Ympäristön Tila Tampereella 2008

Ympäristön tila Tampereella 2008

Ympäristönsuojelun julkaisuja 2/2009 Toimitus: Marjatta Salovaara

Teksti: Sanna Junttanen Kirsi Järvinen Lasse Kosonen Katri Laihosalo Marjatta Salovaara Risto Palomäki

Valokuvat: Laura Ahola Tommi Granholm Sanna Junttanen Ari Järvelä Olavi Kalkko Lasse Kosonen Ari Kuusela Risto Salovaara Anne Tuominen Rakennusvalvonnan arkisto Tampereen Veden arkisto Ympäristöpalveluitten arkisto

Kartat ja graﬁ ikka: Kirsi Järvinen Katri Laihosalo Anna-Maija Mäkinen Marjatta Salovaara Tampereen kaupunki, paikkatietoaineisto Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, yleiskaavoitus

Julkaisija: Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 2/2009

Ulkoasu: Aino Myllyluoma

ISSN: 1798-0127 ISBN: 978-951-609-409-3

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKÖN KATSAUS 5

TIIVISTELMÄ 7

SUMMARY 9

1 KAUPUNGIN YLEINEN KEHITYS 11 Kaupungin kasvu ...... 11 Väestö ja asuminen ...... 12 Työpaikkojen jakautuminen ...... 14

2 VIHERALUEET JA METSÄT 15 Yleistä ...... 15 Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys ...... 15 Viheralueet ...... 16 • Viheralueiden määrä ja laatu ...... 16 • Viheralueiden hoito ...... 16 • Tampereen Viheralueohjelma 2005–2014 ...... 18 • Käyttäjien toiveet ja niistä johdetut kehittämistavoitteet ...... 18 Metsät ...... 19 • Metsävarat ...... 19 • Metsien hoito ...... 19 • Asukkaiden mielipiteet metsien hoidossa ...... 20 • Metsien terveydentila ...... 21 • Asukkaiden mielipiteet metsien hoidosta ...... 21 • Vanhat metsät -selvitys ...... 21

3 LUONNONSUOJELU 23 Luonnon monimuotoisuus ...... 23 Ekologisesti tärkeät alueet ...... 23 • Luonnonsuojelualueet ...... 23 • Rasonhaan perintömetsä ...... 25 • Muut ekologisesti tärkeät alueet ...... 25 Lajien suojelu ...... 25 Lajistoselvitykset ...... 26 • Kasvilajisto ja kasvillisuus ...... 26 • Sienet ...... 28 • Eläimet ...... 28

4 MAANKÄYTÖN SUUNNITTTELU 31 Kaavahierarkia ...... 31 • Maakuntakaava ...... 31 • Yleiskaava ...... 31 • Asemakaava ...... 32 Yleiskaavan ja asemakaavan laatimismenettely -oppaat ...... 32 Ympäristökysymysten yhteensovittaminen kaavoituksessa – esimerkkikaavoja ...... 32

5 LIIKENNE 37 Kaupunkiliikenteen muutokset ...... 37 Keskustan liikenneosayleiskaava ...... 38 Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE ...... 45

6 ENERGIAN TUOTANTO 41 Energiantuotantolaitokset ...... 41 Energiantuotannon päästöt ...... 44 Päästökauppa ...... 44 7 ILMANLAATU JA PÄÄSTÖT ILMAAN 45 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ...... 45 Ilmanlaadun mittaukset ...... 45 Ilmapäästöt ja pitoisuudet ...... 46 Ilmanlaadun terveysvaikutukset ja tulevaisuus ...... 51 Kasvihuonekaasupäästöt ...... 51 Mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ...... 52

8 MELU JA TÄRINÄ 54 Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ...... 54 Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupungin alueella ...... 55 Rataympäristöselvitys ...... 55 Lentoliikenteen aiheuttama melu ...... 55 Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö ...... 55 Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat yli 100 000 tuhannen asukkaan keskittymiin ...... 56 Liikenteen aiheuttama tärinä ...... 57 Hiljaiset alueet ...... 57

9 VEDENHANKINTA 59 Yleistä ...... 59 Talousveden käyttö ...... 59 Talousveden laatu ...... 61

10 POHJAVESIVARAT 63 Pohjavesi ...... 63 Pohjavesialueet ...... 63 Pohjaveden käyttö ...... 65 Pohjaveden laatu ja pilaantumisriskit ...... 66 Pohjaveden suojelu ja valvonta ...... 68

11 PINTAVEDET JA NIIDEN LAATU 69 Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstely ...... 69 Vesistöjen laadun tarkkailu ...... 69 Järvien vedenlaatuluokitus ...... 71 Veden laatu Näsijärvessä ja Pyhäjärvessä ...... 72

12 JÄTEVEDET JA JÄTEVESIKUORMITUS 75 Yleistä ...... 75 Viemäriverkosto ...... 75 Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet ...... 76 Jätevesien käsittely ja puhdistusprosessit ...... 76 Puhdistusvaatimukset ja niiden saavuttaminen ...... 78 Jätevesilietteet ...... 80 Haja-asutuksen jätevedet ...... 80 Tulevaisuuden näkymät ...... 81

13 JÄTEHUOLTO 82 Jätehuollon järjestäminen ...... 82 Jätteiden keräys ja käsittely ...... 82 Jätteiden hyödyntäminen ...... 83 Ongelmajätehuolto ...... 85 Kaatopaikkakaasujen talteenotto ...... 85 Jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailu ja vaikutusten seuranta ...... 85

14 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 87

LÄHTEET 95 5

Ympäristöpäällikön katsaus

Tampereen seutukunnan asukasmäärä kasvaa voimakkaasti. Viime vuosina onkin käynnisty- nyt mittava seudullinen yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuus. Ympäristön tilan kehitykseen vaikuttavat erityisesti tuleva maankäyttö ja liikenneratkaisut, joiden seudullinen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen aiheuttaa kaavoituspaineita alueille, joilla on monenlaisia ongelmia. Ongelmat ovat joko ihmistoiminnan aiheuttamia tai alueen luontaisista tai historiallisista ominaisuuksista johtuvia kuten melua, pilaantuneita maita, ilmanlaatuongelmia, pohja- ja pintavesien suojeluun liittyviä kysymyksiä, merkittäviä kulttuurisia ja historiallisia arvoja tai luontoarvoja. Näiden kysymysten ottaminen huomioon suunnittelussa edellyttää perusteellisia ja suuritöisiä selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Tämä raportti kuvaa ympäristön tilan eri osa-alueiden nykytilaa ja kehitystä Tampereella. Viherverkon ekologisen toimivuuden kannalta on tärkeintä sen riittävä laajuus, yhtenäi- syys ja jatkuvuus, mikä on liikenneväylien ja rakennettavien uusien alueiden suunnittelussa tärkeä suunnittelun lähtökohta. Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityk- sessä (2008) on osoitettu maiseman arvot, viherverkon kehittämistarpeet sekä määritetty ja rajattu tärkeät alueet, jotka pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuo- jelualueverkoston kehittäminen rauhoituksin ja hoitotoimenpitein on turvannut arvokkaiden luontokokonaisuuksien ja lajien säilymistä, mutta vaatii edelleen toimenpiteitä. Tampereella on vähiten luonnonsuojelualuetta suhteessa kokonaispinta-alaan verrattuna vaikkapa viiteen muuhun Suomen suurimpaan kaupunkiin. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja Tampereen kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten kannalta on haasteellista että energiankulutus ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat Tampereella edelleen kasvaneet. Tätä pohditaan mm. Tampereen seudun ilmastostrategiassa, jota parhaillaan valmistellaan. Kasvavan autoliikenteen päästöt huonontavat ilman laatua. Ilman typpidioksidipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan, kun sen sijaan ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet teollisuuden ja lämmöntuotannon käyttämien polttoaineiden muutosten myötä erityisen merkittävästi ja rikkiyhdisteiden mittaaminen onkin lopetettu. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin liikenteen ilmaan nostamaa pölyä. Nämä yhdessä vielä hienompien pienhiukkasten (PM2,5) kanssa kulkeutuvat pienen kokonsa vuoksi syvemmälle hengitysteissä ja ovat siksi terveydelle haitallisia. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin liikenne nostaa hiekkaa ja asfalttipölyä. Ympäristömelun pääasiallinen lähde on liikenne ja melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2008 valmistuneessa meluntorjuntaohjelmassa on esitetty tär- keimmät kohteet, joissa meluntorjuntatoimenpiteet odottavat toteutusta. Pirkkalan lento- kentän lentoliikenne, erityisesti sotilasliikenne, on merkittävä melulähde myös Tampereella. Lentomelualue ulottuu koillis-kaakko -suunnassa Lukonmäen- Peltolammin alueille sivuten Vuoreksen pohjoisimpia asuntoalueita. Lentoliikenteen mahdollinen kasvu ja lentokentän laajentuminen tulevaisuudessa voivat muuttaa lentomelualueen tilannetta. Uudet arviot lentomelun leviämisestä saataneen vuonna 2012. Hiljaisimmiksi luokitellut alueet sijaitsevat Tampereella kaupungin pohjoisosissa. Kantakaupungissa eteläisen Tampereen virkistysalueet sekä Teerivuorenpuiston, Kauppi-Niihaman ja Pyynikin alueet luokitellaan suhteellisen hiljaisiksi. Kaupungin laajeneminen vähentää tulevaisuudessa hiljaisten alueiden määrää varsinkin kaupungin eteläosissa. Näsijärven veden laatu on nykyisin hyvä, keski- ja pohjoisosat ovat laadultaan erinomaisia. Yleistilan paranemiseen on vaikuttanut metsäteollisuuden loppuminen Mäntän seudulla 1990-luvun alussa. Näsijärven veden laadun voidaan olettaa parantuvan Lielahden tehtaiden aiheuttaman vesistökuormituksen loputtua vuoden 2008 aikana. Kuormituksen väheneminen Näsijärvessä on vaikuttanut myönteisesti myös Tammerkosken ja Pyhäjärven veden laatuun. 6

Pyhäjärven yleistila on kuitenkin astetta heikompi kuin Näsijärven hajakuormituksen ja Viinikan puhdistamon purkuvesien vuoksi. Ilmastonmuutos voimistaa ja lisää sään ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita ja tulvimista, jotka puolestaan tuovat vesistöihin epäpuhtauksia, kiintoainesta ja ravinteita. Hulevesikuormituksen hallinta oikeansuuntaisilla, mahdollisimman luonnonmukaisilla keinoilla on tullut yhä ajankohtaisemmaksi vesistöjen ladun turvaamiseksi. Tampereen kaupungin asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella. Haja- asutusalueilla vesihuolto on pääosin kiinteistön omistajien omien ratkaisujen varassa. Jäte- vesien käsittelyn tiukentuneet vaatimukset haja-asutusalueella pienentävät hajakuormitusta ja kannustavat osaltaan liittymistä yhteiseen vesihuoltoon, jota varten on perustettu vesiosuuskuntia. Onkin tärkeää, että erityisesti Tampereen pohjoisosan vesihuollon suunnittelu on kokonaisuutena käynnistymässä. Ympäristön tila 2008 -raportti on järjestyksessään viides Tampereen kaupungin ympäris- tön tilan muutosten seurantaa kuvaava raportti. Edellinen ilmestyi vuonna 2003. Tavoitteena on kuvata edellisen raportin julkaisemisen jälkeen ympäristössä tapahtuneita muutoksia ja liittää ne pidempien ajanjaksojen tietoihin. Raportin on toimittanut ympäristötarkastaja Marjatta Salovaara, josta hänelle suurkiitos.

Tampereella 27. helmikuuta 2009

Kaisu Anttonen 7

Tiivistelmä

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Se päristöä järven itäpäässä. Rantaniittyjen laidunnusta on muodostaa ympäristökuntiensa kanssa yhtenäisen, taa- jatkettu nautakarjan avulla. Maankäytön suunnittelua jaan asutun seutukunnan. Kaupungin sisällä muutto- varten on kartoitettu lepakoiden ja liito-oravien esiin- liike on suuntautunut keskustasta ulospäin. Keskustan tymisalueita. vanhojen teollisuusalueiden uudelleen rakentaminen ja Merkittävimmin ilman laatua kuormittavat energi- saneeraaminen on hidastanut keskustan asukasmäärän antuotanto, teollisuus ja liikenne. Päästöt ilmaan ovat vähenemistä. pienentyneet typenoksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten Kaupunkiseudun asukasmäärän kasvun myötä myös osalta 1990-luvulta alkaen. Liikenteen päästöjen seu- liikenne kasvaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ai- rauksena ovat typpidioksidipitoisuudet ovat pysyneet heuttaa kaavoituspaineita yhä ongelmallisemmille alu- katukuilujen hengitysilmassa ennallaan ja pitoisuudet eille, mikä edellyttää perusteellista ympäristökysymysten ovat korkeimmillaan talvisin tyyninä pakkaspäivinä. määrittelyä. Ne voivat olla ihmistoiminnan aiheuttamia Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin lii- kuten melu, pilaantunut maaperä ja huono ilman laatu kenteen ilmaan nostamasta hienojakoisesta aineksesta. tai alueen luontaisista tai historiallisista ominaisuuksista Ne kulkeutuvat pienen kokonsa vuoksi syvemmälle hen- aiheutuvia kuten pohja- ja pintavesien suojeluun liittyvät gitysteissä ja ovat siksi terveydelle haitallisia. Pitoisuudet kysymykset, kulttuuriset ja historialliset arvot tai luon- ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin liikenne tokohteet. Ympäristökysymysten ottaminen huomioon nostaa hiekkaa ja asfalttipölyä ilmaan. Ilman rikkidiok- suunnittelussa edellyttää usein perusteellisia selvityksiä sidipitoisuudet ovat pienentyneet teollisuuden ja läm- ja vaikutusten arviointia. möntuotannon käyttämien polttoaineiden muutosten Maankäytön suunnittelun tueksi laaditussa kanta- myötä. Rikkidioksidin mittaaminen onkin lopetettu. kaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) Energiankulutus on merkittävin Tampereen kasvi- on osoitettu maiseman arvot, viherverkon kehittämistar- huonekaasupäästöjen määrään vaikuttava tekijä. Kier- peet sekä määritetty ja rajattu tärkeitä arvoja sisältävät rätyksen lisääntyminen, biojätteen lajittelu ja kompos- alueet. Viherverkon toimivuuden kannalta on tärkeintä tointi sekä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenotto sen yhtenäisyys ja jatkuvuus. Kantakaupungin alueen ovat vähentäneet jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasu- metsiä hoidetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ul- päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella ovatkin koilumetsinä, retkeilymetsinä ja talousmetsinä. Kaupun- lisääntyneet valtakunnallisia päästöjä hitaammin. gin omistamien ulkoilu- ja retkeilymetsien kokonaispin- Melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa jatku- ta-alasta vanhojen metsien osuus on noin 22 %. Luon- vasti. Ympäristömelun pääasiallinen lähde on liikenne. nonsuojelualueita on nykyisin yhteensä 18 kappaletta Vuonna 1993 asui 34 000 tamperelaista alueella, jolla eli yhteensä 266 hehtaaria, mikä merkitsee 82 hehtaarin päiväaikainen liikenteen melutaso ylitti ohjearvon 55 lisäystä edelliseen katsaukseen. Näiden lisäksi on ympä- dB. Vuonna 2003 määrä oli 40 700 asukasta ja ennus- ristökeskuksen rajauksella muodostettuja uhanalaisen tetilanteessa 2020 vastaavasti 48 300 asukasta, joista tummaverkkoperhosen suojeluniittyjä. Useita luonnon- noin 4 000 tulee asumaan yli 65 dB:n alueella, mikäli suojelualueita on valmisteilla. Niistä merkittävin on Sou- meluntorjuntaa ei paranneta nykyisestä ja liikennemää- konvuoren alue. Tohlopin Rasonhaan lehtometsästä on rät kasvavat entiseen tapaan. Seudullisen liikennejärjes- muodostettu ns. perintömetsä vuonna 2006. telmän perustavoitteena onkin tehokas joukkoliikenne- Tampereen uhanalaisen kasvilajiston seuranta käyn- järjestelmä. nistettiin vuonna 2005. Vuosittain käydään läpi osa Vuonna 1993 rautateiden melualueella arvioitiin uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien kasvupaikoista asuvan noin 4 500 asukasta ja vuonna 2003 noin 6 900 läpi. Säännöllisessä, jokavuotisessa seurannassa ovat asukasta. Junakaluston kehittymisen vuoksi ei melun ole- Teiskossa kasvavat ketokatkero ja tikankontti. Ketokatke- teta kasvavan tulevaisuudessa. Tampere-Pirkkalan len- roniittyä on myös niitetty vuosittain ja ketokatkeroiden toaseman pääosin sotilaslentoliikenteen aiheuttamalle yksilömäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Hyönteisistä melulle altistuu vuoden 2010 ennustetilanteessa 5200 tummaverkkoperhonen on ollut edelleen seurannan asukasta lähinnä Tampereen alueella. Lentomelu painot- kohteena. Uusi seurattava perhoslaji on ahdeyökkönen, tuu koillis-kaakko -suunnassa Lukonmäen-Peltolammin jonka esiintymispaikasta on muodostettu suojelualue. alueille sivuten Vuoreksen pohjoisimpia asuntoalueita. Iidesjärven luonnonsuojelualueella on jatkettu risukoi- Valmisteilla olevassa meluntorjuntaohjelmassa on esitet- den raivausta tarkoituksena parantaa linnuston elinym- ty tärkeimmät kohteet, joissa meluntorjuntatoimenpiteet 8

odottavat toteutusta. Valtakunnallisen meluntorjunnan Näsi- ja Pyhäjärven veden laatuun vaikuttaa jäteve- suunnittelussa ja torjuntatoimien suuntaamisessa yhte- sikuormitus. Kuormitus painottuu Näsijärvessä enää sen nä päätavoitteena on hiljaisten alueiden säilyttäminen. eteläosaan ja Pyhäjärvessä itäosaan. Näsijärven veden Tampereella hiljaisimmat alueet sijaitsevat kaupungin laatu on nykyisin hyvä, keski- ja pohjoisosat ovat laadul- pohjoisosissa Aitolahti-Velaatta-akselilla. Eteläisen Tam- taan erinomaisia. Suuremmasta järvialtaasta eristäyty- pereen virkistysalueet sekä Teerivuorenpuiston, Kaup- neet eteläosan lahdet ovat rehevämpiä. Näsijärven yleis- pi-Niihaman ja Pyynikin alueet luokitellaan suhteellisen tilan paranemiseen on vaikuttanut metsäteollisuuden hiljaisiksi. Vuoden 2020 ennustetilanteessa merkittävim- loppuminen Mäntän seudulla 1990-luvun alussa. Se mät muutokset hiljaisten alueiden osalta tulevat tapah- vähensi vesistökuormitusta merkittävästi. Vuoden 2008 tumaan kaupungin eteläosissa Vuoreksen, Hervannan ja aikana Lielahden tehtailla päättynyt teollisuustoimin- Kaukajärven alueilla. Asutuksen laajeneminen liikenne- ta lopetti myös vesistöön kohdistuvan kuormituksen. väylineen vähentää hiljaisten alueiden määrää. Metsäteollisuuden vesistökuormitus näkyy kuitenkin Tampereen vedenhankinta perustuu useamman edelleen Lielahdessa, vaikka veden laatu on parantunut pohjavedenottamon käyttöön sekä pintaveden ottoon merkittävästi. Kuormituksen väheneminen Näsijärves- Roineesta ja Näsijärvestä, joka toimii varavedenottamo- sä on vaikuttanut myönteisesti myös Tammerkosken ja na. Kaupungin asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston Pyhäjärven veden laatuun. Pyhäjärven yleistila on kui- toiminta-alueella. Vesijohtoverkostoon pumpatusta ve- tenkin astetta heikompi kuin Näsijärven. destä 70 % oli pintavettä, pohjaveden osuus oli 30%. Tampereen kaupunki on antanut jätelain mukaiset Haja-asutusalueilla vesihuolto on pääosin kiinteistön jätehuoltotehtävät Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidet- omistajien omien ratkaisujen varassa ja vedensaanti on tavaksi. Vuonna 2007 yhtiön osakkaana oli 21 kuntaa ratkaistu joko pora- tai rengaskaivolla. Haja-asutusalu- ja niiden alueella kiinteistökohtaisen jätehuollon piirissä eilla vesiosuuskunnan perustaminen on usein järkevä noin 55 300 kiinteistöä. Tarastenjärvelle loppusijoite- ratkaisu hyvälaatuisen ja määrältään riittävän veden tuissa jätemäärissä ei ole ollut havaittavissa merkittäviä saannin turvaamiseksi. Jätevesien käsittelyn tiukentuneet muutoksia. Tuodut maa-ainekset, jotka sisältävät sekä vaatimukset kannustavat osaltaan liittymistä yhteiseen puhtaita ylijäämämaita että pilaantuneita maita, aihe- vesihuoltoon. Toiminnassa olevia vesiosuuskuntia on täl- uttavat vaihtelun kokonaisjätemääriin. Kuiva- ja kaato- lä hetkellä kolme ja ne sijoittuvat Teiskon alueelle. paikkajätteen määrä on vähentynyt 2000-luvulla tasai- Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvi- sesti ja vastaavasti kompostoitavan biojätteen määrä on en luokitus on määritelty vesi- ja ympäristöhallinnon kasvanut. Osa kuiva-, energia- ja puujätteestä lajitellaan yleislaatuluokituksen perusteella. Sen mukaan Näsi- ja ja sekoitetaan polttokelpoiseksi kierrätyspolttoaineeksi. Pyhäjärven Tampereen alueella olevat osat mukaan Ongelmajätteiden vastaanotosta, keräyksestä ja kulje- lukien luokitelluista vesipinta-alasta 79,1 % soveltuu tuksista huolehtivat jätehuoltoyhtiön lisäksi yksityiset virkistyskäyttöön hyvin, 20 % tyydyttävästi ja 0,9 % yritykset. Jätehuoltoyhtiön toimesta kerätyt ongelma- välttävästi. Vedenlaadultaan erinomaisia tai huonoja jätemäärät ovat pysyneet viime vuosina samalla tasolla, järviä ei ole. Luokitelluista järvistä 21 kuuluu luokkaan mikä kuvastaa ongelmajätteiden lajittelun ja erilliskerä- hyvä ja 27 luokkaan tyydyttävä, laadultaan välttäviä on yksen vakiinnuttaneen asemansa. kahdeksan. 9

Summary

Tampere is the third biggest city in Finland. Together teosa), the habitat of which in Tampere is about to be with its surrounding municipalities it makes up a uni- conserved. In Iidesjärvi-lake conservation area clearing form, relatively densely populated region in south-west- of the bushes has been continued in order to make the ern Finland. The number of inhabitants in the region is habitat better for bird fauna. Localities of Siberian fl ying rapidly growing, the growth mainly concentrating on squirrel (Pteromys volans) and bat species have been the outskirts of the city and the neighbouring munici- charted for the purposes of land use planning. palities thus making the city structure more dispersed. The most signifi cant polluters of the air are produc- However, a substantial reuse of the old industrial sites tion of energy, industry and traffi c. The overall emis- within the city centre and the policy of condensing city sions of nitrogen oxides, sulphuric oxide and particles structure have managed to slow this trend. into the air have been decreasing since 1990’s. Moni- Together with the growth of population within toring of sulphuric dioxide has been stopped due to the Tampere region the volume of traffi c is also increasing. negligible concentrations. Due to the emissions from Condensing of the city structure is causing pressures to the traffi c, the nitrogen oxide concentration in some direct new development into the areas that are environ- street shafts may still be high, concentrations reaching mentally vulnerable, hence always requiring a thorough their peak during the calm and frosty days in the win- defi nition of environmental impacts. These impacts may tertime. The inhalable particles (PM10) originate mainly be caused by human activities like noise, contamination from the grit, used for improving the grip of the tyres, of soil, bad air quality, or they may have to do with driven into the air by the vehicles. These, together with natural or historical qualities like questions having to do the fi ne particles (PM2,5), originating mainly from com- with surface and ground water protection, cultural and bustion, both from traffi c and residence, can be carried historical values or nature sites. Taking environmental deep into the lungs thus being harmful to the health. questions into consideration in the course of the whole Concentrations of the particles reach their peak during planning procedure thorough impact assessments. April and May due to the grit remaining on the streets For this purpose, the Environmental and Landscape after winter, before the streets have been cleaned. How- Assessment for the central city area was written out in ever, in spite of relatively high concentrations of some 2008 as a backup for the city land use planning proc- pollutants in the air at certain times of the year, none of esses. In the document, there are shown the values the EU limit values have been exceeded as yet. of the landscape and development needs for existing Consumption of energy is the biggest single factor green areas. The areas containing the most important contributing to the emissions of green house gases in environmental and landscape values are also defi ned Tampere. Growth in recycling rate, sorting of biowaste and outlined. The forests within the central city area and methane collection from the landfi ll site has re- are defi ned as outdoor recreation forests, hiking forests duced green house gas emissions from the waste. As a and commercial forests. The proportion of recreational whole, although still increasing, the rate of increase of and hiking forests is 22 % of all forests owned by the the green house gas emissions is slower than the aver- city in this area. Total number of nature conservation age in Finland. areas is currently 18, consisting a total of 266 hectares, The number of those people exposed to noise is a 82 hectares’ increase compared to the previous report continuously growing in Tampere. The main source of published in 2003. There are also several conservation environmental noise is traffi c. In the year 1993 there areas under preparation, most notable one being the were 34 000 people living in the area where the day Soukonvuori area. time noise level is exceeding guideline value 55 dB. In The monitoring of Tampere’s threatened plant spe- the year 2003 the number was 40 700 and according cies was started in 2005. Certain proportion of the sites to the calculations the number will be 48 300, of whom is gone through every year. A regular yearly monitor- app. 4000 in the area over 65 dB in 2020, if the noise ing include fi eld gentian (Gentianella campestris) and abatement measures are not improved from the exist- lady’s slipper orchid (Cypripedium calceolus) growing in ing ones and the volume of traffi c continue rising. Teisko area. The fi eld where fi eld gentian is growing is In 1993 there were 4500 people living in the areas also mowed every year and the number of the plants affected by railroad noise, the fi gure being 6 900 in has been increasing year by year. Of insects false heath 2003. However, due to the better equipment in the fritillary (Melitaea diamina) is continuously monitored. railroads it is not expected that the noise situation will A new butterfl y species being monitored is (Athetis glu- deteriorate from this anymore in the future. Tampere- 10

Pirkkala airport with its military aviation activity is con- 27 and 8 respectively. There are no excellent and no tributing to the noise situation in Tampere. It is predict- poor ones. ed that in 2010 some 5200 inhabitants will be exposed Wastewater load is the main contributor to the to aviation noise, most of them living in Lukonmäki- quality of the lakes Näsijärvi and Pyhäjärvi. In Näsijärvi Peltolammi area. the load originates mainly in the southern part of the In the new noise abatement plan, approved in De- lake and in the case of Pyhäjärvi, mainly in the eastern cember 2008, there are presented the most important parts. Water quality in the lake Näsijärvi is good, in the targets where noise abatement measures are awaiting middle and northern parts north of Tampere even ex- to be realized. In the national noise planning one of cellent. The southern bays isolated from the main body the main goals is to preserve quiet areas. In Tampere of the lake are more nutrient rich. The main contributor these are mainly situated in the northern side of the for the improvement of lake Näsijärvi over the years has city in Teisko-Aitolahti area. Recreational areas in south- been the end of forest-based industry in Mänttä region ern Tampere together with Teerivuorenpuisto, Kauppi- in the beginning of 1990’s. Also the end of industrial Niihama and Pyynikki areas are also regarded as being activities in Lielahti industrial plants in 2008 has signifi - relatively quiet. Towards the year 2020 the most sig- cantly reduced the load to the lake. Even though the nifi cant changes regarding quiet areas will take place quality of water has signifi cantly improved there, the in southern part of the city in Vuores, Hervanta and load from forestry based industry can still be seen in Lie- Kaukajärvi areas, where the expansion of population lahti. The reduction of the load into Näsijärvi has had a will reduce the number of quiet areas. positive effect also for the water quality of Tammerkoski Acquisition of drinking water in Tampere is based rapids and of lake Pyhäjärvi. However, the general state both on several ground water wells and surface water of lake Pyhäjärvi is still somewhat poorer than that of from the lakes Roine and Näsijärvi, latter of which is lake Näsijärvi. acting as a reserve. 96 % of the people living in Tam- The City of Tampere has given the duties stated in pere are within water pipe network. 70 % of the water the Waste Act to be taken care of by Tampere Regional pumped into the water pipe network is ground water Solid Waste Ltd. This is a company owned by 18 munic- and 30 % surface water. In dispersed settlement areas ipalities, Tampere having 65 % of the shares. The com- water supply is mainly dependent on landlords’ own pany is having 55 300 real estates within its area from decisions, the alternatives being either dug or drilled which waste is collected. In Tarastenjärvi solid waste well. Often a sensible way of getting enough good qual- management site there has not been signifi cant change ity water in dispersed settlement areas is to establish a in the incoming waste stream during the last few years. water cooperative together with the people living in The amount of both dry waste and land fi lled waste has the same area. Ever stricter requirements for wastewater been reducing steadily during the 21 century while the treatment also encourage people to join to a shared amount of bio waste has increased. Part of dry waste, water supply and sewerage. At the moment there are energy waste and wood waste is sorted and mixed to three water cooperatives operating in Tampere situated form combustible recycled fuel. Apart from the activi- in Teisko area. ties of Tampere Regional Solid Waste Ltd, some private Classifi cation of the lakes in Tampere is based on a actors are also responsible for reception, collection and national system. According to it, of the water surface transportation of hazardous waste. The amount of re- area 79,1 % is well suited for the recreational purpos- ceived hazardous waste has been quite steady during es, 20 % satisfactorily suited and 0,9 % only tolerably the last few years, refl ecting an established position of suited. Of the number of the lakes the fi gures are 21, the sorting and source separation of hazardous waste. Kaupungin yleinen kehitys 11

Kaupungin yleinen kehitys Kuva: Rakennusvalvonnan arkisto

Teisko 1972

Aitolahti 1966

Näsijärvi Lielahti 1950 Harju 1920 Kaupungin kasvu 1937 Tampere Kyttälä 1779 1877 Pyhäjärvi Tammerkosken, joka on Tampereen tunnusmerkki ja Hatanpää Messukylä teollisuuden kehittymisen elinehto, syntyi 5500-6000 1920 1947 0 5 10 km vuotta sitten. Asutusta on Tammerkosken seudulla ollut jo noin 600-luvulla jKr. Pirkkalaisajoilta, eli 1200-1300-luvulta 1800-luvun loppupuolelle, Tammerkosken kylä oli tärkeä kauppapaikka ja erityisesti vesiliikenteen solmu- Kuva 1. Tampereen alueellinen kasvu. kohta. Tampereen kaupunki perustettiin 1.10.1779 ni- menomaan Tammerkosken kartanon maille. Tampereen perustamista juhlitaan Tampere-päivänä, joka on syys- ko vuonna 1972. Teiskon liittämisen seurauksena kau- lokakuun vaihteen sunnuntai. pungin pinta-ala kolminkertaistui jälleen. Tuolloin perustetun kaupungin maa-alue oli 3,2 Tampereen ydinkeskusta sijaitsee Näsi- ja Pyhä- km2 ja käsitti Tammerkoskesta Pispalan rajalle ulottuvan järven väliin jäävällä kannaksella, mikä on vaikuttanut alueen, jolla vuonna 1781 asui 172 asukasta. Vähitellen kaupungin rakenteeseen. Kaupungin kokonaispinta-ala kaupunkiin liitettiin alueita sekä itä- että länsipuolelta. vuonna 2007 on 687,8 km2, josta maa-alueen osuus on Kyttälän liittämistä vauhditti suunnitteilla ollut rautatie, 522,7 km2 ja vesialueen 165,1 km2. sillä rautatieasema uhkasi jäädä kaupungin rajojen ul- Tampereen pohjoisin kohta sijaitsee Teiskon Vanka- kopuolelle. Vuonna 1877 Kyttälä liitettiin Tampereen vedessä. Eteläisin kohta on Hervantajärven itäpäässä mis- kaupunkiin. Kyseessä oli tiettävästi Suomen historian sä Kangasalan, Lempäälän ja Tampereen rajat kohtaavat. ensimmäinen alueliitos. Kaupungin pinta-ala kolminker- Itäisin kohta sijaitsee Teiskon Paalijärven koilliskulmassa taistui hetkessä. Järvensivu liitettiin kaupunkiin vuonna ja läntisin kohta Haukijärven kaakkoiskulmassa Ylöjärven, 1922, Viikinsaari vuonna 1933 ja Pispala vuonna 1937. Nokian ja Tampereen rajojen yhtymäkohdassa. Kyseisten liitosten jälkeen kaupungin pinta-ala oli jo va- Kaupungin suurin pituus pohjois-etelä -suunnassa jaat 50 km2. on 45,6 km ja itä-länsi -suunnassa 30,6 km. Korkein Alueellisesti merkittävimmät liitokset ovat olleet maastonkohta on Teiskon Kaanaassa sijaitseva Koske- Messukylä vuonna 1947, Aitolahti vuonna 1966 ja Teis- lankorkea 211 metriä merenpinnan yläpuolella. Alin 12 Kaupungin yleinen kehitys

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen Kuva: Rakennusvalvonnan arkisto

maastonkohta on syvänne Pyhäjärvessä Pyynikin saar- 2007 Viljakkala ja Ylöjärvi yhdistyivät Ylöjärven kaupun- ten eteläpuolella 32 metriä merenpinnan yläpuolella. giksi. Kurun kunta liitettiin Ylöjärven kaupunkiin vuoden Näsijärven ja Pyhäjärven vedenpintojen korkeusero on 2008 alussa. 18,2 metriä. Tampereen väkiluku oli 31.12.2007 207 866 hen- Tampereen seudulla olevan liuskekivivyöhykkeen kilöä. Väestöntiheys oli 397 asukasta/km2. Koko seutu- iäksi on arvioitu 1500 milj. vuotta. Se on maailman van- kunnan alueella asukkaita oli 331 613. himpia kivimuodostumia ja sitä esiintyy runsaasti Aito- 1800-luvun alussa ei Tampereen asukasluku ollut lahden pohjoisrannalla. Samaa kiveä löytyy Aleksanterin kuin noin 460 henkeä. Vasta kun Tampere vuonna 1821 kirkon puiston suihkukaivon käytävälaatoista. julistettiin vapaakaupungiksi, asukasluku rupesi teollistu- Pyynikinharju syntyi noin 10 000 vuotta sitten, kun misen myötä kasvamaan. Vuonna 1877 tapahtuneesta sulavien jäämassojen väliin jäi syvälle länteen päin työn- Kyttälän liitoksesta eteenpäin aina vuoteen 1972, jol- tyvä halkeama, joka vähitellen täyttyi soralla ja muilla loin Teisko liitettiin Tampereeseen, kaupungin väkiluku sulamisvesien mukanaan kuljettamilla aineilla. Jääpeit- oli tasaisen voimakkaassa kasvussa. Väestönkasvu hi- teen lopullisesti kadotessa nämä soramassat muodos- dastui 1970-luvun puolivälissä, mutta kääntyi kasvuun tivat enemmän tai vähemmän yhtenäisen harjujonon. 1980-luvun puolella, jolloin kasvuvauhti oli vajaat 700 Kaupungin ydinkeskusta sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven asukasta vuodessa. Merkittävin lisäys aiheutui syntynei- väliin jäävällä kannaksella, mikä on vaikuttanut kaupun- den määrästä, ei niinkään muuttoliikkeestä. Vuodesta gin rakenteeseen. Järvien välissä oleva Pyynikinharju on 1990 lukien väestönkasvu kiihtyi ja vuosina 1994-1996 maailman korkein tunnettu soraharju. Se kuuluu 200 se oli yli 3000 asukasta vuodessa. 2000-luvun puolella kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausse- väestönkasvu on hieman hidastunut ja vuosien 2004- lältä ja jatkuu kaakko-luode-suunnassa Kankaanpäähän 2007 välisenä aikana väestömäärä lisääntyi keskimäärin saakka. Se on korkeimmillaan 80 metriä Pyhäjärven pin- 1600 asukkaalla vuodessa. nan ja 160 metriä merenpinnan yläpuolella. Tampereen ympäristökunnat ovat väkimäärältään maan nopeimmin kasvavia alueita. Lähes kaikki naa- purikunnat ylsivät vuonna 2007 määrällisellä kasvul- Väestö ja asuminen laan Suomen 20 eniten kasvaneen kunnan joukkoon. Väestömääräänsä nähden suhteellisesti eniten vuonna Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupun- 2007 kasvoivat Vesilahti, Pirkkala ja Lempäälä. Tampe- ki Helsingin ja Espoon jälkeen. Tampere muodostaa reen ja sen ympäristökuntien välisessä muuttoliikkees- ympäristökuntiensa kanssa yhtenäisen taajaan asutun sä tapahtui hetkellisesti rakenteellinen muutos vuosien Tampereen seutukunnan, johon kuuluvat Kangasalan, 1994-1996 aikana, kun muuttoliikkeen suunta vaihtui Lempäälän, Vesilahden ja Pirkkalan kunnat sekä Ylöjär- ja Tampere alkoi saada muuttovoittoa ympäristökun- ven sekä Nokian kaupungit. Vuonna 2005 Kangasala nistaan. Kuitenkin jo vuonna 1997 tilanne muuttui ja ja Sahalahti yhdistyivät Kangasalan kunnaksi ja vuonna sen jälkeen muuttotappio ympäristökuntiin oli kasvussa. Kaupungin yleinen kehitys 13

2000-luvulla Tampereen muuttotappio seutukunnan vielä lähellä 2000 asukasta vuodessa mutta vuodesta muihin kuntiin oli keskimäärin 1520 henkilöä vuodessa. 2002 alkaen voimistunut lähtömuutto on pienentänyt Ennätysvuonna 2005 muuttotappio naapurikuntiin oli kaupungin saamaa muuttovoittoa. Vuonna 2007 muut- yli 2000 asukasta, vuonna 2006 1600 asukasta. Lap- tovoitto oli pienentynyt edellisvuodesta noin 500 asuk- siperheiden poismuutto Tampereelta naapurikuntiin kaalla ollen noin 900 asukasta. 2000-luvulla muuttovoit- on alentanut etenkin alle kouluikäisten lasten määrää toa Tampereelle ovat tuottaneet erityisesti Jyväskylä ja Tampereella. Seutukunnista tamperelaisia vuonna 2006 Oulu. Lähtömuutto on suuntautunut ympäristökuntien eniten houkuttivat Ylöjärvi ja Kangasala. lisäksi pääkaupunkiseudulle, lähinnä Helsinkiin. Tampereen muuttovoitto vuonna 1996 oli 2760 Kaupungin sisäinen muuttoliike on suuntautunut asukasta. Vuosituhannen vaihteessa muuttovoitto oli keskustasta poispäin alueille, jotka kulloinkin ovat olleet

asukkaita 220000

200000

180000

160000

140000

120000

100000

80000

60000

40000

20000

0 1781 1805 1815 1830 1850 1860 1870 1880 1910 1930 1945 1955 1965 1975 1985 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 2. Tampereen väestön määrän kehitys vuosina 1781–2007.

asukkaita as/km2 210000 410,0 asukkaita asukkaita/km2

200000 390,0

190000 370,0

180000 350,0

170000 330,0

160000 310,0

150000 290,0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 3. Tampereen kaupungin asukasmäärän ja -tiheyden kehitys vuosina 1980–2007. 14 Kaupungin yleinen kehitys

rakentamisen painopistealueita. Selvimmin erottuvat muiden rakennusten 2,6 %. Asuntokanta on kasvanut Hervannan ja koillisen suuralueen rakentaminen. Eri- 2000-luvulla yhteensä 15 802 asunnolla. tyisen voimakasta muuttaminen pois keskustasta oli Asumisväljyys on kasvanut jatkuvasti, vaikkakin kas- 1970-luvulla. Teollisuuden rakennemuutos autioitti vuvauhti on hidastunut viime vuosikymmeninä. Vuoden vanhoja tehdastiloja. Näistä merkittävimpiä olivat ydin- 2007 lopussa asuntojen keskimääräinen asumistila oli keskustassa sijaitsevat Tampellan ja Finlaysonin alueet noin 36,1 m2 asukasta kohden (1970: 19,2 m2, 1990: sekä Hatanpää. Vanhojen teollisuusalueiden uudelleen- 31,8 m2). Kun vielä 1960-luvulla taloudessa oli 3,1 asu- rakentaminen ja teollisuustilojen saneeraaminen uusia kasta asuntoa kohden, vuonna 2007 vastaava luku oli käyttö tarkoituksia varten on tuonut keskustaan myös 1,7 asukasta. Asuntojen pinta-alan ja asumisväljyyden uusia asuntoja asukkaineen. ennustetaan kasvavan tulevaisuudessakin, mikä osaltaan Tampereella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä aiheuttaa painetta kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja 117 401 asuntoa, joista kerrostalojen osuus oli 72,2 uusien asuinalueiden rakentamiseen. %, pientalojen 14,6 %, rivi- ja ketjutalojen 10,6 %, ja

Työpaikkojen jakautuminen asuntojen keskikoko, m2 asuntojen pinta-ala/asukas, m2 80 50 asuntojen keskikoko,m2 Tampereella työssäkäyvien määrä oli vuonna 2005 2 70 asuntojen pinta-ala/asukas, m yhteensä 111 269, mikä oli 1 998 työpaikkaa edellis- 40 60 tä vuotta enemmän. Viimeisen viiden vuoden aikana

50 30 määrä on lisääntynyt keskimäärin 1 724 työpaikalla 40 vuodessa. Työssäkäynti Tampereelle on kasvanut vuosi 30 20 vuodelta. Vuonna 2005 Tampereella kävi muualta töis-

20 sä 35 782 henkilöä. Vastaavasti 16 305 tamperelaista 10 10 kävi muualla töissä. Tamperelaisten työssäkäynti oli suurinta pääkaupunkiseudun kunnissa, 2665 henkilöä. 0 0 1960 1970 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 Ulkopaikkakuntalaisten työssäkäynti Tampereella on vuosi kasvanut merkittävästi. Vielä vuonna 1995 Tampereella Kuva 4. Asumisväljyys ja asuntojen keskikoko kävi töissä vain 22 758 henkilöä. Tampereen työpaikka- vuosina 1960–2007. omavaraisuusaste oli 121 %. Vuoden 2005 työpaikoista yli 50 % oli palvelualal- työpaikkoja la ja noin 20 % teollisuudessa. Näistä lähes ainoastaan

100 % palvelualan työpaikkojen määrä on kasvanut vuosien

90 % 2000–2005 välillä. Vuoteen 1970 verrattuna on teol-

80 % lisuustyöpaikkojen osuus vähentynyt noin puoleen ja

70 % vastaava lisäys on tapahtunut palvelusektorilla. Maa-,

60 % riista- ja metsätalouden sekä kalatalouden piirissä olevien työpaikkojen määrä oli vielä vuonna 1970 noin 1 50 % 140, kun se vuonna 2005 oli enää 263 työpaikkaa. 40 %

30 %

20 %

10 % Lähteet: 0 % • Tampereen tilastolliset vuosikirjat 1996-1997, 1998-1999, 2000- 1970 1980 1990 1995 2000 2002 2004 2005 2001, 2002-2003, 2004-2005. vuosi • Tampere-Seuran julkaisuja no. 80. 951-90-80-67-8 ISBN, 0356-987X ISSN. http://www.tampere-seura.fi , www-versio Maa-ja metsätalous (10.11.2008), teksti ja ulkoasu: Jari Niemelä (1996). Teollisuus • http://www.tampere.fi /tiedostot/5zb6uJoit/10asuminen2007.pdf (22.9.2008) Rakentaminen • http://www.tampere.fi /talous/tilastotjakatsaukset/ Kauppa ja rav.toiminta tiedotteetaihealueittain/index.html (22.9.2008) Liikenne Palvelut Tuntematon

Kuva 5. Työpaikkojen jakautuminen eri aloille Tampereella vuosina 1970–2005. Viheralueet ja metsät 15

Viheralueet ja metsät

Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, KYMS

Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, joka valmistui vuonna 2008, määrittelee kantakaupungin maisemarakenteen sekä kuvaa viheralueiden kehitys- tä, tilaa, luonnetta ja tulevaisuutta. Siinä määritellään myös kantakaupungin viherverkko ja sen merkittävim- Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Laura Ahola mät osat. Tarkastelukohteena ovat Tampereen kantakaupungin viheralueet, jotka voivat olla puistoja, lähi- virkistysalueita, lähimetsiä, leikkikenttiä, urheilualueita, retkeilyalueita, telttailu- ja leirintäalueita, suojelualueita, suojaviheralueita, liikenneviheralueita hautausmaita sekä siirtolapuutarha-alueita. Ympäristö- ja maisemaselvitys toimii maankäytön suunnittelun tukena. Siinä osoitetaan kantakaupungista ne alueet, joita luonnontalouden, maiseman, kaupunkikuvan tai virkistystoimintojen kannalta pitäisi muuttaa Yleistä mahdollisimman vähän. Näitä merkittäviä viherverkon osia on selvityksessä yhteensä 56. Myös vuonna 1994 Viheralueilla on kaupunkiympäristössä tärkeä merkitys. valmistuneessa Viheralueselvityksessä määritelty viher- Ne tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ja har- aluejärjestelmä on saatettu ajan tasalle. rastamiseen sekä auttavat puhdistamaan ilman epäpuh- Tampereen kantakaupungin viherverkon runkona tauksia. Viheralueet liittävät kaupungin ympäröivään on laaja-alainen keskuspuisto sekä aluepuistot. Niitä maisemaan sekä jäsentävät kaupungin eri toimintoja täydentävät keskusta-, edustus- ja erikoispuistot sekä niin, että maisemakokonaisuus jatkuu läpi kaupungin. asuntoalueiden sisäiset puistot, jotka yhdistetään toi- Viheralueet myös kaunistavat kaupunkikuvaa ja koros- siinsa viher- tai kevyenliikenteen yhteyksillä. Viherverkon tavat kaupungin luonnetta ja asemaa. yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on juuri verkon kat- Viheralueiden merkitystä ja hoitoa on pohdittu Kan- keamattomuus. Lisäksi viheralueita pyritään varaamaan takaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä ja Tam- tasaisesti kaupungin eri osiin. pereen kaupungin viheralueohjelmassa. Kantakaupun- Kantakaupungin alueella on yleiskaavan mukaisia gin ympäristö- ja maisemaselvityksen (KYMS) tärkein lähivirkistysalueita 4 042 hehtaaria eli noin 202 m2/asu- tehtävä on toimia maankäytön suunnittelun tukena ja kas (31.12.2005). Asemakaavoissa oli saman vuoden osoittaa maiseman arvot ja viherverkon kehittämistar- lopussa noin 2 400 hehtaaria asemakaavan mukaista vir- peet sekä määrittää ja rajata tärkeitä arvoja sisältävät kistysaluetta (120 m2/asukas) eli noin 19 % kaupungin alueet. Tampereen kaupungin viheralueohjelma (VAO) maa-alasta. Asemakaavoitettuja viheralueita on vähem- puolestaan ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakenta- män, koska kaikkia yleiskaavan mukaisia viheralueita ei mista ja hoitoa. Siinä määritellään viheralueiden kehittä- ole asemakaavoitettu. Luvusta puuttuvat merkittävät mistarpeet, kehittämistavoitteet ja –toimenpiteet. virkistysalueet kuten Kauppi-Niihaman ja Vuoreksen vir- Metsien hoidon lähtökohdat on määritetty metsä- kistysalueet. Yhteensä kantakaupungin asemakaavoissa suunnitelmassa. Voimassa oleva metsäsuunnitelma on ja niiden ulkopuoliselta osalta yleiskaavoissa on varattu valmisteltu vuosina 1998-2000 kymmeneksi vuodeksi ja virkistysalueita noin 4 800 hehtaaria eli noin 250 m2/ on voimassa vuodet 2001-2010. Metsäsuunnitelmassa asukas. otetaan huomioon asukkaiden ja muiden sidosryhmien Merkittäviksi viherverkon osiksi KYMS:ssä osoitettiin toiveet ja niiden pohjalta laaditaan vuotuinen toteutus- ne kohteet, jotka luonnontalouden, maiseman, kaupun- ohjelma. Kantakaupungin alueella olevat metsät ovat kikuvan sekä virkistystoimintojen kannalta pitäisi säilyt- pääasiassa ulkoilumetsiä. Retkeilymetsät sijaitsevat kan- tää rakentamattomina. Tehdyn tarkastelun perusteella takaupungin ulkopuolella ja talousmetsinä hoidettavat päädyttiin säilyttämään kaikki 56 kohdetta merkittävien metsät ovat yksittäisiä metsätiloja. viherverkon osien listalla, ainoastaan rajauksia tarken- 16 Viheralueet ja metsät

m2/asukas 400

350

300

250

200

150 Kuva 6. Kaavoitettu viher- pinta-ala suuralueittain 100 (m2/asukas) vuosina 2003, 50 2005, 2010, 2015 ja 2020 (Kantakaupungin ympäristö- 0 ja maisemaselvitys 2008). 2003 2005 2010 2015 2020 Keskinen Etelä Koillinen Lounas Kaakko Luode

nettiin. Kokonaan uusia kohteita on mukana Sikosuo, Maisemapellot ja -niityt 2085 ha Juhansuo ja siitä Myllypuroon laskeva eteläinen puro, B1–B2 6 % Niemenrannan kokonaisuus, Hangaslahti sekä Aito-

vuoren ja Ojalan kokonaisuudet. Viherverkko on jaettu Rakennetut puistot A1–A3 selvityksessä merkittäviin, toiminnallisesti merkittäviin 22 % ja kehitettäviin viherverkon osiin sekä merkittäviin toi- minnallisiin yhteyksiin.

