VOIMA KÄYTTÖ & 4KRAFT / 2013 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON DRIFT JULKAISU

”Palm Beach Princessinä” romutettavaksi Dominikaaniseen Tasavaltaan Tyylikäs ”Ilmatar”, Effoan ensimmäinen moottorimatkustajalaiva s24 Som ”” nedskrotad i Dominikanska Republiken Stiliga “Ilmatar”, FÅAs första motorpassagerarfartyg s26 SISÄLLYS 4 / 13

• Pääkirjoitus/chefredaktör…………………………………………… 3 • STTK: Heikko talous vähentänyt työnantajien halua henkilöstön kouluttamiseen………………………………… 4 • Aluetoiminnan suuntaviivat vuosille 2014-2017…………………… 4 • Sähkön käyttö laski voimakkaasti helmikuussa ja kulutus oli 9,9 prosenttia edellisvuotta pienempi………………… 5 • Sähkön käyttö nousi voimakkaasti maaliskuussa ja kulutus oli 7,9 prosenttia edellisvuotta suurempi………………… 6 Ammatti ja tiedotuslehti 107. vuosikerta • Kansallinen ydinturvallisuusohjelma tähtää alan tutkimuksen ja asiantuntemuksen jatkuvuuteen Suomessa………… 7 Lastenkodinkuja 1 • Palkokasveilla voidaan säästää suuri määrä energiaa……………… 8 00180 puhelin (09) 5860 4815 • Wärtsilä to provide integrated power, propulsion faksi (09) 694 8798 and positioning system for DP3 offshore rig in China…………… 8 e-mail: [email protected] • Sähkömarkkinoita tehostetaan……………………………………… 9 • STTK: Minna Helle STTK:n edunvalvontajohtajaksi, Päätoimittaja Heli Puura sosiaaliasiain päälliköksi………………………………… Leif Wikström 9 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 • ABB ostaa Power-Onen tavoitteenaan globaali johtoasema aurinkoinverttereissä ……………………… 10 Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset • Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen Gunne Andersson turvallisuutta vahvistetaan uusilla jäähdytystorneilla…………… 11 puhelin (09) 5860 4815, Kesäloma maalaisidyllissä………………………………………… faksi (09) 694 8798 • 12 e-mail: gunne.andersson@ • Arktisella alueella ollut lämmintä myös lähimenneisyydessä…… 13 konepaallystoliitto.fi • Wärtsilä to supply inert gas systems for Ilmoitusmarkkinointi three new Oil & Gas sector vessels ……………………………… 14 OS-Media Oy • ABB:n innovaatiolla lähes 6 miljoonan puhelin (09) 870 1968, megawattitunnin energiansäästö ………………………………… faksi (09) 870 1968 14 GSM 040 736 4670 • Effmag lanseeraa ennätyksellisen energiatehokkaan e-mail: [email protected] induktiokuumentimen alumiinin pursotusteollisuuteen ja vastaanotti sijoituksen Kiinasta………………………………… 15 Aikakausilehtien Liiton jäsen ISSN-0355-7081 • Vuosiloman sairauskarenssi poistuu, loma-ajan palkkaan muutoksia…………………………………… 16 Taitto / suunnittelu • Keskieläke 1 486 euroa kuukaudessa …………………………… 16 Marko Vuorio / MIKTOR • Suomen ABB sähköistää uuden kuparikaivoksen Kazakstanissa… 18 Painopaikka MIKTOR • Wärtsilä to supply pumping equipment Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI for new floating storage unit… ………………………………… 18 • Wärtsilä 34DF is the first dual-fuel engine Ilmestymis ja aineistopäivät 2013 family to receive United States EPA certificate………………… 23 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti: • 5-6 Laiva-automaatio 20.05.2013 18.06.2013 Palkansaajien ostovoima supistuu………………………………… 23 7-8 Opiskelutoiminta 05.08.2013 03.09.2013 Tyylikäs ”Ilmatar”, Effoan ensimmäinen • 9 Energian tuotanto 09.09.2013 08.10.2013 moottorimatkustajalaiva………………………………………… 24 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 14.10.2013 12.11.2013 • Stiliga “Ilmatar”, FÅAs första motorpassagerarfartyg…………… 26 11-12 Laivojen koneistot 15.11.2013 17.12.2013 • Ammattihakemisto……………………………………………… 28 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 32 • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga…………………………… 34 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 37 Kansien kuvat: Leif Wikström

2 & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 PÄÄKIRJOITUS/CHEFREDAKTÖR

Muutoksia

uomen Konepäällystöliiton toimistos- tehtävät ovat nyt siirtyneet Gunne Anders- määrittelevät alusten henkilökunnan minimi sa on tapahtumassa muutoksia, kun sonille. Gunne jatkaa myös jäsenrekisterin koulutus ja osaamistasoa, ovat muuttuneet pitkäaikaisia toimihenkilöitä on siir- parissa kuten aikaisemmin, eli siinä ei tu- paljon viimeisten vuosien aikana. Muutos- Stymässä eläkkeelle. 1:n huhtikuuta niin lii- le muutoksia. Kaarinalle suuri kiitos, niistä ten kautta on pyritty kohottamaan henkilö ja ton rahastonhoitaja Kaarina Kärkkäinen monista vuosista liiton palveluksessa! Lop- alustuvallisuutta. Tässä työssä Reima Anger- jäi ansaitulle eläkkeelle. Kaarina oli tullut lii- puvuodesta meillä on seuraava henkilö siir- man on ollut tärkeässä roolissa, kun hän on ton palvelukseen vuonna 1986, eli vajaa kol- tymässä eläkkeelle, kun Reima Angerman pyrkinyt vaikuttamaan näiden säännösten mekymmentä vuotta sitten. Tehtävät ovat on tehnyt ratkaisunsa. Reima aloitti uransa sisältöön, huomioiden konepäällystön tar- matkan varrella muuttuneet ja tietokone on liiton palveluksessa jo 1982, eli hän on ollut peet. Tällä hetkellä on prosessi käynnissä, nykyisin se tärkein väline, sekä viestinnässä tehtävässään yli kolmekymmentä vuotta. Se jolla pyritään löytämään Reiman seuraajaa ja että kirjanpidossa. Lisäksi laskujen maksa- on pitkä aika ja tapahtumia on ollut lukemat- se kysymys ratkeaa juhannukseen mennessä. tukset sujuvat toisin kuin aikaisemmin ja lä- tomia määriä. Lisäksi tänä aikana voi sanoa, hes kaikki tehtävät tehdään muilla välineillä, että maailma on muuttunut ja merenkulun kuin mitä tapahtui -80-luvulla. Koska teh- osalta on suuria muutoksia tapahtunut ka- tävät ovat muuttuneet, niin tehtävien hoi- nainvälisten säännösten muuttumisen myö- to on myös muuttunut, ja rahastonhoitajan tä. Kansainväliset säännökset STCW, jotka

Förändringar

et sker förändringar i året kommer det att bli ett annat byte, där Maskinbefälsförbunds personal. Reima Angerman avgår med pension efter Två långvariga medarbetare är på en lång karriär med start år 1982. Över tret- Dväg att sluta sin arbetskarriär, där den första tio år av verksamhet, där sjöfarten har präg- är kassör Kaarina Kärkkäinen, som avslu- lat innehållet på hans vardag, fast vardagen tade jobbet med pension från 1 april. Hon förändrats mycket under tiden. Internatio- inledde jobbet i förbundet 1986, vilket be- nellt har de omarbetade reglerna STCW, tyder närmare trettio år i tjänst. Arbetet har som berör utbildning och kompetens, för- förändrats under årtionden och datorn har ändrats kraftigt, där målet varit att öka sä- tagit över alla andra redskap, där både kom- kerheten på världshaven. Arbetet med de munikation, som bokföring och andra upp- internationella reglerna har varit en viktig gifter sköts helt olika än tidigare. Att betala del, som Reima handhaft och som gagnar på räkningar är en annan värd än den för tret- sikt alla sjöfaranden i världen. Som bäst tio år sedan. När innehåll och verktygen har har vi en process igång, där vi vaskar förändrats, så har även organisationen bli- fram en efterträdare till Reima, som vit uppdaterad, så att nu sköter Gunne An- borde föra till beslut innan mid- dersson om såväl kassörens uppgifter, som sommar! sina tidigare uppgifter med medlemsregister och dylikt. Ett stort tack till Kaarina, för de många åren i förbundets tjänst! I slutet av

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 3 STTK: Heikko talous vähentänyt työnantajien halua henkilöstön kouluttamiseen yönantajien panostukset osaa- olosuhteet ovat henkilöstön edustajien arvi- laskeneet viime vuosina lähes kaikilla toimi- vaan henkilöstöön ovat henkilös- on mukaan muuttuneet huonommiksi. Lista alasektoreilla. Valtion työpaikoilla tilanne oli tön edustajien havaintojen mukaan tällaisista asioista on valitettavan pitkä. Esi- pysynyt kuitenkin ennallaan. Theikentyneet. Heikkenemistä oli tapahtunut merkiksi töiden ja työaikojen sovittaminen – Kehityksen suunta pitää saada muut- kaikilla toimialasektoreilla, eniten valtion työntekijöiden elämäntilanteeseen, henki- tumaan negatiivisesta positiiviseksi. Heiken- työpaikoilla, ilmenee STTK:n tuoreesta Hen- löstön informoiminen työpaikan taloudelli- tyvät työolot eivät ole kenenkään etu, Auvi- kilöstön edustaja –barometrista. sesta tilasta, henkilöstökoulutuksen määrä, nen muistuttaa. – Vaikuttaa siltä, että heikentynyt ta- tiedonkulku työpaikalla, työtilat ja työnteki- – Työnantajat saivat maaliskuisen kou- louskehitys on vähentänyt työnantajien ha- jöiden oikeudenmukainen kohtelu ovat esi- lutuskiistan ratkaisun yhteydessä kunnon lukkuutta henkilöstön kouluttamiseen ja ke- merkkejä huonompaan suuntaan muuttu- veroedun henkilöstön koulutukseen. Sitä hittämiseen. Tulevina vuosina pula osaavas- neista olosuhteista, Auvinen kritisoi. pitää nyt käyttää ja lisätä henkilöstön koulu- ta työvoimasta voi tästä syystä osoittautua tusmahdollisuuksia. Siten varmistetaan hen- talouskasvua hidastavaksi tekijäksi, STTK:n Joissakin asioissa tilannetta kilöstön osaaminen ja tuottavuus sekä työ- työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen voidaan paikkojen kilpailukyky, Auvinen vaatii. arvioi. pitää vielä tyydyttävänä. STTK:n Henkilöstön edustaja -baro- Työnantajien satsaukset innovointiin ja metri on toteutettu joka toinen vuosi: 2009, tuottavuuteen ovat kyselyn mukaan pysy- – Lakeja ja sopimuksia noudatetaan, työter- 2011 ja 2013. Vuoden 2013 kyselyyn vastasi neet vakaina. Eniten panostuksia on ollut veyshuollon sairaanhoidolliset palvelut ovat 974 henkilöstön edustajaa. Barometri julkis- teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektoril- riittäviä ja henkilöstöä edelleenkin jossain tettiin STTK:n luottamusmiesseminaarissa la, vähiten puolestaan valtion työpaikoilla, määrin koulutetaan, Auvinen sanoo. Helsingissä 11.4. Seminaariin osallistui yli joilla myös panostaminen osaavaan henki- Eniten työnantajapuolen katsottiin pa- 600 STTK:laista luottamusmiestä. löstöön on ollut vähenemään päin. Tuloksil- nostaneet luottamukseen ja yhteistyöhön la voi arvioida olevan yhteys valtion tuotta- sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja tervey- vuusohjelmaan, jota on viime vuosina käy- teen. tetty lähinnä työpaikkojen vähentämiseen. – Tilanteen näissä asioissa voisi sanoa Lisätietoja: – Viime vuosina on eletty niukkuuden olevan kohtuullisella tasolla. STTK:n työympäristöasiantuntija aikaa. Heikko tai olematon talouskasvu nä- Arviot esimieskoulutuksen riittävyydes- Erkki Auvinen, puh: 040 545 0631 kyy myös työpaikoilla. Monilla työpaikoilla tä olivat barometrin perusteella tasaisesti Aluetoiminnan suuntaviivat vuosille 2014-2017

oiminnassa seksi vuosille 2014-2017. Sitä työstetään yh- ten syrjäytymisestä. Tartutaan yhdessä tähän eteenpäin pyr- dessä aluetoimijoiden kanssa kevään aikana haasteeseen ja autetaan nuoria työuran al- kivä järjestö aluetoimikuntien yhteisissä koulutustilai- kuun. Yhteistyössä Suomen lasten ja nuor- Tkirjaa toimintaa ohjaa- suuksissa. ten säätiön kanssa STTK haastaa työpaikkasi vat tavoitteensa paperil- Järjestöstrategian valmistelu on edennyt palkkaamaan tulevana kesänä ainakin yhden le. Yhteinen päämäärä ja syksyllä aloittaneen järjestöpäällikkö Juska nuoren. suunnitelma sen saavut- Kiviojan johdolla. Hän on haastatellut strate- Vastuullinen kesäduuni 2013 on työn- tamiseksi on tulokselli- gian työntaustaksi jäsenliittojen johtajat sekä antajille suunnattu hyväntuulinen kampan- sempaa kuin sinne tänne säntäily. merkittävät ryhmät STTK:n organisaatiossa. ja, jonka tarkoitus on kehittää kesätyötä ja STTK:ssa on katsottu eteenpäin. Järjes- Haastelujen aiheena on ollut muun muassa 16–25-vuotiaiden nuorten valmiuksia siirtyä tön visio ja strategiset tavoitteet on hyväk- STTK:n järjestörakenne ja sen tunnettuus, työelämään. Kampanja haastaa työnantajat sytty viime syksynä. Niiden ei ole tarkoitus opiskelija- ja nuorisotoiminta keskusjärjes- tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia jäädä toiminnasta irrallisiksi. Siksipä STTK:n tössä sekä aluevaikuttaminen. Strategian kesätyöpaikkoja. toimistolla valmistellaan joukko alastrategi- valmistelu etenee keskusjärjestön hallinnos- Hanketta on toteuttamassa laaja joukko oita, joilla konkretisoidaan päästrategiaa. sa kevään ajan. toimijoita, joita yhdistää kiinnostus nuorten Aluetoiminnan kannalta keskeisimmät työllisyyteen. Tavoite on saada mukaan mah- alastrategiat ovat järjestöstrategia ja alueel- Aurinkoisia kevätpäiviä! dollisimman monta työnantajaa ja herättää lisen edunvalvonnan strategia Mari Kokko keskustelua kesätyön merkityksestä nuorille Alueellisen edunvalvonnan strategiaa Alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija ja työnantajille. Kampanjaan osallistuminen valmistelun punaisena lankana on STTK:n on maksutonta. Osallistumalla kampanjaan vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisääminen Alueihminen – tue nuoria parannetaan nuorten työelämävalmiuksia. maakuntatasolla sekä aluetoimijoiden osaa- kesäduunissa! misen kehittäminen. Strategiaa voisi enem- Nuorten työelämään pääsy on vaikeutunut Lue ohjeet miten sinun minkin kutsua myös toimenpide-ehdotuk- jatkuvasti. Samalla on kasvanut huoli nuor- työpaikkasi voi lähteä mukaan

4 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Sähkön käyttö laski voimakkaasti helmikuussa ja kulutus oli 9,9 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli helmikuussa edellisten kuukausien tasoa alempana, mikä johtuu läpiöisemmästä säästä.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus las- Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 ki edellisen kuukauden tasolta, ja myös lämpötilakorjattuna kulutus kuukauden aikana 0,8 prosenttia enemmän laski hieman. Koko Suomen sähkönkulutus laski ja oli 9,9 prosenttia kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden pienempi kuin edellisenä vuonna helmikuussa. Muu kulutus laski jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lie- vään nousuun ja on viime kuukausina tuonut vielä voimakkaammin ja oli 13,9 % pienempi kuin viime vuonna helmi- vuosikulutuksen edellisvuotta hieman kor- kuussa. Helmikuussa sääkorjausta oli paljon, ja lämpötila oli selkeästi keammalle tasolle. Teollisuuden sähkönku- normaalin helmikuun tason yläpuolella, ja myös paljon lämpimämpi lutus on selkeästi muuttunut laskuun mutta kuin edellinen vuosi. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun viime kuukausina lasku on ollut taittumassa. kulutuksen osalta nousemassa, mutta teollisuuden osalta on vielä vai- keata ennustaa suuntausta. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat erillistuotannon nousu ja tuonnin voimakas lasku sekä tuulivoima on taas kasvussa.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus helmikuussa 2013 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 2 479 33,1 -12,4 Ydinvoima 1 862 24,8 -3,1 Vesivoima 1 274 17 3 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 889 11,9 8,5 Tuulivoima 46 0,6 7,6 Nettotuonti 943 12,6 -38,8 Sähkön kokonaiskulutus 7 492 100,0 -9,9 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 7 772 -5,2

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan maaliskuu 2012 – helmikuu 2013 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 547 26,7 -7,6 Ydinvoima 22 003 26 -1,8 Vesivoima 16 679 19,7 28,6 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 6 026 7,1 -25,5 Tuulivoima 501 0,6 0,7 Nettotuonti 16 738 19,8 8,1 Sähkön kokonaiskulutus 84 541 100,0 0,8 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 85 137 -0,1

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 5 Sähkön käyttö nousi voimakkaasti maaliskuussa ja kulutus oli 7,9 prosenttia edellisvuotta suurempi Teollisuuden sähkönkulutus oli maaliskuussa edellisten kuukausien tasoa ylempänä, mikä johtuu kylmemmästä säästä.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus pysyi Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 lähes edellisen kuukauden tasolla, ja lämpötilakorjattuna kulutus nousi kuukauden aikana 2,0 prosenttia enemmän hieman. Koko Suomen sähkönkulutus nousi ja oli 7,9 prosenttia suu- kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden rempi kuin edellisenä vuonna maaliskuussa. Muu kulutus nousi vielä jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lie- vään nousuun ja on viime kuukausina tuonut voimakkaammin ja oli 13,5 % suurempi kuin viime vuonna maalis- vuosikulutuksen edellisvuotta hieman kor- kuussa. maaliskuussa sääkorjausta oli paljon, ja lämpötila oli selkeästi keammalle tasolle. Teollisuuden sähkönku- normaalin maaliskuun tason alapuolella, ja myös paljon kylmempi kuin lutus on selkeästi muuttunut laskuun mutta edellinen vuosi. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun viime kuukausina lasku on ollut taittumassa. kulutuksen osalta nousemassa, mutta teollisuuden osalta on vielä vai- keata ennustaa suuntausta. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat erillistuotannon voimakas nousu ja tuonnin voimakas lasku sekä tuulivoima on taas kasvussa.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus maaliskuussa 2013 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 2 851 34 12 Ydinvoima 2 049 24,4 0 Vesivoima 1 237 14,8 2,6 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 1 046 12,5 136 Tuulivoima 63 0,7 19,8 Nettotuonti 1 134 13,5 -22,7 Sähkön kokonaiskulutus 8 379 100,0 7,9 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 8 143 2,7

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan hutikuu 2012 – maaliskuu 2013 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 904 26,9 -3,2 Ydinvoima 22 003 25,8 -1,9 Vesivoima 16 710 19,6 24,6 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 6 624 7,8 -4,9 Tuulivoima 511 0,6 5 Nettotuonti 16 406 19,3 -0,8 Sähkön kokonaiskulutus 85 158 100,0 2 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 85 355 0,5

6 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Kansallinen ydinturvallisuusohjelma tähtää alan tutkimuksen ja asiantuntemuksen jatkuvuuteen Suomessa

