Eri Faktoreihin Pohjautuvien Sijoitusstrategioiden Menes- Tyminen Pitkän Aikavälin Sijoittamisessa

Eri faktoreihin pohjautuvien sijoitusstrategioiden menestyminen pitkän aikavälin sijoittamisessa

Henry Vepsäläinen

Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2021 Tiivistelmä

Tekijä Henry Vepsäläinen Koulutusohjelma Liiketalous Raportin/Opinnäytetyön nimi Sivu- ja liitesi- Eri faktoreihin pohjautuvien sijoitusstrategioiden menestyminen pitkän vumäärä aikavälin sijoittamisessa 49 + 1 Tämä opinnäytetyö käsitteli eri faktoreihin pohjautuvien sijoitusstrategioiden menestymistä pitkän aikavälin sijoittamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä sijoittajan tietoisuutta erilaisista sijoitusfaktoreista, sekä miten hyödyntää eri faktoreita pitkän aikavälin sijoittamisessa. Työn luettuaan lukijalla on vahvempi käsitys siitä, mikä faktoriperusteinen sijoitusstrategia hänelle itselleen sopii parhaiten. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat yksityissi- joittajat. Institutionaaliset sijoittajat olivat rajattu pois opinnäytetyöstä. Työn kvantitatiivisessa tutkimuksessa vertailtiin pitkän, 25 vuoden sijoitusaikajänteen menestymisen lisäksi eri sijoitusfaktorien esimerkiksi kasvu- ja arvosijoittamisen menestymistä vuodesta 2006 eteenpäin aina nykyhetkeen saakka. Lisäksi tutkittiin, millä sijoitusfaktorilla eli tuoton aju- rilla on pärjännyt parhaiten talouskriiseissä. Opinnäytetyö ja sen tutkimus keskittyi pääosin faktoripohjaiseen osake- ja rahastosijoittamiseen.

Opinnäytetyö on jaettu kuuteen eri pää osa-alueeseen. Työn ensimmäinen kappale koostuu johdannosta. Toinen kappale on tietoperustaa, jossa käsitellään aluksi sijoittamista ko- konaisvaltaisesti sekä aiheeseen liittyvää käsitteistöä. Aiheeseen perehtyvä tietoperusta- osio johdattelee lukijan kolmanteen kappaleeseen, jossa keskitytään sijoitusfaktoreihin ja niiden käytettävyyteen sijoitustoiminnassa. Neljännen kappaleen kvantitatiivisen sijoitusfaktoreihin pohjautuvan tutkimuksen tuloksena parhaiten menestyneeksi sijoitusfaktoriin pohjautuvaksi sijoitusstrategiaksi osoittautui laatusijoittaminen. Laatusijoittamisella oli saatu vertailuindeksiin nähden ylituottoa myös talouskriisin toipumisen aikana. Tutkimustu- loksia tuki viidennessä kappaleessa kohderyhmälle luotu laadullinen haastattelututkimus, jonka tuloksena todettiin laatusijoittamisen olevan menestynein pitkän aikavälin faktoreihin pohjautuva strategia. Kuudennessa kappaleessa on opinnäytetyön ja tutkimuksen yhteenveto. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä OP Helsingin kanssa. Opinnäytetyössä on käy- tetty Harvardin mallia lähdeviittausten sekä -luettelon tekemiseen. Asiasanat Sijoittaminen, faktori, tuotto, hajauttaminen, faktorisijoittaminen, rahastot, osakkeet

Sisällys

1 Johdanto ...... 1 1.1 Faktorisijoittamisesta yleisesti ...... 1 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ...... 1 1.3 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rakenne ...... 1 1.4 Opinnäytetyön rajaus ...... 2 1.5 Keskeiset käsitteet ...... 3 2 Sijoittamisen tietoperusta ...... 4 2.1 Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ...... 4 2.2 Sijoittamisen kannattavuudesta ...... 4 2.3 Riski ja tuotto ...... 7 2.4 Sijoitusmuodot ...... 9 2.4.1 Osakkeet ...... 9 2.4.2 Sijoitusrahastot ...... 11 2.4.3 Aktiiviset rahastot ...... 12 2.4.4 Passiiviset rahastot ...... 14 2.5 Osake- ja rahastosijoittajan tunnuslukuja ja mittareita ...... 15 2.5.1 P/E- luku ...... 15 2.5.2 EPS-, P/B- luku ja osinkotuotto ...... 16 2.5.3 Riskimittarit ...... 16 2.6 Sijoittamisen lainsäädäntö ja verotus ...... 17 2.6.1 Osakkeiden verotus ...... 17 2.6.2 Rahastojen verotus ...... 18 2.6.3 Hankintameno-olettama ...... 19 2.7 Sijoittamisen kulut ...... 19 2.7.1 Juoksevat- ja kertaluontoiset kulut ...... 20 2.7.2 TER- luku ...... 21 3 Sijoitusfaktorit ...... 23 3.1 CAP- malli ...... 23 3.2 APT- malli ...... 24 3.3 Faman ja Frenchin kolmen faktorin malli ...... 25 3.4 Faman ja Frenchin viiden faktorin malli ...... 26 3.5 Faktorisijoittamisen strategioita ...... 26 3.5.1 Arvosijoittaminen ...... 27 3.5.2 Laatusijoittaminen ...... 27 3.5.3 Osinkosijoittaminen ...... 28 3.5.4 Kasvusijoittaminen ...... 29 3.5.5 Muita sijoitusfaktoreita ...... 29

4 Eri sijoitusfaktoreihin pohjautuvien strategioiden tuotto historiassa...... 31 4.1 Eri sijoitusfaktoristrategioiden selviäminen erilaisissa markkinatilanteissa ...... 31 4.2 Tutkimustulokset ...... 36 5 Kokeneiden yksityissijoittajien näkemyksiä sijoitusfaktorien toimivuudesta pitkällä aikavälillä ...... 40 6 Yhteenveto ...... 42 6.1 Yhteenveto ja pohdintaa ...... 42 6.2 Pätevyys ja luotettavuus ...... 42 6.3 Oma oppinen opinnäytetyössä ...... 43 6.4 Jatkotutkimus ehdotuksia ...... 43 Lähteet ...... 45 Liite 1. Laadullinen haastattelu ...... 50

1 Johdanto

1.1 Faktorisijoittamisesta yleisesti

Faktorisijoittaminen on varsin uusi ilmiö sijoittamisessa. Se on jalostunut alan tutkimuksen alkuajan silloisesta ensimmäisestä tuottoa selittävästä faktorista eli beta-kertoimesta mul- tifaktorimalleiksi ja siitä modernin rahoitusteorian mahdollistamana faktorisijoittamiseksi. Faktorisijoittamisen idea on, että sijoituspäätös tehdään yhden tai useamman tuottoa selit- tävän muuttujan eli faktorin pohjalta. Faktorisijoittamisen tutkimusten ja alan kehityksen lähtökohtana on ollut parempi tuottoerojen ennustaminen eri osakekohtaisilla faktoreilla. Jos sijoittaa faktoriperusteisesti osakkeisiin, tulee sijoituksiaan seurata aktiivisemmin, sillä osake voi muuttua faktoriominaisuuksiltaan. Passiivisempaan faktorisijoittamiseen on tarjolla erilaisia ETF:iä, jotka päivittyvät määriteltyjen tietoteknisten algoritmien avulla fakto- riominaisuuksiensa mukaisesti. (OP Intra, s.a, Arvopaperi, 2018)

Faktorisijoittamisen ala sai suurta nostetta, kun Andrew Ang toimitti työryhmineen tutki- musraportin Norjan valtion öljyrahastolle vuonna 2009. Öljyrahasto tunnetaan maailman suurimpana rahastona. Rahaston arvo on kasvanut yli biljoonaan euroon. Raportin takia rahasto vaihtoi sijoitustapansa faktorilähtöiseksi. Aalto yliopiston rahoituksen professorin Antti Suhosen mukaan osa faktoreista toimii hyvin pitkällä aikavälillä ja sijoitusfaktoreilla on empiiristä näyttöä yli sadan vuoden ajalta. (Kauppalehti, 2018, Forbes, 2021a)

1.2 Tutkimuksen tavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena on tutkia ja selvittää, millä faktorisijoittamisen sijoitusfaktorilla on saavutettu pitkällä aikajänteellä eniten ylituottoa, vai onko ylituoton saaminen kenties mahdotonta, niin kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesissa on osoi- tettu. Tutkimuksessa käytetään vertailuindeksinä OMX Helsinki 25-indeksiä. Koska sijoitusfaktoreita tunnetaan nykypäivänä satoja, käytetään tutkimuksessa ainoastaan kaikkein yleisimpiä sijoitusfaktoreita.

1.3 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rakenne

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on seurattu 10—20 vuoden takaista kurssien kehitystä. Kurssien muodostaman datan pohjalta on selvitetty keskeisiä tunnuslukuja ja näiden tunnuslukujen pohjalta on ratkaistu viitekehyksen tutkimus ongelma. Viitekehyksenä tutkimuksessa on eri sijoitusfaktoreiden vertailu pitkällä aikavälillä sekä nousu- että laskusuhdanteessa. Faktoriperusteinen sijoittaminen on yleistynyt modernin rahoitusteorian siivittä- mänä ja olennaista on ratkaista millä sijoitusfaktoriin pohjautuvalla sijoituspäätöksellä on

1 mahdollista saada eniten ylituottoa. Lopuksi kvantitatiivisen tutkimuksen tueksi tehtiin laadullinen haastattelututkimus tutkimuksen kohderyhmälle. Haastatteludiskurssi toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastattelun tulokset tallennettiin nauhoittamalla.

Tutkimuksessa on käytetty tilastotieteellistä lähestymistapoja, kuten päivittäisen ja vuosit- taisen keskihajonnan sekä varianssin laskemista. Tutkimuksessa on vertailtu eri faktorien menestymistä vertailemalla eri sijoitusfaktori ominaisuuksien sisältäviä indeksejä vertailuindeksiin. Tutkimuksessa on myös laskettu ja vertailtu matemaattisesti vuosittaista korkoa korolle tuottoa ja riskiä kohdistettuna pitkälle aikavälille sekä analysoimalla-, että visu- alisoimilla tutkimusdataa.

Tutkimuksenrakenne koostuu kuudesta johdonmukaisesti etenevästä kappaleesta. Tutki- muksen ensimmäisessä- eli tässä kappaleessa keskitytään faktorisijoittamiseen ilmiönä. Tämän lisäksi käydään läpi tutkimuksentavoitteita ja opinnäytetyön luonnetta. Kappaleen lopuksi kerrotaan opinnäytetyössä esiintyviä keskeisimpiä käsitteitä. Opinnäytetyön toinen kappale käsittelee sijoittamisen tietoperustaa. Kappaleessa lukijalle ilmenee sijoittamisen hyödyt ja riskit. Kappaleen luettuaan lukija tietää minkä luontoisia sijoitusmuotoja osake- ja rahastosijoittaminen ovat. Tietoperustan lopuksi työssä siirrytään kappaleeseen kolme, jossa lukijalle kerrotaan faktorisijoittamisesta ja erilaisista sijoitusfaktoreista. Tietoperustan jälkeen lukijalla on erinomaiset valmiudet työn tutkimuksen ymmärtämiseen, johon siirry- tään kappaleessa neljä. Tutkimuskappale käsittelee opinnäytetyön viitekehyksessä olevaa ongelmaa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan ja analysoidaan eri sijoitusfaktoreihin pohjautuvien sijoitusstrategioiden tuottoja pitkällä aikajänteellä usean eri mittarin ja kuvaa- jan avulla. Tutkimuksen jälkeen kerrotaan tutkimustulokset. Viidennessä kappaleessa tehtiin tutkimustulosten tueksi laadullinen kohderyhmään kohdistuva haastattelututkimus. Vii- meinen- eli kuudes kappale vetää opinnäytetyön ja tutkimuksen tulokset yhteen. Kappa- leessa on myös omaa pohdintaa sekä jatkotutkimusehdotuksia.

1.4 Opinnäytetyön rajaus

Opinnäytetyö on rajattu osake- ja rahastosijoittamiseen. Rajaus on tehty perustellusti. Tut- kimuksessa tutkittavat erilaiset faktorit vaikuttavat osakkeiden tuottoihin. Tietyt sijoitusrahastot taas rakennetaan strategialtaan faktoriperusteisesti. Opinnäytetyössä tutkitaan pit- kän aikavälin faktorisijoittamista yksityissijoittajan näkökulmasta. Institutionaaliset sijoittajat ovat rajattu opinnäytetyöstä pois.

1.5 Keskeiset käsitteet

Tässä luvussa käsitellään sijoitustoiminnan tärkeimpiä käsitteitä ja termejä. Kappaleen jäl- keen lukija ymmärtää opinnäytetyön viitekehystä luovaa tietoperustaa, sekä faktorisijoittamiseen pohjautuvaa tutkimusta. Tässä luvussa käsitteistä kerrotaan lyhyesti, jolloin myö- hemmässä vaiheessa opittujen käsitteiden avulla voidaan keskittyä itse tutkimukseen sy- vällisemmin.

Sijoitustyylejä sekä sijoitusstrategioita on erilaisia. Sijoittamisessa on tärkeää luoda itselleen oma sijoitusstrategia. Kun noudattaa omaa sijoitusstrategiaansa, välttää hetken mieli- johteen tunneperäiset sijoitusmyynnit ja -ostot. Omaan sijoitusstrategiaan liitetään usein faktoreita. Faktori tarkoittaa tiettyä tekijää, joka vaikuttaa sijoituksen tuottoon. Osake sijoituskohteena jakaantuu useisiin eri faktoriin. Tyypillisimpiä sijoitusfaktoreita ovat esimerkiksi arvo-, laatu- ja kasvusijoittamisen faktorit. (OP Intra, s.a)

Faktorisijoittamista voi harjoittaa poimimalla tietyn faktorin omaisia osakkeita, tai vaihtoeh- toisesti sijoittaa tiettyyn sijoitusfaktoriin pohjautuvaan ETF:ään eli pörssinoteerattuun rahastoon. Jos sijoitushorisontti on pitkä, eli kymmenestä vuodesta ylöspäin, saavutetaan faktorisijoittamisella yleensä markkinaindeksiin nähden ylituottoa. Ylituotto tarkoittaa vertailuindeksin tuoton ylittävää tuoton osuutta. Pitkän aikavälin sijoittaja ei ole riippuvainen talouden suhdanteista, sillä sijoitushorisontti kulkee ajallisesti keskimäärin suhdanteen yli. (OP Intra, s.a, Indexvarainhoito, s.a.)

Sijoittajan riskinsietokyky tarkoittaa kykyä suhtautua kurssilaskuihin ja mahdolliseen tap- pion uhkaan. Riskipreemio taas tarkoittaa sijoittajan saamaa lisätuottoa, kun hän sijoittaa esimerkiksi riskisille osakemarkkinoille eikä riskittömiin kohteisiin. Sijoittamisessa riskiä pystytään vähentämään hajauttamalla. Hajauttamisessa sijoitetaan usean yhtiön osakkeisiin esimerkiksi eri toimialoilta tai maantieteellisesti eri maantereille. Tämän lisäksi omaan sijoitusportfolioon voi lisätä muita sijoitusmuotoja, esimerkiksi rahastoja, jossa hajautus on tehty sijoittajalle valmiiksi. Sijoitusportfolio tarkoittaa sijoittajan salkkua, jossa voi olla useita sijoituskohteita, esimerkiksi eri yhtiöiden osakkeita, joukkolainoja tai kiinteistöjä. (Kallunki, 2019, 51–52, Pörssisäätiö, 2006)

Smart beta ETF:n käsite liittyy faktorisijoittamiseen. Smart beta mahdollistaa sijoittajalle normaalin ETF:n hajautuksen lisäksi paremman mahdollisuuden ylituottoon Smart beta ETF:n yhdistellessä faktoreita, esimerkiksi poimimalla laatuyhtiöitä, sekä parhaiden osin- kotuottojen yhtiöitä samaan ETF:ään. Tämän mahdollistaa tietotekninen algoritmi, joka seuraa ja lajittelee yhtiöiden tunnuslukuja jatkuvasti paremmuus järjestykseen, joista port- folioon poimitaan x määrä yhtiöitä tietyin faktoreihin pohjautuvin kriteerein. (OP Intra, s.a.)

