Vavm 37 2014 HE 131 HE 247 14.Fm
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Valiokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ─ HE 131/2014 vp, HE 247/2014 vp Valiokunnan mietintö─ HE 131/2014 vp, HE 247/2014 vp Valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täy- dentämisestä HE 131/2014 vpHE 247/2014 vpTAA 1—538/2014 vp JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 (HE 131/ 2014 vp). Lisäksi eduskunta on 25 päivänä marraskuuta 2014 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan hallituk- sen esityksen eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 247/2014 vp). Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön. Talousarvioaloitteet Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä eduskunnan 23 päivänä lokakuuta 2014 valiokun- taan lähettämät talousarvioaloitteet TAA 1—538/2014 vp. Aloiteluettelo on tämän mietinnön liit- teenä. Lausunnot Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarain- valiokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvalio- kuntaan. Vuoden 2015 talousarvioesityksestä ovat lausunnon antaneet - ulkoasiainvaliokunta UaVL 4/2014 vp - tarkastusvaliokunta TrVL 2/2014 vp - hallintovaliokunta HaVL 26/2014 vp - lakivaliokunta LaVL 17/2014 vp - liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 5/2014 vp HE 131/2014 vp Valmis HE 247/2014 vp 5.0 TAA 1—538/2014 vp Valiokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Perustelut - maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 38/2014 vp - puolustusvaliokunta PuVL 9/2014 vp - sivitysvaliokunta SiVL 11/2014 vp - sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 10/2014 vp - talousvaliokunta TaVL 37/2014 vp - tulevaisuusvaliokunta TuVL 3/2014 vp - työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL 9/2014 vp - ympäristövaliokunta YmVL 19/2014 vp Jaostovalmistelu Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Talouskehitys Maailmantalouden kasvu on nopeutunut mm. Yhdysvalloissa, ja myös euroalueen talous on kääntynyt hieman parempaan suuntaan. Kasvu on kuitenkin haurasta, ja sitä hidastavat useiden EU:n jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoit- taa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikot. Kotimainen talouskehitys on ollut vai- meaa, ja työmarkkinoiden ja työllisyyden arvioidaan vielä heikkenevän. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen ei arvioida kasvavan tänä vuonna ol- lenkaan, ensi vuonna kasvun arvioidaan olevan 1,2 prosenttia ja vuoden 2016 talouskasvuksi en- nustetaan 1,4 prosenttia. Suomen Pankin 11.12.2014 antaman ennusteen mukaan Suomen talou- den lähivuosien näkymät ovat heikentyneet edelleen. Kokonaistuotannon odotetaan supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja 0,1 prosenttia vuonna 2015, vuoden 2016 talouskasvuksi ennuste- taan yhtä prosenttia. Suomen talouden tilan heikkenemiseen on monta syytä. Suomen vienti väheni nopeasti ja voi- makkaasti finanssikriisin yhteydessä, minkä jälkeen vienti ei ole palannut aiemmalle tasolle tuot- teiden heikon kysynnän ja niiden huonon kilpailukyvyn vuoksi. Lisäksi Suomi on kohdannut muutaman viime vuoden aikana useita ns. epäsymmetrisiä taloudellisia häiriöitä. Näitä ovat mm. matkapuhelinalan romahdus, paperin kysynnän väheneminen, tuottavuuden kasvuun nähden liian suuret palkankorotukset sekä Venäjän ja Ukrainan kriisistä johtuva viennin putoaminen, joka kohtelee Suomea euromaiden keskiarvoa voimakkaammin. Samalla ikärakenteen muutos lisää eläke-, hoito- ja hoivamenoja, jotka kasvavat erittäin nopeasti seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Suhdannetilanne on heikentynyt edelleen viime kevään jälkeen, jolloin kokonaistuotannon vielä arvioitiin kasvavan jonkin verran tänä vuonna. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kuluvan vuoden lokakuulta todetaan, että julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa arvioidaan olevan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vaarantava merkittävä poikkeama. Valtio- 2 Valiokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Perustelut varainministeriön arvion mukaan Suomen rakenteellinen alijäämä ylittää ns. finanssipoliittisessa laissa (869/2012) asetetun enimmäismäärän (0,5 prosenttia) eikä rakenteellinen jäämä korjaannu lähivuosinakaan riittävästi. Rakenteellisen alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 1,2 prosent- tia, 1,3 prosenttia vuonna 2015 ja 1,2 prosenttia vuonna 2016. Valiokunta toteaa, että finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi vaalikauden aikana on pää- tetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka ovat nettomääräisesti noin 6,4 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla eli 2,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, kun vertailukoh- tana on edellisen vaalikauden viimeinen valtiontalouden kehyspäätös. Vuonna 2015 säästöpää- tökset hillitsevät menojen kasvua ja alentavat valtion menoja nettomääräisesti noin 2 mrd. eurol- la vuoden 2014 säästöihin verrattuna. Kun aiemmat päätökset otetaan huomioon, menojen koko- naissäästö nousee ensi vuonna noin 3 mrd. euroon. Veroaste nousee ensi vuonna 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se oli 41 prosenttia vielä vuonna 2010. Valiokunta pitää huolestuttavana, että mittavista sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden ali- jäämät säilyvät suurina. