Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto

Hankkeesta vastaava Pohjolan Voima

YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Ympäristövaikutusten arviointiselostus

8.2.2010 82120991 Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Sisältö ESIPUHE 6 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT VAIKUTUKSET JA YHTEENVETO 8 ARVIOINTIMENETELMÄT 57 JOHDANTO 27 4.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen 57 1 HANKKEESTA VASTAAVA 31 4.2 Vesistö 58 1.1 Pohjolan Voima 31 4.2.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 58 1.2 Pohjolan Voiman tuulivoimatuotanto 32 4.2.2 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus 59 2 HANKKEEN KUVAUS 35 4.2.3 Jääolot hankealueella 59 2.1 Hankkeen tausta 35 4.2.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 2.1.1 Kokkolan merituulivoimatutkimus 35 vedenlaatuun ja virtauksiin 60 2.1.2 Energiavarojen riittävyys 35 4.2.5 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset 2.1.3 Ilmastonmuutos 36 vedenlaatuun ja vesistöön 61 2.1.4 Tuulisuus 36 4.3 Merenpohja 61 2.2 Oulu-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto 37 4.3.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 61 2.2.1 Arviointiohjelman suunnitelma ja sen 4.3.2 Merenpohjan nykytilanne hankealueella 63 vaihtoehdot 37 4.3.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 2.2.2 Uusi suunnitelma 37 merenpohjaan 65 2.3 Hankkeen vaihtoehdot 38 4.3.4 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset 2.3.1 YVA:ssa tarkastellut vaihtoehdot 38 merenpohjaan 66 2.3.2 Karsitut vaihtoehdot 40 4.4 Vesieliöstö 66 2.4 Tuulivoimalan rakenne 41 4.4.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 66 2.4.1 Tuulivoimalaitosten sijainti ja rakenne 41 4.4.2 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja 2.4.2 Torni 41 pohjaeliöstö 67 2.4.3 Roottori 41 4.4.3 Merinisäkkäät 69 2.4.4 Konehuone 42 4.4.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 2.4.5 Tuulivoimaloiden valaistus ja merkinnät 43 vesieliöstöön 70 2.5 Tuulivoimalaitoksen rakentaminen 43 4.4.5 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset 2.5.1 Tuulivoimalaitosten rakenne 43 vaikutukset vesieliöstöön 71 2.5.2 Vaihtoehtoiset perustamistavat 43 4.4.6 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset 2.5.3 Ajoksen merituulivoimalan perustusten vesieliöstöön 71 rakentaminen 45 4.5 Kalasto ja kalastus 72 2.5.4 Massojen ruoppaus, siirtäminen ja läjitys 45 4.5.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 72 2.6 Sähkönsiirto 46 4.5.2 Kalasto 72 2.6.1 Sähkönsiirto merialueella, merikaapelit 46 4.5.3 Ammattikalastuksen nykytila 72 2.6.2 Sähkönsiirto maa-alueella 46 4.5.4 Virkistyskalastuksen nykytila 77 2.7 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 47 4.5.5 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 2.8 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys, kalastoon ja kalastukseen 78 liittyminen ohjelmiin 47 4.5.6 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset 2.9 Liittyminen muihin hankkeisiin 48 kalastoon ja kalastukseen 80 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 53 4.6 Vaikutukset luotojen ja saarien kasvillisuuteen 82 3.1 Arviointitehtävä 53 4.6.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 82 4.6.2 Nykytila 82 3.2 Hankkeen vaikutusalue 53 4.6.3 Hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset 3.3 Käytetty aineisto 54 vaikutukset saarien kasvillisuuteen 82 3.4 Vaikutusten ajoittuminen 54 4.7 Sähkönsiirtoreittien luonnonolosuhteet 82 3.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 54 4.7.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 82 3.4.2 Käytön aikaiset vaikutukset 54 4.7.2 Martinniemi VE1a, VE1b ja VE1c 83 3.4.3 Toiminnan lopettamisen vaikutukset 54 4.7.3 Halosenniemi VE2a ja VE2b 85

1 4.7.4 Laitakari, Karjalankylä VE3b 86 4.15 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 151 4.7.5 Laitakari, Raasakka VE3a 87 4.15.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 151 4.7.6 Voimajohtojen vaikutukset 4.15.2 Sijainti ja nykyinen maankäyttö 151 luonnonolosuhteisiin 90 4.15.3 Maa- ja vesialueiden omistus 152 4.8 Linnusto 91 4.15.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön 152 4.8.1 Yleistä tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista 91 4.15.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset valtakunnallisten 4.8.2 Linnut ja ilmastonmuutos 92 alueiden käyttötavoitteiden (VAT) 4.8.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 94 toteutumiseen 152 4.8.4 Linnuston nykytila 96 4.15.6 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön 153 4.8.5 Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset 4.15.7 Sähkönsiirron vaikutukset valtakunnallisten vaikutukset linnustoon 102 alueiden käyttötavoitteiden toteutumiseen 154 4.8.6 Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon 103 4.16 Kaavoitus 154 4.8.7 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon 108 4.16.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 154 4.9 Natura 2000 ja muu luonnonsuojelu 109 4.16.2 Maakuntakaava 154 4.9.1 Natura –vaikutusten arvioinnin tausta 109 4.16.3 Yleiskaava 156 4.9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 109 4.16.4 Asemakaava 160 4.9.3 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä 110 4.16.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset kaavoitukseen 161 4.9.4 Natura-suojelu ja sen toteuttaminen 110 4.16.6 Sähkönsiirron vaikutukset kaavoitukseen 161 4.9.5 Natura-alue Perämeren Saaret, 4.17 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 162 FI 130 0302 (SPA/SCI) 111 4.17.1 Tuulivoimapuiston elinkaari 162 4.9.6 Luontodirektiivin liitteen II lajit 118 4.17.2 Tuulivoimapuiston hiilijalanjälki 163 4.9.7 Lintudirektiivin liitteen I lajit ja säännöllisesti 4.17.3 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 163 tavattavat muuttolinnut 118 4.18 Vaikutukset elinkeinoelämään 164 4.9.8 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 4.18.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 164 Natura-alueen suojeluarvoihin 122 4.18.2 Nykytilanne 164 4.9.9 Käytön aikaiset vaikutukset ja Natura-alueen 4.18.3 Tuulivoimateknologian kehitys 165 suojeluarvoihin 122 4.18.4 Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan 4.9.10 Natura-alue Joutsensuo – Vareputaanojanlehto, aikaiset vaikutukset elinkeinoelämään 165 FI1100402 124 4.19 Riskit ja niiden torjunta 166 4.9.11 Yhteenveto Natura-vaikutusten arvioinnista 126 4.19.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 166 4.9.12 Uhanalaiset eliölajit 126 4.19.2 Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet 166 4.9.13 Muut suojelualueet 127 4.19.3 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron mahdolliset 4.10 Lepakot 128 riski- ja häiriötilanteet 166 4.10.1 Yleistä tuulivoiman vaikutuksista lepakoihin 128 4.19.4 Sähkönsiirron mahdolliset riski- ja 4.10.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 129 häiriötilanteet 167 4.10.3 Lepakoiden nykytilanne 129 4.20 Elinolot ja viihtyvyys 167 4.10.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset lepakoihin 129 4.20.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 167 4.10.5 Sähkönsiirron vaikutukset lepakoihin 129 4.20.2 Asumisen ja toiminnan nykytila 169 4.11 Maisema ja kulttuuriympäristö 130 4.20.3 Asukkaiden näkemykset tuulivoimasta ja 4.11.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 130 hankkeen vaikutuksista 172 4.11.2 Nykytila 134 4.20.4 Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja 4.11.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset elinoloihin 174 maisemaan ja kulttuuriympäristöön 139 4.21 Vaikutukset ihmisten terveyteen 176 4.11.4 Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja 4.22 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 177 kulttuuriympäristöön 139 4.22.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 177 4.11.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja 4.22.2 Kalasto ja kalatalous 177 kulttuuriympäristöön 144 4.22.3 Linnusto 177 4.12 Valo ja varjostus 145 5 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT 181 4.12.1 Yleistä tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksista 145 5.1 Vesiympäristö 181 4.12.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 145 5.2 Linnusto 181 4.12.3 Tuulivoimapuiston valaistus- ja varjostusvaikutukset 145 5.3 Suojelutilanne 182 4.13 Meluvaikutukset 147 5.4 Maisema 182 4.13.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 147 5.5 Valo- ja varjostusvaikutukset 182 4.13.2 Nykyinen melutilanne 147 5.6 Meluvaikutukset 183 4.13.3 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset 147 5.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 183 4.13.4 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset 147 5.8 Kaavoitus 183 4.13.5 Sähkönsiirron meluvaikutukset 149 5.9 Elinolot ja viihtyvyys 183 4.14 Merenkulku ja vesiliikenne 150 6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN 4.14.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 150 TOTEUTTAMISKELPOISUUS 187 4.14.2 Nykytilanne 150 6.1 Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet 187 4.14.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 6.2 Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain 187 vesiliikenteelle 150 6.2.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen 187 4.14.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset vesiliikenteelle 151 6.2.2 Vesistö, merenpohja, vesieliöstö 187 4.14.5 Sähkönsiirron vaikutukset vesiliikenteelle 151 6.2.3 Kalasto, kalastus ja kalatalous 187

2 6.2.4 Luonnonolosuhteet 188 9.3 Sopimukset 217 6.2.5 Linnusto 188 9.3.1 Liittymissopimus sähköverkkoon 217 6.2.6 Suojelutilanne 188 9.3.2 Sopimukset maanomistajien kanssa 217 6.2.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 188 9.4 Kaavoitus 217 6.2.8 Valo- ja varjostusvaikutukset 188 9.5 Vesilain mukaiset luvat 217 6.2.9 Meluvaikutukset 189 9.6 Rakennusluvat 217 6.2.10 Merenkulku ja vesiliikenne 189 9.7 Voimajohdon luvat 217 6.2.11 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 189 9.8 Ympäristöluvat 217 6.2.12 Kaavoitus 189 6.2.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 189 9.9 Lentoestelupa 217 6.2.14 Vaikutukset elinkeinoelämään 189 9.10 Kajoamislupa 217 6.2.15 Riskit ja niiden torjunta 189 10 KÄYTETYT lyhenteet ja termit 218 6.2.16 Elinolot ja viihtyvyys 189 11 LÄHTEET 219 6.3 Vaihtoehtojen vertailu taulukoina 190 6.3.1 Hankevaihtoehtojen vertailu 190 6.3.2 Sähkönsiirron vaihtoehtojen vertailu 195 6.4 Epävarmuustekijät ja niiden vaikutus arvioinnin johtopäätöksiin 197 6.4.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen 197 6.4.2 Vesistö, merenpohja, vesieliöstö 197 6.4.3 Kalasto, kalastus ja kalatalous 198 6.4.4 Luonnonolosuhteet 198 6.4.5 Linnusto 198 6.4.6 Lepakot 198 6.4.7 Suojelutilanne 198 6.4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 199 6.4.9 Valo- ja varjostusvaikutukset 199 6.4.10 Meluvaikutukset 199 6.4.11 Merenkulku ja vesiliikenne 199 6.4.12 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 199 6.4.13 Kaavoitus 199 6.4.14 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 200 6.4.15 Vaikutukset elinkeinoelämään 200 6.4.16 Riskit ja niiden torjunta 200 6.4.17 Elinolot ja viihtyvyys 200 6.4.18 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 200 6.5 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 200 6.5.1 Ympäristö 200 6.5.2 Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys 200 6.5.3 Taloudelliset edellytykset 200 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 203 7.1 Arviointimenettelyn osapuolet ja lähtökohdat 203 7.2 Arviointimenettelyn aikataulu 203 7.3 Arviointiohjelman kuulutus ja nähtävilläolo 204 7.4 Kansainvälinen kuuleminen 204 7.5 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet 204 7.6 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 204 7.7 Arviointiselostuksen kuulutus ja nähtävilläolo 208 7.8 YVA-menettelyn päättyminen 208 7.9 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 208 7.9.1 Suunnitteluryhmä 208 7.9.2 Ohjausryhmä 208 7.9.3 Seurantaryhmä 208 7.9.4 Yhteysviranomainen 208 7.9.5 Kansalaisten osallistuminen 208 7.9.6 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet 209 7.9.7 Tiedottaminen 209 8 VAIKUTUSTEN SEURANTA 213 8.1 Linnusto 213 8.2 Vesistö 213 8.3 Kalasto 213 8.4 Natura 213 9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 217 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi 217 9.2 Hankkeen yleissuunnittelu 217

3 4 YHTEYSTIEDOT

Hankkeesta vastaava: Pohjolan Voima Oy Postiosoite: PL 40, 00101 Helsinki Yhteyshenkilöt: Lauri Luopajärvi, puh. 050 386 2610 [email protected]

Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) Postiosoite: PL 124, 90101 Oulu Yhteyshenkilöt: Eero Kaakinen, puh. 0400 181 175 Tuukka Pahtamaa, puh. 040 724 4385 [email protected]

YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Postiosoite: Terveystie 2, 15870 Hollola Yhteyshenkilöt: Joonas Hokkanen, puh. 0400 355 260 Veli-Matti Hilla, puh. 040 759 7225 [email protected]

5 ESIPUHE

ESIPUHE

Suomi ja Euroopan Unioni ovat yhdessä kansainvälisen yhtei- Oulun ja Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston teho sön kanssa ryhtyneet toimiin ilmaston muutoksen torjumisek- voi nousta maksimissaan jopa 800 MW. Tämä vastaa koko- si. Yksi pääsuunta tässä toiminnassa on vähentää kasvihuo- naisuudessaan jopa 40 % Suomen koko tuulivoimatavoit- nekaasujen määrää ilmakehässä. Tässä tärkeä rooli on ener- teesta vuodelle 2020. gian tuotannon lisääminen keinoilla, jotka eivät tuota kasvi- Ympäristövaikutusten arviointi huonekaasuja ilmakehään. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esite- Suomi on asettanut tavoitteeksi uusiutuvien energialähtei- tään Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston ym- den käytön voimakkaan lisäämisen energian ja sähkön tuo- päristövaikutusten arvioinnin tulokset. Arviointiselostuksen tannossa. Tuulivoiman osalta tavoitteeksi on asetettu, että on laatinut Pohjolan Voima Oy:n toimeksiannosta Ramboll vuonna 2020 tuulivoimalaitosten sähköntuotantokapasiteetti Finland Oy. Sen laatimiseen ovat osallistuneet Dos. FT Joonas on 2000 MW. Tämä tarkoittaa, että 10 vuoden aikana raken- Hokkanen, FM Veli-Matti Hilla, RA Matti Kautto, MMM Antti netaan tuulivoimalaitoksia 14 kertaa enemmän kuin tähän Lepola, DI Minna Miettinen, maisema-arkkitehti Elina Kalliala, mennessä on rakennettu. FM Anne Mäkynen, RA Pirjo Pellikka, biologi FM Tarja Ojala, FM Kaisa Torri, FM Anne Vehmas, ins. AMK Janne Ristolainen, ins. AMK Arttu Ruhanen, FM Asko Ijäs, FM Dennis Söderholm, ins. AMK Emilia Siponen, muotoilija (AMK) Sampo Ahonen ja suunnittelu avustaja Kirsti Kautto. Pohjolan Voima Oy:n puo- lelta työtä ovat ohjanneet johtaja Lauri Luopajärvi ja suunnit- teluinsinööri Ari Soininen. Yhteysviranomaisena tässä YVA- menettelyssä toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiprosessia varten nimettiin YVA-menettelyn alkuvaiheessa erilliset ohjaus- ja seuranta- ryhmät, joiden tarkoituksena on varmistaa arvioinnin asian- mukaisuus ja riittävyys sekä kansalaisten osallistumismah- dollisuudet arvioinnin kannalta. Ohjausryhmään kutsuttiin mukaan seuraavat tahot: • Haukiputaan kunta • Iin kunta • Oulun kaupunki • Oulun Energia „„ Kuva 0‑1. Suomen sähkön kulutus vuonna 2009. Tuulivoimalla • Pohjois-Pohjanmaan liitto tuotettiin vain 0,3 % Suomessa kulutetusta sähköstä. (Lähde: • Metsähallitus Energiateollisuus Ry) • Liikennevirasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö

Pohjolan Voima pyrkii omalta osaltaan rakentamaan • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- Suomeen erilaista sähköntuotantokapasiteettia, jolla kas- keskus (entinen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) vihuonekaasujen määrä vähenee. Tässä toiminnassa oma Em. toimijoiden lisäksi Museovirasto kutsuttiin hankkeen tehtävänsä on ydinvoimalaitosten, monipolttoainekattiloiden, ohjausryhmään, mutta se ei nimennyt edustajaa ohjausryh- bio-, vesi- ja myös tuulivoimalaitosten rakentamisella. mätyöskentelyä varten. Ohjausryhmän puheenjohtajana on Pohjolan Voimassa tuulivoiman rakentamista toteut- toiminut Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan liitosta. taa pääosin Pohjolan Voimann tytäryhtiö, PVO-Innopower Ohjausryhmän jäsenien ohella hankkeen seurantaryhmään Oy, joka on nykyisin Suomen merkittävin tuulivoimasähkön osallistuivat lisäksi edustajat seuraavilta tahoilta: tuottaja. Tällä hetkellä Pohjolan Voima Yhtiö tutkii mahdol- • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- lisuuksia rakentaa tuulivoimalaitoksia Haukiputaan ohella keskus myös mm. Kristiinankaupungin, Kemin Ajoksen merialueil- • Hailuodon kunta le. Suunnittelualueiden ympäristöolosuhteiden selvittäminen • Länsi-Suomen merivartiosto sekä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi ovat merkit- tävä osa näiden suurten investointien valmistelua. • Oulun Satama Oulun ja Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston teho • Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos voi nousta maksimissaan jopa 800 MW. Tämä vastaa koko- • Pohjois-Perämeren Ammattikalastajat ry naisuudessaan jopa 40 % Suomen koko tuulivoimatavoit- • Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto ry teesta vuodelle 2020.

6 ESIPUHE

• Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry • Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry • Martinniemen kyläyhdistys

Seurantaryhmän puheenjohtajana ovat toimineet Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä Kalevi Tönkyrä Hailuodon kunnasta. Seurantaryhmään kutsuttiin lisäk- si Kainuun TE-keskus, Oulun yliopisto ja Oulun lääninhalli- tus kutsuttiin, mutta ne eivät nimenneet omaa edustajaa ohjausryhmätyöskentelyyn.

7 yhteenveto yhteenveto

YHTEENVETO Hanke

Pohjolan Voima Oy suunnittelee Oulun-Haukiputaan edus- Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Oulun ja tan merialueelle merituulivoimalaitosta. Hankkeeseen kuulu- Haukiputaan edustalle Hoikka-Hiukeen−Luodeleton sekä vat merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto sekä sen lii- Nimettömänmatalan merialueille. Hankkeeseen kuuluu lisäk- täntävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Hankkeen ympäris- si tuulivoimaloiden edellyttämä sähkönsiirto merialueilta me- tövaikutusten arviointi (YVA) on toteutettu YVA-lain edellyttä- rikaapeleilla ensin rannikolle ja siitä edelleen ilmajohtoa käyt- mällä tavalla. täen valtakunnan verkkoon. Hanke on kooltaan suuri ja sillä on vaikutuksia paitsi Haukiputaan kunnassa, mutta myös laajemmin koko Oulun Arviointiohjelman suunnitelma seudulle. Tämän vuoksi Pohjolan Voima Oy suunnittelee han- ketta yhteistyössä Oulun Energian kanssa. Molemmilla osa- Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty han- puolilla on halu kehittää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyn- kesuunnitelma koostui maksimissaan 162 tuulivoimalaito- tämistä energian tuotannossa Oulun seudulla. syksiköstä, joiden yksikkötehot ovat 3-5 megawattia (MW). YVA-menettelyssä selvitetään laajasti hankkeen ympäristö- Yhteenlaskettu teho voisi olla noin 480-800 MW. Alkuperäinen vaikutuksia. Ympäristövaikutuksiin kuuluu luontovaikutusten sijoitussuunnitelma oli laadittu ensisijaisesti hankealueelle to- lisäksi myös mm. vaikutukset alueelliseen ja valtakunnalliseen teutettujen tuulisuuslaskelmien perusteella siten, että tuulivoi- energian tuotantoon ja siirtoon. Ympäristövaikutusten arvioin- maloiden puistohävikki jää mahdollisimman pieneksi. timenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituk- Arviointiohjelmassa YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaih- sena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä toehdot määriteltiin seuraavasti: huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä • hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja sähkönsiirto samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismah- kantaverkkoon Martinniemen kautta dollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva • hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja sähkönsiirto vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä kantaverkkoon Taskisenperän kautta päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. • nollavaihtoehto – hanketta ei toteuteta (VE0). Suuren merituulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alu- een kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Haukiputaan kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen toteuttaminen Uusi suunnitelma edellyttää lupaa merialueen omistajalta. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Pohjolan Voima Oy arvi- Hankkeen suunnittelua on jatkettu arviointiprosessin aika- ointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. na arviointiohjelmassa esitetyn mukaisesti. Arviointiprosessin yhteydessä saatiin uuttaa tietoa hankkeen vaikutuksista. Nämä vaikutukset huomioon ottaen kehitettiin uusi suunnitel- ma ja näin myös uudet vaihtoehdot. Uudessa suunnitelmassa: • Maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi on poistettu loma-asutusta lähinnä suunniteltuja tuulivoimalaitoksia alueen itä-kaakkoisosassa. • Tuulivoimalaitokset on ryhmitelty maisemallisten arvojen kannalta jäntevämpiin muotoihin. • Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi on poistettu lintuluotojen lähelle sijoitet- tuja tuulivoimalaitoksia • Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi troolikalastusalueella tuulivoimalaitoksia on poistettu ja kutualueilla tuulivoimalaitokset on poistettu kokonaan. • Räyskän mahdollisen häirinnän välttämiseksi noudatettiin varovaisuusperiaatetta ja pesimäpaikkaa lähimmät tuu- livoimalaitokset poistettiin. Tällä toimenpiteellä räyskän kannalta merkittävän pesimäpaikan suojaetäisyys pystyt- tiin kasvattamaan noin 3 kilometriin. Tällä saavutettiin luo- teiskulmassa lähimmillään yli kolmen kilometrin etäisyys räyskän pesimäpaikkaan. • Maakuntakaavan mukaisella alueella on tuulivoima- laitoksia lisätty paikoille, joista ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia.

8 yhteenveto yhteenveto

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella hankesuunni- Merialueelta sähkö siirretään ensin rannikolle merikaa- telmaa päivitettiin siten, että maiseman, melun, kalaston ja peleiden avulla sekä rannikolta edelleen valtakunnan verk- kalastuksen sekä linnustovaikutusten kannalta haitallisimmat koon käyttäen ilmajohtoja. Merikaapeleiden osalta YVA:ssa sijoituspaikat poistettiin. Lisäksi arviointiselostuksessa ha- tarkastellaan kahta eri linjausvaihtoehtoa, jotka rantautuvat luttiin tutkia erikseen vaihtoehtoa, jossa hanke toteutettaisiin joko Haukiputaan Halosenniemen-Martinniemen alueelle tai puhtaasti maakuntakaavan mukaiselle alueelle. vastaavasti Iin Laitakariin. Merituulivoimalaitosyksikön teho on 3 MW-5 MW. Tulevina Maa-alueilla sähkönsiirron osalta tarkasteltiin vastaavasti vuosina voi olla saatavilla jopa 10 MW voimalaitosyksiköitä. seuraavia reittivaihtoehtoja: Kun käytetään suurempia voimalaitosyksiköitä, tulee ne sijoit- • Martinniemen reittivaihtoehdot VE1a, VE1b, VE1c taa kauemmas toisistaan. Siten yksiköiden lukumäärä vähe- • Halosenniemen reittivaihtoehdot VE2a ja VE2b nee, jos voimalaitoskokoa kasvatetaan. Voimalaitosyksiköiden • Laitakarin reittivaihtoehdot VE3a ja VE3b lukumäärästä ja tehosta riippuen Oulun-Haukiputaan edus- tan merituulivoimapuiston yhteenlaskettu teho voi olla 480- 800 MW.

YVA:ssa tarkastellut vaihtoehdot

YVA:ssa tarkastellut hankkeen vaihtoehdot ovat edellä esi- tettyjen suunnitelmamuutosten jälkeen seuraavat (sähkönsiir- rossa tarkastellut vaihtoehdot on esitetty erikseen): • Vaihtoehto VE 0 (Hankkeen toteuttamatta jättäminen): YVA- lain mukainen nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta eikä Haukiputaan edustalle sijoiteta merituulivoimapuis- toa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan sen sijaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. • Vaihtoehto VE 1: Oulun-Haukiputaan edustalle rakenne- taan merituulivoimapuisto arviointiohjelmassa esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitellut voimalaitok- set sijoittuvat Nimettömänmatalan ja Hoikka-Hiukeen– Luodeleton merialueille. Hankevaihtoehdossa tuulivoima- loiden maksimimäärä on noin 158 kappaletta. • Vaihtoehto VE 1+: Tuulivoimapuisto toteutetaan molempi- en hankealueiden osalta uuden hankesuunnitelman mu- kaisesti, jossa on otettu huomioon edellä esitetyt näkö- kohdat. Voimalaitosten arvioitu määrä vaihtoehdossa on maksimissaan noin 138 kappaletta. • Vaihtoehto VE 2: Merituulivoimapuisto toteutetaan arviointi- ohjelmassa esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti maa- kuntakaavan mukaiselle Nimettömänmatalan alueelle. Voimalaitosten lukumäärä on hankevaihtoehdossa 31. • Vaihtoehto VE 2+: Merituulivoimapuisto rakennetaan maa- kuntakaavan mukaiselle alueelle Nimettömänmatalaan siten, että siinä otetaan huomioon edellä esitetyt asiat. Vaihtoehdon mukaisen tuulivoimalaitosten lukumäärä on 36.

9 yhteenveto yhteenveto

Vaikutukset ilmastoon ja Vaikutukset merenpohjaan ja vesieliöstöön ilmastonmuutokseen Merituulivoimapuiston rakentaminen Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei toimintavaiheessaan tuo- ta lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasu- päästöjä, joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin aine Merenpohjan selvittämiseksi tutkittiin syyskuussa 2008 han-

on hiilidioksidi (CO2). Näin ollen suunnitellun tuulivoimapuis- kealueen pohjan laatua. Videokuvausten ja sedimenttinäyt- ton avulla voidaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta. teenottojen perusteella hankealueen merenpohja on valtaosal- Jos tuulivoimalla korvataan hiililauhdevoimalla tuotettua taan hiekkaa, muu osa pääosin soraa tai pientä kivikkoa. sähköä, tuulivoiman on arvioitu vähentävän hiilidioksidipääs- Rakentamisvaiheessa merenpohjaan aiheutuu vaikutuksia

töjä keskimäärin 800–900 gCO2/kWh. perustustöistä. Sedimenttinäytteiden tulokset osoittavat var- Kaikkiaan suunnitellun tuulivoimapuiston avulla pystytään sinaisen hankealueen eli tuulivoimaloiden sijoittuvan eroosio- sen toimintakauden aikana vähentämään Suomen energian- pohjille, jossa sedimentin haitta-ainepitoisuudet ovat erittäin tuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin 190 000− alhaisia. Hankealuetta ympäröivillä syvännealueilla todettiin 1 060 000 tonnia vuodessa laskentatavasta riippuen, jos han- koholla olevia metallipitoisuuksia. Syvännealueiden pohjia ei ke tullaan toteuttamaan uuden hankesuunnitelman mukaisen häiritä rakentamisen yhteydessä, joten syvänteiden haitta-ai- vaihtoehdon VE 1+ mukaisesti. nepitoisuudet eivät lähde hankkeen aiheuttamana liikkeelle. „„ Taulukko Tuulivoimapuiston avulla saavutettavat vähentymät il- Videokuvausten perusteella hankealueen vesikasvillisuus mapäästöjen osalta. Laskennassa oletetaan, että hanke toteutetaan osoittautui erittäin niukaksi. Puhtailta hiekkapohjilta kasvilli- uuden hankesuunnitelman mukaisessa maksimikoossa (138* 5 MW:n suus puuttui käytännössä kokonaan. Pohjaeläinnäytteiden suuruista tuulivoimalaitosta) ja tuulivoimapuiston vuosittainen sähkön- perusteella hankealueen pohjaeläimistö on varsin niuk- tuotto on 1 600 GWh. kaa johtuen pääasiassa alueen avoimuudesta sekä pohjan laadusta. Yhdiste Päästövähenemät Päästövähenemät Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentaminen hävittää Suomen sähkön- hiililauhdevoimalan tuotannon päästö- päästökertoimien kohdealueen nykyisen pohjakasvillisuuden ja pohjaeliöstön. kertoimien mukaan mukaan (tonnia Kasvillisuuden ja pohjaeliöiden vähenemisellä voi olla myös (tonnia vuodessa) vuodessa) vaikutuksia kalojen lisääntymiseen ja kalanpoikasten toi- Rikkidioksidi (SO ) 620 1 100 2 meentuloon ravintoverkon kautta. Vaikutuksen suuruus riip-

Typen oksidit (NOx) 770 1 700 puu keskeisesti perustamistavasta. Tässä hankkeessa muu-

Hiilidioksidi (CO2) 190 000 1 060 000 toksen kohteeksi joutuvan pohjan ala on suurin, mikäli kaikki voimalat perustetaan kasuuniperustuksella. Haukiputaan edustan merialueen hyljekantaa ei ole tar- kemmin selvitetty. Kalastajien arvion mukaan alueella esiintyy runsaasti harmaahyljettä. Merituulivoimapuiston rakentami- sella ei arvioida olevan vaikutusta hylkeen mahdollisuuksiin elää ja saalistaa merialueella. Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltuja harmaahylkeen lisääntymisalueita.

Sähkönsiirto

Sähkönsiirtoon tarvittavien merikaapelien pohjaan laske- misen ja kaapeliojien kaivamisen vesieliöstölle aiheuttamien haittojen arvioidaan olevan vähäiset. Häiriintyvän vyöhyk- keen voidaan pohjaa kaivettaessa arvioida olevan leveydel- tään noin 10 metriä kaapeliojan kahden puolen. Mikäli kaa- pelit lasketaan pohjaan, tästä aiheutuva vähäinen samentu- ma kestää vain muutamia tunteja ja ulottuu muutamien met- rien päähän. Kaivutyöt hävittävät pohjan kasvillisuuden ja pohjaeliöstön kaapeliojien alueella. Kaapeleiden päälle takaisin laitettava maa-aines kuitenkin luo saman kasvualustan alueelle leviävil- le pohjakasveille ja pohjaeliöstölle. Kaivutyöstä aiheutuva veden samentuminen voi väliaikai- sesti haitata lähialueella olevien kasvien yhteyttämistä. Haitta häviää nopeasti rakennustöiden päätyttyä. Kaapeloinnin yh- teydessä tehtävät kaivutyöt on tässä hankkeessa arvioitu vä- häisiksi. Kokonaisuutena haitan vesieliöstölle arvioidaan ole- van vähäinen.

10 yhteenveto yhteenveto

Kalasto ja kalastus

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikai- YVA:ssa tarkasteltavista vaihtoehdoista käytön aikaiset vai- sia ja ajoittuvat usealle vuodelle. Kuitenkin hetkellisesti vaiku- kutukset kalastukseen olisivat suurimmillaan vaihtoehdossa tukset voivat olla suuria rakennusalueella ja sen välittömässä VE1, jossa voimalaitoksia sijaitsee myös keskeisimmillä ka- ympäristössä. Tämä voi näkyä esim. kalojen karkottumisena, lastusalueilla. Vaihtoehdossa VE1+ on kalastusalueet otet- kudun häiriintymisenä, lievänä veden samentumisena ja ka- tu huomioon, jolloin vaikutukset olisivat selvästi pienemmät. lastuksen rajoittumisena. Tuulivoimapuistoa rakennetaan vai- Suppeimissa vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ kalastukselle aiheu- heittain, joten vaikutukset ilmenevät selvimmin siellä, missä tuvat haitat ovat pienimmillään. Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny rakentaminen kulloinkin on menossa. vaikutuksia. Perustamisvaihtoehdoista kasuuniperustuksella Seurauksena voi olla saaliiden vähenemistä ja paikoin myös vaikutukset ovat suurempia kuin monopile –perustuksella. pyydysten limoittumista. Ruoppaus- ja kaivutöiden edetessä tilanne melu- ja sameusvaikutusten osalta rauhoittuu raken- netulla paikalla muutamassa päivässä. Rakennusalueella olosuhteet normalisoituvat muutaman vuoden kuluessa töi- den päättymisestä. YVA:ssa tarkasteltavista vaihtoehdoista vaihtoehdossa VE1 kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat vaikutukset oli- sivat selvästi suurimmat. Vaihtoehdossa VE1+ vaikutukset ovat pienemmät. Vaihtoehdossa VE1+ on poistettu mm. keskeisillä kutualueilla sijaitsevat voimalat ja voimaloiden si- joittelua on muutettu. Suppeammissa vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ vaikutukset kalaston ja kalastukseen ovat kaikkein vähäisemmät. Merikaapeleiden rakentamiseen liittyvillä ruoppauksilla voi olla vaikutuksia kalastukseen. Tiedusteluiden ja ammattika- lastajatapaamisen perusteella voidaan arvioida, että meri- kaapelin rantautumisvaihtoehdoista Halosenniemi olisi paras rantautumisvaihtoehto.

Tuulivoimapuiston vaikutukset

Tutkimusten mukaan tuulivoimapuistojen alueella lajiston ja kalatiheyden on havaittu pysyvän lähes ennallaan tai jopa kalatiheyden kasvaneen toteutuneiden tuulivoimapuistojen johdosta. Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirron käytön aikaisilla häiriötekijöillä ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuk- sia kalastoon tai kalastuksen kannattavuuteen Haukiputaan edustan hankealueella. Aikaa myöten perustuksien lähivedet voivat osoittautua hyviksi kalastuspaikoiksi. Käytön aikaiset vaikutukset näkyisivät selvimmin trooli- kalastuksessa, mikäli voimalaitoksia sijoitetaan tärkeimmil- le troolivetolinjoille. Vaikutuksia troolikalastukseen ilmenee myös merikaapeleiden osalta, mikäli merikaapeleita sijoite- taan troolin vetolinjoille. Verkko- ja rysäkalastuksen osalta vai- kutukset eivät ole yhtä selviä, koska esim. verkkoja voidaan laskea myös voimaloiden väliselle alueelle. Merenpohjaan sijoitettavat kaapelit tulisi haudata meren- pohjaan, jotta vaikutusten merkittävyys entisestään väheni- si. Myös parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) tulee hyödyntää kaapelityyppiä valitessa.

11 yhteenveto yhteenveto

Linnusto

Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon voivat aiheutua seu- Vedenalaisluonnon muutokset raavista tekijöistä: Tuulivoimaloiden rakentaminen voi osaltaan muuttaa me- • Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympä- renpohjan olosuhteita ja merieliöstöä (mm. pohjaeläimistö, ristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon vesikasvillisuus ja kalasto), voimaloiden perustusten sekä • Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset voimasiirrossa käytettävien merikaapeleiden sijoitusalueilla, lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdys- jolloin näiden alueiden käyttökelpoisuus lintujen ruokailualu- käytävillä sekä muuttoreiteillä eena voi väliaikaisesti heikentyä. Tuulivoimapuiston rakenta- misesta aiheutuvat merenpohjan muutokset ovat luonteel- • Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen taan kuitenkin hyvin paikallisia. Lisäksi rakentamisen aihe- vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin uttamien vedenalaisluonnon vaikutusten voidaan arvioida Törmäysriskit palautuvan varsin nopeasti rakentamisvaiheen päättymisen Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran jälkeen. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaloiden perustukset voi- kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaan kuitenkin nähdä vat tarjota linnuille jopa uusia ruokailumahdollisuuksia perus- yleisesti varsin vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoima- tusrakennelmien ympärille syntyvän monipuolisemman ve- loiden pienestä määrästä suhteessa muihin ihmisen pystyttä- sikasvillisuuden ja kalaston lisääntymisen seurauksena (nk. miin rakennuksiin ja rakenteisiin. Maa-alueilla ihmisen raken- riuttaefekti). teista merkittävimmän uhan linnuille Suomessa aiheuttavat Ihmistoiminnan aiheuttamat häiriötekijät erityisesti törmäykset tieliikenteen sekä rakennusten kanssa, Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa alueella joiden on arvioitu aiheuttavan yhdessä liki 5 miljoonan linnun tavattavaan linnustoon myös ihmistoiminnasta aiheutuvi- kuoleman vuosittain. en häiriötekijöiden kautta. Tuulivoimaloiden rakentamisesta „„ Taulukko Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmisten melua syntyy erityisesti perustusten rakentamisen yhteydes- pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa Suomessa (Koistinen sä. Lisäksi hankkeen rakentamisvaiheen aikainen vene- ja 2004) laivaliikenne sekä muut perustamistoiminnot voivat osal- taan heikentää lintujen pesimämenestystä sekä lisätä niiden Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi herkkyyttä keskeyttää pesintänsä häirinnän seurauksena. Tieliikenne 4 300 000 Hankkeen toteuttamisen suunnittelulla ja sen oikealla ajoit- Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) 500 000 tamisella pystytään kuitenkin osaltaan vaikuttamaan tuulivoi- Sähköverkko 200 000 maloiden rakentamisesta linnustolle aiheutuviin vaikutuksiin. Puhelin- ja radiomastot 100 000 Tästä syystä erityisesti lintuluotojen läheisyyteen sijoittuvien Rakennukset yöllä 10 000 tuulivoimaloiden rakentaminen tulisikin ajoittaa ensisijaisesti Majakat ja valonheittimet 10 000 loppukesään ja alkusyksyyn, jolloin pesivien lintujen määrä Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 120 kpl) 120 *) on alueella pieni.

*) päivitetty tuulivoimaloiden lukumäärän (2009) mukaiseksi Tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon

Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon Suunniteltu tuulivoimapuisto voi toimintansa aikana vai- kuttaa alueen pesimälinnustoon lähinnä voimaloiden lintujen Suunniteltu tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudes- pesimä- tai ruokailualueille aiheuttamien häiriötekijöiden sekä saan matalille merialueille, minkä takia hankealueen ympä- lintujen lisääntyneen törmäyskuolleisuuden kautta. Lintujen ristössä sijaitseville, lintujen kannalta tärkeille pesimäsaarille pesimäalueisiin kohdistuvat suorat elinympäristömuutokset tai -luodoille ei hankkeen yhteydessä kohdistu rakentamistoi- voidaan sen sijaan arvioida vähäisiksi, koska saarille ei hank- mia. Tästä syystä tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheu- keen yhteydessä kohdistu rakennustoimia. tuvien linnustovaikutusten voidaan arvioida aiheutuvan ensi- sijaisesti vesirakentamisen aiheuttamista vedenalaisluonnon muutoksista sekä rakentamisen ja muun ihmistoiminnan lin- nuille aiheuttamista häiriövaikutuksista.

12 yhteenveto yhteenveto

Tuulivoimapuiston vaikutukset muuttolinnustoon Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon

Oulun-Haukiputaan edustalle suunnitellun tuulivoimapuis- Sähkön siirto tuulivoimaloista mantereelle tapahtuu meri- ton laulujoutsenelle, mustalinnuille, kuikalle, piekanalle sekä kaapeleilla, joiden rakentamisen vaikutuksia lintuihin voidaan ruskosuohaukalle aiheuttamaa törmäysriskiä arvioitiin YVA- verrata tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. menettelyn aikana käyttämällä Bandin törmäysriskimallia. Ilmajohtojen linjausvaihtoehdot sijoittuvat pääosin käsitel- Törmäysriskimallinnus toteutettiin arviointiohjelmassa esite- lyille metsätalousalueille sekä ojitetuille suoalueille, joiden pe- tyn alustavan suunnitelman mukaan, jossa hankealueelle si- simälinnustoon metsien käsittely sekä soiden ojitukset ovat jo joitetaan kaikkiaan 162 kappaletta teholtaan 5 MW suuruista merkittävällä tavalla vaikuttaneet. Voimalinjausten huomion- tuulivoimalaitosta. arvoisimpia kohteita ovat pääosin luonnontilansa säilyttäneet „„ Taulukko Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuiston aiheuttamat törmä- suoalueet, joiden määrät linjausvaihtoehtojen läheisyydessä ysvaikutukset Bandin mallin perusteella. Törmäyskuolleisuusarviot on ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Elinympäristöihin kohdistu- laskettu vuoden 2009 havaintoaineiston perusteella hankealueen kaut- vien muutosten kannalta vähäisimmiksi vaikutukset voidaan ta muuttavien yksilöiden lukumäärän suhteen. nähdä Martinniemen mukaisissa vaihtoehdoissa, jossa voi- malinja sijoitetaan pääosin vanhaan voimajohtokäytävään. Laji Muuttaja- Alueen Törmäys- Sähkönsiirrosta aiheutuvien linnustovaikutusten kannalta määrä kautta kuolleisuus (yks./vuosi) muuttavat (yks./vuosi) vaikutusalttiita kohteita ovat erityisesti merikaapelien rantau- (yks) tumisalueet, joilla voimajohdon sijoitteluun tuleekin kiinnittää Laulujoutsen* 550 28 0,1 erityistä huomiota. Ilmajohdon käyttöä ranta-alueilla tulisikin Mustalintu** 2 100 210 0,2 pyrkiä välttämään ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vetä- Kuikka** 550 55 0,1 mään voimajohto mantereen puolelle merikaapelia käyttäen. Piekana*** 280 140 0,2 Ruskosuohaukka*** 56 28 0,03

*noin 5 % muuttaa hankealueen kautta **noin 10 % muuttaa hankealueen kautta *noin 50 % muuttaa hankealueen kautta

Hankkeen muuttolinnuille aiheuttamien törmäysriskien kannalta suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu pääasiassa lin- tujen käyttämien muuttoreittien väliselle vyöhykkeelle, jonka kautta muuttavien lintujen määrät ovat tehtyjen selvitysten pe- rusteella kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä niin kevät- kuin syymuutonkin aikaan. Hoikka-Hiue–Luodeleton sekä Nimettömänmatalan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttamat törmäysriskit voidaankin arvioida kokonaisuudessaan varsin pieniksi. Törmäysriskien kannalta tuulivoimaloiden yöaikaiseen va- laistukseen tulisi kiinnittää huomiota ja välttää voimakkaiden valonheittimien käyttöä nk. majakkaefektin ja sen aiheutta- man lintujen häiriintymisen välttämiseksi. Suunniteltu tuulivoimala-alue ei muodosta lintujen kan- nalta merkittävää lepäily- tai ruokailualuetta niin muut- toaikana kuin kesäisinkään, minkä takia hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta muuttolintujen ruokailuun tai ravinnonhankintamahdollisuuksiin.

13 yhteenveto yhteenveto

Natura ja muu suojelu

Natura-alue Perämeren Saaret, FI 130 0302 (SPA/ Vaikutukset Natura-alueisiin SCI) Perämeren saaret Perämeren saarten 7 136 hehtaarin suuruinen Natura- Natura-alueen saarille ei missään hankkeen vaihtoehdos- alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, sa rakenneta, eikä saarille myöskään rantauduta hankkeen Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla ole- toteuttamisen aikana. Hankkeen millään vaihtoehdolla ei siis vista saarista, luodoista ja matalikoista. Suunnitellun tuulivoi- ole vaikutusta niihin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin mala-alueen sisään jääviä Natura 2000 –verkostoon sisällytet- tai liitteen II lajeihin, joita Perämeren saarten Natura-alueen tyjä luotoja ja saaria ovat Nimetön, Luodeletto ja Hoikanriisit. saarilla ja luodoilla esiintyy. Myös hankevaihtoehtojen linnus- Lisäksi voimalaitosalueiden välittömässä läheisyydessä sijait- tovaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi, sillä lisääntymi- sevat Santapankki, Astekari, Kintasletto, Väliletto, Tekomatala, sensä suhteen herkimpien lajien pesäpaikat sijaitsevat eri- Jaakonletto, Karvonletto, Kattilankalla ja Pikkumatala. tyisesti uudessa hankesuunnitelmassa vähintään kilometrin Perämeren saarten alueella esiintyy tyypillistä maankoho- päähän hankealueesta eivätkä näiden lajien ruokailulennot amisrannikon ja murtovesialueen kasvilajistoa. Perämeren pääsääntöisesti suuntaudu hankealueelle. Hankealueen lä- saarten alueella tavataan luontodirektiivin liitteen II lajeja. heisyydessä esiintyvien direktiivilajien (ensisijaisesti lapintiira) Merituulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien saarten kasvilli- on sen sijaan havaittu pesivän usein hyvinkin lähellä tuuli- suutta selvitettiin kesällä 2009. voimalaitoksia tai muita ihmisen rakennelmia, minkä takia Perämeren saarten Natura-alueen pienet saaret ja luodot merkittävien vaikutusten riski voidaan niiden osalta arvioida on luontotyyppi-inventoinnissa sisällytetty luontotyyppiin ul- pieneksi. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan jonkin verran sen kosaariston boreaaliset luodot ja saaret. suhteen, kuinka suuri todennäköisyys linnuilla on törmätä Perämeren saarten alueella pesii useita lintudirektiivin liit- tuulivoimalaitokseen, mutta törmäysriskin ei millään lintulajilla teen I lajeja. eikä millään vaihtoehdolla ole arvioitu olevan niin suuri, että sillä olisi vaikutusta direktiivilajien populaatiorakenteeseen tai Natura-alue Joutsensuo – Vareputaanojanlehto, populaation kykyyn säilyä elinvoimaisena. Hankkeen millään FI1100402 vaihtoehdolla ei tehdyn arvioinnin perusteella siis ole sellaisia luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamia vaikutuksia, joita voi- Martinniemen reittivaihtoehdoissa VE1a, VE1b ja taisiin pitää Perämeren saarten Natura-alueen luontoarvoja VE1c voimajohto sijoittuu olemassa olevan Haukiputaan heikentävinä ja/tai luonteeltaan merkittävinä. Sähköosuuskunnan 110 kV Onkamo-Martinniemi voimajoh- Joutsensuo – Vareputaanojan lehto don rinnalle tai tilalle sekä osittain uuteen johtokäytävään. Voimajohdon rakentaminen ei muuta Natura-alueen luon- Olemassa oleva Onkamo-Martinniemi 110 kV voimajohto nonolosuhteita, eikä estä pintavesien virtausta Välikankaantien sijoittuu valtatien ja Oulu-Tornio rautatien välisellä alueella ali Vareputaanojan lehdon alueelle. Martinniemestä kanta- Joutsensuon ja Vareputaanlehdon luonnonsuojelualueiden verkkoon suunnitellulla voimajohtoyhteydellä ei siten tehdyn väliin. Joutsensuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuoje- arvioinnin mukaan ole sellaisia vaikutuksia luontodirektiivin lun perusohjelmaan (SSO110419) ja Vareputaanojan lehto luontotyyppeihin tai lajeihin, jotka edellyttäisivät varsinais- valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan (LHO110345). ta luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa Natura-arviointia. Suojeluohjelma-alueet kuuluvat lisäksi Natura 2000-suo- Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää hankkeen jatkosuun- jeluohjelmaan Joutsensuo–Vareputaanojanlehto -nimise- nittelussa mm. pylväspaikkasuunnittelulla, kulkureittien valin- nä alueena (FI1100402, SCI). Natura-alueen suojelun to- nalla sekä töiden ajoittamisella. teutuskeino on luonnonsuojelulaki ja Joutsensuon suoje- lusta on toteutettu osa rauhoittamalla alueita yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi.

14 yhteenveto yhteenveto

Lepakot Maisema ja kulttuuriympäristö

Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat lepakoille tör- Vaikutukset maisemaan mäysriskin. Törmäysten ohella tuulivoimaloiden aiheuttamaa lepakkokuolleisuutta voi linnuista poiketen lisätä myös lepa- koiden suurempi alttius pyörivien lapojen aiheuttamille ilman- VE1 paineen muutoksille, erityisesti nopealle ilmanpaineen las- Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäris- kulle, jotka voivat joissain tilanteissa aiheuttaa suoraan lepa- tönsä maisemakuvaa. Hoikka-Hiukeen-Luodeletolle ja kon kuoleman niiden keuhkoihin muodostuvista ilmakuplista Nimettömänmatalaan suunnitellut 158 voimalaitosta muut- aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä sisäisen verenvuodon tavat toteutuessaan erityisesti alueen avomerimaisemaa. kautta (nk. barotrauma). Vaikutukset kohdistuvat saaristo- ja rannikkomaisemaan. Sekä saalistaessaan että muuttaessaan lepakoiden on me- Hankealue peittää laajan alueen Hailuodon pohjoispuolelta rialueilla havaittu suosivan alhaisia tuulennopeuksia (tuulen avautuvasta merinäkymästä. Lähisaariin ja rannikkoon koh- nopeus alle 5 m/s). Tuulivoimalat käynnistyvät 3-3,5 m/s tuu- distuvien vaikutusten osalta lähimpänä sijaitsevat tuulivoima- lella. Huomattava osa lepakoiden saalistuksesta merialueella lat on merkittävin haitallisten vaikutusten aiheuttaja. tapahtuu niin matalilla tuulennopeuksilla, etteivät tuulivoima- Vaihtoehdon 1 voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat loiden lavat eivät pyöri eikä tällöin aiheudu törmäysriskiä. pääasiassa merimaisemaan ja lähisaariin sekä Haukiputaan Veden päällä lepakoiden lentokorkeuden on havaittu usein rannikolla sijaitseviin loma-asuntoihin ja virkistysalueisiin. olevan alhaisempi kuin maa-alueilla. Veden päällä suurin osan VE1+ lepakoiden lentotoiminnasta sijoittuu maksimissaan 40 met- Merituulivoimapuisto toteutetaan kuten VE1, mutta voi- rin korkeudelle veden pinnasta. Oulun-Haukiputaan edustan malaitosyksiköt jotka sijaitsevat lähimpänä herkästi häiriin- merialueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden lavat jäävät noin tyviä kohteita jätetään rakentamatta. Tällöin Iso-Hiukeen ja 50–60 metrin etäisyydelle merenpinnasta. Matalalla lentämi- Hoikka-Hiukeen saarten sekä Haukiputaan rannan loma- nen pienentää törmäysriskiä, mutta lepakoiden lentoradoissa asunnoille kohdistuvat vaikutukset ovat selvästi lievemmät. ja -korkeuksissa tapahtuvan huomattavan vaihtelun vuoksi ne Tuulivoimaloiden sijoittelu ei ole yhtä harmoninen kuin vaih- voivat kuitenkin altistua törmäyksille myös mikäli ne saalista- toehdossa 1, jossa tuulivoimalat muodostavat selkeämmin vat merituulivoimapuiston alueella. kaarevia linjoja. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa merimai- semaan, lähisaarten ja Haukiputaan mantereen rantoihin. VE2 Nimettömän matalan -alueelle rakennetaan yhteensä 31 tuulivoimalaa. Ne sijoittuvat ainoastaan pohjoisemmalle hankealueelle. Tuulivoimalat ryhmittyvät maisemarakenteen kannalta edulliseen suuntaan, jolloin ne näkyvät mantereel- ta käsin kapeana vyöhykkeenä. Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat merimaisemaan ja lähimmille loma-asunnoille. Vaikutuksia lieventää merkittävästi tuulivoimaloiden suuri etäi- syys (minimissään 6,5 km) lähimmistä loma-asutuskäytössä olevista saarista sekä mantereesta. VE2+ Nimettömän matalan maakuntakaavan mukaiselle alueel- le toteutettava merituulivoimapuisto on vaikutuksiltaan hyvin samankaltainen kuin VE2. Tuulivoimaloita rakennetaan viisi enemmän eli yhteensä 36 kappaletta. Etäisyydet lähisaa- riin ja mantereeseen ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2+ tuulivoimalat eivät muodosta yhtä harmo- nista ja selkeää ryhmää kuin vaihtoehdossa 2. Tuulivoimalat muodostavat vaikeammin hahmotettavan kokonaisuuden si- jaitessaan osittain järjestyksessä ja osittain satunnaisilta vai- kuttavilla paikoilla.

15 yhteenveto yhteenveto

Vaikutukset kulttuuriympäristöön

VE1 Vaihtoehdon merkittävimmät kulttuuriympäristöön kohdis- Halosenniemi VE2a ja VE2b tuvat vaikutukset syntyvät merelliseen kulttuuriympäristöön Halosenniemen reittivaihtoehdot (VE2a ja VE2b) kulkevat kohdistuvista muutoksista. Merkittäviä vaikutuksia kulttuuri- Halosenniemen pohjoispuolitse pääosin metsäisessä ja soi- ympäristöön syntyy lisäksi Hailuodon saareen kohdistuvis- sessa ympäristössä. Linjaus ei kulje valtakunnallisesti arvok- ta visuaalisista vaikutuksista. Vaikutukset kohdistuvat pääasi- kaiden alueiden läpi. Linjauksen läheisyydessä on muutamia assa ranta alueille, joiden niitty- ja laidunmaat ovat merkit- asuinrakennuksia. Vaihtoehdot muuttavat maisemaa ja pirs- tävä osa Hailuodon kansallismaisemaa. Rakennetut alueet tovat luonnonympäristöä koko linjauksen matkalta voima- ja arvokkaimmat kulttuuriympäristöalueet sijaitsevat pääosin johtokäytävän leveydeltä . VE2b:n vaikutukset ovat hieman muualla kuin rannoilla, joista on näköyhteys hankealueelle. haitallisemmat linjauksen kulkiessa pienen matkan peltoau- VE1+ keaman poikki, jolloin voimalinjan visuaaliset vaikutukset ulot- Vaihtoehdon vaikutukset ovat hieman lievemmät kuin vaih- tuvat laajemmalle alueelle. toehdon 1. Tämä johtuu lähimpänä loma-asutusta sijaitsevien Laitakari VE3a ja VE3b tuulivoimaloiden rakentamatta jättämisestä sekä tuulivoima- Laitakarin reittivaihtoehdot kulkevat Iin pohjoispuolella met- la-alueen kapenemisesta Hailuodon suunnasta katsottuna. säisten ja soisten alueiden poikki sivuten ajoittain pienempiä VE2 peltoaukeita ja haja-asutusta. Linjaukset eivät kulje arvokkai- Vaihtoehdossa toteutetaan ainoastaan Nimettömän mata- den maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden läheisyydessä. lan-alueen tuulivoimalat (31 kpl), joten vaikutukset ovat mer- Eteläisin vaihtoehto 3a kulkee läheltä kiinteää muinaismuis- kittävästi lievemmät kuin vaihtoehdossa 1 erityisesti etelä- ja toa Alkun ympäristössä. Vaihtoehto VE3b on maisema- ja itäsuunnassa. Vaihtoehdon merkittävimmät kulttuuriympäris- kulttuuriympäristövaikutuksiltaan lievin. töön kohdistuvat vaikutukset syntyvät merelliseen kulttuuri- ympäristöön kohdistuvista muutoksista. VE2+ Vaihtoehdossa rakennetaan viisi tuulivoimalaa enemmän kuin vaihtoehdossa 2, mutta vaikutukset ovat lähes vastaa- vat. Vaihtoehtojen välinen ero näkyy selkeimmin merellisessä kulttuuriympäristössä. Mantereelta katsottuna eroa ei juuri- kaan näy.

Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Martinniemi VE1a, VE1b, VE1c Martinniemen reittivaihtoehdot VE1a, VE1b ja VE1c kulke- vat lähellä Martinniemen taajamaa ja näkyvät laajalle kulki- essaan avoimen peltoalueen poikki Martinniemen pohjois- puolella. Erityisesti eteläisimmällä vaihtoehdolla (VE1a) on merkittäviä vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön linjausten kulkiessa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön Martinniemen sahan läpi. Linjaukset kulkevat jo olemassa olevan voimajohdon kanssa samassa käytävässä, joten vai- kutukset ovat nykyisen voimajohdon vaikutuksia voimistavia. Kaikista esitetyistä vaihtoehdoista Martinniemen pohjoisin vaihtoehto (VE1c) aiheuttaa vähiten haitallisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön.

16 yhteenveto yhteenveto

Valo ja varjostus Meluvaikutukset

Varjostusvaikutus ulottuu enimmillään noin 0,5–1 kilometrin Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset etäisyydelle tuulivoimalaitoksista. Suunnitellun tuulivoima- puiston aiheuttama varjostusalue rajautuu suurimmassakin hankevaihtoehdossa (VE 1) meren puolelle eikä siten aiheuta Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitos- käytännössä häiriötä. ten vaatimien perustusten rakennustöistä. Varsinainen voi- Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomara- malaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja kennukset jäävät sen sijaan mallinnuksen antaman varjos- vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa tusalueen ulkopuolelle. Muiden hankevaihtoehtojen osalta melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat tuulivoimapuiston varjostusvaikutus voidaan arvioida tätäkin mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Tällöin saattaa esiintyä pienemmäksi johtuen voimaloiden pienemmästä määrästä myös kaloihin ja merinisäkkäisiin vaikuttavia melutasoja. sekä niiden sijoittumisesta kauemmas ranta-alueista. Tuulivoimapuiston meluvaikutukset

Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhtei- den lisäksi myös laitostyyppi ja –koko. Vaikutussäde vaihte- lee muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Taustamelu tai hiljaisuus vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustameluun, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheutta- man äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustamelun peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Oulun-Haukiputaan edustalla lähimmät loma-asunnot si- jaitsevat noin 1-1,5 km etäisyydellä tuulivoimalaitoksesta Karvonleton Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarilla. VE 1 3 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien

loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saarella on LAeq 45 dB ja Iso-Hiukeen saarella olevien lähimpien loma-asuntojen kohdalla 39-43 dB. Karvonleton saaren loma-asunnon koh- dalla melutaso ylittää loma-asumiseen käytettyjen alueiden yöajan ohjearvon ja Iso-Hiukeen loma-asuntojen kohdalla melutaso on ohjearvon tuntumassa. 5 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien

loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saarella on LAeq 47 dB ja Iso-Hiukeen saarella olevien lähimpien loma-asuntojen kohdalla 40-45 dB. Arvot ylittävät loma-asumiseen käytetty- jen alueiden yöajan ohjearvon. Lasketut melutasot ovat niin alhaisia, ettei tuulivoimalaitos- ten aiheuttamaa ääntä pysty erottamaan kaikissa sääoloissa. Taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni on kui- tenkin kuultavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Loma-asuntojen alueella edellä mainittu yöajan ohjearvo ylitetään silloin kun tuulee luoteesta. Kovempi tuuli lisää kuu- lijan ympäristön äänitasoa. Hiljaisempi tuuli pienentää ympä- ristön äänitason lisäksi myös tuulivoimalan lähtömelutasoa.