Taajamametsät Viheralueiden laadun säilymistä voidaan suunnittelussa C1–C4 Erityisalueet 61 % tukea mm. seuraavin keinoin: E3–E4* 11 % • ehkäistään viherverkon pirstaloituminen ja turvataan kulkuyhteydet • säilytetään viheralueet elinvoimaisina ja vähennetään Kuva 7.Tampereen viheralueet hoitoluokittain (Viheryksikön tilastot 2008). kulutuspaineita jättämällä riittäviä suojavyöhykkeitä arvokkaiden kohteiden ympärille • hoidetaan ranta-alueita ja jätetään riittävät suojavyö- hykkeet purojen varsille • säilytetään monimuotoisuutta lisäävät avo-ojat määrä on vähentynyt. Tampereen kantakaupungin ym- • tiedostetaan suojaviheralueiden merkitys päristö- ja maisemaselvitys (KYMS) luetteloi Tampereen • kehitetään suunnittelukäytäntöjä. viherverkon arvokkaimmat kohteet, joille rakentamista ei tulevaisuudessakaan osoiteta. Vuonna 2008 Tampereella on asemakaavoitettuja ja Viheralueet kunnossapidettyjä viheralueita viheryksikön tilastoinnin mukaan yli 2000 hehtaaria. Nykyään suurin osa viheralu- Viheralueiden määrä ja laatu eista on taajamametsiä tai luonnonmukaisemmin hoidettuja viheralueita. Vain noin 10-15 % viheralueista on Viheralueiden määrä ja sijainti määritellään kaavoitukses- perinteisiä rakennettuja puistoja. Asemakaavoitettujen sa. Osayleiskaavassa viheralueet merkitään pääpiirteit- ja kunnossapidettyjen viheralueiden pinta-ala on jatku- täin ja asemakaavatasolla viheralueiden kaavamerkintä vasti kasvanut kaupungin kasvun myötä. Viheralueiden ja sijoittuminen suhteessa rakennettuun ympäristöön määrä asukasta kohden on pysynyt lähes ennallaan. täsmennetään. Kaavamerkinnän toteuttamiseksi annetaan usein ohjeet viheralueiden hoidon pääpiirteistä. Viheralueiden hoito Tampereella 1990-luvulta alkaen tehty täydennyskaavoi- tus on merkinnyt useiden viheralueiden tai niiden osien Viheralueiden hoitoon vaikuttavat mm. kaavamäärä- muuttamista asumiskäyttöön. Kaavoituksen ulottuessa ykset ja keskustan laatutasovyöhykemäärittelyt. Myös yhä uusille alueille rakentamattomien luontoalueiden asukasmielipiteitä kuunnellaan. Yksityiskohtaisemmin Viheralueet ja metsät 17

Taulukko 1. Tampereen viheralueet 2004–2008.

2004 2005 2006 2007 2008 Viheralueita asukasta kohden ha m2/as ha m2/as ha m2/as ha m2/as ha m2/as Rakennetut puistot A1-A3 444 22,1 447 22,0 453 22,2 453 22,0 454 21,9 Maisemapellot ja -niityt B1-B2 131 6,5 130 6,4 126 6,2 126 6,1 130 6,3 Taajamametsät C1-C4 1229 61,1 1237 60,9 1233 60,4 1239 60,1 1262 60,8 Erityisalueet E3-E4* 210 10,4 218 10,3 221 10,8 225 10,9 239 11,5 Kunn.pidettävät puistot yht. 2013 100,1 2032 99,7 2032 99,5 2044 99,1 2085 100,4 Erityisalueet E1-E2, E5** 46 2,3 46 2,3 46 2,3 47 2,3 47 2,3 Puisto muussa käytössä D1-D5 264 296 324 325 304 Liikenneviheralueet 204 10,1 207 10,2 196 9,6 195 9,5 195 9,4 Kiinteistöt 112 5,6 108 5,3 Tilakeskus tilaa Tilakeskus tilaa Tilakeskus tilaa Muut viheralueet AC (yleiskaava) 21 1,0 21 1,0 9 0,4 9 0,4 9 0,4 Muut viheralueet D (yleiskaava) 5 5

* E3 Suojelualueet, E4 Muut erityisalueet ** E1 Muut julkiset viheralueet, E2 Kaavan mukaiset erityisalueet, E5 Hulevesialue

hoito määritellään valtakunnallisessa viheralueiden hoi- suojametsiin (C3) sekä metsiin (C4). Lähimetsät sijait- toluokituksessa, joka on otettu käyttöön Tampereella jo sevat asutuksen välittömässä läheisyydessä, ulkoilu- ja 1990-luvun alkupuolella helpottamaan viheralueiden virkistysmetsät asutuksen liepeillä laajempina kaupun- hoitoa ja töiden priorisointia. Valtakunnallista luokitusta kirakenteelle väljyyttä antavina vyöhykkeinä. Suojamet- on täsmennetty vuonna 2007, mikä aiheuttaa päivitys- sät sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja vesistöjen tarvetta myös Tampereella. reuna-alueilla, ne toimivat suojavyöhykkeenä lieventäen melu-, pöly-, tuuli- ja saastehaittoja. Edellä mainittu on A-luokan rakennettuihin viheralueisiin (22 % viher- viheryksikön käyttämä hoitoluokitus kantakaupungin alueista) kuuluvat edustusviheralueet (A1), käyttöviher- alueella, mutta kiinteistötoimen metsäyksikkö on luo- alueet (A2) ja käyttö- ja suojaviheralueet (A3). A1 ja A2 kitellut metsäomaisuutensa hieman toisin eli metsät on -luokissa hoito on intensiivistä ja säännöllistä perinteistä luokiteltu ulkoilumetsiin, retkeilymetsiin ja talousmet- puistonhoitoa. A3-luokassa on pääosin luonnonkasvilli- siin. Näistä ulkoilumetsät vastaavat lähinnä viheralue- suutta, jolloin hoidon tavoite on kasvillisuuden moni- luokituksen taajamametsiä, retkeilymetsät ovat pääosin muotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Teiskossa ja naapurikunnissa, kuten talousmetsätkin. Lisäksi viheralueiden luokitukseen kuuluvat E-luo- B- luokan maisemapellot ja niityt (6 % viheralueis- kan erityisalueet (13 % viheralueista), joita ovat luon- ta) sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alueilla tai osana tokohteet tai rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat laajempaa viheraluetta. Maisemapeltoja ja niittyjä on ominaisuuksiltaan muiden hoitoluokkien luonteesta. Tampereella varsin vähän. Erityisalueita voivat olla pienialaiset suot, kalliot, lehdot, harvinaisten kasvien esiintymät tai rauhoitetut luonto- C-luokan taajamametsät (59 % viheralueista) jakautu- tyypit. Myös esim. urheilukenttiä, uimarantoja, veneily- vat lähimetsiin (C1), ulkoilu- ja virkistysmetsiin (C2) ja satamia ja palstaviljelyalueita voidaan luokitella erityis-

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Laura Ahola

Iidesjärven itäpään tulvaniitty. Hervantajärven luontopolulta. 18 Viheralueet ja metsät

Mikä Viheralueohjelma 10-vuoden kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille.

Mitä se koskee Kaikkia viheralueita rakennetuista puistoista luonnonmukaisiin lähivirkistysalueisiin ja maiseman- ja luonnonhoitoalueisiin, myös urheilu- ja ulkoilualueita, katu- ja suojaviheralueita sekä julkisten rakennusten piha-alueita.

Mitä sisältää Yleiset kehittämistarpeet viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa varten, viherverkon kehittämistarpeet viheraluetyypeittäin sekä tärkeimmät kehittämistoimenpiteet.

Miten laadittu Viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koskevat tavoitteet on työstetty yhdessä viheralueista vastaavien yksiköiden kesken, viheralueiden kehittämistarpeet on kartoitettu yhdessä niiden käyttäjien kanssa.

Kuva 8. Viheralueohjelma lyhyesti.

alueiksi. Hoidon tavoitteet määritellään kohteittain aina Tampereen Viheralueohjelma (VAO) 2005-2014 erikseen. Luonnonsuojelukohteiden hoito suoritetaan erillisen hyväksytyn hoito- ja käyttösuunnitelman mu- Tampereelta on puuttunut viheralueiden pitkän aikavä- kaan. lin suunnitelma. Tampereen ensimmäinen Viheralueoh- Ympäristönäkökulmasta katsottuna mielenkiintoi- jelma laadittiin vuosille 2005–2014. Se on viheralueiden nen on luokka A3, käyttö- ja suojaviheralueet, joilla kas- kehittämistä koskeva kymmenvuotinen toimintasuunni- vaa pääosin luonnonkasvillisuutta. Näiden alueiden hoi- telma. Viheralueohjelmaa valmisteltaessa ei käyty varsi- don tavoitteena on kasvillisuuden monimuotoisuuden naista arvokeskustelua tärkeiden viheralueiden säilyttä- ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Joidenkin hoitoluok- misestä ja kehittämisestä, vaan todettiin, että merkittä- kaan kuuluvien alueiden hoidosta on kaupungin asuk- vät viheralueet määritellään Tampereen kantakaupungin kaiden kanssa erimielisyyttä, sillä monet asukkaat pitävät ympäristö- ja maisemaselvityksessä (KYMS). luonnonmukaisesti hoidettuja viheralueita hoitamatto- Viheralueohjelma ohjaa viheralueiden suunnittelua, mina ryteikköinä ja pusikkoina. Avoimilla alueilla olevat rakentamista ja hoitoa ja sen tavoitteena on resurssien heinikot haluttaisiin myös usein leikatuiksi nurmikoiksi. tarkoituksenmukainen kohdentaminen sekä niiden te- Taajamametsissä huomiota on kiinnitettävä alueen va- hokas käyttö. Ohjelmassa määritellään viheralueita ja loisuuteen ja avaruuteen etenkin ulkoilureittien varrella. viherverkkoa koskevat kehittämistavoitteet sekä toimen- Asukkaiden mielipiteet ovat muutoinkin hyvin yleisesti piteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi määritellään avaran ja valoisan, pohjakerrokseltaan raivatun puisto- toteutusaikataulu ja arvio tarvittavista resursseista. metsän kannalla. Tällainen metsä ei täytä enää luonnon monimuotoisuuden tavoitteita, joten viheralueiden hoi- Käyttäjien toiveet ja niistä johdetut to on jatkuvaa tasapainoilua ristiriitaisten tavoitteiden viheralueiden kehittämistavoitteet kesken. Viheralueohjelman pohjaksi tehdyissä asukasky- selyissä luonnonmukaisen ja perinteisen puistonhoidon Viheralueohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitel- kannatus jakaantui lähes 50/50. On kuitenkin epäselvää man mukaisesti ohjelman laadintaan saivat osallistua millaiseksi asukkaat mieltävät luonnonmukaisen metsän. kaikki viheralueiden käyttäjät ja muut sidosryhmät sekä Käytännössä on havaittu, että asukkaiden luonnonmu- kaupungin viheralueita ylläpitävät yksiköt. kaisuuden määrittely eroaa merkittävästi ekologiaan Kyselytulosten mukaan viheralueiden käyttöä hait- pohjautuvasta monimuotoisuuden määrittelystä. taavat eniten roskaaminen ja ilkivalta, hoitamattomuus

Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen

Kaiheorvokki. Halimasjärven luontopolulta. Sinimatara. Viheralueet ja metsät 19

ja melu. Huonoimmin hoidettuja ovat liikenneviheralu- Kauppi-Niihaman -aluetta. Kaupungin metsäomaisuus eet, uimarannat, muut rannat ja ojat. Parhaiten hoi- on lisääntynyt myös aiemmin tehtyjen alueliitosten dettuja ovat rakennetut puistot, ulkoilureitit, kevyen myötä kuten Aitolahden liittämisen yhteydessä vuonna liikenteen väylät, auratut ja hiekoitetut puistokäytävät 1966 ja Teiskon vuonna 1972. ja hiihtoladut. Suurin osa asukaskyselyihin vastanneista Metsät on jaettu käytön ja sijainnin mukaan ulkoi- toivoi nykyistä puistomaisempaa hoitotapaa. lumetsiin, retkeilymetsiin ja talousmetsiin. Ulkoilumetsät Viheralueiden ja viherpalvelujen määrään sekä vi- sijaitsevat pääasiassa kantakaupungin alueella. Retkeily- heralueiden toimivuuteen ollaan melko tyytyväisiä. Vi- metsät sijaitsevat Teisko-Aitolahti -alueella sekä muissa heralueita käytetään maisemasta ja luonnosta nauttimi- kunnissa ja ovat osin melko laajoja kokonaisuuksia. Niistä seen sekä kävelemiseen. Suosittuja ovat myös istuskelu, suurin on Kintulammin retkeilymetsä, jonka pinta-ala on oleskelu ja auringonotto, pyöräily sekä uinti. Kävelyreit- noin 600 hehtaaria. Kaupungin omistamat talousmet- tien lisäämistä ja reittien talvikunnossapidon tehosta- sät ovat pääasiassa yksittäisiä metsätiloja Teisko-Aitolahti mista toivotaan. Toiminnallisia puutteita löytyy eniten -alueella ja muissa kunnissa. leikkipaikoilta. Samoin nuorten toiveita ja liikuntaesteis- ten erityisvaatimuksia ei ole aina huomioitu riittävästi. Eniten turvattomuuden tunnetta viheralueilla aiheuttaa Taulukko 2. Metsäsuunnitelman mukaiset pinta-alat kaupungin omistamille metsille. valaistuksen puuttuminen. Luonnonmukaisilla viheralueilla turvallisuuteen vaikuttaa myös reittien varsien Ulkoilumetsät 4170 ha 56 % pensoittuminen. Viheralueita ylläpitävien yksiköiden Retkeilymetsät 1890 ha 25 % edustajien mielestä vastuiden epäselvyys, niukat resurs- Talousmetsät 1450 ha 19 % sit sekä asiantuntijoiden puute haittaavat ja vaikuttavat viheralueiden ja palvelujen laatuun. Yhteensä 7510 ha 100 % Kyselyiden ja yhteistyötilaisuuksien avulla kooste- tuista kehittämistarpeista on johdettu viheralueiden ke- hittämistavoitteet. Oleellisimpia tavoitteita ympäristönä- Metsien hoito kökulmasta katsoen ovat muun muassa kaupunkikuvan kehittäminen, jossa tavoitteena on kaupunkinäkymien Metsien hoidon lähtökohtana on hyväksytty metsä- avaaminen. Kulttuurimaisemia koskevia tavoitteita ovat suunnitelma sekä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kulttuurimaisemien säilyttäminen ja ylläpito. Luonnon toiveet, joiden pohjalta vuotuinen toteutusohjelma monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä kehittämista- laaditaan. Kaupungin ensimmäinen metsäsuunnitelma voitteita ovat arvokkaiden kasviesiintymien ja -alueiden tehtiin vuonna 1887. Metsäsuunnitelmia on tehty jär- säilyttäminen, eläimistön huomioon ottaminen ja alku- jestelmällisesti vuodesta 1924 lähtien ja nyt voimassa peräisen maaston muodon ja maaperän säilyttäminen oleva 10-vuotissuunnitelma vuosille 2001–2010 on jär- viheralueilla. Ranta-alueille, erityisesti rantametsille, laa- jestyksessään yhdeksäs. ditaan erillinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan on inventoitu metsien metsik- kö- ja puustotiedot sekä merkitty tarpeet metsänhoidol- lisille toimenpiteille. Samassa yhteydessä on kartoitettu Metsät luontotietoa kuten metsälain tärkeitä elinympäristöjä ja muita arvokkaita elinympäristöjä. Suunnitelmaan on Metsävarat myös kirjattu maastossa tehtyjä havaintoja luonnon monimuotoisuudesta kuten vaateliaiden ja harvinaisten Tampereen kaupunki omistaa metsää nykyisin noin kasvien esiintymiä, liito-oravan ja petolintujen pesäpui- 7500 hehtaaria. Näistä metsistä valtaosa sijaitsee kau- ta, merkittäviä puuyksilöitä ja jalopuuesiintymiä. Lisäksi pungin alueella, mutta myös yhdentoista muun kunnan suunnitelmaan on rajattu kaupungin omistuksessa ole- tai kaupungin alueella on lähes 800 hehtaaria Tampe- vat luonnonsuojelualueet ja kolme arvokkaaksi todettua reen kaupungin omistamaa metsää. luontokokonaisuutta. Kaupungin omistamien metsien pinta-ala on kym- Metsien hoidossa otetaan huomioon ekologiset, menkertaistunut viimeisen 80 vuoden aikana. Metsäpin- sosiaaliset, esteettiset ja ekonomiset arvot. Ulkoilumet- ta-ala kasvoi 1900-luvulla suhteellisen tasaisesti ja aina sille ei ole asetettu puuntuotannollisia tavoitteita, vaan 1940-luvulta lähtien pinta-ala kasvoi noin 1000 heh- tehtävät toimenpiteet perustuvat virkistyskäytön tarpei- taaria metsäsuunnitelmakauden aikana eli 10 vuodessa. siin, ja tavoitteena on puuston elinvoimaisuuden ja ter- Kaupunki on hankkinut metsää 2000-luvulla keskimää- veydentilan ylläpitäminen, jatkuvuus, maisema-arvojen räistä vähemmän, sillä valtaosa kantakaupungin met- ylläpitäminen ja kehittäminen sekä monimuotoisuuden sistä on jo kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta turvaaminen. Retkeilymetsien hakkuiden ja hoitotöi- 20 Viheralueet ja metsät

Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Anne Tuominen Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Anne Tuominen Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Tommi Granholm

Kaupin Tuomikallion metsää. Hevosmetsuri työssään. Metsurit työssään.

den tarkoituksena on metsien kasvun ohjaaminen ret- Asukkaiden mielipiteet metsien hoidossa keilykäytön näkökulmasta. Retkeilymetsissä mm. vanhan metsän kokonaisuudet säästetään. Talousmetsien Vuorovaikutus asukkaiden ja muiden sidosryhmien hoidon ja käytön tavoitteena on puuntuotanto. Myös kanssa on olennainen osa kaupungin metsien hoitoa. talousmetsissä otetaan huomioon metsän muut arvot Asukkaiden toiveet ja mielipiteet toimivat suunnittelun kuten monimuotoisuus ja maisema. lähtökohtana. Myös hoitotoimien toteutukseen kuuluu Ulkoilumetsissä puunkaatotyöt tehdään pääasias- vuorovaikutus asukkaiden kanssa, kun toimitaan lähi- sa metsurityönä, toisinaan voi toteutus tapahtua myös metsissä ja vilkkaassa käytössä olevissa ulkoilumetsissä. koneellisesti. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota mm. Asukkaiden mielipiteitä on kartoitettu maastokäve- metsämaisemaan, metsäluonnon erityispiirteisiin ja lyillä. Vuosina 2004 ja 2005 järjestettiin maastokävelyitä metsikkörakenteen monipuolisuuteen kuten metsäluon- mm. Kumpulassa, Ikurissa, Kalkussa ja Nirvassa. Käve- non keskeisten rakennepiirteiden, jalopuiden, haavan ja lyille osallistui kaikkiaan yli 250 henkilöä ja lisäksi run- kuolleen puuston säilymiseen ja lisääntymiseen. Kuollut- sas joukko asukkaita oli yhteydessä kaupunkiin muulla ta puustoa säästetään etenkin kohteisiin, joilla esiintyy tavoin. Maastokävelyiden tarkoituksena on tarkentaa valmiiksi erityisiä luontoarvoja. Vilkkaille ulkoilualueille metsäsuunnitelma vastaamaan asukkaiden nykyisiä ja asutuksen läheisyyteen kuollutta puustoa jätetään toiveita. Tarpeen mukaan suunnitelmasta poistetaan harkiten ja ottamalla liikkujien turvallisuus huomioon. hoitotoimia tai vastaavasti lisätään niitä. Käytännössä Retkeilymetsien ja talousmetsien hakkuiden toteutuk- metsäsuunnitelman toimenpide-ehdotukset ovat usein sesta vastaa pääasiassa puutavaran ostanut metsäyhtiö saman suuntaisia asukkaiden toiveiden kanssa. kaupungin antamien työohjeiden mukaisesti. Vuonna 2004 toteutettiin kysely Reuharinniemen ja Myös viheralueiden hoitoluokitusjärjestelmä tarjo- Pyhällönpuiston asukkaille alueilla tehdyistä metsänhoi- aa uuden työkalun kaupunkimetsien hoitoon. Uusitussa totoimenpiteistä. Reuharinniemen kyselyyn vastasi 82 hoitoluokituksessa ohjataan hoidon ja käytön laatua ai- asukasta. Vastanneista 95 % oli samaa mieltä siitä, että empaa tarkemmin. Hoitoluokitus perustuu vyöhykeajat- puuston harvennuksella oli myönteinen vaikutus Reuha- teluun, ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on rinniemeen. Asukkaat olivat tyytyväisiä turvallisuuden, kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. valon ja avaruuden lisääntymiseen sekä maiseman pa- Metsäsuunnitelmaa hallitaan päivitettävällä met- rantumiseen, siisteyteen ja hoidettuun yleisilmeeseen. sätietojärjestelmällä ja siinä on kaupungin metsistä Muutama koki tuulisuuden lisääntymisen ja eläinten kattavat perustiedot, joita täydentää kaupungin muu suojapaikkojen vähenemisen hakkuun kielteisenä vai- paikkatietoaineisto. kutuksena. Ehdotuksia jatkotoimenpiteistä tuli runsaasti Uuden tiedon soveltaminen metsien suunnitteluun ja suuri osa niistä koski alueen hoidon jatkumista joko ja hoitoon tulee erityisen ajankohtaiseksi lähivuosina, yhteistyössä kaupungin kanssa tai asukkaiden talkoilla. kun nykyinen metsäsuunnitelmakausi päättyy. Metsä- Kaupungin selvitystä asukkaiden mielipiteistä ennen toi- suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Vuonna 2008 menpiteisiin ryhtymistä piti vähintäänkin riittävänä yli valmistellaan kaupungin metsien hoidon periaatteet puolet vastaajista, ja noin 20 % ei osannut muodostaa tulevalle uudelle kaudelle. Kaupungin metsien hoidon kantaa asiaan. tarkastelu eri näkökulmista myös talousmetsissä on tar- Pyhällönpuiston kyselyyn vastasi 78 henkilöä, jois- peen. ta 75 % koki, että hakkuiden toteutus oli onnistunut. Viheralueet ja metsät 21

Puolet vastaajista piti kaupungin ja taloyhtiön välistä yh- Talousmetsät sekä metsät, jotka on kaavoitettu tai ovat teistyötä moitteettomana. Muutama prosentti ei pitänyt kaavoitustyön alla maankäytöltään muuhun tarkoituk- yhteistyötä onnistuneena ja loput eivät osanneet muo- seen rajattiin selvityksen ulkopuolelle. dostaa kantaa asiaan. Erityisesti valoisuuden ja turvalli- Vanhan metsän määritelmän alaraja vaihtelee jon- suuden lisääntyminen, aluskasvillisuuden elpyminen ja kin verran puulajista riippuen 60-80 vuoteen. Rajaukse- maiseman kaunistuminen sekä lehtipuuosuuden lisään- na tämä on suppea eikä vastaa luonnontilaisen vanhan tyminen koettiin positiiviseksi. Kielteiseksi seuraukseksi metsän määritelmää. Valtapuuston iän lisäksi vanhalla koettiin lintujen ja oravien vähentyminen. Jatkotoimen- metsällä on myös muita tunnusmerkkejä kuten puuston piteiksi ehdotettiin asukasyhteistyön jatkamista, nuoren ikä- ja kokoluokkien vaihtelevuus, metsästä löytyvä lahopuuston perkaamista, säännöllisesti tehtävää puuston asteita edustava lahopuusto sekä vanhan metsän lajisto. harventamista ja lahojen puiden poistamista. Vanhojen metsien ekologinen merkitys ja varsinkin laho- Asukkaiden suosimat menetelmät ja periaatteet puuston merkitys on suuri, sillä metsälajeista vähintään ovat ajan mittaan vakiintuneet käytännöiksi. Esimer- 20 % (4 000–5 000 lajia) on jossain määrin riippuvaisia kiksi lähimetsistä ja vilkkaassa käytössä olevista ulkoi- lahopuusta. Lahoavan puuaineksen häviäminen on en- lumetsistä kerätään maisemaa ja liikkumista haittaava sisijainen syy joka kymmenennen lajin uhanalaisuuteen hakkuutähde. Suomessa. Vanhat metsät -selvityksessä vanhan metsän iän Metsien terveydentila alarajaksi on valittu 80 vuotta. Vanhalla metsällä ei täs- sä tarkoiteta ainoastaan vanhaa luonnonmetsää, vaan Kaupungin metsäsuunnitelman yhteenvedossa vuonna myös metsää, jonka valtapuusto on vanhaa. Joihinkin 2001 todetaan, että 150–200 vuoden iässä kuusikoi- kohteisiin on rajattu mukaan nuorempia metsikköku- den terveydentila alkaa jo selvästi heiketä ja puustoa vioita, jolloin alueista on muodostunut yhtenäisempiä alkaa vähitellen kuolla. Lisäksi yhteenvedossa mainitaan, kokonaisuuksia. Vanhan metsän kohteita on rajattu 155 että suunnittelutyön yhteydessä puuston terveydentila kappaletta, yhteispinta-alaltaan 1 300 hehtaaria. Koh- havaittiin kohtuullisen hyväksi kaupungin alueella. Siksi teiden keski-ikä on 105 vuotta. Kohteista lähes 70 % si- myöskään metsän uudistamista ei vielä tuolloin pidetty jaitsee ulkoilumetsissä ja loput retkeilymetsissä. Tampe- ajankohtaisena. Kuitenkin jo seuraavan kymmenvuo- reen kaupungin omistamien ulkoilu- ja retkeilymetsien tiskauden haasteeksi asetettiin vanhojen kuusikoiden kokonaispinta-alasta vanhoja metsiä on noin 22 %. asteittainen muuttaminen lehtipuuvaltaisiksi sekamet- Kohteiden keskimääräinen koko on 8,5 hehtaaria. siksi. Koko vaihtelee pienimmän kohteen ollessa 0,34 heh- Nyt kaupungin metsien terveydentilassa on havait- taarin mäntykalliometsä Ruskossa ja suurimman rajat- tavissa joitakin muutoksia. Kuivat kesät ovat edesautta- tu kokonaisuus Kintulammen retkeilymetsän vanhat neet puiden kuivumista pystyyn vanhoissa kuusimet- metsät, 137 hehtaaria. Muut pinta-alaltaan suurimmat sissä, mikä on paikoin muodostunut ongelmaksi. Kan- vanhan metsän kohteet sijaitsevat retkeilymetsissä (Kin- takaupungin vilkkailla ulkoilualueilla pystyyn kuivaneet tulammen ja Pirttijärven alueet), luonnonsuojelualueilla, kuusikot saattavat aiheuttaa vaaraa ulkoilijoille. Lähitu- harjualueilla (Pyynikinharju, Teivaalanharju, Epilänharju, levaisuudessa tulee harkittavaksi tapauskohtaisesti, mi- Kalevanharju) sekä Kauppi-Niihaman yhtenäisellä met- ten elinkaarensa päässä olevia vanhoja kuusikoita käsi- säalueella. Suuria kohteita sijaitsee myös Levonmäen- tellään. Metsäsuunnitelmassa asetettu haaste vanhojen puistossa Kaukajärvellä ja Ruskon Makkarajärvellä. kuusikoiden muuttamisesta asteittain lehtipuuvaltaisiksi sekametsiksi 2010-luvulla saattaa olla siten varsin ajan- kohtainen. Huonokuntoiset vanhat kuusikot ovat yksi Selvityksen kymmenen vanhinta metsäaluetta ovat: keskeisimmistä ongelmakohteista kantakaupungin ul- 1. Finnwear 1 (170 vuotta) koilumetsissä ja niiden hoitoon ja käyttöön kiinnitetään 2. Pyynikki (157 vuotta) erityistä huomiota lähitulevaisuudessa. 3. Kumpulanpuistosta pohjoiseen (155 vuotta) 4. Rimminkorpi (150 vuotta) Vanha metsät -selvitys 5. Räme Sääksjärven pohjoispuolella (150 vuotta) Tampereen kaupungin Vanhat metsät -selvityksen ta- 6. Reuharinsaari (150 vuotta) voitteena oli selvittää kaupungin omistamien vanhojen 7. Teivaalanharju (149 vuotta) metsien ikärakennetta vanhojen metsien suojelun nä- 8. Ruskonperä/Viitastenperä (144 vuotta) kökulmasta. Selvityksessä käytiin läpi kaupungin omis- 9. Reuharinniemi (144 vuotta) tamat ulkoilu- ja retkeilymetsät yhteispinta-alaltaan 6 060 hehtaaria (81 % kaupungin omistamista metsistä). 10. UKK-instituutti (142 vuotta). 22 Viheralueet ja metsät

Vanhat metsät -selvityksen inventointeja voidaan tyskäyttöön soveltumisen vähenemisenä. Lautakunta katsoi, käyttää hyväksi Kunta-Metso -ohjelmatyössä (Etelä-Suo- että edes toimintaa rajoittavilla lupamääräyksiä ei ole mahdollista rajoittaa toimintaa siten, ettei siitä aiheutuisi ympäristön men metsien monimuotoisuusohjelma), jossa etsitään pilaantumista. Lupaa ei siten voitu myöntää. Lemminkäinen keinoja luonnon virkistyskäytön, metsien monimuotoi- Oyj valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka kumosi suuden turvaamisen ja metsätalouden yhteensovittami- ympäristölautakunnan päätöksen. Tampereen kaupunki puo- seen kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä. Tietoja voidaan lestaan valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatien Vaasan käyttää myös metsäsuunnittelun apuna. Selvityksessä hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. KHO ratkaisi asian todetaankin, että kaupungin metsäsuunnitelmassa lopulta Lemminkäinen Oyj:n hyväksi. KHO:n päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen äänin 2001–2010 on määritelty metsänhoitotoimenpiteitä 4–3, ja vähemmistöön jääneet jäsenet olisivat saattaneet voi- 53 vanhan metsän kohteeseen rajatulle metsikkökuvi- maan ympäristölautakunnan kielteisen päätöksen. Peruste- olle. Lisäksi aineisto voi toimia pohjana metsäluonnon luiksi he esittivät ympäristölautakunnan kantaan yhtyen, että suojelemiseksi tähtäävän luonnonsuojelualueverkoston kun otetaan huomioon Kintulammen retkeily- ja ulkoilualueen täydentämiseen. sijainti, käytön luonne ja merkitys sekä alueen välittömään läheisyyteen suunnitellun hankkeen melu- ja muut ympäri- vuotiset ympäristövaikutukset, ei haittoja voida lupamäärä- yksin estää tai olennaisesti vähentää niin, ettei toiminnasta Virkistyskäytön ja ympäristöä muuttavan aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 4 toiminnan yhteensovittamisen vaikeus kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden Kintulammen alue on pitkään ollut tamperelaisten suosima vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. retkeilyalue. Jo vuonna 1950 Tampereen kaupunginvaltuusto KHO:n enemmistö kuitenkin piti virkistyskäytön ja louhin- teki päätöksen retkeilymajan rakentamisesta alueelle. Aluet- nan välistä ristiriitaa yhteen sovitettavissa olevana. Louhinnan ta käytetään monenlaiseen luonnossa liikkumiseen kuten aiheuttamia ympäristöhaittoja on heidän mielestään mahdol- retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen. Myös erilaiset lista vähentää mm. toiminta-aikoja rajoittamalla siten, ettei luontoharrastajat ovat alueen aktiivikäyttäjiä. Kirjattuja käyn- louhinta kohtuuttomasti häiritse alueen virkistyskäyttöä. tejä Kintulammen majalla on nykyisellään keskimäärin 5 000 Valmisteltaessa ympäristölupa uudelleen KHO:n päätök- vuodessa. Alueella on merkittäviä luontoarvoja ja sen ydin- sen mukaisesti hankkeen vastustajat esittivät vielä, että hank- osassa on Vattulan luonnonsuojelualue. keen ympäristövaikutukset on arvioitava ympäristövaikutus- Alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu kuitenkin ym- ten arvioinnista annetun lain mukaisesti YVA-menettelyllä. päristöhäiriöitä aiheuttavaa, virkistyskäytön kanssa helposti Asiasta pyydettiin lausuntoa toimivaltaiselta viranomaiselta ristiriitaan joutuvaa kallionlouhintaa. Louhinta edellyttää Pirkanmaan ympäristökeskukselta. Se päätti 25.10.2007, maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa ja mikäli se että ennen kun ympäristölupa voidaan myöntää, on YVA- kestää yli 50 päivää vuodessa, myös ympäristönsuojelulain arvio laadittava. Lemminkäinen Oyj on valittanut päätöksestä mukaista ympäristölupaa. Maa-aineslaki ei virkistyskäyttöä ja asian käsittely Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on tätä juuri noteeraa, mutta vuonna 2000 voimaan tullut ympäris- kirjoitettaessa vielä kesken. tönsuojelulaki antaa sille aiempaa enemmän painoarvoa. Lemminkäinen Oyj teki retkeilyalueen kaakkoiskulmassa Harri Willberg sijaitsevan Kokonkallion alueelle vuonna 2002 uuden ympäris- tönsuojelulain mukaisen louhintalupahakemuksen. Ympäristö- lautakunta hylkäsi hakemuksen, ja virkistyskäytön merkitystä Lähteet: ympäristölupaharkinnassa päästiin testaamaan korkeimpaan • Lamberg, J. 2003. Tampereen Viheralueohjelman hallinto-oikeuteen saakka. Keskeinen argumentti louhintalu- viheraluekyselyn analyysi. Tampereen kaupungin puistoyksikkö. van epäämisessä oli juuri Kintulammen retkeilyalue. Tampere. Ympäristölautakunta sovelsi luvan myöntämisen edelly- • Mäkinen, A. 2003. Tampereen viheralueohjelman aluekyselyn tyksiä harkitessaan ympäristönsuojelulain 3 §:n määritelmää analyysi. Tutkintotyö Tampereen ammattikorkeakoulu, ympäristön pilaantumisesta. Pilaantuminen voi kyseisen py- Environmental Management. Työn teettäjä Tampereen kaupungin puistoyksikkö. Tampere 2003. kälän mukaan ilmetä muun ohella ympäristön yleiseen virkis- • Nieminen, J. 2006. Tampereen kaupungin vanhat metsät selvitys. Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi, ympäristövalvonta, katu- ja Kuva: Laura Ahola vihertuotannon viheryksikkö. • Pirkanmaan metsäkeskus. Tampereen kaupungin metsäsuunnitelma 2001-2010. • Pirkanmaan ympäristökeskus. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Lemminkäinen Oyj:n Kokonkallion hankkeeseen 25.10.2007. • Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut 2008. Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. • Tampereen kaupunki, 2008 Ympäristöpalvelujen näkemykset Tampereen metsästrategian valmisteluun. Muistio. • Tampereen Viheralueohjelma 2005-2014. (2005) Tampereen kaupunki, Yhdyskuntapalvelut. Tampere. • Tuominen Anne.Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Kirjallinen tieto. • Viheryksikön tilastot 2008. Mäenpää Marita ja Pämppi Elise, Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon viheryksikkö. • Viherympäristöliitto ry & Kaupunginpuutarhurien seura ry (2000): Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto ry julkaisu 16, Helsinki. Luonnonsuojelu 23

Luonnonsuojelu

saadut tulokset hyödyttävät maankäytön suunnittelua, metsien hoitoa ja ympäristöpoliittista päätöksentekoa. Monimuotoisuuden merkitys luonnossa ilmenee mm. puskurikykynä ulkoisia muutoksia vastaan. Moni- muotoinen elinympäristö on voimakkaampi korjaamaan luonnossa tapahtuvat häiriöt.

Ekologisesti tärkeät alueet Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Tommi Granholm Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Tommi

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueita perustetaan yleensä alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä. Toisaalta vuonna 1996 uudistetun luonnonsuojelulain perusteella sen 29 §:n mukaiset luonnontilaiset tai luonnontilaiseen verratta- Luonnon monimuotoisuus vat luontotyypit ovat suoraan lain nojalla suojeltuja. Tällöin alueellinen ympäristökeskus määrittelee luon- Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle luotiin totyyppien rajat. Tampereella tällaisia luontotyyppejä kansainväliset puitteet solmimalla vuonna 1992 Rio de ovat luontaisesti syntyneet jalopuulehdot, kun niillä on Janeiron YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa biolo- 20 kappaletta runkomaisia (puu, jonka läpimitta on 1,3 gista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus. Sopimus metrin korkeudella yli 7 cm) jalopuita hehtaarilla. Jalois- astui voimaan vuonna 1994 ja sen on allekirjoittanut ta lehtipuista Tampereen seudulla esiintyvät metsäleh- 187 valtiota Suomi mukaan luettuna. Sopimuksen mu- mus, vaahtera, kynäjalava ja vuorijalava. Myös erityisesti kaan myös ihmisen tehokkaassa käytössä olevilla alueilla suojeltaviksi lajeiksi luokiteltujen lajien esiintymisalueet on vaalittava luonnon monimuotoisuutta. voidaan ympäristökeskuksen rajauksella rauhoittaa mää- Maapallon luonnon monimuotoisuus eli biodiver- räajaksi. Tampereella tällaisia ovat kaksi perhoslajia eli siteetti koostuu miljoonista eläin-, kasvi-, ja sienilajeista. tummaverkkoperhonen ja ahdeyökkönen. Suomen luonnossa eri eliölajeja on kymmeniä tuhansia. Luonnonsuojelualueita on yhteensä 18 sekä lisäk- Osa näistä on uhanalaisia lukuisien luontoa muuttavien si tummaverkkoperhosniityt. Pinta-alaltaan ne ovat toimintojen vuoksi. Tyypillistä myös on, että osa lajis- yhteensä 266 hehtaaria eli 0,4 % Tampereen pinta- tosta runsastuu voimakkaastikin, mutta osa vähenee ja alasta. Edellisestä raportista lisäystä on noin 82 ha. saattaa kadota kokonaan. Luonnon monimuotoisuus Vuonna 2003 perustettiin Vattulan luonnonsuojelu- on siis luonnon kirjon vaihtelevuutta ja rikkautta. Ihmi- alueen laajennus, joka oli 47,3 ha. Vaakkolammin 6,3 sen luontoon kohdistama paine on moninkertaistunut ha:n luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2005. viimeisten vuosikymmenien aikana. Tästä seurauksena Vuonna 2007 perustettiin luonnonsuojelualue Teiskon eliöstössä on tapahtumassa rajujakin muutoksia. Osa Viitapohjan Majaketoon. Muut rauhoitetut kohteet näistä heijastuu myös Pirkanmaan ja Tampereen eläi- ovat olleet pienialaisia ja lähinnä ympäristökeskuksen mistössä ja kasvistossa, mikä näkyy muun muassa eri rajaamia kohteita tai Natura-alueisiin liittyneitä rauhoi- eläin- ja kasvilajien runsastumisena tai vähenemisenä. tuksia. Rajaukset koskevat uhanalaisen tummaverkko- Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän perhosen asuttamia niittyjä, ahdeykkösen esiintymä koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien ratapenkalla ja kahta jalopuumetsikköä. Rauhoituksen runsautta sekä niiden elinympäristön monimuotoisuut- alla on tällä hetkellä osa Teiskon Viitapohjan Musta- ta. Osana tätä voidaan puhua myös maisematason mo- laisvuoresta. Lisäksi Kauppi-Niihaman Soukonvuoren nimuotoisuudesta, geologisesta monimuotoisuudesta luonnonsuojelualue on valmisteilla. Luonnontieteelliset tai ekosysteemien toimivuudesta osana luonnon mo- perusselvitykset sieltä on jo tehty. nimuotoisuutta. Rauhoitetuista kohteista suurin osa koskee lehto- Monimuotoisuuden suojeluun, hoitoon sekä hai- kohteita, jotka ovatkin luonnoltaan monimuotoisimpia tallisten muutosten ehkäisemiseen kehitellään keinoja alueita. Kolme kohdetta sijaitsee Natura-alueilla. kartoitus-, tutkimus- ja seurantatietojen pohjalta ja näin 24 Luonnonsuojelu

Taulukko 3. Tampereen luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualue Sijainti ha Vuosi Luonne

Vattula Teisko 61,0 -59 ja -03 Aarnimetsä

Paarlahden Isosaari Teisko 1,3 1987 Kasvikohde

Halimasjärvi Atala 14,5 1988 Lehtokohde

Sorilanlammi Aitolahti 0,7 1990 Katajaketo

Järvenpää-Majaketo Teisko 0,5 1991 Kasvikohde, Natura

Palvajärvi-Koirajärvi Teisko 2,4 1992 Kasvikohde

Peltolammi-Pärrinkoski Sarankulma 32,1 1992 Lehtokohde

Pyynikki Pyynikki 49,6 1993 Harjukohde

Viikinsaari Viikinsaari 11,4 1994 Lehtokohde

Myllypuro Ikuri-Kalkku 35,3 2001 Lehtokohde,Natura

Iso-Kuhmo Teisko 10,2 2001 Lehtokohde

Valkeekiven lehto Ylöjärvi 1,3 2002 Lehtokohde

Vaakkolampi Epilä 6,3 2004 Lehtokohde

Viitapohjan Peräjoki Teisko 8,0 2006 Suokohde, Natura

Viitapohjan Majaketo Teisko 21,9 2007 Metsäkohde

Valmisteilla

Mustalaisvuori Teisko 7,0 - Naturakohde Soukonvuori Kauppi-Niihama n. 50 - Aarnimetsä

Pirkanmaan ympäristökeskuksen rajauksella rauhoitetut

Tummaverkkoperhosniityt Aitolahti-Teisko 10,1 2002-2005 Hyönteiskohde

Myyrysniemi Teisko 1,1 2004 Jalopuumetsä Lahdesjärvi Särkijärvi 0,4 2005 Jalopuumetsä Järvensivu Järvensivu 0,3 2008 Hyönteiskohde

Tohloppi

Rasonhaka

Kuva 9. Tohloppijärven lounaisrannalla sijaitsevan Rasonhaan perintömetsän rajaus. Luonnonsuojelu 25

Rasonhaan perintömetsä

Maailman luonnon säätiö (WWF) esitti kunnille haas- teen perustaa perintömetsä jollekin luonnonkauniille ja monimuotoiselle metsäkohteelle. Tälle ei ole tarkoitus ensi sijassa hakea luonnonsuojelulain mukaista rauhoi- tusta, vaan se säästetään muutoin luonnontilaisena perintönä tuleville sukupolville. Tampereen kaupungin perintömetsäksi valittiin Tohlopin lounaispuolella sijaitseva Rasonhaan metsä, joka koostuu lahopuustoisesta Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen lehtipuuvaltaisesta rinnelehdosta. Kasvisto rinteessä on rehevää, runsaasti saniaisia, valko- ja sinivuokkoja, mus- takonnanmarjaa ym. lehtokasvillisuutta. Alueella asustaa myös liito-orava. Perintömetsän pinta-ala on 15,3 ha. Vaakkolammin lehtoa. Muut ekologisesti tärkeät alueet

Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita on muita- kin. Näitä ovat esim. luonnonsuojelulailla (29 §) suojel- lut luontotyypit ja metsälakikohteet. Luonnonsuojelu- lain tarkoittamia ympäristökeskuksen rajauksen jälkeen rauhoitettuja luontotyyppejä on Tampereen seudulla vähän; lähinnä pienialaisia jalopuulehtoja ja tervalep- päkorpia. Vuoden 1997 aikana astui voimaan uusi metsälaki ja metsäasetus. Metsälaissa määriteltiin (10 §) erityisen tärkeät elinympäristöt, jotka metsänkäsittelyssä on otettava huomioon. Näitä ovat mm. lähteiköt ja niiden lähiympäristöt, purot ja pienten lampien välittämät lähi- ympäristöt, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet ja lehto- korvet, letot, lehtolaikut, pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, rotkot, jyrkänteet ja niiden alus- metsät, kalliot ja vähäpuustoiset suot. Tämäntyyppisiä ympäristöjä Tampereella on melko runsaasti ja niitä on kartoitettu esim. maankäytön suunnittelun yhteydessä, vaikka metsälaissa säädetäänkin vain metsätalouteen Rasonhaan perintömetsää. liittyvistä hankkeista.

