SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren Rannikko
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Itämeren rannikko 3 Martina Reinikainen Terhi Ryttäri Tiina Kanerva Hannele Kekäläinen Kasper Koskela Panu Kunttu Maija Mussaari Mikael von Numers Leena Rinkineva-Kantola Marko Sievänen Kimmo Syrjänen Örskärs ören, Parainen. Kuva: Terhi Ryttäri 100 Suomen ympäristö 5 | 2018 Osa 2 Itämeren rannikko SISÄLLYS | 3 ITÄMEREN RANNIKKO R1 Itämeren kivikkorannat .............................................................................................. 105 R1.01 Itämeren kivikko- ja lohkarerannat ............................................................................ 105 R1.02 Itämeren sora- ja somerikkorannat ........................................................................... 106 R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit ......................................................................... 107 R2.01 Itämeren hiekkarannat .................................................................................................. 107 R2.02 Liikkuvat alkiovaiheen dyynit ....................................................................................... 109 R2.03 Liikkuvat rantavehnädyynit ...........................................................................................111 R2.04 Harmaat dyynit ...............................................................................................................112 R2.05 Variksenmarjadyynit .......................................................................................................114 R2.06 Dyynialueiden kosteat soistuneet painanteet ...........................................................116 R2.07 Metsäiset dyynit ..............................................................................................................118 R2.08 Dyynien deflaatiokentät ................................................................................................119 R3 Itämeren luontaiset niittyrannat .......................................................................... 121 R3.01 Itämeren kivikkoiset niittyrannat ............................................................................... 122 R3.02 Itämeren epilitoraalikedot ........................................................................................... 124 R3.03 Itämeren suurruohostot............................................................................................... 126 R4 Merenrantojen ilmaversoiskasvustot ................................................................. 128 R4.01 Merenrantaruovikot ...................................................................................................... 128 R4.02 Merenrantakaislikot ...................................................................................................... 129 R4.03 Merenrantaosmankäämiköt ......................................................................................... 130 R5 Eloperäiset rantavallit .................................................................................................. 131 R5.01 Hauruvallit ....................................................................................................................... 132 R5.02 Ruokovallit ....................................................................................................................... 134 R5.03 Meriajokasvallit............................................................................................................... 135 R6 Rannikon ja saariston pensaikot ja metsät ..................................................... 137 R6.01 Tyrnipensaikot ................................................................................................................ 138 R6.02 Suomyrttipensaikot ....................................................................................................... 139 R6.03 Merenrantapajukot ........................................................................................................ 140 R6.04 Merenrannan leppävyöt ja -pensaikot ....................................................................... 141 R6.05 Merenrantakatajikot ...................................................................................................... 142 R6.06 Ulkosaariston lehtipuumetsiköt.................................................................................. 143 R6.07 Rannikon kosteat leppälehdot..................................................................................... 145 Suomen ympäristö 5 | 2018 Osa 2 101 R6.08 Rannikon tuoreet lehtipuuvaltaiset lehdot ............................................................... 147 R6.09 Rannikon kuivat lehtipuuvaltaiset lehdot .................................................................. 149 R6.10 Rannikon lehtomaiset kuusikot ................................................................................... 