Kansallisella SAFIR2014-ydinturvallisuusohjelmalla halutaan taata, että Suomelle elintärkeän alan tutkimus ja asiantuntemus säilyvät maassamme. Tutkimusohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia korkeatasoisesta ja kansainvälisestä ydinturvallisuustutkimuksesta. Keskeistä on myös las- kenta- ja koevalmiuksien ylläpitäminen sekä tutkimusinfran kehittäminen.

uomessa on tehty 10 vuotta ydinturvallisuustutkimusta netörmäyksiä. Testien tulosten avulla voidaan tarkastella numeerisen ydinenergialain uudistetulla rahoitusmallilla, jossa Valtion laskennan antamia tuloksia ja arvioida laskentamallien oikeellisuutta. Ydinjätehuoltorahasto rahoittaa tutkimusohjelmaa noin 60- Alkujaan SAFIR-rahoitteisesta projektista on kasvanut kansainvälinen Sprosenttisesti. SAFIR2014-ohjelman (2011-2014) vuosivolyymi on lentokonetörmäysten vaikutuksia tutkiva Impact-projekti, jossa on mu- 10 miljoonaa euroa. kana suomalaisten lisäksi 8 ulkomaista partneria. Muun muassa vuonna 2012 ohjelmassa tehtiin 300 julkaisua, joista tutkimusraportteja oli noin 140, kansainvälisiä konferens- sipapereita 75 ja tieteellisiä artikkeleita 35 kappaletta. Tutkimus- Lisätietoja: hankkeiden määrä vuonna 2012 oli 42. VTT Korkeatasoisen ja kansainvälisen ydinturvallisuustutkimuksen SAFIR2014-ohjelman johtaja, lisäksi olennaista on myös ydinvoimalaitosturvallisuuden asian- johtava tutkija Kaisa Simola tuntemuksen säilyttäminen ja jatkuva kehittäminen. Ohjelma tar- Puh. 040 512 2695 joaa hyvät mahdollisuudet opinnäytetöiden tekemiselle. Erityistä [email protected] huomiota kiinnitetään uusien osaajien kouluttamiseen. Hankkei- siin halutaan nuoria tutkijanalkuja, jotka esimerkiksi tekevät opin- näytetyönsä ohjelmassa. Heille nämä projektit ovat hyvä paikka kasvaa ydinvoimaturvallisuuden osaajiksi. Ohjelma on suotuisa myös jatko-opinnoille. TEM:n osaamistyöryhmän raportin mukaan alalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 2400 uutta asiantuntijaa, joilla on oltava osaamista alan erityispiirteistä. VTT:n ja LUTin ydinturvallisuusinfraa uudistetaan

Ohjelman avulla rahoitetaan myös ydinturvallisuusinfrastruktuu- ria, jota uusitaan ja kehitetään. Kohteina ovat pääasiassa VTT:n materiaalitutkimusvalmiudet Espoon Otaniemessä ja Lappeenran- nan teknillisen yliopiston (LUT) termohydrauliikkakoelaitteistot. Molempien keskeisten tutkimuspaikkojen infrastruktuuria kehite- tään voimakkaasti myös jatkossa. Koelaitteistot ovat merkittävässä roolissa myös kansainvälises- ti. Lappeenrannan koelaitteisto on mukana OECD:n kokeellisessa tutkimusohjelmassa, jossa tutkitaan käyvien ja uusien painevesilai- tosten termohydraulisia ilmiöitä onnettomuustilanteissa. VTT:llä puolestaan jatketaan kansainvälisiä törmäyskokeita betoniraken- teiden kestävyyden arvioimiseksi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankinnoissa tavoite on nostaa kokeellisen tutkimuksen tuottaman mittausdatan tasoa. Hankintoja ovat olleet PIV-laitteisto (Particle Image Velocimetry) ja Wire Mesh Sensor (WMS). Myös yhden koelaitteiston pääkier- topumput on uusittu. Törmäyskoelaitteiston suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin VTT:llä jo 2004, ja sillä on testattu betoniseiniä vuodesta 2006 al- kaen. Laitteistolla tutkitaan teräsbetoniseinän käyttäytymistä peh- meän tai kovan ohjuksen törmäyksessä eli simuloidaan lentoko-

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 7 Palkokasveilla voidaan säästää suuri määrä energiaa

Biologisen typensidonnan avulla voidaan säästää jopa 3000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maati- lat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.

urmipalkokasvien käyttö rehun- leus ja peltojen kasvukunnosta koettu huoli. tehokkaimmalla tällä hetkellä käytössä ole- tuotannossa, viherlannoituksen ja Tuotantoa ohjaavat päätökset voivat helpot- valla valmistustekniikalla. Osassa maailman aluskasvien hyödyntäminen typen taa palkokasvien käytön lisäämistä ympäris- tehtaista typen valmistukseen kuluu selväs- Ntuottajina sekä palkoviljojen viljely voivat vä- tön ja viljelyn kannattavuuden hyväksi. ti enemmän energiaa. Palkokasvien lisäämi- hentää teollisesti valmistetun väkilannoite- seen liittyvä konetöiden energiankulutus las- typen käyttöä 60 prosenttia nykyisestä. Fos- Suurin säästö tulee kettiin koneketjujen mittausten avulla. siilista energiaa säästyy yli 3000 terajoulea rehunurmista vuodessa. Tehdyt arviot ovat osa MTT:n HiiliN- Energiankulutus pienenee, kun hyödyn- Eniten lannoitetyppeä ja energiaa säästi pal- hanketta (Kasvihuonekaasupäästöjen vä- netään kaikki palkokasvien mahdollisuudet. kokasvien käyttö rehunurmissa. Koneketjun hentäminen ja hiilen nettosidonta kasvinvil- Se tarkoittaa esimerkiksi, että pääosassa re- energiankulutus kasvoi, mutta hyvin vähän jelyssä sekä puutarhataloudessa). Hankkeen hunurmia viljellään nurmipalkokasveja ja verrattuna muualta tuleviin säästöihin. Vi- keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä että viljan aluskasveina käytetään apiloita. herkesanto viljan sijasta säästi eniten ener- ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen Viljatiloilla lisätään myös viherkesantoja vil- giaa konetöissä. käytännön tasolla. jelykiertoon maan kasvukunnon parantami- Viherlannoituskasvuston typpilannoi- seksi. Palkoviljoja viljellään kierron sallimis- tustehoksi saatiin laskelmissa 70 kg/ha. To- sa rajoissa. dellinen lannoituksen vähennys on aina ar- Lisätietoja: Palkokasvit saattavat myös parantaa vioitava tilanteen mukaan. Typpitehoon vai- Vanhempi tutkija maan rakennetta ja lisätä hiilivaroja. Typen kuttavat kasvuston rehevyys, lajijakauma, HannuKänkänen, valmistuksen väheneminen pienentää teol- rikkakasvit, lopetusaika ja -tapa, olot kas- puh. 029 531 7413, lisuuden kaasupäästöjä, mutta vaikutusta vuston lopettamisen jälkeen ja lopulta seu- [email protected] maatalouden päästöihin on vielä tutkittava. raavan kasvin kasvun onnistuminen. Säästöihin pääsy edellyttää viljelijöiltä Laskelmien lähtökohtana oli, että väki- mahdollisuuksien tiedostamista ja asenne- lannoitetypen valmistukseen ja kuljetukseen muutosta, jota motivoivat lannoitteiden kal- kuluu energiaa 33 MJ/kg. Tähän päästään

Wärtsilä to provide integrated power, propulsion and positioning system for DP3 offshore rig in China ärtsilä, the marine industry’s yard on-site during the installation phase. While the majority of the solution will be leading solutions and services The vessel is expected to enter into service engineered and delivered from Wärtsilä’s de- provider, will supply a compre- in February 2015 for worldwide operations. livery centres in , Wärtsilä will mobi- Whensive, fully integrated power, propulsion Wärtsilä will begin deliveries of its equip- lize a site management team to the shipyard and positioning system for a DP3 Dynami- ment in May 2013. in Qidong, China, joining in close coopera- cally Positioned offshore accommodation “By opting for a complete solution from tion with the COSCO project team. rig being built in China. The contract was a single supplier taking full responsibility for signed in January with Cosco (Qidong) Off- integrating all the systems into an efficient, shore Co. Ltd, the yard building the vessel for optimized solution, the yards completion For further information Singapore based Axis Offshore. risks of this complex semisubmersible rig please contact: The vessel, equipped with DP3 dynamic are minimized and the owners can expect Mr Stig Bøtker positioning system, will feature an integrat- maximum efficiency with optimal lifecycle Director, Business Development ed Wärtsilä solution that includes the main costs,” says Magnus Miemois, Vice Presi- Wärtsilä Ship Power power generation system, the propulsion sys- dent Wärtsilä Ship Power Solutions. “Wärt- Tel. +47 9 300 4167 tem, the electric and automation system and silä is proud to have been selected to supply [email protected] the automation safety system. this vessel with comprehensive power and Wärtsilä is responsible for engineer- positioning systems, which is indicative of ing, delivery and commissioning of the in- the company’s continued market share ex- tegrated solution and will also support the pansion in the offshore sector.”

8 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Sähkömarkkinoita tehostetaan Uusi sähkömarkkinalakiesitys tuo muutoksia sähkömarkkinoiden toimintaan, kun Fing- ridille tulee vastuu sähkökaupan ja taseselvityksen tiedonvaihdon kehittämisestä. Toimia yhteispohjoismaisen tasepalvelun kehittämiseksi on käynnistetty. Markkinoiden maantie- teellistä laajenemista edistetään myös monin tavoin.

ingrid on perustamassa yhdessä ruot- Suurin mahdollinen siirtokapasiteet- Naapurimarkkinat vaikuttavat ti pyritään aina turvaamaan maiden välillä. salaisen Svenska Kraftnätin ja norja- aiempaa enemmän laisen Statnettin kanssa sähkömark- Fingrid pyrkii ajoittamaan huolto- ja raken- nustöiden vaatimat siirtokeskeytykset niin, Fkinoille yhteispohjoismaista tasepalveluyh- Sähkömarkkinapäivässä keskusteltiin laajalti että haitat markkinoille ovat mahdollisim- tiötä, jonka sijaintipaikaksi on valittu Suomi. sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Suomen man pienet. Vastaavanlaista eri maiden tasepalveluyhtiö- markkinoihin vaikuttavat entistä enemmän Markkinoiden yhdentyminen etenee tä ei ole Euroopassa aiemmin toteutettu. naapurimaiden tapahtumat kuten Venäjän usealla eri rintamalla. Markkinakytkentä Uuden järjestelyn myötä sähkömarkki- tuonnin hiipuminen, Ruotsin jako hinta- Luoteis-Euroopassa on tarkoitus saada val- noilla toimivien tasevastaavien ei tarvitse alueisiin ja Baltian maiden liittyminen osak- miiksi vuoden 2013 lopulla. Itämeren alu- enää tehdä erillisiä sopimuksia Suomessa, si pohjoismaisia markkinoita. eella Baltian markkinoiden integroituminen Ruotsissa ja Norjassa. Tasapainottaakseen Viime vuosi oli hankala sähkömarkki- pohjoismaiseen järjestelmään on pitkällä. sähkötaseensa riittää jatkossa sopimuksen noille, kun siirtoverkon pullonkaulat rajoit- Viro ja Liettua ovat jo liittyneet Nord Pool teko yhteisen yhtiön kanssa. Tämä on samal- tivat ulkomaankauppaa. Runsas vesivoiman Spotin kaupankäyntijärjestelmään, ja kesällä la keskeinen edellytys pohjoismaisten vähit- tarjonta Norjasta ja Ruotsista johti korkeaan on Latvian vuoro. Venäjän ja Suomen välis- täismarkkinoiden luomiselle. tuontikysyntään Suomessa. Suomeen tuotiin tä sähkönsiirtoa kehitetään kahdensuuntai- Vähittäismarkkinoihin liittyen Fingrid viime vuonna lännestä ennätysmäärä säh- seksi, jolloin sähkön vienti Venäjälle mah- on valmis käynnistämään selvitystyön säh- köä. Lännestä olisi tuotu enemmänkin säh- dollistuisi. kömarkkinoiden tiedonvaihtokeskuksesta köä elleivät siirtoyhteyksien vikaantumiset (data hub). Tarkoituksena on selvittää, mitä olisi rajoittaneet tuontia. hyötyjä saavutettaisiin keskittämällä mark- kinatoimijoiden ja verkkoyhtiöiden välinen tietoliikenne yhteen tiedonvaihtokeskuk- seen. Jos viranomaiset ja alan yhtiöt tuke- Lisätietoja: toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 84 28 vat asiaa, selvitys voisi käynnistyä vuoden lo- varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen, puh. 040 560 5274 pussa ja valmistua vuoden 2014 jälkipuolella. http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2013_0408_sahkomarkkinapaiva/ Asiasta keskusteltiin tänään Fingridin järjes- tämässä Sähkömarkkinapäivässä. STTK: Minna Helle STTK:n edunvalvontajohtajaksi, Heli Puura sosiaaliasiain päälliköksi

TTK:n hallitus on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Minna Helteen (40) STTK:n edunvalvontajohtajaksi. Hän ottaa tehtävän vastaan kesällä. Minna Helle työskente- Slee tällä hetkellä johtajana Työeläkevakuuttajat TELA:ssa. Sitä ennen Helle on työskennellyt Akavassa ja STTK:n jäsenliitto Tehyssä. STTK:n hallitus on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Heli Puuran (47) STTK:n sosiaaliasiain päälliköksi 1.5. alkaen. Puura on työskennellyt lakimiehenä STTK:ssa vuodesta 2005 lähtien.

Lisätietoja: STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, puh: 0400 805 417 STTK:n lakimies Heli Puura, puh: 050 525 2673 Minna Helle, puh: 050 341 4884

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 9 ABB ostaa Power-Onen tavoitteenaan globaali johtoasema aurinkoinverttereissä

ABB:n Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaan katolla sijaitsee teholtaan Pohjoismaiden suurin verkkoon kytketty aurin- kosähkövoimala. Tehtaan kehittämät ja valmistamat aurinkosähköinvertterit muuttavat aurinkosähkön verkkosähköksi.

ABB:n ja Power-Onen hallitukset ovat sopineet yrityskaupasta, jonka mukaisesti ABB ostaa Power-Onen hintaan 6.35 USD /osake tai noin miljardi USD oman pääoman arvoa sisältäen Power-Onen nettokassan 266 miljoonaa USD. Yritysoston seurauksena syntyy johtava globaali toimija aurinkosähkön arvoketjun houkutte- levimpaan ja ”älykkäimpään” osaan. Yritysoston myötä Power-One pääsee osaksi ABB:n mittavia tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, globaalia palvelutarjontaa ja myyntiverkkoa. Power-One täydentää ABB:n kasvavaa invertteriliiketoimintaa ja vahvistaa asemaa tehoelektroniikassa. Aurinkosähköteollisuuden arvioidaan kasvavan yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Aurinkovoiman verkkopariteetti lähestyy monissa maissa ja tulee muuttamaan energiantuotannon kuvaa pitkällä tähtäimellä. Johdon jatkaminen on varmistettu. Power-One integroidaan ABB:n Discrete Automation and Motion -divisioonaan. Yritysoston arvioidaan toteutuvan vuo- den 2013 toisella vuosipuoliskolla edellyttäen osakkeenomistajien ja viranomaisten hyväksyntää.

aailman johtava sähkövoima- ja gan sanoo. ”Power-One on hyvin johdettu voa osakkeenomistajillemme ja mahdollis- automaatioteknologiayhtymä yhtiö ja tunnetaan toimijana, joka kehittää taa Power-Onen kasvun vauhdittamisen”, ABB ja Power-One Inc. (NAS- teknologioita ja keskittyy houkuttelevim- Power-Onen toimitusjohtaja Richard J. MDAQ: PWER), johtava uusiutuvan energian piin ja älykkäimpiin aurinkosähkötuottei- Thompson sanoo. ”Innovatiivisten uusiutu- sekä energiatehokkaiden tehonmuunnin- ja siin. ABB:n ja Power-Onen yhdistyminen van energiantuotannon ratkaisujen kysyntä energianhallintaratkaisujen toimittaja ovat on täysin linjassa 2015 strategiamme kanssa on globaalisti kasvussa. Yhdessä kykenemme tänään ilmoittaneet, että yhtiöiden hallituk- ja toteutuessaan loisi globaalin kilpailukykyi- paremmin vastaamaan kysyntään ja vahvis- set ovat sopineet yrityskaupasta. Sopimuk- sen toimijan tuomaan arvoa niin asiakkaille, tamaan globaalia markkinajohtajuuttamme. sen mukaisesti ABB ostaa Power-Onen hin- henkilöstölle kuin osakkeenomistajille.” Uskon, että ABB on oikea kumppani ja ajan- taan 6.35 USD/osake rahana tai noin 1 028 Power-Onen tarjoama aurinkoinvertte- kohta otollinen voimien yhdistämiseen.” miljoonaa USD oman pääoman arvoa. reissä on markkinoiden laajimpia ulottuen ABB on vahvan sähkövoima- ja auto- Yritysosto tekisi ABB:stä maailman joh- asuinkiinteistöihin soveltuvista ratkaisuis- maatioteknologian tuotevalikoiman, glo- tavan aurinkoinverttereiden - aurinkosähkö- ta energialaitosten sovelluksiin. Yhtiöllä on baalin läsnäolon ja palveluorganisaation järjestelmän ”älyn” - toimittajan markkinalle, tuotantoa maailmanlaajuisesti. Power-Onen myötä luonnollinen toimija aurinkosähkö- jonka kansainvälinen energiajärjestö (Inter- sähkövoimaratkaisujen tarjonta soveltuu hy- ratkaisuissa. Yhtiö on jo vuosia tuottanut national Energy Agency, IEA) ennustaa kas- vin yhteen ABB:n Power Conversion -liike- ratkaisuja aurinkosähköteollisuuteen. Yhti- vavan yli 10 prosentilla vuosittain vuoteen toiminnan kanssa. Power-Onen palvelukses- ön aurinkoinvertteiden myynnin arvioidaan 2021 asti. Nopean kasvun ajureina ovat ener- sa työskentelee lähes 3 300 henkilöä, pääasi- ylittävän 100 miljoonaa USD vuonna 2013. gian kasvava kysyntä erityisesti kehittyvillä assa Kiinassa, Italiassa, USA:ssa ja Slovakias- Aurinkoinvertterit ovat yksi nopeimmin ke- markkinoilla, sähkön hinnan nousu ja kus- sa. Vuonna 2012 yhtiön tulos ennen korkoja, hittyvistä tehoelektroniikan teknologioista, tannusten lasku. veroja, poistoja ja kuoletuksia (EBITDA) oli minkä vuoksi ne vaativat vahvaa panostusta ”Aurinkosähkö tulee muuttamaan ener- 120 miljoonaa USD noin miljardin USD:n tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vuonna giantuotannon kuvaa, koska verkkopariteetti myynnillä. 2012 ABB panosti tutkimukseen ja tuoteke- on lähestymässä”, ABB:n pääjohtaja Joe Ho- ”Yrityskauppa tuo merkittävästi lisäar- hitykseen noin 1,5 miljardia USD.

