta, vaan tämän aiheen lisäksi kappaleissa korostuivat myös muut aiheet.

Menetetty rakkaus

Menetetty rakkaus -aihe kertoo menetetyn rakkauden kaipuusta sekä rakkauteen liittyvien muistojen vaalimisesta. Mennyttä rakkautta kaivataan esimerkiksi Eppu Normaalin kappaleessa ”Suolaista sadetta”. Hetken kestänyttä rakkautta muistellaan Paula Koivuniemen kappaleessa ”Sua vasten aina painautuisin”, joka päätyi Vain elämää - ohjelman ja Paula Vesalan uusintatulkinnan myötä SVSL:lle vuonna 2014. Vaikka edustetuimmissa kappaleissa rakkauden muistelu yhdistyy usein ikävään, suruun ja haikeuteen, joskus muistelu voi olla myös positiivista ja onnentäyteistä, kuten Paula Vesalan tulkitsemassa Samuli Edelmannin kappaleessa ”Miten ja miksi”.

Rakastella

Rakastella -aiheessa kappaleiden tunnelma lämpenee ja rakkaus muuttuu emotionaalisista tunteista kohti fyysistä himoa ja nautinnontavoittelua. Edustetuimmat kappaleet kertovat halusta olla toisessa kiinni, halusta koskettaa ja suudella toista sekä halusta eroottiseen toimintaan. Se kuitenkin vaihtelee, miten halu rakastella on kuvattu edustetuimmissa kappaleissa. Siinä missä Robin kuvaa kappaleessaan ”Miten eskimot suutelee?” tätä halua hienovaraisemmin, Sannin tulkinta Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kappaleesta ”Tahdon rakastella sinua” ei jätä arvailunvaraa sille, mitä laulunkertoja haluaa.

Valvoa yöllä

Valvoa yöllä -aiheen edustetuimmissa kappaleissa valvotaan niin ilossa kuin surussa. Iloinen valvominen liittyy tarinankertojan haluun nauttia käsillä olevasta onnellisesta hetkestä mahdollisimman pitkään. Tällöin valvominen tapahtuu usein omasta tahdosta ja yhdessä muiden kanssa, kuten esimerkiksi Vilma Alinan kappaleessa ”Tänään ei nukuta”. Toisaalta valvomien liittyy myös siihen, ettei tarinankertoja saa unta, pohtiessaan yksin omaa elämäänsä ja vaikeita asioita, kuten esimerkiksi Juha Tapion kappaleessa ”Kelpaat kelle vaan”.

Elämänpolku

Elämänpolku -aiheen tarinat liittyvät ihmisen maalliseen vaellukseen ja vaelluksen päättymiseen kuolemassa. Kuolema ja kuolemisen kauneus ovat vahvasti läsnä esimerkiksi Ajattaran kappaleessa ”Ilon päivä”. Aiheen edustetuimmissa kappaleissa toistuvat myös hengelliset ja yliluonnolliset teemat, kuten kuolemanjälkeinen elämä ja korkeammat voimat. Elämän hetkellisyys, kuolema ja usko korkeampiin voimiin yhdistyvät esimerkiksi Indican kappaleessa ”Ikuinen virta”.

Sanallinen ja sanaton viestintä

Sanallinen ja sanaton viestintä -aiheen edustetuimmissa kappaleissa korostuu puhuminen, kuuleminen ja kuunteleminen. Edustetuimpien kappaleiden joukossa on Jari Sillanpään kappale ”Kuuleeko Eero?”, jossa pohditaan, tavoittaako naisten kutsu laulun päähenkilöä. Kommunikaation ei kuitenkaan aina tarvitse olla verbaalista, sillä toiselle on mahdollista viestiä asioita esimerkiksi kehonkielellä, kuten Anna Puun kappaleessa ”Keho puhuu”. Sen lisäksi, että viestintä on edustetuimmissa kappaleissa sanallista tai sanatonta, myös se vaihtelee, onko viestintä konkreettista vai kuviteltua. Uusi Fantasia -yhtyeen ja Freemanin kappaleessa ”Liian myöhään”, mielenterveysongelmista kärsivä ihminen kuulee ääniä, jotka eivät välttämättä ole todellisia.

4.3 Aiheiden jakaumat

Kuten mainitsin luvun neljä lopussa, aihemallinnuksen tuloksena saadaan jokaiselle yksittäiselle dokumentille theta-arvoihin perustuva aiheiden jakauma sanojen esiintymisyhteyden ja valitun k:n perusteella. Määriteltyäni hittibiiseissä esiintyvät aiheet, lähdin seuraavaksi tutkimaan, miten aiheet olivat aineistossani jakautuneet.

Tutkielmani tavoitteena ei ole tarkastella yksittäisten hittibiisien aiheita, vaan saada laajempi käsitys siitä, mitkä aiheet ovat kiinnostaneet suomalaisia musiikinkuluttajia, ja miten aiheiden allokaatio on muuttunut eri vuosien aikana. Tästä syystä en tarkastele aihemallinnuksen tuottamia theta-arvoja yksittäisten dokumenttien osalta, vaan tarkastelen koko aineiston yhteenlaskettuja theta-arvoja ja vuosittaisten sekä kausittaisten theta-arvojen vaihtelua. 33

Hittibiisien aiheiden kokonaisjakauma

Aihemallinnuksen tuloksena olin saanut tiedot yksittäisten hittibiisien aihejakaumasta theta-arvojen muodossa. Selvittääkseni mitkä aiheet ovat kiinnostaneet kuluttajia eniten yli 20 vuoden ajanjaksolta kerätyssä aineistossani, laskin jokaisen hittibiisin theta-arvot yhteen. Löytämäni suomenkielisten hittibiisien aiheet ja niiden prosentuaaliset osuudet on esitetty alla kuvassa 4.

Kuva 4. Aiheiden prosentuaaliset osuudet vuosina 1996–2018

Kuva 4 havainnollistaa, miten suomenkielisissä hittibiiseissä yksi teema on ylitse muiden – Rakkaus. Rakastuminen, rakkauden osoittaminen ja rakkauden menettäminen ovat jokainen yksinäänkin viiden suosituimman aiheen joukossa ja aiheiden yhteenlaskettu osuus kaikkien hittibiisien kaikista aiheista on yli 38 prosenttia. Rakkausteemojen lisäksi suosituimpia hittibiisien aiheita ovat Päästä pois nykyisestä, Tänään juhlitaan sekä Elämänpolku. Vaikka näissä aiheissa hittibiisien tarinat eroavat toisistaan, aiheiden välillä on myös jotain samankaltaisuutta. Kaikkien kolmen aiheen voidaan nähdä 34 kertovan tietynlaisesta irtautumisesta tai irrottautumisesta, mutta kussakin aiheessa tätä teemaa käsitellään eri näkökulmasta. Päästä pois nykyisestä -aiheeseen liittyy halu irtautua nykyisestä tilanteesta, Tänään juhlitaan -aihe kertoo halusta irtautua arjesta ja Elämänpolku -aiheessa sielu irrottautuu ruumiista ja maallisesta vaelluksesta. Irrottautumisteemaan liittyvät aiheet kattavat noin kolmanneksen kaikkien hittibiisien aiheista. Loput kuusi aihetta edustavat hieman hajanaisempaa aiheiden joukkoa, eikä niiden välillä ole yhtä vahvaa yhteyttä. Näiden aiheiden keskimääräinen osuus kaikkien hittibiisien aiheista on keskimäärin viiden prosentin luokkaa.

Vuosittainen jakauma

Tutkielmani keskeinen tavoite on tuottaa lisää ymmärrystä siitä, mitkä aiheet ovat kiinnostaneet suomalaisia musiikinkuluttajia eri vuosien aikana ja onko aiheiden suosiossa vuosittaista vaihtelua. Tutkiakseni vuosittaista aiheiden allokaatiota, laskin hittibiisien theta-arvot yhteen vuosittain. Vertaillakseni eri vuosien välisiä eroja totuudenmukaisesti, keskityin tutkimaan aihejakaumaa kuvaavien theta-arvojen vuosittaisia keskiarvoja.

Tarkastelemalla vuosittaisia theta-keskiarvoja ja vertailemalla niitä keskenään, on mahdollista selvittää miten aiheet ovat eri vuosien sisällä jakautuneet ja miten aiheiden allokaatio on muuttunut eri vuosina. Vuosittainen aiheiden allokaatio on esitetty kuvassa 5. Kuva auttaa havainnollistamaan, miten eri aiheiden suosio on kehittynyt vuosien saatossa.

Kuva 5. Vuosittainen aiheiden allokaatio

Päästä pois nykyisestä on pysynyt hittibiisien keskeisenä aiheena yli 20 vuoden ajan lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. Sukupuoliroolit-aihe on saanut pientä, mutta melko tasaista osuutta eri vuosina. Tehdä hyvää ja tehdä pahaa -aiheen suosio heittelehtii suuresti ja esimerkiksi vuosina 1998 ja 2010 aiheen suosiossa on selkeitä eroja. Tänään juhlitaan -aiheen suosio on ollut vaihtelevaa vuoteen 2009 asti, mutta 2010-luvun puolella aihe on selkeästi nostanut osuuttaan hittibiiseissä. Olla kaikista paras -aiheen suosio alkoi kasvaa 2000-luvun alussa eli samaan aikaan, jolloin myös suomenkielinen hip hop alkoi kasvattaa suosiotaan. Alkusuosionsa jälkeen aiheen suosio kuitenkin tippui muutaman vuoden ajaksi, mutta 2010-luvulla aihe on taas saanut enemmän suosiota.

Rakastaa toista -aihe on useina vuosina ollut suosittu aihe hittibiiseissä. Aiheen suosio on hieman hiipunut vuosien 2004–2011 huipusta, mutta vuonna 2018 aiheen suosio näyttää palanneen huippuvuosien lukemiin. Vaihtuvat vuodenajat -aiheen osuus hittibiiseissä on läpi vuosien ollut melko vähäistä, mutta aiheen suosio on ollut hienoisessa kasvussa 2010-luvulla. Menetetty rakkaus on ollut keskeinen aihe 36 suomenkielisissä hittibiiseissä 1990- ja 2000-luvuilla, ja se on useana vuonna ollut kaikkein suosituin aihe. Aiheen suosio on kuitenkin selvästi hiipumassa, sillä sen osuus hittibiisien aiheissa on selvästi pienentynyt 2010-luvulla. Suomenkielisissä hittibiiseissä Rakastella-aihe on kestosuosikki. Sen lisäksi, että se on kokonaisjakauman perusteella kaikkein suosituin aihe hittibiiseissä (kuten näimme kuvasta 4), se on myös vuosittain ollut toistuvasti suosituimpien aiheiden joukossa. Aiheen suosio ei myöskään osoita laantumisen merkkejä – päinvastoin sen suosio näyttää olevan nousussa 2010-luvulla.

Valvoa yöllä -aiheen suosio on jäänyt melko vähäiseksi, lukuun ottamatta vuoden 2009 selkeää piikkiä. Elämänpolku -aiheen suosio on ollut hyvin vaihtelevaa: aihe on ollut kohtuullisessa suosiossa 1990-luvulla, kaikkein suosituimpana aiheena vuosina 2005, 2006 ja 2009, mutta 2010-luvulle tultaessa aihe on selkeästi menettänyt suosiotaan. Sanallinen ja sanaton viestintä -aiheen suosio näyttää noudattavan aaltomaista liikettä, jossa suosion huiput ajoittuvat vuosikymmenen vaihteeseen. Aiheen suosion aallonharjat ovat olleet vuosina 1998–2000 sekä 2008–2011. Kuva 5 osoittaa, miten nykyisen vuosikymmenen vaihteen lähestyessä aiheen suosio on taas ponnahtanut nousuun.

Hittibiisien aihejakauma eri vuodenaikoina

Aiheiden vuosittaisen vaihtelun lisäksi olen kiinnostunut siitä, tapahtuuko aihejakaumassa muutoksia eri vuodenaikoina, eli kiinnostaako kuluttajia esimerkiksi kesällä eri aiheet kuin talvella. Tutkin tätä laskemalla eri kuukausien theta-arvot vuosien 1996–2018 ajalta yhteen ja vertailemalla eri kuukausien keskimääräistä aihejakaumaa keskenään. Vuodenaikoihin liittyvässä vertailussa yhdistän Ilmatieteenlaitoksen määritelmän mukaan tiettyyn vuodenaikaan liittyvien kuukausien theta-arvot yhteen, jolloin saan käsityksen siitä, mitkä aiheet ovat kiinnostaneet kuluttajia eniten tiettyinä vuodenaikoina (kts. Ilmatieteen laitos 2019). Maalis–toukokuun theta-arvot kuvaavat kevättä, kesä–elokuun theta-arvot kuvaavat kesää, syksyä kuvaa syys–marraskuu ja talvea kuvaa joulu–helmikuu. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheiden allokaatio eri vuodenaikoina on esitetty alla kuvassa 6.