17 yhteenveto yhteenveto

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön VE 1+, VE2 ja VE2+ Melun kannalta vaihtoehdot eroavat toisistaan siltä osin, Hankealue on pääosin vesialuetta. Tuulivoimapuiston raken- miten tuulivoimalaitokset sijoittuvat häiriintyviin kohteisiin tamisen johdosta avoin vesialue muuttuu energiatuotanto- nähden. Vaihtoehdossa 1+ on jätetty pois Karvonleton Iso- alueeksi. Hankealueella ei sijaitse laivaväyliä, mutta aluetta Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saaria lähinnä olevat tuulivoima- käytetään kuitenkin kalastukseen ja veneilyyn. Lähin laiva- laitokset. Näin ollen etäisyys lähimmistä tuulivoimalaitoksista väylä hankealueen itäpuolella johtaa Oritkarin, Nuottasaaren häiriintyviin kohteisiin on kasvanut merkittävästi ja voidaan ja Vihreäsaaren satamiin. Lähimmät pienvenesatamat si- sanoa, että tuulivoimalaitosten meluvaikutukset Karvonleton jaitsevat Haukiputaan Martinniemessä ja Virpiniemessä. Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarten kohdalla ovat pois- Virpiniemessä sijaitsee Oulun merivartioasema. tuneet. Vaihtoehdossa 1+ tuulivoimalaitosten melu saattaa Tuulivoimalaitosten sijainti on suunniteltu siten, että laiva- tai tietyissä erityisissä ja harvinaisissa sääolosuhteissa olla kuul- veneväylien käyttöön ei aiheudu muutoksia. Molemmat me- tavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla, mikäli kuuntelu- rikaapelivaihtoehdot alittavat yhden laivaväylän. Pohjoisempi ympäristön taustamelutaso on erityisen alhainen. ja pisin merikaapelivaihtoehdoista alittaa yhden ja eteläisem- Vaihtoehdoissa 2 ja 2+ tuulivoimalaitokset sijaitsevat niin pi useita veneväyliä. etäällä Karvonleton Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarista, Lähin lentoasema sijaitsee Oulunsalossa n. 30 km etäisyy- että melu ei ole siellä kuultavissa. dellä hankealueesta. lentokentän kiitoratojen nousu- ja las- kusuunnat eivät ole hankealueen suuntaisia. Muita lentopaik- koja, joita ei luokitella lentoasemiksi, on Hailuodon (Pöllän) lentopaikka. Hankealueella ei ole erityistä merkitystä lento- liikenteen kannalta. Ilmailulain (1242/2005) 159 §:n mukaan ilmailun turvaamiseksi yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla ilmailuhal- linnon myöntämä lentoestelupa. Hankealueen luodoilla ei ole loma-asutusta. Lähin loma- asutus sijaitsee Iso-Hiukeessa ja Hoikka-Hiukeessa n. 900 m, Hanhikarissa n. 1,8 km sekä Löyhä-Hietakarissa n. 4 km päässä hankealueesta. Hoikka-Hiukeessa on myös telt- tailu- ja retkeilyalue. Lähin ympärivuotinen asutus sijaitsee Haukiputaan Virpiniemessä n. 5 km päässä hankealueesta. Hankkeella on maisemallisia vaikutuksia rantavyöhykkeen asutukseen. Hankkeella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia ympärivuotiseen asutukseen. Hanke edistää valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita mahdollistamalla toteutuessaan uusiutuvan energiamuodon; tuulienergian hyödyntämisen sähköntuotannossa.

18 yhteenveto yhteenveto

Kaavoitus Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön Maakuntakaava Halosenniemen reittivaihtoehtojen toteuttaminen edel- Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan lyttää Halosenniemen reittivaihtoehtojen (Halosenniemi maakuntakaavan 17.2.2005. Pohjoisemmalle hankealueel- VE1a ja VE1b) mukaisen uuden sähkölinjan rakentamista le, Nimettömän matalalle, on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan Halosenniemestä 400 kV linjaan saakka. maakuntakaavassa tuulivoimaloille soveltuva alue (en-tv). Martinniemen reittivaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää Hanke toteuttaa maakuntakaavaa ja on siten valtakunnallis- reittivaihtoehtojen Martinniemi VE1a ja VE1b mukaisen nykyi- ten alueiden käyttötavoitteiden mukainen. sen johtokäytävän laajennusta Martinniemestä pohjois-etelä- Reittivaihtoehtojen Halosenniemi VE2a ja VE2b johtolinjaa suuntaiseen 110 kV:n linjaan saakka. Halosenniemestä sekä Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b joh- Laitakarin reittivaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää reitti- tolinjaa Laitakarista 400 kV johtolinjaan ei ole osoitettu sähkö- vaihtoehtojen Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b mukaisen uu- linjaksi maakuntakaavassa. den johtokäytävän rakentamista Laitakarista 400 kV linjaan Yleiskaavat saakka.110 kV ja 400 kV linjojen välinen osuus edellyttää uu- Hankealueella on useita voimassa olevia osayleiskaavoja. den sähkönsiirtolinjan rakentamista. Uuden 400 kV linjan ti- Niissä ei ole varausta merituulivoimapuistolle, joten hankkeen lantarve on suojavyöhykkeineen 60 m. toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista. Kaikissa reittivaihtoehdoissa taajamien ja loma-asutuksen Voimajohtoreittivaihtoehdot ovat osittain osayleiskaavojen johtokäytävien sovittaminen ympäröivään maankäyttöön mukaisia. vaatii huolellista suunnittelua. Reittivaihtoehtojen Martinniemi Asemakaava VE1a, VE1b ja VE1c mukainen linjaus Välikankaan kohdal- Suunnitellun merituulivoimapuiston alueella ei ole ase- la sivuaa linjausta molemmin puolin sijaitsevaa Natura 2000 makaavaa. Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja -kohdetta Joutsensuo Vareputaanojanlehto (FI100402), mikä VE1c kohdalla Martinniemessä on voimassa Martinniemen on huomioitava tarkemmassa johtolinjan suunnittelussa. asemakaava. Tuulivoimapuiston kaavoittaminen Tuulivoimapuiston rakentamisella toteutetaan maakunta- kaavaa Nimettömän matalalle osoitetun tuulivoimaloiden alu- een (en-tv) osalta. Haukiputaan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää oike- usvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Haukiputaan edus- tan merialueelle merituulivoimapuiston rakentamiseksi alu- eelle kokouksessaan 3.11.2008. Oikeusvaikutteinen osayleis- kaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköiden rakentamiselle.

19 yhteenveto yhteenveto

Vaikutukset luonnonvarojen Vaikutukset elinkeinoelämään hyödyntämiseen

Tuulivoimapuiston elinkaari Rakentamisen ja käytön aikainen työllisyys ja elinkeinovaikutukset Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona Hanke synnyttää erityisesti toteuttamisensa aikana huomatta- on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaariana- van työllistävän vaikutuksen, joka jakautuu sekä hankealueen lyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on ha- lähiympäristöön mutta myös kauemmas tuulivoimapuistossa luttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen energi- käytettävien raaka-aineiden sekä voimalaitoskomponenttien ankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman ener- kautta. Vuonna 2008 tuulivoimateknologia työllisti Suomessa giamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on noin 3 000 henkeä. arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodos- kuluvan energiamäärän keskimäärin 4-6 kuukauden aikana, tuu maanrakennustöistä, kuljetuksista ja tuulivoimalaitos- kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohel- ten asennustyöstä. Hanke vaikuttaa Haukiputaan paikalli- la myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. seen elinkeinoelämään kuitenkin myös epäsuorasti tuoden oheisrakenteet. tuloja myös paikallisille kuljetus- ja palvelualojen yrittäjille. Tuulivoimapuiston käytön aikana ihmisiä työllistävät vastaa- Tuulivoimapuiston hiilijalanjälki vasti voimaloiden huoltoon ja käyttöön liittyvät toiminnot sekä niihin liittyvät palvelut. Tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta suhtees- Verotulot sa muihin energiamuotoihin on tarkasteltu Isossa-Britanniassa Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. tehdyssä tutkimuksessa. Energiatuotantomuotojen vertailus- Merialueelle rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverot sa tuulivoiman hiilijalanjälki on arvioitu pienimpien joukkoon maksetaan kunnalle, jonka alueella yleinen vesialue sijaitsee. sen vaihdellessa maa- ja merialueille sijoitettavien laitosten Kiinteistövero määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon

osalta 4,64–5,25 gCO2eq per tuotettu kilowattitunti. Muista perusteella. energiantuotantomuodoista esimerkiksi aurinkopaneelien hii- Tuulivoimaloista maksettava kiinteistövero on useita tuhan-

lijalanjäljen suuruudeksi arvioitiin 35–58 gCO2eq/kWh ja eri- sia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten hankkeen to-

laisten biomassavaihtoehtojen vastaavasti 25–93 gCO2eq/ teuttaminen kokonaisuudessaan tuo Haukiputaalle useiden kWh. Tutkimuksessa esitetyt aurinkopaneelien hiilijalanjäljet satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. on laskettu Euroopan sääolojen mukaan suurimman hiili- Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja jalanjäljen kuvatessa Ison-Britannian aluetta ja pienimmän hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työn- Välimeren aluetta. Suurin hiilijalanjälki on fossiilisilla polttoai- tekijöiden tuloista. neilla, joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen suuruudeksi

on arvioitu liikkuvan yli 500 gCO2eq tuotettua energiayksikköä kohti. Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuone- kaasupäästöistä. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden osal- ta ilmastovaikutukset painottuvat selkeämmin varsinaiseen energiantuotantovaiheeseen esimerkiksi polttoaineen tuotta- misen ja laitoksen rakentamisen ollessa pienemmässä osas- sa tuotantoprosessin ilmastovaikutusten kannalta.

20 yhteenveto yhteenveto

Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset ihmisten terveyteen

Asukaskysely Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuistohankkeen YVA:ssa Tuulivoimalla tapahtuva sähkön tuotanto ei aiheuta ihmisen asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteu- terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maa- tettiin asukaskysely kesäkuussa 2009. Kysely postitettiin perään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotanto- 1345 vakituisten ja vapaa-ajan talouksiin hankealueen lähellä tapoja, joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia sijaitseville Hailuodon, Haukiputaan, Oulun, Iin, Oulunsalon ja päästöjä. Kempeleen postinumeroalueille. Otannassa painotettiin eri- Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla tyisesti Hailuodon aluetta. laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuus Suhtautuminen tuulivoimaan riskit liittyvät voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat si- Oulun-Haukiputaan merituulivoimapuiston asukaskyselyyn joitetaan useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, ei vastanneista 67 prosenttia toivoi Suomeen rakennettavaksi terveysriskejä muodostu. uusia tuulivoimalaitoksia. Muista energiantuotantomuodoista Tuulivoimalat synnyttävät ääntä. Tuulivoimalat on sijoitettu halutaan lisätä jätteen- (50 %) ja biopolttoainevoimalaitoksia niin että niiden melu ei aiheuta terveydellisiä vaikutuksia. (43 %). Voimaloiden varjostus vaikutus jää loma- ja vakituisen asu- Suhtautuminen Oulun-Haukiputaan merituulivoimapuistoon tuksen kohdalla niin lyhyt aikaiseksi ja harvoin tapahtuvaksi, Pääosa (63 %) asukaskyselyn vastaajista suhtautuu hank- että se ei aiheuta terveydellistä haittaa. keeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja. Muita kielteisemmin hankevaihtoehtoihin suhtautuivat ne, jotka kokevat ulkomeri- ja saaristoalueet itselleen läheisim- miksi. Myös aktiivinen hankealueen lähistöllä ulkoilu tai ve- den katselu sekä luonnon ja lintujen tarkkailu lisäsi kriittisyyttä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja kohtaan. Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että suunniteltu tuulivoi- mapuisto vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan, me- lutilanteeseen kalakantoihin ja kalastukseen. Myös vaikutuk- sen tärkeänä pidettyyn asumisviihtyisyyteen uskottiin olevan kielteinen. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten työllisyyteen, kun- nan talouteen ja imagoon sekä ilmastonmuutokseen ja ener- gian hintaan. Puolet vastaajista piti hankkeen haitallisia vaikutuksia niin vähäisinä, ettei niitä tarvitse lievittää. Ne, jotka arvelevat nä- kevänsä asunnoltaan tuulivoimaloita, esittävät haittojen lievit- tämiskeinoksi voimaloiden siirtämistä kauemmaksi merelle, etteivät ne näy eivätkä kuulu mantereelle.

21 yhteenveto yhteenveto

Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain

Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Suojelutilanne Mitä suurempana hanke voidaan toteuttaa, sitä enemmän Millään hankkeen vaihtoehdolla ei tehdyn arvioinnin mu- se voi korvata sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla. kaan ole vaikutusta Perämeren saarten Natura-alueella tavat- Vesistö, merenpohja, vesieliöstö taviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II Vedenlaatuun, merenpohjaan ja vesieliöstöön kohdistuvat lajeihin. Martinniemen sähkönsiirtovaihtoehto ei aiheuta sel- muutokset ovat suurimmillaan laajimmassa vaihtoehdossa laista haittaa Joutsensuo – Vareputaanojan lehdon Natura- VE1 ja suppeimmillaan vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehdossa alueen direktiiviluontotyypeille tai –lajeille, jota voitaisiin pitää VE0 ei merenpohjaa muokata, jolloin vaikutuksia merenpoh- luontotyyppejä tai lajeja heikentävänä ja siten merkittävänä. jaan tai veden laatuun ei esiinny ja merenpohjan eliöstö säilyy Maisema ja kulttuuriympäristö nykyisen kaltaisena. Voimakkaimmat vaikutukset ovat vaihtoehdolla VE1 ja lie- Eri perustusvaihtoehdot eroavat toisistaan siten, että ve- vimmät vaihtoehdolla VE2+. Mitä enemmän tuulivoimaloita sieliöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan, mikäli rakennetaan, sitä voimakkaampia vaikutukset ovat. käytetän kasuuniperustusta. Sähkönsiirron vaihtoehdoista Martinniemen pohjoisin vaih- Kalasto, kalastus ja kalatalous toehto (VE1c) aiheuttaa vähiten haitallisia vaikutuksia maise- Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat vaikutukset olisi- maan ja kulttuuriympäristöön. Voimakkaimmat vaikutukset vat selvästi suurimmat vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdossa syntyvät mikäli vaihtoehto VE3a toteutetaan. VE1+ keskeisillä kutualueilla sijaitsevat voimalat on poistettu. Valo- ja varjostusvaikutukset Vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ vaikutukset kalaston ja kalas- Vaihtoehtojen VE1 ja VE1+ varjostusvaikutukset ovat suu- tukseen ovat vähäisimmät. Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny vai- remmat kuin vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+. Varjostusvaikutukset kutuksia kalastoon tai kalastukseen. eivät yllä missään vaihtoehdossa hankealueen viereisille Perustamisvaihtoehdoista kasuuniperustuksella vaikutuk- loma- ja julkisille rakennuksille asti. set kalastoon ja kalastukseen ovat suuremmat kuin monopile Meluvaikutukset –perustuksella. Ainoastaan hankevaihtoehdolla 1 on käytännössä melu- Merikaapeleiden rakentamiseen liittyvillä ruoppauksilla voi vaikutuksia loma-asuntojen kohdalla ja vaikutusten suuruus olla vaikutuksia kalastukseen. riippuu toteutettavasta laitostyypistä ja –koosta. Muilla vaihto- Luonnonolosuhteet ehdoilla etäisyys tuulivoimalaitosten ja loma-asuntojen välillä Sähkönsiirron reittivaihtoehdoista kasvillisuudelle ja luonto- on niin suuri, ettei meluvaikutuksia käytännössä esiinny. tyypeille suotuisin vaihtoehto on Martinniemen reittivaihtoeh- Merenkulku ja vesiliikenne to, josta osa sijoittuu olemassa olevan Onkamo-Martinniemi Kaikissa merikaapelivaihtoehdoissa tulee laivaväylien ali- voimajohdon rinnalle tai tilalle. Laitakarin ja Halosenniemen tuksia. Martinnimen ja Halosenniemen reittivaihtoehdoissa reittivaihtoehdot sijoittuvat kokonaan uuteen johtoauke- alituksia tulisi enemmän kuin Laitakarin reittivaihtoehdoissa. aan, millä on luontoalueita pienentävä ja pirstova vaikutus. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Laitakarin reittivaihtoehtojen (Raasakka ja Karjalankylä) ja Vaihtoehto VE1 sijoittuu tarkasteltavista vaihtoehdoista lä- Halosenniemen reittivaihtoehtojen välillä ei ole luontovaiku- himmäksi Hoikka-Hiukeen loma-asutusta sekä ympäröivän tusten osalta suuria keskinäisiä eroja. alueen Natura 2000-alueita. Linnusto Vaihtoehdossa VE1+ on huomioitu alueen muuta maan- Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät pie- käyttöä, kuten loma-asutusta, kalastusta sekä Natura 2000- nimmiksi vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+, joissa lintuluoto- alueita ja pyritty vähentämään vaikutuksia linnustoon ja mai- jen lähiympäristöön ei kohdistu tuulivoimarakentamista. semaan sijoittamalla tuulivoimayksiköt kauemmaksi herkästi Merkitykseltään vaikutukset jäävät kuitenkin kaikkien hanke- häiriintyvistä kohteista. vaihtoehtojen osalta todennäköisesti melko vähäisiksi, jos lin- Vaihtoehdossa VE2 hankealue sijoittuu pinta-alaltaan sup- nusto otetaan huomioon osana tuulivoimaloiden rakennus- ja peammalle alueelle sekä kauemmaksi yhdyskuntarakentees- huoltotöitä sekä töiden ajoittamista. Muuttolintuihin kohdistu- ta ja rakennetuista alueista. vien vaikutusten kannalta suunniteltu tuulivoimapuistoalue si- Vaihtoehdossa VE2+ hankealue sama kuin vaihtoehdossa joittuu pääasiassa lintujen käyttämien muuttoreittien väliselle VE2, mutta alueelle sijoittuu enemmän tuulivoimaloita painot- alueelle. Hankkeen vaikutukset muuttolintujen kannalta jäävät tuen alueen eteläosiin. Pinta-alaa hyödynnetään keskittämäl- kaikkien hankevaihtoehtojen osalta vähäisiksi. lä tehokkaammin kuin vaihtoehdossa VE2 huomioiden her- kästi häiriintyvät kohteet.

22 yhteenveto yhteenveto

Kaavoitus Tuulivoimapuiston rakentamisella toteutetaan maakun- Uuden suunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa VE1+, takaavaa Nimettömän matalalle osoitetun tuulivoimaloiden jossa alueelle sijoitetaan kaikkiaan 138 tuulivoimalaitosta, alueen (en-tv) osalta. Vaihtoehto VE0 ei toteuta maakunta- nämä vaikutukset on minimoitu voimaloita poistamalla sekä kaavaa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE1+ esitetyn tuulivoimapuis- niiden sijoitusjärjestystä muuttamalla. Vaihtoehtoa VE1+ ton laajuus on merkittävästi suurempi kuin maakuntakaavan voidaan pitää arvioinnin perusteella ympäristön kannalta tuulivoimaloiden alueen (en-tv). Vaihtoehtojen VE2 ja VE2+ toteuttamiskelpoisena. tuulivoimapuiston alue sijoittuu Nimettömän matalalle, kuten Vaihtoehdossa VE2+ on huomioitu samat näkökohdat maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen rajaus. Hankkeen kuin vaihtoehdossa VE1+. Lisäksi vaihtoehto VE2+ on sup- toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista merituuli- peampi kuin vaihtoehto VE1+. Vaihtoehdon VE2+ mukais- voimapuiston alueelle. ta hanketta voidaan pitää ympäristövaikutusten kannalta Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen toteuttamiskelpoisena. Luonnonvarojen käytön kannalta merkittävää on se, mil- Arvioinnin perusteella hanke voidaan kaikkien sähkönsiir- laista perustustekniikkaa voidaan käyttää. Kuitenkin voidaan tovaihtoehtojen osalta arvioida toteuttamiskelpoiseksi. arvioida, että mitä enemmän voimaloita merialueella, sitä Vaihtoehtoa VE1 lukuun ottamatta hanke on myös ihmi- enemmän tarvitaan kiviaineksia. siin kohdistuvien vaikutusten osalta kokonaisuudessaan Vaikutukset elinkeinoelämään toteuttamiskelpoinen. Mitä suurempi hanke, sitä voimakkaampi vaikutus elinkei- Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys noelämään hankkeen lähiseudulla ja Suomessa. Hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ratkaistaan Riskit ja niiden torjunta kaavoitusmenettelyn kautta. Tuulivoimalaitosten rakentamisen aikaiset riskit arvioitiin Taloudelliset edellytykset vähäisiksi. Laajimmissa hankevaihtoehdoissa riskien toden- Hankkeesta vastaavalla Pohjolan Voimalla on hyvät edelly- näköisyys kasvaa hieman, mutta jää silti hyvin pieneksi. tykset toteuttaa suuri energiainvestointi. Kaikkiaan hankkeesta aiheutuvat ympäristöriskit ovat hyvin vähäisiä, eikä niillä ole juurikaan eroa eri vaihtoehdoissa. Elinolot ja viihtyvyys Hankkeen vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vä- häisiä ja aiheutuvat lähinnä maisemanmuutoksesta. Oulun-Haukiputaan vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden ääni, varjostus ja läheisyys voi haitata muutamien lähimpi- en vapaa-ajan viettäjien asumisviihtyvyyttä. Muissa vaihtoeh- doissa vaikutus asumisviihtyvyyteen on lähinnä maisemalli- nen ja siten vähäisempi. Vaikutus on suurin vaihtoehdossa 1, vähäisempi vaihtoehdossa 1+ ja selvästi vähäisempi vaihto- ehdoissa 2 ja 2+. Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei vaikuta ihmis- ten elinoloihin ja viihtyvyyteen muuten kuin että sekä pelot haitoista että odotukset myönteisistä vaikutuksista jäävät toteutumatta.

Hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Ympäristö Hankkeen alkuperäinen suunnitelma (vaihtoehto VE 1) to- teuttaa 158 tuulivoimalaitosta on ympäristön kannalta osin vaikea toteuttaa. Vaihtoehdossa VE1 tuulivoimaloita sijaitsee myös keskeisillä kalojen kutualueilla sekä verkko- ja troolika- lastusalueilla. Hanke laajimmillaan voi aiheuttaa riskejä räys- kän ruokailulennoille, häiritä saarilla ja luodoilla pesiviä muita lintulajeja, vaikeuttaa kalastusta sekä aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia ja meluhäiriöitä lähimmille loma-asutuksille. Vaihtoehto VE2 on suppeampi kuin vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa VE2 hankkeen toteuttamista voidaan kuiten- kin pitää haasteellisena erityisesti kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten ehkäisemisen kannalta.

23 24 Johdanto

25 26 JOHDANTO

Pohjolan Voima Oy suunnittelee Oulun-Haukiputaan edustan YVA-menettelyssä selvitetään laajasti hankkeen ympäris- merialueelle merituulivoimalaitosta. Hankkeeseen kuuluvat tövaikutuksia. Ympäristövaikutuksiin kuuluu luontovaikutus- merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto sekä sen liitän- ten lisäksi myös mm. vaikutukset alueelliseen ja valtakunnal- tävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Pohjolan Voima Oy:n liseen energian tuotantoon ja siirtoon. Ympäristövaikutusten YVA -tarveharkintapyynnön jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ym- arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn päristökeskus (1.1.2010 alkaen Pohjois-Pohjanmaan elinkei- tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja no-, liikenne- ja ympäristökeskus) päätti, että hanke edel- yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök- lyttää ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamista YVA-lain senteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia edellyttämällä tavalla. ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on Hanke on kooltaan suuri ja sillä on vaikutuksia paitsi avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA- Haukiputaan kunnassa, mutta myös laajemmin koko Oulun menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. seudulle. Tämän vuoksi Pohjolan Voima Oy suunnittelee han- Suuren merituulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alu- ketta yhteistyössä Oulun Energian kanssa. Molemmilla osa- een kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Haukiputaan puolilla on halu kehittää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyn- kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen toteuttaminen tämistä energian tuotannossa Oulun seudulla. edellyttää lupaa merialueen omistajalta. Päätökset hankkeen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA- mahdollisesta toteuttamisesta tekee Pohjolan Voima Oy arvi- menettely) selvitettiin mahdollisuuksia rakentaa enimmillään ointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. 158 tuulivoimalaitoksesta muodostuva merituulivoimapuisto Osa suunnitelluista tuulivoimalaitosyksiköistä sijoittuu Haukiputaan edustan merialueelle. Suunnitellut paikat ovat Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden läheisyyteen. Nimettömänmatala ja Hoikka-Hiukeen–Luodeletto. Hankkeen Arvioinnin yhteydessä on tavoitteena suunnitella merituulivoi- tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa teknisesti, taloudelli- mapuisto siten, että siitä ei aiheudu merkittäviä haitallisia vai- sesti sekä ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen merituu- kutuksia näiden alueiden merkittäville suojeluarvoille. livoimalaitos. Tuulivoimalaitoksille etsitään sijoituspaikat pää- sääntöisesti 3–10 metriä syvästä merialueesta.

„„ Kuva 0‑1. Oulun-Haukiputaan edustan meri- tuulivoimapuiston sijainti.

27 28 1 Hankkeesta vastaava

29 30 1 HANKKEESTA VASTAAVA

1.1 Pohjolan Voima

Hankkeesta vastaava on Pohjolan Voima Oy (jäljempänä Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöissä on käytössä standar- Pohjolan Voima). Pohjolan Voiman tarkoituksena on tuot- din ISO 14001 mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät. taa energiaa osakkailleen pitkäjänteisesti, vakaasti ja kus- Järjestelmiin sisältyvillä ympäristöohjelmilla varmistetaan tannustehokkaasti. Pohjolan Voiman osakkaina on vientite- toiminnan jatkuva parantaminen. Kaikilla Pohjolan Voiman ollisuusyrityksiä sekä kuntia, kaupunkeja ja niiden omistamia voimalaitoksilla on voimassa olevat ympäristö- ja vesiluvat. energiayhtiöitä. Perusteollisuuden merkitys Suomen kansan- Pohjolan Voima on laatinut julkisen ympäristöraportin vuo- taloudelle on suuri. Luotettava energiansaanti kilpailukykyi- desta 1994. Vuodesta 2001 alkaen keskeiset ympäristötie- seen hintaan on edellytyksenä teollisuuden toiminnalle ja in- dot on julkaistu vuosikertomuksen osana mutta myös yhtiön vestoinneille. Kotitaloudet saavat Pohjolan Voiman tuottamaa Internet-sivuilla. sähköä ja lämpöä kunnallisten energiayhtiöiden kautta. Pohjolan Voima jalostaa sähköä vedestä, uraanista, puus- ta, turpeesta, hiilestä, kaasusta, tuulesta ja peltobiomassois- ta. Pohjolan Voima myös kehittää ja ylläpitää alan teknologiaa ja palveluja. Pohjolan Voima toimittaa hankkimansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan. Se ei tavoittele voittoa vaan luotettavaa sähkön ja lämmön toimitusta ja vakaata energian hintaa osakkailleen. Investoimalla uuteen kapasi- teettiin ja huolehtimalla voimalaitosten hyvästä käytettävyy- destä Pohjolan Voima luo osaltaan edellytykset sille, että sähköä on osakkaiden saatavissa kilpailukykyiseen hintaan erilaisissa kuormitustilanteissa.

„„ Kuva 1‑2. Pohjolan Voiman voimalaitospaikkakunnat.

„„ Kuva 1‑1. Pohjolan Voiman sähköntuotantotavat vuonna 2008.

31 1.2 Pohjolan Voiman tuulivoimatuotanto

Pohjolan Voiman tuulivoimatuotannosta vastaa pääosin PVO- Innopower Oy. PVO-Innopower Oy on Pohjolan Voiman tytär- yhtiö, joka omistaa ja pitää käynnissä tuulivoimalaitoksia. Tällä hetkellä PVO-Innopowerilla on seuraavat tuulivoimalat: • Oulu 1 x 1 MW, 1 x 3 MW • Oulunsalo 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW, 2 x 3 MW • Kokkola 2 x 1 MW • Kemi, Ajos 10 x 3 MW tuulivoimapuisto • Kristiinankaupunki 3 x 1 MW

Oulun-Haukiputaan edustalle suunnitellun merituulivoi- mapuiston lisäksi Pohjolan Voimalla on merkittävistä tuu- livoimahankkeista valmisteilla lisäksi Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuisto, jonka arvioitu koko on mak- simissaan 73 tuulivoimalaitosyksikköä, sekä Ajoksen edus- tan tuulivoimapuiston laajennus, joka käsittää enintään 64 tuulivoimalaitosyksikköä.

„„ Kuva 1‑3. PVO-Innopowerin tuulivoimalaitospaikkakunnat.

„„ Kuva 1‑4. Suomen tuulivoimakapasiteetti vuonna 2009.

32 2 Hankkeen kuvaus

33 34 2 HANKKEEN KUVAUS

2.1 Hankkeen tausta

2.1.1 kokkolan merituulivoimatutkimus 2.1.2 Energiavarojen riittävyys

Pohjolan Voima toteutti vuosina 1999–2003 Kokkolan meri- Energiantuotanto tukeutuu maailmassa vielä valtaosin uu- alueella laajan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää siutumattomien polttoaineisiin, jolla tuotetaan nykyisin yli 80 merituulivoiman hyödyntämismahdollisuuksia teollisessa mit- % koko maailmassa tuotettavasta energiasta (VTT 2009). takaavassa. Tutkimus sai tukea silloiselta kauppa- ja teolli- Fossiilisten energiavarojen hupeneminen ovat kuitenkin vii- suusministeriöltä. Tutkimukseen kuuluivat seuraavat osat: me vuosikymmenien aikana vaikeuttaneet osaltaan niiden • teknistaloudelliset selvitykset tuotantoa sekä nostaneet niiden tuotantokustannuksia. Tästä • merituulivoiman oikeudelliset edellytykset syystä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä onkin pitkällä aikavälillä välttämätöntä jatku- • kansalaiskyselyt ja tutkimuksen osallistumisjärjestelmä van ja kohtuuhintaisen energiantuotannon turvaamiseksi. • ympäristövaikutusten arviointimenettely Fossiilisten energiavarojen riittävyyttä on kartoitettu jo vuo- Tutkimuksen tulokset on tallennettu yhtiön Internet- sikymmeniä tehtyjen arvioiden vaihdellessa suuresti käytet- sivuille osoitteeseen http://www.pohjolanvoima.fi/fi/viestinta/ tyjen energiavarojen sekä keskikulutusarvioiden mukaan. julkaisut/ Energiavarojen riittävyyden osalta heikoin tilanne nähdään Tutkimuksen tulosten perusteella yhtiö laati vuonna 2004 nykyisin olevan öljyllä, jonka tunnettujen varantojen on arvi- tuulivoimakriteerit, joiden täytyttyä tuulivoimarakentaminen oitu ehtyvän jo tulevien vuosikymmenien aikana ja vaikeasti voi hankealueelle olla teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa hyödynnettävien varojenkin (mm. öljyliuskeen) parin sadan eli yhtiön kannalta kiinnostavaa. Tuulivoimakriteerit koostuvat vuoden sisällä. teknisistä, taloudellisista, suojelullisista ja ympäristöllisistä Öljyvarantojen ehtymisen yhteiskunnallista merkitystä ko- näkökohdista sekä yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. rostavat osaltaan öljyn merkitys voiteluaineiden sekä muovi- Pohjolan Voiman tuulivoimakriteereistä on laadittu erillinen teollisuuden raaka-aineena, mikä lisää osaltaan tarvetta sen raportti. käytön vähentämiselle energiantuotannon polttoaineena. Kriteerien perusteella Pohjolan Voima on selvittänyt ran- Muista uusiutumattomista energianlähteistä kivihiilen tun- nikolla sijaitsevien voimalaitospaikkakuntiensa merialueiden nettujen varantojen on arvioitu riittävän nykyisellä kulutuk- soveltuvuutta merituulivoimarakentamiseen. Tutkimuksen sella pisimpään (noin 200–300 vuodeksi). Kivihiilen käyttöä tuloksista laadittiin erillinen selvitys liitekarttoineen (Oulun energiantuotannossa rajoittavat kuitenkin sen synnyttämät Energia 2006). Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoima- ympäristöpäästöt, lähinnä hiili- ja rikkidioksidi, joiden vuoksi puiston ympäristövaikutusten arviointi laajentaa soveltuvien sen käyttöä on viime vuosikymmeniä pyritty systemaattises- alueiden kartoitusta Perämeren rannikolle. Hankkeen alus- ti vähentämään. Uraanin osalta esitettyihin riittävyysarvioihin tavaa sijoitussuunnittelua on tehty vuodesta 2005 alkaen, vaikuttavat suuresti ydinvoimatuotannossa käytettävä tekno- jolloin tutkittiin kaikkien Pohjolan Voiman voimalaitospaikka- logia, jolla kallioperästä louhittavaa uraania hyödynnetään. kuntien soveltuvuutta merituulivoimarakentamiseen. Teknistä Perinteiset kevytvesireaktorit tai kiehutusreaktorit kuluttavat suunnittelua ja tuulisuustarkasteluja on Haukiputaan ja Oulun uraania yli 100 kertaa enemmän nykyaikaisiin nk. hyötyreak- edustan alueilla vastaavasti tehty vuosina 2006–2008. toreihin nähden. Hyötyreaktorit ovat kuitenkin tällä hetkellä

„„ Kuva 2‑1. Kokkolan merituulivoimalaitoksen tutkimuksen raportit.

35 vasta koekäyttöasteella, eikä niitä vielä käytetä laajamittaises- Ihmistoiminnasta aiheutunut kasvihuonekaasujen mää- sa käytössä. Fossiilisten energiavarojen rajallisuuden vuoksi rän lisäys on muuttanut ilmakehän kaasukoostumusta. uusiutuvien energiantuotantomuotojen (mm. aurinko-, tuuli- Kaasukoostumuksen muuttuminen voimistaa kasvihuoneil- ja vesivoima sekä biomassan laaja-alainen hyötykäyttö) käy- miötä eli kaasukoostumuksen muuttumisen seurauksena il- tön lisääminen sekä energiankäytön hillitseminen nähdäänkin masto muuttuu. Merkittävin syy kasvihuonekaasujen lisään- nykyisin merkittävimpinä tekijöinä maailman nykyisen elinta- tymiseen ilmakehässä on ihmisen toiminta. Valtaosa ihmis- son säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä. kunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten Suomen omat fossiiliset energiavarat ovat turvetta lukuun polttoaineiden – hiilen, öljyn ja maakaasun – käyttämisestä ottamatta vähäiset, minkä takia maan energiatalous tukeu- energiantuotannossa ja liikenteessä. Toinen tärkeä päästö- tuu nykyisin voimakkaasti tuontienergiaan sekä ulkomailta lähde on trooppisten metsien hävittäminen. Hakkuut kiihdyt- tuotaviin raaka-aineisiin. Tästä syystä myös energiavarojen tävät ilmaston lämpenemistä, koska metsiin satojen vuosien ehtymisen ja energian hinnan nousun voidaan arvioida vai- aikana varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. kuttavan voimakkaammin maamme energiatalouteen suuriin Ilmastonsuojelun tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos energiantuottajamaihin verrattuna. Uusiutuvien energiantuo- ekologisesti ja sosiaalisesti siedettävälle tasolle. Monet ih- tantomuotojen ja niiden lisärakentamisen avulla Suomen riip- misen jo tuottamista kasvihuonekaasuista säilyvät ilmake- puvuutta ulkomailta tuotavasta energiasta pystytään osaltaan hässä satoja tai jopa tuhansia vuosia lämmittäen ilmastoa. vähentämään, lisäämään valtiontalouden stabiiliutta sekä Leikkaamalla nykyistä päästötasoa ilmastonmuutosta voi- ehkäisemään kansainvälisten energiakriisien vaikutuksia daan kuitenkin merkittävästi hidastaa. Ilmastonmuutoksen Suomen omaan energiantuotantoon. hillitseminen edellyttää merkittäviä muutoksia etenkin teollis- tuneiden maiden teknologiassa, taloudessa ja yhteiskuntien toimintatavoissa. Ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuone- kaasupäästöjä voidaan vähentää mm. seuraavin keinoin: • säästämällä energiaa ja tehostamalla energiankäyttöä • siirtämällä energiantuotannon painopistettä fossiilisis- ta polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin, jotka eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai tuottavat niitä vain vähän suhteessa tuotetun energian määrään • vähentämällä liikennetarvetta esimerkiksi tehokkaalla kaupunkisuunnittelulla • korvaamalla auto- ja lentoliikennettä joukko- ja kevyellä liikenteellä • kompostoimalla maatuvat jätteet

Euroopan unionin asettama tavoite, uusiutuvien energia- lähteiden osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, edellyttää ponnisteluja kaikissa jäsenval- tioissa. Tämä tavoite on läheisessä yhteydessä kasvihuo- nekaasujen päästövähennystavoitteeseemme. Ellemme merkittävästi lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n ener- giavalikoimassa, on käytännössä mahdotonta saavuttaa „„ Kuva 2 2. Fossiilisten energiavarojen ja uraanin arvioitu riittävyys myös EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. nykyisellä kulutustasolla (Bergman ym. 2006). Uusiutuvilla energiamuodoilla voimme korvata fossiilisia polt- toaineita, monipuolistaa energialähteitämme ja pienentää 2.1.3 ilmastonmuutos hiilidioksidipäästöjämme. 2.1.4 tuulisuus Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muut- tumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmi- Suomessa on runsaasti tuuliolosuhteiltaan tuulivoiman tuo- sen toiminnan seurauksena. Nykyisin myös ihmiskunnan toi- tantoon soveltuvia alueita. Parhaiten tuulivoimatuotantoon minta muuttaa planeettamme ilmakehän koostumusta, josta soveltuvia alueita ovat erityisesti meren rannikko, matalat me- seurauksena on globaali ilmaston lämpeneminen. rialueet sekä tunturit. Nykyisin entistä tarkempaa paikkakoh- taista tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavilla Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas- projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistet- tu Suomen Tuuliatlas on tietokonemallinnukseen perustuva

36 tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisim- Arviointiohjelmassa esitettiin lisäksi, että hankesuunnitel- man tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten man mukaiselle vaihtoehdolle voidaan YVA-menettelyn aika- tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta 50 na muodostaa vaihtoehtoja, joiden avulla tuulivoimapuiston metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuu- vaikutuksia sekä luontoon että ihmisiin pystytään osaltaan kausikohtaisina keskiarvoina. Suomen tuulisuusolosuhteita ehkäisemään. YVA-menettelyn tavoitteena on näin löytää pa- on tällä hetkellä tuuliatlaksen Internet-käyttöliittymän kautta ras mahdollinen toteutustapa suunnitellulle tuulivoimapuistol- mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x le sekä tarvittaessa muuttaa hankealueen rajausta mahdollis- 2,5 kilometrin karttaruuduilla. ten vaikutusten ehkäisemiseksi. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen 2.2.2 Uusi suunnitelma keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa on Haukiputaan edustan merialueilla vuositasolla tarkasteltuna keskimäärin Hankkeen suunnittelua on jatkettu arviointiprosessin aikana 8−9 m/s suuruusluokkaa. Tuulen nopeus kasvaa selkeästi arviointiohjelmassa esitetyn mukaisesti. Arviointiprosessin korkeuden kasvaessa ja 200 metrin korkeudessa saavute- yhteydessä saatiin uuttaa tietoa hankkeen vaikutuksista. taan jo 9−10 m/s taso. Haukiputaan edustalla vuositasolla Nämä vaikutukset huomioon ottaen kehitettiin uusi suunnitel- saavutetut tuulennopeudet ovat erinomaisia Suomen mit- ma ja näin myös uudet vaihtoehdot. takaavassa tarkasteltuina. Korkeampia tuulennopeuksia Uudessa suunnitelmassa: saavutetaan Suomen rannikkoalueella ainoastaan lähem- • Maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi on poistettu pänä Merenkurkkua sekä Saaristomerellä Ahvenanmaan loma-asutusta lähinnä suunniteltuja tuulivoimalaitoksia eteläpuolella. alueen itä-kaakkoisosassa. • Tuulivoimalaitokset on ryhmitelty maisemallisten arvojen 2.2 Oulu-Haukiputaan edustan kannalta jäntevämpiin muotoihin. merituulivoimapuisto • Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi on poistettu lintuluotojen lähelle sijoitet- YVA-menettelyssä arvioitavana hankkeena on tuulivoimapuis- tuja tuulivoimalaitoksia ton rakentaminen Oulun ja Haukiputaan edustalle Hoikka- Hiukeen−Luodeleton sekä Nimettömänmatalan merialueil- • Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi le. Tuulivoimapuiston ohella YVA-menettelyssä tarkastellaan troolikalastusalueella tuulivoimalaitoksia on poistettu ja myös tuulivoimaloiden edellyttämää sähkönsiirtoa merialueil- kutualueilla tuulivoimalaitokset on poistettu kokonaan. ta merikaapeleilla ensin rannikolle ja siitä edelleen ilmajohtoa • Räyskän mahdollisen häirinnän välttämiseksi noudatettiin käyttäen valtakunnan verkkoon. varovaisuusperiaatetta ja pesimäpaikkaa lähimmät tuu- livoimalaitokset poistettiin. Tällä toimenpiteellä räyskän 2.2.1 arviointiohjelman suunnitelma ja sen vaihtoehdot kannalta merkittävän pesimäpaikan suojaetäisyys pystyt- Arviointiohjelman mukaisessa hankesuunnitelmassa suun- tiin kasvattamaan noin kolmeen kilometriin. Tällä saavu- niteltu tuulivoimapuisto koostuu maksimissaan 162 tuuli- tettiin luoteiskulmassa lähimmillään yli kolmen kilometrin voimalaitosyksiköstä, jotka sijoitetaan 70,5 neliökilomet- etäisyys räyskän pesimäpaikkaan. rin suuruiselle alueelle Hoikka-Hiukeen−Luodeleton se- • Maakuntakaavan mukaisella alueella on tuulivoima- kä Nimettömänmatalan matalille merialueille. Hoikka- laitoksia lisätty paikoille, joista ei aiheudu merkittäviä Hiukeen−Luodeleton alueelle on suunnitelmassa sijoi- ympäristövaikutuksia. tettu kokonaisuudessaan 130 tuulivoimalaitosyksikköä ja Nimettömänmatalaan vastaavasti 32. Alkuperäinen sijoitus- Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella hankesuunni- suunnitelma oli laadittu ensisijaisesti hankealueelle toteutet- telmaa päivitettiin siten, että maiseman, melun, kalaston ja tujen tuulisuuslaskelmien perusteella siten, että tuulivoimaloi- kalastuksen sekä linnustovaikutusten kannalta haitallisimmat den puistohävikki jää mahdollisimman pieneksi. sijoituspaikat poistettiin. Lisäksi arviointiselostuksessa ha- Arviointiohjelmassa YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaih- luttiin tutkia erikseen vaihtoehtoa, jossa hanke toteutettaisiin toehdot määriteltiin seuraavasti: puhtaasti maakuntakaavan mukaiselle alueelle. 1. hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja sähkönsiirto kantaverkkoon Martinniemen kautta 2. hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja sähkönsiirto kantaverkkoon Taskisenperän kautta 3. nollavaihtoehto – hanketta ei toteuteta (VE0)

YVA-lain mukaisena nollavaihtoehtona käsiteltiin täs- sä yhteydessä tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta eikä Haukiputaan edustalle sijoiteta merituulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan sen sijaan jossain muualla ja käyttäen jotain muuta energiantuotantotapaa.

37 2.3 Hankkeen vaihtoehdot

2.3.1 YVA:ssa tarkastellut vaihtoehdot • Vaihtoehto VE 1+: Tuulivoimapuisto toteutetaan molempien YVA:ssa tarkastellut hankkeen vaihtoehdot ovat edellä esi- hankealueiden osalta uuden hankesuunnitelman mukai- tettyjen suunnitelmamuutosten jälkeen seuraavat (sähkönsiir- sesti, jossa on otettu huomioon kappaleessa 2.2.2esitetyt rossa tarkastellut vaihtoehdot on esitetty erikseen): näkökohdat. Voimalaitosten arvioitu määrä vaihtoehdos- • Vaihtoehto VE 0 (Hankkeen toteuttamatta jättäminen): YVA- sa on maksimissaan noin 138 kappaletta. lain mukainen nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta • Vaihtoehto VE 2: Merituulivoimapuisto toteutetaan arviointi- eikä Haukiputaan edustalle sijoiteta merituulivoimapuis- ohjelmassa esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti maa- toa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan sen sijaan jossain kuntakaavan mukaiselle Nimettömänmatalan alueelle. muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Voimalaitosten lukumäärä on hankevaihtoehdossa 31. • Vaihtoehto VE 1: Oulun-Haukiputaan edustalle rakenne- • Vaihtoehto VE 2+: Merituulivoimapuisto rakennetaan maa- taan merituulivoimapuisto arviointiohjelmassa esitetyn kuntakaavan mukaiselle alueelle Nimettömänmatalaan hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitellut voimalaitok- siten, että siinä otetaan huomioon kappaleessa 2.2.2 esi- set sijoittuvat Nimettömänmatalan ja Hoikka-Hiukeen– tetyt asiat. Vaihtoehdon mukaisen tuulivoimalaitosten lu- Luodeleton merialueille. Hankevaihtoehdossa tuulivoima- kumäärä on 36. loiden maksimimäärä on noin 158 kappaletta.

„„ Kuva 2‑3. Alkuperäisen hankesuunnitelman mu- kainen vaihtoehto Hoikka- Hiukeen−Luodeleton sekä Nimettömänmatalan alueille, VE 1.

38 „„ Kuva 2‑4. Uuden hankesuunnitelman mu- kainen vaihtoehto Hoikka- Hiukeen−Luodeleton sekä Nimettömänmatalan alueille VE 1+.

„„ Kuva 2‑5. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto maakuntakaavan mukaiselle Nimettömänmatalan tuulivoima-alueelle, VE 2.

„„ Kuva 2‑6. Uuden han- kesuunnitelman mukainen vaihtoehto maakuntakaavan mukaiselle Nimettömänmatalan tuulivoima-alueelle VE 2+.

39 2.3.2 karsitut vaihtoehdot Merialueelta sähkö siirretään ensin rannikolle merikaa- Hankkeen alustavissa suunnitelmissa etsittiin sijoitusalueita peleiden avulla sekä rannikolta edelleen valtakunnan verk- Pohjolan Voiman tuulivoimakriteerien perusteella. Tärkeimpiä koon käyttäen ilmajohtoja. Merikaapeleiden osalta YVA:ssa kriteereitä olivat huoltosataman sijainti korkeintaan 20 km tarkastellaan kahta eri linjausvaihtoehtoa, jotka rantautuvat etäisyydellä, merialueen syvyys 3–10 metriä sekä 500 metrin joko Haukiputaan Halosenniemen-Martinniemen alueelle tai vähimmäisetäisyys häiriintyvistä kohteista (asutus, maisema, vastaavasti Iin Laitakariin. melu, suojelualueet). Karsittuina vaihtoehtoina voidaan siten Maa-alueilla sähkönsiirron osalta tarkasteltiin vastaavasti pitää niitä merialueita, joilla em. kriteerit eivät täyty. Lisäksi seuraavia reittivaihtoehtoja: tuulivoimaloiden sijoittelulle on YVA-menettelyn yhteydessä • Martinniemen reittivaihtoehdot VE1a, VE1b, VE1c ollut esillä useita erilaisia välivaihtoehtoja, joissa myös tuuli- • Halosenniemen reittivaihtoehdot VE2a ja VE2b voimaloiden yhteislukumäärä on vaihdellut. Kaikkia näitä vä- livaihtoehtoja ei ole tässä selostuksessa erikseen tarkastel- • Laitakarin reittivaihtoehdot VE3a ja VE3b tu, vaan uuden hankesuunnitelman mukaiset vaihtoehdot on Sähkönsiirron reittivaihtoehdot on esitetty kuvassa 2-7. muodostettu yhdistelemällä eri vaikutusten ehkäisemiseksi tehdyt muutokset ja muodostamalla näin parhaaksi katsottu suunnitelma merituulivoimapuiston toteuttamiseksi.

„„ Kuva 2‑7. Tuulivoimapuiston kytkentä valtakunnan verkkoon ja sen osalta tarkastellut vaihtoehdot.

40 2.4.2 torni Arviointiohjelman jälkeen sähkönsiirron reittivaihtoehto- Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai ja selvitettiin tarkemmin yhteistyössä Fingrid Oyj:n kanssa. betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen teräs- Arviointiohjelmassa esitetty Taskisenperän reittivaihtoehto torni sekä teräsrakenteisen putkimalli, jonka jalusta on jätettiin tarkastelusta pois, koska se todettiin toteuttamis- teräsbetonirakenteinen. kelvottomaksi. Uusina vaihtoehtoina tarkasteluun otettiin Merellä käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat lähinnä putkimal- Halosenniemen reittivaihtoehdot. liset tornit. Sen sijan ristikkorakenteisia torneja ei merialueilla tulla käyttämään. 2.4 tuulivoimalan rakenne 2.4.3 roottori 2.4.1 tuulivoimalaitosten sijainti ja rakenne Roottori koostuu lavoista, navasta, mahdollisista lapojen jat- Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 100 metriä korke- kopaloista ja siivenpääjarruista. Suurin osa tuulivoimaloiden asta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on lavoista valmistetaan lasikuidusta. Liima-aineena käytetään noin 100− 125 metriä. Lisäksi jokaiselle tuulivoimalaitosyksi- joko polyesteri- tai epoksihartsia. Muita lavan valmistuksessa kölle on rakennettava perustukset merialueen pohjaan. käytettyjä materiaaleja ovat puu ja metallit. Tuulivoimalat pyritään sijoittelemaan hankealueelle mah- Tuulivoimalan lavat voivat olla kiinteäkulmaisia tai lapakul- dollisimman tehokkaalla tavalla siten, että niillä pystytään maa voidaan säätää. Yleensä säätö tapahtuu hydrauliikka- tuottamaan sähköä mahdollisimman tehokkaalla tavalla. järjestelmällä. Lapoja säätämällä voidaan vaikuttaa tuulen Lisäksi voimaloiden sijoittelussa huomioidaan hankealueen aikaansaamaan momenttiin. Tuulivoimalat voidaan luokitella omat erityispiirteet, jotta tuulivoimapuiston mahdolliset ym- lapojen säätötavan perusteella sakkaussäätöisiin, lapakul- päristövaikutukset pystyään mahdollisimman tehokkaalla masäätöisiin ja aktiivisakkaussäätöisiin. tavalla ehkäisemään. Puistohävikin ehkäisemiseksi voimaloi- Voimalan lavat pyörivät kiinteällä nopeudella tai nii- den väliseksi etäisyydeksi on todettu riittävän 500 metriä, kun den nopeutta voidaan tuuliolosuhteista riippuen säätää. käytetään 3 MW yksikkökokoa, jossa tuulivoimalan lapojen Generaattorityypistä, kytkentätavasta ja lapojen säädöstä halkaisija on 100 metriä. Isommalle 5 MW yksikkökoolla (la- riippuu, onko voimala tyypiltään vakionopeuksinen vai voi- pojen halkaisija noin 125 metriä) tuulivoimaloiden etäisyyden daanko sen kierrosnopeutta säädellä mm. tuulen nopeuden on oltava 600-1 000 metriä. Alustavat tuulisuuslaskelmat ny- mukaan. kyisistä sijoitusvaihtoehdoista osoittavat, että puistohävikki jää varsin pieneksi. 10 MW voimalaitoksia ei vielä ole tuotan- nossa. Niiden roottorien halkaisija tulee olemaan noin 160 m ja tornin korkeus merellä noin 130 m. Voimalaitosyksiköiden lukumäärästä ja tehosta riippuen Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston yhteen- laskettu teho voi olla 400-800 MW. Sijoittelun periaatteena on ollut, että teknistaloudellis- ten selvitysten perusteella maksimi perustussyvyys on noin 7–10 metriä. Voimaloiden rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan lisäksi pääsy vähintään 5 metriä syvää väylää pit- kin. Ruoppaustarpeet pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.

„„ Kuva 2‑8. Havainnekuva merituulivoimalaitoksen mittasuhteista.

41 „„ Kuva 2‑9. 3MW ja 5MW tuulivoimalaitosten periaatepiirros.

2.4.4 konehuone Konehuoneessa sijaitsevat generaattori ja vaihteisto sekä kääntöjärjestelmä kääntää roottoria tarvittaessa tuulen suun- säätö- ja ohjausjärjestelmä, jarrut, hydrauliikka, jäähdytysyk- nan muuttuessa. Tuulivoimaloissa käytetään mikroprosesso- sikkö, kääntöjärjestelmä sekä tuulen nopeuden ja suunnan riohjattua valvonta- ja mittausjärjestelmää. Turbiinikohtainen mittaus. Ylhäällä tornissa tapahtuvia korjaus- ja huoltotöitä prosessori lähettää tietoja voimalan toiminnasta keskustieto- varten konehuoneessa on tikkaat ja hissi. Muuntaja voidaan koneelle, joka huolehtii tietojen tallennuksesta ja tarkkailusta. sijoittaa tornin sisälle. Automaattinen hälytysjärjestelmä tekee ilmoituksen poikkea- Yleisin generaattorityyppi tuulivoimaloissa on kolmivaihei- vasta toiminnasta operaattorille. Valvottavia asioita ovat mm. nen epätahtigeneraattori. Suuritehoisissa voimaloissa voidaan tuulen nopeus ja suunta, generaattorin ulosmenon kytkentä käyttää myös tahtigeneraattoreita. Roottorin pysäyttämiseen verkkoon, lapakulma, konehuoneen asento, tuuliturbiinin nor- ja pysähdyksissä pitämistä varten asennetaan jarrut. Voimalan maali- ja hätäalasajo sekä häiriötilanteet.

42 „„ Kuva 2‑10. Esimerkkikuva tuulivoimalan päivämerkinnöistä.

2.4.5 tuulivoimaloiden valaistus ja merkinnät

Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin kertaa minuutissa. Tornien puoliväliin tulee lisäksi pienitehoi- Ilmailulaitoksen määräysten mukaisesti. Jokaisesta to- set B-tyypin valot, jotka ovat väriltään punaisia ja niiden valo- teutettavasta tuulivoimalaitoksesta on pyydettävän signaali on jatkuva. Voimalat on lisäksi varustettava valonheit- Ilmailulaitoksen lausunto. Lausunnossaan Ilmailulaitos ottaa timillä, jotka osoittavat roottorin ulottuvuuden lavan ollessa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin yläasennossa. Ajoksen 3 MW voimaloita ei tarvitse varustaa merkintävaatimuksiin. päivämerkinnöin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. Päivämerkinnät lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden Päivämerkinnöin varustettavat lentoesteet on maalattava ominaisuudet. tietyn värisiksi. Tuulivoimaloissa käytettävät päivämerkinnät Merkintävaatimuksissa käsitellään kohteen merkitsemistä ovat tyypillisesti voimalarakenteisiin maalattavia leveitä pu- yö- ja/tai päivämerkinnällä. Yömerkinnät ovat lentoestevaloja naisia raitoja. Päivämerkintävaatimukset voidaan osoittaa ja päivämerkinnät voimaloihin maalattavia värillisiä merkintö- koskien sekä tuulivoimalan tornia että sen lapoja. jä. Merkintävaatimusten tapauskohtaisuudesta ja ennakko- Merellä tuulivoimalaitosalueen laivaväylien varrella olevat tapausten vähäisestä määrästä johtuen varmoja tietoja tuuli- kulmatornit maalataan alaosistaan liikenneviraston ohjeiden voimaloiden lopullisesta ulkonäöstä ei voida tässä vaiheessa mukaisesti. esittää. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että sekä 3 MW ja 5 MW voimalaitoksilla tullaan edellyttämään jonkinlaista 2.5 tuulivoimalaitoksen rakentaminen yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä 3 MW voimalaitoksissa. 2.5.1 tuulivoimalaitosten rakenne Maisemalliselta kannalta lentoestemerkinnät saatetaan ko- Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 80–120 metriä kea ympäristölle epämieluisina tai häiritsevinä tekijöinä. Alla korkeasta tornista, sen huipulle sijoittuvasta turbiinihuonees- on kuvailtu tarkemmin erilaisia lentoestevalotyyppejä. ta ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 100– Lentoestevalot 125 metriä. Lisäksi jokaiseen tuulivoimalaitosyksikköön on ra- Lentoestevaloja on pien-, keski- ja suurtehoisia. Lisäksi kennettava perustus merialueen pohjaan. Tuulivoimalaitosten jokaisesta teholuokasta löytyy useita eri tyyppejä (A, B ja rakentamisen yhteydessä sijoitetaan meren pohjaan kaapelit C-tyypin valot). Eri valotyyppien välillä on eroja mm. valon voi- sähkönsiirtoa varten. makkuudessa, välähdysfrekvenssissä sekä valon värissä. Eri 2.5.2 Vaihtoehtoiset perustamistavat valotyypeissä välähdysfrekvenssin taajuus vaihtelee ja joissa- kin valotyypeissä käytetään jatkuvaa valoa. Tuulivoimaloiden Tuulivoimalan perustustapa voi merellä olla kasuuniperus- lentoestevaloissa käytettävät värit ovat punainen ja/tai val- tus tai ns. monopile -perustus. Muita mahdollisia perustus- koinen. Suurtehoiset valot ovat tarkoitettu sekä päivä- että tapoja voivat olla keinosaari ja tripodi. Perustuksiin kohdis- yökäyttöön. tuvia jääkuormia ja ahtojäiden vaikutuksia on tarpeen selvit- Esimerkkinä 3 MW merituulivoimapuiston voimaloille vaa- tää tarkemmin lopullisten perustusratkaisujen valitsemisek- dituista merkinnöistä toimii Kemin Ajoksessa toimiva tuulivoi- si. Perustaminen edellyttää myös tarvittaessa ruoppausta ja mapuisto. Tällä alueella tuulivoimaloille on edellytetty tornien massojen siirtoa. Perustustavan valintaan vaikuttavat keskei- huippuun keskitehoisia B-tyypin lentoestevaloja. Nämä ovat sesti merenpohjan rakenne ja sen geotekniset ominaisuudet. väriltään punaisia valoja, joiden välähdysfrekvenssi on 20–60 Päätös perustustavasta tehdään yksityiskohtaisten geotek- nisten selvitysten jälkeen.

43 Monopile- eli paaluperustus Kasuuniperustus Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan te- Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla teh- räspaalun junttausta maahan. Sen päälle voidaan asentaa tyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksen perustusta, tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja vain maalajeille, joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia loh- samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen. Tällainen kareita. Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioon jou- perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävät pehmei- dutaan tekemään kalliokaivo, joka edellyttää että peruskallion den pintakerrosten poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen päällä on enintään 10 metriä pehmeitä maalajeja. Kalliokaivo sekä suodatinkankaan ja murskekerroksen lisäyksen. saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäte on Tämän jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upot- kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo taa painottamalla sijoituskohdan noin 6–10 metrin syvyyteen. täytetään betonilla. Lopuksi kasuuni täytetään vedellä, pohjan tasauksessa muo- Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. dostuvilla maamassoilla tai muualta tuotavalta kiviaineksella Yleensä paalun halkaisija on 3–4,5 metriä ja se painaa 100– ja suoritetaan ulkopuolinen eroosiosuojaus louheella. 400 tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippu- Kasuuniperustuksen rakentaminen vaatii noin 3 000 m2 en. Paaluperustus vie huomattavasti pienemmän pinta-alan pinta-alan. Yleensä kasuunin halkaisija on noin 25 metriä, kuin kasuuni, vaatii usein vähemmän pohjatöitä ja siksi on jonka lisäksi sen ympärille joudutaan rakentamaan kivimurs- myös nopeampi sekä halvempi pystyttää. Perustus upote- keesta eroosiosuojaus. Kokonaisuudessaan rakenteen hal- taan merenpohjaan ja upotuskohdan veden maksimisyvyyte- kaisija on noin 60 metriä. Periaatekuva kasuuniperustuksesta nä pidetään 25 metriä. Paalu on suojattava asennuksen jäl- on esitetty kuvassa 2-12. keen kulutukselta. Paaluperustuksen periaatekuva on esitetty kuvassa 2-11.

„„ Kuva 2‑11. Periaatekuva tuulivoimalan monopile perustuksesta.

„„ Kuva 2‑12. Periaatekuva tuulivoimalan kasuuniperustuksesta.