10 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 ”Kahden menestyksekkään yhtiön yh- Credit Suisse on toiminut ABB:n talou- tuotteiden toimittajana eri käyttökohteisiin, distyminen synnyttää arvopohjaista kasvua, dellisena neuvonantajana ja Cleary Gottlieb kuten uusiutuvaan energiaan, palvelimiin, jonka perustana ovat innovaatiot, globaa- Steen & Hamilton LLP lakiasioiden neuvon- tallennus- ja verkkoratkaisuihin, teollisuu- li saatavuus, korkea laatu ja teknologinen antajana. Goldman Sachs & Co toimii Po- den sähköjärjestelmiin ja sähköverkon sovel- edelläkävijyys. Inverttereissä tämä tarkoit- wer-Onen taloudellisena neuvonantajana ja luksiin. Yhtiön pääkonttori on Camarillossa taa mahdollisuutta erottautumiseen”, sanoo Gibson, Dunn & Crutcher LLP lakiasioiden Kaliforniassa ja sillä on myynti-, tuotanto- ja divisioonajohtaja Ulrich Spiesshofer ABB:n neuvonantajana. tuotekehitystoimintaa Euroopassa, Aasiassa Discrete Automation and Motion-divisi- ABB (www.abb.com) on johtava sähkö- ja Amerikoissa. oonasta, johon Power-One integroidaan. voima- ja automaatioteknologiayhtymä, jon- ”Kauppa vahvistaa divisioonamme strategi- ka tuotteet, järjestelmät ja palvelut paranta- aa uusiutuvan energiantuotannon osalta se- vat asiakkaiden kilpailukykyä ympäristö- kä tavoitettamme panostaa vahvuuksiimme myönteisesti. ABB-yhtymän yritykset toimi- Lisätietoja: tehoelektroniikassa.” vat noin 100 maassa ja työllistävät noin 145 ABB Group Media Relations: Kauppa on rakenteeltaan yhdistymis- 000 ihmistä. Yhdysvalloissa ABB:n liikevaih- Thomas Schmidt; Antonio Ligi prosessi ja se on ehdollinen tavanomaisten to oli 6,7 miljardia USD ja sen henkilömäärä (Zurich, Switzerland) ehtojen täyttymiselle, mukaan lukien Po- kasvoi ollen lähes 20 000 vuonna 2012. Tel: +41 43 317 6568 wer-Onen osakkeenomistajien antama hy- Power-One, Inc. (www.power-one.com) [email protected] väksyntä erillisessä kokouksessa. Kaupan to- on johtava uusiutuvan energian sekä ener- http://twitter.com/ABBcomms teutuminen on myös ehdollinen normaalilla giatehokkaiden tehonmuunnin- ja energian- Investor Relations: Switzerland: viranomaishyväksynnällä. Yhdistymissopi- hallintaratkaisujen toimittaja sekä johtava Tel. +41 43 317 7111 USA: mukseen sisältyy tiettyjä kauppaa suojaavia aurinkosähköinverttereiden suunnittelija Tel: +1 919 856 38 27 mekanismeja. Silver Lake Sumeruun liitty- ja valmistaja. Yhtiön uusiutuvan energian [email protected] vät sijoitusrahastot ovat päättäneet äänestää tuotteet mahdollistavat alan parhaimman Power-One Investor Relations: yrityskaupan puolesta. Yrityskauppa odote- tehon muunnon aurinkovoimasta energia- Larry Clark +1 310 478 2700 ext. 29 taan saatavan päätökseen vuoden 2013 toi- laitoksille, yrityksille ja yksityistalouksille. [email protected] sella vuosipuoliskolla. ABB rahoittaa kaupan Power-Onella on 40 vuoden historia joh- http://twitter.com/power one omista varoistaan. tavana korkean hyötysuhteen sähkövoima-

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta vahvistetaan uusilla jäähdytystorneilla toteutetaan osana Loviisan voimalaitoksen vuotuista investointiohjelmaa. Jäähdytystor- nit nousivat yhdeksi kehityskohteeksi myös Säteilyturvakeskuksen vuonna 2012 teke- missä ydinturvallisuusarvioinneissa, jotka olivat osa Euroopan unionin ns. ydinturval- lisuuden stressitestejä.

Lisätietoja: Samuli Savolainen, ortumin Loviisan ydinvoimalaitoksel- kilämmön poistamiseen sekä turvallisuuden puh. 050 455 4020, le rakennetaan vuoden 2014 aikana kannalta tärkeiden kohteiden jäähdyttämi- [email protected] uusi, merivedestä riippumaton jääh- seen. Reaktorin jälkilämpöä poistavat tornit Fdytysjärjestelmä. Sen myötä parannetaan va- on sijoitettu samaan rakennukseen. rautumista ääritilanteisiin, joissa merivettä Jäähdytystornit parantavat Loviisan voi- Fortumin Loviisan ei jostain syystä voitaisi käyttää normaalisti malaitoksen turvallisuutta ääritapauksissa, ydinvoimalaitos voimalaitoksen jäähdytysvetenä. joissa laitos ei voisi käyttää merivettä jäähdy- Vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksella Merivedestä riippumaton jäähdytys- tykseen. Näitä olisivat esimerkiksi öljyonnet- tuotettiin sähköä 7,61 terawattituntia, jo- ka vastaa noin kymmentä prosenttia Suo- järjestelmä toteutetaan ilmajäähdytteisillä tomuus Suomenlahdella tai poikkeukselliset men sähkönkulutuksesta. Loviisan voima- lämmönsiirtimillä, joita kutsutaan jäähdy- luonnonilmiöt, kuten suuret leväesiintymät. laitos kuuluu turvallisuudeltaan ja käytet- tystorneiksi. Käytännössä tornit on sijoitettu Meriveden käytölle on olemassa varajärjes- tävyydeltään maailman parhaiden ydin- 10 metriä korkeisiin laatikonmallisiin raken- telmät jo nykyisinkin, mutta uudet jäähdy- voimalaitosten joukkoon. Voimalaitoksen nuksiin, mitoiltaan 10 x 15 metriä. Jäähdytys- tystornit vahvistavat voimalaitoksen turval- tuotantoa kuvaava vuosittainen käyttöker- torneja rakennetaan kaksi kummallekin lai- lisuusjärjestelmiä vielä entisestään. roin on kansainvälisesti vertailtuna korke- tosyksikölle. Yhtä jäähdytystornia käytetään Fortum on selvittänyt ja kehittänyt tä- alla tasolla, esimerkiksi viime vuonna se oli reaktorissa syntyvän jälkilämmön poistami- tä merivedestä riippumatonta jäähdytysjär- 87,4 prosenttia. seen ja toista polttoainealtaissa syntyvän jäl- jestelmää jo useamman vuoden ajan. Hanke

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 11 Kesäloma maalaisidyllissä

aluatko kokea Suomi-filmin maalaistunnelmaa kesälomal- Toisveden risteyksessä, kaikkiaan alueella on satoja pieniä järviä. lasi? Virtain Vaskiveden kylässä on paikka, jossa ajatus Tampereelta moni saapuu Virroille vesiteitse. Haapamäen rannassa lepää. Matkailutila Haapamäki on Näsijärven rannalla ja on oma laituri, johon voi pysähtyä veneineen. Virrat on saanut veteen Hmajoittaa matkalaisia päärakennuksen lisäksi aitoissa sekä piha- ja viittaavan nimensä tuhannesta kilometristä rantaviivaa, joka koostuu rantamökeissä. Maalaisidylli on täydellinen. Heinänkorsi suupielessä kaikkiaan 300 järven kokonaisuudesta. voi katsella taivaalla kiitäviä poutapilviä, lukea kirjaa pihakeinussa tai Tuula kertoo Haapamäellä vierailevan majoituskunnan kansain- lähteä mato-ongelle järven rantaan tai soutelemaan. välistyneen vuosien varrella. Viime kesänä Tuula oli kokenut ulko- maan matkailun saapuneen omaan pihapiiriin, majoittuva väki oli Kanta-asiakkaiden kanssa reissuun ollut niin kansainvälistä. Siitä ei tarvinnut enää lähteä itse rajojen ulkopuolelle kokemaan uusia kulttuureja. Matkailutila Haapamäki on majoittanut matkailijoita vuodesta 1966 Ulkomaalaisille vieraille suomalaisesta näkökulmasta yllättävän lähtien. Nykyään Timo-veljensä kanssa tilaa emännöivän Tuula eksoottiseksi toiminnaksi on paljastunut ihan perinteinen mato-on- Haapamäen vanhemmat alkoivat rakentaa tilalle 50-luvun alussa. ginta. Ulkomaalaisille paikan tarjoama rauha ja hiljaisuus ovat häm- Tuulan isovanhemmat olivat Amerikan paanareita eli maankiertä- mästelyn aiheita. Eräskin venäläismies oli ensin suunnitellut käyvän- jiä, jotka olivat käyneet vuosisadan vaihteessa Yhdysvalloissa työn sä kokemassa erämaan rauhan Helvetinkolun ja Seitsemisen kan- perässä ja muuttaneet sittemmin takaisin Suomeen. Isovanhemmat sallispuistoissa, mutta sitten todennut Haapamäen olevan hänelle olivat asettuneet saman järven rannalle, missä nykyinenkin tila si- jo niin hieno, rauhaisa paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään. jaitsee. Matkailijoita oli näkynyt jo silloin; Tuula kertoo ”Amerikan Viiden miljoonan asukkaan Pietarista tullessa tämä onkin varmasti mummon hurahtaneen 30-luvulla puutarhanhoitoon”, ja tämän hie- tosi kokemus. Mutta rauhan Haapamäeltä löytää myös suomalainen. nosti hoidettuja, isoja puutarhaviljelmiä tultiin katsomaan pitkienkin matkojen takaa sananmukaisesti rekka-autolasteittain ihmisiä kuljet- Kati Ollula taen ennen sotaa. Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry Tuula kertoo Esko-isänsä olleen edelläkävijä vanhan vaalimises- sa. Siinä missä 60–70 –luvuilla yleinen suuntaus oli tuhota vanhaa rakennuskantaa, Esko Haapamäki pelasti tilalle 30 vanhaa hirsiraken- nusta, pihapiirin päärakennus mukaan lukien. Tuula kertoo, että tätä Matkailutila Haapamäki on mukana Suomen Retkeilyma- pidettiin silloin suorastaan ”hulluna”. Eipä pidetä enää, päinvastoin. jajärjestö-SRM ry:n hostelliverkostossa, joka käsittää lähes 50 Tuulan 85-vuotias äiti touhuaa yhä mukana matkailutilan toi- hostellia kautta maan. SRM-hostellit ovat myös osa suurem- minnassa. ”Eila-muori ei luovu matkailusta”, Tuula toteaa ja kertoo, paa kokonaisuutta: kansainvälistä Hostelling International että Eila oli aikoinaan mukana monissa matkailuelimissä yrittäjien -verkostoa, jossa on lähes 4000 hostellia kaikkiaan 90 maassa. edustajana. Tuulan vanhemmat ovat muutenkin yhä uteliaita maa- SRM:n perusti vuonna 1935 joukko järjestöjä, jotka halu- ilmalle ja kulkevat paljon matkoilla. Monista jo 60-luvulla käyneistä sivat tarjota jäsenilleen edullista majoitusta Suomessa. Vuon- asiakkaista on tullut ystäviä, joiden kanssa on reissattu jopa ulko- na 2013 SRM:n jäsenjärjestöinä on 43 erilaista valtakunnal- mailla. Ja tämänkin kesän juhannuksena majoittumaan tulee rouva, lista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, eläkeläis-, ammatti- sekä joka on käynyt tilalla jo 40-vuoden ajan. ”Hän suostuu majoittumaan matkailujärjestöä. Jäsenjärjestöjen jäsenet ovat oikeutettuja vain aitassa”, kertoo Tuula. Myös eräs mies, joka oli alkujaan käynyt SRM:n jäsenetuihin. Suomessa jäsenjärjestöjen jäsenet saavat lomailemassa tilalla 5-vuotiaana lapsukaisena, palaa nykyään yli ne- 10 % alennuksen yöpyessään SRM-hostelleissa. Ulkomailla HI- likymppisenä yhä silloin tällöin nauttimaan lomastaan Haapamäellä. hostelleissa saa alennusta majoituksesta kansainvälisellä hos- tellikortilla, jonka jäsenjärjestöjen jäsenet voivat ostaa SRM:stä Virrat vetää lomalaisia ennen matkaa viiden euron alennuksella. Hostellit Suomessa: www.hostellit.fi. Hostellit ulkomailla: Virroilla väkiluku moninkertaistuu kesäisin, sillä siellä on kaikkiaan www.hihostels.com. 3000 kesähuvilaa. Virrat sijaitsee kahden ison järven, Näsijärven ja

12 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Arktisella alueella ollut lämmintä myös lähimenneisyydessä

Helsingin ja Harvardin yliopis- tojen yhteistyönä tehty uusi tutkimus osoittaa, että lämpö- tilavaihtelut ovat olleet suuria Pohjois-Atlantin alueella viimei- simpien kahden tuhannen vuoden aikana. Uuden tilastomatemaat- tisen menetelmän avulla saatu tieto on tärkeää, kun arvioidaan ilmaston luontaisen vaihtelun merkitystä.

rktisen vyöhykkeen Pohjois-Atlan- tin alue, johon myös Suomen Lap- pi kuuluu, on tunnetusti herkkä il- Amastossa tapahtuville vaihteluille. Herkkyys johtuu muun muassa merivirroista ja me- rijääpeitteen muutoksista. Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että nykyisen- kaltaiset lämpötilat eivät ole olleet alueella ainutlaatuinen ilmiö. – Alueen lämpötilat ovat laskeneet noin 0,6 astetta tutkitulla kahden tuhannen vuo- den jaksolla. Lämpötilojen laskun ajatellaan Järvisedimentin näytteenottoa. Kuva: Raino-Lars Albert johtuvan pohjoisen pallonpuoliskon saaman kesäaikaisen auringonsäteilyn vähentymi- mikä on selvästi suurempi kuin muissa osissa mä perustuu vertailupareihin, ja se voi käsi- sestä. Tämä puolestaan aiheutuu esimerkiksi pohjoista pallonpuoliskoa. Lämpötilavaihte- tellä yhtäaikaisesti hyvin erilaisia aineistoja. muutoksista maapallon kiertoradassa ja kal- lut Pohjois-Atlantin alueella ovat luultavim- – Uusi menetelmä on joustava, ja sillä listuskulmassa, sanoo tutkimuksessa muka- min saneet lisäpotkua Jäämeren jääpeittees- on paljon sovellusmahdollisuuksia. Voimme na ollut Helsingin yliopiston ympäristömuu- sä ja valtamerien virtausoloissa tapahtuneis- nyt hyödyntää esimerkiksi täysin erilaisella toksen professori Atte Korhola. ta muutoksista. aikataajuudella kerättyjä aineistoja saman- – Nyt saatu tieto on tärkeää arvioides- aikaisesti ja lisätä näin informaation luotet- Pohjoisessa viilenevää, samme ilmaston luontaisen vaihtelun suu- tavuutta, toteaa laskentamallin kehityksestä mutta vaihdellen ruutta. Se auttaa myös ymmärtämään pa- vastannut Helsingin yliopiston ympäristötie- remmin käynnissä olevan ilmastonmuutok- teiden laitoksen tutkijatohtori Sami Hanhi- Yleisen viilenemiskehityksen sisällä esiintyi sen alueellisia vaikutuksia ja lämpenemistä järvi. kuitenkin suurta lämpötilavaihtelua. Läm- vahvistavia ja hidastavia tekijöitä, Atte Kor- pötilojen nousun havaittiin olleen poikke- hola sanoo. uksellisen nopeaa muun muassa 700-luvulla, Lisätiedot 1900-luvun alussa sekä viime vuosikymme- Vuosirenkaat Tutkijatohtori Sami Hanhijärvi, ninä. Erityisesti 1900-luvun alun voimakas tilastomatematiikan käytössä Helsingin yliopisto, lämpötilanousu on kiinnostava, sillä sen syi- ympäristötieteiden laitos tä ei vielä tiedetä tarkkaan. Tutkijat kehittivät täysin uuden tilastomate- Professori Atte Korhola, Vähintään yhtä lämmintä kuin nykyi- maattisen menetelmän lämpötilojen jäljittä- Helsingin yliopisto, sin on ollut ainakin ajanlaskun alkupuolel- mistä varten. Tutkimuksessa hyödynnettiin ympäristötieteiden laitos, la sekä noin tuhat vuotta sitten niin sano- muuan muassa puiden vuosirenkaisiin, man- puh. 050 415 4528. tun keskiajan lämpökauden aikana. Sen si- nerjäätiköihin, meri- ja järvisedimentteihin jaan 1500-luvulla alkaneen Pikku jääkauden sekä kalkkikiviluolien tippukiviin vuosisa- aikana on ollut tavallista viileämpää, ja sen tojen aikana tallentunutta epäsuoraa tietoa kylmin piikki osui teollistumisajan alkuun lämpötiloista. 1850-luvulle. Aikaisemmat menetelmät ovat edellyttä- Lämpötilaero keskiajan lämpömaksimin neet luonnosta kerätyiltä aikasarjoilta tark- ja Pikku jääkauden välillä oli jopa 2,3 astetta, koja ominaisuuksia. Nyt kehitetty menetel-

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 13 Wärtsilä to supply inert gas systems for three new Oil & Gas sector vessels

ärtsilä, the marine industry’s order is further evidence of the company’s oil from the field and will be connected to a leading solutions and services strong reputation for providing technically buoy. The product crude oil is loaded onto provider, is to supply inert gas advanced and reliable solutions,” says Juha the FSU vessel via a subsea pipeline and un- systemsW for a Floating Storage Unit (FSU) to Kytölä, Vice President, Environmental Solu- derwater hoses which are pertinent parts of be located on ’s Heidrun offshore oil tions, Wärtsilä Ship Power. the crude oil exporting facility. from and gas field, and for two shuttle tankers that Inert gas generator systems are used to the FSU is pumped through offloading hose- will support the FSU. The FSU is owned by prevent the gas mixture in cargo tanks or strings to the shuttle tankers. Wärtsilä has Statoil, the Norwegian state owned energy bunkers from reaching a range where explo- also been contracted to supply deep well company, and the tankers by AET Tanker sions could occur. Inert gas maintains the pumps and fire water packages to the same Holdings, the Singapore based petroleum oxygen content of the tank atmosphere be- FSU. Since its acquisition of Hamworthy transportation company. All three vessels low 8 per cent, thus making the air and hy- in 2012, Wärtsilä has expanded its offering are being built by Samsung Heavy Industries drocarbon gas mixture in the tank too lean to the offshore oil & gas sector to include (SHI) in South Korea. The Wärtsilä contract to ignite. This is especially important during a complete range of liquid cargo handling with SHI was signed in February 2013. Deliv- discharging when more hydrocarbon vapour products including inert gas systems, pumps ery of the Wärtsilä equipment is scheduled is likely to be present in the atmosphere. This and gas reliquefaction plants. for October, 2013. is also the case for the tankers during the The design and engineering of the sys- ballast voyage. Inert gas can also be used tems is specifically intended for offshore to purge the tank of volatile components in applications with the nitrogen generators preparation for gas freeing, i.e. replacing the For further information allowing for larger capacities. “Wärtsilä is gas mixture with breathable air. Nitrogen please contact: the market leader in the supply of inert gas generators are then used to supply dry air Mr David Gunaseelan systems to the offshore industry, where the and oil-free inert gas for purging, pressuris- General Manager, Inert Gas Systems technical specifications are extremely high. ing, and blanketing functions. Wärtsilä Ship Power Our comprehensive offering to this sector The FSU is expected to operate in the Tel. +47 46 81 44 48 is based on years of experience and high- Norwegian Sea’s Heidrun oil and gas field [email protected] ly developed in-house know-how, and this until at least 2045. The FSU will export the

ABB:n innovaatiolla lähes 6 miljoonan megawattitunnin energiansäästö ABB on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen pienjännitekatkaisijan (Emax 2), johon on integroitu energianhallintatoiminnallisuuksia. Mikäli ny- kyiset perinteiset katkaisijat korvataan uudella innovaatiolla, voidaan saavuttaa jopa 5,8 miljoonan megawattitunnin (MWh) vuotuinen energiansäästö. Määrä vastaa 1,4 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden sähkönkulutusta vuodessa. Säästö vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 4 miljoonaa tonnia tai yli miljoonan auton päästöjä vuodessa.