Kuva 6. Hittibiisien aiheiden allokaatio eri vuodenaikoina

Kuvan 6 tulokset osoittavat, että vuodenaikoihin sidotut aiheiden theta-arvot vaihtelevat vähemmän kuin vuosittaiset arvot. Pientä kausittaista vaihtelua aiheiden allokaatiossa näyttäisi kuitenkin olevan. Esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuvat halu päästä pois nykyisestä, ja hauskanpitoon ja irrotteluun liittyvä Tänään juhlitaan -aihe on suositumpi kesällä kuin esimerkiksi syksyllä. Syksyllä hittibiisien aiheissa valvotaan, tehdään hyvää ja pahaa sekä rakastetaan toista hieman enemmän kuin muina vuodenaikoina. Talvella Sanallinen ja sanaton viestintä -aihe sekä hengellisyyteen ja kuolemaan liittyvä Elämänpolku-aihe lisäävät hieman suosiotaan.

5 Johtopäätökset ja pohdintaa

Tutkielmani käsitteli populaarimusiikkia ja suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavia Suomen Virallisen Listan kappaleita. Analysoimalla näiden hittibiisien lyriikoita, tutkin minkälaisia aiheita suomenkieliset hittibiisit ovat pitäneet sisällään vuosina 1996–2018. Mallintamalla 1050 hittibiisin lyriikat Latent Dirichlet Allocation - aihemallin avulla, tunnistin hittibiisien koostuvan 12 eri aiheesta. Aiheet kertovat muun muassa rakkaudesta, kaipuusta, halusta juhlia ja irrottautua nykyhetkestä sekä elämästä ja kuolemasta, ajan kulumisesta ja sukupuolirooleista. Kaikki 12 aihetta jakautuvat jokaisessa hittibiisissä eri tavalla ja yksilöllinen aihejakauma riippuu kappaleiden kertomasta tarinasta.

Hittibiisien aiheiden identifioinnin lisäksi halusin tutkia, mitkä aiheet ovat eniten kiinnostaneet suomalaisia musiikinkuluttajia. Aiheiden allokaatioon liittyvät tulokseni paljastavat suomenkielisen populaarimusiikin suosituimmat aiheet. Hittibiisien suosituimmat aiheet vuosina 1996–2018 ovat rakkausteemaan liittyvät Rakastella, Menetetty rakkaus ja Rakastaa toista -aiheet sekä irrottautumisteemaan liittyvät aiheet Päästä pois nykyisestä, Tänään juhlitaan ja Elämänpolku. Kokonaisuudessaan rakkausteeman aiheet kattavat yli 38 prosenttia ja irrottautumisteemaan liittyvät aiheet yli 30 prosenttia kaikkien hittibiisien aiheista. Sekä Launis (2017, 5) että Haapalainen (2017, 12–13) kirjoittavat rakkauden olevan yleisin teema populaarimusiikissa, ja myös omat tulokseni tukevat tätä näkemystä populaarimusiikin ja rakkausteemojen välisestä tiiviistä yhteydestä. Loput kuusi aihetta kattavat hieman yli 30 prosenttia kaikista hittibiisien aiheista. Näihin kuuluvat muun muassa Sanallinen ja sanaton viestintä, Olla kaikista paras sekä Vaihtuvat vuodenajat -aiheet.

Aiheiden kokonaissuosion lisäksi tutkin, onko aiheiden allokaatiossa havaittavissa vuosittaisia tai vuodenaikoihin liittyviä muutoksia. Tutkimustulosten perusteella, vuositasolla hittibiisien aiheiden suosiossa on havaittavissa selkeitä trendejä: jotkut aiheet menettävät suosiota, kun toiset taas kasvattavat sitä. Lisäksi joidenkin aiheiden suosio pysyy vuodesta toiseen melko tasaisena, kun taas joidenkin suosiossa tapahtuu suurempia heilahduksia. Tekemäni havainnot aiheiden suosion vuotuisesta vaihtelusta ovat yhteneväisiä Northin ym. (2018) tekemien havaintojen kanssa. Eri vuodenaikoihin sidottu vertailu osoitti, että aiheiden suosio vaihtelee huomattavasti vähemmän eri 39 vuodenaikoina kuin eri vuosina. Kuitenkin, esimerkiksi kesällä hauskanpitoon ja arjesta irtautumiseen liittyvä Tänään juhlitaan -aihe on suosituimmillaan, kun taas talvella hengellisyyteen, elämän kiertokulkuun ja korkeampiin voimiin liittyvä Elämänpolku - aiheen suosio nousee huippuunsa.

Tutkielmani tulokset osoittavat selkeästi, että populaarimusiikin aiheiden suosiossa on eroja. Mutta miksi tietyt aiheet ovat suositumpia kuin toiset? Miksi esimerkiksi rakkauteen ja irrottautumiseen liittyvät aiheet saavat enemmän suosiota kuin vuodenaikojen vaihtelu tai sukupuoliroolit? Tutkielmani ei suoranaisesti tarjoa tähän kysymykseen vastausta, mutta aiheiden suosion välisiä eroja on mahdollista pohtia aiheiden merkityksellisyyden kautta. Tiettyjen aiheiden suosion voi liittyä niiden kykyyn herättää tunteita kuulijoissa tai siihen, kuinka keskeisesti aihe liittyy omaan elämään, omiin kokemuksiin ja haaveisiin. Suosioon voi vaikuttaa myös aiheen perustavanlaatuinen merkitys ihmisen elämälle, onnellisuudelle ja sosiaalisille suhteille. Tämä todennäköisesti osaltaan selittää sitä, miksi rakkausaiheet kiinnostavat musiikinkuluttajia enemmän kuin vuodenaikojenvaihtelu.

Entä mistä muutokset aiheiden suosiossa johtuvat? Tähän voi olla monia eri syitä, joita hieman spekuloin seuraavaksi. Yksi suosion vaihtelun syy voi olla vaihtelu musiikkigenrejen suosiossa. Kuten tutkielmani tulokset osoittavat, tietyt musiikkigenret korostuvat tietyissä aiheissa ja esimerkiksi rapin suosion nousu voi osittain selittää Olla kaikista paras -aiheen suosion kasvua. Juhlimiseen, ryyppäämiseen ja tanssimiseen keskittyvän bilemusiikin suosion kasvu voi taas puolestaan selittää Tänään juhlitaan - aiheen lisääntynyttä suosiota 2010-luvulla. Myös ympäristöllä voi olla vaikutusta hittibiisien aiheiden suosioon. Globalisaation ja digitalisaation vaikutuksesta maailma oli hyvin erilainen vuonna 1996 kuin vuonna 2018. Jos ympäristön nähdään muovaavan kulttuuria, muuttuva elinympäristö voi osaltaan selittää eroja aiheiden vuosittaisessa suosiossa. Tähän liittyen olisi mielenkiintoista tutkia, onko suomenkielisten hittibiisien aiheiden ja vallitsevan sosioekonomisen ympäristön välinen yhteys merkittävä, kuten Pettijohnin ja Saccon (2009) tutkimuksessa vai merkityksetön, kuten Northin ym. (2018) tutkimuksessa.

Toisaalta, muutokset aiheiden suosiossa voivat heijastaa myös musiikinkuluttajien asenteissa ja arvomaailmassa tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi hengellisyyttä ja 40 korkeampia voimia kuvaavan Elämänpolku-aiheen suosion hiipuminen voisi olla yhteydessä kirkosta eroamisen trendiin. Yksi selitys aiheiden suosion muutoksiin voi löytyä myös Petersonin ja Simkusin (1992) havaitsemassa kaikkiruokaisuuden lisääntymisessä. Kulttuurisen kulutuksen kaikkiruokaistuminen voisi vaikuttaa aiheiden jakaumaan esimerkiksi hypoteettisessa tilanteessa, jossa Menetetty rakkaus ja Elämänpolku -aiheet nauttisivat suosiosta erityisesti työväenluokan keskuudessa. Kun kaikkiruokaistunut keski- ja yläluokka lisäävät osuuttaan hittibiisien kulutuksesta, alempien statusryhmien suosimat aiheet menettävät samalla prosentuaalista osuuttaan. Tätä hypoteesia voisi tutkia tarkastelemalla korkeakulttuuristen musiikkityylien lyriikoita ja vertailemalla löydettyjä aiheita populaarimusiikin aiheisiin.

Vuodenaikoihin liittyvät pienet erot aiheiden suosiossa voivat liittyä ihmisten arjessa tapahtuviin muutoksiin tai eri vuodenaikoihin liittyviin juhlapyhiin. Esimerkiksi irtautumisteeman vahvistuminen kesällä voi liittyä koulujen päättymiseen ja vallitsevaan kesälomakauteen. Hengellisempiä teemoja sisältävä Elämänpolku-aihe puolestaan korostuu talvella, mikä voi liittyä ihmisten haluun rauhoittua ja käsitellä syvällisempiä asioita esimerkiksi joulun aikaan. Pettijohn ym. (2010) sekä Krause ja North (2018) olivat havainneet kuluttajien suosivan kesällä energistä ja nopeatempoista musiikkia. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tarkastella, onko hittibiisien aiheiden ja muiden musiikillisten parametrien välillä yhteyttä. Jos tutkimuksessa havaittaisiin yhteys esimerkiksi Tänään juhlitaan -aiheen ja nopean temmon välillä, omat tulokseni osoittaisivat myös suomalaisten musiikinkuluttajien suosivan energisempää musiikkia kesällä. Kaikki tämä on kuitenkin lähinnä spekulatiivista pohdintaa ja näiden edellä mainittujen hypoteesien varmistaminen vaatisi syvempää perehtymistä aiheiden suosion vaihtelun syihin.

Tähän tutkielmaan – kuten tieteelliseen tutkimukseen yleensäkin – liittyy erilaisia rajoituksia. Ensinnäkin, tutkielmani rajautuu tarkastelemaan pelkästään kappaleiden lyriikoita ja sitä, miten lyriikoiden muodostamat aiheet ovat vaihdelleet eri vuosina ja vuodenaikoina. Ymmärrän, että hittibiisien suosioon vaikuttaa lyriikoiden lisäksi myös muut kappaleen elementit (muun muassa rytmi ja melodia) sekä ulkomusiikilliset tekijät, kuten hittibiisin esittäjän suosio, artistin tulkinta kappaleesta ja hittibiisin musiikkivideo. Tutkielmassani näitä musiikkikappaleiden elementtejä ei oteta huomioon, sillä tutkielmani ei pyri antamaan perusteellista vastausta sille, miksi tietyt kappaleet ovat 41 suosittuja. Hittibiisien tarkemman reseptin selvittäminen vaatisi eri elementteihin ja ulkomusiikillisiin tekijöihin porautuvaa jatkotutkimusta. Eri komponenttien tutkimisen lisäksi olisi kiinnostavaa vertailla vähemmän suosiota saaneiden kappaleiden aiheita ja aiheiden allokaatiota tutkielmani tuloksiin. Mikäli tällaisessa jatkotutkimuksessa havaittaisiin huomattavia eroa suosittujen ja ei-suosittujen kappaleiden aiheissa, tämä tukisi näkemystä populaarimusiikin aiheiden ja kappaleiden suosion välisestä yhteydestä.

Musiikkituottajat ry:n tilastoista keräämääni aineistoon liittyy myös tiettyjä rajoitteita. Suomen virallisille listoille päätyneiden suomenkielisten hittibiisien määrä vaihtelee eri vuosien ja vuosikymmenten välillä. 1990-luvulla uusia suomenkielisiä hittibiisejä päätyi top 20 -tilastoihin keskimäärin 19 kappaletta vuodessa. 2000-luvulla suomenkielisiä kappaleita oli listoilla keskimäärin 41 kappaletta vuodessa ja 2010-luvulla jo 63 kappaletta vuodessa. Edellä mainitut luvut on laskettu analyysiini päätyneiden hittibiisien määrästä. Hittibiisien määrän selkeä kasvujohteisuus kertoo suomenkielisen populaarimusiikin suosion kasvusta. Toisaalta tämä aiheuttaa sen, että tietyn aiheen korostuminen yksittäisessä hittibiisissä näkyy aiheiden allokaatiossa eri tavalla eri vuosina.