Lajien suojelu • Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni Euroopan yhteisön (EU) lainsäädäntöön sisältyy v. 1992 • Kimolepakko Vespertilio murinus hyväksytty neuvoston direktiivi luontotyyppien ja luon- • Vesisiippa Myotis daubentoni nonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta eli luontodi- • Viiksisiippa Myotis mystacinus rektiivi. Luetteloissa määritellään ne lajit, jotka kuuluvat • Isoviiksisiippa Myotis brandtii erityisesti suojeltuihin lajeihin ja joiden lisääntymis- ja • Korvayökkö Plecotus auritus levähdyspaikkojen hävittäminen on kiellettyä. • Isolepakko Nyctalus noctula • Pikkulepakko Pipistrellus nathusii Luontodirektiivin IVa luetteloon kuuluvat • Koivuhiiri Sicista betulina Tampereella esiintyvät/esiintyneet lajit: • Viitasammakko Rana arvalis • Liito-orava Pteromys volans • Kirjopapurikko Lopinga achine • Saukko Lutra lutra • Jättisukeltaja Dytiscus latissimus • Ilves Lynx lynx • Isolampisukeltaja Graphoderus bilineatus • Karhu Ursus arctos • Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis • Susi Canis lupus • Sirolampikorento Leucorrhinia albifrons 26 Luonnonsuojelu

Näistä lajeista kirjopapurikosta on viimeinen havainto Edellä mainituista kasvilajeista Tampereella ei enää kasva vuodelta 1955 (Teisko) ja susi lienee satunnainen harhai- horkkakatkero, ketonukki, luhtaorvokki ja sääskenvalkku. lija. Isolepakosta ja pikkulepakosta on havainto vuodelta Niemen alueella tavatut Imeläkurjenherne ja lehtonata 2006 ja kimolepakosta ainoat havainnot ovat 1800-lu- taas ovat luultavasti tuontiperäisiä, joten niiden esiin- vulta. Muiden lajien esiintyminen on pysyvämpää. tymillä ei ole samanlaista arvoa kuin luontaisilla. Sama Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti koskee metsä- ja rantalitukkaa, jotka ovat levinneet suojeltavaksi lajiksi sellainen eliölaji, jonka häviämisuhka myös kulttuuriympäristöihin (mahdollisesti eri rotu?). on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tär- Ainoa erityissuojelulajina kohdeltava kasvi on siten vain keän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen ketokatkero. Kalliosuomusammal ja kantokinnassammal on kielletty. Erityisesti suojeltavia lajeja on Tampereella on tavattu kasvupaikoillaan viimeksi 1960-luvulla. Sie- jonkin verran, vaikka osa niistä onkin jo hävinnyt: nistä ainakaan setrivahakasta ei ole tavattu 15 vuoteen kasvupaikallaan Pyynikillä. Palosirkan säilyminen ainoalla • Imeläkurjenherne Astragalus glycyphyllos paikallaan Teiskossa on epävarmaa. Viimeksi se tavattiin • Horkkakatkero Gentiana amarella sieltä 1999. • Ketokatkero Gentianella campestris • Ketonukki Androsace septentronalis Lajistoselvitykset • Lehtonata Festuca gigantea • Luhtaorvokki Viola uliginosa Muutamien eliöryhmien osalta Tampereen lajisto tun- • Metsälitukka Cardamine ﬂ exuosa netaan kohtalaisen hyvin. Näitä ovat erityisesti linnut ja • Rantalitukka Cardamine parviﬂ ora kasvit ja hyönteisryhmistä päiväperhoset. Huonommin • Sääskenvalkku Malaxis monophyllus tunnettuja ovat monet hyönteisryhmät sekä sammalet, • Kalliosuomusammal Radula lindenbergiana jäkälät ja sienet. Lepakoista ja liito-oravista on tehty • Kantokinnassammal Scapania apiculata selvityksiä maankäytön suunnittelun yhteydessä viime • Kolokärpänsammal Rhabdoweisia crispata vuosina erityisesti kantakaupungin alueelta. Osa nisä- • Nuijasarvisieni Xylaria polymorpha käslajistosta tunnetaan puutteellisesti. • Sysikieli Geoglossum atropupureum • Keltarihmakääpä Anomoporia albolutescens Kasvilajisto ja kasvillisuus • Heterusokas Entoloma rubrobasis • Setrivahakas Camarophyllus russocoriaceus Tampereen kasvilajistoa on tutkittu ja keräilty jo yli sadan • Palosirkka Psophus stridulus vuoden ajan. Tarkkaa selvitystä on kuitenkin tehty vasta • Ahdeyökkönen Athetis gluteosa 1980-luvulta alkaen, jolloin valmistui Aitolahti-Teiskon • Tummaverkkoperhonen Melitea diamina kasvillisuuskartoitus. Tampereen kantakaupungin kas- • Isonaamiokukkakärpänen Doros profuges villisuusselvitys käynnistettiin 1990-luvulla. Tutkimus jäi aikanaan kesken, mutta sitä on jatkettu myöhemmin edelleen. Työstä on tehty 70 %. Tarkoituksena on sel- vittää kasvillisuus ja kasvilajisto 500 m x 500 m ruutuina kantakaupungin alueelta. Ruutukartoituksen avulla voidaan laatia luotettavia lajikohtaisia levinneisyyskarttoja ja laskea eri lajeista yleisyysarvioita. Uhanalaista kasvilajistoa on seurattu jo 1980-luvun alusta lähtien. Vuonna 2005 aloitettiin uhanalaisten kasvilajien kasvupaikalla tarkka seuranta, jossa määritellään GPS-paikantimella kasvilajien tarkat kasvupaikat, lasketaan eri lajeista kukkivat ja versovat yksilöt sekä mitataan

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen kasvustojen laajuus. Eri kasvilajeille noudatetaan erilaista seurantarytmiä uhanalaisista ja paikallisesti merkittävistä lajeista laaditun luettelon mukaisesti. Uhanalaisimmasta lajista ketokatkerosta (Gentianel- la campestris) (uhanalaisluokituksessa EN, erittäin uhanalainen ja erityissuojelulaji) on tehty lähes vuosittaista versojen seurantaa ainoalla tämänhetkisellä kasvupaikallaan, Teiskon Jylhänperässä, Koivulan niityllä. Samalla on laskettu myös kahta muuta uhanalaista kasvia, ahonoi- Jokavuotisilla niittotalkoilla on kohennettu danlukkoa (Botrychium multiﬁ dum) ja ketonoidanlukkoa selvästi uhanalaisen ketokatkeron esiinty- (B. lunaria). Aluetta on myös niitetty talkoovoimin ja mää Pohjois-Teiskossa. Luonnonsuojelu 27

Taulukko 4. Eräiden ketokasvien versoja kukkamäärät (yhteistulos) Teiskon Jylhänperän vuosina 1994–2008 (laskennat Kaija Helle).

ketokatkero ketonoidanlukko ahonoidanlukko 1994 10 1995 8 2003 220 24 9 2004 246 33 7 2005 181* 61 9 2006 203 14 3 Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen 2007 570 8 7 2008 1097 8 7

* steriilejä versoja ei laskettu lainkaan, muissa tuloksissa ovat mukana myös steriilit. Hajuheinän esiintymät Myllypuron alueella ovat monenlaisten muutosten paineessa.

niiton tulos näkyykin selkeästi ketokatkeromäärän voi- korpisorsimo (Glyceria lithuanica), tummalahnaruoho makkaana nousuna. (Isoetes lacustris), vaalealahnaruoho (I. echinospora), Lisäksi vaarantuneita lajeja (VU) ovat Tampereelta nuottaruoho (Lobelia dortmanna), lietetatar (Persicaria ”uudelleen” löytynyt saunionoidanlukko (Botrychium foliosa), äimäruoho (Subularia aquatica) ja kaiheorvok- matricariifolium) (Aakkula), ahosilmäruoho (Euphrasia ki (Viola selkirkii). Osalla vastuulajeja on Tampereella rostkoviana) (Teisko, Iso-Murto), isovesirikko (Elatine vahva kanta, eikä niillä ole tarvetta erityisseurantaan. alsinastrum) (tällä hetkellä ei tiedossa olevia kasvupaik- Ahonoidanlukosta löydettiin vuonna 2004 vahva esiin- koja), hirvenkello (Campanula cervicaria) (Vuores) ja ti- tymä Tarastenjärveltä ja vuonna 2006 esiintymä rajattiin kankontti (Cypripedium calceolus) (Teisko), metsänemä tarkoin ja yksilöt (99 kpl) merkittiin maastoon vuosittain (Epipogium aphyllum) (Teisko, ei tavattu kasvupaikallaan tapahtuvaan seurantaa varten. muutamaan vuoteen), kirkiruoho (Gymnadenia conop- Luontodirektiivin suojelualueita edellyttäviä kasvila- sea) (Teisko 2 kasvupaikkaa), kynäjalava (Ulmus laevis), jeja on kolme: hajuheinä, tikankontti ja lietetatar. Näistä vuorijalava (U. glabra) ja röyhysara (Carex appropinqua- tikankontille on perustettu luonnonsuojelualue Teiskon ta) (Teiskon Koirajärvi ja Viitapohja). Silmälläpidettävien Viitapohjaan. Teiskon Kapeenlahden lietetattaren kasvu- luokassa (NT) ovat tylppähammaspoimulehti (Alchemil- paikka kuuluu Natura-ohjelmaan. la samuelssonii), ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), vankkasara (Carex riparia), paunikko (Crassula aquatica), Tikankontin menestymistä ainoalla kasvupaikallaan Vii- punakämmekkä (Dactylorrhiza incarnata), ketoneilikka tapohjassa on seurattu vuosittain. Viime vuosien tulok- (Dianthus deltoides), huhtakurjenpolvi (Geranium bohe- set ovat seuraavat: micum), ojakaali (Lythrum portula), lietetatar (Persicaria foliosa), kelta-apila (Trifolium aureum), musta-apila (Tri- • 2003 6 versoa/8 kukkaa folium spadiceum) ja hajuheinä (Cinna latifolia). • 2004 6 versoa/5 kukkaa Suomen vastuulajeja ovat lisäksi ahonoidanlukko • 2005 9 versoa/5 kukkaa (Botrychium multiﬁ dum), vaaleasara (Carex livida), ha- • 2006 11 versoa/5 kukkaa juheinä (Cinna latifolia), paunikko (Crassula aquatica), • 2007 10 versoa/9 kukkaa oikovesirikko (Elatine orthosperma), kolmihedevesirikko • 2008 13 versoa/9 kukkaa (E. triandra), ahosilmäruoho (Euphrasia rostkoviana),

Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on seurattava ja että lajin elinympäristö pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Vastuulajit ovat lajeja, jotka ovat kotoperäisiä Suomelle tai Pohjois-Euroopalle tai ovat lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on suppea ja kanta kaikkialla harva. Lisäksi vastuulajeja ovat ne lajit, joista vähintään 15-20 % koko Euroopan kannasta on Suomessa. 28 Luonnonsuojelu Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Olavi Kalkko Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen

Lehmien laidunnusta käytetään hyväksi niittyjen hoi- Pohjantikka kuuluu silmälläpidettäviin (NT) lintulajeihin, dossa. Tampereella on laidunnettu Iidesjärvellä. jonka viihtyminen vaatii vanhaa kuusikkoa.

Eläimet

Linnustosta on ajanmukaisia selvityksiä vain muutamia. Iidesjärven vesilinnustoa on inventoitu vuodesta 1971 alkaen ja se inventoitiin uudestaan v. 2006 (edellisen kerran v. 2001). Tulosten perusteella Iidesjärven linnusto on pysynyt kohtalaisen hyvin ennallaan verrattuna vuosiin 1997 ja 2001 ja lajivalikoima (16 lajia) oli monipuolisempi kuin v. 2001 (15 lajia) ja 1997 (13

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen lajia). Erityisesti vuoden 2006 tiedoissa pistää silmään rantakanojen (noki- ja lieju- sekä luhtakana, luhtahuitti) monilajisuus.

Taulukko 5. Iidesjärven pesimälinnusto vuosina 1997, 2001 ja 2006 (paria/reviiriä)

1997 2001 2006 Ympärille perustetusta luonnonsuojelu- Silkkiuikku 11 10 9 alueesta huolimatta tikankontin esiinty- mä Viitapohjassa on vaaravyöhykkeessä. Sinisorsa 20 24 22

Lapasorsa - 1 1

Kasvusto on pysynyt hyvin suppeana, mutta vuositu- Haapana 3 3 1 hannen vaihteen kukattomien vuosien jälkeen tehdyt Tavi 3 1 3 hoitotoimet saivat tikankontit uudestaan kukkimaan. Heinätavi 1 1 1

Punasotka 2 2 2 Sienet Tukkasotka 1 - -

Sienilajistoa seurataan vuosittain satunnaisilla retkeilyil- Telkkä 8 6 2 lä. Vuonna 2005 tehtiin selvitys Kaupin Soukonvuoren Luhtakana - - 1 kääpälajistosta. Alue on Tampereen ensimmäinen, missä Luhtahuitti - - 1

tehtiin systemaattinen kääpäselvitys. Alueelta tavattiin Nokikana 8 3 13 54 kääpälajia, joista uhanalaisluokitukseen kuuluvia oli Liejukana - 1 1 viherkarhikka Kavinia alboviridis (lähes uhanalainen, NT) ja ruostekääpä Phellinus ferrugineofuscus (NT). Tampe- Taivaanvuohi - 1 1 reella tavatuista erityissuojelulajeista keltarihmakääpä Naurulokki 475 370 455 on tavattu vain kerran Ruskon alueelta, nuijasarvisieni Ruokokerttunen 85 30 42

kasvanee edelleen Pättiniemenpuiston alueella (tosin Rytikerttunen 5 4 4 myöhäissyksyn tarkistus vuonna 2006 ei tuottanut tu- Pajusirkku 33 10 11 losta) ja heterusokas Aitolahdessa. Setrivahakkaasta ja Yhteensä 655 467 569 sysikielestä ei ole tuoreita havaintoja. Luonnonsuojelu 29

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Ari Kuusela Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen

Lepakot ovat tällä hetkellä kiivaan selvitystyön kohteena Liito-orava on söpö ja suojeltu. Tummaverkkoperhosen vahvin suomalai- kaavatyön pohjaksi. Kuvassa vesisiippa. nen kanta on Aitolahden-Teiskon alueella.

Myös Kaupin Soukonvuoreen perustettavan luon- pakko. Jälkimmäinen havaittiin vuonna 2006 Vuorek- nonsuojelualueen perusaineistoa varten tehtiin linnus- sen alueella. Se on meillä lähinnä muuttolepakko eikä toselvitys vuonna 2005. lisääntyne alueella. Pikkulepakko – myös muuttolepakko Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry jatkoi edel- – tavattiin Niemen alueella vuonna 2006, ja havainto on leen Iidesjärven itäpään risukoiden raivaamista. Työllä Pirkanmaan ensimmäinen. yritetään parantaa erityisesti vähentyneen vesi- ja ran- Kantakaupungin lisäksi lepakkoselvityksiä on teh- talinnuston elinmahdollisuuksia. Samoin siellä jatkettiin ty myös Aitolahden Sorilan alueelta ja Tarastenjärven rantaniittyjen laidunnusta nautakarjan avulla, joskin ke- osayleiskaava-alueelta kaavoituksen tarpeisiin. siksi 2006–2008 paikalle ei saatu karjaa. Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat liito-oravan Nisäkkäiden osalta tieto on edelleen vähäistä. Ai- tapaan tiukasti rauhoitettuja ja ne kuuluvat EU:n luonto- noastaan lepakoita ja liito-oravia on seurattu tarkemmin. direktiivin liitteen IVa lajeihin, joiden luonnossa havait- Ilves ja karhu esiintynevät säännöllisesti Teiskon alueella. tavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja Saukko esiintyy paitsi Teiskon, myös kantakaupungin heikentäminen on kielletty. alueella. Mm. Tammerkoskessa on saukko tavattu lähes Myös liito-orava kuuluu luontodirektiivin IVa mu- vuosittain. Koivuhiirikannan nykytilasta ei ole tehty min- kaisiin erityissuojeltuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja käänlaista selvitystä – siitä on vain yksittäishavaintoja. levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Vuonna 2005 tehtiin pienpetoseurantaa Iidesjärvellä kielletty. Lajin esiintymistä ja levinneisyyttä Tampe- ja Myllypuron alueella. Näillä alueilla seurattiin haitallis- reella on seurattu kohtalaisen pitkään. Seurantaa jat- ten pienpetojen, supikoiran ja minkin esiintymistä kan- ketaan edelleen ja esim. kantakaupungin alueelta on takaupungin alueella. Molempien kanta todettiin varsin tehty täsmällisempiä esiintymisselvityksiä maankäytön runsaaksi. Vuosina 2004–2006 pyydystettiin Iidesjärven suunnittelun pohjaksi. Yhdessä Tampereen yliopiston itäpään alueelta pienpetoja pois loukulla. Pyynnin tulok- tutkijaryhmän kanssa koottu ohjausryhmä on pohtinut sena on saatiin yhteensä 23 supikoiraa. liito-oravan ja kaavoituksen välistä suhdetta useissa ko- Tampereella on tehty lepakkoselvityksiä vuodesta kouksissa ja työpajoissa. Työ saatiin päätökseen vuonna 2002 lähtien, jolloin tehtiin kantakaupungin yleisselvi- 2007 ja jatkuu 2008–2009 seudullisena tarkasteluna. tys. Tutkimuksessa todettiin 18 ns. ”hot spot”-aluetta, Arvokkaita hyönteisalueita pyritään etsimään ja eli alueita, jotka lepakkojen lisääntymisen kannalta ovat tarkastamaan jatkuvasti. Uhanalaisen ja rauhoitetun merkityksellisiä. Kaikkein tärkeimmiksi alueiksi todettiin tummaverkkoperhosen kannan seurantaa on tehty lä- Tohloppi, Lentävänniemi ja Särkijärvi-Suolijärvi. Näissä hes vuosittain Aitolahti-Teiskon alueen niityillä ja vuon- kussakin todettiin kolme lepakkolajia. Myöhemmissä, na 2006 käynnistettiin myös metapopulaatiotutkimus, erilaisten kaavasuunnitelmien täsmäselvityksissä on jossa seurattiin merkittyjen yksilöiden liikkumista ja havaittu kuusi-seitsemän lepakkolajia, pohjanlepakko, reittejä eri niittyjen välillä. Metapopulaatiolla tarkoite- vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa (lajinmääritys on- taan osapopulaatioihin jakautunutta suurpopulaatiota, gelmallista), korvayökkö, pikkulepakko ja isolepakko. jonka säilyminen ja kasvu riippuvat osapopulaatioiden Suomen yleisin lepakko, pohjanlepakko, on myös sukupuuttoriskistä ja niiden uudelleen kolonisaatiosta. Tampereen yleisin lepakko. Arviolta 60 % kantakaupun- Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston tutkijat. gin lepakoista on pohjanlepakkoja. Vesi- ja viiksisiippoja Pirkanmaan ympäristökeskus on rajannut tummaverk- on 20 % ja loput muita lajeja (pääasiassa korvayökköjä). koperhosniittyjä luonnonsuojelualueiksi (ks. luonnon- Lepakoista harvinaisimmat olivat pikkulepakko ja isole- suojelualueet). 30 Luonnonsuojelu

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen

Merkittävä erityissuojelulaji on myös ahdeyökkönen, jonka elinvoimaisin esiintymä Suomessa lienee Järven- sivun ratapenkassa. Vuonna 2006 havaittiin paikalla seitsemän yksilöä kahdessa paikassa. Lajin esiintymispai- koille saatiin ympäristökeskuksen rauhoitus rajauspää- töksellä vuonna 2008. Isonaamiokukkakärpänen saatiin Aitolahden Pihkalanniityiltä vuonna 2000. Jätti- ja isolampisukeltajasta on myös havaintoja, eikä ainakaan jälkimmäinen ole erityisen harvinainen. Sama koskee kahta korentolajia, lummelampi- ja sirolampikorentoa. Vuonna 2005 tehtiin selvitys Kaupin Soukonvuoren hyönteisistä. Vuonna 2006 käytiin läpi Niemen alue, Vil- lilänsaari sekä Aakkulanharju. Niemen alueelta tavattiin kaksi tieteelle tuntematonta heinäkoilajia. Aakkulanhar- jun paahderinteiltä tavattiin muutamia valtakunnallisesti Palosirkka on uhanalaisimpia heinäsirkkojamme ja voi olla Tampereelta jo kadonnut. uhanalaisia lajeja, kuten pujokärsäkäs ja isoharmiokärsä- käs. Hyönteisten kohdalla on paljon lajeja ja lajiryhmiä, joiden tuntemus on puutteellista ja esiintymistiedot vajavaisia.

Muita lajeja

Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteen IVa ryh- mään, jonka levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittä- minen ja heikentäminen on kielletty. Viitasammakko on Tampereella varsin yleinen rehevissä lammikoissa ja järvissä, eikä tarkkaa kartoitusta sen esiintymisestä ole tehty.

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Lasse Kosonen Lähteet:

Ahdeyökkösellekin rajattiin oma rauhoitusalue Järvensivun rata- • Korte, K.&Kosonen, L. 2003: Tampereen arvokkaat luontokohteet. penkereeltä, jossa esiintymä lienee Suomen elinvoimaisin. Ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. • Kosonen, L. Kirjallinen tieto

Maankäytön suunnittelu 31

Maankäytön suunnittelu

pienenee. Voimassa oleva yksityiskohtaisempi kaava on yleispiirteisempää määräävämpi.

Maakuntakaava

Maakuntakaavalla ratkaistaan koko Pirkanmaata koskevat yleispiirteiset kysymykset kuten esimerkiksi tielinja- Kuva: Rakennusvalvonnan arkisto ukset. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2001 ja se vahvistettiin keväällä 2007. Maa- kuntakaava on laadittu kattamaan kaikki alue- ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta tärkeät osa-alueet, mm. rakentamisalueet, liikenne, energia-, vesi- ja jätehuolto, virkistys- ja suojelualueet, arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, pohjavesi- ja maa-aineskysymykset sekä niihin liittyvä ympäristövaikutusten arviointi. Koko- naisvaltainen alueidenkäyttösuunnitelma on tarpeelli- nen maakunnan yleisen kehittämistyön sekä yksityiskoh- taisemman suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamisek- si. Maakuntakaavoissa otetaan kantaa maakunnallisesti merkittäviin ympäristöasioihin mm. Pirkkalan lentoken- tän melualueen määrittämisellä.

Yleiskaava

Yleiskaava ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maan- Kaavahierarkia käyttöä sekä suoraan rakentamista haja-asutusalueilla esim. kylä- tai ranta-alueella. Yleiskaavan tarkoituksena Maankäytön suunnittelun eräinä keskeisimpiä tavoittei- on ohjata asemakaavoitusta. Yleiskaavassa määritellään ta on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön maankäyttö koko kaupungin tai kaupunginosan tasolla, luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuuri- esimerkiksi rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai sesti kestävän kehityksen edistäminen. Tavoitteena on pientaloalueina tai missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan myös luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on säilyttäminen sekä ympäristönsuojelu ja ympäristöhait- liikenneverkon rakenne. Myös julkisten ja kaupallisten tojen ehkäisyn edistäminen. palvelujen sijoittaminen on tärkeä osa yleiskaavan suun- Maankäytön suunnittelun keskeisin työkalu on kaa- nittelua. voitus, joka määrittelee, mihin tarkoitukseen maa-alueita Osayleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta tai käytetään ja mitä niille voidaan rakentaa. Kaavoitukses- ohjaa jotakin toimintoa, esim. rantarakentamista. Se sa on monia tasoja. Valtakunnallisista alueidenkäytön voi olla sisällöltään tarkempi kuin koko kuntaa koskeva tavoitteista vastaa ympäristöministeriö ja tavoitteiden yleiskaava. Tampereella on osayleiskaavoja laadittu mm. toteuttaminen esitetään maakuntakaavassa. Yksityiskoh- kantakaupungin alueelle asemakaavatyön ja liikenne- taisempi maankäytön suunnittelu eli yleis- ja asemakaa- suunnittelun pohjaksi ja Teiskon kylien alueille ohjaa- vat on kuntien vastuulla. maan kylien rakentamista. Ohjausvaikutukseen perustuen yksityiskohtaiset Yleiskaava voidaan laatia myös kuntien yhteisenä kaavat noudattavat ylemmänasteisten kaavojen pe- yleiskaavana ja sen hyväksymistä varten voidaan perus- riaatteita, mutta eivät kuitenkaan yksityiskohtaisesti taa erillinen toimielin. Tällainen on Vuoreksen osayleis- niissä osoitettuja aluerajoja. Kullakin kaavatasolla on kaava, joka on laadittu Tampereen ja Lempäälän yhteis- oma tehtävänsä ja siirryttäessä alemmalle kaavatasolle työnä kuntien raja-alueelle. suunnittelu tarkentuu samalla kun suunniteltava alue 32 Maankäytön suunnittelu

ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavalla määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus, kuten esimerkiksi rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti tontilla, rakennusten korkeus ja kerrosala sekä kohteesta riippuen jopa kattomuoto, räystäslinjan tarkka korkeusasema ja julkisivumateriaali. Ranta-asemakaavan ensisijainen tarkoitus on ohjata loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä kuten korttelei- den ja tonttien likimääräiset sijoitukset, rakennusoikeu- det ja käyttötarkoitukset sekä kulkuyhteydet alueella. Tampereella asemakaavoitetut alueet käsittävät lä- hes koko kantakaupungin alueen sekä lisäksi Kämmen- niemen ja Polson alueita pohjoiselta suuralueelta. Asemakaavassa merkitään selvitysten pohjalta tark- koja määräyksiä ja rajauksia ympäristökysymyksistä mm. pilaantuneiden maiden käsittelystä, pohjavesi-, radon-, arseeni- Natura-alueille rakentamisesta, liito-oravabio- toopin tai lepakkoalueen säilyttämisestä ja vahvistami- sesta, rakennus- ja rakennusosakohtaisesta melu- ja täri- näsuojauksesta, suojaviheralueista, perinnebiotooppien rajauksista jne. Kuva 10. Tampereen yleiskaavat 2008.

Yleiskaavatyö aloituspäätöksestä valmiiksi hyväksytyksi Yleiskaavan ja asemakaavan yleiskaavaksi kestää käytännössä useita vuosia. Ympäris- laatimismenettely -oppaat töministeriön selvityksen mukaan yleiskaavojen käsittely- ajan keskiarvo oli 1990-luvulla Suomessa 5–10 vuotta. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantami- Yleiskaava on voimassa asemakaava-alueella vain seksi lasten ja nuorten osallistumisen kehittämiseksi asemakaavan muuttamista koskevan ohjausvaikutuksen kaupunkisuunnittelussa on laadittu opetuspaketti kaa- osalta. Yleiskaava ohjaa rakentamista suoraan Aitolah- voituksesta. Opetuspaketin tavoitteena on lisätä kaikki- den ja Teiskon alueilla, joilla ei ole asemakaavaa Käm- en kuntalaisten ymmärtämystä ja tietoa vaikutusmah- menniemeä ja Polsoa lukuun ottamatta. dollisuuksista kaavoituksessa. Työryhmän toimesta on Tälläkin hetkellä Tampereella on valmisteilla kym- valmistui Yleiskaavoituksen ja Asemakaavoituksen laati- menkunta eri vaiheessa olevaa yleiskaavaa. mismenettely -oppaat. Yleiskaavataso on ehkä merkittävin väline ympä- ristökysymysten määrittelyssä. Yleiskaavoihin sisältyy hyvin monipuolisia vaikutusten arviointeja ja selvityksiä Esimerkkikaavoja mm. meluselvityksiä, hydrologisia selvityksiä, selvityksiä uhanalaisista lajeista, maa-ainesten otosta, pohjavesi- ja Ympäristö asettaa monen laatuisia ja tasoisia reunaeh- pintavesisuhteista, kulttuuriympäristöstä, viherympä- toja kaavasuunnittelulle. Toisinaan ne ovat ihmisen itse ristöistä jne. Yleiskaavoissa annetaan pääasiassa näihin aiheuttamia kuten esimerkiksi huono ilman laatu, melu liittyviä yleispiirteisiä, mutta joskus melko yksityiskoh- tai pilaantunut maaperä, joka ei sellaisenaan kelpaa taisiakin määräyksiä. suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Reunaehtoina ovat usein myös arvokkaat luonnon ominaisuudet ja histo- Asemakaava rialliset kohteet, joiden säilymisestä on huolehdittava. Seuraavassa on tarkasteltu kolmea eri tyyppistä kaavaa Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset juuri näistä lähtökohdista, ongelman tunnistamisesta ja alueet eri toimintoja varten sekä ohjata rakentamista selvittämisestä sekä ratkaisemisesta. Maankäytön suunnittelu 33

Myllypuron osayleiskaava

Myllypuron osayleiskaava-alue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Tampereen keskustasta länteen VT:n 3 varressa. Alue rajautuu lännessä Nokian kaupunkiin, pohjoisessa Ylöjärven kaupunkiin, etelässä Tampere-Pori rautatiehen, idässä Teollisuuskatuun ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Myllypuron puronvar- silehtoon. Myllypuron puronvarsilehto(a) on arvokkaimpia luon- nonalueita Tampereen kantakaupungin alueella. Alue kuuluu se- kä valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan että Natura-ohjelmaan ja on rauhoitettu myös luonnonsuojelulain nojalla. Alueen itärajalla sijaitsee Ikurin vanha kaatopaikka. Nokian ja Ylöjärven puolella suunnittelualueeseen rajautuvat osat ovat rakentamatto- mia. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4 km². Kaava-aluetta halkovaa valtatietä ollaan parhaillaan raken- tamassa moottoritieksi siihen kuuluvine liittymäjärjestelyineen. Osayleiskaavatyötä on tehty yhteistyössä naapurikaupunkien kanssa, koska alueelle muodostuu kuntarajat ylittävä Kolmen- kulman yritysalue. Myös luonnonsuhteet ovat edellyttäneet kuntarajat ylittävää yhteistyötä, koska Myllypuro valuma-alueineen ulottuu kaikkien kolmen kaupungin alueelle. Kaavan laatiminen edellytti poikkeuksellisen runsaslukuisten selvitysten tekemistä osayleiskaavan vaikutusten arvioimiseksi alueen luonnonolosuhteisiin. Selvitykset painottuivat Natura-alueen arvojen säilyttämiseen. Tehokas rakentaminen Myllypuron valuma-alueella muuttaisi veden laatua ja virtaamavaihteluita, joilla mitä todennäköisimmin olisi haitallisia vaikutuksia Natura- alueen suojelun perusteille. Myllypuro laskee Vihnusjärveen, josta Nokian kaupunki ottaa talousveden raakavettä. Arvokkaiden luontokohteiden selvittämiseksi, haitallisten vaikutusten arvioimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi tehtiin lukuisia selvityksiä: Ympäristöselvityksessä ajanmukaistettiin aiemmin tehty ym- päristöselvitys, selvitettiin arvokkaat luontokohteet sekä Myllypu- ron valuma-alueen käyttörajoitteet siten, ettei maankäyttö aiheut- Kuva 11. Myllypuron osayleiskaava. taisi oleellisia muutoksia Myllypuron Natura-alueelle. Vihnusjärven valuma-alueen hydrologisen selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa maankäytön suunnitteluun niin, ettei tuleva maankäyttö ja rakentaminen vaaranna tai oleellisesti muuta Myl- lypuron Natura-alueen biotooppeja. Myllypuron Natura-alueen distuvat riskit ja määrittää toimenpiteet riskien vähentämiseksi. ohella on tarkasteltu rakentamisen vaikutuksia Vihnusjärveen. Myllypuroon kohdistuvat riskit koskevat myös Vihnusjärveä. Teol- Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys – lisä- lisuusalueen riskienarvioinnin lisäksi tarkasteltiin Ikurin käytöstä selvitykset on jatkoa Vihnusjärven valuma-alueen hydrologiselle poistetun kaatopaikan aiheuttamaa riskiä. selvitykselle. Lisäselvityksillä tarkennettiin hulevesimenetelmien Ikurin vanhan kaatopaikan ympäristöriskinarvioinnin lähtö- mitoitusta ja sijoittamista sekä arvioitiin tulvavaikutuksia kasvilli- kohtana oli, että Ikurin vanhalta kaatopaikalta kulkeutuu toden- suuteen ja eliöstöön sekä Natura-alueen suojeluarvoihin kohdis- näköisesti suotovesiä läheiseen Myllypuroon, joka laskee edelleen tuvia vaikutuksia. Vihnusjärveen. Arvioinnissa tutkittiin Ikurin kaatopaikan osuutta Virtausmallilla selvitettiin uoman vedenkorkeuksia tietyissä Myllypuron ja muun ympäristön kuormittajana. virtaamatilanteissa ja määritettiin tulva-aikoina veden alle jäävät Natura 2000-vaikutusarviossa selvitettiin ne vaikutukset, joi- maa-alueet. ta suunniteltavilla kaavahankkeilla ja muilla alueen hankkeilla on Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelmassa sel- Myllypuron Natura 2000-alueeseen sekä arvioitiin mahdollisten vitettiin vesi- ja jätevesiverkostojen linjausten ja alustava mitoitus, haitallisten vaikutusten merkittävyyttä. Arvion perusteella todet- sekä laadittiin hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesisuunni- tiin, että hankkeen ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi telmaa täydennettiin virtausmallinnuksen päivityksellä. heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Myllypuron Virtausmallinnuksen päivityksen tarkoituksena oli saattaa alue on otettu osaksi Natura-suojeluverkostoa. Haitallisia vaiku- ajan tasalle Myllypurosta aiemmin tehdyt mallitarkastelut käyttä- tuksia ehkäisevien ja lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen mällä uusia maankäytön suunnitelmia sekä hulevesien hallintaa on selvityksissä todettu tärkeäksi. koskevia suunnitelmia. Virtausmallin laskentatulosten perusteella Kaavatyötä tehtiin rinnan ympäristöselvitysten kanssa. Hule- voitiin todeta, että tulevasta maankäytöstä aiheutuva virtaama- vesien määrällinen ja laadullinen hallinta ja vaikutukset Natura- lisäys Myllypuron uomaan edellyttää osavaluma-aluekohtaisia alueeseen olivat avainkysymyksiä osayleiskaavan etenemiselle. hulevesien hallintatoimenpiteitä ja että suunnitelluilla hallintatoi- Hajuheinä on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa milla (kosteikot ja lammikot) voidaan Myllypuroon tulevaa virta- suojelua vaativaksi kasvilajiksi ja Suomella on merkittävä vastuu maa vähentää ja virtaamahuippuja tasata siten, että merkittäviä sen säilyttämisestä. Hajuheinäesiintymien ympärille merkityt suo- muutoksia ei nykytilanteeseen verrattuna esiinny. javyöhykkeet ylläpitävät hajuheinän vaatimaa pienilmastoa ja kos- Myllypuron riskikartoituksen tarkoituksena oli tunnistaa mer- teustasapainoa, joten suojavyöhykkeellä olevan puuston ja muun kittävimmät teollisuusalueen Myllypuron vesiekosysteemiin koh- kasvillisuuden luonnontilaisuuden turvaaminen on tärkeää. Myös 34 Maankäytön suunnittelu

muut luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat kohteet on pyritty säi- kaavailtu työpaikka-alue yhdessä Nokian puolelle suunniteltujen lyttämään yhtenäisinä rakentamisen ulkopuolella. Paikallisesti työpaikka-alueiden kanssa muodostavat rakentuessaan merkit- merkittäviä yksittäisiä luontokohteita kuitenkin menetetään. tävän työssäkäyntialueen. Myllypuron osayleiskaavan mukaisen Rakentaminen muuttaa rakentamattomien alueiden laajuut- maankäytön toteutumisen on arvioitu luovan 4000 uutta työpaik- ta ja yhtenäisyyttä. Merkittävimpänä yhtenäisenä rakentamatto- kaa. mana luonnonalueena säilyy Leppioja ympäristöineen. Leppioja toimii luontaisena ekologisena yhteytenä, joka ylläpitää ekologista vuorovaikutusta. Leppiojan varteen on esitetty laajoille virkistys- Kalevanrinteen asemakaava alueille johtava ulkoilureitti, joka mahdollistaa myös seudullisten virkistysyhteyksien jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuudet jat- Kalevanrinne sijaitsee keskustan tuntumassa Sammonkadun ja kossa. Kalevanharjun välisellä alueella Kalevanharjun pohjoisrinteen Hulevesien hallintatoimenpiteiden (kosteikot ja lammikot) to- alareunassa. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa maan- teuttamisen myötä uuden maankäytön vaikutukset Myllypuroon käytössä tapahtuvien muutospaineiden vuoksi. Osalle tästä alu- ja Vihnusjärveen jäävät vähäisiksi. eesta on laadittu jo uusi asemakaava. Nykyisin teollisuus-, liike- Nokian Kaakkurijärvien Natura-alueelle aiheutuvat melu- ja ja työpaikkatoimintaan painottunutta aluetta haluttiin muuttaa muut häiriövaikutukset kohdistuvat Natura-alueella esiintyviin asuntopainotteiseksi, jolloin pienyritysten alue muutettaisiin hy- lintudirektiivin liitteen I lajeihin, erityisesti häiriöherkkään kaak- vien palveluiden tuntumassa olevaksi asuntoalueeksi. Kaupun- kuriin. Haitallisia vaikutuksia ehkäistään ja lievennetään mm. kirakenteen tiivistäminen tuo asuinrakennuksia yhä lähemmäs ajoittamalla räjäytystyöt syksyyn ja talveen sekä melusuojauksin. melu- ja päästölähteitä. Haasteena oli rauhallisen asuinympäris- Juhansuon itäpuolella sijaitseva jalopuumetsikkö täyttää tön luominen vilkkaasti liikennöityyn ympäristöön. luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerit ja se on osoi- Suunnittelun yhteydessä ratkaistavaksi tuli ympäristöön liit- tettu suojavyöhykkeineen suojeltavaksi. tyviä ongelmia ja häiriötekijöitä. Melua aiheuttaa ympäröivien Myllypuron osayleiskaava mahdollistaa osaltaan kuntien rajat katujen ajoneuvoliikenne. Lisäksi suunnittelualueeseen rajoittuu ylittävän Kolmenkulman yritysalueen toteuttamisen. Myllypuroon kadun toisella puolella sijaitseva leipomo sekä varaston lastauslai-

Kuva 12. Kalevanrinteen asemakaava, havainnekuva. Maankäytön suunnittelu 35

turi, jotka voivat aiheuttaa melua. Leipomotoiminnasta melua syntyy myös yöaikaan. Toimintojen aiheuttama melu ja me- • maastonmuotojen kannalta rakentamiseen soveltumatto- luntorjuntaratkaisut selvitettiin melumallilaskennoilla ja eril- mien alueiden rajaaminen lisillä melumittauksilla. Sisäpihalla sijaitsevalla piha-alueilla • ennakoitua laajemman muinaismuistolain alaisen juoksu- melutaso alitti 55 dB:n ohjearvorajan päivällä ja suurimmas- hautaverkoston ja niihin liittyvän tykkitien säilyttäminen sa osassa piha-alueita 45 dB:n ohjearvorajan yöllä. Oleske- • arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen lu- ja leikkialueet sijoitettiin ohjearvot alittaville alueille ja niitä • alueen käyttäjien virkistysmahdollisuuksien säilyttäminen voitiin suojata melulta rakennusten sijoittelulla. Melumallin- ja kehittäminen nuksen avulla tarkistettiin myös seinärakenteiden vaadittava • alueen sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle ääneneristävyys ja sisämelun ohjearvojen alittuminen. pohjavesialueelle Ilman laatu alueella ei poikkea yleisestä tilanteesta, mut- • alueen sijoittuminen välittömästi Myllypuron Natura-alu- ta koska alueella toimii leipomo, pidettiin tarpeellisena selvit- een itäpuolelle tää, aiheuttaako se hajuhaittoja ympäristöönsä. Sitä varten • alueella muodostuvien hulevesien haitallisten vaikutusten tehtiin hajuarviointi, jossa todettiin paistohajun olevani ha- ehkäiseminen pohjaveden suojelun, Myllypuron Natura- vaittavissa tuulen alapuolella. Pisimmillään se kantautui n. alueen ja Vihnusjärven veden laadun kannalta 300 m:n päähän leipomosta. Hajuarvion mukaan haju oli voi- • autoja junaliikenteen ja teollisuuden aiheuttaman melun makkaimmillaan selvä, mutta ei häiritsevä. Jotkut kuvailivat torjuminen paistohajua miellyttäväksi. • rautatien ja sen pohjoispuolisen teollisuuden mahdollis- Alueella ei ole liikenteen lisäksi erityisiä tärinää aiheut- ten kemikaalionnettomuuksien aiheuttaman vaaran otta- tavia toimintoja. minen huomioon Alueen toiminnalliseen historiaan liittyen oli lisäksi toden- • rautatien aiheuttama tärinä. näköistä, että maaperään oli joutunut haitta-aineita. Alueella tehtiinkin myös maaperän haitta-ainetutkimus Asemakaavoituksen yhteydessä reunaehdot ratkaistiin, kun ja selvitettiin, onko alueen maaperässä polttoaineperäisiä rakentamiseen soveltumattomat jyrkät rinnealueet rajattiin öljyhiilivetyjä, liuottimia, PCB:tä tai raskasmetalleja. Tutki- pois. Juoksuhautojen yhteyteen osana historiapuistoa mer- musalueella havaittiin mahdollisesti pesuaineista peräisin kittiin polkuverkostoa liikkumisen ohjautumiseksi pois ar- olevia alifaattisia hiilivetyjä, PCB:tä ja pintamaassa muovia ja vokkailta luontoalueilta. Vanha tykkitie ja ennen ensimäistä tiiltä sisältävää rakennusjätettä. Öljyhiilivetyjä ei havaittu. Ha- maailmansotaa rakennettuun linnoitusjärjestelmään kuulu- vaittujen haitta-aineiden todettiin edellyttävän kunnostustoi- vat juoksuhaudat suojattiin merkitsemällä ne rauhoitetuiksi menpiteitä, koska aluetta tullaan käyttämään asuinkäytössä. kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja muodostamalla alueelle Haitta-aineet on sittemmin poistettu tai tullaan poistamaan eräänlainen historiapuisto. Myös osa Kalkunvuorenpuis- rakennusten purkutöiden yhteydessä ja korvataan puhtailla tosta, jossa on muinaismuistolain mukaisesti suojeltavia mailla. linnoitusrakenteita, merkittiin virkistysalueeksi erityisellä Korkea radonpitoisuus kattoi noin puolet koko suunnitte- kaavamerkinnällä. Vanhaa puustoa merkittiin säilytettäväk- lualueesta. Radon on huomioitava koko Tampereen alueella si, mm. 15 kookasta mäntyä. Alueen pinta-alasta likimain tapahtuvassa uudisrakentamisessa ja kaikkien niin pien- kuin puolet on varattiin virkistyskäyttöön. Vanhat isot polut, kevy- kerrostalojenkin alapohjarakenteissa on käytettävä radontur- enliikenteen väylät, kivetty vanha tykkitie varattiin jalankulul- vallisia ratkaisuja. Erityisen tärkeää radonin torjunnassa on le ja pyöräilylle. Merkittävin osa virkistysalueista säilytettiin alapohjarakenteiden tiiviys. Radonin asettamat vaatimukset luonnonmukaisina. otettiin huomioon kaavamääräyksissä. Radonsuojaus huomi- Hulevesiä varten suunniteltiin käsittelyjärjestelmät viivy- oidaan myös normaalissa rakennuslupamenettelyssä. tysaltaineen. Osan alueesta kuuluminen pohjavesialueeseen Kaava tuo tullessaan keskustan tuntumaan kerrosalaa ja toisaalta Myllypuron Natura-alueen ja Vihnusjärven vaiku- liikerakennuksille, talousrakennuksille sekä asuinrakenta- tuspiiriin on otettiin huomioon käsittelyratkaisuja tehtäessä. miselle ikäihmisiä ja opiskelijoita varten, arviolta 550 asuk- Rakentamista ja maanmuokkausta ohjattiin rakentamistapa- kaalle. ohjeilla. Vesitaloutta tarkasteltiin Myllypuron Natura-alueen vaikutusten kannalta. Ottamalla huomioon vedenjakajat, valuma-alueet, pohjavesiolosuhteet ja hulevedet päästiin Kalkunvuoren asemakaava alueella pääosin vesitalouden luonnonmukaiseen sääte- lyyn. Osa alueesta kuuluu pohjavesialueeseen ja siksi osalle Kalkunvuoren asuntoalue on merkittävin 2000-luvulla Länsi- kortteleita annettiin pohjaveden suojelua koskevia erityisiä Tampereelle suunniteltu asuinalue. Se sijoittuu Kalkunvuo- määräyksiä. renkadun varteen Porinradan, Kalkun kehätien, Mustavuo- Teollisuus- ja liikennemelun leviämistä asuinalueille sel- ren ja Teerivuoren väliselle alueelle. Tavoitteena oli laatia alu- vitettiin melutarkasteluin ja varmistettiin, että oleskelupiha- eelle asemakaava omakoti-, pien- ja kerrostaloja sekä laajoja alueet ovat liikenne- ja teollisuusmelulta suojatut. Teollisuu- virkistysalueita varten. Asemakaavoituksen pohjaksi laadittiin den ja radan sekä asutuksen väliin jätettiin suojavyöhyke. seikkaperäinen yleissuunnitelma. Alueen pinta-ala on noin Junaliikenteen aiheuttaman tärinän todettiin kosketta- 76 hehtaaria ja se on säilynyt suurelta osin rakentamatto- van pohjoisimpia, radan läheisyydessä sijaitseva rakennuk- mana metsätalous- ja virkistysalueena. Alueella voimassa sia, vaikkakaan vauriot niissä eivät ole todennäköisiä. olleeseen asemakaavaan verrattuna asemakaavoitettu tont- Kalkunvuori tarjoaa kodin noin 1200 asukkaalle luon- timaa lisääntyi vain noin 10%. Asemakaavoitus toteutettiin nonläheisessä ympäristössä. kahdessa osassa. Jo yleissuunnitelmavaiheessa tehtiin perusteellisia sel- vityksiä suunnitteluun vaikuttavista reunaehdoista. Ne tar- kentuivat ja arvottuivat asemakaavan laatimisen yhteydessä, kuten: 36 Maankäytön suunnittelu

Kuva 13. Kalkunvuoren asemakaava, havainnekuva.

