Valtiovarainvaliokunta
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Valiokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ─ HE 95/2012 vp, HE 166/2012 vp Valiokunnan mietintö─ HE 95/2012 vp, HE 166/2012 vp Valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täyden- tämisestä HE 95/2012 vpHE 166/2012 vpTalousarvioaloitteita JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti kä- siteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp). Lisäksi eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 2012 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan hallituk- sen esityksen eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 166/2012 vp). Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön. Talousarvioaloitteet Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä eduskunnan 25 päivänä lokakuuta 2012 valiokun- taan lähettämät talousarvioaloitteet TAA 1—227, 229—424 ja 426—601/2012 vp ja 29 päivänä marraskuuta 2012 valiokuntaan lähetetyn talousarvioaloitteen TAA 602/2012 vp. Aloiteluettelo on tämän mietinnön liitteenä. Lausunnot Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarain- valiokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvalio- kuntaan. Vuoden 2013 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet — tarkastusvaliokunta TrVL 7/2012 vp — hallintovaliokunta HaVL 14/2012 vp — lakivaliokunta LaVL 10/2012 vp — liikenne- ja viestintävaliokunta LiVL 14/2012 vp HE 95/2012 vp Valmis HE 166/2012 vp 5.0 Talousarvioaloitteita Valiokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp — maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 22/2012 vp — puolustusvaliokunta PuVL 7/2012 vp — sivistysvaliokunta SiVL 10/2012 vp — sosiaali- ja terveysvaliokunta StVL 15/2012 vp — talousvaliokunta TaVL 37/2012 vp — tulevaisuusvaliokunta TuVL 5/2012 vp — työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyVL 16/2012 vp — ympäristövaliokunta YmVL 13/2012 vp Määräajan jälkeen on lisäksi lausunnon antanut — ulkoasiainvaliokunta UaVL 4/2012 vp Jaostovalmistelu Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT Talouskehitys Ensi vuotta koskevaa talousarvioesitystä käsitellään tilanteessa, jossa taloutta varjostavat monet epävarmuustekijät. Maailmantalous on elpynyt arvioitua hitaammin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja sen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vain noin 4 prosenttia; kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa. Myös USA:n talouden elpyminen on ollut poikkeuksellisen hidasta ja ensi vuoden kasvun arvioidaan jäävän 2,2 prosenttiin. Euroalueen kasvu on käytännössä pysähtynyt ja alkanut supistua. Eurostatin viimeisimpien tilas- tojen mukaan euroalueen talouden kasvu heikkeni heinä—syyskuussa 0,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Euroopan keskuspankin tuoreen ennusteen mukaan euroalueen talous voi supistua ensi vuonna jopa 0,9 prosenttia. EKP:n tukitoimet sekä euromaiden tekemät, talouskuria tiukentavat päätökset ovat rauhoittaneet markkinoita, mutta taloutta kiristävät toimet ovat toisaalta heikentäneet talouskasvua. Euromaiden tilanne on ongelmallinen eikä talouden nopeaa elpymistä ole näköpiirissä. Euroalueen ongelmat ovat heijastuneet voimakkaasti myös Suomeen. Tilastokeskuksen ennakko- tietojen (5.12.2012) mukaan Suomen talous on painunut taantumaan, sillä bruttokansantuote on nyt supistunut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, ensin 1,1 prosenttia huhti—kesäkuussa ja edelleen 0,1 prosenttia heinä—syyskuussa. Uusimmat luvut voivat vielä tarkentuessaan kään- tää kolmannen neljänneksen toista suuremmaksi, mutta tammi—syyskuun yhteenlaskettu brutto- kansantuotteen volyymi ei kuitenkaan kasvanut käytännössä lainkaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Talousarvioesityksen mukaan Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan ensi vuonna 1 prosentin verran, sillä kasvun rakenteen odotetaan monipuolistuvan ja viennin lähtevän nou- suun. 2 Valiokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp Perustelut Valiokunta katsoo, että ennuste voi kuitenkin osoittautua liian optimistiseksi, sillä ainakin lähi- kuukausien talousnäkymät ovat varsin huonot. Velkakriisin ohella Suomen taloutta heikentävät keskeisten vientialojen ja erityisesti ICT-sektorin rakennemuutos, viennin arvon aleneminen sekä väestön ikääntymisestä johtuvat menopaineet. Talous on muutoinkin kehittynyt monella tavalla heikommin kuin keväällä 2011 hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin, mistä johtuen jo päätetyt sopeutustoimet eivät ole riittäviä hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin nähden. Hallitus on asettanut tavoitteekseen valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntä- misen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä sekä valtiontalouden tasapainottamisen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Talouden sopeutustoimet ovat olleet jo merkittäviä. Hal- litusohjelma, vuosien 2011 ja 2012 kehyspäätökset sekä marraskuun 2011 raamisopimus huo- mioon ottaen valtiontaloutta vahvistavat toimet ovat vajaat 5 mrd. euroa vuonna 2015 verrattuna edellisen vaalikauden viimeiseen kehyspäätökseen maaliskuulta 2011. Edellä mainituista sopeutustoimista johtuen valtion rahoitusasema kohenee, mutta ei vielä riittä- västi. Valtiontalouden alijäämä on suhteessa bruttokansantuotteeseen vielä edelleen lähes 3 pro- senttia, kun hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on 1 prosentti. Kun huomioon otetaan koko julkinen talous, sen alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 runsas 1 prosentti suhteessa koko- naistuotantoon, vaikka sen olisi oltava selvästi ylijäämäinen, jotta talous olisi kestävällä pohjalla. Hallitus onkin poikkeuksellisen vaikean tehtävän edessä kevään 2013 kehyspäätöstä laatiessaan, sillä samanaikaisesti on löydettävä keinoja niin julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen kuin myös talouskasvun vauhdittamiseen. Valiokunta toteaa, että tehtävän haasteellisuudesta huolimatta on välttämätöntä, että julkinen ta- lous saadaan tasapainoon ja talous vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristämällä ja menoja leikkaamalla ei ole kuitenkaan tarkoituk- senmukaista, vaan on löydettävä ja selvitettävä tarkemmin esimerkiksi Ruotsin ja Saksan esi- merkkien valossa ne asiat, jotka edistävät talouskasvua sekä talouden rakenteiden muutosta. Valiokunta painottaa julkisten palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista ja to- teaa, että kunta- ja palvelurakenteita koskeva uudistus on eräs keskeisistä rakennemuutoksista. Sen onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen toteutetaan, sillä hyvinvointipalveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Uudistusten on myös tuettava sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan edistämistä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen ka- ventamista. Valiokunta katsoo, että talouden taantuessa väheneviä resursseja on perusteltua suunnata erityi- sesti kasvua tukeviin toimiin, mm. kilpailukyvyn, innovaatioiden, yrittäjyyden ja yritysten kan- sainvälistymisen edistämiseen. Myös osaamispohjan sekä pitkäjänteisten t&k-panostusten tur- vaamisesta on huolehdittava. Viennin kasvu edellyttää niin ikään merkittäviä panostuksia uusien tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Investoinnit uuteen liiketoimintaan ovat kuitenkin pe- rusteltuja, sillä niiden avulla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä yksityiselle sektorille ja sen myötä kansantuotteen kasvua. 3 Valiokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp Perustelut Julkisen talouden tasapainottuminen edellyttää myös työn tuottavuuden sekä työn kannustavuu- den parantamista. Lisäksi on tehtävä työn tarjontaa parantavia uudistuksia, jotka edistävät työ- urien pidentymistä niiden alku- ja loppupäästä sekä helpottavat perhe- ja työelämän yhdistämis- tä. Keinoina työn tarjonnan parantamiseksi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille esimerkiksi työtuntien lisääminen, opiskeluaikojen tiivistäminen, ammattikoulutuksen tehosta- minen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin lisäämi- nen. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttää myös kohtuuhintaisen vuokra-asunto- tuotannon lisäämistä pääkaupunkiseudulla, joukkoliikenteen parantamista työmatkaliikenteessä, koulutuspaikkojen suuntaamista aloille, joilla on työvoimapulaa, oppisopimuskoulutuksen kehit- tämistä sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentämistä. Valiokunta korostaa, että kuntatalouden vakauden turvaaminen ja kuntien talouden kestävä ter- vehdyttäminen edellyttävät myös kunnilta tiukkaa menokuria ja toiminnan tehostamista, jotta menojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Kunnat ovat keskeinen osa julkista ta- loutta, ja on siksi perusteltua, että ne osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen. Valiokunnan mielestä on myös arvioitava talouden tasapainottamisaikataulun tarkoituksenmu- kaisuutta suhteessa suhdannetilanteeseen. Matalan korkotason aikana saattaa olla kokonaistalou- dellisesti perusteltua toteuttaa erityisesti sellaisia työllisyyttä ja talouden elpymistä edistäviä in- vestointeja, jotka tuottavat tuloja, sekä myös hankkeita, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Tällai- sia ovat mm. julkisten tilojen sisäilmaongelmiin, ympäristötöihin, liikenneverkon kehittämiseen sekä vuokra-asuntotuotantoon liittyvät hankkeet. Nuorten yhteiskuntatakuu Ensi vuoden