atkaisijoita käytetään suojaamaan ja tietoa suoraan älyverkon ja muiden proto- rak Mehta, ABB:n Low Voltage Products valvomaan suuria määriä energiaa kollien kanssa. -divisioonan johtaja. muun muassa teollisuus- ja liikera- ”Sähkönjakelujärjestelmässä katkaisijat Vuonna 2012 ABB investoi noin 1,5 mil- Kkennuksissa, konesaleissa ja laivoissa. ovat yksi suurin potentiaali energiansääs- jardia dollaria tutkimus- ja kehitystyöhön. Uusi ilmakatkaisija sisältää suojareleen, töön. Niitä on käytetty lisäämään turvalli- Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 7000 jossa on integroitu tehonsäädin. Säädin mit- suutta ja suojaamaan virtapiirejä. Nyt niitä teknologia-asiantuntijaa ympäri maailmaa. taa ja arvioi energian kulutusta sekä sääte- käytetään ensimmäistä kertaa myös sääs- lee kuormia käyttäjän määrittämien asetus- tämään energiaa. Energiansäästöpotentiaa- ten mukaisesti. Tämä auttaa myös estämään li kokonaisuudessaan on valtava. Tämä on Lisätietoja: sähkökatkoksia. Älykkäästä päätöksenteosta hyvä esimerkki siitä, miten älykäs teknolo- Petri Rönnholm vastaa integroitu säädin ja ohjelmisto. gia vähentää energian tuhlausta. Uutinen on p. 050 33 22097 Katkaisijassa on myös kommunikointi- hyvä ympäristölle ja asiakkaille, jotka voivat [email protected] moduuli, jonka avulla voidaan jakaa kulutuk- saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä siir- seen ja verkon toimintavarmuuteen liittyvää tymällä uuden laitteen käyttöön”, sanoi Ta-

14 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Effmag lanseeraa ennätyksellisen energiatehok- kaan induktiokuumentimen alumiinin pursotus- teollisuuteen ja vastaanotti sijoituksen Kiinasta

me ja olemme aloittaneet induktiokuumen- Suomalaiset korkean teknologian yrityk- Espoossa 8. huhtikuuta 2013 timien toimitukset. Mitattu 75 %:n hyöty- set eivät ole houkutelleet monia kiinalaisia - Effmag Oy on julkistanut ke- suhde on selvästi korkein kaupallisesti tarjol- suoria investointeja. Tämän tyyppiset kump- hittämänsä kestomagneetteihin la olevista induktiokuumentimista”, kertoo panuudet yhdistävät suomalaisen cleantech perustuvan induktiokuumenti- Jari Puhakka, Effmag Oy:n toimitusjohtaja. osaamisen Kiinan markkinoiden suuren po- men alumiinin pursotusteollisuu- Ensimmäinen induktiokuumennin toi- tentiaalin kanssa. teen. Effmag Oy:n induktiokuu- mitettiin maaliskuussa 2013 Effmag Oy:n “Yhteistyö tarjoaa Effmag:lle tehokkaan mentimen hyötysuhde on erittäin kiinalaiselle yhtiökumppanille, Realman keinon Kiinan markkinoille menoon. Näem- korkea, jopa 75 %, ja sen myötä Energy Technology (”RET”) Co., Ltd:lle. Yh- me myös erittäin paljon myyntipotentiaalia Effmagin induktiokuumennin tar- tiöt ovat allekirjoittaneet teknologian lisen- muilla päämarkkinoilla, erityisesti EU:ssa se- joaa mittavan säästöpotentiaalin siointisopimuksen, jonka pohjalta RET val- kä Pohjois- ja Latinalaisessa Amerikassa ja alumiinin lämmityksessä. mistaa ja myy Effmag-kuumentimia Kiinassa aloitamme myynnin näillä markkinoilla tänä yksinoikeudella. Lisensiointisopimuksen yh- vuonna”, jatkaa Puhakka. ffmag Oy:llä on erittäin kattava ym- teydessä RET:n Hong Kongin sijoitusyritys märrys kestomagneeteista ja niiden HK Redstone Co., Ltd. on tehnyt strategisen Lisätietoja antaa: soveltamisesta induktiokuumennuk- sijoituksen Effmagiin. Eseen. Toisin kuin perinteisessä AC-kuparike- “RET on erittäin kiinnostunut tuomaan Jari Puhakka Toimitusjohtaja laan perustuvassa induktiokuumentimessa, Effmag teknologian Kiinan markkinoille. Jat- Effmag Oy Effmagin kuumentimessa muuttuva mag- kuvasti kasvava tietoisuus ympäristöasioista +358 40 7000 484 neettikenttä luodaan pyörittämällä NdFeB- luo RET:lle ja Effmag:lle erittäin hyvän mah- [email protected] kestomagneetteja lämmitettävän metalli- dollisuuden tarjota paikallisille alumiinipur- kappaleen läheisyydessä. sotusyrityksille energiaa säästävän cleantech ”Kolmen vuoden mittavan tuotekehityk- ratkaisun”, sanoo Liu Peicheng, RET:n toi- sen jälkeen olemme tyytyväisiä tuotteeseem- mitusjohtaja.

AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit, seminaarit ja tutkinnot.

Voimalaitoksen käyttäjän koulutus Käytännönläheistäoulutusta Voit hankkia voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoon valmistavaa koulu- energia-alan K tusta sekä alikonemestarin tai A- tai B-koneenhoitajan pätevyys-kirjaan tarvittavan koulutuksen.

• Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto jakso 1, Turbiinikoulutukset Helsingissä B-koneenhoitaja, 16.–20.9.2013 1. jakso: 24.–25.9.2013, 2. jakso: 22.–23.10.2013, 3. jakso: 26.–27.11.2013 • Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto jakso 2, A-koneenhoitaja, 14.–17.10.2013 ja 10.–13.2.2014 Turbiinikoulutukset Jyväskylässä 2. jakso: 13.–14.5.2013, 3. jakso: 30.–31.10.2013 • Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto jakso 3, Työnjohtokoulutus energia-alalle A-koneenhoitaja, 11.–14.11.2013 ja 17.–20.3.2014 Aloitus 16.9.2013. Kesto n. 2 vuotta, lähiopetuspäiviä n. 20. • Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto jakso 4, Suunniteltu yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa. Alikonemestarikoulutus, 9.–12.12.2013 ja 5.–8.5.2014 AEL Energy Manager -koulutus Aloitus 24.9.2013, lähipäiviä 13, kesto n. 9 kk. Eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetty käytännön- läheinen koulutuskokonaisuus yritysten energia-asioista vastaaville. Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Aloitus 10.9.2013, kesto n. 1 vuotta.

KAARnAtiE 4, 00410 hELSinKi Lisätietoja PUhELin 09 530 71 Riku Silván, puh. 050 3458 337, [email protected], www.ael.fi /energia

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 15 Työ- ja elinkeinoministeriö Vuosiloman sairauskarenssi poistuu, loma-ajan palkkaan muutoksia omansa aikana sairastuneella työn- maa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja mapalkka on 9 prosenttia lomanmääräyty- tekijällä on oikeus saada vuosilomaa 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työ- misvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa siirrettyä jo ensimmäisestä sairaus- suhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosent- Lpäivästä lähtien. Lisäksi kuukausipalkkais- lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, jois- tia. Laskentasäännön muutos koskee myös ten työntekijöiden ja virkamiesten loma-ajan ta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä, palkka lasketaan vastaisuudessa lomanmää- Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolil- jolloin loma-ajan palkka vastaavasti piene- räytymisvuoden ansioiden mukaan, jos hei- la on oikeus sopia karenssipäivistä. nee. dän viikoittainen työaikansa on muuttunut. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki Siksi joidenkin työntekijöiden on mahdol- Loma-ajan palkka lasketaan 12.4.2013. Karenssipäivien poistoa koskeva lista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa lomanmääräytymisvuoden lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013. Jos voi- palkkaa. mukaan massa olevassa työ- tai virkaehtosopimuk- sessa on lomanpalkan laskemista tai karens- Valtioneuvosto esitti Lomapalkan laskemisen muutos koskee sipäiviä koskevia määräyksiä, näitä määrä- 11.4.2013, että presidentti kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamie- yksiä saa kuitenkin soveltaa voimassa olevan vahvistaisi lain. hiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittai- sopimuskauden loppuun, ellei määräyksiä si- selle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle en- tä ennen muuteta. Vuosilomapalkan lasken- Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa nen lomaansa. Käytännössä tällaisten työn- tasäännön muutos koskee 1.4.2013 alkaneen ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos tekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei vuosilomia. työkyvytön sairauden, tapaturman tai syn- enää lasketa lomallelähtöhetken osa-aika- Muutosten taustalla ovat nytyksen vuoksi. Työntekijän tulee esittää työn palkan perusteella. Näissä tapauksissa EU-tuomioistuimen ratkaisut. työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman lomapalkka perustuu lomanmääräytymis- siirtämisestä sekä luotettava selvitys työky- vuoden työajan mukaan määräytyvään palk- vyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut kaan. Lomanmääräytymisvuodella tarkoite- Lisätiedot: hallitusneuvos Tarja Kröger, TEM, työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta taan vuoden pituista aikaa välillä 1.4.-31.3. puh. 029 504 8937 seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun ka- Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka hallitusneuvos , renssiajan jälkeen. muuttuvat sen sijaan lomamääräytymisvuo- Susanna Siitonen TEM, puh. 029 504 8932 Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosi- den aikana, lomapalkka lasketaan prosent- lomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lo- tiperusteisella laskentasäännöllä. Tällöin lo- Keskieläke 1 486 euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1 486 euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen ennakkotietoihin vuoden 2012 lopussa.

okonaiseläkkeen luvut kuvaavat Miesten ja naisten väliset palkkaerot Ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 Suomessa asuvia, työeläkettä tai alentavat naisten työeläkkeiden keskimää- työeläkettä saavia oli noin 1 390 000 henki- kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. räistä tasoa. Myös naisten lyhyemmät työ- löä. Heistä suurin osa, 1 120 000 henkilöä oli KTähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaelä- urat selittävät sukupuolten välistä eroa. Li- vanhuuseläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkettä kettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. säksi joukossa on naisia, jotka eivät ole olleet saavien joukko 192 000 on selvästi vähenty- Joka neljäs Suomessa asuva saa jotakin lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työ- nyt edellisvuodesta (203 000). Osa-aikaelä- eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyys- eläke on jäänyt pieneksi. Tällöin heidän eläk- kettä sai reilut 23 000 henkilöä. eläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. keensä muodostuu pääosin Kelan myöntä- Eläkkeensaajia yhteensä on lähes 1,5 miljoo- mästä kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Lisätietoja: naa henkilöä. Suomesta maksettiin ulko- maille eläkettä lähes 63 000 henkilölle. Eläkerahaa Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, kansantalouteen noin 25 029 411 2139, Miehen kokonaiseläke miljardia heidi.nyman(at)etk.fi 1 690 euroa, naisen 1 320 Osastopäällikkö Mikko Pellinen, euroa Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 029 411 2137, 2012 yhteensä noin 25 miljardia euroa. Yhä mikko.pellinen(at)etk.fi Miehet saavat suurempia eläkkeitä kuin nai- useamman suomalaisen ostovoima perustuu set. Miesten kokonaiseläke keskimäärin on 1 eläkkeeseen. 690 euroa kuukaudessa, naisten 1 320 euroa.

16 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 IDEOITA, IHMISIÄ, INNOVAATIOITA IDEAS, PEOPLE, INNOVATIONS

Helsingin Messukeskus 1.–3.10.2013

Teknologia’13 yhdistää aikansa merkittävimmät messut yhdeksi teknologia-alan huipputapahtumaksi. Vuoden tärkein kohtaamispaikka tarjoaa kävijöilleen runsaasti maksuttomia seminaareja ja satoja alan yrityksiä. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ilmoittautuneille kävijöille.

Samaan aikaan:

Ilmoittaudu kävijäksi Avoinna 1.–2.10. MAJ 2013 www.teknologia13.fi klo 9–17 ja 3.10. klo 9–16 VOIMA & KÄYTTÖ 17 Suomen ABB sähköistää uuden kuparikaivoksen Kazakstanissa

Suomen ABB on allekirjoittanut noin 7 miljoonan euron sopi- muksen Kazakstanin suurimman kuparintuottajan Kazakhmysin kanssa uuden kuparikaivoksen sähköistämisestä. Tilaus työllistää erityisesti ABB:n Vaasan yksiköi- tä. uomen ABB on allekirjoittanut noin 7 miljoonan euron sopimuksen Ka- zakstanin suurimman kuparintuotta- Sjan Kazakhmysin kanssa uuden kuparikai- voksen sähköistämisestä. Itäisessä Kazaks- tanissa, noin 250 kilometriä Kiinan rajasta sijaitseva Aktogayn kuparikaivos tulee täy- Suomen ABB sähköistää Kazakstanin suurimman kuparintuottajan Kazakhmysin uuden dessä tuotannossa tuottamaan arviolta 100 kuparikaivoksen itäisessä Kazakstanissa. Kaupan sisältämät tehomuuntajat valmiste- 000 tonnia kuparirikastetta vuosittain. taan ABB:n erikoismuuntajatehtaalla Vaasassa. Toimitus sisältää 110/35 kV sähköase- man sekä kolme 150 MVA:n tehomuunta- mintajohtaja Riku Konstari ABB:ltä sanoo. vuonna 2015. Kaivoksen arvioitu elinikä on jaa suunnittelutöineen. Toimitettava sähkö- Kaupan kotimaisuusaste on vahva. Ti- 50 vuotta. asema on sähkön pääsyöttöasema Aktogayn laus työllistää erityisesti ABB:n Vaasan yk- kaivoksen tuotantoon. siköitä: projekti suunnitellaan ja johdetaan ”Kazakhstan on ABB:lle merkittävä Vaasasta ja muuntajat valmistetaan ABB:n markkina-alue, jolta odotamme tulevaisuu- erikoismuuntajatehtaalla Vaasassa. Toimi- Lisätietoja: dessa kasvua ja lisää tilauksia. Luotettava ja tusaika on loppuvuodesta 2013. Riku Konstari, energiatehokas sähköjärjestelmä mahdollis- Kazakhmys on Kazakstanin suurin ja yk- p. 050 33 42175 taa tehokkaan kaivostuotannon turvallises- si maailman suurimmista kuparintuottajista. ti ja ympäristöarvoja kunnioittaen”, liiketoi- Tuotanto Aktogayn kaivoksessa käynnistyy

Wärtsilä to supply pumping equipment for new floating storage unit Wärtsilä’s unmatched ability to supply a complete portfolio of solutions for the marine and offshore industry is again demonstrated with this latest order for a series of pumping systems for Statoil.

ärtsilä has won a valuable order tor with pumping equipment that meets or by the Samsung Heavy Industries yard for to supply a series of pumps to exceeds local and international standards. other floating production, storage, and offlo- be installed on a new floating Furthermore, the electrically driven systems ading (FPSO) vessels for the offshore sector. Wstorage unit (FSU). The FSU is being built by feature low noise levels, high system efficien- Wärtsilä’s offering for the marine market Samsung Heavy Industries in South Korea cy, and simple maintenance. includes ship design services, engines, pro- for Statoil, the Norway based international “The 2012 acquisition of Hamworthy ad- pulsion equipment, automation and controls, energy company. When completed, it will be ded years of experience and extensive know- a range of auxiliary equipment, environmen- located on the Heidrun oil and gas field in how on pump technology to our in-house tal solutions and worldwide service network. the Norwegian Sea. Delivery of the Wärtsilä competences. This contract is further testi- Read more about Wärtsilä’s deepwell equipment is scheduled for February, 2014. mony to the reputation of our pumping solu- pump offering The order for thedeep well cargo offlo- tions, and strengthens our position as a ma- ading pumping system and the fire water jor player in the offshore oil and gas industry. pump package includes 38 deep well cargo The reliability, ease of installation, and cost For further information pumps produced by Wärtsilä, at Wärtsilä effectiveness of these solutions were all cont- please contact: Mr , Sales Director Svanehøj in Denmark, three fire water pump ributing factors in the award of this cont- Lars Fischer Offshore Wärtsilä Svanehøj A/S skids and two ballast pumps. The latter items ract,” says Timo Koponen, Vice President are produced by Wärtsilä, at Wärtsilä Pumps Wärtsilä, Flow & Gas Solutions. Tel: + 45 2 761 4724 in Singapore. Wärtsilä has considerable ex- Wärtsilä Hamworthy has recently deli- [email protected] perience in supplying the oil and gas sec- vered deep well and fire water pumps built

18 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Suomen Konepäällystöliitto ry:n jäsenvakuutus Tuoteseloste 1.1.2013 - 31.12.2013

Vapaa-ajan matkustajavakuutus Matkatapaturma on matkalla sattunut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma Vakuutetut vakuutetun sitä tahtomatta. Matkatapaturmana pide- tään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhal- Vakuutettuina ovat liiton alle 70-vuotiaat jäsenet. Va- vausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomat- kuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkus- tavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei tavat alle 20-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihak- lapset. sen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on va- matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun kinainen asunto ja koti Suomessa ja jotka pääasialli- sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että sesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee vammautumisesta. yli puolet vuodesta Suomessa. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulko- Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen puolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa. eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi. Matkan peruuntuminen, keskeytyminen ja matkalta myöhästyminen Voimassaolo Matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle läh- Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävil- dön estymistä. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan lä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä alkaneen matkan muuttumista. Matkan peruuntumi- kotimaanmatkoilla. Suomessa vakuutettu ei ole nen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairas- opiskelupaikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla tuminen, tapaturma tai kuolema. Pakottavuus arvi- edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde oidaan lääketieteellisin perustein. Peruuntumisen tai on linnuntietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suo- mainituista paikoista. messa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta mat- vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla. kan alkamisesta. Vakuutettu myöhästyy matkalta, jos hän ei ehdi Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen etukäteen varaamansa lento-, laiva-, juna- tai linja- harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa automatkan tai jatkoyhteyden alkamispaikkaan urheilulajeissa tai harrastuksissa. meno- tai paluumatkalla. Myöhästyminen korvataan, jos sen syynä on vakuutetun matkallaan käyttämää Matkasairaus ja matkatapaturma yleistä kulkuneuvoa kohdannut sääeste, luonnon- mullistus, tekninen vika, liikennevahinko, rikollinen Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana teko tai viranomaisen toimenpide tai jos vakuutetun alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapatur- matkallaan käyttämä yksityinen kulkuneuvo joutuu man aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuu- liikennevahinkoon. tuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus Matkustajavakuutuksen lähiomaiset kotimaahan. Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja matkatapa- Matkustajavakuutuksessa lähiomaisella tarkoitetaan turman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapatur- seuraavia henkilöitä: man sattumisesta. • avio- tai avopuoliso Matkasairaus on odottamaton ja äkillinen lääkärin- • vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolison- hoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen koke- sa lapset ja lastenlapset muksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. • vakuutetun kanssa samassa taloudessa vakinai- Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on sesti asuvat muut kuin omat lapset ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimuk- • vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuoli- set ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sonsa vanhemmat, otto- ja isovanhemmat sekä sairaus todetaan matkan aikana. Matkustajavakuu- sisarukset ja sisaruspuolet tuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa • miniät ja vävyt olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahe- • yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu nemisen ensiapuluonteisen hoidon kuluja matkakoh- on kahdestaan varannut matkan teessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen.

