Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys - selvityshenkilön raportti

Pentti Meklin selvityshenkilö Kuru 2014/13.2.2015

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Sisällys sivu 1. JOHDANTO 5 1.1. Selvityksen tausta 5 1.2. Selvitystyön toteuttaminen 6

2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ 8 2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia 8 2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä 9 2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys 10 2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle? 10 2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat 12 2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa 19 2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys 19 2.6. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen 19

3. KUNNAT ORGANISAATIOINA – NYKYTILANNE 21 3.1 Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet 21 3.2. Taloudellinen tilanne 21 3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina 22 3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina 26

4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 30 4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva? 30 4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia 30 4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa 30 4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy? 33 4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa 36 4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä 36 4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa 37 4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali 39 4.5.4. Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen 51 4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? 57

5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN 61

6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN 64

7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN 66 7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon 66 7.2. Palvelujen järjestäminen ja menot 68 7.3. Tulojen kehittyminen 71 7.4. Fuusiokustannusten arviointia 72

8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI 74 LIITTEET 76

1

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuviot sivu

1. Pitemmän aikavälin väestökehitys 10 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen 13 3. Jämsän työpaikat toimialoittain 14 4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain 14 5. Työpaikkojen määrän kehitys 15 6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain 16 7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 16 8. Työttömien osuus työvoimasta 17 9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 17 10. Pendelöinti Jämsästä 18 11. Pendelöinti Kuhmoisista 18 12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas 22 13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013 24 14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013 25 15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas 27 16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013 29 17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31 18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31 19. Kuntien väestökehitys yhteensä ikäryhmittäin vuoteen 2029 32 20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 37 20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 38 21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 38 22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40 23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40 24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42 25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42 26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 45 27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 46 28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48 29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48 30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50 31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50 32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste 53 33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve 55 34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali 69

2

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukot sivu

1. Etäisyydet kasvukeskuksiin 9 2. Muutamia talouden tunnuslukuja 21 3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015 23 4. Kiinteistöveroprosentit 24 5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013 26 6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013 28 7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013 28 8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin 32 9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa. 34 10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen 35 11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029 39 12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi 44 13. Yhdyskuntatoimi 47 14. Yleishallinto 49 15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin 54 16. Kuntien tasetarkastelua 58 17. Valtuutettujen määrä 66 18. Luottamushenkilötoimielimet 67

Liitteet

1. Jämsän taajamakartta 76 2a. Jämsän kunnan palvelupisteet – kirjastot ja virastot 77 2b. Jämsän kunnan palvelupisteet – peruskoulut ja lukiot 78 2c. Jämsän kunnan palvelupisteet – päiväkodit ja neuvolat 79 2d. Jämsän kunnan palvelupisteet – sairaalat ja terveysasemat 80 3. Väestön sijoittuminen Kuhmoisissa 81 4. Yhteistyösuunnat 82 5. Kuntien organisaatiorakenteet 83 6. Kuntien konsernirakenteet 84 7. Kuntien tilinpäätökset 85 8. Kuntien vastuut 97

3

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

4 1.

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

1. JOHDANTO 1.1. Selvityksen tausta Kuntajakolaki (29.12.2009/1698) muutettiin nimeltään kuntarakennelaiksi (28.6.2013/478). La- kiin lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta 2013-2016. Nii- den mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen. Rakennelaissa on sää- detty myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistyksen taloudellisesta tuesta.

Lain keskeisenä tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toi- miva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteen mu- kaisille kunnille määriteltiin laissa kriteerit, jotka kunnan tulisi täyttää. Jos kunnat eivät täytä näi- tä kriteereitä, niille tuli velvollisuus tehdä selvitys kriteerit täyttävän kunnan muodostamiseksi.

Selvitysvelvollisuus koskee suurta osaa Suomen kunnista. Selvitysvelvollisuuden kriteereitä (4 §) on kolme, lisäksi metropolialueella on erityiset kriteerit. Kriteerit ovat 1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja 2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne 3. Kunnan taloudellinen tilanne Näistä kriteereistä Kuhmoista koskee palveluiden edellyttämä väestöpohja. Sen mukaan kunnassa pitää olla vähintään 20 000 asukasta ja alle yksivuotiaiden määrä vähintään 50. Kuhmoisessa mo- lemmat luvut jäävät mainittujen lukujen alapuolelle. Kriteereiden mukainen selvitysvelvollisuus ei suoraan koske Jämsää, mutta rakennelain mukainen selvitys on suotavaa.

Valtiovarainministeriö pyysi kuntia tekemään ehdotuksensa selvitysalueista. Jämsä ilmoitti ha- lukkuutensa tehdä selvityksen Kuhmoisten kanssa. Kuhmoinen esitti useita vaihtoehtoja. Selvitysavustusta myönnetään kuntarakennelain 41 §:n mukaan selvitysperusteiden osoittamalla selvitysalueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Avustusta myönnetään selvi- tyskohtaisesti, mutta yksittäinen kunta voi hallinnoida avustuksen hakemisen, käytön ja rapor- toinnin selvitysalueen puolesta. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että kunnat sitoutuvat to- teuttamaan selvityksen hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Jämsä on hakenut selvitysavustusta 25.11.2013 rakennelain mukaiseen selvitykseen Jämsän kau- pungin ja Kuhmoisten kunnan kanssa. Rahoitushakemuksen mukaan selvityksen tavoitteena on - tuottaa tarvittavat tiedot Jämsän ja Kuhmoisten kuntien kuntaliitosta koskevan päätök- senteon tueksi - selvittää, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät - laatia yhteisten näkemysten perusteella yhdistymissopimusluonnos ja viedä se kuntien päätöksentekoon - syventää, tiivistää ja parantaa kuntien välistä yhteistyötä Selvityksen sisältönä - nykytila-analyysi ja muutostarpeiden kartoitus - uuden kunnan suunnittelu ja mahdollisuudet - mahdollisen yhdistymissopimusluonnos tai kuntien välistä yhteistoimintaa koskevia sopimuksia

5

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Selvitystyön sisältö kuntarakennelain mukaan

Selvitystyön on täytettävä kuntarakennelain vaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat selvityksen sisältöä ja laatimistapaa. Selvityksessä on oltava rakennelaissa määritellyt sisällöt ja laatimisen aikana on muun muassa varmistettava henkilöstöryhmien ja kuntalaisten kuuleminen. Kuntarakennelain 4 b §:n mukaan selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja sii- hen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään - suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä, - suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, - selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, - selvityksen taloudellisesta tilanteesta, - arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä - yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista.

Kuntaliitto on yleiskirjeessään (17/80/2013-30.9.2013) selventänyt vielä lain tulkintaa. Yleisoh- jeen mukaan kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä laajempana tai tehdä sen ohessa muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mah- dollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja. Laissa on säädetty mitä asioita selvityk- sen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämi- sen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b §:ssä mainitut asiakokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Esimerkiksi hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman ei tarvitse välttämättä sisältää yksityiskohtaista palveluverkkosuunnitelmaa, vaan suunnitelma voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla.

Kuntarakennelain 4 k §:n mukaan yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.

1.2. Selvitystyön toteuttaminen

Kevättalven 2014 aikana kunnissa valmisteltiin selvityksen toteuttamista, jonka Kuhmoisten kunnan valtuusto ja Jämsän kaupungin valtuusto päättivät toteuttaa 19.5.2014 pitämässään ko- kouksessa. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin kummankin kunnan edustajista koostuva ohjaus- ryhmä.

Jämsän edustajat ohjausryhmässä:

Piritta Rantanen (varalla Jorma Poti) Mika Kyrö (varalla Merja Lahtinen) Heikki Paavuori (varalla Eila Sahala) Aira Putkonen, (varalla Erja Laaksonen) Arja Paakkanen, (varalla Riitta Kangas) Jyrki Kokko (varalla Leena Valkeajärvi) Emma Selenius (varalla Martti Hiltunen)

6

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuhmoisten edustajat ohjausryhmässä:

Mira Jokinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja valtuutetut Juha Järvenpää Ulla Salmi Veikko Mattila Lea Aittolahti Esa Pohjola Risto Ojala

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mira Jokinen. Ohjausryhmää täydennettiin 25.8.2014 henkilöstön edustajilla. Jämsästä henkilöstöä edustaa Päivi Noppari ja Kuhmoisista Sami Hellsten. Selvityshenkilöksi selvitystyön käytännön toteuttamista varten valittiin emeritusprofessori Pentti Meklin. Ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Jämsän kaupungin vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen. Selvitystyössä tarvittavien kuntakohtaisten tietojen hankkimista varten asetettiin seuraavat vir- kamiestyöryhmät, joiden puheenjohtajana toimii Jämsän ja varapuheenjohtajana Kuhmoisten edustaja. Työryhmät organisoivat työnsä itsenäisesti.

Sosiaali- ja terveyspalvelut: Jämsä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkainen Koulu- ja sivistyspalvelut: Jämsä sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, Kuhmoinen sivistystoimenjohtaja Pertti Terho Yhdyskuntapalvelut: Jämsä tekninen johtaja Tarja Kuisma, Kuhmoinen tekninen johtaja Matti Lerssi Alue- väestö- ja elinkeinot: Jämsä toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Kuhmoinen kehittämisasiamies Arto Kummala Talous ja hallinto: Jämsä talousjohtaja Ari Luostarinen, Kuhmoinen taloussihteeri Reetta Talja Henkilöstö ja yhteistoiminta: Jämsä henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkanen

Työryhmien raporttien valmistumisajaksi asetettiin 30.9.2014. Kaikki ryhmät ovat laatineet ra- porttinsa, jotka ovat ohjausryhmän ja selvityshenkilön käytettävissä. Selvitystyötä varten tilattiin tilastotiedoista havainnollistuksia ja ennusteita Finnish Consulting Group:lta (FCG). Selvitystyötä varten päätettiin avata kotisivu Jämsän kaupungin kotisivuille. http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/jamsa-kuhmoinen-kuntarakenneselvitys

Ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön tiedotussuunnitelman.

7

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Ohjausryhmä on kokoontunut tähänastisen selvitystyön aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsi- telty selvitystyön sen hetkistä tilaa. Työryhmien kesken on pidetty kolme yhteistä kokousta. Kau- punkien valtuustoille esiteltiin selvitystyötä 17.12.2014.

Selvitystyön valmistumisen määräaika alun perin oli vuoden 2014 loppu. Meneillään olevat uu- distusten, tärkeimpinä sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen uudistus, aikataulun vuoksi sel- vitystyölle on pyydetty valtiovarainministeriöltä jatkoaikaa kesäkuun 2015 loppuun saakka. Vuoden 2014 päättyessä selvityshenkilö esittää oman työnsä tuloksen tässä raportissa ohjausryh- mälle jatkotoimenpiteitä varten.

2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ (Lähteet: työryhmien raportit, Wikipedia ja FCG:n raportit)

2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia

Jämsä sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen ran- nalla. Kaupungissa asuu 22 101 henkilöä (30. huhtikuuta 2014), ja sen pinta-ala on 1 823,91 km², josta 252,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,1 asukasta/km².

Kuntana Jämsä on perustettu 1866, kauppalaksi se tuli 1969 ja kaupungiksi 1977. Jämsän naapu- rikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Petäjävesi.

Jämsä on tällä vuosituhannella ollut mukana kolmessa kuntaliitoksessa. Kuoreveden kunta liitet- tiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3 Längelmäen asukkaista. Vuonna 2009 Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta.

Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Kunnassa asuu 2 389 ihmistä. Sen pinta-ala on 936,68 km2, josta 275,72 km2 vesistöjä. Väestötiheys on 3,61 asukasta/km2. Kuhmoisten naapu- rikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.

Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan. Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta se oli osa Päijät- Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974. Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

Jämsän keskustan (Seppola) ja Kuhmoisten kirkonkylän etäisyys toisistaan on 40 km.

Vaikka Jämsän alue on kaksi kertaa Kuhmoisten kokoinen, ovat kuntien erot muiden mittareiden mukaan suuremmat: yhteisestä asukasmäärästä 90,2 % asuu Jämsässä ja 9,8 Kuhmoisissa. Usei-

8

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys den mittareiden mukaan Jämsän osuus on noin 90 % ja Kuhmoisten 10 % kuntien yhdessä muo- dostamasta kokonaisuudesta.

2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä

Taulukko 1. Etäisyydet kasvukeskuksiin

Kuhmoisten keskustasta noin Jämsän keskustasta km km Tampere 85 92 Jyväskylä 100 58 Lahti 75 119 Helsinki 186 226

Julkinen liikenne - asiointi

Kuhmoisten kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmai- lan ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Kuhmoisten Tehinniemen kylässä pysähtyvät Lahden ja Jy- väskylän väliset laivavuorot.

Jämsään on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyh- teys kulkee Jämsän kautta. Molempiin suuntiin kulkee useita juna- ja linja-autovuoroja päivittäin. Rautatieasema sijaitsee kaupungin länsilaidalla ja linja-autoasema aivan keskustassa reilun kilo- metrin etäisyydellä toisistaan.

Liikenneyhteydet Jämsän ja Kuhmoisten välillä sekä kuntien sisällä

Kuhmoisten ja Jämsän välillä kulkee linja-autoja useamman kerran päivässä. Tällä hetkellä vuo- roja Kuhmoisista Jämsään ja päinvastoin on päivittäin 9 kpl.

Kuhmoisissa on asiointiliikennettä, joka toimii kutsutaksina Puukkoisten, Kylämän, Päijälän ja Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti -reiteillä sekä normaalina liikennöintinä Harmoisten ja Kissakulman reiteillä.

Koulukuljetuksessa Kuhmoisissa on vuoden 2014 lopulla 83 oppilasta. Näitä kuljetuksia hoitavat Kuhmoisten omat taksit sekä aamukuljetuksessa osin Luopioisten liikenne.

Ympäri Jämsää on palvelu- ja asiointiliikennettä, jolla tuodaan haja-asutusalueiden asukkaita taa- jamiin asioimaan.

9

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Koulukuljetuksia hoidetaan takseilla ja linja-autoilla koko Jämsän alueella. Jämsän kaupunki os- taa näiden lisäksi kaupungin sisäisen joukkoliikenteen.

2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys

Väestön määrä on vähentynyt ja ennusteiden mukaan myös vähenee molemmissa kunnissa.

Huolestuttava piirre on huoltosuhteen heikkeneminen, joka vaikuttaa palvelutarpeen muutokseen, mutta myös palvelujen rahoitukseen. Tulevaan kehitykseen palataan tarkemmin tuonnempana.

Kuvio 1. Pitemmän aikavälin väestökehitys (FCG)

2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle?

Kuntien asutus on levittäytynyt taajamiin ja kyliin. Kuntaliitosten seurauksena Jämsän noin 22 000 hengen asutus, työpaikat ja palvelut ovat jakautuneet kuuteen taajamaan (LIITE 1 Jämsän taajamarakenne). Seppola on Jämsän keskustaajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee

10

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

kutakuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seppolassa on myös runsaasti palveluita sekä linja-autoasema ja rautatieasema. Himos sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Seppolasta itään, Säyrylän kylässä.

Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, Jämsänkoskella on myös linja-autoasema.

Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti UPM-Kymmene Oy.

Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on ollut keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue.

Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja palvelut.

Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Kylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella.

Taajamien välissä ja taajamissa on joukko kyliä: Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi, Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala, Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä ja Vekkula.

Taajamissa Jämsän väestöstä asuu yli 3/4.

Jämsässä 7800 (35,4 %) Jämsänkoskella 5800 (26,4 %) Kaipolassa 1100 (5 %) Hallissa 1000 (4,5 %) Länkipohjassa 600 (2,7 %) Koskenpäässä 200 (0,9 %)

Suuri osa asutuksesta (lähes 70 %) on Jämsän keskustan Seppolan läheisyydessä. Matkaa Seppolaan on Jämsänkoskelta 9 km ja Kaipolasta noin 6 km.

Jämsän kaupungin kiinteät palvelujen toimipaikat sijoittuvat kuuteen taajamaan. LIITTEET 2a- 2d.

11

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuhmoisten kylät

Kuhmoisten noin 2400 asukasta ovat levittäytyneet yhteentoista kylään: Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi-Kissakulma, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti-Tehi ja Sappee. Kylät ovat haja-asutusalueen elinvoiman lähde. Kuhmoisten yhtenä tavoitteena on aktivoida kyliä uudistamaan kyläsuunnitelmansa.

Kuhmoisten asukkaista vuoden 2013 lopussa asui 57,4 % kirkonkylässä, kunnan pohjoisosassa 12,1 %, länsiosassa 8,4 %, eteläosassa 11,9 % ja itäosassa 10,2 %. LIITE 3.

Kaikki Kuhmoisten kunnan tarjoamat palvelut on keskitetty kirkonkylään. Palvelupisteitä kir- konkylässä ovat - terveysasema (sis. vuodeosasto, vastaanotto-toiminta, hammashoitola, eläinlääkintä, fysiotera- pia), - vanhusten palvelutalo, - kunnanvirasto (hallintotoimisto, sivistystoimisto, elinkeinopalvelut, tekninen toimisto), - ryhmäperhepäiväkoti, - kirjasto, - yhtenäiskoulu, - nuorisotalo, - vammaisten toimintakeskus ja - vammaisten palveluasuntola.

2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat

Jämsä on eteläisen Suomen merkittävä metsä- ja ilmailuteollisuuden sekä matkailuelinkeinon kaupunki. Jämsä on perinteinen suomalainen teollisuuspaikkakunta, missä alihankintateollisuus on ollut linkittyneenä suurteollisuutta palvelevaksi. Jämsän elinkeinoelämässä teollisuuden ra- kennemuutos ei ole tapahtunut viime vuosien aikana, vaan sen on ollut nähtävissä jo 1990-luvulta lähtien. Edellä mainittuna ajanjaksona on Jämsän seudulta hävinnyt noin 1500 teollista työpaik- kaa.

Matkailupalvelut ovat kehittyneet Himos-matkailukeskuksen myötä ja matkailuelinkeinon kas- vunäkymissä on potentiaalia tulevaisuuteen. Maakunnan kehittämiseen suunnatun yritysrahoituk- sen painopisteet ovat Keski-Suomen strategiassa bio-, digi- ja osaamistaloudessa. Strategiset pai- nopisteet haastavat elinkeinoelämään uudistumaan ja miettimään julkisen elinkeinopolitiikan roo- lia ja mahdollisuuksia elinvoiman kehittämisessä. Jämsässä toimi v. 2012 lopulla lähes 1400 yritystä.

Kuhmoisten elinkeinoelämän suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta. Toisaalta maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233 (tilastokeskus 2013) toimivaa yritystä, joista suurimpia ja tunnetuimpia ovat Meltex Oy, Puulon Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin Kuhmoisten yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai

12

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Merkittävän liikevaihdon lisän yrityksille tuo kunnan lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta.

Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pää- väylän Toritien saneeraus sekä Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeessa, jonka avulla kunta pyrkii näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Työpaikkarakenne ja työpaikkaomavaraisuus Jämsän työpaikkaomavaraisuus on 100 %. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 83,7 %. Työ- paikkojen rakennetta esittävät kuvio 2, 3, 4 ja 5.

Kuvio 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen (FCG)

Jämsän työpaikoista nykyisin on lähes kaksikolmasosaa palveluissa, jalostuksessa on reilu kol- mannes ja alkutuotannossa noin 4 %.

13

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 3. Jämsän työpaikat toimialoittain

Kuhmoisten työpaikoissa palveluilla on sama osuus kuin Jämsässä, mutta alkutuotannossa on enemmän työpaikkoja ja jalostuksessa vähemmän kuin Jämsässä.

Työpaikkojen osuus toimialoittani, 2012 4 % alkutuotanto jalostus Palvelu toimialaltaan tuntematon 16 %

21 % 59 %

Kuvio 4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain

14

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 5. Työpaikkojen määrän kehitys (FCG)

Työllisyys ja työttömyysasteet

Ely-keskuksen tilasto elokuu 2014 kertoo, että Jämsässä työllinen työvoima on 9944 henkilöä ja Kuhmoisissa 914 henkilöä. Työttömyysprosentti on Jämsässä 15,5 ja Kuhmoisissa 13,7 %. Työttömyyden rakenteessa hallitsee selkeästi yli 50-vuotta täyttäneiden osuus; Jämsä 46 % ja Kuhmoinen 62 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on n. 40 % kummassakin kunnassa. Sen sijaan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus Kuhmoisissa on 6,4 %, kun se Jämsässä on 15 %. Jämsässä työttömänä on miehiä 786 ja naisia 755, Kuhmoisissa vastaavat luvut ovat 73 ja 52. Kuhmoisissa kausityöpaikat ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tasoittavat tilannetta kesäaikana. Kuhmoisten kunnan työllisyyden hoitoon on palkattu työnsuunnittelija. Jämsä on mukana työllisyyden kuntakokeilu -projektissa yhdessä Jyväkylän ja Muuramen kanssa.

15

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain (FCG)

Kuvio 7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 (FCG)

16

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Työttömien osuus työvoimasta (%) 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2012 2013 2014

Jämsä Keski-Suomen maakunta Koko maa

Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta

Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 (FCG)

Pendelöinti

Molemmissa kunnissa suurin osa työvoimasta käy työssä oman kunnan alueella. Kummastakin kunnasta pendelöidään muissa kunnissa ja vstaavasti muista kunnista väkeä käy töissä Jämsässä ja Kuhmoisissa. Myös Jämsän ja Kuhmoisten välillä on pendelöintiä. Tilastojen mukaan 0,5 Jämsän työvoimasta käy töissä Kuhmoisissa ja Kuhmoisista Jämsässä 14,8 %.

17

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 10. Pendelöinti Jämsästä (FCG)

Kuvio 11. Pendelöinti Kuhmoisista (FCG)

18

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Vapaa-ajan asuminen

Kuhmoisissa vapaa-ajan asukkaiden merkitys on suuri. Kuhmoisten kunnassa oli vuoden 2013 lopussa 3040 vapaa-ajan asuntoa. Lomakaudella Kuhmoisten väkiluku lähes kolminkertaistuu ja vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä elinvoimatekijä Kuhmoisille. Myös Jämsässä vapaa-ajan asukkaiden merkitys korostuu ja kehittyy matkailuelinkeinon vedossa, vapaa-ajanasuntojen lu- kumäärä on 4120.

2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa

Järjestöjen ja seurojen toiminta on vilkasta molemmissa kunnissa. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä toteutetaan ja osittain yhteistyö hakee vielä muotoaan. Kolmannen sektorin rooli näh- dään tärkeänä muun muassa erityisryhmien ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäjänä. Jämsäs- sä toteutettiin vuoden 2013 aikana Jämsän Voimavarahanke, missä tavoitteena oli eri järjestöjen ja kyläyhdistysten tiiviimpi yhteistyö sekä vuorovaikutuksen lisääminen julkiselle sektorille. Hankkeen päätyttyä perustettiin Jämsän Voimavara ry.

Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta: http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset. Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta: http://www.kuhmoinen.fi/images/stories/artikkelikuvia/artikkelitiedostoja/yhdistysluettelo.pdf

2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys

Seurakunnilla ja kunnilla on vahastaan ollut tiivis yhteys. Kuntien rakenteessa tehtävät muutokset vaikuttavat myös seurakuntiin. Nykyisinkin kunnilla ja seurakunnilla on yhteistoimintaa ja ne hoitavat monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia palveluja. Myös tukipalvelujen järjestämisessä kunnat ja seurakunnat tekevät yhteistyötä. Kirkkolain 3. luvun 3,1 §:n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos alueella tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista.

2.8. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen

Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteis- toiminnassa muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteistyön suuntautumisen kannalta on selvitetty - millaista yhteistyötä Jämsällä ja Kuhmoisilla on keskenään - millaista yhteistyötä kunnilla on muiden kuntien tai organisaatioiden kanssa

Yhteistyön suuntautumisesta on koottu liitteenä oleva taulukko. LIITE 4.

19

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuntien yhteistyössä järjestämät palvelut

Jämsällä ja Kuhmoisilla on ollut ja on tälläkin hetkellä paljon yhteistyötä kunnallisten palvelujen järjestämisessä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueena, jossa Jämsä toimii vastuukuntana. Myös opetus- ja kulttuuripalveluissa kunnilla on yhteistyötä yksittäisten tehtävien hoitamisessa.

Tiivistäen voidaan todeta, että rahamääräisesti mitattuna lähes kaksi kolmasosaa kuntien palve- luista tuotetaan keskinäisessä yhteistyössä.

Jämsä ja Kuhmoinen järjestävät palveluja myös muiden organisaatioiden kanssa. Erikoissairaan- hoito ja ensihoito on kummassakin kunnassa järjestetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Ympäristöterveydenhuollossa kumpikin kunta on mukana Keuruun yhteistoiminta-alueella. Yk- sittäisissä palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Jämsän ja Kuhmoisten keskinäisellä yhteistyöllä on suuri osuus kuntien toiminnassa. Myös kun- tien palveluyhteistyö muiden tahojen kanssa suuntautuu usein samoihin yhteistyökumppaneihin. Huomattavaa on myös se, että kummallakaan kunnalla ei ole merkittävää yhteistyötä muiden naapurikuntien kanssa.

Muut julkiset palvelut

Kuhmoisissa ei ole pysyviä julkisia palveluja kunnan järjestämien lisäksi. Jämsästä ovat viime vuosina lopetettu maistraatti, käräjäoikeuspalvelut ja Hallin varuskunta. TE-palveluja on keskitet- ty Jyväskylään. Verotoimisto suljetaan vuoden 2015 alussa.

Tarkkaa tilastotietoa ei ole saatavissa, mutta ilmeisesti kummankin kunnan asukkaat käyvät jon- kin verran vapaa-ajanvietossa ja ostosreissuilla suuremmissa kaupungeissa. Näissä asioissa kummankin kunnan asukkaat asioivat Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa.

Seutukunta Kuhmoinen ja Jämsä muodostavat Jämsän seutukunnan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna 1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muo- dostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

Tiivistettynä koko alueesta

Kuntien yhteinen alue on laaja ja asutus jakaantuu useampaan taajamaan. Kuntien yhteisen alu- een suurimmat taajamat olisivat Seppola, Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä. Taajamien li- säksi kummassakin kunnassa on runsaasti haja-asutusta. Useat taajamat ja haja-asutus aiheuttavat päänvaivaa palvelujen järjestämisessä. Nykyiset palvelut sijoittuvat edellä mainittuihin taajamien lisäksi Jämsässä Kaipolaan, Halliin, Länkipohjaan ja Koskenpäähän. Kuhmoisissa kaikki palvelut on jo keskitetty kirkonkylään.

20

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

3. KUNNAT ORGANISAATIOINA - NYKYTILANNE

Perustuslain mukaista paikallista itsehallintoa hoitaa kunta (organisaationa). Kuntalaiset valitse- vat vaaleilla edustajansa valtuustoon, joka sitten organisoi kunnan toimintaa kuntalain mukaisesti valitsemalla hallituksen ja lautakuntia. Kuntalaiset ja yhteisöt antavat resurssit kuntaorganisaa- tiolle maksamalla veroja kunnalle ja tuomalla valtionosuuksia (tulot). Palveluja käyttävät kunta- laiset lisäksi maksavat käyttämistään palveluista. Näillä resursseilla kunta sitten järjestää palvelu- ja kuntalaisille ja tästä toiminnasta syntyvät kunnan menot. Kunnan tulojen ja menojen on oltava pitkällä aikavälillä tasapainossa.

Kuntaorganisaation tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön, liikenteen, asutuksen ja elinkeinopolitiikan avulla.

Kunnan nykyistä ja menneisyyden tilannetta ja toimintaa on kuvattu eri työryhmien raporteissa.

3.1. Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet

Kuntien organisaatiorakenteita esittää liite 5 ja konsernirakenteita liite 6.

3.2. Kuntien taloudellinen tilanne

Kuntien tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2013 ovat liitteessä 7. Alla on tiivistettynä keskeisiä tunnuslukuja (2014 lukuja täydennetään niiden valmistuttua)

Taulukko 2. Muutamia talouden tunnuslukuja

Kuhmoinen - kertynyt huomattavan paljon kirjanpidollista ylijäämää, joka on viime vuosina pienentynyt - ylijäämä on saatu lisäksi kohtuullisella kunnallisveroprosentilla (19,75) - lainamäärä asukasta kohti (emo ja konserni) on alhainen - rahavaroja on myös kohtuullisesti 21

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

- investointitaso (omahankintameno) on ollut viime vuosina alhainen

Jämsä - emokunta ollut viime vuosina juuri ja juuri kirjanpidollisesti tasapainossa, v. 2014 tilinpäätös lisää kertynyttä ylijäämää, konserni lievästi alijäämäinen - kirjanpidon tulos on saavutettu 21,00 %:n kunnallisverolla - lainamäärä (emo ja konserni) on kohtuullinen, ennusteen mukaan lainamäärä supistuu v. 2014 - rahavarat kohtuulliset - investointitaso kohtuullinen Taloudellisen tilanteen taustan erittelyä

Tilinpäätöksen kuvaaman taloudellisen tilanteen taustoja on syytä eritellä perusteellisemmin tule- vaisuutta silmällä pitäen. Jatkuuko entinen kehitys, johon on totuttu ja mitä tulevat muutokset merkitsevät? Tarkastellaan erikseen tulojen ja menojen taustoja muutamien keskeisten tietojen avulla.

3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina

Pääosan toiminnastaan kunnat rahoittavat verotuloilla ja valtionosuuksilla. Yhdessä verotuloista ja valtionosuuksista käytetään nimitystä verorahoitus. Verotulojen ja valtionosuuksien summa kertoo, paljonko verorahoitusta on käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Kun kuntien kokoero- jen vuoksi talouslukuja sellaisenaan on vaikea hahmottaa, käytetään tässä mittarina €/asukas.

Verotulot. Kuntien verotulojen (kunnallisverot, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) kehitystä ja määrää esittää kuvio 12.