LDA-aihemalli osoittautui näppäräksi työkaluksi tekstin luokittelussa, mutta tämä menetelmä ei ole ongelmaton. Ensinnäkin, LDA-mallin mukaan dokumentit ovat vain niin sanottuja sanasäkkejä, jotka muodostuvat dokumentin sanojen frekvenssijakaumista, eivätkä ne näin ollen varsinaisesti kuvaa orgaanista kielenkäyttöä (Purhonen ja Toikka 2016, 15). Hittibiisien lyriikoiden pelkistäminen säkilliseksi sanoja oli tutkielmani kannalta välttämätöntä, mutta se ei tee oikeutta tälle kulttuurisesti merkittävälle taiteen muodolle eli populaarimusiikille. LDA-aihemalli ei myöskään ymmärrä kieltä ja se tarkastelee sanojen esiintymistodennäköisyyttä dokumentin sisällä välittämättä vertauskuvista, symboliikasta, sarkasmista tai muista kielen ominaisuuksista. Hittibiisien lyriikat sisältävät paljon vertauskuvia ja symboliikkaa, ja tästä syystä aihemallinnus ei pysty täydellisesti määrittelemään jokaista hittibiisiä oikeaan aiheeseen, kuten luku 4.2 osoitti.

Rajoitteistaan huolimatta, tutkielmani aihemallinnus onnistui kokonaisuudessaan melko hyvin. LDA-analyysi tuotti selkeästi toisistaan erottuvia avainsanalistoja, ja avainsanojen ja laadullisen loikan avulla onnistuin havaitsemaan suomenkielisen populaarimusiikin 42 keskeisiä aiheita. Aihemallinnuksen tulosten perusteella oli myös helppo vertailla vuotuisia ja kausittaisia muutoksia aiheiden suosiossa. LDA-aihemallinnus on jo aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut käyttökelpoiseksi tekstianalyysin apuvälineeksi ja oma tutkielmani osoitti, että menetelmää voidaan soveltaa myös suomenkielisten lyriikoiden analysoinnissa. 43

Lähteet

Adorno, T. 1990. On Popular Music (alkup. 1941). Teoksessa S. Frith & A. Goodwin (toim.) On Record: Rock, Pop and the Written Word. New York: Pantheon Books, 301– 314.

Aho, M. & Kärjä, A. 2007. Populaarimusiikin tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Alasuutari, P. 2009. Snobismista kaikkiruokaisuuteen: Musiikkimaku ja koulutustaso. Teoksessa M. Liikkanen (toim.) Suomalainen vapaa-aika: Arjen ilot ja valinnat. Helsinki: Gaudeamus, 81–100.

Blei, D. 2012. Probabilistic topic models. Communications of the ACM 55(4), 77–84.

Blei, D., Ng, A. & Jordan, M. 2003. Latent Dirichlet allocation. Journal of Machine Learning Research 3(4–5), 993–1022.

Bourdieu, P. 1984. Distinction: A social critique of the judgement of taste. Routledge: London.

Boyd-Graber, J. & Blei, D. 2009. Multilingual topic models for unaligned text. Teoksessa J. Bilmes & A. Ng (toim.) Proceedings of the Twenty-Fifth Conference on Uncertainty in Artificial Intelligence. Montreal: AUAI Press, 75–82.

Brattico, E., Alluri, V., Bogert, B., Jacobsen, T., Vartiainen, N., Nieminen, S. & Tervaniemi, M. 2011. A functional MRI study of happy and sad emotions in music with and without lyrics. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2011.00308/full. Viitattu 29.10.2019.

Bryson, B. 1996. Anything but Heavy Metal: Symbolic Exclusion and Musical Dislikes. American Sociological Review 61(5), 884–899.

Chan, T. & Goldthorpe, J. 2007. Social Stratification and Cultural Consumption: Music in England. European sociological review 23(1), 1–19. 44

Clarke, E. 1999. Rhythm and Timing in Music. Teoksessa D. Deutsch (toim.) The Psychology of Music. 3. painos. San Diego: Academic Press, 473–500.

Clercq, T. & Temperley, D. 2011. A Corpus Analysis of Rock Harmony. Popular Music 30(1), 47–70.

Cooper, B. 1991. Popular music perspectives: Ideas, themes, and patterns in contemporary lyrics. Ohio: Bowling Green State University Popular Press.

Denny, M. & Spirling, A. 2018. Text preprocessing for unsupervised learning: Why it matters, when it misleads, and what to do about it. Political Analysis 26(2), 168–189.

Fink, R., Latour, M. & Wallmark, Z. 2018. The relentless pursuit of tone: Timbre in popular music. New York: Oxford University Press.

Frith, S. 1978. The Sociology of Rock. London: Constable.

Frith, S. 1996. Performing Rites: On the Value of Popular Music. Oxford: Oxford University Press.

Frith, S. 2007. Taking popular music seriously: Selected essays. Aldershot: Ashgate.

Greene, D., O’Callaghan, D. & Cunningham, P. 2014. How many topics? Stability analysis for topic models. Teoksessa T. Calders, F. Esposito, E. Hüllermeier & R. Meo (toim.) Joint European Conference on Machine Learning and Knowledge Discovery in Databases. Heidelberg: Springer, 498–513.

Griffiths, T. & Steyvers, M. 2004. Finding scientific topics. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 101(1), 5228–5235.

Grimmer, J. & Stewart, B. 2013. Text as data: The promise and pitfalls of automatic content analysis methods for political texts. Political Analysis 21(3), 267–97.

Gronow, J. 1997. The sociology of taste. London; New York: Routledge.

Gronow, P. & Saunio, I. 1990. Äänilevyn historia. Porvoo: WSOY.

Haapalainen, A. 2017. Tyhmäkin biisi alkaa yhtäkkiä elää. Kääntäjän rooli ja tekstitysnormien rikkoutuminen Euroviisujen suomenkielisissä tekstityksissä. Helsingin Yliopisto. Nykykielten laitos. Maisterintutkielma.

Heikkilä, R. & Kahma, N. 2008. Defining legitimate taste in Finland: Does mother tongue matter. Research on Finnish society 1(1), 31–44.

Hirsch, P. 1973. The Structure of the Popular Music Industry: The filtering process by which records are preselected for public consumption. 3. painos. Ann Arbor: University of Michigan.

IFPI 2019.https://www.ifpi.org/about.php. Viitattu 6.3.2019.

Ilmatieteen laitos. 2019. Vuodenaikojen tilastot. https://ilmatieteenlaitos.fi/vuodenaikojen-tilastot. Viitattu 16.3.2019.

Jalkanen, P. & Kurkela, V. 2003. Suomen musiikin historia 6, Populaarimusiikki. Helsinki: WSOY.

Järviluoma, H. & Rautiainen, T. 2003. Populaarimusiikin tutkimus. Teoksessa T. Eerola, J. Louhivuori & P. Moisala (toim.) Johdatus musiikintutkimukseen. Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura, 169–184.

Kilpiö, K., Kurkela, V. & Uimonen, H. 2015. Koko kansan kasetti: C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kinnunen, S. 2017. Saapuaksein aina takas maahan mämmin. Käännösstrategioita ja - tendenssejä Hectorin käännöslaulutuotannossa. Helsingin Yliopisto. Nykykielten laitos. Maisterintutkielma.

Krause, A. & North, A. 2018. ‘Tis the Season: Music-Playlist Preferences for the Seasons. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts 12(1), 89–95.

Laoh, E., Surjandari, I. & Febirautami, L. 2018. Indonesians' Song Lyrics Topic Modelling Using Latent Dirichlet Allocation. Teoksessa S. Li, Y. Dai, & Y. Cheng (toim.) ICISCE 2018: 5th International Conference on Information Science and Control Engineering. Zhengzhou: IEEE, 270–274.

Launis, M. 2017. Tosimiehen mittainen, vaikka millä sitten mittaan sen? Sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita Leevi & the Leavings -yhtyeen lyriikoissa. Helsingin Yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Maisterintutkielma.

Levy, K. & Franklin, M. 2014. Driving Regulation: Using Topic Models to Examine Political Contention in the U.S. Trucking Industry. Social Science Computer Review 32(2), 182–194.

Malmi, E. 2014. Raplysaattori. https://mining4meaning.com/2014/08/25/rap_algoritmi/. Viitattu 12.10.2019.

Middleton, R. 1990. Studying popular music. Philadelphia: Open University Press.

Miettinen, H. 2009. Poika syntyi keväällä 1992. Helsingin Sanomien verkkojulkaisu 15.4.2009. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000004646021.html. Viitattu 10.3.2019.

Moore, A. 1992. Patterns of Harmony. Popular Music 11(1), 73–106.

Muikku, J. 2001. Musiikkia kaikkiruokaisille. Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945–1990. Helsinki: Gaudeamus.

Musiikkituottajat ry 2019a. Tietoa Musiikkituottajat ry:stä. https://www.ifpi.fi/. Viitattu 6.3.2019.

Musiikkituottajat ry 2019b. Musiikkituottajat ry:n jakamat palkinnot. https://www.ifpi.fi/palkinnot/. Viitattu 6.3.2019. 47

Musiikkituottajat ry 2019c. Musiikkituottajat ry:n ylläpitämiä tilastoja. https://www.ifpi.fi/tilastot/. Viitattu 6.3.2019.

Musiikkituottajat ry 2019d. Suomen virallinen lista: Singlet. https://www.ifpi.fi/tilastot/virallinen-lista/singlet. Viitattu 6.3.2019.

Musiikkituottajat ry 2019e. Suomen virallinen lista: Latauslista. https://www.ifpi.fi/tilastot/virallinen-lista/latauslista. Viitattu 6.3.2019.

Nelimarkka, M. 2019. Aihemallinnus sekä muut ohjaamattomat koneoppimismenetelmät yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Politiikka 61(1), 6–33.

North, A., Krause, A., Kane, R. & Sheridan, L. 2018. United Kingdom “top 5” pop music lyrics. Psychology of Music 46(5), 638–661.

Oksanen, A. 2007. Lyriikka populaarimusiikin tutkimuskohteena. Teoksessa M. Aho & A. Kärjä (toim.) Populaarimusiikin tutkimus. Tampere: Vastapaino, 159–178.

Pajunen, A. 2002. Suomen kieli maailman kielten joukossa. Virittäjä 106(4), 563–563.

Peterson, R. & Kern, R. 1996. Changing highbrow taste: From snob to omnivore. American Sociological Review 61(5), 900–907.

Peterson, R. & Simkus, A. 1992. How musical taste mark occupational status groups. Teoksessa M. Lamont & M. Fournier (toim.) Cultivating Differences: Symbolic Boundaries and the Making of Inequality. Chicago: The University of Chicago Press, 152–186.

Pettijohn, T. & Sacco, D. 2009. Tough times, meaningful music, mature performers: Popular Billboard songs and performer preferences across social and economic conditions in the USA. Psychology of Music 37(2), 155–179.

Pettijohn, T., Williams, G. & Carter, T. 2010. Music for the Seasons: Seasonal Music Preferences in College Students. Current Psychology 29(4), 328–345.

Purhonen, S., Gronow, J., Heikkilä, R., Kahma, N., Rahkonen, K. & Toikka, A. 2014. Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Helsinki: Gaudeamus.

Purhonen, S. & Toikka, A. 2016. ’Big datan’ haaste ja uudet laskennalliset tekstiaineistojen analyysimenetelmät. Esimerkkitapauksena aihemallianalyysi tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheista 1935–2015. Sosiologia 53(1), 6–27.

Rautio, H. 2013. Merkityksellisiä käyttöesineitä vai tarpeetonta materiaa? - Musiikkiäänitteiden kulutusprosessin tarkastelua aktiivisen musiikin kuluttajan näkökulmasta. Helsingin Yliopisto. Taloustieteenlaitos. Maisterintutkielma.

Rosen-Zvi, M., Griffiths, T., Steyvers, M. & Smyth, P. 2004. The author-topic model for authors and documents. Teoksessa M. Chickering & J. Halpern (toim.) Uncertainty in Artificial Intelligence: Proceedings of the 20th conference. Arlington: AUAI Press, 487–494.

Roy, W. & Dowd, T. 2010. What is sociological about music? Annual Review of Sociology 36, 183–203.

Ryökäs, P. 2019. Pro gradu -tutkielma suomalaisen musiikin teemoista. Email [email protected]. Luettu 8.2.2019.