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 19

186x265_Konepaallysto_ehdot_042013.indd 1 4/11/2013 10:37:07 AM Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissa syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanpon- Jäsenkortti, joka toimii myös matkavakuutuskorttina, nistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdys- on postitettu vakuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. vamma matkalla katsotaan tapaturmaksi, ellei sen Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuoro- asiakkaalla on voimassaoleva matkavakuutus ja että kauden kuluessa vammautumisesta. hoidoille löytyy maksaja. Jos tapaturmana korvattavasta vammasta riippu- Turva tekee yhteistyötä Tanskassa sijaitsevan kansain- mattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva välisen hälytyskeskuksen SOS-Internationalin kanssa, sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen joka auttaa matkailijoita ulkomailla sattuneissa saira- paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuk- us-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa. SOS:iin sesta korvauksia vain siltä osin, kuin hoidon tai haitan voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan tapaturmana korvattavasta vammasta. Esimerkiksi lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei tapaturmavamman taustalla saattaa olla iän muka- suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskeskus naan tuomia kulumia ja rappeutumia, joita ei katsota päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suo- tapaturman seurauksiksi. men kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa. Tapaturman hoitokulut Matkatavarat Tapaturman hoitokuluja korvataan tapaturmaa kohti enintään vahinkohetkellä voimassa olleeseen Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Oma vakuutusmäärään asti. Hoitokuluista vähennetään kotivakuutus saattaa kattaa myös matkatavaroille omavastuu kertaalleen jokaista tapaturmaa kohti. sattuvat vahingot. Vakuutuksen päättymisen jälkeen hoitokuluja korva- taan enintään yhden vuoden ajalta. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulko- puolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa. Vakuutetut Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta Vakuutettuina ovat liiton alle 70-vuotiaat jäsenet. Vakuutettuina ovat henkilöt, joilla on vakinainen Tapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoite- asunto ja koti Suomessa ja jotka pääasiallisesti taan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli määritellään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman puolet vuodesta Suomessa. haittaluokituksen mukaan. Haittaa määriteltäessä Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy vakuutetun ammattia tai harrastuksia. Haitan tulee välittömästi. ilmetä kolmen vuoden sisällä tapaturman sattumises- ta. Voimassaolo Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakor- Vakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maa- vauksesta. Pysyvän haitan korvaus maksetaan, kun ilmassa. Henkilöillä, joilla ei ole työsuhdetta ja jotka haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisin- eivät ansiotarkoituksessa harjoita yritystoimintaa, taan vuoden kuluttua tapaturmasta. vakuutus on voimassa kokopäiväisesti. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen Lisätietoja harjoittelussa. Ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa ja Jäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa harrastuksissa tapaturmavakuutus olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löytyvät • ei ole voimassa hoitokulujen osalta Konepäällystöliitolle räätälöidyiltä Turvan palvelusi- • on voimassa pysyvän haitan korvauksen osalta vuilta www.turva.fi/konepaallystoliitto. Vakuutuseh- dot saa myös Turvan toimipaikoista tai pyytämällä Tapaturma palvelunumerosta 01019 5110. Konepäällystöliitto on ottanut jäsenilleen myös Liitto- Tapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta turvavakuutuksen järjestötehtäviin sekä ammatillisen aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahto- vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Lisätietoa näistä matta. Tapaturmana pidetään myös hukkumista, vakuutuksista Turvan palvelusivuilla www.turva.fi/ kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, konepaallystoliitto. paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

20 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013

186x265_Konepaallysto_ehdot_042013.indd 2 4/11/2013 10:37:08 AM Finlands Maskinbefälsförbund rf:s medlemsförsäkring Produktfakta 1.1.2013 – 31.12.2013

Resenärförsäkring för fritid Med olycksfall under resa avses en plötslig, yttre händelse som orsakar kroppsskada och som ofrivilligt Försäkrade drabbar den försäkrade under resan. Med olycksfall under resa avses också drunkning, gasförgiftning, Försäkrade är förbundets medlemmar under 70 år. värmeslag, solsting, förfrysning samt skada till följd Försäkrade är även medresande egna barn under 20 av betydande växling i tryck, förutsatt att den för- år och barn under 20 år som bor i samma hushåll som säkrade inte själv vållat dessa. Som olycksfall under den försäkrade. resa betraktas även försträckningsskada i muskel eller Försäkringen omfattar alla ovan nämnda personer sena till följd av en plötslig rörelse eller kraftansträng- som har sin stadigvarande bostad och sitt hem i Fin- ning, förutsatt att skadan inte uppstått på grund av land och som vistas huvudsakligen i landet. Med det- sjukdom eller kroppsskada hos den försäkrade. För ta avses att medlemmen har en stadigvarande adress ersättning förutsätts dessutom att läkarvården inleds i och vistas över hälften av året i landet. inom 14 dygn från skadans uppkomst. Försäkringsskyddet är knutet till medlemskap i I försäkringsvillkoren finns en fullständig förteckning förbundet. Om medlemmen utträder eller utesluts ur över ersättningsgilla vårdkostnader och vårdkostna- förbundet upphör försäkringsskyddet omedelbart. der som inte ersätts. Giltighet Annullering och avbrytande av resa samt missad avresa Försäkringen gäller under fritidsresor från Finland till utlandet samt under fritidsresor i hemlandet. En Med annullerad resa avses att avresan förhindras. försäkrad i Finland anses inte vara på resa när han Med avbrytande av resa avses att en redan påbörjad eller hon är i sin bostad, på sin arbetsplats, på sin resa ändras. Situationer där en resa annulleras eller studieplats, i sin fritidsbostad eller på väg från en av avbryts ersätts om annulleringen eller avbrottet beror de ovan nämnda platserna till en annan, eller om res- på att den försäkrade eller en nära anhörig plöts- målet fågelvägen ligger på mindre än 50 kilometers ligt insjuknar, råkar ut för ett olycksfall eller avlider. avstånd från ovan nämnda platser. Bedömningen av om skälet varit tvingande görs på Försäkringen gäller högst 45 dygn räknat från resans medicinska grunder. Ersättning för annullering eller startdatum. avbrytande av resa kan också utbetalas om en be- Försäkringen gäller inte i samband med tävlingsidrott tydande skada drabbar den försäkrades egendom i eller därtill anknuten träning eller vid utövande av Finland och skadan kräver den försäkrades närvaro i villkoren särskilt uteslutna idrottsgrenar eller hob- på skadeplatsen. byer. Med missad avresa avses att den försäkrade vid ut- resa eller återfärd inte hinner i tid till den plats där en Sjukdom och olycksfall under resa på förhand bokad flyg-, båt-, tåg- eller bussresa eller anslutning börjar. Missad avresa ersätts om orsaken Resenärförsäkringen ersätter utan övre gräns vård- är att ett allmänt färdmedel som den försäkrade kostnader till följd av plötslig sjukdom som börjat använt har drabbats av väderlekshinder, naturkata- under resa eller ett olycksfall som inträffat under resa. strof, tekniskt fel, trafikolycka, brottslig gärning eller Försäkringen ersätter också kostnaderna för transport myndighetsåtgärd eller om ett privat fortskaffnings- till hemlandet, om den försäkrade har skadats eller medel som den försäkrade använder råkar ut för en insjuknat allvarligt och Turva godkänt transporten. trafikolycka. Kostnader för vård av sjukdom under resa ersätts för högst 90 dagar från det att vården började, och vård- kostnader till följd av olycksfall under resa ersätts för Nära anhöriga i resenärförsäkringen högst 3 år från det att olycksfallet inträffade. Med sjukdom under resa avses en oväntad och Med nära anhöriga avses i resenärförsäkringen föl- plötslig sjukdom som krävt läkarvård och som enligt jande personer: medicinsk erfarenhet måste anses ha börjat under • make eller sambo resan. Med sjukdom under resa avses inte en sjuk- • den försäkrades egna och makens eller sambons dom som visat symptom före resan eller sådana fall barn och barnbarn där undersökningen av sjukdomen inte har slutförts • andra än egna barn som stadigvarande bor i före avresedagen, även om sjukdomen konstateras samma hushåll med den försäkrade under resan. Vid plötslig och oväntad försämring av • den försäkrades egna och makens eller sambons en sjukdom som den försäkrade har haft före resan föräldrar, adoptivföräldrar, mor- och farföräldrar ersätter resenärförsäkringen dock även kostnaderna samt syskon och styvsyskon för nödvändig första hjälp på resmålet, men inga • svärdöttrar och svärsöner andra kostnader som nämns i försäkringsvillkoren, • en reskamrat, då han eller hon och den försäk- såsom sjuktransport tillbaka till Finland. rade har bokat resan på tu man hand

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 21

186x265_Konepaallysto_ehdot_ruotsi_042013.indd 1 4/11/2013 10:38:22 AM Reseförsäkringskort och hjälp vid problem fall betraktas även försträckningsskada i muskel eller sena till följd av en plötslig rörelse eller kraftansträng- Ett medlemskort, som även fungerar som reseför- ning, förutsatt att skadan inte uppstått på grund av säkringskort, har postats till alla medlemmar som sjukdom eller kroppsskada hos den försäkrade. För omfattas av försäkringen. Kortet bör tas med på resan ersättning förutsätts dessutom att läkarvården inleds och uppvisas på vårdinrättningen som bevis på att inom 14 dygn från skadans uppkomst. kunden har en giltig reseförsäkring och att det finns Om en omständighet utan samband med den skada någon som betalar vården. som ersätts såsom olycksfall, till exempel en befintlig Turva samarbetar med den internationella larm- sjukdom, har bidragit till skadans uppkomst eller centralen SOS-International i Danmark, som bistår till att tillfrisknandet fördröjts, utbetalas ersättning turister i sjukdoms-, olycks- och dödsfall som sker endast till den del vården eller menet på medicinska utomlands. SOS står också till tjänst i andra fall än grunder måste anses ha orsakats av den skada som nödsituationer. Du kan vända dig till SOS till exempel ersätts såsom olycksfall. Bakom en olycksfallsskada om du vill veta var närmaste pålitliga läkarstation kan till exempel ligga åldersrelaterade förslitningar finns eller om vårdinrättningen inte går med på att eller degeneration som inte kan anses ha uppstått till skicka räkningen till Turva. Larmcentralen betjänar följd av olycksfallet. dygnet runt även på svenska. I nödfall kan du också vända dig till Finlands beskickningar. Vårdkostnader Resgods Vårdkostnader ersätts vid varje olycksfall högst upp till det försäkringsbelopp som gällde vid skadetid- Medlemsförsäkringen innefattar ingen resgods- punkten. Självrisken avdras från vårdkostnaderna en försäkring. I vissa fall täcker hemförsäkringen även gång per varje olycksfall. Efter att försäkringen har skador på resgods. upphört ersätts vårdkostnader under högst ett år. I försäkringsvillkoren finns en fullständig förteckning Olycksfallsförsäkring för fritid över ersättningsgilla vårdkostnader och vårdkostna- der som inte ersätts. Försäkrade Bestående men till följd av olycksfall Försäkrade är förbundets medlemmar under 70 år. Försäkringen omfattar alla ovan nämnda personer Med bestående men till följd av olycksfall avses ett som har sin stadigvarande bostad och sitt hem i Fin- medicinskt bedömt allmänt men som orsakas den land och som vistas huvudsakligen i landet. Med det- försäkrade till följd av en skada. Menets omfattning ta avses att medlemmen har en stadigvarande adress bestäms enligt Social- och hälsovårdsministeriets i Finland och vistas över hälften av året i landet. förordning om invaliditetsklassificering. När menet Försäkringsskyddet är knutet till medlemskap i fastställs beaktas skadans art men inte till exempel förbundet. Om medlemmen utträder eller utesluts ur den försäkrades yrke eller fritidsintressen. Menet ska förbundet upphör försäkringsskyddet omedelbart. framkomma inom tre år från olycksfallet. För fullständigt men utbetalas den menersättning Giltighet som avtalats och för partiellt men en proportionerlig del av menersättningen. Ersättning för bestående Försäkringen gäller under fritid överallt i världen. För men betalas när menet blivit bestående, dock tidi- personer som inte står i anställningsförhållande och gast när ett år har förflutit från olycksfallet. inte bedriver företagsverksamhet i förvärvssyfte gäl- ler försäkringen på heltid. Försäkringen gäller inte i samband med tävlingsidrott Ytterligare information eller därtill anknuten träning. Vid utövande av i villkoren särskilt uteslutna idrotts- Närmare information om medlemsförsäkringen och grenar och hobbyer dess begränsningar ges i försäkringsvillkoren, som • täcker olycksfallsförsäkringen inte vårdkostnader finns på Turvas skräddarsydda kundtjänstsidor för • inkluderar olycksfallsförsäkringen ersättning för Maskinbefälsförbundets medlemmar www.turva.fi/ bestående men konepaallystoliitto. Du kan också begära försäkrings- villkoren på något av Turvas kontor eller servicestäl- Olycksfall len eller på servicenumret 01019 5110. Maskinbefälsförbundet har också tecknat en för- Med olycksfall avses en plötslig, yttre händelse som bundsförsäkring (Liittoturva) för organisationsupp- orsakar kroppsskada och som ofrivilligt drabbar den gifter och en yrkesmässig ansvars- och rättsskydds- försäkrade. Med olycksfall avses också drunkning, försäkring för sina medlemmar. Du kan läsa mer om gasförgiftning, värmeslag, solsting, förfrysning samt dessa försäkringar på Turvas kundtjänstsidor www. skada till följd av betydande växling i tryck, förutsatt turva.fi/konepaallystoliitto. att den försäkrade inte själv vållat dessa. Som olycks-

Vi är ett kundägt försäkringsbolag som samarbetar speciellt med fackförbunden. Vi betjänar på numret 01019 5110 må–fr kl. 8-18 samt på adressen www.turva.fi

22 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013

186x265_Konepaallysto_ehdot_ruotsi_042013.indd 2 4/11/2013 10:38:24 AM Wärtsilä 34DF is the first dual-fuel engine family to receive United States EPA certificate

Marine. Four sister vessels will shortly be supplied with the same Wärtsilä engines, thus further demonstrating both the viability of liq- uefied natural gas (LNG) as a marine fuel and its growing popularity among ship owners and operators. LNG fuelled vessels offer compel- ling operational cost savings and significant environmental benefits. “Economic and environmental factors are having a tremendous impact on the shipping industry, and at Wärtsilä we firmly believe that flexible fuel options are a positive step in alleviating these chal- lenges. Our dual-fuel engine technology enables environmental leg- islation to be met where necessary, while maintaining the ability to use conventional diesel fuel in unrestricted areas,” says Giulio Tire- lli, Director, Wärtsilä Ship Power, 4-stroke Portfolio & Applications. EPA certification applies to United States flagged vessels. The Wärtsilä dual-fuel engine capability enables ships to be operated on either conventional liquid marine fuels or LNG. The switch between fuels can be made seamlessly without loss of power or speed. Such fuel flexibility enables compliance with emission regulations in con- trolled areas, while giving operators the option of determining the fuel according to cost and availability. The United States Environmental ärtsilä, the marine industry’s leading solutions and ser- Protection Agency vices provider, has obtained certification of emission standard compliance from the United States Environ- The EPA is an agency of the United States federal government. It was mental Protection Agency (EPA) for its Wärtsilä 34DF dual-fuel en- W created for the purpose of protecting human health and the envi- gines. It will enable Wärtsilä to strongly enter the American market ronment by writing and enforcing regulations based on laws passed with marine engine technology that offers operators and owners the by Congress. The agency also works with industries and all levels of option of using either diesel or gas as fuel. The certification was ob- government in a broad variety of voluntary prevention programmes tained on 17 January 2013. and energy conservation efforts. The EPA was established in 1970. “The Wärtsilä 34DF is the first dual-fuel engine fulfilling the EPA requirements and this is a very important statutory recognition of Wärtsilä dual-fuel technology,” says Andrea Bochicchio, Direc- For further information please contact: tor, Product Management & Engineering, Product Centre 4-stroke, Mr Giulio Tirelli Wärtsilä PowerTech. Director, 4-stroke Portfolio & Applications With the passing of this compliance milestone, Wärtsilä antici- Wärtsilä Ship Power pates that market demand in the USA for its range of dual-fuel en- Tel: +41 79 577 80 99 gines will further increase. The first engines will equip the ‘Harvey [email protected] Energy’, an offshore supply vessel built for Harvey Gulf International

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti: Palkansaajien ostovoima supistuu ulo- ja kustannuskehityksen selvi- Raportissa mainitaan, että työllisyys on lisyyttä kohdennetuilla elvytystoimilla mm. tystoimikunnan raportin mukaan kehittynyt heikkoon talouskasvuun nähden rakentamiseen. palkansaajien ostovoima supistuu yllättävän myönteisesti, mutta viime vuo- Kilpailukyvyn heikentymisen taustalla Ttänä vuonna yhden prosentin. Myös en- den viimeisellä neljänneksellä työllisyys al- on keskeisten teollisuusalojen, kuten ICT- si vuodelle ennakoidaan ostovoimaan puo- koi kuitenkin heikentyä. Talouden rakenne- ja metsäsektorin ongelmat. len prosentin pienenemistä. Edellisen ker- muutoksen vuoksi teolliset työpaikat ovat – Seuraavalla sopimuskierroksella on ran palkansaajien ostovoima on supistunut vähentyneet ja uusia työpaikkoja on synty- saatava palkansaajien ostovoima kasvuun. 1990-luvun laman aikaan. nyt palvelualoille. Nevalainen toteaakin, että Se tukee kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. – Maan hallituksen tulisi perua ensi vuo- nyt tarvitaan pitkän aikavälin kasvuohjelma, Viennin ongelmat eivät johdu heikosta kil- delle suunnitellut ansiotuloverotuksen kiris- jolla luodaan uusia työpaikkoja yksityiselle pailukyvystä, vaan riittämättömästä kysyn- tykset, jotta palkansaajien ostovoima saatai- sektorille. nästä. Kysynnän elpyminen riippuu puoles- siin turvattua, sanoo ekonomisti Seppo Ne- – Työllisyyden kehitystä tulisi nyt seu- taan euro-alueen velkakriisin helpottamises- valainen. rata tiiviisti ja valmistautua tukemaan työl- ta, toteaa Nevalainen.

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 23 ”Palm Beach Princessinä” romutettavaksi Dominikaaniseen Tasavaltaan Tyylikäs ”Ilmatar”, Effoan ensimmäinen moottorimatkustajalaiva sen paapuurin puolelta löytyi pienikokoinen autoportti jonka kautta sisätiloihin mahtui 50 autoa. Samanlainen ”luukku” löytyi myös niin Boren kuin Svea Jarlinkin runkokyljissä.

