25.1.2020

Alvar Aallon arkkitehtuurista

SIRKKALIISA JETSONEN 23.1.2020

1

Alvar Aalto (1898-1976) – Aino Marsio-Aalto (1894-1949) – Elissa Aalto (1922-1994)

2

1 25.1.2020

Atriumtalo Väinö Aallolle 1925

Fra Angelico (1387-1455) Marian ilmestys 3

Laulujuhlien portti Jyväskylä 1924 Anttolan kirkon sisämuutos 1924

Toimisto Jyväskylässä 1923-27

4

2 25.1.2020

Jyväskylän työväentalo 1924-25

1920-luvun klassismi tilasarja

5

Seinäjoen suojeluskuntatalo 1924-29

6

3 25.1.2020

Muuramen kirkko 1926-29

7

Lounais-Suomen maalaisten talo 1927-28

Toimisto Turussa 1927-1933

8

4 25.1.2020

Tapani Standardivuokratalo, Turku 1927-29

vaikutteita Euroopasta, modernin arkkitehtuurin tavoite ”valoa ja ilmaa kaikille”

9

Erik Bryggman and Alvar Aalto Turun 700-vuotis messut 1929

10

5 25.1.2020

Turun Sanomat Turku 1928-30

funktionalismi saapuu Suomeen standardit

11

Turun Sanomat Turku 1928-30 kattoikkunat

12

6 25.1.2020

”Mikään perhe ei voi elää yhdessä huoneessa, ei edes kahdessa, jos sillä on lapsia. Mutta mikä perhe tahansa saattaa elää hyvin vastaavalla pinta-alalla, jos tuon alan jako on suoritettu perhettä, sen jäsenien toimintaa ja elämää varten. Asunto on alue, joka muodostaa suojatun tilan syömistä, nukkumista, työskentelyä ja leikkiä varten.”

Alvar Aalto 1930

Aino ja Alvar Aalto 1930 Pienasunnon rationalisointinäyttely

13

Taistelu kansantautia, tuberkuloosia vastaan 1920- ja 1930-luvuilla Parantava ympäristö

Paimion parantola 1929-33

14

7 25.1.2020

Hygienia, valo, tuuletettavuus

Paimion parantola 1929-33 potilashuone

…tavallinen huone on pystysuoraa, potilaan huone vaakasuoraa ihmistä varten, ja värit, valaistus, lämmitys ym. on suunniteltava sen mukaisesti. Alvar Aalto 1940

15

Paimion parantola 1929-33 Potilashuone, valaistus, akustiikka, tekniikka

16

8 25.1.2020

Luonto ja ympäristö Paimion parantola 1929-33 Kattoterassi

17

Kokonaisvaltainen suunnittelu

Paimion parantola 1929-33 Yhteiset tilat, pääportaikko ja Paimio-tuoli 1931-32

18

9 25.1.2020

Paimio 1929-33 Potilashuone

Paimion parantola 1929-33, yhteiset tilat lukusali

19

Paimion parantola 1929-33

Päärakennuksen siipien suuntaus päivänvalon mukaan Kussakin siivessä omat toimintansa Makuuhallisiiven rakenne

20

10 25.1.2020

Paimion parantola 1929-33 pääsisäänkäynti

21

Paimion parantola 1929-33

22

11 25.1.2020

Paimion parantola 1929-33

23

Paimion parantola 1929-33, henkilökunnan asuntoja

24

12 25.1.2020

HYVINVOINTI ON KULTTUURIA - KULTTUURI ON HYVINVOINTIA

25

Viipurin kirjasto 1927-35

26

13 25.1.2020

Viipurin kirjasto 1927-35

27

Viipurin kirjasto 1927-35 1935 / 2010 / 2013

28

14 25.1.2020

Kirjaston keskeinen ongelma on ihmissilmän ongelma. Kirjasto voi olla konstruoitu ja funktionaalinen teknisellä tavalla vaikka tuota ongelmaa ei olisi ratkaistukaan, mutta se ei ole inhimillisesti tai arkkitehtonisesti valmis ellei siinä ole tyydyttävästi käsitelty rakennuksen olennaista inhimillistä tehtävää, kirjanlukemista. AA 1940

Viipurin kirjasto 1927-35 Lukusali Lastenosasto

29

Viipurin kirjasto 1927-35 1935 / 1999 / 2013

30

15 25.1.2020

1999/2010 2013

31

1999 / 2010 / 2013

32

16 25.1.2020

Aaltojen koti ja studio, (1935–36)

33

”Voisimme sanoa: suomalaisella kodilla tulee olla kahdet kasvot. Toinen on tämä esteettisesti välitön yhteys ulkoilmaan, toinen, talven kasvot, näkyy sisimpäin huoneittemme lämpöä korostavissa sisustusmuodoissa – sama koskee kaupunkipalatsia ja vuokrataloa.” (Alvar Aalto 1926)

Koti ja studio, Helsinki (1935–36)

34

17 25.1.2020

Kokonaisvaltainen suunnittelu (1935) liike

35

- puunjalostusteollisuus tärkeässä roolissa talouden moottorina, teollisuusalueita rakennettiin ja täydennettiin – lukuisia ja erilaisia suunnittelutehtäviä myös Aaltojen arkkitehtitoimistolle