44 Keinosaari 2.5.4 massojen ruoppaus, siirtäminen ja läjitys Keinosaaren rakentaminen kiviaineksesta tulee pe- Hanke pyritään toteuttamaan siten, että ruoppauksia tarvit- rustamisvaihtoehtona kysymykseen lähinnä yksittäisissä taisiin mahdollisimman vähän. Voimaloiden perustusten koh- tapauksissa. dalla voidaan kuitenkin joutua tekemään merenpohjan tasa- usta, jolloin voi syntyä myös ruopattavia ja läjitettäviä mas- 2.5.3 ajoksen merituulivoimalan perustusten soja. Ruoppausten tarve on riippuvainen voimaloiden lo- rakentaminen pullisesta lukumäärästä, sijoituspaikasta ja perustustyypis- Kesällä 2009 Pohjolan Voima toteutti yhdessä muiden tuu- tä. Teoreettisesti voidaan laskea, että mikäli hanke toteutet- livoimaa suunnittelevien energiayhtiöiden kanssa koeperus- taisiin laajimmillaan (n. 160 voimalaa) ja jokaisen voimalai- tuksen rakentamisen Kemin Ajoksen edustalle. toksen kohdalta pitäisi ruopata pintakerroksia 1 m syvyisesti Koeperustusratkaisu on tyypiltään monopile-perustus. kasuunin vaatimalta pinta-alalta (n. 3 000 m2), syntyisi ruop- Sijoituspaikaksi valittiin paikka, jossa kallio ulottuu lähelle pausmassoja yhteensä n. 450 000 m3. Hankealueen meren- merenpohjaa (kallio on sijoitusalueella 6−8 m syvyydessä pohja koostuu kuitenkin valtaosaltaan hiekasta, sorasta ja pinnasta). Kalliopohjan päältä poistettiin pohjamateriaalia kivistä, joita on todennäköisesti mahdollista käyttää hyväk- kauharuoppaamalla. Ruopattu pohjamateriaali levitettiin pe- si kasuunien täytössä. Tällöin ruopattavan aineksen läjitys- rustuspaikan välittömään läheisyyteen. Tämän jälkeen pe- tarve jää todennäköisesti pieneksi. Samoin sora- ja hiekka- rustussylinterille louhittiin 8 m syvä kuoppa, johon perustus- pohja tarkoittaa todennäköisesti myös sitä, että rakennuspai- sylinteri valettiin vedenalaisella valulla. Kuopasta poistettu koilta poistettavan pintakerroksen määrä jää esitettyä vähäi- kiviaines levitettiin lopuksi perustussylinerin ympärille lähes semmäksi, koska rakennuspaikoilla ei esiinny pehmeitä se- alkuperäiseen pohjatasoon aaltojen ja veden liikkeitä vastaan dimenttejä. Mikäli hanke toteutetaan monopile perustuksilla, eroosiosuojaksi. Perustussylinterin päälle asennettiin täysiko- jää ruoppaustarve todennäköisesti erittäin vähäiseksi. Hanke koinen voimalan torni ja konehuonetta ja roottoria painoltaan pyritään toteuttamaan siten, että tuulivoimalan asennusaluk- vastaava betonimassa. selle ei tarvitse ruopata väylää rakennuspaikalle. Koerakenteeseen on kiinnitetty mittalaitteet, joiden avulla Sähkönsiirtoreitillä tarvitaan ruoppauksia ainakin matalilla seurataan mm. eri sääolosuhteiden vaikutusta rakenteisiin. alueilla sekä laivaväylien alituskohdissa, joissa merikaapelit Rakentamisen yhteydessä on saatu myös arvokasta tietoa upotetaan merenpohjaan. Kaivutarve määräytyy kaapelireitti- perustusten rakentamisen ympäristövaikutuksista. Mm. sil- en tarkemman sijainnin perusteella. Merikaapeleille kaivettava min havaittavan samentuman havaittiin rajautuvan perustus- oja pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan kaivussa alueen lähiympäristöön ja kestävän korkeintaan muutamia syntyneillä massoilla, joten oletuksena on, että kaapeleiden päiviä. upotuksesta ei synny suuria määriä läjitettäviä massoja.

„„ Kuva 2‑13. Voimalaitostornin pystytystyö käynnissä Ajoksen koepe- rustushankkeessa kesällä 2009.

45 2.6 Sähkönsiirto

2.6.1 Sähkönsiirto merialueella, merikaapelit Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa ja edelleen kytkinkent- tään merikaapeleilla. Merikaapelit sijoitetaan vapaasti meren- pohjaan ja tuodaan mereltä kohti rannikkoa hyödyntäen sy- vännealueita. Niillä alueilla, missä merikaapelit kulkevat me- riväylien suuntaisesti, jätetään riittävä turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelit sijoitetaan väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta merialueelle hankitaan liikenneviraston lausunto. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla ranta-alueilla kaapelit voi- daan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan ranta- alueiden sedimentin laatu. 2.6.2 Sähkönsiirto maa-alueella Sähkön siirto tuulivoimapuistosta valtakunnan verkkoon ta- pahtuu joko Martinniemen, Halosenniemen tai Laitakarin kaut- ta Fingridin 400 kV voimajohtoihin. Valtatie 4 itäpuolella ovat Fingridin 400 kV linjat Pikkarala – Keminmaa ja Pyhäkoski – Tuomela. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sähkönsiirtoa mereltä näille linjoille saakka. Perämeren alu- eella on suunnitteilla suuria voimalaitoshankkeita. Niiden mahdollinen toteuttaminen tulee edellyttämään kantaverkon vahvistamista. Muun muassa Perämerellä tapahtuvien suur- ten merituulivoimapuistohankkeiden sähkönsiirtoa tulee tar- kastella kokonaisuutena. Tällöin on mahdollista, että kanta- verkkoa joudutaan vahvistamaan ja tarvitaan uusi sähköase- ma. Nämä ratkaisut edellyttävät kuitenkin omaa erillistä ym- päristövaikutusten arviointia. Tarkastellut reittivaihtoehdot on esitetty edellä (Kuva 2‑7). „„ Kuva 2‑14. Ajoksen koeperustus pystytettynä elokuussa 2009. Sähkönsiirto maa-alueilla tapahtuu joko ilmajohtoja pitkin tai maakaapelilla. Maakaapelia käytetään, mikäli olemassa Mikäli hankkeen aikana tarvitaan ruoppausmassojen läji- olevien johtokatujen laajentaminen osoittautuu hankalaksi. tyksiä, etsitään ruoppausmassoille soveltuva meriläjitysalue Martinniemen sähkönsiirtovaihtoehdon osalta on olemassa mahdollisimman läheltä hankealuetta. Läjitettävien mas- oleva ilmajohto pohjois-eteläsuunnassa kulkevaan 110 kV sojen lopullisesta määrästä riippuen voidaan mahdollises- linjaan saakka. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin ti käyttää esim. laivaväylien huoltoruoppauksissa käytettyjä ko. johtokäytävän laajennusta, jonka lisäksi 110 kV ja 400 läjitysalueita. kV linjojen välinen osuus edellyttää uuden sähkönsiirtolinjan Lopullisesti ruoppaus- ja läjitystarve sekä läjityspaikat rat- rakentamista. Laitakarin ja Halosenniemen osalta ilmajohto kaistaan lupahakemusvaiheessa. sijoittuu kokonaisuudessaan uuteen johtokäytävään. Uuden Kaikki rakennustyöt suoritetaan avovesiaikana ja pyritään 400 kV linjan tarvitsema tilantarve on yhteensä noin 60 m (joh- ajoittamaan luonnonympäristön kannalta haitattomimpaan toaukea n. 40 m + 10 m suoja-aluetta molemmin puolin). aikaan eli loppukesään tai alkusyksyyn. Fingrid on alustavasti kaavaillut, että perämerelle suunnit- teilla olevat merituulivoimapuistot voitaisiin sovittaa yhteen kantaverkkoon liittämiseksi niin, että rakennettaisiin uusi 400 kV kytkinlaitos esim. Yli-lin ja lin alueelle kahden nykyisen 400 kV voimajohdon yhteyteen. Suunnitelmia tehdään kaikki hank- keet huomioivan kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi.

46 2.7 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 2.8 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys, liittyminen ohjelmiin Hankkeen aikataulun keskeiset tekijät: • hankkeen alustavaa sijoitussuunnittelua on tehty vuodes- Merituulivoimapuiston toteuttaminen liittyy seuraaviin muihin ta 2005 alkaen hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin: • teknistä suunnittelua ja tuulisuustarkasteluja Haukiputaan • EU:n ilmasto- ja energiapaketti ja Oulun edustan alueilla on tehty vuosina 2006 - 2008 • kansallinen energia- ja ilmastostrategia • hankkeen edellyttämän kaavoitusmenettelyn aloittaminen • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2008 • energiapoliittiset ohjelmat • tuulivoimapuiston YVA valmistuu keväällä 2010 • Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010 ja • lupahakemus; rakennuslupa ja vesilain mukainen lupa energiastrategia 2015 2011 • rakentamisvaihe voisi alkaa aikaisintaan 2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevas- Ympäristövaikutusten arviointi on tarkoitus saattaa päätök- ta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuo- seen vuoden 2010 aikana. Pohjolan Voima Oy päättää inves- teen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattu- toinneista YVA-menettelyn jälkeen. Alustavien suunnitelmien na. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden mukaan ensimmäisten uusien tuulivoimalaitosten rakentami- osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppuku- nen alkaisi arviolta vuosina 2014-2015. lutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa Koko hankkeen toteuttaminen kestää useita vuosia. Yhden EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. kesäkauden aikana ehditään asentamaan kokonaisuudes- saan noin 20–30 tuulivoimalaitosyksikköä.

„„ Kuva 2‑15. Tuulivoimatuotannon tilanne Euroopassa 2008.

47 „„ Kuva 2‑16. Uusiutuvien energian tuotantomuotojen etene- missuunnitelma Euroopassa.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 kansallisessa energia ja ilmastostrategias- Jos hankkeen toteutettaisiin suurimman vaihtoehtonsa sa esitetään ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla mukaisesti, olisi se ylivoimaisesti suurin merituulivoimapuis- EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energian- to Suomessa (teho 480–800 MW ja vuotuinen sähköntuotto käytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähen- 1 100–1 400 GWh). Siten suunniteltu hanke olisi valtakunnal- tämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena lisesti erittäin merkittävä edistysaskel sekä kansallisen ener- on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 144 MW noin gia- ja ilmastostrategian asettamien tavoitteiden saavuttami- 2000 MW vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön seksi mutta myös Pohjois-Pohjanmaan alueellisen energian- tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Nyt tarkasteltava han- tuotannon kannalta. ke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian ta- voitteiden toteutumista. 2.9 liittyminen muihin hankkeisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään Hankkeen toteuttamiseen liittyvät mm. seuraavat hankkeet, mm. että turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet suunnitelmat ja ohjelmat, joiden kanssa suunnitellulla tuuli- ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämis- voimapuistolla voi olla yhtymäkohtia: mahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava • Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. • luonnonsuojeluohjelmat (mm. Natura 2000) Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useam- • merialueen tutkimusohjelmat (mm. VELMU) man voimalan yksiköihin. Energiapoliittiset ohjelmat • Perämeren kansallispuiston ja Perämeren saarten hoito- Useiden puolueiden energiapoliittisissa ohjelmissa on esi- ja käyttösuunnitelma tetty että uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisättävä ja • Morenia Oy, merihiekan nosto Perämeren merialueilla tuulivoiman lisärakentamista tuettava. • Fortum Power and Heat Oy, tuulivoimatuotannon alueva- Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 raus (Pitkämatala-Maakrunni) Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee 2015 laatimassaan energi- • Merenkulkulaitos, Syväväylän huoltoruoppaukset (2008 astrategiassa tuulivoiman yhtenä maakunnan erityisvahvuuk- – 2009) sista, jonka tuotannon kasvattamiselle maakunnan matalat ja tuuliset merialueet tarjoavat potentiaalisen lähtökohdan. • Oulun satama, 13 m väylähanke Energiatuotannon ohella liitto näkee myös, että tuulivoima- Perämeren alueelle on viime vuosien aikana suunnitel- rakentamisen kasvattamisella pystytään myös merkittävällä tu lisäksi huomattavaa tuulivoimatuotannon kasvattamis- tavalla edistämään alan teollisuuden kehittämistä ja mahdol- ta. Arvioidun hankkeen lisäksi Pohjanlahden pohjoisosis- listamaan näin uusien paikallisten metalli- ja teknologia-alan sa sekä Perämerellä on tällä hetkellä meneillään seuraavat toimijoiden osallistuminen tuulivoimatuotannon eri vaiheisiin. merituulivoimahankkeet: Näin maakuntaliitto näkee tuulivoiman olevan merkittävä te- kijä myös maakunnan alueellisen kehityksen ja työllisyyden kannalta.

48 • Rajakiiri Oy, Tornion Röyttän tuulivoimapuisto Tuulivoiman merkittävä rakentaminen aiheuttaa tarpeen • PVO-Innopower Oy, Ajoksen merituulivoimapuiston vahvistaa valtakunnallista ja kansainvälistä voimansiirtover- laajennus kostoa. Myös tarve korvaavan sähköntuotannon lisäämiseen • Metsähallitus, Oulunsalo-Hailuoto tuulipuisto kasvaa. Erityinen merkitys tulee olla nopeasti käyttöön otet- tavan säätövoiman lisäämisellä. Vesivoima on nopeasti käyt- • WPD Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto töön otettavana sähköntuotantomuotona edullisin ja myös • Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen tuulivoimapuisto mm. ilmapäästöjen kannalta paras vaihtoehto. Pohjolan Voimalla onkin tavoitteenaan kasvattaa käytettävissä olevaa säätövoimakapasiteettia lisäämällä erityisesti oman vesivoi- man tuotantoa.

„„ Kuva 2‑17. Hankealueen lähistöllä sijaitsevat tuulivoimahankkeet.

49 50 3 Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat

51 52 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT

3.1 arviointitehtävä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hank- • Uhanalaiset eliölajit keen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laa- • Muut Natura-alueen suojeluarvot juudessa. Arvioitavaksi tulevat seuraavat kuvassa 3-1 esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. Sosiaaliset vaikutukset • Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen • Vaikutukset virkistyskäyttöön • Vaikutukset kalastukseen

Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliai- kaisia ja osittain vain rakentamisen aikaisia. Osa vaikutuksista koetaan positiivisiksi, osa negatiivisiksi. Osa vaikutuksista on sellaisia, että kansalaisten mielipiteet vaikutusten suunnas- ta vaihtelevat. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistu- vat erityisesti merenpohjaan, vesiliikenteeseen, linnustoon ja työllisyyteen. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu lähinnä maisemal- le, virkistykselle, äänitasoille, linnustolle ja kalastolle, kuntien „„ Kuva 3‑1. Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristö- taloudelle ja sähköenergian tuotannosta aiheutuvien päästö- vaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994/468). jen määrään.

Tässä hankkeessa arvioitiin erityisesti seuraavia 3.2 Hankkeen vaikutusalue vaikutuksia: YVA:ssa vaikutusten tarkastelualue on pyritty määrittelemään Vaikutukset maisemaan niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida • Loma-asuntojen maisema-arvot olettaa esiintyvän tämän aluerajauksen ulkopuolella. Kuvassa • Merialueen maisema 3-2 on esitetty hankkeen arvioidun vaikutusalueen rajaus (noin 20 km säde hankealueen rajoista). Arviointiohjelmassa Vaikutukset merialueen luontoon esitettyä vaikutusaluerajausta on muokattu yhteysviranomai- • Vaikutukset merenpohjaan sen arviointiohjelmasta antaman lausunnon ja ympäristövai- • Vaikutukset saariin ja luotoihin kutusten arviointiprosessin aikana esiin nousseiden näkökoh- tien perusteella. • Vaikutukset kalastoon ja pohjaeliöstöön Arvioitavan hankkeen osalta tarkasteltavaan vaikutusaluee- • Vaikutukset linnustoon seen kuuluu Perämeren rannikkoalue Haukiputaan edustalla. Vaikutukset Natura-alueen suojeluarvoihin Voimajohtolinjojen osalta vaikutusalueelle kuuluvat lisäksi me- • Mahdolliset vedenalaiset hiekkasärkät rikaapelien rantautumispaikoilta (Haukiputaan Halosenniemi • Rantojen kasvillisuus ja Martinniemi, Iin Laitakari) kantaverkkoon saakka ulottuva alue. • linnusto

53 „„ Kuva 3‑2. Hankkeen vaikutusalueen rajaus.

3.3 käytetty aineisto 3.4.2 käytön aikaiset vaikutukset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat alue- olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa kohtaisesti kunkin hankkeen osa-alueen ja tuulivoimalan val- hankkeesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä to- mistuttua. Voimalaitosten perustuksille lasketaan noin 40 teutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. vuoden tekninen ikä. Voimalaitoksen tornin ja koneiston tek- Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövai- nistaloudellinen käyttöaika on noin 20 vuotta. Erilaisilla mo- kutusten arviointi perustui: dernisointitoimilla voimalaitosten käyttöikää voidaan kuiten- • arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankkeen suunnitelmiin kin selkeästi pidentää. • olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin 3.4.3 toiminnan lopettamisen vaikutukset • arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten Sen jälkeen, kun tuulivoimalaitos on tullut teknisen käyttöikän- mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin jne. sä päähän, se voidaan purkaa. Siivet, koneet ja torni ovat • vaikutusarvioihin kaikki kierrätettävissä ja niiden materiaalit voidaan käyttää • kirjallisuuteen uudelleen. • tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin Perustusten päälle voidaan rakentaa uusi, perustusten ominaisuuksiin sopiva tuulivoimalaitos. • lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin Perustukset voidaan purkaa käytön päätyttyä. Tässä arviointiselostuksessa kuvataan hankkeen vaiku- • Monopile-perustus voidaan katkaista merenpohjassa ja tukset ja sen tuomat muutokset vaikutusalueen olosuhtei- nostaa perustuselementti kierrätykseen. siin ja sen läheisyydessä harjoitettavan nykyisen toiminnan • Kasuuniperustuksen purkaminen on suurempi työ. Se vaikutuksiin. edellyttää kasuunin kuoren avaamista ja nostamista. Mikäli kuori on terästä, se kierrätetään erottelun jälkeen. 3.4 Vaikutusten ajoittuminen Betoni murskataan. Kasuunin täytemaa levitetään meren pohjaan. 3.4.1 rakentamisen aikaiset vaikutukset Merialueen rakentaminen tulee kestämään arviolta 5−6 avo- vesikautta, jos se pystytään toteuttamaan teknistaloudelli- sesti kustannustehokkaimmalla tavalla. Merialueella pyritään noin 20 – 30 voimalan rakentamiseen avovesikautena. Tätä edeltävät valmistelevat toimet läheisissä satamissa.

54 4 Ympäristön nykytila, arvioidut vaikutukset ja arviointimenetelmät

55 56 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT

Seuraavassa esitetään ensin vesiympäristöön ja lintuihin liit- tyvät tiedot ja arviointi, sen jälkeen luonnonsuojelu ja Natura- vaikutusten arviointi. Luonnontieteellisten tekijöiden jälkeen edetään ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyviin arviointeihin mm. maisemaan, maankäyttöön jne. Kunkin tekijän osalta tarkas- tellaan aluksi lähtötietoja ja arviointimenetelmiä. Tämän jäl- keen nykytilaa ja sitten suunnitelman ja sen vaihtoehtojen en- nustettuja muutoksia eli vaikutuksia.

4.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen

Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuone- „„ Kuva 4‑2. Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt hiilidiok- kaasuista, sen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 60 %. sidipäästöt Suomessa. Tuulivoiman osuus on vielä niin pieni, että se ei kaaviossa erotu. (Lähde: Energiateollisuus). Hiilidioksidista kolme neljäsosaa tulee energiantuotannosta ja liikenteestä. Suomessa energiantuotanto synnyttää 65 pro- senttia kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 80 prosenttia hii- Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuiston hankevaihtoehdot lidioksidipäästöistä. Siksi energiantuotannon muutokset ovat eroavat toisistaan vuosittain tuotetun sähkön määrän osalta. avainasemassa päästöjä vähennettäessä. Energiantuotannon Tästä johtuen hankevaihtoehdoilla on keskinäisiä eroja myös päästöjä voidaan vähentää energiankulutusta pienentämällä kun verrataan niillä aikaan saatavaa hiilidioksidipäästöjen vä- sekä lisäämällä vähäpäästöisten tai päästöttömien energia- henemistä. Tuulivoimalalla saavutettavat kasvihuonekaasujen lähteiden osuutta tuotannossa. sekä muiden ilmapäästöjen alenemat ovat keskeisesti riip- puvaisia käytössä olevista vaihtoehtoisista energiantuotan- totavoista. Yleisesti tuulivoiman voidaan arvioida korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energia- muotoja, joita ovat erityisesti hiililauhde- tai maakaasupoh- jainen sähköntuotanto. Esimerkiksi hiililauhdevoimaloiden osalta tuulivoiman on arvioitu vähentävän hiilidioksidipääs-

töjä keskimäärin 800–900 g CO2/kWh. Holttisen (2004) tutki- muksessaan tekemien mallinnusten mukaan pohjoismaises- sa energiantuotantojärjestelmässä tuulivoimatuotanto korvaa alueella pääasiassa juuri lauhdevoimalaitosten tuottamaa sähköenergiaa antaen keskimäärin 620–720 g suuruiset hiili- dioksidisäästöt tuotettua kilowattituntia kohti. Keskimääräiset

CO2-säästöt voivat todellisuudessa olla selkeästi näitä pie- nempiä, jos tuulivoimatuotannon lisäys korvaa fossiilisten polttoaineiden sijaan muita uusiutuvia energiamuotoja tai esimerkiksi ydinvoimaa. Suunnitellun tuulivoimapuiston ilmastovaikutusten ar- vioimiseksi hankkeelle laskettiin sen avulla saavutettavat „„ Kuva 4‑1. Suomen hiilidioksidipäästöt vuosina 1990–2007 (milj. tonnia CO -ekv.). (Lähde: Tilastokeskus). hiilidioksidivähenemät. Vähenemät laskettiin tuulivoima- 2 puiston keskimääräisen tuotantomäärän sekä suomalaisel- Energiantuotannossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä le sähköntuotannolle ominaisten päästökertoimien avulla. aiheuttavat fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja maakaasu – Päästövähennykset laskettiin lisäksi käyttäen hiililauhdevoi- joilla tuotetaan edelleen noin puolet Suomessa käytettävästä malalle tyypillisiä päästökertoimia, koska tuulivoimalan on energiasta. Alhaisimmat kasvihuonekaasupäästöt koko elin- oletettu ensisijaisesti korvaavan juuri tuotantokustannuksil- kaaren aikana aiheutuvat uusiutuvista energialähteistä (tuuli- taan kalliin hiilen käyttöä. Tästä syystä suomalaisen sähkön- voima, puu, aurinkopaneelit, vesivoima) sekä ydinvoimasta. tuotannon keskimääräisten päästökertoimien käyttö, joihin on Esimerkiksi tuulivoima ei tuota lainkaan käytön aikaisia hiili- laskettu mukaan uusiutuvia energianlähteitä mm. biomassaa, dioksidipäästöjä. Uusiutuvilla energialähteillä voidaan vähen- voi osaltaan aliarvioida tuulivoimapuiston avulla saavutettavia tää energiantuotannon päästöjä, ja tästä johtuen uusiutuvien ilmastohyötyjä. Kaikkiaan tuulivoimapuiston avulla pystytään energialähteiden käytön edistäminen onkin keskeistä ilmas- sen toimintakauden aikana vähentämään Suomen energian- tonmuutoksen torjunnassa. tuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä 190 000− 1 060 000 tonniin vuodessa käytetyistä oletuksista ja lasken- tatavasta riippuen. Todellisuudessa merituulivoimalan hui- punkäyttöaika on suurempi kuin laskelmissa käytetty 2400 h/a, jolloin myös päästövähenemät ovat laskelmassa esitet- tyä suuremmat. 57 „„ Taulukko 4‑1. Tuulivoimapuiston hiilidioksidisäästöjen laskemiseksi käytetyt päästökertoimet.

Yhdiste Suomen sähköntuotannon ylei- Lauhdevoimaloiden ominais- set ominaispäästökertoimet päästökertoimet, polttoaineena (Energiateollisuus 2008) pääasiassa hiili (Holttinen 2004)

Rikkidioksidi (SO2) 390 mg/kWh 700 mg/kWh

Typen oksidit (NOx) 480 mg/kWh 1 060 mg/kWh

Hiilidioksidi (CO2) 120 gCO2/kWh 660 g/kWh

„„ Taulukko 4‑2. Tuulivoimapuiston tekniset tiedot (uuden hankesuunnitelman mukainen vaihtoehto VE 1+).

Nimellisteho 138 * 5 MW (690 MW) Vuotuinen käyntiaika 6 000–7 000 h/a Huipunkäyttöaika (nimellistehoa vastaava aika) 2 400 h/a Vuotuinen sähköntuotto (ml. netto, hävikit ym.) Noin 1 600 GWh/a

„„ Taulukko 4‑3. Tuulivoimapuiston avulla saavutettavat vähentymät ilmapäästöjen osalta. Laskennassa oletetaan, että hanke toteutetaan uuden hankesuunnitelman mukaisessa maksimikoossa (138* 5 MW:n suuruista tuulivoimalaitosta) ja tuulivoimapuiston vuosittainen sähköntuotto on 1 600 GWh.

Yhdiste Päästövähenemät Suomen säh- Päästövähenemät hiililauhde- köntuotannon päästökertoimien voimalan päästökertoimien mukaan (tonnia vuodessa) mukaan (tonnia vuodessa)

Rikkidioksidi (SO2) 620 1 100

Typen oksidit (NOx) 770 1 700

Hiilidioksidi (CO2) 190 000 1 060 000

Tuulivoimapuiston tuotantovaiheessa saavutettavat pääs- 4.2 Vesistö tövähennykset eivät kuitenkaan sellaisenaan kerro tuotanto- muodon kokonaisenergiataseesta, koska laskelmissa ei ole 4.2.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät otettu huomioon tuulivoimapuiston rakentamisessa ja käy- töstä poistamisessa tarvittavia energiamääriä ja niiden suu- Hankealueen nykytilan vedenlaadun selvittämiseksi on käy- ruutta suhteessa voimaloiden tuottamaan energiamäärään. tetty ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan vedenlaatutietoja Tuulivoimalla tuotetun energian tuotantotehokkuuden mää- vuosilta 2000–2008. Näytteenottopaikat ovat Kattilankalla OE rittelemiseksi tuotantomenetelmää tulisikin tarkastella niiden 66, Nimetön Haukiputaan edusta OE80 ja Haukiputaan edus- koko elinkaaren ajalta, jolloin pystytään osaltaan vertailemaan ta 4 KIE4, jotka sijaitsevat hankealueen välittömässä läheisyy- tuulivoimalla tuotetun energian määrää laitoksen elinkaaren- dessä (Kuva 4‑3). Tuulivoimapuiston vaikutusta vedenlaatuun sa aikana vaatiman energian ja raaka-aineiden määrään (nk. on arvioitu olemassa olevien tutkimusten perusteella. hiilijalanjälki, katso kappale 4.17.)

„„ Kuva 4‑3. Vedenlaadun seurantapisteet hankealueella.

58 Alueen vedenlaadusta on olemassa pitkiä jopa 30 vuo- den pituisia aikasarjoja. Ympäristöhallinnon vedenlaatuluoki- tuksen mukaan hankealueen vedenlaadun nykytila on hyvä. Kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvulla ollut hankealueen läheisyydessä sijaitsevilla havaintopisteillä (OE66, OE80 ja KIE4) keskimäärin 13 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 350 µg/l. Vastaavasti sameusluku on ollut keskimäärin 0,99 FNU sekä väriluku 28 mg Pt/l. Haukiputaan edustalla meriveden laatuun vaikutta- vat valuma-alueelta aiheutuva piste- ja hajakuormitus. Hajakuormitusta tulee valuma-alueelta suurimpien jokien (mm. Oulu-, Ii- ja Kiiminkijoki) sekä rannikon lähivaluma-alu- een pienempien uomien kuljettamana. Oulu-, Ii- ja Kiiminjokien valuma-alueilla maataloutta on runsaasti erityisesti jokien ala- osalla, mikä näkyy veden laadussa varsinkin jokien suistoalu- eilla. Pistekuormitusta aiheutuu jäteveden puhdistamoiden „„ Kuva 4‑4. Meriveden korkeuden vaihtelu Oulun edustan merialu- lisäksi mm. Oulun kaupungin ja lähialueen teollisuuden jäte- eella 1.1.2009–13.1.2010. vesistä. Vaikka viime vuosina ravinnekuormitusta onkin saa- tu vähennettyä, näkyy rehevöitymiskehitys edelleen rannikon Itämeriportaalin (http://www.fimr.fi) mukaan Perämerellä tuntumassa. 1970-luvulla korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus on ol- lut 3,1 metriä ja korkein yksittäinen aalto 5,6 metriä. 4.2.2 meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus 4.2.3 jääolot hankealueella Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat ilmanpaine, tuuli, virtaus Tanskan salmien läpi sekä talvella Itämerellä jää esiintyy kiintojäänä ja ajojäänä. Kiintojää on ni- merijään kattavuus ja sen tuomat vaikutukset. Keskimääräinen mensä mukaisesti paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnitty- vedenkorkeus vaihtelee Oulun korkeudella siten, että se on nyt saariin, kareihin tai matalikkoihin. Kiintojäätä esiintyy ran- korkeimmillaan loka-marraskuussa ja matalimmillaan huh- nikoilla ja saaristossa, jossa veden syvyys on alle 15 met- ti – toukokuussa (Kuva 4‑4). Vedenkorkeuden maksimi on riä. YVA:ssa tarkasteltu alue on matalaa ja sen ympärillä on havaittu vuonna 1984 (+183 cm) ja minimi 1929 (-131 cm). useita luotoja. Näin ollen alueella esiintyy todennäköisimmin Havainnointi on aloitettu vuonna 1922. Tutkimusaluetta lähin- kiintojäätä. nä oleva mareografi sijaitsee Oulun Toppilassa. Ulapoilla merijää on ajojäätä, joka liikkuu tuulten ja virtaus- Veden virtauksien perussuunta on ns. coriolisvoiman joh- ten voimasta. Ajojää voi olla tasaista, päällekkäin ajautunutta dosta Oulun-Haukiputaan edustan merialueella kohti poh- tai ahtautunutta, ja sen peittävyys voi olla 1–100 prosenttia. joista. Perämeren pohjukasta vesi jatkaa matkaansa Ruotsin Ajojää on liikkuvaista. Myrskyisenä päivänä ohut ajojääkenttä rannikkoa pitkin etelään. Vaikka virtauksen pääsuunta ranni- voi liikkua helposti jopa 20–30 kilometriä. Jään liike aiheuttaa kon edustalla on etelästä pohjoiseen, virtaussuunnat voivat tasaisen jään hajoamisen lautoiksi, joiden halkaisija voi olla ajoittain muuttua pohjan topografian, sääolojen ja jokivesien useita kilometrejä. Lisäksi jäiden liike synnyttää railoja, hal- tuoman makeanveden johdosta. Pääsääntöisesti virtaukset keamia, sohjovöitä, jäiden ajautumista päällekkäin ja niiden Pohjanlahdella eivät ole voimakkaita. Meriveden pintavirta- ahtautumista (ahtojää). ukset vaihtelevat tuulen suunnan mukaisesti. Kesällä tuulee Jääpeitteisen ajan pituus vaihtelee huomattavasti eri puo- yleisimmin etelästä ja lounaasta, talvella tuulen suunta vaih- lella merialuetta. Esimerkiksi Selkämeri ei jäädy leutoina tal- telee enemmän, mutta pohjoistuulten suhteellinen osuus on vina lainkaan. Sen sijaan Perämeri ja itäinen Suomenlahti suurempi kuin kesällä. jäätyvät joka vuosi. Perämerellä jäätalven keskimääräinen pituus on 4–6 kuukautta. Kerran vuosikymmenessä on tilan- ne, jolloin vain pieni alue eteläisellä Itämerellä pysyy jäättö- mänä. Itämeren jäätyminen alkaa Perämeren pohjoisosis- ta ja Suomenlahden pohjukasta loka-marraskuun aikana. Seuraavaksi jäätyvät Merenkurkku, Perämeri kokonaan ja Selkämeren rannikkoalueet. Keskimääräisinä talvina jäätyvät lisäksi koko Selkämeri, Saaristomeri, Suomenlahti ja osa poh- joista Itämerta. Koko Perämeren jäätyminen tapahtuu yleensä tammikuun puoliväliin mennessä. Jäiden lähtö etenee etelästä pohjoiseen. Oulun edustal- la jäiden lähtö tapahtuu keskimäärin toukokuun jälkimmäi- sellä puoliskolla. Oulun edustalla jääpäiviä on yleensä lä- hes 180 eli jäätalven pituus on alueella noin 6 kuukautta.

59 Perämerellä Oulun edustalla jään maksimipaksuus on yleen- Tuulivoimaloiden perustamistavoilla (kasuuniperustus tai sä noin 70 cm. Kovina talvina se voi kasvaa kuitenkin jopa monopile-, eli paaluperustus) on hieman erilaisia vaikutuksia 110 cm:iin. Olennaista Perämeren jääoloille on jään suuri liik- vesistöön. Kasuuniperustus edellyttää perusteellisia pohja- kuvuus. Ensimmäinen merituulivoimaloiden kannalta merkit- töitä. Tästä voi aiheutua paikallista veden samentumista ja tävä jäiden liikkumisjakso Perämerellä on alkutalvesta, kun kiintoainepitoisuuksien kasvua. Vaikutus on kuitenkin lyhyt- Perämeren rannikot ja Merenkurkku ovat jo jäätyneet, mutta aikainen, sillä käytettävä kiviaines on karkeaa. Monopile- Perämeren keskiosassa on vielä avovettä. Merirakenteiden menetelmässä tuulivoimala rakennetaan merenpohjaan sijoi- kannalta alkutalven pahin tilanne seuraa, kun etelänpuolei- tettavan paalun varaan. Perustus rakennetaan merenpohjaan sella myrskyllä vedenpinta Perämerellä nousee voimakkaasti. joko junttaamalla (hiekkapohjilla) tai louhimalla (kalliopohjal- Esimerkiksi metrin vedenpinnan nousu alle vuorokaudessa la), jolloin samenemisvaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi. on täysin mahdollista ja se kykenee irrottamaan jään luotojen, Mikäli pohjamateriaalissa on kovempia maa-aineksia, tässä saarten ja mantereen rannasta. menetelmässä vaaditaan räjäytystöitä. Räjäytystöistä aiheu- Alkutalven jälkeen jääpeite Perämeren rannoilla stabiloi- tuvat vaikutukset ovat lyhytkestoisia melu- ja samentumisvai- tuu. Vaikka koko Perämeri onkin jo jäässä, niin tuulten vai- kutuksia. Rakentamisen aikaiset muutokset vedenlaadussa kutuksesta jää kuitenkin liikkuu. Keskelle merta syntyy railo- ovat useimmiten lyhytaikaisia ja paikallisia ja riippuvat poh- ja ja avovesialueita ja jää ahtautuu rannikoita vasten. Tällöin janlaadusta, työtavasta sekä ruoppauksen ajankohdasta. syntyy ahtojäätä, jonka runsas esiintyminen on tyypillistä Hankealueen ruoppaus- ja läjitysmassat ovat valtaosin Perämerelle. hiekkaa, joten samentuman voidaan arvioida ulottuvan pää- osin korkeintaan muutamien satojen metrien etäisyydelle 4.2.4 rakentamisen aikaiset vaikutukset vedenlaatuun rakennuspaikasta. Aineksen kulkeutumiseen vaikuttaa kes- ja virtauksiin keisesti sen partikkelikoko. Hiekan ja tätä karkeamman ai- Tuulivoimapuiston vesistövaikutukset on jaettu rakentami- neksen laskeutumisnopeus on suuri ja se jää käytännössä sen- ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Merituulivoimapuisto nostopaikan läheisyyteen. Myös laimeneminen suureen ve- koostuu tuulivoimaloista, kaapeleista ja sähköasemasta. simassaan vähentää samentuman vaikutusta. Olosuhteista Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia, jotka riippuen (esim. tuulisuus) vaikutuksia voidaan havaita kauem- rajoittuvat vesistötöihin ja tuulivoimaloiden pystyttämiseen. panakin työkohteesta. Samentumisen vaikutusalue määräy- Käytönaikaiset vaikutukset säilyvät koko tuulivoimapuiston tyy käsiteltävien massojen määrästä sekä virtausolosuhteis- olemassaoloajan. ta. Päävirtaussuunta Haukiputaan edustan merialueella on Tuulivoimalat kohti pohjoista. Rakentamisen aikaiset vaikutukset virtauksiin Tuulivoimapuiston rakentaminen voi edellyttää joissakin tuulivoimalayksiköiden perustamispaikalla arvioidaan olevan tapauksissa kulkuväylien ruoppausta ja mahdollisesti kaa- vähäiset ja hyvin paikalliset. Päävirtaussuuntiin töillä ei kat- peliojien kaivamista. Tuulivoimapuiston rakentamisen vesis- sota olevan vaikutusta, sillä pohjanmuotoja ei merkittävästi tövaikutuksia voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen muuteta ja eikä aseteta virtaukselle esteitä. tai esim. merihiekannoston vaikutuksiin. Rakentamisen vai- Rakentamisen aikaisen samentuman laajuus riippuu myös kutukset näkyvät käytännössä veden kiintoainepitoisuuden sitä, miten monta tuulivoimalaitosta rakennetaan yhtä aikaa. nousuna ja veden sameuden lisääntymisenä rakentamisalu- Todennäköisesti perustuksia tehdään sarjatyönä siten, että een ympärillä. Vuosaaren satamahankkeen aikana tutkittiin yhtä aikaa rakennetaan useampaa perustusta. Tämän hetki- myös merihiekan noston aiheuttamia vaikutuksia veden laa- sen arvion mukana yhden avovesikauden aikana voitaneen tuun. Hiekannoston yhteydessä havaittiin selvästi kohonneita rakentaa noin 20-30 voimalaitosta. Tuulivoimapuistoa raken- sameusarvoja nostoalueella. Kaukaisimmillaan lieviä samen- netaan todennäköisesti siten, että puistoa laajennetaan josta- tumia havaittiin ajoittain noin 1,5 km päässä nostoalueelta kin suunnasta alkaen. Näin ollen samentumat esiintyvät aina (Vatanen & Haikkonen 2007). sillä alueella puistoa, jossa kulloinkin on perustusten raken- Muita mahdollisia rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia taminen menossa. veden laatuun voivat olla ravinteiden ja haitta-aineiden va- Sähkönsiirto pautuminen veteen kaivutöiden yhteydessä. Käytännössä Sähkönsiirto vaatii merenpohjaan sijoitettavia kaapelei- tämä edellyttää kuitenkin sitä, että rakennuspaikalla on or- ta sekä tuulivoimalaitosten välille, että tuulivoimapuiston ja gaanisia sedimenttejä, joihin ravinteet ja mahdolliset haitta- mantereen väliselle sähkönsiirrolle. Merikaapelit voidaan joko aineet ovat sitoutuneina. Tässä hankkeessa ravinne- sekä laskea vapaasti pohjalle tai niille voidaan kaivaa kaapeliojat, haitta-ainekuormitus jäävät todennäköisesti kuitenkin hyvin mikäli kaapelit tulevat sijaitsemaan merenkäynnille ja jäälle vähäisiksi, sillä rakennusalueet sijoittuvat merenpohjille, jois- alttiina olevilla paikoilla tai ne sijaitsevat laivaväylillä. sa sedimentoitunutta ainesta on hyvin vähän. Esim. puhtaan Kaivutöistä aiheutuu ruoppausta vastaavat vaikutukset ve- moreenipohjan ruoppaamisella on sen sijaan havaittu olevan denlaatuun, mikä näkyy vesifaasissa kohonneina sameus- hyvin vähäisiä vaikutuksia veden laatuun (Lounais-Suomen arvoina sekä kiintoainepitoisuuden nousuna. Hankealueella vesiensuojeluyhdistys 1988). tehdyissä merenpohjan inventoinneista ilmenee, että han- kealueella meren merenpohja on pääosin hiekkaa. Tällöin sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat sameusvaikutukset

60 jäävät varsinaisella hankealueella todennäköisesti pieniksi ja Tuulipuistojen katsotaan kuitenkin hidastavan merialu- lyhytaikaisiksi sekä melko paikallisiksi, riippuen luonnollisesti eella tapahtuvaa luontaista pohjien muutosta heikentämäl- rakennustöiden aikaisista olosuhteista. lä aaltojen voimaa ja samalla vedessä kulkeutuvan kiintoai- Merikaapeleiden rantautumisalueella vedenlaatuun kohdis- neksen kulkeutumista ja leviämistä. (DONG Energy 2005). tuvat vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, miten laajalta alueelta Tuulivoimaloiden rakenteet toimivat ikään kuin karikkoina kaapeli joudutaan upottamaan kaivamalla ja siitä, esiintyykö hidastaen jään ja veden liikettä. Tuulivoimaloiden rakenteet kaivuualueella orgaanisia sedimenttejä ja siihen mahdollises- saattavat myös osaltaan stabilisoida jääkenttää ja tällöin jään ti sitoutuneena haitta-aineita. liikkeet ovat vähäisempiä. Tästä hyötyvät mm. rantojen ja Martinniemen rantautumisvaihtoehdoissa kaapelin kul- luotojen kasvillisuus, kun rantoja kuluttavat jäämuodostumat kee lyhyimmän matkan matalilla (syvyys alle 10 m) vesialu- mahdollisesti vähenevät tai pienenevät. eilla. Martinniemen vaihtoehdossa matalan osuuden pituus Sähkönsiirto on noin 2 km, Halosenniemen vaihtoehdossa noin 6 km ja Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset vedenlaatuun tu- Laitakarin vaihtoehdossa noin 7 km. Näillä alueilla kaapeli levat olemaan hyvin vähäisiä. Hankkeessa käytettävät vaih- joudutaan todennäköisesti upottamaan, mistä aiheutuu mm. tovirtakaapelit eivät sisällä öljyjä eikä myrkyllisiä yhdisteitä, työn aikaista samentumista. Upotustyössä syntyvän samen- joten kaapelin mahdollisesti rikkoutuessa veteen ei pääse tuman määrä on riippuvainen pohjan laadusta ja upotustek- vuotamaan haitallisia aineita. niikasta. Upotus pyritään toteuttamaan siten, että kaapelioja Kaapeliniput ovat halkaisijaltaan suhteellisen pieniä n. 20 peitetään kaivuumassoilla, jolloin niiden läjitystarve jää mah- cm, eivätkä siten aiheuta suurta estettä virtauksille Siten poh- dollisimman pieneksi. jan pinnalla kulkevilla kaapeleilla ei ole erityistä vaikutusta alu- Martinniemen rantautumisalueella on tehty sedimenttitut- een pohjavirtauksiin. kimuksia (kts. kappaleet 4.3.2), Laitakarin ja Halosenniemen Merenpohjaan kohdistuvat käytön aikaiset vaikutukset rantautumispaikkojen sedimentin laatua ei ole vielä tässä vai- ovat vähäisiä, joten YVA:ssa tarkasteltavien vaihtoehtojen heessa tutkittu. Martinniemen kuormitushistoriasta johtuen se välillä ei ole suuria eroavaisuuksia. Kuitenkin esim. voimaloi- on todennäköisesti veden laadun kannalta huonompi vaih- den mahdollinen vaikutus jään stabiloijana on suurimmillaan toehto kuin Halosenniemen tai Laitakarin rantautumisalue. vaihtoehdossa VE 1 ja pienimmillään vaihtoehdossa VE 2. Jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään tarkempia sediment- Vaihtoehdossa VE 0 ei esiinny vaikutuksia. titutkimuksia, joiden avulla pyritään sijoittamaan merikaapelit siten, että niiden kaivamisesta ei aiheudu merkittäviä haittavai- 4.3 merenpohja kutuksia veden laatuun, kalaston ja muuhun vesieliöstöön. Kaapeleiden laskulla tai kaapeliojien kaivulla ei arvioida 4.3.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät olevan merkittäviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia merialueel- Merenpohjan videokuvaus ja sedimenttitutkimus la vallitseviin virtauksiin. Kaivutöiden aikana muutokset ovat Merenpohjan selvittämiseksi tutkittiin syyskuussa 2008 han- hyvin paikallisia ja kestävät sen hetken, kun työtä tehdään. kealueen pohjan laatua. Hankealueella tehtiin merenpohjan Kaivualueilla pohjan muoto voi jonkin verran muuttua, mutta videokuvausta 48 pisteellä, jotka sijoitettiin otantana suunni- tämän vaikutukset virtauksiin ovat oletettavasti hyvin vähäisiä teltujen tuulivoimalaitosten perustusten kohdalle (kuva 4-5). ja paikallisia. Pohjien kuvaus tapahtui siten, että vesitiivis videokamera laskettiin merenpohjaan ja annettiin tuulen kuljettaa venet- 4.2.5 tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset tä. Kuvauksen kesto vaihteli 30–60 s. Jos vene liikkui vähän vedenlaatuun ja vesistöön ja pohjan laatu oli yhtenäistä, kuvausaika rajattiin noin 30 s. Tuulivoimalat Vastaavasti jos pohja oli ominaisuuksiltaan vaihtelevampaa, Valmistuessaan käyttökuntoon tuulivoimalaitos käyttää saas- kuvattiin aluetta pitempään (n. 60 s.). Videokuvauksen perus- teetonta, uusiutuvaa energianlähdettä, eikä siten aiheuta ve- teella merenpohja luokiteltiin seuraavien rakenteellisten omi- teen perinteisessä energiantuotannossa syntyviä päästöjä, naisuuksien mukaan: lohkareet (>60 cm), isot kivet (20–60 kuten esimerkiksi lauhdevesiä. cm), pienet kivet (2–20 cm), sora, hiekka, savi, orgaaninen Tanskan merialueilla on tutkittu merellä sijaitsevien tuulipuis- sedimentti. Lisäksi tehtiin havaintoja mm. mahdollisen orgaa- tojen vesistövaikutuksia (DONG Energy 2005). Mallilaskelmien nisen sedimenttikerroksen paksuudesta. mukaan tuulipuiston vaikutukset virtauksiin ja sedimentin liik- keisiin ovat hyvin pieniä. Kokonaisvirtausnopeus laski muuta- mia prosenttiyksiköitä rakennusvaiheen jälkeen. Veden vaih- tuvuuteen ja aaltoihin tuulivoimayksiköillä ei katsottu olevan merkittävää vaikutusta. Mallilaskelmien mukaan tuulivoima- loiden vaikutukset meriveden happipitoisuuteen, ravinne- ja klorofylli-a pitoisuuksiin olisivat myös ns. ”worst case”- ske- naariossa (korkea veden lämpötila, hidas virtausnopeus ja tyyni tuuli) erittäin pienet.

61 „„ Kuva 4‑5. Merenpohjan videokuvauspisteet.

Hankealueelta ja sen lähiympäristöstä otettiin lisäksi se- tyyppisellä noutimella. Näytteitä säilytettiin erikseen, mutta dimenttinäytteitä. Sedimenttinäytteitä pyrittiin ottamaan han- analysointia varten niistä muodostettiin kokoomanäytteet tut- kealueelta 18 pisteeltä, mutta kaikilta näytepaikoilta ei saatu kimusalueiden ja syvyysvyöhykkeiden mukaan (molemmille näytettä kivisen pohjan vuoksi. Näytteet saatiin otettua yh- tutkimusalueille kokooma matalan/syvän veden pisteet). Osa teensä 13 pisteeltä hankealueelta, 5 pisteeltä hankealueen näytteistä analysoitiin myös erikseen. Näytteistä analysoitiin: ympäriltä sekä kolmelta pisteeltä Martinniemen ja kahdel- raekoko, hehkutushäviö, raskasmetallit, PCB, sekä organoti- ta pisteeltä Taskisenperän rantautumisalueelta (Kuva 4‑6). nat. Martinniemen rantautumisalueelta tutkittiin lisäksi dioksii- Halosenniemen ja Laitakarin rantautumisvaihtoehdot tulivat nit ja furaanit. mukaan arviointiin vasta näytteenoton jälkeen, joten niistä ei Kaikki tutkimuskohteet paikannettiin GPS:n avulla. otettu sedimenttinäytteitä. Taskisenperän rantautumisvaihto- YVA -menettelyn aikana tehtyjen selvitysten tulosten ohel- ehto on puolestaan jätetty myöhemmin pois arvioinnista. la arvioinnin apuna käytettiin lisäksi julkaistua tutkimustietoa Näytteet otettiin sedimentin pintaosasta (0−5 cm) Ekman– tuulipuistojen vaikutuksista merenpohjaan.

„„ Kuva 4‑6. Sedimenttinäytepisteet hankealueella ja sen lähiympäristössä.

62 4.3.2 merenpohjan nykytilanne hankealueella Videokuvausten ja sedimenttinäytteenottojen perusteella hankealueen merenpohja on valtaosaltaan hiekkaa (Kuva 4‑7, kuva 4-8). Videokuvauspisteitä puhtaita 100 % hiekka- pohjia oli kaikkiaan 43 % tutkituista kohteista. Vastaavasti 74 prosentilla pisteistä hiekan peittävyys oli ≥50 %. Lopuilla ku- vauspisteillä pohjanlaatu oli pääosin soraa tai pientä kivik- koa (kuva 4-9). Suurempia lohkareita esiintyi vallitsevana pohjatyyppinä Nimettömänmatalan kaakkoisosassa sekä Hoikka-Hiukeen−Luodeleton hankealueen luoteiskulmassa. Yksittäisiä lohkareita esiintyi myös muilla kuvauspisteillä.

„„ Kuva 4‑7. Pohjan laatu videokuvauspisteillä.

„„ Kuva 4‑8. Hiekkapohjaa Nimettömän matalan alueella.

63 „„ Kuva 4‑9. Kivikkopohjaa Hoikka-Hiukeen-Luodeleton alueella.

Sedimentistä tutkittujen metallien normalisoidut pitoisuudet Haukiputaan merituulivoimapuisto on suunniteltu raken- on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4‑4). Vertailuna nettavaksi matalikolle, jota ympäröi selvästi syvemmät alueet. on esitetty ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa Sedimenttitutkimuksen yhteydessä otettiin näytteitä myös (Ympäristöministeriö 2004) esitetyt kriteeritason 1 ja 2 mukai- näistä syvemmistä alueista, vaikka rakentaminen ei suuntau- set raja-arvot. dukaan ko. alueille. Syvännenäytteissä (HI-H5) sedimentin Tuulivoimaloiden perustusten kohdalta otetuista näytteis- haitta-ainepitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin mata- tä muodostettiin aluekohtaiset kokoomanäytteet seuraavasti. lilla alueilla. Ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritason 2 raja- Kokooma 1 pitää sisällään näytteet pisteiltä NM02, NM10, arvot ylittyivät arseenin (As) ja nikkelin (Ni) osalta. NM16 ja NM26 (Nimettömän matalan pisteet), kokooma 2 Sedimenttinäytteitä otettiin myös suunnitelluita merikaa- HH021, HH037, HH067 ja HH109 (Hoikka-Hiue–Luodeletto, peleiden rantautumisalueilta (M1-M3: Martinniemi, T4-T5: länsiosa), kokooma 3: HH001, HH059 ja HH097 (Hoikka- Taskisenperä). Taskisenperä on myöhemmin karsiutunut pois Hiue–Luodeletto, itäosa). Tuulivoimaloiden rakennuspaikoil- rantautumisvaihtoehdoista, mutta myös ko. tutkimustulokset la sedimentin haitta-ainepitoisuudet olivat erittäin alhaisia on tässä esitetty. Martinniemen pisteellä M2 kriteeritason 1 ja alittivat selvästi ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritason 1 raja-arvot ylittyivät kadmium- (Cd), kromi- (Cr), nikkeli- (Ni) raja-arvot. Kookomien lisäksi yksittäin analysoidussa vertai- sekä PCDD –yhdisteiden osalta. Nikkelipitoisuus ylitti myös lunäytteessä HH013 haitta-ainepitoisuudet olivat selvästi alle tason 2. Sähkönsiirtoreitillä pisteiden M1 ja M3 pitoisuudet kriteeritason 1. alittivat kriteeritason 1 raja-arvot.

64 „„ Taulukko 4‑4. Hankealueen näytepisteiden metallien normalisoidut pitoisuudet (mg per kg kuiva-ainetta). Kriteeritaso 1 = Pitoisuustason alittaessa esitetyn raja-arvon, pohja-ainesta pidetään puhtaana ja ympäristölle haitattomina. Kriteeritaso 2 = Pitoisuustason ylittäessä esitetyn tason, pohja-aines katsotaan pilaantuneeksi ja siten ympäristölle haital- liseksi. Taulukossa merkintä < tarkoittaa, että pitoisuus alle laboratorion määritysrajan.

Näytepiste Vesisyvyys As Cd Cr Cu Pb Ni Zn TBT PCDD H1 19,2 75,6 1,2 102 40 23 92 274 5,4 H2 13,7 73,4 1,0 84 36 22 70 229 < H3 23,1 32,3 0,7 98 40 17 88 225 11,5 H4 20,2 54,7 0,8 122 48 20 109 283 24,2 H5 13,6 65,6 1,1 86 36 24 77 249 2,9 HH013 9,8 11,9 < < 23 6 25 65 < Kokooma 1 6,5 < < 24 2 17 31 < Kokooma 2 3,5 < < 24 2 11 20 < Kokooma 3 7,1 < < 24 2 10 22 < M1 1 4,5 < < 23 3 17 33 < 11,11 M2 1,2 11,7 0,6 70 32 19 67 147 3,5 94,12 M3 2 2,6 < < 23 3 15 33 < 0,99 T4 1,6 6,4 0,4 < 21 8 46 109 < T5 1 8,2 0,5 66 30 13 60 146 <

keskiarvo 26,0 0,8 90 30 12 50 133 9,51 35,41 keskihajonta 28,4 0,3 19,4 8,5 8,8 34,3 101,8 8,9 8,9

1. Taso 15 0,5 65 50 40 45 170 3 20 2. Taso 60 2,5 270 90 200 60 500 200 500

Tuulivoimaloiden kohdalla olevilla sedimenttipisteillä poh- Hankealuetta ympäröivillä syvännealueilla todettiin koholla jien laatu oli joko hiekkaa tai soraa. Syvemmillä alueilla sekä olevia metallipitoisuuksia. Syvännealueiden pohjia ei häiritä merikaapelien rantautumispaikoissa näytteissä oli jossakin rakentamisen yhteydessä, joten syvänteiden haitta-ainepitoi- määrin myös hienojakoisempia sedimenttejä. Näytteiden suudet eivät lähde hankkeen aiheuttamana liikkeelle. hehkutushäviö poltettaessa oli kuitenkin kaiken kaikkiaan pie- Koska varsinaisella hankealueella sedimentin haitta-ainepi- ni (0,3–8,5 % kuiva-aineesta). toisuudet olivat erittäin alhaisia ja pohjat ovat pääosin hiekka- Kaikista em. taulukon näytepisteiden sedimentistä tutkittiin pohjia, ei perustustöistä arvioida aiheutuvan siltä osin haittaa myös polyklooratut bifenyylit (PCB) ja orgaaniset tinayhdis- biologiseen vesiympäristöön. Rakentamisen aikana kaivutöi- teet (TBT-TPT). Kaikissa näytteissä PCB –pitoisuudet jäivät den johdosta maa-ainesmassoja jouduttaneen jossain mää- alle laboratorion määritysrajojen. Orgaanisia tinayhdisteitä rin poistamaan perustusten alta (riippuen perustuspaikasta, todettiin pieniä pitoisuuksia syvännepisteissä (H1-H5) sekä perustustyypistä ja pohjan laadusta). Ne pyritään hyödyntä- Martinniemen rantautumisalueen pisteellä M2. Kriteeritaso 1 mään mahdollisuuksien mukaan esim. kasuuniperustusten ylittyi pisteillä HI, H3, H4 ja H5. täytössä, kaapeliojien täytössä yms. Läjitettävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. 4.3.3 rakentamisen aikaiset vaikutukset merenpohjaan YVA:ssa tarkasteltavien vaihtoehtojen välillä on eroavai- Tuulivoimalat suuksia siten, että merenpohjaan kohdistuvat muutokset ovat Tuulivoimapuistoa rakennettaessa merenpohja muuttuu py- suurimmillaan laajimmassa vaihtoehdossa VE1 suppeimmil- syvästi tuulivoimayksiköiden ja eroosiosuojauksen alueelta. laan vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehdossa VE0 ei merenpoh- Rakentamisvaiheessa suurin vaikutus merenpohjaan aiheu- jaa muokata, vaan se säilyy nykytilassa, jolloin keskeisimpiä tuu perustustöistä. merenpohjaan vaikuttavia muutostekijöitä ovat virtausten ja Sedimenttinäytteiden tulokset osoittavat varsinaisen han- jään aiheuttamat muutokset. Tarkasteltavien perustustyyppi- kealueen eli tuulivoimaloiden sijoittuvan eroosiopohjille, jos- en osalta vaikutukset ovat suuremmat, mikäli käytetään ka- sa sedimentin haitta-ainepitoisuudet ovat erittäin alhaisia. suuniperustusta ja pienimmät monopile perustuksilla.

65 Sähkönsiirto 4.4 Vesieliöstö Osalle kaapeleita tullaan kaivamaan kaapeliojat, joihin kaapelit lasketaan. Kaapeleiden rantatutumisalueilla kaivutar- 4.4.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät ve on todennäköinen alueen mataluuden vuoksi. Kaapelien Osana YVA -menettelyä vuonna 2008 hankealueella tehtiin asennustekniikasta ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa, jo- tutkimuksia, joihin kuuluivat pohjaeläinnäytteenotto sekä ve- ten kaivettavan osuuden pituudesta ja kaivuutyöstä synty- denalaiset videokuvaukset. Tuloksia käytettiin tuulivoiman vistä massamääristä ei ole olemassa vielä tarkkaa tietoa. vaikutusten arvioinnissa yhdessä julkaistujen tutkimustieto- Kaapeliojan kaivuumassat pyritään käyttämään hyödyksi jen kanssa. kaapeliojan täytössä. Lisäksi kaapelit joudutaan upottamaan Merenpohjan videokuvaus ja pohjaeläintutkimus myös laivaväylien kohdalla. Todennäköisesti kaapeleita jou- Hankealueen vedenalaista kasvillisuutta tutkittiin syyskuus- dutaan upottamaan myös tuulivoimaloiden välisien kaapelei- sa 2008 videokuvauksen avulla 48 eri havaintopisteellä (Kuva den kohdalla itse hankealueella. 4‑5). Videokuvausmenetelmä on esitetty edellä kappaleessa Merenpohja tulee kaivettavilla alueilta muuttumaan py- 4.3.1. Kuvausaineistosta tulkittiin veden syvyyden ja pohjan syvästi. Hetkellistä vaikutusta rakennustöistä aiheutuu se- laadun lisäksi, esiintyykö kuvauspisteellä kasvillisuuspohjia. dimentin ja maa-aineksen kaivamisesta johtuvasta veden Tutkimusalueelta arvioitiin kasvillisuuden peittävyyttä pro- samentumasta. Aines kuitenkin laskeutuu takaisin pohjalle sentteina. Kuvauskohteiden syvyys vaihteli 1,6–11,6 metrin muutaman päivän kuluessa riippuen alueen virtaus- ja sää- välillä. oloista. Kaapelit, joille ei kaiveta ojaa, lasketaan merenpoh- Videokuvauksen lisäksi otettiin myös pohjaeläinnäytteitä jan pinnalle. Pohjaa ei tällöin tarvitse muokata ja työ etenee hankealueelta ja sen läheisyydestä. Pohjaeläinnäytteet pyrit- nopeasti. Työstä voi aiheutua veden tilapäistä ja lyhytaikaista tiin ottamaan 18 pisteeltä hankealueelta, mutta kivisestä poh- samentumista. Siten haitan asteen voidaan arvioida olevan jan laadusta johtuen näytteet saatiin otettua hankealueelta vähäinen. 9 pisteestä sekä 5 pisteestä hankealueen lähiympäristöstä Merikaapelien rantautumisalueilla todettiin osassa näyttei- (Kuva 4‑10). Näytteet otettiin sedimentin pintaosasta (0-5 tä koholla olevia haitta-ainepitoisuuksia. Sähkönsiirtoreiteistä cm) Ekman-tyyppisellä pohjanoutimella. Näytteet otettiin se- Martinniemen vaihtoehto saattaa vapauttaa rannan läheisyy- dimenttinäytteenoton yhteydessä syyskuussa 2008. Näytteet dessä vesifaasiin pohjasedimentistä metalleja, joista osan säilöttiin kentällä alkoholiin myöhemmin laboratoriossa ta- pitoisuudet ylittivät kriteeritason 1 arvot. Näillä voi olla hai- pahtuvaa määritystä varten. Pohjaeläimet määritettiin mik- tallinen vaikutus alueen pohjaeliöstöön ja siten myös alueen roskoopin avulla suku-/lajitasolle. Lajimäärityksistä vastasi kalastoon. Halosenniemen ja Laitakarin rantautumisalueet Probenthos Oy. Lisäksi laskettiin lajien yksilömäärät ja bio- tulivat myöhemmin vaihtoehdoiksi YVA:an eikä niiltä ole se- massat pinta-alayksikköä kohti. dimenttinäytteitä, joten niiden vaikutuksia ei voida vielä tässä vaiheessa arvioida. Ennen hankkeen toteutusta merikaapelin rantautumisalu- eet tutkitaan niiltä alueilta, joihin kaapelioja kaivetaan. Kaapelit pyritään sijoittamaan siten, ettei niiden asentamisesta aiheu- du haitallisia vaikutuksia vesistöön. 4.3.4 tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset merenpohjaan Tuulivoimalat Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset merenpohjaan arvioidaan olevan erittäin vähäiset. Meren pohjaan kohdistu- va käyttöpaine tulee tuulivoimayksiköiden perustusten kautta, jotka pysyvät vakaina käytön aikana. Niistä ei koidu haittavai- kutuksia merenpohjalle, kuten öljy- tai muita päästöjä, jotka sedimentoituisivat pohjalle. Sähkönsiirto Tehdyn arvion mukaan sähkönsiirrosta merenpohjaan ai- heutuvat vaikutukset ovat käytön aikana hyvin vähäiset, sillä sähkökaapelit on joko kaivettu merenpohjaan tai ne on las- kettu pohjan pinnalle. Kaapelit pysyvät liikkumattomina riittä- vän painonsa johdosta.