Harmillinen totuus paljastui pian: ”Kolmikosta” myös Ilmatar oli Suomi-Ruotsi liikenteeseen vanhanaikainen jo syntyessään. Ulkoi- sesti linjakasta kauneutta ei puuttunut, ja sisustus kutsuttiin jopa elegantiksi, sillä kyseessä oli telakalta toimitettu hyvin rakennettu alus! Uutuuksina esiteltiin lasten leikki- ja lepohuone ja neuvotte- luhuone, mutta hyttikapasiteetti 330 petipaikalla ei tyydyttänyt mat- kustajien kysyntää. Varustamo piti kiinni myös luokkajakoperinteis- tä (I- luokka ja II-luokka plus kansimatkustajat) mitä aika ei enää hyvällä katsottu. Ms Ilmatar pystyi ottamaan 1100 matkustajaa ja se asetettiin sovitusti – Maarianhamina - Tukholma reitille. Ke- säkuukausina se liikennöi myös Helsingistä Tukholmaan. Se palveli varustamoaan ”Tukholmanlaivana” Silja Linen liikenteessä (Hylje- logo kyljessä vuodesta -70), kunnes se viimeisen kerran tuli Turkuun 8. tammikuuta 1973 jolloin se sai käskyn lähteä Hampuriin telakoi- tavaksi. Se pidennettiin Howaldtsverken Deutsche Werft`llä 108,27 metrisestä 128,31 metriseksi. Kustannukset olivat melkoiset koska molemmin puolin ”pitkää Sulzeria” ja sen rinnalle asennettiin uudet moottorit konehuoneeseen. Kolmella potkurilla etenemisvauhdiksi saatiin näin nousemaan19 solmuun (ent. 16 solmua). Muutostöitä tehtiin melkein puoli vuotta jotta Ilmatar soveltuisi saksanliikentee- un ruotsinlaivamme purjehtivat 1960-luvulle ja koitti kesä seen; siitä tulisi nyt ”Itämerenkulkija”, ja se asetettiin reitille Helsinki 1962, oli Silja varustamo Oy:llä Turussa (perustajina Bore, - Travemunde. Toisin kävi, sillä jo kesäkauden jälkeen se siirrettiin FÅA/SHO ja Svea) jo kaksi vastavalmistunutta matkustaja- Euroopan, Välimeren ja Afrikan länsirannikon eri satamien väliseen Kautolauttaa menestyksellisessä liikenteessä, Turku – Maarianhamina charter- ja risteilyliikenteeseen. – Norrtälje. Nämä kaksi, ms Skandia (valmistui -61) ja ms Nordia (valmistui -62) rakennettiin Wärtsilän Helsingin telakalla Hietalah- Arvoasteen nostaminen oli taas ajankohtainen ja risteilijä kävi dessa ja olivat meille silloin kerrassaan ainutlaatuiset. Laivoilla oli Wärtsilän Helsingin telakalla lokakuusta 1978 tammikuuhun 1979. elokuvateatteri, parturikampaamo, sauna ja leikkihuone lastenhoi- Se trimmattiin siellä ”up to date- kuntoon” kansainvälistä risteily-ylei- tajineen ja kunnon tilat lepotuolioleskeluun. Kaikki tämä oli uutta söä silmälläpitäen, matkamukavuuksia parannettiin ja hyttejä suu- ja ennen kokematonta vesillämme. Myös luokkajako oli poistettu, rennettiin. Ilmatar lähti sitten Länsi-Afrikkaan jossa aloitti risteily- kaikki oli avoinna kaikille! Mutta ennen kaikkea oli vihdoinkin au- liikennöinnin. Käytöstä ja markkinoinnista vastasi Cruises. tokansi keula- ja peräportilla, mukaan mahtui 175 autoa. Siksi on- oli myös osoittanut kiinnostuksen ostaa Ilmatar. Kauppaa ei kin mielenkiintoista etsiä vastausta kysymykseen mistä syystä nä- syntynyt ja risteilyt Suomen lipun alla lopetettiin jo 1980. Kotimaan mä kolme varustamoa: Bore Turussa, FÅA/SHO Helsingissä ja Svea lippu ei ollut kilpailukykyinen ja mahdollisuutta ulosliputukseen ei Tukholmassa, joilla oli perinnerikkaasta Yhteisliikenteestä (Turku- ollut koska Suomen Pankki kontrolloi tarkasti sijoituspyrkimyksiä ul- Tukholma) kokemuksia jo vuodesta 1918 vielä 1960-luvulla päätyi- komaille ja esti systemaattisesti ulosliputusmahdollisuudet. Effoaa et- vät tilaamaan uudet klassiset matkustajalaivat Suomen ja Ruotsin si ja löysikin norjalaisen Vesteraalens Dampskibsselskapet A/S (VDS) väliseen reittiliikenteeseen: matkustajahöyrylaivat ss Bore (valmis- ostajaksi marraskuussa 1980. Varustamo säilytti Ilmatar-nimen ja ris- tui -60) ja ss Svea Jarl (valmistui -62) sekä moottorilaiva ms Ilmatar teilyreitit olivat pitkälti samat kuin suomalaisyrittäjien (Silja ja Finn- (valmistui -64). Ilmatar oli Suomen Hörylaiva Oy:n (Effoa vuodesta lines). Kun kevät koittaa 1984 Ilmatar myytiin Grundstad Maritime 1976) ensimmäinen dieselmoottorilla varustettu matkustajalaiva ja Overseas Inc. varustamolle; Panama-rekisterissä sitä kuljetti Crown Cruise Line S.A. ja se sai nimekseen Viking Princess; ensin lyhyeksi jäänyt sesonki reitillä Panamasta Meksikoon jatkui tämän jälkeen vii- den vuoden ajan Karibian meren elämyksiä tarjoten – ohjelmassa oli paljon lyhytristeilyjä joissa rahapelit tärkeinä houkuttimina – West Palm Beachista. Vuodesta 1990 risteilijän käyttäjäksi tuli Palm Beach Cruises A/S. Lokakuussa 1995 yritys meni konkurssiin ja laiva ma- kuutettiin, kunnes marraskuussa 1997 Deerbroke Invest Inc. ostaa sen, ja nimeksi tulee Palm Beach Princess, jonka kotisatama tuttu West Palm Beach, Floridassa. Vuodesta 2006 Palm Beach Princessin risteilyjä on operoinut kolme eri omistajarypästä. Viime vuoden lo-

24 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 pussa kiiri tieto siitä, että risteilylaiva Palm Mutta mikä olikaan se syy joka sai Yhteislii- koskisi tulevan oman laivan kapasiteettiä ja Beach Princess on hinattu Panamasta Domi- kenteen varustamot empimään kun uusi ai- suuruutta. Ms Ilmatar rakennettiin Helsin- nikaanisen Tasavallan Santa Domingon kau- kakausi koitti - Matkustaja- autolauttojen ai- gissä, ss Bore Ruotsin Oskarshamnissa ja ss punkiin romutettavaksi. ka! Tosiasia saattaa olla tässä: Kerrotaan että Svea Jarl Finnbodan telakalla Tukholmassa. laivanvarustajat (H. von Rettig, B. Krogius Ilmattaresta ei tullut 50-vuotiasta – mut- ja E. Högberg) kokoontuivat useitakin ker- Teksti: Bengt Karlsson ta melkein. Se oli tyylikäs matkustajalai- toja jo 1955 keskustellakseen nimenomaan va – melkein kuin ”loistojahti”, kun se val- lauttakysymyksestä. Koska ”mono- keana, jätti osaavat laivanrakentajansa poliasemasta” mikä koski Skeppsbron (Effoaan(SHO/Suomen Höyrylaiva Oy) lip- satamapaikkaa ei haluttu menettää, ja pulaivana kohti kesää 1964. Presidentin puo- Hamn oli vakuuttavasti liso rouva Sylvi Kekkonen oli tämän ”Ilmo- ilmoittanut että kaupunki ei aio ra- jen jumalattaren” kummi. Muistona hyvin hoittaa tarvittavaa uutta autoramp- rakennetusta laivasta sopinee vielä lisätä lai- pilaituria, ratkaisuissa myöhästeltiin. vavarustaja Grundstadin kiittävät sanat Vi- ”Niin, ja kuinka monta autolauttaa king Princessistä (ex. Ilmatar) Shipax/Guide ylipäätään tultaisiin tarvitsemaan?”. 94 julkaisussa: Joulukuussa 1955 nuija kopsahti pöy- tään ja hyvässä yhteisymmärryksessä – We have always had a special place for he sopivat että jokainen varustamois- the Viking Princess ta lähivuosina tilaisi yhden uuden more son than for later newbuildings, matkustajalaivan, jossa sisätiloissa says Oddman Grundstad. We operated myös autopaikkoja (”turvallisuussyis- her for more than a decade and have ne- tä ei kuitenkaan koko laivapituudel- ver had any major problems. taan”). Näin ne pystyisivät ongelmitta It`s have been a pleasure. A lot of her käyttämään kuninkaallisen pääkau- equipment is as god today as it was pungin Gamla Stanin Skeppsbrolai- when she was delivered and the yard has turia, kuten heidän ruotsinlaivansa every reason to be proud of her. olivat tehneet säännöllisessä liiken- They were smart enough to use high-qua- teessä jo viisikymmentä vuotta. Jo- lity materials”. kaiselle annettiin vapaat kädet, mikä

Ruotsinlaivat Ilmatar ja Botnia yhteentörmäyksessä 1968 Kellon osoittaessa 02.12 yöllä 28. marraskuussa 1968 tapahtui ruotsinlaivojemme reitti- liikenteen tähän mennessä vakavin merionnettomuus, vaatien kuuden ihmisen hengen. Ahvenanmaan Långnäsin ulkopuolella, yön pimeydessä ja sumussa Gottholmskubbenin luona matkustajalaiva ms Ilmattaren keula työntyi rajulla voimalla matkustaja- autolautta ms Botnian styyrpuurin puoleiseen teräsrunkoon joka murtui kuin kartonki. Repeämä oli pituudeltaan 35 metriä ja ulottui autokannelta komentosiltaan. Ilmattaren keula oli pahasti vaurioitunut, mutta se pystyi turvallisuustarkastuksien jälkeen aamuyöstä jatkamaan matkaa kohti Turkua. Botnialla todettiin että uppoamisvaaraa ei ollut. Mitkä olivatkaan syyt tähän poikkeuksellisen vakavaan haveriin saaristoväylällä? Kirjoittaja on tarkoituksella jättänyt kertomatta tästä tragediasta yllä olevassa artikkelissa koska tarkoituksenani on, jo olemassa olevien arkistotietojeni perusteella, julkaista seikkaperäinen artikkeli aiheesta lukijoilleni tulevana syksynä Voima&Käyttö lehdessä. BK

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 25 Som ”Palm Beach Princess” nedskrotad i Dominikanska Republiken Stiliga “Ilmatar”, FÅAs första motorpassagerarfartyg Efter det här är hon up to date för interna- tionell kryssningspublik med fler hytter och inredningskomfort. Hon avgår nu till väst- Afrika där där hon inleder kryssningstrafik. Drift och marknadsföring sköts av Silja Line Cruises. Finnlines visade ett visst intresse av att köpa Ilmatar. Därav blev intet och kryss- ningarna under finsk flagg upphörde redan 1980. Flaggen var inte konkurrenskraftig och utflaggning inget alternativ så länge Finlands bank kontrollerade investeringar utomlands och systematiskt hindrade utflaggning. FÅA (från 1976 Effoa) - sökte och fann en köpa- re i norska Vesteraalens Dampskibsselskap är sverigebåtarna går in i 1960-ta- tes som planerat var på Åbo – – A/S(VDS) i November 1980. Norrmännen let och närmare bestämt inför rutten, sommartrafikerade även bibehöll namnet Ilmatar och destinationer- sommaren 1962 har Siljarederiet Helsingfors-Stockholm. Tjänade sitt rederi na var långt snarlika våra finländska kryss- NAb i Åbo (grundat av rederierna Bore, FÅA FÅA som “stockholmsbåt” i Silja Lines trafik ningsförsök (Silja o Finnlines). I mars 1984 och Svea) redan två nya moderna bil- och (med sälen-logon på skrovsidan fr. -70) tills säljs hon till Grundstad Maritime Overse- passagerarfärjor i framgångsrik trafik på hon för sista gången angjorde Åbo den 8 ja- as Inc., Panama-registreras och blir Viking Åbo-Mariehamn-Norrtälje. Båda dessa, ms nuari -73 för orders till (Howald- Princess för Crown Cruise Line S.A.: Efter Skandia (-61) och ms Nordia (-62) byggdes stsverke Deutsche Werft) för att förlängas en kort säsong på traden Panama – Mexiko på Wärtsilä Helsingforsvarvet och var för från sina 108,27 m till 128,31m. Ombygg- blir det istället kryssningar i fem års tid i den våra förhållanden helt unika. Ombord fanns nadsarbetena gjordes för att anpassa henne Karibiska övärlden. Viking Princess bjuder biograf, frisörsalong, bastu och lekrum med för tysklandstrafiken. Kostandskrävande för- bl.a. på “kasinokryssningar” där penning- barnsköterska och präktigt tilltagna vilstols- rändringar även i maskinrummet, med två spelen lockar resenärerna – hemhamnen är utrymmen. Allt var nytt och aldrig tidigare nya huvudmotorer som installerades på var West Palm Beach i Florida. Från 1990 blir skådat på våra vatten. Även klassindelningen sin sida om den långa Sulzern; ökade march- kryssningsfartygets operatör Palm Beach var borta, allt var öppet för alla! Men fram- farten från 16 till 19 knop, med tre propellrar. Cruises A/S. I oktober 1995 går företaget i förallt hade man äntligen ett bildäck med Efter nästan ett halvt år på varvet i Hamburg konkurs och fartyget läggs upp. Två år sena- för- och akterport och kapacitet att ta om- blåste en förändringsvind och ny framtid för re köps Viking Princess av Deerbroke Invest bord 175 bilar. Därför måste vi försöka fin- Ilmatar – hon blev “Östersjökryssare” och Inc. och fartyget omdöps till Palm Beach na förklaringen till varför respektive rederi, instattes på traden Helsingfors – Travemun- Princess, hon blir fortsättningsvis trogen alltså Bore i Åbo, Svea i Stockholm och FÅA de. Men redan samma höst kom Ilmatar att West Palm Beach som hemmahamn för i Helsingfors med traditonsrik samseglation omplaceras till charter- och kryssningsfartyg kryssningar. Från 2006 har hon hunnit tjä- från 1918 ännu för 1960-talet tog leverans på på olika hamnar i Europa. Medelhavet och na tre olika ägarkonsortier. Sent förra hösten de klassiska passagerarångbåtarna Bore (lev. Afrikas västkust blev bekanta. nådde oss meddelandet över stora Atlanten -60) och Svea Jarl (lev.-62), och ms Ilmatar att kryssningsfartyget Palm Beach Princess -64. Ilmatar var FÅA-rederiets första pas- År 1979 var det dag för nästa uppgrade- bogserats från Panama till staden San Diego i sagerarfartyg försedd med dieselmaskineri ring, den gjordes på Wärtsilä i Helsingfors. Dominikanska Republiken för upphuggning. och visst hade hon en bilport på barbords- sidan där man kunde köra in 50 personbilar. Samma “lucka” hade även Bore och Svea Jarl.

Den krassa sanningen var ju att även Il- matar var, för Finland-Sverige trafiken, omo- dern redan vid födseln. Men till det yttre och inredningsmässigt var hon minsann både sti- lig och modern. Ett gott bygge från skepps- varvet i Sandviken. Visst kunde hon också visa upp nyheter som lekrum för barn och ett mindre konferensrum, men hyttkapaciteten med 330 bäddplatser tillfredsställde aldrig passagerarnas efterfrågan. Att rederiet höll fast vid klassindelning (I-klass, II-klass plus däckspass.) ombord, var nog förlegat. Ms Il- matar kunde ta 1100 passagerare och insat-

26 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Ss Svea Jarl

50 år hann vår Ilmatar inte bli – men näs- polställningen” på Gamla Stan och Skepps- tan! Ett stiligt passagerarfartyg, ja nästan brokajen och av Stockholms Hamn fått klart som en lyx-yacht i vitt lämnade “Luftens gu- besked att de ej skulle bygga en nödvän- dinna” de kunniga skeppsbyggarna som FÅ- dig extra bilramp för “finlandsfärjor” med As flaggskepp, inför sommaren 1964. Hen- Skeppsbro-anlöp, fördröjdes viktiga beslut. ss Bore nas gudmor var fru Sylvi Kekkonen presi- “Och hur många bilfärjor skulle egentligen dentens hustru. Tilläggas kan ännu skepps- behövas?”. I december 1955 klubbade man redaren Grundstads berömmande ord om i god reson följande: Var och en av rederi- Viking Princess(ex. Ilmatar) i tidskriften erna skulle de närmaste åren bygga ett nytt Shipax/Guide 94, citat 1994: passagerarfartyg som kunde ta bilar i inre utrymmen(“av säkerhetsskäl inte hela far- – “We have always had a special place for tygslängden”) och därför som hittills kunna the Viking Princess angöra Skeppsbron i kungliga huvudstaden. more so than for later newbuildings, says Respektive rederi skulle dessutom ha fria Oddmond Grundstad. We operated händer vad gällde nybyggenas storlek och her for more than a decade and have ne- kapacitet. Ms Ilmatar byggdes i Helsingfors, Ms Ilmatar ver had any major problems. ss Bore i Oskarshamn och ss Svea Jarl på It`s have been a pleasure. A lot of her Finnboda varvet i Stockholm. equipment is as good today as it was when she was delivered and the yard has Text: Bengt Karlsson every reason to be proud of her. They were smart enough to use high-qua- lity materials”.

Dags att få ett svar på frågan varför tveka- de de samseglande rederierna inför epoken: Passagerar- bilfärjornas tid! Historien förtäl- jer att man sammankom (H. von Rettig, B. Krogius o E. Högberg) flera gånger redan 1955 för diskussioner kring bilfärjefrågan, men då man inte ville ge ifrån sig “mono-

Ilmatar och Botnia i dödskollision hösten 1968 Klockan var 02.12 natten till den 28 november 1968 då den hittills allvarligaste sjöolyckan i Finland-Sverige passagerartrafiken inträffade, och krävde sex personers liv. I skärgårdsfarle- dens mörker och dimma kör Ilmatar med kraft in i Botnias styrbordssida vid Gottholmskob- ben utanför Långnäs(Åland). Passagerar- bilfärjan ms Botnias stålskrov viker sig som kar- tong i en längd på 35 meter och i höjd från bildäcket till kommandobryggan. Tre passagerare dog inklämda i hytterna omedelbart och i ambulansen till Mariehamn dog två och ännu en på sjukhuset. Tragedin var ett faktum. Ilmatars förstäv var illa tilltufsad men hon kunde efter säkerhetskontroller fortsätta sin färd mot Åbo några timmar efter olyckan. Faran för att Botnia skulle sjunka fanns inte heller. Skribenten har med avsikt lämnat bort uppgif- terna om denna Ilmatar-händelse i artikeln ovan och ämnar återkomma till olycksförloppet och orsakerna i en kommande artikel inkommande höst i denna vår tidning, Kraft&Drift. BK

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 27 AMMATTIHAKEMISTO Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 Paineen- ja Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Tehdaspesu s. 28 Palovartiointia Easy Wash s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 YIT s. 31 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 28 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Laivakone s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Oilon Energy Oy s. 31 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet PL 117, 04301 TUUSULA, • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Lasse Niemelä puh. 040-548 7328, 050-376 7407 konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit in energy and power Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Koneiden linjaukset ja muovivalut Mekaaniset ja pneumaattiset tuhkankäsittelyjärjestelmät Raakaveden suodatuslaitteet ISO 9001 -sertifioitu Takolenkkiset kuljetinketjut www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki Site Teollisuus Oy - Keskustie 2 - 63500 Lehtimäki Puh 020 711 8220 Puh. 03 440 180 info@kopar.fi www.kopar.fi

28 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 AMMATTIHAKEMISTO

Ammattilaisemme paikallisesti lähellä

Projektipalvelut ja kunnossapitopalvelut • Putkistot • Kattilat • Säiliöt • Sähköautomaatiototeutuk- set • Teollisuuden ilmanvaihtoratkaisut • Kiinteistötekni- set järjestelmät ja turvaratkaisut • Infrastruktuuri •

yit.fi/teollisuus

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 29 AT-Marine Oy Täyden palvelun talo merenkulkijoille ja telakoille Navigointilaitteet Konehuonelaitteet Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 Radioasemat [email protected] www.laivapoltin.fi Säiliömittauslaitteet teollisuudelle Asiantuntija www.atmarine.fi paineen- ja lämpötilanmittauksessa VANTAA p. (09) 5494 2600 TURKU p. 0208 353400