Lähteet:

• Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Myllypuron osayleiskaavaehdotus, 18.10.2007. http://www.tampere.fi /ytoteto/ kartta/map.php (21.11.2008). • Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Kalevanrinteen asemakaava, 15.8.2007. http://www.tampere.fi /ytoteto/kartta/ map.php (21.11.2008). • Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Kalkunvuoren asemakaava, 31.3.2004 ja 16.3.2005. http://www.tampere.fi / ytoteto/kartta/map.php (21.11.2008). • http://www.pirkanmaa.fi /suomi/maakaava/laadinta/index.htm (11.10.2008). • http://www.tampere.fi /kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/ kaavoitustietoa/index.html (11.10.2008). Liikenne 37

Liikenne

joista 95 000 Tampereen kaupunkialueella. Kaupun- kiliikenteestä vastaa TKL ja seutuliikenteestä yksityiset liikenteenharjoittajat. Tampereella on toimiva joukkoliikennejärjestelmä, jota on viime vuosina pyritty entisestään kehittämään. Tampereen kau pungin liikennelaitoksen kokonaisme- noista katetaan osa verovaroista maksettuna konsernitu- kena. Vuonna 2005 konsernituen osuus kaikista tuloista oli 20,7 %. Samana vuonna liikennelaitoksen linja-au- toilla tehtiin reilut 24 miljoonaa matkaa ja ajokilometrejä

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen kertyi 10 300 000. Tampereen seudun asukkaat tekevät arkipäivisin keskimäärin 3,4 matkaa, joista noin 58 % henkilöau- tolla. Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on noin 12 % ja kävellen tai pyöräillen tehtävien matkojen 27 %. Vielä 1970-luvun alussa henkilöauton osuus kaikista tehdyistä matkoista oli noin 20 %. Kulkutapojen käytös- Kaupunkiliikenteen muutokset sä on huomattavia alueellisia eroja – joukkoliikenteen osuus on suurin keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Liikkuminen kaupunkiseudulla on muuttunut henkilö- Liikennemäärät seudun päätie- ja katuverkolla ovat autovaltaisemmaksi. Vielä 1970-luvulta 1980-luvun al- kasvaneet huomattavasti kuluneen kymmenen vuoden kuun asti Tampereen liikennelaitoksen matkustajamää- aikana. Eniten liikennemäärät ovat kasvaneet Ranta- rät olivat kasvussa. 1980-luvun puolivälistä eteenpäin väylällä, Kuljun moottoritiellä sekä itäisellä ja läntisellä alkoi laskusuhdanne ja 2000-luvulle tullessa matkusta- ohikulkutiellä. Liikenteen sujuvuustutkimuksen mukaan jamäärät olivat pienentyneet lähes 40 % 1990-luvun iltaruuhkan pituus Tampereen seudulla on noin 2 tuntia tilanteesta. Ainoastaan lama vuosien 1992–1995 välillä ja aamuruuhkan noin 45 minuuttia. Ruuhkat sijoittuvat hidasti laskua. Tampereen seutukunta-alueella tehdään pääosin Rantaväylälle, läntiselle ohikulkutielle ja Kunto- päivittäin keskimäärin 120 000 joukkoliikennematkaa, kadun ympäristöön.

matkojax1000

60000

50000

40000

30000

20000

10000

0 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 14 . Joukkoliikenteen(TKL) matkamäärät vaihtoineen Tampereella vuosina 1986–2007. 38 Liikenne

Tampereen kaupungissa oli vuonna 31.12.2007 yh- Keskustan liikenneosayleiskaava teensä 98 512 rekisteröityä autoa, joista henki lö au to jen osuus oli 88 223. Autojen määrä on kasvanut tasaisesti Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan liikenneosayleis- lukuun ottamatta 1990-luvun puoliväliä, jolloin määrä kaavan tammikuussa 2006 ja kaava sai lainvoiman saman la man vaiku tuk ses ta kääntyi tilapäisesti lie vään laskuun. vuoden maaliskuussa. Liikenneosayleiskaava mahdollis- Asukasta kohden las kettujen henkilö autojen määrä taa isot liikennehankkeet eli pikaraitiotien, Rantaväylän vuonna 1990 oli 371 tuhatta asukasta koh den ja 380 tunnelin eli niin sanotun Tampellan pitkän tunnelin sekä vuonna 2000. Vuonna 2007 luku oli 424. Koko maan Ratapihankadun rakentamisen Kekkosentiehen saakka. vastaava keskiarvo oli 482. Liikenneosayleiskaavan yleistavoitteita ovat liiketoimin-

autoja 120000

100000

80000

60000

40000

20000

Muut autot 0 Henkilöautot 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 15. Autojen määrän kehitys Tampereella vuosina 1983–2007.

autoa/1000 asukas

450

400

350

300

250

200

150

100

0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 16 . Henkilöautojen määrän kehitys tuhatta asukasta kohti vuosina 1983–2007. Liikenne 39

Kuva 17. Vuoden 2002 liikennemäärät keskustassa Nykytilanteen (2002) liikennemäärät keskustassa (ajon./ ja ennuste vuodelle 2020 (ajon/vrk) (Keskustan liikenneosayleiskaava)

Ennustetut liikennemäärät keskustassa vuonne 2020 (ajon./vrk)

nan tukeminen keskustassa, keskustan vetovoiman ja tie ja Kalevan puistokatu. Mitä lähemmäs ydinkeskustaa viihtyvyyden lisääminen, liikenteen ympäristöhaittojen tullaan, sitä enemmän pyöräilyväylissä on puutteita ja vähentäminen, turvallisuuden parantaminen ja varautu- epäjatkuvuutta. Reittejä ei ole saatu rakennettua koko- minen kaupunkiseudun väestönkasvuun. naisuutena, vaan ne rakentuvat pala palalta. Kevyen lii- Ydinkeskustan katuverkkoon ei yleiskaavassa esite- kenteen yhteyksien parantamisella pyritään kehittämään tä merkittäviä muutoksia. Kävelypainotteisella kadulla nykyisten pyöräilijöiden olosuhteita ja vaikuttamaan kul- voidaan löytää hyvä ja toimiva kompromissi ajoneuvo- kumuotojakaumaan jolloin osa henkilöautoilijoista voi liikenteen ja jalankulkuliikenteen kesken. Polkupyörä- siirtyä joko pyöräilijäksi tai jalankulkijaksi. Tätä kautta liikenteelle on esitetty kattava verkosto, jossa pyörälii- saadaan ajoneuvoruuhkia pienemmäksi ja sujuvampaa kenne enimmäkseen erotetaan sekä jalankulkijoista että ajoneuvoliikennettä niille, joiden on käytettävä keskus- moottoriajoneuvoliikenteestä. tassa omaa autoa. Pyöräilyn merkitys kulkumuotona keskustassa on Tampereen kaupunki toteutti kesällä 2008 Hä- selvästi pienempi kuin jalankulun. Pyöräverkko keskus- meenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla pyörätiekokeilun, tan reuna-alueella on tällä hetkellä melko kattava. Pää- jossa kokeiltiin maalatuin viivoin jalankulusta erotetun reittejä ovat muun muassa Paasikiven-Kekkosentie, reitti yksisuuntaisen pyörätien toimivuutta. Pyöräilijöiden Pirkankatu – Koulukatu – Tampereen valtatie, Kalevan- mielestä Hämeenkadun pyörätiekokeilu on helpottanut 40 Liikenne

liikkumista aiempaan yhdistettyyn kevyen liikenteen perustuu vaiheittain etenevään kehittämiseen. Ensim- väylään verrattuna. Pääasiassa jalan, bussilla tai autolla mäisessä vaiheessa seudun bussiliikennettä kehitettäisiin liikkuvien mielipiteet jakautuvat kahtia. Heistä puolet voimakkaasti. Seuraavassa vaiheessa aloitettaisiin katu- pitää erillistä pyörätietä aiempaa parempana ja toinen raitiotieverkoston rakentaminen. Samalla kehitettäisiin puoli huonompana tai edelleen ongelmallisena. Kokei- lähijunaliikennettä. Joukkoliikennejärjestelmien vertailua luun myönteisesti suhtautuvat pitävät sitä kehityksenä seuraa varsinaisen liikenne-järjestelmäsuunnitelman laa- oikeaan suuntaan, vaikka toteutustapaan ei kaikilta osin dinta, jota tehdään vuosina 2008–2009. ollakaan tyytyväisiä. Tampereen seudulle on osana liikennejärjestelmä- Kokeilussa kävi selville, että pyöräilyn sujuvuus on työtä laadittu liikenne-ennuste vuodelle 2030 (TALLI parantunut ja pyöräilynopeudet ovat nousseet. Kolman- 2005). Tampereen seudun liikennemalli kuvaa seudun nes jalankulkijoista kokee voivansa liikkua omassa rau- asukkaiden matkustuskäyttäytymistä nykytilanteessa ja hassa, kolmanneksen mielestä jalankulkijoiden ja pyöräi- ennustevuonna 2030. Sen mukaan liikenteen määrän lijöiden konfl iktitilanteet eivät ole vähentyneet. Puolet ennakoidaan Tampereen seudulla kasvavan huomat- pyöräilijöistä kokee konfl iktitilanteiden vähentyneen. tavasti. Kasvu kohdistuu pääosin henkilöautoliikentee- Käytännön toteutukseen liittyviä ongelmia tuli esiin ku- seen, jonka määrän on ennakoitu vuosina 2006–2030 ten bussiin nouseminen ja bussista poistuminen pysäk- kasvavan noin kolmanneksen. Liikenne-ennusteen tu- kien kohdalla, väärään suuntaan pyöräilijät sekä terassit. losten mukaan henkilöautoilun kilometrit seudun si- Kaikki käyttäjäryhmät karsisivatkin Hämeenkadulta mai- säisillä matkoilla kasvavat noin 34 % nykytilanteeseen nokset, valtaosa jalankulkijoista ja pyöräilijöistä poistaisi verrattuna. Tampereen seudulla tehdään nykyisin noin pysäköintipaikat ja yksityisautoilun. Toiset pitävät pysä- 580 000 henkilöautomatkaa ja vuonna 2030 matkojen köintipaikkoja ja yksityisautoilua terasseja ja pyöräilyä päivittäisen määrän on arvioitu olevan noin 760 000. tärkeämpinä. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden enemmistö Ennusteessa liikenne kasvaa eniten Kuljun moottoritiel- muuttaisi Hämeenkadun joukkoliikennekaduksi. lä, läntisellä ja itäisellä kehätiellä sekä Jyväskylän moot- toritiellä. Liikenteen kasvu painottuu kaupunkiseudun itäisiin osiin. Tampereen seudun Tie- ja katuverkon merkittävimpiä ennen vuotta liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025 2030 toteutuvaksi oletettuja hankkeita on nyt jo val- mistunut Tampereen läntinen kehätie Lakalaivasta Tampereen kaupunkiseudun kasvu ja samanaikaisesti Ylöjärvelle, Tampellan tunneli, Vt 9:n toteuttaminen vireillä olevat suuret liikenne- ja maankäyttöhankkeet moottoritieyhteytenä välillä Alasjärvi – Suinula, vt12:n tekivät Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunni- parantaminen moottoritieyhteydeksi välillä Alasjärvi – telman (TASE 2010) uusimisen ajankohtaiseksi. Liiken- Huutijärvi sekä Ruskontien jatkoyhteys maantieluokan nejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen tarkoituksena tienä Hervannasta Kangasalan Lentolaan. Ennustevuo- on tuottaa yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan kauden 2030 tie- ja katuverkko sisältää lisäksi mm. Rata- punkiseudun liikennejärjestelmää tulisi kehittää. Työssä pihankadun sekä lukuisia pienempiä liikenneverkkoon ovat mukana Tampereen seudun kunnat yhteistyössä liittyviä kehittämishankkeita. Tiehallinnon, Pirkanmaan liiton, liikenne ja viestintämi- nisteriön, Ratahallintokeskuksen sekä aluekeskusohjel- man kanssa. TASE 2025 -työn ensimmäisenä vaiheena on laadittu seudullinen liikennepoliittinen ohjelma. Tä- Lähteet: män vaiheen kanssa samanaikaisesti on päivitetty kaupunkiseudun liikennemalli (TALLI). • Ajoneuvohallintokeskus: http://www.ake.fi /AKE/Tilastot/ (10.10.2008). Osana kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni- • Keskustan liikenneosayleiskaava:http://www.tampere.fi /ytoteto/ telman laadintaa tehtiin Tampereen kaupunkiseudun liikenne/index.htm (10.10.2008). • Tampereen seudun liikennepoliittinen ohjelma: http://www. joukkoliikennevaihtoehtojen vertailu. Vertailussa olleet tase2025.fi /julkaisut/liikennepoliittinen_ohjelma.pdf (10.10.2008). perusvaihtoehdot olivat bussiliikenteeseen perustuva • Tampereen kaupungin tilastot: http://www.tampere.fi /talous/ tilastotjakatsaukset/index.html (10.10.2008). järjestelmä, rataverkkoa hyödyntävä pikaraitiotie, lähi- • Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimintakertomukset vv. junaliikenteeseen perustuva vaihtoehto ja katuverkossa 1974-2007: http://www.tampere.fi /tkl/julkaisut.html (10.10.2008). • Tampereen kaupunki. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun kulkeva raitiotie. Vaihtoehtoja tarkasteltiin sekä itsenäisi- pyörätiekokeilu. Ramboll 2008. http://www.tampere.fi /liikenne/ nä ratkaisuina että mahdollisesti rinnakkain toteutettavi- kevytliikenne/index.html (10.10.2008). na järjestelminä. Myös vaihtoehtojen vaikutuksia arvioi- • TASE 2025: http://www.tase2025.fi , http://www.tase2025.fi / julkaisut/TASEnykytilaraportti.pdf (10.10.2008). tiin. Perusvaihtoehtojen vertailun tuloksien perusteella • TALLI 2005: http://www.tut.fi /liku/talli2005/ (10.10.2008). konsulttiryhmä on päätynyt suosittelemaan seudulle eri joukkoliikennemuotoja yhdistelevää järjestelmää, joka Energian tuotanto 41

Energian tuotanto

% polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyö- dynnettyä sähkönä ja lämpönä. Tällöin polttoaineen hyötysuhde on korkea ja ominaispäästöt pienemmät. Tuotettaessa sähkö ja lämpö erillisissä voimalaitoksissa polttoaineen tarve on puolitoistakertainen yhteistuotantoon verrattuna. Suurissa, tehokkaissa yksikössä myös ympäristöpäästöt hallitaan kiinteistökohtaisia kattilalai- toksia paremmin. Tampereen kaupungin Sähkölaitos tuotti vuonna 2007 sähköä yhteensä 1 607 GWh. Tampellan, Finlayso-

Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen nin ja Keskiputouksen vesivoimalaitosten osuus sähkö- laitoksen sähköntuotannosta oli vuonna 2005 noin 4 % (64 GWh), vuonna 2006 alle 3 % (48 GWh) ja vuonna 2007 3,4 % (56 GWh). Sähkölaitos hankkii päästötöntä sähköä myös Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitokselta, jossa jätteestä syntyvä metaani kerätään talteen ja hyö- dynnetään sähkön tuotannossa. Samoin osa sähkönhan- kinnasta katetaan Hyötytuuli Oy:n tuulisähköllä. Vuonna 1998 perustettu yhtiö on Suomen suurin tuulivoiman tuottaja, yhteisteholtaan 21 MW. Hyötytuuli Oy:n omis- Lielahden voimalaitos. tavat yhdeksän suuren suomalaisen kaupungin energia- yhtiöt. Vuonna 2007 sähkölaitoksen tuulisähkön hankin- Energiantuotantolaitokset ta nousi uuteen ennätykseensä 56,8 GWh. Kolme neljästä tamperelaisesta asuu nykyisin kau- Tampereen Sähkölaitoksen tuottamasta energiasta kolämmitetyssä asunnossa. Naistenlahden ja Lielahden merkittävä osa on peräisin omista tuotantoyksiköistä, voimalaitoksilla tuotettava yhteistuotantolämpö kattaa joita ovat Lielahden, Naistenlahden ja Tammerkosken jopa 95 % kaukolämmön kokonaistarpeesta. Vuonna voimalaitokset sekä lämpökeskukset. Energian lähteenä 2007 sähkölaitoksen kaukolämmön tuotanto oli 2 137 käytetään rikitöntä maakaasua, turvetta, puuta, vesivoi- GWh, josta 6 % (138 GWh) tuotettiin erillisissä öljy- ja maa ja öljyä. Sähkölaitoksen energiantuotanto perustuu maakaasukäyttöisissä lämpökeskuksissa. Näistä suurim- tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, sillä mat ovat Nekalan, Hervannan, Naistenlahden, Haka- valtaosa energiasta tuotetaan Naistenlahden ja Lielah- metsän, Sarankulman, Raholan ja Pyynikin lämpökes- den lämpövoima-laitoksissa. Yhteistuotannolla jopa 90 kukset.

GWh/vuosi

Kuva 18. Tampereen sähkö- 5500 laitoksen energiantuotannossa 5000 käyttämät polttoaineet (GWh) 4500 vuosina 1989–2007. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Puu ljy 500 Turve 0 Kaasu 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi 42 Energian tuotanto

Naistenlahden ykkösvoimalaitos valmistui vuonna 1971 tulevaisuudessa Naistenlahden kakkosvoimalaitokses- ja se modernisoitiin kombilaitokseksi vuonna 2000. Lai- sa. Vuonna 2007 laitoksen kattilassa poltettiin turpeen toksen sähköteho on 129 MW ja lämpöteho 144 MW. ohella puuta. Turpeen osuus polttoaineista oli 22 % ja Naistenlahden kakkosvoimalaitos valmistui vuonna puun 2,5 %. Myös muiden puhtaiden biomassojen, ku- 1977 ja se modernisoitiin vuonna 1998. Laitoksen säh- ten ruokohelven, energiapajun, ruoaksi kelpaamattomi- köteho on 60 MW ja lämpöteho 120 MW. Lielahden en viljojen, siirtolavojen ja lahokuusien, polttaminen on voimalaitos otettiin tuotantokäyttöön vuonna 1988. mahdollista. Pääasiassa vara- ja käynnistyspolttoaineena Voimalaitoksen sähköteho on 147 MW ja lämpöteho käytettävän öljyn osuus energiantuotannossa on vähäi- 160 MW. Kun lämpötila laskee 5-7 pakkasasteeseen, nen. Öljyn osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta voimalaitokset Naistenlahdessa ja Lielahdessa käyvät oli 1,7 % (74 GWh) vuonna 2007. täydellä teholla. Ilman kylmetessä edelleen, muut alueelliset lämpökeskukset otetaan käyttöön tasaamaan kuormitusta. Energiantuotannon päästöt Tampereella energianlähteinä käytetään maakaasua, öljyä, turvetta, puuta, vettä, tuulivoimaa ja biokaasua. Pitkällä aikavälillä energialaitosten rikkidioksidi-, type- Maakaasun osuus energiantuotannon polttoaineista oli noksidi- ja hiukkaspäästöt ovat laskeneet polttoaine- ja vuona 2007 73 %. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy polttoteknisten muutosten ansiosta.

Rikkidioksidipäästöt 1989–2007 SO2 t/a 1200

1000

800

600

400

200 Lämpökeskukset Lielahti Naistenlahti 2 0 Naistenlahti 1 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Typpidioksidipäästöt 1989–2007 NO2 t/a 3000

2500

2000

1500

1000

500 Lämpökeskukset Lielahti Naistenlahti 2 0 Naistenlahti 1 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi Energian tuotanto 43 Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen

Naistenlahden voimalaitos.

CO2 t/a Hiilidioksidipäästöt 1989–2007 1200000

1000000

800000

600000

400000

200000 Lämpökeskukset Lielahti Naistenlahti 2 0 Naistenlahti 1 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

t/a Hiukkaspäästöt 1989–2007 180

160

140

120

100

0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 19. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen päästöt (t/a) vuosina 1989–2007,

rikkidioksidi (SO2), typpidioksidi (NO2), hiilidioksidi (CO2) ja hiukkaset. 44 Energian tuotanto

Yksi päästöoikeus merkitsee yhden hiilidioksidi- tonnin päästämistä ilmaan. Tampereen Sähkölaitos sai

vuosille 2005–2007 CO2 -päästöoikeuksia noin 3,43 miljoonan tonnin edestä. Vuonna 2005 päästöjä oli vähemmän kuin mihin oli oikeuksia, joten sähkölaitos myi päästöoikeuksiaan. Samoin vuonna 2006 päästö- oikeuksia myytiin 130 000 tonnia. Vuonna 2007 pääs- töoikeuksia oli myynnissä enemmän kuin niille oli os- tajia. Tampereen Sähkölaitos myi vuoden 2007 aikana 170 000 päästöoikeutta ja niitä jäi leudon lopputalven vuoksi käyttämättä. Sähkölaitoksen merkittävin hiilidi- oksidipäästöjen vähentämiskeino on turpeen korvaami- nen puulla Naistenlahti 2:ssa. Vuonna 2007 puun osuus polttoaineista oli 3,3 %. EU:n päästökauppajakson jälkeen siirrytään Kioton sopimuksen kauteen vuosiksi 2008–2012. Silloin kasvi- Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen huonekaasujen päästöoikeuksia jaetaan päästökauppa- järjestelmässä mukana oleville entistä vähemmän, koska Kioton kaudella päästöt on vähennettävä vuoden 1990 tasolle. Suomen valtio sai uudelle kaudelle noin 17 % vähemmän päästöoikeuksia kuin edelliselle ja vastaavasti Sähkölaitos sai päästöoikeuksia käyttötarvettaan vähem- Vesivoimaa Tammerkoskesta. män. Kioton kaudella Tampereen Sähkölaitos joutunee ostamaan päästöoikeuksia.

Päästökauppa

Vuoden 2005 alusta alkoi EU:n alueella päästökauppa, Lähteet:

jonka keskeisenä tavoitteena on hillitä ilmastonmuutos- • Salovaara M. Katsaus ympäristön tilaan Tampereella 1998. ta ja vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Päästö- Ympäristövalvonnan julkaisuja 3/1999. Tampereen kaupunki, ympäristötoimi. kauppa on rajattu koskemaan ainoastaan hiilidioksidia. • Tampereen Sähkölaitos. Ympäristöraportit 2002, 2003, 2004. Tampereen sähkölaitoksen osalta kohteena ovat Lie- • Tampereen Sähkölaitos. Vuosiraportit 2005, 2006, 2007. lahden ja Naistenlahden voimalaitokset sekä alueelliset • Ympäristön tila Tampereella vuonna 2002. Ympäristövalvonnan julkaisuja 2/2003. Tampereen kaupunki, lämpökeskukset. Kauppa edellyttää toiminnoilta päästö- ympäristövalvontayksikkö. lupaa. Päästöjä seurataan päästöluvan tarkkailusuunni- • http://www.tampereensahkolaitos.ﬁ /internet/Yrityksestä/ (13.10.2008). telman mukaisesti ja toteutuneet päästöt raportoidaan vuosittain valvovana viranomaisena toimivalle energia- markkinavirastolle. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee vuosittain palauttaa toteutuneita hiilidioksidipäästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia päästökauppaviran- omaisille. Mikäli oikeudet eivät riitä kattamaan vuoden aikana toteutuneita päästöjä, toiminnanharjoittajan on hankittava niitä lisää markkinoilta. Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan 45

Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Taulukko 6. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996).

Ohjearvo, Aine Tilastollinen määrittely 20°C Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m3 tuntiarvo 8 mg/m3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo

3 Rikkidioksidi, SO2 250 µg/m kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo

3 Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen Typpidioksidi, NO2 150 µg/m kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma, TSP 120 µg/m3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m3 vuosikeskiarvo Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 3 Hengitettävät hiukkaset, PM10 70 µg/m kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje- ja raja-arvoja. Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin Ohjearvot on tarkoitettu maankäytön suunnittelun vuorokausikeskiarvo ohjeeksi ja sovellettaviksi erilaisissa lupamenettelyissä. (TRS) TRS ilmoitetaan rikkinä Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja perustuvat EU- direktiiveihin. Ilmanlaatuasetuksessa (Vna 711/2001) on Taulukko 7. Ilmanlaadun raja-arvot. annettu ilmanlaadulle raja-arvot, joiden ylityksistä on tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Tampereel- Yhdiste Aika Raja-arvo Sallitut Saavutettava la tiedotus hoidetaan internetissä ilmanlaatutiedotus- ylitykset viim. µg/m3 sivujen välityksellä. Rikkidioksidi SO2 tunti 350 24 / vuosi 1.1.2005 vrk 125 3 / vuosi 1.1.2005 vuosi/talvi 20 - 15.8.2001 Ilmanlaadun mittaukset Typpidioksidi NO2 tunti 200 18 / vuosi 1.1.2010 kalenterivuosi 40 - 1.1.2010 Ilmanlaadun mittaukset on aloitettu Tampereella vuon- Typenoksidit NO kalenterivuosi 30 - 15.8.2001 na 1969. Seuranta perustuu yhteistarkkailusopimuk- x Hiukkaset PM vrk 50 (* 35 / vuosi 1.1.2005 seen, johon osallistuvat Tampereen kaupungin lisäksi 10 PM vuosi 40 (* - 1.1.2005 noin kaksikymmentä ympäristölupavelvollista yritystä. 10 Lyijy Pb kalenterivuosi 0,5 (* - 15.8.2001 Bentseeni kalenterivuosi 5 - 1.1.2010 CO 8 tuntia 10 mg/m3 - 1.1.2005

Pienhiukkaset PM2.5 vuosi 25 (* * - 1.1.2015

(* tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilasssa ja paineessa (** 11.6.2008 voimaan tulleen direktiivin ohjeellinen raja-arvo (otettava kansalliseen lainsäädäntöön 2 vuoden kuluessa). Sitovana raja-arvo 25 µg/m3 vuosikeskiarvona tulee saavuttaa 2015 mennessä Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto

Pölypitoisuuden seutantaan käytettävä laite. 46 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Näsijärvi Pirkankadun mittausasema on sijoitettu ympäris- NO , 0 , PM , metallit x 3 10 töön, jossa on vilkas liikenne. Mitattavat pitoisuudet Lielahti Kauppi ovat typen oksidit, hiilimonoksidi, hengitettävät hiuk- Ws, Wd, Temp, RH kaset sekä pienhiukkaset. Pispala CO, NO , PM , x 10 Ws,Wd, Temp, RH Koskipuistossa mitataan liikenteen ja hiekoituksen Kaleva CO, NO , PM , PM x 10 2.5 PM10 aiheuttamaa ilman pölypitoisuutta. Pyynikki Hakametsä Pyhäjärvi Siirrettävällä mittausasemalla selvitetään ilmanlaa- tua tavanomaisessa asuinympäristössä. Asemalla seura-

Hatanpää taan typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien Koivistonkylä hiukkasten pitoisuutta. Vuonna 2006 mittausasema siirrettiin Santalahteen ja tavoitteena on saada tietoa il- Härmälä manlaadusta parhaillaan asemakaavoitettavalta alueelta ennen sen rakentamista.

Peltolammi Ilmapäästöt ja pitoisuudet Kuva 20. Ilmanlaadun mittausasemien sijainti vuonna 2007.

Vuonna 2006 uusitun ilmanlaadun yhteistarkkailu- sopimuksen kuormitusosuuksien mukaan kymmenen suurinta kuormittajaa rikkidioksidin, typenoksidien ja pölyn osalta on esitetty taulukossa 8. Liikenteen osuus kuormituksesta perustuu liikennemääräennusteeseen. Yritykset osallistuvat tarkkailusta aiheutuviin kustannuk- Aluelähteeseen on koottu pienempien pistekuormittaji- siin aiheuttamiensa päästöjen perusteella määräytyvin en aiheuttamat päästöt. maksuosuuksin. Kaupunki vastaa liikenteen ja pienyritys-

ten päästöjen aiheuttamasta maksuosuudesta. Typen oksideilla (NOx) tarkoitetaan typpimonoksidia

Ensimmäinen yhteistarkkailusopimus solmittiin (NO) ja typpidioksidia (NO2). Typen oksidien päästöt vuonna 1990 ja se on allekirjoitettu uudelleen vuosina ovat pienentyneet tasaisesti. Vuosina 1987–2007 pääs- 1995, 2000 ja 2005. Tarkkailua on laajennettu ja auto- töt ovat olleet suurimmillaan vuonna 1990, jolloin ko- matisoitu uuden tekniikan antamien mahdollisuuksien konaispäästö oli noin 5700 tonnia. Vuonna 2007 vuo- mukaisesti. Analysaattoreita ja tiedonkeruujärjestelmää sipäästö oli vuoden 2006 tavoin alhainen noin 2400 uusittiin viimeksi vuonna 2006. Mittausasemien sijaintia tonnia. Päästöt ovat puoliintuneet 20 vuoden kuluessa. on vuosien kuluessa muutettu kaupunkiympäristössä ta- Väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista piste- ja pahtuvien muutosten ja mittaustarpeiden mukaan. pintalähteiden päästöissä, liikenteen aiheuttamat pääs- Niemen mittausasemalla tutkitaan teollisuuden vai- töt ovat vähentyneet hitaammin. Liikenteen osuus vuo- kutuksia lähiympäristön ilmanlaatuun. Siellä mitataan den 2007 kokonaispäästöistä oli noin puolet. ilman typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta sekä hiukkasten metallipitoisuutta.

Taulukko 8. Kymmenen suurinta kuormittajaa 2007.

Päästölähde NOx t/a(x Päästölähde SO2 t/a Päästölähde Pöly t/a Liikenne 1188,0 Naistenlahti II VL 444,0 Liikenne 64,0 Naistenlahti II VL 499,0 Hervanta L 41,8 LignoTechFinland Oy (* 36,7 Lielahti VL 267,0 Hakametsä L 30,5 Pintalähteet 15,0 M-RealOyj Tako Board 138,0 Nekala L 24,1 Naistenlahti II VL 13,0 Naistenlahti I VL 116,0 Pintalähteet 15,0 MetsoMinerals Oy Lokomo 4,7 Pintalähteet 45,0 Ratina L 12,7 Tre, asf.asema 1,03 M-RealOyj Massatehdas (* 22,0 Comforta Oy 12,6 Hervanta L 0,98 Hervanta L 17,5 Santen Oy 8,4 SiegwerkFinland Oy (* 0,92 Nekala L 16,8 Tre, asf.asema 5,3 Hakametsä L 0,72 Hakametsä L 15,3 NCC Roads asf.asema 4,3 Ratina L 0,59

(* Toiminta päättynyt vuonna 2008 x ( NO2:na laskettuna VL = voimalaitos L = Lämpökeskus Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan 47

t NO2/a 6000

5000

4000

3000

2000

1000 liikenne pintalähteet 0 pistelähteet 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 21. Typen oksidien päästöt (t/a) Tampereella vuosina 1987–2007.

3 μgNO2/m 100

40 Keskustori 20 Lielahti Pirkankatu 0 Santalahti 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 22. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (µg/m3) Tampereella vuosina 1993–2007

Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat vaih- hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kyl- delleet keskusta-alueella 34–43 µg/m3 ja Lielahdessa mälle ilmalle ja siitepölylle. keskusta-alueen ulkopuolella 9–14 µg/m3. Typpidiok- sidin pitoisuus hengitysilmassa on kuitenkin pysynyt Hiukkaspäästöt Tampereella ovat vähentyneet tasai- ennallaan, koska liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan sesti. Ensisijaisesti teollisuuden päästöjen vähenemisen juuri siellä, missä myös ihmiset liikkuvat. Ulkoilman vuoksi ne ovat pienentyneet vuoden 1993 jälkeen 1000 typen oksidit (NOx) ovat suurimmaksi osaksi peräisin tonnista 140 tonniin. Väheneminen on ollut merkittä- liikenteen päästöistä. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan vintä pistelähteiden ja liikenteen osalta, vaikkakin suurin talvisin tyyninä pakkaspäivinä. Typpidioksidi lisää hen- päästölähde on liikenne. gitystieoireita ja -sairauksia lapsilla ja astmaatikoilla sekä Ilmassa leijuvien hiukkasten eli leijuman (TSP) pitoi- saattaa supistaa keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä suus on pienentynyt 1990-luvulla noin 40 %. Vuonna

Taulukko 9. Niemen alueella kesäkuu 2006 – kesäkuu 2008 välisenä aikana mitattujen hengitettävien

hiukkasten (PM10) raskasmetallipitoisuudet.

keskiarvo ng/m3 tavoitearvo % tavoitearvosta

Arseeni (As) 0,2 6 3,2

Kadmium (Cd) <0,1 5 <2

Lyijy (Pb) 3,5 500 0,7

Nikkeli (Ni) 0,8 20 3,8 48 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

2006 korkein leijuman kuukausikeskiarvo (90 µg/m3) todettiin huhtikuussa. Suurin vuorokausikeskiarvo (237 PM10-hiukkasten lukumäärä- ja massajakaumia Tampereelta µg/m3) on mitattu Koskipuistossa huhtikuussa. Leiju- man vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet vuosina 1992- Ilmassa leijuvat suuret hiukkaset ovat halkaisijaltaan yli 2006 keskustassa 47–102 µg/m3. Leijuman mittaukset 10 µm. Kooltaan alle 10 µm:n hiukkasia kutsutaan hen- Tampereella lopetettiin joulukuussa 2006. gitettäviksi hiukkasiksi. Suurimpia hengitettäviä hiukkasia Hengitettävät hiukkaset (PM ) ovat kooltaan pieniä, (koko 2,5–10 µm) sanotaan karkeiksi hiukkasiksi ja niitä 10 pienempiä (halkaisija alle 2,5 µm) pienhiukkasiksi tai ult- halkaisijaltaan alle 0,01 mm. Hengitettävien hiukkasten rapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 µm) pitoisuuden vuosikeskiarvo Koskipuistossa vuonna 2007 Oheisissa kuvissa on esitetty mittaustuloksia hengitet- oli 12 µg/m3, Pirkankadulla 17 µg/m3 ja Santalahdessa tävien hiukkasten pitoisuuksista Tampereella. Mittaukset 21 µg/m3. Korkein pitoisuuden kuukausikeskiarvo 38 on tehty tamperelaisen Dekati Oy:n kehittämällä ulkoilma- µg/m3 todettiin Santalahdessa maaliskuussa. Vuorokau- Elpi-analysaattorilla, jolla voidaan seurata reaaliaikaisesti siohjearvo (70 µg/m3) ylittyi Koskipuistossa, Pirkanka- hiukkasten lukumääräjakaumaa ja pitoisuutta. dulla ja Santalahdessa maaliskuussa. Niemen alueella kesäkuun 2006 ja kesäkuun 2008

välillä mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) raskasmetallipitoisuudet olivat selvästi tavoitearvoja pie- Mass nemmät. 0,03

) Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin pääosin lii- 3 0,025 kenteestä ja sen ilmaan nostamasta hienojakoisesta ai- 0,02 neksesta. Pölyämistä on pyritty estämään käyttämällä 0,015 liukkauden torjuntaan sepeliä hiekan sijasta sekä tehos- 0,01 tamalla keväistä hiekoitushiekkojen siivousta. Hengitettävät hiukkaset kulkeutuvat pienen kokon- 0,005

dM/diogDp (mg/m sa vuoksi syvemmälle hengitysteissä ja ovat terveysvai- 0 kutuksiltaan merkityksellisempiä. Hengitettävien hiuk- 0,01 0,1 1 10 Dp kasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin liikenne nostaa hiekkaa ja asfalttipölyä Hiukkasten (PM ) lukumääräjakauma 10 ilmaan. Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat Pirkankadun mittausasemalla maaliskuussa 2006. alttiita lapset, vanhukset sekä hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet lisäävät astmakohtauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja li- säävät hengitystietulehduksia.

Number 100 000 ) 3 80 000

60 000

40 000

20 000 dN/diogDp (1/cm 0 0,01 0,1 1 10 Dp Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto Ultrapieniä hiukkasia oli siis maaliskuussa 2006 Pirkankadun mittausaseman ympäristön ilmassa hyvin runsaasti (lähes 90000 kpl/ cm3), mutta niiden massa oli pieni (alle 2 µg/m3).

Ari Elsilä

Nuuskija-auto tutkii ilman laatua. Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan 49

t/a 1200

1000

800

600

400

200 liikenne pintalhteet 0 pistelhteet 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 23. Hiukkaspäästöt (t/a) Tampereella vuosina 1987–2007.

µg/m3 140

120

100

60 Keskustori PM10 Keskustori TSP 40 Pirkankatu PM10 Koskipuisto PM10 20 Koskipuisto TSP

0 Santalahti PM10 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

3 Kuva 24. Leijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden (PM10) vuosikeskiarvoja (µg/m ) Keskustorilla ja Koskipuistossa vuosina1987–2007.

Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttaneen Suomessa Rikkidioksidin päästöjen ja pitoisuuksien aleneminen vuonna 2000 lähes 1300 ennenaikaista kuolemantapa- johtuu siirtymisestä raskaan, runsasrikkisen polttoöljyn usta ja yli 600 uutta kroonista keuhkoputkentulehdus- käyttämisestä energiantuotannossa käytännössä rikittö- ta. Lisäksi vähintään kymmenien tuhansien hengitys- mään maakaasuun. Myös polttoöljyn rikkipitoisuutta on ja sydänsairaiden sekä lasten toimintakyvyn arvioitiin pienennetty lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kau- toistuvasti huonontuneen ja heidän lääkkeen käyttönsä kolämpöverkon laajentuminen ja energiantuotannon lisääntyneen ulkoilman pienhiukkasten vuoksi (Clean Air keskittäminen suuriin voimalaitoksiin on vaikuttanut for Europe,CAFE-ohjelma, EU-komissio). päästöjen vähenemiseen.

Rikkidioksidin kokonaispäästöt Tampereella vuonna Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 1970 olivat 23 000 tonnia. Vuonna 2007 päästö oli enää 38–60 µg/m3 vuosivälillä 1992–2007. Valtioneuvoston 600 tonnia. Päästömäärän väheneminen on havaittavissa asetuksessa (783/2005) on annettu tavoitearvot otsoni- myös ilman rikkidioksidipitoisuudessa. Vuonna 1970 rikki- pitoisuudelle terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvilli- dioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Keskustorilla yli 100 suuden suojelemiseksi. Korkein päivittäinen kahdeksan µg/m3, kun vuonna 2002 pitoisuus oli vain 2 µg/m3. tunnin keskiarvo 120 µg/m3 saa ylittyä enintään 25 päi- vänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. 50 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m3 ja varoituskynnys taessa otetaan huomioon mitattavista komponenteista 240 µg/m3 tuntikeskiarvona. Tiedotuskynnystä ei ole yli- riippuen rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, tetty Tampereella sinä aikana, kun otsonipitoisuuden otsonin ja hiukkasten pitoisuus ilmassa. Ilman laatu voi mittauksia on tehty. indeksin mukaan olla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Tampereella indeksi määritetään typ- Hiilimonoksidipäästöt ovat lähes kokonaan peräisin lii- pidioksidin ja hengitettävien hiukkasten perusteella. kenteestä. Muiden lähteiden osuus on noin 5 %. Ilman Tampereen ilmanlaatu keskustassa on ollut ilmalaa- hiilimonoksidipitoisuuksia on mitattu vuodesta 1992 tuindeksillä arvioituna useimpina päivinä tyydyttävä. Ke- Keskustorilla ja Pirkankadulla. väisin on ilmanlaatu ollut muutamana päivänä erittäin Mitattavien ilman laatua kuvaavien suureiden lisäksi huono korkeiden hiukkaspitoisuuksien vuoksi, samoin tuulen mukana kulkeutuvat hajut aiheuttavat haittaa muutamia kertoja talvisin pakkaspäivinä inversion vuok- ja epäviihtyisyyttä asuinalueilla. Ympäristöviranomai- si. Inversiotilanteessa maanpinnan lähellä oleva kylmä set saavat säännöllisesti ilmoituksia Lielahden alueen ilmakerros jää ylempänä olevan lämpimän ilmamassan teollisuuden aiheuttamista hajuhaitoista. Myös Taras- alle loukkuun. Tällöin päästöjen sekoittuminen ja laime- tenjärven kaatopaikan aiheuttamista hajuhaitoista tulee neminen on heikkoa ja esimerkiksi autoliikenteen pääs- ilmoituksia. töjen aiheuttamat pitoisuudet kohoavat tavanomaista korkeammiksi.

Ilmanlaatuindeksi on ilmanlaadun kuvaamisen yksin- Ilman laadun reaaliaikainen mittaustieto (NOX ja

kertaistamiseksi kehitetty tunneittain laskettava arvo. PM10 hengitettävät hiukkaset) löytyy ilmanlaatuportaa- Indeksi perustuu mittaustuloksiin ja sen arvoa lasket- lista www.ilmanlaatu.ﬁ .

3 μgO3/m 100

Lielahti

0 Niemi 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 30. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvoja (µg/m3) Lielahdessa ja Lintulammella vuosina 1992–2007.

mgCO/m3 2,0

1,5

1,0

0,5 Keskustori Pirkankatu 0,0 Santalahti 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 vuosi

Kuva 31. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m3) Tampereella vuosina 1992–2007. Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan 51

Taulukko 10. Ilmanlaatuindeksi.

Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0–50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51–75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76–100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuk sia, mate riaali vaiku tuksia pit källä aikavälillä 101–150 huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaiku tuk sia pitkällä aikavälillä 151– erittäin huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaali vaiku tuksia pitkällä aikavälillä

% Ilmanlaadun terveysvaikutukset ja 100 tulevaisuus 80

60 Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viime erittin huono vuosikymmeninä selkeästi. Muutokseen ovat vaikutta- 40 huono vlttv neet merkittävimmin Lielahden sulﬁ ittiselluloosatehtaan 20 tyydyttv prosessimuutos vuonna 1985. Prosessimuutoksella oli 0 hyv myös merkittävä paikallinen vaikutus ilmanlaatuun. 2004 2005 2006 2007 vuosi Vuonna 1985 tehty bensiinin lyijypitoisuuden alenta- minen näkyi pian myös leijuman lyijypitoisuuden alene- Kuva 32. Ilmanlaatu vuosina 2004–2007 Pirkankadun mittauspisteessä. misena. Lyijypitoisen bensiinin myynti lopetettiin kokonaan vuonna 1994. Maakaasu voimalaitosten energia- lähteenä otettiin käyttöön vuonna 1985. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo asuinraken- nukset yhä lähemmäksi melu- ja päästölähteitä. Hiuk- Kasvihuonekaasupäästöt kaspitoisuuksien kohoaminen lisää hengitys- ja sydänoi- reita. Halkaisijaltaan alle 2,5 µm:n suuruiset pienhiuk- Energiantuotanto ja -kulutus, liikenne, jätehuolto, maa- kaset, joita syntyy esimerkiksi autojen pakokaasuissa ja talous ja teollinen toiminta aiheuttavat päästöjä, jotka puunpoltossa ovat terveydelle kaikkein vahingollisimpia. vahvistavat kasvihuoneilmiötä muuttamalla ympäröivää Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat herkkiä ilmakehää ja aiheuttavat siten ilmaston lämpenemistä. lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairasta- Tamperelaisten energiankäyttöä ja kasvihuonekaasu- vat. Ilman korkea hiukkas- ja typpidioksidipitoisuus ai- päästöjä on tarkasteltu vuosina 1990, 1999 ja 2003. heuttaa astmakohtauksia sekä muita hengityselinsaira- Päästölaskelmat on tehty käyttäen Kasvener-mallia. uksia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä Vuonna 2003 Tampereen energiankulutus oli yh- myös muille ärsykkeille, kuten siitepölylle. teensä 7320 GWh (36 400 kWh/asukas). Energiankulu- Kaupunkisuunnittelun tärkeä tehtävä on turvata tus ylitti viidenneksellä vuoden 1990 kulutuksen. Lisäys viihtyisät ja terveelliset virkistysalueet ja -reitistöt, joil- aiheutui sekä asukasluvun kasvusta että asukaskohtaisen la myös ilman laatu on puhdas. Viihtyisät virkistysreitit energiankulutuksen lisääntymisestä. houkuttelevat ihmisiä liikkumaan kävellen ja pyöräillen Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat hiilidioksidis- ja siten myös edistämään omaa terveyttään. ta, metaanista, typpioksiduulista ja halogenoiduista hiili- Katalysaattorilla varustettujen autojen yleistyes- vedyistä (CFC-yhdisteet). Eri kasvihuonekaasut lämmit- sä typpidioksidin pitoisuudet tulevat todennäköisesti tävät ilmastoa eri voimakkuuksilla. Niiden suhteellinen vähenemään nykyisestään liikenteen lisääntymisestä merkitys hiilidioksidiin verrattuna saadaan muuttamalla huolimatta. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2002 laati- ne GWP-kertoimien avulla CO2-ekvivalenteiksi. Hiilidi- man ennusteen mukaan vuonna 2020 ei typpidioksi- oksidiekvivalentiksi muutettuna kokonaispäästö vuonna din ohjearvon ylityksiä olisi todettavissa. Hengitettävien 2003 oli 1750 tonnia, mikä on 8,7 ekvivalenttitonnia hiukkasten pitoisuus tullee edelleenkin keväisin ylittä- kasvihuonekaasupäästöjä jokaista tamperelaista kohti. mään raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokausikeskiarvo- Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella ovat lisääntyneet na) vuosittain. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn valtakunnallista päästökehitystä hitaammin. pitoisuudet ilmassa ovat nykyisin alhaisia. Rikkidioksidi- Vuosijaksolla 1990–2003 kasvihuonekaasupäästöt pitoisuuden mittaaminen onkin lopetettu Tampereella lisääntyivät kasvaneen sähkönkulutuksen aiheuttamien vuonna 2003. päästöjen vuoksi. Sähkölämmityksen päästöt kasvoivat 52 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

126 % ja muusta sähkönkäytöstä aiheutuneet päästöt välttämällä tuotteita, jotka jo valmistusvaiheessaan tai 52 %. Kaukolämmön aiheuttamat päästöt lisääntyivät niitä käytettäessä kuluttavat runsaasti energiaa. samalla aikavälillä vain 6 %, vaikka sen kulutus kasvoi Liikkumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen mää- 27 %. Liikennemäärän kasvu on nostanut liikenteen ai- rään voi vaikuttaa järkeistämällä henkilöauton käyttöä, heuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan kaato- yhdistelemällä matkoja, välttämällä lyhyitä ajomatkoja paikkojen ja jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt ja hyödyntämällä kimppakyydin mahdollisuutta. Käyttä- ovat pudonneet puoleen 1990 tasolta. Syynä on ollut mällä joukkoliikennettä voi korvata oman auton käytön. kaatopaikoilla syntyvän metaanikaasun talteenotto. Liikkumiseen voi yhdistää myös erilaisia kevyenliikenteen mahdollisuuksia kuten esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn tai vaikkapa rullaluistelun. Mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Energiankulutus on merkittävin kasvihuonekaasupääs- Tampereen seudun ilmastostrategiassa töjen määrään vaikuttava tekijä. Siihen voi vaikuttaa pohditaan päästöjen hillintää ja muutoksiin vähentämällä ja tehostamalla energian käyttöä. Energi- sopeutumista osana yhdyskuntasuunnittelua ankulutukseen voi vaikuttaa asumiseen, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvillä energiavalinnoilla. Asumisessa Tampereen kaupunkiseutu käsittää kahdeksan kuntaa, jois- energian käyttöä voidaan hallita energiansäästötoimen- sa asuu kaikkiaan 340 000 asukasta. Kuntien välillä tavoi- tellaan laajaa ja sitoutunutta seutuyhteistyötä. Tampereen piteillä, valitsemalla lämmitysratkaisuja, joiden ympä- seutu on ollut kovassa kasvuvauhdissa viimevuodet. Suun- ristövaikutukset ovat vähäisiä ja suosimalla uusiutuvilla nitelmissa varaudutaan jopa 90 000 asukkaan väestönkas- energialähteillä tuotettua sähköä. Kodin hankinnoissa vuun vuoteen 2030 mennessä. Kasvu hajaantuu seudun voi käyttää energiaa vähän kuluttavia laitteita ja palve- kuntiin, kasvun keskittyminen Tampereelle on taittunut ja luita. yhdyskuntarakenne on hajoamassa. Tampereen kaupunkiseudulla käynnistettiin vuonna Kierrätyksen lisääntyminen, biojätteen lajittelu ja 2007 laaja yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuus. Siinä kompostointi sekä kaatopaikoilla syntyvän metaanin pohditaan mihin odotettavissa oleva kasvu suunnataan, talteenotto ovat vähentäneet jätteistä aiheutuvia kasvi- miten rakennetta tiivistetään ja millä aikataululla ja mitoi- huonekaasupäästöjä. Tekemällä harkittuja ostopäätöksiä tuksella alueet toteutetaan. Samanaikaisesti mietitään myös ja suosimalla kestäviä, kierrätettäviä tuotteita voi jätteen seudun liikennejärjestelmää, palveluiden sijoittamista, syntymistä ehkäistä ennalta. Päästöjä voidaan vähentää maa- ja asuntopolitiikkaa ja elinkeinostrategiaa toisiinsa ni-

Taulukko 11. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuosina 1990, 1999, 2003 ekvivalenteiksi muutettuna.