66 „„ Kuva 4‑10. Pohjaeläinpisteet hankealueella ja sen läheisyydessä. 4.4.2 Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö

Aikaisemmin tehdyt tutkimukset Vesikasvillisuus Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoin- Merialueilla pohjaan kiinnittyviä leviä ja putkilokasveja tava- tiohjelma eli VELMU kerää tietoa vedenalaisten luontotyyp- taan syvyyksissä, joihin auringon valo pääsee tunkeutumaan. pien ja lajien monimuotoisuudesta. Inventointiohjelmaa to- Kasvien esiintymisen suurin syvyys vaihtelee alueellisten olo- teutetaan Saaristomerellä, Merenkurkussa, Suomenlahdella, jen mukaan. Ankarat talviolosuhteet saavat aikaan sen, että Perämerellä ja Selkämerellä vuosina 2004–2014. Ohjelman kovilla pohjilla vallitsevat yksivuotiset kasvit. Niitä ovat etenkin mukaan Perämeren alueen kartoitus aloitettiin 2008. VELMUn rihmamaiset viherlevät, kuten palleroahdinparta ja ahdinpar- tuottamien tietojen avulla voidaan paremmin suunnitella ta, mutta kivien päällä on myös piileväkasvustoja. niin luonnonvarojen hyödyntämistä kuin luonnonsuojelua. Hankealueen vesikasvillisuus osoittautui erittäin niukaksi. Tietoja käytetään myös EU:n rannikkoalueiden yhdennetyn Perämeren veden humuspitoisuuden takia valo ei tunkeudu käytön ja hoidon suunnittelussa sekä ympäristövaikutusten muutamaa metriä syvemmälle veden pinnasta, mikä rajoit- arvioinneissa. taa kasvien kasvusyvyyttä. Toinen syy varsinkin putkilokas- Hankealueen läheisyydessä on tehty VELMU-inventointeja vien vähäisyyteen hankealueella lienee epästabiili, aallokon liittyen Morenia Oy:n merihiekannoston ympäristövaikutus- muokkaama hiekkapohja, johon kasvien on vaikea juurtua ten arviointiin. Haukiputaan edustan merialueen pohjaa ja (Kautsky ym. 1981). Puhtailta hiekkapohjilta kasvillisuus puut- sen eliöstöä on tutkittu mm. Morenian käynnissä olevassa tui käytännössä kokonaan. Kiviainesten oton YVA:ssa. Metsähallituksen MERLIN -inven- Hankealueella tehdyssä videokuvauksessa valtaosa (77 tointiin liittyen tehtiin kesällä 2006 merenpohjan biologisia %) kuvauspisteistä oli täysin kasvipeitteettömiä. Kaikki hiek- inventointeja mm. Suurhiekan - Pitkämatalan hiekkapohjilla, kapohjat ja myös kivikkopohjat yli 8 m syvyisillä alueilla oli- jotka sijaitsevat hankealueen läheisyydessä. vat käytännössä kasvipeitteettömiä. 10 kuvauspisteellä to- Suhteellisen lähellä hankealuetta sijaitsee Suurhiekan me- dettiin kivien päällä matalaa ja hyvin niukkaa kasvillisuutta. rituulipuisto, jonka YVA:ssa tehtyjä tutkimuksia on hyödynnet- Kuvauksen yhteydessä otettiin näytteitä merenpohjasta, jol- ty myös tässä YVA:ssa. loin näytteistä todettiin mm. palleroahdinpartaa ja kaspian- polyyppia sekä näiden päällysleviä. Lisäksi yhdeltä videoku- vauspisteeltä (HH037) todettiin vesisammalia (Fontinalis sp.) (kuva 4-11).

67 YVA:n yhteydessä tehdyssä pohjaeläintutkimuksessa ote- tuissa näytteissä (10) havaittiin kaikkiaan 12 eri pohjaeläin- lajia tai -ryhmää (Taulukko 4‑5), joista yleisimpinä näytteissä esiintyivät harvasukamadot. Harvasukamatojen yksilömäärä oli suurimmillaan (165 – 595 yks./m2) syvimmillä näytepisteillä H1 – H5 (Taulukko 4‑6), mutta myös matalilla alueilla yksi- lömäärät olivat paikoitellen korkeahkoja. Myös valkokatka ja surviaissääsken toukat esiintyivät runsaslukuisimpina syvim- millä näytepisteillä. Koska harvasukamadot ja surviaissääs- kentoukat muodostivat valtaosan pohjaeläimistöstä, jäivät pohjaeläinbiomassat (g/m2) alhaisiksi (Taulukko 4‑7). Yhdeltä havaintopaikalta (HH059) ei havaittu lainkaan pohjaeläimiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankealueen pohja- eläimistö on varsin niukkaa johtuen pääasiassa alueen avoi- muudesta sekä pohjan laadusta. Matalilla alueilla aallokon „„ Kuva 4‑11. Vesisammalia videokuvauspisteellä HH037. mukana liikkuva hiekka tarjoaa pohjaeläimille erittäin epäs- tabiilin elinympäristön, joka vähentää osaltaan useiden lajien Videokuvauksen perusteella voidaan arvioida, että han- esiintymisrunsautta. Syvemmillä alueilla, joissa merenpohja kealueen vedenalainen kasvillisuus on hyvin niukkaa. Myös on vakaampi ja joissa hiekan päällä esiintyy myös orgaani- MERLIN-inventoinneissa todettiin, että lähellä hankealuetta sia sedimenttejä, on pohjaeläimistö runsaampaa ja koostuu sijaitsevien Suurhiekan – Pitkämatalan alueen hiekkapohjat pääosin harvasukamadoista, surviaissääsken toukista sekä ovat pääosin kasvipeitteettömiä. valkokatkasta. Pohjaeliöstö Perämeren syvien pohjien makrofauna on erittäin vähälaji- nen. Tähän ovat syinä pääasiassa pieni suolapitoisuus, ma- talilla alueilla jäiden vaikutus. Perämerellä esiintyviä syvem- pien merialueiden pohjaeläinlajeja ovat valkokatka ja kilkki. Kovilla sora- ja kivikkopohjilla elää mm. kotiloita, katkoja ja harvasukasmatoja. Perämeren kansallispuiston alueella tehdyissä inventoin- neissa runsaimmat ryhmät matalilla hiekkapohjilla olivat survi- aissääsken toukat ja harvasukasmadot (Leinikki & Oulasvirta 1995, Yliniva 2008). Muita yleisiä lajiryhmiä olivat sukkulama- dot, nauhamadot, kotilot ja äyriäisistä raakkuäyriäiset sekä leväkatkat. YVA-menettelyyn liittyvässä inventoinnissa ha- vaittiin runsaslukuisimpana harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja vähäisimpänä katkoihin (Amphipoda) kuuluvia valkokat- koja (Monoporeia affinis), kotiloihin (Gastropoda) kuuluvia levä (Theodoxus fluviatilis)- ja hoikkasarvikotiloita (Bithynia tentaculata) sekä surviaissääsken toukkia (Chironomidae). Suurhiekan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksen mukaan Suurhiekan alueella havaittiin 16 eri pohjaeläinlajia tai -ryhmää. Niistä runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot.

68 „„ Taulukko 4‑5. Näytepisteiltä havaitut pohjaeläinlajit.

HH001 HH013 HH021 HH059 HH068HH097 H109 NM02NM10H1 H2 H3 H4 H5 Chironomidae Procladius sp. x x x x x Demicryptochironomus vulneratus x Stictochironomus gr. histrio x Tanytarsus sp. x Crustacea Monoporeia affinis x x x x x x Oligochaeta Limnodrilus sp. x x x x x x x Potamothrix hammoniensis x x x x x Potamothrix vejdovskyi x x x Psammoryctides barbatus x Enchytraeidae x x x Hydrachnellae x Gastropoda Valvata piscinalis x

„„ Taulukko 4‑6. Pohjaeläinten yksilömäärät suhteutettuna pinta-alaan (yks./m2).

HH001 HH013 HH021 HH068 HH059HH097 H109 NM02 NM10 H1 H2 H3 H4 H5 Chironomidae 33 33 0 0 0 0 66 0 0 0 33 33 99 33 Crustacea 0 33 0 0 0 33 0 0 0 132 66 99 0 66 Oligochaeta 0 264 66 264 0 66 0 99 33 330 198 595 363 165 Hydrachnellae 0 0 0 0 0 33 0 0 0 0 0 0 0 0 Gastropoda 0 0 0 0 0 33 0 0 0 0 0 0 0 0

„„ Taulukko 4‑7. Pohjaeläinten biomassat (g/m2) näytepisteillä.

HH001 HH013 HH021 HH059 HH068HH097 H109 NM02 NM10 H1 H2 H3 H4 H5 Chironomidae 0,02 0,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,08 0,00 0,00 0,00 0,01 0,190,210,05 Crustacea 0,00 0,14 0,00 0,00 0,00 0,08 0,00 0,00 0,00 0,26 0,09 0,390,000,09 Oligochaeta 0,00 0,52 0,02 0,00 0,04 0,15 0,02 0,07 0,00 1,00 0,28 2,361,710,98 Hydrachnellae 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000,000,00 Gastropoda 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,64 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000,000,00

4.4.3 merinisäkkäät Haukiputaan edustan merialueen hyljekantaa ei ole tarkem- min selvitetty, joten hyljetiedot perustuvat laajempiin hyljekar- toituksiin (Taulukko 4‑8). Kalastajien tietojen perusteella han- kealueella tavataan sekä harmaahyljettä että itämerennorp- paa. Harmaahyljettä esiintyy kalastajien arvion mukaan alu- eella runsaasti. Hankealueella ei sijaitse suojeltuja harmaa- hylkeen lisääntymisalueita. Lähin harmaahylkeiden suojelu- alue sijaitsee Möylyn saarella, Simon edustalla.

„„ Taulukko 4‑8. Vuoden 2007 laskennoissa nähdyt harmaahylkeet merialueittain ja maittain touko- kesäkuun vaihteessa (Itämeren hallien kansainvälinen laskentaryhmä 2007).

Merialue/ Maa Viro Suomi Venäjä Ruotsi Yhteensä

Perämeri ja Merenkurkku 316 733 1049

Selkämeri 131(1 1703 1834

Keski-Ruotsi 6349 6349

Suomen Lounaissaaristo 8126 390 8516

Suomenlahti 130 347 326 803

Länsi-Viro 2890 2890

Etelä-Ruotsi 550 550

Yhteensä 3020 8920 326 9725 21991

69 4.4.4 rakentamisen aikaiset vaikutukset vesieliöstöön Tuulivoimalat Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentaminen hävittää Horns Rev ja Nystedin merituulivoimapuistoissa tehtyjen kohdealueen nykyisen pohjakasvillisuuden ja pohjaeliöstön. tutkimusten mukaan n. 5 kk rakentamisvaiheen jälkeen en- Kasvillisuuden mahdollinen väheneminen jo luontaisestikin simmäisinä alueella havaittiin leviä ja vesiselkärangattomia. karuilla matalikoilla voi vaikuttaa niistä riippuvaisten vesisel- Päällyskasvusto koostui pii- ja rihmalevistä sekä sinisimpu- kärangattomien yksilötiheyksiin ja sitä kautta esimerkiksi ka- koista. Käytännössä on huomattu, että tuulivoimaloiden pe- lojen ravinnonsaantiin. Kasvillisuuden ja pohjaeliöiden vähe- rustukset luovat uusia kasvualustoja kovien pohjien lajeille nemisellä voi olla myös vaikutuksia kalojen lisääntymiseen ja (Leonhard 2000). Näiden keinopohjien täydellinen asuttami- kalanpoikasten toimeentuloon ravintoverkon kautta. nen voi kuitenkin kestää useita vuosia. On huomattava, että Vaikutuksen suuruus riippuu keskeisesti perustamistavas- Etelä-Itämerellä meriveden suurempi suolapitoisuus suosii ta. Tässä hankkeessa muutoksen kohteeksi joutuvan pohjan monien mereisten ja kilpailukykyisten lajien levittäytymistä uu- ala on suurin, mikäli kaikki voimalat perustetaan kasuunipe- sille alueille. Näissä osissa murtovettä eliöstön monimuotoi- rustuksella. Rakentamisen kohteeksi tulee merenpohjasta suus on jo luontaisesti suurempaa ja samalla uusien pohjien noin 0,7 % hankealueen kokonaispinta-alasta. Arvio perus- asuttaminen tehokkaampaa kuin nyt tarkasteltavalla pohjoi- tuu laskentaan, jossa suunniteltujen voimalaitosyksiköiden sella merialueella. määrä kerrotaan pinta-alalla (3 000 m2/tuulivoimayksikkö), YVA:ssa tarkasteltavien vaihtoehtojen välillä on eroavai- joka kasuuniperustukseen tarvitaan. Merenpohjaa voi enim- suuksia siten, että vesieliöstöön kohdistuvat muutokset ovat millään peittyä vain pieni osa hankealueiden kokonaispinta- suurimmillaan laajimmassa vaihtoehdossa VE1 suppeimmil- alasta. Tämän perusteella haitan astetta voidaan pitää suh- laan vaihtoehdossa VE2. VE2 ja VE2+ vaihtoehdoissa ra- teellisen vähäisenä. Jos rakentaminen toteutetaan Monopile- kentaminen suuntautuisi Nimettömän matalan alueella, jos- perustuksella, jää vaikutus vielä huomattavasti pienemmäksi. sa merenpohja on pääosin hiekkaa ja vedenalainen eliöstö Yhden Monopile perustuksen rakentamisessa merenpoh- hyvin niukkaa. Vaihtoehdossa VE1 ja VE1+ rakennettaisiin jaa muokataan maksimissaan n. 500 m2 alueelta. Edellä myös Hoikka-Hiukeen–Luodeleton alueelle, jossa merenpoh- esitetyt pinta-ala vertailut on laskettu koko hankealueelle. ja on osittain kiveä ja vedenalienne eliöstö hieman monimuo- Tuulivoimalat sijoittuisivat matalan ja syvän veden väliselle toisempaa. Hoikka-Hiukeen–Luodeleton alueen luoteisosas- reunavyöhykkeelle, mikä on usein merenpohjan eliöstön ja sa (lähellä Ulko-Pallosta) havaittiin yhdellä videokuvauspis- erityisesti kalaston kannalta tärkeätä aluetta. teellä vesisammalia, joten on mahdollista, että alueen ma- Yleensä merenpohjaan kohdistuvat rakentamistyöt aiheut- talilla kivipohjilla esiintyy myös uhanalisia vesisammallajeja. tavat pohjasedimentin vapautumista veteen. Samentuminen Uhanalaisten sammallajien inventointi suositellaan tehtäväksi puolestaan heikentää vesikasvien yhteyttämistä (Kautsky ym. lopullisilla rakennuspaikoilla ennen rakentamista. 1986). Meriveden samentumisella voi olla vesikasvien kannal- Vaihtoehdossa VE0 ei merenpohjaa muokata, jolloin me- ta suurikin merkitys, mikäli kiintoainetta vapautuu veteen niin renpohjan eliöstö säilyy nykyisen kaltaisena ja siinä tapah- paljon, että se estää valon läpäisyn syvempiin vesikerroksiin. tuvat muutokset ovat riippuvaisia ympäristötekijöistä kuten Hankealueella pohjat ovat suurimmaksi osaksi hiekkapohjia esim. rehevyystasosta ja jääolosuhteista. ja merenpohjan kasvillisuus erittäin niukkaa. Siten vesiraken- Eri perustusvaihtoehdot eroavat toisistaan siten, että ve- nustöistä pohjakasvillisuudelle mahdollisesti aiheutuva haitta sieliöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan, mikäli jää paikalliseksi ja kokonaisuutena vähäiseksi. Mikäli samen- käytetään kasuuniperustusta. tumaa vedessä kuitenkin ilmenee, se on lyhytaikaista ja hait- Sähkönsiirto ta poistuu nopeasti rakennustöiden päätyttyä. Ajallinen kesto Sähkönsiirtoon tarvittavat merikaapelit joko lasketaan me- voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoon, sää- ja virtaus- renpohjaan tai niille kaivetaan kaapelioja, jotta kaapelit ovat oloista sekä pohjamateriaalista riippuen. merenkäynnin ja ahtojäiden ulottumattomissa. Kaapeliojat Perustamistöistä voi aiheutua haittaa pohjalla eläville vesi- ovat 1,0–1,5 m leveitä. Häiriintyvän vyöhykkeen voidaan poh- selkärangattomille kiintoaineen lisääntyessä vesipatsaassa. jaa kaivettaessa arvioida olevan leveydeltään noin 10 metriä Eläimistön toipumisen ennalleen esim. ruoppausten jälkeen kaapeliojan kahden puolen. Mikäli kaapelit lasketaan poh- on havaittu kestävän yleensä 1–3 vuotta (Mustonen 1982). jaan, tästä aiheutuva vähäinen samentuma kestää vain muu- Samentumasta johtuva haitta pohjaeläimille on oletettavas- tamia tunteja ja ulottuu muutamien metrien päähän. ti hyvin vähäistä, sillä pohja-aines hankealueella on suurim- Kaivutyöt hävittävät pohjan kasvillisuuden ja pohjaeliöstön maksi osaksi hiekkaa ja päälle kertynyttä orgaanista ainesta kaapeliojien alueella. Kaapeleiden päälle takaisin laitettava on hyvin vähän tai ei lainkaan alueesta riippuen. maa-aines kuitenkin luo saman kasvualustan alueelle leviä- Merituulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan ville pohjakasveille. Myös lähiympäristössä esiintyvä pohja- vaikutusta hylkeen mahdollisuuksiin elää ja saalistaa merialu- eliöstö asuttaa ko. pohjan muutamassa vuodessa. eella. Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltuja harmaahylkeen Kaivutyöstä aiheutuva veden samentuminen voi väliaikai- lisääntymisalueita. sesti haitata lähialueella olevien kasvien yhteyttämistä hei- Tuulivoimalayksiköiden varaamaa pohjan alaa lukuun ot- kentämällä valon pääsyä pohjakerrokseen. Haitta häviää no- tamatta pohjaeliöstön palautuminen rakentamisen aikaisis- peasti rakennustöiden päätyttyä. Kaapeloinnin yhteydessä ta häiriöistä on jo lähialueella suhteellisen nopeaa. Tanskan tehtävät kaivutyöt on tässä hankkeessa arvioitu vähäisiksi.

70 Niiden vaikutukset rajoittuvat kaivualueelle ja sen välittömään Lajien kokonaismäärä nousi yli vuoden kestäneen havainto- läheisyyteen (muutamia kymmeniä metrejä). Kokonaisuutena jakson aikana (Zettler & Pollehne 2006). haitan vesieliöstölle arvioidaan olevan vähäinen. Tutkimustulosten perusteella hankealueella pohjaeläinlajis- Sähkönsiirtoreiteistä Martinniemen rantautumisvaihtoeh- ton voidaan arvioida palautuvan muutamassa vuodessa ra- dossa kaapeli kulkee lyhyemmän matkan (n. 2 km) alle 10 m kennustöiden jälkeen nykytilanteen kaltaiseksi. syvyisillä alueilla kuin Halosenniemen (n. 6 km) ja Laitakarin Mikäli tuulivoimalan perustuksia rakennetaan hiekkapohjal- (n. 7 km) vaihtoehdoissa. Toisaalta Martinniemen vaihtoeh- le ja perustuksena käytetään kasuuniperustusta, syntyy poh- dossa saattaa vapautua rannan läheisyydessä vesifaasiin jaan uutta elinympäristöä vesieliöstolle. Videokuvauksissa to- pohjasedimentistä haitta-aineista, joista osan pitoisuudet dettiin, että hiekkapohjat ovat täysin kasvipeitteettömiä, kun ylittivät kriteeritason 1 arvot. Näillä voi olla haitallinen vaiku- taas kivipohjilla esiintyi paikoitellen matalaa kasvillisuutta ki- tus alueen pohjaeliöstöön ja siten myös alueen kalastoon. vien päällä. Jos kasuuniperustus rakennetaan kivipohjalle, ei Halosenniemen ja Laitakarin rantautumisalueilta ei ole sedi- vastaavaa ”riuttaefektiä” synny, koska pohja on jo valmiiksi menttinäytteitä, joten niiden vaikutuksia ei voida vielä tässä kiveä. vaiheessa arvioida. Ennen hankkeen toteutusta merikaape- 1,5 MW monopile-perusteisen voimalaitoksen vaikutus- lin rantautumisalueet tutkitaan niiltä alueilta, joihin kaapelioja ta on tutkittu kirjohylkeen ja pyöriäiseen käyttäytymiseen. kaivetaan. Kuuluvuusvyöhyke ulottui selvästi lähes sadan kilometriin Merikaapeleiden rantautumisalueilla ei ole tehty vielä päähän voimalasta. Muutokset käyttäytymisessä katsottiin tässä vaiheessa ve-denalaisen kasvillisuuden inventointia. olevan mahdollisia useiden kilometrien päässä äänilähteestä. Inventoinnit suositellaan tehtäväksi ennen rakentamista va- Turbiinien vaikutukset arvioitiin olevan vähäisiä kumpaankin litulla rantautumisalueella. Mikäli inventoinneissa löydetään lajiin (Thomsen ym. 2006). Tutkimuksessa Tanskan Horns Rev uhanalisia kasvilajeja, voidaan ne ottaa huomioon kaapelin ja Nysted-merituulipuistojen vaikutuksista harmaahylkeisiin sijoittamisessa. todettiin, että voimalaitosten rakennus- sekä toimintavaiheen ei havaittu aiheuttavan käyttäytymismuutoksia, jotka johtui- 4.4.5 tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset sivat selvästi tuulivoimaloista (Tourgaard ym.). Selvitysten vesieliöstöön perusteella hankkeen vaikutukset harmaa hylkeeseen arvioi- Tuulivoimayksiköiden perustukset voivat sijoituspaikoillaan daan vähäisiksi. vaikuttaa paikallisesti virtaamiin ja aaltojen muodostukseen. 4.4.6 Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset Tämä taas voi aiheuttaa merenpohjan eroosiota reuna-alueil- vesieliöstöön la. Kirjallisuustietojen perusteella tämän mahdollinen vaikutus pohjaeliöstöön on kuitenkin merkityksetön. (DHI, 2000b). Sähkökaapelit ovat joko niille kaivetuissa kaapeliojissa (1–1,5 Tanskalaisessa, vuosina 1999–2005 tehdyssä selvitykses- m leveä) tai pohjan pinnalla. Häiriintyvän vyöhykkeen levey- sä, tuulipuiston alueella ja vertailualueella ei havaittu tilastol- deksi pohjaa kaivettaessa voidaan arvioida noin 10 m. Syvillä lisesti merkittävää eroa pohjaeliöstön runsaudessa, valtalajin vesialueilla (yli 12 m), valon vähyyden vuoksi kasvillisuutta ei biomassassa tai eliöyhteisöjen koostumuksessa. Toisaalta juuri esiinny tai se on harvalukuista. rihmalevät olivat korvautuneet viherlevillä ja uusia lajeja oli Kaapelikaivannon peittämiseen käytettävä karkea maa-ai- myös ilmestynyt. nes toimii uutena elinympäristönä, johon muodostuu vähitel- Eliöiden, jotka kiinnittyvät alustaansa, määrä oli kasvanut. len uusi lajisto. Prosessin nopeus riippuu mm. ympäristössä Nämä olivat tyypillisiä kovien pohjien lajeja, joille tuulivoima- esiintyvästä lajistosta. loiden vedenalaiset rakenteet luovat uusia kasvualustoja. Merenpohjalla olevista kaapeleista osa lähettää sähkö- Vesiselkärangattomien lajimäärän onkin todettu kasvaneen virtauksia ja muodostaa ympärilleen magneettisia kenttiä. tuulipuistoalueella (DONG Energy 2005). Perustukset toimi- Käytännössä ainoa merikaapeleista aiheutuva eliöstövaikutus vat ikää kuin keinotekoisina riuttoina ja luovat uusia elinym- voi liittyä näihin magneettikenttiin. Toisaalta staattisen mag- päristöjä monille eläin- ja kasvilajeille. Näiden rakenteiden neettikentän vaikutuksia vesiorganismeihin on tutkittu vähän. läheisyydessä on havaittu kasvaneita kalatiheyksiä, johtuen Tanskan Rødsandin tuulipuistossa tehdyn tutkimuksen mu- niiden tarjoamasta suojasta ja ravintokohteiden runsastumi- kaan merenpohjaan, metrin syvyyteen kaivettujen merikaape- sesta (Bohnsack & Sutherland 1985). On kuitenkin huomatta- leiden magneettinen kenttä pohjan pinnalla oli pienempi kuin va, että riuttaefektin esiintymisestä tuulipuistojen yhteydessä luonnollinen geomagneettinen kenttä. ei toistaiseksi ole kattavaa tutkimusaineistoa ja on oletetta- Laboratoriokokeessa mm. katkarapuja, siiroja ja sinisim- vaa, että vaikutukset ovat havaittavissa vasta useiden seuran- pukoita altistettiin näille magneettikentille. Tutkimukseen eläi- tavuosien jälkeen (DONG Energy ym. 2006). met poimittiin läntiseltä Itämereltä. Johtopäätöksenä oli, että Läntisellä Itämerellä on tutkittu vedenalaisten tuulivoimara- pohjaeläinten ja pohjalla elävän kampelan käyttäytymisessä kenteiden vaikutusta pohjaeliöiden esiintymiseen sijoittamal- ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa testi- ja kontrolliryh- la merenpohjaan tuulivoimalaitosyksiköitä jäljitteleviä raken- män välillä (Bochert & Zettler 2004). Hammar & Wikström teita. Viiden kuukauden kuluttua kokeen alkamisesta alustoil- (2005) huomasivat tutkimuksissaan leväsiiran (Idotea balthi- ta havaittiin 18 makrofaunaan kuuluvaa lajia joista hallitsevia ca) käyttävän ainakin osittain maan magneettikenttää suun- uusilla pinnoilla olivat nilviäiset, äyriäiset ja monisukamadot. nistukseen. Keinotekoisessa magneettikentässä leväsiiran suunnistus muuttui luonnontilaisiin alueisiin verrattuna.

71 Sähkömagneettisen kentän vaikutukset vesieliöstöön ovat 4.5.3 ammattikalastuksen nykytila lähinnä teoreettisia. Siten sähkönsiirrosta aiheutuvat käytön- Vuonna 2006 tehty esiselvitys kalastovaikutuksista aikaiset vaikutukset eliöstöön on arvioitu hankealueella hyvin Hankealueen kalataloutta tarkasteltiin Perämeren vähäisiksi tai niitä ei esiinny. Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n tekemässä kalatalousselvityk- sessä vuonna 2006 (Oulun Energia 2006). Selvityksen mu- 4.5 kalasto ja kalastus kaan hankealueella kalasti 2000–luvun puolivälissä säännöl- lisesti tai satunnaisesti noin 20 ammattimaista kalastajaa. 4.5.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alueella arvioitiin käyvän kalastajia Iistä ja Haukiputaalta sekä Haukiputaan edustan merialueen kalastoa ja kalastusta tut- mahdollisesti myös Hailuodosta. kittiin ammatti- ja virkistyskalastustiedusteluiden avulla. Selvityksen mukaan hankealueen matalien alueiden reu- Tiedustelut koskivat vuoden 2008 kalastusaktiivisuutta, ka- namilla kalastetaan verkoilla ja rysillä. Verkoilla kalastetaan lansaalista ja kalastusalueita. Lisäksi sekä ammatti- että vir- siikaa, muikkua ja ahventa ja rysillä puolestaan lohta ja sii- kistyskalastajilta tiedusteltiin saaliissa tapahtuneita muutok- kaa. Hankealueen lounais- ja koillispuolella sijaitsevien sy- sia ja ammattikalastajilta tietoja muikun, silakan ja siian kutu- vänteiden reunoilla harjoitetaan troolikalastusta (Kuva 4‑12). alueista. Ammattikalastustiedustelu toteutettiin Maa- ja met- Troolikalastus on selvityksen mukaan painottunut kevätkesäl- sätalousministeriöltä saadun ammattikalastusrekisteriotteen lä silakan troolaukseen, syyskesällä ja syksyllä puolestaan perusteella kaikille tiedustelualueella (Haukiputaan, Oulun, troolataan muikkua. Oulunsalon ja Hailuodon kunnat) vuonna 2008 toimineil- Selvityksen mukaan hankealuetta ympäröivillä reunavyö- le ammattikalastajille. Virkistyskalastustiedustelu toteutettiin hykkeillä sekä hankealueen sisällä olevilla matalikoilla on Haukiputaan ja Hailuodon kunnilta saadun osoiteaineiston merkitystä silakan, siian ja muikun kutualueena. perusteella. Tiedustelu lähetettiin postitse kaikille, jotka olivat Vuonna 2006 tehdyn selvityksen perusteella koko han- vuokranneet venepaikan hankealueen läheisyydessä olevis- kealueella näyttäisi olevan merkitystä kalastuksen kan- ta satamista vuonna 2008, yhteensä 207 ruokakunnalle, jois- nalta. Tärkeimpänä alueena erottuu kuitenkin hankealu- ta 53 palautti kaavakkeen. Vastausprosentiksi muodostui si- een lounaisreuna, joka on arvioitu tärkeäksi trooli- ja ten 26 %. verkkokalastusalueeksi. Selvitysalueeseen kuului Haukiputaan edustan meri- alue rajautuen noin 35 km Haukiputaan edustalta länteen ja noin 30 km Hailuodon edustalla sijaitsevasta Kaupinkivestä pohjoiseen. Tiedustelujen lisäksi toteutettiin ammattikalastajien tapaa- minen 17.12.2009, jossa täsmennettiin tärkeimpien pyydys- alueiden ja kalojen kutualueiden sijaintia. Tilaisuuteen osal- listui 13 päätoimista ammattikalastajaa Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon alueelta. Hankealueen kalastusta on selvitetty myös aikaisemmin, vuonna 2006 tehdyssä kalatalousselvityksessä (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto). Selvityksen tuloksia on käytetty hyödyksi myös YVA:ssa. 4.5.2 kalasto Perämeren kalastosta valtaosa on makean veden lajeja, johtu- en veden matalasta suolapitoisuudesta. Makean veden lajeja on noin kaksikymmentä ja merellisiä kahdeksan. Perämeren rannikolla yleisenä esiintyviä taloudellisesti merkittäviä kala- lajeja ovat mm. silakka, siika, muikku ja ahven. Myös lohi on haluttua saalista. Taloudellisesti vähemmän arvokkaista kala- lajeista perämerellä esiintyy mm. särkikaloja, härkäsimppua ja kolmipiikkiä.

72 „„ Kuva 4‑12. Vuonna 2006 tehdyssä selvityksessä esitetyt muikun, siian ja silakan lisääntymisalueet sekä verkko-, rysä- ja troolikalastuksen sijoittuminen alueelle (Oulun Energia 2006).

Vuonna 2009 toteutettu ammattikalastajatiedustelu Ammattikalastustiedustelu toteutettiin Maa- ja metsä- Ammattikalastustiedusteluun vastanneista ammattikalas- talousministeriöltä saadun ammattikalastusrekisteriotteen tajista 25 ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella (laajempi perusteella kaikille tiedustelualueella (Haukiputaan, Oulun, kuin varsinainen hankealue) vuonna 2008. Tiedustelun mu- Oulunsalon ja Hailuodon kunnat) vuonna 2008 toimineille am- kaan ammattikalastusta harjoitetaan Haukiputaan edustan mattikalastajille. Tiedustelu lähetettiin yhteensä 116 henkilölle, merialueella kaikkina kuukausina. Aktiivisinta kalastus on kui- joista Posti palautti yhden tunnistamattomana. Lisäksi 7 am- tenkin kesäaikaan kesä-heinäkuussa (Kuva 4‑13). mattikalastajaa oli vastannut virkistyskalastustiedustelussa ammattikalastustaan koskeviin tietoihin, jolloin heille ei enää lähetetty ammattikalastustiedustelua. Kaiken kaikkiaan 122 ammatti- tai virkistyskalastustiedustelun vastaanottaneesta, ammattikalastusrekisterissä olevasta kalastajasta 34 (28 %) vastasi tiedusteluun. Kalastajista yhteensä 20 ilmoitti kalasta- jaryhmän, johon yleisesti kuuluu. Valtaosa kalastajaryhmänsä ilmoittaneista kuuluu tiedusteluun mukaan kalastajaryhmään 1, joiden tuloista yli 30 % tulee kalastuksesta (Taulukko 4‑9). „„ Taulukko 4‑9. Ammattikalastajien jakautuminen eri kalastajaryh- miin. Taulukossa ryhmään 1 kuuluvien kalastajien tuloista yli 30 % tulee kalastuksesta, ryhmään 2 15 – 30 % ja ryhmään 3 alle 15 %.

kpl % „„ Kuva 4‑13. Haukiputaan edustan ammattikalastajien yhteenlaske- tut kuukausittaisten kalastuspäivät vuonna 2008. Ryhmä 1 11 61

Ryhmä 2 1 6 Ammattikalastustiedustelun vastausten perusteella vuon- Ryhmä 3 6 33 na 2008 Haukiputaan edustan merialueella kalastettiin ylei- simmin verkoilla ja toiseksi yleisimmin rysillä (Kuva 4‑14). Muita alueella käytössä olleita ammattikalastajien pyyntiväli- neitä olivat lohiloukut, muikku- / siikaloukut, pesäverkot, trooli sekä katiska.

73 „„ Kuva 4‑14. Eri ammattikalastajien käyttämät pyydykset „„ Kuva 4‑16. Haukiputaan edustan merialueen ammattikalastajien Haukiputaan edustan merialueella sen mukaan, kuinka moni kalastaja saalis (%) ilman silakan osuutta lajeittain vuonna 2008. käyttää kutakin pyydystä.

Tiedusteluun vastanneiden ammattikalastajien kokonais- saalis alueelta vuonna 2008 oli noin 1 milj. kg (1 042 229 kg). Yksi alueella vuonna 2008 kalastaneista tiedusteluun vastanneista ammattikalastajista ei antanut saalistietojaan. Ammattikalastajakohtainen saalis oli 43 426 kg, mutta trooli- kalastajien kilomääräinen saalis oli todellisuudessa suurempi kuin muilla pyyntivälineillä kalastaneiden saalis. Aineiston perusteella ammattikalastajien saaliista silakan osuus oli selkeästi suurin (947 353 kg, 91 %) (Kuva 4‑15). Suurin osa silakkasaaliista kalastettiin trooleilla. Kun saaliista poistetaan silakan osuus, oli muista kalalajeista saalismää- rältään suurin muikku (37 366 kg, 39 %) (Kuva 4‑16). Myös muiden kalastusvälineiden kuin troolin saaliista silakan osuus oli suurin (15 707 kg, 40 %) (Kuva 4‑17). „„ Kuva 4‑17. Haukiputaan edustan merialueen ammattikalastajien saalis (%) muiden kalastusvälineiden kuin troolin osalta.

Vuonna 2009 tehdyn ammattikalastustiedustelun perusteel- la verkkokalastus jakautuu melko tasaisesti koko kyselyalueel- le (Kuva 4‑18). Kuitenkin hieman muita alueita merkittävimpiä verkkokalastusalueita näyttäisi sijaitsevan Ulko-Pallosen alu- eella (osittain hankealueella) ja Hoikka-Hiue–saaren läheisyy- dessä. Ammattikalastustiedusteluun vastanneista troolikalas- tajista ainoastaan kolme esitti troolivetoalueidensa sijainnin, joten siltä osin kalastuksen alueellinen sijoittuminen jäi tie- dustelussa vajavaksi. Troolikalastuksen sijoittumista käsitel- tiin 17.12.2009 järjestetyssä ammattikalastajatapaamisessa. Ammattikalastustiedustelussa kartoitettiin myös kalas- tusalueiden sijoittumista Haukiputaan edustan merialueella. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle alueet, joilla he harjoittavat eri kalastusmuotoja. „„ Kuva 4‑15. Haukiputaan edustan merialueen ammattikalastajien Kokonaisuutena verkkokalastus jakautui lähes koko tiedus- saalis lajeittain (% kokonaissaaliista) vuonna 2008. telualueelle siten, että tietyin paikoin kalastajia on enemmän, paikoin vähemmän. Kuitenkin hieman muita alueita merkit- tävimpiä verkkokalastusalueita näyttäisi sijaitsevan Ulko- Pallosen alueella (osittain hankealueella) ja Hoikka-hiukeen

74 läheisyydessä. Aivan tiedustelualueen pohjois- ja eteläosissa Siian ja muikun ilmoitetut kutualueet eivät juuri poikenneet ei pohjoisosan muutamaa ruutua lukuun ottamatta kalastettu silakan ilmoitetuista kutualueista, muuten kuin siten, että vas- verkoilla. Muiden kalastusvälineiden käyttö alueella on jakau- taajien määrät olivat pienempiä siian ja muikun kuin silakan tunut selkeämmin tiettyihin paikkoihin, kuten ranta-alueille (ry- kutualueisiin liittyvissä vastauksissa. sät ja lohiloukut) tai syvänteisiin (trooli). Eräässä vapaamuotoisessa vastauksessa todettiin muikun ja karisiian kutevan lähellä rannikkoa melko tasaisesti. Silakan kutualueita ko. vastauksessa todettiin olevan Ulko-Pallosella, Pallosella ja Suurhiekkalla, karisiian kutualueita puolestaan Pallosella.

„„ Kuva 4‑18. Haukiputaan edustan merialueen ammattikalastajien ilmoittamat tärkeimmät verkkokalastusalueet. Ammattikalastajatapaaminen Suurin osa suunnitelluista hankealueista ja niiden lä- Ammattikalastajatapaamisen tarkoituksena oli täsmentää heisyydestä oli ammattikalastajien verkkokalastusalueita. tiedustelun sekä toisaalta aikaisempien selvityksien tuloksia. Enimmillään suunniteltujen hankealueiden sisällä oli viiden Keskeisenä tavoitteen oli selvittää hankealueella sijaitsevat verkkokalastajan kalastusalueita. Myös pieni osa rysäkalastus- kaikkein tärkeimmät silakan, siian ja muikun kutualueet sekä alueista sijaitsi hankealueiden sisällä tai niiden läheisyydessä. kaikkein tärkeimmät verkko- ja troolikalastusalueet. Lisäksi ti- Näillä alueilla kalasti ainoastaan yksi ammattikalastaja aluetta laisuudessa keskusteltiin mahdollisista haitallisten vaikutus- kohden. Osa yksittäisten henkilöiden troolikalastusalueista jäi ten lieventämismahdollisuuksista esim. voimaloiden tai meri- lähimmillään hieman alle kilometrin päähän pohjoisemmasta kaapeleiden sijaintia muuttamalla. suunnitellusta hankealueesta. Muiden pyydystyyppien osalta Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon kuntien pyyntialueet jäivät kauemmaksi hankealueesta. alueella oli ammattikalastajarekisterin mukaan vuonna 2008 Ammattikalastustiedustelussa kartoitettiin myös silakan, yhteensä 122 ammattikalastajaa. Näistä valtaosa on sivutoi- siian ja muikun kutualueiden sijoittumista Haukiputaan edus- misia ammattikalastajia, joille ammattikalastus ei ole pääelin- tan merialueella. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle keino. Hankealueella kalastaa ammattikalastajatapaamisen alueet, joilla heidän mukaansa jokin edellä mainituista lajeista perusteella nykyisellään n. 15 – 20 päätoimista ammattika- kutee. lastajaa. Alueella toimii 4 troolialusta (joista kolme paritroo- Suurin osa kartalla näkyvästä Haukiputaan edustan me- lina), eli troolausta harjoittaa tällä hetkellä 7-8 ammattikalas- rialueesta oli merkitty silakan kutualueeksi, mutta tietyt alu- tajaa. Sen lisäksi alueella kalastaa verkoilla n. 10 päätoimista eet saivat enemmän ammattikalastajien vastauksia kuin toi- ammattikalastajaa. set. Keskeisiä silakan kutualueita arvioitiin olevan Pallosen Hankealuetta ympäröivät matalan ja syvän veden vaihettu- ja Ulko-Pallosen alueella, jotka sijaitsevat hankealueen ulko- misvyöhykkeet eli vedenalaiset ”penkat” ovat keskeisiä verk- puolella (Kuva 4‑19). Suunnitellulla hankealueella sekä sen ko- ja troolikalastusalueita. Ammattikalastajatapaamisen pe- lähistölläkin on kuitenkin ammattikalastajien mukaan silakan rusteella arvioitiin, että kaikkein keskeisimmät kalastusalueet kutualueita. Enimmillään viisi ammattikalastajaa oli maininnut sijaitsevat hankealueen lounaisreunassa sekä toisaalta mo- hankealueella sijaitsevan Luodeleton silakan kutualueeksi. lempien hankealueiden koillisreunoilla (Kuva 4‑20). Silakan,

75 siian ja muikun lisääntymistä arvioitiin tapahtuvan eri puolil- la hankealueita, mutta kaikkein keskeisimpien kutualueiden arvioitiin sijaitsevan Nimettömän – Länsileton ja Hoikanriisin alueilla sekä hankealueen luoteisosassa lähellä Ulko-Pallosen saarta (Kuva 4‑20).

„„ Kuva 4‑19. Haukiputaan edustan merialueen ammattikalastajien ilmoittamat havainnot silakan kutualueista.

„„ Kuva 4‑20. Ammattikalastajatapaamisen perusteella arvioidut tärkeimmät silakan, siian ja muikun kutualueet sekä tärkeimmät verkko- ja troolikalastusalueet hankealueella.

76 4.5.4 Virkistyskalastuksen nykytila Virkistyskalastustiedustelu Virkistyskalastustiedustelu toteutettiin Haukiputaan ja „„ Taulukko 4‑10. Virkistyskalastajatiedustelussa ilmoitettu virkistyska- Hailuodon kunnilta saadun osoiteaineiston perusteella. lastajien yhteissaalis sekä eri lajien osuudet. Tiedustelu lähetettiin postitse kaikille, jotka olivat vuokranneet ERI KALALAJIEN OSUUS SAALIISTA venepaikan hankealueen läheisyydessä olevista satamista vuonna 2008, yhteensä 207 ruokakunnalle, joista 53 palautti (kg) (%) kaavakkeen. Vastausprosentiksi muodostui siten 26 %. Siika 1 262 28 Tiedusteluun vastanneista ruokakunnista 54 % harjoitti Lohi 839 18 kalastusta Haukiputaan edustan merialueella. Vastanneiden Ahven 760 17 ruokakuntaan kuului keskimäärin 2,6 henkilöä, joista kalas- Silakka 468 10 tukseen osallistui 1,6 henkilöä. Muikku 449 9,9 Kalastusta harjoitettiin Haukiputaan edustan merialueella Särki 313 6,9 läpi vuoden. Aktiivisimmin kalastettiin kesäaikaan kesä-hei- Taimen 236 5,2 näkuussa. Myös syksy oli vilkasta kalastusaikaa elokuusta Hauki 143 3,1 lokakuulle (Kuva 4‑21). Made 46 1,0 Kuha 28 0,61 Lahna 11 0,24 YHTEENSÄ 4 554 100

Kalastustiedustelussa kartoitettiin myös kalastusalueiden sijoittumista Haukiputaan edustan merialueella. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle alueet, joissa he harjoittavat eri kalastusmuotoja. Verkkokalastus oli yleisintä Haukiputaan edustalla aivan ranta alueesta noin 20 km länteen päin. Tärkeimpiä virkistyskalastajien verkkokalastusalueita sijoittui hankealueella tai sen läheisyydessä Nimettömän sekä Länsi- ja Luodeleton alueelle (Kuva 4‑22). Myös Ulko-Pallonen han- kealueen luoteispuolella oli keskeistä verkkokalastusaluetta.

„„ Kuva 4‑21. Kalastuspäivien kokonaismäärä kuukausittain vuonna 2008.

Kalastustiedustelun vastausten perusteella vuonna 2008 Haukiputaan merialueen edustalla kalastettiin eniten verkoil- la (65 % kalastaneista). Noin 23 % vastaajista oli käyttänyt heittovapaa ja 19 % uistinta. Aineiston perusteella pääsaa- lislaji oli siika, jota kokonaissaaliista oli 28 % (Taulukko 4‑10). Lohta saaliista oli 18 % ja lähes saman verran 17 % ahventa. Seuraavaksi eniten saatiin silakkaa 10 % ja lähes saman ver- ran muikkuja (9,9 %). Särjen osuus saaliista oli 6,9 %, taime- nen 5,2 % ja hauen 3,1 %. Muiden kalalajien (made, kuha ja lahna) osuus saaliista oli yhteensä noin 2 %.

77 „„ Kuva 4‑22. Verkkokalastuksen sijoittuminen Haukiputaan edustan merialueelle. Ruutujen värisävy kuvaa alueella kalastavien määrää.

4.5.5 rakentamisen aikaiset vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkö- Kokkolan edustalla tehty koekalastustutkimus väyläruop- kaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan verra- pauksen aikana osoitti verkkosaaliiden olevan pienimpiä ta tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Pohjan kaiva- ruoppauskohdan välittömässä läheisyydessä (Pohjanmaan minen/peittyminen aiheuttaa kiintoaineen vapauttamisen ve- Tutkimuspalvelu Oy 1998). Tutkimuksen mukaan saaliit kas- sifaasiin, joka näkyy veden samentumisena. Ruoppauksesta voivat sitä suuremmiksi mitä kauemmaksi ruoppausalueelta aiheutuva sameus voi myös heikentää näön avulla saalista- siirryttiin. Muutokset lajistossa olivat vähäisiä, mutta eri ka- vien kalojen saalistustehokkuutta. Rakentamisvaihe saattaa lalajien yksilökoossa havaittiin muutoksia. Ruoppausalueen haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä joh- välittömässä läheisyydessä saatiin saaliiksi silakoita ja nuo- tuvasta veden samentumasta ja melusta johtuen. ria siikoja, jotka eivät häiriintyneet ruoppauksesta. Kiiskien ja Niiltä osin kun kaapeleille kaivetaan ojat, ovat sameus- ja nuorten ahvenien määrä ei myöskään merkittävästi vähenty- meluvaikutukset suuremmat kuin kaapelin vapaassa laskus- nyt. Suurempia ahvenia saatiin saaliiksi 1,5 km:n etäisyydel- sa merenpohjalle. Vapaasti asennettuna työ etenee nopeasti lä ja suurimpia siikoja tavattiin vasta 3-5 km:n etäisyydellä ja mahdolliset haitat jäävät lyhytkestoisiksi. ruoppaajasta. Karkottuminen ja vaelluskäyttäytyminen Tutkimuksessa havaittiin, että karkotusetäisyys riippui saar- Lisääntynyt sameus ja sedimentaatio vaikuttavat kaloihin ten ja matalikkojen esiintymisestä tarkasteltavalla merialueel- ja kalastukseen sekä suorasti että epäsuorasti. Konkreettinen la. Avomerellä karkotusvaikutus ylsi kauemmaksi kuin saaris- vaikutus on kalojen karkottuminen alueelta, johon vaikuttaa toalueella, jossa äänen vaimeneminen oli selvästi nopeampaa myös mahdollisista räjäytystöistä sekä muista työvaiheista (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998). Haukiputaan edus- aiheutuva melu. Esimerkiksi Ruotsissa, Lillgrundin merituu- tan hankealue sijaitsee avomerialueella, joten on mahdollista, lipuiston rakennustöiden yhteydessä todettiin, että kaloja että melun aiheuttama karkotusvaikutus ulottuu laajemmalle ei niinkään karkottanut ruoppausten aiheuttama samennus alueelle kuin aivan rannikon läheisissä ruoppaustöissä. vaan rakennustöiden aiheuttama yleinen aktiviteetti ja melu Periaatteessa rakentamistyöllä voisi olla vaikutuksia myös rakennusalueella (Hammar ym. 2008). Hankealueen sedi- vaelluskalojen liikkeisiin. Hankealueen lähellä sijaitsee Iijoki, mentissä on tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähän pyy- jonka alaosalle istutetaan mm. merilohta ja –taimenta. Iijoella dyksiin tarttuvaa orgaanista ainesta, joten samentumahaitta tulee arvion mukaan olemaan vähäistä.

78 on käynnissä vaelluskalojen palauttamishanke, jossa täh- joka on rysäpyynnin aktiivisinta aikaa, lohisaaliit tulevat ar- dätään vaelluskalojen luotaisen elinkierron toteuttamiseen. vion mukaan pienenemään. Talouskaloista siika on erityisen Lisäksi lähellä sijaitsee myös Kiiminkijoki, jonne on olemas- herkkä häiriöille (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 1998). sa kaloilla nousuyhteys. Rannikkoa pitkin vaeltavat myös Seurauksena voi olla siikasaaliiden pieneneminen hankealu- Torniojoelle kudulle nousevat merilohet. eella ja sen läheisyydessä. Vaelluskaloilla on voimakas vietti hakeutua kutualueille ja Samentuma- ja pyydysten limoittumishaitta arvioidaan kulloinkin käynnissä olevat rakennustyöt rajoittuvat suhteelli- pohjan laadun perusteella vähäiseksi. sen suppealle alueelle (jos rakennetaan yhtä aikaa esim. viittä Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu perustusta). Näin ollen merituulivoimapuiston rakentamisen Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kestoltaan lyhyt- ei arvioida vaikuttavan vaelluskalojen kykyyn löytää oma ku- aikaisia ja ajoittuvat usealle vuodelle. Kuitenkin hetkellisesti tujokensa. Sen sijaan kutujokiin saapumisen ajoittumiseen vaikutukset voivat olla suuria rakennusalueella ja sen välittö- hankkeella voi olla periaatteessa lieviä vaikutuksia, mikäli mässä ympäristössä. Tämä voi näkyä esim. kalojen karkottu- kutuvaelluksen reitti muuttuu rakentamisen aikaisista töistä misena, kudun häiriintymisenä, lievänä veden samentumise- johtuen. Merkittävien haitallisten vaikutusten esiintymistä voi- na ja kalastuksen rajoittumisena. Tuulivoimapuistoa rakenne- daan kuitenkin pitää varsin epätodennäköisenä. taan vaiheittain, joten vaikutukset ilmenevät selvimmin siellä, Ravinnonhankinta ja lisääntyminen missä rakentaminen kulloinkin on menossa. Rakennustöiden aikana perustusalueen pohjaeläimet Rakentamisen seurauksena voi olla saaliiden vähenemistä häviävät, joka mahdollisesti vaikuttaa kalojen ruokailuun. ja paikoin myös pyydysten limoittumista. Ruoppaus- ja kai- Suunnittelut perustusalueet (kasuuniperustus) kattavat enim- vutöiden edetessä tilanne melu- ja sameusvaikutusten osal- millään vain 0,7 % hankealueesta ja pohjaeläinten palautumi- ta rauhoittuu rakennetulla paikalla muutamassa päivässä nen alueelle voi tapahtua jo muutaman kuukauden kuluttua (Alleco Oy & Kala- ja vesitutkimus 2008). Rakennusalueella rakennustöiden loppumisesta (Leonhard 2000). Siten raken- olosuhteet normalisoituvat muutaman vuoden kuluessa töi- tamisen aikaiset vaikutukset kalojen ravinnonhankintaan ar- den päättymisestä. vioidaan vähäisiksi. Rakennustyöt karkottavat kalat alueelta YVA:ssa tarkasteltavista vaihtoehdoista vaihtoehdossa VE1 vain väliaikaisesti ja pohjaeläinten palautumisen alueelle arvi- kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat vaikutukset olisivat sel- oidaan olevan suhteellisen nopeaa. västi suurimmat. Vaihtoehdossa VE1 tuulivoimaloita sijaitsee Mahdollisten ruoppausten ja kaivujen aiheuttama lisään- myös keskeisillä kutualueilla sekä verkko- ja troolikalastus- tynyt sedimentaatio voi, riippuen ajankohdasta, häiritä myös alueilla. Vaihtoehdossa VE1+ keskeisillä kutualueilla sijaitse- kalojen lisääntymistä. Jos kaivualueella on kalojen kutupoh- vat voimalat on poistettu, samoin on poistettu osa hankea- jia, ne häviävät ainakin väliaikaisesti. leen lounaisreunalla sijaitsevista voimalaitoksista ja osa on Vastakuoriutuneet kalanpoikaset ovat herkkiä kohonneel- sijoitettu siten, etteivät ne haittaa trooli- ja verkkokalastusta. le kiintoainepitoisuudelle, joka tarttuu kalan kiduksiin ja ha- Vaihtoehdossa VE1+ on poistettu myös Nimettömänmatalan pen saanti vaikeutuu suurten kidusten ja hapenoton vuoksi. koillisreunasta puolet voimaloista, jolloin voimalaitosten vä- Lisääntynyt samentuma saattaa heikentää näön avulla saalis- linen etäisyys on yli kilometri. Vaihtoehdossa VE1+ on li- tavien silakan poikasten saalistusta. Kun kiintoainepitoisuus sätty voimalaitoksia nimettömänmatalan lounaispuolelle, on 20 mg/l, sen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti sila- alueille, jossa ne eivät sijaitse keskeisillä kalastus- ja kutu- kanpoikasten ravinnonottoon. Heikentynyttä kasvua havaittiin alueilla. Tehdyillä muutoksilla vaihtoehto VE1+ on kalaston pitoisuuden ollessa 540 mg/l (Keller ym. 2006 & Messieh ym. ja kalastuksen kannalta selvästi parempi, kuin vaihtoehto 1981). Myös mäti saattaa jäädä kiintoaineksen alle tai sen alkuperäinen vaihtoehto VE1. Suppeammissa vaihtoehdois- kiinnittyminen kasvillisuuteen vaikeutuu. sa VE2 ja VE2+ vaikutukset kalaston ja kalastukseen ovat Rantojen läheisyydessä kutevat lähinnä kevätkutuiset ka- vähäisemmät, kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE1+. Vaihtoehto lat, kuten ahven, hauki ja särkikalat sekä luultavasti myös tal- VE2+ sisältää vastaavat muutokset kuin VE1+, joten se vikutuinen made. Ulompana ranta-alueilta kivikkopohjaisilla on kalaston ja kalastuksen kannalta edullisempi, kuin VE2. rinnealueilla kutevat kalataloudellisesti arvokkaammat ka- Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny vaikutuksia kalastoon tai ka- lalajit, kuten muikku, silakka ja siika. Mikäli kutualueilla ruo- lastukseen. Perustamisvaihtoehdoista kasuuniperustuksella pataan, saattaa kalojen lisääntyminen häiriintyä paikallisesti vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat suuremmat kuin useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi ruoppausta kutualu- monopile –perustuksella. eilla tulisi välttää. Merikaapeleiden rakentamiseen liittyvillä ruoppauksilla voi Töiden ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen lisääntymis- olla vaikutuksia kalastukseen. Tiedusteluiden ja ammattika- kauden ulkopuolelle haittoja voidaan estää tai minimoida. lastajatapaamisen perusteella voidaan arvioida, että meri- Kalastus ja saaliit kaapelin rantautumisvaihtoehdoista Halosenniemi olisi paras Rakennustöiden vuoksi kalastajien liikkumista alueella jou- rantautumisvaihtoehto. Martinniemen vaihtoehdoissa kaapeli dutaan rajoittamaan. Tämä voi haitata kalastajien pääsyä pe- jouduttaisiin vetämään keskeisen muikun lisääntymisalueen rinteisille kalastuspaikoille. sekä nuottausalueen läpi. Myös Laitakarin rantautumisvaihto- Kaapeleiden laskulla ja kaapeliojien kaivulla on todennä- ehdossa kaapelilinjalle sijoittuu nuottaus- sekä troolialueita. köisesti vaikutusta rysäkalastajien lohisaaliisiin rakennustöi- den läheisyydessä. Mikäli työt ajoittuvat kesä-elokuuhun,

79 4.5.6 tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset Vedenalaiset äänet ja värähtelyt sekä valo- ja varjoefektit kalastoon ja kalastukseen Kalastovaikutusten arvioimiseksi on kirjallisuuslähteisiin pe- Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyy- rehtyen pyritty selvittämään toiminnassa olevien tuulivoima- pistä riippuen myös vedenalaisia melu- ja tärinävaikutuksia. laitosten synnyttämiä vedenalaisia ääniä, värähtelyjä, valo- ja Mm. Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan varjoefektejä sekä sähkömagneettisia kenttiä sähkökaapelei- tuulivoimalan käyntiäänen vedenalaisen kuuluvuussäteen ka- den ympärille. Vaikeutena arvioinnissa on vähäinen tietoisuus loille on arvioitu ulottuvan kilometrien etäisyydelle tuulivoima- näiden ilmiöiden todellisesta merkityksestä kalakannoille. laitoksesta (Wahlberg & Westerberg 2005). Käyntiäänen ei Tuulivoimalat ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin melutasoilla, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välittömässä lähei- Kalojen esiintyminen syydessä muutaman metrin säteellä voimalaitoksesta. Äänien lisäksi kalat pystyvät kylkiviivansa avulla aistimaan Tanskan Rødsandin tuulipuistossa tehdyssä tutkimukses- veden välittämiä paineaaltoja. Tämän avulla jotkin kalalajit sa selvitettiin myös kalojen käyttäytymistä tuulivoimayksiköi- mitä todennäköisimmin pystyvät aistimaan tuulivoimayksiköi- den läheisyydessä. Yöllä ja päivällä ei havaittu olleen tilas- den perustuksista aiheutuvaa värähtelyä. Toisaalta kalojen on tollisesti merkittävää eroa kalojen esiintymisrunsauden suh- havaittu sopeutuvan voimalameluun tai olevan jopa välittä- teen. Sen sijaan perustuksen suojaisemmalla puolella näytti mättä siitä. olleen enemmän kaloja kuin tuulisemmalla puolella. Kaloja Kalojen reagointia vedenalaiseen meluun ovat tutkineet esiintyi runsaammin tuulivoimayksikön välittömässä lähei- mm. Wahlberg ja Westerberg (2005) sekä Thomsen ym. syydessä kuin eri yksiköiden välimaastossa. Tämä tukee (2006). Heidän saamiensa tulosten perusteella lohikala voi käsitystä kalojen oleskelusta tuulivoimayksiköiden tuntumas- aistia tuulivoimalaitoksista syntyviä vedenalaisia ääniä, val- sa. Tuulivoimapuiston käytöllä ei katsotakaan olevan erityis- litsevista ympäristöolosuhteista riippuen, aina 0.5 – 1 ki- tä vaikutusta kalapopulaatioiden tiheyteen, biomassaan tai lometrin etäisyydelle asti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pituusjakaumaan. kalan käyttäytyminen välttämättä muuttuisi ääniaistimuksen Mereen rakennettavista perustuksista voi aiheutua talous- seurauksena. kaloille (silakka, muikku, siika) soveltuvien lisääntymisaluei- Koschinski ym. (2003) ja Dhanju ym. (2005) tutkimus- den määrän vähenemistä. Hankkeen yhteydessä 48 tutki- ten mukaan laivojen aiheuttama vedenalainen melu on sa- tusta suunnitellusta tuulivoimayksikön perustuspaikoista 45 mankaltaista kuin tuulivoimaloista aiheutuva melu. Oulun- kohdetta sijaitsee syvyysvyöhykkeessä (≤10 m), jotka voi- Haukiputaan edustalla on satamatoimintaa ja siten laivalii- sivat periaatteessa olla mahdollisia silakan, siian tai muikun kennettä. Alueelle kohdistuu siten jo nykyisin vedenalaista lisääntymisalueita. Eri selvitysten perusteella arvioitiin, että melua kaikista suunnista, jonka voimakkuus ja taajuus vaih- hankealueelta on erotettavissa kolme erillistä merkittävää ku- televat suunnan, paikan ja ajan mukaan. tualuetta (Kuva 4‑20). Näille alueille sijoittuu vaihtoehdossa Edellä esitetyn perusteella ei ole todennäköistä, että tuuli- VE1 yhteensä 13 tuulivoimalaitosta, jotka on poistettu vaih- voimaloiden aiheuttamat äänet erityisesti häiritsisivät vaellus- toehdossa VE1+. kalojen hakeutumista esim. Iijokeen tai Kiiminginjokeen. Hankkeen vaikutus silakan, siian tai muikun lisääntymiseen Tuulivoimalan roottori aiheuttaa ajoittain liikkuvia varjo- ja kalakantojen mittakaavassa jäänee pieneksi, vaikka hanke valoefektejä. Ilmiö on säästä riippuvainen. Mikäli sää on pilvi- toteutettaisiin vaihtoehdon VE1 mukaisesti. Näin siksi, että eri nen tai tyyni, jolloin tuulivoimalaitos on pysähdyksissä, ilmiötä selvitysten perusteella taloudellisesti tärkeiden kalalajien li- ei esiinny. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on mata- sääntymisalueita sijaitsee laajalla rannikkoalueella ja kaikkein lalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, keskeisimmät kutualueet näyttäisivät sijaitsevan varsinaisen yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Myöskään jääpeitteise- hankealueen ulkopuolella (mm. Pallonen ja Ulko-Pallonen). nä aikana ilmiöllä ei ole vaikutuksia vedenalaiselle eliöstöl- Kuitenkin voidaan todeta, että hankkeen vaikutukset kalojen le. Esiintyessään varjo- ja valoefektit saattavat vaikuttaa ka- lisääntymiseen ovat todennäköisesti pienemmät, jos hanke lojen käyttäytymiseen. Tuulivoimayksikön roottorin aiheutta- toteutetaan vaihtoehdon VE1+ mukaisesti. Suppeimmissa man liikkuvan varjon vaikutusalue on noin 100 m x 100 m vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ vaikutukset arvioidaan jäävän (Fiskeriverket 2003). Varjon kulkiessa niiden ohi, monet kala- pienimmiksi. Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny vaikutuksia kalas- lajit reagoivat välittömällä pakenemisella tai suojautumisella. toon tai kalastukseen. Perustamisvaihtoehdoista kasuunipe- Käyttäytyminen on todennäköisesti luonnollinen reaktio, jolla rustuksella vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat suu- kala suojautuu lintupredaatiota vastaan. Erityisesti suuriko- remmat kuin monopile –perustuksella. koisten siikojen tiedetään olevan herkkiä ympäristössä tapah- tuville muutoksille ja niihin valo- ja varjoefektit mahdollises- ti vaikuttavat. Vaikutuksia saattaa olla myös silakan kutuun, joka saattaa heikentyä, mikäli voimalat sijoittuvat kutualueille. Vaikutuksen on kuitenkin arvioitu olevan tilapäinen.

