Tori Hobusekasvanduses kasvatatakse ja aretatakse 118 Kabli www.loodusegakoos.ee Rannametsa-Tolkuse looduse õpperada siiani kuulsaid tori tõugu hobuseid. Pärnumaa lõunaosas asub koht nimega Kabli. 19.saj ja ja vaatetorn (2,2 km) (www.loodusegakoos.ee) Torin keskus eri nähtävyyksineen 20.saj alguses oli Kabli meremeeste küla ja Õpperada saab alguse Tallinn-Pärnu-Ikla mnt Torin helvetiksi sanotaan suurinta kolmesta luolasta, purjelaevade ehituskoht. Tänapäevalgi on säilinud 162 km asuva parkla infotahvli juurest. Rada minkä lähdevedet ovat vuosisatojen aikana uurtaneet meremeesteküla ilme koos tollest ajast säilinud lookleb läbi Tolkuse raba ja viib välja Tornimäele, Pärnun joen vasemmanpuoleiseen kaldajärsaku häärberitega. Kablist lasti vette 1861 aastal esimene kus asub 18 m kõrgune vaatetorn, kust avaneb keskdevoni aegsesse liivakivipaljandisse. Viime sellekandi kaugsõidupurjekas ning selle auks ehitati suurepärane vaade. Tolkuse raba on täiesti vuosisadalla luola johti hiekkakiven halki monta sataa ajaloolise laevatüübi järgi jaala Kaja, mis on pandud ainulaadne, kuna on tekkinud kunagise metriä syvälle maan sisään ja kapeni matalaksi välja uudistamiseks. Madal ja soojaveeline Kabli rand merelahe soostumise tagajärjel. Rajale jääb ”helvetinkäytäväksi”. Torin Pyhän Jyrin luterilaiselle on üks suvitajate lemmikpaiku ning eriti armastatud lisaks mitmeid huvipunkte ja puhkekohti. kirkolle asennettiin kulmakivi vuonna 1852 ja kirkon lastega perede hulgas. Randa on ehitatud ylpeydeksi tuli vuonna 1749 Lyypekissä valettu promenaad, piknikupaigad, laste mänguväljak ning Rannametsa-Tolkusen luontopolku tornikello. Vuonna 1944 räjäyttivät neuvostoarmeijan suvekohvik. Kablis olles tasub külastada ka kuulsat ja katselutorni (2,2 km) tieltä perääntyvät saksalaiset sotilaat Torin sillan ja pagaripoodi Kabli pagarit. RMK Kabli looduskeskuse Luontopolku lähtee Tallinna-Pärnu-Iklan polttivat kirkon, mutta vuodesta 1990 alkaen kirkkoa teabepunktist saab informatsioon puhkamis- maantien 162. Kilometrillä sijaitsevan on tarmokkaasti entisöity. Vuonna 2001 vihittiin kirkko võimaluste kohta ümbruskonnas ning näha pysäköintialueen opastaulun luota. Polku virolaisten sotilaiden muistokirkoksi ja seurakunta loodusteemalisi väljapanekud. kulkeutuu Tolkusen korkeasuon kautta ja johtaa Pärnu Pyhän Jyrin seurakunnaksi. Historiallisena Kabli Tornimäelle, jossa sijaitsee 18 m korkea nähtävyytenä voidaan pitää vuonna 1934 perustettua Pärnumaan eteläpäässä sijaitsee Kabli-niminen katselutorni. Tolkusen korkeasuo on täysin Torin museoa, joka on ensimmäinen pitäjämuseo paikka. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Kabli oli ainutlaatuinen, koska se on syntynyt entisen Virossa. Se on edelleen toiminnassa ja tallentaa merimiesten kylä ja purjelaivojen rakennuspaikka. merenlahden soistumisen. Polun varrella on maakonna 4 Valgeranna liivarand, seikluspark, 64 Eesti Muuseumraudtee Lavassaares aineistoa sekä Torin historiasta että nykypäivästä. Torin Nykyäänkin on säilynyt merimiesten kylän ilme sekä monia huvipisteitä sekä lepopaikkoja. promenaad ja vaatetorn (www.museumrailway.ee) kartanokompleksi koostuu Viron isoimman (78,5 m2) tuonaikaisia kartanoita. Kablista laskettiin vuonna 1861 55 Valgeranna on pikk liivane supelrand, mis avaneb Eesti Muuseumraudtee on suurim kitsarööpmelise kapakkatuvan omaavasta klassisesta vesille seudun ensimmäinen kaukomatkoihin käytetty 55 Matsalu Rahvuspark, Külastuskeskus lõunakaarde ja on külmade põhjatuulte eest kaitstud raudtee muuseum Baltimaades ja üks suurimaid kapakkarakennuksesta (1845), kartanosta, purjealus. Sen kunniaksi rakennettiin historiallisen (www.visitparnu.com/matsalu-rahvuspark) kaart kauni männimetsaga. Valgeranna promenaad on 300 Euroopas. Välisekspositsioonis saab näha unikaalseid hevostalleista ja hevoskasvatuksesta. Kartanon laivatyypin mukaan Kaja-niminen jaala, joka on Matsalu rahvuspark hõlmab madalaveelist m pikkune kaunis jalgtee, mis viib parklast mereni ja eksponaate – Saksa väliraudteede vedurit, 19. sajandist barokkityylisestä päärakennuksesta (1738) on säilynyt asetettu näytteille. Matala ja lämminvetinen Kablin Matsalu lahte, ligi 50 saart ja laidu ning neid lookleb osaliselt Valgeranna Seikluspargi alt läbi. pärinevaid kaubavaguneid ja ainulaadset Eesti manttelisavupiippu ja pässi-saranaovet, ranta on kesänviettäjien lempipaikkoja, varsinkin ümbritsevat Väinamerd. See on tõeline paradiis Seikluspargis pakuvad