WIKA Finland Oy Melkonkatu 24, 00210 Helsinki P. (09) 682 4920, F. (09) 682 49270 info@wika.fi , www.wika.fi

PUMPPUJEN TIIVISTEET

Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN 0400-870 947 040-848 6510 [email protected]

TIIVISTEIDEN KORJAUS • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA p. 02-8223 406 f. 02-8227 222

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, 33901 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

30 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Kunnossapitopalvelut KiL-VoitelutekniikkaABB s. Turboahtimet 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 KäyttövarmuuttaRannikon Sukelluspalveluteollisuudelle YIT Oy s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 LaivadieseleidenCoastal huoltoDiving ja Service korjaus Ltd Marine Diesel FinlandMyynti: Oy s.Tel. 31 010 221 1 Tartek Oy s. 30 LaivaelektroniikkaPikku-Hietanen, ja huolto AT-Marine s. 30Fax 010 222 6379 Puh. +358 Roneco20 155 8250 / Nordparts Oy s. 30 0400 751 399 Huolto: Tel. 010 222 6477 faksi +358 20 155 8259 Laivakorjauksia 0400 803 926 ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 [email protected] JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 www.sukelluspalvelu.fi Laivakone s. 31ABB Oy, Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship SupplyTurboahtimet s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Lämpötekniset• Öljy- ja laitteet kaasukäyttöiset Viitos-metalli s.Lyhtytie 31 20 Oilon Energy Oy s. 28 Paineenalaisethöyry- tiivistykset ja lämpökeskukset FSC-Service s. 30PL 20 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineen-• Kattilalaitosten ja säiliöt 00751 HELSINKIÖljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 • Putkilämmönsiirtimet • Raskasöljykoneikot • Suunnittelu, valmistus, asennus ja käyttöönotto www.lst.fi • www.lst.fi/webshop • koneiden ja moottoreiden VIITOS-METALLI OY huolto- ja asennustyöt Heinola • männän haalaukset • putki- ja hitsaustyöt • pumppujen huollot Tähtiniementie 1, 18100 HEINOLA • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu • Laivasähköasennukset Puh. (03) 883 4601, (03) 883 4602 0207 631 570 • SähkömoottoreidenAirchime / Kahlenberg myynti ja huolto(USA) paineilmatyfonit www.viitos-metalli.fi 0400-501 763 • Konehuone-Autronica ja ulkokansivalaisimet Fire & Security, Marine (Norja) [email protected] Faksi: 0207 631 571 • Kaapeliradatlaivojen japalohälytys- tarvikkeet , sammutusjärjestelmät • Webshopja testilaitteet (www.lst.fi/webshop) • Color Light (Ruotsi) valonheittimet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh.Uranuksenkuja (09) 568 22901, 1 C, 050-376 01480 Vantaa 7407 laivoihin ja satamiin e-mail: [email protected] LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu• Kongsberg 22, 20200 Maritime Turku p. (02) As 510 (Norja 0300, )f.02 5100 340 www.laivakone.fi www.shiptekno.fi lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja Twin Disc voiteluaineiden testilaitteet Merivaihteet ja irrotuskytkimet • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden läpivientilaipat Hamilton Jet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) Vesijetit elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) Transfluid PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING turvavalaistus Nestekytkimet • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA kilökunta, paloautot ja palopumput P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 Reich • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig [email protected] www.autrosafe.fi Joustavat kytkimet Ristikiventipersonal,e 4, 04 3brandbilar00 TUU ochSU brandpumparLA 0400-506 152, fax 09-273 3351  09 - 684 258 60 www.transauto.fi PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN e-mail: as• iaKorkeapainepesut,kaspalvelu@h ADRoyr jay. märkäimut.fi Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR

LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa Voimalaitos- ja • Slamcentrifugering i hela Finland prosessipolttimet Kopar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut Metsä-Pietilänkatu 1 ALANDIA EASY WASH AB PL 5, 15801 Lahti KoparLångkärrvägen Oy - Sepänkatu 14, 2 - 6576039700 Parkano ISKMO - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 06-3218200,Elmomet Oy - Pyöräisentie 0500-166263, 2 - 63500 fax 06-3218201 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Sitewww.easywash.fi Teollisuus Oy - Keskustie [email protected] 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 31 JÄSENPALSTA

LAHDEN KONEMESTARIYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yhdistyksen 68. toimintavuosi Marraskuu Kuukausikokouksia on ollut vaali- ja vuosikokousten lisäksi 7. Ko- Kokoukseen osallistui 5 jäsentä. kouksiin osallistui keskimäärin 8 osanottajaa. Hallitus kokoontui Joulukuun vaalikokous 3 kertaa. Valittiin yhdistykselle toimihenkilöt vuodelle 2012. Kokoukseen osallistui 9 jäsentä. Kokouksen jälkeen ruokailimme. Hallitus on toimikaudella 2012 ollut seuraava: Vaalikokouksen valinnat: Puheenjohtaja Matti Kämi, varapuheenjohtaja Mikko Anttila, sih- Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Matti Harjula. teeri ja rahastonhoitaja Juha Sinivaara, sekä muut jäsenet Timo Ko- Hallituksen erovuoroisista Juha Sinivaara ja Mikko Anttila valittiin valainen, Miki Timonen, Elina Rajala ja Martti Kopponen sekä va- uudelleen ja Tommy Savolainen uutena johtokuntaan, varajäseniksi rajäsenet Henrik Blanck ja Juho Hyrkäs. valittiin Kari Nygrén ja Juho Hyrkäs. Seuraavana vuonna erovuorossa ovat Mikko Anttila, Juha Sinivaa- ra, Miki Timonen. Hallitus vuodelle 2012 on: Tilintarkastajat: Puheenjohtaja Matti Kämi, varapuheenjohtaja Mikko Anttila, sih- Hannu Vanamo ja Jarmo Tuominen varalla Kari Nygrén ja Reijo teeri ja rahastonhoitaja Juha Sinivaara, sekä muut jäsenet Timo Ko- Hämäläinen valainen, Elina Rajala, Tommy Savolainen ja Martti Kopponen sekä varajäsenet Kari Nygrén sekä Juho Hyrkäs. Kuukausikokoukset: Seuraavana vuonna erovuorossa ovat Timo Kovalainen, Elina Rajala Kokoukset on pidetty joka kuukauden ensimmäinen arkitorstai ja Martti Kopponen. Hotelli Cumuluksen Huviretki ravintolassa Vapaudenkatu 24 Lahti Toiminnantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Hannu Vanamo ja Tammikuu Jarmo Tuominen sekä varalle Reijo Hämäläinen ja Mikko Sinkko- Kokoukseen osallistui 10 jäsentä. päätettiin aloittaa kesäretken nen. suunnittelu. Helmikuun vuosikokous Tiedotus: Myönnettiin vastuuvapaudet hallitukselle ja rahastonhoitajalle. Ko- Yhdistyksen tiedotus hoituu kotisivujen ja sähköpostin kautta. koukseen osallistui 7 jäsentä. Retket: Maaliskuu Yhdistyksen kesäretki suuntautui tänä vuonna Jyväskylään. Kokoukseen osallistui 10 jäsentä. Keskusteltiin kesäretkestä. Kerho: Huhtikuu Kerhon puheenjohtajana toimi Martti Kopponen. Päätettiin retken järjestelyistä. Kokoukseen osallistui 5 jäsentä. Jäsenistö: Toukokuu Jäsenmäärämme oli vuoden 2011 lopussa 94 jäsentä. Kokoukseen osallistui 7 jäsentä. Uusia jäseniä liittyi 3 varsinaiseen yhdistykseen ja eronnut 0 jäsentä Syyskuu sekä kuollut 1, kerhon jäsenistä kuollut 1 jäsen. Keskusteltiin syksyn konsertti tarjonnasta. Kokoukseen osallistui Muutos on + 1 jäsentä. 12 jäsentä. Jäsenmäärä 31.12.2012 on 95 jäsentä, joista yhdistyksessä 68 ja ker- Lokakuu hossa 27. Päätettiin vierailusta Kymijärven uuteen kaasutusvoimalaitokseen Jäsenistöstä on maksavia 48 ja jäsenmaksuista vapautettuja 47 jä- ja mennä Lahden kaupunginteatteriin. Kokoukseen osallistui 8 jä- sentä. sentä. Hallitus kiittää saamastaan luottamuksesta toimintavuonna 2012.

ETELÄ-SAIMAAN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Kulunut vuosi oli Etelä-Saimaan sikokouksia pidettiin 9 ja johtokunta kokoontui 2 kertaa. Sääntö- Konepäällystöyhdistyksen 91. toimintavuosi. määräiset vuosi- ja vaalikokoukset pidettiin normaalisti sääntöjen edellyttämällä tavalla. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Tapani Hirvonen, varapu- heenjohtajana Markku Rautio, sihteerinä Pekka Sievänen, ra- Yhdistys vietti teatteri-illan 16.11.2012 katsoen Lappeenrannan hastonhoitajana Taisto Mielonen. Lisäksi johtokuntaan kuului- kaupungin teatterin esittämän näytelmän Myrskyluodon Maija. vat Jorma Grönlund, Seppo Pääkkönen, Tuomo Lintukangas. Kertomusvuoden yhteenvetona voidaan todeta, että yhdistyksem- Liikunta- ja huvitoimikunnan muodostivat johtokunnan jäsenet. me toiminta on ollut normaalia ammattiyhdistystoimintaa. Kalustonhoitajana toimi Jorma Grönlund. Koulutustoimikunnan asioita hoiti koko johtokunta. Lopuksi kiitämme kaikkia toimintaa tukeneita.

Yhdistyksemme jäsenmäärä kertomusvuoden lopussa oli 65 jä- Tapani Hirvonen Pekka Sievänen sentä, josta maksavia 41 ja eläkeläisiä ja vapaajäseniä 24. Kuukau- puheenjohtaja sihteeri

32 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 JÄSENPALSTA

Pargas Maskinbefälsförening r.f. 016 Paraisten Konepäällystöyhdistys r.y. 016

VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR PARGAS MASKINBEFÄLSFÖRENING ÅR 2012 Det gångna året var föreningens 87:de verksamhetsår. Under året har 6 medlemmar fyllt 50 år, 3 medlemmar har fyllt 60 år, 2 medlemmar har fyllt 70 år och 1 medlem har fyllt 90 år. Tage Johansson har fungerat som föreningens ordförande. Samtliga medlemmar har uppvaktats.

Styrelsen under verksamhetsåret: Under perioden har en medlem intagits i föreningen. Lars Andersson vice ordf., Lasse Alhonen, Björn Eklund, Tore Sjöblom, Jan-Erik Söderholm och Berndt Karlsson sekre- Vid periodens början var föreningens medlemsantal 85. terare. Styrelsesuppleanter: Intressepris för 2011 tilldelades Tage Johansson. Anders Söderholm och Jan-Anders Sjöblom. Verksamhetsgranskare: 5-10.8 2012 ordnade föreningen en resa till Gotland. Börje Engström och Bertil Rantala. Verksamhetsgranskarsuppleant: Förbundsmötet nr 43 i Tavastehus 21 - 22.04.2012 Berndt Karls- Kenneth Holmqvist. son deltog i mötet . Pressombud: Tore Sjöblom. För övrigt har föreningen behandlat aktuella frågor inom bran- Kassör: schen. Berndt Karlsson. Styrelsen tackar för det gångna året. Under året har fyra styrelsemöten hållits samt fyra föreningsmö- ten.

KESKI-SUOMEN JULKISEN ALAN KONEMESTARIT RY MERENKULKU ERIKOIS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 ENERGIATEKNISET JAME: RY:N Kevätkokous 27.05.2013, klo 18.00

Paikka: MEPA Linnankatu 3 Helsinki Hallituksen kokous klo17.00 sama paikka

Tervetuloa Hallitus

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 33 Varapuh.joht. Lauri Päivänen Kokoukset kuukauden toisena Mäntytie 7, 12540 Launonen keskiviikkona klo 19.00 ravintola JÄSENYHDISTYKSET / puh. k. 019-762 139 Sohvissa. Siht. Seppo Helminen MEDLEMSFÖRENINGAR Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki NRO 10 KOTKAN puh. k. 0400-527 006 KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Rah.hoit. Risto Mukkala (Perust. - Grund. 1923) SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Hämeenkatu 13 B 20, www.kotkaengineers.fi JÄSENYHDISTYKSET / 05800 Hyvinkää Puh.joht. Mikko Järvinen GSM 050-5300418 Rauduskatu 21, 48770 Kotka FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 NRO 07 KEMIN Varapuh.joht. Antti Luostarinen MEDLEMSFÖRENINGAR KONEMESTARIYHDISTYS Käpylänkatu 2 A 12 (Perust. - Grund. 1941) 48600 Kotka Puh.joht. Tapio Huuska puh. 050 355 2038 NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN Sekret. Henrik Eklund Heikinkuja 10, 94100 Kemi Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs puh. 010-466 1718 Rotinpää 39, 48300 Kotka (Perust. - Grund. 1921) tel. 050 4525688 Varapuh.joht. Kalle Kostamo puh. k. 05-228 5133, Puh.joht. Tapani Hirvonen [email protected] Perttusenkatu 25, 94600 Kemi 044-307 9425 Iltaruskonkuja 5 Kassör Leif Wikström puh. k. 016-262 586, [email protected] 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Siht. Timo Kesti Kokoukset talvikuukausien ensim- Varapuh.joht. / Rah.hoit. tel. h. 09-296 2287, Seponkatu 30, 94830 Kemi mäisen arkitorstaina klo 18.30, Seppo Pääkkönen tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 puh. 016-251 231 kokouspaikka Kotkan Klubi. Kornetinkatu 1 as. 10, Föreningens lokal Stora Roberts- Rah.hoit. Marja-Leena Huuska 53810 Lappeenranta gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Heikinkuja 10, 94100 Kemi NRO 11 KONEMESTARIT JA GSM 0400-208 745 Fredrikgstorget där summertelefon puh. GSM 041-507 8442 ENERGIATEKNISET KME RY Siht. Pekka Sievänen finns. Månadsmöten den första hegl- Yhdistys kokoontuu erikseen (Perust. - Grund. 1958) Kalervonkatu 53, 53100 LPR fria onsdagen i månaden kl. 18.00, ilmoitettuna aikana. www.kme.fi puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 styrelsemöte kl 17.00. Juni, juli och Puh.joht. Pertti Roti [email protected] augusti inga möten. NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki Kokoukset syys-toukokuun aikana, KONEMESTARIYHDISTYS- Puh. t. 09 617 3041, kuukauden kolmantena arkikeskiviik- NRO 04 HELSINGIN MELLERSTA ÖSTERBOTTENS GSM 050 559 1637 kona klo 18.00 Lappeenrannan KONEMESTARIYHDISTYS MASKINMÄSTAREFÖRENING Varapuh.joht. Pekka Teittinen Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR (Perust. - Grund. 1869) (Perust. - Grund. 1939) Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo Puh. joht. Kimmo Kojamo Puh.joht. Lauri Mattila GSM 050 387 5622 NRO 02 HAMINAN Myötätuulenkuja 4 B 24, Kihutie 15, 68630 Pietarsaari Siht. Juha Uimonen KONEMESTARIYHDISTYS 02330 Espoo puh. k. 06-723 4538, Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 (Perust. - Grund. 1947) puh. k. 040-747 9865, t. 044-762 3416 t. 040-849 9750 Vantaa Puh.joht. Juha Suomalainen [email protected] Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Puh. t. 09 471 88287, Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina Varapuh.joht./ sihteeri Jari Luostarinen Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari GSM 040 059 6015 GSM 040-171 9161 Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki puh. k. 06-723 5561, Varasiht. Taneli Varjus [email protected] puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 t. 0204 169 284, 040-585 2284 Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Varapuh.joht. Niilo Siro [email protected] Siht. Esa Sakari Jylhä GSM 040 709 5798 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö Rah.hoit. Raimo Harju Kermatie 4, 67900 Kokkola Rah. hoit. Lasse Laaksonen puh. k. 040-502 8131 Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki puh. k. 040-556 1667, Ojaniityntie 1, 33340 Tampere Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen puh. 050-356 2716 t. 040-779 8508 Puh. t. 040 739 3363 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila [email protected] Rah.hoit. Pertti Nevala GSM 045 678 9856 040-554 5239 Kokoukset pidetään syys–toukokuun Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan välisenä aikana, (vaalikokous saari puh. k. 06-723 1859, [email protected]. Yhdistyks- kirjeitse. joulukuussa ja vuosikokous t. 0204 169 757, 040-585 2757 en postiosoite on Ristolantie 10 A, maaliskuussa) kuukauden 00320 HELSINKI. Yhdistyksen yleisistä NRO 03 SVENSKA ensimmäisenä arkikeskiviikkona klo NRO 09 KESKI-SUOMEN kokouksista ilmoitetaan ensisijais- MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN 19.00, osoitteessa Tunturikatu 5 A 3, KONEMESTARIYHDISTYS esti Voima ja Käyttö –lehdessä ja I HFORS 00100 Helsinki. Mikäli em. ajankohta on (Perust. - Grund. 1947) www.kme.fi. Mutta ellei se jostain (Perust. - Grund. 1909) pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Puh.joht. Pasi Peräsaari syystä ole mahdollista, kuukauden Ordf. Bertil Bertula seuraavan viikon keskiviikkona. Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski ensimmäisen maanantain Helsingin Bränningsberget 11 B 13, Tervetuloa. Varapuh.joht. Hannu Orslahti Sanomissa. 02320 Esbo Kuikantie 322, 41140 Kuikka GSM privat 050-595 2384 NRO 05 HÄMEENLINNAN puh. 0400-540 493 NRO 12 KUOPION [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS Siht. Tapio Roiha KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Viceordf. Bo Wickholm (Perust. - Grund. 1945) Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä (Perust. - Grund. 1899) Lisebergsvägen 33, Puh.joht. Markku Säynäjäkangas t. 040-845 6791 www.kkpy.fi 01180 Kalkstrand Länsitie 25, 12240 Hikiä Rah.hoit. Pekka Raatikainen Puh. joht. Ilkka Relander GSM 0400-670 745 puh. t. 0107 551 267, Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Lohkaretie 9 as 5, 70700 Kuopio GSM 050-400 5965 puh. 0400-861 208 GSM 040-709 7323