1990 1999 2003

1 000 t CO2-ekv 1 000 t CO2-ekv 1 000 t CO2-ekv CO2(hiilidioksidi) 1 379 1 522 1 662 CH4(metaani) 118 83 60 N2O(typpioksiduli) 24 28 30 Yhteensä 1 521 1 633 1 752

Taulukko 12. Kulutustoimintojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuosina 1990, 1999, 2003.

1990 1999 2003

1 000 t CO2-ekv 1 000 t CO2-ekv 1 000 t CO2-ekv Kaukolämpö 501 543 531 Sähkölämmitys 35 47 79 Muu sähkö 358 426 543 Erillislämmitys 86 79 76 Muu polttoaine 149 182 166 Liikenne 268 269 295 Jätehuolto 116 82 58 Maatalous 9 6 5 Teoll.prosessit 0 0 0 Yhteensä 1 521 1 633 1 752 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan 53

voutuvina hankkeina. Ilmastonäkökulma on mukana suun- Hulevedet hallintaan nittelussa. Tampereen kaupunkiseudun tavoitteet ja toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutoksiin varautumi- Merkittävä osa Tampereen seudun kuntien ilmastonmuutok- seksi ja sopeutumiseksi ovat samanaikaisesti valmistelussa. seen sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteistä liittyy yhdys- Tavoitteena on, että hankekokonaisuuden toimenpideohjel- kuntateknisiin järjestelmiin ja niiden riskien hallintaan. Sähkön- mat ja aiesopimukset ovat kuntien päätöksenteossa vuoden jakelun, vedenjakelun tai jätevesijärjestelmien toimintavarmuus 2009 loppuun mennessä. Toteutus on kuntien vastuulla ja on varmistettava äärevien ja arvaamattomien sääilmiöiden kuten valmisteluvaiheen sitoutuminen onkin onnistumisen haaste rankkasateiden ja myrskyjen lisääntyessä. ja edellytys. Näihin teemoihin paneutuvat seudun kuntien teknisen suunnittelun ja rakentamisen, rakennustarkastuksen ja kaavoituksen asiantuntijat yhteistyössä Valtion Teknillisen Tutkimus- Ilmastovaikutukset mukana maankäytön keskuksen kanssa. malleissa ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Asukkaat mukaan toimintaan Eri näkökulmia yhdistää seudullinen rakennemalli, joka on kehityksen kokonaisvisio vuoteen 2030 Tampereen seudulla. Ilmastostrategian laadintaa tukemaan on käynnistettiin Sitran Käsiteltävänä on eri rakennemallivaihtoehtoja . Liikennejär- energiaohjelman tuella asukkaiden ilmastodemokratiaan ja jestelmävaihtoehtojen suunnittelu on kytketty rakennemal- arjen ilmastotekoihin kannustava ILMANKOS-kampanja syys- livaihtoehtoihin, erityisesti paneudutaan joukkoliikenteen ja kuussa 2008. Kampanja jatkuu vuoden 2009 ajan ja sitä toteut- sitä tukevan maankäytön yhteissuunnitteluun. tavat Tampereen kaupungin eri yksiköt, liikelaitokset sekä yhtiöt Rakennemallivaihtoehtojen eroja ja vaikutuksia arvioi- ja seudun muut kunnat. Mukana on myös Aamulehti tietoiskuil- daan vuoden 2009 alussa etenkin kasvualueiden sijoittu- laan arjen ilmastoteoista. misen, liikenteen, saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän Kampanjan keskeisenä työskentelytapana ovat teematyö- kannalta sekä rakentamisen tehokkuuden, asuntotuotannon, pajat, joissa pohditaan ilmastoa säästäviä arjen toimintatapoja palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Arviota tehdään ja valintoja ja niiden tavoitteena on käynnistää konkreettista myös talouden ja elinkeinoalueiden kuten yritysalueiden ja toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Konkreettisen kaupan sijoittumisen kannalta. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia ilmastonmuutosta hillitsevän toiminnan edistämiseen on kam- arvioidaan myös ilmastonmuutoksen ja energiankulutuksen panjassa varattu erityinen ilmastorahasto, josta tuetaan paikal- kuten rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian, jätehuol- lisia yhteisöjä, kuten asukasyhdistyksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. lon, liikkumistarpeen ja kulkumuotojakauman kannalta sekä Ilmastorahastolla haetaan jatkuvuutta paikalliselle ilmastotyölle. ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin sopeutumisen näkö- Lisäksi toteutetaan mm. joukkoliikennepainotteinen tiedo- kulmasta. Liikennejärjestelmän suunnittelussa arvioidaan lii- tuskampanja katutilan mainostauluissa ja bussinperämainoksin. kenteelliset vaikutukset sekä eri rakennemallivaihtoehdoissa Tiedollista pohjaa ja keskustelufoorumia on luotu Ilmasto- ja arki niiden energiankulutusta ja päästöjä. Arvioinnin perusteella - luennoilla, joissa on esitelty ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja on tarkoitus valita seudun rakentumiselle suunta ja pohja. haasteita paikallisesta ja arjen näkökulmasta. Ilmastostrategian laadintaa ja toteutusta sekä ILMANKOS- kampanjan onnistumista seurataan teknillisen korkeakoulun Energiatehokkuus ja vaihtoehtoiset tutkimuksessa, joka myös on Sitran energiaohjelmasta rahoitet- energiantuotantotavat tu hanke.

Energiantuotantotavat ja polttoainevalinnat ovat tehokkaim- Lyhennelmä Kaisu Anttosen kirjoituksesta, pia toimenpiteitä vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään eli joka on julkaistu Ympäristö ja Terveys lehdessä 11/2008 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen paikallisesti ja seudullisesti. Tällä hetkellä Tampereen Naistenlahden voi- Lisätietoja: mala käyttää pääpolttoaineenaan maakaasua, esimerkiksi puun osuus on 3 prosenttia. Kaasun osuutta on tarkoitus • www.tampereenseutu.fi pudottaa vuoteen 2030 tämänhetkisestä 75 prosentista 35 • www.ilmankos.fi prosenttiin. Puun osuutta halutaan nostaa, mutta ongelmana on saatavuus taloudellisesti järkeviltä etäisyyksiltä. Lähteet: Energiantuotannon keskusteluissa ovat keskeisiä turpeen rooli päästömarkkinoilla, maakaasun hintakehitys, • Anttonen K.:Tampereen seudun ilmastostrategiassa pohditaan hajautetun pienbiotuotannon rooli tulevaisuudessa sekä päästöjen hillintää ja muutoksiin sopeutumista osana yhdyskuntajätteen energiakäyttö. Pohdinnassa on myös yhdyskuntasuunnittelua. Artikkeli Ympäristö ja terveys -lehdessä 11/2008. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry. Pori 2008. vaihtoehtoisten, pienten energialähteiden kuten maa- ja jär- • Ilman laadun reaaliaikainen mittaustieto ilmanlaatuportaalista vilämmön, pellettivoimaloiden ja liete-, tuuli- ja aurinkovoi- www.ilmanlaatu.fi .(24.10.2008). maloiden käytön lisääminen etenkin haja-asutusalueilla. • Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuonna 1996. Tampereen Tampereen kaupunki on päättänyt lähteä mukaan eu- kaupunki, ympäristövirasto, ympäristövalvonnan julkaisu 3/1997. rooppalaiseen kaupunkien yhteistyösopimukseen, joka • Lumme J. Tampereen kasvihuonepäästöt vuosina 1990 ja 1999. Tampereen energiatoimisto. Tampere 2001. edellyttää tiukkoja tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä • Raportteja Tampereen ilmanlaadusta: päästöjen hillintään ja energiatehokkuuden kasvattamiseen. • www.tampere.fi /ymparisto/julkaisutjaselvitykset/ (24.10.2008). • Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutase 2003. Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi /kasvihuonekaasutase/ (24.10.2008). • Tampereen ilmanlaatu 2007. Päästöt ja ilmanlaadun mittaukset. Tampereen kaupunki. Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008. 54 Melu ja tärinä kaupungissa

Melu ja tärinä

Työryhmä on määritellyt valtakunnallisen meluntor- juntatyön pitkän aikavälin päämääräksi turvata kansalaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö. Tähän pyritään ennaltaehkäisemällä melun syntymistä, estämällä melun leviämistä ja vähentämällä meluhaittoja, säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia ympäristöjä sekä estämällä tärinän syntyä ja vähentämällä sen haittoja. Kuva: Ympäristöpalveluitten arkisto Valtioneuvosto on antanut ympäristömelulle ohjearvot päätöksessään vuonna 1992(993/92). Päätöksen tarkoituksena on ollut ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa.

Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupungin alueella

Kantakaupungin melutilanteesta vuonna 2003 sekä ennustevuonna 2020 on tehty selvitys, jossa on tarkasteltu tie-, katu- ja rautatieliikenteen aiheuttamaa melua. Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset Melulaskennassa on otettu huomioon maastonmuodot ja rakennuskanta. Selvityksen perusteella on voitu arvioi- Meluntorjunnan valtakunnallisia linjauksia ja meluntor- da melualueella asuvien asukkaiden määrää, antaa kuva juntaohjelmaa on tehty ympäristöministeriön, liikenne- alueista, joilla melun selvittäminen edellyttää tarkempia ja viestintäministeriön, väylälaitosten, teollisuuden, kun- selvityksiä sekä suuntaviivoja meluntorjuntaohjelman tien ja kansalaisjärjestöjen yhteisessä työryhmässä. laatimiseen.

Taulukko 13. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melun ohjearvot ulkona ja sisätiloissa (LAeq enintään).

Alue ja käyttötarkoitus klo 7–22 klo 22–07 Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dB Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 dB 50 dB Hoito- ja oppilaitoksia palveleva alueet 55 dB 50 dB 1) Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- 55 dB 45 dB 1) tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella 45 dB 40 dB 2) sekä luonnonsuojelualueet

1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Taulukko 14. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset melun ohjearvot sisätiloissa (LAeq enintään).

Huoneisto ja huonetila klo 7–22 klo 22–07 Asuinhuoneet, paitsi keittiö, hoito-, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Asunnon muut tilat ja keittiö 40 dB 40 dB Päiväkodit, lastentarhat, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 40 dB 30 dB Kokoontumis- ja opetushuoneistot, luokkahuoneet, luentosalit, kirkot tms. 35 dB - Muut kokoontumistilat 40 dB - Työhuoneistot (yleisön kannalta vastaanottotilat ja toimistohuoneet) 35 dB - Melu ja tärinä kaupungissa 55

Meluvyöhykkeet vuosina 2003 ja 2020, esimerkkinä Itäinen Tampere. 56 Melu ja tärinä kaupungissa

Tie- ja katuliikennemelu Toimenpideohjelmassa yksilöityjen parannuskohtei- den toteuttaminen on vastuutettu tammikuussa 2006 Vuonna 1993 tehdyn melualueiden asukasmääräkar- solmitun aiesopimuksen yhteydessä. Pääosa kohteista toituksen mukaan Tampereella asui 34 000 henkeä on kaupungin ja Ratahallintokeskuksen yhteishank- alueella, jossa päiväaikainen liikenteen melutaso ylitti keita, mutta osasta vastaa yksin Ratahallintokeskus ja arvon 55 dBA. Näistä 1 100 altistui yli 65 dBA:n me- osasta yksin Tampereen kaupunki. Hankkeita pyritään lulle. Vuoden 2003 tilanteessa tie- ja katuliikenteen yli toteuttamaan vuosina 2006–2015 käytettävissä olevan 55 dB:n melualueilla asui 40 700 henkilöä eli vajaa vii- rahoituksen mukaan. Lopullinen rakentamisaikataulu dennes kantakaupungin asukkaista. Yli 65 dB:n alueilla varmistuu vasta kohteiden yksityiskohtaisessa suunnit- asui 4 700 asukasta. Ennustetilanteessa 2020 tie- ja telussa ja riippuu kulloisenkin vuoden talousarviosta. katuliikenteen yli 55 dB:n alueella arvioidaan asuvan Kaavakohteissa rataympäristö tarkastellaan erikseen. noin 48 300 henkilöä, joista noin 4 000 asuu yli 65 Meluntorjuntatoimenpiteitä tehdään mm. Järvensivulla, dB:n alueella. Rautaharkossa, Multisillassa, Tesoman Ristimäenkadul- Ilman tie- ja katuliikenteen meluntorjuntatoimia yli la, Juhannuskylässä ja Postikadulla. Kaavoituskohteissa 55 dB:n melualueella asuvien määrän oletetaan kasva- ratamelu tulee tarkasteltavaksi mm. Kalkunvuoressa, van vuoteen 2020 mennessä 7 300 asukkaalla. Yli 65 Raholassa, Santalahdessa ja Ranta-Tampellassa. Tärinän dB:n alueilla asuvien määrän arvioidaan laskevan noin kannalta hankalia kohteita on Juhannuskylässä, Messu- 700 asukkaalla, mikä selittyy nopeusrajoitusten alenta- kylän harjulla, Järvensivulla ja Tesomalla. misilla, uusilla katuyhteyksillä ja liikenteen hakeutumisella ohikulkuteille. Lentoliikenteen aiheuttama melu

Raideliikennemelu Vuonna 1997 valmistuneen Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevan lentomeluselvityksen mukaan vuo- Liikennemeluselvityksessä arvioitiin vuonna 1993 rauta- den 2010 ennustetilanteessa yhteensä 5200 asukasta teiden melualueella asuvan noin 4 500 asukasta. Rau- altistuu lentoaseman ympäristössä – lähinnä Tampereen tatieliikenteen aiheuttamalle melulle altistuvien asuk- alueella – pääosin sotilaslentoliikenteen aiheuttamalle yli

kaiden määrä oli Tampereella vuonna 2003 noin 6 900 55 dB:n melulle (LDEN). Tampere-Pirkkalan lentoaseman asukasta. Junakaluston kehittymisen vuoksi ei melun melualueiden laajuus määräytyy pitkälti hävittäjäope- oleteta kasvavan tulevaisuudessa ja altistuvien mää- raatioiden mukaan. Lentomelu painottuu koillis-kaakko rän on ennustettu olevan samalla tasolla myös vuonna -suunnassa Lukonmäen-Peltolammin alueille sivuten 2020. Osa asukkaista altistuu sekä rautatie- että tie- ja Vuoreksen pohjoisimpia asuntoalueita. katuliikenteen aiheuttamalle melulle, mikä aiheuttaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut epätarkkuutta kokonaismäärissä. päätöksen Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristö- luvasta syyskuussa 2007. Kuvassa 33 on Tampere-Pirk- kalan lentoaseman lentomeluennuste vuodelle 2010. Rataympäristöselvitys

Tampereen kaupunki ja Ratahallintokeskus käynnistivät Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö vuonna 2002 rataympäristö selvityksen Tampereen kaupungin rata-alueiden ja niiden lähiympäristön tilan ja Ympäristömeludirektiivi tuli voimaan vuonna 2002. Di- ongelmakohtien kartoittamiseksi. Selvityksen ja asukas- rektiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen palautteiden perusteella laadittiin toimenpideohjelmat toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai melun, tärinän, pohjavesien, pilaantuneiden maiden ja vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja, joiksi turvallisuuden osalta. katsotaan myös melun häiritsevyys. Haittoja vähenne-

Taulukko 15. Liikennemelulle altistuneiden määrä vuonna 2003 ja ennustetilanteessa 2020.

2003 2020

yli 65 dB 55–65 dB yhteensä yli 65 dB 55–65 dB yhteensä

Tie- ja katuliikenne 4 720 35 990 40 710 4 000 44 290 48 290

Rautatieliikenne 40 6 900 6 940 (40) (6 900) (6 940)

Tie-, katu- ja rautatieliikenne yhteensä 4 760 42 890 47 650 (4 040) (51 190) (55 230) Melu ja tärinä kaupungissa 57

65 <55 55

Kuva 33. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kokonaisliikenteen melualueet ennustetilanteessa 2010.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat yli 100 000 asukkaan väestökeskittymiin

tään tärkeysjärjestyksessä. Direktiivi velvoittaa kerää- Ympäristömeludirektiivin sekä sen pohjalta hyväksytty- mään, vertailemaan ja välittämään ympäristömelua kos- jen ympäristönsuojelulain muutoksen ja valtioneuvoston kevaa tietoa. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi: asetuksen tavoitteena on mm. varmistaa, että ihmiset saavat tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista. • tehdään meluselvitykset ympäristömelulle altistumi- Euroopan yhteisön edellyttämät meluselvitykset ja sesta, meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tehdään suu- • laaditaan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi rimmista kaupungeista, vilkkaasti liikennöidyistä ylei- ja vähentämiseksi sekä sistä teistä, rautateistä ja lentokentistä. Vuoteen 2007 • välitetään tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista mennessä meluselvitykset tehdään yli 250 000 asuk- kansalaisille. kaan väestökeskittymistä ja vuoteen 2012 mennessä yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä kuten Tam- Euroopan yhteisössä otetaan käyttöön yhteiset melun pereelta. Säännökset koskevat teitä, joilla liikennöi yli tunnusluvut, päivä-ilta-yömelutaso (painotettu keski- kolme miljoonaa ajoneuvoa vuodessa (ensi vaiheessa yli

äänitaso) LDEN ja yömelutaso Lyö. Nämä ovat pitkän ajan 6 miljoonaa ajoneuvoa) sekä rautateitä, joilla liikennöi keskiäänitasoja, jotka määritellään vuoden päivä-, ilta- yli 30 000 junaa vuodessa (ensi vaiheessa yli 60 000 ja yöaikojen sekä sääolojen kannalta keskivertovuoden junaa vuodessa). Tällaisia ovat esimerkiksi Tampere-Hel- perusteella. Yhteisten melun tunnuslukujen mukaiset sinki rataosuus. Säännösten piiriin kuuluvat lisäksi siviili- meluvyöhykkeet arvioidaan yhteisillä laskenta- ja mit- ilmailun lentokentät, joilla on yli 50 000 lentoonlähtöä tausmenetelmillä. ja laskua vuodessa. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista on Meluselvitysten valmistumisen jälkeen kohteille edelleen voimassa ja sitä sovelletaan jatkossakin mm. tulee laatia vuoden kuluessa meluntorjunnan toimin- maankäytön suunnittelussa ja lupamenettelyissä. tasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on asukkaiden kuuleminen keskeinen lähtökohta. Toimin- 58 Melu ja tärinä kaupungissa

Hiljaiset alueet vuosina 2003 ja 2020 Tampereella kantakaupungin alueella. Melu ja tärinä kaupungissa 59 Kuva: Viestintä/Ari Järvelä

tasuunnitelman toimenpideohjelma sisältää kohteet, Hiljaiset alueet missä melua torjutaan, miten ja missä aikataulussa sekä kustannusarvion. Meluselvitykset ja meluntorjunnan Suurissa kasvukeskuksissa liikenteen määrän jatkuva kas- toimintasuunnitelmat tulee tarkistaa viiden vuoden vä- vu, tiivistyvän kaupunkirakenteen tavoittelu ja pula ra- lein. kennusmaasta aiheuttavat paineita alueille, jotka tähän saakka ovat säilyneet varsin luonnonomaisina ja ääni- Liikenteen aiheuttama tärinä maisemiltaan miellyttävinä. Se on herättänyt keskuste- lua hiljaisten alueiden tärkeydestä niin kaupunki- kuin Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen maaseutuympäristössäkin. ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huomioon suunnitel- Ympäristöhallinnon meluverkko esittää, että val- taessa uusia asuntoja nykyisten liikenneväylien läheisyy- takunnallisen meluntorjunnan suunnittelussa ja tor- teen tai rakennettaessa uusia väyliä vanhoille asuntoalu- juntatoimien suuntaamisessa yhtenä päätavoitteena eille. Raskaan liikenteen lisääntyminen ja akselipainojen on hiljaisten alueiden säilyttäminen. LIME-työryhmän kasvu lisäävät teiden ja ratojen varsien tärinäongelmia. mietinnössä todetaan ympäristöä hiljaisempien aluei- Viihtyvyyshaitan lisäksi tärinästä voi olla myös terveydel- den tarve ja että suunnittelussa otettaisiin huomioon listä haittaa, jos se herättää unesta tai muuten haittaa rakennetun ympäristön melutason ohjearvojen lisäksi lepoa. Pitkäaikaisesta voimakkaasta värähtelystä voi syn- myös sellaisten vähämeluisten tai hiljaisten alueiden tyä rakenteellisia vaurioita. Suomessa ei toistaiseksi ole säilyttäminen, joilla melutasot ovat selkeästi alle ohjear- yhtenäisiä ohjearvoja liikennetärinälle. vojen. (YM, 2003). 60 Melu ja tärinä kaupungissa

Hiljaisille alueille ei ole olemassa virallisesti hyväk- luokitella suhteellisen hiljaisiksi alueiksi. syttyä määritelmää tai menetelmää niiden selvittämi- Veden virtauksen aiheuttamat äänet Sorsalammin seksi. Kaupunkiympäristössä olevien hiljaisten alueiden puistossa ja Koskipuistossa nostivat mittausten keski- määrittämisessä käytetyt raja-arvot ovat tutkimuksesta määräistä äänenpainetasoa. Viikinsaaressa ja Niihaman riippuen vaihdelleet välillä 30–50 dB. Usein ne on vielä ulkoilumajalla vesiliikenne vaikutti melutasoon. Useim- jaoteltu hiljaisiin ja suhteellisen hiljaisiin alueisiin. Varsi- missa mittauspisteissä oli kuultavissa tie-, rautatie- tai naisten hiljaisten alueiden raja-arvona on pidetty arvoa lentoliikenteen aiheuttamaa melua.

LAeq30 dB. Tällaisilla alueilla ihmisen ääniä ei kuulu tai Selvityksen mukaan Kauppi-Niihaman yli kymme- niitä kuuluu hyvin harvoin. Vallitsevat äänet ovat luon- nen neliökilometrin laajuinen virkistysalue ja Pyynikin- non omia ääniä. Suhteellisen hiljaiset alueet sijaitsevat harju tarjoavat verrattain hyvät hiljaiset ulkoilumah- yleensä lähempänä kaupunkien keskustoja. Suhteelli- dollisuudet keskustan asukkaille. Vuoden 2003 melu- sen hiljaisilla alueilla ihmisen aiheuttama melu, kuten tilanteen lisäksi on arvioitu hiljaisten alueiden laajuutta liikenteen äänet, ovat selvästi kuultavissa, mutta ne eivät kantakaupungin alueella vuonna 2020. Merkittävimmät häiritse vapaa-ajanviettoa tai rentoutumista. muutokset tulevat tapahtumaan kaupungin eteläosissa Tampereen hiljaisten alueiden kartoituksessa tehtiin Vuoreksen, Hervannan ja Kaukajärven alueilla. Näillä ympäristömelumittauksia 35 paikassa. Seitsemän mit- alueilla hiljaiset alueet tulevat vähenemään oleellisesti tausta tehtiin pohjoisilla alueilla ja 18 kantakaupungin rakentamisen ja lisääntyvän liikenteen vuoksi. Kaupun- alueella. Mittaukset kohdennettiin alueille, jotka ovat gin asukasluvun lisääntyminen, kaupungin kasvu ja au- kaupunkilaisten yleisessä virkistyskäytössä. Lisäksi tehtiin toistuminen asettavat lisää paineita hiljaisten alueiden mittauksia päiväkotien piha-alueilla. säilymiselle. Tehtyjen melumittausten perusteella Tampereen hiljaisimmat alueet sijaitsevat Tampereen pohjoisosissa Aitolahti-Velaatta-akselilla. Mittaustulokset vaihtelivat Lähteet:

välillä 30–42 dB(A). Luonnon omat äänet kuten esimer- • Lentomeluennuste 2010. Tampere-Pirkkalan lentoasema. kiksi linnunlaulu nostivat melutasoa joissain pisteissä. Lentomelualueet vuosina 1993 ja 2010. Ilmailulaitos A1/97. Vantaa 27.2.1997 Varsinaiset hiljaiset alueet, joilla melutaso on < 30 dB(A) • SCC Viatek Tampere. Liikennemeluselvitys Tampereen sijaitsevat todennäköisimmin kaupungin pohjoisilla alu- kantakaupunkialueelle 30.9.2003. eilla. • Tampereen kaupunki, paikkatietoaineisto. • Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineisto ja Kantakaupungin alueella melutasot vaihtelivat nykytilan kartoitus 30.1.2003. Ratahallintokeskus, Tampereen välillä 37–61 dB(A). Eteläisillä alueilla melutasot olivat kaupunki. • Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 2. Toimenpideohjelma yleisesti matalampia kuin esimerkiksi Kauppi-Niihaman 31.3.2004. Ratahallintokeskus, Tampereen kaupunki. ja Pyynikin virkistysalueilla. Mittaustulosten perusteella • Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö 2001. http://www.ymparisto.ﬁ /download. voidaan sekä eteläisen Tampereen virkistysalueet että asp?contentid=8771&lan=FI (24.10.2008). Teerivuorenpuiston, Kauppi-Niihaman ja Pyynikin alueet • w ww.ymparisto.ﬁ >ympäristön tila > Melu ja tärinä Vedenhankinta 61

Vedenhankinta

losta. Talousveden laatua valvovat terveydensuojelu- viranomaiset. Alueellinen ympäristökeskus puolestaan vastaa vesihuollon valvonnasta, suunnittelun ohjaukses- ta ja rahoitustuen suuntaamisesta alueellaan. Vedenjakelu ja viemäröinti sekä muu vesihuoltoon liittyvä toiminta on nykyään kuntarajoista riippumaton-

Kuva: Tampereen veden arkisto. Kuva: Tampereen ta. Tampereen Vesi toimittaa vettä Tampereen lisäksi Pirkkalaan ja tarpeen mukaan Nokialle, Lempäälään ja Kangasalle. Lisäksi Ylöjärven raja-alueiden vesihuolto hoidetaan Tampereelta. Tampereen Vesi ostaa vettä Ylö- järven kunnalta sekä omistaa kaksi Ylöjärvellä sijaitsevaa pohjavedenottamoa. Kaupungin sisällä Tampereen Vesi toimii Nurmin vesihuolto-osuuskunnan kanssa yhteistyössä. Osuuskun- ta omistaa ja ylläpitää Tampereen Veden runkojohtoon liitetyt vesijohdot alueellaan. Yleistä

Tampereen raakavesi otetaan pohja- tai pintavesiesiin- Talousveden käyttö tymästä, käsitellään ja johdetaan vesijohtoja pitkin kuluttajille talousvetenä käytettäväksi. Vesihuollon tavoit- Vuoden 2007 lopussa Tampereen Vedellä oli 17 855 teena on taata laadultaan moitteettoman talousveden asiakaskiinteistöä. Kaupungin asukkaista 96 % oli vesi- saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien johtoverkoston toiminta-alueella. Veden ominaiskäyttö puhdistus. Vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja jär- eli verkostoon pumpatun veden määrä jaettuna verkos- jestämisestä on vastuussa kaupunki. Vesihuoltolaitos ton piiriin kuuluvien asukkaiden lukumäärällä oli keski- vastaa toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä ja määrin 247 l/d. Vuonna 2007 raakavettä pumpattiin kiinteistön omistajat tai haltijat kiinteistöjensä vesihuol- puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 22,9

milj.m3/a ominaiskulutus l/as/d

25 700

600 Veden kokonaiskytt 20 Veden ominaiskytt 500

15 400

300 10

200

5 100

0 0 2006 2007 1900- 1905- 1910- 1915- 1920- 1925- 1930- 1935- 1940- 1945- 1950- 1955- 1960- 1965- 1970- 1975- 1980- 1985- 1990- 1995- 2000- 2005- vuosi

Kuva 34. Veden ominaiskulutuksen kehittyminen vuosina 1900–2007. 62 Vedenhankinta

milj. m3. Tästä määrästä pumpattiin 19,5 milj. m3 käsi- vettä saadaan ottaa 900 l/s vuosikeskiarvona ja 1350 teltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Määrä on 0,87 milj. l/s kuukausikeskiarvona laskettuna. Vettä otetaan noin m3 vähemmän kuin vuonna 2006. 200 metrin etäisyydeltä rannasta 4-5 metrin syvyydestä, Vesijohtoverkostoon vuonna 2007 pumpatusta ve- jossa vesi on laadultaan tasaista. Roineen vedenlaatu on destä 70 % oli pintavettä. Pohjaveden osuus oli 30 %. hyvä. Roineen vesi käsitellään Ruskon vedenkäsittelylai- Vettä johdettiin talouskäyttöön 54,9 % ja teollisuuskäyt- toksella. töön 16,8 %, lisäksi 6,7 % pumpatusta vedestä myy- Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raa- tiin naapurikuntiin Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan kavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmen- kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Muu niemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset Teiskossa käyttö oli 17,1 % sisältäen sammutusveden, vuodot, sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka toimii va- mittarivirheet ja verkostojen huuhtelut. Kaupungin oma ralaitoksena Ruskon laitokselle. vedenkäyttö oli 5,2 %. Tampereen Veden käytössä on viisi pohjavedenot- Tampereen Vedellä on neljä pintavedenpuhdis- tamoa Tampereella Messukylässä, Hyhkyssä, Mustalam- tuslaitosta, jotka sijaitsevat Ruskossa, Kaupinojalla, mella sekä Ylöjärvellä Julkujärvellä ja Hämeenkyrössä Polsossa ja Kämmenniemessä. Kaupinojan laitos toimii Pinsiössä. Lisäksi pohjavettä on ostettu Ylöjärveltä Sau- varalaitoksena. Lähes kaikki pintavesi, vuosittain noin rion vedenottamolta. 15 milj. m3 otetaan Roineesta. Lupaehtojen mukaisesti

m3/a

14000000

12000000

10000000

8000000

6000000

Talouskytt 4000000 Teollisuuskytt

Myynti muille 2000000 kunnille Kaupungin oma kytt 0 Muu kytt 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 35. Veden käyttö eri toimijoiden kesken vuosina 1999–2007.

m3x1000 25000

20000

15000

10000

5000 Pohjavesi 0 Pintavesi 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi

Kuva 36. Vedenottamoilta pumpattu ja puhdistettu raakavesi sekä pohjaveden osuus siitä vuosina 1997–2007. Vedenhankinta 63

Tampereen veden arkisto.

Ruskon vedenkäsittelyaltaat. Veden kulkua vesilaitoksella.

Tampereen haja-asutusalueilla Teiskon-Aitolahden sä 111 valvontanäytettä. Terveydensuojeluviranomaisen suunnalla, jonne myös loma-asutus kaupungissa kes- määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laborato- kittyy, asuu vajaa 4700 asukasta. Näillä alueilla vesi- rio tekee säännöllisesti omavalvontaa viidessä eri puolilla huolto on pääosin kiinteistönomistajan omien ratkai- kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2007 sujen varassa ja vedensaanti on ratkaistu joko pora- tai verkostosta otettiin 369 käyttötarkkailunäytettä. Asiakas- rengaskaivolla. Kämmenniemen ja Polson alueella on palautteiden perusteella otettiin 34 näytettä. Veden laatu kunnalliset vesi- ja viemäriverkostot. Nurmi-Sorilan alu- oli vuonna 2007 kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. eella toimii Nurmin vesihuolto-osuuskunta, jolle veden Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle aset- toimittaa Tampereen Vesi. Sisaruspohjan alueella toimii tamat laatuvaatimukset ja -suositukset. vesiosuuskunta ja Velaatassa pieni vesiyhtymä, joilla on Roineen vesi on luokiteltu hyvälaatuiseksi ja se so- omat pohjavedenottamot. veltuu hyvin vedenhankintaan. Erinomaisesta laatuluo- kasta Roineen erottaa lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa to- Talousveden laatu detut happitalouden ongelmat. Vesi on varsin kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Roineen vedenlaatu on ve- Veden hankintaan käytettävän pinta- ja pohjaveden laa- denhankinnan kannalta tasainen lämpötilan vaihtelua tua tutkitaan päivittäin Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen lukuun ottamatta. laboratoriossa. Vesilaitoksilla seurataan raakavesilähtei- Vuoden 2007 lopussa Tampereen Veden vedenja- den vedenlaatua, vedenkäsittelyprosesseja, laitoksilta kelujärjestelmään kuului 747 km vesijohtoverkostoa. Ve- verkostoon johdettavan veden ja verkostoveden laatua. denlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, Kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena Tampereen missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Ve- kaupungin ympäristöpalvelut vastaa verkostoveden laa- den laadun säilymistä edistettiin lisäksi valurautaputkien dun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta sisäpuolisella betonoinnilla. pääverkostoa 32 pisteestä. Vuonna 2007 otettiin yhteen-

Taulukko 16. Vesijohtoverkkoon pumpattu vesimäärä vedenottamoittain vuonna 2007.

Vesijohtoverkkoon pumpattu vesimäärä vuonna 2007

Pohjavesilaitokset m3 % Pintavesilaitokset m3 % Mustalampi 739 757 3,78 Rusko 13 566 288 69,40 Messukylä 1 592 413 8,15 Kaupinoja 0 0 Hyhky 765 160 3.91 Polso 18 729 0,01 Pinsiö 2 333 668 11,94 Kämmenniemi 38 845 0,20 Julkujärvi 441 660 2,26 Yhteensä 13 623 862 69,70 Saurio (ostettu) 50 140 0,26 Yhteensä 5 923 068 30,30

Kaikki yhteensä 19 546 930 100 64 Vedenhankinta

Veden toimitusvarmuus Tampereella on varsin hyvä Vesihuoltolaki ja Tampereen kaupungin omien pohjavesilähteiden ja kahden pintavesilaitoksen vesihuollon kehittämissuunnitelmat vuoksi. Raakavesilähteiden Näsijärven ja Roineen veden- 2004 ja 2008 laatu on hyvä ja tiukentuneiden ympäristövaatimusten johdosta pistekuormitus vesistöihin on vähentynyt mer- Vesihuoltolaki (119/2001) tuli voimaan vuonna 2001. Lain kittävästi. Kaupinojan vedenkäsittelylaitos toimii varalai- tavoitteena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut. toksena. Poikkeustilanteiden toiminnan turvaamiseksi Terveydellisesti ja muutoinkin moitteettoman talousveden saanti kohtuullisin kustannuksin tulee olla mahdollista, on laadittu valmiussuunnitelma. samoin kuin terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta Tampereen ja Valkeakosken seudulla on tavoitteena asianmukainen viemäröinti. korvata pintavedestä valmistettu talousvesi tekopohja- Kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämi- vedellä. Hanketta vie eteenpäin seudun kuntien yhteis- sestä alueellaan. Kunnan tulee laatia vesihuollon kehittä- omistuksessa oleva Tavase Oy, jonka tarkoituksena on missuunnitelmat yhdyskuntasuunnittelun apuvälineeksi. toteuttaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen Tampereen ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunni- telma valmistui vuonna 2004. Kehittämissuunnitelmas- Vehoniemen – Isokankaan harjualueelle. Hankkeen ta- sa esitetään vesihuollon tavoitteet tuleville vuosille. Se ei voitteina on tarjota asukkaille ja yrityksille laadultaan ole kuntaa sitova, oikeusvaikutteinen suunnitelma vaan parempaa vettä luopumalla pintaveden ja huonolaa- se on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun väli- tuisen pohjaveden käytöstä sekä lisätä vedenhankinnan neeksi. Suunnitelmassa otetaan kantaa siihen, missä ja toimintavarmuutta kriisitilanteissa. Hankkeen lupame- millä aikataululla järjestetty vesihuolto tavoittaa kunnan eri alueet. Erityinen merkitys kehittämissuunnitelmalla on nettelyt ovat vielä kesken. vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä olevi- Tulevaisuuden odotukset ja tavoitteet vesihuollol- en alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittä- le koskevat tekniikan ja laadullisten tekijöiden ohella misessä. Suunnitelmaa tarkennetaan valtuustokausittain. toiminnan organisointia ja taloutta. Vesihuolto, kuten Vesihuoltosuunnitelman mukaan maankäytön suunnittelu muukin toiminta yleensä, muuttuu enemmän liiketoi- ja vesihuollon kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Yleis- minnaksi. Siksi toiminnalle asetetaan yhä enemmän ja asemakaavoituksessa hyödynnetään olemassa olevia vesihuoltoverkostoja sekä selvitetään vesihuollon mahdol- myös taloudellisia tavoitteita ja toiminnan tulee olla lisuuksia eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on päivitetty kannattavaa. Tulevaisuudessa vesihuolto hoidetaan suu- vuonna 2008, jolloin tehtiin uusi toimenpideohjelma vuo- remmissa yksiköissä. Seudullisuus lisääntyy entisestään. sille 2008-2015. Pienet vesilaitokset sulautuvat yhteen sekä keskenään että suurempien vesilaitosten kanssa. Maria Luukkala

Lähteet:

• Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2006: Kangasalan kunnan järvien vedenlaatu, Roine. http://www. kangasala.fi /ymparisto/jarvetjapohjavesi.html > Kangasalan järviselvitys > Roine (30.10.2008). • Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2006: Vedenlaatu vesistöalueittain. Längelmäveden-Hauhon reitti. http://www.kvvy.fi > Vedenlaatu toimialueella > Vedenlaatu vesistöalueittain > Längelmäveden-Hauhon reitti (30.10.2008). • Tampereen kaupunki 2004. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaavoitusyksikön julkaisuja 2/2004. Ympäristötoimi. • Tampereen Vesi. Toimintakertomus ja ympäristöraportti 2004, 2005, 2006, 2007. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (28.10.2008). • Tampereen Vesi. Tilastotiedot 2007. http://www.tampere.fi /vesi/ materiaalipankki (28.10.2008). • Tampereen Vesi. Toimintakertomus 2003. http://www.tampere.fi / vesi/materiaalipankki (28.10.2008). • Tampereen Vesi. Työtä puhtaan veden puolesta. Toiminnan yleisesittely. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (28.10.2008). • Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto. fi (28.10.2008) Pohjavesivarat 65

Pohjavesivarat

pohjavesialueiden (2 250 kpl) vedestä on käytössä noin neljännes. Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joilla maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Tällaisia ovat harjut ja suuret reunamuodostumat, kuten Salpaus- Kuva: Tampereen veden arkisto. Kuva: Tampereen selät. Näillä alueilla pohjavesi on happipitoista ja hyvä- laatuista. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä myös saatavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuu laadultaan maailman parhaisiin. Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee noin yhdestä jopa yli kolmeenkymmeneen metriin, mutta on yleensä noin 2–5 metrin syvyydessä. Muutok- set pohjaveden pinnankorkeudessa kuvastavat muutoksia pohjaveden määrässä. Pohjaveden määrää voi vä- hentää esimerkiksi kuivuus, pohjaveden runsas käyttö ja maaperän voimallinen muokkaus.

Hyhkyn pohjavedenottamo. Pohjavesialueet

Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan. Luokkaan I kuuluvat vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ja ne ovat yleensä yhdyskuntien vedenhan- kintakäytössä. Luokan II alueet ovat vedenhankintaan Pohjavesi soveltuvia ja ne on mahdollista ottaa yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön veden laadun ja riittävyyden Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alaista perusteella, mutta niiden käyttöönotto ei ole ollut vielä vettä. Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- tarpeellista. Luokan III (muut pohjavesialueet) soveltu- ja kallioperässä. Sitä syntyy, kun sade- tai pintavesi imey- mista vedenhankintaan ei ole vielä tarkemmin tutkittu, tyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. mutta mikäli tutkimukset osoittavat alueen pohjaveden Pohjavettä saadaan parhaiten sora- ja hiekkamuodos- olevan hyvälaatuista ja antoisuuden riittävä, alueen luo- tumista. Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen kitus nostetaan II- tai I-luokkaan. Päinvastaisessa tilan- sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista. Tekopohjavettä teessa alue poistetaan pohjavesiluokituksesta. muodostetaan keinotekoisesti pintavedestä johtamalla Pohjavesialue sisältää kaksi rajausta. Sisempi osoit- pintavettä pohjavesialueiden maaperään. taa pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen, jossa Vedenhankinnan tavoitteena on mahdollisimman maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa. runsas pohjaveden käyttö talousvetenä ja vesilaitosten Muodostumisalueeseen lasketaan kuuluvaksi sellaiset raakaveden lähteenä, koska se on useimmiten laadul- pohjavesialueeseen liittyvät kallio- tai moreenialueet, taan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta jotka lisäävät olennaisesti muodostuvan pohjaveden kuin pintavesi. Suomen 6 600 pohjavesialueella muo- määrää. Pohjavesialueen ulompi raja osoittaa aluetta, dostuu pohjavettä lähes 6 miljoonaa kuutiota vuorokau- jolla on vaikutusta muodostuman pohjaveden laatuun dessa. Vesilaitokset käyttävät tästä reilun kymmenesosan tai pohjaveden muodostumiseen. Yleensä ulompi rajaus eli 0,7 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa. Vesilaitosten ulottuu tiiviiseen maaperäalueeseen asti. jakamasta vedestä noin 60 % on pohjavettä tai teko- Tampereen kaupungin alueella on kuusi pohjave- pohjavettä. Haja-asutusalueilla käytetään lähes yksin- sialuetta, joista tällä hetkellä tärkeimmät sijoittuvat kan- omaan kaivoista tai lähteistä saatavaa pohjavettä. Suo- takaupungin alueelle Kangasalta Messukylän, Pyynikin messa vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltujen ja Epilän kautta Ylöjärvelle sekä Nokialle suuntautuville 66 Pohjavesivarat

Epilänharju-Villilä

Aakkulanharju

copuright kaupunkimittaus 2008

Kuva 37. Pohjavesialueiden sijainti Tampereen kantakaupungin alueella.

Rääkkykangas

Jakamakangas etelä

Aunionkangas

Kreetansuo Kuva 38. Pohjavesialueiden copyright kaupunkimittaus 2008 sijainti Teiskossa.

Taulukko 17. Tampereen pohjavesialueet ja niiden antoisuus.