Kuvio 12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas 22

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Yhteensä verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) ovat Jämsässä valtakunnallista keskitasoa, mutta niiden kehitys on notkahtanut vuosina 2011-2012. Kuhmoisten asukaskohtaiset verotulot ovat olleet noin 20 % Jämsän verotuloja ja koko maan verotuloja alhaisemmat.

Jämsä kunnan verotulot ovat kasvaneet vuosina 2002-2013 vuosittain keskimäärin 1,9 % ja asukasta kohti 2,9 %. Kuhmoisten verotulot ovat kasvaneet samoin 1,9 %, vaikka asukasta kohti verotulot ovat nousseet vuosittain 3,7 %.

Kunnallisverotuloihin vaikuttaa verotettavien tulojen määrä ja veroprosentti. Jämsän verotettavien tulojen kasvu on ollut 2002-2013 keskimäärin noussut 1,47 % vuodessa ja Kuhmoisissa 1,28 % vuodessa.

Verotulojen lajit eroavat kunnissa jonkin verran. Kuhmoisissa kiinteistöverotuloilla on huomatta- va osuus. Kiinteistöverot ovat hyvä ja varma tulolähde kunnalle. Kuhmoinen saa myös yhteisöve- rotuloja, jotka puolestaan ovat kunnan kannalta epävarmin verotulo. Näiden osuus on viime vuo- sina vähentynyt. Jämsän verotuloista pääosan muodostavat kunnallisverot. Kiinteistöveroilla ja yhteisöverojen osuus on selvästi Kuhmoista pienempi. Verotulojen kertymässä oleellista on luonnollisesti se, millaisella kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla verotulo kertyy. Taulukko 3 esittää kuntien kunnallisveroprosenttien muutosta 2002-2015. Taulukko 3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015.

Jämsän kunnallisveroprosentti on vuoden 2010 suuren korotuksen jälkeen ollut sama. Myös Kuhmoisten veroprosentti on ollut sama vuodesta 2010, mutta merkittävästi Jämsää alhaisempi. Vuodelle 2015 Kuhmoinen on korottamassa veroprosenttiaan 20,75.

23

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 4. Kiinteistöveroprosentit

Kiinteistöveroprosentit kunnissa ovat lähes samaa tasoa. Kuhmoisen vakituisen samoin kuin muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti on 0,05 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien kiinteistöveroprosenttien keskiarvot olivat: yleinen kiin- teistöveroprosentti 0,94 %, vakinainen asunto 0,44 % ja muut 1,05. Vuonna 2013 uudistettiin verojen tilitysjärjestelmä. Tässä yhteydessä vuodelle 2013 tuli kerta- luonteisia verotilityksiä, jotka kohottivat vuoden 2013 verokertymää. Vuoden 2013 veroperusteil- la vuoden 2014 verokertymä on siis pienempi.

Kuvio 13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013 24

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Valtionosuudet. Kuhmoinen saa käyttötalouden valtionosuuksia merkittävästi enemmän kuin Jämsä ja kunnat keskimäärin. Valtionosuus kompensoi Kuhmoisten alhaisempia verotuloja vero- tulotasauksen avulla. Tehtäväkohtaisia valtionosuuksia on kohottanut ikääntyneiden asukkaiden määrä ja kasvu. Valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin kaikissa kunnissa. Vuodesta 2002 vuo- teen 2013 vuotuinen kasvu keskimäärin oli Jämsässä 9,9 % ja Kuhmoisissa 8,9 %! Verorahoitus. Kunnan omista verotuloista ja valtionosuuksista käytetään termiä verorahoitus.

Kuvio 14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013 Kuhmoisten verorahoitus, €/asukas on kasvanut viime vuosina Jämsää enemmän. Kuhmoisten verorahoituksen kasvu selittyy valtionosuuksien kasvulla. Kuhmoinen on valtionosuuksista hyvin riippuvainen, kun sen verorahoituksesta reilusti yli puolet tulee valtionosuuksina, joten valtion ratkaisuilla on aivan oleellinen merkitys kunnan tulevaisuuden kannalta.

Koko verorahoitus on myös kasvanut molemmissa kunnissa. Alla olevaan taulukkooon on tiivistetty kuntien verorahoituksen kehityksen tunnuslukuja. Kuntien verotulot ovat kasvaneet varsin maltillisesti, mutta valtionosuuksien kasvu on ollut vauhdikasta. Verorahoitus kokonaisuudessaan on Jämsässä kasvanut 3,9 % ja Kuhmoisissa 4,8 % keskimäärin vuodessa tarkastelujaksolla. Verorahoituksen kasvu selittyy suurimmaksi osaksi valtionosuuksien kasvulla. Tulevaisuuden kannalta oleellista on se, miten valtionosuudet kehittyvät.

Kuhmoisen ylijäämäkehitystä selittää pääosin valtionosuuksien määrä, joka on ollut paljon suu- rempi kuin Jämsässä. Verotulot taas ovat olleet Jämsässä suuremmat. Yhteensä Kuhmoinen on saanut v. 2013 verorahoitusta 1055 €/asukas Jämsää enemmän.

’

25

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013

2002-2013 vuotuisten kasvu-%:n keskiarvo Jämsä Kuhmoinen (nimelliskasvu) Verotettavien tulojen kasvu 1,47 1,28 Verotulojen kasvu (asukasta kohti) 1,9 (2,9) 1,9 (3,7) Valtionosuuksien kasvu (asukasta kohti) 9,9 (11) 8,9 (10,8) Verorahoituksen kasvu, ka (asukasta kohti) 3,9 (5) 4,8 (6,7) Asukasta kohti 2013, €/asukas Verotulot 2013 €/asukas 3754 3131 Valtionosuudet 2013, €/asukas 2049 3728 Verorahoituksen määrä 2013, €/as 5804 6959 Kunnallisveroprosentit 2014 21,00 19,75 Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta 30 % 54 %

3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina

Rahoituksen kannalta kunnan menojen tarkastelussa on kaksi tärkeätä mittaria. Toimintakate, joka kuvaa sitä, paljonko toiminnasta jää verovaroin maksettavaksi sen jälkeen kun toimin- tamenoista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Toimintakatteen kasvu kuvaa sitä, paljon- ko enemmän kunta tarvitsee verorahoitusta juoksevan toiminnan hoitamiseen.

Toinen tärkeä mittari on vuosikate, joka kertoo, paljonko vuoden tulorahoituksesta jää inves- tointeihin, lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin.

26

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas Kummankin kunnan toimintakate on kasvanut vertailukohteita nopeammin. Vuotuinen kasvu 2002-2013 on Kuhmoisissa ollut keskimäärin 4,1 prosenttia (asukasta kohti 5,9 %) ja Jämsässä 3,9 % (asukasta kohti 4,9 %). Jämsän toimintakatteen kasvu on ollut pientä aivan viime vuosina. Vuonna 2013 se oli 0,1 %. Vuoden 2013 ennusteen mukaan kasvu samaa suuruusluokkaa vuodelle 2014. Kuntajakolain mukainen kaupungin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja loppui 31.12.2013. Vuoden 2013 aikana Jämsässä on aloitettu tehostamistoimia talouden tasapainottamiseksi. Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana vähentynyt.

Luvut vahvistavat ensiksikin sen, että tarkastelujaksolla Jämsässä ja Kuhmoisissa on ”totuttu” toimintakatteen noin 4 %:n vuotuiseen kasvuun. Toiseksi luvut vahvistavat sitä, että väkiluvun väheneminen vain hieman pienentää koko kunnan toimintakatteen kasvua: kunnan toimintakate kasvaa, vaikka väestömäärä vähenee. Luonnollista olisi olettaa, että kunnan menot supistuisivat kun palveluja tarvitaan vähemmän. Tilastollisesti tarkasteltuna tämä ei pidä yleisesti paikkaansa: sekä väestöltään kasvavien ja supistuvien kuntien toimintakatteet pyrkivät kasvamaan (ks. Laesterä-Hanhela: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024. VM). Keskeinen selitys tälle on se, että huomattava osa kuntien palvelutuotannon kustannuksista on kiinteitä eli vaikka väestö hitaasti vähenee ja palvelutarve laskee, kunnan kiinteät kustannukset kasvavat tästä kehityksestä huolimatta. Esimerkiksi kun koulusta lähtee yksi oppilas, koulun kustannukset vähenevät vain kouluruokailun ja kirjojen kustannukset. Muut kustannukset ovat kiinteitä, joihin tulee vuosittainen inflaatiotarkistus.

27

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013

Kun verorahoituksesta on vähennetty toimintakate, jäljelle jää vuosikate, joka kertoo paljonko tulorahoituksesta jää investointeihin tai lainanlyhennyksiin tai rahoitusaseman vahvistamiseen. Taulukko 7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013 Investointien Vuosikate Poistot €/asukas omahankintameno, €/asukas vuodessa, vuodessa, €/asukas vuodessa, keskimäärin keskimäärin v. 2002- keskimäärin v. 2002-2013 2013 v. 2002-2013 Jämsä 464 184 271 Kuhmoinen 333 343 273 Keski-Suomi 497 Koko maa 570

Vuosittain investoinneissa on luonnollisesti vaihtelua. Pitemmän aikavälin luvut ja keskiarvot kertovat toteutetuista investoinneista enemmän. Taulukossa on kiinnitettävä huomiota kahteen asiaan. Ensiksi Jämsän ja Kuhmoisten investointitasoissa tarkastelukaudella on ollut selvä ero. Jämsä on tehnyt investointeja 464 €/asukas/vuosi. Kuhmoinen on käyttänyt investointeihin 333 €/asukas/vuosi ja vuonna 2013 koko kauden 2002-2013 investoineista toteutui yli neljäsosa. Toiseksi Kuhmoisten poistot ovat olleet lähes investointien omahankintamenon tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmoinen on voinut toteuttaa tekemänsä investoinnit lähes kokonaan tulora- hoituksella ottamatta velkaa. Tämä myös herättää kysymyksen Kuhmoisten tulevaisuuden inves- tointitarpeista. Riittääkö menneiden vuosien investointitaso tulevaisuudessa vai pitääkö investoin- titasoa kohottaa, mikä lisäisi paineita verorahoitukseen?

28

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Lainakanta

Kuvio 16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013

Kuntien lainakanta on kulkenut eri suutiin. Kun Kuhmoisille on kertynyt hyvin vuosikatetta, on se alhaisella investointitasolla pystynyt lyhentämään lainoja, jotka olivat vuoden 2013 lopussa 1146 €/asukas ja konsernilainoja 1858 €/asukas. Jämsän suunta on ollut päinvastainen. Kun vuo- sikate ei ole riittänyt nettoinvestointeihin, on Jämsän pitänyt ottaa lainaa, joka on 1961 €/asukas, konsernissa 3535 €/asukas. Ennakkotietojen mukaan Jämsän lainakanta supistuu myös vuonna 2014. Emokunnan lainojen määrä on noin 1600 €/asukas ja konsernilainat noin 2600 €/asukas.

29

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva?

Kuntien tulevaisuuden skenaariona voi periaatteessa olla a) Kasvun tavoittelu: väestö ja elinkeinotoiminta kasvavat b) Nykytilanteen vakiinnuttaminen: väestön määrä ja rakenne säilyvät entisellään, elinkeinotoiminta pysyy nykyisessä laajuudessa c) Sopeutuminen supistuvaan kehitykseen: väestö ja elinkeinot supistuvat

4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia Sodan jälkeisenä aikana Suomessa yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet suuria. Elinkeinora- kenteet ovat muuttuneet, tietotekniikka on muuttanut toimintoja ja elämä on kansainvälistynyt. Osana suurta rakenteellista muutosta väestö on muuttanut maaseudulta asutuskeskuksiin. Väestön ikärakenne on myös muuttunut. Suuret ikäluokat ovat nyt ikääntymässä. Väestökehitys on tuonut ratkaistavaksi ongelmia sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnissa. Muuttovoittokunnissa on järjestettävät lisää palveluja ja tehtävä investointeja, kun taas väestötappiokunnissa ongelmat ovat tarpeettoman palvelukapasiteetin purkamisessa samalla kun rahoitukseen osallistuvien asukkai- den määrä on vähentynyt. Valtakunnalliset ennusteet viittaavat siihen, että väestön rakennemuutos jatkuu. Väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat yksittäisissä kunnissa muuttoliikkeen sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden suhteen seurauksena.

4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa Jämsän ja Kuhmoisten väestökehityksen ennustetta esittävät Finnish Consulting Groupin (FCG) tekemät trendilaskelmat.

30

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)

Kuvio 18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)

31

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Selvitysalue yhteensä

Kuvio 19. Kuntien väestökehitys yhteensä Jämsässä ja Kuhmoisissa vuoteen 2029 (FCG)

Taulukko 8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä Koko väestön määrä - 11 % - 15 % - 11 % 1 – 6-vuotiaat - 13 % - 9 % - 13 % 7 –18-vuotiaat - 18 % - 18 % - 18 % Työikäiset, 17–64 v. - 24 % - 28 % - 25 % 65–74-vuotiaat - 1 % - 23 % - 4 % yli 75-vuotiaat + 50 % + 23 % + 46 % väestöllinen 0,75 > 1,07 0,98 > 1,34 0,77 > 1,1 huoltosuhde

Kummankin kunnan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan samaan suuntaan. Kokonaismäärän vähenemisen lisäksi vähenemistä tapahtuu ennusteiden mukaan kaikissa väestöryhmissä paitsi yli 75-vuotiaiden ryhmässä, joka Jämsässä kasvaa puolitoistakertaiseksi. 65-74 –vuotiainen määrä lähivuosina kasvaa voimakkaasti, mutta alkaa supistumaan, kun asukkaat siirtyy yli 75 -vuotiaiden ryhmään. Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti kummassakin kunnassa suurin piirtein samaa tahtia. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnan tuloihin ja menoihin.

32

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy

Tulevaisuuden kannalta on tärkeätä tiedostaa millaisia ovat tulevaisuuden tulonäkymät ja miten ne eroavat menneiden vuosien tulokertymistä.

Kunnallisvero. Asukasmäärän supistuminen ja eläkkeellä olevan väestön suhteellisen osuuden kasvu jarruttavat kuntien verotettavien tulojen ja kunnallisverotulojen kasvua. Eläkkeet ovat mer- kittävästi palkkatuloja pienemmät ja kunnallisverosta tehtävät vähennykset pienentävät pienempi- tuloisten kuntalaisten verotettavia tuloja suurempituloisia enemmän. Tämä alentaa efektiivistä tuloveroprosenttia, joka vuonna 2014 Jämsässä oli 15,54 %, kun nimellinen tuloveroprosentti oli 21,00 %. Kuhmoisten efektiivinen veroprosentti oli 12,85 %, kun nimellinen veroprosentti on 19.75.