põnevust kõrgele puude reisivagunit aastast 1939. Peaaegu täilikult on sivurakennuksista tutustumisenarvoisia ovat aitta lapsiperheiden keskuudessa. Rantaan on rakennettu linnuhuvilistele, üks Euroopa tähtsamaid vahele ehitatud erineva raskusastmega seiklusrajad. muuseumis esindatud ka NSV Liidu aegne veerem. (1814), viinakeittiö (1835) ja puintiriihi (1844). Vuonna promenadi, piknikpaikat, leikkikenttä ja kesäkahvila. veelindude peatuspaiku rändeteel Arktika ja Rannal asuvast tuledega varustatud vaatetornist Siseekspositsioonis saab tutvuda erinevate raudteega 1930 kartanosta tuli hevoskasvatukseen erikoistunut Kablissa kannattaa käydä myös maineikkaassa Lääne-Euroopa vahel. Matsalus asub 4000 ha avaneb kauneid vaatepilte. seotud ajalooliste esemetega. Kogu perele põnevas valtionmoisio. Torin hevoskasvatuksessa kasvatetaan ja leipomoliikkeessä (Kabli pagar). RMK:n Kablin suurune Kasari luht, Euroopa suurim säilinud Pärnun Valgerannan hiekkaranta, seikkailupuisto, muuseumis saab juunist septembri lõpuni teha kehitetään tähän saakka kuuluisia Torin-rotuisia luontokeskuksen infopisteestä saa tietoa lageluht, mis on väga oluline rukkiräägu, promenadi ja näkötorni laupäeviti sõidu muuseumi rongiga 2 km pikkusel lõigul hevosia. lomanviettomahdollisuuksista seudulla ja siellä voi täpikhuigu ja rohunepi pesitsusala. Valgeranna on pitkä, hiekkainen uimaranta, joka auru- või diiselrongiga. tutustua luontonäyttelyihin. Suurim omataoline Läänemere ääres on ka ligi avautuu etelän suuntaan ja jota kylmiltä Viron Museorautatie Lavassaaressa 3000 ha hõlmav Kasari suudmeroostik, kus võid pohjoistuulilta suojaa upea männikkö Valgerannan Viron Museorautatie on suurin kapearaiteinen kuulda nt roolinde ja hüüpi. Samuti kuuluvad maakunnan promenadi on 300 m pituinen kaunis kävelytie, joka rautatiemuseo Baltian maissa ja yksi suurimmista Euroopa suurimate hulka Matsalu lahe ääres alkaa parkkipaikalta ja johtaa meren rantaan, osa siitä Euroopassa. Ulkoilmanäyttelyssä on näkyvillä uniikkeja paiknevad rannaniidud – toitumispaigad kaartelee seikkailupuiston alta. Seikkailupuistossa kohteita – saksalainen kenttärataveturi, 1800-luvulta rändlindudele ja pesitsuskohad kahlajatele nagu jännittävyyttä tarjoavat korkealle puiden väliin peräisin tavaravaunut ja ainutlaatuinen virolainen tildrid, kiivitajad, koovitajad. Lihula lähedal kartta rakennetut eri vaikeusasteen seikkailuradat. Rannassa matkavaunu vuodesta 1939. Lähes täydellisesti Penijõe mõisas asuvas rahvuspargi keskuses kohoaa näkötorni valoineen ja jos vain viitsit kiivetä, museossa on esillä myös neuvostoliiton ajan kalusto. vaata piirkonna loodust ja ajalugu tutvustavat niin sieltä avautuu todella upeita näkymiä. Näyttelytiloissa on erilaisia rataliikenteeseen liittyviä püsiekspositsiooni, slaidiprogrammi ja filme. historiallisia esineitä Koko perheelle kiinnostavaa Maastike ja lindude vaatlemiseks on rajatud katsottavaa tarjoavassa museossa voi kesäkuusta mitmeid torne ja matkaradu. syyskuun loppuun asti lauantaisin ajaa 2 km pituisella radalla museon höyry- tai dieseljunalla. Matsalun Kansallispuisto, Vierailukeskus Matsalun kansallispuisto käsittää matalavetisen Matsalun lahden, lähes 50 saarta ja saareketta sekä niitä ympäröivän Väinameren. Se on todellinen lintubongareiden paratiisi, yksi Euroopan tärkeimpiä vesilintujen pysähtymispaikkoja arktisen alueen ja Länsi- Euroopan välisellä muuttoreitillä. Matsalussa 99 Kurgja, Carl Robert Jakobsoni Talumuuseum sijaitsee 4000 hehtaarin suuruinen Kasarin (www.kurgja.ee) luhta, Euroopan suurin säilynyt laakea luhta, joka Kurgja talumuuseum asub maadel, mis kunagi kuulusid Foto/valokuva: Innervisionteam on hyvin merkittävä ruisrääkän, luhtahuitin ja Eesti ärkamisaja suurkujule Carl Robert Jakobsonile. heinäkurpan pesimäalue. Suurin kaltaisensa 131 Kihnu saar (www.visitkihnu.ee) Itämeren rannalla on myös lähes 3000 Jakobson soovis rajada siia eeskujuliku näidistalu – kõik Üks eksootilisemaid paiku kogu Eestimaal on kindlasti talumuuseumi hooned ongi ehitatud Jakobsoni hehtaaria käsittävä Kasarijoen suun ruoikko, Kihnu saar, mis alates 2003. a kuulub UNESCO jossa voi kuulla esimerkiksi ruokokerttusia ja projekti järgi ja seetõttu ainulaadsed. Ka kõiki talutöid inimkonna vaimse kultuuripärandi esindusnimekirja. tehakse siin täna nii, nagu rohkem kui saja aasta eest. kaulushaikaraa. Euroopan suurimpiin lukeutuvat www.visitparnu.com Kihnus on säilinud muistsed kombed ja elustiil – aus myös