Sasaki, S., Yoshii, K., Nakano, T., Goto, M. & Morishima, S. 2014. LyricsRadar: A Lyrics Retrieval System Based on Latent Topics of Lyrics. Teoksessa H-M. Wang, Y- H. Yang & J. Lee (toim.) ISMIR 2014: Proceedings of the 15th International Society for Music Information Retrieval Conference. Taipei: ISMIR 2014, 585–590.

Savage, M. & Gayo, M. 2011. Unravelling the omnivore: A field analysis of contemporary musical taste in the United Kingdom. Poetics 39(5), 337–357.

Sharma, G. & Murty, M. 2011. Mining sentiments from songs using latent dirichlet allocation. Teoksessa E. Bradley, J. Gama & J. Hollmén (toim.) Advances in intelligent data analysis X: 10th international symposium. Porto: Springer, 328–339.

Steyvers, M. & Griffiths, T. 2007. Probabilistic Topic Models. Teoksessa T. Landauer, D. McNamara, S. Dennis & W. Kintsch (toim.) Latent Semantic Analysis: A Road to Meaning. New Jersey: Laurence Erlbaum, 1–15.

Steyvers, M., Smyth, P., Rosen-Zvi, M. & Griffiths, T. 2004. Probabilistic author-topic models for information discovery. Teoksessa R. Kohavi (toim.) Proceedings of the Tenth ACM SIGKDD International Conference on Knowledge Discovery and Data Mining. New York: ACM, 306–315.

Suomen Virallisen Listan Säännöt 2009. https://www.ifpi.fi/tilastot/virallinen-lista/. Viitattu 6.3.2019.

Tagg, P. 1982. Analysing popular music: theory, method and practice. Popular music 2, 37–67.

Tanner, N. 2018. Eturyhmien intressejä kestävästä kulutuksesta – Aihemallinnus kestävän kulutuksen julkaisujen tarkastelussa. Helsingin Yliopisto. Taloustieteen laitos. Maisterintutkielma.

Van Eijck, K. 2001. Social differentiation in musical taste patterns. Social forces 79(3), 1163–1185.

Warde, A., Tomlinson, M. & McMeekin, A. 2000. Expanding tastes? Cultural omnivorousness & social change in the UK. Manchester: Centre for Research on Innovation and Competition, University of Manchester.

Ylisiurua, M. 2017. Aihemallinnuksen mahdollisuudet sosiaalisen median aineistojen jäsentämisessä – terveyskeskustelu Suomi24 verkkopalstalla. Kulutustutkimus.Nyt 2, 44–67.

Zullow, H. 1991. Pessimistic rumination in popular songs and newsmagazines predict economic recession via decreased consumer optimism and spending. Journal of Economic Psychology 12(3), 501–526.