36

18 25.1.2020

Sunila sulfaattiselluloosatehdas 1936- 38, ja asuinalue 1936-38 sekä 1950- luku

37

”Jokainen asunto on vain teknisesti ratkaistava niin, että siihen liittyy käytettävissä oleva ulkoilmaosa ja että se biologisesti vastaa luontoa, johon ihminen ennen suurkaupungin kehitystä on tottunut.” - Alvar Aalto 1930

EKA asuinrakennuksia, Sunila ”Rinneovitalot” 1938-39

38

19 25.1.2020

Sunilan asuinrakennuksia

Työväestön rivitalo 1936-37 Kantola tehtaanjohtajan talo 1937 Rantala insinöörien rivitalo 1937 Kuusela kerrostalo 1952

39

Asemakaavasuunnittelun tarkoituksena on luonnonkauneuden ja terveellisen korkean maaston käyttäminen asuntoalueena siten, että ainoastaan kaikkein terveellisimmät osat, jotka samalla olivat luonnonkauneuden keskittymiä, käytettäisiin asuntoalueiksi, muitten osien jäädessä vapaa-alueiksi sekä liikenteen ja teollisuuden palvelukseen.

Allekirjoittanut pitää Suomen tapaisessa maassa ainoana oikeana sellaista asemakaavallista menetelmää, jossa asuntoalueiksi valitaan vain kaikkein paras ja useita sekä biologisia että psykologisia etuja sisältävä maasto.”

Standarditerassitalo Alvar Aalto 1939 Kauttua 1937-38

40

20 25.1.2020

Standarditerassitalo, Kauttua 1937-38

41

A-talo tyyppitalot 1937- Ahlström Oy:lle

42

21 25.1.2020

Tampellan paperitehtaan asuinrakennuksia 1937-38, Tervarivi; Mäntylä yli-insinöörin talo, Inkeroinen

43

Tehtaanmäen kansakoulu Inkeroinen 1939

44

22 25.1.2020

Metsä –näyttely 1938 Savoy -maljakko 1936

45

Suomen paviljonki Pariisin näyttely 1936-37

46

23 25.1.2020

Suomen paviljonki New Yorkin maailmannäyttely 1938-39

47

Villa Mairea 1939 (Harry ja )

48

24 25.1.2020

Villa Mairea, Noormarkku (1938–39)

49

Villa Mairea 1939

50

25 25.1.2020

Villa Mairea, Noormarkku (1938–39)

51

Villa Mairea 1939

52

26 25.1.2020

Villa Mairea 1939

53

Villa Mairea (1938–39) Asevelikylä, (1940–41)

54

27 25.1.2020

Aalto New Yorkissa

Mallikaupunki 1940

Rovaniemen asemakaava 1944 (Viljo Revellin ja Yrjö Lindegrenin kanssa)

55

Baker House MIT Cambridge, USA 1946-49

56

28 25.1.2020

Baker House MIT Cambridge, USA 1946-49

57

Teknillinen korkeakoulu 1949, 1953-66

Otaniemi urheiluhalli 1950-52

58

29 25.1.2020

Teknillinen korkeakoulu Otaniemi 1949, 1953-66 Päärakennus 1964 Kirjasto 1970

59

Säynätsalon kunnantalo 1948-52

60

30 25.1.2020

Säynätsalon kunnantalo 1948-52

61

Säynätsalon kunnantalo 1948-52

62

31 25.1.2020

Muuratsalon koetalo 1952-53

63

Jyväskylän yliopisto 1950, 1953-56-

64

32 25.1.2020

Rautatalo Helsinki 1951-54

65

Kansaneläkelaitoksen toimitalo Helsinki 1948, 1952-57

66

33 25.1.2020

Kulttuuritalo Helsinki 1952-58

67

Kulttuuritalo Helsinki 1952-58

68

34 25.1.2020

Vuoksenniskan / Kolmen ristin kirkko 1955-58

69

Vuoksenniskan / Kolmen ristin kirkko Imatra 1955-58

70

35 25.1.2020

Wolfsburgin kulttuurikeskus, Saksa 1962

71

Wolfsburgin kulttuurikeskus, Saksa 1962

72

36 25.1.2020

Wolfsburgin kulttuurikeskus, Saksa 1962

73

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus 1958-87 (kirkko, kaupungintalo, kirjasto, teatteri)

74

37 25.1.2020

Seinäjoen kirjasto 1964-65

75

Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus 1960-80-luvut

Kirjasto 1965 Lappia-talo

76

38 25.1.2020

Rovaniemen kirjasto 1965

77

Maison Carré Bazoches-sur Guyonne, Ranska 1956-59

78

39 25.1.2020

Santa Maria Assunta Riola di Vergato, Italia, 1966-, 1975-80

79

Enso Gutzeitin pääkonttori Helsinki 1959-62

Helsingin keskustasuunnitelma 1959-64

80

40 25.1.2020

Finlandia-talo 1962-71, 1975

81

82

41