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusjäämä on -2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014 ja -2,4 prosent- tia vuonna 2015. Julkisen talouden rahoitusjäämän arvioidaan siis pysyvän hieman vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon alapuolella, mutta julkisen velan suhde koko- naistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna 2015. Velkakriteerin ylitys ei käynnistä vielä liiallisen alijäämän prosessia, mutta lähivuosina julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen arvioidaan vielä nousevan. Vuoden 2015 lopussa valtion- velan ennustetaan olevan n. 100 mrd. euroa, mikä on n. 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuot- teeseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan valtiovarain- ministeriön syyskuun ennusteen mukaan olevan vuonna 2015 n. 2,6 prosenttia suhteessa brutto- kansantuotteeseen. Erityistä huolta aiheuttaa se, että valtiontalous on edelleen vahvasti alijäämäi- nen, vaikka finanssikriisistä tulee kuluneeksi jo 7 vuotta. Myönteistä on kuitenkin se, että ensi vuonna alijäämä alenee 4,7 mrd. euroon, mikä on 2,3 mrd. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunta pitää tässä tilanteessa julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista ensisijai- sena tavoitteena ja painottaa, että jo sovitut rakennepoliittiset toimenpiteet on toteutettava päät- täväisesti ja täysimääräisesti. Keskeisiä uudistuksia ovat kuntatalouden tasapainottaminen, eläke- uudistus ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen, sote-uudistus sekä tuotantopotentiaalin nostaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että sopeutustoimet kytketään osaksi rakenteellisia uudis- tuksia, jolloin ne ovat sopusoinnussa julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Valiokunta korostaa myös talouden kasvua vauhdittavia toimia, sillä vaikka rakenteellisilla uu- distuksilla vähennetään julkisten menojen kasvupaineita, ne eivät kaikin osin vaikuta kasvupo- tentiaaliin. On tehtävä edelleen panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja kotimaisen ostovoiman tu- kemiseen. Valiokunta painottaa erityisesti kilpailukyvyn parantamista mm. hillitsemällä tuotan- topanosten kustannuksia sekä edistämällä hyvää kilpailuympäristöä ja sääntelyn purkua. On myös pyrittävä löytämään keinoja kotimaisten investointien edistämiseen, kannustinloukkujen purkamiseen ja työnteon kannustavuuden lisäämiseen. 3 Valiokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Perustelut Keskeistä on saada työllisyysaste lähemmäs pohjoismaista tasoa eli noin 75:tä prosenttia, mikä on myös Eurooppa 2020 -strategian mukainen tavoite. Suomessa työllisyysaste oli lokakuussa vain 67,6 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Ma- talan työllisyysasteen ohella on erityisen huolestuttavaa, että korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa. Lokakuun lopussa työttömänä oli lähes 42 000 korkeasti koulutettua, mikä on lä- hes 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta korostaa laadukkaan koulutuksen merkitystä koko yhteiskunnan keskeisenä menes- tystekijänä. Koulutuksen rahoitukseen kohdistetaan kuitenkin erittäin merkittäviä leikkauksia, mikä heikentää mahdollisuuksia korkeatasoisen ja alueellisesti tasaveroisen koulutuksen järjes- tämiseen. Saadun selvityksen mukaan koulutustason nousu on jo hidastunut ja oppimistulokset heikentyneet. Valiokunta pitää välttämättömänä, että koulutuksen tilaa ja laatua seurataan ja että rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Viennin ja kasvun parantamiseksi on välttämätöntä luoda kilpailukykyisiä tuotteita, joilla on myös kansainvälistä kysyntää. Tämä edellyttää yrityksiltä panostuksia osaamiseen, innovaatioi- hin ja tuotekehittelyyn. Yritysten tulee olla myös kasvukykyisiä sekä kasvuhaluisia, minkä lisäk- si tarvitaan kansainvälistymiseen ja kaupallistamiseen liittyvää osaamista. T&k-panostukset ovat tärkeitä erityisesti taantuman aikana, mutta niitä on valitettavasti vähennetty sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Valiokunta