80 Tuulivoimapuiston käytön aikaiset haitalliset vaikutukset Tanskan Rødsandin tuulipuistossa tehdyn tutkimuksen kalastuksen kannattavuuteen hankealueella arvioidaan koko- mukaan merenpohjaan, metrin syvyyteen kaivettujen meri- naisuudessaan suhteellisen vähäisiksi. Haittaa voi lähinnä ai- kaapeleiden magneettinen kenttä pohjan pinnalla on vähem- heutua kalastuspaikkojen määrän vähenemisestä perustus- män kuin luonnollinen geomagneettinen kenttä. Peittämisen ten rakentamisen seurauksena. Lisäksi merenpohjassa ole- vähentävää vaikutusta on todennut tutkimuksessaan myös vat kaapelit voivat haitata (pohjatroolaus- ja ankkurointikielto) Öhman ym. (2007). Sähkömagneettinen kenttä ei varsinai- ammattikalastusta. Tästä johtuen troolialukset joutuvat joko sesti pienene, vaan sen vaikutussäde vedessä vähenee kaa- kiertämään alueen tai kaapeleita ylittäessään nostamaan pelin syväyksen verran. Tämän vuoksi on arvioitu, että kaa- troolin pohjasta. Nostoon kuluu arviolta noin puoli tuntia yli- peleiden magneettisella kentällä ei ole olennaista vaikutusta määräistä vetoaikaa (Haikkonen ym. 2006). kalojen käyttäytymiseen. Mikäli merenpohjassa olevia kaapeleita ei ole suojat- Öhman ym. (2007) mukaan tutkimukset magneettikentän tu, voivat ne haitata ammattikalastusta. Ne voivat aiheuttaa vaikutuksista kaloihin ovat osin ristiriitaisia. Kokeellisissa tut- ankkurointikiellon alueilla, joissa kaapeleita ei ole peitetty. kimuksissa on osoitettu magneettikentän vaikuttavan mm. Vaikutukset ovat suurimmillaan laajimmassa vaihtoehdossa kalojen suunnistamiseen, fysiologiaan ja lisääntymiseen. VE1 ja pienimmillään suppeimmassa vaihtoehdossa VE2. Luonnonoloissa vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty hyvin Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny vaikutuksia. vähän. Suurin osa kaloista käyttää suunnistamiseen yhtä ai- Positiivisista vaikutuksista voidaan mainita aikaa myöten kaa useita aisteja, joka tekee tutkimuksesta haasteellisen. tapahtuva kalansaaliiden kasvu perustusten lähituntumas- Aistit, jotka havaitsevat magneettisia kenttiä, eivät ole ainoita, sa. Tämä ilmiö liittyy kalojen hakeutumiseen perustusten joiden avulla kalat suunnistavat. Suunnistusta ohjaavat mm. suojaan ja ravinnonhankinnan mahdolliseen tehostumiseen tunto-, näkö-, kuulo- ja hajuaistit sekä geoelektrinen informaa- näillä alueilla (riuttaefekti). Erityisesti pohjakalojen yksilötihe- tio yhdessä hydrografisen informaation kanssa (Taylor 1986, yksien on havaittu kasvavan pysyvien rakenteiden läheisyy- Westin 1990 & Wilhelmsson ym. 2006). Vaikka kalat aistivat- dessä (Wilhelmsson ym. 2006). Oletettavasti syynä tälle on kin magneettisia kenttiä, eivät sähkönsiirtokaapeleiden aihe- suojaisuuden ja ravintokohteiden lisääntyminen (Bohnsack & uttamat magneettikentät ole välttämättä niin voimakkaita, että Sutherland 1985). ne aiheuttaisivat kalojen poikkeavaa käyttäytymistä. Tuulivoimayksiköiden huoltoihin liittyvä käynnit ovat erittäin Öölannin ja Ruotsin mannermaan välisellä merialueella vähäisiä. Niillä ei katsota olevan vaikutusta alueen kalastoon, on tutkittu ankeriaiden käyttäytymistä kohdissa, joissa me- kalastukseen ja kalatalouteen. renpohjaan oli upotettu kaapeleita. Ankeriaan vaellussuunta Sähkönsiirto kääntyi hetkeksi kaapelin kohdalla ja palautui taas ennalleen Sähkönsiirron aiheuttama sähkömagneettinen kenttä on vaikutusalueen ulkopuolella. Myös uintivauhti hidastui kaa- käytännössä ainoa mahdollinen kaloihin kohdistuva käytön- peleiden kohdalla. Vaikutukset olivat kuitenkin hyvin vähäi- aikainen vaikutus. Staattisen magneettikentän vaikutuksia ve- siä (Westerberg 2000). Vastaavanlaisia tuloksia ovat saaneet siorganismeihin on toistaiseksi tutkittu vain vähän. myös Yano ym. (1997), Poleo ym. (2001) ja McCleave ym. Kaapelien tyypillä ja suunnittelulla on suuri merkitys niiden 1971), jotka ovat tutkineet magneettikentän vaikutuksia lohi- sähkömagneettiseen vaikutukseen. Erilaiset tekniset ratkai- kaloihin. Tyynellämerellä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, sut voivat vähentää vaikutuksia kaloihin. Esim. yksi kaksijoh- että nuoret koiralohet (Oncorhynchus keta) hidastivat mer- dinkaapeli on suositeltavampi kaapelivaihtoehto ympäristön kittävästi uintivauhtiaan suuntaa vaihtaessaan niin normaa- kannalta (Bergström ym. 2007 & Öhman ym. 2007). Tässä lin geomagneettisen kentän kuin muunnellun magneettisen hankkeessa käytettävät kaapelit ovat vaihtovirtakaapeleita, kentän vaikutuspiirissä. Horisontaaliseen sekä vertikaaliseen jotka ovat yleisesti käytettyjä, kun sähkönsiirtoetäisyydet ovat liikkumiseen muunnellulla magneettikentällä ei ollut vaikutus- lyhyitä. ta. Myöskään pienet muutokset magneettikentässä eivät vai- Magneettisen kentän koko riippuu voimakkuudesta, joka kuttaneet sockeye lohien käyttäytymiseen. hetkellisesti ajetaan kaapelissa. Magneettisen kentän voi- Yhteenveto ja vaikutusten vertailu makkuus puolestaan heikentyy nopeasti etäisyyden neliönä. Tutkimusten mukaan tuulivoimapuistojen alueella lajiston Asiantuntija-arvioon perustuen 1 metrin etäisyydellä kaapelis- ja kalatiheyden on havaittu pysyvän lähes ennallaan tai jopa ta, magneettivuontiheys on noin 10-kertainen geomagneet- kalatiheyden kasvaneen toteutuneiden tuulivoimapuistojen tiseen kenttään verrattuna. Kaapelin vaikutus yltää noin 15 johdosta. Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirron käytön aikaisilla metriä kaapelin kummallekin puolelle sekä yläpuolelle mag- häiriötekijöillä ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuk- neettikentän vaimentuen äärilaidoille. Arvio perustuu oletuk- sia kalastoon tai kalastuksen kannattavuuteen Haukiputaan seen, että kyseessä on 200 MW: n tuulivoimapuisto, 110/400 edustan hankealueella. Aikaa myöten perustuksien lähivedet kV:n maa-/vesikaapeliyhteys sekä kaapeleissa kulkevan vir- voivat osoittautua hyviksi kalastuspaikoiksi. ran määrään 500 – 1800 A. Oletettavaa on, että suurin osa kalastosta ui kaapelien vaikutuspiirissä alueilla, joissa kaa- peleita on.

81 Käytön aikaiset vaikutukset näkyisivät selvimmin trooli- janlahdenlauha kuuluvat hiekkaisten alueiden valtalajistoon. kalastuksessa, mikäli voimalaitoksia sijoitetaan tärkeimmil- Puustoiset saaret (mm. Hoikka-Hiue, Hanhikari) ovat melko le troolivetolinjoille. Vaikutuksia troolikalastukseen ilmenee harvapuustoisia. Valtapuuna metsäisillä saarilla vuorottele- myös merikaapeleiden osalta, mikäli merikaapeleita sijoite- vat lähinnä hieskoivu, pihlaja ja mänty. Puustoisten kohtei- taan troolin vetolinjoille. Verkko- ja rysäkalastuksen osalta vai- den aluskasvillisuus on hyvin niukkaa ja paikoin puiden al- kutukset eivät ole yhtä selviä, koska esim. verkkoja voidaan la on laajoja kasvittomia laikkuja. Lähes kaikki tutkimusalu- laskea myös voimaloiden väliselle alueelle. een saaret ovat voimakkaan aalto- ja jääeroosion kuluttamia, Merenpohjaan sijoitettavat kaapelit tulisi haudata meren- minkä takia paksuja orgaanisia kerroksia on saarille päässyt pohjaan, jotta vaikutusten merkittävyys entisestään väheni- muotoutumaan ainoastaan suojaisimpiin lahden poukamiin. si. Myös parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa Eroosio luo jatkuvasti uusia kasvupaikkoja yksivuotiselle la- (BAT) tulee hyödyntää kaapelityyppiä valitessa. jistolle. Alueella talvinen jääeroosio onkin nykyisin merkittävin YVA:ssa tarkasteltavista vaihtoehdoista käytön aikaiset vai- saarien kasvillisuuteen vaikuttava tekijä. kutukset kalastukseen olisivat suurimmillaan vaihtoehdossa Alueella tavataan ns. ruijanesikkoryhmän kasvilajeja, joista VE1, jossa voimalaitoksia sijaitsee myös keskeisimmillä ka- merkittävin on Kattilankallalla esiintyvä EU:n luontodirektiivin lastusalueilla. Vaihtoehdossa VE1+ on kalastusalueet otet- liitteen IV lajeihin kuuluva ruijanesikko. Luontodirektiivin liit- tu huomioon, jolloin vaikutukset olisivat selvästi pienemmät. teen IV lajien tunnettujen esiintymäpaikkojen hävittäminen ja Suppeimmissa vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ kalastuksel- heikentäminen on kielletty. Suomessa ruijanesikko on taan- le aiheutuvat haitat ovat pienimmillään. Vaihtoehdossa VE0 tunut viime vuosikymmeninä lähinnä laidunnuksen vähenty- ei esiinny vaikutuksia. Perustamisvaihtoehdoista kasuuni- misen ja rantaniittyjen umpeenkasvun vuoksi, minkä takia se perustuksella vaikutukset ovat suurempia kuin monopile luokitellaan Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa (Rassi –perustuksella. ym. 2001) nykyisin erittäin uhanalaiseksi (EN).

4.6 Vaikutukset luotojen ja saarien 4.6.3 Hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset kasvillisuuteen vaikutukset saarien kasvillisuuteen Suunnitellut tuulivoimalaitokset oheisrakenteineen sijoite- 4.6.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät taan kokonaisuudessaan merelle, minkä takia alueen saaril- Tuulivoimapuistoaluetta ympäröivien saarien luontotyy- le ei hankkeen toteuttamisen yhteydessä kohdistu rakenta- pit sekä alueilla esiintyvät putkilokasvilajit inventoitiin YVA- mistoimia tai muutakaan maankäyttöä, jolla voidaan arvioida menettelyn yhteydessä kesällä 2009. Maastossa inventointi- olevan vaikutusta saarien kasvillisuuteen. Voimalaitokset si- kierroksia tehtiin kaksi, joiden lisäksi kasvillisuutta havainnoi- joitetaan hyvin laajalle alueelle pitkien välimatkojen päähän tiin myös touko- ja kesäkuussa tehtyjen linnustoselvitysten toisistaan, minkä takia ne eivät merkittävällä tavalla vaikuta aikana. Saarten ja luotojen pienen koon vuoksi niiden putki- esim. alueen luontoarvoille merkittävän jääeroosion muodos- lokasvilajisto pystyttiin maastokäyntien aikana kartoittamaan tumiseen tai veden korkeuden vaihteluihin. hyvinkin kattavasti. Inventointia jatkettiin kullakin kohteella Nykyisin saarien kasvillisuuden kannalta merkittävimpänä niin pitkään että viimeisen uuden lajin löytymisestä oli kulu- uhkatekijänä voidaan pitää lähinnä ihmisten virkistyskäytöstä nut puoli tuntia. Yksityiskohtaisesti inventoidut kohteet olivat aiheutuvaa kasvillisuuspeitteen kulumista ja tallaantumista, Länsiletto. Luodeletto, Kattilankalla, Väliletto, Isokivenletto, joka voi osaltaan vaikuttaa kasvillisuudeltaan karujen saarien Kintasletto ja Hoikanriisit, joiden kasvillisuus arvioitiin kesä- nykytilaan. Suunniteltu hanke ei merkittävällä tavalla vaikuta kuun alussa tehtyjen maastokäyntien perusteella arvokkaim- ihmisten liikkumiseen alueella, minkä takia sen vaikutukset maksi. Selvityksen yhteydessä tarkastettiin myös useita kari- myös saarien kasvillisuuden kulumiseen voidaan arvioida koita, jotka käynnin perusteella todettiin kasvittomiksi. vähäisiksi. Toteutetusta kasvillisuusselvityksestä on laadittu erillisra- portti (Oja & Oja 2010a), jonka pohjalta saarien nykytila on 4.7 Sähkönsiirtoreittien luonnonolosuhteet tässä arviointiselostuksessa kuvattu. 4.7.1 lähtötiedot ja arviointimenetelmät 4.6.2 Nykytila Martinniemen (VE1) ja Laitakarin reittivaihtoehtojen (VE3) Hankealueella ja sen ympäristössä olevien saarien ja luo- luonnonolosuhteita kartoitettiin maastossa loppusyksyllä tojen maapohja vaihtelee hiekasta moreenin kautta louhik- 2009. Laitakarin reittivaihtoehdot kuljettiin maastossa koko- koon. Luontyypiltään saaret voidaankin luokitella pääasias- naisuudessaan läpi. Martinniemen reittivaihtoehto selvitet- sa moreeni-, kivikko- tai hiekkarantoihin. Erityisesti karummil- tiin maastossa lukuun ottamatta Onkamo-Martinniemi 110 kV la saarilla maapohja on paikoitellen hyvinkin karkeaa koos- voimajohdon kattamaa osuutta. tuen pääasiassa isoista lohkareista. Saarien keskellä kulkee usein pienialaisia dyynimuodostelmia. Dyynit ovat kuitenkin pääasiassa aaltojen ja jään kasaamia karkeamman aineksen harjanteita, joiden välissä esiintyy vain paikoin hienompaa maa-ainesta. Dyynialueen kasvilajistosta suola-arho on saa- rien näyttävimpiä lajeja, jonka lisäksi mm. rantavehnä ja poh-

82 Selvityksen yhteydessä voimajohtoreiteiltä kartoitettiin luon- Voimajohto sijoittuu reitin itäosassa uuden johtokäytävän non yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan huomionarvoiset koh- osalta metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Alueen met- teet. Linjauksilta selvitettiin metsälain 10 §:n mukaiset metsä- sätyyppinä vaihtelevat variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) luonnon erityisen arvokkaat elinympäristöt, luonnonsuojelu- ja puolukka-mustikkatyypin (VMT) metsät joiden ikärakenne lain 29 §:n nojalla suojeltavat luontotyypit sekä muut luontoar- vaihtelee pienistä taimikoista nuoriin ja varttuneisiin kasvatus- voiltaan edustavat kohteet. Uhanalaisten eliölajien esiintymät metsiin. Reitillä esiintyy paikoin pienialaisia ojitettuja muuttu- selvitettiin tietokantakyselynä Suomen Ympäristökeskuksen mia ja turvekankaita, joiden tiheä puusto koostuu valtaosin Eliölajit-tietojärjestelmästä. nuoresta männystä ja sekapuuna kasvavasta hieskoivusta. Työssä hyödynnettiin Halosenniemen reittivaihtoehtojen Alueella on useita avohakkuualoja ja metsittyneitä peltotilkku- (VE2) osalta WPD:n Suurhiekan YVA:n yhteydessä tehtyä ja, joilla kasvava hieskoivikko on keskittynyt ojien varsille. vastaavan kartoituksen tuloksia. 4.7.2 martinniemi VE1a, VE1b ja VE1c Johtoreitin kuvaus ja reitin yleispiirteet Martinniemen reittivaihtoehdossa voimajohto sijoittuu olemas- sa olevan Haukiputaan Sähköosuuskunnan 110 kV Onkamo- Martinniemi voimajohdon rinnalle tai tilalle sekä osittain uu- teen johtokäytävään. Reittivaihtoehdossa tarkastellaan kol- mea eri alavaihtoehtoa Martinniemi VE1a, VE1b ja VE1c, jot- ka eroavat toisistaan ilmajohdon rantautumisalueen suhteen. Rantautumisalueet sijaitsevat Martinniemen Laitakarin ympä- ristössä. Martinniemen alavaihtoehdot ovat seuraavat: • Alavaihtoehdossa Martinniemi VE1a voimajohto rantau- tuu Laitakarin lounaisosassa ja sijoittuu olemassa olevan Haukiputaan Sähköosuuskunnan Onkamo-Martinniemi 110 kV rinnalle tai tilalle Onkamon sähköasemalle asti. Onkamon sähköaseman jälkeen voimajohto sijoittuu uu- teen johtokäytävään ja liittyy Niskapään itäpuolella ole- „„ Kuva 4‑23. Variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) varttunutta männik- massa olevaan 400 kV voimajohtoon. köä Pentinkankaalla. • Alavaihtoehdossa Martinniemi VE1b voimajohto rantau- tuu Laitakarin länsiosassa ja sijoittuu olemassa olevan 110 kV voimajohdon rinnalle tai tilalle Onkamon sähkö- asemalle asti. Onkamon sähköasemalla voimajohto sijoit- tuu uuteen johtokäytävään ja liittyy Niskapään itäpuolella olemassa olevaan 400 kV voimajohtoon. • Alavaihtoehdossa Martinniemi VE1c voimajohto rantautuu Laitakarin koillispuolella Martinlahdella ja sijoittuu olemas- sa olevan 110 kV voimajohdon rinnalle tai tilalle Onkamon sähköasemalle asti. Onkamon sähköasemalla voimajoh- to sijoittuu uuteen johtokäytävään ja liittyy Niskapään itä- puolella olemassa olevaan 400 kV voimajohtoon.

Voimajohdon kokonaispituus on noin 20 kilometriä, josta olemassa olevan Onkamo-Martinniemi voimajohdon osuus on noin 12 kilometriä ja uuteen johtokäytävään sijoitettavan voimajohdon vastaavasti noin 8 kilometriä. „„ Kuva 4‑24. Puolukka-mustikkatyypin (VMT) varttunutta kuusikkoa Reitin länsiosissa suunniteltava voimajohto sijoittuu haja- Heinijärven länsipuolella. asutusalueelle. Asutus keskittyy Onkamontien, Sutelantien, Ylitalontien sekä Hetekankaantien varrelle. Valtatien länsipuo- Koskikankaalla, Sutelan itäpuolella, voimajohto ylittää lella Laitakarin alavaihtoehdot sijoittuvat Martinniemen pien- Onkamonojan, joka saa alkunsa pohjoispuolella sijaitsevas- taloalueen tuntumaan. Uuden johtokäytävän osalta alavaih- ta Onkamonjärvestä (Kuva 4‑25). Onkamontien eteläpuolella toehdot VE1a ja VE1b sijoittuvat metsäiselle alueelle, jossa voimajohto ohittaa pohjoispuolitse ojitetun ja umpeen kasva- on paikoin yksittäisiä pientaloja. Olemassa olevaa 110 kV van Heinijärven (Kuva 4‑26). Vesistöjen rantakasvillisuus on voimajohtoa seuraava alavaihtoehto VE1c sijoittuu Laitakarin tavanomaista ja hakkuin hoidettua. entiselle teollisuusalueelle.

83 „„ Kuva 4‑27. Näkymä Takalammelle.

Voimajohto sijoittuu Sutelan länsipuolella sijaitsevan „„ Kuva 4‑25. Näkymä Onkamonojalle. Hautasuon luonnontilaiselle, ojittamattomalle osuudelle. Ojitetut alueet sijoittuvat suon pohjoisosaan eteläosan olles- sa luonnontilaista lyhytkorsinevaa (Kuva 4‑28). Suon kasvil- lisuus koostuu rahkasammalien ohella muun muassa suo- kukasta, variksenmarjasta ja lakasta. Suon laitoja luonnehtii tupasvillaräme.

„„ Kuva 4‑26. Näkymä Heinijärvelle.

Martinniemen Laitakarilla voimajohto sijoittuu alavaihtoeh- dossa VE1b Laitakarin rantalehtoihin. Laitakarin eteläosan teollisuustoiminta on jättänyt jälkensä vallitsevaan kasvillisuu- „ Kuva 4‑28. Näkymä Hautasuolle. teen ja alueella on tehty paikoin runsaasti metsänhakkuita. „ Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä Voimajohto sijoittuu Onkamontien eteläpuolella Suojelualueet ja uhanalaiset eliölajit Takalammen läheisyyteen. Takalammen itä- ja koillisranto- Martinniemen edustalla Laitakarissa sijaitseva merenran- ja luonnehtii pääosin luonnontilainen tupasvillaräme, joka talehto kuuluu osana Laitakarin-Häyrysenniemen-Purjekarni vaihettuu lammen pohjoispuolella vähitellen varttuneeseen -Natura-alueeseen (FI1100405, SCI). Natura-alueen rannat kasvatusmetsään (Kuva 4‑27). Tupasvillarämeen aluskasvil- ovat jyrkkää ja suhteellisen avointa kivikkoa, jossa kasvillisuus lisuuden valtalajeja ovat tupasvilla, kanerva, suokukka sekä on pääasiassa luhtakastikan, ruokohelven ja järviruo`on val- variksenmarja. Alueen puusto koostuu vastaavasti lähinnä litsemaa niittykasvillisuutta. Lajistoltaan monipuolinen lehto kitukasvuisista männyistä. Takalammen pohjoispuolella on sijaitsee paikoin kuivalla ja kivisellä rantatöyräällä. Puustossa useita loma-asuntoja, joiden etäisyys suunniteltuun voima- vallitsevat pihlaja ja tuomi. Kuivilla paikoilla kasvaa runsaasti johtoon on noin 120 metriä. lillukkaa. Koillislaidan koivikoissa on tehty harvennushakkuita ja palstojen rajalinjoja on hoidettu hakkuin länsiosassa. Laitakarista pohjoiseen sijaitseva Häyrysenniemen me- renrantalehtoalue on poikkeuksellisen hyvin säilynyt arvokas niitty- ja metsäalue. Häyrysenniemen länsikärjessä on kolme kiinnikasvanutta saarta, joiden välissä on matalia, niitty- ja ruovikkorantaisia umpeen kasvavia lahtia, jotka kehittyvät soiksi tai pieniksi lampareiksi. Merenrantamaisemaan kuulu- vat myös avoimet kallio- ja kivikkorannat. Niemenkärjissä on

84 4.7.3 Halosenniemi VE2a ja VE2b Johtoreitin kuvaus ja reitin yleispiirteet pihlajan, harmaalepän ja tuomen vallitsemia reheviä lehto- Halosenniemen reittivaihtoehdossa voimajohto sijoittuu ja. Lehtimetsät vaihettuvat sekametsiksi ja niemen ydinosan Haukiputaan kunnan ja Iin kunnan rajalle kokonaan uuteen kuusikoksi. johtokäytävään. Voimajohdon kokonaispituus on noin 18 ki- Olemassa oleva Onkamo-Martinniemi 110 kV voimajoh- lometriä. Voimajohto rantautuu Räinänlahdella ja suuntau- to sijoittuu valtatien ja Oulu-Tornio rautatien välisellä alueella tuu kohti sisämaata liittyen Ison Liesjärven koillispuolella ole- Joutsensuon ja Vareputaanlehdon luonnonsuojelualueiden massa olevaan 400 kV voimajohtoon. Vaihtoehdossa tarkas- väliin. Joutsensuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuoje- tellaan kahta alavaihtoehtoa (Halosenniemi VE2a ja VE2b) lun perusohjelmaan (SSO110419) ja Vareputaanojan lehto koskien voimajohdon sijoittumista suhteessa valtatie 4 ja valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan (LHO110345). Haukiputaantien (tie 847) ylityskohtaan. Alavaihtoehdoista Suojeluohjelma-alueet kuuluvat lisäksi Natura 2000-suo- VE2a ylittää valtatien ja Haukiputaantien eteläpuolitse ala- jeluohjelmaan Joutsensuo–Vareputaanojanlehto -nimise- vaihtoehto VE2 sijoittuessa pohjoisemmaksi. nä alueena (FI1100402, SCI). Natura-alueen suojelun to- Suunniteltava voimajohto sijoittuu valtatien ylityksen jäl- teutuskeino on luonnonsuojelulaki ja Joutsensuon suoje- keen pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle. lusta on toteutettu osa rauhoittamalla alueita yksityisiksi Haja-asutus keskittyy pääasiassa Iijokilaaksoon ja siitä läh- luonnonsuojelualueiksi. tevien pistoteiden varsille. Valtatien länsipuolella asutus Voimajohdon pohjoispuolella sijaitseva Joutsensuo on pie- on keskittynyt Räinänperän, Satalahden, Parhaniemen ja nehkö arvokkaan kasvillisuuden omaava keidassuon ja aa- Halosenniemen alueille. pasuon sekayhdistymä. Laajaan suotyyppivalikoimaan kuu- Voimajohto sijoittuu kivennäismaakankaiden ja ojitettujen luu mm. ravinteisia lettoja, joilla esiintyy vaateliasta ja uhan- suojuottien, muuttumien ja turvekankaiden luonnehtimaan alaista lajistoa. Lettojen laiteilla esiintyy ruoho- ja heinäkor- maastoon. Voimajohtoreitillä ja sen välittömässä läheisyy- pia, jotka erottuvat rehevinä ja puustoisina avoimista letois- dessä on tehty runsaasti metsänhakkuita, joiden vaikutukset ta. Uhanalaisia suotyyppejä edustavat alueella koivuletto ja näkyvät osaltaan alueen luonnon nykytilassa. lähteinen ruoho- ja heinäkorpi. Suotyyppien monipuolisuutta Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä alueella lisää Joutsensuon luoteisosan keidassuoalue, joka Valtatien ja Oulu−Tornio -rautatien välisellä alueella tar- edustaa karuja suotyyppejä. Alueen runsasravinteisuuden kasteltu voimajohtolinjaus sijoittuu Syrjäsuon pohjoisosaan. vuoksi kasvilajistoon kuuluu useita eteläisiä lajeja. Syrjäsuo on esitetty Suurhiekan Keminmaa-Ii johtoreitin luonto- Voimajohdon eteläpuolella sijaitseva Vareputaanlehto selvityksessä (Pöyry Environment Oy) arvokkaaksi luontokoh- on rinnelehtoa, jonka kasvillisuus on pääasiassa tuoret- teeksi. Kasvillisuudeltaan Syrjäsuon eteläiset luonnontilaiset ta metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukka –tyypin (GORT) leh- osat ovat avointa, keskiravinteista rimpinevaa (MeSphRiN). toa. Joutsensuolta valuvat ravinteikkaat vedet tekevät Kohteen mesotrofisuutta ilmentävät lajeista muun muassa Vareputaanojan lehdosta rehevän. Puusto on kuusivaltaista, villapääluikka, rimpivesiherne ja siniheinä. Alueella kasvaa mutta seassa on runsaasti järeitä haapoja. Lehtipuustoon myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluva vaalea- kuuluu myös tervaleppiä. saraa (LC) sekä suopunakämmekkää (NT, RT). Suunniteltavan voimajohdon pohjoispuolella sijaitse- Suojelualueet ja uhanalaiset eliölajit va Onkamonjärvi ja sen eteläpuolinen Sutelankoski kuulu- Voimajohtoreitin lähiympäristössä ei ole luonnonsuojeluoh- vat osana Kiiminkijoen Natura-alueeseen (FI1101202, SCI). jelmiin tai –strategioihin kuuluvia alueita. Lähin Natura 2000 Natura-alueen suojelun toteutuskeinona ovat koskiensuoje- -verkostoon kuuluva alue on luontodirektiivin mukaisena alu- lulaki ja vesilaki. eena suojeltu Laitakarin-Häyrysenniemen-Purjekarin -Natura- Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Eliölajit- alue (FI1100405, SCI), jonka pohjoisin osa-alue Purjekari si- tietojärjestelmän tietokantakyselyn mukaan suunniteltavan joittuu lähimmillään noin 1,7 kilometrin etäisyydelle voimajoh- voimajohdon välittömässä läheisyydessä ei ole voimajohdon don eteläisestä rantautumisalueesta (VE2a) lounaaseen. länsipäätä ja läheisiä luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta Purjekarin kasvillisuusvyöhykkeet alkavat kivikkorantojen tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. niityistä ja jatkuvat leppävyöhykkeen kautta koivumetsiin ja Laitakarin länsirannalla voimajohtoreitin länsipäässä on lopulta kuusimetsiin. Purjekarin ja Riutan välisellä kannaksella tehty vuonna 1993 havainto vaarantuneesta (VU) upossarpi- ja Riutan kaakkoispuolella on heinä- ja saraniittyä. Merkittävin osta. Havainnon sijaintitiedot ovat kuitenkin epätarkat ja lajia piirre alueen rantametsissä on tervalepän runsaus kapeassa ei ole havaittu enää vuosien 1999 ja 2007 inventoinneissa. lepikkovyöhykkeessä, joka on osoitus alueen edullisesta il- Upossarpiota on tavattu myös Laitakarin saaren pohjoispuo- mastosta ja maaperästä. Lepikkovyöhykkeen yläpuolisessa lella vuonna 2007. koivumetsävyöhykkeessä ei sen sijaan ole juurikaan lehto- Martinlahden Villenniemessä on tehty vuonna 2007 havain- maisia piirteitä. Purjekarin sisäosat ovat puolukka-mustikka- to erittäin uhanalaisesta (EN) ruijanesikosta. Valtatien itäpuo- tyypin (VMT) kuusikkoa. lella Joutsensuon lounaispuolella on tehty lisäksi vuonna 1968 havainto elinvoimaisesta, alueellisesti uhanalaisesta (LC, RT) näädänsammalesta. Joutsensuo–Vareputaanojanlehto- Natura-alueella on tehty lisäksi useita muita havaintoja uhan- alaisista putkilokasveista, sammalista ja sienistä.

85 Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Eliölajit- Mäntyvaltaisten metsäalueiden ohella linjausalueella esiin- tietojärjestelmän tietokantakyselyn mukaan suunniteltavan tyy myös jonkin verran kuusivaltaisia mustikkaturvekankaita, voimajohdon välittömässä läheisyydessä ei ole voimajohdon joiden määrä lisääntyy erityisesti Karjalankylästä rannikon Räinänlahden rantautumispaikkaa lukuun ottamatta tehty suuntaan siirryttäessä. Jäkäläturvekankaiden määrä puoles- havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Räinänlahden ranta on taan on vähäinen, mutta tätäkin tyyppiä esiintyy tien läheisyy- avointa rantaniittyä ja sen keskiosissa on tehty vuonna 1989 dessä valtatien 4 länsipuolella. havainto silmälläpidettävästä (NT) otalehtividasta. Laji ei ole Voimajohtoreitillä sijaitsevista kivennäismaasaarekkeista alueellisesti uhanalainen. Vuonna 2006 Räinänlahden ranta- valtaosa on pienialaisia. Kivennäismailla metsät ovat pää- niityllä on tehty havainto erittäin uhanalaisesta (EN) ruijan- osin talouskäytössä ja metsänuudistusaloja on runsaasti. esikosta. Matkaa esiintymästä voimajohdon vaihtoehtoisille Kivennäismailla vallitsevin puulaji on mänty, mutta myös muu- rantautumispaikoille on noin 170 metriä. Ruijanesikkoa on tamia pienialaisia kuusikoita esiintyy. Peltoaluetta ylittäessään havaittu kasvavan Räinänlahdella myös Ainolassa vuonna voimajohto sivuaa myös pellon laidassa kasvavaa hieskoivik- 2007 ja Liesjoen tuntumassa vuonna 2008. Matkaa lähim- koa, jonka rehevä aluskasvillisuus on heinävaltaista. mästä esiintymästä voimajohdon pohjoisemmalle rantautu- mispaikalle on noin 170 metriä. Räinänlahden pohjoisosas- sa Patakarilla on tehty vuonna 2008 havainto elinvoimaisesta (LC) käärmeenkielestä. Laji ei ole alueellisesti uhanalainen. 4.7.4 laitakari, Karjalankylä VE3b Voimajohtoreitin kuvaus ja reitin yleispiirteet Karjalankylän reittivaihtoehto rantautuu Iin Laitakarissa. Maalle rakennettavan johtoreitin pituus on noin 18 kilometriä ja se sijoittuu kokonaan uuteen johtokäytävään. Suunniteltu johtoreitti suuntautuu sisämaan suuntaan ja se yhdistyy Karjalankylässä olemassa olevaan 400 kV voimajohtoon. Voimajohto sijoittuu pääosin metsätalouskäytössä olevil- le alueille, joista valtaosa on turvekankaita. Voimajohtoreitin läheisyydessä on asuin- tai lomarakennuksia vain rannikon tuntumassa lähellä linjausvaihtoehdon rantautumisaluet- ta. Voimajohtoreitti ylittää valtatien 4, rautatien sekä muu- tamia paikallisteitä. Voimajohtoreitti sivuaa myös pientä „„ Kuva 4‑30. Nuorta kasvatusmetsämännikköä variksenmarja-puo- peltoaluetta. lukkatyypin (EVT) Voimajohtoreitillä ovat vallitsevina ojitetut suoalueet, joita luonnehtivat pääasiassa mäntyvaltaiset varputurvekankaat ja Voimajohtoreitillä sijaitsee muutamia pienialaisia soita ja muuttumat. Näillä muuttumilla ja varputurvekankailla puusto soistuneita painanteita, jotka ovat luonnontilaisia. Nämä ja on pääosin nuorta männikköä, jossa sekapuina esiintyy vaih- muut voimajohtoreitin huomionarvoiset luontokohteet on ku- televia määriä hieskoivua. Paikoin pensaskerroksessa esiin- vattu alla. tyy myös katajaa. Aluskasvillisuuden tyypillisiä valtalajeja ovat Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä suopursu, variksenmarja, puolukka ja kanerva. Karjalankylän läheisyydessä voimajohto sijoittuu kahden laajan avosuon, Tuurasuon ja Pitkäjärvensuon, läheisyyteen. Myös osia näistä soista on ojitettu, mutta pääosin ne ovat säi- lyneet luonnontilaisina. Tuurasuon ojittamattomat osat ovat rahkanevaa ja rahkarämettä. Voimajohto sijoittuisi Tuurasuon ojitettuun eteläosaan, jossa esiintyy jäkäläturvekangasta ja varputurvekangasta. Kituliaan männyn lisäksi esiintyy hies- koivua. Turvekankaalla aluskasvillisuuden valtalajeja ovat ka- nerva, variksenmarja, suopursu ja suokukka.

„„ Kuva 4‑29. Varputurvekankaat ovat voimajohtoreitillä vallitsevina.

86 Kuninkaanharjun eteläpuolella voimajohtoreitin läheisyy- dessä sijaitsee useita pienialaisia suopainanteita, joissa esiin- tyy mm. lyhytkorsinevaa. Lyhytkorsinevojen uhanalaisuusluo- kitus Pohjois-Suomessa on säilyvä (LC). Voimajohtoreitin ja voimajohtopylväiden sijoituspaikkasuunnittelussa tulee huo- mioida nämä pienialaiset luonnontilaiset suot. Merenrannan tuntumassa voimajohto sijoittuu reheviin lehtipuuvaltaisiin rantametsiin noin 500 metrin matkalla. Rantametsissä näkyy selkeästi myös luhtaisuuden piirtei- tä vallitsevien puulajien ollessa hieskoivu ja harmaaleppä. Reittisuunnittelun tarkennuttua luhtaisten rantametsien alu- eella on tarpeen laatia soveltuvaan ajankohtaan ajoittuvat luontoselvitykset. „„ Kuva 4‑31. Osa Tuurasuosta on säilynyt luonnontilaisena. Suojelualueet ja uhanalaiset eliölajit Voimajohtoreitillä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin Voimajohto ohittaa Pitkäjärvensuon sen pohjoispuolelta. suojelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä voima- Avosuon ja voimajohdon väliin jäävä suon puustoinen reu- johtoreitistä sen eteläpuolella. Tämä kohde on Iijoen suiston navyöhyke on ojitettu ja puusto on yksittäisiä ylispuita lukuun Natura 2000-alue (FI1100601). Voimajohtoreitin eteläpuolel- ottamatta kaadettu. Suon reunavyöhyke vaihettuu rimpineva- la noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitsee myös Hiastinlahden muuttumaksi. Rimpinevamuuttuman kenttäkerroksessa val- luonnonsuojelualue (YSA118319). litsevat sarat, mutta myös kanervaa ja vaivaiskoivua esiintyy. Luomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Eliölajit –tieto- Varsinaisella voimajohtoreitillä edustavimmat kohteet si- järjestelmän mukaan voimajohdon alueella ei linjauksen län- joittuvat merenrannan läheisyyteen rantametsiin sekä rau- sipäätä lukuun ottamatta ole tehty havaintoja uhanalaisista tatien ja valtatien 4 väliselle alueelle. Rautatien ja valtatien eliölajeista. Voimajohdon rantautumispaikan välittömässä lä- 4 välisellä alueella on sekä luonnontilaisia suoalueita että heisyydessä Karinlumpin rantaniityillä on vuonna 2008 tehty varttunutta sekametsää. Varttuneessa sekametsässä puusto useita havaintoja erittäin uhanalaisesta (EN) ruijanesikosta. koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Tuoreella kankaalla Voimajohtoselvitysten myöhäisen ajankohdan vuoksi ranta- kasvavassa varttuneessa sekametsässä huomionarvoista on metsien ja -niittyjen lajistoa ei ollut mahdollista luotettavasti etenkin lehtilahopuun suurehko määrä. Varttunut metsäalue havainnoida vuoden 2009 selvitysten yhteydessä. rajautuu luonnontilaiseen isovarpurämeeseen. Suotyypiltään 4.7.5 laitakari, Raasakka VE3a isovarpurämeet ovat vielä melko yleisiä ja esimerkiksi Pohjois- Suomessa niiden osuus suoalasta on kaikkiaan noin 5 %. Johtoreitin kuvaus ja reitin yleispiirteet Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa (Raunio Raasakan voimajohtovaihtoehto rantautuu Laitakarin ym. 2008) isovarpurämeet on luokiteltu elinkykyisiksi (LC). Pauhunlahdessa. Maalle rakennettavan johtoreitin pituus on Isovarpuräme vaihettuu puolukkakorveksi. Puolukkakorven noin 19 kilometriä ja se sijoittuu kokonaisuudessaan uuteen puusto on kuusivaltaista, mutta myös mäntyä ja hieskoivua johtokäytävään. Voimajohto yhtyy Karjalankylässä pohjois- esiintyy. Korven puusto on varttunutta ja myös lahopuuta eteläsuuntaiseen 400 kV voimajohtoon. esiintyy. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnis- Valtaosa voimajohdon linjausalueesta on ojitettua mänty- sa (Raunio ym. 2008) puolukkakorvet on Pohjois-Suomen puustoista rämettä. Puusto on etenkin alueen itäosassa puh- alueella luokiteltu silmälläpidettäviin (NT) luontotyyppeihin. dasta männikköä ja sekapuuna kasvaa vain muutamia hieskoi- vuja. Kenttäkerroksen kasvillisuus on rämeillä varpuvaltaista; valtalajeja ovat suopursu, kanerva, variksenmarja, puolukka, vaivaiskoivu sekä paikoitellen vaivero. Pohjakerroksen rahka- sammalpeitteisyys vaihtelee, mutta pääsääntöisesti suot ovat vielä ojikko- tai muuttumavaiheessa. Lännempänä kenttäker- roksen kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi ja rehevimmillään pienialaiset suolaikut ovat ruoho- ja heinäkorpia.

„„ Kuva 4‑32. Puolukkakorpea.

87 „„ Kuva 4‑34. Pellon reunalle rakennettu vapaa-ajan asunto.

Arvokkaat luontokohteet voimajohtoreitillä Voimajohto sijoittuu lähellä Karjalankylää Pitkäjärvensuon suoalueelle, josta osa on säilynyt ojittamattomana ja täysin luonnontilaisena. Vallitsevia suotyyppejä ovat suon keskiosis- sa rimpinevamuuttuma ja rimpineva sekä suon reunoilla iso- varpuräme. Suon läpi kulkee itä-länsisuuntainen jänne, jos- „„ Kuva 4‑33. Isovarpurämettä ojitetulla Pitkäjärvensuolla lähellä sa kasvaa kitukasvuista männikköä, muuten suo on puuton. Karjalankylää. Suon reunaosat on ojitettu ja vedet johdettu Kälkänojaan, joka kuuluu Iijoen vesistöalueeseen. Pitkäjärvensuolla voimajohto Puusto muuttuu kuusisekapuustoiseksi muutaman kilo- ehdotetaan sijoitettavaksi hieman nykyistä etelämmäksi, sillä metrin etäisyydellä Karjalankylästä. Lähempänä rannikkoa luonnontilaisuuden lisäksi suolla on maisemallisia sekä to- puusto on vastaavasti joko kuusi- tai hieskoivuvaltaisempaa, dennäköisesti myös linnustollisia arvoja. eikä mäntyä kasva näillä alueilla kuin hyvin niukasti sekapuu- na. Voimajohtolinjan kivennäismaa-alueet ovat linjan itäosas- sa metsätyypiltään pääasiassa tuoreita ja kuivahkoja kankai- ta (puolukka-mustikkatyyppiä VMT ja variksenmarja-puoluk- katyyppiä EVT). Lännempänä on kuitenkin myös jonkin ver- ran kurjenpolvi-mustikkatyypin lehtomaisia kankaita (GMT). Kivennäismaametsät ovat pääasiassa hakkuin käsiteltyjä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä ja alueella on harvennus- hakkuiden ohella tehty viime vuosina laajoja avohakkuita. Lähempänä merta voimajohtoreitin varrella on runsaasti peltoja, joista osa on yhä aktiivisessa viljelykäytössä ja osa vastaavasti metsittynyt tai metsitetty. Viljelykierron ulkopuolel- la olevilla pelloilla puusto on puhdasta hieskoivikkoa, joka on keskittynyt pääasiassa ojien reunoille. Tervaselän itäpuolella sijaitsevan pellon länsilaidalle on rakennettu lomarakennus.

„„ Kuva 4‑35. Luonnontilaista Pitkäjärvensuota.

88 „„ Kuva 4-36. Arvokkaat luontokohteet Martinniemen ja Halosenniemen voimajohtoreittivaihtoehdoilla.

„„ Kuva 4-37. Arvokkaat luontokohteet Karjalankylän ja Raasakan voimajohtoreittivaihtoehdoilla.

89 Suojelualueet ja uhanalaiset eliölajit Voimajohtoreitin lähiympäristössä ei ole luonnonsuoje- Laitakarin (VE3) ja Halosenniemen (VE2) reittivaihtoehdot luohjelmiin tai –strategioihin kuuluvia alueita. Lähin Natura sijoittuvat kokonaan uuteen johtoaukeaan, millä on luontoalu- 2000 -verkostoon kuuluva alue on luontodirektiivin mukaisena eita pienentävä ja pirstova vaikutus. Laitakarin reittivaihtoeh- alueena suojeltu Iijoen suisto (FI1100601, SCI), joka sijoittuu tojen (Raasakka ja Karjalankylä) ja Halosenniemen reittivaih- voimajohdon eteläpuolelle. Natura-alueen ja voimajohdon toehtojen välillä ei ole luontovaikutusten osalta merkittäviä etäisyys rantautumiskohdassa on noin 700 metriä. Raasakan keskinäisiä eroja. Näiden reittivaihtoehtojen arvokkaimmat tai Karjalankylän voimajohtovaihtoehdoilla ei etäisyydes- luontokohteet ovat pääosin luonnontilaisina säilyneitä suoalu- tä johtuen arvioida olevan sellaisia vaikutuksia Iijoensuiston eita. Laitakarin Raasakan reittivaihtoehto (VE3a) ylittää osit- Natura-alueeseen, että vaikutusten arviointiin tulisi soveltaa tain täysin luonnontilaisena säilyneen Pitkäjärvensuon. Tältä luonnonsuojelulain 65 §:n säädöksiä. osin reittisuunnitelmaa suositellaan osittain siirrettäväksi, jotta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Eliölajit- vaikutukset suoalueen luonnonolosuhteisiin ja mm. maise- tietojärjestelmän tietokantakyselyn mukaan voimajohdon maan pystytään osaltaan vähentämään. Myös Karjalankylän alueella ei linjauksen länsipäätä lukuun ottamatta ole tehty reittivaihtoehdossa (VE3b) linjausalueilla on pienialaisia luon- havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Pauhunlahden lähiym- nontilaisia suoalueita, jotka suositellaan huomioitavaksi yk- päristössä on vuonna 2008 tehty useita havaintoja erittäin sityiskohtaisemmassa reittisuunnittelussa. Halosenniemen uhanalaisesta (EN) ruijanesikosta ja Pauhun alueella lisäksi reittivaihtoehdossa (VE2) arvokkain luontokohde on Syrjäsuo. vaarantuneesta (VU) veripunakämmekästä. Alueen lähim- Haitallisia vaikutuksia Syrjäsuolla voidaan ehkäistä avaamalla mät tunnetut ruijanesikkoesiintymät sijoittuvat noin 30 met- johtoaukea Syrjäsuon pohjoisosaan, jolloin se sijoittuisi suon rin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta. Tämän vuoksi ojitetulle, luonnontilaltaan jo muuttuneelle osuudelle. voimajohtoreittien myöhemmissä suunnitteluvaiheissa linja- Luontoselvitysten perusteella tulee voimajohtojen yksi- usta tulee oikaista siten, että haittaa uhanalaisille eliölajeille tyiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomio- ei aiheudu. ta voimajohtoreiteillä esiintyviin luonnontilaisiin suoalueisiin sekä voimajohtojen rantautumiskohtiin. Rannikon tuntu- 4.7.6 Voimajohtojen vaikutukset luonnonolosuhteisiin massa kaikki reittivaihtoehdot sijoittuvat lehtipuuvaltaisiin Rakentamisen aikaiset vaikutukset rantametsiin. Rantavyöhykkeellä esiintyy myös niittyjä, joil- la on tavattu uhanalaista putkilokasvi- ja sammallajistoa. Maalle rakennettavien voimajohtojen kasvillisuuteen ja luon- Voimajohdon reittivaihtoehdon valinnan jälkeen yksityis- totyyppeihin kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset syntyvät kohtaisemmat kasvillisuusselvitykset ovat ranta-alueilla tar- rakentamisen aikana. Rakennettavilta johtokaduilta raivataan peen osana voimajohdon lopullista sijoituspaikkasuunnitte- puusto ja rakentamisen aikana johtoalueella kuljetaan ras- lua. Sijoituspaikkasuunnittelussa tulee huomioida erityisesti kailla työkoneilla. Työkoneiden aiheuttamia kasvillisuusvau- uhanalaisten lajien esiintymispaikat. Pienialaisiin kohteisiin rioita voidaan kuitenkin käytettävien kulkureittien suunnitte- kohdistuvat vaikutukset voidaan huomioida voimajohtopyl- lulla, mm. olemassa olevien teiden ja urien hyödyntäminen. väiden sijoittelussa. Lisäksi luonnonarvoiltaan merkittävimmät kohteet voidaan Voimajohtojen vaikutuksia linnustoon on käsitelty erikseen kiertää siirtämällä linjausta näillä kohdin. kappaleessa 4.8.7. Voimajohtohankkeen vaikutukset luonto- ja ympäristöar- voihin ovat suurimmillaan silloin, kun maastoon avataan uusi Käytön aikaiset vaikutukset johtoaukea. Vähäisimmät luonto- ja ympäristövaikutukset koh- distuvat alueille, joilla uusi johtoreitti sijoittuu vanhaan johto- Voimajohtoaukeita raivataan säännöllisesti ja johtokatu- aukeaan tai osittain sen alueelle leventäen sitä. Sähkönsiirron jen reunavyöhykkeillä puusto pidetään matalana kaatuvien reittivaihtoehdoista kasvillisuudelle ja luontotyypeille suotuisin puiden aiheuttamien oikosulkujen määrän vähentämiseksi. vaihtoehto on näin ollen Martinniemen reittivaihtoehto (VE1), Raivattujen johtolinjojen lajisto poikkeaa alkuperäisestä met- josta valtaosa sijoittuu olemassa olevan Onkamo-Martinniemi sälajistosta, mutta voimajohtoaukeille muodostuvat avoimet voimajohdon rinnalle tai tilalle. Rakentamisen aikaisia kulu- elinympäristöt voivat tarjota soveltuvia elinympäristöjä niit- misvaurioita lukuun ottamatta tällä reittivaihtoehdolla ei arvi- tylajistolle. Tutkimuksissa on todettu metsiä halkovilla johto- oida olevan luontoarvoille haitallisia vaikutuksia, mikäli voima- aukeilla esiintyvän tyypillisiä niittyjen kasvi- ja perhoslajeja. johto saneerataan paikalleen. Voimajohdon vaikutukset jää- Joukossa on tavattu myös uhanalaista niittylajistoa (Kuussaari vät vähäisiksi myös tilanteessa, jossa uusi voimajohto raken- ym. 2003). Samassa tutkimuksessa on todettu voimajohtoau- netaan olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Voimajohto keiden niittylajiston hyötyvän mikäli raivausjätteet korjataan sijoittuu kuitenkin Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden pois raivatuilta kohteilta. Joutsensuon ja Vareputaanojanlehdon väliselle alueelle sekä Laitakari-Häyrysenniemi-Purjekari-Natura-alueen läheisyy- teen. Hankkeen suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 4.9.

90 4.8 linnusto

4.8.1 Yleistä tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on viime vuosikym- maa lintukuolleisuutta. Esimerkiksi Flanderin tuulipuistoalu- menien aikana tutkittu varsin paljon, mikä on osaltaan paran- eella Belgiassa tehdyssä tutkimuksessa törmäystodennäköi- tanut käsitystä niiden mahdollisista haitoista sekä keinoista, syyden on arvioitu olevan kaikilla lokki- ja tiiralajeilla alle 0,2 joilla vaikutuksia pystytään osaltaan vähentämään. Suomessa % voimaloiden maksimikorkeuden ja vedenpinnan välisellä linnustovaikutusten systemaattista seurantaa on viime vuosi- alueella lentävien yksilöiden osalta (Everaert & Kuijken 2007). en aikana tehty mm. Kemin Ajoksen edustalle 2000-luvun al- Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty myös joitakin esimerk- kupuolella perustetun 30 MW tuulivoimapuiston yhteydessä, kejä korkeista törmäyskuolleisuuksista uhanalaisille tai her- jossa on selvitetty mm. voimaloiden muuttolinnuille aiheutta- kille lajeille (mm. Belgian Zeebrugge, Espanjan Navarra ja maa törmäysriskiä sekä alueen pesimälinnuston muutoksia Yhdysvaltojen Altamont Pass), jotka korostavat osaltaan tuu- tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. livoimaloiden sijoituspaikan ja niiden teknisen suunnittelun Linnustovaikutustensa osalta tuulivoima poikkeaa mer- tärkeyttä tuulipuiston aiheuttaman törmäyskuolleisuuden eh- kittävästi monista muista energiantuotantomuodoista sen käisemiseksi. Julkisuudessa esitetyt poikkeuksellisen korke- vaikutusten ollessa pääasiassa epäsuoria ja kohdistuessa at törmäyskuolleisuuden arvot on yleensä raportoitu alueilta, suorien elinympäristömuutosten sijasta lähinnä lintujen käyt- joilla lintujen lentoaktiivisuus on luontaisesti korkea ja joilla täytymiseen. Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja suuri määrä tuulivoimaloita on sijoitettu usein kyseenalaisesti linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: lintujen aktiivisten lentoalueiden läheisyyteen (mm. solat, har- • Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinym- janteet, lintujen muuttoa ohjaavat johtoreitit). päristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon Yleisesti voimakkaimmin tuulivoimapuiston aiheuttaman • Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutuk- törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat hankealueella vallitse- set lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä vat sääolosuhteet, alueen yleinen topografia ja maastonmuo- yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä dot, tuulivoimapuiston koko, rakennettavien tuulivoimaloiden koko, rakenne ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät • Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuollei- ja niiden lentoaktiivisuus. Ympäristöolosuhteiden lisäksi eri suus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintulajien alttius yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden kanssa lintupopulaatioihin vaihtelee huomattavasti myös lajin fyysisten ominaisuuksien Tuulivoimapuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osal- ja lentokäyttäytymisen mukaan suurimman riskin kohdistues- taan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutus- sa erityisesti isokokoisiin ja hidasliikkeisiin lintulajeihin, mm. ten kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuuli- petolinnut, kuikat ja haikarat, joiden mahdollisuudet nopeisiin voimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan väistöliikkeisiin ovat huonommat (Langston & Pullan 2003). lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia Isojen lintulajien alttiutta tuulivoimaloiden vaikutuksille koros- elinympäristöjen muuttuminen sekä lintujen lisääntymiselle taa osaltaan niiden hidas elinkierto ja pieni lisääntymisnope- aiheutuvat häiriöt voivat aiheuttaa linnuston kannalta merkit- us, minkä takia jo pienellä aikuiskuolleisuuden lisäyksellä voi täviä vaikutuksia. Vastaavasti merialueilla, joilla lisääntymisen olla merkitystä niiden populaatiokehityksen kannalta. kannalta soveliaiden ympäristöjen (luodot, saaret) osuus on Ihmisen toiminnasta linnuille aiheutuvan törmäysvaaran usein suhteellisen pieni ja tuulivoimapuistoalueella pesivien kannalta tuulivoimaloiden merkitys voidaan kuitenkin nähdä lintujen määrä tästä syystä rajatumpi, vaikutukset kohdistuvat yleisesti vähäisenä, mikä johtuu osaltaan tuulivoimaloiden usein selkeämmin alueella ruokailevaan ja sen kautta muutta- pienestä määrästä suhteessa muihin ihmisen pystyttämiin ra- vaan linnustoon esimerkiksi häiriö- ja estevaikutuksien kaut- kennuksiin ja rakenteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että tuu- ta. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia, minkä ta- livoiman rakentaminen on viime vuosina merkittävästi lisään- kia merkittävien linnustovaikutusten määrittely tuleekin tehdä tynyt uusiutuvan energian käytön edistämistoimien ja fossii- hankekohtaisesti hankealueen ominaispiirteiden mukaan. listen polttoainevarojen hupenemisen myötä. Maa-alueilla ih- Törmäysriskit misen rakenteista merkittävimmän uhan linnuille aiheuttavat Tuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista eniten Suomessa erityisesti törmäykset tieliikenteen sekä erilaisten huomiota on julkisuudessa viime vuosina saanut voimaloiden rakennusten kanssa, joiden on arvioitu aiheuttavan kaikkiaan linnuille synnyttämä törmäysriski sekä niistä johtuva lintukuol- liki 5 miljoonan linnun kuoleman vuosittain (Taulukko 4‑11). leisuus, jota aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsi- Vastaavasti merialueilla lintukuolemia aiheuttavat yöaikaan naisten tuulivoimaloiden mutta myös tuulivoimapuistoon liitty- valaistut majakat. Majakoiden luota on vilkkaan muuttoyön jäl- vien muiden rakenteiden kanssa. Tehtyjen tutkimusten perus- keen löydetty pahimmillaan jopa satoja kuolleita lintuyksilöitä, teella törmäyskuolleisuus on suurella osalla tuulivoimapuisto- joiden on arvioitu joko törmänneen majakkarakennukseen tai alueista kuitenkin pieni sen käsittäessä korkeintaan yksittäi- lentäneen itsensä väsyksiin majakan valon ympärillä ja nään- siä lintuja voimalaa kohti vuodessa (Percival 2005, Koistinen tyneen kuoliaaksi. Majakoiden osalta törmäysriskiä kasvattaa 2004). Tutkimusten perusteella suurin osa lintulajeista pystyy erityisesti niissä käytetty valo, joka houkuttelee yömuutolla varsin tehokkaasti väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita olevia lintuja puoleensa (nk. majakkaefekti). Tuulivoimaloissa tai lentämään riittävän etäällä niistä välttääkseen mahdolliset käytetyt lentoestevalot eivät yllä tehokkuudessaan läheskään törmäykset, mikä vähentää osaltaan voimaloiden aiheutta- majakoiden vastaaviin, minkä takia majakoiden tapaisia lintu- jen massakuolemia ei niiden osalta ole havaittu.