Matsalun lahden rannalla sijaitsevat Kurgja, Carl Robert Jakobsonin maatilamuseo hoitakse esiemade käsitöökunsti ja rahvariideid Kurgjan maatilamuseo sijaitsee mailla, mitkä kuuluivat rantaniityt – muuttolintujen ruokailupaikat ja kantakse igapäevaselt. Traditsiooniliste Kihnu kahlaajalintujen kuten viklojen, töyhtöhyyppien, 18 Tõstamaa mõis (1877) ja muuseum joskus Viron heräämiskauden keulakuvalle Carl Robert vaatamisväärsuste hulka kuuluvad kalmistu, kirik, Jakobsonille. Jakobson halusi perustaa tänne kuovien pesimäpaikat. Lihulan läheisyydessä (mois.tostamaa.ee) muuseum ja tuletorn. Kihnu kalmistu on kihnlaste Penijõen kartanossa sijaitsevassa Kirjalikes allikates mainitakse mõisat esmakordselt esimerkillisen mallimaatilan – kaikki maatilamuseon jaoks püha koht – seal käiakse vaikselt ja mitte kunagi rakennukset ovatkin rakennettu Jakobsonin kansallispuiston keskuksessa voi tutustua alueen juba 1553. a. Vana peahoone ehitati aastatel 1875-1877 pärast päikseloojangut. Kalmistu peavärava lähedale luontoa ja historiaa esittelevään vakionäyttelyyn, 67 Alpakafarm (www.alpakafarm.ee) suunnitelmien mukaan ja siksi ainutlaatuisia. Kaikkia historitsistlikus stiilis põhjalikult ümber. Sellest ajast on maetud kuulus metskapten Enn Uuetoa ehk Kihnu diakuvaohjelmaan ja elokuviin. Maisemien ja Tere tulemast Eesti suurimasse alpakakasvatusse! maataloustöitä tehdään täällä nykyäänkin niin kuin yli Jõnn. Kihnu Püha Nikolai apostliku-õigeusu kirik pärinevad ka nüüdseks restaureeritud laemaalingud lintujen tarkkailua varten on rakennettu useita ning pilkupüüdva välimusega sisehooviga tall- Alpakad pärinevad Lõuna-Ameerikast Peruust ja neid sata vuotta sitten. (1862) on hoolitsetud pühakoda, milles on säilinud torneja ja retkipolkuja. tõllakuur. Alates 1921. a tegutseb mõisas kool. Mõisas kasvatatakse nende imepehme ja väga sooja villa pärast. sisustust saarel varem asunud kirikutest. Kihnu Matkrajad / Retkipolkuja Soomaa Rahvuspargi matkarajad / asub ka muuseum kus on eksponeeritud siinsete Lisaks on nad äärmiselt armsad, uudishimulikud, kuid muuseum asutati 1974. a vanasse koolimajja. Seal saab 91 Soomaa Rahvuspark, Looduskeskus 1 Kabli looduse õpperada / Kablin luontopolku 1,8 km Soomaan Kansallispuiston retkipolut inimeste eluolu kajastav väljapanek nii esemete kui siiski ka pisut pelglikud. Meie talus saab näha alpakasid, imetleda Kihnu naivistide loomingut, tutvuda Kihnu (www.visitparnu.com/soomaa-rahvuspark) 2 Nigula raba õpperada / 19 Hüpassaare õpperada / fotodena. Võimalus tellida giidituur, kus lisaks neid käest sööta ja katsuda nende villa siidist pehmust, kuulsate meestega ja uudistada Kihnu igapäevaelu Soomaa rahvuspark on suurte sooalade, Hüpassaaren luontopolku 4,4 km ekskursioonile Tõstamaa mõisahoones pakutakse samuti saate tutvuda ka meie teiste loomadega. Talu kajastavaid eksponaate (tööriistad, rõivad, käsitöö, Nigulan suon luontopolku 3 km lamminiitude ja metsade kaitsmiseks, uurimiseks 20 huvilistele võimalust tutvuda Tõstamaa aleviku ja valla poest leiate alpakatooteid ja kerget einet. mööbel). Pitkänä neemel asuv Kihnu tuletorn (1864) 3 Sandra matkarada ja metsaonn / Hüpassaare-Kopra tare matkarada / ja tutvustamiseks loodud rahvusliku väärtusega huviväärsustega. Alpakkafarmi monteeriti kokku Inglismaal valmistatud detailidest Sandran vaellusreitti 0,3 km Hüpassaare-Kopra taren luontopolku 56 km kaitseala. Eriti tuntuks on 1993. a loodud Tõstamaan kartano (1877) ja museo Tervetuloa Viron suurimmalle alpakankasvatustilalle! ning selle kõrgus mere- ja maapinnast on vastavalt 31 4 Laiksaare loodusrada / Laiksaaren luontopolku 2 km 21 Ingatsi õpperada / Ingatsin luontopolku 4,3 km kaitseala teinud suurveeajad, mil luhtadele ja Kirjallisissa lähteissä mainitaan kartanoa ensimmäisen Alpakat ovat kotoisin Etelä-Amerikan Perusta ja niitä m ja 29 m. Kihnlaste endil on tuletorni jaoks vahva 22 Koprarada õpperada / metsadesse valguv vesi ujutab üle ühendusteed 5 Rae Järve matkarada / Rae-järven vaellusreitti 1,7 km kerran jo vuonna 1553. Vanha päärakennus kasvatetaan niiden ihmeellisen pehmeän ja erittäin nimetus - “puaek”. välismaailmaga. Kohalikud ütlevadki, et Soomaal Kilingi-Nõmme matkarada / Kopraradan luontopolki 1,8 km muutosrakennttiin vuosina 1875- 1877 historistiseen lämpimän villan takia. Sen lisäksi ne ovat uskomattoman Kihnun saari 6 Kilingi-Nõmmen luontopolku 5,2 km 23 Kuuraniidu õpperada / tyyliin perusteellisesti. Siitä ajasta ovat peräisin myös