Muodostumisalueen Arvio muodostuvan pohjaveden Nimi Alueluokka Kokonaispinta-ala (km2) pinta-ala (km2) määrästä (m3/d) Aakkulanharju I 2,66 1,59 1600 Epilänharju-Villilä I 2,84 1,64 1000 Epilänharju-Villilä I 2,39 1,21 1000 Rääkkykangas I 2,3 1,34 920 Kreetansuo I 0,24 0,15 60 Jakamankangas etelä II 5,74 4,29 3300 Aunionkangas II 0,89 0,54 330 Jakamakangas pohjoinen III 2,97 1,93 1500 Pohjavesivarat 67

harjujaksoille. Aakkulanharju – Pyynikki – Epilänharju sijaitsee kalliokohoumien välisessä pienehkössä ranta- on ns. saumamuodostumaa, joka on syntynyt jäätikön hiekkamuodostumassa. kielekevirran sivulle. Aines on pääosin hyvin lajittunutta Rääkkykankaan ja Kreetansuon alueilla sijaitsevat ja vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa. Harjumuodostuma Velaatan ja Sisaruspohjan vesiosuuskuntien vedenotta- jakautuu kahdeksi pohjavesialueeksi Aakkulanharjun ja mot, joista otetaan vettä yhteensä noin 45 m3/d. Auni- Epilänharjun-Villilän pohjavesialueiksi. onkankaan ja Jakamakangas etelän pohjavesialueilla ei Aakkulanharjun pohjavesialueella sijaitsee Messu- ole merkittävää pohjavedenottoa. kylän pohjavedenottamo. Pohjavesialue on yhteydessä Kaukajärveen, josta harjuun suotautuva vesi lisää noin 10 % alueen antoisuutta. Runsaan antoisuuden perus- Pohjaveden käyttö teella muodostumisalue saattaa ulottua nykyisin oletet- tua laajemmallekin alueelle. Tampereen vesijohtoveden valmistukseen käytetystä Epilänharju – Villilän pohjavesialueen kohdalla vedestä keskimäärin 30-40 % on ollut pohjavettä. Vii- harjumuodostuma haarautuu edelleen kahdeksi harju- me vuosien kuivien jaksojen vuoksi pohjavedenottoa on jaksoksi, joista toinen kulkee Nokian suuntaan Villilän jouduttu vähentämään ja vuonna 2006 se oli vain 24 pohjavesialueena ja toinen Ylöjärven suuntaan Epilän- %. Vuonna 2007 pohjaveden osuus oli jälleen tavan- harjuna. Mustalammin pohjavedenottamo sijaitsee Vil- omaisella tasolla noin 30 %. Tampereen Veden pohja- lilän alueella ja Hyhkyn pohjavedenottamo Epilänhar- vedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Mustalammella julla. Näsijärvestä harjuun suotautuva vesi lisää Hyhkyn ja Hyhkyssä. Tampereen Vesi omistaa lisäksi pohjave- vedenottamon antoisuutta. denottamot Ylöjärven Julkujärvellä ja Hämeenkyrön Rääkkykankaan, Kreetansuon, Jakamakangas ete- Pinsiössä, joista saatava vesi johdetaan Tampereelle. län ja Aunionkankaan pohjavesialueet sijaitsevat Teis- Ylöjärven kunnan omistaman Saurion vedenottamon kossa Tampereen pohjoisosassa. Siellä pohjavesialueet lähes koko tuotto on ostettu Tampereelle. Maaperän sijoittuvat sekä Sisä-Suomen reunamuodostumalle pilaantumisen vuoksi pohjavedenotto Sauriosta on ollut (Rääkkykankaan ja Jakamankankaan pohjavesialueet) keskeytyneenä. että Kaanaan eteläpuoliselle pienelle harjujaksolle (Au- Mustalammen vedenottamo oli poissa käytöstä nionkankaan pohjavesialue). Maa-aines on alueella huo- vuosina 2004–2006, koska alueen pohjavedestä löy- nommin lajittunutta ja pyöristynyttä kuin varsinaisilla dettiin pieniä pitoisuuksia tri- ja tetrakloorieteeniä ja harjualueilla. Soran ja hiekan seassa muodostumassa alueella on tehty läntisen ohitustien rakennustöitä. Ve- saattaa olla lajittumattomia, huonommin vettä läpäi- denottamo otettiin uudelleen käyttöön syksyllä 2006, seviä moreenivälikerroksia. Vedenhankinnan kannalta jolloin vesi todettiin laadultaan taas hyväksi. Vedenot- nämä pohjavesialueet ovat syrjässä asutukselta, mutta tamolla on poikkeuslupa ylittää tri- ja tetrakloorieteenin niillä saattaa olla paikallista merkitystä. Tulevaisuudessa enimmäispitoisuuden raja-arvon ylittämiseen vuoden ne voivat olla mahdollisia reservialueita. Sisaruspohjan 2011 maaliskuun loppuun asti. Vedenottamo saneera- vesiosuuskunnan käyttämä Kreetansuon pohjavesialue taan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Taulukko 18 . Tampereen ja Tampereella sijaitsevien osakaskuntien pohjavedenottamot ja niistä pumpattu vesimäärä vuosina 2003 ja 2007.

Pohjavesialue Ottamo Vedenotto keskimäärin m3/d Vedenottolupa tai antoisuus m3/d 2003 2007 m3/d m3/d Tampereella: Aakkulanharju Messukylä 5000 5650 4560 Epilänharju-Villilä Hyhky 3000 2060 2190 Epilänharju-Villilä Mustalampi 5000 2390 2020 Rääkkykangas Velaatta 200 20 19 Kreetansuo Sisaruspohja 50 18 25 Ylöjärvellä: Ylöjärvenharju Julkujärvi 1800 560 1210 Hämeenkyrössä: Ylöjärvenharju Pinsiö 8000 3290 6370 68 Pohjavesivarat

Aakkulan pohjavesialueen lämmitysöljysäiliöiden kartoitusprojekti 2006 Kuva: Risto Salovaara Maanalaiset öljysäiliöt ovat ympäristöriski pohjavesialueella, joten erityisesti niiden kunto- ja tarkastustilanne on tärkeää selvittää. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/83) velvoittaa öljysäiliöiden omistajat tarkastutta- maan tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat käytössä olevat maanalaiset öljysäiliöt kuntoluokan mukaan ½–10 vuoden välein. Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut kartoitti lämmitysöljysäiliöiden kunto- ja tarkastustilannetta Aak- Käytöstä poistettu öljysäiliö matkalla hyötykäyttöön. kulan pohjavesialueella kesällä 2006. Kartoitus koski kaikkia käytössä olevia ja käytöstä poistettuja lämmitys- öljysäiliöitä. Projekti tehtiin yhteistyössä Tampereen aluepelastuslaitoksen sekä Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Projektin tavoitteena oli kartoittaa lämmitysöljy- säiliöiden kunto- ja tarkastustilanne, jotta kokonaiskuvaa lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamasta riskistä Aakkulan Pohjaveden laatu ja pilaantumisriskit pohjavesialueella saataisiin tarkennettua. Kartoitettavia kiinteistöjä oli kaikkiaan 204 ja näillä Pohjavesi on laadultaan yleensä moitteetonta, sillä se on kiinteistöillä lämmitysöljysäiliöitä 242. Kartoittamatta jäi pintavettä paremmin suojassa likaantumiselta. Likaan- 16 kiinteistöä ja näiltä 20 säiliötä. Käytössä olevia säiliöitä tumisvaara on suurin hyvin vettä läpäisevillä hiekka- ja kartoitetuista oli 168 ja käytöstä poistettuja 74. Käytössä olevista lämmitysöljysäiliöistä 38 % oli maanalaisia säiliöi- soramailla. tä ja käytöstä poistetuista oli 90 %. Muovisia sisäsäiliöitä Suurin osa pohjaveden suorasta pilaantumisesta ai- oli 34 % ja teräksisiä sisäsäiliöitä 28 %. heutuu ihmistoiminnasta. Harjut ja reunamuodostumat Käytössä olevien maanalaisten lämmitysöljysäiliöiden ovat perinteisesti olleet alueita, joille on hyvän maapoh- keskimääräinen ikä Aakkulan pohjavesialueella on 30 jan vuoksi sijoittunut myös pohjaveden laadulle laajem- vuotta. Lainsäädäntö edellyttää, että pohjavesialueella paa pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. Tällaisia sijaitsevat maanalaiset lämmitysöljysäilöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta ovat muun muassa asutus, maatalous, maa-ainesten ja sen jälkeen niiden kunnon perusteella määrävälein. otto, teollisuus, liikenneväylät, hautausmaat, kaatopai- Maanalaisista säiliöistä vain kahdeksan määräaikaistar- kat ja huoltamot. Onnettomuuksien ja laiminlyöntien kastus ei ollut voimassa tai se umpeutuu vuonna 2006. seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuo- Säiliöistä vain kuusi kuuluu kuntoluokkaan B. Pinnoi- sikymmenienkin jälkeen. tuksia on tehty 35 %:lle. Maanalaisten säiliöiden tilanne alueella on kohtuullisen hyvä niiden korkeasta iästä ja Pohjaveden pilaantumista on aiheuttanut esimer- pinnoitusten määrästä huolimatta. kiksi öljyjen ja kemikaalien joutuminen pohjaveteen joko onnettomuuksissa tai suotautumalla vanhoilta kaatopai- Teija Käpynen koilta. Tiesuolaus on aiheuttanut pohjaveden kloridipitoisuuden nousua. Liiallinen lannoitteiden käyttö voi nostaa pohjaveden nitraattipitoisuutta. Pohjavedestä on löytynyt myös kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Viemäröimättömillä alueilla kaivovesien nitraattipitoisuutta saattaa nostaa jä- tevesien hallitsematon maahanimeytys. Velaatan vesiosuuskunta pumppasi verkostoonsa Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja vuonna 2007 keskimäärin 25 m3/d pohjavettä ja Sisa- kallioperän luontaisista ominaisuuksista. Pahimpia laa- ruspohjan vesiosuuskunta 18–20 m3/d . tuongelmat ovat seuduilla, joissa maaperä läpäisee Pohja- ja tekopohjaveden osuutta vedenhankinnas- huonosti vettä. Tiiviiden maakerrostumien alla vesi on sa pyritään lisäämään. Mahdollisuus pumpata pohja- usein vähähappista, josta aiheutuu korkeita rauta- ja vettä vaihtelee vuosittain pohjaveden muodostumiseen mangaanipitoisuuksia. Tällaisia alueita on esimerkiksi vaikuttavien sade- ja lumimäärien mukaan. Pohjaveden harjujen reunamilla ja savenalaisissa pohjavesiesiinty- määrää voidaan lisätä keinotekoisesti imeyttämällä järvi- missä sekä paikoin moreenialueilla. Kallioporakaivoissa vettä harjuihin tekopohjavedeksi. Tekopohjavesi vastaa saattaa lisäksi esiintyä liian korkeita arseeni-, ﬂ uoridi-, laadultaan luonnollista pohjavettä. Pintaveden käytöstä sulfaatti- ja radonpitoisuuksia. tekopohjaveteen siirtyminen vähentää veden puhdistuk- Tampereen pohjavedenottamoiden raakaveden laa- sessa käytettävien kemikaalien määrää sekä pintaveden tu on yleensä ollut tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvää. käsittelyssä syntyvää jäteveden määrää. Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilän pohjavesialueet Pohjavesivarat 69 Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto

Luvattomat kaatopaikat ovat riski pohjavedelle.

sijaitsevat kantakaupungin alueella, jossa niiden veden Pohjaveden suojelu ja valvonta laadun säilymistä uhkaavat monet riskit, kuten tieverkos- to, asutus maanalaisine öljysäiliöineen ja viemäreineen Pohjavesialueiden kartoituksella ja luokituksella voi- sekä teollisuus. Villilän alueella on myös suuria vanhoja daan parantaa olennaisesti pohjavesien suojelumah- soranottoalueita. dollisuuksia kunnassa. Erityisesti tämä koskee tärkeitä ja Haja-asutusalueilla talousvesi saadaan omasta pora- vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Pohjave- tai rengaskaivosta. Tampereen pohjoisella alueella arsee- sien suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden ni on talousveden ongelmana melko laajoilla alueilla. puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Puhdas Arseeniongelmia on ilmennyt mm. Sisaruspohjassa, Ko- lunkylässä, Kämmenniemessä, Hirviniemi-Aitoniemen alueella ja Palonkylässä. Myös rautapitoisuus talousve- dessä on suhteellisen korkea edellä mainituilla alueilla. Kaivovesitutkimus Arseenin ja raudan poisto kiinteistökohtaisin laittein on mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia. Teisko-Aitolahti- alueen kaivoesitutkimuksessa kartoi- tettiin kaivovesien tilaa. Pohjaveden luonnollisista hait- Haja-asutusalueilla vesihuolto hoidetaan yleensä ta-aineista tutkittiin uraani- ja radonpitoisuuksia. Uraa- kiinteistökohtaisesti. Tarvetta yhteiseen vesihuoltoon nia ja radonia saattaa esiintyä erityisesti porakaivoissa kuitenkin on veden määrällisten ja laadullisten ongel- kaivon tiiviin rakenteen ja kaivoa ympäröivän homo- mien takia. Jätevesien käsittelyn tiukentuneet vaati- geenisen kallion vuoksi. Ihmisen aiheuttamista veden mukset myös osaltaan kannustavat liittymistä yhteiseen laatuongelmista tutkittiin torjunta-aineiden esiintymistä rengaskaivoissa, koska porakaivoissa torjunta-aineiden vesihuoltoon. Vesiosuuskunnan perustaminen on usein esiintyminen on epätodennäköisempää kaivon tiiviin kokonaistaloudellisesti järkevä ratkaisu hyvänlaatuisen ja rakenteen johdosta. Torjunta-aineita voi päästä rengas- määrältään riittävän veden saamiseksi haja-asutusalueil- kaivoon mm. pintavalunnan seurauksena. le, koska yleensä alueen liittäminen kaupungin verkos- Koska tutkimukseen halukkaita ilmaantui hyvin toon ei ole kannattavaa pitkien etäisyyksien takia. paljon, yli 250, kaikkia kaivoja ei voitu tutkia. Tutkit- Vesiosuuskunnan perustamisella on myönteisiä vai- tavat porakaivot valittiin mahdollisimman edustavasti kattaen koko Teisko-Aitolahti -alueen. Rengaskaivojen kutuksia talousveden laatuun. Mikäli osuuskunta raken- valintakriteerinä oli torjunta-aineiden esiintymisen to- taa yhteisviemäröinnin, se pienentää alueelta vesistöi- dennäköisyys eli peltojen läheisyys ja korkeusasema. hin pääsevää jätevesikuormitusta. Haja-asutusalueella Yksityisistä porakaivoista tutkittiin yhteensä 37 näytettä vesihuollon järjestämisestä koituu huomattavasti suu- ja rengaskaivovesistä 14 näytettä. remmat kustannukset kuin taajamassa. Asukkaat ovat Tutkituista vesinäytteistä kohonneita uraanipitoi- suuksia löytyi kolmesta näytteestä. Useimmat alueen harvoin varautuneet haja-asutusalueen korkeisiin vesi- tutkituista uraanipitoisuuksista olivat kuitenkin alhaisia. huoltokustannuksiin ja vesihuoltohankkeen toteuttami- Tutkitut radonpitoisuudet olivat myös yleisesti alhaisella nen vain aktiivisten kyläläisten voimin osoittautuu usein tasolla. Niin radonin kuin uraaninkin esiintyminen on liian suureksi ponnistukseksi niin kustannuksiltaan kuin kaivokohtaista. Torjunta-aineita löytyi pieniä määriä kol- hankkeen vaatimalta asiantuntemukselta. Näin ollen mesta tutkitusta kaivosta. Tutkimuksessa todetut pitoi- Tampereen kaupungin vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien suudet olivat hyvin pieniä myös niissä kohteissa, joissa torjunta-aineiden esiintyminen näytti ilmeiseltä. tukemisen malli auttaa kyläyhteisöä hankkeen alulle pa- nemisessa ja toteuttamisessa. Maria Luukkala 70 Pohjavesivarat

Aakkulanharju Epilänharju-Villilä

8 % 17 % 15 %

8 % 40 % 40 % 3 % 7 %

14 % 30 % 4 % Asutus 14 % Peltoviljely, niityt

Metstalous, Rääkkykangas Jakamakangas etelä puistot Maa-ainesten otto 1 % 1 % 11 % 4 % Teollisuus- tai 18 % varastoalue Muu

7 %

74 % 84 %

Kuva 39. Maankäytön jakautuminen Aakkulanharjun, Epilänharju-Villilän, Rääkkykankaan ja Jakamakangas etelän pohjavesialueilla.

pohjavesi pyritään turvaamaan muun muassa suojelu- suunnitelmilla, joiden laatimisesta vastaavat pääasiassa Lähteet: kunnat yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa. Tampereen kaupungin pohjavesialueiden ensim- • Pirkanmaan ympäristökeskus 2003: Tampereen pohjavesialueiden kuntakansio. mäinen suojelusuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja • SYKE, pohjavesialueiden paikkatietoaineisto. se päivitettiin vuonna 2005 yhteistyössä Tampereen • Tampereen kaupunki 2004: Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaavoitusyksikön julkaisuja 2/2004. Ympäristötoimi. kaupungin, Tampereen aluepelastuslaitoksen ja Pir- • Tampereen Vesi, Tampereen kaupunki, Tampereen kanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman aluepelastuslaitos, Pirkanmaan ympäristökeskus 2005: Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. tavoitteina ovat pohjaveden laadun säilyttäminen hy- • Tampereen Vesi. Toimintakertomus ja ympäristöraportti 2004, vänä vedenhankintaa varten sekä tasapainon säilyttämi- 2005, 2006, 2007. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (30.10.2008). nen pohjaveden muodostumisen ja vedenoton välillä. • Tampereen Vesi. Tilastotiedot 2007. http://www.tampere.fi /vesi/ Suunnitelmassa on selvitetty pohjavesialueilla olevat materiaalipankki (30.10.2008). pilaantumisriskiä aiheuttavat toiminnot, arvioitu niiden • Tampereen Vesi. Toimintakertomus 2003. http://www.tampere.fi / vesi/materiaalipankki (30.10.2008). pohjavesivaikutuksia ja esitetty toimenpiteet riskien • Tampereen Vesi. Työtä puhtaan veden puolesta. Toiminnan poistamiseksi tai pienentämiseksi. yleisesittely. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (30.10.2008). Pinta- ja pohjavesien suojelua tehostava EU:n vesi- • Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi politiikan puitedirektiivi edellyttää Suomen pohjavesi- (30.10.2008). alueilta muun muassa riskialueiden tunnistamista, omi- naispiirteiden lisätarkastelua, ihmistoiminnan vaikutusten arviointia sekä aiempaa tehokkaampaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaa. Pintavedet ja niiden laatu 71

Pintavedet ja niiden laatu

1958 tie- ja vesirakennushallitus sai luvan Vanajaveden ja Pyhäjärven säännöstelyyn. KHO vahvisti luvan vuonna 1960. Säännöstelyluvan haltija on nykyisin Pirkan- maan ympäristökeskus. Pyhäjärven säännöstelyä hoidetaan Nokian Melon voimalaitoksella. Säännöstelyn tavoitteena oli vesivoiman tuottaminen ja tulvasuojelu. Pyhäjärven suurin säännöstelyväli on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuustilavuus 195 milj.m3. Kuva: Kiinteistötoimen arkisto/Laura Ahola Näsijärven nykyinen voimassaoleva säännöstelylupa on vahvistettu KHO:n päätöksellä vuonna 1980. Luvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelystä vastaa Tampereen kaupungin sähkölaitos. Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöste- lytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyn alkuperäisenä tavoitteena oli vesivoiman tuottaminen ja tulvasuojelu. Säännöstely toteutetaan Tammerkosken neljän voimalaitoksen yhteiskäytöllä. Pyhäjärvellä säännöstely on vaikuttanut talviseen vedenkorkeuden laskuun, tulvakorkeuksien alenemiseen sekä kesäkauden vedenpinnan vakauteen. Vedenpinnan lasku talvella tekee tilaa keväisille lumen sulamisvesille. Tohlopinjärvi. Näsijärvellä on talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku suurentunut säännöstelyn myötä. Kesäaikainen vedenkorkeuden vaihteluväli on pienentynyt ja parantanut vesistön virkistyskäyttöä. Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstely

Taulukko 19. Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelyrajat. Veden energiakäyttö on tehnyt tarpeen vesimäärien ja energian säätelyyn. Jo varhaisimpiin myllyihin liittyi Säännöstelyluvan mukaiset rajat säädettävillä luukuilla varustettuja patoja, joiden avulla NN + 76,60 - NN+ 77,15 (kesä) Pyhäjärvi vettä varastoitiin myllyn yläpuolelle myllyn käyttöajan NN + 75,60 (alaraja talviaikana) pidentämiseksi. Kokonaisten järvien vedenkorkeuksien säätely aloitettiin kuitenkin vasta 1800-luvun lopun ja Näsijärvi NN + 93,91 - NN + 95,40 1900-luvun alussa. Tammerkosken veden mataluus aiheutti ongelmia Tammerkoskessa, kun Finlayson otti käyttöön uusia kutomakoneita vuonna 1847 ja vesivoiman tuotanto jäi liian vähäiseksi. kuivat talvet osoittivat, Vesistöjen laadun tarkkailu ettei koski kaikissa olosuhteissa ollut riittävä voimanläh- de. Viranomaisten luvalla koskeen tehtiin tilapäisiä pa- Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien lähes 200 jär- torakenteita, jotta vesi ei karkaisi turbiinien ohi, vaan ven tilaa on kartoitettu 1900-luvun puolivälistä lähtien säästyisi kuivaa aikaa varten. Vuonna 1893 rakennettiin ja 1960-luvun loppupuolelta varsinaisen seurantaohjel- Tammerkosken niskalle lainvoimainen neulapato. Pato man mukaisesti. Aluksi kiinnostuksen kohteena olivat on vieläkin olemassa, vaikkakaan Näsijärven vettä ei suurimmat järvet. Pyhäjärvi ja Näsijärvi ovat merkinneet säännöstellä enää neuloja eli pystyssä olevia lankkuja alueelle kautta aikojen kulkuväylää ja kalastusaluetta poistamalla ja lisäämällä. yhtä hyvin kuin viemäriä ja virkistysaluetta. Järvet ovat Suomeen Koskitoimikunta sai tehtäväkseen laa- olleet myös raakaveden ja vesivoiman lähteenä. tia Kokemäenjoen vesistön säännöstelytutkimuksen ja Syyn vesien tarkkailuun antoivat raakaveteen koh- -suunnitelman. Vuonna 1952 annettiin säännöstelyn distunut pilaantumisuhka ja veden laadun heikkenemi- edellyttämien töiden aloittamiseen lupa ja vuonna nen monissa järvissä siten, että se aiheutti kalakuolemia 72 Pintavedet ja niiden laatu Kuva: Rakennusvalvonnan arkisto.

Rauhaniemen uimarantaa.

ja veden uimakelvottomuutta. Vuonna 1959 Tampereen eella sijaitsevista järvistä. Kullakin järvellä on koosta ja kaupunginhallituksen asettama toimikunta kiinnitti huo- muodosta riippuen yksi tai useampi näytteenottopiste. miota Tampereen alueen vesistön huonoon tilaan. Se Näytteet otetaan eri syvyyksiltä vähintään kaksi kertaa huomautti tuolloin Pyhäjärven uimakelvottomuudesta vuodessa lopputalvella ja loppukesällä, jolloin vesi on ja samana kesänä sattuneesta kalojen joukkokuolemasta. kerrostunut lämpötilan mukaan. Tarkkailun perusteella Pelättiin, että Näsijärven vesi muuttuu lopullisesti raaka- tehdyt veden laadun selvitykset antavat riittävästi tietoa vedeksi kelpaamattomaksi. Toimikunta totesikin, että ”ve- järven veden laadun pidempiaikaisesta kehityksestä. sistöjen suojelemiseksi on tehtävä kaikki mitä tehtävissä Jätevesien johtamisesta aiheutuvaa vesistöjen kuor- on. Tärkeintä luonnollisesti olisi, että kunnat ja teollisuus- mituksen määrää ja laatua seurataan kuormittajakohtai- laitokset rakentaisivat jätevetensä puhdistuslaitokset”. sella velvoitetarkkailulla. Tampereen kaupunki on muka- Tarkkailua tehdään edelleenkin tarkkailuohjelmaan na yhteistarkkailualueessa, johon kuuluvat Koljonselkä, perustuen 61 järvessä, mikä on 30 % kaupungin alu- Näsijärvi, Tampereen Pyhäjärvi, Kulovesi, Rautavesi ja

Taulukko 20. Kantakaupungin pienet järvet (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry).

Pinta-ala Suurin syvyys, Korkeus, m Rantaviivan pituus, Veden ha m mpy km laatuluokitus Tesomajärvi 6 6 125,9 0,9 tyydyttävä Vaakkolammi 9 3 82,5 1,7 välttävä Tohloppi 63 10 104,8 4,3 hyvä Iidesjärvi 64 3 77,4 6,1 välttävä Alasjärvi 37 9 102,1 3,5 tyydyttävä Kaukajärvi 142 23 88,1 9,1 hyvä Ahvenisjärvi 3 15 140,1 0,8 välttävä Peltolammi 17 4 104,6 1,8 tyydyttävä Hervantajärvi 83 18 114,7 9,4 tyydyttävä Suolijärvi 20 9 114,7 4,0 tyydyttävä Särkijärvi 145 22 114,7 12,5 hyvä Vuoreksenlampi 13 15 119,8 1,6 hyvä Lahdesjärvi 20 3 114,7 - hyvä Halimasjärvi 4 13 108,7 0,9 tyydyttävä Niihamajärvi 8 2 95,7 1,7 välttävä Pintavedet ja niiden laatu 73

Liekovesi. Velvoitetarkkailu käsittää normaalin vuosittain Vesienhoito uudistuu – Yhteistyöllä vedet tehtävän fysikaalis-kemiallisen perustarkkailun lisäksi kol- hyvään tilaan men vuoden välein tehtävän rehevyystason tarkkailun. Vesien tilan parantamiselle on asetettu yhteiset tavoitteet koko EU:n alueella. Vesienhoito uudistuu Suomessa uuden vesienhoitolainsäädännön myötä. Tavoitteena on Järvien vedenlaatuluokitus pinta- ja pohjavesien hyvä tila. Vesienhoito on Suomessa perinteisesti painottunut veden käyttökelpoisuuden tark- Jokaisella järvellä on oma syntyhistoriansa, joka on ollut kailuun ihmisen kannalta. Uusi vesienhoitolainsäädäntö määräävä järven perusominaisuuksille. Valuma-alueen keskittyy entistä monipuolisemmin siihen, miten vesis- tömme voivat ja miten niiden tilaa voi parantaa. Huomi- ominaisuudet ja siellä tapahtuneet ja edelleen tapah- oon otetaan perinteisen tarkkailun ohella myös biologiset tuvat toiminnot ovat muuttaneet järven tilaa ja veden tekijät. Vesienhoito perustuukin jatkossa koko vesiympä- laatua sen jälkeen. Haja-asutusalueella järvien veden ristön, vesiekosysteemin tarkkailuun ja hoitoon. laatuun ovat vaikuttaneet valuma-alueella tapahtuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston sisä- ja ran- maanviljelys, metsätalous ja ranta-asutus. Kantakaupun- nikkovesien sekä pohjavesien suojelua tehostavan ve- gin alueella sijaitsevissa pienissä järvissä on havaittavissa sipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja erilaisten käyttö- hulevesien aiheuttama kuormitus ja muu nuhraantu- mahdollisuuksien turvaaminen. Direktiivin perusteluissa minen. korostetaan, että vesi ei ole tavallinen kaupallinen tuote, Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, yleislaatuluokat on määritelty vesi- ja ympäristöhallin- puolustettava ja kohdeltava. Direktiivin mukaan vesien- non yleislaatuluokituksen perusteella. Näsijärven ja Py- suojelutoimet tulee suunnitella ja toteuttaa aina koko vesistöalueelle, ja kaikkia vesistöalueen tilaa muuttavia häjärven Tampereen alueella olevat osat mukaan lukien tekijöitä on tarkasteltava yhtenäisesti. Tämän lisäksi di- luokitelluista vesipinta-alasta 79,1 % soveltui virkistys- rektiivi velvoittaa tehostamaan vesien tilan seurantaa. käyttöön hyvin, 20 % tyydyttävästi ja 0,9 % välttävästi. Valtioneuvosto teki vuonna 1998 periaatepäätöksen Vedenlaadultaan erinomaisia tai huonoja järviä ei ollut. vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005. Vesien tavoi- Luokitelluista järvistä 21 kuului luokkaan hyvä ja 27 tetilaksi asetettiin tuolloin sisämaan pintavesien osalta luokkaan tyydyttävä. Laadultaan välttäviä järviä oli 8. tilanne, jolloin vesien tila ei enää huonone ihmisen aiheuttamien toimien seurauksena, ja haitallisesti muut- Taulukossa 20. on esitetty kantakaupungin keskeis- tuneiden vesien tila paranee. Toisaalta vesien suojelun ten järvien ominaisuuksia ja veden laatuluokitus vesi- ja yleinen tavoite on estää vielä puhtaina säilyneitä vesiä ympäristöhallinnon luokitukseen perustuen. Järvet on pilaantumasta ihmisen toiminnasta johtuvasta kuormi- luokiteltu ominaisuuksiensa perusteella kuuluvaksi jo- tuksesta tai muusta vesistöä haitallisesti muuttavasta honkin viidestä yleislaatuluokituksen luokasta: erinomai- toiminnasta johtuvasta pilaantumisesta vähentämällä kuormitusta niin, että vesien erilaiset käyttö ja suojelutar- nen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. peet voidaan turvata. Tavoitteet on esitetty maaseutue- Hyväksi luokiteltujen järvien valuma-alueilla ei ole linkeinoille, teollisuudelle ja asutukselle siten, että myös juurikaan järveä kuormittavaa toimintaa kuten asutusta, pohjavesien suojelutarpeet tulevat huomioon otetuiksi. teollisuutta, peltoviljelyä, jne. Lisäksi järvet ovat ominai- Lisäksi on esitetty huomioon otettavat toimenpiteet vesi- suuksiltaan sellaisia, että ne kykenevät vastaanottamaan rakentamisessa, vesistön säännöstelyssä, kaavoitukses- luontaisen kuormituksen, mikä on säilyttänyt niiden ti- sa ja vaarallisten aineiden kuljetuksille liikenteessä. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan vesiym- lan veden laadun kannalta vakaana. Tällaisia ovat mm. päristön on oltava terveellinen ja turvallinen ja vesistön Tohloppijärvi ja Kaukajärvi. on palveltava niin vedenhankintaa kuin virkistystäkin. Tyydyttäväksi luokiteltujen järvien läheisyyteen on Järvien ja jokien vesi- ja rantaluonnon ekologisen mo- useimmissa tapauksissa sijoittunut ihmistoimintoja ku- nimuotoisuuden ja arvokkaiden luonnon erityispiirteiden ten asumista, teollisuutta ja liikenneväyliä. Esimerkiksi säilyminen ja turvaaminen on keskeinen tavoite, joka perustuu Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Alasjärven kloridipitoisuuksien on havaittu nelikertais- Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnissa vuodelta tuneen vuosien1980–1990 aikana todennäköisesti tie- 2005 todettiin, että vesi- ja rantaluonnon turvaamisek- suolauksen vaikutuksesta. Myös valuma-alueilta tulevat si tarvitaan toimia erityisesti hajakuormituksen rajoitta- luontaisesti humuspitoiset vedet ovat vaikuttaneet miseksi, pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi veden laatuun. Tällaisia ovat esimerkiksi Hervantajärvi, sekä rantojen rakentamisen ohjaamiseksi. Halimasjärvi ja Peltolammi.

Taulukko 21. Näsijärvi ja Pyhäjärvi numeroina.

Pinta-ala Korkeus, m Keskisyvyys, Suurin syvyys Tilavuus, Viipymä, km2 mpy m milj.m3 vrk Näsinselkä 93 95 15 61 1460 290 Pyhäjärvi 21 77 9 41 190 38 74 Pintavedet ja niiden laatu

Aitolahden edustan (NP4) happipitoisuus lopputalvella mg O2/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005

1 m 10 m 20 m 40 m p -1 m

mg O2/l Aitolahden edustan (NP4) happipitoisuus loppukesll 12

0 1967 1969 1971 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

1 m 10 m 20 m p -1 m

Kuva 39. Veden happipitoisuus Näsijärven eteläosassa Aitolahden suulla (NP 4) lopputalvella ja -kesällä vuosina 1965 –2006 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry).

Iidesjärvi, Vaakkolammi ja Ahvenisjärvi on luokiteltu laadultaan välttäväksi. Niissä hulevesikuormituksen Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi pintavedet on vaikutus näkyy selvästi, Iidesjärvessä ja Vaakkolammissa jaoteltu eri tyyppeihin niiden luonnonominaisuuksien mukaan, koska järvet ovat luontaisesti erilaisia. Esimer- lisäksi niiden historia hulevesien ja teollisuusjätevesien kiksi humusvedet eroavat toiminnaltaan kirkkaista ve- purkupaikkana. Ahvenisjärven veden laadun heikkene- sistä. Lisäksi järvet jaetaan luokkiin sen mukaan, miten misen on todettu jatkuvan edelleen. Niihamajärvi on ihminen on niitä muuttanut. Näitä luokkia ovat, huono, pieni suojärvi, jossa humuspitoisten valumavesien ja tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Tavoite on, että vesien- ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät selvästi. suojelutoimenpiteiden seurauksena vuoteen 2015 men- nessä kaikki pinta- ja pohjavedet kuuluvat vähintään luokkaan hyvä, eikä erinomaiseksi luokiteltujen vesien luokitus huonone. Veden laatu Näsijärvessä ja Pyhäjärvessä Vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, siksi suunnittelu on avointa Näsijärven ja Pyhäjärven veden laatuun oleellisesti vai- ja osallistuvaa. Suomi on jaettu vesienhoitoalueisiin, kuttava tekijä on jätevesikuormitus. Jätevesikuormitus joista Tampereen vedet kuuluvat Kokemäenjoen-Saaris- tomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tampereen painottuu Näsijärven eteläosaan ja Pyhäjärven itäosaan. alueen vesienhoidon suunnittelusta vastaa Pirkanmaan Hajakuormituksen osuus on näillä alueilla vähäisem- ympäristökeskus, ja kaikilla on mahdollisuus osallistua pää. suunnitteluun. Näsijärven veden laatu on nykyisin hyvä. Keski- ja pohjoisosat ovat laadultaan erinomaisia. Sen sijaan suu- • Lisätietoa vesienhoidosta ja osallistumismahdollisuuksista: www.ymparisto.ﬁ remmasta järvialtaasta eristäytyneet eteläosan lahdet (Olkahistenlahti, Ryydynlahti ja Siivikkalanlahti) ovat laa- Kirsi Järvinen dultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Vedenlaatuluokituksen mukaan ne ovat tyydyttäviä. Ryydynlahden ja Siivikkalanlahden veden laatu voi olla loppukesällä huono. Pintavedet ja niiden laatu 75

Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto/Sanna Junttanen

Näsijärvi jäätyy. Vesinäytteen ottoa Ruttner-noutimella.

Näsijärven yleistilan paranemiseen varsinkin poh- rikuormituksen väheneminen kolmannekseen. Happea joisissa osissa (Kurunlahti, Kaiharinlahti ja Tervalahti) on kuluttavan kuormituksen väheneminen on normalisoi- vaikuttanut Mäntän seudulla 1990-luvun alussa tapah- nut Näsijärven eteläosan happitilanteen. Fosforikuor- tunut vesistökuormituksen merkittävä väheneminen. mituksen pieneneminen on näkynyt alusveden fosfo- Lielahdessa metsäteollisuuden aiheuttama kuormitus ripitoisuuksien laskuna ja alentuneina levämäärinä ke- näkyy edelleen, vaikka veden laatu myös siellä on pa- sällä. Vedenlaatuluokituksen mukaan Lielahden vesi on rantunut oleellisesti. Merkittävimmin kuormitusta ovat tyydyttävää. Lielahtea kuormittava teollinen toiminta vähentäneet sellun valmistuksen loppuminen vuonna on päättynyt keväällä 2008 ja veden laadun voidaan 1985, mikä vaikutti orgaanisen kuormituksen määrään olettaa paranevan. sekä vuonna 1996 tapahtunut Lielahden tehtaan fosfo-

PYHJRVI, LEHTISAARI NP8

mg O2/l Happipitoisuus lopputalvella 1965-2006 14 12

10 8

6 4

2 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 1 m 10 m 20 m p -1 m

PYHJRVI, LEHTISAARI NP8 mg O2/l Happipitoisuus loppukesll 1963-2006 12

0 1963 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 1 m 10 m 15 m 20 m p -1 m

Kuva 40. Veden happipitoisuus Pyhäjärven Lehtisaaren edustalla (NP 8) lopputalvella ja -kesällä vuosina 1965 –2006 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). 76 Pintavedet ja niiden laatu

Pyhäjärven PCB Kesäaikana on Lielahdessa vielä havaittavissa lieviä jäteveden aiheuttamia vesistövaikutuksia, vaikka veden PCB-yhdisteet ovat eliöiden rasvakudoksiin kertyviä ja hi- laatu ei enää poikkea rehevyydeltään muusta Näsijär- taasti hajoavia klooriyhdisteitä. Pyhäjärven sedimenteistä on vestä niin paljon kuin ennen. Fosforipitoisuus on ollut useissa tutkimuksissa löytynyt korkeita PCB-pitoisuuksia. Pahiten pilaantuneena alueena voidaan pitää Viinikan- 1 µg/l korkeampi kuin idempänä Aitolahden edustalla lahtea. Viinikanlahden lähistöllä on ollut monenlaista toi- olevassa havaintopisteessä. Myös klorofylliarvot ovat mintaa, josta on voinut joutua haitta-aineita ympäristöön. olleet korkeampia, samoin verkkojen limoittuminen on Sedimentin korkeat PCB-pitoisuudet ovat kuitenkin toden- ollut muuta aluetta voimakkaampaa. Kesäaikaisen alus- näköisesti 1980-luvun puoliväliin saakka toimineen Nokian veden happipitoisuudet ovat kuitenkin olleet korkeita kondensaattoritehtaan peruja. Tehdas käytti PCB-yhdisteitä kondensaattorien sähköeristeinä. Tehtaan PCB-pitoiset jäte- sekä Lielahdessa että Näsinselän eteläpäässä. vedet laskettiin 1960- ja 1970-luvuilla puhdistamattomina Kuormituksen väheneminen Näsijärven puolella on Viinikanlahteen. vaikuttanut myönteisesti myös Tammerkosken ja Pyhäjär- PCB-yhdisteiden haitallisuuteen alettiin kiinnittäää huo- ven veden laatuun. Tammerkosken happitilanne on ny- miota 1970-luvulla, jolloin Pyhäjärvellä käynnistettiin PCB- kyisin hyvä ja fosforipitoisuus on laskenut viime vuosina. tutkimukset. PCB-yhdisteitä on tutkittu kaloista, sedimen- Kesäaikana fosforipitoisuuden on havaittu kohoavan Lie- teistä ja viljellyistä simpukoista. Vuonna 2005 PCB-yhdisteiden levinneisyyttä järven eri osissa tutkittiin simpukkavilje- lahden tehtaan kuormituksen vaikutuksesta. Takon kar- lymenetelmän avulla. Simpukoita viljeltiin Viinikanlahdessa, tonkitehtaan vesistövaikutukset ovat nykyisin vähäiset. Härmälässä, Selkäsaaressa ja Saviselällä. Suurin kokonais- Pyhäjärven yleistila on astetta heikompi kuin Näsijär- PCB:n pitoisuus löydettiin Viinikanlahdella viljellyistä simpu- ven. Sitä voidaan kuitenkin pitää nykyisin tyydyttävänä koista. Pitoisuus oli kuitenkin alhainen verrattuna sedimentin ja veden laatu on parantunut merkittävästi Näsijärvestä pitoisuuksiin, joten voidaan olettaa, että sedimentistä ei to- dennäköisesti liukene veteen suuria määriä PCB-yhdisteitä. tulevan metsäteollisuuden aiheuttaman kuormituksen PCB-yhdisteiden heikko liukeneminen sedimentistä johtuu vähennyttyä. Tammerkosken happitilanteen parane- alueen savisesta maaperästä ja sedimentoituvan aineksen minen on vähentänyt happivajetta myös Pyhäjärves- kertymisestä pilaantuneiden kerrostumien päälle. Muiden sä. Asutuksen jätevesien ravinteet kohottavat edelleen viljelypisteiden pitoisuudet olivat selkeästi Viinikanlahtea al- Pyhäjärven rehevyystasoa, joka on suurimmillaan noin haisempia, mutta kuitenkin taustapitoisuuksia suurempia. kaksinkertainen Näsijärveen verrattuna. Saviselän pitoisuus oli kaikista alhaisin. Pyhäjärven PCB-tilanteen kannalta on tärkeää, että Veden fosforipitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä Viinikanlahden sedimentti saa olla koskemattomana. Näin pienentyneet jatkuvasti. Pitoisuudet ovat alhaisia jäte- korkean PCB-pitoisuuden omaavat sedimenttikerrokset jää- vedenpuhdistamon hyvän fosforinpoistotehon ansios- vät hiljalleen sedimentoituvan aineksen alle. Jos sedimenttiä ta myös silloin, kun virtaamat ovat vähäisiä. Jätevesien liikutellaan, saattavat sedimentin suuret PCB-varastot siirtyä typpikuormitus on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt vesipatsaaseen, jolloin tästä ympäristömyrkystä voi koitua suurta vahinkoa Pyhäjärven vesiekosysteemille. hiukan. Typpipitoisuuden on havaittu kohoavan jäte- vesivaikutuksen vuoksi silloin, kun virtaamat ovat olleet Kokonais-PCB ng g-1 rasvaa pieniä (vuonna 2003 ja syksyllä 2006). 1400 Pyynikin syvänne pysyy hapekkaana kesäaikana teh- 1200 tävän hapetuksen ansiosta, eikä happi ole loppunut 1000 alusvedestä talviaikanakaan. Takon kartonkitehtaan ja 800 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon lisäksi Pyhäjär- 600 veä kuormittavat Raholan jätevedenpuhdistamon vedet. Vaikutus näkyy talvisin Lehtisaaren edustan havainto- 400 pisteessä. 200 0 Viinikanlahti Hrml Selksaari Saviselk

Kokonais-PCB:n pitoisuudet eri simpukkaviljelmissä. Lähteet:

Salla Kärki • Kaipainen O.& Westerling, H. 1986:Vesi ja ihminen, 25 vuotta vesiensuojelua. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys,ry. • Kärki, S. 2007: Pyhäjärvessä viljeltyjen simpukoiden PCB- pitoisuudet. Opinnäytetyö Helsingin yliopisto, esitieto. • Perälä, H. 2007: Tampereen seudun yhteistarkkailu vuonna 2006. Talviaikana Lielahden tehtaiden jätevesien vaikutus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu 559. • Palomäki R. 2007: Tampereen kaupungin alueella näkyy alusveden likaantumisena Lielahdessa. Vaikutuk- sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu 1990 - 2005. set näkyvät myös Aitolahden syvännealueella asti lievä- Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007. • www.ymparisto.ﬁ (30.10.2008). nä sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuden nousuna, • www.kvvy.ﬁ (30.10.2008). vaikkakin kokonaisuutena rehevyys on alentunut ja vesi kirkastunut. Jätevedet ja jätevesikuormitus 77

Jätevedet ja jätevesikuormitus

Viemäriverkosto

Jätevedet johdetaan yleisen viemärin kautta jäteveden- puhdistamolle käsiteltäväksi ja edelleen vesistöön. Eril- lisviemäröinnissä on viemäriputket erikseen jätevesille ja hulevesille. Sekaviemäröinnissä nämä johdetaan samaan viemäriin käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolla. Seka- viemäreitä on jäljellä Tampereen vanhimmalla keskusta- alueella. Sekaviemäröinnin aiheuttamat virtaamavaihte- lut ja matalat lämpötilat vaikeuttavat puhdistusproses- sia. Hulevesien vuoksi joudutaan puhdistamoiden altaat mitoittamaan väljemmin. Tampereen Veden viemäriverkoston piirissä on 96% Tampereen asukkaista. Lisäksi Tampereelle johdetaan jä- tevettä puhdistettavaksi Kangasalta, Pirkkalasta ja Ylöjär- veltä. Viemäriverkostoista noin 700 km on jätevesi-, 500 km hulevesi- ja 50 km sekaviemäriä. Viemäriverkoston Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon selkeytysaltat. kokonaispituus on noin 1200 km. Viemäriverkosto jakaantuu neljään erilliseen vie- märöintialueeseen jätevedenpuhdistamoiden sijainnin mukaan. Viinikanlahden puhdistamon viemäröintialue käsittää Pispalanharjun itäpuoliset kantakaupunkialueet. Yleistä Raholan puhdistamon viemäröintialue käsittään Pispa- lanharjun länsipuoliset alueet. Teiskossa on lisäksi Polson Vesihuolto käsittää vedenhankintaa ja -jakelua, viemä- ja Kämmenniemen viemäröintialueet. Jätevesipumppaa- röintiä ja jätevesien käsittelyä. Raakavesi otetaan pohja- moiden ja viemäreiden ylivuotoja tapahtuu pumppujen tai pintavesiesiintymästä, puhdistetaan ja johdetaan ve- rikkoutumisen, sähkökatkojen ja rankkasateiden vuoksi. sijohtoja pitkin kuluttajille. Käytön jälkeen vedestä tulee Tällöin jätevedet johdetaan sellaisenaan ympäristöön, jätevettä, joka johdetaan vesihuoltolaitoksen toiminta- yleensä lähimpään ojaan, puroon tai vesistöön. Yli- alueella jätevedenpuhdistamoon puhdistettavaksi. Hu- vuotojen määrä on vähentynyt tasaisesti 1990-luvun levesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja puolivälin jälkeen parantuneen tekniikan ja valvonnan sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet. Nämä joh- ansiosta. Yleisimpänä syynä 2000-luvulla tapahtuneisiin detaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettä- ylivuotoihin ovat olleet voimakkaat sateet ja sähköviat. väksi, suoraan vesistöön tai sadevesiviemäriin. Haja-asu- Vuonna 2003 tehdyn kantakaupungin pienvesien suo- tusalueilla jätevedet käsitellään useimmiten kiinteistöillä jelutarveselvityksen mukaan jätevesipumppaamojen toi- tai usean kiinteistön muodostamilla pienpuhdistamoilla. mintaa tulisi entisestään varmistaa siten, että ylivuotoja Haja-asutuksessa syntyvä saostus- ja umpikaivojen liete ei pääsisi tapahtumaan suoraan ojiin ja niiden kautta kuljetetaan jätevedenpuhdistamoille. vesistöihin. Ylivuotoputket tulisikin mahdollisuuksien Jätevesien puhdistuksen tavoitteena on vähentää mukaan johtaa esimerkiksi saostusaltaisiin eikä suoraan jätevesistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Huo- vesistöihin. nosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi Viemäriverkostoa kunnostetaan tarpeen mukaan tai käymäläjäte likaa vesistöjä ja pohjavettä. Jäteveden katujen rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä. Sa- sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happiva- neerauskohteet ovat pääasiassa yli 50 vuotta vanhoilla roja. Ravinteista fosfori ja typpi rehevöittävät vesistöjä. katu- ja asuinalueilla. Viemäriverkoston toimivuutta seu- Seurauksena on ranta-alueiden rehevöitymistä, leväon- rataan tv-kuvauksilla, kuntoselvityksillä ja vuotovesitut- gelmia, kaivojen likaantumista, hajuja ja muita ympä- kimuksilla. Vuotovesien poistamisella ja saneeraustyöllä ristöhaittoja. on saavutettu hyviä tuloksia. 78 Jätevedet ja jätevesikuormitus

Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet pääse tapahtumaan. Teollisuusalueiden vaarallisten aineiden varastointi tai työvaiheet, joissa aineita käytetään Kiinteistöjen hulevedet ja perustusten kuivatusvedet voivat aiheuttaa uhan kaupunkivesille hulevesivalunnan imeytetään pääsääntöisesti kiinteistön alueella. Toissi- kautta. Useimpien teollisuusalueiden pihoilta sadevesi- jaisena ratkaisuna on niiden johtaminen avo-ojiin tai viemärit on johdettu suoraan lähipuroihin, joten piha- rakennettuihin sadevesiviemäreihin siellä, missä viemä- alueella säilytettävät vaaralliset aineet huuhtoutuvat ri on rakennettu. Sadevesiviemärit muodostavat hule- onnettomuuden sattuessa helposti lähivesiin. vesiverkoston. Hulevesiverkosto on suhteellisen kattava Uusissa asemakaavoissa hulevesien hallinta on osa keskusta-alueella, muilla alueilla sen sijaan hyvin haja- suunnittelua. Hulevesien johtaminen ja käsittely sekä nainen. Päällystetyn pinta-alan lisääntymisen ja rankka- erityisesti tonttien korkeusasema ympäröivään maas- sateiden vuoksi on ilmennyt hulevesiverkoston laajenta- toon nähden pitää ottaa huomioon kaavoituksen yhtey- mistarpeita. Ongelmakohteet ovat olleet yksittäisiä. dessä. Esimerkiksi uudella Vuoreksen alueella hulevesien Maankäyttö vaikuttaa suuresti siihen kuinka paljon johtaminen ja käsittely on erittäin haasteellista, koska sadevedestä valuu järviin, puroihin ja ojiin. Rakennetun alueella sijaitsevat lähes luonnontilaisina säilyneet järvet pinta-alan lisääntyminen lisää huleveden määrää, mikä ovat maan pinnanmuotojen vuoksi alttiita rakennetulta puolestaan lisää kuormitusta vesistöihin. Katujen asfalt- alueelta tulevien hulevesien vaikutuksille. tipinnat ja talojen katot estävät sadeveden imeytymisen Kantakaupungin pienvesien suojelutarve -selvityk- maahan. Sateella vesi valuu nopeasti kaduilta sadevesi- sen mukaan hulevesiverkoston ja niihin liittyvien ojien viemäreihin ja kaupunkipuroihin tai muihin kaupunkive- ja purojen hoidon ja kunnostuksen vastuutahot on tar- siin. Esimerkiksi asfaltoidulta ja viemäröidyltä kerrosta- peen selvittää. Tällä hetkellä on vielä epäselvyyttä, ke- loalueelta voi lähipuroihin valua 40–50 % sateesta, kun nelle kuuluu vastuu ojien kunnossapidosta ja hoidosta metsäalueella puroihin kulkeutuu vastaavasti vain 5–10 sekä siitä, kuka vastaa kustannuksista. Valmisteilla olevan %. Päällystetyt pinnat keräävät tehokkaasti laskeumasta, lainsäädännön odotetaan selvittävän tehtäväjakoa. liikenteestä ja muista lähteistä peräisin olevat epäpuh- taudet, jotka huuhtoutuvat sadeveden mukana vesis- töihin. Kaupunkialueella hulevesien mukana pienvesiin Jätevesien käsittely ja puhdistusprosessit joutuu mm. roskia, kiintoaineista, ravinteita, eläinten jätöksiä ja kemikaaleja. Jätevedenpuhdistamoilla jätevedestä poistetaan orgaa- Hulevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta voi- nista eli eloperäistä ainetta, joka vesistöön joutuessaan daan vähentää muun muassa hyödyntämällä kasvilli- hajoaa ja kuluttaa vesistön happivarastoa. Fosforia ja suutta hulevesien puhdistuksessa. Esimerkiksi kosteikot typpeä poistetaan, koska ne toimivat vesistöissä rehe- ja leveämmät kasvillisuusvyöhykkeet ojien ja purojen vöittävinä ravinteina. Jäteveden käsittelyssä käytetään reunoilla pidättävät haitallisia aineita. Hulevesiä pitäi- mekaanista, kemiallista ja biologista puhdistusta. Käsi- si myös mahdollisuuksien mukaan imeyttää maahan. telty jätevesi johdetaan vesistöön. Tämä on kuitenkin kantakaupungin alueella ongelmal- Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat lista, koska laajat alueet on asfaltoitu eikä imeytymistä Viinikanlahdessa ja Raholassa sekä Teiskon Kämmennie-

Kuva 40. Jäteveden tuottajat vuosina 1981–2007. Jätevedet ja jätevesikuormitus 79

Kuva 41. Jätevesien aiheuttama biologinen hapenkulutus(t/a) vuosina 1977–2007.