2 Sijoittamisen tietoperusta

2.1 Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi

Rahoitusmarkkinoiden pohjimmainen tehtävä on ohjata säästöt tuottoja kasvattaviksi in- vestoinneiksi. (Pohjola, 2012 ,141) Kansantaloudessa on tärkeää, että pääomat allokoidaan sellaisiin kohteisiin, missä niistä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Yhteiskun- nassa varojen tulisi ohjautua sellaisille yrityksille, joilla on investoinnin tuoton kannalta po- tentiaalisimmat investointikohteet. Tällöin rahoitusmarkkinat ovat allokaatioisesti tehok- kaita. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002 ,80)

Jo vuosikymmeniä sitten arvostetut taloustieteilijät ovat pitäneet tehokkaiden markkinoiden hypoteesia hyväksyttävänä. Markkinat ovat tehokkaat silloin, kun yritykset tekevät tuotannollisia liiketoimintaa kasvattavia sijoituspäätöksiä ja samalla sijoittajat voivat poimia näiden yritysten joukosta heidän sijoittajaprofiiliinsa mukaisia yrityksien osakkeita. (Fama, Eugene F., 1970, 383)

Tehokkaille markkinoille ominaista on myös se, että ne heijastavat tietoa merkittävästi osakkeista ja markkinoista. Tämä näkyy esimerkiksi uutisten välittymisellä nopeasti ja es- teettömästi osakkeiden hintoihin. (Malkiel, 2003 ,59)

Tehokkaiden markkinoiden yhteydessä puhutaan usein termistä ”random walk”, jolla tar- koitetaan osakkeiden tulevaisuuden hintojen ennustamattomuutta. Random Walkin mukaan tulevaisuuden pörssikursseja ei voida ennustaa tämän päivän informaatiolla, koska tulevaisuuden uutiset peilaavat vasta sen hetken kursseihin. Koska uutiset ovat satunnai- sia ja ennalta arvaamattomia, ovat näin myös osakemarkkinat mahdottomat ennustaa. (Malkiel, 2003 ,59–60)

Tehokkaat markkinat hinnoittelevat osakkeet pääsääntöisesti nopeasti ja oikein, koska sijoittajia on erittäin suuri määrä ja uutisvirta on näkyvillä kaikille hetkessä. (Knüpfer, Putto- nen, 2018, 166) Aina näin ei käy, vaan esimerkiksi 2000-luvun IT-kuplassa teknologian osakkeiden hinnat karkasivat irti fundamenteista. Tämä osoitti, että markkinat eivät ole aina rationaaliset. (Malkiel, 2003, 74–75)

2.2 Sijoittamisen kannattavuudesta

Sijoittamista tarkastellaan tässä tutkimuksessa yksittäisen kuluttajan, ei instituutiosijoitta- jan tai ammattimaisen sijoittajan näkökulmasta. Sijoitus eli investointi tarkoittaa rahan tai muiden resurssien käyttämistä, eli sijoittamista johonkin kohteeseen siinä toivossa, että

4 tulevaisuudessa sijoittaja saa tuottoa sijoittamaansa pääomaa vastaan. Tässä tutkimuksessa keskityn erityisesti aikajänteenä yli viiden vuoden pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Ta- voitteena on osoittaa, että sijoittaja kartuttaa omaisuuttaan sijoituskohteen arvon noustessa. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 9)

Suomalaisten kotitalouksien talletustileillä oleva rahamäärä nousi viime kesäkuussa yli 100 mrd. euroon. Tilien talletuksista saatava keskimääräinen koroista muodostuva vuotuinen tuotto oli kesäkuussa 0,07 %. (Pankki, 2021) Vastaavasti esimerkiksi osakkeiden eli arvopaperisijoitusten vuotuinen tuotto on ollut pitkällä aikavälillä keskimäärin jopa 7 prosenttia. (Pörssisäätiö, s.a.)

Sijoittajalla on nykyisin paljon erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Nämä vaihtoehdot voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: suorat sijoitukset, sijoitustuotteet sekä sijoitusratkaisut. (Sijoittaja, s.a.)

Suoriin sijoituksiin kuuluvat arvopaperit eli osakkeet, sijoitusasunnot, velkakirjat sekä met- säomistukset. Suorissa sijoituksissa sijoittaja vastaa itse sijoituksestaan, joten tuoton maksimointi edellyttää, että sijoittajalla on kokemusta ja tietoa sijoitettavasta kohteesta. Suoriin sijoituksiin sijoittava saa sijoituksen mahdollisen kaupankäyntipalkkion jälkeen koko tuoton itselleen, koska niin sanottuja välikäsiä ei ole ottamassa kuluja sijoitusten voi- toista tai hallinnoinnista. (Sijoittaja, s.a.)

Aloittavalle piensijoittajalle suositellaan usein valmiita sijoitusratkaisuja, kuten rahastoja ja pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF:iä. Sijoitusratkaisuun kuuluu monia suoria sijoituksia, esimerkiksi osakkeita. Sijoitusratkaisussa käytetään hajautusta, jolloin yksi sijoitusratkaisu voi koostua kymmenistä erilaisesta suorasta sijoituksesta. Tämä tekee sijoitusratkaisusta useimmissa tapauksista matalariskisemmän vaihtoehdon verrattuna suoraan sijoitukseen. Sijoittajan tulee kuitenkin huomioida, että esimerkiksi Aasian kasvuyhtiöistä muodostuva rahasto on riskisempi sijoitus, kuin esimerkiksi arvoyhtiö Johnson & Johnsonin osakkeet. (Sijoittaja, s.a.)

Sijoitustuotteet ovat pankkien valmistamia tuotteita. Sijoitustuotteita ovat esimerkiksi joh- dannaiset, pörssinoteeratut sijoitustuotteet sekä indeksilainat. Sijoitustuotteita käyttävän sijoittajan tulee olla perehtynyt sijoituskohteeseensa, sillä sijoitustuotteissa tuottoriskiprofii- lit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Sijoitustuotteisiin kuuluu korkea riskisiä viputuot- teita, joissa sijoittaja voi menettää jopa koko pääomansa. Sijoitustuotteisiin kuuluu myös matalan riskin pääomaturvattuja sijoitustuotteita. (Sijoittaja, s.a.)

Sijoittaja ansaitsee tuottonsa sijoituksen arvonnousulla. Arvonnousu muodostuu pitkäai- kaisessa sijoittamisessa korkoa korolle ilmiön ansiosta. Korkoa korolle ilmiö tarkoittaa sijoituksen prosentuaalista arvonnousua, jossa ensimmäisenä vuotena saatu tuotto otetaan mukaan sijoitetun pääoman lisäksi seuraavan vuoden tuottoon. Esimerkiksi 1000 euron kertasijoitus tuottaa 10 % ensimmäisenä ja toisena vuonna. Ensimmäisen vuoden tuotto olisi siten 1000* 1,1= 1100 euroa. Toisen vuoden tuotto hyötyy korkoa korolle ilmiöstä. Tuotoksi saadaan 1100* 1,1= 1210 euroa.

Alla oleva korkoa korolle laskuri näyttää konkreettisesti korkoa korolle ilmiön hyödyn. Esi- merkiksi sijoittamalla 200 euroa kuukausittain seitsemän prosentin vuosituottoprosentilla saa 25 vuoden kuluttua sijoittaja kasvatettua sijoituksen arvon 162 014 euroon. Tilille säästäessä ilman korkoa korolle ilmiötä sijoituksen arvo 25 vuoden päästä olisi vain 12* 200* 25= 60 000 euroa. Seitsemän prosenttia vuodessa tuottavalla sijoituksella saa kerrytettyä näin 162 014-60 000= 102 014 euroa enemmän säästöjä kuin nollakorkoisella säästötilillä. (Sijoittaja, s.a.)

Kuva 1. Korkoa korolle -laskuri (Sijoittaja, s.a.)

Sijoittajan ei tarvitse arvonnousun myötä kantaa huolta inflaatiosta samalla tavoin kuin ti- lisäästäjän. Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason kohoamista. Tilisäästäjän ostovoima heikkenee inflaation myötä 25 vuoden aikana. Samalla rahalla saa vähemmän hyödyk- keitä kuin aikaisemmin. (Pohjola, 2012, 178)

2.3 Riski ja tuotto

Tuotto on korvausta, jota sijoittaja saa sijoittaessaan varallisuuttaan tiettyyn sijoituskohteeseen. Tuoton korvaus koostuu kahdesta seikasta: siitä, että raha ei ole hänen käytettä- vissään tänä aikana, kun se on kiinni sijoituskohteessa, sekä siitä, että sijoitustoimintaan sisältyy aina riskiä menettää koko varallisuus. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 9)

Tuotto ja riski kulkevat sijoittamisessa niin kutsutusti ”käsi kädessä”. Ottamalla enemmän riskiä mahdollistaa sijoitukselleen potentiaalisesti korkeampaa tuottoa. Riski merkitsee sijoittamisessa todennäköisyyttä menettää sijoitettu raha. Jos sietää vähemmän riskiä, tulee hyväksyä, että silloin tuotto ei välttämättä ole niin korkea kuin riskisemmissä sijoituskoh- teissa, mutta toisaalta tällöin volatiliteetti on pienempi. Tuotto-odotusta ja riskisyyttä arvioi- taessa kukaan sijoittaja ei pysty ennustamaan tulevaisuutta täydellisesti, joten yleisin tar- kastelumuoto sijoituksen tarkasteluun on historia. Esimerkiksi voidaan tutkia, paljon osake on tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana, ja mikä on ollut sijoituksen keskihajonta tällä aikavälillä. (Knüpfer, Puttonen, 2018, 137)

Tuotto on sijoituskohteen arvonmuutoksen sekä saatujen kassavirtojen summa. Esimer- kiksi osakkeissa tuotto on määrätyn sijoitusperiodin hinnan nousun ja saatujen osinkojen summa. Sijoituskohteen kokonaisriskin mittari on volatiliteetti. Se mittaa tuoton keskihajontaa. Volatiliteettia laskiessa käytetään apuna tuoton varianssia:

Kaava 1. Varianssin laskeminen (Knüpfer, Puttonen, 2018)

Missä σ² (r) tarkoittaa osakkeen tuoton varianssia, pₛ tarkoittaa tulevaisuuden s tilan to- dennäköisyyttä, rₛ tarkoittaa osakkeen tuottoa tulevaisuuden tilassa s, E(r) tarkoittaa tuoton odotusarvoa ja n taas tulevaisuudentilojen lukumäärää. Volatiliteetti lasketaan varianssin neliöjuuresta, koska itse varianssilla ei ole mielekästä laskea kokonaisriskiä, sillä varianssilla ei ole luontevaa mittayksikköä. (Knüpfer, Puttonen, 2018, 135–136)

Riskiä vähennetään sijoitustoiminnassa hajauttamalla. Hajauttamalla eli lisäämällä osake- salkun osakkeiden määrää voidaan poistaa yrityskohtaista riskiä. Yrityskohtaista riskiä voi poistaa esimerkiksi hajauttamalla sijoituksiaan globaalisti ostamalla osakkeita eri puolilta maailmaa useista pörsseistä. Sijoittaja voi hajauttaa myös toimialakohtaisesti tai esimerkiksi sijoitusfaktorikohtaisesti, ostamalla kasvuun sijoittavia yhtiöitä, sekä osinkoa maksa-

7 via laatuyhtiöitä. Yrityskohtainen riski kohdistuu tiettyyn yritykseen, eli seikkoihin kuten ra- kennemuutokset yhtiössä, toimitusjohtajan vaihdokset tai heikko tulos. (Nikkinen, Rotho- vius & Sahlström, 2002, 45)

Hajauttamisen jälkeen salkkuun kohdistuvaa riskiä kutsutaan markkinariskiksi. Jos sijoitusportfolio on hyvin hajautettu vähintään 10 osakkeeseen, on saatu poistettua yrityskohtainen riski lähes kokonaan, jolloin merkitykselliseksi jää ainoastaan markkinariski. Markki- nariski tarkoittaa koko kansantalouden aiheuttamaa riskiä, joka kohdistuu kaikkiin yrityksiin. Markkinariskiä voi muuttaa esimerkiksi talouskasvu, korkotason muutokset tai verotus. Markkinariskin johdosta osakkeet liikehtivät markkinoilla aina jokseenkin samansuun- taisesti. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 45)

Alla olevassa kuviossa ilmenee hajauttamisen hyöty sijoittajalle. Kuviossa käytetään port- folioteoriaa, jolloin Finnairin ja Stockmannin osakkeista on koottu osakesalkut vuonna 2002. Salkut sisältävät sekä Finnairin, että Stockmannin osakkeita vaihtelevin suhdelu- vuin, siten että kuvion kohdassa 1. salkussa on 90% Stockmannia ja 10% Finnairia. Koh- dassa 2. Finnairin osuus on kasvanut 20% ja Stockmann vähentynyt 80%. Kuvio etenee samalla tavalla aina Finnairin pisteeseen asti, jossa Finnairin osuus on 100% salkusta. Kuvion portfolioteorian avulla nähdään, että heti kun lisätään salkkuun toista osaketta, saadaan portfolion varianssia eli keskihajontaa pienennettyä. Salkkutilanteessa 3. on saavutettu portfolion minimivarianssiportfolioriski. Tämä 70% Stockmann + 30% Finnair ti- lanne tarkoittaa pienintä mahdollista salkun riskiä, mihin näillä kahdella osakkeella pääs- tään. Kuviosta huomataan myös, että Finnairin osakkeiden suhde salkusta kannattaa olla aina korkeintaan noin 55%, sillä lisäämällä salkkuun pelkän Stockmannin osakkeen sijaan myös Finnairin osakkeita, päästään tällä tavoin hajauttamalla pienemmän riskin lisäksi myös korkeampaan tuottoon. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002)

Kuvio 1. Hajauttamisen hyödyt sijoittajalle eli tuoton suhde keskihajontaan eli riskiin. (Nik- kinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 58)

Hajauttaa voi myös ajallisesti. Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa, että sijoitettavaa raha- määrää ei sijoiteta kerralla, vaan pidempänä ajanjaksona osissa. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja tulee ostamaan osaketta eri hintatasoissa sekä matalaan, että korkeaan hintaan. Ajallisen hajautuksen ideana on laskea osakkeen keskimääräistä ostohintaa. Kuukausisi- joittaminen on esimerkki ajallisesta hajautuksesta. (Taponen, 2018)

2.4 Sijoitusmuodot

Kappale käsittelee osakkeita ja rahastoja sijoitusmuotoina. Kappaleessa lukija saa koko- naiskuvan osakkeiden ja rahastojen eroista, tunnusluvuista, sekä riskimittareista. Lopuksi kerrotaan tärkeimpiä sijoittamisen lainsäädännön seikkoja, sekä miten kulut tulisi huomioida sijoittamisessa.

2.4.1 Osakkeet

Kun sijoittaja ostaa yrityksen osakkeita, hänestä tulee samalla yrityksen omistaja, sillä osake on palanen yhtiötä. Osakeyhtiö rakentuu osakepääomasta, josta osake on tietty omistusosuus. Omistamalla yhtiön osaketta saa erilaisia oikeuksia, kuten oikeuden saada yritykseltä osinkoa eli voitonjakoa, tai oikeuden äänestää yhtiökokouksessa. Osakkeen tuotto koostuu osakkeen arvonnoususta sekä mahdollisesta voitonjaosta eli osingosta. Osakkeet ovat menestyneet parhaiten viimeisen sadan vuoden aikana. (Nikkinen, Rotho- vius & Sahlström, 2002, 22, Pörssisäätiö, s.a.)

Osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Suomessa osakkeiden markkinapaikkana on Nasdaq Helsinki eli Helsingin pörssi. Pörssit kertovat validia dataa maan yritysten talouden tilasta. Pörssien kurssikehitystä kuvataan erilaisilla indekseillä. Suomen Helsingin pörssiä kuvaa OMX Helsinki PI -indeksi. Numerot indeksin perässä kertovat kuinka monta osakeyhtiötä indeksiin kuuluu, esimerkiksi OMX Helsinki 25 kuvaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä. Vastaavasti Yhdysvaltain S&P 500 kuvaa maan 500 isoimman yrityksen kurssikehitystä. (Knüpfer, Puttonen, 2018, 60–61)

Menestyvä osakesijoittaja tietää yhtiön toimialan sekä kasvupotentiaalin. Hän tietää myös osakesijoittamisen kannalta tärkeitä tunnuslukuja, joilla voidaan mitata osakeyhtiön talou- dellista tilannetta. Hän osaa määrittää osakkeen arvon ja käyttää arvonmääritystä työkalu- naan sijoituspäätöstä tehdessä. (Pörssisäätiö, s.a.)