suloisia, uteliaita, mutta myös hieman arkoja. Eräs eksoottisimpia paikkoja Virossa on varmasti on viis aastaaega: kevad, suvi, sügis, talv ja Tihemetsa-Kärsu metsanduslik looduse õpperada / Kuuraniidun luontopolku 1 km nyt entisöidyt kattomaalaukset sekä Maatilallamme voi nähdä alpakkoja, ruokkia niitä Kihnun saari, joka vuonna 2003 liitettiin Unescon suurvesi. Kõrtsi-Tõramaal asuvast Soomaa 24 Meiekose õpperada / katseenvangitsevan ulkonäön omaava kädestä ja koskettaa niiden villan silkkistä pehmeyttä ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön looduskeskusest saab igakülgset teavet Soomaa 7 Tihemetsa-Kärsun luontopolku 5,5 km põnevate paikade, matkaradade ja laagriplatside Rannametsa-Tolkuse looduse õpperada ja vaatetorn / Meiekosen luontopolku 5,6 km hevostalli/vaunuvaja sisäpihoineen. Vuodesta 1921 sekä tutustua myös muihin eläimiimme. luetteloon. Kihnussa on säilynyt muinaisia tapoja ja Maatilakaupassa on saatavilla alpakkatuotteita ja pientä kohta. Rahvuspargis saab matkata laudteel või 8 Rannametsa-Tolkusen luontopolku 2,2 km 25 Lemmjõe keelemetsa õpperada / alkaen kartanossa toimii koulu. Tõstamaan kartanossa elämäntapa – pidetään kunniassa esiäitien sijaitsee myös museo, missä näytteille on asetettu purtavaa. käsityötaitoja ja kansallispukuja pidetään päivittäin. maapinnal kulgevatel matkaradadel, lisaks saab Jõulumäe Tervisekeskuse matkarajad / Lemmjõe keelemetsan luontopolku 5,8 km paikallisten asukkaiden elämää kuvastavia esineitä Perinteisiin nähtävyyksiin Kihnussa kuuluvat minna ka kanuu-, räätsa- või kelgumatkale. 26 Riisa õpperada / Riisan luontopolku 4,8 km 9 Jõulumäen kuntoilukeskuksen (Jõulumäe sekä valokuvia. Halukkaat voivat tilata opastetun hautausmaa, kirkko, museo ja majakka. Kihnun Tervisespordikeskus) vaellusreitit 5–25 km 27 Öördi õpperada / Öördin luontopolku 2,4 km kierroksen, jonka yhteydessä asiasta kiinnostuneilla on hautausmaa on kihnulaisille pyhä paikka – siellä Soomaan Kansallispuisto, Luontokeskus 10 Tammiste matkarada / Tammisten metsäreitti 2,8 km mahdollisuus tutustua paitsi kartanorakennukseen, liikutaan hiljaa eikä koskaan auringonlaskun jälkeen. Soomaan kansallispuisto on isojen suoalueiden, 11 Kaisma Suurjärve matkarada / Matsalu Rahvuspargi matkarajad / myös Tõstamaan kauppalan ja kunnan nähtävyyksiin. Hautausmaan pääportin lähelle on haudattu kuuluisa tulvaniittyjen ja metsien suojelemiseksi, tutkimiseksi ja esittelemiseksi perustettu Kaisman Suurjärven vaellusreitti 6 km Matsalun Kansallispuiston retkipolut metsäkapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn. Kihnun 28 Salevere matkarada / 53 Lihula Pyhän Nikolain apostolilainen ortodoksinen kirkko kansallisesti merkittävä suojelualue. Erityisen 12 Kaisma terviserada / Kaisman kuntopolku 1,3 km tunnetuksi vuonna 1993 perustetun 13 Nedremaa puisniidu õpperada / Saleveren retkipolku 1,5 km Lihula linnas asuval linnusemäel asuvad 1238. a rajatud (1862) on huollettu sakraalirakennus, jossa on säilynyt Lihula piiskopilinnuse varemed. Omaaegne linnus oli sisustusta saarella aikaisemmin sijainneista kirkoista. suojelualueen ovat tehneet tulvakaudet, jolloin Nedreman lehdesniityn luontopolku 3 km 29 Suitsu matkarada ja vaatetorn / mitmete hinnangute järgi 13. sajandi alguses üks Kihnun museo perustettiin vuonna 1974 vanhaan rantaniityille ja metsiin valuva vesi katkaisee Suitsun retkipolku sekä näkötorni 1,3 km 14 Tuhu matkarada ja vaatetorn / peamisi keskusi Eesti lääneosas. Unikaalsest koulutaloon. Siellä voi ihailla Kihnun naivistien yhdystiet ulkomaailmaan. Paikalliset sanovatkin, Tuhun retkipolku ja näkötorni 1 km 30 Penijõe matkarajad ja vaatetorn / kaitserajatisest on tänaseks säilinud vaid varemetes tuotantoa, tutustua Kihnun kuuluisiin miehiin ja udella että Soomaalla on viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, 15 Kolga looduse õpperada / Penijõen retkipolut sekä näkötorni 3,2-7 km müürid, mis on konserveeritud ja varustatud Kihnun jokapäiväistä elämää kuvaavia esineitä syksy, talvi ja tulva. Kõrtsi-Tõramaalla Kolgan luontopolut 1,5 km ja 3,5 km infotahvlitega. Lihula piiskopi- ja ordumõisas, mille (työkaluja, vaatteita, käsitöitä, huonekaluja). Pitkänän sijaitsevasta Soomaan luontokeskuksesta saa monipuolista tietoa Soomaan mielenkiintoisista 16 Tõstamaa matkarada / ajalugu ulatub 13. sajandisse, asub Lihula muuseum. niemellä sijaitseva Kihnun majakka (1864) asennettiin Lihulas asub ka 1876. a ehitatud Lihula Eliisabeti