91 „„ Taulukko 4‑11. Lintujen arvioidut törmäyskuolleisuusmäärät ihmis- elinkyvyn ja selviytymisen kannalta. Muuttolintujen osalta yk- ten pystyttämien rakenteiden ja tieliikenteen kanssa (Koistinen 2004). sittäisestä tuulivoimapuistoalueesta ja sen väistämisestä ai- Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi heutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin Sähköverkko 200 000 pieneksi (Masden ym. 2009), joskin myös tämän vaikutuksen Puhelin- ja radiomastot 100 000 suuruus voi korostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulipuis- Rakennukset yöllä 10 000 toalueiden määrän kasvaessa ja estevaikutusten tätä kautta Rakennukset päivällä (ml. ikkunat) 500 000 kumuloituessa. Majakat ja valonheittimet 10 000 Elinympäristömuutokset Suomen nykyiset tuulivoimalat (n. 120 kpl) 120* Elinympäristöjen muuttumisesta aiheutuvat linnustovai- Tieliikenne 4 300 000 kutukset tulkitaan tuulivoimapuistohankkeiden osalta usein suhteellisen pieniksi niiden rakentamisen vaatimien vähäis- *) arvio päivitetty tuulivoimaloiden nykyistä lukumäärää vastaavaksi. ten maa-alatarpeiden vuoksi. Maa-alueilla tuulivoimapuis- Häiriö- ja estevaikutukset ton rakentamisen aiheuttamat suorat ympäristömuutokset Törmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuuli- aiheutuvat pääasiassa tuulivoimaloiden perustusten, sähkö- voimarakentamisesta aiheutua myös lintujen yleisen häiriinty- asemien sekä maatuulipuistojen osalta myös huoltoteiden misen ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan muut- ja voimajohtojen rakentamisesta, joiden käyttöön tulevan taa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja hankealueella ja maa-alan tarpeen on kuitenkin arvioitu kattavan ainoastaan sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä) tarkoitetaan 2−5 prosenttia tuulipuiston koko alueesta (Fox ym. 2006). tässä yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas raken- Merituulivoimapuistojen osalta tämä luku on yleensä vielä nettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi rajoittaa pienempi merikaapelien ja vesiteitse suoritettavan huoltolii- linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää kenteen vuoksi. Paikkakohtaisesti suorien elinympäristömuu- sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löy- tosten vaikutukset alueen linnuston kannalta voi kuitenkin ko- tämistä. Tuulivoimaloista linnuille aiheutuvia häiriötekijöitä voi- rostua poikkeustilanteissa, jos 1) rakennustoimet kohdistuvat vat olla esimerkiksi ihmistoiminnan lisääntyminen hankealu- erityisen herkkiin tai hankealueen kannalta harvinaisiin elin- eella, tuulivoimaloiden synnyttämä melu sekä tuulivoimara- ympäristöihin, 2) rakennustoimien muutokset ulottuvat myös kenteiden linnuille aiheuttamat visuaaliset vaikutukset, joista varsinaisten rakennusalojen ulkopuolelle esimerkiksi muuttu- kahden viimeisen aiheuttamien vaikutusten voidaan enna- neiden hydrologisten olosuhteiden tai merenpohjan fyysis- koida vakiintuvan tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeisten ten/biologisten ominaisuuksien kautta, 3) tuulivoimarakenteet vuosien aikana. tarjoavat elinympäristöjä uusille tai alueella muuten harvalu- Lintujen häiriöherkkyydessä on tutkimuksissa havaittu voi- kuisille lajeille, mikä siten mahdollistaa näiden lajien runsas- makasta lajikohtaista vaihtelua sen vaihdellessa karkeasti tumisen, tai 4) tuulivoimarakentaminen aiheuttaa merkittävää alle kymmenistä metreistä (mm. meriharakka, töyhtöhyyppä, elinympäristöjen pirstoutumista, erityisesti teiden ja voimalin- sinisuohaukka, harmaalokki) korkeimmillaan 1−2 kilometriin jojen vaikutus, jota tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriö- ja es- (mm. kuikkalinnut, mustalintu). Suurimmaksi tuulivoimaloista tevaikutukset osaltaan korostavat. Nämä tekijät tulisikin pyr- aiheutuva häiriintyminen on arvioitu lepäilevillä ja ruokailevilla kiä osaltaan huomioimaan jo hankesuunnittelun yhteydessä, linnuilla, jotka eivät välttämättä ole tottuneet tuulivoimaloiden jotta tuulivoimapuiston mahdolliset linnustovaikutukset pys- läsnäoloon alueella. Pesivän linnuston osalta siirtymät ovat tyttäisiin mahdollisimman tehokkaalla tavalla minimoimaan. vastaavasti olleet usein pienempiä (Exo ym. 2003, Percival 4.8.2 linnut ja ilmastonmuutos 2003), mitä tukevat myös esimerkiksi Kemin Ajoksella tehdyt havainnot, joissa harmaalokit pesivät jopa tuulivoimaloiden Lyhyen aikavälin vaikutusten ohella tuulivoimapuistolla voi- alapuolella niiden perustuksia varten rakennetuilla keinosaa- daan katsoa olevan vaikutusta lintuihin myös huomattavasti rilla. Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriövaikutus- pitemmällä aikavälillä sen ilmastonmuutosta hillitsevän vaiku- ten maksimietäisyydeksi on kirjallisuudessa esitetty 500–600 tuksen kautta. Lintuihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa sekä 1) metriä (Drewitt & Langston 2006, Hötker ym. 2006), jonka ul- suoraan muuttamalla lintujen vakiintuneita käyttäytymistapoja kopuolella merkittäviä häiriövaikutuksia ei pitäisi esiintyä kuin (mm. pesinnän ajoittuminen ja muuttoajat) että 2) epäsuorasti poikkeustapauksissa. niiden elinympäristössä tapahtuvien muutosten kautta. Pesimä- ja ruokailualueisiin kohdistuvien vaikutusten ohella Suomessa ilmastonmuutoksen on ennustettu vaikuttavan tuulivoimapuistot voivat synnyttää myös nk. estevaikutuksia, voimakkaimmin erityisesti levinneisyydeltään pohjoisiin lajei- joissa voimalat tai voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä hin (mm. tunturinummien sekä pohjoisten soiden kahlaajala- niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Tällöin lin- jit sekä metsäkanalinnuista riekko), joiden esiintymisalueen nut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, mil- on arvioitu kutistuvan merkittävästi keskilämpötilojen kasvun lä voi erityisesti suurien tuulivoimapuistojen ja lintujen sään- seurauksena. Sen sijaan eteläisten lehti- ja sekametsien la- nöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuoro- jien (mm. valkoselkätikka, sepelsieppo) elinolosuhteiden kausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisen on arvioitu ilmastonmuutoksen myötä parantuvan, mikä voi

92 osaltaan parantaa niiden leviämismahdollisuuksia Etelä- ja Ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksista pitkälle aika- Keski-Suomen alueelle. Ennusteiden mukaan Suomen pesi- välille tehdyt ennusteet perustuvat vielä pääosin eri lintula- mälinnusto tulee ilmastonmuutoksen myötä muuttumaan lä- jien elinympäristöissä ja niiden esiintymisessä tapahtuvien hemmäs Keski-Euroopan alueen nykyistä linnustoa pohjois- muutosten mallintamiseen ilmasto-olosuhteissa tapahtuvien ten lajien esiintymisen rajoittuessa entistä voimakkaammin muutosten perusteella, minkä takia ennusteet ovat vielä hyvin maan pohjoisosiin. Pohjoisten lajien leviämismahdollisuuk- karkeita. Useat lintujen muutosta ja pesimismenestyksestä sia rajoittavat kuitenkin soveliaiden pesimisalueiden pieni tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että ilmaston- määrä lähellä napa-alueita, minkä takia niiden riski kuolla muutos ja sen aiheuttama keskilämpötilan nousu näkyy jo sukupuuttoon on monia muita lajeja suurempi. Perämeren nykyisin lintujen käyttäytymisessä. Esimerkiksi hiirihaukan kautta muuttavista lajeista mm. mustalinnun ja allin on en- pesinnän on havaittu Suomessa aikaistuneen noin 10 vuo- nustettu ilmasto-olosuhteiden muutosten perusteella jopa rokaudella vuosien 1979–2004 välillä johtuen tutkijoiden mu- häviävän Suomen pesimälinnustosta vuoteen 2100 mennes- kaan ensisijaisesti kevään aikaistumisesta (Lehikoinen ym. sä. Pohjoisten lajien ohella lajiryhmät, joihin ilmastonmuutos 2009). Vastaavasti myös useiden erityisesti varhain keväällä tulee ennusteiden perusteella voimakkaimmin Suomessa muuttavien lajien, mm. haahkan, kevätmuuton on havaittu ai- vaikuttamaan, ovat merialueille luonteenomaiset vesilintu- ja kaistuneen kevätkuukausien keskilämpötilan kasvun mukaan kahlaajalajit, joiden ruokailu- ja lisääntymismahdollisuuksi- (Rainio 2008). Ilmastonmuutosten pitkän aikavälin vaikutuk- en on arvioitu heikentyvän erityisesti ilmastonmuutoksen ai- sista lintujen levinneisyyteen on sen sijaan olemassa vähem- heuttaman vedenpinnan nousun sekä meriekosysteemissä män tutkimustietoa johtuen ongelman tutkimiseen soveltuvan tapahtuvien muutosten seurauksena. Pohjanlahden alueella aineiston vähyydestä. Brommer (2004) on kuitenkin tutkinut nykyisin pesivistä lajeista ainakin haahkan, räyskän, ruokin lintujen levinneisyysalueiden muutoksia lintuharrastajien ke- ja riskilän elinalueiden on ennustettu kutistuvan tulevien vuo- räämien lintuatlasaineistojen avulla ja havainnut erityisesti sikymmenien aikana selkeästi nykyisestään, mikäli ennustet- eteläisten lajien siirtyneen vajaat 20 kilometriä pohjoiseen tut- tu keskilämpötilojen kasvu pohjoisilla leveyspiireillä toteutuu kimusjaksojen 1974–79 ja 1986–89, mikä on yhtenevä joh- (Huntley ym. 2008). Vaikutusten ilmentymiseen vaikuttavat topäätös ilmastomallien antamien tulosten kanssa ilmaston- ilmasto-olojen ohella kuitenkin myös alueiden maankäytössä muutoksen vaikutuksista pesimälinnustoon. tapahtuvat muutokset sekä lintujen sopeutuminen muuttunei- siin olosuhteisiin, jotka voivat korostaa tai lieventää linnustos- sa havaittavia muutoksia.

„„ Kuva 4‑38. Tylli kuuluu Perämeren hiekkarantojen kahlaajalajeihin (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

93 4.8.3 lähtötiedot ja arviointimenetelmät Suunnitellulla merituulivoimapuiston alueella on laadittu eril- kartoitettu viimeksi Suurhiekan YVA-menettelyn yhteydessä lisselvitykset koskien hankealueen ja sen lähiympäristön saa- kesä-heinäkuussa 2008, jolloin saarilla tehtiin kahteen las- rien ja luotojen pesimälinnustoa sekä alueen merkitystä ke- kentakertaan perustuva saaristolintuinventointi. vät- ja syysmuuton aikaisena muuttoreittinä sekä kesäisenä Pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta erityis- sulkimis- ja ruokailualueena. Selvityksistä vastasivat Suomen huomio kohdistettiin uhanalaisluokituksen mukaan vaaran- Luontotieto Oy (kevätmuuton seuranta, pesimälinnustoinven- tuneeksi luokiteltuun räyskään, joka kuuluu myös luonnon- toinnit, kesäaikaiset kerääntymäalueet) sekä Ramboll Finland suojelulain 46 § ja 47 § määriteltyihin, erityisesti suojeltuihin Oy (syysmuutonseuranta). lajeihin. Hankealueen läheisyydessä räyskä pesii sen luoteis- Kevätmuuton seurannasta ja pesimälinnustoselvityksestä puolisella Astekarilla, jolla pesii jopa valtakunnallisesti mer- on laadittu erillisraportit (Oja & Oja 2010b, c), joissa alueen kittävä 150 parin suuryhdyskunta. Uhanalaisen lajin aseman linnustoa on yksityiskohtaisemmin kuvattu. Syysmuuton osal- lisäksi tuulivoimaloiden räyskään kohdistamien vaikutusten ta seurannan keskeiset tulokset on sen sijaan kerätty tähän merkitystä korostaa osaltaan lajin tunnettu herkkyys sen pe- arviointiselostukseen. simäalueiden ympäristössä tapahtuville muutoksille ja häi- Pesimälinnusto rinnälle. Tehtyjen linnustoselvitysten tavoitteena oli erityises- Suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympä- ti selvittää Astekarilla pesivien räyskien ruokailualueita sekä ristössä sijaitsevien saarien ja luotojen pesimälinnustoa sel- niiden ruokailulentojen suuntautumista suhteessa suunnitel- vitettiin kesällä 2009 käyttämällä vakioituja linnustolaskenta- tuihin tuulivoimaloihin. Räyskän ruokailulentoja seurattiin la- menetelmiä (Koskimies 1988, Koskimies & Väisänen 1994). jin pesimäkauden aikana pääasiassa veneestä. Pääasiassa Varpuslintujen ja osin kahlaajalintujen parimäärien selvittämi- havainnointia tehtiin heinäkuussa, jolloin sääolosuhteet olivat seen käytettiin pääasiassa maalinnustolle suunniteltua kartoi- otollisimmat veneestä suoritetulle havainnoinnille. Räyskän tuslaskentamenetelmää, kun taas vesi- ja rantalintujen pari- ruokailulentokäyttäytymistä seurattiin viitenä päivänä, joiden määrät inventoitiin ensisijaisesti löydettyjen pesien lukumää- lisäksi niitä havainnoitiin mahdollisuuksien mukaan myös elo- rän perusteella saaristolintulaskennan ohjeiden mukaisesti. kuun aikana Länsi- ja Luodeletoilla suoritettujen kasvillisuus- Kolmantena laskentamenetelmänä inventoinnissa käytettiin selvitysten yhteydessä. Kaikkiaan räyskien ruokailulentoja ha- erityisesti lisääntymiskauden loppupuolella poikuelaskenta- vainnoitiin noin 70 tuntia. menetelmää. Poikuelaskennassa saatuja tuloksia ei lisätty Muiden hankealueella pesivien lajien, mm. nauru- ja pik- laskentakohteilla pesivien lajien parimääriin, koska osa ha- kulokki sekä lapintiira, ei havainnoitu systemaattisesti niiden vaituista poikueista oli laskettu jo aiemmin pesälaskennan runsaslukuisuuden sekä pesäpaikkojen tasaisemman ja- yhteydessä ja koska osa laskentakohteiden läheisyydessä kautumisen vuoksi. Näiden lajien ruokailulentojen suuntau- liikkuneista vesilintupoikueista oli saattanut siirtyä alueelle tumisesta pystyttiin kuitenkin alueella tehtyjen maastokäyn- muualta. tien avulla muodostamaan yleisluontoiset arviot, jotka mah- Pesimälinnuston osalta inventoidut kohteet olivat Länsiletto, dollistivat osaltaan myös niihin kohdistuvan törmäysriskin Luodeletto, Isonkivenletto ja sen koillisen puoleinen luo- arvioimisen. to, Pikkuletto, Kintasletto, Kattilankalla, Karvonletto sekä Muuttolinnusto Hoikanriisit. Näiden saarien pesimälinnusto kartoitettiin kesäl- Lintujen muuttoreittien sijoittumista sekä hankealueen kaut- lä 2009 kolmeen kertaan 10.6.−11.7. välisenä aikana lukuun ta muuttavien lintujen määriä selvitettiin ympäristövaikutusten ottamatta Karvonlettoa, jolla päästiin käymään vain kahdesti arvioinnin yhteydessä maastohavainnointien avulla erikseen tuulen estettyä kolmannella laskentakierroksella pääsyn tälle lintujen kevät- ja syysmuuttokausien osalta. Tarkkailujen ai- kohteelle. Pesälaskentojen yhteydessä havaitut, vastakuoriu- kana maastossa kirjattiin ylös hankealueen kautta muuttavi- tuneet linnunpoikaset myös rengastettiin. Kaikkiaan rengas- en lintulajien yksilömäärät ja muuttosuunnat sekä eri lajien tuksia kertyi noin 90, joista valtaosa oli naurulokin ja lapin- muuttokorkeudet. Muuttoreittien ohella laskentojen yhteydes- tiiran poikasia kuvaten alueen valtalajeja. Inventoitujen koh- sä selvitettiin myös alueella muuttokausien aikana lepäilevää teiden ohella hankealueella sijaitsee myös useita pienempiä lintulajistoa ja lajimääriä, joita seurattiin yleensä samanaikai- kallioluotoja tai kareja (mm. Nimettömän luoto, Jaakonriisit sesti varsinaisen muutontarkkailun yhteydessä. ja Tekomatala), joilla ei maastokäynneillä havaittu pesiviä lin- Hankealueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa seu- tulajeja. Nämä alueet ovat korkean veden ja kovien tuulien rattiin 2.4–5.6.2009 välisenä aikana kaikkiaan 31 päivänä (ha- aikaan usein väliaikaisesti veden alla, mikä vaikeuttaa lintujen vainnointiaika noin 300 tuntia). Muuttoa havainnoitiin kolmelta pesimistä niillä. kohteelta: Haukiputaan Isoniemestä, Oulunsalon Riutunkarilta Linnustoinventoinneilla saatua kuvaa hankealueen pesimä- sekä Hailuodon saaren pohjoisrannalta Hiidenniemestä. linnustosta täydennettiin ympäristövaikutusten arviointia var- Muuttoa seurattiin aamuisin auringonnoususta noin klo 10, ten alueen luoteispuolella sijaitsevien Santapankin, Astekarin, mutta sitä jatkettiin petomuuton aikaan myös iltapäivään. Pallosen ja Ulko-Pallosen saarien osalta Suurhiekan merituu- Toukokuun alusta eteenpäin hankealueella seurattiin lisäksi lipuiston ympäristövaikutusten arviointia varten kerätyllä pesi- erikseen alueella havaittavaa iltamuuttoa erityisesti arktisten mälinnustoaineistolla (PPLY 2009), joka mahdollisti osaltaan vesilintujen (mustalintu, pilkkasiipi, alli) sekä mm. härkälinnun myös niiden pesimälajiston huomioimisen osana linnusto- muuttomäärien selvittämiseksi. vaikutusten arviointia. Näiden kohteiden pesimälinnusto on Syysmuuttoa havainnoitiin syksyn 2008 aikana kaikkiaan 26 päivänä (havainnointiaika noin 120 tuntia) 11.9–7.11.2008

94 välisenä aikana. Havainnointipaikkana käytettiin Kattilankallan Maastokäynnit tehtiin marraskuussa 2009, joka on kuitenkin saarta lähellä suunnitellun tuulipuistoalueen eteläreunaa. myöhäinen ajankohta yksityiskohtaisen pesimälinnustokar- Pääsääntöisesti muuttoa seurattiin kevään tapaan aamuisin toituksen tekemiseen. Halosenniemen vaihtoehdot vastaavat auringonnoususta lintujen muuttoaktiivisuuden mukaan klo linjaukseltaan WPD Oy:n Suurhiekan merituulivoimapuiston 10–12 asti sekä joinakin päivinä myös iltapäivällä 16–19 väli- ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltua vaihtoehtoa, senä aikana. Muutontarkkailun lisäksi hankealueella lepäilevä jonka linnustoa on tarkasteltu sen yhteydessä laaditussa linnusto laskettiin syymuuttokauden aikana neljästi koko han- luontoselvityksessä. kealueen osalta venelaskentana sekä neljästi kaukoputken Arviointimenetelmät avulla nk. sektorilaskentana Kattilankallan saarelta. Alustavasti suunnitellun tuulivoimapuiston linnustovaiku- Suoritettujen maastohavainnointien lisäksi tietoa hankealu- tuksista tärkeimmiksi arvioitiin rakennettavien tuulivoimaloi- een muuttolinnustosta ja muuttoreiteistä pyrittiin osaltaan den pesimä- ja muuttolinnustolle aiheuttamat törmäysriskit täydentämään paikallisilta lintuharrastajilta saatujen muuton- ja törmäyskuolleisuus, tuulivoimapuiston rakentamisen ja toi- tarkkailutietojen avulla. Lintumuuttoa on seurattu jonkin ver- minnan aikaiset häiriötekijät sekä mahdollisesti voimaloiden ran Haukiputaan Isoniemen hiekkakuopilta, kun taas merialu- rakentamisen aiheuttamat muutokset vedenalaisluonnossa. eelta havaintotietoja on olemassa vähemmän. Oulunsalon- Näiden vaikutusten merkitystä tarkasteltiin linnustovaikutus- Hailuodon välinen muuttoväylä on kuitenkin esim. paikallisten ten arvioinnissa erikseen kiinnittäen huomiota erityisesti suo- lintuharrastajien keskuudessa hyvin tunnettu, vaikka yksityis- jelullisesti merkittäviin lajeihin (mm. uhanalaiset ja EU:n lintu- kohtaista muutontarkkailuaineistoa on viime vuosilta alueelta direktiivin liitteen I lajit). hyvin vähän. Lisäksi Hailuodossa muuttoa seurataan hyvin Häiriövaikutusten ja vedenalaisluonnon linnustolle aihe- säännöllisesti, minkä takia saaren kautta muuttavasta lajis- uttamien vaikutusten arvioinnissa tukeuduttiin ensisijaisesti tosta, mm. suuret päiväpetolinnut, ja niiden pääasiallisista maailmalta kerättyyn tutkimustietoon jo rakennettujen tuuli- lentosuunnista on olemassa paljon seurantatietoa voimaloiden linnustovaikutuksista sekä mm. eri lajien herk- Sulkasatomuuton ja kesäisten kerääntymien seuranta kyydestä niille. Suomen alueelle ei vielä ole toteutettu laajoja Suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella sulkivien ja alu- merituulivoimapuistoja, jotka mahdollistaisivat vaikutusten een läpi kesäisin liikkuvien lintujen määriä seurattiin Hoikka- vertailun Suomen olosuhteissa. Lähinnä tutkimustietoa on Hiukeen –Luodeleton välisellä merialueella 3.6–15.8 välisenä Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka poikkeaa kuitenkin aikana osin alueella toteutettujen muiden maastokäyntien yh- kooltaan (30 MW) ja sijainniltaan (tuulivoimalat pääosin ran- teydessä. Kesäiset kerääntymät koostuvat pääasiassa pesin- nalla ja rantavyöhykkeessä) Haukiputaan edustalle suunnitel- nässään epäonnistuneista, varhain pesineistä (erityisesti vesi- lusta tuulivoimapuistosta. Eteläiselle Itämerelle on viime vuo- lintukoiraat) tai pesimättömistä yksilöistä. Sorsalinnuilla kesä- sina rakennettu useita laajoja merituulipuistohankkeita, (mm. aikainen kerääntyminen liittyy pääasiassa niiden kesäisen sul- Tanskan Nysted ja Horns Rev), joiden vaikutuksia linnustoon kasadon aikaan, jolloin linnut ovat pääosan ajasta lentokyvyt- on selvitetty laajasti törmäysriskien mutta myös mahdollis- tömiä siipisulkien vaihtamisen vuoksi. Kerääntymälaskennat ten häiriötekijöiden ja vedenalaisluonnon muutosten osalta. toteutettiin pääasiassa Hoikka-Hiukeen ja Kattilankallan saa- Näitä selvityksiä on hyödynnetty osaltaan myös Haukiputaan rilta, joiden lisäksi viitenä päivänä hankealueen ympäri ajet- tuulivoimapuiston linnustovaikutusten arvioinnissa tarkastel- tiin veneellä alueen pohjoisosan lintuluotojen ympäristöön ke- taessa hankkeen mahdollisia vaikutuksia eri lintulajien ravin- rääntyneiden lintujen lukumäärien selvittämiseksi. Yhteensä nonhankintaan ja ruokailualueisiin. havainnointia tehtiin 14 päivänä (yht. 111 tuntia), joista osa Suunnitellun merituulivoimapuiston muuttolinnuille aiheut- suoritettiin muiden alueella tehtyjen selvitysten yhteydessä. tamaa törmäysriskiä ja sen suuruusluokkaa arvioitiin suunni- Pääsääntöisesti lintujen seurannat suoritettiin aamu- ja ilta- tellun hankkeen yhteydessä Skotlannissa kehitetyllä Bandin tuntien aikana, jolloin vesilintujen liikehdintä on kesäkuukau- törmäysriskimallilla, jossa tuulivoimaloiden linnuille aiheutta- sina yleensä aktiivisinta. maa törmäysriskiä arvioidaan tuulivoimala-alueen läpi muut- Voimajohtoreittien linnusto tavien lajien yksilömäärän sekä lajikohtaisten törmäystoden- Linnustokartoituksia ei uusien voimajohtolinjausten osalta näköisyyksien avulla. Törmäysriskin arviointi perustuu Bandin tehty, koska sähkönsiirron eri vaihtoehtojen sijainnit varmistui- mallissa pääasiassa lintujen fysikaalisiin sekä voimaloiden vat vasta loppukesällä, jolloin lintujen pesimäkausi oli jo päät- teknisiin ominaisuuksiin, eikä siinä pystytä yksityiskohtaises- tynyt. Suoritettu selvitys perustuukin ensisijaisesti olemassa ti huomioimaan esimerkiksi lintujen aktiivisia väistöliikkeitä olevaan havaintotietoon, jota YVA-menettelyn aikana kerättiin tuulivoimaloiden ohittamiseksi. Lintujen väistöliikkeiden huo- mm. valtionhallinnon aineistotietokannoista (uhanalaisrekis- mioimiseksi mallissa käytetään yleisesti nk. väistökertoimia teri, Hertta-tietokanta), valtakunnallisista havaintorekistereis- (avoidance rate), joiden avulla määritellään tuulivoimalat kier- tä (mm. Suomen lintuatlas, Hatikka-havaintotietokanta) sekä tävien tai väistävien yksilöiden osuus alueen läpi muuttavien Metsähallitukselta (uhanalaisten päiväpetolintujen tiedos- lintujen kokonaismäärästä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoi- sa olevat reviirit). Olemassa olevien lintuhavaintojen ohella malat näkyvät varsin etäälle sijaintipaikaltaan, minkä takia tietoja lintujen kannalta merkittävistä alueista ja elinympä- linnuilla on hyvät mahdollisuudet havaita voimalat ajoissa ja ristöistä täydennettiin Laitakarin molempien vaihtoehtojen sovittaa lentoratansa siten, etteivät ne joudu tarpeettomasti (Laitakari 3a ja 3b) sekä Martinniemen linjausvaihtoehtojen lentämään vaaravyöhykkeellä. Käytetty malli on kuvattu yksi- osalta maastossa suoritettujen tarkastuskäyntien avulla. tyiskohtaisemmin Bandin ym. (2007) teoksessa.

95 4.8.4 linnuston nykytila Pesimälinnusto Saaristolintujen pesimäpaikoiksi soveliaita luotoja tai vähä- Lintujen pesimäaikaan suunnitellulla tuulivoimapuiston puisia saaria on suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ympä- alueella on nykyisin jonkin verran ihmistoimintaa, lähinnä ristössä kokonaisuudessaan suhteellisen vähän, minkä ta- kalastusta ja vapaa-ajan veneilyä, joka vaikuttaa myös alu- kia myös alueen pesimälinnusto on kokonaisuudessaan var- eella pesivien lintujen pesimämenestykseen. Esimerkiksi sin niukkaa. Sopivien pesimäpaikkojen niukkuudesta johtuen Hoikanriiseillä suurin osa sekä pikkulokkien että tiirojen pesin- suurimmalla osalla alueen luodoista ja saarista pesii kuitenkin nöistä epäonnistui kesällä 2009 ilmeisesti veneilijöiden mai- varsin tiheä vesi- ja rantalintuyhdyskunta, mikä nostaa osal- hinnousujen seurauksena. Vastaavasti Kattilankallalla lapin- taan niiden linnustollista arvoa. Hankealueen läheisyydes- sirrin ja pilkkasiiven pesimämenestys oli kuluneena kesänä sä sijaitsevien luotojen pesimälinnusto koostuu pääasiassa huono, minkä arvioitiin johtuvan mm. saarella irtijuosseiden Oulun seudulle tyypillisestä vesi- ja rantalintulajistosta, jolle koirien aiheuttamista pesätuhoista. Kattilankallalla sijaitsee luonteenomaisia ovat erityisesti useat lokkilajit (mm. nauru-, nykyisin Meripelastuskeskuksen asema ja saari on lisäksi ke- harmaa-, kala- ja pikkulokki) sekä lapintiira. Nämä lajit pesi- säaikaan paikallisten ihmisten aktiivisessa virkistyskäytössä. vät suurina yhdyskuntina lähes kaikilla hankealueen saaris- Ihmistoiminnan ohella Haukiputaan edustan saarien pesimä- ta. Lokkiyhdyskuntien koko ja lajikoostumus vaihtelevat huo- linnustoon ja eri lajien pesimismenestykseen voivat joinakin mattavasti saarien välillä. Hankealueen ja sen lähiympäristön vuosina vaikuttaa keskeisesti myös loppukevään myrskyt, jot- suurimmat lokkiyhdyskunnat sijaitsevat vuosien 2008–2009 ka nostavat väliaikaisesti vedenpinnan korkeutta ja tuhoavat inventointien perusteella Länsiletolla (valtalajeina pikku- ja näin saarien rantavyöhykkeillä pesivien lintujen pesiä. naurulokki sekä lapintiira), Isonkivenletolla (valtalajina nau- Kaikkiaan Oulun-Haukiputaan edustan hankealueella ja rulokki), Kintasletolla (valtalajina harmaalokki), Hoikanriisillä sitä ympäröivillä luodoilla pesii inventointien perusteella 14 (valtalajeina nauru- ja pikkulokki), Ulko-Pallosella (valtalajei- suojelun kannalta merkittävää lajia (Taulukko 4‑12). Näistä na kala- ja lapintiira) sekä Astekarilla (valtalajeina räyskä ja Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja harmaalokki). on kaikkiaan 6 (laulujoutsen, pikkulokki, kala- ja lapintiira, pik- Lokkien ja tiirojen lisäksi hankealueen pienemmillä saarilla kutiira ja räyskä). Vastaavasti Suomen lajien uhanalaisuus- pesii myös useita vesilintulajeja, joista runsaslukuisimpina alu- tarkastelun (Rassi ym. 2001) mukaan alueen pesimälajeista eella esiintyvät mm. tukkasotka ja tukkakoskelo. Vesilintujen yksi määritellään nykyisin erittäin uhanalaiseksi (pikkutiira), pesät sijoittuvat usein lokkiyhdyskuntien välittömään lähei- neljä vaarantuneeksi (lapinsirri, naurulokki, selkälokki, räys- syyteen johtuen lokkien tarjoamasta suojasta alueella liik- kä) ja yksi silmälläpidettäväksi (kivitasku). Silmälläpidettävät kuvia petoja vastaan. Kahlaajalajeista hankealueen saarilla lajit eivät vielä ole uhanalaisia, vaan niiden kantoja pyritään pesivät mm. meriharakka, punajalkaviklo, karikukko, tylli, la- nykyisin tarkkailemaan lajien havaitun taantumisen johdos- pinsirri ja rantasipi. Suurimpia kahlaajalajien parimäärät ovat ta. Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien ohella hankealueen pesimälinnustoselvityksen mukaan erityisesti Kattilankallalla, pesimälajeista pilkkasiipi, tylli ja keltavästäräkki luetaan lisäk- jonka itärannan rantaniityillä pesivät usean parin voimin mm. si keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) lapinsirri, tylli ja punajalkaviklo. Hankealueen kaakkoispuolel- alueellisesti uhanalaisten lajien joukkoon sekä lapinsirri, selkä- la sijaitsevat isot saaret, Hoikka-Hiue, Iso-Hiue ja Hanhikari, lokki, pikkutiira ja räyskä luonnonsuojelulain 46 § ja 47 § nojal- ovat luonteeltaan metsäisiä ja niiden pesimälinnusto koos- la uhanalaisiin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin. Uhanalaisten tuukin pääasiassa lehtipuuvaltaisille sekametsille tyypillisistä lajien lisäksi Haukiputaan edustan pesimälinnuston kannalta lajeista. Saarien rantavyöhykkeet ovat sen sijaan suhteellisen huomionarvoinen laji on haahka, jolle Pallosen saariryhmä on kapeita, mikä rajoittaa saaristolintujen kannalta soveliaiden yksi harvoista tiedossa olevista pesimäpaikoista Perämeren pesimäpaikkojen määrää. alueella. Pesimälinnustoltaan suunnitellun tuulivoimapuisto- „„ Kuva 4‑39. Lapintiira (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto). alueen ympärillä sijaitsevista saarista merkittävin on Pallosen

96 saariryhmään kuuluva Astekari ja sillä pesivä räyskäyhdys- lajien muutto kulkee keskitetysti Pohjanlahden ja Perämeren kunta. Yhdyskunnan koko on vuosien 2005–2008 aikana alueen kautta. Syysmuutto on Oulun-Haukiputaan merialu- vaihdellut 140–160 pesivään pariin (PPLY 2009). Kaikkiaan eella sen sijaan selkeästi kevättä hajanaisempaa eikä alueella räyskän pesimäkannan suuruudeksi on Suomessa arvioitu yleensä havaita voimakkaita massamuuttoja kevään tapaan. 820–840 paria, minkä vuoksi Astekarin yhdyskunta on merkit- Poikkeuksen tähän tekee lähinnä kurki, jonka muutto kulkee tävä jopa valtakunnan tasolla. syksyisin hyvin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan alueen Merikotkia liikkuu Oulun-Haukiputaan edustan merialueilla kautta johtuen alueella sijaitsevista suurista kerääntymäalu- säännöllisesti, joskin niiden kokonaismäärät ovat erityisesti eista (mm. Muhoksen suot). Kurki kuuluu nk. termiikkimuut- suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella pieniä. Kevätmuuton tajin, jotka pyrkivät muuttomatkallaan hyödyntämään maa- tarkkailun aikana eri havaintopaikoilla havaittiin höyhenpu- alueiden synnyttämiä nousevia ilmavirtauksia. Tästä syystä kujen perusteella kaikkiaan 5−10 eri merikotkayksilöä, joista niiden muuttajamäärät painottuvatkin usein selkeästi mante- osa liikkui välillä myös hankealueen puolella sen eteläosissa. reen puolelle, kun taas merellä niiden määrät ovat yleisesti Suurin osa kotkahavainnoista tehtiin kuitenkin Haukiputaan varsin pieniä. eteläpuolisilta merialueilta ja Luodonselältä, jotka muodosta- Lintujen muuton kannalta Oulun-Haukiputaan edustalle vat merikotkan kannalta hankealuetta tärkeämmän ruokailu- suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu pääsääntöisesti lintujen alueen. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnet- käyttämien muuttoreittien väliselle vyöhykkeelle, jolla havait- tuja merikotkan pesäpaikkoja. Lähimmät tunnetut merikotkan tiin sekä kevät- että syysmuuton aikaisessa seurannassa vain pesäpaikat sijaitsevat saatujen tietojen mukaan noin 15–20 hyvin vähän muuttavia lintuja. Oulun edustan merialueiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. kautta muuttavien lintulajien reitinvalinnassa Hailuodon saari toimii keskeisenä muutonjakajana ohjaten muuttoa lajikoh- Muuttolinnusto taisesti joko saaren länsipuolelta kohti avomerta tai itäpuo- Perämeren alue muodostaa merkittävän muuttoreitin mo- lelta kohti mannerta. Keväällä valtaosa muuttavista kuikkalin- nille Lapin ja pohjoisen Jäämeren alueella pesiville lintulajeil- nuista sekä mm. mustalinnuista muuttaa Perämeren alueella le. Suurimpina määrinä alueen kautta muuttavat erityisesti Hailuodon länsireunaa sivuten jatkaen siitä matkaansa kohti vesilinnut, kahlaajat ja petolinnut, joiden yksilömäärät voi- pohjoista tai koillista. Hailuodon pohjoispuolelta muuttavien vat alueella nousta useisiin tuhansiin, arktisten vesilintujen lintujen muuttoreitti ohjautuu kuitenkin selkeästi suunnitellun (mustalintu, pilkkasiipi) osalta jopa kymmeniin tuhansiin, yk- tuulivoimapuistoalueen pohjoispuolitse, eikä hankkeella ole silöihin vuosittain. Oulun-Haukiputaan edustan lintumääriin merkittävää vaikutusta niihin. Mustalintuja sekä muita arktisia vaikuttavat osaltaan useat alueella sijaitsevat muuttolintujen vesilintuja (alli, pilkkasiipi) muuttaa kuitenkin suuria määriä kerääntymä- ja ruokailualueet, joista valtakunnallisesti mer- myös Hailuodon eteläpuolitse Luodonselän ja Riutunkarin kittävimpiä ovat Hailuodon ympäristö sekä sen eteläpuolella alueen kautta. Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuiston alueen sijaitseva Liminganlahti. Suurimpia Perämeren alueen kautta kevätmuuton seurannan aikana Riutunkarilla havaittiin kaik- muuttavat lintumäärät ovat erityisesti keväällä, jolloin useiden kiaan lähes 5 000 muuttavaa mustalintua, joista suurin osa

„„ Taulukko 4‑12. Hankealueella ja sen ympäristön luodoilla (ml. Santapankki, Astekari, Pallonen ja Ulko-Pallonen) pesivät suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, EN = erittäin uhanalainen laji, VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Luonnonsuojelulaki = luonnonsuojelulain 46 § ja 47 § nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit, U = uhanalainen laji, E = uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji.

Laji Parimäärä Uhanalaisuus EU:n lintu-direktiivi Luonnon- suojelulaki Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1 - x - Pilkkasiipi (Melanitta fusca) 5-6 RT - - Lapinsirri (Calidris temminckii) 9 VU - E Pikkulokki (Larus minutus) 86 - x - Naurulokki (L. ridibundus) 188 VU - - Selkälokki (L. fuscus) 11 VU - A Räyskä (Sterna caspia) 150 VU x E Lapintiira (S. paradisaea) 149 - x - Kalatiira (S. hirundo) 55 - x - Pikkutiira (S. albifrons) 1(?) EN x E Tylli (Charadrius hiaticula) 8 RT - - Keltavästäräkki (Motacilla flava) 1 RT - - Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 5 NT - -

97 nosti kuitenkin jo Luodonselälle saapuessaan merkittävästi pohjoisrannalla havaittiin kevään 2009 havainnointien aika- lentokorkeuttaan ja poistui sisämaahan suunnitellun tuulivoi- na 140 muuttavaa piekanaa, jotka saavuttivat rannikkolinjan mapuiston alueen eteläpuolelta. Haukiputaan Isoniemessä Haukiputaan pohjoispuolella. Näistä yksilöistä kaikkiaan noin havaittujen mustalintujen määrä on sen sijaan merkittävästi 50 % arvioitiin muuttavan suunnitellun tuulivoimapuiston alu- pienempi (noin 1 700 yksilöä). een kautta, mikä tekee piekanasta osaltaan alttiin lajin tuuli- Hanhien ja joutsenten muuttoreitit seurailevat Pohjois- voimaloiden aiheuttamille törmäysvaikutuksille. Myös muiden Pohjanmaan alueella rannikkolinjaa aina Siikajoen Tauvoon päiväpetolintujen muuttoreitit kotkia lukuun ottamatta noudat- asti, jonka jälkeen muutto selkeästi hajoaa suurimman telivat pääsääntöisesti tätä muuttoreittiä. Kirkkosalmen ha- osan linnuista suunnatessa Tauvon jälkeen sisämaahan vaintojen perusteella suurin osa sekä muuttavista maa- että Oulun ympäristön suurille peltoalueille. Oulun seudulla merikotkista ylittää Hailuodon suoraviivaisesti jatkaen sieltä Tyrnävän−Murron suuret peltoalueet muodostavat keväisin suoraan avomeren päälle joko pohjoiseen tai pohjoiskoilli- sekä joutsenten että metsä- ja lyhytnokkahanhien kannalta seen. Sen sijaan Hailuodosta mantereen puolelle siirtyvien jopa valtakunnan tasolla merkittävän ruokailu- ja keräänty- kotkien osuuden on muutontarkkailussa havaittu olevan var- mäalueen, jonka hanhi- ja joutsenmäärät voivat päämuut- sin pieni, mikä selittää osaltaan myös Haukiputaan rannik- toaikaan huhtikuun lopulla nousta jopa useisiin tuhansiin. koalueilla havaittujen kotkien pientä määrää (mm. kevään Tyrnävän pelloilta pohjoiseen suuntaavien hanhi- ja jout- 2009 muutontarkkailussa vain yksittäisiä lintuja). Tästä syystä senparvien muuttoreitit kulkevat pääsääntöisesti sisämaan suunnitellun tuulivoimapuistoalueen merkitys kotkien muuton puolella eikä suunnitellulla tuulivoimapuistolla ole vaikutusta kannalta voidaan arvioida vähäiseksi. niihin. Muuttavista joutsen- ja hanhiparvista pieni osa jatkaa Varpuslintujen pääasiallinen muuttoreitti kulkee Oulun- matkaansa Tauvosta kuitenkin myös rannikkolinjaa seurail- Haukiputaan edustalla Perämeren rantaviivaa seuraillen. len kohti Hailuotoa. Näiden yksilöiden havaittiin pääsääntöi- Varpuslintujen muutto kulkee rannikkoalueilla usein selkeästi sesti noudattelevan Hailuodon eteläpuolitse muuttavien ark- joko mantereen puolella tai rannikon saaristolinjaa seurail- tisten vesilintujen käyttämää muuttoreittiä, joka ohjautuu jo len eivätkä ne mielellään lähde ylittämään suuria vesialuei- Haukiputaan eteläosista mantereen yllä ja siitä edelleen kohti ta. Toteutetun kevätmuuton tarkkailun aikana Haukiputaan itää tai koillista. Siikajoen Säärenperän alueella keväisin ruo- Isoniemen kärjessä havaittiin useana aamuna kohtalaista var- kailevien, äärimmäisen uhanalaisten kiljuhanhien muuttoreitti puslintumuuttoa kevään yksilömäärän noustessa kaikkiaan kulkee tehtyjen havaintojen perusteella rannikkolinjaa seurai- noin 8 000 lintuun. Havaituista varpuslinnuista suurin osa oli levien metsä- ja lyhytnokkahanhiparvien mukaisesti, minkä peippoja ja järripeippoja, joille Haukiputaan rantaviiva muo- takia hankealue ei olemassa olevien havaintojen perusteella dostaa selkeän muuttolinjan. Peipon ja järripeipon ohella alu- sijoitu kiljuhanhien päämuuttoreitille. eella havaittiin lisäksi runsaasti muuttavia niittykirvisiä, met- Päiväpetolintujen muuttoreitit tunnetaan Oulun- säkirvisiä, keltavästäräkkejä sekä urpiaisia, joiden käyttämät Haukiputaan alueella varsin hyvin erityisesti Hailuodossa jo muuttolinjat vastasivat peippolintujen käyttämiä. Hailuodon useina vuosikymmeninä toteutetun muutontarkkailun perus- pohjoisosassa varpuslintumuutto oli kevätmuuton tarkkailun teella. Pohjanlahden rannikkoa seuraavan petolintumuuton yhteydessä sen sijaan hyvin vähäistä. Suurin osa täällä havai- kannalta Hailuoto toimii keskeisenä solmukohtana, jonka tuista linnuista otti korkeutta Hailuodon pohjoisosan päällä ja kautta usean Pohjois-Skandinavian alueella pesivän peto- jatkoi koillisen suuntaan hyvin korkealla. lintulajin muutto hyvin keskittyneesti kulkee. Alueen pesi- Lintuparvien muuttokorkeudet vaihtelevat yleensä huomat- vään kantaan verrattuna huomattavan osan mm. Pohjois- tavasti vallitsevien sääolosuhteiden mukaan, mikä vaikeuttaa Skandinavian alueella pesivistä maa- ja merikotkista sekä yksiselitteisten johtopäätösten tekoa. Haukiputaan edustalla piekanoista on arvioitu muuttavan Hailuodon kautta, minkä monet lajit muuttavat kuitenkin yleisesti normaalia muutto- takia alue muodostaakin niille hyvin merkittävän muuttorei- korkeuttaan ylempänä johtuen useiden lajien muuttoreittien tin. Yksilömäärillä mitattuna muiden lajien muuttajamäärät suuntautumisesta kohti sisämaata. Siirtyessään sisämaahan ovat alueella selkeästi näitä lajeja pienempiä, joskin mm. useat lintulajit nostavat selkeästi lentokorkeuttaan välttääk- ruskosuohaukan muuttajamäärä (28 muuttavaa yksilöä) oli seen maa-alueella olevat esteet. Tästä syystä esimerkiksi Hailuodossa keväällä 2009 mainitsemisen arvoinen lajin ete- yleensä lähellä veden pintaa muuttavat mustalinnut, pilkkasii- läinen levinneisyysalue huomioon ottaen. Etelän suunnalta vet ja kahlaajat muuttavat Haukiputaan rannikolla usein hyvin Oulun seudulle saapuvat piekanat muuttavat pääasiassa korkealla. Tämä havainto koskee erityisesti koilliseen tai itään Hailuodon Kirkkosalmen kautta saaren pohjoisrannalle, josta suuntaavia lintuja, joiden muuttoreitti siirtyy Hailuodon jälkeen osa piekanoista jatkaa matkaansa suoraan pohjoiseen avo- jo osin mantereen päälle. meren päälle ja osa kääntyy vastaavasti koilliseen ja kohtaa rannikkolinjan Haukiputaan pohjoispuolisella rannikkoalueel- la. Kevään 2009 havaintojen perusteella suurempi osa havai- tuista piekanoista kulkisi koillisempaa reittiä, jolloin niitä voi muuttaa huomattavia määriä myös suunnitellun tuulivoima- puiston alueen kautta. Kaikkiaan Haukiputaalla ja Hailuodon

98 „„ Taulukko 4‑13. Kevätmuuton seurannassa havaittujen lajien koko- naismuuttomääriä.

Laji Yhteismuuttomäärä

Laulujoutsen 274 Metsähanhi 153 Merihanhi 74 Kuikka* 215 Kaakkuri* 31 Mustalintu 1 674 Pilkkasiipi 186 Alli 130 Isokoskelo 631 Telkkä 119 Tavi 430 Haapana 12 Merimetso 103 Kurki 101 Härkälintu 150 Silkkiuikku 68 Merikotka 2 Maakotka 1 Piekana 140 Ruskosuohaukka 28

* Määrittämättömiä kuikkalintuja lisäksi 71 yksilöä „„ Taulukko 4‑14. Syysmuuton seurannassa havaittujen lajien koko- „„ Kuva 4‑40. Piekanan päämuuttoreitti Oulun-Haukiputaan edustalla. naismuuttomääriä.

Laji Yhteismuuttomäärä

Laulujoutsen 152 Metsähanhi 19 Merihanhi 124 Kuikkalinnut (yhteensä) 10 Sinisorsa 25 Mustalintu 60 Pilkkasiipi 13 Alli 1 Isokoskelo 35 Telkkä 41 Merimetso 15 Merikotka 2 Muuttohaukka 1 Merisirri 1 Kurki 185 Niittykirvinen 86 Pulmunen 36 Räkättirastas 203 Urpiainen 332 Västäräkki 20 Varis 29

„„ Kuva 4‑41. Hailuodon eteläpuolelta muuttavien arktisten vesilintu- jen päämuuttoreitti Oulun-Haukiputaan edustalla.

99 Suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee kak- si sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävää lintujen kerääntymäaluetta (Hailuoto ja Liminganlahti), joille molem- mille kerääntyy vuosittain huomattavia määriä mm. joutsenia, vesilintuja ja kahlaajia ruokailemaan sekä kevät- että syys- muuton aikana. Näihin kohteisiin verrattuna suunnitellun tuu- livoimapuiston merkitys muuttolintujen kerääntymäalueena on vähäinen sen yksilömäärien jäädessä vain murto-osaan Hailuodon rehevien rantavesien tai Liminganlahden määrää- mistä lintumääristä. „„ Taulukko 4‑15. Syysmuuton aikaisissa lepäilijälaskennoissa havai- tut lajit ja niiden määrät hankealueella eri laskentapäivinä.

11.9. 25.9. 8.10. 30.10. Yhteensä Laulujoutsen 11 3 3 17 Haapana 2 2 Sinisorsa 5 31 36 Pilkkasiipi 5 2 7 Mustalintulaji 14 14 Telkkä 249 114 25 388 Isokoskelo 7 14 12 33 Tukkakoskelo 1 1 Vesilintulaji 179 179 Silkkiuikku 2 2 4 Kuikka 2 2 Kuikkalaji 1 2 3 Merimetso 6 6 Kalalokki 3 3 „„ Kuva 4‑42. Lyhytnokka- ja kiljuhanhien päämuuttoreitti Oulun- Harmaalokki 7 2 6 1 16 Haukiputaan edustalla.

Hankealueen merkitys lintujen kevät- ja syysmuuton aikaisena Sulkasatomuutto ja hankealueen merkitys lintujen kesäisenä ruokailualueena kerääntymäalueena Hankealue ei niin kevät- kuin syymuutonkaan aikana muo- Hankealue ei tehtyjen selvitysten perusteella muodosta dosta muuttavien vesilintujen kannalta merkittävää ruokailu- merkittävää lintujen kesäaikaista kerääntymä- tai sulkimis- aluetta, vaan alueella havaitut lepäilijämäärät olivat kaikkiaan aluetta, vaan alueella havaittavien vesilintujen määrät ovat suhteellisen pieniä. Osaltaan ruokailevien lintujen vähyyttä kokonaisuudessaan varsin pieniä suhteessa esimerkiksi selittää hankealueen karuus, joka vähentää huomattavasti Hailuodon rantavesien vastaaviin kerääntymiin verrattuna vesilintujen käyttämän ravinnonmäärää alueella. Alueen kaut- (Taulukko 4‑16.). Merenpohjatutkimusten perusteella suun- ta muuttavat linnut kerääntyvät sen sijaan ruokailemaan pää- niteltu tuulivoimala-alue on vesikasvillisuudeltaan ja pohja- osin Hailuodon reheviin rantalahtiin (mm. Ojakylänlahti) sekä eläimistöltään varsin karua, minkä takia sen tarjoamat ruokai- Haukiputaan rannikolle, jossa ravintoa on vesilinnuille tarjolla lumahdollisuudet mm. pohjasta ruokaileville vesilintulajeille enemmän. Keväällä muutonaikaisia kerääntymiä havaitaan ovat varsin rajalliset. Tämä selittää osaltaan myös alueelle avomeren puolella ensisijaisesti muuttokauden alkuvaihees- kesäisin kerääntyvien vesilintujen määrä vähyyttä. Kalaa syö- sa, jolloin ranta-alueet ovat vielä pääosin jäässä. Vastaavasti vistä lajeista hankealueella havaitaan kesäisten laskentojen syysmuuton aikaan hankealueelle kerääntyy pieniä määriä aikana pieniä määriä ruokailevia isokoskeloita (maksimi 231 erityisesti läheltä pohjaa ruokailevia vesilintulajeja, joille alu- yks.) ja merimetsoja (83 yks.), mutta näiden lajien osalta suu- een matalat merialueet tarjoavat ruokailumahdollisuuksia. remmat kerääntymät havaittiin kuitenkin Riutunkarin etelä- Syysmuuton aikaisissa lepäilijälaskennoissa havaituista ve- puolella Luodonselällä. Hoikka-Hiukeen ympäristöön kerään- silintulajeista selkeästi runsaslukuisin laji on alueella telkkä, tyy heinäkuun puolivälistä alkaen kuitenkin sulkivia merihan- joiden määrät jäivät alueella enimmilläänkin joihinkin satoihin hia, joiden määrät voivat kasvaa kohtalaisen suuriksi. Kesällä yksilöihin. Muista lajeista alueella havaittiin myös mm. yksit- 2009 alueella havaittiin enimmillään noin 140 sulkivaa ja täisiä ruokailevia pilkkasiipiä sekä iso- ja tukkakoskeloita. ruokailevaa merihanhea. Suurin osa hankealueella pesivistä vesilinnuista vie poikueensa jo lentokyvyttöminä Hailuodon, Haukiputaan sekä Oulun edustan reheviin ja suojaisiin me- renlahtiin, jotka ruokailumahdollisuuksien ohella tarjoavat

100 Suunniteltujen voimajohtokäytävien pesimälinnusto hankealueeseen verrattuna paremman suojan vesilintujen Laitakarin linjausvaihtoehtojen (Laitakari VE3a ja VE3b) poikasille esimerkiksi petolintujen ja harmaalokkien saalistus- maastokäytävät sijoittuvat pääosin atlasruuduille 725:342 ta vastaan. Vesilintujen kerääntymistä Hailuotoon edesauttaa (rantavyöhyke) ja 725:343 (manneralueet), joiden selvitysalu- lisäksi pääasiassa syksyistä sorsanmetsästystä varten jo hei- eet ovat ensin mainitun osalta erinomainen ja jälkimmäisen näkuussa aloitettava viljaruokinta ja sen tarjoamat ruokailu- osalta tyydyttävä. Linjan rakentamisalueita luonnehtivat pää- mahdollisuudet. Havaintojen mukaan suurin osa havaituista asiassa eri tavoin käsitellyt metsäalueet sekä myös ojitetut merihanhi- ja vesilintupoikueista oli jo kesäkuussa matkalla suoalueet, joiden luonnonolosuhteet ovat jo osin muuttuneet kohti Hailuotoa. luonnontilaisestaan. Näiden alueiden pesimälinnustoa luon- „„ Taulukko 4‑16. Hankealueella kesäaikaan havaittujen lintulajien nehtivat pääasiassa havu- ja sekametsille tyypilliset pesi- maksimimäärät ja havaintopäivät. Lukuihin ei ole huomioitu selkeästi mälajit, joista runsaimpia ovat esimerkiksi peippo, pajulintu, muutolla olleita yksilöitä tai pesiviä yksilöitä. talitiainen, teeri sekä eri rastaslajit. Suomuuttuma-alueilla ta- vataan monin paikoin lisäksi erityisesti suoympäristöille tyy- Laji Maksimi- Päivä- pillisiä lajeja, joita ovat mm. liro, niittykirvinen, keltavästäräkki määrä määrä (yks.) sekä valkoviklo. Hankealueiden lähimmät, vielä ojittamatto- Merimetso (Phalacrocorax carbo) 83 27.7 mat suoalueet sijoittuvat voimajohtoreittien pohjoispuolelle Ison ja Pikku Palojärven ympäristöön. Sähkölinjojen suunni- Kuikka (Gavia arctica) 13 15.6 telluilta rakentamisalueilta ei ole tiedossa olevia uhanalaisten Kaakkuri (Gavia stellata) 8 15.6 lintulajien reviirejä, mutta niiden ympäristöstä tunnetaan yksi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 8 12.8 uhanalaisen lajin esiintymä (Tuomo Ollila, Metsähallitus, säh- Merihanhi (Anser anser) 140 19.7 köpostitiedonanto 12.11.2009). Laitakarin vaihtoehtojen osal- Ristisorsa (Tadorna tadorna) 13 10.7 ta linnustolliset arvot suurimpia linjausten rantautumisalueilla, Tavi (Anas crecca) 14 19.7 jotka muodostavat erityisesti vesi- ja rantalinnuston osalta Sinisorsa (A. platyrhynchos) 16 19.7 monimuotoisen lintukohteen. Alueen pesimälinnustoon kuu- Telkkä (Bucephala clangula) 82 27.7 luvat lintuatlastietojen sekä ympäristöhallinnon uhanalaisre- Tukkasotka (Aythya fuligula) 32 11.8 kisterin mukaan mm. jouhi- ja lapasorsa, silkkiuikku, uivelo Tukkakoskelo (Mergus serrator) 25 12.8 sekä suojelullisesti arvokkaista lajeista mm. pilkkasiipi, tylli, Isokoskelo (M. merganser) 231 19.7 räyskä ja selkälokki. Linnustollisesti alueen merkittävimpiä Meriharakka (Haematopus ostralegus) 9 22.7 alueita ovat erityisesti Hiastinlahden luonnonsuojelualue sekä Punajalkaviklo (Tringa totanus) 8 19.7 Laitakarin pohjoisrannalla sijaitseva Hietalahti. Rantasipi (Actitis hypoleucos) 8 4.8 Tylli (Charadrius hiaticula) 14 27.7 Naurulokki (Larus ridibundus) 230 27.7 Harmaalokki (L. argentatus) 130 27.7 Räyskä (Sterna caspia) 7 27.7 Lapin/kalatiira (S. paradisae/hirundo) 130 20.7 Tervapääsky (Apus apus) 35 4.8 Pääskyt (Hirundo rustica /Delichon 134 12.8 urbicum)