Osakkeita syntyy yhtiön järjestämässä osakeannissa. Osakeannissa yhtiö voi joko luovuttaa sijoittajille olemassa olevia osakkeitaan tai luovuttaa uusia osakkeita merkittäväksi sijoittajille. Tässä opinnäytetyössä keskitytään pörssissä oleviin tai pörssiin tuleviin yhtiöihin. (Inderes, 2020)

Pörssissä olevat yhtiöt voivat tarjota sijoittajille maksuttomia tai maksullisia osakeanteja. Yhtiöt järjestävät osakeanteja useista syistä. Yhtiöissä osakeanneilla halutaan esimerkiksi rahoittaa uusia investointeja, parantaa maksuvalmiutta, kehittää liiketoimintaa tai valmis- tautua yrityskauppoihin. Maksullinen osakeanti voi olla joko kohdistettu, eli rahaa haetaan kohdennetulta sijoitusryhmältä tai merkintäoikeusanti, jossa osakkeenomistajat voivat merkitä uusia osakkeita vanhan osakkeenomistussuhteen perusteella. Merkintäoikeudella voi käydä kauppaa. Merkintäoikeus kannattaakin myydä, mikäli sitä ei aio käyttää, sillä merkintäoikeus menettää arvonsa sovitun merkintäoikeusajan jälkeen. (Inderes, 2020)

Tuoreimpana ja näkyvämpänä merkintäoikeusannin esimerkkinä Suomessa voidaan pitää Finnairin kesän 2020 merkintäoikeusantia. Annissa osakkeenomistaja sai yhtä osaketta kohden yhden merkintäoikeuden. Finnair vahvisti merkintäoikeusannin avulla tasettaan sekä piti maksukykyään riittävällä tasolla, jotta voisi selvitä koronakriisin aiheuttamasta matkailualan kysynnän romahduksesta. (Inderes, 2020)

Maksuttomia osakeanteja kutsutaan ”osakespliteiksi”. Osakesplitissä osakkeen nimellis- arvo pörssissä jaetaan ennalta sovittuihin osiin. Sijoittajalle osakesplitti on maksuton. Osakkeen splittauksessa yhtiön arvo pysyy samana, se vaan jaetaan pienempiin osiin niin, että sijoittaja saa esimerkiksi vanhaa yhtä osaketta kohden neljä uutta osaketta salkkuunsa uudella jaetulla nimellishinnalla. Splitin jälkeen osakkeen hinta voi psykologisesti vaikuttaa sijoittajalle edulliselta, koska vanha hinta on jaettu osiin ja uusi hinta näyttäytyy pörssissä halvempana. Osakesplittaus aiheuttaa myös osakkeelle korkeampaa likviditeet- tiä. Korkea likvidisyys perustuu aiempaa isompaan osake määrään (arvon pysyessä samana), jolloin kyseisen osakkeen päivittäinen vaihto voi olla suurempaa kuin aiemmin, koska pörssieräkohtaiset ostot ja -myynnit voivat olla pienempiä. Piensijoittajalle on usein tärkeää, että pienempää osake määrää on helpompi myydä ja ostaa. (Inderes, 2020)

Initial Public Offering eli lyhyemmin IPO on nimitys pörssiin ensikertaa listautuvasta yhti- östä. Tällöin listautuva yhtiö tarjoaa osakkeitaan yleisön ostettavaksi. Tämä mahdollistaa rahallisesti yhtiön kasvun tulevaisuudessa. Listautuvan yhtiön arvonmääritys on tulevaisuudessa helpompaa ja tämä läpinäkyvyys auttaa esimerkiksi asiakashankinnassa. Yhtiö saa myös IPO:n johdosta paljon lisää tunnettavuutta. (OP Intra, s.a.)

Listautumisanti tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden investoida yhtiöön heti sen alkutaipa- leella. Tällöin sijoittaja hyötyy yhtiön kasvusta aina alusta asti. Listautumisannissa sijoittaja voi merkitä haluamansa määrän listautuvan yhtiön osakkeita. Jos anti ylimerkitään, eli osakkeita merkitään enemmän kuin annissa on tarjolla, jaetaan merkinnät tasan sijoittajien kesken ja loput rahat palautetaan sijoittajille. (Capital, s.a.)

Monet sijoittajat hakevat listautumisanneista niin sanottuja ”pikavoittoja”, eli tällöin tuotoksi muodostuu ensimmäisen kurssipäivän päätöshinnan ja merkintähinnan erotus. Suomessa sijoittaessaan listautumisanteihin ja merkitsemällä osakkeita IPO:ssa on saanut keskimää- rin 3,1% tuotot. (Sijoittaja, 2019)

Alkuvuonna on keskusteltu ylikuumentuneista IPO:ista, sillä sijoittajat haluavat saada no- peat ”pikavoitot” listautumispäivänä. Varoittava esimerkki on kuitenkin 2021 maaliskuulta, kun terveysteknologiayhtiö Nightingalen listautumisanti ylimerkittiin ja sijoittajat odottivat pikavoittoja pörssiin listautumispäivänä. Nightingalen kurssi päätyi kuitenkin jyrkkään lä- hes 24% laskuun heti avauspäivänään. Samoin kävi maaliskuussa Lontoon pörssissä, kun ruuan kotiinkuljetuspalvelu Deliveroo romahti listauspäivänään kolmanneksen. (Hel- singin Sanomat, 2021, Kauppalehti, 2021)

Suomessa listautumisantien pikavoitot ovat olleet pieniä verrattuna Yhdysvaltoihin. Vuonna 2021 listautuneet yhtiöt ovat tuottaneet avauspäivänään investointipankki Renais- sance Capitalin raportin mukaan keskimäärin jopa 36%. (Arvopaperi, a 2020) Oleellista IPO hinnoittelussa on listautujalle olla olematta liian ahne, eli hakea yrityksen markkina- arvoa enempää rahaa sijoittajilta heti alussa. Terve markkina kuitenkin hinnoittelee yrityksen arvon oikeaksi IPO:n jälkeisinä vuosina.

2.4.2 Sijoitusrahastot

Sijoitusrahasto on kenties vaivattomin olemassa olevista sijoitusmuodoista. Siinä sijoittaja antaa sijoitettavan rahan rahastolle, joka sijoittaa ne erilaisiin suoriin sijoituskohteisiin, esimerkiksi osakkeisiin tai korkoihin. (Sijoittaja, 2016)

Sijoitusrahastoja hoitavat lain ja säännösten mukaisesti toimivat pankit ja sijoitustoimintaan luvan saaneet yritykset. Tavallisimmat sijoitusrahastotyypit ovat osakerahasto, yhdis- telmärahasto, pitkän koron rahasto, sekä lyhyen koron rahasto. Osakerahastot sijoittavat osakemarkkinoille. Rahastoissa on säännöt, joissa kerrotaan usein rahaston sijoituspolitii- kasta eli rahaston osakkeiden valintaperusteista. Sijoituspolitiikan myötä eri rahastojen riskit vaihtelevat merkittävästi. Sijoituspolitiikaltaan esimerkiksi kasvaviin teknologiayrityksiin

11 sijoittava rahasto on riskisempi kuin kaupan alan yrityksiin sijoittava rahasto. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 19)

2.4.3 Aktiiviset rahastot

Aktiiviset sijoitusrahastot ovat aktiivisesti hallinnoituja, joten sijoittajan ainoaksi pää- tökseksi muodostuu minkä luontoiseen rahastoon hän haluaa sijoittaa. Päätöksen tueksi tuleva sijoittaja saa halutessaan sijoitusneuvontaa sijoituspalveluntarjoajalta, esimerkiksi pankilta. Sijoitusneuvoja on säästämisen ja sijoittamisen asiantuntija, joka osaa ammatti- taitoisesti kertoa aloittelevalle maallikkosijoittajalle, miten tehdä sijoituksilla tuottoja ja mitä riskejä sijoittaminen pitää sisällään. Näin saadaan kartoitettua jokaiselle sijoittajalle omaa riskinsietokykyä vastaava sijoitusprofiili ja sijoitussuunnitelma, jolloin tiedetään mikä sijoi- tusmuoto sijoittajalle sopii parhaiten. (OP Intra, s.a.)

Pankin asiakkaalle sijoitusneuvonta on maksutonta. Sijoitusneuvontaa kannattaa hyödyn- tää varsinkin silloin, kun ei tiedä mihin sijoittaa tai mitä tekee ylimääräisellä tilivarallisuu- della. Sijoitusneuvojat ja varainhoitajat ovat käyneet APV-tutkinnon eli sijoituspalvelutut- kinnon. Tämän lisäksi sijoitusneuvonnan sääntelyä sekä luotettavuutta on lisännyt vuonna 2018 voimaan tullut MiFID II eli Markets in Financial Instruments Directive II. Tämä EU:n rahoitussuunnitelman direktiivi on tehty rahoituspalveluiden sisämarkkinoiden paranta- mista varten. Direktiivin päämääränä on kasvattaa sijoittajien luottamusta markkinoihin sekä tehdä sijoittajien suoja entistä paremmaksi. (Jacksén Juhana, 2017, OP, Apv-tutkinnot, s.a)

Aktiivisilla rahastoilla on etuna potentiaali voittaa markkinat silloin, kun hyvä salkunhoitaja tekee markkinoita tuottavampia poimintaratkaisuja hallinnoimaansa rahastoon. Samaa mahdollisuutta passiivisilla indeksirahastoilla ei ole, sillä ne seuraavat markkinoiden lii- kettä kohdeindeksissä. Aktiivisella rahaston hoidolla voidaan myös suojautua tappioilta. Tämä tapahtuu aktiivisen salkunhoitajan laskiessa osakepainoa silloin, kun markkina on menossa alaspäin. Tällöin rahastoon otetaan tilalle esimerkiksi korkoja, koska osakemarkkinoiden laskiessa korot ovat nousseet historian saatossa. Aktiivisesti hoidetulla rahastolla tracking error voi kohota 5–10 %, kun taas passiivisella rahastolla tracking error on tavalli- sesti vain 0–2 %. Tracking error eli aktiiviriski kertoo, kuinka paljon kyseisen rahaston tuotto eroaa sen vertailuindeksin tuotosta. Korkea tracking error merkitsee matalampaa korrelaatiota rahaston ja indeksin tuoton välillä, jolloin rahaston sisältö ei vastaa vertailuindeksin sisältöä. (Sijoittaja, 2016, Morningstar, s.a.)

Osakemarkkinoiden laskuun korkojen noustessa on useita tekijöitä. Esimerkiksi kasvuosakkeiden arvostus ja tulevat kassavirrat perustuvat tulevaisuuteen. Kun korot nousevat, kasvuosakkeiden nykyarvo diskontataan aiempaa korkeammalla korolla, jolloin osakkeen arvo laskee. (Ritakallio Timo, Rinta-Jouppi Anton, 2021) Kun korko eli rahan hinta on ollut hyvin alhainen, on velkaa otettu alhaisella kynnyksellä. Korkojen noustessa velan eli vieraan pääoman kysyntä laskee, koska tällöin velallisen rahoituskustannukset kasvavat. Tämä vähentää esimerkiksi velkavivulla sijoittajia, sillä velkavipusijoittajan strategia on saada sijoituslainalla hankituilla sijoitusinstrumenteilla velan korkotasoa korkeampaa tuottoa. Velkavipusijoittaminen kasvattaa sijoituspääoman lisäksi myös tappioriskiä, sillä kurssien laskiessa tappiollisen sijoituksen lisäksi omaa pääomaa menee luonnollisesti myös sijoitusvelan takaisin maksamiseen. Korkojen noustessa sijoittajat alkavat pitää korkoja relevantimpana sijoituskohteena ja tällöin osakkeiden kysyntä laskee varojen allokoi- tuessa korkosijoituksiin. (Nordnet, 2019, Heikkilä Timo, 2018)

Aktiiviseen rahastoon sijoittaessaan sijoittaja antaa sijoitushetkellä vastuun hänen varois- taan rahaston salkunhoitajalle. Salkunhoitaja hallinnoi sijoitusrahaston varoja. Hän tekee päätökset rahaston uusista sijoituspoiminnoista sekä vanhojen osuuksien myynneistä. Si- joitusrahasto perii toiminnasta palkkioita juoksevina- sekä merkintäkuluina. (Nikkinen, Rot- hovius & Sahlström, 2002, 18–19)

Yhdistelmärahasto tarkoittaa aktiivista rahastoa, joka sijoittaa osakkeiden lisäksi tietyn osuuden rahastosta myös korkoihin. Yhdistelmärahastojen etuna on aktiivinen rahaston- hoito, jossa yhdistelmärahaston osakepainoa lisätään nousumarkkinassa. Markkinoiden laskiessa vastaavasti korkojen osuutta kasvatetaan rahastossa. Yhdistelmärahastoja on riskiluokaltaan erilaisia. Korkeanriskin yhdistelmä rahasto koostuu 70–80 % osakkeista, kun vastaavasti matalanriskin yhdistelmärahaston osakepaino on ainoastaan 20–30 %. Hyvin aktiivisen salkun hallinnoinnin johdosta yhdistelmärahastot ovat olleet perinteisesti suomalaisten sijoittajien suosiossa korkeista kuluista huolimatta. Korkeat kulut syövät suuren osan rahaston pitkän aikavälin tuotoista. Yksityissijoittajia houkuttelee yhdistelmära- haston ominaisuus, jolla sijoittaja pääsee nousumarkkinaan mukaan tekemättä itse nopeita sijoituspäätöksiä. (Sijoittaja, 2020b)

Tuottavimpia rahastoja Suomessa Rahasto Tuotto / 10 v p.a % Danske Invest Teknologia Indeksi K 19,8 eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 1 K 16,9 16,9 Säästöpankki Pienyhtiöt 16,5 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 16,1 Handelsbanken Terveys Teema 16,1 Handelsbanken Amerikka Teema 15,6

eQ USA Indeksi 1 K * 15

Suosituimmat rahastot Suomessa Rahasto Osuuden omistajia OP Maltillinen A 197532 Handelsbanken Kestävä Energia 119412 Handelsbanken Global Teema 110575 Nordea Maailma Osinko A kasvu 106554 Handelsbanken Swe Pienyhtiöt 92064 OP Rohkea A 86922 Nordea Säästö 50 71893

Taulukko 1. Tuottavimmat ja suosituimmat rahastot Suomessa 2021. (Rahastoraportti, 2021)

Suomalaiset ovat yllä olevan rahastoraportoinnin (Taulukko 1.) mukaan riskiä kaihtavia sijoittajia. Valtaosa antaa rahansa alan asiantuntijan vastuulle maltillisen riskin rahastoon. Tämän vuoksi suosituimpien rahastojen joukosta ei löydy tuottavimpia rahastoja. Jos sijoittaja ei tiedä, sijoittaako aktiiviseen- passiiviseen rahastoon voi päätöksenteon tueksi voi käyttää apuna alla olevaan liittyvää päätöksenteon työkalua.

Kuva 2. Rahastosijoittamisen päätöksentekokaavio. (Sijoittaja, 2016, 26)

2.4.4 Passiiviset rahastot

Jos kokee sijoittajana selviytyvänsä rahastosijoittamisesta ilman ulkopuolista aktiivista sal- kunhoitoa, potentiaaliseksi vaihtoehdoksi muodostuu passiivinen rahastosijoittaminen eli

14 sijoittaminen indeksi- ja ETF-rahastoihin. Indeksi- ja ETF-rahastoihin sijoittaessaan sijoittajalla on enemmän päätäntävaltaa esimerkiksi siitä, mille alueelle tai toimialalle hän haluaa sijoittaa. Toisaalta tällöin kasvaa myös sijoituksen riski, koska sijoitus vaatii enem- män tietämystä. ETF-rahastot seuraavat tiettyä kohdeindeksiä, jolloin ETF-rahaston arvo määräytyy kohdeindeksin arvon mukaan. (Sijoittaja, 2016)

2.5 Osake- ja rahastosijoittajan tunnuslukuja ja mittareita

Sijoituspäätöstä helpottaakseen sijoittaja voi seurata sijoituskohteensa tunnuslukuja sekä riskimittareita. Yhtiön kehityssuuntaa voi arvioida sijoittajan tunnuslukujen avulla. Tällöin lukuja tulee tarkastella usealta vuodelta. Mitä useampaa lukua sijoittaja tarkastelee, sitä parempaa informaatiota hän saa sijoituspäätöksensä tueksi. Tunnuslukuja käytettäessä on hyvä vertailla yhtiön tunnuslukuja muiden saman toimialan yhtiöiden tunnuslukuihin. Sijoittajan tunnuslukuja ja riskimittareita voi löytää esimerkiksi Kauppalehden sivuilta. (Pörssisäätiö, 2018)

Seuraavaksi käsitellään sijoittajan tärkeimpiä ja useimmin käytettyjä tunnuslukuja. Näitä tunnuslukuja voidaan pitää niin sanottuina arvostusmittareina. Arvostusmittareille ominaista on yhtiön osakkeen hinnan tarkkailu ja sen suhteuttaminen eri tekijöihin eli yleensä voittoon, osinkoon tai tasearvoon. Arvostusmittareilla voidaan seurata osakkeen hinta- hyöty-suhdetta. Tasaisen kehityksen yhtiöillä arvostusmittareissa ei näy suuria heilahte- luita, sillä osakkeen kurssin kehitys on pääosin vakaata. Kasvuyhtiöillä tunnusluvut voivat muuttua nopeasti siinä missä osakkeen kurssikin, tällöin tunnuslukuja on vaikea verrata saman toimialan tunnuslukuihin. (Pörssisäätiö, 2018)

2.5.1 P/E-luku

P/E-luku kertoo sijoittajalle yhtiön kasvuodotuksista. Se on yksi käytetyimmistä sijoittajan tunnusluvuista. P/E- eli osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella kertoo kuinka kauan kestää vuosina saada sijoitettu pääoma voitollisena takaisin. Matala P/E-luku kertoo sijoittajalle, että osakkeen hinta on edullinen verrattuna yhtiön tekemään osakekohtai- seen tulokseen. Korkea P/E-luku puolestaan kertoo, että yhtiöön ja osakkeen hintaan on kohdistettu odotuksia ja yrityksen uskotaan tekevän entistä suurempaa liikevaihtoa sekä tulosta tulevaisuudessa. (Osakesijoittaja, s.a)

Matala eli alle 20 P/E-luku voi kertoa yrityksen aliarvostuksesta tai heikosta kasvupotenti- aalista. Osa sijoittajista hakee salkkuunsa juuri alhaisen P/E-luvun yrityksiä, sillä he usko- vat ostavansa osaketta alle markkina hinnan samalla luottaen yhtiön kasvuun tulevaisuudessa. Matalaan P/E-luvun yhtiössä riskinä on, että liiketoiminta ei olekaan kestävää vaan

15 jatkuu tappiollisena. Korkeaa yli 20 P/E-luvun yritystä pidetään kasvuyrityksenä, jonka kasvupotentiaaliin uskotaan markkinoilla. Korkean P/E-luvun yrityksien kanssa tulee käyt- tää harkintaa ja varoivaisuutta, sillä osake voi olla yliarvostettu kasvupotentiaalin näky- essä jo osakkeen hinnassa. (Pörssisäätiö, 2018)

P/E-lukuja tulkitaan eri tavoin. Sijoittaja voi valita portfolioonsa korkean P/E-luvun yhtiöitä ajattelemalla niiden olevan laadukkaita, koska myös osakkeen hinta ja P/E-luvut ovat korkeita. Tämä tekee yhtiöstä vahvan sijoittajan näkökulmasta. Toiset ajattelevat alhaisen P/E-luvun olevan hyvä oston paikka osakkeelle, joilla he näkevät kasvupotentiaalia. Sijoit- tajalla itsellään tulisi olla käsitys siitä, onko yhtiön P/E perustellusti oikealla tasolla. (Pörs- sisäätiö, 2018)

2.5.2 EPS-, P/B-luku ja osinkotuotto

EPS-luku (earnings per share) eli osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä. EPS on siis yrityksen tilikauden tulos suh- teutettuna yhteen osakkeeseen.