kirik. Englannissa valmistetuista osista ja sen korkeus paikoista, luontopoluista ja leirintäalueista. Tõstamaan vaellusreitti 2,5 km Kansallispuistossa saa matkata lautatiellä tai 17 Pangamäe matkarada / Lihula meren- ja maanpinnasta on vastaavasti 31 m ja 29 m. Lihulan kaupungissa linnavuorella sijaitsevat vuonna Kihnulaisilla on oma hauska nimitys majakalle - maan pinnalla kulkevilla luontopoluilla, sen Pangamäen luontopolku 1,5 km 1238 rakennetun Lihulan piispanlinnan rauniot. “puaek”. lisäksi voi lähteä myös kanootti-, lumikenkä- tai 18 Valgeranna terviserada / Entisaikainen linnoitus oli useiden arvioiden mukaan kelkkamatkalle. Valgerannan kuntopolku 3 km 1200-luvun alussa yksi tärkeimpiä keskuksia Viron 138 Manija saar länsiosassa. Ainutlaatuisesta suojarakennuksesta ovat Pärnumaa suuruselt teine saar Manija on 187- 116 RMK Kabli Looduskeskus tähän päivään saakka säilyneet ainoastaan 83 Tori keskus koos erinevate hektariline kivine saareke, mis kuulub alates 2003. www.loodusegakoos.ee raunioituneet muurit, jotka on konservoitu ja vaatamisväärsustega aastast UNESCO maailma kultuuripärandi nimekirja. Kabli looduskeskusest leiad kasulikku tietotauluin varustettu. Lihulan piispan- ja „Tori põrgu“ nime kannab suurim kolmest koopast, mille Saar on vaid 4,5 km pikk ja kuni 0,5 km lai ning informatsiooni piirkonna loodusväärtuste ning ritarikunnan kartanossa, jonka historia ulottuu 1200- allikaveed on sajandite jooksul uuristanud Pärnu jõe 104 Lottemaa teemapark (www.lottemaa.ee) jaguneb suure tormi ja veetõusuga kolmeks osaks. RMK puhkevõimaluste kohta üle Eesti. Saad luvulle saakka, toimii Lihulan museo. Lihulan vasakpoolse kaldajärsaku keskdevoni aegsesse Lottemaa on kõige suurem kogupere teemapark Balti Saarel on haruldaste taimede kasvualad ning soojadel tutvuda loodusteemaliste näitustega, vaadata kaupungissa sijaitsee myös vuonna 1876 rakennettu liivakivipaljandisse. Eelmisel sajandil viis koobas läbi riikides. Pärnumaal kaunis rannametsas asuv maikuu- ja juuniöödel võib kuulda kõlavat kõrede ehk loodusfilme, tellida ekskursioone, telkida ja Lihulan Eliisabetin kirkko. liivakivi mitusada meetrit maasügavusse ja ahenes Leiutajateküla on tuttav Lotte filmidest, muusikalidest juttselg-kärnkonnade kontserti. Saarele saab ujuda. Keskuse eest saab alguse 1,8 km piki madalaks „põrgukäiguks“. Tori Püha Jüri luteri kirikule ja raamatutest. Siin kohtud Lotte, Bruno, Alberti ja Munalaiu sadamast paadi või liinilaevaga. Saarel rannikut kulgev Kabli õpperada, kus saad visitparnu 61 Tamme talu ürdiaed (www.tammetalu.eu) pandi nurgakivi aastal 1852 ning kiriku uhkuseks sai 1749. teiste Leiutajateküla elanikega ning saad nendega koos võimalus teha jalgsi või autoga saarereis ja tutvuda tutvuda ranniku taimekoosluste, erinevate Visit Pärnu / Löydä Pärnu Tamme aiandustalus Pärnu lähedal saad tutvuda a Lübeckis valatud tornikell. 1944. a lõhkasid mängida ja leiutada. Avastamist, leiutamist ja pööraselt kaitseala loodusväärtustega, Manija saarekeskusega luitetüüpide, mitmesuguste pesakastide ja VisitParnu ravim- ja maitsetaimede näidisaiaga, kus kasvavad ka Nõukogude vägede eest taganevad Saksa sõdurid Tori huvitavaid seiklusi jätkub terveks päevaks nii lastele kui ja kohalikus käsitöötoas vaadata ja osta käsitööd. liigirikka linnustikuga. Saad proovida linde ka ise köögiviljad ja kulinaarias kasutatavad ilutaimed. silla ja põletasid kiriku, kuid alates 1990. a on kirikut täiskasvanutele. Lottemaal ootavad avastamist üle saja Kohalikku toitu pakutakse Riida turismitalus. näha raja kahest tornist. Võimalus jalutada lõhnade ja maitsete paradiisis ning ulatuslikult taastatud 2001. a pühitseti kirik Eesti atraktsiooni, temaatilised majad, meeldivad Manijan saari www.visitparnu.com nautida hõrku ürditeed koos perenaise valmistatud Sõjameeste Mälestuskirikuks ja kogudus Püha Jüri toiduelamused, põnevad teatrielamused, suveniiripoed Pärnumaan toiseksi suurin saari Manija on 187 RMK Kablin Luontokeskus ürdipirukaga. Talu poest saab osta marjadest, koguduseks. Ajaloolise tähelepanuväärsusena on 1934. ja mõnus supelrand. hehtaarin kokoinen kivinen pikkusaari, joka on Kablin luontokeskuksesta löydät hyödyllistä köögiviljadest ja ürtidest valmistatud hoidiseid, a asutatud Tori muuseum, mis on kõige esimene Lottemaan teemapuisto kuulunut vuodesta 2003 Unescon tietoa alueen luonnonkalleuksista sekä RMK:n mitmesuguseid ürdi-ja teesegusid ning muid kihelkonnamuuseum Eestis tegutsedes tänaseni ja