34 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Siht. Veijo Tolonen Siht. Ari Heinonen Sekr. Berndt Karlsson Varapuh.joht. Veijo Anttonen Vihurintie 7, 70780 Kuopio Hekkalahdentie 24, 90820 Kello Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas Kangesvuokontie 21 C 27, GSM 040-709 7336 puh. k. 040 551 4442 tel. 02-4580 017, 040-7352182 57220 Savonlinna Rah.hoit. Merja Korhonen puh. t. 040 354 6047 [email protected] puh. 015-278 339 Häntäahontie 33, 70800 Kuopio [email protected] Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen GSM 040-709 7198 Rah.hoit. Kai Väisänen NRO 17 PORIN Tottinkatu 2 B 16, Kuukausikokoukset talvikuukausina Villentie 5, 90850 Martinniemi KONEMESTARIYHDISTYS 57130 Savonlinna erikseen ilmoitettuna aikana. GSM 0500-184 220 (Perust. - Grund. 1894) puh 050-599 6541. [email protected] Puh.joht. Pasi Kaija Kokoukset pidetään erikseen NRO 13 LAHDEN Teollisuusjaoston yhdysmies Setäläntie 16, ilmoitettavana ajankohtana. KONEMESTARIYHDISTYS Hannu Pesonen 29200 Harjavalta (Perust. - Grund. 1945) Toppilansaarentie 3 C 49 puh. 050-389 1694 NRO 20 TAMPEREEN www.lahdenkonemestariyhdistys.fi 90500 Oulu [email protected] KONEMESTARIT JA Puh.joht. Matti Harjula GSM 0400 372 882 Varapuh.joht. Jorma Elo INSINÖÖRIT R.Y. Kuokkamaantie 24 [email protected] Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori (Perust. - Grund. 1937) 15210 Lahti Kuukausikokoukset syys-toukokuun puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 Puh.joht. Pentti Aarnimetsä puheenjohtaja@lahdenkone..* toinen arkimaanantai klo 18.30 Oulu Siht. Mikko Jaakola Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere Varapuh.joht. Mikko Anttila laivalla, Toppilan Satama. Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori puh. 040-758 9869 Polvikatu 4A8, 15170 Lahti Vaali- ja vuosikokouksista eri ilmoitus. [email protected] [email protected] puh. 045-671 7801 Raahen kerho Rah.hoit. Timo Kuosmanen Varapuh.joht. Martti Nupponen [email protected] Puh.joht. Hannu Pesonen Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Porrassalmenkuja 4 A 11, Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara Toppilansaarentie 3 C 49, puh. 0400-439 995 33410 Tampere Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti 90500 Oulu [email protected] puh. 050-522 0730 puh. k. 050-5541177 Puh. 0400-372 882 Laiva-asiamies Pertti Venttinen Sihteeri Eero Kilpinen sihteeri@lahdenkone..* [email protected] Hiekkapellontie 18, 28610 Pori Ahvenisjärventie 22 C 42, Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki puh 0400556345 33720 Tampere syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe [email protected] puh. 050-545 5765 taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. puh. 040 504 5119 Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- [email protected] Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] joulukuun aikana joka kuukauden Rah.hoit. Veikko Lehtonen *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Kajaanin kerho toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Kangastie 1, 36220 Kangasala Puh.joht. Taisto Karvonen Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun puh. 040-734 3375 NRO 14 MIKKELIN Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 kuukausikokous pidetään perinteisesti Kuukausikokoukset pidetään erikseen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Kajaani, puh 0400-278 695 BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- ilmoitettavana ajankohtana. (Perust. - Grund. 1948) Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen ous huhtikuussa ja vaalikokous Puh.joht. Seppo Piira Virkotie 5, 87200 Kajaani joulukuussa. NO 21 TURUN Suentassu 4, 50150 Mikkeli Puh. 050-358 2146 KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Sihteeri Timo Myllyniemi NRO 18 RAUMAN (Perust.-Grund. 1874) GSM 044-735 3726 [email protected] KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS www.tkpy.fi [email protected] Rovaniemen kerho (Perus. - Grund. 1926) Puh.joht. Jukka Lehtinen Varapuh.joht. Osmo Blom Puh.joht. Reijo Rajala Puh.joht. Anitta Heikura Somersojantie 13, 21220 Raisio Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Kolpeneentie 41 C 4, 96440 Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela puh. 050-557 3238 GSM 040-564 4829, Rovaniemi puh. 044-455 8040 [email protected] Siht. Tapio Haverinen Puh. 040-591 3318 [email protected] Varapuh.joht. Harri Piispanen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Siht. Harri Juntunen Varapuh.joht. / rah.hoit. Kattarakatu 3, 21260 Raisio puh. t. 015-195 3808 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä Petteri Uutela puh. 050-458 0796 GSM 044-735 3739 Rah.hoit. Tapio Kakkinen Hakapolku 4, 27100 Eurajoki [email protected] [email protected] Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi puh. 050-517 2271 Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander Rah.hoit. Mika Manninen Puh. 050-583 8701 [email protected] Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Laiva-asiamies Kai Väisänen Siht. Mervi Fagerström puh. 040-593 4021 puh. t. 195 3898 Villentie 5, 9085 Martinniemi Murtamontie 700, 27230 Rauma [email protected] GSM 044-735 3898 puh. 0500-184 220 puh. 044 533 8371 Rah.hoit. Ismo Sahlberg [email protected] [email protected] [email protected] puh. 050-454 2437 Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, Kuukausikokoukset pidetään talvi- [email protected] touko- syys- ja marraskuussa kuukauden NRO 16 PARGAS kuukausina ensimmäisinä keskiviik- Huoneistoasiat Rauno Palonen ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. MASKINBEFÄLSFÖRENING koina klo 19.00 hotelli Kalliohovin Varsojankatu 33, 20460 Turku Ravintola Pruuvi, Mikkeli (Perust. - Grund. 1925) kabinetissa. puh. 040-552 5989 www.pargasmaskinsbefal.fi [email protected] NRO 15 OULUN Ordf. Tage Johansson NRO 19 SAVONLINNAN Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen KONEMESTARIYHDISTYS Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas KONEMESTARIYHDISTYS Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku (Perust. - Grund. 1903) tel.hem. 044-458 0425, (Perust. Grund. 1933) Puh. 050-512 3222 Puht. joht. Veikko Eerikkilä 040-845 8042 Puh.joht. Esa Pekkinen [email protected] Nokelantie 55 A 1, 90150 Oulu Viceordf. Jan-Erik Söderholm Aino Actén puistotie 2 A 1, Yhdistyksen kokoukset pidetään joka GSM 044-330 0241 Skepparvägen 35, 21600 Pargas 57130 Savonlinna kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina [email protected] tel. 040 753 0554 puh. 0400 752 967 (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 35 huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola KULJETTAJAT R.Y. kous on yhdistyksen vuosikokous ja Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. joulukuun kokous on vaalikokous. Raisio k. 040-592 1335 (Perust. - Grund. 1989) Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka Puh.joht./ordf. Teemu Kouri (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, Talonmäenkatu 14, 20810 Turku Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola puh. t. 044-569 0065 fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 Varapuh. joht./viceordf. Yhdistyksen tilinumero on Liedon puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund Hannu Poskiparta säästöpankki FI7543092120000134 Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola Niittykatu 3, 26650 Rauma (vuokrat, lahjoitukset yms., Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 puh. 044 522 8130 ei osallistumismaksuja). puh. 06-325 9399 siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Huvitoimikunnan tilinumero, Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan NRO 27 POHJOIS-KARJALAN Lassentie 7, 68100 Himanka johon maksetaan kaikki osallistumis- Voima ja Käyttö -lehdessä. KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. maksut, on Liedon säästöpankki (Perust. - Grund. 1987) NRO 30 FI5443090010143618 NRO 24 LOVIISAN Puh.joht. Erkki Laitinen ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. Kärritie 27, 80400 Ylämylly (Perust. - Grund. 1992) NRO 22 VAASAN (Perust. Grund. 1974) puh. k. 013-852 044, t. 0104 511 Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen KONEMESTARIYHDISTYS Puh.joht. Pekka Vainio Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Talpiakuja 6 F 33, - VASA MASKINMÄSTARE- Pohjolantie 46, 04230 Kerava Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu 20610 Turku FÖRENING puh. k. 040-483 8470 puh. 050-597 1920 puh. 050-313 8748 (Perust. - Grund. 1911) Varapuh.joht. Timo Järvimäki Siht. Seppo Luostarinen [email protected]. www.vaasankonemestarit.fi Reitsaarentie 41 Pajatie 14, 80710 Lehmo Rah.hoit. Ruth Lähdeaho Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi 48910 Kotka Rah.hoit. Jorma Taivainen Haagan urheilutie 15 A 1, puh. 050-530 3330 p. 041-4366017 Opotantie 5, 80230 Joensuu 00400 Helsinki Varapuh.joht./Viceordf. [email protected] puh. 0400-661 680 Heimo Norrgård Siht. Markku Sopanen puh. 0400-482 221 Kuovintie 2, 49220 Siltakylä Siht./sekr. rah. hoit./kassör puh. 05-220 1776 Veli-Pekka Uitto Rah. hoit. Pekka Tahvanainen puh. 050-540 5431 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 Kuukausikokoukset/månadsmöten, Kevät ja talvikauden kokoukset pidetään NRO 25 ÅLANDS ENERGI Ravintola BRANDO, Palosaarentie OCH SJÖFARTSTEKNISKA 58, joka kuukauden ensimmäinen FÖRENING R.F. arkitorstai, ellei toisin ilmoiteta. Vår (Perust. - Grund. 1942) och vintermöten hålls på restaurang www.maskinisterna.ax BRANDO, Brändövägen 58, den första Ordf. Hans Palin helgfria torsdagen i månaden, ifall Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn annat inte meddelas. tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455 [email protected] NRO 23 JULKISEN ALAN Viceord. Ole Ginman MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Musterivägen 2, 22410 Godby ENERGIATEKNISET JAME R.Y. tel. 0500-566 503 (Perust. - Grund. 1950) Sekr. Magnus Eriksson www.jame.fi Högbackagatan 12, 22100 Puh.joht. Heino Kovanen Mariehamn Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-23 032 GSM 040-541 1469 Kassör Thomas Strömberg [email protected] Granvägen 54, 22100 Mariehamn Varapuh.joht. Tommi Nilsson tel. 018-15 572 Suomenlinna, C 52 A 1, Om ej Strömberg är anträffbar, oo19o Helsinki kontakta Hans Palin. Månadsmöte den GSM 040-507 6454 andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i Siht. Pekka Savikko Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Varkkavuorenkatu 19 B 46, augusti. 20320 Turku puh. 040-533 3822 NRO 26 KOKKOLANSEUDUN Rah. hoit. Hannele Haaranen, KONEMESTARIT R.Y. Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula (Perust. - Grund. 1974) puh. 0500-631 155 Puh.joht. Tapio Järvinen Raksontie 18, 67700 Kokkola puh. GSM 050-334 3810

36 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 JÄSENPALSTA

Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Helsinki: Helsingfors: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 faksi/fax (09) 694 8798 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Turku: Åbo: puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 Jäsenasiat - Medlemsärenden Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Gunne Andersson (09) 5860 4815 Maarianhamina: Mariehamn: Kassanhoitaja - Kassör (018) 25 000 (018) 25 000 Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 Kaarina Kärkkäinen (09) 5860 4814 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: Leif Wikström puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Järjestösihteeri - Förbundssekreterare Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Reima Angerman (09) 5860 4812, GSM 0400-417 757 puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Asiamiehet - Ombudsmän puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 e-mail: [email protected] Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa 00100 Helsinki 00100 Helsingfors PL 115, Lastenkodinkatu 5 B 00181 HELSINKI Puhelin (09) 6866 340 Telefax (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi Kassanjohtaja Anja Tikka (09) 6866 3442 Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Etuuskäsittelijät: Aija Olin (09) 6866 3443 Soile Lindgren (09) 6866 3444 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Toimistosihteeri Jenni Laakso (09) 6866 340

Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Kotka Kemi Timo Laihonen Kari Kinnunen Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Turku Oulu Harri Piispanen Kai Väisänen Kattarakatu 3, 21260 Raisio Villentie 5, 90850 Martinniemi puh. 050 458 0796 puh. 0500 184 220 [email protected] [email protected] Vaasa Mariehamn Timo Leppäkorpi Hans Palin, puh. 050-530 3330 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, puh. (018) 21 134, 0400-330 455 AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit Pori * puhdistukset Pertti Venttinen * tulivartioinnit Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400-556 345, * aputyöt [email protected] PL14, 00501 Helsinki 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 37 Tiedote 1.3.2013 Merityösertifikaatin myöntäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet

Merityöyleissopimukseen liittyvien säännösten voimaantulosta säädetään 14.2.2013 annetulla valtioneuvoston asetuksella (150/2013). Asetuksen mu-kaan aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009, ns. alus- turvallisuuslaki) merityösertifikaattia koskevat 35 §:n 2 momentti ja 57 §:n 3 momentti tulevat voimaan 1.3.2013. Kansainvälisen liikenteen aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, on oltava merityösertifikaatti viimeistään 20.8.2013, jolloin merityöyleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan. Aluksilla, joiden bruttovetoisuus on yli 10 000, on oltava merityöser- tifikaatti viimeistään 1.4.2013. Laivanisännän hakemuk-sesta merityösertifikaatti voidaan myöntää myös muille aluksille. Merityösertifikaatti ja merityöehtojen noudattamista koskeva ilmoitus

Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) myöntää alukselle merityösertifikaatin alusturvallisuuslain 57 §:n 3 momentissa säädetyin edellytyksin. Merityösertifikaattiin on liitettävä merityöehtojen noudattamista koskeva ilmoi-tus, johon kuuluu kaksi osaa: Osa I (DMLC-I), jossa luetellaan merityöyleissopimuksen perusteella tarkastet-tavat kohteet ja tarkastettaviin kohteisiin liittyvä kansallinen lainsäädäntö sekä alukselle mahdollisesti myönnetyt poikkeukset. Osan I täyttää Trafi. Osa II (DMLC-II), jossa selostetaan ne toimenpiteet, joihin laivanisäntä on ryh-tynyt varmistaakseen sen, että kansallisia vaati- muksia noudatetaan jatkuvasti myös tarkastusten välisinä aikoina sekä ne aiotut toimenpiteet, joilla vaatimus-ten noudattamista tehostetaan. Osan II täyttää laivanisäntä. Trafi vahvistaa osan II. Merityösertifikaatti myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Laivanisännän pyynnöstä se voidaan myöntää myös lyhyemmäksi ajaksi. Merityösertifikaatin myöntämiseen liittyvät toimenpiteet

Merityösertifikaatin myöntäminen edellyttää, että seuraavat toimenpiteet on suoritettu:

1. Työsuojeluviranomainen on tehnyt aluksella tarkastuksen ja sen perusteella lähettänyt merityösertifikaatin myöntämistä puoltavan lausunnon Trafille. Työsuojeluviranomaisen suorittamasta tarkastuksesta on saatavissa lisätie-toja työsuojelun verkkosivuilta http://www.tyosuojelu.fi/fi/mlc.

2. Aluksen päällikkö on lähettänyt Trafille lausunnon, jossa todetaan, että aluksen miehitys ja laivaväen pätevyydet sekä laiva-apteekki ovat niitä koskevien säädösten ja määräysten mukaiset. Lausunnon tulee olla päivätty samalle päivälle työsuojeluviranomaisen tekemän tarkastuksen kanssa. Lausuntolomake on ladattavissa Trafin verkkosivuilta http://www.trafi.fi/merenkulku/merityoyleissopimus_mlc_2006. Lausunto siinä vaadittuine liitteineen on lähetettävä osoitteeseen [email protected].

3. Laivanisäntä on lähettänyt täytetyn merityöehtojen noudattamista koske-vasta ilmoituksen osan II (DMLC-II) Trafille vahvistamista varten. Trafi on yhteistyössä Suomen Varustamot ry:n kanssa valmistellut esitäytetyn osan II, jota laivanisäntä voi muokata omien tarpeidensa mukaisesti. Esitäytetty osa II on saatavissa Trafin verkkosivuilta. Osa II on lähetettävä osoittee-seen [email protected]. Viestiin tulee liittää mukaan laivaisännän laskutus-tiedot.

Edellä mainittujen asiakirjojen perusteella Trafi myöntää alukselle merityöserti-fikaatin ja merityöehtojen noudattamista koskevan ilmoituksen ja lähettää ne laivanisännälle, jonka tulee vielä allekirjoittaa merityöehtojen noudattamista koskevan ilmoituksen osa II. Merityösertifikaatista peritään Liikenteen turvallisuusviraston maksullisista suo-ritteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (722/2012) liittees-sä 1 (kohta 11.2.1) säädetty maksu.

Lisätietoja: ryhmäpäällikkö Eino Kohijoki, puh. 029 534 6436 tai eino.kohijoki(at)trafi.fi

38 VOIMA & KÄYTTÖ TOUKOKUU 2013 Informationsbrev till sjöfarten 1.3.2013 Beviljande av sjöarbetscertifikat och åtgärder i samband med det

Bestämmelser om ikraftträdandet av författningar med anknytning till sjöarbets-konventionen ingår i statsrådets förordning (150/2013) av den 14 februari 2013. Enligt förordningen träder 35 § 2 mom. och 57 § 3 mom., som handlar om sjö-arbetscer- tifikatet, i lagen om fartygs tekniska säkerhet och säker drift av fartyg (1686/2009, den s.k. fartygssäkerhetslagen), i kraft den 1 mars 2013. Fartyg i internationell fart som har en bruttodräktighet om minst 500 ska ha ett sjöarbetscertifikat senast den 20 augusti 2013, då sjöarbetskonventionen träder i kraft internationellt. Fartyg med en bruttodräktighet som överstiger 10 000 ska ha ett sjöarbets- certifikat senast den 1 april 2013. På redarens begäran kan sjö-arbetscertifikat beviljas också andra fartyg. Sjöarbetscertifikatet och förklaringen om iakttagande av arbetsvillkor till sjöss

Trafiksäkerhetsverket (Trafi) beviljar fartyg sjöarbetscertifikat på de villkor som fastställs i 57 § 3 mom. i fartygssäkerhetslagen. En förklaring om iakttagande av arbetsvillkor till sjöss ska fogas till certifikatet. Förklaringen består av två delar: Del I (DMLC-I) som innehåller en lista över de förhållanden som ska inspekteras enligt sjöarbetskonventionen och den nationella lagstiftning som anknyter till dem samt eventuella undantag som beviljats fartyget. Del I ifylls av Trafi. Del II (DMLC-II) som innehåller uppgifter om vad redaren gjort för att uppfylla nationella föreskrifter mellan inspektionerna och det fortgående förbättringsar-bete som föreslås. Del II ifylls av redaren. Trafi bestyrker del II. Sjöarbetscertifikatet beviljas för en tid av högst fem år. På redarens begäran kan certifikatet också beviljas för en kortare tid. Åtgärder i samband med beviljande av sjöarbetscertifikat

Sjöarbetscertifikat beviljas förutsatt att följande åtgärder har vidtagits:

1. Arbetarskyddsmyndigheten har gjort en inspektion på fartyget och utifrån den sänt ett utlåtande till Trafi där beviljande av sjöarbetscertifikat föror-das. Närmare upplysningar om arbetarskyddsmyndighetens inspektion finns på arbetarskyddets webbplats http://www.tyosuojelu.fi/sv/mlc.

2. Befälhavaren har sänt Trafi ett utlåtande av vilket det framgår att farty-gets bemanning och fartygspersonalens behörigheter samt skeppsapote-ket stämmer överens med de bestämmelser och föreskrifter som medde-lats om dem. Utlåtandet ska vara daterat samma dag som arbetar-skyddsmyndighetens inspektion. Blanketten för utlåtandet kan laddas ned från Trafis webbsida http://www.trafi.fi/sv/sjofart/sjoarbetskonventionen_mlc_2006. Utlåtan-det med bilagor ska skickas till adressen [email protected].

3. Redaren har sänt del II av förklaringen om iakttagande av arbetsvillkor till sjöss (DMLC-II) till Trafi för att bestyrkas. Trafi har i samarbete med Rederierna i Finland rf utarbetat en förhandsifylld version av del II, som redaren kan göra ändringar i så att den motsvarar hans behov. Den för-handsifyllda del II finns på Trafis webbsida. Del II ska skickas till adres-sen [email protected]. E-postmeddelandet bör innehålla redarens fakture-ringsuppgifter.

Trafi beviljar fartyget ett sjöarbetscertifikat och en förklaring om iakttagande av arbetsvillkor till sjöss på basis av ovan nämnda handlingar och sänder certifika-tet och förklaringen till redaren, som bör underteckna del II i förklaringen om iakttagande av arbetsvillkor till sjöss. För certifikatet tar Trafi ut en avgift enligt kommunikationsministeriets förord-ning om Trafiksäkerhetsverkets avgiftsbelagda prestationer (722/2012), bilaga 1 (punkt 11.2.1).

Närmare upplysningar: Eino Kohijoki, gruppchef, tfn 029 534 6436, eino.kohijoki(at)trafi.fi

MAJ 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 39