Liitteet Liite 1. Lopulliseen aineistoon päätyneet suomenkieliset hittibiisit 1996–2018 51 Liite 1. Lopulliseen aineistoon päätyneet suomenkieliset hittibiisit 1996–2018 Nro vuosi esittäjä2 kappale3 C2Nro2 3vuosi3 esittäjä27 kappale38 1 1996 Aikakone Odota 46 1998 Nylon Beat Viimeinen 2 1996 Aarne Tenkanen ja Tempuntekijät Hemaisevan seksikäs pörröpää 47 1999 Yö Kulkuripoika 3 1996 Klamydia Narkkarirakkautta 48 1999 Don Huonot Tule sellaisena kuin olet 4 1996 Nylon Beat Rakastuin mä looseriin 49 1999 CMX Surunmurhaaja 5 1996 XL5 Kaunis peto 50 1999 A-Tyyppi (feat. Antero Mertaranta) Ihanaa Leijonat, ihanaa 6 1996 XL5 Kuivaa kyyneleet 51 1999 Tony Viikinki Halme Viikinki 7 1996 Yö Yötä vastaanottamaan 52 1999 Jari Sillanpää Lauluni 8 1996 Movetron Prinssi 53 1999 Aikakone Anna mun bailaa 9 1996 Klamydia Pala rauhaa 54 1999 Nylon Beat Seksi vie ja taksi tuo 10 1996 CMX Nimetön 55 1999 Don Huonot Tuulee 11 1996 Tommi Läntinen Via Dolorosa 56 1999 Taikapeili Aina kun sä meet 12 1996 CMX Aamutähti 57 1999 Osuuskuntaorkesteri solistinaan Ismo Alanko Elokuun häävalssi 13 1996 Mascara Erittäin hyvä (ellei täydellinen) 58 1999 Jari Sillanpää Kuuleeko Eero 14 1996 Apulanta Anna mulle piiskaa 59 1999 Klamydia Letoisa Lewinsky 15 1996 Aikakone Nti Groove 60 1999 Ultra Bra Ilmiöitä 16 1996 Yö Joulu omin päin 61 1999 Terhi Kokkonen & Mikko Von Hertzen Lupaus 17 1997 XL5 Talviaamun prinsessa 62 1999 Sakari Kuosmanen Paratiisi 18 1997 CMX Vallat ja väet 63 1999 Neljä Ruusua Hunningolla 19 1997 Tehosekoitin C’mon baby yeah 64 1999 Tehosekoitin Keskiyön tanssi 20 1997 Klamydia Perseeseen 65 1999 Don Huonot Suojelusenkeli 21 1997 Popeda Mannaa mammonaa 66 1999 Anna Hanski Minä tahdon sinut 22 1997 Apulanta Mato 67 1999 Aknestik Avaruuden aikataulut 23 1997 Tehosekoitin Syntynyt köyhänä 68 1999 Jonna Tervomaa Yhtä en saa 24 1997 Yö Miehen tie 69 1999 Tiktak Sekoitat mun maailman 25 1997 Don Huonot Riidankylväjä 70 1999 Tyrävyö Ensisuudelma 26 1997 Apulanta Mitä vaan 71 1999 Tiktak Lopeta 27 1997 Apulanta Liikaa 72 1999 Kaija Koo Tinakenkätyttö 28 1997 Klamydia Kosketus 73 1999 Lea Laven Nyt kun oot mennyt 29 1997 Tehosekoitin Hyvä karma 74 1999 Apulanta Käännä se pois 30 1997 Neljä Baritonia Pop-musiikkia 75 1999 Tehosekoitin Valonkantaja 31 1997 Karkkiautomaatti Seikkailuun 76 1999 Mikko Kuustonen Abessinian koirat 32 1998 YUP Tavaroiden taikamaailma 77 2000 Ultra Bra Heikkoa valoa 33 1998 Don Huonot Piikkilankaa 78 2000 Isto Hiltunen Katse 34 1998 Ismo Alanko Rakkaus on ruma sana 79 2000 Pauli Hanhiniemen Perunateatteri Siipeen jos sain 35 1998 Jari Sillanpää Valkeaa unelmaa 80 2000 Tiktak Sydän lyö 36 1998 CMX Musiikin ystävälliset kasvot ’97 81 2000 Yölintu Liian suuri city 37 1998 Apulanta Teit meistä kauniin 82 2000 Kaija Kärkinen, Ile Kallio Aikaan oikeaan 38 1998 Klamydia Onnesta soikeena 83 2000 Nylon Beat Viha ja rakkaus 39 1998 Ultra Bra Tyttöjen välisestä ystävyydestä 84 2000 Fintelligens Voittamaton 40 1998 Mika Sundqvist (feat. T. H. Aho) Häkkisen Mika 85 2000 Mari Rantasila Vain rakkaus 41 1998 Anna Eriksson Kesä yhdessä 86 2000 Seremoniamestari Viesti 42 1998 Tehosekoitin Pillitä Elli pillitä 87 2000 Mikko Kuustonen Ei kyyneltäkään 43 1998 CMX Ei yksikään 88 2000 Jore Marjaranta Kävelet tähtiin päin 44 1998 Aikakone Tulisitko 89 2000 Disco Ilkeitä asioita 45 1998 Tehosekoitin Pakko päästä pois 90 2000 Fintelligens Kellareiden kasvatit 52 91 2000 Apulanta Ei yhtään todistajaa 136 2001 Tehosekoitin Kaikki on mahdollista 92 2000 Seremoniamestari Kappale kauneinta suomiriimiä 137 2001 Anssi Kela Puistossa 93 2000 Ultra Bra Villiviini 138 2001 Apulanta Kadut 94 2000 Petri Nygård Vitun Suomirokki 139 2001 Tiktak Häiritsen sinua 95 2000 Tehosekoitin Kaikki nuoret tyypit 140 2001 Päivi Lepistö En kaipaa sua 96 2000 Nylon Beat Syytön 141 2001 Anna Eriksson Kun katsoit minuun 97 2000 Petri Nygård Kanava nolla 142 2001 Nylon Beat Anna mulle 98 2000 Tiktak Minne vaan 143 2001 Fintelligens Heruuks 99 2000 Apulanta Maanantai 144 2001 Anssi Kela Milla 100 2000 Tyrävyö Ei kenenkään 145 2001 Tiktak Kyyneleet 101 2000 Tehosekoitin Pyydä tähdet taivaalta 146 2001 Soul Captain Band Mitä suurempi puu 102 2000 Tony Viikinki Halme Mä oon tällainen 147 2002 Notkea Rotta Pöhinää 103 2000 Ismo Alanko Säätiö Sisäinen solarium 148 2002 Scandinavian Music Group Kun tuuli oli viilee 104 2000 CMX Myrskyn ratsut 149 2002 Kotiteollisuus Rakastaa/ ei rakasta 105 2000 Fintelligens (feat. Petter & PeeWee) Stockholm-Helsinki 150 2002 Kapteeni Ä-ni Tiettyä tunnelmaa 106 2000 Kapasiteettiyksikkö Etenee 151 2002 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Surupuku 107 2000 Kalle Ahola Leijat Helsingin yllä 152 2002 Klamydia Ookko tehny lenkkiä? 108 2000 Petri Nygård (feat. Emel) Rääväsuu 153 2002 Absoluuttinen nollapiste Irene Kaktus 109 2000 Klamydia Ryssä mun leipääni syö 154 2002 Kerkko Koskinen Mayday 110 2000 Ultra Bra Rubikin kuutio 155 2002 Seremoniamestari (feat. Emel, Idän Ihme) Chillaa meiä kanssa 111 2000 Tiktak Leijailen 156 2002 Ezkimo Entinen 112 2000 Tyrävyö 1000x 157 2002 Sipe Santapukki Häiriintynyt kuu 113 2001 Fintelligens Kelaa sitä 158 2002 Tyrävyö Uskoin niin 114 2001 Ritarikunta Mä en jaksa 159 2002 Don Huonot Sydänpuu 115 2001 Klamydia Koomikko tahtomattaan 160 2002 Apulanta Saasta 116 2001 Kapasiteettiyksikkö (feat. Avain) 4 elementtii 161 2002 Rockin Da North Pelkkää viihdettä 117 2001 Zen Cafe Mies jonka ympäriltä tuolit viedään 162 2002 Scandinavian Music Group Tällaisen kesäyönä 118 2001 Apulanta Viivakoodit 163 2002 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Elegia 119 2001 YUP Ihana elämä 164 2002 Kotiteollisuus Vuonna yksi ja kaksi 120 2001 KMA Pommeja 165 2002 Protoni Tyttörukka 121 2001 CMX (feat. Kampin Laulukuoro) Meidän syntimme 166 2002 CMX Pohjoista leveyttä 122 2001 Seremoniamestari Pysähtyy & kysyy 167 2002 Kapasiteettiyksikkö Toisinaan 123 2001 Jari Sillanpää Sininen ja punainen 168 2002 Denigrate Mombasa 124 2001 Leijonat ja Kisu Juustossa löytyy (2001) 169 2002 Don Huonot Merirosvoradio 125 2001 Avain (feat. Jurassikki) Roihuvuori 170 2002 Ripsipiirakka Sanni 126 2001 Apulanta Reunalla 171 2002 Sipe Santapukki (feat. Anna Eriksson) Seurataan johtajaa 127 2001 MC Taakibörsta (feat. Didier) PA 2001 172 2002 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Lumessakahlaajat 128 2001 Jonna Tervomaa Tänään lähdetään 173 2002 Zen Cafe Aamuisin 129 2001 Fintelligens Pää pystyyn 174 2002 Tyrävyö Kuka vei kaiken 130 2001 Tehosekoitin Kaukaisimmalle rannalle 175 2002 Popeda Kakskytä Centtiä 131 2001 Tyrävyö Tyhjyyteen 176 2002 Tiktak Jää 132 2001 Avain (feat. Sofia Chaichee) Yhdes iltaan 177 2002 Kotiteollisuus +-0 133 2001 Rockin Da North Operaatio RDN 178 2002 Viikate Ei ole ketään kelle soittaa 134 2001 Neljä Ruusua Missä vaan 179 2002 Mariska Tarkasta tämä 135 2001 Tony Viikinki Halme Painu pelle hiiteen 180 2002 Rockin Da North Kingsize 53 181 2002 Yö Kaksintaistelu 226 2003 Toni Wirtanen, Leijonamieli, Infekto Asvaltti 182 2002 Gimmel Etsit muijaa seuraavaa 227 2003 Absoluuttinen nollapiste Täytyy muistaa (tapaus Foliosurmat) 183 2002 Apulanta Hiekka 228 2003 Jonna Kaikki talossa 184 2002 CMX Minne paha haudattiin 229 2003 Gimmel Sydän pliis särkekää 185 2002 Puuha-Pete Puuha-Pete kaiken korjaa 230 2003 Raimssi Koti 186 2002 Fintelligens Sori 231 2003 Yö Etkö unta saa? 187 2002 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Tiernapojat 232 2003 Kapasiteettiyksikkö Pakko saada sut 188 2002 Mariska Anteexi 233 2003 CMX Melankolia 189 2002 Ripsipiirakka Kolmistaan 234 2003 Pikku G Me ollaan nuoriso 190 2003 Klamydia Suomi on sun 235 2003 Viikate Leimu 191 2003 Martti Servo & Napander Mikä on kun ei taidot riitä? 236 2003 Fintelligens Vaan sil on väliä 192 2003 Viikate Nuori mies nimetön 237 2003 Protoni Petollinen 193 2003 Yö Sano että jäät 238 2003 Pizza Enrico Mita sina sanoa? 194 2003 Gimmel Roviolla 239 2003 Helpus (feat. Klassikko) Kaikki on susta kii 195 2003 Apulanta Jumala 240 2003 @junkmail Ei koskaan enää 196 2003 Pikku G Shala-la-la 241 2003 Kotiteollisuus Minä olen 197 2003 Yö Rakkaus on lumivalkoinen 242 2003 Raimssi Äänen kuulen 198 2003 Maija Vilkkumaa Ei 243 2003 Rockin Da North Katujen ääni 199 2003 Jonna Tyytyväinen 244 2003 Helpus Mahdollisuudet auki 200 2003 Sapattivuosi Hautuumaan lapset 245 2003 PMMP Joutsenet 201 2003 Fintelligens Kaikki peliin 246 2003 Turmion Kätilöt Teurastaja 202 2003 Liekki Pienokainen 247 2004 May Bee Teen mitä vaan 203 2003 Nylon Beat 12 apinaa 248 2004 Neljä Ruusua Popstars 204 2003 Martti Servo & Napander Samba kuppi kuumaa 249 2004 @Junkmail Viilee 205 2003 Kilpi Nerokasta ikävää 250 2004 Zen Cafe Tavallaan jokainen on surullinen 206 2003 Scandinavian Music Group Letitä tukkani 251 2004 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Hyvä ihminen 207 2003 Skandaali Superskandaali 252 2004 Nylon Beat Comeback 208 2003 Absoluuttinen nollapiste Mustaa ei ole 253 2004 Kotiteollisuus Tämän taivaan alla 209 2003 Antero Mertaranta Pedon ulvontaa 254 2004 CMX Palvelemaan konetta 210 2003 CMX Lepattajat 255 2004 Kaksio Ajattelen sua 211 2003 Jonna Ei heru 256 2004 Irina Vastaukset 212 2003 Pikku G (feat. Sophie) Romeo ja Julia 257 2004 Egotrippi Matkustaja 213 2003 Skandaali Pesäst pesään 258 2004 Uniklubi Rakkautta ja piikkilankaa 214 2003 Maija Vilkkumaa Mun elämä 259 2004 Tommy Taberman (feat. Vera) Kiitti vitusti 215 2003 Yö Se kerran kirpaisee 260 2004 Royal Family Kaikki yhen puolest 216 2003 PMMP Rusketusraidat 261 2004 Turmion Kätilöt Verta ja lihaa 217 2003 Spesialisti Älä tule myöhään kotiin 262 2004 Kilpi Sielut iskee tulta 218 2003 Anssi Kela Suuria kuvioita 263 2004 Cheek Avaimet mun kiesiin 219 2003 Verenpisara Me tapoimme tunteen 264 2004 Jonna Tervomaa Et tahdo tietää 220 2003 Rockin Da North One World 265 2004 Antti Tuisku En halua tietää 221 2003 Viikate Kaunis kotkan käsi 266 2004 Eppu Normaali Suolaista sadetta 222 2003 Petri Munck Levoton prinssi 267 2004 Wärtzilä Liehuva liekinvarsi 223 2003 Tiktak Lähdetään tänään 268 2004 Kapasiteettiyksikkö Ota ne pois 2 224 2003 Trilogia Tämmöst tänään 269 2004 Soul Captain Band Vauvantekohomma 225 2003 Kotiteollisuus Helvetistä Itään 270 2004 Tehosekoitin Lupaan 54 271 2004 Antti Tuisku Yritä ymmärtää 316 2005 Antti Tuisku Tyhjä huone 272 2004 Tiktak Heilutaan 317 2005 Hannibal & Soppa Lissää vinkunaa 273 2004 Popeda Ei lasten käsiin 318 2005 Viikate Tie 274 2004 Cheek Raplaulajan vapaapäivä 319 2005 Illi Punaista 275 2004 Chorale Univiidakko 320 2005 Zen Cafe Taivas on kirkas ja napakka 276 2004 Jonna Paljon tarjolla 321 2005 Yö Yksi askel liikaa 277 2004 Pelle Miljoona & Rockers Isäntä vei tehtaan pois 322 2005 Viikate Vesi jota pelkäät 278 2004 Yö Rakkauden vahvistama 323 2005 Dingo Musta leski 279 2004 Jani Wickholm Hukun 324 2005 Kotiteollisuus Kaihola 280 2004 Gimmel Pisaroita ja kyyneliä 325 2005 Teräsbetoni Orjatar 281 2004 Ismo Alanko Pentti 326 2005 Teuvo Loman Helsinki City Boy 282 2004 Uniklubi Kylmää 327 2005 Cheek Liiku 283 2004 Pikku G Kylki kyljessä 328 2005 Smak Vesi tulvii sisään 284 2004 Smak Myrsky 329 2005 Eppu Normaali Olin vain tuuli 285 2004 Skandaali Elämä on peli 330 2005 Martti Vainaa & Sallitut Aineet Pelimies 286 2004 Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Minun oikeus 331 2005 Salarakkaat Salarakas 287 2004 Indica Ikuinen virta 332 2005 Apulanta Armo 288 2004 Eppu Normaali Ei sankariainesta 333 2005 Uniklubi Kaikki mitä mä annoin 289 2004 Kotiteollisuus Kultalusikka 334 2005 Irina Älä sano mitään 290 2004 Maj Karma Kyynel 335 2005 Flinch Tuulet 291 2004 YUP Päivä kerrallaan 336 2005 Klamydia Pienen pojan elämää 292 2004 Chorale Sade 337 2005 Yö Tie sydämeeni 293 2004 Jonna Sateen jälkeen 338 2005 Stam1na Paha arkkitehti 294 2004 Jane Valvon 339 2005 CMX Uusi ihmiskunta 295 2004 Nightwish Kuolema tekee taiteilijan 340 2005 Verjnuarmu Kurjuuvven valssi 296 2004 Ajattara Ilon päivä 341 2005 Indica Vuorien taa 297 2004 Smak Hallanvaara 342 2006 Klamydia Lohikäärme Puff 298 2004 Cheek Avaimet mun himaan 343 2006 CMX Kain 299 2005 Lord Est Heristä nyrkkii 344 2006 Flinch Liikaa 300 2005 Teräsbetoni Taivas lyö tulta 345 2006 Eläkeläiset Jukolan humppa 301 2005 Artistit auttavat Aasiaa 2005 Maksamme velkaa 346 2006 Popeda Katsastuslaulu 302 2005 Viikate Pohjoista viljaa 347 2006 Turmion Kätilöt Pirun nyrkki 303 2005 Yö Pettävällä jäällä 348 2006 Jane V.I.P. 304 2005 Jukkapoika ja Jenkkarekka Juokse sinä humma 349 2006 Stella Totuuden henki Teräsvilla metalliarmeija 305 2005 Stam1na 350 2006 Teräsvilla Kadonneet kolme sanaa (ei tunne armoa) 306 2005 Tuoni Pois minusta 351 2006 Timo Rautiainen Punainen viiva 307 2005 Apulanta Pahempi toistaan 352 2006 Jonna Jäässä 308 2005 Kotiteollisuus Vieraan sanomaa 353 2006 Lauri Tähkä & Elonkerjuu Maailma on renki 309 2005 Jane Perhonen 354 2006 Annika Eklund Disco potpuri 310 2005 Rähinä (Elastinen, Uniikki) Jeppiskamaa 355 2006 Smak Teen mitä teen 311 2005 Ruoska Tuonen viemää 356 2006 Teräsbetoni Älä mene metsään 312 2005 @junkmail Hyvä minä 357 2006 Ruoska Mies yli laidan 313 2005 Lord Est (feat. Mariska) Hellä ori 358 2006 Valvomo Mikä kesä? 314 2005 Sapattivuosi Kännin piikkiin 359 2006 Maj Karma Rukous 315 2005 Jukkapoika ja Jenkkarekka Joka maataan viljelee… 360 2006 Sara Momentum 55 361 2006 Antti Tuisku Sekaisin 406 2007 Ari Koivunen Hetki lyö 362 2006 Agents & Jorma Kääriäinen Unohtumaton ilta 407 2007 Eppu Normaali Jokainen hetki historian 363 2006 Kemmuru Bläkie, Loco & Luchi Lover 408 2007 Tea Tytöt tykkää 364 2006 Karkkipäivä Nuorisopappi 409 2007 Mustan Kuun Lapset Morfiinisiivet 365 2006 CMX, Kotiteollisuus (feat. 51 Koodia) Vapaus johtaa kansaa 410 2007 CMX Kuolemaantuomitut 366 2006 Kalle Ahola En koskaan 411 2007 Topi Sorsakoski & Agents Kellot soi 367 2006 Zen Cafe Rakastele mua 412 2007 Dacia Seikkailija 368 2006 Stam1na Likainen parketti 413 2007 Lauri Tähkä & Elonkerjuu Hetkeksi en sulle rupia 369 2006 Maija Vilkkumaa Hei tie 414 2007 Tapani Kansa R-a-k-a-s 370 2006 Elastinen Anna soida 415 2007 Irina Miksi hänkin on täällä 371 2006 Kotiteollisuus Arkunnaula 416 2007 Yö Rakkautta vain? 372 2006 Apulanta Koneeseen kadonnut 417 2007 Popeda Reino 373 2006 Ajattara Sika 418 2007 Lauri Tähkä & Elonkerjuu Pauhaava sydän 374 2006 Viikate Ah, ahtaita aikoja 419 2007 Uniklubi Luotisade 375 2006 Timo Rautiainen Uskonnonpastori 420 2007 Musta Joutsen Nyt kun minua jätetään 376 2007 Jontti & Shaka Kolmatta linjaa 421 2007 Jenni Vartiainen Ihmisten edessä 377 2007 Stig Dogg Stigidilaatio 422 2007 Eri Esittäjiä Lasten liikennelaulu 378 2007 Kirka Surun pyyhit silmistäni 423 2007 Antti Tuisku Ei aikaa 379 2007 Kirka Hetki lyö 424 2007 Katri Ylander Valehdellaan 380 2007 Kirka Leijat 425 2007 Mokoma Nujerra ihminen 381 2007 Yölintu Mä putoan 426 2007 Iskias Huomisen kyynel 382 2007 Kirka Niin paljon se sattuu 427 2007 Tiktak Miten onni korjataan 383 2007 Kirka Anna käsi 428 2007 Happoradio Unelmia ja toimistohommia 384 2007 Kirka Silta yli synkän virran 429 2007 Elastinen Ovet paukkuu 385 2007 PMMP Tässä elämä on 430 2007 Anna Eriksson Huojuva talo 386 2007 Kotiteollisuus Tuonelan koivut 431 2008 Chisu Mun koti ei oo täällä 387 2007 Chorale Fantasia 432 2008 Herra Ylppö & Ihmiset Sata vuotta 388 2007 Yölintu Haavoittumaton 433 2008 Katri Ylander Välitunnilla 389 2007 Antti Tuisku Tunturibiisi 434 2008 Ruoska Helvettiin jäätynyt 390 2007 Vesa-Matti Loiri Lapin kesä 435 2008 Lord Est Sä teet 391 2007 Johanna Kurkela Sun särkyä anna mä en 436 2008 Pariisin Kevät Pikku Huopalahti 392 2007 Apulanta Viisaus ei asu meissä 437 2008 Movetron Ei kenenkään maa 393 2007 Cheek Sun täytyy 438 2008 Jenni Vartiainen Toinen 394 2007 PMMP Joku raja 439 2008 Teräsbetoni Missä miehet ratsastaa 395 2007 Reilukerho Kortit jaossa 440 2008 Movetron Cupido 396 2007 Laura Voutilainen Rakkautta ei piiloon saa 441 2008 Irina Pidä kii 397 2007 Teleks Tuulilasin nurkkaan 442 2008 Irina Liiba Laaba 398 2007 Johanna Kurkela Olet uneni kaunein 443 2008 Stella Korkokengät 399 2007 Juha Tapio Ohikiitävää 444 2008 Risto Räppääjä Ei hassumpaa 400 2007 Irina Pokka 445 2008 Tiktak Mutta mä rakastan sua 401 2007 Uniklubi Vnus 446 2008 Cheek Liekeissä 402 2007 Uniklubi Aurinkoni 447 2008 Mamba Vielä on kesää jäljellä 403 2007 Aleksi Ojala Rakastaa ja tulla rakastetuksi 448 2008 Kristian Meurman Läpi yön 404 2007 Yö Satukirjan sankari 449 2008 Apulanta Paha ihminen 405 2007 Kristian Meurman Lapin kesä 450 2008 Fintelligens Hoida homma 56 451 2008 Juha Tapio Kaksi puuta 496 2010 Paleface Talonomistaja 452 2008 Popeda Onhan päivä vielä huomennakin 497 2010 Kymppilinja (feat. Mariska) Minä 453 2008 Happoradio Che Guevara 498 2010 Pariisin Kevät Tämän kylän poikii 454 2008 Apulanta Vauriot 499 2010 Jenni Vartiainen Nettiin 455 2008 Idols Hyvää yötä ja huomenta 500 2010 Uniikki (feat. Elastinen, Spekti) Pojat on poikii 456 2008 CMX Rautalankaa 501 2010 Raptori Tosi tarttuva täytebiisi 16 457 2008 Eri Esittäjiä Unihiekkaa (nukkumatti tv) 502 2010 Kaija Koo Vapaa 458 2008 Tehosekoitin Hetken tie on kevyt 503 2010 Johanna Kurkela Rakkauslaulu 459 2008 Sara Rauhan aika 504 2010 Laura Närhi Tämä on totta 460 2009 Happoradio Puhu äänellä jonka kuulen 505 2010 Cheek Jippikayjei 461 2009 Kotiteollisuus Mahtisanat 506 2010 Teleks Kotimatkalla 462 2009 Apulanta Ravistettava ennen käyttöä 507 2010 Happoradio Ihmisenpyörä 463 2009 Musta Joutsen Kiitos viimeisestä 508 2010 Happoradio Pelastaja 464 2009 Suvi Teräsniska Hento kuiskaus 509 2010 Aste (feat. Hank Solo) Normipäivä 465 2009 Cheek Jos mä oisin sä 510 2010 Viikate solistinaan Topi Sorsakoski Hautajaissydän 466 2009 Anna Puu C'est la vie 511 2010 Uusi Fantasia (feat. Freeman) Liian myöhään 467 2009 PMMP Lautturi 512 2010 Arttu Wiskari Mökkitie 468 2009 Aste Poikkeus sääntöön 513 2010 Emma Salokoski Ensamble Veden alle 469 2009 Antti Tuisku Juuret 514 2010 Jippu & Samuli Edelmann Pimeä onni 470 2009 Yö Loisto 515 2011 Petri Nygård (feat. Lord Est) Selvä päivä 471 2009 Aamupojat Muuvit 516 2011 Antti Tuisku Hyökyaalto 472 2009 Lauri Tähkä & Elonkerjuu Suudellaan 517 2011 Laura Närhi Mä annan sut pois 473 2009 PMMP Pariterapiaa 518 2011 Jenni Vartiainen Duran Duran 474 2009 Järjestyshäiriö Karkuri 519 2011 Erin Vanha nainen hunnigolla 475 2009 Chisu Baden-Baden 520 2011 Haloo Helsinki! Maailman toisella puolen 476 2009 Anssi Kela Aamu 521 2011 Apulanta Vääryyttä!!1! 477 2009 Yö Kiitos ja kunnia 522 2011 Poju Poika saunoo 478 2009 Irina Et huomaa 523 2011 JVG (feat. Heikki Kuula) Nelisilmä 479 2009 Kristiina Brask Kuivilla susta 524 2011 JVG (feat. Märkä-Simo) Häissä 480 2009 Jarkko Martikainen Polte päästä paratiisiin 525 2011 Anna Järvinen (feat. Olavi Uusivirta) Nuori ja kaunis 481 2009 Lama Väliaikainen 526 2011 Finnish Hockey Mafia (feat. Antero Mertaranta) Taivas varjele! 482 2009 Lama Ajatuksen loppu 527 2011 Lord Est (feat. Petri Nygård) Reggaerekka 483 2009 Anna Puu Kaunis päivä 528 2011 Fintelligens (feat. Cheek) Etkot, juhlat, jatkot 484 2009 Jarkko Martikainen Jokainen sotilas on vihollinen 529 2011 Arttu Wiskari Tuntematon potilas 485 2009 Jippu & Samuli Edelmann Jos sä tahdot niin 530 2011 Jukka Poika Silkkii 486 2009 Suvi Teräsniska Hei mummo 531 2011 Chisu Sabotage 487 2009 Chisu Sama nainen 532 2011 Samuli Edelmann Ei mitään hätää 488 2010 Fintelligens Mikä boogie 533 2011 Lauri Tähkä Syyskuun kyy 489 2010 Jenni Vartiainen En haluu kuolla tänä yönä 534 2011 Erin Popeda 490 2010 Sarah Kivi Joka päivä ja joka ikinen yö 535 2011 Haloo Helsinki! Kuule minua 491 2010 Herra Ylppö & Ihmiset Pojat ei tanssi 536 2011 Apulanta Pihtiote 492 2010 Jenni Vartiainen Missä muruseni on 537 2011 Chisu Kohtalon oma 493 2010 Marja Tyrni Suut makiaks! 538 2011 Kaija Koo Kaunis rietas onnellinen 494 2010 Raptori Oi Beibi 16 539 2011 Lauri Tähkä Polte 495 2010 Maija Vilkkumaa Lottovoitto 540 2012 Lord Est (feat. Mikael Gabriel) Vuosi vaihtuu *Vain elämää 57

