Lataa Seuratukihakemusten Arviointi 2018
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Seuratukihakemusten arviointi 2018 Lari Metsälä SEURATUKIHAKEMUSTEN ARVIOINTI 2018 Lari Metsälä LIKES-tutkimuskeskus 2018 Seuratukihakemusten arviointi 2018 Lari Metsälä Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 348 ISBN 978-951-790-463-6 ISSN 2342-4788 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2018 Kannen kuva: Salla Turpeinen TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 jakaman seuratoiminnan kehittämistuen (lyh. seuratuki) jakautumista sekä arvioidaan hake- musten sisältöjä ja tavoitteita. Raportin aineistona ovat sekä myönteisen avustus- päätöksen saaneiden seurojen hakemukset (n=403) että hylkäyspäätöksen saaneet hakemukset (n=269). Vuonna 2018 seuratuen haku toteutui ensimmäistä kertaa kokonaan sähköi- senä. Hakemuslomaketta oli muokattu edellisvuosien palautteen perusteella siten, että hakemusteksti oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: hankkeen tavoitteet ja mitta- rit, hankkeen toimenpiteet ja hankkeen vakiinnuttaminen. Uudistus selkeytti hake- muksia. Erityisesti hankkeen toiminnan mittareita oli osattu esittää laajemmin kuin edellisvuosien hakemuksissa. Sen sijaan vakiinnuttamissuunnitelmien kirjaami- sessa oli edelleen selviä puutteita. Seuratuen perustiedot vuonna 2018: • Seuratukea jaettiin yhteensä 3 843 500 euroa. • Tukea myönnettiin 403 hankkeelle, 269 hanketta jäi ilman tukea. • Myönteisten päätösten osuus nousi 60 prosenttiin. • Tuetuista hankkeista 135 oli toisen tukivuoden jatkohankkeita ja 268 uusia aloittavia hankkeita. • Tukea saaneista hankkeista 41 prosenttia oli palkkaushankkeita ja 59 pro- senttia niin sanottuja toiminnallisen kehittämisen hankkeita. • Yksittäiselle hankkeelle myönnetty tukisumma vaihteli 2 000 euron1 ja 15 000 euron välillä. Keskimääräinen tuki oli 9 537 euroa. • Tuettujen hankkeiden keskimääräinen hankebudjetti oli 21 398 euroa. • Seuratukea jaettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkiin maakuntiin yh- teensä 118 kunnan alueelle. • Hankkeiden kirjaamia yleisimpiä tavoitteita olivat seuran jäsenmäärän kas- vattaminen, uusien harrastajaryhmien perustaminen, seuratoimijoiden kou- luttaminen sekä koulu- tai päiväkotiyhteistyö. 1 Pienin haettava avustussumma on 2 500 euroa, mutta kahdeksalle hankkeelle myönnettiin tätä pie- nempi tukisumma pääosin siitä syystä, että osa hankkeen kustannuksista ei ollut valtionapukelpoi- sia. SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ........................................................................................................................ 1 2 SEURATUELLE ASETETUT TAVOITTEET JA KRITEERIT ............................... 2 3 SEURATUEN JAKAUTUMINEN .................................................................................. 4 3.1 Tuen jakautuminen maakuntiin ja kuntiin............................................... 4 3.2 Palkkaushankkeet ja toiminnalliset hankkeet ........................................ 6 3.3 Uudet hankkeet ja jatkohankkeet ................................................................ 8 3.4 Hakijaseuran lajitausta .................................................................................... 8 3.5 Isot ja pienet seurat ........................................................................................... 9 3.6 Seurojen yhteiset hankkeet ..........................................................................11 4 SEUROJEN KIRJAAMAT TAVOITTEET HAKEMUKSISSA ...............................12 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................15 LÄHTEET ....................................................................................................................................17 LIITTEET ....................................................................................................................................18 1 JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut seuratoiminnan kehittämistukea (seura- tuki) veikkausvoittovaroista vuodesta 1999 lähtien. Kahdenkymmenen vuoden ai- kana tukea on myönnetty yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Seuratuki on nykymuo- toisena suurin yksittäinen OKM:n liikuntayksikön jakama hankerahoituskoko- naisuus. (Lehtonen & Turpeinen 2018.) Seuratukea on kohdennettu vuosien varrella moniin erityyppisiin hankkeisiin. Vuodesta 2013 lähtien tuki on kohdistettu lasten ja nuorten paikallistason liikunta- mahdollisuuksien edistämiseen. Seuratuki on harkinnanvarainen erityisavustus, jota voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset yhdistykset. Hanke voi olla yksivuotinen tai kaksivuotinen. Pienin haettava avustussumma on 2 500 eu- roa ja suurin 15 000 euroa. Tukea myönnetään sekä työntekijän palkkaamiseen että toiminnallista kehittämistä sisältäviin hankkeisiin. Avustuksella edistetään valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyvää ministeriön strategista tavoitetta lii- kunnan aktiivisesta ja osallistavasta kansalaistoiminnasta, jossa painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret (OKM 2017). Vuonna 2018 seuratukea haettiin ensimmäistä kertaa kokonaan sähköisenä kaksi edellistä vuotta käytössä olleen Seuraverkko-järjestelmän kautta. Päätösesi- tykset tuettavista hankkeista teki asiaa valmisteleva virkamies ja lopulliset päätök- set vastuuministeri. Lisäksi lajiliitot ja aluejärjestöt olivat mukana lausunnonanta- jina. Seuratuen sähköistä hakemuslomaketta uudistettiin vuoden 2018 hakuproses- sia varten niin, että varsinainen hakemusteksti oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) hankkeen tavoitteet ja mittarit, 2) hankkeen toimenpiteet sekä 3) hankkeen vakiin- nuttaminen. LIKES-tutkimuskeskus on vastannut seuratuen seuranta- ja arviointityöstä vuodesta 2013 lähtien, ja tämä raportti on osa kyseistä prosessia. Seurannan ja ar- vioinnin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. 2 SEURATUELLE ASETETUT TAVOITTEET JA KRITEERIT Vuoden 2018 seuratuen hakuohjeiden (OKM 2017) mukaisesti tuettavan hankkeen tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista: • lasten ja nuorten harrastajamäärien ja /tai -ryhmien lisääminen • monipuolisen liikunnan harrastamisen mahdollistaminen • yhdenvertaisten, tasa-arvoisten ja saavutettavien harrastusmahdollisuuk- sien edistäminen • harrastamisen kustannusten ja osallistumismaksujen hillitseminen lasten ja nuorten liikunnassa • liikunnasta luopumisen eli drop outin ehkäiseminen pitämällä nuoret mu- kana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina • lasten ja nuorten äänen kuuluminen seuratoiminnan suunnittelussa ja kehit- tämisessä • liikunnallisen elämäntavan omaksumisen edistäminen ohjatun seuratoimin- nan kautta • koulupäivän yhteydessä tapahtuvan liikunnan edistäminen seuratoiminnan avulla • perheliikunnan edistäminen • syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten urheiluseurassa harrastami- sen mahdollistaminen • maahanmuuttajalasten kotoutumisen edistäminen liikunnan avulla • yhteisöllisyyden vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan sekä osaamisen li- sääminen • monipuolisen ja laadukkaan seuratoiminnan edistäminen • innovatiivisten ja uudenlaisten toimintamallien kehittäminen. Hankkeella tulee olla vähintään 25 prosentin omarahoitusosuus. Kaksivuotisissa hankkeissa seuran omavastuuosuuden tulee nousta toiselle tukivuodelle. Tuettavan toiminnan kuukausikustannukset eivät saa ylittää 50 euroa. Hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelmien tulee olla realistisia seuran toimintaympäristö huomioiden. Hankkeen laajuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat asiat: • seurojen yhteiset hankkeet • yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen • laadukkaan ohjatun toiminnan ja monipuolisen liikunnan tarjoaminen enem- män kuin kerran viikossa • uusien harrastajaryhmien perustaminen/lisääminen • uusien harrastajien lisääminen • innovatiivisen ”ei perinteisen” seuratoiminnan kehittäminen (esim. nuorten omat ideat/ryhmät) • harjoitusvuorojen järjestäminen lapsille sopivaan vuorokauden aikaan, lä- hellä asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus) • vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 2 • sukupuolten tasa-arvon huomioiminen: liikuntaryhmiä perustetaan poika- valtaisissa lajeissa tytöille ja tyttövaltaisissa lajeissa pojille. Vastaavasti voi olla myös kaikille yhteisiä ryhmiä. (OKM 2017.) 3 3 SEURATUEN JAKAUTUMINEN Seuratuen hakuprosessi oli vuonna 2018 ensimmäistä kertaa täysin sähköinen. Säh- köisessä järjestelmässä on saatavilla tuettujen hankkeiden lisäksi myös ne hake- mukset, joille tukea ei myönnetty. Hyväksyttyjä ja hylättyjä hakemuksia tarkastel- laan tässä luvussa alueellisen jakautumisen, lajitaustan ja seuran koon perusteella. Lisäksi hankkeet on luokiteltu uusiin ja jatkaviin hankkeisiin sekä toiminnallisiin ja palkkausta sisältäviin hankkeisiin. Erityistarkastelussa ovat myös useamman seu- ran yhteiset hankehakemukset. 3.1 Tuen jakautuminen maakuntiin ja kuntiin Seuratoiminnan kehittämistuen avulla pyritään edistämään yhdenvertaisia, tasa-ar- voisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia (OKM 2017). Seuratu- kea ei ole korvamerkitty alueellisesti, vaan tuki myönnetään harkinnanvaraisesti hakemusten sisällön perusteella. Seuratukea myönnettiin vuonna 2018 koko maahan yhteensä 3 843 500 eu- roa eli keskimäärin 0,70 euroa asukasta kohden. Maakunnittain tarkasteltuna (kuva 1) eniten seuratukea asukasta kohden myönnettiin edellisvuoden (Metsälä 2017) tavoin Etelä-Karjalaan (1,27 e / asukas). Yli euro asukasta kohden tukea jaettiin li- säksi Etelä- Savon ja Keski-Suomen maakuntiin. Ahvenanmaata lukuun ottamatta vähiten tukea jaettiin Keski-Pohjanmaalle (0,20 e / asukas), mikä selittyy sillä, että maakunnasta jätettiin vain kolme tukihakemusta