P/B-luku tulee sanoista price eli hinta ja book eli substanssiarvo. P/B-luku eli tasekerroin kertoo sijoittajalle yhtiön markkina-arvon suhteessa taseen omaan pääomaan. P/B-lukua käytetään P/E-luvun rinnalla arvosijoittamisen strategiassa, missä pyritään löytämään ali- arvostettuja yhtiöitä edulliseen hintaan. P/B-luvun arvioinnissa tulee käyttää harkintaa. P/B-luku on monilla edullisilla osakkeilla syystä matala heikon kasvun ja huonon tuloksen- tekokyvyn takia. (Sijoitustieto, 2018)

Osinkotuotto kertoo sijoittajalle yhtiön voitonjaon eli osingon prosentuaalisen tuoton. Osin- kotuotto saadaan jakamalla osakkeen osinko yhtiön silloisen pörssipäivän kurssilla. (Pörs- sisäätiö, 2018)

2.5.3 Riskimittarit

Riskimittarit kertovat sijoittajalle, miten hänen sijoituksilleen voi huonoimmillaan käydä. Yleisimpiä taloudessa käytettäviä riskimittareita ovat muun muassa beta -kerroin ja Shar- pen-luku, sekä aiemmin käsitelty volatiliteetti.

Beta-kerroin kuvaa systemaattista riskiä, eli riskiä mitä ei voi hajauttamalla saada pois. Koko osakemarkkinoiden beta-kerroin on yksi, jota pidetään myös beta-kertoimen vertai- luarvona. Alle yhden beta-kertoimen yritykset ovat defensiivisiä, jolloin niiden kurssiliikkeet eivät korreloi yhtä voimakkaasti markkinan kanssa. Vastaavasti yli yhden beta-kertoimen

16 yritykset pörssiheilahtelevat osakemarkkinaan nähden voimakkaammin. Aggressiivinen kurssivaihtelu implikoi korkeaa beta-kerrointa. (Ikäheimo, Laitinen & Puttonen, 2011, 151, Knüpfer, Puttonen, 2018 ,150–151)

Sharpen luku on kenties käytetyin rahastojen riskimittari. William Sharpe loi vuonna 1968 tunnusluvun, jolla pystytään laskea rahaston tai sijoitusportfolion riskikorjattu tuotto. Shar- pen luku lasketaan vähentämällä riskitön korko rahaston tuotosta. Tästä saatu luku jaetaan vielä rahaston keskihajonnalla eli volatiliteetilla. Sharpen luku kertoo siten riskiin suh- teutetun tuoton. Sharpen luvulla voitiin osoittaa, että rahastojen palkkiot veivät rahastojen tuotot vertailuindeksejä huonommiksi. Sharpen luvun avulla arvioidaan, onko sijoitusportfolion tuottoihin nähden otettu oikea määrä riskiä. (Puttonen, 2011, 107)

2.6 Sijoittamisen lainsäädäntö ja verotus

Yksityissijoittajille on nykypäivänä tarjolla sijoituspäätösten tueksi asiantuntevaa sijoitusneuvontaa. Sijoitusneuvonnan asiantuntijuuden laadun varmistamiseksi sijoituspalvelujen tarjoajia säädellään finanssivalvonnan lisäksi sijoituspalvelulailla, sekä 2017 vuonna tulleella Mifid 2 -direktiivillä. Sijoitusneuvojalla on myös oltava sijoitukseen liittyvään asian- tuntemukseen pohjautuva sijoitusmyynnin APV-tutkinto. (OP Intra, s.a.)

EU-MiFid 2 -direktiivin myötä sijoituspalveluntarjoajalla on velvollisuus ilmaista sijoittajalle aukottomasti sijoituspalvelusta aiheutuvat kulut. Lakiuudistuksen myötä sijoittamisen kuluista on tullut kilpailutekijä sijoituspalvelutarjoajien markkinalla. Sijoittajat pystyvät tämän johdosta vertailemaan läpinäkyvästi eri palvelutarjoajien kustannuksia. Uudistus on pakot- tanut sijoituspalveluidentarjoajia laskemaan tarjottavien sijoitustuotteiden kulurakennetta jatkuvasti pysyäkseen kilpailukykyisenä palveluntarjoajana. (Taaleri Varainhoito, 2020)

2.6.1 Osakkeiden verotus

Osakkeiden omistus on verovapaata. Verotus tapahtuu vasta silloin, kun osakkeita myy- dään. Osakkeiden ja rahastojen myyntivoitot katsotaan Suomessa verotettavaksi pääoma- tuloksi. Suomessa pääomatulon tuloveroprosentti on 30%, eli myyntivoitosta maksettava vero on 30% aina 30 000 euroon asti. Yli 30 000 euron ylittävästä osasta sijoittaja maksaa korotettua pääomantuloveroa. Korotettu pääomatulovero on 34%. Osakkeita saa myydä kalenterivuodessa verovapaasti tuhannella eurolla. Tämä kannattaa hyödyntää verosuun- nittelussa, mikäli ei ole vielä kyseisenä kalenterivuonna osakkeita myynyt. (Pörssisäätiö, 2020, Vero, 2021b)

Myyntitappiot on voitu vähentää verotuksessa vuodesta 2016 alkaen. Mikäli myyntitappiot ylittävät pääomatulot, voidaan tappiot vähentää verotuksessa aina seuraavan viiden vuoden ajan. Viisas sijoittaja hyödyntää myyntitappiot verotuksessa tarkastamalla osakeport- folionsa tilanteen ennen kuin kalenterivuosi vaihtuu. Tappiolla olevat osakkeet voidaan myydä ja ostaa myöhemmin takaisin heti vuoden vaihtumisen jälkeisenä pörssi päivänä. Verottaja hyödyntää first in, first out -periaatetta, eli ensimmäisenä ostettujen saman yh- tiön osakkeiden ostohinta huomioidaan ensin ja vähennetään nykyisestä kurssihinnasta. Suomen viimeisin tunnettu esimerkki tapaus liittyi Talvivaaran kaivosyhtiöön. Ahtium eli entinen Talvivaara meni vuonna 2018 konkurssiin, jolloin yhtiön 80 000 osakkeenomista- jaa pääsivät vähentämään yhtiöön sijoittamisesta aiheutuneet tappiot verotuksessa. (Si- joittaja, 2020a, Arvopaperi, 2.

Listattu- eli julkisesti noteerattu yhtiö voi jakaa voittoja osakkeen omistajille. Tätä voitonjakoa kutsutaan pörssiosingoksi. Pörssiosinkoa verotetaan eri tavalla kuin muuta pääomatu- loa. Pörssiosingot ovat ainoastaan 85 prosenttisesti pääomatuloverotettavia. Jäljelle jäävä 15% on sijoittajalle verotonta tuloa. Osingon verotus huomioidaan ennen osingonmaksua. Osinkoa maksava yhtiö tekee 25,5% ennakkopidätyksen maksettavasta osingon mää- rästä. Tämän jälkeen yhtiö maksaa osingon sijoittajalle ja tilittää ennakkopidätyksen Vero- hallinnolle. (Vero, 2021c)

Vuonna 2020 Suomeen tulleella osakesäästötilillä saa tilin sisällä tehdä osakekauppoja verottomasti, toisin kuin arvo-osuustilillä, jossa jokaisen osakekaupan myyntituotto on pääomatuloveron alaista. Tämä tilin sisäinen verottomuus koskee myös osakesäästötilille tulevia osinkoja ja korkotuloja. Osakesäästötilin myyntivoitot, osingot sekä korkotulot muuttuvat verotettavaksi pääomatuloksi vasta silloin, kun rahat siirretään pois osakesääs- tötililtä. Tällöin pankki hoitaa ja perii ennakkopidätyksen sijoittajan puolesta jakamalla ensin nostetut varat verottomaan pääomaan sekä verotettavaan tuottoon. Osakesäästöti- leillä osingot eivät ole 15% verovapaata samalla tavalla kuin arvo-osuustilillä. Kaikki osa- kesäästötililtä tuleva tuotto on veronalaista. Osakesäästötilissä ei pääse hyödyntämään hankintameno-olettamaa samalla tavalla kuin normaalissa arvo-osuustilissä. (Vero, 2021a)

2.6.2 Rahastojen verotus

Eri rahastoja verotetaan eri tavoin. Rahastosijoittajan voitolliset rahasto-osuudet ovat ve- rotettavaa pääomatuloa. Passiivisten indeksirahastojen sekä aktiivisten rahastojen kas- vuosuuksien tuotoista sijoittaja maksaa veron rahasto-osuuden myynnin yhteydessä. Kasvu-osuuksien ja indeksirahastojen yhtiöiden maksetut osingot sijoitetaan uudestaan

18 rahastoon, joten osinkotulo on verotonta sijoittaessa tämän luontoisiin rahastoihin. Rahas- toyhtiö tekee osuuden myynnissä tuotosta 30% ennakkopidätyksen ja tilittää tämän Vero- hallinnolle. Koska tuotto-osuudelle maksetaan joka vuosi rahaston tuotto, joutuu sijoittaja maksamaan vuotuisesta tuotosta pääomatuloveroa. Rahastoyhtiö tekee tuotto-osuudesta ennakkopidätyksen ennen tuoton maksamista sijoittajalle ja hoitaa veroraportoinnin. Näin sijoittajan ei itse tarvitse ilmoittaa tuottoja Verohallintoon. (Vero, 2021d)

2.6.3 Hankintameno-olettama

Osake- ja rahastosijoittaja voi käyttää hankintameno-olettamaa apunaan verosuunnitte- lussa. Hankintameno-olettama on 40% yli 10 vuoden osakesijoituksilta ja 20% alle 10 vuoden osakesijoituksilta. Hankintameno-olettamaa voidaan hyödyntää yksinkertaistaen esi- merkin avulla:

Sijoittaja ostaa yhtiön X osaketta 100 kappaletta vuonna 2010 kokonaishintaan 1050 euroa sisältäen kaupankäyntikulut. Sijoittaja myy osakkeet vuonna 2021 3500 euron kokonaishintaan. Tämän lisäksi sijoittaja maksaa myynnistä 20 euroa kaupankäyntikuluja. Yli 10 vuoden sijoitukselle voidaan käyttää hankintameno-olettamaa seuraavasti:

Hankintameno-olettama on näin 40 % myyntihinnasta eli 40 %*3500 euroa = 1400 euroa. Ilman hankintameno-olettamaa vero lasketaan, kun myyntihinnasta vähennetään ostohinta sekä voiton hankkimismenot eli 3500 euroa-1070 euroa= 2430 euroa.

Käyttäen hankintameno-olettamaa verotettava osuus jää pienemmäksi:

Hankintameno-olettamalla: 3500 euroa – 1400 euroa= 2100 euroa

Ilman hankintameno-olettamaa: 3500 euroa – 1070 euroa= 2430 euroa (Vero, 2021)

2.7 Sijoittamisen kulut

Sijoitustoimintaan liittyy lähes aina kustannuksia. Pankki tai sijoituspalveluntarjoaja tarvit- see liiketoimintansa kannattavaan pyörittämiseen palkkiotuottoja sijoittajilta. Kulut ovat välttämättömiä myös siksi, että ne mahdollistavat yksityissijoittajan pääsyn sellaisille markkinoille, joihin piensijoittaja ei muuten pääsisi. Tällaisia markkinoita ovat esimerkiksi öljy- ja joukkovelkakirjamarkkinat (Sijoitustieto, 2017)

Sijoittajalle jo viiden euron kulu voi olla prosentuaalisesti iso, jos sijoitussumma on pieni. Sijoittajan ei tulisi koskaan jättää sijoituskuluja huomiotta, sillä pitkällä aikavälillä kulut voivat karsia suuren osan tuotoista. Kulut kasvavat sijoittamisessa kertautuvasti ”kulua ku- lulle” -tyylillä samalla tavoin kuin tuottojen korkoa korolle ilmiö, koska sijoituksen alku- summa on aina pienempi kulujen kanssa kuin ilman kuluja. Kaupankäyntipalkkiota maksa- essa menettää myös tuoton palkkion kokoiselle summalle. Kulut voivat kasvaa merkittä- viksi, jos käy kauppaa usein, ostaa suhteessa pienillä summilla, tai ostaa korkean kulujen ETF-rahastoja ymmärtämättä sijoituskohteen kulurakennetta. Ulkomaisissa sijoituskoh- teissa on usein korkeammat kulut kuin suomalaisissa kohteissa. (Taaleri Varainhoito, 2020)

Matalimmat kulut sijoittamisessa saa, jos hoitaa sijoitussalkkunsa itse ostamalla kerralla isommalla summalla osakkeita tai ETF-rahastoa. Osakkeiden ja ETF-rahastojen välitys- palkkioihin vaikuttavat monet tekijät. Kuluihin vaikuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi asi- akkuuden taso, kauppojen suuruus tai -volyymi kuukaudessa. Pienemmillä rahasummilla sijoittavien kannattaa hyödyntää passiivisia indeksirahastoja niiden edullisemman kulura- kenteen vuoksi. (Taaleri Varainhoito, 2020, Morningstar, 2012)

Sijoittamisen kulujen merkitystä voidaan havainnollistaa seuraavasti: Jos ostat 100 eurolla yhtiön x osakkeita ja maksat kaupasta 7 euron välityspalkkion, tulee sijoituksesi arvon nousta 7%, jotta pääset omillesi. Tämän takia on mielekkäämpää sijoittaa kerralla isompi summa, esimerkiksi 1000 euroa, jolloin sijoitus pääsee tuottamaan jo 0,7% kurssinousun jälkeen.

2.7.1 Juoksevat- ja kertaluontoiset kulut

Sijoittamisessa on kaksi keskeistä kululuokkaa: kertaluontoiset transaktiokulut eli myyn- tien ja ostojen hetkellä veloitettavat kulut, esimerkiksi välityspalkkiot. Toinen tyypillinen si- joituskulu ovat rahastoille ominaiset kulut, eli juoksevat kulut. Juokseviin kuluihin kuuluvat hallinnointipalkkiot, säilytys- ja palvelumaksut sekä tuottopalkkiot. (Taaleri Varainhoito, 2020)

Sijoittamisessa transaktiokulu on kustannus, joka veloitetaan sijoittajalta yhden kerran. Tämä tapahtuu osake- tai ETF- kaupan yhteydessä, jolloin kulu veloitetaan sijoittajalta kaupankäyntipalkkiona. Kaupankäyntipalkkiot vaihtelevat eri sijoituspalveluntarjoajien vä- lillä. Palkkiot veloitetaan joko noin 5–10 euron kiinteänä kuluna tai prosentuaalisena noin prosentin suuruisena kuluna. (Taaleri Varainhoito, 2020)

Juoksevia kuluja syntyy aktiivisessa rahastosijoittamisessa. Sijoituspalvelutarjoajan tulee kattaa oman aktiivisen rahastonkustannukset. Nämä kustannukset peritään sijoittajalta eri- laisina kuluina. Aktiivisen rahaston vuotuinen kustannus muodostuu rahastoa hoitavien salkunhoitajien-, sekä analyytikoiden palkoista, rahaston markkinoinnista, myynninkustan- nuksista, rahastoyhtiön tukitoiminnoista, -toimitiloista, sekä vaaditusta tuloksesta. Rahas- ton hallinnointikulut veloitetaan usein suoraan rahastotuotteen arvosta. Nämä hallinnointikulut määritellään jokaiselle tuotteelle erikseen. Alla oleva kuvio 4. vertailee aktiivisen ja passiivisen rahaston kulurakennetta. Aktiivisia rahastoja on esimerkiksi Nordea Small Cap ja Nordea Eurooppa. Passiivisia rahastoja ovat esimerkiksi OP Maailma indeksi sekä OMX Helsinki 25 -indeksi. (Sijoitustieto, 2017)

Kuva 3. Aktiivisen- ja passiivisen rahaston vuotuinen kulurakenne. (Sijoittaja, 2021)

2.7.2 TER-luku

Rahastojen kuluja mitataan total expense ratiolla eli TER-luvulla. TER-luku ilmaisee, kuinka paljon rahaston varoista menee kuluihin vuodessa. Luku pitää sisällään säilytys- ja hallinnointipalkkion, tilinhoidon ja muut pankkikulut. TER-luku ei sisällä rahaston sisällä ta- pahtuvia kaupankäynnin kuluja.