541 2012 Haloo Helsinki! Jos mun pokka pettää 586 2012 CMX Kusimyrsky 542 2012 Robin Frontside Ollie 587 2012 Jari Sillanpää Liekeissä 543 2012 Elokuu Soutaa huopaa 588 2012 Jontte Valosaari (feat. Elastinen) Jos mä oisin sun mies 544 2012 Stam1na Valtiaan uudet vaatteet 589 2012 Erin Vasten auringon siltaa* 545 2012 Laura Närhi Hetken tie on kevyt 590 2012 Jonne Aaron Lintu ja lapsi* 546 2012 Petri Nygård Märkää 591 2012 Cheek Levoton tuhkimo* 547 2012 Jukka Poika Älä tyri nyt 592 2012 Jannika B Seuraavaan elämään 548 2012 Chisu Tie 593 2012 Jonne Aaron Kylmä ilman sua* 549 2012 GG Caravan On se hienoo 594 2013 Anna Puu Säännöt rakkaudelle 550 2012 Yön Polte Tyttö sinä olet meritähti 595 2013 J. Karjalainen Mennyt mies 551 2012 Anna Eriksson Jos mulla olisi sydän 596 2013 Haloo Helsinki! Huuda! 552 2012 STIG Ryyppy 597 2013 Teflon Brothers (feat. STIG, Meiju Suvas) Seksikkäin jäbä 553 2012 Cheek Sokka irti 598 2013 Kuningas Pähkinä & Setä Tamu Hei scully 554 2012 Elokuu Saatilla 599 2013 Karri Koira Lähde mun kaa 555 2012 Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin 600 2013 Anssi Kela Levoton tyttö 556 2012 JVG (feat. Raappana) Kran Turismo 601 2013 Mikael Gabriel (feat. Diandra) Päästä mut pois 557 2012 JVG (feat. Freeman) Karjala takaisin 602 2013 Haloo Helsinki! Vapaus käteen jää 558 2012 Cheek (feat. Yasmine Yamajako) Syypää sun hymyyn 603 2013 Juno (feat. Janna & Gracias) Kuuluuks 559 2012 Pariisin Kevät Kesäyö 604 2013 Elokuu Tänään lähtee 560 2012 Chisu Kolmas pyörä 605 2013 J. Karjalainen Meripihkahuone 561 2012 Kuningasidea Enemmän duoo ku sooloo 606 2013 Jonne Aaron Taivas itkee hiljaa 562 2012 Brädi (feat. Redrama) Lämpöö 607 2013 Sini Sabotage (feat. VilleGalle) Levikset repee 563 2012 Jukka Poika Siideripissis 608 2013 Tuomas Kauhanen (feat. Väinöväinö) Enkeli 564 2012 STIG Puumaa mä metsästän 609 2013 SANNI Prinsessoja & astronautteja 565 2012 Duo Panisin 610 2013 Samppa Linna (feat. Timo Jutila) Nyt rillataan viimeiseen asti 566 2012 Samuli Putro Olet puolisoni nyt 611 2013 Spekti (feat. Setä Tamu) Teen mitä haluun 567 2012 Laura Närhi Tuhlari 612 2013 Cheek (feat. Jukka Poika) Jossu 568 2012 Uniikki (feat. Hookki-Heikk1, MG) Kotka 613 2013 Heikki Kuula Koirakaveri 569 2012 Justimus, Nost3 & Protro En oo homo 614 2013 Erin Ei taida tietää tyttö 570 2012 Robin (feat. Brädi) Puuttuva palanen 615 2013 Aste Spaceman 571 2012 Mariska & Pahat Sudet Kukkurukuu 616 2013 Haloo Helsinki! Maailma on tehty meitä varten 572 2012 Jesse Kaikuranta Järjetön rakkaus 617 2013 STIG Viheltelen 573 2012 Vesa-Matti Loiri (feat. Samuli Edelmann) Tuomittuna kulkemaan 618 2013 Elastinen (feat. Uniikki, Timo Pieni Huijaus, Tasis, Spekti) Loppuviikko 574 2012 Chisu Frankenstein 619 2013 Jonna Tervomaa Minä toivon 575 2012 Kotiteollisuus Haltin häät 620 2013 Cheek Timantit on ikuisia 576 2012 Cheek (feat. Jonne Aaron) Anna mä meen 621 2013 Robin (feat. Mikael Gabriel, Uniikki) Boom Kah 577 2012 Erin Mitä tänne jää* 622 2013 Musta Barbaari Salil eka salil vika 578 2012 Cheek Rakastuin mä looseriin* 623 2013 Spekti (feat. Tasis) Juomalaulu 579 2012 Laura Närhi (feat. Erin) Siskoni 624 2013 Juha Tapio Tykkään susta niin että halkeen 580 2012 Raappana Kauas pois 625 2013 Jenni Vartiainen Junat ja naiset 581 2012 Kaija Koo Kylmä ilman sua 626 2013 Pastorit (feat. Immanuel) Meit ei kiinnosta 582 2012 Koti-Viikate-Teollisuus Adventti 627 2013 Lauri Tähkä Saat syttymään 583 2012 Cheek Puhelinlangat laulaa* 628 2013 Cheek Kuka muu muka 584 2012 Cheek Tinakenkätyttö* 629 2013 Cheek Älä pyydä mitään 585 2012 Cheek Kaduilla tuulee* 630 2013 Cheek (feat. Kalle Kinos) Vihaajat vihaa *Vain elämää 58