151 R6.11 Rannikon lehtomaiset lehtimetsät .............................................................................. 152 R6.12 Rannikon tuoreen kankaan kuusikot ......................................................................... 154 R6.13 Rannikon tuoreen kankaan koivikot .......................................................................... 155 R6.14 Rannikon kuivan kankaan kuusikot ............................................................................ 157 R6.15 Rannikon kuivan kankaan männiköt ........................................................................... 158 R6.16 Rannikon kuivan kankaan koivikot ............................................................................. 160 R6.17 Rannikon karukkokankaiden kuusikot ....................................................................... 161 R6.18 Rannikon karukkokankaiden männiköt ..................................................................... 162 R6.19 Rannikon karukkokankaiden koivikot........................................................................ 164 R7 Merenrantojen kalliolammikot .............................................................................. 165 R8 Rannikon luontotyyppiyhdistelmät ..................................................................... 167 R8.01 Itämeren dyynisarjat ..................................................................................................... 167 R8.02 Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat ........................................................ 170 R8.03 Maankohoamisrannikon karujen saarten kehityssarjat .......................................... 172 R8.04 Ulkosaariston saaret ja luodot .................................................................................... 174 R8.05 Lintusaaret ...................................................................................................................... 176 R8.06 Itämeren harjusaaret ..................................................................................................... 178 Kiitokset ........................................................................................................................................ 181 Kirjallisuus ................................................................................................................................... 181 102 Suomen ympäristö 5 | 2018 Osa 2 Itämeren rannikko 3 Itämeren rannikko Ranta on maan ja veden yhtymäkohta, jonka pystys- laajimmillaan lounaissaaristossa, jossa siihen sisältyy uuntainen (vertikaalinen) vyöhykkeisyys määräytyy myös koko Ahvenanmaa. Kapeimmillaan rannikkovyö- sekä vedenkorkeuden ja sen vaihteluiden että rannan hyke on Selkämeren alueella, jossa sen leveys on vain topografian mukaan. Varsinainen ranta eli litoraali on noin 10 km. Suomen rannikon rantaviivan pituudeksi on keskimääräisen ylimmän ja alimman vedenkorkeuden laskettu 46 000 km 1:20 000 mittakaavassa (Granö ym. välinen osa rantavyöhykettä (kuva 3.1). Jyrkkäprofiili- 1999). Eniten rantaviivaa on Saaristomerellä ja Ahvenan- silla rannoilla vedenkorkeuden vaihtelu ei merkittävästi maalla sekä Merenkurkussa. Rannikon pinta-alaksi on vaikuta rantavyöhykkeen leveyteen. Alavilla rannoilla arvioitu 38 000 km². Saarien määrä on Granön ym. (1999) rantaviiva voi siirtyä korkean veden aikaan jopa satoja laskelmissa yli 73 000 (taulukko 3.1). Maastotietokannan metrejä. Toisaalta rantaluontotyypit muotoutuvat pit- (2016) mukaan Suomen merialueilla on noin 97 000 saar- kälti maaperän laadun mukaan. Niukkakasvustoisten ta, joista alle 1 000 m² kokoisia on noin 58 000 ja yli 1 000 rantojen luontotyypit vastaavat melko suoraan geologi- m² kokoisia noin 39 000. sia rantatyyppejä, joita ovat kallio- ja kivikkorannat sekä Suomen rannikolla vallitsevana rantatyyppinä ovat sora- ja hiekkarannat. Viimemainituilla kasvillisuuden kallio- ja moreenirannat, joita molempia on noin 42 % kehittymiseen vaikuttaa suuresti kasvualustan jatkuva eli yhteensä 84 % koko rantaviivasta. Hiekka- ja sora- liikkuminen jäiden, aaltojen ja tuulen vaikutuksesta. rantoja on erityisesti alueilla, joille on keskittynyt gla- Suojaisilla rannoilla kasvualustan merkitys on vähäi- sifluviaalista eli jäätikön sulamisvirtojen muodostamaa sempi, jolloin karkearakeisillekin kivikkorannoille voi ainesta. Pieniä hiekkarantoja on lisäksi kaikkialla, missä syntyä sulkeutunutta niittykasvillisuutta. Hienojakoi- rantavoimat ovat lajitelleet ja erottaneet moreenista hie- simmille, suojaisille hiekka-, savi-, lieju- ja mutarannoil- nojakoisen maa-aineksen. Hiekka- ja sorarantoja on noin le syntyy pääsääntöisesti niittykasvillisuutta, joka vai- 5 % rantaviivastamme. Hienojakoisempia siltti-, savi- ja hettuu sisämaahan mentäessä erilaisten pensaikko- ja mutapohjaisia rantoja on noin 10 %. lepikkovaiheiden kautta metsäisiksi