TER-luku on vaihtunut enenevässä määrin juoksevien kulujen termiin, sillä sijoituskohteen informaatioesitteessä eli KIID avaintietoesitteessä riittää nykyisin pelkkä juoksevien kulujen määritelmä. Tämän vuoksi monet eurooppalaiset rahastoyhtiöt ovat poistaneet rapor- toinneistaan TER-luvun. Juoksevat kulut pitävät sisällään kaikki hallinnointi kulut, paitsi ra-

21 haston sisäiset kaupankäyntikulut sekä tuottopalkkion. Juoksevien kulujen etuna on mittarin vertailukelpoisuus, sillä juoksevia kuluja käytetään mittarina koko Euroopan laajuisesti. Rahastojen kokonaiskuluja, joihin kuuluu hallinnointikulujen lisäksi kaupankäyntikulut sekä kaikki muut mahdolliset kulut, mitataan TKA-luvulla. TKA-luku on prosenttiluku keskimää- räisestä pääomasta tiettynä ajanjaksona. TKA-luku on TER-lukua kokonaisvaltaisempi mittari. Toisaalta nykypäivänä rahasto kulujen ilmoitustyyli on mennyt suppeampaan suuntaan. Vaikka ruotsalaislähtöinen TKA-luku eli totalkostnadsandel ilmoittaa kaikki mahdolliset rahastokulut, pitäytyvät valtaosa rahastojen tarjoajista kertomasta mitään ylimää- räistä rahaston kuluista, koska sääntelyn mukaan juoksevat kulut ovat riittävät ilmoitetta- vat kulut asiakkaille. (Morningstar, 2014, SalkunRakentaja, 2020)

3 Sijoitusfaktorit

Sijoitusfaktorit ovat peräisin faktorianalyysistä. Faktorianalyysissä on tavoitteena selvittää erilaisten tekijöiden vaikutus valitun muuttujan varianssiin eli liikehdintään. Sijoitustoimin- nassa muuttujana on tuotto, eli tutkitaan tuoton varianssia. Kappaleessa kerrotaan erilaisista sijoitusfaktoreista sekä sijoittamisen faktorimalleista. Faktorimalleja käytetään vielä tänäkin päivänä apuna osakkeiden hinnoittelussa. Lisäksi myöhemmin tutkitaan millä sijoitusfaktorilla saatu eniten ylituottoa vuosien 2006–2020 aikana. (Morningstar, 2016)

Akateemisessa maailmassa ensimmäinen tunnettu faktori oli beta-kerroin. Alan tutkimuksen alkuvaiheessa löydettiin tuotto-odotusta määrittelevä CAP-malli. Seuraavaksi löydet- tiin tuottoa paremmin selittävä Faman ja Frenchin kolmen faktorin malli. Nykyisessä sijoi- tustieteessä osake voidaan jakaa satoihin eri faktoreihin ja faktoreita yhdistäviä malleja on löydetty lukuisia. Uusia malleja etsitään edelleen, koska osakkeiden tuottoa halutaan ym- märtää ja selittää aina entistä paremmin. (Sijoittaja, 2018)

3.1 CAP-malli

Osakesijoittamisessa käytetään erilaisia malleja sijoituspäätöksien tukemiseksi. Yksi tunnetuimmista malleista on William F. Sharpen kehittämä osakkeen hinnoittelumalli CAP- malli eli Capital Asset Pricing -malli. CAP-mallissa osakkeen tuoton odotusarvo on sidottu sen riskiin, eli käytännössä CAP-mallin mukaan esimerkiksi isompi riski tuo isomman tuoton. CAP-mallin avulla voidaan siis laskea oikea tuotto-odotus eri riskisille osakkeille. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002)

CAP-malli eli sijoituskohteen tuotto-odotus lasketaan seuraavasti:

E (ri) = rf + βi E (Rm – rf) jossa

E (ri) = osakkeen i tuotto-odotus

rf = riskittömän sijoituskohteen tuotto

βi = osakkeen i beta-kerroin

E(rm) = markkinaportfolion tuotto-odotus

Kuvio 2. CAP-mallin kaavan muodostama arvopaperimarkkina suora. (Knüpfer, Puttonen, 2018, 153)

Yllä oleva arvopaperimarkkinasuora kertoo sijoittajalle tuoton vertailukohdan. Kun sijoittaja tietää sijoituksensa systemaattisen riskin beta-kertoimen, hän näkee suoralta suoraan tuottovaatimuksen eli paljonko sijoituksen tulisi tuottaa. Toisin sanoen arvopaperimarkki- nanasuora kuvaa osakkeen riskipreemiota suhteessa tietyn osakkeen markkinariskiin. Jos osake on hinnoiteltu markkinalla oikein, sen tulisi sijaita arvopaperimarkkina suoralla. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 78)

CAP on saanut sen hyödyllisyydestä huolimatta myös paljon kritiikkiä. Vuonna 1977 Richard Roll arvosteli mallin olevan kelvoton, koska todellista markkinaportfoliota on mahdotonta havainnoida. CAP ei myöskään kerro toteutuneesta tuotosta vaan tuotto-odotuk- sesta. Tätä toteutuneen tuoton ja mallin tuotto-odotuksen erotusta kutsutaan epänormaa- liksi tuotoksi eli alfaksi α. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002, 73–75)

3.2 APT-malli

Yksi tunnetuimmista faktorimalleista on Stephen Rossin 1970-luvulla kehittämä Arbitraasi- hinnoittelumalli eli APT. Malli olettaa, että osakkeen hinta on riippuvainen osin makrota- louden tekijöistä ja osin niin sanotusta ”kohinasta” eli tapahtumista, jotka yhdistetään ky- seessä olevaan yritykseen. APT-malli olettaa, että kaikki sijoittajat ovat valmiita lisäämään sijoitussalkun tuottoa, jos se voidaan tehdä ilman riskin lisäämistä. Tämän mahdollistaa arbitraasi, eli riskittömän voiton saaminen eri hintaisilla saman yhtiön osakkeilla esimerkiksi eri pörsseissä. Sijoittajat hakevat ja hyödyntävät arbitraaseja, koska arbitraasivoitot

24 ovat riskittömiä. Löydetyt arbitraasivoitot katoavat hinnoittelueroineen markkinoilta nopeasti, sillä hintaeron poistoon tarvitaan usein vain muutamia sijoittajia. Tehokkailla markkinoilla arbitraasi ei ole mahdollinen, koska tehokkailla markkinoilla hyödynnettäviä hinnoit- telueroja ei synny. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002 ,76)

APT:n mukaan osaketta kohden on olemassa kaksi riskiä. Ensimmäinen riski on makrota- loudelliset riskit, joihin hajautus ei auta. Toinen riski on yritykseen kohdistuvat riskit, jotka voidaan poistaa hajauttamalla. APT olettaa myös, että erilaisia sijoituskohteita on markkinoilla suuri määrä, lyhyeksi myynti on mahdollista, sekä sijoittajat haluavat maksimoida varallisuutensa määrän. Mallin mukaan kaksi portfoliota, joissa on käytetty hyvin hajautusta, käyttäytyvät samalla tavalla, jos portfolioissa on samat herkkyydet eri faktoreille. APT:ssä markkinaportfoliota ei tarvitse identifioida, mikä johtaa mallin helpompaan testaa- miseen. APT-teoriassa on omien vahvuuksiensa lisäksi heikkoja kohtia, jonka vuoksi sitä ei käytetä laajasti rahoitusmarkkinoilla nykypäivänä. APT-mallia käytettäessä ei tunneta markkinoiden hinnoittelemia muita faktoreita, eikä niiden lukumäärää. (Nikkinen, Rotho- vius & Sahlström, 2002 ,78–79)

3.3 Faman ja Frenchin kolmen faktorin malli

Vuonna 1992 Eugene Fama ja Kenneth French esittivät teorian siitä, että yrityksen markkina-arvon ja koon tarkastelun jälkeen beta-kertoimesta ei ole selittämään osakkeen tuottoa. Tämä oli beta-kerrointa käyttävälle CAP-mallille huono uutinen, sillä asiaa tutkittiin lukuisia kertoja jälkeenpäin ja tutkimusten perusteella beta-kerroin ei yksin pysty selittä- mään osakkeiden tuottoja, vaan tähän tarvitaan muitakin tekijöitä eli faktoreita. (Nikkinen, Rothovius & Sahlström, 2002 ,75)

Kaava 2.Faman ja Frenchin kolmen faktorin mallin kaava. (Nikkinen, Rothovius & Sahl- ström, 2002)

Fama ja French kehittivät vuonna 1993 tunnetun kolmen faktorin mallin selittämään osakkeiden tuottoja. Ensimmäistä kertaa koskaan akateemisessa maailmassa osakkeiden tuottoja onnistuttiin selittämään kolmen tarkasti identifioidun faktorin avulla. Yllä olevan mallin kolme faktoria ovat markkinafaktori, yrityksen kokofaktori sekä tasearvon suhdetta markkina-arvoon mittaava faktori. Markkinafaktori lasketaan vähentämällä osakeindeksi riskittömällä korolla. Yrityksen koko faktori saadaan, kun vähennetään pienten yritysten

25 osakkeiden tuotto suurten yritysten osakkeiden tuotolla. Kolmannessa faktorissa käyte- tään yrityksen tasearvoa suhteessa markkina-arvoon. Tästä saadaan faktorin määrityk- sessä käytettävä suhdeluku. Kolmas faktori saadaan korkean suhdeluvun osakkeiden ja matalan suhdeluvun osakkeiden erotuksesta. Siinä missä CAP-mallissa oli yksi markkinaportfolion faktori ja APT-mallissa kolme tunnistamatonta faktoria, saatiin Faman ja Fren- chin kolmifaktorimallista jalostettua vielä entisiä hinnoittelumalleja parempi, sillä siinä tun- nettiin mallin jokainen faktori. (Fama, E., French, 2015, 2, Nikkinen, Rothovius & Sahl- ström, 2002,79)

3.4 Faman ja Frenchin viiden faktorin malli

Kolmen faktorin malli sai Novy-Marxin, Titmanin, Wein sekä Xien (2004) tutkimuksessa palautetta sen keskeneräisyydestä. Vuonna 2015 palautteesta motivoituneena Fama ja French päivittivät malliin entisten kolmen faktorin lisäksi kannattavuus- ja investointifakto- rit. Kannattavuusfaktori tarkoittaa, että korkeamman kannattavuuden yrityksillä myös osakkeiden tuotto on korkeampaa. Investointifaktori taas merkitsee, että tuottavampia yri- tyksiä ovatkin ne, jotka investoivat vähemmän. Viiden faktorin mallilla saatiin lupaavia tut- kimustuloksia. Tulosten pohjalta Fama ja French arvioivat mallin selittävän 71–94 %:a osakkeiden tuotto-odotusten volatiilisuudesta Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. (Fama, French, 2015, 17–19)

3.5 Faktorisijoittamisen strategioita

Faktorisijoittajalla on osakepoimintansa tueksi useita sijoitusfaktoreihin pohjautuvia strategioita valittavanaan. Faktoreita voi myös yhdistellä tunnettujen faktorimallien tavoin esimerkiksi sijoittajan etsiessä arvosijoittamisen koriin kuuluvia osakkeita korkean yhtiön markkina-arvon faktorilla. Osake voi muuttua faktoriltaan, esimerkiksi matalan P/E-luvun arvo-osakkeesta voi tulla myöhemmin kasvun siivittämänä korkean P/E-luvun kasvuo- sake. Faktori ei pohjaudu aina yhtiön tilinpäätöslukuihin vaan sen sijaan kyseessä olevan yhtiön toiminnan luonteeseen. Tästä esimerkkinä 2020-luvun sijoitustrendinä oleva faktori, vastuullinen sijoittaminen eli EGS-sijoittaminen. EGS tulee sanoista environment, social ja governance. Seuraavaksi kerrotaan yleisimmistä käytössä olevista sijoitusfaktoreista. Jos faktorisijoittaja ei halua itse tehdä faktoripohjaista osake poimintaa, niin tarjolla on myös lukuisia faktoreihin pohjautuvia ETF:iä. Tiettyyn faktoriin sijoittava ETF laskee ja tekee si- joituspäätöksen tietokonealgoritmin avulla, missä esimerkiksi kone laskee ja järjestää osakkeet alhaisen volatiliteetin mukaan tietyn aikavälein, jolloin ETF:ään sijoittaja saa kus- tannustehokkaasti aina matalimman volatiilin osakkeet. (Kallunki, 2019, 185–187, OP Intra, s.a.)

Kuva 4. Ympäristön vastuullisuuden megatrendi näkyy suosittuna ESG-faktorina. (OP Intra, s.a.) 3.5.1 Arvosijoittaminen

Arvosijoittajat pyrkivät poimimaan salkkuunsa osakkeita alennetulla hinnalla. He siis usko- vat, että tarkastelussa oleva arvoyhtiö on arvostukseltaan pörssissä matalampi kuin sen pitäisi olla. Arvosijoittajan on tehtävä yhtiön arvonmääritys itse ja tehden tästä johtopää- tökset sijoituskohdetta valitessaan. Ylihinnoiteltuja osakkeita välttääkseen, klassinen arvosijoittaja etsii usein matalan P/E- tai P/B-luvun osakkeita. Arvosijoittajan on perusteltava sijoituspäätöstä tehdessään miksi tai mihin suhteessa osake on aliarvostettu. (Nordnet, 2020)

Arvosijoittamisen luojana pidetään Benjamin Grahamia. Hänen klassinen arvosijoittamisen filosofiansa perustuu kohtuuhintaisen sijoituskohteeseen, jolla on vahva omaisuus sekä vankka tuloksentekokyky – eli tällöin yhtiöllä on oltava viimeiseltä kolmelta vuodelta laskettu P/E-luku alle 15. Osakkeen tulisi olla alle 1,5:n kertainen suhteessa yrityksen P/B- lukuun eli tasearvoon. Grahamin arvosijoittamisen filosofiaan pohjautuu hänen luomansa Grahamin luku, jossa osakepoiminnassa yhdestä tunnusluvusta voidaan joustaa silloin, jos tasearvosta ja p/e luvusta saatava summa alittaa arvon 22,5. (Nordnet, ,2020)

3.5.2 Laatusijoittaminen

Laatusijoittajat keskittyvät sijoittaessaan korkean kannattavuuden, alhaisen velkaantunei- suuden ja vakaan tuloksen teon yhtiöihin. Laatusijoittaja näkee ostonpaikan, kun vahvan taseisen yhtiön laatuosaketta saa keskinkertaisen tai jopa heikon osakkeen hinnalla. Laa- tusijoittajan täytyy tutkia useita yhtiön tunnuslukuja löytääkseen laatuyhtiön. Laatuyhtiöitä löytääkseen sijoittajan on tutkittava numeeristen lukujen lisäksi myös muita seikkoja esimerkiksi liiketoiminnan luonnetta ja nousevia kilpailijoita. Laatusijoittaja hakee ennen kaik- kea tasaista tuottoa sijoitukselleen. (Sifterfund, 2020, Kallunki, 2019 ,184)

Eri yritysten tunnuslukuja vertaamalla näkee yrityksen kilpailuaseman. Laatuyhtiöitä löy- tääkseen tulee ymmärtää edellä mainitun lisäksi yhtiön ansaintamalli. Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että tiedetään, miksi yhtiö menestyy kilpailijoita paremmin eli mikä on sen kilpai- luetu. Laatusijoittaja ei keskity syklisiin- tai laskeviin toimialoihin. Sen sijaan kasvavan toimialan vahva taseiset yhtiöt sekä yhtiöt, joilta löytyy riittävästi hinnoitteluvoimaa hyvän kilpailuaseman takia ovat tyypillisiä poimintoja laatusijoittajan sijoitusportfolioon. Laatusijoit- tajan osakepoimintakriteereihin kuuluu edellä mainittujen lisäksi yrityksen johdon tarkas- telu ja arviointi. Pitkäaikainen- ja pätevä johto kiinnostaa laatusijoittajaa. (Sifterfund, 2020)

Arvosijoittaja ostaa alhaisen- tai keskitason osakkeita, joiden P/E-luku on maltillisella tasolla ja P/B-luku 1–2. Laatusijoittaja hakee yhtiöitä, joiden pääoman tuotot kasvavat yli yh- tiöiden tuottovaatimusten. Tämän kaltaiset yhtiöt kasvavat nopeammin kuin talous ja yhti- öiden hyväksyttävät P/B-luvut ovat yleensä 3–3,3 välissä. (Aho Jarkko, 2018)

Warren Buffettia pidetään kenties maailman menestyneimpänä fundamentaalisena laatu- sijoittajana. Buffetin sijoitusfilosofiaan kuuluu keskittyminen yhtiöön eikä osakkeeseen. Buffet käyttää siis sijoitusstrategianaan fundamentti- eli perusteanalyysin käyttöä ja sovel- tamista. Fundamenttisijoittaminen on suosittu sijoitusstrategia yksityissijoittajien keskuu- dessa. Fundamenttianalyysi keskittyy itse yritykseen ja yrityksen liiketoiminnan tuottoihin. Fundamenttisijoittaja arvostaa yhtiön suorituskykyä ja osingonmaksukykyä. Strategialle tärkeää on tasaisen tuloksen teko, eikä suinkaan sijoittajien mielialasta johtuvat markkina- heilahdukset. Fundamenttisijoittaja uskoo, että voimakkaidenkin kurssiliikkeiden jälkeen rationaalisuus palaa markkinoille ja osakkeenkurssi palaa noudattamaan yhtiön todellista kehitysprosessia. (Oksaharju, 2015)

Warren Buffetin luoma ”Buffet Indikaattori” on yksi sijoittajan apuvälineistä päätöksente- ossa luoden osakemarkkinalle arvostusmittarin. Buffet Indikaattori jakaa osakemarkkinan markkina-arvon Yhdysvaltain bruttokansantuotteella. Buffetin Indikaattorin mukaan suhdeluku 70–80 % on otollinen aika ostaa osakkeita. Jos luku nousee lähemmäs 200 %, samoin kuin esimerkiksi 2000-luvun teknokuplassa, ollaan ylikuumentuneessa kuplamai- sessa markkinatilassa. Kuplan puhkeamisen jälkeen markkina ja suurin osa osakkeiden arvosta tulee voimakkaasti alaspäin. (Jones, 2016)

3.5.3 Osinkosijoittaminen

Korkean osinkotuoton strategia tarkoittaa, että sijoittaja poimii osakkeita, joilla on ollut kasvava ja korkea osinkotuotto. Monet laatuyhtiöt ovat myös kasvavan osingon maksajia.