631 2013 Cheek (feat. Diandra) Fiiliksissä 676 2014 Haloo Helsinki! Beibi 632 2013 Cheek (feat. Samuli Edelmann) Parempi mies 677 2014 Cheek (feat. SANNI, VilleGalle) Flexaa 633 2013 Mikael Gabriel Kipua 678 2014 Cheek Äärirajoille 634 2013 Jenni Vartiainen Minä sinua vaan 679 2014 Robin (feat. Nikke Ankara) Parasta just nyt 635 2013 SANNI Me ei olla enää me 680 2014 Jenni Vartiainen Eden 636 2013 Robin Erilaiset 681 2014 Arttu Wiskari (feat. Ulpu) Sirpa 637 2013 Sini Sabotage Miks 682 2014 Elastinen Naurava kulkuri* 638 2013 Suvi Teräsniska Täydellinen elämä 683 2014 Robin Sua varten 639 2013 Vesa-Matti Loiri (feat. Jenni Vartiainen) Halvalla 684 2014 Robin Kuvitellaan 640 2013 Anna Abreu Kylmästä lämpimään* 685 2014 Haloo Helsinki! Kiitos ei oo kirosana 641 2013 JVG Voitolla yöhön 686 2014 Jonne Aaron Yksin 642 2013 Janna Sä et ole hullu 687 2014 Apulanta Koneeseen kadonnut 643 2014 Tuomas Kauhanen (feat. Mikko) Pummilla Tallinnaan 688 2014 Jenni Vartiainen Susta enkelit pitävät huolta 644 2014 JVG (feat. SANNI) Venäläist rulettii 689 2014 Jenni Vartiainen Vanki 645 2014 Jenni Vartiainen Suru on kunniavieras 690 2014 Kasmir Iholla 646 2014 Mikko Pohjola Sängyn reunalla 691 2014 Samuli Edelmann Teit meistä kauniin* 647 2014 Lord Est (feat. Spekti) Hanat auki 692 2014 Elastinen Peggy* 648 2014 JVG (feat. Anna Abreu) Huominen on huomenna 693 2014 Paula Vesala Sori* 649 2014 Juju Onnelliseksi 694 2014 Nikke Ankara Spesiaali 650 2014 Brädi (feat. Toni Wirtanen) Hätähuuto 695 2014 Paula Vesala Miten ja miksi* 651 2014 Kliff Mun Jopo 696 2014 Toni Wirtanen Sata kesää tuhat yötä* 652 2014 Jontte Valosaari (feat. Mikael Gabriel) Kiinni jäit 697 2014 STIG Roy Orbison 653 2014 Kaija Koo Kuka sen opettaa 698 2014 Samuli Edelmann Mahdollisuus 654 2014 Repliikki Yks jengi stadist 699 2014 Paula Vesala Sua vasten aina painautuisin* 655 2014 Nopsajalka Lupaan olla 700 2014 Mikael Gabriel Älä herätä mua unesta JVG (feat. Juno, Kube, Paperi T, Stepa, Särre, Gasellit, 656 2014 701 2014 Spekti (feat. Tasis) Macho Fantastico Gracias) Mist sä tuut? 657 2014 Mitra Kaislaranta Äkkisyvää 702 2014 Elastinen Oo siellä jossain mun* 658 2014 Justimus Wunderboy 703 2014 Jari Sillanpää Sinä ansaitset kultaa 659 2014 Kasmir Vadelmavene 704 2014 Aurora Se soi 660 2014 Aste Only One 705 2015 Elastinen Eteen ja Ylös 661 2014 Teflon Brothers Kendo Anthem 706 2015 JVG Mauton jasso 662 2014 Aurora Eilisen aurinko 707 2015 Apulanta Sun kohdalla 663 2014 TCT (feat. Jontte Valosaari) Rannalle 708 2015 SANNI 2080-luvulla 664 2014 Kontrol Vapautta 709 2015 Antti Tuisku Peto on irti 665 2014 Juju Hullu 710 2015 Pertti Kurikan Nimipäivät Aina mun pitää 666 2014 Nikke Ankara Perjantai 13. 711 2015 Asa Mä haluun olla hippi 667 2014 Live Aid Uusi Lastensairaala 2017 Lohtu 712 2015 Mikael Gabriel (feat. Diandra) Viimeisen kerran 668 2014 Robin Kesärenkaat 713 2015 Roope Salminen & Koirat Reissumies 669 2014 Kaija Koo Supernaiset 714 2015 Elastinen Super 670 2014 Teflon Brothers Maradona (kesä ’86) 715 2015 Jonne Aaron Ota mut 671 2014 Diandra Paha poika 716 2015 Robin (feat. Elastinen) Kipinän hetki 672 2014 JVG (feat. Pete Parkkonen) Etenee 717 2015 Teflon Brothers (feat. Sahamies) Pämppää 673 2014 Pastorit (feat. Mikael Gabriel, Jage) #bädboi 718 2015 JVG (feat. Pete Parkkonen) Tuulisii STIG, Brädi, Oku Luukkainen, Millionaire Men, 674 2014 Kasmir 719 2015 Kesä yössä Wowwowwow Kuningas Pähkinä & Setä Tamu 675 2014 Jari Sillanpää Malagaan 720 2015 Kasmir (feat. Saara) Vauvoja *Vain elämää 59

721 2015 Antti Tuisku (feat. VilleGalle) Keinutaan 766 2016 JVG Paluu tulevaisuuteen 722 2015 Nikke Ankara Koska sä eroot 767 2016 Evelina (feat. Mikael Gabriel) Honey 723 2015 Antti Tuisku Blaablaa (En kuule sanaakaan) 768 2016 Antti Tuisku (feat. Nikke Ankara) Party (Papiidipaadi) 724 2015 Mariska Itserakkausjuttu 769 2016 Ilari Kapteeni käskee 725 2015 Roope Salminen & Koirat (feat. Ida Paul) Madafakin darra 770 2016 Tuuli (feat. Mikael Gabriel) Nimet listalla 726 2015 Särre (feat. Karri Koira) Hesan naiset 771 2016 Anssi Kela Petri ruusunen 727 2015 Anna Abreu Bandana 772 2016 VilleGalle Peto on irti* 728 2015 Haloo Helsinki! Pulp Fiction 773 2016 Vilma Aliina (feat. Teflon Brothers) Juha88 729 2015 Haloo Helsinki! Kuussa tuulee 774 2016 Nikke Ankara (feat. Ollie) En tiiä sun nimee 730 2015 Arttu Wiskari Kahvimaito 775 2016 Robin (feat. SANNI) Miten eskimot suutelee? Cheek (feat. Nikke Ankara, Elastinen, JVG, Kube, Pete 731 2015 TCT 776 2016 Me ollaan ne Pt. 2 Kesäkissat Parkkonen) 732 2015 JVG Tarkenee 777 2016 SANNI Että mitähän vittua 733 2015 Valovuosi Aurinkokuningatar 778 2016 Antti Tuisku Pyydä multa anteeks kunnolla 734 2015 Aste Apinalauma 779 2016 Roope Salminen & Koirat (feat. Anna Abreu) Voodoo 735 2015 Cheek Sä huudat 780 2016 Mäkki Pakastin 736 2015 Teflon Brothers (feat. Tango-Teemu) Ay Ay Ay 781 2016 Lucas Kauniita yhdessä 737 2015 Robin (feat. Santa Cruz, Nikke Ankara, Brädi, Jussi 69) Yö kuuluu meille 782 2016 Kasmir Amen 738 2015 Aurora Kaikki mitä näät 783 2016 Tippa-T Ei Tippa tapa 739 2015 Chisu Ihana 784 2016 Vesala Työt ei soita kitaraa 740 2015 Antti Tuisku Sata salamaa* 785 2016 Kuningas Pähkinä & Setä Tamu Ollaan kaikki pinkkejä sisältä 741 2015 JVG (feat. Evelina) Takajeejee 786 2016 Nikke Ankara Ettei nyt vaan sattuis mitään 742 2015 Nikke Ankara (feat. Aki Tykki) Värifilmi 787 2016 Elastinen (feat. Johanna Kurkela) Oota mua 743 2015 Roope Salminen & Koirat Pilkun jälkeen 788 2016 Evelina Sireenit 744 2015 Younghearted Hetkeksi 789 2016 Elastinen (feat. Lauri Tähkä) Lempo 745 2015 Ellinoora Carrie 790 2016 Mikael Gabriel Helium 746 2015 Yö Minne tuulet vie 791 2016 Ollie Ongelma 747 2015 Chisu Tuu mua vastaan 792 2016 Maija Vilkkumaa Kaivopuiston jää 748 2015 SANNI Ei* 793 2016 Petri Nygård Pannaan suomi kuntoon 749 2015 VilleGalle (feat. SANNI) Lähtisitkö* 794 2016 Elastinen (feat. Sami Hedberg) Täytyy jaksaa 750 2015 Cheek (feat. Ilta) Sillat 795 2016 Ilari (feat. Sharon) Desibelii 751 2015 Vesala Tequila 796 2016 Teflon Brothers (feat. Mariska) Lähiöunelmii 752 2015 Cheek Alpha Omega 797 2016 Mansesteri (feat. SO11 & Tappara Fan Club) Saravon Pekka 753 2015 Antti Tuisku Pojat* 798 2016 STIG (feat. Teflon Brothers) Original Gigolo 754 2015 VilleGalle (feat. Alexandra Babitzin, Jare) Puistossa* 799 2016 Nopsajalka Nosta mua 755 2015 Cheek Keinu 800 2016 Lauri Tähkä Morsian 756 2015 Antti Tuisku Elämän nälkä* 801 2016 Reino Nordin Kato mua silmiin 757 2015 Apulanta Valot pimeyksien reunoilla 802 2016 Pihlaja Flippaan 758 2015 Anssi Kela 2080-luvulla* 803 2016 Antti Tuisku Suurin fani 759 2015 Teflon Brothers (feat. Setä Tamu) Juusto katolle 804 2016 JVG Hehkuu 760 2015 Nikke Ankara Rullaa 805 2016 Teflon Brothers (feat. Ressu Redford, HeavyWeight) Hubba Bubba 761 2015 Roope Salminen & Koirat Tähdet kohdillaan 806 2016 VG, Seksikäs Suklaa Bandida 762 2015 Aurora (feat. Keko Salata) Sä hiffaat 807 2016 Mäkki Apuva 763 2015 Robin (feat. Kasmir) Milloin nään sut uudestaan? 808 2016 Lucas (feat. Vilma Alina) 101 prosenttia 764 2015 Pää-äijät Pikkujouluissa 809 2016 Raappana (feat. Sini Yasemin) Chilii 765 2015 Redrama Villejä lupiineja 810 2016 Heikki Kuula Bae *Vain elämää 60