Kiinteistövero. Kiinteistövero on kunnan kannalta paras tulolähde: kiinteistöt eivät muuta paik- kakuntaa ja kiinteistöstä maksetaan veroa kunnan määräämän prosentin mukaan. Kiinteistöveroi- hin ei väestökehityksellä tai elinkeinoelämän kehityksellä ole suurta merkitystä, joten kiinteistö- veron määrän voi olettaa jatkuvan entisellään. Yhteisövero-osuus. Osuus yhteisöverojen tuotosta on epävarma tulolähde ja sen määrän kehityk- sen ennustaminen on hankalaa. Yhteisöverotulot vaihtelevat vuosittain ja valtio saattaa muuttaa jako-osuuksia. Väestön kehitys ei suoraan vaikuta yhteisöveroihin. Verotulotasaus ilmeisesti tu- levaisuudessakin eliminoi suuren osan yhteisöveron tuoton vaihteluista. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tuleviin valtion- osuuksiin vaikuttaa valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osaa: Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. VO-järjestelmää uudistetaan seuraavasti: - yksinkertaistetaan vähentämällä kriteereitä; peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa - poistetaan päällekkäisyyksiä - yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin - yksi ikärakenne - valtionosuutta enemmän sairastavuuden perusteella - kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain - valtionosuus on kuntaliitosneutraali, mahdolliset menetykset korvataan - verotulontasaus muuttuu siten, että tasausraja on asukaskohtaisten verotulojen keskiarvo. Alle keskiarvon jäävät kunnat saavat tasauslisää tasausrajan kunnan omien verotulojen (kunnallisverot ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta 80 %

Valtionosuusrahoituksessa on vielä kiinnitettävä huomiota muutamiin seikkoihin. Ensiksikin val- tionosuudet ovat laskennallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien mahdollisuudet valtionosuuk- sien määrään vaikuttamiselle ovat vähäiset ainakin lyhyellä aikavälillä. Toiseksi valtionosuudet ovat tiukasti yhteydessä asukasmäärään ja rakenteeseen. Kun väestön määrä laskee, pienenevät kunnan saamat valtionosuudet, vaikka asukasta kohti valtionosuus säilyykin samana. Vähenevän

33

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys väestön ikääntyminen saattaa kyllä kasvattaa kunnan valtionosuuden määrää, mutta samalla myös menot pyrkivät kasvamaan.

Kolmanneksi valtionosuusrahoituksen kehitystä arvioitaessa on syytä vielä korostaa valtion- osuuksien ja kunnan menokehityksen yhteyttä: peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä toimii muutostilanteilla yksikkökustannusperiaatteella, kun taas kunnan menoista merkittävä osa muu- tostilanteessa on kiinteitä ja menot muuttuvat rajakustannusperiaatteella. Esimerkiksi kun oppi- lasmäärä laskee, niin valtionosuus vähenee, mutta kunnan todelliset kustannukset vähenevät vain rajakustannusten verran. Kouluissa ruokailu- ja oppimateriaalikustannukset poistuvat, mutta kou- lun ylläpitokustannukset jäävät edelleen kunnalle. Rajakustannusperiaate toimii myös toisinpäin. Jos kouluun tulee lisää oppilaita, kunta saa yksikköhinnan verran rahaa, mutta sen kustannukset kohoavat vain rajakustannusten verran.

Yhtenä keinona kestävyysvajeen umpeen kuromisessa valtio on leikannut valtionosuuksia runsaasti vuosina 2012-2017. Taulukko 9 esittää valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutuksia kuntiin. Lisäksi taulukossa on mukana sote-uudistuksen ennakoidut vaikutukset. Taulukko 9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa.

HUOM! Taulukko on kovin tulkinnanvarainen VOS-leikkausten osalta. VOS-leikkaukset tarkoittavat yhteensä vuoteen 2017 mennessä tapahtuvia leikkauksia. Kunnat ovat ottaneet jo vuoden 2015 veroprosenteissa huomioon vuodelle 2015 kohdistuneet leikkaukset ja VOS- uudistuksen tuoman siirtymäkauden tasauksen huomioon. Näyttäisi siltä, että VOS-leikkauksista on v. 2016-2017 olisi jäljellä vain 89 €/asukas. Kuhmoisille jäisi vuodesta 2016 sopeutettavaa (- 251 – 89 + 10 euroa) = -330 €/asukas, eli painetta veroprosentin korottamiseen olisi noin 2,6 veroprosenttia. Jämsälle uudistuksen vaikutusta (99 + 118 – 89 euroa) taas olisi 128 €/asukas, mikä merkitsisi noin 0,8 tuloveroprosentin alennusmahdollisuutta.

34

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

HE 38/2014 todetaan, että ”Kevään 2012 kehyspäätökseen sisältyy 250 milj. euron vähennys vuodelle 2015. Lisäksi vuoden 2013 kehyspäätökseen sisältyy 175 milj. euron vähennys vuodelle 2015, 215 milj. euron vähennys vuodelle 2016 ja 265 milj. euron vähennys vuodelle 2017. Yhteensä vuosina 2012—2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuus vähenee noin 1,4 mrd. euroa vuoteen 2011 verrattuna eli noin 260 euroa asukasta kohti kunnittain.” Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset otetaan huomioon siirtymäkaudella vuosina 2015-2019 taulukon 10. mukaisesti. Taulukko 10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen

Valtiovarainministeriön laatimaan taulukkoon on laitettu myös sote-uudistuksen laskennalliset vaikutukset kuntiin. Kyse on siitä, miten kaavailtu sote-rahoitusmalli muuttaisi, vähentäisi tai lisäisi kuntien sote-menoja nykyiseen verrattuna. Laskelman mukaan Jämsän sote-menot pienenisivät vuodessa 118 €/asukas ja Kuhmoisissa 10 €/asukas.

Valtionosuuksien kehitystä tulevaisuudessa on vaikea sanoa ennustaa tarkasti. Yhtenä epävarmuustekijänä ovat vielä sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset ja uudistuksen osana etenevä sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuudistus, jossa selvitetään sosiaali- ja terveyssektorin rahoituksen monikanavaisuutta. Tämä voi muuttaa radikaalisti valtionosuusjärjestelmää, ja mahdollisesti myös kuntien verotusjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmään tehdään koko ajan muutoksia. Siihen lisätään uusien tehtävien valtionosuuksia ja tehdään vähennyksiä. Kuntakohtaisesti on vaikea sanoa, minkä verran yksittäiset muutokset lopulta vaikuttavat kunnan kunkin vuoden valtionosuuksiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä (L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1705) tapahtuu ja on tapahtumassa muutoksia. OKM:n valtionosuusjärjestelmä sisäl- tää - perusopetuksen lisät - muut toiminta: kansalaisopisto, taiteen perusopetus, liikunta, nuorisotyö, museot, teatteri ja orkesterit - muu koulutus: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus Valtionosuus maksetaan pääsääntöisesti opetuksen järjestäjälle eli oppilaitoksen ylläpitäjälle

35

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Maksut. Maksujen tason korottamisella voi kunta saada vain rajallisesti lisätuloja. Korotuksia rajoittaa käytännön realiteettien lisäksi lainsäädännössä vahvistetut maksukatot. Palvelujen mää- rän lisäys tuo lisätuloja, mutta samalla se usein tuo myös lisäkustannuksia, joten määrän lisäyk- sen kautta ei juuri ole mahdollista saada helpotusta kunnan talouden tasapaino-ongelmaan.

Tulojen kehitys näyttää huolestuttavalta tulevien vuosien näkökulmasta. Kansantalouden kasvun ennakoidaan olevan hidasta ja verotettavat tulot kasvavat hitaasti. Menneiden vuosien tulojen kasvu tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantumiskehityksen seurauksena valtionosuuksia pikemminkin leikataan kuin kasvatetaan. Peruspalveluohjelman mukaan vuosina 2016–2018 kuntien valtionavut nousisivat nimellisesti 1,2–1,7 prosentilla vuosit- tain, mutta yksittäisissä kunnissa nousu voi olla enemmän tai jopa negatiivinen.

Kunnan väline tulojen lisäämiseen ovat veroprosenttien korottaminen. Veroprosenttien korotus- tarve syntyy ennen kaikkea siitä, että menot kasvat ilman tuottavuuden parantamistoimenpiteitä ehkä noin 2½-3 % vuodessa, mutta tulot vain 1-1,5 % vuodessa. Lisäksi tulevat investointipai- neet. Kun tulot, erityisesti valtionosuus on hyvin asukasmäärästä riippuvainen, väestön vähene- minen pienentää lähes samassa suhteessa valtionosuuksia. Menot eivät muutu samassa suhtees- sa.

4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa

4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä Vähenevätkö kuntien tehtävät ja velvoitteet…

Maan hallituksen 29.11.2013 tekemän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuo- teen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta pa- rantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015—2018 kehys- päätöksessä.

Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelmassa esitetyt kustannukset on laskettu koko kun- nallishallinnon tasolle. Yksittäisiä kuntia ne saattavat koskettaa hyvin eri tavoin. On varsin mahdollista, että tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei näy mitenkään yksittäisten kun- tien tasolla.

Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuo- sittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta kos- kevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdon- mukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite).

36

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Peruspalveluohjelmassa vuosina 2014-2018 kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan valtakunnallisesti jatkuvan vajaa 2 ½ %:a vuodessa. Ennusteen lähtökohtana on arvio väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen muutoksesta. Kuntien peruspalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan tästä syystä lähivuosina noin prosentilla vuosittain. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi ensi vuodelle ennustetaan 1,1 prosenttia, 2016 1,5 %, 2017 1,7 % ja 2018 1,9%.

Kuntakohtaisesti kustannusten nousu riippuu kunnan tilanteesta kokonaisuudessaan, väestön määrän ja rakenteen muutoksesta ja palvelujen järjestämistavasta.

Nämä merkit viittaavat siihen, että vaikka väkimäärä supistuu, koko kunnan toimintakate kuiten- kin kasvaa 2 ½-3 % vuodessa. Osa siitä on reaalista noin 1 % kasvua, osa rahanarvon muutokses- ta noin 1,5 % johtuvaa.

4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa Väestön ikärakenteessa tapahtuvalla muutoksella on vaikutusta kunnan järjestämien peruspalve- lujen kannalta erityisesti lasten ja kouluikäisten palveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Lasten ja nuorten ikäluokat supistuvat ja ikäihmisten määrä kasvaa. Työikäisten ryhmässä palvelutarpee- seen vaikuttaa työllisyystilanne.

Seuraavassa on esitetty FCG:n laatimat ennusteet tulevasta palvelutarpeen kehityksestä.

Kuvio 20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)

37

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)

Kuvio 21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 (FCG)

38

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029

vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä 1-6 -vuotiaat, lasten päivähoito ja esikoulu - 13 % - 9 % - 13 % 7-15-vuotiaat, perusopetus - 14 % - 15 % - 14 % 16-18 -vuotiaat, lukiot - 26 % - 27 % - 26 % Vanhusten huolto + 27 + 5 + 24 % Perusterveydenhuollon avohoidon tarve - 3 % - 9% - 3 % Erikoissairaanhoito + 7 % - 3 % + 6 % Muut tehtävät - 10 - 15 -11 % Kaikki tehtävät - 1 - 12 -2 %

Kuviot osoittavat, että palvelutarpeet vähenevät, mikä johtuu osaksi koko väestön vähenemisestä ja osaksi ikäryhmien pienemisestä. Ainoat kasvavat ryhmät ovat vanhusten palvelut ja erikoissai- raanhoito. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa siksi, että vanhusten ikäryhmä suurenee. Väestön ikääntyminen tuo myös paineita erikoissairaanhoitoon. Erityisen jyrkkää palvelutarpeen vähene- minen on Kuhmoisissa. Yhteensä palvelutarpeet laskisivat 12 % vuoteen 2029 mennessä ja mm. lukiokoulutuksessa tarve vähenisi neljänneksellä. Myös perusopetuksen tarve vähenisi huomatta- vasti.

Jämsässä kokonaispalvelutarve pienenee vain hieman. Suuri vähennys on ennusteen mukaan Kuhmoisten tavoin toisen asteen koulutuksessa, samoin perusopetuksessa. Palvelutarve-ennuste myötäilee asukasmäärää ja sen rakennetta. Vaikka muut tekijät vaikuttavan palvelujen todelliseen sisältöön, on väestön määrällä ja sen rakenteella oleellinen merkitys selvitettäessä palvelutarvetta.

4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali

FCG on laskenut eräänlaisen kehittämispotentiaalin kuntien käyttötaloudelle ja sen eri toimialoil- le. Kehittämispotentiaalin arviointi tapahtuu siten, että Jämsän ja Kuhmoisten nettokäyttökustan- nuksia verrataan vastaavanlaisiin kuntiin. Kehittämispotentiaalin arviointi on tehty myös Jämsälle ja Kuhmoisille yhteensä. Jäljempänä olevista kuvioista ilmenevät vertailukuntien vastaavat kus- tannukset. Varsinainen vertailu tehdään vertailuryhmän 4. alhaisimmin kunnan kustannuksiin, jonka kustannukset edustavat odotekustannuksia. Kehittämispotentiaali tai lyhyesti potentiaali on oman kunnan kustannusten ja 4. alhaisimmilla kustannuksilla toimintansa hoitavan kunnan kus- tannusten erotus. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että tarkastelu on hyvin suuntaa-antava. Se ei ota huomioon palvelutasoeroja eikä olosuhdetekijöitä. Tarkastelu kuitenkin mahdollistaa ver- tailun siitä, miten muut vastaavankokoiset kunnat tehtävänsä hoitavat.

39

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)

Kuvio 23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)

40

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuviot osoittavat, että Jämsän nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 vuodessa keskimäärin vain 1,5 %, mutta nettokäyttökustannuksissa olisi kuitenkin kehittämispotentiaalia 10,2 milj. euroa. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin vuodessa 4,5 %, kun koko maan kustannusten kasvu on ollut 2,4 %/vuosi. Nettokäyttökustannuksissa Kuhmoisissa olisi kehittämispotentiaalia 1,6 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Osuus kunnan nettokäyttökustannuksista v. 2013 Jämsä, osuus 65 %, 3721 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 106 Kuhmoinen, osuus 64 %, 4290 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 112

Sote-palvelut tuotetaan YT-alueen puitteissa ja Jämsä toimii vastuukuntana. Voimassa oleva sopimus on päivätty 24.4.2013. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-henkinen Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisilla kaksi jäsentä. Lisäksi kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan, jolla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksessa. Henkilökunta on Jämsän kaupungin palveluksessa.

Palvelujen järjestämisessä noudatetaan tehtäväjakoa, jossa palvelujen tilaaminen on valtuustojen tehtävä, järjestäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävä ja tuottaminen sosiaali- ja terveystoimen tulosaluejohtajista muodostuvan johtoryhmän tehtävä.

Johtavana periaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan Jämsä veloittaa palvelujen kustannukset Kuhmoisten kunnalta.

Juuri tällä hetkellä sote-palvelujen järjestämisessä on monia avoimia kysymyksiä. Kaavailtu sote- uudistus siirtäisi palvelujen järjestämisvastuun viidelle sote-alueille ja tuottamisvastuun 19 sote- tuotantoalueille, joita Keskisellä sote-alueella olisi kolme. Sote-alue ja sote-tuotantoalueet päättäisivät palveluverkosta ja kullekin alueelle toimitettavista palveluista ja niiden tuottamistavoista. Henkilökunta siirtyisi sote-tuotantoalueiden henkilökunnaksi. Kunnat vastaisivat sote-alueen kustannuksista maksamalla osuutensa ns. kapitaatioperiaateella, jossa otetaan huomioon asukasluku, sairastavuus ja ikärakenne.