Omistamalla hyviä osingonmaksajia salkussaan, sijoittaja mahdollistaa itselleen passiivista ja tasaista tulovirtaa. Osinkoa maksaviin osakkeisiin liittyy niin sanottu irtoamisilmiö. Irtoamisilmiö tarkoittaa osinkoa maksavan osakkeen hinnan laskua pörssissä osingon ir- toamispäivänä. Markkina siis hinnoittelee osingon maksun laskemalla osakkeen hintaa osingon verran irtoamispäivänä. Osinkoa saadakseen osakkeen omistajan tulee omistaa osinkoa maksavan yhtiön osaketta yhtiökokouspäivänä, jolloin osingonmaksusta pääte- tään. Tasaisen hyviä osingon maksajia ovat olleet Suomessa esimerkiksi sähköyhtiö For- tum sekä vakuutus ja finanssikonserni Sampo. (Kenneth M. Eades, Patrick J. Hess & E Han Kim, 1984 ,3–4, OP Intra, s.a.)

3.5.4 Kasvusijoittaminen

Kasvusijoittaja sijoittaa nimensä mukaisesti kasvaviin yhtiöihin. Kasvusijoittaja ei havittele sijoittamiltaan yhtiöiltä osinkoa vaan vahvaa kurssinousua. Kasvusijoittaja on valmis otta- maan isompaakin riskiä korkeaa tuotto-odotusta vastaan. Kasvusijoittajalle on ominaista haalia korkean P/E-luvun osakkeita, koska kasvuyhtiöt eivät vielä tee osakekurssin mu- kaista tulosta, vaan tuotot ovat hinnoiteltu tulevaisuuteen. Kasvuosakkeet menestyvät ta- vallisesti hyvin, kun koko osakemarkkina on nousussa ja korot ovat laskussa. Kasvuyhtiöi- den voitot allokoidaan yhtiön kasvuun. Sen takia kasvuyhtiöt eivät maksa osinkoa osak- keenomistajilleen.

Maltillisempaa riskiä hakevalle on tarjolla defensiivisiä osakkeita, joiden beta-kerroin on alle yksi. Yhteistä tälle minimivolatiliteetin strategian yhtiöille on, että kurssi heilunta pysyy markkinaan verrattuna vähäisenä. Sijoittajan tavoitteena on saada sijoitusportfoliolleen vakaa ja tasainen kasvu. Minimivolatiliteetin sijoitusstrategia pohjautuu alhaiseen korkota- soon ja epävarmaan markkinaan. Tällöin halutaan vaihtoehtoisia sijoitusratkaisuja huo- nosti tuottaville korkosijoituksille, mutta ei haluta tarttua riskisiin ja syklisiin osakkeisiin, jolloin vaihtoehdoksi muodostuu strategia, jossa sijoitusportfolioon poimitaan alhaisen volatiliteetin faktorin osakkeita tai sijoitetaan alhaisen volatiliteetin yhtiöihin sijoittavaan ETF:ään. (Osakeliitto, 2016)

3.5.5 Muita sijoitusfaktoreita

Syklisiin osakkeisiin sijoittava sijoittaa suhdanneherkkiin osakkeisiin. Syklisten osakkeiden menestyminen maailmantalouden noususuhdanteessa perustuu siihen, että tällöin uskal- letaan investoida ja tilata syklisiltä yrityksiltä esimerkiksi raaka-aineita, koska noususuhdanteessa monesti asiakasyhtiölläkin menee hyvin. Laskusuhdanteessa tilauskanta on päinvastainen. Talouden nousuja laskusuhdanne voi kestää pitkään, esimerkiksi nykyi-

29 nen noususuhdanne alkoi vuonna 2009 ja jatkuu edelleen. Suhdanneodotusten vahvistu- mista ovat tukeneet maailman suurimman talouden omaavan valtion Yhdysvaltojen uuden presidentin Joe Bidenin korona-ajan elvytyssuunnitelmat. Suhdannekasvusta hyötyvät eniten sykliset yhtiöt, eli teollisuuden- sekä valmistusmateriaalien toimialat ja vähiten taas päivittäistavara- ja kiinteistötoimialat. Syklisiä osakkeita suomessa ovat esimerkiksi Car- gotec ja Stora Enso. (OP Intra, s.a.)

Seuraava opinnäytetyössä käsiteltävä faktori on momentum -osakefaktori. Momentum - faktori pohjautuu nimensä mukaisesti osakkeen vahvaan menestymiseen osakemarkkinoilla, ja momentum -sijoittaja poimiikin tämän faktoriin pohjautuvaan salkkuun markkinoilla viime aikoina kovimpien kurssinousujen tehneiden yhtiöiden osakkeita. Momentum - sijoittamisen hyöty pohjautuu suuren sijoittajamäärän joukkokäyttäytymiseen, jolloin suu- ret odotukset ja ostopaine nostavat osakkeen kurssia. Momentum sijoittaminen toimii hyvin lyhyellä 1–5 vuoden aikavälillä. Pitkän aikavälin sijoittaja pääsee hyödyntämään momentum -faktoria helpoiten sijoittamalla momentum -yhtiöihin sijoittavaan ETF:ään. Mo- mentum ETF-rahasto seuraa jatkuvasti osakkeiden kurssikehitystä ja etsii jatkuvasti uusia osakkeita, jotka perustuvat momentum -faktoriin. Momentum -faktorin strategia sopii tuot- tohakuiselle sijoittajalle, joka etsii pinnalla olevia trendiosakkeita. (Kauppalehti, 2018, Kal- lunki, 2019, 184)

4 Eri sijoitusfaktoreihin pohjautuvien strategioiden tuotto historiassa

Tässä luvussa tutkitaan miten eri sijoitusfaktorit ja niihin pohjautuvat strategiat ovat menestyneet pitkällä eli 10–20 vuoden aikavälillä. Tutkimuksessa selvitetään, mikä sijoitusfaktori on selvinnyt parhaiten nousu- sekä laskusuhdanteissa ja globaaleissa talouden krii- seissä.

4.1 Eri sijoitusfaktoristrategioiden selviäminen erilaisissa markkinatilanteissa

Osakkeiden markkina-arvo on kasvanut ennätyksellisen nopeasti vuoden 2020 maalis- kuun CO-VID 19 globaalin pandemian aiheuttamasta pörssiromahduksesta (Kuva 3). Kas- vua on tukeneet rahan tarjonnasta päättävien keskuspankkien elvytyspaketit, joissa rahaa pumpataan lisää kriisissä oleville markkinoille. Markkinoilla varallisuus on allokoitunut vuoden aikana erityisesti osakkeisiin, joista on saatu historian saatossa suurimmat tuotot verrattuna muihin sijoituskohteisiin. Osakesijoituksilla on pystytty samalla vähentämään li- sääntyneen rahamäärän aiheuttamaa inflaatioriskiä. Kun keskuspankit lisäävät rahan tar- jontaa, korkokanta alenee ja samalla kotitalouksien ja yritysten investointikysyntä kasvaa. (Pohjola, 2012 ,209)

Rationaalinen sijoittaminen on vähentynyt ja markkinoilla on etsitty fundamenttien eli pe- rusteanalyyttisen ajattelun sijaan mahdollisimman nopeita kurssinousuja nopean vauras- tumisen toivossa. Sijoittajan on ollut entistä vaikeampi löytää kohtuu hintaisia osakkeita, sillä valtaosa pörssien osakkeista ovat arvostusmittareiltaan hyvin korkeita. Markkinoilla on ollut paljon puhetta pörssin kuplautumisesta. Kuvan 5. kuvaajasta voidaan laskea, että maailman kaikkien osakkeiden markkina-arvo on kasvanut 2020 maaliskuusta alle vuodessa jopa 78%. Samaan aikaan markkinoinen valuaatiota mittaava Buffetin indikaattori indikoi lukemaa 229%, joka tarkoittaa todella ylikuumentuneita markkinoita. Luku on suurempi kuin IT-kuplan aikaan. Buffetin indikaattori lasketaan jakamalla USA:n osakemarkkinoiden arvo maan bkt:n arvolla. (Arvopaperi, b, 2021)

Kuva 5. Jyrkästi kasvava koko maailman osakemarkkina-arvo. (Nordnet Traders' Club, 8 0, 2021)

Alla oleva liikevaihdon arvostuskäyrästä voidaan tulkita, että yhtiöiden muodostamasta lii- kevaihdosta maksetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuviosta nähdään, että liike- vaihtojen arvostukset eivät ovat olleet näin korkeita edes 2000-luvun alun IT-kuplassa, tai vuoden 2008 subprime -kriisissä. Erityisesti teknologiasektorin kasvuosakkeista voidaan nähdä samanlaisia merkkejä kuin 2000-luvun teknologiakuplasta, jolloin markkinoille tuli ennätysmäärä tuoreita IT-yhtiöitä, joilla saattoi olla houkutteleva visio ja strategia tuleville vuosille, mutta ei myyntiä tai tehtyä tulosta. (Nordnet Traders' Club, 8 0, 2021)

Kuva 6. Liikevaihdon arvostuskäyrä, (Lepikkö Jukka, 2021)

Kuva 7. Teknologiasektori on erottautunut muista toimialoista viime vuosina. (OP Intra, s.a.)

Yläpuolella olevasta kuvan 7. kuvaajasta nähdään, että kasvavat teknologian yhtiöt ovat erottuneet selkeästi muusta indeksistä viime vuosien aikana. Yhdysvaltojen 500 suurinta yhtiötä sisältävä SP500 indeksin eteenpäin katsova P/E-luku olisi ainoastaan 19 ilman val- taosin kasvuyhtiöiden sisältämää teknologiasektoria. Teknologiayhtiöt siivittävät SP500 eteenpäin katsovan p/e luvun 50% korkeammalle lukuun 28.

Kasvavien teknologia yhtiöiden viimeaikaisesta dominanssista kertoo myös alla oleva kuva 8., joka on malli Yhdysvaltojen Nasdaq 100-indeksistä, jossa kuuden jättimäisen kasvuyhtiön markkina-arvo vastaa lähes koko lopun indeksin 94 yhtiön markkina-arvoa. Alphabetin osake edustaa mallissa kahteen otteeseen, sillä osake splittaantui vuonna 2012. Tällöin sijoittajalla on mahdollisuus ostaa joko Alphabetin A- tai C- osaketta. B- osakkeet pysyisivät Googlen sisäpiirin omistuksessa. Splitin tarkoitus oli säilyttää omista- jien päätäntävalta yhtiössä. B- osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Omis- tamalla A- osaketta sijoittaja saa itselleen yhden äänen yhtiökokouksessa. C- osake ei tar- joa äänioikeutta, kun taas B- osakkeella saa kymmenen ääntä yhtiökokouksessa. (Inves- torplace, 2019)

Kuva 8. Maailman suurimpiin kuuluvien kasvuyhtiöiden osuus Yhdysvaltain Nasdaq 100- teknologia indeksistä. (CNBC, 2020)

Nousu markkinassa toimivat erityisesti kasvusijoittamisen sijoitusfaktoriin pohjautuvat strategiat, koska kasvuyhtiöt sijoittavat positiivisen tuloksensa yhtiön kasvuun. Tällöin osakkeiden noustessa korot ovat myös alhaalla, joten kasvu yhtiöiden on edullista käyttää lai- narahaa kasvuun. Kasvuyhtiöiden odotetaan tuottavan vasta tulevaisuudessa. Tämän takia arvostustasot nousevat korkeaksi ja odotukset ovat korkealla. Kun odotukset ovat korkealla, voidaan ylikuumentuneen kasvuyhtiön positiivisenkin tulosjulkistuksen nähdä kurssi laskua, koska sijoittajat odottavat yhtiöltä hyvin paljon.

Kuva 9. Teknologia on siivittänyt kasvustrategian historiassa menestyneemmän arvostra- tegian ohi kasvuvauhdissa 2000-luvun alun jälkeen. (Anchor Capital, 2020)

Yllä oleva kuvan 9. kuvaaja osoittaa, että teknologian kehitys on siivittänyt kasvuyhtiöt 2000-luvulla ensi kertaa historiassa ohi arvoyhtiöiden, jotka ovat menestyneet viimeisen vuosisadan aikana huomattavasti paremmin kuin kasvuyhtiöt. Nykypäivänä sijoittajat ovat kääntäneet arvostustaan vakaata- ja maltillista tulosta tekevästä yhtiöstä yhä enemmän kohti omaan kasvuun sijoittavaan yritykseen, jonka todellinen lukuihin perustuva tulos teh- dään vasta tulevaisuudessa. Sijoittavat ovat siis entistä valmiimpia kantamaan korkeampaa riskiä, jos yrityksen liikeidea ja tulevaisuuden strategiset suunnitelmat ovat tarpeeksi hyviä. Ennen etsittiin enemmän lukujen valossa alihinnoiteltuja osakkeita, kun nykyään hyväksytään korkeampi hinta sekä arvostustaso, kunhan sijoittaja itse uskoo yhtiöön sijoituskohteena. (Anchor Capital, 2020)

2000-luvulle tultaessa arvo- ja kasvuosakkeiden positiot menestymisessä ovat kääntyneet päälaelleen. Alla olevasta kuvasta 10. voi todeta, että IT-kuplan jälkeen arvo-osakkeet ovat jääneet pahasti kasvuosakkeiden tuotoista ja sama trendi on jatkunut aina tähän päi- vään asti. (Forbes, 2021b)

Kuva 10. Käänne arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden tuotoissa. (OP Intra, s.a.)

4.2 Tutkimustulokset

Taulukko 2. Eri sijoitusfaktorien performanssi vuosien 2006–2020 aikana. (Investing, 2021, MSCI factor indexes, 2021)

Yllä oleva taulukko osoittaa, että laatufaktoriin perustuva sijoitusstrategia on ollut tuotta- vin. Se on kasvanut pisteluvusta 100 lukuun 421,9. Laatu osakkeisiin sijoittava MSCI Qua- lity indeksi on saavuttanut 10,83 % vuotuisen tuoton, johon on huomioitu korkoa korolle ilmiö. Korkoa korolle tuotto on laskettu seuraavasti:

((r/y) (1/14)) -1 Kaava 3. Vuotuisen korkoa korolle tuoton laskeminen jossa, r= uusi pisteluku y=vanha pisteluku

Kasvuyhtiö yltää miltei yhtä korkealle vuotuisessa tuotossa. Kasvuyhtiöiden ongelmana on usein niiden heikompi selviäminen lasku markkinassa. Tämä huomataan, kun tarkastellaan esimerkiksi subprime-talouskriisin aiheuttamaa talouden romahdusta vuonna 2008. Kasvu osakkeet laskivat jopa 41%. Tämä on suurin lasku kaikkiin muihin tutkimuksen fak- toristrategioihin verrattuna. Kriisistä selviytyivät parhaiten laatu- ja minimi volatiliteetin faktoreihin pohjautuvat strategiat. Laatuyhtiöt laskivat MSCI Quality indeksin perusteella 33% samana vuonna ja minimi volatiliteetin yhtiöt taas laskivat 29%. Vaikka kasvusijoittaminen on ollut viimeaikojen menestyvä strategia meneillään olevassa noususuhdanteessa, on

36 suhdanteiden läpi menevän pidemmän aikavälin sijoittajalle keskimäärin järkevämpää ot- taa sijoitusportfolioonsa osinkoa maksavia laatuyhtiöitä, jotka selviävät huonommat ajat taloudessa ainakin kelvollisesti. Faktorisijoittaminen on kuitenkin saanut jokaisen faktorin osa-alueella ylituottoa OMX Helsinki 25-indeksiin nähden, joten voidaan todeta faktorisijoittamisen olevan perustellusti kannattavaa pitkän aikavälin sijoitustoiminnassa.