811 2016 HesaÄijä (feat. Mäkki) Terassilta lentoon 856 2016 JVG, Elias Gould, MGI Revolveri 812 2016 Bang For The Buck (feat. Pete Parkkonen) Doupein 857 2016 Mikael Gabriel Lumi teki enkelin eteiseen* 813 2016 Kaija Koo Siniset tikkaat 858 2016 Arttu Lindeman Menee tunteisiin 814 2016 Ellinoora Leijonakuningas 859 2016 Roope Salminen & Koirat Sinulle mutsi 815 2016 Kuningasidea Sä saat mut 860 2016 Adi L Hasla Ei mitään jiitä 816 2016 Arttu Lindeman Läikkyy 861 2016 Aste Peruskallio 817 2016 Evelina (feat. JVG) SUSHI 862 2016 Kajia Koo (feat. Cheek) Nää yöt ei anna armoo 818 2016 Vesala Älä droppaa mun tunnelmaa 863 2016 Mikael Gabriel Tyhjässä huoneessa* 819 2016 SANNI Vahinko 864 2016 Robin Jotain aitoo 820 2016 Lakko, Herba Aamuyö 865 2016 Lauri Tähkä Ota minut tällaisena kuin oon* 821 2016 Tippa-T Isol kirkol 866 2016 Chisu Mestaripiirros* 822 2016 Anna Abreu Räjäytä mun mieli 867 2016 Profeetat Sinuhe 823 2016 Ville Valo Olet mun kaikuluotain 868 2016 Haloo Helsinki! Rakas 824 2016 Laura Voutilainen Miks ei 869 2016 Nikke Ankara Pisamat 825 2016 Teflon Brothers (feat. Ollie) RIO OHOI! 870 2016 Brädi (feat. Illi) Saturnus 826 2016 Juha Tapio Jotain niin oikeaa 871 2016 Evelina (feat. Julma H) Fuulaa 827 2016 STIG Oon tulossa kotiin (nakkikukkaro) 872 2016 Kalle & Ida Parvekkeella 828 2016 Roope Salminen & Koirat Snadi 873 2016 Teflon Brothers (feat. Aku Hirviniemi) Siivet 829 2016 Mäkki (feat. Keko Salata) Muistikuvien vanki 874 2016 Petri Nygård Yhet vielä 830 2016 Arttu Lindeman (feat. Lucas) Faijas 875 2016 SONNY Huppu pääs 831 2016 Cheek All good everything 876 2017 Arttu Lindeman Hukutaan 832 2016 Hank Solo Söpö 877 2017 Mikael Gabriel Loistat pimeäs JVG (feat. Gracias, Paperi T, Juno, Stepa, MC Särre, 833 2016 Pete Parkkonen (feat. JVG) 878 2017 Mistä sä tuut? Mitä mä teen Gasellit, Kube) 834 2016 Nikke Ankara Mona Lisa 879 2017 Roope Salminen & Koirat Vilmasen Iinan bileet 835 2016 Heikki Kuula Suomalainen mies 880 2017 Tippa-T Lujaa 836 2016 Portion Boys Pokemoneja 881 2017 Ilari (feat. Sharon) Bujaka 837 2016 Reino Nordin Kosketa 882 2017 Antti Tuisku Mä hiihdän 838 2016 Petri Nygård (feat. Mariska) Soittorasia 883 2017 Pete Parkkonen Kohta sataa 839 2016 Lauri Tähkä Minun suomeni 884 2017 Aste Enemmän kuin valmis 840 2016 Arttu Wiskari Kuningaslohi 885 2017 Mikael Gabriel, Isac Elliot Liikaa sussa kii 841 2016 Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani Autiosaari 886 2017 Haloo Helsinki! Hulluuden highway 842 2016 Mikael Gabriel Pauhaava sydän* 887 2017 Mäkki (feat. Pyhimys) Mixet tahdo 843 2016 Evelina Ei filtterii 888 2017 Mikael Gabriel, Isac Elliot Ring ring ring 844 2016 Mikael Gabriel Mun koti ei oo täällä* 889 2017 Jenni Vartiainen Turvasana 845 2016 Chisu Polte* 890 2017 Janne Ordén (feat. Neea) Sunnuntaisin 846 2016 Ellinoora Elefantin paino 891 2017 Mikael Gabriel, Isac Elliot Rullaan 847 2016 Lauri Tähkä Kipua* 892 2017 Aleksanteri Hakaniemi (feat. Aste) Filmi katkee 848 2016 Anna Puu Suudellaan* 893 2017 Emmi Uusitalo Palaa 849 2016 SANNI (feat. Paperi T) Oo se kun oot 894 2017 Profeetat Yhtäccii 850 2016 Bang For The Buck (feat. Anna Abreu, JVG) Klassikoita 895 2017 Antti Tuisku Rahan takii 851 2016 Suvi Teräsniska Päästä mut pois* 896 2017 JVG (feat. Ellinoora) Sitä säät mitä tilaat 852 2016 Chisu Älä herätä mua unesta* 897 2017 SANNI Tahdon rakastella sinua 853 2016 Anna Puu Kovaa* 898 2017 Reino Nordin Antaudun 854 2016 Lauri Tähkä Tämä rakkaus* 899 2017 Brädi (feat. Kasmir) Westside Story 855 2016 Hector Vastatuuleen* 900 2017 Vilma Alina Tänään ei nukuta *Vain elämää 61

901 2017 Arttu Lindeman Lapioin 946 2017 JVG (feat. Reino Nordin) Lähen menee 902 2017 Robin (feat. Nelli Matula) Hula Hula 947 2017 Antti Tuisku (feat. Erin) Aamukuuteen 903 2017 Laura Voutilainen Mä en kestä 948 2017 Slim Mill, Fatboy L, A$AP Vergi KEBAB 904 2017 JVG Urheiluhullu 949 2017 JVG (feat. TIPPA) Kruunu tikittää 905 2017 STIG Ai Ai Ai 950 2017 JVG (feat. Märkä-Simo) Tappiolla tappiin 906 2017 Spekti (Niila) Vaikka väkisin 951 2017 Mäkki (feat. Arttu Wiskari) Juoppokuski 907 2017 Nikke Ankara Pettävällä jäällä* 952 2017 JVG (feat. Bizi) En sun kaa 908 2017 Robin Rakkaus on lumivalkoinen* 953 2017 JVG Pitkät päällä 909 2017 Portion Boys Karjala takas 954 2017 BESS Tempo 910 2017 Profeetat Jokainen kyynel 955 2017 Antti Ketonen Olisitpa sylissäni 911 2017 Mäkki (feat. Reino Nordin) Satamiljoonaa kertaa 956 2017 Samu Haber Hiljaisuus* 912 2017 Roope Salminen & Koirat (feat. Ellinoora) Tanssi se ulos 957 2017 Cheek Sinä ansaitset kultaa* 913 2017 Nikke Ankara Kyyneleet* 958 2017 Cheek Jumala* 914 2017 Gasellit (feat. Karri Koira) Muistanks mä väärin? 959 2017 Cheek Vahinko* 915 2017 Ilari (feat. Kuningas Pähkinä & Setä Tamu) K18 960 2017 SANNI Timantit on ikuisia* 916 2017 Töölöön Ketterä (feat. VG+) Kuplii 961 2017 Antti Tuisku Tragedia 917 2017 Laura Voutilainen Tänä yönä taivaaseen* 962 2017 Jenni Vartiainne Trampoliini* 918 2017 Antti Tuisku (feat. Boyat) Hanuri 963 2017 Mikael Gabriel , Isac Elliot Maailman laidalla 919 2017 Evelina Kylmii väreitä 964 2017 Jenni Vartiainen Keinu* 920 2017 Robin Kymmenen kirosanaa* 965 2017 Pyhimys (feat. Vesta) Kynnet, kynnet 921 2017 Teflon Brothers Sit mennään 966 2017 Profeetat Lohikäärmeet 922 2017 Arttu Lindeman Parempaan en pysty 967 2017 Reino Nordin Ihmeeni 923 2017 Yksi Totuus (feat. Tommi Läntinen) Vielä kerran 968 2017 Kaija Koo Valot pimeyksien reunoilla* 924 2017 Pete Parkkonen Ei nyt 969 2017 Jenni Vartiainen Mato* 925 2017 Robin En mielestäin sua saa* 970 2017 Jari Sillanpää Sun kohdalla* 926 2017 Vilma Alina, Nelli Matula, Sini Yasemin, Ida Paul Tyynysotaa 971 2017 Cheek Surulapsi* 927 2017 Herrat Kumiankka 972 2017 Ellinoora Glitteri 928 2017 Spekti (feat. Tasis) Juna 973 2017 SANNI (feat. Apocalyptica) Kelpaat kelle vaan* 929 2017 Mikael Gabriel Riippumatto 974 2017 Pikku G (feat. BEHM) Solmussa 930 2017 Arttu Wiskari Meidän biisi 975 2017 Petri Nygård (feat. Vesku Jokinen) Nössö 931 2017 Petri Nygård Neljä Vuodenaikaa 976 2017 Cheek Enkelit 932 2017 Ida Paul & Kalle Lindroth Kupla 977 2017 Teflon Brothers, Spekti, Petri Nygård Manteli 933 2017 Aste Luonasi 978 2017 Nikke Ankara (feat. Irina) Kaadutaan 934 2017 Profeetat (feat. Nelli Matula) Eyo 979 2017 Suvi Teräsniska (feat. Mikael Gabriel) Samase 935 2017 Pasi ja Anssi (feat. Portion Boys) Kakkuu Järvellä 980 2017 Evelina Katri Helena 936 2017 Profeetat (feat. Paleface) Pipe fest 981 2018 JVG Popkornii 937 2017 Jenni Vartiainen Se oikea 982 2018 Aste Monaco 938 2017 Gabriel Lion Mä en haluu tietää 983 2018 Mikael Gabriel Pimeyteen 939 2017 Vesala Muitaki ihmisii 984 2018 Pyhimys (feat. Aksel Kankaanranta) Jättiläinen 940 2017 Haloo Helsinki! Oh No Let’s Go 985 2018 Gettomasa Lössi 941 2017 JVG Älä jätä roikkuu 986 2018 Antti Tuisku Vedän sut henkeen 942 2017 Robin Me tehtiin tää 987 2018 Jenni Vartiainen Väärään suuntaan 943 2017 JVG (feat. Vesala) Hombre 988 2018 Haloo Helsinki! (feat. JVG) TEXAS 944 2017 JVG Matti ja Teppo 989 2018 Aleksanteri Hakaniemi Fucked up 945 2017 Evelina Tornado 990 2018 Evelina Sun vika *Vain elämää 62

991 2018 Nikke Ankara Rikkinäinen prinsessa 1021 2018 Dj Oku Luukkainen Ysäriboi 992 2018 Reino Nordin Ytimeen 1022 2018 Cheek Valot sammuu 993 2018 Pyhimys (feat. Hulda Huima) Motubu Sese Seko 1023 2018 Gasellit, JVG Mitä mä Malagas? 994 2018 Kasmir Tulla ja mennä 1024 2018 Benjamin (feat. IBE) Naarmuja 995 2018 SANNI Pornoo 1025 2018 Kaija Koo Mun sydän 996 2018 TIPPA Satutat mua 1026 2018 Kymppilinja Aallot 997 2018 Gasellit (feat. Elias Gould) Riks, raks, poks 1027 2018 Arttu Lindeman Säässä ku säässä 998 2018 Juno (feat. LEO) Katumuksen sakramentti 1028 2018 Pyhimys Mulkut* 999 2018 Vesta Fakin Rockstarr 1029 2018 Teflon Brothers Perutaan häät* 1000 2018 Adi L Hasla (feat. Pihlaja) Kevät 1030 2018 Evelina Asfalttiviidakko* 1001 2018 Tuure Boelius Lätkäjätkä Ville 1031 2018 Tuure Boelius Naiivi 1002 2018 Elastinen Supervoimii 1032 2018 Ellinoora Aina ku Aira* 1003 2018 Mikael Gabriel Timanttei 1033 2018 Reino Nordin Kyynelten virta 1004 2018 Aleksanteri Hakaniemi Pelkääks vai rakastaks 1034 2018 Juno (feat. Jenna Alexa) Tyhjää 1005 2018 Mikael Gabriel Naapurit kuulee 1035 2018 Ellinoora Funeral song* 1006 2018 Antti Tuisku Kumipuku 1036 2018 Ida Paul & Kalle Lindroth Planeetat 1007 2018 Haloo Helsinki! Kaksi ihmistä 1037 2018 SANNI Darcula 1008 2018 Ellinoora (feat. eetu) Bäng bäng typerä sydän 1038 2018 Elastinen (feat. Johanna Kurkela) Loppuun asti 1009 2018 Mikael Gabriel Älä huku kyyneliin 1039 2018 Gasellit, Anna Puu Lumi 1010 2018 Reino Nordin Kuinka paljon voi rakastaa 1040 2018 TIPPA Polta se pois 1011 2018 Cledos (feat. MD$, TIPPA, Bizi, Gracias, Mikael Gabriel) Swipe 1041 2018 Nikke Ankara Kappas vaan 1012 2018 Lukas Leo (feat. Cheek, Etta) XTC 1042 2018 Kasmir Valoo 1013 2018 SANNI Jacuzzi 1043 2018 Pete Parkkonen Mä haluun sut tänään 1014 2018 Petri Nygård #ihanaa 1044 2018 Vesala Monta nimee 1015 2018 SANNI Sit ku mä oon vapaa 1045 2018 Benjamin Juon sut pois 1016 2018 Kaija Koo (feat. Reino Nordin) Paa mut cooleriin 1046 2018 Teflon Brothers, Spekti, Petri Nygård Kuka Antais Pukille? 1017 2018 ABREU Yhen elämän juttu 1047 2018 Lukas Leon (feat. Aleksanteri Hakaniemi) HENDRIX 1018 2018 Evelina Vielä kerran 1048 2018 Adi L Hasla Kokonaan mun 1019 2018 TIPPA, JVG Roska silmäs 1049 2018 Arttu Wiskari Suomen muotoisen pilven alla 1020 2018 Anna Puu Keho puhuu 1050 2018 Kaija Koo (feat. Vesala, Jenni Vartiainen, SANNI) Tule lähemmäs beibi 2018