Tilannetta (vuoden vaihde 2014-2015) monimutkaistaa se, että Jämsä on päättänyt ulkoistaa ja kilpailuttaa sote-palvelunsa ennen sote-lain voimaantuloa.

Palvelutarpeen kehityksestä voidaan todeta, että Kuhmoisten perusterveydenhuollon palvelujen tarve ennusteen mukaan vähenee vajaat 10 % ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Erikoissairaanhoidon tarve säilynee lähes nykyisellä tasolla. Yleensäkään sote-palvelujen tarve ei Kuhmoisissa ennusteen mukaan kasva ottamatta lukuun vanhustenhuoltoa, jonka tarve kasvaisi erityisesti 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Jämsässä kehitys on samansuuntainen, mutta Kuhmoisen kehitystä lievempi. Palvelutarve kasvaisi vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

41

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 42

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuviot osoittavat sote-kustannukset Jämsässä ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin 3,0 % vuodessa ja Kuhmoisissa 2,7 %, mikä on alle koko maan tason. Toiseksi kuvio kertoo, että suurin osa kuntien koko kehittämispotentiaalista on sote-palvelujen järjestämisessä, jonka hyödyntämisessä sote-alueet ja tuotantovastuussa olevat sote-alueet ovat keskeisessä asemassa, jos sote-uudistus toteutuu kaavaillulla tavalla.

Yksittäisistä palveluista saa lisätietoa FCG:n laskelmista, jotka on jaettu ohjausryhmän jäsenille.

Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä perusteellisemmin erittelemään sote- toimialan palveluja ja niiden kustannuksia meneillään olevan sote-uudistuksen vuoksi. Jäljempänä tässä raportissa käsitellään sote-uudistuksen vaikutuksia yksittäisen kunnan kannalta.

Sivistystoimi

Osuus nettokäyttökustannuksista v Jämsä 1492 €/asukas, 26 % Kuhmoinen 1549 €/asukas, 23 %

Peruskoulut, ala- ja yläkoulut

Kuhmoisissa peruskoulun kouluverkkoa on supistettu ja koulupalvelut keskitetty kirkonkylään yhteen yhtenäiskouluun, jossa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio. Palvelutarve vähenee ennus- ten mukaan tulevina vuosina vajaat 10 %.

Jämsässä on useita ala- ja yläkouluja kuudelle alueella. Jämsä saattaa joutua arvioimaan koulu- verkkoaan, mutta sillä ei ole yhteyttä mahdolliseen kuntaliitokseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Kuhmoisissa on lähivuosikymmeninä sellainen oppilasmäärä, että koulun toiminta varmasti jatkuu.

Lukiot

Kuhmoisissa on yksi erityislukio (ratsastuslukio), jossa tällä hetkellä on 33 lukiolaista.

Jämsässä on kaksi lukioita, joista toinen on jo kaupungin lakkautuslistalla. Lukioiden toimiluvat tulevat haettavaksi vuoden 2015 alusta. Uudet toimiluvat tulevat voimaan 2017. Viimeaikaisessa keskustelussa on ollut painokkaasti esillä lukioverkon harventaminen ja lupien myöntäminen vain riittävän suurille kouluille.

Elämänlaatupalvelut

Kirjastot

Jämsässä on pääkirjasto, jonka tilakysymykset tulee ratkaistavaksi lähiaikoina. Lisäksi ovat osit- tain vapaaehtoisvoimin toimivat Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot. Jämsänkoskella on lehtien

43

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys lukusali uimahallin yhteydessä. Lisäksi on kirjastoauto. Henkilökuntaan kuuluu kirjastopalvelu- päällikkö, informaatikko, 9 kirjastovirkailijaa ja kirjastonhoitaja.

Kuhmoissa on yksi kirjasto ja kaksi kylien sivupistettä. Henkilökuntaan kuuluu kirjastonhoitaja ja kaksi virkailijaa.

Taulukko 12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi

Jämsän työväenopisto ja Jämsän musiikkiopisto tarjoavat nykyisin palveluja sekä Jämsässä että Kuhmoisissa.

Kulttuuripalveluissa ei kummassakaan kunnassa ole päätoimista henkilökuntaa, vaan tehtävät hoidetaan omaan työhön kuuluvana. Tapahtumat yleensä organisoidaan muiden kuin kuntien toimesta.

44

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Liikuntatoimi Jämsässä on liikuntapaikkoja mm. uimahalli Jämsänkosken taajamassa, jäähallit Jämsässä, Jäm- sänkoskella ja Länkipohjassa. Halleja pyörittävät halliyhtiöt. Näiden lisäksi on lukuisia ulkolii- kuntapaikkoja ja sisäliikuntapaikkoja. Liikuntatoimen henkilöstö koostuu vapaa- ajanpalvelupäälliköstä, erityisliikunnasta vastaavasta liikunnanohjaajasta ja kolmesta liikuntaoh- jaajasta sekä vapaa-aikapalvelupäälliköstä, joka johtaa myös nuorisopalveluja

Nuorisotoimi Jämsällä on nuorisotiloja Seppolassa, Hallissa, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella.

Vapaa-aikatoimi Kuhmoisissa on liikunnanohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja liikuntapaikkojen hoitaja.

Ruokapalvelut Kuhmoisissa ruokapalvelut on yhdistetty sivistystoimen alle. Nykyään on kaksi keittiötä, joissa on henkilökuntaa yhtensä yhdeksän.

Kuntien kehittämispotentiaali

Koko sivistystoimesta ei ole saatavissa yhteistä FCG:n tekemää kehittämispotentiaalilaskelmaa. Alla on esitetty oman perusopetuksen laskemat. Muista palveluista löytyy tietoja FCG:n aineistosta.

Kuvio 26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 45

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Jämsässä oman perusopetuksen nettokustannusten vuotuinen kasvu v. 2008-2013 on ollut vain 0,6 %, mutta Kuhmoisissa 4,1 %. Koko maan tasolla kasvu on ollut 0,3 %. Kehittämispotentiaalia Jämsässä olisi noin 7 % ja Kuhmoissa 16 %.

Erilaisista palveluista saa yksityiskohtaisempaa tietoa FCG:n laskelmista.

Yhdyskuntapalvelut

Osuus nettokäyttömenoista 2013 Jämsä 352 €/asukas, 6 % Kuhmoinen 423 €/asukas, 6 %

Yhdyskuntapalvelujen arvioinnissa tulevaisuuden näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota ensiksikin palvelujen paikkasidonnaisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tuotetaan siinä paikassa, jossa palvelutarve on. Esim. tiet on aurattava siellä missä tiet ovat. Tällaisissa tapauksissa palvelujen keskittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Peruskysymys paikkasidonnai- sissa palveluissa onkin, onko palvelutaso kohdallaan, tuotetaanko palvelut tehokkaasti ja millai- nen tuon paikan rooli yleensäkin pitkällä aikavälillä kunnan kannalta. Ei-paikkasidonnaisia palve- luja on mahdollista keskittää. 46

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 13. Yhdyskuntatoimi

Toiminnot kunnittain Asiakkaat Toimipisteet tai pal- velun tuottaminen Toimialan hallinto, avus- Tekninen hallinto tusten käsittely Ei paikkasidonnaista

Maankäytön suunnittelu Kunta kokonaisuudessaan, Ei paikkasidonnainen kuntalaiset ja yhteisöt Rakennusvalvonta ja Kuntalaiset ja yhteisöt Ei paikkasidonnainen ympäristön suojelu Kunnallistekniikka Kuntalaiset Paikkasidonnaisia Kadut ja tievalot Kuntalaiset Paikkasidonnaisia Tilahallinto Kunnan omat yksiköt Paikkasidonnaisia Vuokrattavat tilat Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaisia Puistot ja liikuntapaikat Kuntalaiset ja Paikkasidonnaisia yhteisöt Jätehuolto Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaista Pelastuslaitos Kuntalaiset, yhteisöt ja Paikkasidonnaista, kunnan muut yksiköt pääosin Laitostoiminta Kuntalaiset, yhteisöt ja Osaksi paikkasidon- kunnan muut yksiköt naista, osaksi ei

Toiseksi kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa oleellinen seikka on henkilökunnan ikära- kenne. Lähivuosien aikana, vuoteen 2020, kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa huomatta- va osa henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Sekä Jämsässä että Kuhmoisissa yhdyskuntatoimen palveluissa henkilökunnasta noin kolmannes tulee eläkeikään jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä on seikka, joka pitää ottaa huomioon, olipa Jämsän ja Kuhmoisten tulevaisuuden vaihtoehto mi- kä tahansa. On tarkkaan harkittava yhteistyömuotoja ja yksityisten palvelujen käyttömahdolli- suuksia.

47

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kehittämispotentiaali

Kuvio 28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 48

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset ovat kasvaneet v. 2008-2013 Jämsässä 0,4 % vuodessa ja Kuhmoisissa 7,6 %, kun koko maan kasvu on ollut 1,3 %. (Lukuihin saattaa sisältyä investointimenoja, joten prosentit eivät ole vertailukelpoisia keskenään). Vertailuasetelman mukaan yhdyskuntapalveluihin sisältyisi jonkin verran kehittämispotentiaalia.

Yleishallinto

Osuus nettokäyttömenoista 2012 *) Jämsä 160 €/asukas, 3 % Kuhmoinen 292 €/asukas, 4 %

*) Yleishallinnon tilastoinnissa saattaa olla suuria kuntakohtaisia eroja.

Taulukko 14. Yleishallinto

Jämsä Kuhmoinen Henkilökunta yhteensä 64 (vak.+ma) 8 (vak) Hallintopalvelut Yleishallinnontoimialan Yleishallinnon toimialan Hallintotoimisto hallintopalvelut hallintopalvelujen tulosalue Asiakirjahallinto hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille Arkistot useita arkistoja keskitetty Vaalit hallintopalvelujen tulosalue hallintotoimisto Asiakaspalvelu yms. hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille kirjaston infopiste Kunnan markkinointi ja kaupunginhallitus kunnanhallitus, useita toi- viestintä useita toimijoita mijoita Tietohallinto tietohallintoyksikkö Jämsä tuottaa sopimuspe- rusteisesti keskeisiä Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Hankinta- ja logistiikka

Kunnat ovat organisoineet hallinnolliset tehtävät jonkin verran eri tavoin jo kokoonkin perustuen. Periaatteessa hallinto voi olla keskitettyä tai hajautettua eri toimialoille.

49

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kehittämispotentiaali

Kuvio 30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)

Kuvio 31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 50

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Yleishallinnon kustannuksista ovat tiedot vain vuodelta 2013. FCG:n toteuttamalla tavalla tarkas- teltuna molempien kuntien yleishallinnossa olisi kehittämispotentiaalia. Lukuihin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä yhteisistä ohjeista huolimatta kunnat saattavat ilmoittaa yleis- hallinnon kustannukset eri tavoin tilastoihin. Eroja voi erityisesti olla hallinnon vyörytyksissä ja siinä, mitä toimintoja luetaan yleishallintoon.

4.5.4 Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen

a) Kansantalouden kehitys

Kansantalouden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan hitaasti. Suomen veroaste on OECD- maihin verrattuna korkea. Suomen on myös pyrittävä kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Yleisesti tämä tarkoittaa sitä, ettei valtionosuusrahoitus tule kasvamaan tu- levaisuudessa kuten menneinä vuosina. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntien on pyrittävä parantamaan koko ajan tuottavuutta, kun palvelutarpeet muuttuvat ja palvelutasoon kohdis- tuvat vaatimukset kasvavat. Tuottavuuden parantamisvaatimukset koskevat kaikkia kuntia riippumatta niissä asuvien kuntalaisten palvelutarpeiden muutoksesta. b) Jämsän ja Kuhmoisten väestön määrällinen ja rakenteellinen kehitys

Jos tuleva väestökehitys toteutuu suurin piirtein ennakoidulla tavalla, Jämsän ja Kuhmoisten on varauduttava tulevaisuuteen ottamalla väestön määrän ja rakenteen kehitys huomioon. Vä- estörakenteen muutoksilla on vaikutuksia sekä kuntien menoihin että tuloihin. c) Palvelutarpeet sekä pienenevät että kasvavat - voimavarojen tarve muuttuu

Voimavarojen tarve pienenee tulevaisuudessa ennusteen mukaan nykytasosta. Jos palvelutar- ve toteutuu ennakoidulla tavalla, edessä on kummassakin kunnassa palvelujen kapasiteetin ja tuotannon sopeuttaminen tarpeiden muutokseen. Tämä koskee erityisesti asiakasriippuvaisia palveluja eli joissa palvelutarve määräytyy ensisijaisesti palvelujen käyttäjän määrän perusteella. Tällaista on esimerkiksi lasten päivähoito sekä perus- ja lukio-opetus. Vanhuspalvelujen tarve taas kasvaa. Yhdyskuntateknisiin palveluihin ja moniin kulttuuripalveluihin ei asiakasmäärän muutos juurikaan vaikuta.

Samanaikaisesti kuitenkin vaatimukset ja odotukset palvelutasosta kasvavat. Vaikka määrällisesti palveluja tarvitaankin vähemmän, voi palvelutasovaatimusten muutos kasvattaa voimavaratarvet- ta.

51

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys d) Voimavarojen uudelleensuuntaaminen ja kapasiteetin sopeuttaminen

Kuhmoisissa on reagoitu vuosien saatossa väestön vähenemiseen ja supistettu palvelukapasiteet- tia viime vuosikymmenen aikana. Kirkonkylään on keskitetty käytännössä kaikki kunnan järjes- tämät palvelut, joita järjestetään kiinteästä toimipaikasta. Palveluja toimitetaan luonnollisesti asukkaiden kotiin, samoin yhdyskuntateknisiä palveluja tuotetaan paikkasidonnaisesti.

Jämsä on myös viime vuosina tiivistänyt palveluverkkoaan ja tiivistäminen jatkuu. Jämsän kau- pungissa on aloitettu vuonna 2013 tasapainotusohjelma. Toiminnan talouden tasapainottamisessa tavoitteena on pienentää organisaatiota ja luopua erillisistä pienistä toimipisteistä nykyisellä toi- minta-alueella sekä vähentää henkilöstöä. Päätöksiä on jo tehty mm. kahden lukion yhdistämi- sestä yhteen lukioon. Nykyiseen tarpeeseen verrattuna tulevaisuudessa supistumista tapahtuu päi- vähoidossa, perus- ja toisen asteen opetuksessa. Perusterveydenhuollon palvelujen kysynnän ei oleteta kasvavan. Kasvua olisi erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa.