Lottemaa on suurin koko perheen teemapuisto Baltian maailmanperintökohteisiin. Saari on vain 4,5 km pitkä (Metsähallituksen) virkistysmahdollisuuksista põnevaid tooteid. talletades materjale nii Tori ajaloo kui ka tänapäeva maissa. Pärnumaalla kauniissa rantametsässä sijaitseva ja enintään 0,5 km leveä. Ison myrskyn aikaan, kun ympäri Viroa. Voit tutustua luonto-aiheisiin Tamme-maatilan yrttitarha kohta. Tori Rahvamajas asuvast infopunktist on võimalik Keksijäkylä on tuttu Keksijäkylän Lottasta kertovista vedenpinta nousee, se jakautuu kolmeen osaan. näyttelyihin, katsoa luontoelokuvia, tilata Lähellä Pärnua sijaitsevalla Tammen puutarhatilalla saada teavet piirkonna puhkusevõimaluste kohta. Tori elokuvista, musiikkinäytelmistä ja etenkin kirjoista. Saarella kasvaa harvinaisia kasveja, touko- ja kesäkuun tutustumiskierroksia, telttailla ja uida.Keskuksen Väljaandja/Julkaisija: Pärnu Külastuskeskus voit perehtyä lääke- ja maustekasvien mõisaansambel koosneb Eesti suurima (78,5 m²) Tapaat tässä Lottan, Brunon, Albertin ja muut lämpiminä öinä saarella voi kuunnella haisukonnien edestä alkaa pitkin rannikkoa kulkeva 1,8 km www.solarcarvan.ee Keksijäkylän asukkaat ja halutessasi voit heidän kanssa mittainen Kablin retkipolku, jossa voi tutustua SA Pärnumaa Arenduskeskus, Pärnu Linnavalitsus Pärnun Vierailukeskus näytepuutarhaan, jossa kasvaa myös kasviksia ja kõrtsitoaga klassitsistlikust kõrtsihoonest (1845), äänekästä konserttia.Saarelle pääsee Munalaid- +372 5307 7360 syötäviä koristekasveja. Mahdollisuus kävellä mõisast, tallikompleksist ja hobusekasvandusest. Mõisa iloisesti leikkiä ja keksiä. Löytämis- ja keksimisiloa sekä nimisestä satamasta veneellä tai reittilaivalla. Saaren rannikon kasviyhdyskuntiin, erilaisiin Kaanefoto/Kannen kuva: Priidu Saart Uus 4, 80010 Pärnu, Estonia tuoksujen ja makujen paratiisissa ja nauttia herkullista baroksest peahoonest (1738) on säilinud mantelkorsten kiinnostavia seikkailuja riittää koko päiväksi niin lapsille voi kiertää jalan tai autolla tutustuen suojelualueen hiekkakinostyyppeihin, kaikenlaisiin Kujundus/Taitto: Reimo Meier, Kreatiiv OÜ Tel +372 447 3000, +372 5330 4134 yrttiteetä ja emännän leipomia yrttipiiraita. Tilan ja oinas-hingedega uksed, kõrvalhoonetest on kuin aikuisille. Lottemaalla vieraita odottavat yli sata arvokkaaseen luontoon ja Manijan saaren keskukseen. pesäpönttöihin ja runsaslajiseen linnustoon. Trükk/Painos: Ecoprint AS [email protected] kaupasta voi ostaa marjoista, vihanneksista ja yrteistä vaatamisväärsed ait (1814), viinaköök (1835) ja rehala huvilaitetta, teemarakennukset, miellyttävät Käsityötuvassa voi katsella ja ostaa mukaan käsitöitä. Lintuja voi yrittää nähdä myös omin silmin © 2019 valmistettuja säilykkeitä, erilaisia yrtti- ja (1844). Aastal 1930 sai mõisast hobusekasvatusele ruokailuelämykset, jännittävät teatteriesitykset, Paikallista ruokaa tarjoillaan Riida-nimisellä kahdesta lintutornista. teesekoituksia ja muita kiinnostavia tuotteita. spetsialiseerunud riigimõis. matkamuistomyymälät ja viihtyisä uimaranta. matkailutilalla.

VAATAMISVÄÄRSUSED PÄRNU MAAKONNAS

1 Auto24ring 44 Kirsi Vanasõidukite muuseum 91 Soomaa rahvuspark, looduskeskus 2 Villa Andropoff 45 Laelatu puisniit ja matkarajad 3 White Beach Golf 46 Hanila muuseum 92 Tipu Looduskool 4 Valgeranna Seikluspark 47 Hanila Pauluse kirik (13. saj) 93 Kõpu Külastuskeskus 5 Valgeranna liivarand, promenaad 48 Kõmsi tarandkalmed 94 Piesta Kuusikaru talu ja vaatlustorn 49 Karuse Püha Margareeta kirik 95 Vändra Martini luteri kirik (1787) 6 Audru mõisakompleks (18. saj) ja (13. saj) 96 Vändra Peeter-Pauli apostliku- Audru muuseum 50 Ranna Rantšo õigeusu kirik (1868) 7 Audru Püha Risti luteri kirik (1680) 51 Näärikivid 97 Poetess Lydia Koidula (1843-1886) ja arboreetum 52 Keemu puhkekoht ja vaatetorn sünnipaik 8 Neitsiraba Külastuskeskus 53 Lihula linnus ja Lihula mõis 98 Võidula mõis (1872) 9 Uruste Issanda Taevaminemise 54 Lihula Eliisabeti kirik (1876) 99 Kurgja, Carl Robert Jakobsoni apostliku-õigeusu kirik (1873) 55 Penijõe mõis, vaatetorn Talumuuseum 10 Küti-Uuetoa linnufarm 56 Kloostri vaatetorn 100Särghaua õppekeskus 11 Vene taluõu – Sanga-Tõnise talu 57 Kasari jõe luht 101Nurmenuku Puhkekeskus 12 Lindi looduskaitseala ja vaatetorn 58 Kirbla Püha Nikolause kirik (1531) 102Pärnu Bay Golf Links 13 Pootsi-Kõpu Kolmainsuse 59 Kirbla astang ja Professor Eerik 103Reiu rand apostliku-õigeusu kirik (1873) Kumari mälestuskivi 