Kuva 42. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus(t/a) vuosina 1977–2007

Kuva 43. Jätevesien aiheuttama typpikuormitus (t/a) vuosina 1977–2007. 80 Jätevedet ja jätevesikuormitus

Kuva 44. Jätevesien aiheuttama kiintoainekuormitus (t/a) vuosina 1977–2007.

messä ja Polsossa. Lisäksi Lielahdessa on ollut käytössä toivottu ilmiö, koska ammoniumtyppi kuluttaa vesis- jätevedenpuhdistamo teollisuusjätevesille, mutta teol- töissä happea ja voi olla tietyissä tilanteissa vaarallista. lisuuden lopetettua toimintansa keväällä 2008 myös Nitrifi ointi on käytössä Viinikanlahden puhdistamolla puhdistamo lopettaa toimintansa. Tampereella käsitel- ympäri vuoden ja Raholassa kesäaikaan. Ennen vesis- lään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Pirkkalan jätevedet. töön johtamista jätevesi johdetaan selkeytysaltaisiin, Vuonna 2007 Tampereen jätevedenpuhdistamoilla puh- joihin jätevedessä oleva liete pidättyy. Liete käsitellään distettiin yhteensä 28,1 milj. m3 jätevettä, mikä on 1,7 erikseen omassa järjestelmässään. Jäteveden viipymä % vähemmän kuin edellisenä vuonna. puhdistamolla on noin vuorokausi. Viinikanlahdessa käsitellään n. 75 % muodostuvis- Typen poiston tarpeellisuudesta on ristiriitaisia ta jätevesistä. Toiseksi suurin puhdistamo on Rahola, mielipiteitä alan asiantuntijoiden keskuudessa. Erityi- jonka prosesseja valvotaan osin Viinikanlahdesta käsin. sesti Itämeri on herkkä ylimääräiselle typpikuormalle, Pispalanharjun itäpuolella syntyvät jätevedet käsitellään koska Itämerellä typpi on rehevöitymistä säätelevä ra- Viinikanlahdella ja harjun länsipuolen jätevedet Raholas- vinne toisin kuin järvialueilla, joissa rehevöitymistä sää- sa. Molempien laitosten puhdistetut jätevedet lasketaan telee yleensä eniten fosfori. Ammoniumtyppikuorman Pyhäjärveen. Polso ja Kämmenniemi ovat pieniä laitok- vähentäminen on kuitenkin tarpeellista kaikissa vesissä. sia, joissa käsitellään vuoden aikana yhteensä saman Biologis-kemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain verran jätevettä kuin Viinikanlahdessa yhden vuorokau- myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan saostamalla den aikana. Pienten puhdistamoiden purkuvesistönä on ferrisulfaattiliuoksella. Fosforia on mahdollista poistaa Näsijärvi. myös biologisesti, jolloin muun muassa ympäristöön Viinikanlahden ja Raholan puhdistamot ovat biolo- joutuvien kemikaalien ja jätevesilietteen määrät vähene- gis-kemiallisia rinnakkaissaostuslaitoksia. Mekaanisessa vät. Ongelmana on kuitenkin biologisen typen- ja fosfo- vaiheessa jätevedestä poistetaan kiintoainetta välppää- rinpoiston yhdistäminen, koska on todettu, että heiken- mällä, hiekanerottimella ja esiselkeyttämällä. Mekaani- tynyt nitrifi kaatio ja tehokas denitrifi kaatio edesauttavat sen vaiheen jälkeen biologis-kemiallinen rinnakkaissaos- biologista fosforinpoistoa. tus poistaa eloperäiset lika-aineet biologisesti ja fosforin kemiallisesti. Saostuskemikaalina käytetään rautasulfaat- tia. Saostuminen tapahtuu samassa altaassa biologisen Puhdistusvaatimukset ja niiden prosessin kanssa. saavuttaminen Biologinen puhdistus perustuu aktiivilietemene- telmään, jossa pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämiä Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ym- eloperäisiä aineita ja ravinteita ravintonaan. Hapellisissa päristöluvan Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen oloissa pieneliöiden käyttämä aines hajoaa vedeksi ja jätevesien johtamiseen Pyhäjärveen syksyllä 2007. Pää- hiilidioksidiksi. töksistä on valitettu ja puhdistamot toimivat lainvoi- Biologisessa nitrifi kaatiossa jäteveden ammonium- maisten päätösten antamiseen asti aiemmin myönnet- typpi hapetetaan bakteerien avulla nitriitin kautta nit- tyjen ympäristölupien ehtojen mukaan. raatiksi. Nitrifi kaatio ei vielä poista typpeä, mutta on Jätevedet ja jätevesikuormitus 81

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaat.

Viinikanlahden puhdistamon lupaehdot ovat edel- ka kevään kylmät vedet aiheuttivat nitrifi kaation käyn- lyttäneet kesän 2003 alusta alkaen ympärivuotista nit- nistymisvaikeuksia. Viinikanlahdessa vaatimusta ei saa- rifi ointia typenpoiston tehostamiseksi. Typpipäästöjen vutettu vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vähentämiseksi biologista puhdistusosaa ja jälkiselkey- ja vuoden 2007 neljännellä vuosineljänneksellä. Raholan tysyksiköitä on saneerattu ja laajennettu. Lisäksi esikä- puhdistamolla ei täytetty fosforin- ja orgaanisen ainek- sittely- ja lietteenkäsittelyrakennuksen ilmanvaihtoa on sen poistotehovaatimusta vuoden 2006 toisella vuosi- parannettu ja poistettava ilma käsitellään biosuodatti- neljänneksellä suurten vesimäärien vuoksi. milla laitoksen hajuhaittojen vähentämiseksi. Raholan Koko Suomen tasolla jätevesistä on viime vuosina puhdistamolla nitrifi ointivaatimus on kesä-syyskuussa. poistettu orgaanista ainetta ja fosforia liki 95 % sekä Puhdistamot ovat pääsääntöisesti täyttäneet vuo- typpeä vajaa 50 %. Typpikuorma puhdistamoilta vesis- sina 2003–2007 ympäristölupaehtojen mukaiset puh- töön alkoi laskea 1990-luvun lopussa, kun suurimmat distusvaatimukset. Raholan puhdistamolla ei saavutettu yhdyskuntajätevedenpuhdistamot käynnistivät typen- vuonna 2003 ammoniumtypen poistovaatimuksia, kos- poistoprosessinsa.

Taulukko 23. Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen vuonna 2007.

Puhdistustulokset Puhdistusvaatimukset Puhdistustulokset Puhdistusvaatimukset Viinikanlahti Rahola mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% BOD 3,6 98 < 15 > 92 BOD 12 96 < 15 > 92 kok.P 0,23 97 < 0,6 > 92 kok.P 0,56 95 < 0,6 > 92 NH4-N 0,8 < 4,0 NH4-N 2,0 < 4,0 nitriﬁ kaatioaaste 98 > 90 nitriﬁ kaatioaaste 97 > 90

Puhdistustulokset Puhdistusvaatimukset Puhdistustulokset Puhdistusvaatimukset Kämmenniemi Polso mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% mg/l Reduktio-% BOD 7,1 97 < 10 > 95 BOD 7,4 95 < 15 > 92 kok.P 0,37 96 < 0,5 > 95 kok.P 0,22 96 < 0,6 > 92 82 Jätevedet ja jätevesikuormitus

Jätevesilietteet Valtioneuvosto on määrittänyt raja-arvot maanvil- jelyskäyttöön toimitettavan lietteen raskasmetallipitoi- Jäteveden käsittelyn yhteydessä syntyi vuonna 2007 yh- suuksista (kadmium, elohopea, lyijy ja kupari). Tampe- teensä 24 700 m3 käsiteltyä lietettä, jonka kuiva-ainepi- reella puhdistamolietteiden raskasmetallipitoisuudet toisuus oli noin 31 %. Jätevesien puhdistuksessa syntyvä alittavat sallitut raja-arvot. jätevesiliete on hyvin ravinnepitoista ja sisältää runsaasti Lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu voidaan orgaanista ainetta, joten se sopisi erinomaisesti peltojen hyödyntää tuottamalla sähkö- ja lämpöenergiaa laitok- lannoitukseen. Liete sisältää kuitenkin haitallisia aineita, sen käyttöön. Viinikanlahdessa sähköenergian omavarai- kuten raskasmetalleja, pysyviä orgaanisia yhdisteitä ja suusaste oli vuonna 2007 32 % ja lämpöenergian 66 %. taudinaiheuttajia, jotka saattavat rajoittaa lietteen maa- Raholassa bioenergia käytetään tuottamaan biologisen talous- ja muuta käyttöä. Viinikanlahden puhdistamolla puhdistusprosessin ilmastusilmaa. liete tiivistetään, stabiloidaan mädättämällä ja kuivataan lingoilla. Liete on stabiloitava ennen kuin sitä voidaan hyö- Haja-asutuksen jätevedet dyntää. Stabilointi pienentää lietteen biologista aktiivi- suutta ja siitä aiheutuvia hajuhaittoja sekä tuhoaa tau- Haja-asutuksen jätevesillä tarkoitetaan talousjätevesiä, dinaiheuttajat. Mädättäminen on hapettomissa oloissa jotka muodostuvat alueilla, joita ei ole mahdollista liittää tapahtuva biologinen prosessi, jossa metaanibakteerit yleiseen viemäriverkostoon. Talousjätevesien käsittelys- muuttavat eloperäistä ainesta mineraalisuoloiksi, ve- tä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla deksi, hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mädätys kestää noin alueilla on vuonna 2003 annettu valtioneuvoston ase- kuukauden. Vedenpoistossa lietteen kuiva-ainepitoisuus tus (542/2003). Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmien nostetaan 25–45 prosenttiin esimerkiksi lingoilla. on oltava puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön Käsitelty liete voidaan hyödyntää maanviljelyssä, vi- omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jäteve- herrakentamisessa tai kaatopaikkojen maisemoinnissa. sien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetus Liete voidaan myös loppusijoittaa kaatopaikalle. Tam- tuli voimaan 1.1.2004, jolloin sen määräykset alkoivat pereella syntynyt jätevesiliete on käytetty vuosina 2003 koskea uudisrakentamista. Vanhat jätevesijärjestelmät –2007 viherrakentamiseen ja maanparannusaineeksi. on korjattava asetuksen vaatimusten mukaisiksi vuoden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mädätetystä 2013 loppuun mennessä. Haja-asutuksen jätevesien ja linkokuivatusta lietteestä sijoitettiin kompostoituna puhdistusvaatimukset koskevat kotitalouksien lisäksi maanviljelykäyttöön 30 % vuonna 2007. Loput kui- loma-asuntoja, karjatilojen maitohuoneita ja pienimuo- vatusta lietteestä eli 70 % kompostoitiin Pirkanmaan toista yritystoimintaa. Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentälle, Tampereella on noin 5 500 kiinteistöä viemäriver- samoin kaikki Raholan jätevedenpuhdistamon lietteet. kostojen ulkopuolella. Osa näistä on loma-asuntoja, Valmista kompostimultaa käytetään kaatopaikka-alueen joilla vedenkäyttö on vähäistä, eivätkä talousjätevesi- maisemointiin. asetuksen vaatimuksen koske niitä. Haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tietoja on kartoitettu noin 1 300 kiinteistön osalta. Vanhoissa järjestelmissä on tavanomainen ratkaisu johtaa jätevedet saostuskaivojen kautta kivipesään, imeytyskaivoon tao salaojaputkeen. Jätevesien käsittelyssä on vielä parantamista. Suuri osa vanhoista käsittelyjärjestelmistä ei täytä nykyvaatimuksia eikä niiden toiminnasta olla kaikilla kiinteistöillä selvillä, jolloin niiden hoidossa ja huollossa ilmenee puutteita. Haja-asutusalueelle rakennetaan jatkuvasti uusia kiinteistöjä ja vanhoja kiinteistöjä korjataan nykyvaati- musten mukaisiksi. Vuosittain myönnetään 50–100 ra- kennuslupaa uudis- ja lomarakennuksille ja 10–20 lupaa vanhojen rakennusten peruskorjauksille. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä rakennuspaikan olosuhteet tarkastetaan ja jäteveden käsittelyn ratkaisut määritel- lään niiden mukaisesti. Jätevesien käsittelymenetelmän

Taulukko 24. Puhdistamolietteen hyötykäytön valintaan vaikuttavat jäteveden laadun, määrän ja käy- jakautuminen vuosina 2002–2007. mälätyypin lisäksi maaperä, pohjaveden syvyys, etäisyys vesistöstä sekä tontin koko ja pinnanmuoto. Myös etäi- Jätevedet ja jätevesikuormitus 83

syydet naapuriin sekä käytössä oleviin talousvesikaivoi- teen vaikuttavat purkuvesistön rehevöitymistä rajoittava hin ja -lähteisiin on otettava huomioon. minimiravinne sekä alueen asiantuntija- ja poliittiset nä- Paineellinen vesi on käytössä niin vakituisesti asu- kemykset. Esimerkiksi Helsingin Vesi on käyttänyt uutta tuissa kuin useissa vapaa-ajan rakennuksissakin. Veden- jälkisuodatuslaitosta Viikinmäen puhdistamolla vuodet kulutus on lisääntynyt ja vesivessojen määrä on kasva- 2004 -2005 ja siellä on päästy erittäin hyviin typenpois- nut. Niistä aiheutuva jätevesien kasvava määrä lisää totuloksiin, reduktio jopa 90 % ja lähtevä kokonaistyppi vesistökuormitusta ja pohjavesien pilaantumisriskiä, jos 4 mg/l. jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ei huolehdita. Vuonna 2005 valmistui Pirkanmaan alueellisen Syntyvien jätevesien määrää voidaan vähentää kuiva- vesihuollon kehittämissuunnitelman toinen vaihe. Jä- käymälän avulla. Tällöin pelkkien pesuvesien käsittely on tevedenkäsittelyn ratkaisuna kehittämissuunnitelmas- helpompaa ja edullisempaa kuin WC- vesiä sisältävien sa esitettiin keskitettyä jäteveden puhdistamoa. Tam- jätevesien. pereen Vesi on osaltaan aloittanut suunnittelun, jossa Paras tapa käsitellä jätevesiä on johtaa ne yleisen selvitetään keskuspuhdistamon teknisiä vaatimuksia ja viemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Tampereen sijoituspaikkaa. Vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi on va- kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on littu Nokian Koukkujärvi ja Pirkkalan lentokentän poh- esitetty alueet, joille olemassa olevaa viemäriverkostoa joispuoli. Hankkeen vaikutusten arvioimiseksi tehdään voidaan mahdollisesti laajentaa tai voidaan rakentaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukai- erillinen yhteisviemäröinti ja käsittely. Jos viemäriverkos- nen ympäristövaikutusten arviointi. toon liittyminen ei ole mahdollista, ovat tavallisimmat ratkaisut jätevesien esikäsittely saostuskaivoissa, jonka jälkeen jätevedet johdetaan joko maasuodattimeen tai pienpuhdistamoon. Jätevedet voidaan joissain tapa- Lähteet uksissa käsitellä myös maahanimeyttämössä tai koota umpisäiliöön poisvietäviksi. Polson ja Kämmenniemen • Miettinen V. 2003: Kantakaupungin pienvesien suojelutarve. Ympäristövalvonnan julkaisu 01/2003. Tampereen kaupunki, taajamissa on viemäriverkostot ja jätevedenpuhdista- ympäristötoimi. mot. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan jätevedet johde- • Palomäki R. 2007: Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu 1990-2005. taan Viinikanlahden puhdistamolle. Haja-asutusalueen Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007. sako- ja umpikaivojen liete kuljetetaan käsiteltäväksi Vii- • Perälä H. 2005: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyhteenveto vuodelta 2004. Julkaisu no 519. Kokemäenjoen nikanlahden jätevedenpuhdistamolle, koska lietteiden joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. peltolevitys ilman esikäsittelyä on kielletty. • Perälä H. 2006: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyhteenveto vuodelta 2005. Julkaisu no 539. Kokemäenjoen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • Perälä H. 2007: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyhteenveto vuodelta 2006. Julkaisu no 559. Kokemäenjoen Tulevaisuuden näkymät joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • Perälä H. 2008: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Asumisen, yhdyskuntien viemäriverkostoihin liittyneen Vuosiyhteenveto vuodelta 2007. Julkaisu no 585. Kokemäenjoen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. teollisuuden ja muiden toimintojen tuottaman jäteve- • Ruth O., Vaalgamaa S. 2003: Wet City - veden kiertokulku den laatu ei suuresti muuttune lähivuosina, joten puh- kaupungissa. Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin Vesi, 2003. distamoille tulevaan ravinnekuormaan ei voida merkit- • Santala E., Etelämäki L. ja Santala O. 2006: Yhdyskuntien tävästi vaikuttaa. Runsaan kolmenkymmenen vuoden jätevesien puhdistus 2004. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2006. Suomen Ympäristökeskus. aikana, vuosina 1971–2004 puhdistamoille tulevan typ- • Tampereen kaupunki 2004. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. pikuorman prosentuaalinen kasvu (89 %) on ollut lähes Kaavoitusyksikön julkaisuja 2/2004. Ympäristötoimi. kaksinkertainen orgaanisen aineen (55 %) ja fosforin (52 • Tampereen kaupunki. Jätevesien käsittelyohje vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. %) kuorman kasvuun verrattuna. Tilanteeseen johtanei- www.tampere.fi /tiedostot/5afZSyZC1/hajajatevesiohje.pdf ta syitä voi olla useita. Typen määrää jätevedessä on (31.10.2008). • Tampereen Vesi. Toimintakertomukset ja ympäristöraportit lisännyt ruokavalion yleinen muuttuminen enemmän • Tampereen Vesi. Työtä puhtaan veden puolesta. Toiminnan lihaa sisältäväksi. Toisaalta puhdistamoille tulevaa or- yleisesittely. www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (31.10.2008). www.helsinki.fi /ml/maant/labrat/weci.pdf (31.10.2008). gaanista kuormaa on vähentänyt sen osittainen hajoa- • Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä minen pituudeltaan kasvaneissa viemäriverkostoissa jo vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) ennen puhdistamoa. • Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi Teknisesti fosfori voidaan poistaa vielä nykyistäkin (31.10.2008). paremmin, samoin typen poistoa voidaan kehittää edelleen. Se, kuinka hyviin tuloksiin käytännössä päästään, ratkaistaan osaamisen ja tekniikoiden valinnan lisäksi ta- loudellisella panostuksella. Typen poiston tarpeellisuu- 84 Jätehuolto

Jätehuolto

uudelleen kierrätys ja hyötykäyttö sekä jätteen riskitön loppusijoitus. Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä jätteistä huo- lehtimiseen. Jätelaki velvoittaa jätteen haltijan liittymään järjes- tettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteen haltija voi kuitenkin anoa jätemaksun kohtuullistamista tai jäteastialle harvennettua tyhjennysväliä jätemäärän ollessa poikkeuksellisen vähäinen. Liittymisvelvoite järjestettyyn Ympäristöpalveluiden arkisto/Sanna Junttanen jätteenkuljetukseen ei koske yrityksiä, vaan ne voivat itse järjestää jätehuoltonsa jätehuoltoyhtiön tai muiden yksityisten toimijoiden kanssa.

Jätteiden keräys ja käsittely

Jätehuoltoyhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset Nokian Koukkujärvellä ja Tampereen Tarastenjärvellä, joihin myös tamperelaisten jätteet kuljetetaan jatkokäsitel- täväksi ja loppusijoitettavaksi. Vuonna 1977 käyttöön otettuun jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan jätteitä Tampereen kaupungin lisäksi lähialueen osakaskunnis- ta. Jätehuollon järjestäminen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen on sijoitettu useita jätteiden käsittelyyn liittyviä toimintoja, ku- Tampereen kaupunki on antanut jätelain mukaiset jä- ten ongelmajäteasema ongelmajätteiden vastaanottoa tehuoltotehtävät Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidet- varten, kompostointilaitos biojätteen käsittelyä varten tavaksi. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, ja Ressu-jätteenkäsittelykeskus kierrätyspolttoaineen käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnas- valmistusta varten. Lietemäisille jätteille, kuten esimer- ta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Jätteen kulje- kiksi hiekanerotuskaivojen hiekoille, on varattu vastaan- tuksen yhtiö on antanut edelleen yksityisten urakoitsi- ottoallas. Rakennusjätteen lajittelua varten on erillinen joiden hoidettavaksi. Vuonna 2007 yhtiön osakkaana kenttä. Pientuojille on lajittelupaikka, johon voi tuoda oli 21 kuntaa ja niiden alueella jätehuollon piirissä 403 lasia, pahvia, kartonkia, puu- ja energiajätettä, risuja, 800 asukasta. puutarhajätteitä, kyllästettyä puuta, ongelmajätteitä, Jätelaki ohjaa jätehuoltoyhtiön toimintaa. Jätelain sähkö- ja elektroniikkaromua sekä kaatopaikkajätettä. pääperiaatteita ovat jätteen synnyn ehkäisy, jätteen Pientuojat lajittelevat tuomansa jätteet itse.

Taulukko 25. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen loppusijoitetut ja kompostoidut jätemäärät vuosina 1997–2007.

vuosi/jätejae, tonnia 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 kuiva-energia ja kaatopaikkajäte 76 925 73 574 67 096 72 447 78 021 75 613 60 974 71 037 71 574 69 720 69 938 biojäte 7 637 9 172 9 471 10 546 12 713 13 750 14 397 15 622 16 217 16 415 16 718 lietteet 26 17 343 589 0 118 133 228 148 770 301 siistausjäte 0 0 0 0 0 198 0 0 0 0 0 erityisjäte 7 811 10 618 10 913 10 054 11 014 13 654 13 032 15 996 12 459 11 965 11 899 tuhka ja muu muuntumaton jäte 23 828 31 758 20 585 16 771 17 091 14 626 13 123 12 947 9 190 12 021 11987 maa-ainekset 11 009 16 914 58 409 40 047 119 628 48 296 108 348 78 445 81 159 37 406 47 226

yhteensä, tonnia 127 236 142 053 166 817 150 454 238 467 166 255 210 007 194 275 190 747 148 297 158 069 Jätehuolto 85

Taulukko 26. Tamperelaisten tuottamat jätteet vuosina1996–2006.

vuosi/ 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 jätejae, tonnia kuiva - ja 72680 63810 83010 81680 82430 80860 77330 65140 57650 53330 52660 kaatopaikkajäte

energiajäte - - 2550 3380 5950 4980 1830 2010 2870 2720 2660

biojäte 5320 6260 6820 6890 7150 8010 8890 8660 9280 10040 10200

puu- ja risujäte - - 1480 1320 2160 2550 3520 3520 3310 3450 2300

rakennusjäte 8220 16810 370-----7250 5920 6430

lietteet 10190 20950 40200 30050 11930 9020 7980 13580 11780 17890 18800

siistausjäte 0 10 20000100000

tuhka ja muu muuntumaton 34660 26550 29930 19260 16400 14410 12970 12350 13620 7950 11250 jäte

erityisjäte 9450 8270 10150 10820 8760 9560 8810 8850 11780 8790 8180

ylijäämämaat 43330 19350 22470 62620 24400 67610 21820 17890 17110 22340 14850

pilaantuneet ----19400 99610 31660 33070 32210 48960 14820 maat

yhteensä, tonnia 183850 160010 197000 216020 178580 296610 174820 165070 166860 181410 142150

Taulukko 27. Jätehuoltoyhtiön toimialueelta yhtiön toimesta talteen saadut hyötyjätteet vuosina 2001–2007.

vuosi/jätejae, tonnia 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 paperi 1 646 1 834 2 463 2 626 2 859 2 948 3 587 pahvi 213 312 399 368 445 568 545 keräyskartonki 746 787 1015 1 122 1 334 1 516 1 746 lasi 537 625 807 865 823 828 855 metalli 2 681 3 286 4 016 5 328 3024 3 015 2 954 sähkö- ja elektroniikkaromu ----897(* 2505 2 978 yhteensä (t) 5 823 6 844 8 700 10 309 9 382 11 380 12 665 hyötyjätepisteiden lkm 230 230 231 222 220 233 241

(*1.8.2005 alkaen tilastoitu erillään metallista

Jätteiden hyödyntäminen

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen loppusi- Jätteiden hyödyntäminen edellyttää niiden huolellista joitetuissa jätemäärissä ei ole havaittavissa merkittäviä ja tarkoituksenmukaista lajittelua. Hyödyntämismahdol- muutoksia lukuun ottamatta loppusijoitettua maa-ai- lisuuksiin vaikuttaa mm. hyödyntämisestä aiheutuvat nesta. Määrä sisältää sekä puhtaita ylijäämämaita että kustannukset, kuten keräys, kuljetus ja jalostus edelleen pilaantuneita maita. tuotteeksi. Esimerkiksi osa erilliskerätystä lasista on käy- Taulukon 26 perusteella ovat tamperelaisten tuot- tetty salaojarakenteissa korvaamaan salaojasoraa. tamat kokonaisjätemäärät olleet poikkeuksellisen vähäi- Taulukossa 27 on esitetty jätehuoltoyhtiön toimesta set vuonna 2006, mikä aiheutuu tuotujen maa-ainesten talteen saadut hyötyjätteet. Luvuista puuttuvat kuiten- ja pilaantuneiden maa-ainesten vähäisestä määrästä ai- kin yksityiset toiminnanharjoittajat, joilla on merkittävä empiin vuosiin verrattuna. Kuiva- ja kaatopaikkajätteen osuus paperin, pahvin, keräyskartongin ja metalliromun määrä on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla ja biojät- kerääjinä sekä rakennusjätteen jalostajana hyötykäyt- teen määrä lisääntynyt vakaasti. töön. 86 Jätehuolto

Vuoden 2005 elokuusta alkaen sähkö- ja elektro- Kierrätyspolttoaine niikkalaitteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vas- tanneet tuotteidensa kierrätyksestä, uudelleenkäytöstä Osa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tuota- ja jätehuollosta. Käytännössä jätehuoltoyhtiö hoitaa vas- vasta kuiva-, energia- ja puujätteestä lajitellaan syksyllä taanoton valmistajien ja maahantuojien muodostamien 1997 käyttöönotetussa Ressu-jätteenkäsittelylaitoksessa tuottajayhteisöjen lukuun. ja sekoitetaan polttokelpoiseksi kierrätyspolttoaineeksi. Kuivajätteen osuus kierrätyspolttoaineessa on vä- Biojäte hentynyt kunnes se vuonna 2006 loppui kokonaan, koska sitä ei saatu energiahyötykäyttöön. Kuivajätteen Biojätteen erilliskeräys aloitettiin 1990-luvun puolivä- sisältämän hylyn määrä oli aikanaan kolmannes. Biojä- lissä. Biojäte kompostoidaan nykyisin kompostointilai- te saatiin eroteltua suurimmaksi osaksi, samoin jätteen toksessa suljetussa hallissa, josta se siirretään jälkikom- joukossa olevat suuret esineet. Kuivajäte on korvautunut postoitumaan ulkokentälle. Kaupoilta kerätään erikseen erikseen kerätyllä tai tuodulla puujätteellä ja yritysten bio2-jätettä, jossa biojäte on kuluttajapakkauksissaan. energiajätteellä. Puun osuus on kasvanut ja lopputu- Se kompostoidaan erikseen ulkona olevassa aumassa. loksena on parempilaatuinen polttoaine. Vuonna 2007 Kompostoinnin jälkeen biojäte päätyy maanparannus- Ressussa käsiteltiin 8 790 tonnia jätettä, josta eroteltiin aineeksi ja kaatopaikan maisemointiin. metallia 124 tonnia ja valmista polttoainetta saatiin 8 084 tonnia. Kuivajäte ohjautui kokonaisuudessaan jätepenkkaan.

Taulukko 28. Ressu jätteenkäsittelylaitoksessa käsitellyt jätteet vuosina1998–2007.

vuosi/jätejae, tonnia 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 kuivajäte 6 953 1 7829 14 849 11 991 14 438 13 343 6 401 1 185 0 0 energiajäte 3 465 5 382 7 479 7 237 3 504 3 921 4 879 4 989 5 267 8 790 puujäte 0 0 0 0 2238 1515 6185 6069 4985 yhteensä, tonnia 10 418 23 211 22 328 19 228 20 180 18 779 17 465 12 242 10 252 8 790

Taulukko 29.Jätehuoltoyhtiön toimialueelta yhtiön toimesta talteen saadut ongelmajätteet vuosina 2001–2007.

vuosi/jätejae, tonnia 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 ongelmajätteet • kotitalouksilta 596 900 910 899 781 888 743 • yrityksiltä 482 544 603 566 618 548 523 yhteensä , tonnia 1 078 1 444 1 513 1 465 1 399 1 436 1 266 Repe-ongelmajäteauto • kodin ongelmajätteet 190 251 253 193 100 152 163

Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto

Luvaton sähkö- ja elektroniikkaromun kaatopaikka. Jätehuolto 87

Ongelmajätehuolto Pumpatun kaatopaikkakaasun määrä on lisääntynyt, kun putkiverkostoa on laajennettu. Vuonna 2007 kaasua Ongelmajätteiden vastaanotosta, keräyksestä ja kulje- pumpattiin 6 milj. Nm3, josta saatiin hyötykäyttöön 3,7 tuksista huolehtivat jätehuoltoyhtiön lisäksi yksityiset milj Nm3. Sähköä tuotettiin 5,8 GWh, joka vastaa 250 yritykset. Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan vas- omakotitalon keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta taan jätehuoltoyhtiön vastaanottopisteissä Tarastenjär- lämmityksineen. vellä, Nekalassa ja Teiskossa. Yritykset voivat toimittaa ongelmajätteensä Tarastenjärven ongelmajäteasemalle, suoraan Ekokem Oy:lle tai yksityisten yritysten hyväksyt- Jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailu ja tyihin vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteet toimite- vaikutusten seuranta taan edelleen pääsääntöisesti Ekokemille käsiteltäväksi ja hävitettäväksi. Vedellä on keskeinen merkitys jätetäytön kemiallisessa ja Kuntalaisten ongelmajätehuoltoa on tehostettu mikrobiologisessa prosessissa, koska suuri osa reaktiois- Repe &Romu-auton kierroksilla asuinalueilla. Jätehuolto- ta tapahtuu vedessä tai veden välityksellä. Ilman vettä yhtiön toimesta kerätyt ongelmajätemäärät ovat pysy- jätteet eivät juuri hajoa, vaan optimaalista anaerobista neet viime vuosina samalla tasolla, mikä kuvastanee on- hajoamista ajatellen vesipitoisuuden tulisi olla vähintään gelmajätteiden keräyksen vakiinnuttaneen asemansa. 50%. Materiaalin hajoamiseen vaikuttavat lisäksi kaatopaikan ikä sekä ympäristötekijöistä mm. lämpötila ja pH. Vesi on merkittävä aineiden kuljettaja jätetäytön sisällä Kaatopaikkakaasujen talteenotto ja jätetäytöstä ulos. Nykyisin kaatopaikoilta edellytetään, että vanhaan jätetäyttöön pääsevää vesimäärää rajoite- Kaatopaikkakaasujen talteenottoa varten on Tarasten- taan ja toisaalta ulkopuolelle johdettavien kaatopaikka- järven kaatopaikka-alueelle rakennettu keräysputkistoja. vesien määrä ja kuormitus ovat mahdollisimman pieniä. Kaasujen talteenotto vähentää ilmakehää lämmittävän Toiminta kaatopaikoilla on siten tasapainoilua näiden metaanin päästöjä. Kahtena kaasulinjana kulkevat put- kahden vastakkaisen vaatimuksen välillä. Joissakin tapa- kistot kattavat lähes koko kaatopaikka-alueen. Toinen uksissa kaatopaikkavesien kierrättäminen saattaa tulla linja tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä jätteenkäsittely- kysymykseen. Kierrätettävän vesimäärän tulee kuitenkin keskuksen omiin tarpeisiin, kun putkistosta kerätty kaasu olla kohtuullinen, jotta mikrobiologiset prosessit eivät muutetaan generaattorin avulla sähköksi ja lämmöksi. häiriinny ja jotta jätepenkereen kantavuus ei heikkene. Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä Vesien hallinnan tulisi palvella kokonaisuutta niin sähkönä yleiseen sähköverkkoon. Toinen kaasulinja vie lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kaatopaikan pitkällä viereiselle asfalttiasemalle, jossa on voitu hyödyntää osa elinkaarella on tärkeä merkitys. Voivathan veden muka- pumpatusta kaasusta. Asfalttiasemalta yli jäävä kaasu na poistuvat haitta-aineet vaatia käsittelyä 50–200 vuot- poltetaan soihduissa.

Taulukko 30. Pumpatun kaatopaikkakaasun määrä ja kaasulla tuotetun sähköenergian määrä vuosina 1998–2007.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Pumpattu kaasu milj. m3 3,9 3,5 4,5 3,3 3,5 5,3 5,6 5,9 6,1 6 Tuotettu sähköenergia GWh 5,3 5,1 6,5 5,0 5,0 5,9 5,9 5,0 5,2 5,8

Kuvat: Ympäristöpalveluitten arkisto

Lajittelupiste. Jätelasin varastointia. 88 Jätehuolto

Sähkö- ja elektroniikkaromu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien seuranta on jatkunut sen perustamisesta lähtien hyväk- Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ovat lähes kaikki sytyn tarkkailuohjelman mukaan. jätteeksi jääneet sähköllä toimivat kotitalouskoneet, esimerkiksi kylmälaitteet, televisiot, tietokoneet, puhe- limet ja loisteputket sekä monet ammattilaitteet, kuten Taulukko 32. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelma. terveydenhuollon analysaattorit ja toimistolaitteet. Osa SER:sta (esim. näyttöpäätteet, televisiot sekä freoneja sisältävät kylmälaitteet) sisältää vaarallisia aineita, ja Kohde Seuranta- Seuranta- tiheys kuukaudet niitä on siksi käsiteltävä ongelmajätteenä. Sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuu vel- Jätevedenpuhdistamolle voittaa laitteiden valmistajia ja maahantuojia järjestä- johdettava vesi 4x/a II, IV-V, VIII, X-XI mään käytöstä poistettujen laitteiden keräyksen, kier- rätyksen ja uudelleenkäytön. Valtioneuvoston asetus Pintavesitarkkailu tästä tuottajavastuusta tuli voimaan 13.8.2005, jolloin -5 havaintopaikkaa 2x/a IV-V, X-XI myös SER-vastaanottopisteiden tuli olla toiminnassa. Vuosittain on arvioitu syntyvän noin 20 kg sähkö- ja elektroniikkaromua henkilöä kohti ja määrä on kas- Pohjavesitarkkailu vanut jatkuvasti. Uuden laitteen myynnin yhteydessä • 11 havaintoputkea (pohjavedet) laitteesta peritään kierrätysmaksu, jolla valmistajat ja • 10 havaintopaikkaa (kaivot) ja maahantuojat kattavat kierrätyksestä aiheutuvat kus- • 1 porakaivo 2x/a IV-V, X-XI tannukset. Kuluttaja voi viedä vanhan laitteen maksutta säh- kö- ja elektroniikkaromun tuottajayhteisön hyväksymäl- le keräyspisteelle. Näitä pisteitä on mm. jätteenkäsit- telykeskuksissa, hyötyjätekeskuksissa ja yksityisillä Vuosina 1996–2007 jäteveden määrä on vaihdellut yrityksillä, jotka ovat saaneet ympäristöluvan kyseiseen 71 000–135 000 m3 vuodessa. toimintaan. Uutta laitetta ostaessa voi myös kysyä, että Purkuojien tarkkailutulosten perusteella voidaan ottaako myyjä samalla vanhan laitteen maksutta vas- arvioida jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta vesistöön. taan. Vastaavasti pohjavesinäytteiden avulla voidaan tarkas- Jouni Lehtonen tella pohjavesivaikutuksia. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue vie- märöitiin vuonna 1983 kuusi vuotta kaatopaikan perus- tamisen jälkeen. Siitä huolimatta jätteenkäsittelykeskuk- ta, ellei jätteen hajoamiseen ja päästöjen poistumiseen sesta pääsee ravinteita Tiikonojaan ja Merjanlahteen las- puututa aktiivisesti. Merkittävä tekijä tässä on jätteen kevaan ojaan, jotka laskevat edelleen Näsijärveen. Kaa- stabiloimisen nopeuttaminen ja samalla riskipotentiaalin topaikan vesistöä kuormittava vaikutus on lisääntynyt pienentäminen sekä jälkihoidon tarpeen vähentäminen. laskuojissa 1980-luvun tasoon verrattuna, vuonna 2007 Esimerkiksi typpipäästöjen vähentäminen jätetäytöstä selvemmin Tiikonojassa. Kuormitus näkyy erityisesti säh- edellyttää pitkälle vietyä stabilointia, muutoin typpi- könjohtavuuden sekä kloridi- ja typpipitoisuuden nou- päästöt ja niiden poistamistarve voivat jatkua yli 100 suna. Merkittävää raskasmetallikuormitusta tai hygiee- vuotta. nistä likaantumista ei ojavesissä ole todettu. Vaikutukset pohjaveteen ovat rajoittuneet keskuksen läheisyyteen. Jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse vedenhankinnan kannal- Taulukko 31. Tarastenjärven kaatopaikka-alueen aiheuttama ta merkittävällä pohjavesialueella. Keskuksesta 0,9–1,9 kokonaiskuormitus vuonna 2007. km etäisyydellä sijaitsevissa näytteenottokaivoissa ei ole

Kuormitus Kokonaistyppi Kokonaisfosfori havaittu selkeitä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia. Sen sijaan lähempänä olevalla alueella kaatopaikan vai- Kokonaiskuormituksesta viemäriin, josta kutukset ovat näkyvissä. Viinikan- lahden 10 400 kg/a 15 kg/a jätevedenpuhdistamon kautta Pyhäjärveen Lähteet: Kokonaiskuormituksesta alueelta laskeviin ojiin, 13 700 kg/a 14 kg/a • Oravainen R: Vuosiyhteenveto Tarastenjärven kaatopaikan josta edelleen Näsijärveen kuormitus- ja vesistötarkkailusta 2005, 2006 ja 2007. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Vuosikertomukset 1994–2007. http:// www.pirkanmaan-jatehuolto.ﬁ / (30.10.2008) • Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Jätteenkäsittelykeskusten jäteraportit 1996–2006. Yhteenveto ja johtopäätökset 89

Yhteenveto ja johtopäätökset

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Hel- jelualueita, joista merkittävin on Soukonvuoren alue. singin ja Espoon jälkeen. Tampere muodostaa ympäris- Tohlopin Rasonhaan lehtometsästä muodostettiin ns. tökuntiensa Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden, Pirkka- perintömetsä. lan, Ylöjärven ja Nokian kanssa yhtenäisen, taajaan asu- Uhanalaisen kasvilajiston jatkuva seuranta on aloi- tun seutukunnan. Tampereen asukasmäärä 31.12.2007 tettu vuonna 2005. Vuosittain käydään läpi osa uhan- oli 207 866 henkeä, kun koko seutukunnan asukasmää- alaisten ja harvinaisten kasvilajien kasvupaikoista. Sään- rä oli 331 613 asukasta. Väestönkasvu 2000-luvulla on nöllisessä, jokavuotisessa seurannassa ovat Teiskossa ollut keskimäärin 1600 asukasta vuodessa. kasvavat ketokatkero ja tikankontti. Ketokatkeroniittyä Kaupungin sisällä muuttoliike on suuntautunut ra- on niitetty talkoovoimin vuosittain ja ketokatkeroiden kentamisen painopistealueille keskustasta poispäin. Kes- yksilömäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Hyönteisistä kustan vanhojen teollisuusalueiden uudelleen rakenta- tummaverkkoperhonen on ollut edelleen seurannan misella ja saneerauksella on voitu tuottaa uusia asuntoja kohteena. Uutena seurantakohteena on ahdeyökkönen, ja hidastaa muuttoliikettä. erityissuojelulaji, jonka esiintymispaikasta Järvensivun eteläisellä paahderinteellä on muodostettu suojelualue. Iidesjärven itäpäässä tehtävällä risukoiden raivauksella Maankäytön suunnittelu pyritään saamaan pajukko kuriin linnuston elinolosuh- teiden parantamiseksi ja rantaniittyjen laidunnusta on Maankäytön suunnittelu edellyttää nykyisin paikoin hy- jatkettu. Maankäytön suunnittelua varten on useilla alu- vinkin perusteellista ympäristökysymysten määrittelyä. eilla selvitetty lepakoiden ja liito-oravien esiintymistä. Maankäytön tiivistäminen ja tehostaminen aiheuttavat Kantakaupungin alueen metsiä hoidetaan ulkoi- kaavoituspaineita yhä ongelmallisemmille alueille. Alu- lumetsinä ja hoito perustuu virkistyskäytön tarpeisiin. eilla saattaa olla ihmistoiminnan aiheuttamia ongelmia, Retkeilymetsiä hoidetaan retkeilynäkökulma huomioon kuten melua, pilaantuneita maita, huono ilman laatu, ottaen ja esimerkiksi vanhan metsän kokonaisuudet säi- pohja- ja pintavesien suojeluun liittyviä kysymyksiä, lytetään. Talousmetsien hoito ja käyttö tähtää puuntuo- merkittäviä kulttuurisia ja historiallisia arvoja tai luon- tantoon ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. toarvoja, esimerkiksi uhanalaisia lajeja tai arvokkaita Eri kaupunginosien asukkaiden toiveita ja mielipiteitä luontokokonaisuuksia. Niiden huomioon ottaminen metsien hoidosta on kuultu maastokävelyillä. Yleisesti suunnittelussa edellyttää usein perusteellisia selvityksiä on oltu tyytyväisiä turvallisuuden, valoisuuden ja ava- ja vaikutusten arviointia. ruuden lisääntymiseen, siisteyteen sekä hoidettuun Maankäytön suunnittelun tueksi laaditussa kan- yleisilmeeseen. Kielteiseksi on koettu lintujen ja oravi- takaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä on en vähentyminen. Saattaa olla, että liiallisella hoidolla osoitettu maiseman arvot, viherverkon kehittämistar- ja siistimisellä kadotetaan metsän oikea olemus niiden peet sekä määritetty ja rajattu tärkeitä arvoja sisältävät ihmisten ulottuvilta, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua alueet. Viherverkko koostuu osista, joilla on hyvinkin lähiympäristöään kauemmaksi. erilaisia ominaisuuksia mm. sijainnin, käyttötarkoituk- Vanhojen metsien ekologinen merkitys ja varsin- sen, koon, luonnonolojen ja maiseman perusteella. Vi- kin lahopuuston merkitys on suuri, sillä metsälajeista herverkon toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä ainakin viidennes (4000–5000 lajia) on jossain määrin viherverkon yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä kunkin osan riippuvaisia lahopuusta. Tehdyn selvityksen mukaan ominaisuuksien säilyttäminen. Kaavoituksen edetessä Tampereen kaupungin omistamien ulkoilu- ja retkeily- kaavoittamattomille alueille lisääntyy myös kaavoitet- metsien kokonaispinta-alasta vanhojen yli 80-vuotiaiden tujen viheralueiden määrä. metsien osuus on noin 22 %. Pinta-alaltaan suurimmat vanhojen metsien alueet sijaitsevat retkeilymetsissä Teis- kossa sekä luonnonsuojelu- ja harjualueilla. Kaupungin Luontoarvot, viheralueet ja metsät metsäsuunnitelmassa vuosille 2001–2010 on osoitettu metsänhoitotoimenpiteitä 53:lle kohteelle kartoitetusta Luonnonsuojelualueita on nykyisin 18 kpl ja niiden 155 kohteesta (1300 ha). Vanhojen metsien kartoitusta pinta-ala on yhteensä 266 hehtaaria. Ympäristökeskuk- olisi hyvä jatkaa ulottamaan myös yksityisiä ja kaavoi- sen rajauksella on muodostettu tummaverkkoperhosen tustyön alla olevia alueita merkittävien, säilytettävien suojeluniittyjä. Lisäksi on valmisteilla uusia luonnonsuo- luontokokonaisuuksien säilyttämiseksi. 90 Yhteenveto ja johtopäätökset