„„ Kuva 4‑43. Merihanhi (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy). 101 Vedenalaisluonnon muutokset Halosenniemen suunniteltujen voimajohtokäytävien Useat hankealueen luodoilla ja saarilla pesivät lintula- (Halosenniemi VE2a ja VE2b) luonnonolosuhteet vastaavat jit, erityisesti vesilinnut ja lokit, hakevat ruokansa osittain Laitakarin vaihtoehtojen vastaavia. Alueen atlasruutujen sel- myös tuulivoimaloiden suunnitelluilta rakentamisalueilta, vitysaste on joko hyvä (724:343) tai erinomainen (724:342). jolloin hankkeen toteuttamisen aiheuttamat muutokset me- Ruuduilla pesivien lajien lukumäärä on rantavyöhykkeellä renpohjassa voivat vaikuttaa näiden lajien ruokailumahdol- kaikkiaan 38 ja sisämaan puolella vastaavasti 45. Pääosan lisuuksiin ja mahdollisten ravinnonlähteiden saatavuuteen. alueiden pesimälinnustosta muodostavat havu- ja sekametsil- Tuulivoimaloiden rakentaminen voi osaltaan muuttaa meren- le tyypilliset lajit (mm. pajulintu, peippo, metsäkirvinen, talitiai- pohjan olosuhteita ja merieliöstöä (mm. pohjaeläimistö, vesi- nen, teeri, lehtokerttu sekä eri rastaslajit), joiden lisäksi ruudul- kasvillisuus ja kalasto), voimaloiden perustusten sekä voima- la sijaitsevilla suoalueilla tavataan myös Pohjois-Pohjanmaan siirrossa käytettävien merikaapeleiden sijoitusalueilla, jolloin alueen soille tyypillisiä lintulajeja (mm. kurki, valkoviklo, liro, näiden alueiden käyttökelpoisuus lintujen ruokailualueena voi pikkukuovi, niittykirvinen). Voimajohdon rakentamisalueel- väliaikaisesti heikentyä. Tuulivoimapuiston rakentamisesta ai- ta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten heutuvat merenpohjan muutokset ovat luonteeltaan kuitenkin petolintujen pesimäalueita (Tuomo Ollila, Metsähallitus, säh- hyvin paikallisia, minkä takia niiden merkitys koko hankealu- köpostitiedonanto 12.11.2009). Merikaapeleiden rantautu- eella kannalta on vähäinen. Lisäksi rakentamisen aiheuttami- misalueella Räinänlahdella ja Halosenniemen ympäristössä en vedenalaisluonnon vaikutusten voidaan arvioida palautu- pesii useita vesi- ja rantalintulajeja, mm. tukkasotka, telk- van varsin nopeasti rakentamisvaiheen päättymisen jälkeen. kä, mustakurkku-uikku, jouhi- ja lapasorsa sekä lapintiira. Tästä syystä on epätodennäköistä, että vedenalaisluonnon Muuttoaikoina osa rannikkoa seurailevista joutsenista ja muutoksilla olisi merkittävää vaikutusta alueen ruokailevien kurjista kulkee Halosenniemen alueella Pitkäkarin yli, jolloin lintulajeihin. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaloiden perustukset ne joutuvat lentämään kohtisuoraan suunnitellun johtoreitin voivat tarjota linnuille jopa uusia ruokailumahdollisuuksia pe- kanssa. Petolintujen muutto suuntautuu alueella sen sijaan rustusrakennelmien ympärille syntyvän monipuolisemman selkeämmin kohti sisämaata (Pöyry Environment 2009). vesikasvillisuuden ja kalaston lisääntymisen seurauksena (nk. Martinniemen vaihtoehtojen (Martinniemi VE1a-VE1c) riuttaefekti). Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimaloiden perus- osalta suunniteltu voimajohtokäytävä sijoittuvien atlasruu- tusten muodostamien ”keinotekoisten riuttojen” on havaittu tujen selvitysaste on rantavyöhykkeellä (ruutu 723:342) toimivan hyvinä kiinnittymispaikkoina esimerkiksi simpukoille, erinomainen, kun taas sisämaan puolella (ruutu 723:343) jotka voivat lisääntyessään johtaa edelleen mm. kalojen li- se jää tyydyttävään. Pesivien lajien lukumäärät ovat näil- sääntymiseen alueella (Öhman & Wilhelmsson 2005). lä ruuduilla kokonaisuudessaan 54 ja 22. Osaltaan ranta- Hankealueen luodoilla pesivien ja alueella ruokailevien lin- vyöhykkeelle sijoittuvan ruudun suurta lajimäärää selittää tulajien ravinnonlähteet vaihtelevat merkittävästi lajien välillä, sen sijoittuminen Haukiputaan kirkonkylän läheisyyteen. minkä takia myös tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset Luonnonolosuhteiltaan Martinniemen linjausvaihto vastaa vaikutukset voivat poiketa lajikohtaisesti. Alueen matalilla me- Halosenniemen linjausvaihtoehtoa, joskin soiden osuus rialueilla ruokailevista vesilintulajeista mm. pilkkasiiven ja tel- maapinta-alasta on Martinniemen voimajohtojen sijoitusalu- kän ravinto muodostuu ensisijaisesti vesikasveista ja pohjas- eilla pienempi. Martinniemen linjausvaihtoehtoalueelta tai sen sa elävistä selkärangattomista, jolloin niiden ravinnonsaanti läheisyydestä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten petolintu- voi tuulivoimaloiden sijoitusalueilla väliaikaisesti vaikeutua ra- jen pesimäalueita (Tuomo Ollila, Metsähallitus, sähköpostitie- kentamisen aiheuttamien pohjakasvillisuuden vähenemisen donanto 12.11.2009). Martinniemen suunniteltu voimajohto- seurauksena. Pitkällä aikavälillä tuulivoimaloiden perustukset käytävä sijoittuu rantautumisalueen ja Onkamon välillä pää- voivat jopa monipuolistaa alueella tavattavaa pohjaeläimistöä osin alueelle jo rakennetun 110 kV suuruisen voimajohdon em. riuttaefektin välityksellä, jolloin sitä ravintonaan käyttämi- kanssa samaan voimajohtokäytävään. en lintujen ruokailumahdollisuudet voivat osaltaan parantua. Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella pesivästä tai sillä 4.8.5 tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset ruokailevasta linnustosta merkittävämmän osan muodostavat vaikutukset linnustoon kuitenkin kalaa syövät lajit, joita ovat mm. eri lokki- ja tiiralajit, Suunniteltu tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudes- merimetso sekä erityisesti muuttoaikoina alueella ruokailevat saan matalille merialueille, minkä takia hankealueen ympä- iso- ja tukkakoskelo. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana me- ristössä sijaitseville, lintujen kannalta tärkeille pesimäsaaril- renpohjaympäristön monipuolistuminen voi osaltaan luoda le tai -luodoille ei hankkeen yhteydessä kohdistu rakentamis- uusia soveliaita kutu- ja esiintymisalueita silakalle, mikä voi toimia. Tästä syystä tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheu- siten osaltaan edesauttaa myös sitä hyödyntävien lintulajien, tuvien linnustovaikutusten voidaan arvioida aiheutuvan ensi- mm. räyskän, menestymistä. Räyskä ei tehtyjen selvitysten sijaisesti vesirakentamisen aiheuttamista vedenalaisluonnon perusteella kuitenkaan ensisijaisesti ruokaile tuulivoimapuis- muutoksista sekä rakentamisen ja muun ihmistoiminnan lin- toalueella, minkä takia tuulivoimapuistolla ei tässä yhteydes- nuille aiheuttamista häiriövaikutuksista. sä arvioida olevan suurta merkitystä sen ravinnonhankintaan. Pienempien tiirojen, lähinnä kala- ja lapintiira, pääasiallista ravintoa ovat silakkaa pienemmät kalalajit, joiden esiintymistä tuulivoimaloiden perustusten ympärille muodostuvat vesikasvi- ja pohjaeläinyhteisöt voivat osaltaan lisätä parantaen samalla

102 4.8.6 tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon Vaikutukset pesimälinnustoon myös tiirojen ruokailumahdollisuuksia. Koskelot käyttävät ra- Suunniteltu tuulivoimapuisto voi toimintansa aikana vaikuttaa vinnokseen lähes kaikkia kalalajeja sekä tukkakoskelo myös alueen pesimälinnustoon lähinnä voimaloiden lintujen pesi- pohjaeläimiä, minkä takia tuulivoimapuiston aiheuttamien me- mä- tai ruokailualueille aiheuttamien häiriötekijöiden sekä lin- renpohjan muutosten voidaan arvioida ensisijaisesti lisäävän tujen lisääntyneen törmäyskuolleisuuden kautta. Lintujen pe- näiden lajien ruokailu- ja ravinnonhankintamahdollisuuksia. simäalueisiin kohdistuvat suorat elinympäristömuutokset voi- Merenpohja on Oulun-Haukiputaan edustalla jatkuvassa daan sen sijaan arvioida vähäisiksi, koska saarille ei hank- muutostilassa johtuen sekä talvisten jäämassojen pohjaa keen yhteydessä kohdistu rakennustoimia. Linnuston kannal- kuluttavasta vaikutuksesta sekä maanpinnan kohoamisen ta arvokkaista pesimäsaarista lähimmiksi suunnitelluista tuu- aiheuttamista korkokuvan muutoksista. Nämä tekijät sekä livoimaloista sijoittuvat hankealueen sisälle jäävät Länsiletto, alueen merenpohjan yleinen karuus vähentävät todennäköi- Luodeletto Isonkivenletto ja Hoikanriisit, joiden etäisyydet lä- sesti myös tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvien me- himmistä tuulivoimaloista vaihtelevat sekä alkuperäisessä et- renpohjan muutosten vaikutuksia alueen linnustolle, koska tä uudessa hankesuunnitelmassa 200–300 metriin. Näiden lintujen käyttämät ruokailualueet vaihtelevat todennäköisesti saarien osalta suunnitellulla hankkeella voi saarien herkimpi- myös luonnostaan. en yksilöiden osalta olla vaikutusta niiden lisääntymiseen ja Ihmistoiminnan aiheuttamat häiriötekijät pesäpaikan valintaan. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa alueella tavatta- Tuulivoimaloiden toiminnan aikaisten häiriövaikutusten vaan linnustoon myös ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriöte- kannalta merkittävimpinä lajeina voidaan pitää erityisesti pik- kijöiden kautta (mm. rakentamisesta aiheutuva melu sekä sen kulokkia, räyskää ja pikkutiiraa. Näistä lajeista suojelullisesti edellyttämä laivaliikenne). Linnuston kannalta tärkeistä pesi- tärkeiden, räyskän ja pikkutiiran, pesäpaikat eivät kuitenkaan mäsaarista lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitsevat sijoitu suunniteltujen voimaloiden läheisyyteen vaan selke- Länsiletto, Isonkivenletto, Hoikanriisit sekä Luodeletto, joiden ästi etäämmälle alueen luoteispuolelle. Erittäin uhanalaisen voidaan arvioida olevan tuulivoimaloiden rakentamisesta ai- pikkutiiran mahdolliselta pesimäalueelta, Pallosen saarelta, heutuvien häiriötekijöiden vaikutuspiirissä. Tuulivoimaloiden matkaa lähimpään voimalaan kertyy kaikkiaan 3,7 kilomet- rakentamisesta melua syntyy erityisesti perustusten rakenta- riä, minkä takia tuulivoimalat eivät normaaleissa olosuhteissa misen yhteydessä. Lisäksi hankkeen rakentamisvaiheen ai- vaikuta sen pesimiseen alueella. Vastaavasti räyskän pesi- kainen vene- ja laivaliikenne sekä muut perustamistoiminnot mäluodolta, Astekarilta, matkaa lähimpiin tuulivoimaloihin tu- voivat osaltaan heikentää lintujen pesimämenestystä sekä li- lee alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisessa tilanteessa sätä niiden herkkyyttä keskeyttää pesintänsä häirinnän seu- noin 2,1 kilometriä, minkä takia myös siihen kohdistuvien häi- rauksena. Hankkeen toteuttamisen suunnittelulla ja sen oi- riötekijöiden voidaan tuulivoimaloiden arvioitujen suojaetäi- kealla ajoittamisella pystytään kuitenkin osaltaan vaikutta- syyksien perusteella arvioida jäädä merkitykseltään pieniksi. maan tuulivoimaloiden rakentamisesta linnustolle aiheutuviin Räyskän osalta pesivän yhdyskunnan merkittävyyden sekä vaikutuksiin. Lintujen häiriöherkkyyden tiedetään olevan suu- lajin tunnetun häiriöherkkyyden takia tuulivoimapuiston ra- rimmillaan munintavaiheessa sekä haudonnan alkuaikana kentamisen ja toiminnan yhteydessä tulisi kuitenkin tarkkailla touko-kesäkuussa, kun taas poikasten kuoriutumisen jälkeen räyskien suhtautumista alueelle rakennettaviin tuulivoimaloi- hylkäämisriski on yleisesti pienempi. Tästä syystä erityisesti hin, jotta mahdolliset häiriövaikutukset pystyttäisiin ajoissa lintuluotojen läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimaloiden raken- tunnistamaan ja tarvittaessa ryhtymään soveliaisiin ehkäisy- taminen tulisikin ajoittaa ensisijaisesti loppukesään ja alku- toimiin. Varovaisuusperiaate on erityisesti räyskän kannalta syksyyn, jolloin pesivien lintujen määrä on alueella pieni.

„„ Kuva 4‑44 Selkälokki (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

103 huomioitu uuden hankesuunnitelman mukaisissa vaihtoeh- välittömään läheisyyteen ja pesivät usein jopa tuulivoimaloi- doissa VE1+ ja VE2+, joissa Nimettömänmatalan alueen den perustuksien suojana käytettävillä kivimuureilla, jotka tar- läntisimmät voimalat on poistettu kasvattaen merkittävästi joavat pesäpaikkojen lisäksi myös suojaa vastakuoriutuneille tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä Astekarin räyskäyhdyskun- lokinpoikasille. Sama ilmiö on havaittu myös kala- ja lapintiiral- taan verrattuna. Näiden hankevaihtoehtojen osalta Astekarin la mm. Hailuodon Marjaniemessä ja Belgian Zeebruggessä, etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista on yli 3 kilometriä, minkä jossa tuulivoimalat eivät tehtyjen havaintojen perusteella ole takia tuulivoimaloiden vaikutukset luodon linnustoon voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaneet tiirojen pesimis- tai ruo- arvioida vähäisiksi. kailukäyttäytymiseen. Uudessa hankesuunnitelmassa tuuli- Suojelullisesti merkittävistä lajeista lähimpänä suunniteltu- voimaloiden etäisyyksiä erityisesti Hoikanriiseihin on lisäksi ja tuulivoimaloita tavataan merkittäviä määriä lähinnä pikku- kasvatettu voimaloita poistamalla, minkä voidaan arvioida ja naurulokkeja sekä kala- ja lapintiiroja, jotka muodostavat merkittävästi pienentävän hankkeen aiheuttamia riskitekijöitä suuria yhdyskuntia lähes kaikilla hankealueen sisään jäävillä erityisesti saarella pesivän pikkulokkiyhdyskunnan kannalta. luodoilla. Lisäksi saarilla pesii uhanalaisluokituksessa mainit- Hankealueella pesivät lokki- ja tiiralajit kuuluvat räyskää ja tuja selkälokkeja, mutta sen parimäärät ovat alueella pieniä pikkutiiraa lukuun ottamatta Perämeren saaristolle ominaisiin muihin lokki- ja tiiralajeihin verrattuna. Lähimpänä suunnitel- lintulajeihin, joita tavataan alueella vielä hyvin runsaslukuisina tuja tuulivoimaloita sijaitsevat hankesuunnitelman laajimmas- eikä niiden häviämisriskiä alueella pidetä nykyisellään merkit- sa toteutusvaihtoehdossa (VE1) Länsileton, Isonkivenleton ja tävänä. Näin ollen todennäköisyydet merkittävien vaikutusten Hoikanriisien lintusaaret, joista kaksi ensimmäistä jäävät lä- esiintymiselle ovat niiden osalta pienet. hes kokonaan tuulivoimapuistoalueen sisään. Matkaa lähim- Luonnonsuojelulain 47 § nojalla suojellun lapinsirrin tunne- piin tuulivoimaloihin tulee Länsi- ja Isokivenletolta noin 300 tut pesimäsaaret, Kattilankalla ja Väliletto, sijoittuvat pääosin metriä ja Hoikanriiseiltä vastaavasti noin 350 metriä, minkä hankealueen ulkopuolelle vähintään kilometrin päähän lä- perusteella tuulivoimalat voivat mahdollisesti vaikuttaa her- himmistä tuulivoimaloista. Tästä syystä hankkeella ei arvioida kimpien yksilöiden pesimiseen ja lisääntymismenestykseen olevan vaikutusta lapinsirrin lisääntymiseen alueella. Yleisesti näillä saarilla. Tiirojen sekä mm. nauru- ja selkälokin on tut- tuulivoimapuistoa merkittävämpänä häiriötekijänä voidaan kimuksissa havaittu kuitenkin usein pesivän hyvinkin lähellä ainakin lajin tärkeimmällä pesimäpaikalla Kattilankallalla pi- tuulivoimaloita, minkä takia näiden lajien herkkyyttä tuulivoi- tää ihmisten yleistä vapaa-ajan viettoa, joka ainakin kesällä mapuistojen synnyttämille häiriötekijöille, mm. melu ja visu- 2009 heikensi merkittävästi lajin pesimämenestystä. Lisäksi aaliset vaikutukset, voidaan yleisesti pitää varsin pienenä. Kattilankallan etäisyys suunnitellulta tuulivoimapuistoalueelta Esimerkiksi Kemin Ajoksella sekä Oulunsalon Riutunkarilla sekä lajin käyttämien ruokailualueiden sijoittuminen sen pe- naurulokit muodostavat suuria yhdyskuntia tuulivoimaloiden simäalueen välittömään läheisyyteen pienentää tuulivoima- puiston vaikutuksia siihen.

„„ Taulukko 4‑17. Hankealueen ja sen lähiympäristön lintuluodot sekä niiden huomionarvoinen pesimälajisto. Taulukossa: Etäisyys (km) = kohteen etäisyys hankealueen reunasta.

Kohde Etäisyys (km) Huomionarvoinen pesimälajisto Länsiletto Hankealueen sisällä Naurulokki, pikkulokki, selkälokki, lapintiira, tylli Luodeletto Hankealueen sisällä Lapintiira, tylli Isonkivenletto (+ leton koillis- Hankealueen sisällä Naurulokki, selkälokki, merikihu puolen luoto)

Pikkuletto 2,0 km - Väliletto 1,0 km Selkälokki, lapintiira, tylli, lapinsirri, kivitasku Kintasletto 1,1 km Selkälokki Kattilankalla 0,9 km Pilkkasiipi, lapintiira, lapinsirri, tylli Karvonletto 1,3 km Lapintiira Hoikanriisit Hankealueen sisällä Naurulokki, pikkulokki Astekari 2,1 km Räyskä, haahka, selkälokki, naurulokki Pallonen 4,0 km Pikkutiira(?), haahka, naurulokki Ulko-Pallonen n. 7 km Riskilä, selkälokki, kala- ja lapintiira Santapankki 1,6 km Haahka, lapintiira

104 Kokonaisuudessaan YVA-menettelyssä tarkastelluista lisääntymiskautta kohden olettaen, että ruokailevat linnut vaihtoehdoista (nollavaihtoehtoa lukuun ottamatta) linnustol- lentävät jokaisella ruokailulennollaan yhden tuulivoimalan lä- le aiheutuvat häiriövaikutukset ovat vähäisimmät hankevaih- vitse. Jos jokainen räyskä lentää ruokailulennollaan kahden toehdossa VE2+, jossa tuulivoimaloiden etäisyydet lintujen tuulivoimalan läpi, on törmäysriski luonnollisesti suurempi, (n. kannalta tärkeisiin pesimäsaariin ovat kokonaisuudessaan 0,4−0,5 lintua per lisääntymiskausi). Tuulivoimalat sijoitetaan hyvin suuria. Muidenkaan vaihtoehtojen osalta merkittävien Haukiputaan edustalla harvaan muodostelmaan, minkä ta- linnustovaikutusten riskiä ei häiriövaikutusten osalta kuiten- kia linnuilla on paljon tilaa lentää suunniteltujen tuulivoimaloi- kaan voida pitää erityisen suurena ottaen huomioon han- den välisillä alueilla ilman riskiä törmätä voimaloiden lapojen kealueen lähimpien saarien pesimälinnusto sekä eri lajien kanssa, mikä pienentää osaltaan niiden törmäysriskiä. Edellä taipumus sietää ihmistoiminnan vaikutusta pesimäalueel- esitettyjen arvioiden perusteella hankkeen räyskälle aiheutta- laan. Poikkeuksen tähän tekee lähinnä hankealueen luoteis- ma törmäysriski voidaan arvioida kokonaisuudessaan varsin puoleinen Astekarin räyskäyhdyskunta, jonka osalta tulisi pieneksi eikä sillä todennäköisesti ole merkitystä lajin säily- populaation merkittävyyden vuoksi noudattaa huomattavaa miselle alueella. varovaisuutta niin hankesuunnittelun (kuten on jo menetelty Räyskän törmäysriskiä ei mallinnettu Suurhiekan tapaan useissa hankevaihtoehdoissa) kuin hankkeen toteuttamisen- käyttäen Bandin törmäysriskimallia johtuen aineiston epävar- kin osalta. muuksista sekä hankealueen erilaisesta sijoittumisesta suh- Hankealueen läheisyydessä pesivistä lajeista yksityiskoh- teessa räyskän pesimäalueeseen, minkä takia esitetyt törmä- taisimmin YVA-menettelyn yhteydessä selvitettiin Astekarilla ysriskiarviot eivät ole täysin verrannollisia Suurhiekan YVA- pesivien räyskien ruokailulentojen suuntautumista johtuen selostuksessa esitettyjen kanssa. Tehtyjen selvitysten perus- lajin suojelullisesta asemasta sekä yhdyskunnan suuruudes- teella räyskien ruokailuaktiivisuus on Haukiputaan edustan ta. Räyskän pääasiallista ravintoa on silakka, minkä takia laji suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella kokonaisuudessaan ruokailee usein myös saaristoalueiden ulkopuolisilla matalik- hieman Suurhiekan vastaavaa pienempi (Haukiputaan edus- koalueilla. Räyskän tiedetään usein tekevän jopa kymmenien tan hankealue n. 0,3 lintua per havaintotunti, Suurhiekka n. 2 kilometrien pituisia ruokailulentoja pesimäpaikkansa ympä- lintua per havaintotunti), minkä takia myös hankkeen räyskäl- ristöön potentiaalisten ruokailualueiden mukaan. Kesällä le aiheuttaman törmäysriskin voidaan arvioida olevan jonkin 2009 tehtyjen seurantojen perusteella Astekarin räyskien ei verran Suurhiekan aluetta pienempi. havaittu pääsääntöisesti ruokailevan hankealueella, vaan nii- Selkälokin ruokavalio ja ruokailukäyttäytyminen muistut- den ruokailulennot suuntautuivat selvitysten perusteella pää- tavat huomattavasti räyskän vastaavaa, minkä takia han- asiassa joko idän tai pohjoisen suuntaan. Saatu tulos on sa- kealueen läheisyydessä pesivät selkälokit voivat myös käyt- mansuuntainen Suurhiekan tuulivoimapuiston YVA:ssa teh- tää alueen matalikkoja ruokailualueenaan. Selkälokkien pe- tyjen linnustoselvitysten kanssa. Etäisyyden vuoksi räyskien sivät parimäärät ovat Hoikka-Hiukeen−Luodeleton sekä tarkempaa saalistusaluetta ei havainnointien perusteella pys- Nimettömänmatalan alueella kokonaisuudessaan varsin pie- tytty kuitenkaan määrittämään. Kuivaniemen Vatunginnokan niä (1−2 per pesimäsaari), mikä pienentää osaltaan selkä- alueella havaittiin kesällä 2009 kuitenkin useaan otteeseen lokin ruokailulentojen määrää alueella ja samalla myös lajin saalistavia räyskiä ja tämä vesialue yhdessä Haukiputaan törmäysriskiä. edustan ranta-alueiden kanssa vaikutti kuluneena kesänä la- Ruokailulentojen määrä on pienemmillä lokki- ja tiiralajeilla jin suosimalta ruokailualueelta. Kaikkiaan hankealueella tai (mm. kala- ja lapintiira sekä pikkulokki) selkeästi suurempi, sen läheisyydessä havaittiin seurantojen aikana 21 räyskää. poikasaikaan jopa 20–30 lentoa päivässä, mikä altistaa ne Havainnot koskivat pääosin matkalennossa olleita yksilöitä, osaltaan törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Alueella pe- jotka suuntasivat yksitellen tai muutaman linnun ryhmissä il- sivistä lajeista pikku- ja naurulokkien sekä pienempien tiiro- meisesti kohti Hailuodon rantavesiä. jen ruokailulentojen havaittiin suuntautuvan pääasiassa itään Alueella ruokailevien räyskien törmäysriskien arvioinnis- Haukiputaan matalille merialueille ja merenlahtiin. Näiden sa käytettiin Belgían Zeebruggen alueella eri lokki- ja tiira- lajien ravinto muodostuu pääasiassa kooltaan silakkaa pie- lajeille laskettuja, empiirisiä törmäystodennäköisyysarvioita nemmistä kaloista sekä pikkulokilla myös vedenpinnassa (Everaert & Stienen 2007). Belgiassa pienten tiirojen (mm. lentävistä hyönteisistä, joita on Haukiputaan rantavyöhyk- kala- ja riuttatiira) törmäystodennäköisyydeksi on arvioitu keellä tarjolla avomerelle sijoittuvaa hankealuetta enemmän. kaikkiaan 1/3 000 sen ollessa suuremmilla lokkilajeilla (mm. Tiirojen sekä pikku- ja naurulokin suurimmat yhdyskunnat si- harmaa- ja merilokki) hieman tätä pienempi, noin 1/3 700. jaitsevat hankealueella pääosin lähellä sen itäreunaa (mm. Hankealueella havaittiin heinä-elokuussa toteutetun seuran- Hoikanriisit, Isonkivenletto, Länsiletto) eivätkä linnut siksi jou- nan aikana keskimäärin 0,3 ruokailevaa räyskää havainto- du ruokailulentojensa aikana kulkemaan pitkiä matkoja tuuli- tuntia kohti. Jos lajin ruokailuaktiivisuuden arvioidaan olevan voimaloiden läheisyydessä. vakio koko lisääntymiskauden ajan (100 vrk) ja lajin ruokailu- Pienten tiirojen ja lokkien ruokailukäyttäytymistä ei seu- lennot jakautuvat koko vuorokauden ajalle, voidaan räyskien rattu yhtä systemaattisesti kuin räyskän kohdalla, minkä ta- arvioida tekevän kaikkiaan 720 ruokailulentoa hankealueelle kia niiden törmäysriskiä on arvioitu hyvin yleisellä tasolla. tai sen läpi. Belgiassa lokeille ja tiiroille laskettujen törmäys- Yksittäisistä saarista törmäysriskit voidaan arvioida suurim- todennäköisyyksien avulla voidaan räyskän törmäyskuollei- miksi Luode-, Länsi- ja Isonkivenletolla, jotka sijoittuvat eri suudeksi arvioida kokonaisuudessaan noin 0,2−0,25 lintua hankevaihtoehdoissa osin tai kokonaan hankealueen sisään.

105 Vaikutukset muuttolinnustoon Esimerkiksi, jos näillä saarilla pesivien tiirojen oletetaan teke- Suunnitellun tuulivoimapuiston laulujoutsenelle, mustalin- vän keskimäärin 10 ruokailulentoa päivässä koko lisääntymis- nuille, kuikalle, piekanalle sekä ruskosuohaukalle aiheutta- kauden (100 vrk) ajan ja lennoista 30 % suuntautuu tuulivoi- maa törmäysriskiä arvioitiin YVA-menettelyn aikana käyttä- maloita kohti, saadaan tiirojen törmäyskuolleisuudeksi noin mällä Bandin törmäysriskimallia. Näiden lajien törmäysriski 7,5 yksilöä (10 % saarien pesivästä kannasta). Tämäkin arvio arvioitiin hankealueen kautta muuttavien yksilömäärien sekä on tehty hyvin voimakkaiden oletusten perusteella, minkä ta- lintujen yleisen törmäystodennäköisyyden perusteella suu- kia todellisen törmäyskuolleisuuden voidaan tiiroilla arvioida rimmaksi. Mallia varten suunnitellun tuulivoimapuiston levey- jäävän selkeästi tätä pienemmäksi. Törmäysten todennäköi- deksi arvioitiin 18 km (hankealueen maksimileveys) ja korkeu- syyttä pienentävät osaltaan nopealiikkeisten tiirojen hyvä len- deksi vastaavasti 200 m (tuulivoimaloiden lapojen maksimi- totaito sekä mahdollisuudet nopeisiin suunnanmuutoksiin. toimintakorkeus), joiden avulla määriteltiin törmäysriskimallis- Edellä esitetyn arvion perusteella suunnitellun hankkeen voi- sa käytetty törmäysikkuna. Törmäysriskimallinnus toteutettiin daan arvioida osin lisäävän Oulun-Haukiputaan merialueella hankkeen suurimman toteutussuunnitelman mukaan, jossa pesivien tiirojen aikuiskuolleisuutta ja siten vaikuttavan alueen hankealueelle sijoitetaan kaikkiaan 162 (arviointiohjelmassa tiirakantaan. Perämeren alueella pesivien kala- ja lapintiirojen esitetty maksimimäärä) kappaletta teholtaan 5 MW suuruista suurista parimääristä ja laajasta levinneisyydestä johtuen on tuulivoimalaitosta (lapojen säde 62,5 m). Eri lajien läpimuut- kuitenkin epätodennäköistä, että pienellä aikuiskuolleisuuden tajamäärät perustuvat pääasiassa kevätmuuton aikana teh- kasvulla olisi merkittävää vaikutusta tiirakantojen kehitykseen tyihin havaintoihin, joiden perusteella laskettiin edelleen lajin alueella. keskimääräinen havaintotiheys (yks/tunti) muutonseurannan Alueella pesivistä lokeista nauru- ja pikkulokin ruokailu- aikana. Keskimääräisten yksilötiheyksien perusteella lasket- käyttäytyminen vastaa pääosin pienten tiirojen vastaavia, tiin edelleen arvio lajin läpimuuttavalle kannalle olettamalla minkä takia niiden törmäysriskin voidaan arvioida olevan sa- lintujen päivittäiseksi muuttoajaksi 10 tuntia ja muuttokau- maa luokkaa kala- ja lapintiiran kanssa ottamalla kuitenkin den pituudeksi kaikkiaan 60 vuorokautta. Poikkeuksena tä- huomioon niiden pesäpaikkojen sijainti. hän mustalinnun osalta lajin läpimuuttaja-arvioina käytettiin Hankealueella pesivät kahlaaja-, vesilintu- ja varpuslintula- suoraan lajin havaittua muuttajamäärää johtuen lajin muuton jit liikkuvat lisääntymisaikanaan vähän niiden etsiessä ravin- painottumisesta hyvin lyhyelle ajanjaksolle, jopa yksittäisiin tonsa pääasiassa pesimäpaikkansa lähiympäristöstä. Tästä päiviin, jolloin voidaan usein nähdä merkittävä osa koko vuo- syystä myös niiden lisääntymiskauden aikainen altistuminen den muuttajamääristä. törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa on selkeästi lokkilintu- Mallinnettujen lajien osalta törmäysriskit laskettiin han- ja pienempi. Vähäisten ruokailulentojen määrän lisäksi sekä kealueen kautta muuttaneiden yksilöiden lukumäärän mu- kahlaajat että vesilinnut pysyttelevät pesimäaikanaan tekemi- kaan, joka arvioitiin kerätyn havaintoaineiston perusteella en lentomatkojensa, esimerkiksi häirinnästä aiheutuvat pake- prosenttiosuutena muutontarkkailun kokonaisyksilömäärästä. nemiset, aikana pääasiassa hyvin lähellä vedenpintaa voima- Eri lajien muuttokorkeuksia ei mallinnettu erikseen aineiston loiden lapojen alapuolella.

„„ Kuva 4‑45. Astekarin räyskä (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

106 epätarkkuuksien vuoksi, vaan kaikkien tuulivoimala-alueiden huomionarvoisiksi voidaan arvioidun hankkeen osalta nähdä kautta muuttavien yksilöiden arvioitiin lentävän voimaloiden lähinnä Perämeren kautta muuttavat päiväpetolinnut, erityi- toimintakorkeudella. Maa- ja merikotkan osalta läpimuutta- sesti piekana, joiden muuttoreitti suuntautuu Hailuodosta kui- ja-arvioita tai törmäysriskiä ei tässä yhteydessä mallinnettu tenkin osittain suunnitellun tuulivoima-alueen ylitse. Valtaosa johtuen havaittujen kotkien pienestä määrästä. Hankealueen Perämeren piekanoista muuttaa tehtyjen muutonseurantojen merkitys muuttavien kotkien kannalta voidaan kuitenkin arvioi- perusteella kuitenkin Hailuodosta suoraan kohti pohjoista da kokonaisuudessaan pieneksi eikä tuulivoimaloilla siksi ole koillisen muuttoreitin ollessa kokonaismuuton kannalta mer- merkittävää vaikutusta Perämeren alueen kautta kulkevaan kitykseltään pienempi. Tämä vähentää hankealueen kautta kotkamuuttoon. Lintujen aktiivisten väistöliikkeiden huomioi- muuttavien piekanojen osuutta Perämeren kokonaismuut- miseksi mallissa käytettiin 95 % väistökerrointa (95 % linnuista tomäärästä sekä edelleen merkittävien törmäysvaikutusten osaa väistää niiden lentoreitille osuvat tuulivoimalat). Käytetty riskiä. Petolintuja pidetään nykyisin yhtenä tuulivoimaloiden arvio perustuu mallin kehittäneen SNH:n (Scottish Natural törmäysvaikutuksille alttiista lajiryhmistä. Mm. Saksassa ja Heritage) varovaisuusperiaatteen mukaiseen arvioon lintujen Norjassa havaitut korkeat törmäyskuolleisuusluvut on kuiten- kyvystä väistää tuulivoimaloiden lapoja. Hankealueen kautta kin pääasiassa raportoitu avomailta, joilla petolinnut yleensä muuttavista lajeista erityisesti vesilintujen ja hanhien väistö- saalistavat. Haukiputaan edustalla petolintujen lentokäyttäy- kykyä pidetään kuitenkin nykyisin huomattavasti tätä parem- tyminen on kuitenkin suoraviivaisempaa johtuen niiden kan- pana, mitä tukevat myös rakennetuissa tuulivoimapuistoissa nalta potentiaalisten ruokailualueiden puuttumisesta. Tästä tehdyt havainnot näiden lajiryhmien pienistä kuolleisuusluvis- syystä petolintujen viettämä aika tuulivoimaloiden toiminta- ta (Desholm & Kahlert 2006, Fernley 2007). Empiiristen ai- alueelle on kaikkiaan suhteellisen lyhyt, minkä takia myös nii- neistojen perusteella vesilintujen todellisen väistökertoimen den törmäysriski on merialueella todennäköisesti avomaita on arvioitu olevan vuorokaudenajasta riippumatta 99–99,8 %. ym. saalistusalueita pienempi. Kertoimella 95 % mallinnetut arviot törmäyksistä ovat siten Sääolosuhteet ja tuulet vaikuttavat osaltaan lintujen muut- todennäköisesti selkeitä yliarvioita tuulivoimapuiston aiheut- toon, minkä takia eri lajien muuttoreitit ja lentokorkeudet voivat tamasta törmäyskuolleisuudesta. vaihdella suurestikin päivien ja vuodenaikojen välillä. Yleensä Eri lajeille käytetyt muuttajamääräarviot sekä niiden perus- törmäysriskin arvioidaan olevan suurin huonossa säässä, jol- teella lasketut törmäysriskit on esitetty taulukossa (Taulukko loin linnut eivät välttämättä pysty ajoissa havaitsemaan tuuli- 4‑18). voimaloiden lapoja, vaan ajautuvat vahingossa törmäysriski- Hankkeen muuttolinnuille aiheuttamien törmäysriskien alueelle. Toisaalta linnut pystyvät ihmissilmästä poiketen ha- kannalta suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu pääasiassa vainnoimaan tehokkaasti myös spektrin punaista osaa, minkä lintujen käyttämien muuttoreittien väliselle vyöhykkeelle, jon- takia ne näkevät ihmistä paremmin myös huonossa säässä ka kautta muuttavien lintujen määrät ovat tehtyjen selvitysten sekä yöaikaan. Esimerkiksi Nystedissä tehdyt tutkaseurannat perusteella kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä niin ke- viittaavat osaltaan siihen, että linnut pystyvät havaitsemaan vät- kuin syymuutonkin aikaan. Perämeren alueella Hailuodon tuulivoimalat hyvin etäältä myös yöaikaan, minkä takia törmä- saari toimii muutonjakajana, joka ohjaa merkittävän osan ysriskit eivät ainakaan yömuuttavien vesilintujen kohdalla ole muuttolinnuista hankealueen ohitse joko sen pohjois- tai ete- merkittävällä tavalla päiväsaikaa suurempia. Törmäysriskien läpuolelta. Tästä syystä Hoikka-Hiukeen–Luodeleton sekä kannalta tuulivoimaloiden yöaikaiseen valaistukseen tulisi Nimettömänmatalan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kuitenkin kiinnittää huomiota ja välttää voimakkaiden valon- muuttolinnuille aiheuttamat törmäysriskit voidaankin arvioida heittimien käyttöä nk. majakkaefektin ja sen aiheuttaman lin- kokonaisuudessaan varsin pieniksi. Törmäysriskien kannalta tujen häiriintymisen välttämiseksi.

„„ Taulukko 4‑18. Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuiston aiheuttamat törmäysvaikutukset Bandin mallin perusteella. Törmäyskuolleisuusarviot on laskettu vuoden 2009 havaintoaineis- ton perusteella hankealueen kautta muuttavien yksilöiden lukumäärän suhteen.

Laji Muuttajamäärä Alueen kautta Törmäyskuolleisuus (yks./vuosi) muuttavat (yks.) (yks./vuosi) Laulujoutsen* 550 28 0,1 Mustalintu** 2 100 210 0,2 Kuikka** 550 55 0,1 Piekana*** 280 140 0,2 Ruskosuohaukka*** 56 28 0,03

* noin 5 % muuttaa hankealueen kautta ** noin 10 % muuttaa hankealueen kautta *** noin 50 % muuttaa hankealueen kautta

107 4.8.7 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden vaikutuksia muuttolintuihin ja niiden tör- Sähkön siirto tuulivoimaloista mantereelle tapahtuu merikaa- mäysriskeihin on Suomessa tutkittu tähän mennessä varsin peleilla, joiden rakentamisen vaikutuksia lintuihin voidaan vähän, minkä takia suoraan suunniteltuun hankkeeseen sovel- verrata tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lettavaa tutkimustietoa ei vielä ole saatavilla. Yleisluontoisen (kts. kappale 4.8.5). vertailukohdan arvioidun hankkeen muuttolinnustovaikutus- Ilmajohtojen linjausvaihtoehdot sijoittuvat pääosin käsitel- ten arvioimiseksi tarjoaa kuitenkin Tanskan rannikkoalueel- lyille metsätalousalueille sekä ojitetuille suoalueille, joiden pe- le Nystediin 2000-luvun alussa rakennettu tuulivoimapuisto, simälinnustoon metsien käsittely sekä soiden ojitukset ovat jo jonka vaikutuksia alueen kautta muuttavaan linnustoon on merkittävällä tavalla vaikuttaneet. Linnustoltaan aluetta luon- seurattu yksityiskohtaisesti sekä visuaalisen havainnoinnin nehtivat pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueelle tavanomainen että tutkaseurannan avulla. Seurantatulosten perusteella tuu- metsä- ja suolajisto eikä voimajohtoalueille sijoitu linnuston- livoimapuiston merkittävimpänä vaikutuksena lintujen muu- sa puolesta erityisen merkittäviä kohteita. Voimalinjausten ton kannalta havaittiin joidenkin lajien muuttoreittien osittain huomionarvoisimpia kohteita ovat pääosin luonnontilansa siirtyminen lähemmäs tuulivoimapuiston alueen reunoja, säilyttäneet suoalueet, joiden määrät linjausvaihtoehtojen lä- mikä kuvastaa osaltaan lintujen kykyä havaita niiden muutto- heisyydessä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Näistä merkit- reitille osuvat tuulivoimalaitokset sekä ohittaa ne turvallisten tävimmäksi voidaan olemassa olevan tiedon perusteella arvi- etäisyyksien päästä. Vastaava tulos tehtiin vesilintujen mutta oida Laitakarin linjausvaihtoehtojen pohjoispuolelle sijoittuva myös mm. tuulivoipuistoalueen kautta muuttaneiden päiväpe- Ison Palojärven suoalue, joka yhdistyy alueen pohjoispuolella tolintujen osalta. Voimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus Muhosuon suoalueeseen muodostaen sekä luontotyypeiltään on Nystedissä ollut sen sijaan hyvin pientä. Vastaavia tuloksia että linnustoltaan monipuolisen kokonaisuuden. Suoalue ra- on saatu myös Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston seurannas- jautuu lähimmilläänkin noin kilometrin päähän suunnitellusta sa, jossa ei kahden vuoden aikana ole havaittu yhtään voima- voimajohdosta, minkä takia voimajohdon ei pitäisi aiheuttaa loiden aiheuttamaa kuolemantapausta, vaan linnut ovat pää- merkittäviä vaikutuksia suoalueen linnustoon. Voimalinjan ra- sääntöisesti ohittaneet tuulivoimalat turvallisten etäisyyksien kentaminen ja sen aiheuttamat häiriötekijät voivat kuitenkin päästä. Oulun-Haukiputaan suunnitellulla tuulivoimapuisto- levitä osin myös pitemmälle hankealueen ympäristöön, min- alueella vaikutusten kannalta merkittävimpien lajien (lähinnä kä takia niiden syntymiseen ja ehkäisyyn tulisikin kiinnittää piekana ym. päiväpetolinnut) muutto suuntautuu pääsään- osaltaan huomiota hankkeen toteuttamisen suunnittelussa. töisesti kohti koillista, minkä takia tuulivoimapuistoalueen ny- Elinympäristöihin kohdistuvien muutosten kannalta vähäisim- kyinen sijoittuminen mahdollistaa ainakin näillä lajeilla alueen miksi vaikutukset voidaan nähdä Martinniemen mukaisissa selkeän ohittamisen tai kiertämisen, mikä pienentää osaltaan vaihtoehdoissa, jossa voimalinja sijoitetaan pääosin vanhaan niiden törmäysriskiä. voimajohtokäytävään, mikä vähentää tarvetta voimajohto- Suunniteltu tuulivoimala-alue ei muodosta lintujen kannalta käytävän edellyttämille hakkuille ja maanmuokkaustoimille. merkittävää lepäily- tai ruokailualuetta niin muuttoaikana kuin Sähkönsiirrosta aiheutuvien linnustovaikutusten kannalta kesäisinkään, minkä takia hankkeella ei ole merkittävää vai- vaikutusalttiita kohteita ovat erityisesti merikaapelien rantau- kutusta muuttolintujen ruokailuun tai ravinnonhankintamah- tumisalueet, joilla voimajohdon sijoitteluun tuleekin kiinnittää dollisuuksiin. Alueella ruokailevista lajeista runsaslukuisimpia erityistä huomiota. Pesivän linnuston lisäksi joidenkin lajien ovat pääsääntöisesti telkkä ja isokoskelo, joiden yksilömäärät muuttoreitti kulkee Perämeren alueella rantaviivaa seuraillen, jäävät kuitenkin merkittävästi mm. Hailuodon Ojakylänlahden minkä takia rantautumisalueiden yli voi kulkea muuttoaikoi- ja Kirkkosalmen yksilömääriä pienemmiksi. Tutkimustietoa na huomattavia määriä suurikokoisia lintulajeja, mm. kurkia. erityisesti telkän ja isokoskelon herkkyydestä tuulivoimaloiden Ilmajohdon käyttöä ranta-alueilla tulisikin pyrkiä välttämään aiheuttamille vaikutuksille niiden ruokailualueella ei kirjallisuu- ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vetämään voimajohto desta löydetty, mutta esimerkiksi tukkakoskelon, joita myös mantereen puolelle merikaapelia käyttäen. Tällöin ilmajoh- hankealueella tavataan, osalta Nystedin tuulivoimapuistossa don aiheuttamaa törmäysriskiä rantaviivaa pitkin muuttavi- niiden määrissä ei ole havaittu merkittäviä eroja ennen ja jäl- en lintujen kannalta pystytään merkittävästi pienentämään. keen voimaloiden rakentamisen. Merihanhien havaitut ruo- Linnustollisesti merkittäviä kohteita löytyy sähkönsiirtoreit- kailualueet sijoittuvat suunniteltujen voimala-alueiden ulko- tien rantautumisalueista ainakin Laitakarin Pauhunlahden ja puolelle Hoikka-Hiukeen ympäristöön, minkä takia hankkeen Hiastinlahden ympäristöistä (Laitakarin vaihtoehdot VE3a ja vaikutukset niihin ovat vähäisiä. VE3b) sekä Räinänlahden pohjukasta (Halosenniemen vaih- toehdot VE 2a ja VE2b).

108 4.9 Natura 2000 ja muu luonnonsuojelu

4.9.1 Natura –vaikutusten arvioinnin tausta 4.9.2 lähtötiedot ja arviointimenetelmät YVA-ohjelmassa on todettu, että niistä vaikutuksista, jot- Perämeren saarten Natura-alue (FI1300302) on sisällytetty ka kohdistuvat Perämeren saarten Natura-alueeseen, laadi- Natura -verkostoon luontodirektiivin (SCI, Sites of Community taan Natura-arviointi. Natura-arviointia on edellyttänyt myös Importance) ja lintudirektiivin (SPA, Specially Protected Areas) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus YVA-ohjelmasta an- mukaisena alueena. Luontodirektiivin liitteessä I mainittujen tamassaan lausunnossa. Ohjelmasta annetussa lausun- luontotyyppien ja liitteessä II mainittujen lajien osalta arviointi nossa on edellytetty myös niiden vaikutusten arviointia, jot- perustuu olemassa olevaan aineistoon, jota on kasvillisuuden ka kohdistuvat Kummunlammit-Uikulanjärven ja Joutsensuo- ja luontotyyppien osalta täydennetty kasvillisuusselvityksel- Vareputaanojanlehdon Natura-alueisiin (FI1100402). YVA- lä vuonna 2009. Perämeren saarten Natura-alueelle on laa- ohjelman laatimisen jälkeen hankkeessa on luovuttu säh- dittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on hyväksytty vuon- könsiirtovaihtoehdosta, joka olisi sijoittunut Kummunlammit- na 2009. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty Natura– Uikulanjärvi Natura-alueelle. Tältä osin vaikutusten arviointi tietolomakkeen tiedot sekä suunnitelman laatimisen yhtey- on siis tarpeeton. Joutsensuo-Vareputaanojanlehdon Natura- dessä tehtyjen selvitysten tulokset. Linnustotiedot on koottu alueeseen kohdistuvat vaikutukset on arvioitu osana YVA- em. tietolomakkeesta sekä alueella tehdyistä linnustoselvi- menettelyä. tyksistä, jotka on tarkemmin esitetty linnustoa käsittelevässä kappaleessa 4.8. Natura-alueen laajuudesta johtuen luonto- direktiivin liitteen I luontotyypeistä arviointiin on sisällytetty ne luontotyypit, joita tavataan tuulivoimapuiston lähialueen luo- doilla ja saarilla. Joutsensuo-Vareputaanojanlehto on sisällytetty Natura- verkostoon luontodirektiivin (FI1100402, SCI) mukaisena alu- eena, jolloin arvioinnin piiriin sisältyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Arviointi perustuu Natura –tieto- lomakkeen tietoihin sekä Natura-alueen valtion mailla tehtyyn luontotyyppi-inventointiin.

„„ Kuva 4‑46. Natura-alueet hankealueen ympäristössä.

109 4.9.3 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä Arviointi Oulun-haukiputaan edustan merituulivoima- • Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura 2000 -alu- puiston vaikutuksista Perämeren saarten ja Joutsensuo- eet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Vareputaanojanlehdon Natura-alueiden luontoarvoihin on • Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI- tehty osana YVA-menettelyä luonnonsuojelulain 65 §:n alueet, Sites of Community Importance) mukaisesti. • Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä Olennainen ero YVA:n yhteydessä toteutettavan ja erillisen, (Luonnonsuojelulaki 49 §) lupamenettelyn yhteydessä toteutettavan Natura-arvioinnin kuulemismenettelyssä on siinä, että YVA-menettelyn kuulemi- Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitä- sen suorittaa yhteysviranomainen, kun taas erillisen Natura- miä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luon- arvioinnin kuulemisesta on vastuussa luvan myöntävä viran- taisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai le- omainen. Koska hanke ei vielä ole lupavaiheessa, liittyy YVA- vinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luon- menettelyn ja siten myös Natura-arvioinnin kuuleminen YVA:n nonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat vaihtoehtoihin ja siten hankkeen laajempaan arviointiin. endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja la- jeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoi- 4.9.4 Natura-suojelu ja sen toteuttaminen tettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektii- Euroopan yhteisö on erityisvastuussa. vin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiinty- 4.9.4.2 lintudirektiivi vät jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai EU:n lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, lintulajien suojelua Euroopassa (EU:n jäsenvaltioiden alueel- että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitel- la). Direktiivin tavoitteena on näiden lajien suojelu, hoitaminen mien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, ja sääntely ja säännösten antaminen niiden hyödyntämises- että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai tä. Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaan toteuttaa lintula- ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei mer- jien yleinen suojelujärjestelmä, jolla kielletään lintujen, muni- kittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on en ja pesien tappaminen, tuhoaminen, siirtäminen, häirintä kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, mil- ja hallussapito. Myös kaikkien lajien elinympäristöjen riittävä loin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi hei- moninaisuus ja laajuus tulee säilyttää, ylläpitää tai palauttaa. kentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Lintudirektiivissä on viisi liitettä. Liitteessä I olevien lajien Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella on toteutet- elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin lajien eloonjäämi- tava suojelutavoitteita vastaava suojelu. Suojelua toteute- sen ja lisääntymisen turvaamiseksi. Jäsenvaltioiden on osoi- taan alueesta riippuen muun muassa luonnonsuojelulain, tettava erityissuojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lu- erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain ja metsä- kumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Kyseiset alueet lain mukaan. Toteutuskeino vaikuttaa muun muassa siihen, ovat Natura 2000 -suojelualueverkoston SPA-alueita (Special millaiset toimet kullakin Natura-alueella ovat mahdollisia. Protection Area). Erityisesti jäsenmaiden on otettava huomi- Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Natura-alueiden oon liitteen I lajeista harvinaiset ja elinympäristön muutoksille suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu tavanomaista herkät lajit tai ne, joiden erityislaatuinen elinympäristö vaatii maankäyttöä. Luonnonsuojelulaissa on säädetty myös maan- huomiota. Erityissuojelualueita on osoitettava myös säännöl- omistajalle maksettavista korvauksista. lisesti esiintyville, muuttaville lajeille, jotka eivät kuulu liittee- Perämeren saarten Natura-alueella suojelu toteutetaan seen I. Jäsenvaltioiden tulee suojella niiden muuttoreittien pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla. Vesialueilla suo- varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet jeluarvot voidaan turvata vesilain keinoin. Rantakaava- sekä levähdyspaikat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota alueilla suojelutoimet perustuvat vahvistetun kaavan kosteikkolajien suojeluun. maankäyttöratkaisuihin. Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lin- tulajien suojelua Suomessa. Suomessa on tavattu 445 luon- 4.9.4.1 luontodirektiivi nonvaraista lintulajia. Pesimälinnustoon niistä kuuluu 252 lajia. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Suomessa on tavattu 121 lajia. Luontodirektiivin tavoitteena on direktiivissä mainittujen Vakituisesti pesiviä lajeja on 58 ja satunnaisesti pesiviä tai luontotyyppien sekä direktiivissä mainitun luonnonvaraisen uusia tulokkaita on 6. Muiden ei tiedetä pesineen Suomessa. eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Liitteen I lintulajeista Natura 2000 -alueiden valintaperusteina Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään var- on Suomessa käytetty 63 lajia, joiden elinympäristöjä alueil- mistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyp- la suojellaan. Niiden lisäksi verkostoon on valittu 38 liittee- pien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä seen I kuulumattoman säännöllisesti esiintyvän muuttolinnun ovat Natura 2000 -alueiden perustaminen, lajien tiukan suoje- elinympäristöjä sekä pesimä- tai levähdysalueita. Yhteensä lun järjestelmä sekä hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin Natura 2000 -suojelualueverkoston SPA-alueiden valintape- liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä rusteina on Suomessa käytetty 101 lajia. ja lajeja on Suomessa seuraavasti:

110 Jäsenvaltioiden on myös toteutettava vastaavat toimen- Natura-luontoarvot, joita SCI ja SPA -perustein Natura- piteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: osalta, joita ei luetella liitteessä I. Tällöin huomioon otetaan • luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (SCI) niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alu- • luontodirektiivin liitteen II lajit (SCI) eella, johon lintudirektiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat nii- • lintudirektiivin liitteen I lajit (SPA) sekä den muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvalti- • lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut (SPA) oiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityi- Lähtökohdat Natura-arvioinnille sesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun. Luontotyyppi heikentyy, jos: • pinta-ala supistuu tai 4.9.4.3 Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi • ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat Luonnonsuojelulain määräykset Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa Lajin elinympäristö heikentyy, tai laji häiriintyy, jos: on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa sääde- • elinympäristön ala supistuu, tai tään Natura 2000 -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai • laji ei ole enää alueella elinkelpoinen luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisel- la sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös Vaikutusten merkittävyys luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:iin. • merkittävyyteen vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus • suhteutettava kuitenkin alueen kokoon sekä sen luontoar- ”Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yh- vojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen dessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennä- • ratkaisevaa ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan nii- köisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 den laatu, ts. vaikutuksen merkittävyys suojeltavien luon- -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen nii- toarvojen kannalta tä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen to- • pienikin muutos voi olla merkittävä, toisaalta laaja-alaiset- teuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla kin muutokset voivat olla merkityksettömiä. arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta Poikkeamismahdollisuus tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on Valtioneuvosto voi myöntää luvan Natura-alueen luonnon- alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tar- arvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin koitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympä- tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaih- ristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) toehtoista ratkaisua ole. 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553)”. Poikkeaminen heikentämiskiellosta on mahdollista, mikäli a) vaihtoehtoja ei ole ja b) valtioneuvosto yleisistunnossaan Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännökset merkitsevät katsoo, että hanke on kuitenkin yleisen edun vuoksi erittäin tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksis- tärkeästä, pakottavasta syystä toteutettava. Mikäli vaikutuk- tään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonar- set kohdistuisivat luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuun en- voja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkos- sisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin tai liitteessä II tarkoi- toon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tettuun ensisijaisesti suojeltava lajiin, on lisäksi oltava käsillä tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suun- ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle nitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely toisaalla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tu- liittyvä syy. Muun erittäin tärkeän, pakottavan yleiseen etuun levat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös liittyvän syyn tapauksessa on tällöin pyydettävä myös komis- sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vai- sion lausunto. kutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin 4.9.5 Natura-alue Perämeren Saaret, FI 130 0302 (SPA/ voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät SCI) merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Natura-arviointivelvollisuus Perämeren saarten 7 136 hehtaarin suuruinen Natura- Natura-arviointivelvollisuus syntyy, jos hankkeen tai suun- alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, nitelman vaikutukset: Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla ole- • kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin vista saarista, luodoista ja matalikoista. Suunnitellun tuulivoi- luontoarvoihin mala-alueen sisään jääviä Natura 2000 –verkostoon sisällytet- • ovat luonteeltaan heikentäviä tyjä luotoja ja saaria ovat Nimetön, Luodeletto ja Hoikanriisit. Lisäksi voimalaitosalueiden välittömässä läheisyydessä sijait- • laadultaan merkittäviä ja sevat Santapankki, Astekari, Kintasletto, Väliletto, Tekomatala, • ennalta arvioiden todennäköisiä. Jaakonletto, Karvonletto, Kattilankalla ja Pikkumatala.

111 Perämeren saarten alueella esiintyy tyypillistä maankoho- 4.9.5.1 Natura -luontotyyppien kuvaukset ja amisrannikon ja murtovesialueen kasvilajistoa, kuten suolavih- esiintyminen vilää, merikohokkia, merivalvattia ja rantavehnää. Alueellisesti uhanalaisista kasvilajeista alueella tavataan verikämmekkää, Ulkosaariston saaret ja luodot punakämmekkää, pussikämmekkää, ahonoidanlukkoa, luh- talemmikkiä, käärmeenkieltä, merinätkelmää ja tyrniä. Luontotyyppi käsittää meri- tai ulkosaaristovyöhykkeessä Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit esiintyviä luotojen tai pienten saarien ryhmiä tai yksittäisiä Perämeren saarten Natura-tietolomakkeelle listatut luon- saaria, jotka koostuvat kalliosta, moreenista tai sedimentoi- todirektiivin mukaiset luontotyypit ovat pääosin maanpääl- tuneesta aineksesta. Kasvillisuuteen vaikuttavat murtoveden lisiä luontotyyppejä. Luontotyyppien pinta-ala painottuu Iin suolaisuus, maankohoaminen sekä ilmasto. Lisäksi kasvi- Krunnien saariryhmään, joilla tavataan 19 alueen 22 luon- lajistoon vaikuttavat tuuliolosuhteet, kuiva sää, suolavaiku- totyypistä. Perämeren saarten yleisimmät luontotyypit ovat tus sekä päivien valoisan jakson pituus. Maankohoaminen Krunnien saarilla erityisen laaja-alaiset ja edustavat primää- aiheuttaa usean kasvillisuustyypin sukkession. Paljaat kalli- risukkessiometsät (*9030) ja boreaaliset lehdot (9050) sekä opinnat ovat tavallisia. Useat pienet luodot ovat puuttomia. kaikkialla Natura-alueella pienialaisina tavattavat kivikkoran- Kasvillisuus on usein niukkaa ja muodostuu mosaiikkimaisis- nat (1220) ja rantaniityt (*1630). Pinta-alallisesti toiseksi laa- ta pioneerilajien yhdyskunnista. Linnuston ulosteista johtuen jimman luontotyypin muodostavat ulkosaariston saaret ja luo- lajistoon kuuluu korkeaa typpipitoisuutta suosivia kasvilajeja. dot (1620), joihin kuuluu alueella noin sata erittäin pienialaista Kserofyyttisiä kasvilajeja ja jäkäliä esiintyy yleisesti. Tilapäisiä puutonta luotoa (Taulukko 4‑19). tai pysyviä kalliolammikoita esiintyy myös yleisesti ja näissä „„ Taulukko 4‑19. Perämeren saarten alueella esiintyvät luontodi- elää usein hyvin monimuotoinen vesieläin- ja kasvilajisto. rektiivin liitteen I luontotyypit. Taulukossa priorisoidut eli ensisijaisesti Ulkosaariston ja merivyöhykkeen saarien ja luotojen ryhmät suojeltavat luontotyypit on merkitty tähdellä (*).