104Lottemaa teemapark 14 Jõuluvana Korstna talu 60 Kasari jõe vana sild (1904) 105Uulu luteri kirik ja mõisapark (1880) 15 Pootsi mõis (1560) 61 Tamme talu ürdiaed 106Naarismaa talumuuseum 16 Seliste Püha Vassili apostliku 62 Jõõpre Püha Suurkannataja 107Jõulumäe Tervisespordikeskus õigeusu kirik (1864) Georgiuse apostliku-õigeusu 108Eesti Vabariigi esimese presidendi 17 Tõstamaa Maarja luteri kirik (1768) kirik (1879) Konstantin Pätsi sünnikoht 18 Tõstamaa mõis (1877) ja 63 Teispere Talu 109Tahkuranna Jumalaema Uinumise muuseum 64 Eesti Muuseumraudtee apostliku-õigeusu kirik (1872) 19 Tõstamaa Käsitöökeskuse pood Lavassaares 110 Saviaugu talumuuseum (avatud mai-september) 65 Suigu Evangeeliumi Kristlaste 111 Külastuskeskus Tahku Tare 20 Ermistu järv ja vaatetorn palvela (1942) (käsitöötoad, käsitöö müük) 21 Tõhela järv ja vaatetorn 66 Eesti Turbamuuseum 112 Tahkuranna luteri kirik (1891) 22 Tõhela Ristija Johannese 67 Alpakafarm 113 Häädemeeste Miikaeli luteri kirik apostliku-õigeusu kirik (1895) 68 Lepiku-Mardi Talu Kollektsioon- (1872) 23 Kastna Püha Arseniuse aed 114 Häädemeeste muuseum apostliku-õigeusu kirik (1904) 69 Automuuseum 115 Häädemeeste Issandamuutmise 24 Kastna poolsaar ja linnuvaatlus- 70 Pärnu-Jaagupi Jakobi luteri apostliku-õigeusu kirik (1872) torn kirik (1534) 116 RMK Kabli looduskeskus 25 Sõmeri hoiuala ja Saulepi linnu- 71 Uduvere Apostel Jakobuse 117 Kabli linnujaam ja vaatlustorn torn apostliku-õigeusu kirik (1866) 118 Kabli küla 26 Sõmeri-Raespa rannik 72 Pööravere mõisa park ja viina- 119 Kabli rand 27 Matsi rand ja telkimisala vabriku varemed (19. saj) 120Kabli jaala Kaja 28 Uue-Varbla mõis (1426/1802) ja 73 Kaelase mõis ja park (19. saj) 121Treimani luteri kirik (1867) Varbla muuseum 74 Jaanihanso Siidrivabrik 122Treimani Peeter-Pauli apostliku- 29 Varbla Püha Urbanuse luteri kirik 75 Seljametsa muuseum ja külamaja õigeusu kirik (1940) ja mõisapark (1861) 76 Sindi pais ja hüdroelektrijaam 123Ainaži tuletõrjemuuseum ja mere- 30 Illuste mõisa peahoone ja park 77 Sindi raudteejaama hoonete kooli muuseum (Läti territooriumil) (1912) kompleks 124Laiksaare Ristija Johannese 31 Vatla mõis 78 Sindi Jumalaema Uinumise apostliku-õigeusu kirik (1924) 32 Paadrema Püha Kolmainu apostliku-õigeusu kirik (1899) 125Saarde Katariina luteri kirik (1686) apostliku-õigeusu kirik (1889) 79 Sindi muuseum 126Vabadussõja monument Kilingi- 33 Oidremaa mõis (1658) 80 Pulli kiviaja asulakoht Nõmmes 34 Nedrema puisniit 81 Taali mõis (17. saj) 127Allikukivi koopad 35 Liblikamaja 82 Randivälja Kristuse Sündimise 128Allikukivi veinimõis 36 Koonga mõis (1449) apostliku-õigeusu kirik (1868) 129Voltveti mõisahoone ja park (1563) 37 Panga talu roosiaed 83 Tori mõisaansambel (1862) 130Kärsu mõis (1580) 38 Mihkli Miikaeli luteri kirik (13. saj) 84 Tori Hobusekasvandus 131Kihnu saar 39 Mihkli tammik (91 ha) 85 Tori Püha Jüri luteri kirik, Eesti 132Kihnu kalmistu 40 Kurese muinasküla Sõjameeste Mälestuskirik (1854) 133Kihnu Püha Nikolai apostliku- 41 Soontagana maalinn (7.-8. saj), 86 Tori põrgu (keskdevoni liivakivi- õigeusu kirik (1786) vaatetorn, RMK metsaonn ja paljand kolme koopaga) 134Kihnu muuseum telkimisala 87 Tori Muuseum 135Kihnu tuletorn (1864) 42 Nehatu looduskaitseala 88 Tori Rahvamaja - infopunkt 136Metsamaa talu 43 Puhtu poolsaar 89 Jõesuu rippsild 137Lohu käsitööpood 90 Tori-Jõesuu Siidri- ja Veinitalu 138Manija saar

NÄHTÄVYYDET PÄRNUN MAAKUNNASSA

1 Auto24ring ympyrärata 46 Hanilan museo 93 Kõpun Vierailukeskus 2 Villa Andropoff 47 Hanilan Paavalin kirkko 94 Piesta Kuusikarun tila 3 White Beach Golf (1200-luvulta) 95 Vändran Martinin luterilainen 4 Valgerannan Seikkailupuisto 48 Kõmsin hautarauniot kirkko (1787) 5 Valgerannan hiekkaranta, 49 Karusen Pyhän Margareetan 96 Vändran Peeter-Paulin apostlinen promenadi ja katselutorni kirkko (1200-luvulta) ortodoksinen kirkko (1868) 6 Audrun kartanokompleksi 50 Ranna Rantšo (hevos- ja 97 Runoilija Lydia Koidulan (1700-luvulta) ja Audrun museo kotieläintila) (1843-1886) syntymäkoti 7 Audrun Pyhän Ristin luterilainen 51 Näärikivid (siirtokivet) 98 Võidulan kartano (1872) kirkko (1680) ja arboreetum 52 Keemun taukopaikka ja näkötorni 99 Kurgja, Carl Robert Jakobsonin 8 Neitsiraban Vierailukeskus 53 Lihulan linnanrauniot ja Lihulan maatilamuseo 9 Urusten Kristuksen taivaaseen kartano 100 Särghaua opintokeskus astumisen ortodoksinen kirkko 54 Lihulan Eliisabetin kirkko (1876) 101 Nurmenuku-lomakeskus (1873) 55 Penijõen