Ilman laatu päästöjen aiheuttamat pitoisuudet kohoavat tavanomaista korkeammiksi. Ilman laadun mittauksilla on Tampereella pitkät pe- Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo asuinraken- rinteet. Mittauspisteet on valittu tarvittavan tiedon ja nukset yhä lähemmäksi melu- ja päästölähteitä. Typ- mitattavan suureen perusteella. Keskustan vilkasliiken- pidioksidin pitoisuudet tulevat todennäköisesti vähe- teisissä pisteissä mitataan typen oksideja, hiilimonoksi- nemään nykyisestään liikenteen lisääntymisestä huoli- dia ja hiukkasia. Siirrettävillä asemilla voidaan selvittää matta katalysaattorilla varustettujen autojen yleistyessä. ilman laatua erilliskohteissa, esimerkiksi teollisuuden Hengitettävien hiukkasten pitoisuus tullee edelleenkin ja liikenneväylien läheisyyteen suunniteltavilla uusilla keväisin ylittämään raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokau- asuinalueilla. sikeskiarvona) useita kertoja. Rikkidioksidin, hiilimonok- Typen oksidien päästöt ovat pienentyneet tasai- sidin ja lyijyn pitoisuudet ilmassa ovat nykyisin alhaisia. sesti. Vuosina 1987–2007 päästöt ovat olleet suurim- Rikkidioksidipitoisuuden mittaaminen onkin lopetettu millaan vuonna 1990, jolloin kokonaispäästö oli noin 5 Tampereella vuonna 2003. 700 tonnia. Vuonna 2007 vuosipäästö oli tästä enää alle Energiankulutus on merkittävin kasvihuonekaasu- puolet, noin 2 400 tonnia. Päästöt ovat puoliintuneet päästöjen määrään vaikuttava tekijä ja siihen voi vaikut- 20 vuoden kuluessa aiheutuen muutoksista piste- ja pin- taa vähentämällä energian käyttöä ja tehostamalla sitä. talähteiden päästöissä. Liikenteen aiheuttamat päästöt Energiankulutukseen voi vaikuttaa asumiseen, kulutta- ovat vähentyneet hitaammin ja niiden osuus koko- miseen ja liikkumiseen liittyvillä energiavalinnoilla. Kier- naispäästöstä on noin puolet. Typpidioksidin pitoisuus rätyksen lisääntyminen, biojätteen lajittelu ja kompos- hengitysilmassa on kuitenkin pysynyt ennallaan, koska tointi sekä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenotto liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan juuri siellä, missä ovat vähentäneet jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasu- myös ihmiset liikkuvat. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan päästöjä. Kasvihuonepäästöt Tampereella ovat lisäänty- talvisin tyyninä pakkaspäivinä. neet valtakunnallista päästökehitystä hitaammin. Myös hiukkaspäästöt ovat vähentyneet tasaisesti. Pääasiassa teollisuuden päästöjen vähenemisen vuoksi ne ovat pienentyneet vuoden 1993 jälkeen 1000 tonnis- Melu ja tärinä ta 150 tonniin. Ilmassa leijuvien hiukkasten eli leijuman (TSP) pitoisuus on pienentynyt 1990-luvulla noin 40 %. Melu on jatkuvasti lisääntyvä ympäristöhaitta. Valtio-

Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin neuvoston päätöksessään antamien ympäristömelun liikenteestä ja sen ilmaan nostamasta hienojakoisesta ohjearvojen tarkoituksena on ollut ehkäistä meluhaittoja aineksesta. Ne kulkeutuvat pienen kokonsa vuoksi sy- ja turvata ympäristön viihtyisyys maankäytön, liikenteen vemmälle hengitysteissä ja ovat terveysvaikutuksiltaan ja rakentamisen suunnittelussa. merkityksellisempiä. Hiukkaspitoisuudet ovat korkeim- Ympäristömelun pääasiallinen lähde on liikenne. millaan maalis-huhtikuussa, jolloin liikenne nostaa hiek- Vuonna 1993 asui 34 000 tamperelaista alueella, jolla kaa ja asfalttipölyä ilmaan. Pölyämistä voidaan estää päiväaikainen liikenteen melutaso ylitti ohjearvon 55 dB. liukkaudentorjuntamateriaalien valinnalla sekä tehosta- Näistä 1 100 altistui yli 65 dBA:n melulle. Vuonna 2003 malla keväistä hiekoitushiekkojen siivousta. määrä oli 40 700 asukasta, joista yli 65 dB:n alueella asui Rikkidioksidin kokonaispäästöt vuonna 1970 olivat 4 700 asukasta. Ennustetilanteessa vuonna 2020 arvioi- 23 000 tonnia. Vuonna 2006 päästö oli enää 390 ton- daan 48 300 asukkaan asuvan yli 55 dB:n alueella. Näistä nia. Päästöjen ja pitoisuuksien aleneminen on seurausta noin 4 000 tulee asumaan alueella, jonka melutaso ylittää siirtymisestä raskaan, runsasrikkisen polttoöljyn käyttä- 65 dB. Ilman tie- ja katuliikenteen meluntorjuntatoimia misestä energiantuotannossa käytännössä rikittömään yli 55 dB:n melualueella asuvien määrän oletetaan kas- maakaasuun sekä teollisuuden prosessimuutoksista. vavan vuoteen 2020 mennessä ja vastaavasti yli 65 dB:n Kaukolämpöverkon laajentuminen ja energiantuotan- alueilla asuvien määrän arvioidaan laskevan, mikä selittyy non keskittäminen suuriin voimalaitoksiin on vaikuttanut nopeusrajoitusten alentamisilla, uusilla katuyhteyksillä ja päästöjen vähenemiseen. Ilman rikkidioksidipitoisuudet liikenteen hakeutumisella ohikulkuteille. ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä selvästi. Vuonna 1993 rautateiden melualueella arvioitiin Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Tampe- asuvan noin 4 500 asukasta ja vuonna 2003 noin 6 900 reen keskustassa on ollut useimpina päivinä tyydyttävä. asukasta. Junakaluston kehittymisen vuoksi ei melun Muutamina kevätpäivinä ilmanlaatu on ollut korkeiden oleteta kasvavan tulevaisuudessa. Rataympäristöselvi- hiukkaspitoisuuksien vuoksi erittäin huono, samoin tyksen perusteella tehdyssä toimenpideohjelmassa yksi- muutamia kertoja talvisin pakkaspäivien inversion vuok- löityjä parannuskohteita pyritään toteuttamaan vuosina si. Inversiotilanteessa maanpinnan lähellä oleva kylmä 2006–2015. Meluntorjuntatoimenpiteitä on tarkoitus ilmakerros jää loukkuun ylempänä olevan lämpimän tehdä mm. Järvensivulla, Rautaharkossa, Multisillassa, ilmamassan alle. Tällöin päästöjen sekoittuminen ja Tesomalla, Juhannuskylässä ja Postikadulla. Kaavoitus- laimeneminen on heikkoa ja esimerkiksi autoliikenteen kohteissa ratamelu otetaan huomioon mm. Kalkunvuo- Yhteenveto ja johtopäätökset 91

ressa, Raholassa, Santalahdessa ja Ranta-Tampellassa. maan kaupungin eteläosissa Vuoreksen, Hervannan ja Tärinän kannalta hankalia kohteita on Juhannuskylässä, Kaukajärven alueilla. Näillä alueilla hiljaiset alueet tule- Messukylän harjulla, Järvensivulla ja Tesomalla. vat vähenemään oleellisesti rakentamisen ja lisääntyvän Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevan lentoliikenteen vuoksi. Toisaalta kaupungin asukasluvun li- meluselvityksen mukaan vuoden 2010 ennustetilan- sääntyminen, kaupungin kasvu ja autoistuminen aset- teessa yhteensä 5200 asukasta altistuu lentoaseman tavat lisää paineita hiljaisten alueiden säilyttämiselle. ympäristössä – lähinnä Tampereen alueella – pääosin sotilaslentoliikenteen aiheuttamalle yli 55 dB:n melulle

(LDEN). Lentomelu painottuu koillis-kaakko -suunnassa Vedenhankinta Lukonmäen-Peltolammin alueille sivuten Vuoreksen pohjoisimpia asuntoalueita. Tampereen vedenhankinta perustuu useampaan poh- Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kal- javedenottamoon sekä pintaveden ottoon Roineesta ja tainen ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huomioon uusien Näsijärvestä, joka toimii varavedenottamona. Kaupun- asuntojen ja uusien väylien suunnittelussa. Raskaan liiken- gin asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta- teen lisääntyminen ja akselipainojen kasvu lisäävät tärinä- alueella. Vuonna 2007 vesijohtoverkostoon pumpatusta ongelmia. Viihtyvyyshaitan lisäksi tärinästä voi olla myös vedestä 70 % oli pintavettä. Pohjaveden osuus oli 30 %. terveydellistä haittaa. Rakenteellisia vaurioita voi syntyä Vettä johdettiin talouskäyttöön 56,7 % ja teollisuuskäyt- pitkäaikaisesta voimakkaasta värähtelystä. Suomessa ei töön 17,1 %, lisäksi 6,8 % pumpatusta vedestä myytiin toistaiseksi ole yhtenäisiä ohjearvoja liikennetärinälle. naapurikuntiin. Muun käytön osuus oli noin 20 %. Suurissa kasvukeskuksissa liikenteen määrän jatkuva Haja-asutusalueilla Teiskon-Aitolahden suunnalla, mi- kasvu, tiivistyvän kaupunkirakenteen tavoittelu ja pula hin myös loma-asutus kaupungissa keskittyy, asuu vajaat rakennusmaasta aiheuttavat paineita alueille, jotka tä- 4 700 asukasta. Näillä alueilla vesihuolto on pääosin kiin- hän saakka ovat säilyneet varsin luonnonmukaisina ja teistönomistajan omien ratkaisujen varassa ja vedensaanti äänimaisemiltaan miellyttävinä. on ratkaistu joko pora- tai rengaskaivolla. Kämmennie- Ympäristöhallinnon meluverkko esittää, että valta- men ja Polson alueella on kunnalliset vesi- ja viemäriver- kunnallisen meluntorjunnan suunnittelussa ja torjunta- kostot. Lisäksi alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa. toimien suuntaamisessa yhtenä päätavoitteena on hil- Vesilaitoksilla seurataan raakavesilähteiden veden- jaisten alueiden säilyttäminen. LIME-työryhmän mietin- laatua, käsittelyprosesseja sekä laitoksilta verkostoon nössä todetaan ympäristöä hiljaisempien alueiden tarve johdettavan veden ja verkostoveden laatua. Veden laaja että suunnittelussa otettaisiin huomioon rakennetun tu oli vuonna 2007 kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla ympäristön melutason ohjearvojen lisäksi myös sellais- hyvä ja täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle ten vähämeluisten tai hiljaisten alueiden säilyttäminen, asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Veden toimi- joilla melutasot ovat selkeästi alle ohjearvojen. tusvarmuus Tampereella on varsin hyvä omien pohjave- Hiljaisille alueille ei ole olemassa virallisesti hyväk- silähteiden ja kahden pintavesilaitoksen johdosta. syttyä määritelmää. Varsinaisten hiljaisten alueiden ra- Tampereen ja Valkeakosken seudulla on tavoitteena ja-arvona on pidetty arvoa LAeq30 dB. Tällaisilla alueilla korvata pintavedestä valmistettu talousvesi tekopohja- ihmisen ääniä ei kuulu tai niitä kuuluu hyvin harvoin. vedellä. Hanketta vie eteenpäin seudun kuntien yhteis- Vallitsevat äänet ovat luonnon omia ääniä. Suhteellisen omistuksessa oleva Tavase Oy, jonka tarkoituksena on hiljaiset alueet sijaitsevat yleensä lähempänä kaupunki- toteuttaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen en keskustoja ja siellä ihmisen aiheuttama melu, kuten Vehoniemen – Isokankaan harjualueelle. Tulevaisuu- liikenteen äänet, ovat selvästi kuultavissa, mutta ne eivät dessa vesihuoltoa tullaan hoitamaan suuremmissa yk- häiritse vapaa-ajanviettoa tai rentoutumista. siköissä ja seudullisuus tulee lisääntymään entisestään. Melumittausten perusteella hiljaisimmat alueet Pieniä vesilaitoksia tulee sulautumaan yhteen keskenään sijaitsevat Tampereen pohjoisosissa Aitolahti-Velaatta- ja suurempien vesilaitosten kanssa. akselilla. Varsinaiset hiljaiset alueet, joilla melutaso on Tampereen kaupungin alueella on kuusi pohja- < 30 dB(A), sijaitsevat todennäköisimmin kaupungin vesialuetta, joista tällä hetkellä tärkeimmät sijoittuvat pohjoisilla alueilla. Eteläisen Tampereen virkistysalueet kantakaupungin alueelle. Harjumuodostuma jakautuu sekä Teerivuorenpuiston, Kauppi-Niihaman ja Pyynikin Aakkulanharjun ja Epilänharju-Villilän pohjavesialueiksi. alueet luokitellaan suhteellisen hiljaisiksi ja ne tarjoavat Epilänharju – Villilän pohjavesialueen kohdalla harju- verrattain hyvät hiljaiset ulkoilumahdollisuudet keskus- muodostuma haarautuu edelleen kahdeksi harjujaksok- tan asukkaille. Viikinsaaressa ja Niihaman ulkoilumajalla si, joista toinen kulkee Nokian suuntaan Villilän pohja- vesiliikenne vaikutti mitattuun melutasoon. Useimmissa vesialueena ja toinen Ylöjärven suuntaan Epilänharjuna. mittauspisteissä oli kuultavissa myös tie-, rautatie- tai Messukylän pohjavedenottamo sijaitsee Aakkulanharjun lentoliikenteen aiheuttamaa melua. pohjavesialueella, Mustalammin pohjavedenottamo Vil- Vuoden 2020 ennustetilanteessa merkittävimmät lilän alueella ja Hyhkyn pohjavedenottamo Epilänhar- muutokset hiljaisten alueiden osalta tulevat tapahtu- 92 Yhteenveto ja johtopäätökset

julla. Näsijärvestä harjuun suotautuva vesi lisää Hyhkyn rää ja laatua seurataan kuormittajakohtaisella velvoite- vedenottamon antoisuutta. tarkkailulla. Rääkkykankaan, Kreetansuon, Jakamakangas etelän Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien ja Aunionkankaan pohjavesialueet sijaitsevat Teiskossa. yleislaatuluokat on määritelty vesi- ja ympäristöhallin- Vedenhankinnan kannalta ne ovat syrjässä asutukselta, non yleislaatuluokituksen perusteella. Näsi- ja Pyhä- mutta niillä saattaa olla paikallista merkitystä sekä tule- järven Tampereen alueella olevat osat mukaan lukien vaisuudessa mahdollisina reservialueina. Sisaruspohjan luokitelluista vesipinta-alasta 79,1 % soveltuu virkistys- vesiosuuskunta käyttää Kreetansuon pohjavesialuetta. käyttöön hyvin, 20 % tyydyttävästi ja 0,9 % välttävästi. Pohja- ja tekopohjaveden osuutta vedenhankinnas- Vedenlaadultaan erinomaisia tai huonoja järviä ei ole. sa pyritään lisäämään. Sade- ja lumimäärät vaikuttavat Luokitelluista järvistä 21 kuuluu luokkaan hyvä ja 27 käytettävissä olevan pohjaveden määrään. Pohjavesi on luokkaan tyydyttävä. Laadultaan välttäviä järviä on 8. laadultaan yleensä moitteetonta, sillä se on pintavettä Hyväksi luokiteltuja järviä ovat mm. Tohloppijärvi ja paremmin suojassa likaantumiselta. Ihmistoiminnot ai- Kaukajärvi. Tyydyttäväksi luokiteltuja järviä ovat esimer- heuttavat suurimman osan pohjaveden suorasta pilaan- kiksi Hervantajärvi, Halimasjärvi ja Peltolammi. Alasjär- tumisesta. Onnettomuuksien ja laiminlyöntien seuraukset ven kloridipitoisuuksien on havaittu nelinkertaistuneen voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenien vuosien1980–1990 aikana. Iidesjärvi, Vaakkolammi ja jälkeen. Pilaantumista on aiheutunut öljyjen ja kemikaali- Ahvenisjärvi on luokiteltu laadultaan välttäväksi ja niissä en joutumisesta pohjaveteen, tiesuolaus on aiheuttanut hulevesikuormituksen vaikutus näkyy selvästi. Iidesjärvi kloridipitoisuuden nousua. Liiallinen lannoitteiden käyt- ja Vaakkolammi ovat olleet aiemmin myös jätevesien tö ja jätevesien hallitsematon maahanimeytys voi nostaa purkupaikkana. Ahvenisjärven veden laadun heikkene- pohjaveden nitraattipitoisuutta. Pohjavedestä on löytynyt misen on todettu jatkuvan edelleenkin. Niihamajärvi on myös kasvinsuojeluaineiden jäämiä. pieni, matala suojärvi, jossa humuspitoisten valumave- Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja sien vaikutukset näkyvät. kallioperän luontaisista ominaisuuksista. Kallioporakai- Näsijärven ja Pyhäjärven veden laatua määräävä te- voissa saattaa esiintyä liian korkeita arseeni-, ﬂ uoridi-, kijä on jätevesikuormitus. Jätevesikuormitus painottuu sulfaatti- ja radonpitoisuuksia. Tampereen pohjoisella Näsijärven eteläosaan ja Pyhäjärven itäosaan. Näsijär- alueella arseeni on talousveden ongelmana melko laa- ven veden laatu on nykyisin hyvä. Keski- ja pohjoisosat joilla alueilla. Arseeniongelmia on ilmennyt mm. Sisa- ovat laadultaan erinomaisia. Sen sijaan suuremmasta ruspohjassa, Kolunkylässä, Kämmenniemessä, Hirvinie- järvialtaasta eristäytyneet eteläosan lahdet (Olkahisten- mi-Aitoniemen alueella ja Palonkylässä. Myös veden lahti, Ryydynlahti ja Siivikkalanlahti) ovat laadultaan re- rautapitoisuus on suhteellisen korkea edellä mainituilla hevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa alueilla. Arseenin ja raudan poisto kiinteistökohtaisin happivajetta. Ne ovat vedenlaatuluokituksen mukaan laittein on mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuk- tyydyttäviä. sia. Haja-asutusalueilla vesiosuuskunnan perustaminen Näsijärven yleistilan paranemiseen on vaikuttanut on usein järkevä ratkaisu hyvänlaatuisen ja määrältään 1990-luvun alussa Mäntän seudulla tapahtuneen ve- riittävän talousveden saamiseksi. Jätevesien käsittelyn sistökuormituksen merkittävä väheneminen. Kuormi- tiukentuneet vaatimukset myös osaltaan kannustavat tuksen vähentämiseen liittyvät ajankohdat ovat sellun liittymistä yhteiseen vesihuoltoon. tekemisen loppuminen vuonna 1985 sekä vuonna 1996 tapahtunut fosforikuormituksen väheneminen. Lielah- dessa metsäteollisuuden aiheuttama kuormitus näkyy Järvien veden laatu edelleenkin, vaikka veden laatu myös siellä on parantunut merkittävästi. Veden laadun voidaan ennustaa para- Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien lähes 200 jär- nevan tulevaisuudessakin, koska Lielahden alueella Lie- ven tilaa on kartoitettu 1900-luvun puolivälistä lähtien lahtea kuormittavat tuotantolaitokset ovat lopettaneet ja 1960-luvun loppupuolelta varsinaisen seurantaohjel- toimintansa vuoden 2008 aikana ja vesistökuormitus man mukaisesti. Pyhäjärvi ja Näsijärvi ovat merkinneet on tältä osin loppunut. Vedenlaatuluokituksen mukaan alueelle kautta aikojen kulkuväylää, kalastusaluetta yhtä Lielahden vesi on tyydyttävää. hyvin kuin viemäriä ja virkistysaluetta. Järvet ovat palvel- Kuormituksen väheneminen Näsijärven puolella on leet myös raakaveden ja vesivoiman lähteenä. Nykyisin vaikuttanut myönteisesti myös Tammerkosken ja Pyhä- tarkkailua tehdään tarkkailuohjelmaan perustuen 61 jär- järven veden laatuun. Tammerkosken happitilanne on vessä. Kullakin järvellä on koosta ja muodosta riippuen hyvä ja fosforipitoisuuden vuosikeskiarvo on laskenut yksi tai useampi näytteenottopiste. Näytteet otetaan eri viime vuosina. Pyhäjärven yleistila on astetta heikompi syvyyksiltä vähintään kaksi kertaa vuodessa lopputalvella kuin Näsijärven. Sitä voidaan kuitenkin pitää nykyisin ja loppukesällä. Tarkkailutulokset antavat tietoa järven tyydyttävänä ja veden laatu on parantunut Näsijärvestä veden laadun pidempiaikaisesta kehityksestä. Jätevesien tulevan kuormituksen vähentyessä. Tammerkosken hap- johtamisesta aiheutuvaa vesistöjen kuormituksen mää- pitilanteen paraneminen on vähentänyt happivajetta Yhteenveto ja johtopäätökset 93

myös Pyhäjärvessä. Viinikanlahden jätevedenpuhdista- hyödyntämällä kasvillisuutta hulevesien puhdistuksessa molta tulevat ravinteet kohottavat edelleen Pyhäjärven tai maahanimeytyksellä. Kosteikot ja leveämmät kasvilli- rehevyystasoa, joka on suurimmillaan noin kaksinker- suusvyöhykkeet ojien ja purojen reunoilla pidättävät hai- tainen Näsijärveen verrattuna. Takon kartonkitehtaan tallisia aineita. Uusissa asemakaavoissa hulevesien hallinta ja jätevedenpuhdistamon lisäksi Pyhäjärveä kuormittaa on osa suunnittelua. Tällä hetkellä on vielä epäselvyyttä, Raholan jätevedenpuhdistamo, jonka vaikutus näkyy kenelle kuuluu vastuu ojien kunnossapidosta ja hoidosta talvisin Lehtisaaren edustan havaintopisteessä. Pyhä- sekä siitä, kuka vastaa kustannuksista. Valmisteilla olevan järven fosforipitoisuudet ovat pienentyneet jatkuvasti lainsäädännön odotetaan selvittävän tehtäväjakoa. pitkällä aikavälillä. Jätevesien typpikuormitus on pysynyt Jätevesien puhdistuksessa syntyvä jätevesiliete on ennallaan tai lisääntynyt hiukan. Pyynikin syvänne pysyy hyvin ravinnepitoista ja sisältää runsaasti orgaanista hapellisena kesäaikana hapetuksen ansiosta, eikä happi ainetta, joten se sopisi erinomaisesti peltojen lannoi- ole loppunut alusvedestä kesäaikanakaan. tukseen. Jäteveden käsittelyn yhteydessä syntyi vuonna 2007 yhteensä 24 700 m3 käsiteltyä lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli noin 31 %. Viinikanlahden Jätevedet ja vesistökuormitus jätevedenpuhdistamon mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä sijoitettiin kompostoituna maanviljelykäyt- Jätevesien puhdistuksen tavoitteena on vähentää jäte- töön 30 % vuonna 2007. Loput kuivatusta lietteestä vesistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Jäteveden kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujär- sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happiva- ven kompostointikentälle, samoin kaikki Raholan jäte- roja. Ravinteista fosfori ja typpi rehevöittävät vesistöjä. vedenpuhdistamon lietteet. Valmista kompostimultaa Tampereen Veden viemäriverkoston piirissä on 96% käytetään kaatopaikka-alueen maisemointiin. Maan- Tampereen asukkaista. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat viljelyskäyttöön toimitettavalle lietteelle on määritetty Viinikanlahdessa ja Raholassa sekä Teiskon Kämmennie- raskasmetallipitoisuudet (kadmium, elohopea, lyijy ja messä ja Polsossa. Lisäksi Lielahdessa on ollut käytössä kupari), jotka Tampereella on alitettu. Lietteen mädätyk- jätevedenpuhdistamo teollisuusjätevesille, mutta teol- sessä syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää tuottamalla lisuuden lopetettua toimintansa keväällä 2008 myös sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen käyttöön. puhdistamo lopettaa toimintansa. Tampereella käsitel- Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten lään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Pirkkalan jätevedet. viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on annettu Vuonna 2007 Tampereen jätevedenpuhdistamoilla puh- valtioneuvoston asetus. Jätevesijärjestelmien on oltava distettiin yhteensä 28,1 milj. m3 jätevettä, mikä on 1,7 puhdistusteholtaan riittäviä ja kiinteistön omistajan täy- % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viinikanlahdessa tyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittely- käsitellään n. 75 % muodostuvista jätevesistä. järjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetus tuli voimaan Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 1.1.2004, jolloin sen määräykset alkoivat koskea uudis- ympäristöluvan Viinikanlahden ja Raholan puhdistamo- rakentamista. Vanhat jätevesijärjestelmät on korjattava jen jätevesien johtamiseen Pyhäjärveen syksyllä 2007. asetuksen vaatimusten mukaisiksi vuoden 2013 loppuun Päätöksistä on valitettu ja puhdistamot toimivat lain- mennessä. Tampereella on noin 5 500 kiinteistöä viemä- voimaisten päätösten antamiseen asti aiemmin myön- riverkostojen ulkopuolella. Osa näistä on loma-asuntoja, nettyjen ympäristölupien ehtojen mukaan. Puhdistamot joilla vedenkäyttö on vähäistä, eivätkä talousjätevesiase- ovat pääsääntöisesti täyttäneet vuosina 2003–2007 ym- tuksen vaatimuksen koske niitä. Suuri osa vanhoista kä- päristölupaehtojen mukaiset puhdistusvaatimukset. sittelyjärjestelmistä ei täytä nykyvaatimuksia eikä niiden Jätevesipumppaamoiden ja viemäreiden ylivuotoja toiminnasta olla kaikilla kiinteistöillä selvillä. tapahtuu pumppujen rikkoutumisen, sähkökatkojen ja Haja-asutusalueelle rakennetaan jatkuvasti uusia rankkasateiden vuoksi. Tällöin jätevedet johdetaan sel- kiinteistöjä ja vanhoja kiinteistöjä korjataan nykyvaati- laisenaan ympäristöön, yleensä lähimpään ojaan, pu- musten mukaisiksi. Paineellisen veden yleistyminen on roon tai vesistöön. Jätevesipumppaamojen toimintaa tu- lisännyt vedenkulutusta ja vesivessojen määrä on kasva- lisi entisestään varmistaa siten, että ylivuotoja ei pääsisi nut. Jätevesien kasvava määrä lisää vesistökuormitusta tapahtumaan suoraan ojiin ja niiden kautta vesistöihin. ja pohjavesien pilaantumisriskiä, jos jätevesien asianmu- Kiinteistöjen hulevedet ja perustusten kuivatusvedet kaisesta käsittelystä ei huolehdita. Syntyvien jätevesien imeytetään pääsääntöisesti kiinteistön alueella tai joh- määrää voidaan vähentää kuivakäymälän avulla. Tällöin detaan avo-ojiin tai rakennettuihin sadevesiviemäreihin. pelkkien pesuvesien käsittely on helpompaa ja edulli- Rakennetun pinta-alan lisääntyminen lisää huleveden sempaa kuin WC- vesiä sisältävien jätevesien. määrää ja estää sadeveden imeytymisen maahan. Sa- Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuun- devedet keräävät tehokkaasti laskeumasta, liikenteestä nitelmassa on esitetty alueet, joille olemassa olevaa ja muista lähteistä peräisin olevat epäpuhtaudet, jotka viemäriverkostoa voidaan mahdollisesti laajentaa tai huuhtoutuvat sadeveden mukana vesistöihin. Hulevesi- voidaan rakentaa erillinen yhteisviemäröinti ja käsittely. en aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää Polson ja Kämmenniemen taajamissa on viemäriver- 94 Yhteenveto ja johtopäätökset

kostot ja jätevedenpuhdistamot. Nurmin vesihuolto- tuotteeksi. Esimerkiksi osa erilliskerätystä lasista on käy- osuuskunnan jätevedet johdetaan Viinikanlahden puh- tetty salaojarakenteissa korvaamaan salaojasoraa. Bio- distamolle. Haja-asutusalueen sako- ja umpikaivojen jätteen erilliskeräys on aloitettu 1990-luvun puolivälis- liete kuljetetaan käsiteltäväksi Viinikanlahden jäteve- sä. Biojätteen kompostointi tapahtuu suljetussa hallissa, denpuhdistamolle, koska lietteiden peltolevitys ilman josta se siirretään jälkikompostoitumaan ulkokentälle. esikäsittelyä on kielletty. Kauppaliikkeiltä kerätään erikseen bio2-jätettä, jossa Vuonna 2005 valmistui Pirkanmaan alueellisen ve- biojäte on kuluttajapakkauksissaan ja se kompostoidaan sihuollon kehittämissuunnitelman toinen vaihe. Jäteve- erikseen ulkona olevassa aumassa. Biojäte päätyy kom- denkäsittelyn ratkaisuna esitettiin keskitettyä jäteveden postoinnin jälkeen maanparannusaineeksi ja kaatopai- puhdistamoa. Tampereen Vesi on osaltaan aloittanut kan maisemointiin. suunnittelun, jossa selvitetään keskuspuhdistamon Osa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tuo- teknisiä vaatimuksia ja sijoituspaikkaa. Vaihtoehtoisiksi tavasta kuiva-, energia- ja puujätteestä lajitellaan ja se- sijoituspaikoiksi on valittu Nokian Koukkujärvi ja Pirk- koitetaan polttokelpoiseksi kierrätyspolttoaineeksi. Kui- kalan lentokentän pohjoispuoli. Hankkeen vaikutusten vajätteen osuus kierrätyspolttoaineessa on vähentynyt ja arvioimiseksi tehdään ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 2006 loppunut kokonaan, koska sille ei ole ollut annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. energiahyötykäyttöä. Kuivajäte on korvautunut erikseen kerätyllä tai tuodulla energiajätteellä. Puun osuus on kasvanut ja lopputuloksena on parempilaatuinen polt- Jätteet toaine. Vuonna 2007 Ressusssa käsiteltiin 8 790 tonnia jätettä, josta eroteltiin metallia 124 tonnia ja valmista Tampereen kaupunki on antanut jätelain mukaiset jä- polttoainetta saatiin 8 084 tonnia. tehuoltotehtävät Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidet- Ongelmajätteiden vastaanotosta, keräyksestä ja tavaksi. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, kuljetuksista huolehtivat jätehuoltoyhtiön lisäksi yksi- käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvon- tyiset yritykset. Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan nasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Vuonna vastaan jätehuoltoyhtiön vastaanottopisteissä. Yritykset 2007 yhtiön osakkaana oli 21 kuntaa ja niiden alueella voivat toimittaa ongelmajätteensä Tarastenjärven on- jätehuollon piirissä noin 53 200 kiinteistöä. gelmajäteasemalle, suoraan Ekokem Oy:lle tai yksityi- Jätehuoltoyhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset No- siin hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Kuntalaisten kian Koukkujärvellä ja Tampereen Tarastenjärvellä, joihin ongelmajätehuoltoa on tehostettu Repe &Romu-auton myös tamperelaisten jätteet kuljetetaan. kierroksilla. Jätehuoltoyhtiön toimesta kerätyissä ongel- Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen on sijoi- majätemäärissä ei ole tapahtunut viime vuosina suuria tettu jätteen loppusijoittamisen ohella useita toimintoja muutoksia, mikä kuvastanee ongelmajätteiden lajittelun kuten ongelmajäteasema, kompostointilaitos ja Ressu- ja keräyksen vakiinnuttaneen asemansa. jätteenkäsittelykeskus kierrätyspolttoaineen valmistusta Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue on vie- varten. Lietemäisille jätteille on varattu vastaanottoallas. märöity jätevesiviemäriin. Kaatopaikka-alueelta jäteve- Rakennusjätteen lajittelua varten on erillinen kenttä. Pien- denpuhdistamolle johdettavan jäteveden määrä on vaih- tuojille on lajittelupaikka, johon voi tuoda lasia, pahvia, dellut vuosina 1996–2007 71 000–138 000 m3 vuodessa. kartonkia, puu- ja energiajätettä, risuja, puutarhajätteitä, Kaatopaikka-alueen ulkopuolisten purkuojien tarkkailu- kyllästettyä puuta, ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniik- tulosten perusteella seurataan jätteenkäsittelykeskuksen karomua sekä kaatopaikkajätettä. Jätehuoltoyhtiön lisäksi vaikutuksia vesistöön. Vastaavasti pohjavesinäytteiden on myös yksityisiä toimijoita, jotka ottavat vastaan raken- perusteella voidaan tarkastella vaikutuksia pohjaveteen. nus- ja purkujätettä sekä ongelmajätteitä. Jätteenkäsittelykeskuksesta pääsee ravinteita Tiikonojaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tuoduissa ja Merjanlahteen laskevaan ojaan, jotka laskevat edelleen jätemäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun Näsijärveen. Kaatopaikan vesistöä kuormittava vaikutus ottamatta loppusijoitettua maa-ainesta, mikä sisältää on lisääntynyt laskuojissa 1980-luvun tasoon verrattuna, sekä puhtaita ylijäämämaita että pilaantuneita maita. vuonna 2007 selvemmin Tiikonojassa. Kuormitus näkyy Tamperelaisten tuottamat kokonaisjätemäärät vuonna erityisesti sähkönjohtavuuden sekä kloridi- ja typpipitoi- 2006 ovat olleet aiempaa vähäisempiä, mikä aiheutuu suuden nousuna. Merkittävää raskasmetallikuormitusta tuotujen maa-ainesten vähäisestä määrästä. Kuiva- ja tai hygieenistä likaantumista ei ojavesissä ole todettu. kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Pohjavesivaikutukset ovat rajoittuneet jätteenkäsitte- tasaisesti ja vastaavasti biojätteen määrä lisääntynyt. lykeskuksen läheisyyteen. Näytteenottokaivoissa, jotka Jätteiden hyödyntäminen edellyttää huolellista ja sijaitsevat 0,9–1,9 km etäisyydellä, ei ole havaittu jätteen- tarkoituksenmukaista lajittelua. Hyödyntämismahdolli- käsittelykeskuksen vaikutuksia. Sen sijaan lähempänä kaa- suuksiin vaikuttavat mm. hyödyntämisestä aiheutuvat topaikan vaikutukset ovat havaittavissa selvästi. kustannukset kuten keräys, kuljetus ja jalostus edelleen Lähteet 95

Lähteet:

• Oravainen R: Vuosiyhteenveto Tarastenjärven kaatopaikan • Ajoneuvohallintokeskus:http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/ kuormitus- ja vesistötarkkailusta 2007. Kokemäenjoen vesis- (10.10.2008). tön vesiensuojeluyhdistys ry. 2008. • Anttonen K.:Tampereen seudun ilmastostrategiassa pohditaan • Pirkanmaan metsäkeskus. Tampereen kaupungin metsäsuun- päästöjen hillintää ja muutoksiin sopeutumista osana yhdys- nitelma 2001–2010. kuntasuunnittelua. Artikkeli Ympäristö ja terveys –lehdessä 11/2008. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry. Pori 2008. • Pirkanmaan ympäristökeskus. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Lemminkäinen Oyj:n Ko- • Ilman laadun reaaliaikainen mittaustieto ilmanlaatuportaalista konkallion hankkeeseen 25.10.2007. www.ilmanlaatu.ﬁ . (24.10.2008). • Palomäki, R. 2007: Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien • Kaipainen O.& Westerling H.: 1986: Vesi ja ihminen, 25 vuotta järvien kehitys ja niiden vedenlaatu 1990-2005. Ympäristöpal- vesiensuojelua. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys velujen julkaisuja 1/2007. ry. • Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Vuosikertomukset 1994–2006. • Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuonna 1996. Tampe- reen kaupunki, ympäristövirasto, ympäristövalvonnan julkaisu • Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Jätteenkäsittelykeskusten jätera- 3/1997. portit 1996–2006.

• Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2006: Kanga- • Miettinen, V. 2003: Kantakaupungin pienvesien suojelutarve. salan kunnan järvien vedenlaatu, Roine. http://www.kangasa- Ympäristövalvonnan julkaisu 01/2003. Tampereen kaupunki, la.fi /ymparisto/jarvetjapohjavesi.html > Kangasalan järviselvitys ympäristötoimi. > Roine (30.10.2008). • Pirkanmaan ympäristökeskus 2003: Tampereen pohjavesialu- • Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2006: Veden- eiden kuntakansio. laatu vesistöalueittain. Längelmäveden-Hauhon reitti. http:// www.kvvy.fi > Vedenlaatu toimialueella > Vedenlaatu vesistö- • Perälä, H. 2005: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyh- alueittain > Längelmäveden-Hauhon reitti (30.10.2008). teenveto vuodelta 2004. Julkaisu no 519. Kokemäenjoen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • Korte, K.& Kosonen, L. 2003: Tampereen arvokkaat luontokohteet. Ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. • Perälä, H. 2006: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyh- teenveto vuodelta 2005. Julkaisu no 539. Kokemäenjoen joen • Kärki, S. 2007: Pyhäjärvessä viljeltyjen simpukoiden PCB- vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. pitoisuudet. Opinnäytetyö Helsingin yliopisto, esitieto. • Perälä, H. 2007: Tampereen seudun yhteistarkkailu. Vuosiyh- • Laihosalo K.: Kirjallinen tieto. teenveto vuodelta 2006. Julkaisu no 559. Kokemäenjoen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • Lamberg, J. 2003. Tampereen Viheralueohjelman viheraluekyselyn analyysi. Tampereen kaupungin puistoyksikkö. Tam- • Raportteja Tampereen ilmanlaadusta: pere. www.tampere.fi /ymparisto/julkaisutjaselvitykset/ (24.10.2008). • Lentomeluennuste 2010. Tampere-Pirkkalan lentoasema. Lentomelualueet vuosina 1993 ja 2010. Ilmailulaitos A1/97. • Ruth,O. & Vaalgamaa, S. 2003: Wet City - veden kiertokul- Vantaa 27.2.1997. ku kaupungissa. Helsingin kaupungin opetusvirasto, Hel- singin Vesi, 2003. www.helsinki.fi /ml/maant/labrat/weci.pdf • Mäkinen, A. 2003. Tampereen viheralueohjelman aluekyselyn (12.12.2007). analyysi. Tutkintotyö Tampereen ammattikorkeakoulu, Envi- ronmental Management. Työn teettäjä Tampereen kaupungin • Salovaara, M. 1998. Katsaus ympäristön tilaan Tampereella puistoyksikkö. Tampere 2003. 1998. Ympäristövalvonnan julkaisuja 3/1999. Tampereen kaupunki, ympäristötoimi. • Lumme, J. 2001: Tampereen kasvihuonepäästöt vuosina 1990 ja 1999. Tampereen energiatoimisto. Tampere 2001.Niemi- • Santala, E., Etelämäki, L. ja Santala, O. 2006: Yhdyskuntien nen, J.. 2006. Tampereen kaupungin vanhat metsät selvitys. jätevesien puhdistus 2004. Suomen ympäristökeskuksen ra- Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi, ympäristövalvonta, katu- portteja 13/2006. Suomen Ympäristökeskus. ja vihertuotannon viheryksikkö. • SCC Viatek Tampere. Liikennemeluselvitys Tampereen kanta- • Oravainen, R. 2006: Vuosiyhteenveto Tarastenjärven kaato- kaupunkialueelle 30.9.2003. paikan kuormitus- ja vesistötarkkailusta 2005. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. • TALLI 2005: http://www.tut.fi /liku/talli2005/ (10.10.2008).

• Oravainen R: Vuosiyhteenveto Tarastenjärven kaatopaikan • Tampereen ilmanlaatu 2007. Päästöt ja ilmanlaadun mitta- kuormitus- ja vesistötarkkailusta 2006. Kokemäenjoen vesis- ukset. Tampereen kaupunki. Ympäristöpalvelujen julkaisuja tön vesiensuojeluyhdistys ry. 2007. 1/2007. 96 Lähteet

• Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimintakertomuk- • Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineisto ja set vv. 1974-2005: http://www.tampere.ﬁ /tkl/julkaisut.html nykytilan kartoitus 30.1.2003. Ratahallintokeskus, Tampereen (10.10.2008). kaupunki.

• Tampereen kaupungin tilastot: • Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 2. Toimenpideohjelma http://www.tampere.fi/talous/tilastotjakatsaukset/index.html 31.3.2004. Ratahallintokeskus, Tampereen kaupunki. (22.10.2008). • Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutase 2003. Eko- • Tampereen kaupunki. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun kumppanit Oy www.ekokumppanit.fi /kasvihuonekaasutase/ pyörätiekokeilu. Ramboll 2008. (24.10.2008). http://www.tampere.fi/liikenne/kevytliikenne/index.html (12.10.2008). • Tampereen kaupunki. Jätevesien käsittelyohje vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. www.tam- • Tampereen kaupunki. Keskustan liikenneosayleiskaava: pere.fi /tiedostot/5afZSyZC1/hajajatevesiohje.pdf (12.12.2007). http://www.tampere.fi /ytoteto/liikenne/index.htm Tampereen kaupunki 2004. Vesihuollon kehittämissuunni- (10.10.2008). telma.

• Tampereen kaupunki, paikkatietoaineisto. • Kaavoitusyksikön julkaisuja 2/2004. Ympäristötoimi.

• Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut 2007. Tampereen • Tampereen Vesi. Tilastotiedot 2006. kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. http://www.tampere.ﬁ /vesi/materiaalipankki (30.10.2008).

• Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Myllypuron • Tampereen Vesi. Toimintakertomus 2003. osayleiskaavaehdotus, 18.10.2007. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (30.10.2008). http://www.tampere.fi /ytoteto/kartta/map.php (21.11.2008). • Tampereen Vesi. Toimintakertomus ja ympäristöraportti 2004, • Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Kalevanrinteen 2005, 2006. asemakaava, 15.8.2007. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (30.10.2008). http://www.tampere.fi /ytoteto/kartta/map.php (21.11.2008). • Tampereen Vesi. Työtä puhtaan veden puolesta. Toiminnan • Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Kalkunvuoren ase- yleisesittely. makaava, 131.3.2004 ja 6.3.2005. http://www.tampere.fi /vesi/materiaalipankki (30.10.2008). http://www.tampere.fi /ytoteto/kartta/map.php (21.11.2008). • Tampereen Vesi, Tampereen kaupunki, Tampereen aluepe- • Tampereen seudun liikennepoliittinen ohjelma: lastuslaitos, Pirkanmaan ympäristökeskus 2005: Tampereen http://www.tase2025.fi /julkaisut/liikennepoliittinen_ohjelma. pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. pdf (10.10.2008). • www.kvvy.fi (30.10.2008). • Tampereen tilastolliset vuosikirjat 1996–1997, 1998–1999, 2000–2001, 2002–2003, 2004–2005. • Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) • Tampere-Seuran julkaisuja no. 80. 951-90-80-67-8 ISBN, 0356-987X ISSN. • Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi (30.10.2008). • TASE 2025: http://www.tase2025.fi , http://www.tase2025.fi / julkaisut/TASEnykytilaraportti.pdf (10.10.2008). • http://www.tampereensahkolaitos.fi/internet/Yrityksestä/ (12.10.2008). • Tampereen Sähkölaitos. Ympäristöraportit 2002, 2003, 2004. • http://www.tampere-seura.fi (10.10.2008), www-versio, teksti • Tampereen Sähkölaitos. Vuosiraportit 2005, 2006. ja ulkoasu: Jari Niemelä (1996).

• Tuominen, A.:Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Kirjallinen • http://www.pirkanmaa.ﬁ /suomi/maakaava/laadinta/index.htm tieto. (11.10.2008).

• Ympäristön tila Tampereella vuonna 2002. Ympäristövalvon- • http://www.tampere.ﬁ /kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/kaavoi- nan julkaisuja 2/2003. Tampereen kaupunki, ympäristöval- tustietoa/index.html (11.10.2008). vontayksikkö.