Voi olettaa, että Jämsän ja Kuhmoisten menojen kasvut myötäilevät kunta-alan yleistä meno- jen kasvua elleivät kunnat tee nopeita tuottavuutta edistäviä päätöksiä. e) Voimavaratarpeen vertikaalinen muutos

Jos ennusteen mukainen kehitys toteutuu, merkitsee se myös organisaatiossa voimavarojen tarpeen vähenemistä hallinnollisista tehtävistä. Palvelutehtävissä olevien voimavaratarpeen väheneminen vaikuttaa voimavaratarpeeseen kaikilla organisaatiotasoilla yleishallinnosta al- kaen. Ongelma on siinä, että varsinkin pieniä hallinnollisia resursseja ei voi helposti sopeut- taa ydintehtävissä tapahtuneisiin muutoksiin. Hallinnon kustannuksista huomattava osa on kiinteitä. f) Henkilökunnan eläköityminen – uusien rekrytointi

Kunnan henkilökunnan eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja tarkastella toi- mintoja uudella tavalla. Tehtävien täyttäminen sementoi toimintaa pitkäksi aikaa. Suhteelli- sen lyhyelläkin aikavälillä tarkasteluna vuoteen 2020 mennessä Kuhmoisista ja Jämsästä elä- köityy yli 300 henkeä. Kuhmoisissa eläkkeelle siirtyy jo vuoteen 2020 mennessä noin 20 % henkilöstöstä ja Jämsässä 17 %. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös vuoden 2020 jälkeen.

Kuvio 32 esittää Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen eläköitymisennustetta KEVA:n tilastotietojen pohjalta. Molemmista kunnista on laadittu myös omat ennusteet. Kuhmoisten ennusteita ammattiryhmätasolle ei ole voitu julkaista kaikista ammattiryhmistä, koska eräisiin ammattiryhmiin kuuluu alle kahdeksan henkilöä. Tässä syystä tässä tarkastellaan vain koko selvitysaluetta yhdessä. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmenevät FCG:n laatimasta rekrytointi- tarpeiden ennakointitiedostosta.

52

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste (FCG)

Eri ammattiryhmien henkilöstötarpeen muutosta esittää taulukko 15.

53

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Taulukko 15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin (FCG)

Henkilöstön tuleva rekrytointitarve riippuu eläköitymisen ja henkilöstön vaihtuvuuden lisäksi palvelutarpeen kehityksestä. Kuvio 33 esittää Jämsä-Kuhmoinen -selvitysalueen yhteistä henkilöstön rekrytointitarvetta.

54

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuvio 33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve (FCG)

Ennustettu henkilöstön vaihtuvuus Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueella on varsin suuri. Tämä on merkittävä ongelmia aiheuttava tekijä, mutta samalla se on suuri mahdollisuus, joka kuntien on otettava huomioon tulevaisuuden suunnittelussa. g) Sote-uudistus – muuttaa kunnan roolia

Kunnallisen itsehallinnon kannalta kaavailtu sote-uudistus muuttaa kuntaa merkittävästi. Sote- palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, jotka tuotantovastuussa olevien sote- tuotantoalueiden kanssa päättäisivät missä ja mitä palveluja tuotetaan. Tuotantovastuussa olevat sote-tuotantoyksiköt voivat sitten käyttää palvelujen tuottamisessa alihankkijoita.

Sote-uudistus vaikuttaa kuntien tulevaan toimintaan monessa suhteessa. Ensiksikin menoilla mitattuna sote-uudistus vie reilusti yli puolet kuntien järjestämisvastuulla olevasta tehtävistä. Kunnalle jää toimitaloista sivistystoimi ja yhdyskuntatoimi. Sivistystoimessa keskeisinä tehtävinä jää varhaiskasvatus, peruskoulu ja kulttuuripalvelut. Toisen asteen koulutus on

55

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys ilmeisesti siirtymässä suurempiin yksiköihin. Alueen kehittämisessä kunnalle jää maankäyttö ja liikennejärjestelyt sekä asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen.

Toiseksi sote-uudistus vie yksittäiseltä kunnalta päätösvaltaa. Keskeiset päätökset tehdään sote- alueiden ja tuotannosta vastaavien kuntayhtymien yhtymäkokouksissa tai yhtymävaltuustoissa. Kun kuntia on suuri joukko, pienellä yksittäisellä kunnalla on vähäinen vaikutusmahdollisuus päätöksenteossa.

Kolmanneksi kunnille jää kuitenkin rahoitusvastuu. Kunnat maksaisivat sote- palveluista sote- alueille kapitaatioperiaatteella, jossa on huomioitu väestön määrä, sairastavuus ja ikärakenne. Kapitaatioperiaate vähentäisi yksittäisen pienen kunnan riskiä, joka aiheutuu kalliiden hoitotoimenpiteiden vuotuisista vaihteluista. Toisaalta yksittäinen kunta ei voi omilla toimenpiteillään paljoakaan vaikuttaa omaan maksuosuuteensa, kun maksut ovat laskennallisia. Pitemmällä aikavälillä kunta voi vaikuttaa maksuihin esim. sairastavuutta vähentävillä toimenpiteillä. Samalla kuitenkin valtionosuudet vähenevät vastaavasti.

Jos kapitaatiomaksut kohoavat, kuntien on joko korotettava veroprosenttejaan tai otettava rahoitusta muusta kunnan toiminnasta. Kun kunta ei voi vaikuttaa sote-maksuihin, joustojen on löydyttävä muilta toimialoilta.

Neljänneksi kunnan tehtäväksi jäisi kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Näistä tehtävistä saattaa aiheutua kunnalle kustannuksia, mutta ponnistukset ehkä eivät pienennä kapitaatiomaksuja ainakaan lyhyellä aikavälillä. h) Toisen asteen koulutuksen uudistus sekä vapaa sivistystyö – liikkuva osa

Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014 – 2016. Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpi- tämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa.

Lakien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislu- pien voimassaolo päättyy. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyi- sivät ehdotetun lain mukaisina lupina, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen tutkittaisiin viran puolesta.

Taloudellisten edellytysten tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin, päte- vän opetushenkilökunnan saatavuuteen, kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tuki- palvelujen (opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Lukiokoulutuk- sen järjestäjistä tällä hetkellä kolmasosa on alle 100 opiskelijan suuruisia.

Kuhmoisten lukioikäisistä vain harvat käyvät lukiota kunnan ulkopuolella. Näissä tapauksissa on kyse jostakin erityislukiosta.

56

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Lukiokoulutusta ja ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva säätely- ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Hallituksen esityksen (Laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta. annettu eduskunnalle 4.12.2014) mukaan lukion rahoituksen osat ovat vaikuttavuusrahoitus, suoritusrahoitus ja perusrahoitus. i) Rakennusvalvonnan uudistus

Ympäristöministeriössä on meneillään hanke rakennusvalvontatoimen uusimuotoisten toiminta- ja organisointivaihtoehtojen aikaansaamiseksi. Rakennusvalvontaa oltaisiin keskittämässä suu- rempiin yksikköihin. Työryhmä tekee parhaillaan ehdotusta. j) Tulevat investointitarpeet

Kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat myös tulevat investointitarpeet. Sote:n vaatimat investoinnit ovat auki. Epätietoisuutta on mm. siitä, mikä organisaatio omistaa palvelujen tuottamisessa käytetyt kiinteistöt ja mikä taho tekee uus- ja korjausinvestoinnit.

Edellä jo käsiteltiin Jämsän ja Kuhmoisten investointien omahankintamenojen määrää ja vuosikatetta. Aikavälillä 2002-2013 tilastot kertoivat, että Kuhmoisten investointien omahankintamenot ovat alhaiset vertailukohteisiin verrattuna. Tämä herättää kysymyksen tulevasta investointitarpeesta. Kuntien talousvastaavilta on tiedusteltu kuntien tulevista uusinvestointien tarpeesta ja olemassa olevien korjausvelasta.

Jämsän kaupungin arvio korjausvelasta on kunnallistekniikkaan 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin 500 000 euroa. Uusinvestointeina edessä saattaa olla kirjasto ja urheilukenttien kunnostamista. Vuotuinen investointitaso on Jämsässä ollut hieman yli 10 milj. euroa (464 €/asukas).

Kuhmoisilla ei ole esityksiä uusinvestoinneista. Sen sijaan arvio korjausvelan on useita miljoonia (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot). Kuhmoisilla on vuosina 2002-2012 investointien vuotuinen määrä on ollut vain 268 €/asukas, mutta viime vuosina investointien omahankintamenot ovat kasvaneet v. 2013 1045 €/asukas, v. 2014 yli 500 €/asukas ja vuodelle 2015 on budjetoitu yli 600 €/asukas.

4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? Tase kuvaa kunnan varoja ja velkoja sekä oma pääomaa tilinpäätöshetkellä. Tase kertoo yhtäältä menneessä tapahtuneesta kehityksestä, mutta toisaalta se kuvaa varoja, jotka ovat tulevaisuudessa käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Samoin se kertoo velvoitteista, jotka kunnan on tulevai- suudessa hoidettava.

57

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kuntarakenneselvityksessä ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, mitä tase merkitsee tulevaisuu- den näkökulmasta. Millaisia tuloja ja/tai menoja syntyy taseen eristä? Tällaisia eriä on kartoitettu suuntaa-antavasti kuntien talousjohdon kanssa. Kuntien taseiden yhteenvetoa esittää taulukko 16.

Taulukko 16. Kuntien tasetarkastelua

Seuraavat näkökohdat liittyen velkoihin ja varallisuuteen ovat olennaisia arvioitaessa taseen tulo- ja menovaikutuksia tulevaisuudessa:

I OMAISUUS Millaisia varoja kunnalla on ja millaisia rahavirtoja tulevaisuudessa niistä seuraa? Varallisuutta käytetään perustehtävässä kuntien asukkaiden hyväksi (esim. rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet). Varallisuuden ylläpitäminen rahoitetaan verovaroin. Omaisuuden tasearvolla tai käyväl- lä arvolla ei ole oleellista merkitystä, vaan merkitystä on sillä, onko omaisuus riittävä vai aiheu- tuuko esimerkiksi sen täydentämistä kustannuksia tai voidaanko omaisuudesta luopua. a. Kunnassa voi olla sellaista merkittävää varallisuutta, joka on myytävissä. Varallisuus on vajaakäytössä tai siitä voidaan muuten luopua. Arviot ovat vain suuntaa-antavia. Jämsä: 6 300 000 € Kuhmoinen: 2 950 000 €,

58

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

b. Kunnassa on varallisuutta, joka tuottaa aidosti sellaista tuloa, joka vaikuttaa veropro- sentteihin. Tällaisia ovat esim. energiayhtiöt, metsät ja maa-alueet. Jämsä: metsät 300 000 ja aluelämpö Kuhmoinen: metsät 250 000 – 300 000 €/vuosi

c. Kunnilla voi olla erilainen määrä rahavaroja tai muuta likvidiä omaisuutta, joilla voidaan hankkia palvelukapasiteettia tai vaikkapa lyhentää velkoja. Jämsä: 4 545 849 € Kuhmoinen: 3116 645 €

d. Kunnan varallisuudessa, esim. antolainoissa voi olla menettämisen riski. Jämsä: Himos-saamisia 650 000 euroa ja antolainojen suhteutettu riski 2 000 000 euroa. Kuhmoinen: Laajakaistahanke 220 000 euroa ja lainat Kaukolämpöön liittymisestä 223 000

e. Kunnalla on perustehtävässä olevaa käyttöomaisuutta, jolla on heikentynyt käyttöarvo. Kunnalle on syntynyt korjausvelkaa eli ”ottamatonta velkaa”. Tämä ei näy suoraan taseesta, mutta se on maksettava tulevaisuudessa. Jämsä: Kunnallistekniikka 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannukset, peruskorjaukset 500 000 euroa. Kuhmoinen: useita miljoonia euroja (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot)

f. Kunnalla voi olla välttämätön tarve uusiin investointeihin. Tämäkään ei näy taseista. Jämsä: Kirjasto, urheilukentät Kuhmoinen: ei esityksiä uudisrakentamisesta

II VELAT

g. Jämsällä on v. 2013 yhteensä korollista velkaa 1961 €/asukas. Kuhmoisten korollinen laina määrä on 1146 €/asukas, Lainojen määrä puhuttaa usein kuntaliitosten yhteydessä: Velattomien tai pienivelkaisten kuntien asukkaiden väitetään joutuvan huolehtimaan velkaisten kuntien lainoista. Käytännössä on kuitenkin muistettava se, että usein kunnat eivät maksa kaikkia lainojaan pois, vaan pitävät tietyn lainatason tai kasvattavat sitä, mikä on yleisintä.

Emokunnan ja kuntakonsernin lainat. Molemmilla on merkityksensä, mutta periaatteellinen ero on siinä, että emokunnan velat maksetaan pääosin verovaroilla. Konsernin tytäryhtiöillä olevia velkoja ei lähtökohtaisesti makseta verovaroilla, vaan tytäryhtiöiden tuloilla. Kuiten- kin kunta saattaa joutua maksamaan esim. kuntayhtymän lainoja, kun se asiakkaana maksaa kuntayhtymän palveluista. Samoin maksajaksi kunta voi joutua, jos kunta on takaajana ty- täryhtiön velassa.

59

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys h. Kunnalla voi olla erilaisia vastuita, jotka eivät ilmene taseesta, vaan tilinpäätöksen liiteaineistosta. Vastuiden suuruudella sinänsä ei ole oleellista merkitystä, vaan vastuu reali- soitumisen riskillä. Vastuun realisoituessa vastuun kantavat kaikki kuntien asukkaat.

Kuhmoisilla on takausvastuita 969 €/asukas ja Jämsällä 671 €/asukas. Lisäksi kummallakin kunnalla on Kuntien takauskeskuksesta aiheutuvia vastuita. Takausvastuut eivät vaikuta ris- kipitoisilta, joten ei ole todennäköistä, että takaukset realisoituisivat kuntien maksettavaksi.

Molemmilla kunnilla voi olla tulevaisuudessa riskinä vanhustentaloyhdistysten velat ja kor- jausvelat.

Tarkemmin LIITTEESSÄ 8.

60

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN

Jämsä ja Kuhmoinen eivät voi jatkaa entiseen tapaan, jos sote-uudistus toteutuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy pois peruskunnilta sote-alueille ja tuotantovastuussa oleva sote-tuottajakuntayhtymille. Sote-uudistus purkaisi Jämsän ja Kuhmoisten yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen liittyy vielä joukko tukipalveluja esim. palkkalaskenta, jota Jämsä hoitaa.

Tulojen kehitys

Tässä vaihtoehdossa kunnat hoitavat tehtävänsä keräämillään tuloilla. Aikaisemmin selvityksestä ilmeni, että valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset pienentävät siirtymäkauden aikana Jämsän valtionosuuksia vuoden 2015 tasosta 10 €/asukas ja Kuhmoisissa 340 €/asukas vuodessa. Kuhmoisissa valtionosuuksien kattaminen tuloveroilla merkitsisi tuloveroprosentin korottamista vuoden 2015 tasosta noin 2,6 tulovero-%. Rahamääräisesti tämä tarkoittaisi noin 340 €/asukas/vuosi eli kunnan valtionosuudet vähenisivät yli 800 000 euroa vuodessa. Yksi veroprosentti tuottaa nykyisellään vajaat 300 000 euroa (128 €/asukas). Jos kunta aikoo pitää tuloveroprosenttinsa lähellä nykyistä tasoa, on sen saatava leikatuksi reippaasti menojaan.

Ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa verotulojen reaalikasvu on noin 1 % vuodessa, nimellinen kasvu pari prosenttia.

Menojen ja palvelujen kehitys

Peruspalveluohjelmassa menojen kasvun arvioidaan tulevaisuudessa olevat noin 2,5 %/vuosi. Indeksin muutos selittää tästä noin puolet. Ilmeistä on, että tulojen kasvu jatkuu pienempänä kuin menojen kasvu. Tilanne vaatii tuottavuuden parantamistoimenpiteitä.