kartano, näkötorni 102 Pärnu Bay Golf Links 10 Küti-Uuetoan lintutila 56 Kloostrin näkötorni 103 Reiun ranta 11 Vene Taluõu (Venäläinen tila) – 57 Kasarin luhta 104 Lottemaa-Teemapuisto Sanga-Tõnisen tila 58 Kirblan Pyhän Nikolauksen 105 Uulun luterilainen kirkko ja 12 Lindin luonnonsuojelualue ja kirkko (1531) kartanopuisto (1880) katselutorni 59 Kirblan penger ja professori Eerik 106 Naarismaan tilamuseo 13 Pootsi-Kõpun Kolminasuuden Kumarin muistomerkki 107 Jõulumäen Liikuntakeskus apostolinen ortodoksinen kirkko 60 Kasarijoen vanha silta (1904) 108 Viron Tasavallan ensimmäisen (1873) 61 Tamme-maatilan yrttitarha presidentin Konstantin Pätsin 14 Joulupukin Korstnan tila 62 Jõõpren Pyhän suurmarttyyri syntymäkoti 15 Pootsin kartano (1560) Georgios Voittajan ortodoksinen 109 Tahkurannan Jumalanäidin 16 Selisten Pyhän Vassilin apostoli kirkko (1879) Uinumisen apostlinen ortodoksi- nen ortodoksinen kirkko (1864) 63 Teispere maatila nen kirkko (1872) 17 Tõstamaan Maarjan luterilainen 64 Viron Museorautatie 110 Saviaugun maatilamuseo kirkko (1768) Lavassaaressa 111 Vierailukeskus Tahku Tare 18 Tõstamaan kartano (1877) ja 65 Suigun Evankelisten Kristittyjen (käsityöpajat, käsityön myynti) museo rukoustalo (1942) 112 Tahkurannan luterilainen kirkko 19 Tõstamaan käsityökeskuksen 66 Viron Turvemuseo (1891) myymälä (avoinna toukokuusta 67 Alpakkafarmi 113 Häädemeesten Mikaelin syyskuuhun) 68 Lepiku-Mardin tilan kokoelma- luterilainen kirkko (1872) 20 Ermistun järvi ja katselutorni puutarha 114 Häädemeesten museo 21 Tõhelan järvi ja katselutorni 69 Automuseo 115 Häädemeesten Herran Muutta- 22 Tõhelan Kastaja Johanneksen 70 Pärnu-Jaagupin Jakobin misen apostolinen ortodoksinen apostolinen ortodoksinen kirkko luterilainen kirkko (1534) kirkko (1872) (1895) 71 Uduveren Apostoli Jakob Sebe- 116 RMK Kablin luontokeskus 23 Kastnan Pyhän Arsenioksen deuksen apostlinen ortodoksinen 117 Kablin lintuasema ja katselutorni, ortodoksinen kirkko (1904) kirkko (1866) Kablin luontopolku (1,8 km) 24 Kastnan niemi ja lintutorni 72 Pööraveren kartanon puisto ja vii- 118 Kablin kylä 25 Sõmerin Natura 2000 -suojelu navabriku rauniot (1800-luvulta) 119 Kablin ranta alue ja Saulepin lintutorni 73 Kaelasen kartano ja puisto 120 Kablin jooli Kaja 26 Sõmeri-Raespan rannikko (1800-luvulta) 121 Treimanin luterilainen kirkko 27 Matsin ranta ja telttailualue 74 Jaanihanso siideritehdas (1867) 28 Uue-Varblan kartano (1426/1802) 75 Seljametsan museo ja kylätalo 122 Treimanin Peeter-Paulin aposto- ja Varblan museo 76 Sindin pato ja vesivoimala linen ortodoksinen kirkko (1940) 29 Varblan Pyhän Urbanuksen lu 77 Sindin rautatieaseman rakennus- 123 Ainažin palomuseo ja merikoulu- terilainen kirkko ja kartanopuis kokonaisuus museo (Latvian alueella) to (1861) 78 Sindin Jumalanäidin Uinumisen 124 Laiksaaren Kastaja Johanneksen 30 Illusten kartanon päärakennus ja apostlinen ortodoksinen kirkko apostolinen ortodoksinen kirkko puisto (1912) (1899) (1924) 31 Vatlan kartano 79 Sindin museo 125 Saarden Katariinan luterilainen 32 Paadreman Pyhän Kolminaisuu 80 Pullin kivikautinen asuinpaikka kirkko (1686) den ortodoksinen kirkko (1889) 81 Taalin kartano (1600-luvulta) 126 Vapaussodan muistomerkki 33 Oidremaan kartano (1658) 82 Randiväljan Kristuksen syntymän Kilingi-Nõmmessa 34 Nedreman lehdesniitty ortodoksinen kirkko (1868) 127 Allikukivin luolat 35 Perhostalo 83 Torin kartanokompleksi (1862) 128 Allikukivin viinikartano 36 Koongan kartano (1449) 84 Torin Hevoskasvatus 129 Voltvetin kartanorakennus ja 37 Panga maatilan ruusutarha 85 Torin Pyhän Jyrin luterilainen puisto (1563) 38 Mihklin Mikaelin luterilainen kirk kirkko, Viron Sotilaiden Muisto- 130 Kärsun kartano (1580) ko (1200-luvulta) kirkko (1854) 131 Kihnun saari 39 Mihklin tammimetsä (91 ha) 86 Torin helvetti (devonikaudelta 132 Kihnun hautausmaa 40 Kuresen muinaiskylä peräisin hiekkäkiviseinämä 133 Kihnun Pyhän Nikolain apostli- 41 Soontaganan maalinna (600 kolmen luolan kanssa) nen ortodoksinen kirkko (1862) 700-luku), näkötorni, retkimökki 87 Torin museo 134 Kihnun museo ja telttailualue 88 Tori Rahvamaja - infopiste 135 Kihnun majakka (1864) 42 Nehatun luonnonsuojelualue 89 Jõesuun riippusilta 136 Metsamaan tila 43 Puhtun niemi 90 Tori-Jõesuu siideri- ja viinitila 137 Lohu Annelin käsityökauppa 44 Kirsin vanhojen ajoneuvojen mu 91 Soomaan kansallispuisto, luonto- 138 Manijan saari seo keskus ja luontopolut 45 Laelatun lehdesniitty 92 Tipu luontokoulu