Eri sijoitusfaktoreiden tuotto/riski- vertailua OMX Helsinki 25- indeksiin 2010-2021 ajalta

12,00% Korkea tuotto, Laatuyhtiöt Korkea tuotto, matala riski korkea riski Kasvuyhtiöt 10,00%

Matalan volatiliteetin 8,00% yhtiöt

Arvoyhtiöt 6,00%

Vuotuinen tuotto Vuotuinen 4,00% OMX Helsinki 25

2,00% Matala tuotto, Matala tuotto, matala riski korkea riski 0,00% 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% Riski (Volatiliteetti)

Kuvaaja 1. Eri sijoitusfaktorien tuottoja suhteessa riskiin.

Tutkimus on osoittanut, että laatusijoittaminen on menestyksekkäin sijoitusfaktori pitkänai- kavälin sijoittamisessa. Voidaan todeta, että arvoyhtiöt eivät ole yltäneet samanlaisiin tuottoihin kuin laatuyhtiöt. Kasvuyhtiöt puolestaan menestyvät hyvin nousumarkkinassa, mutta eivät selviä laatuyhtiöiden tavoin pidemmässä laskusuhdanteessa. Yllä on vertailtu (Ku- vaaja 1.) MSCI faktori-indeksien riskejä sekä tuottoja OMX Helsinki 25-vertailuindeksiin. MSCI-indeksit sisältävät indeksissä mainitun faktorin mukaisia yrityksiä noin 300 kappaletta. Yrityksiä on indeksissä yli 20 eri maasta. Volatiliteetit ovat laskettu laskemalla ensin indeksien päätöskurssien päivittäinen keskihajonta. Tästä on saatu päivittäinen varianssi päivittäisen keskihajonnan neliöjuuresta. Vuosittainen varianssi laskettiin kertomalla vuoden 252 pörssipäivää päivittäisellä varianssilla. Vuosittainen keskihajonta eli volatiliteetti saadaan varianssin neliöjuuresta. (MSCI factor indexes, 2021 Nasdaq OMX Nordic, 2021)

Kuvaaja 1. osoittaa laatuyhtiöiden saavuttaman ylituoton. Vahvan taseen, hyvän kassavir- ran ja korkean kannattavuuden omaavat laatuyhtiöt selviytyvät laskusuhdanteesta keski- määrin muita yhtiöitä paremmin. Kasvavaa osinkoa ja vakaata kasvua tarjoava laatuyhtiö on monen suuremmankin yksityissijoittajan mieleen. Laatuyhtiöihin luotetaan myös epä- varmempina aikoina, koska usein yhtiöissä tuloksen teko on ollut vankkaa jo vuosia. Osin- koa maksava laatuyhtiö tuo sijoittajalle parhaimmillaan vakaan ylituoton sekä passiivisen osingoista saatavan tulon. Laatuyhtiöistä koostuva MSCI Quality-indeksi listaa parhaim- miksi laatuyhtiöiksi esimerkiksi Microsoftin, Johnson & Johnsonin sekä United Health Groupin. Näitä laatuosakkeita yhdistävät kasvava liikevaihto, -tulos sekä pitkän aikavälin kasvava osinkotuotto. (OP Intra, s.a.)

Sharpen luku 2011–2021 Kasvu 0,88 Laatu 1,01 Arvo 0,55 Minimi volatiliteetti 0,96 Taulukko 3. Faktoreiden Sharpen luvut vertailussa. (MSCI factor indexes, 2021)

Ylhäällä taulukon 3. Sharpen luvuista voidaan todeta, että laatuyhtiöt ovat tuottaneet ris- kiinsä nähden parhaiten. Arvoyhtiöillä on vastaavasti heikoin riskikorjattu tuotto, mikä tarkoittaa, että arvoyhtiöihin on tuottoon nähden otettu suurempi määrä riskiä, kuin muissa tutkimuksen sijoitusfaktoreissa.

Lopuksi alla olevasta kuvaajasta (kuvaaja 2.) voidaan vertailla visuaalisesti eri faktoreiden menestymistä vuosien 2006—2020 välillä. Kuvaajasta näkee laatufaktorin vahvan menestymisen sekä pörssin romahtaessa, että vahvassa nousumarkkinassa.

Faktoriperusteiset MSCI indeksit vertailussa (indeksoitu 2006) 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 - 200620072008200920102011201220132014201520162017201820192020 Axis Title

MSCI Kasvu MSCI Arvo MSCI Min. Volatiliteetti MSCI Laatu OMX Helsinki 25

Kuvaaja 2. Sijoitusfaktorit vertailussa

5 Kokeneiden yksityissijoittajien näkemyksiä sijoitusfaktorien toimivuudesta pitkällä aikavälillä

Laadullisen haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää kohderyhmältä eli yksityissijoittajilta heidän kokemuksiaan erilaisten sijoitusfaktoreiden käytöstä pitkällä aikavälillä. Haastattelututkimuksen tuloksia käytetään kvantitatiivisen tutkimuksen tukena. Haastatte- luun osallistui neljä yksityissijoittajaa, jotka ovat kukin kasvattaneet sijoitusportfolionsa 100—500 tuhanteen euroon menestyksekkäällä arvo- ja laatusijoittamisella. Kaikilla haastatteluun osallistuvilla yksityissijoittajilla oli yli 20 vuoden sijoituskokemus. Yhteistä haastattelun sijoittajille oli, että kaikki hakivat sijoituksillaan passiivista tuloa sekä eläkekassaa. Sijoituksilla haluttiin myös kasvattaa perintöä jälkipolville. Kaikki haastattelun sijoittajat aloittivat sijoittamisen tunneperäisesti ilman fundamentaalista näkökulmaa. Yhteinen tekijä sijoittajilla oli arvofaktorin hyödyntäminen sijoitusuran alkuvaiheessa, josta myöhemmin siirryttiin osinkoa maksaviin laatufaktoriin painottuvaan sijoittamiseen. Tärkeätä oli saada vakavaraista tuottoa osakkeilla sekä kasvavaa passiivista tuloa. Yhteistä sijoittajille oli sijoitusportfolion hajautus, jossa laatuyhtiöiden rinnalle etsittiin isommalla riskillä kasvavia small cap-yhtiöitä, eli alle 150 miljoonan euron arvoisia kasvuyhtiöitä, joilla haetaan ko- vempia tuottoja.

Haastatteluun osallistuvat esiintyvät tutkimuksessa etunimillään sekä koulutustaustoillaan. Haastatteluun osallistuivat Osmo, Mika, Mikko ja Seppo. Seppo painotti, että sijoittaminen tulisi aloittaa mahdollisimman nuorena, jotta sijoittaja pystyy hyödyntämään korkoa korolle ilmiön. Aika on tärkeä huomioitava tekijä hajauttamisen ohella sijoitustoiminnassa, kertoo vuonna 1982 sijoittamisen opintolainalla Vaasan Yliopiston Paavo Yli-Ollin innoittamana aloittanut Seppo. Mika kertoo, että uusia laatuyhtiöitä löytääkseen sijoittajan tulee seurata pörssiä ja talousuutisia jatkuvasti. Hän lisää, että olipa sijoittajan tyyli tai faktoristrategia mikä tahansa, on sijoittajalla hyvä olla tarpeeksi kattava toimialatuntemus sijoitettavasta yhtiöstään. Mikko kertoi innostuneensa pitkän aikavälin arvosijoittamisesta saadessaan isovanhemmiltaan 80-luvulla paperisia Sammon osakkeita, joiden arvo oli kasvanut vuosi- kymmentenaikana muutamista sadoista markoista yli tuhansiin euroihin. Osmo aloitti sijoittamisen sijoittamalla Rauma-Repolaan 80-luvulla ollessaan kyseisessä yrityksessä töissä.

Kasvuyhtiöihin haastatteluun osallistuvat sijoittajat kertoivat tutustuneet ennen 2000-luvun teknokuplaa. Oppirahoja maksettiin muun muassa TJ Grouppiin sijoittamisesta. TJ Group oli 2000-luvun alussa kaunistellut tilinpäätöslukujaan ja antanut näin sijoittajille väärän kuvan yhtiöstä.

Sijoituskokemuksen lisääntyessä, kaikki neljä haastattelun sijoittajaa kertovat lisänneensä fundamentaalista sijoittamista. Teknokuplan jälkeen tunnuslukuja alettiin tutkia entistä tar- kemmin ja sijoitussalkkuun poimittiin laadukkaita, vakavaraisia yhtiöitä, jotka maksoivat sijoittajilleen kasvavaa osinkoa. Suurimmat onnistumiset koettiin vuoden 2009 finanssikriisin jälkeisenä aikana. Haastattelun sijoittajat olivat yhtä mieltä siitä, että vuoden 2000-luvun IT-kuplan kokeminen auttoi reagoimaan oikein vuoden 2008 pörssiromahduksessa. Laatuyhtiöitä sai ostettua salkkuun tällöin edullisesti. 2000-luvun alun kriisistä oli opittu ajallinen hajautus, jolloin osakkeita sai ostettua keskimäärin edulliseen hintaan vuoden ajanjaksolle hajautettuna.

Yhteenvetona voidaan todeta laatustrategian olevan suosituin faktori myös haastattelututkimuksessa. Koska haastattelijoille oli muodostunut pitkän aikavälin saatossa selkeä nä- kemys laatusijoittamisen eduista ja edellisen finanssikriisin toipumisesta oli omakohtaista sijoittamiskokoemusta, he kaikki onnistuivat hyödyntämään kevään 2020 pörssiromah- dusta ostaen laatuyhtiöitä alhaiseen hintaan. Esimerkeiksi muodostuivat suomalaiset laa- tuyhtiöt Kone ja Kesko, jotka olivat toipuneet kurssilaskusta jo kesään tultaessa. Haastat- teluun osallistuvat sijoittajat korostivat kokemustensa perusteella laatuyhtiöiden kykyä sel- viytyä muuta markkinaa paremmin myös laskusuhdanteiden aikana.

6 Yhteenveto

6.1 Yhteenveto ja pohdintaa

Oikealla sijoitusfaktori valinnalla on saatu historian saatossa selkeätä ylituottoa. Faktorisi- joittaminen on nykyään yhä useamman sijoittajan käytössä oleva sijoitusstrategia. Faktori- sijoittamisen ilmiötä voidaan pitää merkittävänä. Tästä osoituksena esimerkiksi maailman suurimman rahaston, Norjan öljyrahaston faktorisijoittamisen implementointi rahaston sijoitusstrategiaksi. Yllättävää on, että 2000-luvun pitkän aikavälin sijoittamisessa arvosijoittaminen ei ole menestynyt yhtä hyvin, kuin muut käytetyimmät sijoitusfaktorit. Tietoperus- tan pohjalta olisi voitu ennakoida, että oikealla analysoinnilla ylituottoa saisi matalan P/E- luvun sekä arvostustason arvoyhtiöistä, mutta tutkimus osoittaa, että kalliimmin hinnoitel- lut laadukkaat yhtiöt ovat menestyneet viime aikoina pitkän aikavälin sijoittamisessa sel- västi paremmin. Tutkimuksesta käy ilmi, että tasaisen varmaa tuottoa hakevalle sijoittajalle oikeana faktorina toimii maltillisen beta-kertoimen osinkoa tuottava vakaa laatuyhtiö.

Varovaiselle riskiä karttavalle pitkäaikaissijoittajalle soveltuvat alhaisen volatiliteetin yhtiöt, jotka ovat myös tuottaneet selkeästi OMX Helsinki 25 -vertailuindeksiä paremmin alhai- semmalla riskillä.

Voidaan todeta, että kaikki faktorit eivät sovellu pitkän aikavälin ”osta ja pidä” -strategiaan. Pitkän aikavälin sijoittamisen menestyksekkäistä faktoreista joukosta erottuu parhaimpana menestyjänä laatufaktori, joka tarjoaa sijoittajalle vakaiden tunnuslukujen lisäksi tasaista tuottoa.

6.2 Pätevyys ja luotettavuus

Tutkimuksessa on käytetty lähteinä suomalaisia sekä kansainvälisiä akateemista sijoitus- kirjallisuutta, finanssialan yhtiöiden tarjoamaa verkkomateriaalia, sekä luotettavista läh- teistä tulevia talouden lehtiartikkeleita. Tutkimuksessa on käytetty lähteinä myös OP Ryh- män varainhoidon ja sijoitustoimen sisäistä tietokantaa eli intranettiä. Tutkimuksen numeerinen data on kerätty luotettavista finanssialan toimijoiden-, sekä talouslehtien verkko- lähteistä.

Haastattelututkimuksessa olleet kysymykset tukivat tutkimuksen viitekehystä. Kysymyk- sistä saadut vastaukset puolestaan tukivat kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Tämän li- säksi haastattelu oli suunnattu oikealle kohderyhmälle.

Tutkimuksessa tutkittiin faktorisijoittamista ilmiönä ja tutkimusmenetelmät mittasivat erilaisia sijoitusfaktoreita. Tutkimuksessa analysoitiin, mitattiin ja tutkittiin niitä asioita, mitä oli tarkoituskin analysoida, mitata ja tutkia. Voidaan siis todeta, että tutkimus on validi. Tutki- muksen numeerinen data on kerätty luotettavista lähteistä, tutkimus on mahdollista toistaa ja se on vertailukelpoinen samoja tutkimusmenetelmiä käyttävien tutkimusten kanssa. Tut- kimus on edellä mainittujen seikkojen perusteella reliaabeli.

6.3 Jatkotutkimus ehdotuksia

Faktorisijoittamisesta olisi mielekästä tehdä jatkotutkimusta, kun on saatu kerättyä ajallisesti eri faktoreista uutta dataa. Jatkotutkimus koronapandemian pitkän aikavälin vaiku- tuksista eri faktoreihin toisi sijoitustieteelle arvokasta tutkimusdataa siitä, miten ennennä- kemätön talouden pysähtyminen vaikutti pitkällä ajanjaksolla eri faktoreilla perusteluihin yhtiöihin. Koska faktorisijoittamisen ala on uudehko, tullaan sijoittamisessa jatkossa löytä- mään entistä parempia faktorianalyyseista pohjautuvia ylituotto mahdollisuuksia. Laatufak- torien identifioinnista voisi tehdä lisää tutkimusta, jossa löydettäisiin uusia laatufaktorin kannalta relevantteja tunnuslukuja, joilla voitaisiin määrittää uusia laatuosakkeita. Tutki- musongelmana voisi olla esimerkiksi: ”Miten määrittää nykyajan laatuyhtiö?”

Jatkotutkimus lyhyen aikavälin faktorisijoittamisesta olisi myös tarpeen, koska faktorisijoittaminen pitää sisällään myös strategioita, jotka havaittiin tutkimuksessa haastaviksi pit- källä aikavälillä, mutta voisivat olla tuottavia puolestaan lyhyellä aikavälillä. Tällainen on esimerkiksi momentum -faktorin strategia, jossa sijoituspäätös tehdään tutkien lyhyen ai- kavälin, eli 3–12kk aikana pörssissä arvoaan nostanutta yhtiöitä. Lyhyen aikavälin tutkimukseen voitaisiin hyödyntää erilaisia lyhyen aikavälin sijoittamisen työkaluja, kuten tek- nistä analyysiä.

6.4 Oma oppiminen opinnäytetyössä

Tutkimuksen takia käsitykseni sijoittamisesta kokonaisuutena muuttui avarakatseisem- maksi. Opin katsomaan sijoittamista monesta eri näkökulmasta. Olen kasvanut teknologian mukana, jolloin saatu kuva osakesijoittamisesta on ollut enemmän nopeita nousuja hakevaa sijoittamista tuttuihin ja kiinnostaviin yhtiöihin. Tutkimuksen myötä tämä ajatus on muuttunut ja osakkeita katsoo nykyään laajemmin ja syvällisemmin. Tunnuslukujen lisäksi keskityn jatkossa enemmän yhtiön toimialaan ja liiketoiminnan luonteeseen. Opin myös, että laadukas tuottoa maksimoiva sijoitustoiminta vaatii paljon työtä ja oikeilla sijoituskoh- teiden analysoinnilla ja tunnusluvuilla voi saada merkittävääkin ylituottoa. Opinnäytetyön aikana inspiroiduin ja opin paljon uutta faktoreihin perustuvasta sijoittamisesta.

Opinnäytetyössä halusin syventää ja monipuolistaa aiempia sijoittamisen oppejani. Opin- näytetyön suunnitelmavaiheessa opin, että hyvin suunniteltu työ mahdollistaa opinnäyte- työn sujuvan ja suoraviivaisemman edistämisen, sillä työn rakenne, aikataulutus ja edistä- minen oli jo tässä vaiheessa mietitty valmiiksi.

Pandemia-aika loi sekä haasteita, että uuden oppimisen mahdollisuuden opinnäytetyön tekemiseen, jolloin kaikki opiskeluun liittyvä tehtiin etänä kotioloissa. Opinnäytetyön jäl- keen osaan hyödyntää erilaisia sijoitusfaktoreita sijoitustoiminnassani. Opinnäytetyön te- keminen antoi hyvät valmiudet tulevaisuuden laajojen projektien laatimiseen. Työn jälkeen osaan käsitellä paremmin stressiä, tiukkoja aikatauluja, sekä luoda ja hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.