Jämsä

Tulojen ennakoitu kehitys tuo paineita tuottavuuden parantamiselle menojen supistamiseksi. Sote-uudistuksen kuntakohtaisten laskemien mukaan Jämsän kapitaatiomaksut ovat 118 €/asukas pienemmät kuin nykyiset sote-palvelujen kustannukset. Laskennallinen tämä alentaisi tuloveroprosenttia noin 0,7 tulovero-%. Jämsän osalta vos-uudistuksen ja vos-leikkausten sekä sote-uudistuksen vaikutukset alentaisivat Jämsän veroprosenttia noin 0.8 tulovero-%. Jämsän on tulevaisuudessa pyrittävä pitämään tulot ja menot tasapainossa. Jämsässä meneillään oleva talouden eheyttämisohjelma on tuottanut parin vuoden, 2013 ja 2014 aikana tuloksia ja toimintamenojen kasvu on lähes pysähtynyt. Jämsällä on takanaan kuntaliitoksia ja viimeisestä kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi viisi vuotta vuoden 2013 lopussa. Tämä on mahdollistanut toimintojen arvioinnin ja toimenpiteet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

61

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Selvityksen aikana on ilmennyt, että Jämsässä on edelleen kehittämispotentiaalia. Henkilöstöstä huomattava osa tulee lähivuosina eläkeikään, mikä mahdollista toimintojen arvioinnin jatkossakin. Jämsässä on myös kiinteistöjä, joista se voi luopua ja näin pienentää ylläpitokustannuksia.

Jämsällä ei ole suuria riskejä, jotka poikkeaisivat tavanomaisista kuntien riskeistä. Jämsä on investoinut kohtuullisesti viime vuosina, eikä suuria investointeja kirjastoa lukuun ottamatta ole näköpiirissä.

Selvää on, että Jämsän väestökehitys pakottaa koko ajan seuraamaan tulojen ja menojen kehitystä. Eläkeikää lähestyvä henkilöstö pakottaa arvioimaan kunnan toimintatapoja.

Kuhmoinen

Sote-uudistuksen laskelmien mukaan Kuhmoisten kapitaatiomaksu olisi 10 €/asukas pienempi kuin Kuhmoisten nykyiset sote-kustannukset. Paine tuloveroprosenttiin pienenisi vajaat 0,1 tulovero-%.

Kun sote-menot maksetaan laskennallisella kapitaatioperiaatteella, sote-maksuihin ei kunta voi vaikuttaa. Menojen supistamisen on kohdistuttava sote-järjestelmän ulkopuoliseen osaan eli opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, tukipalveluihin ja hallintoon. Näiden osuus Kuhmoisten kaikista käyttökustannuksista on noin 36 % ja niiden kokonaiskustannukset ovat noin 5,6 milj. euroa. Valtionosuuden supistuminen merkitsisi supistuksia em. toimialojen menoihin. FCG:n esittämien laskelmien mukaan verrokkiryhmässä neljänneksi pienimmin kustannuksin tehtävänsä hoitaneisiin kuntiin verrattuna Kuhmoisen kehittämispotentiaali sivistystoimessa, yhdyskuntapalveluissa ja yleishallinnossa ovat samaa suuruusluokkaa kuin valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutukset.

Kuhmoisten henkilöstöstä parikymmentä prosenttia saavuttaa eläkeiän jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä tuo kunnalle haasteita palvelujen järjestämisessä, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi yhdyskuntapalveluissa on mahdollisuuksia lisätä ostopalveluja.

Tulot kasvavat ennakkoarvioiden mukaan hitaasti ja menot pyrkivät kuitenkin kasvamaan tuloja nopeammin. Jos ministeriöiden tekevät laskelmat toteutuvat, Kuhmoisen on ilmeisesti lähivuosina korotettava veroprosenttejaan jonkin verran samalla kun sen on pyrittävä parantamaan tuottavuutta. Selvityksen aikana on myös tullut ilmi, että Kuhmoisten investointitaso 2000-luvulla on ollut melko alhainen.

Selvitystyön tässä vaiheessa avoimena on Kuhmoisten lukion tulevaisuus. Kunnan talouden kannalta tarkasteltuna on muistettava, että lukion ylläpitäjä, opetuksen järjestäjä saa valtionosuuden. Jos lukio lakkaa, poistuvat lukion menot, mutta myös valtionosuuden tuomat tulot loppuvat. Oleellista kunnan talouden kannalta on se, pystyykö lukio toimimaan valtionosuutena tulevalla rahoituksella vai joutuuko kunta laittamaan lisärahoitusta omista verovaroistaan.

62

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Vuoden 2014 päättyessä Kuhmoisten taloustilanne on vielä hyvä, mutta se on parin viime vuoden aikana heikentynyt. Kuhmoisilla on rahavaroja ja vähän velkaa, mutta lähivuosien ennustettu kehitys näyttäisi muuttavan tilannetta.

63

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN

Yhteistyön syventämisen vaihtoehdossa kuntien tulot ja menot pysyvät erillään, samoin kuntien varat ja velat.

Tuloja yhteistyö ei tuo lisää. Se mitä edellä on todettu kuntien tulojen kehityksestä tulevaisuudessa, pätee myös yhteistyövaihtoehtoon. Yhteistyön mahdolliset hyödyt syntyvät menopuolella siinä, että palvelut pystytään järjestämään tehokkaammin.

Jos sote-uudistus etenee kaavaillulla tavalla, tuo sote rajallisesti sellaisia yhteistoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta kuntien menohin. Yhteistyön lisäämismahdollisuudet rajoittuvat opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, hallintoon ja tukipalvelujen järjestämiseen.

Sivistystoimessa on jo nyt yhteistyötä mm. opistojen palvelutarjonnassa ja toiminnan kehittämisessä. Sivistystyöryhmässä on pohdittu mahdollisuutta, että sivistystoimen ylin hallinto ja tukipalvelut kuten palkkalaskenta ja henkilöstöhallinto voitaisiin hoitaa toisen kunnan, Jämsän toimesta. Lukioiden yhteistyö tulevaisuudessa saattaisi myös olla yksi yhteistyön mahdollisuus.

Elinkeinotoiminnan alueella Kuhmoisten kunta oli perustamassa elinkeino-, matkailu- ja aluekehittämisyhtiö Jämsek Oy:tä vuonna 1994. Kuhmoinen osti elinkeinojen kehittämispalvelut Jämsek Oy:ltä vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen Kuhmoinen on hoitanut elinkeinotoiminnan tehtäviä omilla resursseillaan. Yhteistyötä seutukuntana tehdään nykyisin esim. valtion hallinnon toimenpiteiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia olisi esim. tuotteistettujen elinkeinopalvelujen järjestämisessä.

Yhdyskuntatoimen raportissa on erinomainen tiivistelmä yhteistyömahdollisuuksien tarjoamasta kehittämispotentiaalista. Yhdyskuntatoimessa monet palvelut ovat paikkasidonnaisia, jolloin pit- kien matkojen vuoksi yhteistoiminta ydintoiminnassa ei juuri tuota hyötyjä. Yhteistyötä voisi löy- tää mm. hallintokäytäntöjä lähentämällä, korjaustoiminnassa, hankinnoissa, sijaisjärjestelyissä ja ostopalveluissa.

Hallinnossa Jämsällä ja Kuhmoisilla on nykyisin yhteistyötä mm. puhelinpalveluissa, tietohallin- nossa ja palkkalaskennassa. Yhteistyötä voisi laajentaa esimerkiksi siten, että Jämsän kaupungin tietohallinto hoitaa tietohallintopalvelut myös Kuhmoisten osalta.

Konsernin tasolla yhteistyömahdollisuudet rajoittuvat tytäryhteisöihin. Tytäryhteisöjen ydintoi- minta palvelee pääosin paikallisia tarkoituksia, joten ydintoimintoiminnassa yhteistyön mahdolli- suudet ovat rajalliset. Yhteistyömahdollisuuksia on lähinnä hankintojen ja hallinnon alueella.

Näyttää siltä, että yhteistyön lisäämisellä voidaan jonkin verran saada tuottavuushyötyjä, mutta keskeiset tuottavuuden edistämiskohteet ovat toimialojen ydintoimintojen hoitamisessa. Kun

64

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys palvelutarpeet ennusteiden mukaan pienenevät muilla paitsi vanhustenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa, on ydintoiminnan pystyttävä sopeutumaan tähän tilanteeseen.

Yhteistyömahdollisuudet olisi kartoitettava tehtäväkohtaisesti. Samalla on arvioitava hallinto- ja tukipalvelujen yhteistyönmahdollisuudet.

65

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN

Kuntaliitos merkitsee sitä, että päätöksenteko sekä kuntien varat ja velat, tulot ja menot laitetaan yhteen. Yhdistymisen tarkastelussa on pidettävä mielessä kuntien kokoerot. Esimerkiksi asukas- luvulla mitattuna Jämsän osuus yhdistetyn kunnan asukkaista oli noin 90,2 % ja Kuhmoisten noin 9,8 %. Taloustarkastelussa sama euromäärä kunnissa tuo erilaisen painon yhdistettyyn kuntaan.

Kuntien yhdistymisellä on vaikutuksia

- demokratiaan ja päätöksentekoon - palvelujen järjestämiseen - tulo- ja menotalouteen - varojen ja velkojen hoitamiseen ja - kunnan elinvoimaan kokonaisuudessaan

7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon

Kunta on muutakin kuin hyvinvointipalveluja järjestävä organisaatio tai alue, jossa ihmiset asuvat ja erilaiset organisaatiot toimivat. Kunta on paikallisyhteisö, jossa ihmiset ovat monin tavoin vuo- rovaikutuksessa keskenään, hoitavat yhteisiä asioita ja käyttävät paikallisyhteisön päätösvaltaa. Edustuksellinen demokratia. Äänioikeutetut kuntalaiset valitsevat joukostaan vaaleissa edustajan- sa käyttämään heille kuuluvaa valtaa alueen kehittämisessä ja palvelujen järjestämisessä. Kunta- laki määrää vaaleilla valittujen valtuutettujen määrän.

Taulukko 17. Valtuutettujen määrä

Valtuutettujen määrä Kuhmoinen Jämsä Uusi kunta

2001- 4000 = 21 15001-30000= 43 15001-30000=43 Ke 6 Sdp 11 Liitoskunnan Kuntalaki 10 § (21.12.2007/1375) Kok 6 Ke 8 valtuustossa olisi 43 Valtuutettujen lukumäärä Sdp 4 Ps 8 valtuutettua. Tämä Ps 3 Kok 6 vähentäisi alueen Kd 1 Uusi Jämsä 4 valtuutettujen Sit 1 Vas. liitto 4 määrää Vihreät 1 merkittävästi Kd 1

Kuntaliitos vähentäisi alueen valtuutettujen määrää. Yhteensä valtuutettuja olisi sama määrä kuin Jämsässä nykyisin. Valtuutettujen määrän muutos vaikuttaisi myös puolueiden voimasuhtei- siin.

66

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Valtuustojen lisäksi Jämsässä ja Kuhmoissa ovat seuraavat luottamushenkilötoimielimet.

Taulukko 18. Luottamushenkilötoimielimet

Nimi Jämsä, jäseniä Kuhmoinen, jäseniä hallitus 9 7 tarkastuslautakunta 7 4 sosiaali- ja 9, josta 7 Jämsästä 2 terveyslautakunta sivistyslautakunta 9 5 tekninen lautakunta 9 5 ympäristölautakunta 9 - rakennuslautakunta - 5 keskusvaalilautakunta 5 5

Lisäksi kunnissa ovat vaalilain edellyttämät lautakunnat ja toimikunnat. Jämsässä hallitus on asettanut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan toimikaudekseen. Kuhmoisissa hallitus on asettanut toimikaudekseen vanhusneuvoston. Kunnan hallituksen alaisena jaoksena toimii sosiaali- ja terveysjaos (6 jäsentä).

Lähidemokratian vahvistaminen. Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä.

Äskettäin valmistuneessa selvityksessä tehtiin määrällinen kartoitus Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä (Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja. 27/2012 Kunnat: Helsinki). Alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, kaikkiaan 23 eri nimikkeellä, kaikkialla Suomessa, eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa.

Yhdistykset ja vapaaehtoistoiminta. Yhdistykset ja vapaaehtoisjärjestöt saattavat hoitaa kunnan tehtäviä paikallisella tasolla. Samalla ne vahvistavat paikallista identiteettiä. Jämsässä ja Kuhmoisissa on vahva perinne yhdistystoimintaan. Kunnissa toimii aktiivisia kylä-, asukas- ja

67

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

potilasjärjestöjä sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä. Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset. Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta http://www.kuhmoinen.fi/images/stories/artikkelikuvia/artikkelitiedostoja/yhdistysluettelo.pdf

Identiteetti. Kuntalaiset eivät pelkästään asu jossakin paikassa, vaan he voivat samaistua hyvin kiinteästi kuntaan. Kuntaindentiteetti tarkoittaa kuntalaisten samaistumista tiettyyn kuntaan (Kyösti, Anni: Rajat eivät kadonneet. Pro gradu. Tampereen yliopisto 2012). Kunnasta alueena ja sosiaalisena kokonaisuutena tulee kuntalaiselle arvokas, jota kuntalainen puolustaa. Kuntaindentiteetti on voinut rakentua pitkän ajan kuluessa, jolloin siihen on vaikuttanut historiallinen kehitys. Toisille identiteettikokemukset ovat voineet syntyä hyvin lyhyen asumishistorian kuluessa.

Kuntaliitos ei ole rationaalinen prosessi, jossa asiat vaan toteutuvat sovitun logiikan mukaisesti. Kuntaindenteettia on kuntarakenneuudistuksessa pidettävä arvossa, koska se on monille kuntalaisille tärkeä asia. Identiteetistä luopuminen on kova asia. Kuntaa symboloivat kunnan vaakuna, nimi, katujen nimet ja paikkojen nimet. Kuntaidentiteetti voi olla kunnalle voimavara, mutta se voi myös rajoittaa kunnalle välttämätöntä kehitystä. Näyttää myös siltä, että kuntaliitoksissa monet entisten kuntien indentiteetin symbolit säilyvät ja kuntalaisten samaistuminen tapahtuu kunnan osaan: entisestä kunnasta tulee uudessa kunnassa kylä. Lähes samat sosiaaliset suhteet voivat säilyä ja huomattava osa symboleista.

7.2 Palvelujen järjestäminen ja menot

Menopuolella on tarkasteltava yhtäältä meneillään olevien uudistusten vaikutuksia tuleviin menoihin ja toisaalta tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen taustoja.

Rakenteellisista muutoksista aiheutuvat menojen muutokset. Ehdotetut kapitaatioperusteiset sote-maksut käsittelevät suopeasti Jämsää ja Kuhmoista. Jämsän maksut siirtymäkauden jälkeen pienenisivät 118 €/asukas ja Kuhmoisten 10 €/asukas nykyisiin sote-kustannuksiin verrattuna. Tuloveroprosentiksi muutettuna tämä laskennallisesti pienentäisi yhdistetyn kunnan kustannuksia 0,6-0,7 tuloveroprosenttia. Kun otetaan huomioon sote-uudistuksessa ehdotetut muutokset huomioon VOS-järjestelmässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten kanssa, järjestelmien muutoksista kokonaisuutena uudelle kunnalle syntyvät hyödyt ovat suuremmat kuin kustannusten lisäykset.