Lähteet

Aho Jarkko 2018, Mitä P/B-luku oikeasti kertoo? Luettavissa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mita-pb-luku-oikeasti-kertoo Luettu: [21.3.2021].

Anchor Capital 2020, Growth vs. Value: Historical Perspective. Luettavissa: https://an- chorcapital.com/growth-vs-value-historical-perspective/ Luettu: [3.5.2021]

Apv- tutkinnot, APV-sijoitustutkinnot Oy kehittää sijoituspalvelualan osaamista Suomessa. Luettavissa: http://apvtutkinnot.fi/ https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mita-pb- luku-oikeasti-kertoo Luettu: [7.3.2021].

Arvopaperi 2018, 24.5 Sijoittaja, kokoa salkkuun halutut ominaisuudet - "Näin saadaan yk- silöllisten tarpeiden mukainen salkku". Luettavissa: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/sijoittaja-kokoa-salkkuun-halutut-ominaisuudet-nain-saadaan-yksilollisten-tarpeiden-mukainen-salkku/2e4d1209-f8ac-3b1e-bcb7-a34419ac0598 Luettu: [5.5.2021].

Arvopaperi a, Listautumismarkkina käy kuumana Yhdysvalloissa – Kannattaako uutta hy- peyhtiötä ostaa heti ensimmäisenä pörssipäivänä? Luettavissa: https://www-arvopaperi-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/uutiset/listautumismarkkina-kay-kuumana-yhdysvalloissa-kannattaako-uutta-hypeyhtiota-ostaa-heti-ensimmaisena-porssi- paivana/76fb8560-c611-425b-a967-23f9c76a7ce4 Luettu: [7.4.2021].

Arvopaperi b, Rahaa lapioidaan osakemarkkinoille hurjaa tahtia – Osakerahastoihin virtasi viidessä kuukaudessa enemmän rahaa kuin 12 vuodessa yhteensä. Luettavissa: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/rahaa-lapioidaan-osakemarkkinoille-hurjaa-tahtia- osakerahastoihin-virtasi-viidessa-kuukaudessa-enemman-rahaa-kuin-12-vuodessa- yhteensa/6b8f2a57-4982-44a3-a87d-05255b2a982e Luettu: [4.5.2021].

Arvopaperi, 2., Verottaja vahvisti: Arvottomat Talvivaaran osakkeet saa vähentää verotuksessa. Luettavissa: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/verottaja-vahvisti-arvottomat-talvivaaran-osakkeet-saa-vahentaa-verotuksessa/3b6bce04-bc79-487a-927e- 6abfc1e2bf52 Luettu: [11.4.2021].

Capital, Mitä termi IPO tarkoittaa? Ota selvää ilmaisella kurssilla! Luettavissa: https://capital.com/fi/ensimmainen-osakeanti-markkinoille Luettu: [8.5.2021].

CNBC 2020, Six tech stocks now make up half the value of the Nasdaq 100. Luettavissa: https://www.cnbc.com/2020/07/22/these-six-tech-stocks-make-up-half-the-nasdaq- 100s-value.html Luettu: [5.5.2021].

Fama, E. & French, K. 2015, "A five-factor asset pricing model", Journal of Financial Eco- nomics, vol. 116, no. 1, pp. 1-22.

Fama, E.F. 1970, "Efficient Capital Markets: A Review of Theory and Empirical Work", The Journal of Finance, vol. 25, no. 2, pp. 383-417.

Forbes 2021a, Norway’s Sovereign Wealth Fund Makes First Investment In Renewable Energy Infrastructure. Luettavissa: https://www.forbes.com/sites/pa- lashghosh/2021/04/07/norways-sovereign-wealth-fund-makes-first-investment-in-renewable-energy-infrastructure/ Luettu: [29.4.2021].

Forbes 2021b, Value Stocks: How To Invest In Undervalued Companies. Luettavissa: https://www.forbes.com/advisor/investing/what-are-value-stocks/ [21.3.2021].

Heikkilä Timo 2018, Miksi korkojen nousu on myrkkyä osakkeille? Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/85581/miksi-korkojen-nousu-myrkkya-osakkeille/ Luettu: [5.4.2021]

Helsingin Sanomat 2021, Listautumiset | Nightingalen osakkeen hinta syöksyi lähes 24 prosenttia ensimmäisenä pörssipäivänä. Luettavissa: https://www.hs.fi/talous/art- 2000007871060.html [7.4.2021].

Ikäheimo, Laitinen & Puttonen 2011, Laskentatoimi ja rahoitus, Vaasan Yritysinformaatio.

Inderes 2020, Osakeannit. Luettavissa: https://www.inderes.fi/fi/osakeannit Luettu: [7.4.2021].

Indexvarainhoito s.a., "Faktorisijoittaminen", Luettavissa: https://indexvarainhoito.fi/faktorisijoittaminen/ Luettu: [9.4.2021]

Investing, OMX Helsinki 25 Indeksi (OMXH25) - Investing.com. Luettavissa: https://fi.investing.com/indices/omx-helsinki-25 Luettu: [8.5.2021].

Investorplace, Everything you need to know about Google stock split. Luettavissa: https://investorplace.com/2019/02/goog-google-stock-split/ Luettu [11.5.2021]

Jacksén Juhana 2017, Mikä ihmeen MiFID II? Luettavissa: https://www.op-media.fi/op- keski-suomi/mika-ihmeen-mifid-ii/. Luettu: [3.4.2021]

Jones, C., One Of Warren Buffett's Favorite Metrics Says Stocks Are Way Too Expensive. Luettavissa: https://www.forbes.com/sites/chuckjones/2016/06/21/warren-buffetts- gdp-to-market-cap-ratio-signaling-low-returns/ Luettu: [26.2.2021].

Kallunki, J. 2019, Ammattimainen sijoittaminen, Alma Talent.

Kauppalehti 2021, Tilausruokayhtiö Deliveroon Lontoon listautuminen floppasi – Osake tipahti noin kolmanneksen. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tilausruo- kayhtio-deliveroon-lontoon-listautuminen-floppasi-osake-tipahti-noin-kolmanneksen/93efa148-0b91-4e75-b702-1f9e9b2cb5e9 Luettu: [8.5.2021].

Kauppalehti 2018, Voiko satojen miljardien suursijoittaja olla väärässä? Faktorit ovat tuoneet ylituottoja kuin itsestään. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/voiko- satojen-miljardien-suursijoittaja-olla-vaarassa-faktorit-ovat-tuoneet-ylituottoja-kuin-it- sestaan/b08a2790-466f-3637-ac7f-329a3ab63d72 Luettu: [28.4.2021]

Kenneth M. Eades, Patrick J. Hess & E Han Kim 1984, "Journal of Financial Economics 13, On interpreting security returns during the ex-dividend period",

Knüpfer, S. & Puttonen, V. 2018, Moderni rahoitus, Alma Talent.

Lepikkö Jukka 2021, Pörssi pihisee kuumana kuin kiuas | Traders’ Club 89. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=8DtmWt1F_gQ Katsottu: [25.4.2021]

Malkiel, B.G. 2003, "The Efficient Market Hypothesis and Its Critics", Journal of Economic Perspectives, vol. 17, no. 1, pp. 59-82.

Morningstar 2016, Mitkä ihmeen faktorit? Luettavissa: https://www.morningstar.fi/fi/news/153043/mitk%c3%a4-ihmeen-faktorit.aspx Luettu: [13.4.2021]

Morningstar 2014, Sivustollamme käyttöön juoksevat kulut. Luettavissa: https://www.morningstar.fi/fi/news/128398/sivustollamme-k%c3%a4ytt%c3%b6%c3%b6n-juoksevat- kulut.aspx Luettu: [13.4.2021].

Morningstar 2012, 9 vinkkiä etf-kaupankäyntiin. Luettavissa: https://www.morningstar.fi/fi/news/83616/9-vinkki%c3%a4-etf-kaupank%c3%a4yntiin.aspx Luettu: [12.4.2021].

Morningstar "Mikä on rahaston tracking error?" Luettavissa: https://www.morningstar.fi/fi/news/articles/106820/tracking-error.aspx Luettu: [24.2.2021]

MSCI factor indexes, MSCI factor indexes. Luettavissa: https://www.msci.com/msci-factor-indexes Luettu: [8.5.2021].

Nasdaq OMX Nordic 2021, OMX Helsinki 25 Data. Luettavissa: http://www.nas- daqomxnordic.com/indexes/historical_prices?Instrument=FI0008900212. Luettu: [8.5.2021]

Nikkinen, J., Rothovius, T. & Sahlström, P. 2002, Arvopaperisijoittaminen, WSOY, Vantaa.

Nordnet 2019, Näitä osakkeita ja rahastoja suomalaiset ostavat velkavivulla. Luettavissa: https://www.nordnet.fi/blogi/naita-osakkeita-ja-rahastoja-suomalaiset-ostavat-velkavivulla/ Luettu: [4.5.2021].

Nordnet Onko arvosijoittaminen kuollut? - Nordnet. Luettavissa: https://www.nordnet.fi/blogi/onko-arvosijoittaminen-kuollut/ Luettu: [8.5.2021].

Nordnet Traders' Club, 8 0 2021, Täydellisen osakekuplan anatomia | Nordnet Traders' Club 80. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=v0frhqJYymY&t=3563s, Katsottu: [2.5.2021]

Oksaharju, J. 2015, Pari sanaa eri sijoitusfilosofioista - Nordnet. Luettavissa: https://www.nordnet.fi/blogi/pari-sanaa-eri-sijoitusfilosofioista/ Luettu: [28.2.2021].

OP, Sijoitusneuvonta – sijoitusneuvojan palvelut OP:lta. Luettavissa: https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/sijoittaminen/sijoitusneuvonta Luettu: [3.3.2021].

OP Intra, OP Varainhoito. Intranet, Luettu: [16.4.2021].

Osakeliitto 2016, Alhaisen volatiliteetin osake, riskisempi vaihtoehto joukkolainalle. Luetta- vissa: https://www.osakeliitto.fi/uutiset/alhaisen-volatiliteetin-osake-riskisempi-vaihtoehto-joukkolainalle/ Luettu: [13.4.2021].

Osakesijoittaja Osakesijoittaminen - Näin aloitat osakesijoittamisen vuonna 2021. Luetta- vissa: https://www.osakesijoittaja.fi/osakesijoittaminen/ Luettu: [1.3.2021]

Pankki, S., Suomalaisten kotitalouksien talletukset kasvoivat yli 100 mrd. euron Luetta- vissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/tiedote- historia/2020/suomalaisten-kotitalouksien-talletukset-kasvoivat-yli-100-mrd.-euron/ Luettu: [2021, Feb 18,].

Pohjola, M. 2012, Taloustieteen oppikirja, Sanoma Pro, Helsinki.

Pörssisäätiö 2020, Sijoittajan vero-opas 2020, Luettavissa: https://www.porssisaatio.fi/wp- content/uploads/2017/05/vero_opas_2020_170x245_fin_0320-002.pdf Luettu: [3.3.2021]

Pörssisäätiö 2018, Sijoittaminen: Mitä tunnusluvut kertovat? Luettavissa: https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/08/10/mita-tunnusluvut-kertovat/ Luettu: [15.3.2021]

Pörssisäätiö 2006, Mitkä käsitteet sijoittajan on hyvä tuntea? Luettavissa: https://www.porssisaatio.fi/blog/2006/03/23/mitka-kasitteet-sijoittajan-on-hyva-tuntea/ Luettu: [18.3.2021]

Pörssisäätiö "Sijoituskoulu, oppitunti 5: Sijoituskohteet ja niiden valintakriteerit", Luetta- vissa: https://www.porssisaatio.fi/sijoituskoulu/sijoituskohteet-valintakriteerit/ Luettu: [25.2.2021]

Puttonen, V. 2011, Miten sijoitan rahastoihin, Talentum.

Rahastoraportti 2021, "Suomen sijoitustutkimus - Rahastoraportti", Luettavissa: https://www.sijoitustutkimus.fi/wp-content/uploads/2021/05/Rahastoraportti-04- 2021.pdf Luettu: [6.5.2021]

Ritakallio Timo & Rinta-Jouppi Anton 2021, Näin suojaudut inflaatiolta – Timo Ritakallio: Markkinoilla on jo rotaatio käynnissä kasvuyhtiöistä arvoyhtiöihin. Luettavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-suojaudut-inflaatiolta-timo-ritakallio-markkinoilla-on-jo-rotaatio-kaynnissa-kasvuyhtioista-arvoyhtioihin/fdefee1e-ae0a-480d- b315-fa6bd3b7ed2d Luettu: [2021, Mar 9,].

SalkunRakentaja 2020, Mitä sijoitusrahastojen kuluja mittaava TER-luku kertoo? Luetta- vissa: https://www.salkunrakentaja.fi/2020/04/ter-luku-sijoitusrahastot/ Luettu: [29.4.2021]

Sifterfund 2020, Laatusijoittajan kymmenen kultaista sääntöä. Luettavissa: https://sifterfund.com/laatusijoittajan-kymmenen-kultaista-saantoa/ Luettu: [4.4.2021]

Sijoittaja 2021, Rahastosijoittaminen – Miten valitsen parhaan rahaston? Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/85668/miten-valitsen-parhaan-rahaston/ Luettu: [1.3.2021]

Sijoittaja 2020a, Sijoittaja - optimoi verotus ennen vuoden loppua! Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/48840/osakesijoittaja-optimoi-verotus-vuoden-loppua/ Luettu: [22.3.2021]

Sijoittaja 2020b, Yhdistelmärahastot pettivät sijoittajat. Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/221046/yhdistelmarahastot-pettivat-sijoittajat/ Luettu: [11.3.2021]

Sijoittaja 2019, Tutkimme, miten IPO:t tuottavat. Kannattaako listautumisanteihin osallistua? Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/178220/tutkimme-miten-ipot-tuottavat-kannattaako-listautumisanteihin-osallistua/ Luettu: [1.4.2021]

Sijoittaja 2018, "Voiko faktorisijoittamisella saada markkinoita parempaa tuottoa?", Luetta- vissa: https://www.sijoittaja.fi/118192/voiko-faktorisijoittamisella-saada-markkinoita- parempaa-tuottoa/ Luettu: [4.4.2021]

Sijoittaja 2016, "Aktiiviset- vs passiiviset rahastot", pp. 27. Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/28230/aktiiviset-vs-passiiviset-rahastot/ Luettu 12.3.2021

Sijoittaja a, Korkoa korolle -laskuri - Sijoittaja.fi: Ole oma salkunhoitajasi! Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/paranna-tuottoa/korkoa-korolle-laskuri/ Luettu: [12.2.2021]

Sijoittaja b, Miksi sijoittaa? Luettavissa: https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/miksi-sijoittaa/ Luettu: [15.2.2021]

Sijoitustieto 2018, Mitä P/B-luku oikeasti kertoo?. Luettavissa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mita-pb-luku-oikeasti-kertoo Luettu: [14.3.2021].

Sijoitustieto 2017, Kulut – ainoa varma asia sijoituksissa. Luettavissa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kulut-ainoa-varma-asia-sijoituksissa Luettu: [13.4.2021].

Taaleri Varainhoito 2020, Sijoittamisen kulut - mistä kannattaa maksaa? Luettavissa: https://www.impakti.fi/opi/sijoittamisen-kulut-mista-kannattaa-maksaa/ Luettu: [10.4.2021].

Taponen, K. 2018, Miksi sijoitukset kannattaa hajauttaa? Luettavissa: https://www.op-media.fi/sijoittaminen/sijoittamisen-aloittaminen/miksi-sijoitukset-kannattaa-hajauttaa/ Luettu: [3.3.2021]

Vero 2021a, Osakesäästötili. Luettavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakes%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tili/. Luettu: [11.3.2021]

Vero 2021b, Osakkeiden myynti. Luettavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeiden_myynt/. Luettu: [3.3.2021]

Vero 2021, "Osinkojen verotus", Luettavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/listatusta-yhti%C3%B6st%C3%A4-saadut-osingot/ Luettu: [11.3.2021]

Vero 2021, "Rahastojen verotus", Luettavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/sijoitusrahastoosuude/ Luettu: [11.3.2021]

Liite 1. Laadullinen haastattelu

Laadullinen ryhmähaastattelu torstaina 6.5.2021 klo 18:00-19:00

Haastattelun tavoite: Saada kohderyhmään kuuluvilta pitkän aikavälin sijoittamista harjoit- taneilta yksityissijoittajilta kokemuksia ja näkemyksiä faktoriperusteisesta sijoittamisesta. Haastattelun tulokset tukevat opinnäytetyön kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia.

Neljän henkilön haastatteluun kahta päivää etukäteen toimitetut kysymykset:

- Mikä on sijoitus taustasi?

- Milloin olet aloittanut sijoittamisen ja mikä tähän motivoi?

- Mitä tavoittelet sijoittamisella?

- Miten perustelet osakepoimintasi? Mihin sijoitus tyyliin tai faktoriin (kerro esimerk- kejä)

- Mihin sijoitusvalintasi perustuu?

- Onko sijoitustyylisi muuttunut vuosien saatossa? Jos on, niin miksi?

- Mitä mahdollisia onnistumisia ja epäonnistumisia sijoitusurallesi on sattunut?

- Loppuarvio, mikä faktoreihin perustuva sijoitusstrategia sinulla on toiminut parhaiten?