On jälleen muistutettava, että sote-lakiluonnoksen mukaan kuntien palveluverkolla tai palveluilla ei ole juurikaan yhteyttä kunnan kapitaatiomaksuihin. Sote-palveluverkosta päättäisi ilmeisesti sote-alue ja tuotantovastuussa oleva sote-kuntayhtymä. Näin ollen kaavailtu sote-ratkaisu tarkoittaa sitä, että yksittäisen kunnan omilla toimenpiteillä voidaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa vain vähän soten kustannuksiin tulevaisuudessa. Mahdolliset kustannussäästöt on tulevaisuudessa löydettävä muusta kunnan toiminnasta.

68

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Kehittämispotentiaalin hyödyntäminen

Kuntaliitos merkitsee palvelujen järjestämisessä suurempia mahdollisuuksia kuin yhteistyö, kun kaikki resurssit ovat saman päätöksenteon alla. Tämä mahdollistaa voimavarojen paremman allokoinnin ja voimavarojen käytön palvelutarpeiden muuttuessa.

FCG:n suuntaa-antavissa laskelmissa Jämsällä ja Kuhmoisilla yhteensä olisi huomattava kehitämispotentiaali käyttötaloudessa. Voi perustellusti olettaa, että yhdessä se on suurempi kuin kunnilla erikseen.

Kuvio 34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali (FCG)

Yhteistä kehittämispotentiaalia on tarkasteltava toimialoittain. Pitkällä aikavälillä potentiaalia olisi sivistystoimessa, yhdyskuntatoimessa sekä hallinnossa ja tukipalveluissa. Toisaalta potenti- aalia voidaan eritellä tarkastelemalla ryhmittäin: palveluverkko ja palvelujen järjestäminen, hen- kilöstö voimavarana sekä hallinto ja tukipalvelut.

Palveluverkko ja palvelujen järjestäminen

Kuntien vastuulla olevat palvelut Kuhmoissa on jo keskitetty kirkonkylään, jossa asuu yli puolet Kuhmoisten väestöstä. Jämsässä palveluja järjestetään kuudessa taajamassa, joista osa on synty- nyt kuntaliitosten seurauksena. Yhdistyneessä kunnassa väestöltään suurin taajama olisi Seppola, toiseksi suurin Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä olisi kolmanneksi suurin.

Nykyisiä palveluja tarvitaan jatkossakin Kuhmoisissa. Kuhmoisten ongelma on se, että lähes kaikkia palveluja tarvitaan määrällisesti aikaisempaa vähemmän. Kun kustannuksista osa on kiin- teitä, kustannukset eivät ilman toimenpiteitä vähene vaikka palvelujen käyttäjien määrä vähenisi-

69

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

kin. Kun matkat ovat pitkät ja osa palveluista on paikkasidonnaisia, palveluverkon muutoksille ei kuntaliitos Kuhmoisten alueella näyttäisi tarjoavan suuria mahdollisuuksia.

Jämsän tilanne on sikäli toisenlainen, kun palveluja järjestetään useissa taajamissa. Jämsä onkin jo tehnyt päätöksen mm. lukioiden yhdistämisestä. Muissakin palveluissa saattaa olla yhdistele- misen mahdollisuuksia. Tätä toimintaa Jämsä voi tehdä ilman kuntaliitosta.

Jos väestökehitys jatkuu ennusteiden mukaan, palvelujen tarve vähenee, mutta ei poistu. Tämä tuo ajanoloon vaatimuksia palveluverkolle, mutta erityisesti palvelujen järjestämistavoille. Palve- lujen tuottamiseen tarvittavien resurssien tarve vähenee tai resurssitarve siirtyy toisiin tehtäviin.

Henkilöstövoimavarojen kehittämispotentiaalin käyttöönotto

Voimavaroista suurin osa on henkilöstömenoja. Henkilöstö on tärkein voimavara palvelujen jär- jestämisessä. Kuntaliitos tarjoaa luonnostaan enemmän mahdollisuuksia sopeuttaa henkilökuntaa muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka eläköityminen pakottaa arvioimaan toimintatapoja, saattaa elä- köityminen tapahtua ”väärissä toiminnoissa”, siellä missä tarvitaan jatkossakin entisenlaisia hen- kilöitä. Suurempi kunta tarjoaa potentiaalia yksittäisiä kuntia enemmän.

Kuntaliitos tarjoaa joka tapauksessa potentiaalia henkilöstökustannuksiin vaikuttamisessa. Suu- rempi kunta tarjoaa myös mahdollisuuksia henkilövoimavaran monipuoliseen käyttöön ja kehit- tämiseen - henkilöstölle voidaan tarjota mahdollisuuksia urakehitykseen ja kouluttautumiseen - henkilöstön varajärjestelyt on helpommin toteutettavissa vaikka palvelupisteet olisivatkin eri alueilla. - suurempi henkilöstön määrä synnyttää yleensä synergiaa, toisilta oppimista ja toisten opettamista - erikoistumisen mahdollisuudet paranevat - henkilöstöriskit pienenevät - työyhteisön vetovoimaisuus kasvaa - henkilöstöä voidaan suunnata enemmän toiminnan kehittämiseen

Hallinto ja tukipalvelut

Hallinnon voimavarat voidaan kohdentaa uudelleen ja sopeuttaa muuttuviin tarpeisiin. Jos sote- palvelut siirtyvät kunnilta pois, sopeuttamisen on tapahduttava sivistystoimessa, yhdyskuntapal- veluissa, yleishallinnossa ja tukipalveluissa.

Nykyisen yhteistoiminnan hyödyntäminen Tähän mennessä toteutuneessa yhteistoiminnassa, mm. hallinnossa, syntyneet järjestelyt ovat jo valmiina.

70

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

Menojen vaihteluun ja kasvuun liittyvät riskit Pienillä kunnilla on ollut riskinä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittaiset vaihtelut. Sote-uudistuksen toteutuminen kaavaillulla tavalla poistaisi pieniltä kunnilta tällaiset riskit. Isompi riski on sen sijaan se, että sote-kustannukset lähtevät yleisesti kasvamaan, jolloin kunnat joutuvat hakemaan säästönsä sivistystoimesta, hallinnosta ja tukipalveluista.

Elinvoiman kehittäminen ja vetovoimapalvelut

Suurempi kunta voi tarjota paremmin vetovoimapalveluja ja kulttuuripalveluja. Suurempi kunta voi panostaa myös enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin, vaikka elinvoiman kasvun esteet ovatkin usein toimialakohtaisia ja seudullisia, ei kunnallisia.

7.3. Tulojen kehittyminen

Tulojen suhteen kuntaliitoksissa on selvittävä kahta asiaa. Ensiksikin vaikuttaako kuntaliitos si- ten, että uuden kunnan tulot suuremmat tai pienemmän kuin jos kunnat jatkaisivat erillisinä. Toiseksi on selvitettävä, mikä vaikutus liitoksella on liitoskuntien asukkaiden maksamiin veroi- hin ja maksuihin.

Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus on toteu- tettu niin, että se on perustelujen mukaan mahdollisimman neutraali kuntaliitostilanteessa. Suurin osa valtionosuuksista perustuu ikäpainotettuun ja sairastavuuden huomioivaan asukaslukuun, jo- ten kuntien asukkaat tuovat uuteen kuntaan samat valtionosuudet, jotka kunnat saisivat erillisenä. Kuntarakennelaissa (44 § (28.6.2013/478) Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen) lisäksi todetaan lisäksi: ”Jos vuosina 2014–2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, mi- nisteriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuo- tena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen kor- vausta.”

Kuntaliitoksen vaikutuksista Jämsän ja Kuhmoisten valtionosuuksiin on selvityshenkilö konsul- toinut valtiovarainministeriötä. Valtiovarainministeriön esittämien alustavien arvioiden mukaan kuntaliitoksen toteutuessa Jämsä ja Kuhmoinen saavat yhdessä lähes peruspalvelujen valtion- osuutta vastaavan summan kuin erillisinä kuntina. Kuntaliitoksella saattaa olla vähentävä vaiku- tus syrjäisyyden perusteella maksettavaan valtionosuuden lisäosaan.

Opetus- ja kulttuuripuolen valtionosuus maksetaan opetuksen järjestäjälle. Kuntaliitoksella voi olla vaikutusta valtionosuuden määrään vaikka opetusta järjestettäisiin entiseen tapaan. Kuten aikaisemmin on todettu, meneillään on toisen asteen koulutuksen uudistus. Toimiluvat tulevat hakuun vuoden 2015 aikana.

71

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

VOS-uudistuksen ja päätettyjen valtionosuuksien leikkauksien vaikutuksia kuntiin on käsitelty edellä.

Paljonko on tuloveroprosentti tulevaisuudessa?

Kuntaliitoksella ei ole suoraa vaikutusta uuden kunnan verotulojen määrään verrattuna siihen, että kunnat jatkavat itsenäisinä. Kiinteistöverot maksetaan päätettyjen prosenttien mukaan. Myöskään yhteisöveron tuotto-osuuteen kuntaliitoksella ei ole vaikutusta. Kunnallisverot makse- taan verotettavasta tulosta päätetyn prosentin mukaan. Uuden kunnan saamiin kunnallisverotuloi- hin ei kuntaliitoksella ole vaikutusta, mutta vaikutukset syntyvät veroprosenttien harmonisoinnin seurauksena.

Vuonna 2015 kuntien tuloveroprosentit ovat lähes samalla tasolla, Jämsä 21,00 ja Kuhmoinen 20,75. Vuoden 2015 tietojen perusteella yhteisen kunnan veroprosentti olisi 21. Kun otetaan huomioon VOS-järjestelmän muutoksen vaikutukset, yhteinen laskennallinen veroprosentti tulisi siirtymäkauden jälkeen olemaan lähellä nykyistä Jämsän tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin vai- kuttavat aivan oleellisesti muiden tulojen, mutta erityisesti menojen kehityksen vaikuttavat tuot- tavuuden parantamistoimenpiteet.

Uuden kunnan verotulot kasvaisivat oletettavasti samalla tavalla vauhdilla kuin jos kunnat toimi- sivat erillisinä.

7.4. Fuusiokustannusten arviointia

Kuntaliitoksesta aiheutuu myös yhdistymiskustannuksia, ns. fuusiokustannuksia. Näiden suuruus vaihtelee erilaisissa kuntaliitoksissa. Alla on listattu tavanomaisia fuusiokustannuksia ja arvioitu näiden merkitystä Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitostilanteessa. a) palkkojen harmonisointi Kuntaliitoksessa harmonisoidaan tehtävänimikkeet ja palkat samoille vaativuustasoille. Henkilöstötyöryhmä on arvioinut palkkojen harmonisointitarvetta. Palkkojen harmoni- sointi koskisi perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, siivoustointa, ravitsemustyön- tekijöitä ja koulunkäyntiavustajia. Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen henki- lökunnan palkat on harmonisoitu yhteistoiminta-aluetta perustettaessa. Jos sote-uudistus toteutuu, palkkojen harmonisointi tulee tuotantovastuussa olevien sote-alueiden tehtäväk- si. b) Palvelujen harmonisointi Kuntaliitoksen yhteydessä on myös harmonisoitava palvelutasot. Usein kuntaliitoksen yh- teydessä sovitaan muutenkin palvelujen uudelleenorganisoinnista. Tarkempi arvio palve- lujen harmonisoinnista on tehtävä erikseen toimiala- ja tehtäväkohtaisesti. c) Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kuntaliitoksessa joudutaan sovittamaan yhteen tietojärjestelmät. Jämsällä ja Kuhmoisilla on suuri osa tietojärjestelmistä samoja, joten niiden yhteensovittaminen ei tuota suuria li- säkustannuksia.

72

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys d) sopimusten purkaminen ja uusien tekeminen Kunnilla on joukko sopimuksia esim. soten toimialalla. Nämä pitää käydä läpi ja päivittää ajantasalle. e) henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus Henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Henkilös- tön sijoittelusta ja koulutuksesta on tehtävä erillinen suunnitelma.

73

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI

Tehty selvitys antaa tukea sille, että kuntaliitos olisi Jämsän ja Kuhmoisten tulevalle kehitykselle eduksi. Valmistelu tulisi toteuttaa siten, että kuntaliitos voitaisiin toteuttaa vuoden 2017 alusta. Nykyisen kuntalain mukaan seuraavat kuntavaalit järjestetään lokakuussa 2016, mutta kuntalaki- esityksessä ehdotetaan, että vaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle. Uusien valtuuston toi- mikausi alkaisi kesäkuun alusta lukien.

Kuntarakennelain (2 §, 28.6.2013/478) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoi- mainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kun- nan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssä- käyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstö- voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.”

Kuntarakennelain mukaan (4 §) kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se edistää edellä siteerattua kun- tajaon kehittämisen tavoitetta sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuotta- misesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitos parantaisi erityisesti kahta ensiksi mainittua perustelua, mutta sillä saattaisi olla vaikutusta myös elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamisessa ja uu- den kunnan vetovoiman lisäämisessä.

Kuntaliitoksella Kuhmoinen myös täyttäisi rakennelain 4 c §:n mukaiset kuntakoon kriteerit.

Selvityshenkilö esittää, että valtuustot jatkaisivat liitosprosessia seuraavasti.

1) aloitetaan yhdistymissopimuksen valmistelu 2) järjestetään kuntarakennelain 7 §:n edellyttämiä asukkaiden kuulemistilaisuuksia kummassa- kin kunnassa. 3) jatketaan valmistelua kuntarakennelain 12 §:n mukaisesti yhteistoiminnassa henkilökuntajär- jestöjen kanssa.

Yhdistymissopimuksessa on kuntarakennelaki 8 §:n mukaan sovittava ainakin seuraavista asiois- ta:

1) kuntajaon muuttamisen 3 §:n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä;

74

Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys

4) 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakau- tumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta; 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin val- tioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista; (28.6.2013/478) 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; (28.6.2013/478) 10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa; sekä (28.6.2013/478) 11) periaatteista, joiden mukaan 42 a §:ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun pykälän 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. (28.6.2013/478) L:lla 478/2013 lisätty 11 kohta on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013-31.12.2019. …. Jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, kuntien on sovittava yhdistymissopimuksessa uuden kunnan valtuuston muodostamisesta siten kuin 24 §:ssä sääde- tään. Jos uudessa kunnassa on 25 §:n mukaisesti tarkoitus valita valtuutettuja enemmän kuin kun- talain 10 §:ssä säädetään, kuntien on sovittava siitä yhdistymissopimuksessa. Jos kuntien yhdistyessä uudelle kunnalle aiotaan antaa nimi, joka ei ole ollut aiemmin kunnan nimenä, nimestä on ennen yhdistymissopimuksen hyväksymistä hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto. Lausunto on liitettävä yhdistymissopimukseen. (28.6.2013/478) Yhdistymissopimuksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa.

75