Luontotyyppi Natura –tietokannan tiedot, % koko Inventoitu pinta-ala, ha Hankealueen lähi- Natura-alueen pinta-alasta saarissa 1630* Itämeren boreaaliset ran- 3 48 x taniityt 9030* Maankohoamisrannikon 1 168 x primäärisukkessiometsät 6270* Runsaslajiset kuivat ja tuo- 1 2 - reet niityt 1150* Rannikon laguunit < 1 8 - 2130* Kiinteät, ruohokasvillisuuden < 1 2 - peittämät dyynit 2140* Variksenmarjadyynit - 2 - 9080* Metsäluhdat - 2 - 91D0* Puustoiset suot - 1 - 1110 Vedenalaiset hiekkasärkät 2 Inventoimatta - 1130 Jokisuistot 1 Inventoimatta - 1220 Kivikkoisten rantojen moni- 3 75 x vuotinen kasvillisuus 1620 Ulkosaariston ja merivyöhyk- < 1 101 x keen saaret ja luodot 1640 Itämeren boreaaliset hiekka- 1 20 x rannat 2120 Valkeat dyynit - 7 - 2180 Puustoiset dyynit - 2 - 2190 Dyynien väliset kosteat sois- - 3 - tuneet painanteet 2320 Kuivat Calluna- ja Empetrum - 23 - nigrum –nummet/dyynit 4030 Nummet - 6 - 6430 Kosteat suurruohoniityt - 1 - 7140 Vaihettumissuot ja rantasuot - 13 - 9050 Boreaaliset lehdot < 1 54 - 9070 Hakamaat - 12 -

112 ovat tärkeitä pesimäpaikkoja merilinnuille. Luodot ovat myös on harvassa koko rannikolla, laajimmat Pohjanlahden ranni- tärkeitä levähdyspaikkoja hylkeille. Luontotyyppiin kuuluvat kolla. Pieniä matalakasvuisia ja useimmiten umpeen kasvavia myös luotoja ja saaria ympäröivät vedenalaiset pohjat ja näi- merenrantaniittyjä löytyy vielä laidunkäytön jäänteinä pitkin den kasvillisuus. Suomen rannikkoa. Luontotyyppiin kuuluvat luotoryhmät tai yksittäiset saaret ovat tärkeitä lintujen ja hylkeiden pesimis- ja/tai levähdyspaik- Boreaalisia rantaniittyjä esiintyy pienialaisina Luodeleton, koja. Avokalliot ovat vallitsevia. Suurin osa löytyy saariston Välileton ja Kattilankallan saarissa. uloimmista osista, mutta yksittäisiä linnuille tärkeitä luotoja voi löytyä sisäsaaristostakin. Lintujen ulosteiden lannoittava Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden vaikutus näkyy erittäin selvästi lintuluotojen kasvillisuudessa, luonnontilaiset metsät* joka alkukesästä on värikäs ja rehevä, mutta joka nopeasti Luontotyypillä tarkoitetaan Itämeren maankohoamisran- kulottuu. nikon lehti-, havu- tai sekapuustoisia pensaikkoja ja metsiä. Luontotyypin edustavuutta kuvastavat runsas linnusto, run- Maankohoamisrannikolla luonteenomaisia ovat primäärisuk- sas vedenalainen kasvillisuus, kulumisen vähäisyys ja runsas kession eri vaiheet rantaniityistä kliimaksivaiheen metsiin tai jäkäläkasvusto. Luonnontilaan vaikuttavat ihmisen tekemien erilaisiin kosteikkoihin. Nuorimmat pioneerimetsät lähellä me- rakennelmien ja roskaantumisen määrä. Luontotyyppiä esiin- renrantaa ovat usein pensastoja, tuoreita tai kosteita lehtoja tyy Suomessa koko rannikolla saaristoalueilla, paikoin se on tai pensas- ja metsäluhtia. Kasvillisuuden sukkessio voi joh- harvinainen. taa myös pajuluhdista metsäluhtien kautta avosoihin. Kehitys saattaa viedä aikaa useita tuhansia vuosia. Kaikki Perämeren saarten Natura-alueen luodot ja pienet saa- Meren suora vaikutus (tulvat, pärskeet, jää yms.) kasvilli- ret on sisällytetty luontotyyppiin ja tätä tarkempi luontotyyppi- suuteen rajoittuu vain ranta-alueelle ja maankohoamisen vai- inventointi on tehty ainoastaan Natura-alueen suurille saaril- kutuskin alueelle, joka on korkeintaan 20 metriä merenpinnan le ja saariryhmille. Alueella vuonna 2009 tehdyn kasvillisuus- yläpuolella. Korkeammilla paikoilla metsä- ja suokasvillisuus inventoinnin yhteydessä alueen luontotyyppitietoa on kuiten- vastaa sisämaan normaaleja kangasmetsä- ja suotyyppejä. kin tarkennettu ja merituulivoimapuiston lähialueen luodoilta Kasvillisuuden kehitys ranta-alueella on hyvin vaihtelevaa ja ja saarista löytyy sekä seuraavassa että taulukossa (Taulukko siihen vaikuttavat merkittävästi rannan maa-aines, kaltevuus 4‑19) lueteltuja luontotyyppejä. ja ekspositio. Kasvillisuuden kehitys on erilaista sora-, hiek- ka- tai savi-liejurannoilla. Hiekkarannoilla esiintyvä dyynimuo- Itämeren boreaaliset rantaniityt* dostus on aikaansaanut maankohoamisrannoille myös omia Itämeren boreaaliset rantaniityt ovat merenrantaniittyjä, kasvillisuustyyppejään. joilla kasvillisuus on matalaa. Joskus esiintyy suolalaikkuja. Läheisen vesialueen suolaisuus on alhainen (murtovesialu- Primäärisukkessiometsiä tavataan ainoastaan suuremmissa eilla), vuoroveden vaihtelua ei juurikaan esiinny, mutta maan- saarissa, joissa sukkessiokehitykselle ominainen vyöhykkei- kohoamisen vaikutusta esiintyy. Useita alueita on perinteises- syys pääsee kehittymään. Merituulivoimapuiston lähialueella ti laidunnettu tai niitetty. Tämä toiminta on pitänyt rantaniityt luontotyyppiä tavataan Väliletolla ja Isokivenletolla. avoimena ja kasvilajistoltaan monimuotoisena sekä pesiville kahlaajalinnuille sopivana. Kasvillisuuden vyöhykkeisyys on Kivikkorannat luonteenomaista. Suolaisuutta sietävä lajisto on tällöin lähim- Luontotyypille on ominaista rannan yläosan monivuotinen pänä rantaa. kasvillisuus, jonka lajeja ovat merikaali ja suola-arho sekä Matalakasvuisten merenrantaniittyjen laajuuteen vai- muut monivuotiset lajit. Laajoilla soraikkomuodostumilla on kuttaa rannan luonne ja maankäyttö. Pohjanlahden alavil- erotettavissa lukuisia kasvillisuustyyppejä rannan yläosista la rannoilla rantaniityt ovat laajempia kuin Saaristomeren sisämaahan päin. Kiinteillä soraikkomuodostumilla voi ke- tai Suomenlahden pienipiirteisillä ja rikkonaisilla rannikoilla. hittyä rannikoiden niitty-, kangas- ja pensaikkokasvillisuut- Luonnostaan matalakasvuisina pysyviä rantaniittyjä ovat lä- ta sekä toisinaan myös jäkälien ja sammalien vallitsemaa hinnä vain jään säännöllisen kuluttavan vaikutuksen kohtee- kasvillisuutta. na olevat rantaniityt. Merenrantaniityt koostuvat aina useista Luontotyyppiin luetaan soraiset, somerikkoiset sekä osit- kasviyhdyskunnista, jotka esiintyvät rannalla vyöhykkeisesti tain myös kivikkoiset rannat. Kasvillisuuden luonne määräy- tai mo­saiikkimaisesti. Nykyisin uhkatekijänä on ruovikon ja tyy sen mukaan, miten alttiina tuulelle ja aalloille ranta on. pensaiden levittäytyminen niittyjen laidunnuksen vähennyttyä Eri saaristovyöhykkeiden kivikkorantojen kasvillisuus on täs- ja Itämeren rehevöitymisen vuoksi. tä syystä erilaista. Sisäsaariston ja ulkosaariston suojaisem- Luontotyypin edustavuutta kuvastavat seuraavat piirteet: laa- milla kivikkorannoilla on usein kapea rantaniittyvyöhyke ran- juus, matalakasvuisuus ja lajiston monipuolisuus, järviruo’on nan yläosassa. Kivien välissäkin on rantaniittykasvillisuutta. ja pensaiden niukkuus tai pieni peittävyys. Edustavimmat Tyrskyille alttiina olevilla paikoilla kivikkorantojen kasvillisuus ovat useimmiten laidunnettuja tai laidunnuksen loppumi- on laikuittaista ja niukkaa, eikä rantaniittykasvillisuutta pääse sesta on kulunut vain vähän aikaa. Luontotyyppiä esiintyy kehittymään. Myös lähes kasvittomia sora- ja somerikkoran- Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella, mutta se toja esiintyy. Kivikkorantojen kasvillisuudessa ja kasvistossa on harvinaistuva. Laajoja matalakasvuisia merenrantaniittyjä on suuria alueellisia eroja. Kivikkoiset rannat ovat Suomessa yleisiä, sora- ja somerikkorannat ovat harvinaisempia.

113 Luontotyyppiä tavataan Länsileton, Luodeleton, Kattilankallan, tyypille tunnusomaisen lajiston runsaus.­ Luonnontilaan vai- Välileton, Isonkivenleton, Kintasleton ja Hoikariisien saarissa. kuttavat soranoton, ihmisen tekemien rakennelmien ja ros- Hoikanriiseillä ei tavata muita luontotyyppejä. kaantumisen määrä. Luontotyyppiä esiintyy Suomessa koko rannikolla harvassa, mutta paikallisesti se voi olla yleinen, ku- Itämeren hiekkarannat ten esimerkiksi Hankoniemellä. Useimmiten esiintymät ovat melko pienialaisia. Itämeren boreaaliset hiekkarannat ovat erityyppisiä, aal- tojen muokkaamia hiekkarantoja, joilla vuoroveden vaikutus Hiekkarantoja esiintyy kaikilla saarilla lukuun ottamatta on hyvin heikko, minkä takia monivuotisten kasvien määrä Hoikanriisiä. on korkea. Yksittäisiä kiviä tai lohkareita voi esiintyä rannal- la. Kasvillisuus on useimmiten niukkaa ja kasvittomia aluei- 4.9.5.2 Saarten kasvillisuus ta esiintyy yleisesti etenkin lähellä vedenrajaa. Hiekkaa sito- Merituulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien saarten kasvil- vat kasvilajit ovat yleisiä. Hiekkarannoilla esiintyy luontotyy- lisuutta selvitettiin kesällä 2009 (Oja & Oja 2010a). Saarten pille omaleimainen hyönteislajisto. Levävalleja voi esiintyä. pienen koon vuoksi putkilokasvilajien luettelosta saatiin kat- Itämeren hiekkarannat ovat usein suojaisia, minkä takia kas- tava ja se sisältää todennäköisesti lähestulkoon kaikki alueel- villisuus on melko pysyvää ja kasvillisuudessa vallitsevat mo- la tavattavat putkilokasvilajit (Taulukko 4‑20). Yhteensä inven- nivuotiset lajit. Kasvillisuus on usein harvaa. toinnissa havaittiin 89 putkilokasvilajia; näistä ruijanesikko on Hiekkarannoilla on usein myös eloperäisen aineksen ka- luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN, Endangered) ja se kuuluu saumia. Suurimmalla osalla hiekkarannoista on myös soraa myös luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Ruijanesikkoa kasvoi ja kiviä hiekan seassa. Kasvillisuus ei ole täysin peittävää. Kattilankallan laguunin pohjukassa, missä havaittiin yhteensä Edustavuutta kuvastavat luontotyypin laajuus sekä luonto- 6 kukkivaa yksilöä. Lisäksi Luodeletolla ja Kattilankallalla kas- voi perämerensilmäruohoa, joka on Suomen vastuulaji.

„„ Kuva 4‑47. Hankealueen lähisaarissa tavatut uhan- alaiset kasvilajit

114 „„ Kuva 4‑48. Kivikkorannat -luontotyyppiä Hoikanriiseillä (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

„„ Kuva 4‑49. Eroosiorantaa Kintasleton saarella (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

115 „„ Taulukko 4‑20. Merituulivoimapuiston lähisaarissa kasvavat putkilokasvilajit kesällä 2009 tehdyn selvityksen mukaan (Oja & Oja 2010a).

Laji Länsiletto Luodeletto Kattilankalla Väliletto Isonkiven- Kintasletto Hoikanriisit letto Ahosuolaheinä x x x X x Ahvenvita X X X x x Halava x Hanhenpaju x Hapsivita X X X Harmaaleppä x x X Harmaasara X X Heinätähtimö x X X X X x x Hieskoivu x X X X X x Hiirenvirna x x x X X x x Isolaukku X Jokapaikansara x X X X Jäkki x x Järviruoko x Kalvasärviä x Kataja x X X x Keltamaksaruoho x x X X x Ketohanhikki x X X x Kiiltopaju x X x x x Korpikastikka x Kultapiisku X x Kurjenjalka x X x x x Kurtturuusu x X x Kylänurmikka X X x Lampaannata x x x Lillukka x X x Luhtakastikka X Luhtakuusio X Luhtalitukka x Luhtamatara x Maitohorsma x X X X x x Merihanhikki x Merikohokki x X X x X x Merimaltsa x Merinätkelmä x x x Merirannikki x x X x x Merivirmajuuri x X x x X x x Meriratamo X Merisaunio x x x Merivalvatti X Merivihvilä x X x Mesiangervo x X X x x Metsälauha x X X x Mänty X x Niittynurmikka X x Niittysuolaheinä X Nurmirölli X Nyylähaarikko x x Peltokorte X Peltopillike x x Peltovalvatti X Perämerensilmäruoho x X Pietaryrtti x X X x x x x

116 Pihasaunio x Pihatatar x Pihlaja x X x X Pikkusuolamaltsa x Pohjanlahdenlauha x X X x X x x Pohjansilmäruoho x Poimuhierakka x X x X x Poimulehti sp. x Pullosara x Punanata x x X Rannikkovesikuusi x Rantakanankaali x X X x X x Rantakukka x Rantaluikka X X Rantamatara x X x X x Rantavehnä x X X x X x x Rentukka x X Ruijanesikko x Ruokohelpi x x X Rönsyrölli x X x X Sarjakeltano x Siankärsämö x Sinikaisla x Suolasara x x x Suolavihvilä x x x Suola-arho x x x x X x x Suomyrtti x Syysmaitiainen x Terttualpi x x x Tuhkapaju x Tuomi x x Ukontatar x Vadelma x x Variksenmarja x x x Vihnesara x x X x Vilukko x x x

„„ Kuva 4‑50. Merikohokki (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

117 4.9.6 luontodirektiivin liitteen II lajit Perämeren saarten Natura-alueella ei tietolomakkeen tieto- Etäämmällä hankealueesta sijaitsevista luodoista Astekarin jen mukaan esiinny sellaisia eläinlajeja, jotka olisi sisällytetty räyskäpopulaation koko on vuosien 2005–2008 välisenä aika- luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Liitteen II putkilokasvilajeja na vaihdellut 140−160 pesivän pariin ja Pallosen saarella on on Natura-alueella tietolomakkeen mukaan viisi. Ruijanesikon lisäksi tehty havainto pesivästä pikkutiirasta. lisäksi alueella on tehty havaintoja upossarpiosta, laaksoar- „„ Taulukko 4‑21 Perämeren saarten Natura-alueella pesivät lintudi- hosta, nelilehtivesikuusesta ja lietetatarista. rektiivin liitteen I lajit ja niiden parimäärät Natura–tietolomakkeen sekä lähialueen saarissa havaitut parimäärät vuosien 2008–2009 inventoin- tien perusteella.

Laji Natura- Inventoinneissa tietolomakkeen 2008–2009 havaittu tiedot määrä Mustakurkku-uikku 1−5 - Ruskosuohaukka 1–5 - Kurki 1–3 - Suokukko 51–100 - Liro 6–11 - Kalatiira 100–500 4 Lapintiira 1–5 74 Rantakurvi 1−5 - Räyskä 50−100 140-160 Hiiripöllö 1–5 - Kaulushaikara 1–5 - Mehiläishaukka 1–5 - Sinisuohaukka 1–5 - Luhtahuitti 1–5 - Pikkutiira 11–50 + „„ Kuva 4‑51. Ruijanesikko (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Suopöllö 1–5 - Oy). Pikkulepinkäinen 1–5 - Vesipääsky 11–50 - 4.9.7 lintudirektiivin liitteen I lajit ja säännöllisesti Pikkulokki 11–50 86 tavattavat muuttolinnut Etelänsuosirri 1–5 - Laulujoutsen - 1 Perämeren saarten Natura-tietolomakkeen mukaan Perämeren saarten alueella pesii yhteensä 20 lintudirektiivin Perämeren alueella keväisin tapahtuvalla muutolla on suu- liitteen I lajia (Taulukko 4‑21). Kesällä 2009 tehdyssä selvi- rempi merkitys kuin syysmuutolla, jonka aikana muuttavia tyksessä merituulivoimapuiston sisään jäävillä sekä lähialu- lintuja havaitaan huomattavasti kevättä vähemmän. Lintujen een saarilla tehtiin pesimälinnustoinventointi, johon sisältyivät käyttämät muuttoreitit sijoittuvat tuulivoimapuiston itä- ja län- Länsileton, Luodeleton, Isonkivenleton, Pikkuleton, Välileton, sipuolelle, minkä vuoksi hankealueen kautta muuttavien lintu- Kintasleton, Kattilankallan, Karvonleton ja Hoikanriisien jen määrät ovat suhteellisen pieniä. Monet lajit myös nostavat saaret sekä Isonkivenleton koillispuolella sijaitseva luoto. selkeästi muuttokorkeuttaan siirtyessään merialueelta man- Lintudirektiivin mukaisista lajeista lapintiira esiintyy inventoi- tereen päälle, minkä vuoksi esimerkiksi arktiset vesilinnut ja duilla kohteilla runsaslukuisimpana muodostaen yhdyskun- kahlaajat muuttavat Haukiputaan rannikolla usein jo varsin tia suurimmalla osalla inventoiduista saarista. Muista direk- korkealla. tiivilajeista pikkulokkiyhdyskunnat havaittiin Länsiletolla se- kä Hoikanriiseillä, joista jälkimmäisellä pesii myös kalatii- roja. Lintudirektiivin mukaisista lajeista inventoitujen saari- en pesimälinnustoon kuuluu myös laulujoutsen, joka pesii Kintasletolla. Kaikki kesällä 2009 havaitut pesimälajit kuulu- vat uhanalaisuusluokituksessa luokkaan elinvoimainen (LC, Least Concern). Inventoinnissa Isonkivenleton koillispuolisel- la letolla tai Pikkuletolla ei havaittu pesiviä direktiivilajeja.

118 Tuulivoimapuistoalueen kautta tapahtuva joutsenten syys- muutto on tehtyjen muutontarkkailuiden perusteella suhteel- lisen vähäistä; kevätmuutontarkkailussa muuttavia joutsenia havaittiin 274 ja syksyllä 152 yksilöä. Myöskään hanhien lu- kumäärä (Taulukko 4‑22) ei tuulivoimapuiston alueella nouse suureksi, sillä hanhet kääntyvät Oulun korkeudella mantereen päälle tai seurailemaan rantaviivaa. Kuikkalinnut puolestaan muuttavat tuulivoimapuistoalueen länsipuolelta. Uikkulintuja tavataan Pohjois-Suomessa selkeästi Etelä-Suomea vähem- män ja tämä näkyy myös lintujen muuttomäärissä. Arktisista vesilinnuista pilkkasiipi ja alli muuttavat lähellä rannikkoa ja mustalintu avomeren päällä. Arktiset vesilinnut myös nosta- vat huomattavasti lentokorkeutta saapuessaan mantereelle. Tuulivoimapuiston alue ei myöskään ole merkittävä puolisu- keltajasorsien, kurkien, kahlaajien, varpuslintujen tai kotkien muuton kannalta. Muuttavistaww lintulajeista suurin vaikutus kohdistuu piekanaan, joita kevään 2009 muutonseurannas- sa havaittiin 140 yksilöä, joista puolen arvioitiin muuttavan tuulivoimapuiston alueen halki. Merituulivoimapuiston alue ei myöskään tehtyjen selvitysten perusteella ole merkittävä lin- tujen kerääntymä- tai sulkimisalue, sillä alueella havaittavien vesilintujen määrät ovat kokonaisuudessaan varsin pieniä.

„„ Kuovi (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

119 „„ Taulukko 4‑22. Natura-tietolomakkeella mainitut sekä muutontarkkailussa keväällä ja syksyllä 2009 havai- tut, muuttavat lintudirektiivin liitteen I lajit sekä säännöllisesti muuttavat liitteessä I mainitsemattomat lajit.

Laji Natura- Kevät Syksy tietolomakkeen tiedot

Lintudirektiivin liitteen I lajit Laulujoutsen 250–500 274 152 Kuikka* 11–50 215 Kuikkalinnut yhteen- Kaakkuri* 11–50 31 sä 10 Kurki 51–100 101 185 Muuttohaukka - - 1 Merikotka 1–5 2 2 Maakotka 1–5 1 - Ruskosuohaukka - 28 - Mustakurkku-uikku 1–5 - - Suokukko 500–1000 33 - Liro 500–1000 146 - Kalatiira Satunnaisesti Tiirat yhteensä n. 150 - Lapintiira Satunnaisesti - Rantakurvi 1–5 - - Räyskä 50–100 - - Punakuiri 11–50 19 - Kaulushaikara 1–5 - - Uivelo 11–50 - - Sinisuohaukka 1–5 3 - Kalasääski 1–5 2 - Ampuhaukka 1–5 2 - Muuttohaukka 1–5 1 - Kapustarinta 50–100 6 - Pikkutiira 11–50 - - Suopöllö 1–5 4 - Sinirinta 11–50 - - Pikkulepinkäinen 1–5 - - Pikkujoutsen 1–5 - - Pikkulokki 51–100 380 - Etelänsuosirri Satunnaisesti - - Allihaahka 5-10 - -

Lintudirektiivissä mainitsemattomat säännöllisesti muuttavat lajit Merihanhi - 74 124 Metsähanhi 50–100 153 19 Mustalintu 101–500 1 674 60 Pilkkasiipi 101–500 186 13 Alli - 130 1 Isokoskelo - 631 35 Telkkä - 119 41 Tavi - 430 - Haapana - 12 - Sinisorsa - 45 25 Merimetso - 103 15 Härkälintu 6-11 150 - Silkkiuikku - 68 - Piekana - 140 -

120 Varis - - 29 Västäräkki - - 20 Urpiainen - 720 332 Räkättirastas - - 203 Pulmunen - - 36 Niittykirvinen - - 86 Lokkilaji* - - 5100 Harmaalokki - - 87 Merisirri - - 1 Jouhisorsa 100–500 11 - Tuulihaukka 1–5 13 - Lapinsirri 11–50 - - Heinätavi 6–10 - - Lapasotka 11–50 - - Punajalkaviklo 101–500 63 - Nuolihaukka 1–5 - - Mustaviklo 100–500 16 - Isosirri 5–10 - - Kuovisirri 11–50 - - Tundrakurmitsa 5–10 - - Jänkäsirriäinen 11–50 - - Jänkäkurppa 1–5 - -

*pääasiassa kierteleviä harmaalokkeja, eivät varsinaisesti muuttajia. Muita lokkilajeja (lähinnä kala-, meri- ja selkälokkeja) yksittäin.

4.9.7.1 Yleistä Natura-vaikutuksista

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat ly- säällä muuttokorkeus on yleensä tavanomaista matalammal- hytaikaisia ja ne rajoittuvat vesistötöihin ja tuulivoimaloiden la, paremmalla säällä vastaavasti korkealla. Pääsääntöisesti pystyttämiseen. Käytönaikaiset vaikutukset sen sijaan säily- lapojen tason alapuolella muuttavia lajeja ovat mustalintu, vät koko tuulivoimapuiston olemassaoloajan. Rakentaminen pilkkasiipi, haahka ja alli. Myös kahlaajat lentävät muuttolen- voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. veden samentumista, toa pääsääntöisesti melko matalalla lukuun ottamatta eräitä joka pohjaeläinten ja kalojen elinolojen heikentymisen myö- arktisia läpimuuttajia, kuten isosirriä, joka saattaa lentää to- tä voi välillisesti vaikuttaa lintujen ravinnonsaantiin, joskin hy- della korkealla. Hanhet ja joutsenet saattavat lentää nekin hy- vin paikallisesti. Myös merenpohjaan suoraan kohdistuvat ra- vin lähellä vedenpintaa, etenkin huonolla säällä, mutta hyväl- kennustoimet hävittävät pohjaeläinten ja kasvien elinympä- lä säällä lentokorkeus vaihtelee suuresti. Sama koskee me- ristöjä rakennuspaikalta. Rakentamisesta aiheutuvalla melul- rikotkia, jotka toisinaan lentävät lähellä merenpintaa, mutta la ja muulla häiriöllä, voi olla vaikutuksia lintujen pesimiseen toisaalta voivat kaarrella korkeallakin tuulivoimaloiden vaiku- tai pesän hylkäämiseen, mikäli rakentamisalue sijaitsee pesi- tusten ulottumattomissa. Kuikkalinnut lentävät yleensä melko mäluodon tai -saaren välittömässä läheisyydessä. Pesimisen korkealla, lapojen tasolla tai niiden yläpuolella. aikaista häiriövaikutusta on vähennetty uudessa suunnitel- Tuulivoimapuiston käyttöön oton jälkeen yksittäisen tuu- massa siirtämällä osa tuulivoimalaitoksista kauemmas pe- livoimalan vedenalaiset rakenteet voivat tarjota uusia elin- simälinnustoltaan arvokkaiksi arvioitujen saarten ja luotojen ympäristöjä etenkin kovien pohjien selkärangattomille, jotka läheisyydestä. asuttavat perustukset muutamassa vuodessa (ns. riuttaefek- Tuulivoimaloiden käytön aikaisista haittavaikutuksista mer- ti). Rakenteet tarjoavat suojaa myös kuteville kaloille ja me- kittävin on törmäysriski, jota on tarkemmin käsitelty kappa- renpinnan yläpuoliset rakenteet pesimäympäristöjä selkä- leessa 4.8.6. Suurimmaksi törmäysriski voidaan arvioida ylei- vesien lintulajistolle. sesti suurilla lintulajeilla, joiden kyky muuttaa äkillisesti lento- korkeutta tai -suuntaa on rajallinen. Lentokorkeuden suhteen ei myöskään voi tehdä suoria yleistyksiä siitä, mitä korkeut- ta tietyt lajit käyttävät muutto- tai ravinnonhakumatkoillaan. Lentokorkeuksiin vaikuttavat eniten sääolosuhteet; huonolla

121 Lintudirektiivin liitteen I lajit „„ Taulukko 4‑23. Merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aihe- Hanke ei suoraan vaikuta pesimälinnuston kannalta merkit- uttamia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia lintujen elinoloihin. tävien saarten ja luotojen nykytilaan tai niiden ominaispiirtei- siin, sillä tuulivoimalaitokset sijoittuvat merelle. Rakentamisen Rakentaminen Käyttö aikaista meluhaittaa voidaan vähentää välttämällä työskente- Kielteisiä vaiku- Samentuminen Törmäys lyä muninta- ja kuoriutumisaikaan, jolloin häirinnästä aiheutu- tuksia va pesän hylkäämisriski on suurin. Pesimälajeista alttiimpina Meren pohjan tuulivoimaloiden mahdollisille häiriövaikutuksille ovat räyskä muutos ja pikkulokki, joiden molempien tiedetään vaihtavan pesimä- Melu ja häiriö aluettaan varsin herkästi esimerkiksi ihmistoiminnan seurauk- Myönteisiä vaiku- Perustukset pesi- sena. Linnuille aiheutuvaa meluhäiriötä vähentää oleellisesti tuksia mäympäristönä se, että arvokkaimpien pesimäsaarten ja -luotojen läheltä on Riuttaefekti, ravinnon siirretty rakennuspaikkoja kauemmaksi. saanti Natura-alueen inventoidut pohjat ovat pääasiassa hiek- kapohjia, joten samentuma ulottuu tehdyn arvion mukaan 4.9.8 rakentamisen aikaiset vaikutukset Natura-alueen muutamien satojen metrien etäisyydelle kaivupaikasta. suojeluarvoihin Samentuman vaikutusalue määräytyy käsiteltävien massojen määrästä sekä virtausolosuhteista ja samentuman laskeutu- Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit van muutaman päivän aikana. Riuttaefektin ansiosta kaloille Perämeren saarten Natura-alueen pienet saaret ja luodot on ja kovien pohjien eliölajistolle muodostuu uusia elinympäris- luontotyyppi-inventoinnissa sisällytetty luontotyyppiin ulko- töjä perustuksiin. saariston boreaaliset luodot ja saaret. Luontotyypille on omi- Sähkönsiirto naista karut, lähes kasvittomat kivi-, kallio- ja lohkarerannat, Merikaapeleille täytyy kaivaa matalimille alueille kaapeliojat, jotka ovat säilyneet ihmistoiminnan ulkopuolella. Muita pien- syvemmilä alueilla kaapelit lasketaan vapaasti merenpohjaan. ten saarten ja luotojen luontotyyppejä ovat kasvillisuusinven- Kaivuutyöstä syntyvä samentumahaitta tulee olemaan vähäi- toinnin yhteydessä havaitut rantaniityt, primäärisukkessio- nen ja lyhytaikainen. Mikäli merikaapeleita lasketaan Natura- metsät, kivikkorannat sekä hiekkarannat. alueille, tulee myöhemmissä suunnitteluvaiheissa varmistaa, Hankkeessa ei luodoille ja saarille rakenneta. Rakennustyöt ettei luontotyyppien luonnontilaa muuteta. Tämä edellyttänee eivät tule myöskään aiheuttamaan lisäaallokkoa, joka lisäisi täydentäviä merenpohjan tutkimuksia alueella. rantojen eroosiota. Saaria ja luotoja ei tulla käyttämään ran- 4.9.9 käytön aikaiset vaikutukset ja Natura-alueen tautumiseen eikä työvälineiden väliaikaiseenkaan varastoimi- suojeluarvoihin seen. Siten rakentamisesta luontotyypille aiheutuva haitta on kaikissa hankkeen vaihtoehdoissa hyvin vähäinen tai haittaa Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ei ole lainkaan. Tuulivoimaloiden käytön aikana erityisiä haitallisia vaikutuk- Luontodirektiivin liitteen II lajit sia suojeltuihin luontotyyppeihin tai niiden eliöstöön ei arvioi- Perämeren saarten Natura-alueella tavataan luontodi- da aiheutuvan. Tuulivoimaloita ei rakenneta Natura-alueelle. rektiivin liitteen II lajeista ruijanesikkoa, nelilehtivesikuusta, Luontodirektiivin liitteen II lajit upossarpiota ja laaksoarhoa. Näistä ruijanesikkoa on tavat- Merituulivoimapuiston käytöllä ei arvioida olevan vaikutus- tu Kattilankallan saaressa, mutta muista lajeista ei ole tehty ta ruijanesikon, upossarpion, nelilehtivesikuusen tai laakso- havaintoja kasvillisuusinventointien yhteydessä. Upossarpion arhon elinolosuhteisiin, sillä näistä lajeista ainoastaan ruija- tunnetut kasvupaikat Oulun seudulla sijaitsevat rannikolla ja nesikkoa on kasvillisuusinventoinnissa tavattu hankealueen myös nelilehtivesikuusi kasvaa pehmeäpohjaisissa ruovikon läheisyydessä (Kattilankallan saarelta). ja saraikon aukkopaikoissa tai laidunnettujen rantaniittyjen Lintudirektiivin liitteen I lajit lampareissa. Ulkosaariston kivikkoiset, karut ja merenkäyn- Tehdyn arvioinnin perusteella YVA-menettelyssä arvioitujen nille alttiit luodot ja saaret ovat kummallekin lajille liian ääreviä vaihtoehtojen vaikutukset lintudirektiivilajeihin ovat suorassa kasvupaikkoja. suhteessa vaihtoehtojen laajuuteen. Esimerkiksi häiriövaiku- Hankkeessa luodoille ja saarille ei rakenneta, minkä vuok- tus on sitä suurempi, mitä enemmän alueelle rakennetaan si rakentamistoimet eivät vaikuta saarien luonnon nykytilaan. tuulivoimalaitoksia ja mitä lähemmäksi ne sijoittuvat lintujen Rakennustyöt eivät myöskään tule aiheuttamaan lisäaallok- kannalta merkittäviä pesimäsaaria. Alueella pesivistä direk- koa, joka lisäisi rantojen eroosiota. Saaria ja luotoja ei tulla tiivilajeista pikkulokki ja räyskä ovat kirjallisuuden perusteel- käyttämään rantautumiseen eikä työvälineiden väliaikaiseen- la häiriöherkimpiä. Pienemmät tiiralajit käyttävät tuulivoima- kaan varastoimiseen. Siten rakentamisesta direktiivilajeille laitosten perustuksia pesäpaikkoinaan. Myös riski törmätä aiheutuva haitta on kaikissa hankkeen vaihtoehdoissa hyvin voimalaitokseen on sitä suurempi, mitä lähempänä tuulivoi- vähäinen tai haittaa ei ole lainkaan. malaitos on. Poikkeuksen tästä muodostaa kuitenkin tilanne, missä lintulajin ruokailulennot suuntautuvat pääsääntöisesti voimalaitoksista poispäin. Vaihtoehtoja suhteessa hankealu- eella ja sen lähiympäristössä pesiviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin on tarkasteltu oheisessa taulukossa (Taulukko 4‑24).

122 „„ Taulukko 4‑24. Suunnitellun merituulivoimapuiston vaikutukset alueella pesiviin, lintudirektiivin liitteen I lajeihin.

Häiriövaikutukset Törmäysriski Elinympäristömuutokset Laulujoutsen (Cygnus Lajin pesäpaikka yli 1 km päässä Ei pesimäaikanaan lennä tuulivoima- Ei vaikutuksia minkään cygnus) hankealueelta. Häiriövaikutus vähäi- loiden toimintakorkeuksilla. Ei törmä- vaihtoehdon osalta nen, jos pesimäsaarelle ei nousta. ysriskiä.

Lapintiira (Sterna Pesii useimmilla hankealueen sisään Pesivät yksilöt suorittavat usein sään- Ei vaikutuksia minkään paradisaea) jäävillä luodoilla. Sietää yleensä hyvin nöllisiä ruokailulentoja pesimäpaik- vaihtoehdon osalta ihmistoimintoja. Vaihtoehdoissa VE kansa ympäristöön sekä Haukiputaan 1 ja VE 1+ mahdollisia vaikutuk- rannikolle, jolloin voivat altistua sia voi esiintyä lähinnä Länsileton, törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Isonkivenleton ja Hoikanriisien her- Törmäysriski olemassa erityisesti kimpiin yksilöihin. vaihtoehdossa VE 1. Muissa vaihtoeh- doissa törmäysriski pienempi (VE 1+ VE 2 ja VE 2+ osalta tuulivoimaloiden < VE 2+ < VE 2). etäisyydet lajin pesimäpaikkoihin suuria, minkä takia häiriövaikutukset pieniä.

Kalatiira (S. hirundo) Vastaavat kuin lapintiiralla. Pesii Vastaavat kuin lapintiiralla. Pesivät Ei vaikutuksia minkään hankealueen läheisyydessä vain parimäärät kuitenkin em. lajia pienem- vaihtoehdon osalta Hoikanriiseillä, jolla häiriövaikutuksia piä, minkä vuoksi myös törmäysriski voi esiintyä ainoastaan vaihtoehdos- pienempi. sa VE 1.

Räyskä (S. caspia) Lajin pesäpaikan etäisyys han- Ruokailee usein hyvin laajalla alueella Ei vaikutuksia minkään kealueesta 2,1−3,0 km (etäisyys pesimäpaikkansa ympäristössä, jol- vaihtoehdon osalta pienin vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2). loin voi lentää myös tuulivoimaloiden Häiriövaikutusten riski pääosin vähäi- toimintakorkeudella. Ei kuitenkaan nen, hankkeen rakentamisen aihe- pääsääntöisesti ruokaile hankealu- uttamaan häirintään tulisi kuitenkin eella, vaan sen pohjoispuolella. kiinnittää huomiota. Törmäysriski pääosin varsin pieni (vaihtoehtojen järjestys: VE 1 < VE 1+ < VE 2+ < VE 2).

Pikkutiira (S. albifrons) Lajin pesäpaikan etäisyys hankealu- Laji ruokailee todennäköisesti vain Ei vaikutuksia minkään eesta pienimmillään 3,8 km (VE 1). Ei harvoin tuulivoimapuistoalueella. vaihtoehdon osalta merkittävää häiriövaikutusta. Törmäysriski vähäinen.

Pikkulokki (Larus Pesii hankealueella Hoikanriiseillä Ruokailukäyttäytyminen kuin lapintii- Ei vaikutuksia minkään minutus) sekä Länsiletolla, joiden osalta häiri- ralla, minkä takia voi erityisesti poikas- vaihtoehdon osalta övaikutuksia voi esiintyä herkimpien aikanaan altistua törmäyksille tuulivoi- yksilöiden osalta vaihtoehdossa VE maloiden kanssa. Lajin pesimäalueet 1 ja VE 1+. Hankkeen rakentamisen pääosin kuitenkin hankealueen aiheuttamaan häirintään tulisi kiinnit- itäreunassa, minkä takia törmäysriskit tää huomiota. lapintiiraa pienempiä

Tuulivoimaloiden toiminnan aikaisten häiriövaikutusten ja Hoikanriiseiltä noin 350 metriä, minkä takia vaihtoehto voi kannalta herkimpinä lajeina voidaan pitää pikkulokkia, räys- vaikuttaa näiden saarien herkimpiin lintulajeihin tai yksilöihin. kää ja pikkutiiraa, jotka kaikki ovat lintudirektiivin liitteen I Muista saarista poiketen vaihtoehdolla VE1 ei ole vaikutusta lajeja ja jotka pesivät Natura-alueen luodoissa ja saarissa. Hoikanriisin saaren pesiviin lintulajeihin, sillä tuulivoimalaitos- Erittäin uhanalaisen pikkutiiran mahdolliselta pesimäalueelta, ten etäisyyksiä saareen on kasvatettu voimaloita poistamalla. Pallosen saarelta, on matkaa lähimpään tuulivoimalaitokseen Pikkulokin ja tiirojen törmäysriski on tehdyn selvityksen perus- noin 3,7 kilometriä, minkä vuoksi tuulivoimalat eivät tehdyn teella kokonaisuudessaan varsin pieni, sillä merkittävimmät arvion mukaan aiheuta merkittävää häiriötä pikkutiiran lisään- koloniat sijaitsevat pääasiassa tuulivoimapuiston itäreunal- tymiselle. Myös Asterin räyskäpopulaatio sijaitsee usean kilo- la, mistä linnut suuntaavat ruokailulennoillaan Haukiputaan metrin etäisyydellä voimalaitosalueen luoteispuolella. rantavyöhykkeelle. Lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita tavataan pikkulok- Räyskä on Suomen rannikolla tavattava vähälukuinen keja sekä kala- ja lapintiiroja, joiden yhdyskuntia esiintyy lähes pesijä, jonka kannan kooksi on koko maassa arvioitu noin kaikilla hankealueen sisään jäävillä luodoilla. Direktiivilajien 800–900 paria. Räyskä on vähäisen parimääränsä vuok- lisäksi luodoilla ja saarilla pesii selkälokkeja, vaikkakin sen si luokiteltu Suomessa nykyisin vaarantuneeksi (VU) lajiksi. parimäärät ovat alueella suhteellisen pieniä. Alkuperäisen Maailmanlaajuisesti räyskän kantoja pidetään sen sijaan vielä hankesuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa VE1, joka elinvoimaisena. Hankealueen luoteispuolella Astekarin saarel- on laajin tarkastelluista vaihtoehdoista, matkaa lähimpiin tuu- la pesivä räyskäyhdyskunta on 140–160 parin vahvuudellaan livoimaloihin tulee Länsi- ja Isokivenletolta noin 300 metriä

123 todennäköisesti Suomen suurin. Ihmistoiminnan lisääntymi- Tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön seurauksena sen ja häirinnän lisäksi lajin pesimismahdollisuuksia uhkaa- vuosittain tuulivoimaloihin törmäävien lintujen määrää ei teh- vat pesimiseen soveltuvien saarien ja luotojen umpeenkas- tyjen selvitysten valossa voi pitää merkittävänä tai alueen läpi vu, ympäristömyrkyt sekä ilmastonmuutoksen mahdollisesti muuttavien harvalukuisten lintulajien populaatiorakennetta aiheuttama merenpinnan nousu. Astekari, jolla räyskä pesii, tai –toimintaa muuttavana. Muuton aikaisena sulkasato- ja sijaitsee noin 2,1 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta, kerääntymäalueena tuulivoimapuiston alue ei myöskään ole minkä vuoksi tuulivoimapuiston ei pitäisi merkittävästi häiritä merkittävä, sillä lepäilijät ja ruokailijat sulkivat, ruokailevat ja räyskän lisääntymistä. Räyskän ruokailulennot eivät myös- levähtävät pääasiassa Liminganlahdella ja muilla merkittävillä kään suuntaudu tuulivoimapuiston suuntaan vaan pohjoi- kerääntymäalueilla lähempänä mannerta. seen ja itään. Sähkönsiirto YVA-menettelyssä tarkastelluista vaihtoehdoista linnus- Merikaapelit lasketaan merenpohjaan. Olemassa olevan tolle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisimpiä vaihtoehdois- tiedon mukaan merikaapeleiden vaikutukset vesien eliöstöön sa VE2 ja VE2+, joissa tuulivoimaloiden etäisyydet lintujen arvioidaan vähäisiksi. kannalta merkittäviin pesimäsaariin ja luotoihin ovat kokonai- 4.9.10 Natura-alue Joutsensuo – Vareputaanojanlehto, suudessaan hyvin suuria. Etäisyyksiä useisiin lintujen kan- FI1100402 nalta merkittäviin pesimäsaariin (mm. Astekari, Santapankki, Hoikanriisit) on kasvatettu myös uuden hankesuunnitelman Joutsensuo ja Vareputaanojan lehto sijaitsevat Kiimingin mukaisessa vaihtoehdossa VE1+, jonka linnustovaikutukset kalkkipitoisella liuskejaksolla, minkä vuoksi alueiden kasvil- voidaan tästä syystä arvioida pieniksi. Astekarin räyskäpo- lisuus on rehevää ja vaateliasta. Soidensuojeluohjelmaan si- pulaation kannalta haitattomimpia ovat vaihtoehdot VE1+ ja sällytetty (SSO110419) Joutsensuo on pienehkö keidassuon VE2+, joissa Nimettömänmatalan läntisimmät voimalaitokset ja aapasuon sekayhdistymä, jolla esiintyy vaateliasta ja uhan- on poistettu. alaista lajistoa. Lettojen laiteilla esiintyy ruoho- ja heinäkorpia Muuttolinnut ja alueen uhanalaisia suotyyppejä edustavat koivuletto sekä Suurin riski törmätä tuulivoimalaitokseen muuttomatkalla lähteinen ruoho- ja heinäkorpi. Suotyyppien monipuolisuutta on runsaslukuisilla lajeilla, suurilla lajeilla sekä kalaa ravinto- alueella lisää Joutsensuon luoteisosan keidassuoalue, joka naan käyttävillä kuikkalinnuilla, lokeilla ja tiiroilla. Pienin riski edustaa karuja suotyyppejä. törmätä muuton aikana tuulivoimalaitokseen on niillä lajeilla, Vareputaanojan lehdon lehtojensuojeluohjelmaankin jotka muuttavat mantereen yli, avomeren päällä tai jotka pää- (LHO110345) kuuluva alue on rinnelehtoa, jonka kasvillisuus sääntöisesti lentävät lapojen tason ala- tai yläpuolella. on pääasiassa tuoretta metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukka Tuulivoimapuisto sijoittuu kahden muuttoreitin väliselle alu- –tyyppiä. Joutsensuolta valuvat ravinteiset vedet tekevät eelle, minkä vuoksi alueella tehtyjen kevät- ja syysmuuton Vareputaanojanlehdosta rehevän. Puusto on kuusivaltaista, seurannassa lintulajien kokonaismuuttomäärät ovat jääneet mutta seassa on runsaasti järeitä haapoja sekä tervaleppää. vähäisiksi. Tämän vuoksi myös tuulivoimalaitosten muutto- Natura-alueen pohjoisosassa esiintyy luontodirektiivin liit- linnuille aiheuttamat törmäysriskit jäävät kokonaisuudessaan teessä I mainituista luontotyypeistä keidas- ja aapasoita sekä varsin pieniksi. Merkittävin törmäysriski on piekanalla, jonka pienialaisesti muita luontotyyppejä. Natura-alueen eteläosan muuttoreitti suuntautuu Haukiluodon saaren pohjoispuolella yleisimpiä luontotyyppejä ovat lehdot ja puustoiset suot. kohti hankealuetta. Vaikutusta saattaa voimistaa viime vuo- Natura-alueella tavattuja luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat sikymmeninä muista tapahtunut piekanan kannan taantumi- lettorikko ja kiiltosirppisammal. nen. Vaikutuksen ei kuitenkaan arvioida olevan suuruudeltaan „„ Taulukko 4‑25. Joutsensuo – Vareputaanojan lehdon Natura- sellainen, että sillä olisi vaikutusta piekanan kannan säilymi- alueen ensisijaiset ja muut direktiiviluontotyypit. Taulukossa priori- seen Pohjois-Pohjanmaan alueella. soidut eli ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit on merkitty tähdellä (*).

Luontotyyppi Pinta-ala Natura -tieto- Ensisijainen Natura Muut luontotyypit, ha lomakkeessa, % –luontotyyppi, ha 3160 Humuspitoiset järvet 1 0,4 - ja lammet 7110* Keidassuot 52 13,4 - 7140 Vaihettumissuot ja 1 0,4 - rantasuot 7230 Letot - 0,3 6,1 7310* Aapasuot 26 7,5 - 9050 Lehdot 12 4,8 - 91D0* Puustoiset suot 15 2,8 3,1 Ei luontotyyppiä - 2,2 - Valtion maat yhteensä 31,8 Yksityisessä omistuksessa 9,2 Kaikki yhteensä 41,0 9,2

124 „„ Kuva 4‑52. Joutsensuo – Vareputaanojan lehdon Natura-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luon- totyypit Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla.

Joutsensuon – Vereputaanojan lehdon Natura-alueeseen voimajohdon vaatima tilantarve on 26 metriä ja sitä reunusta- voi kohdistua vaikutuksia ainoastaan, mikäli sähkönsiirrossa vat 10 metrin levyiset suojavyöhykkeet, joilla puuston kasvua toteutetaan Martinniemen rantautumisvaihtoehdoista vaih- rajoitetaan. 2 x 110 kV voimajohto edellyttämä tilantarve on 45 toehto VE1a, VE1b tai VE1c. Mikäli voimajohtoyhteys kanta- metriä + 2 x 10 metrin suojavyöhyke. Tällöin uuden johdon verkkoon toteutetaan Martinnimen kautta, olemassa olevan vaatima lisätilantarve ja puustosta raivattavan alueen leve- 110 kV voimajohdon tilalle sijoitetaan joko kaksi 110 kV johtoa ys on 19 metriä. Mikäli voimajohdot sijoitetaan yhteispylvää- rinnakkain tai sitten vanhan pylväät korvataan yhteispylväillä. seen, ei nykyistä johtoaluetta tarvitse leventää. Mikäli johtoalueelle sijoitetaan kaksi voimajohtoa eri pylväi- siin, edellyttää se johtoalueen leventämistä. Yhden 110 kV

125 4.9.12 Uhanalaiset eliölajit Vareputaanojan lehdon alue on riippuvainen Joutsensuolta Hankealueella ja sen lähiympäristössä sekä Joutsensuo virtaavasta vedestä ja vesien virtaussuunta alueella on poh- – Vareputaanojan lehdon ja Perämeren saarten Natura- joisesta etelään. Joutsensuon ja Vareputaanojan lehdon alueilla tavatut uhanalaiset eliölajit on esitetty Taulukko 4‑26. väliin sijoittuu Välikankaantie, joka yhdessä rautatien kans- Voimajohtovaihtoehtojen osalta taulukkoon on sisällytetty ne sa on muuttanut Vareputaanojan lehdon valuma-aluetta. lajit, jotka sijaitsevat enintään 200 metrin etäisyydellä voima- Välikankaantien eteläpuolella Vareputaanojan lehdon poh- johdosta. Lintuja on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.8 ja joisrajalla sijaitsee 110 kV voimajohto, jonka rinnalle on tarkoi- voimajohtovaihtoehtojen läheisyydessä kasvavia lajeja kap- tus rakentaa Martinniemen rantautumisvaihtoehdossa toinen paleessa 4.7. 110 kV voimajohto, joka yhtyy kantaverkkoon Natura-alueen Uhanalaisia putkilokasvilajeja esiintyy suunniteltujen voi- itäpuolella. Olemassa olevan voimajohdon ja Joutsensuon majohtoyhteyksien rantautumispaikoilla, missä kasvaa eten- Natura-alueen välinen etäisyys on noin 75 metriä, ja mikäli ole- kin ruijanesikkoa sekä otalehtivitaa, veripunakämmekkää ja massa olevan voimajohdon rinnalle rakennetaan toinen 110 upossarpiota. Perämeren saarten Natura-alueella uhanalai- kV voimajohto, kaventaa tämä voimajohdon ja Joutsensuon sista lajeista on tehty havaintoja Välileton saarella, missä kas- välistä puustoista vyöhykettä 19 metrillä; vyöhykkeen le- vaa ruijanesikkoa ja nelilehtivesikuusta. Hankealueen muissa veydeksi jää tällöin 54 metriä, mitä voidaan pitää riittävänä saarissa on uhanalaisista lajeista tehty havaintoja Iso-Hiukeen turvaamaan Natura-alueen valumaolosuhteiden säilymisen saarella, missä alavilla rantaniityillä ja matalassa rantavedes- nykyisenkaltaisina. sä kasvaa käärmeenkieltä, ruijanesikkoa ja upossarpiota. Hankkeen millään vaihtoehdolla ei arvioida olevan haitallisia 4.9.11 Yhteenveto Natura-vaikutusten arvioinnista vaikutuksia uhanalaisten eliölajien esiintymiin. Ruijanesikon Perämeren saaret ja veripunakämmekän sekä matalassa vedessä kasvavien Natura-alueen saarille ei missään hankkeen vaihtoehdossa upossarpion ja otalehtividan esiintymien nykytilaa ja lajien rakenneta, eikä saarille myöskään rantauduta hankkeen to- levinneisyyttä merikaapelin mahdollisilla rantautumispaikoil- teuttamisen aikana. Hankkeen millään vaihtoehdolla ei siis la kannattanee selvittää tarkemmin voimajohtoyhteyksien ole vaikutusta niihin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Hankkeella tai liitteen II lajeihin, joita Perämeren saarten Natura-alueen ei myöskään ole vaikutusta Joutsensuon arvokkaaseen suo- saarilla ja luodoilla esiintyy. Myös hankevaihtoehtojen linnus- lajistoon, sillä Joutsensuo-Vareputaanojan lehdon alueella tovaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi, sillä lisääntymi- suurin osa uhanalaisista lajeista kasvaa alueen ohjoisosas- sensä suhteen herkimpien lajien pesäpaikat sijaitsevat eri- sa, mistä vedet virtaavat etelään. tyisesti uudessa hankesuunnitelmassa vähintään kilometrin päähän hankealueesta eivätkä näiden lajien ruokailulennot pääsääntöisesti suuntaudu hankealueelle. Hankealueen lä- heisyydessä esiintyvien direktiivilajien (ensisijaisesti lapintiira) on sen sijaan havaittu pesivän usein hyvinkin lähellä tuulivoi- malaitoksia tai muita ihmisen rakennelmia, minkä takia mer- kittävien vaikutusten riski voidaan niiden osalta arvioida pie- neksi. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan jonkin verran sen suhteen, kuinka suuri todennäköisyys linnuilla on törmätä tuu- livoimalaitokseen, mutta törmäysriskin ei millään lintulajilla ei- kä millään vaihtoehdolla ole arvioitu olevan niin suuri, että sil- lä olisi vaikutusta direktiivilajien populaatiorakenteeseen tai populaation kykyyn säilyä elinvoimaisena. Hankkeen millään vaihtoehdolla ei tehdyn arvioinnin perusteella siis ole sellaisia luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamia vaikutuksia, joita voi- taisiin pitää Perämeren saarten Natura-alueen luontoarvoja heikentävinä ja/tai luonteeltaan merkittävinä. Joutsensuo – Vareputaanojan lehto Voimajohdon rakentaminen ei muuta Natura-alueen luon- nonolosuhteita, eikä estä pintavesien virtausta Välikankaantien ali Vareputaanojan lehdon alueelle. Martinniemestä kanta- verkkoon suunnitellulla voimajohtoyhteydellä ei siten tehdyn arvioinnin mukaan ole sellaisia vaikutuksia luontodirektiivin luontotyyppeihin tai lajeihin, jotka edellyttäisivät varsinais- ta luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa Natura-arviointia. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää hankkeen jatkosuun- nittelussa mm. pylväspaikkasuunnittelulla, kulkureittien valin- nalla sekä töiden ajoittamisella.

126 „„ Taulukko 4‑26. Hankealueella ja hankealueen lähiympäristössä tehdyt uhanalaisten lajien havainnot Eliölajit –tietojärjestelmän mukaan. RT = uhanalainen Pohjois-Pohjanmaan alueella, LC = elinvoimainen Pohjois-Pohjanmaan alueella, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen.

Hankealue lähiympäristöineen Natura-alueet Voimajohtoyhteys kantaverkkoon

Perämeren Joutsensuo- Linnut Muut eliölajit Halosenniemi Laitakari Martinniemi saaret Varepuutaanojan lehto

Käärmeenkieli Ruijanesikko Ruijanesikko Ruijanesikko Pilkkasiipi RT Ruijanesikko EN Nevaimarre RT LC EN EN EN Ruijanesikko Nelilehtivesikuusi Otalehtivita Veripunakäm- Upossarpio Lapinsirri VU Sahalehti RT EN EN NT mekkä VU VU Upossarpio Naurulokki VU Lettorikko VU VU Selkälokki VU Kiiltosirppisammal VU

Räyskä VU Kaitakämmekkä VU

Pikkutiira EN Veripunakämmekkä VU

Tylli RT Lehtonahikas RT

Keltavästäräkki Lettohammassammal RT RT

Kivitasku NT Matosammal RT

Lettosara VU

4.9.13 Muut suojelualueet Hankealueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuoje- luohjelmiin tai -strategioihin sisällytettyjä alueita ja lähimmille suojelualueille on hankealueelta matkaa yli kymmenen kilo- metriä. Näihin alueisiin ei hankkeen millään vaihtoehdolla ar- vioida olevan vaikutusta etäisyydestä johtuen.

„„ (kuva: Satu Oja / Suomen Luontotieto Oy).

127 4.10 lepakot

4.10.1 Yleistä tuulivoiman vaikutuksista lepakoihin Suomessa on vuoteen 2008 mennessä tavattu kaikkiaan Tuulivoimapuistot voivat vaikuttaa lepakoihin ensisijaisesti 13 eri lepakkolajia, joista kuitenkin ainoastaan kuuden tie- aikuisten lisääntyneen törmäyskuolleisuuden kautta elinym- detään varmasti lisääntyvän maassamme (Taulukko 4‑27). päristömuutosten ja häirinnän jäädessä nykytietojen mukaan Lepakoiden levinneisyys painottuu Suomessa voimakkaasti vähäisiksi. Fyysisten yhteentörmäysten ohella tuulivoimaloi- maan etelä- ja lounaisosiin niiden vähetessä kuitenkin nope- den aiheuttamaa lepakkokuolleisuutta voi linnuista poiketen asti pohjoista kohti mentäessä. Valtaosan Suomessa sään- kuitenkin lisätä myös lepakoiden suurempi alttius pyörivien nöllisesti tavattavista lepakkolajeista talvehtii maassamme lapojen aiheuttamille ilmanpaineen muutoksille, erityisesti no- viettäen talvensa horroksessa. Lepakoiden talvehtimispai- pealle ilmanpaineen laskulle, jotka voivat joissain tilanteissa koista Suomessa tiedetään varsin vähän, mutta yleisesti nii- aiheuttaa suoraan lepakon kuoleman niiden keuhkoihin muo- den tiedetään suosivan suojaisia ja kosteita paikkoja, joissa dostuvista ilmakuplista aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä lämpötila pysyy koko talven ajan yli 0 °C. Lepakot lisäänty- sisäisen verenvuodon kautta (nk. barotrauma). Suorien fyy- vät yhdyskunnissa, joita kantavat naaraat muodostavat ke- sisten törmäysten ja ilmanpaine-erojen aiheuttaman lepakko- sällä mm. luoliin, kalliohalkeamiin, isojen puiden koloihin sekä kuolleisuuden keskinäisestä merkityksestä kuolinsyyn aiheut- asumattomiin rakennuksiin. Lepakot lisääntyvät varsin hitaas- tajana ei vielä tunneta tarkasti, mutta esimerkiksi Kanadassa ti, mutta voivat toisaalta elää hyvin pitkäikäisiksi, mikä tekee tehdyssä tutkimuksessa tuulivoimaloihin kuolleista lepakoista niistä osaltaan alttiita esimerkiksi tuulivoimaloiden aiheutta- kaikkiaan 90 % havaittiin kärsivän sisäisestä verenvuodosta, malla aikuiskuolleisuuden lisääntymiselle. Yleisesti suurimpi- kun fyysisestä törmäyksestä aiheutuvia vammoja, jotka voisi- na uhkina suomalaisille lepakkopopulaatioille pidetään maa- vat selittää sen kuoleman, löydettiin vain noin puolella tutki- ja metsätaloustoimien aiheuttamia elinympäristömuutoksia, tuista yksilöistä (Baerwald ym. 2008). jotka ovat merkittävästi vähentäneet lepakoille soveltuvien Lepakot altistuvat törmäysvaikutuksille tuulivoimaloiden lisääntymis- ja ruokailupaikkojen sekä päiväpiilojen määriä kanssa pääasiassa ravinnonhankintansa aikana sekä muut- luonnossa. Kaikki Suomen lepakkolajit on rauhoitettu luon- to- ja siirtymälentojen aikana. Tuulivoimaloiden aiheuttama nonsuojelulain 38 § nojalla. Lisäksi ne kuuluvat EU:n luonto- törmäyskuolleisuus vaihtelee niillä kuitenkin lintujen tapaan direktiivin liitteen IV (a) mukaisiin lajeihin, joiden lisääntymis- huomattavasti tuulivoimaloiden sijainnin ja niiden teknisten ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luon- ominaisuuksien mukaan, mikä korostaa osaltaan hankekoh- nonsuojelulain 49 § nojalla kielletty. taisen suunnittelun tärkeyttä myös tuulivoimapuiston lepakoil- le aiheuttamien haittavaikutusten minimoimiseksi. Suurinta

„„ Taulukko 4‑27. Suomessa tavatut lepakkolajit ja niiden esiintyminen EUROBATS-raportin (Kyheröinen ym. 2006) mukaan. Taulukon tietoja on täydennetty Salovaaran (2007) ja Lappalaisen (2008) mukaan. Tähdellä merkityt lajit eivät olemassa olevi- en tietojen mukaan talvehdi Suomessa.

Laji Lajin esiintyminen Suomessa

Vesisiippa (Myotis daubentonii) Etelä- ja Keski-Suomessa 63–64°N asti

Paikoin Etelä-Suomessa (1 talvehtimishavainto vuodelta 2002, havainto Lampisiippa (M. dasycneme) kahdesta yksilöstä kesällä 2006)

Isoviiksisiippa (M. brandtii) Etelä- ja Keski-Suomessa 64–65°N asti

Viiksisiippa (M. mystacinus) Etelä- ja Keski-Suomessa 64–65°N asti

Ripsisiippa (M. nattereri) Harvinaisena Etelä-Suomessa

*Isolepakko (Nyctalus noctula) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa

Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) Koko maassa

*Etelänlepakko (E. serotinus) Harvinaisena Etelä-Suomessa, yksi havainto Hangosta v. 2008

*Kimolepakko (Vespertilio murinus) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa

*Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) Laikuittaisesti Etelä-Suomessa (ensimmäinen havainto vuodelta 2001)

*Kääpiölepakko (Pipistrellus pygmaeus) Paikoin Etelä-Suomessa (ensimmäinen havainto vuodelta 2007)

*Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) Paikoin Etelä-Suomessa

Korvayökkö (Plecotus auritus) Etelä- ja Keski-Suomessa 63°N asti

128 4.10.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset lepakoihin tuulivoimaloiden aiheuttama lepakkokuolleisuus on tutkimus- Tuulivoimapuiston toiminnan aikana tuulivoimaloiden pyöri- ten mukaan yleisesti myöhään kesällä ja alkusyksystä, joka vät lavat muodostavat lepakoille törmäysriskin. Törmäysriskin vuodenajallisesti ajoittuu lepakoiden syysmuuton sekä li- suuruuteen vaikuttaa suuresti voimalan sijoituspaikka (sijainti sääntymis- ja talvehtimisalueiden välisien siirtymien ajankoh- tärkeällä ruokailualueella tai muuttoreitillä). taan (Kerns & Kerlinger 2004, Johnson 2005, Kunz ym. 2007). Lepakot voivat altistua merituulivoimaloiden haittavaiku- Lisäksi useissa sekä Yhdysvalloissa (mm. Johnson ym. 2003) tuksille ravinnonhankinnan sekä muutto- ja siirtymälentojen että Euroopassa (Brinkmann 2006) tehdyissä tutkimuksissa aikana. Haukiputaan korkeudella esiintyvät lepakkolajit kuu- merkittävän osan lapoihin törmänneistä lepakoista on havait- luvat lyhyen ja keskimatkan muuttajiin. Lyhyen ja keskimatkan tu kuuluvan erityisesti muuttaviin lajeihin, mikä tukee osaltaan muuttajilla on mahdollisesti myös syksyistä vaellusliikehdin- käsitystä tuulivoimaloiden synnyttämästä törmäysriskistä eri- tää, mutta sen mittakaavasta ei ole tietoa. Nykytietämyksen tyisesti muuttolennossa oleville lepakoille. Syiksi muuttavien valossa pidempiä matkoja muuttavien lepakkolajien muu- lepakoiden törmäysherkkyydelle on esitetty mm. kaikuluota- ton pääsuuntien arvellaan olevan Suomenlahden yli ete- uksen vähäisempää käyttöä muuttomatkan aikana verrattuna lään tai itä­­­–­länsi -suuntaisesti Ahvenanmaan kautta Ruotsiin tavalliseen saalistuslentoon sekä tuulivoimarakenteiden hou- (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys). Edellä esitetyn perus- kuttelevuutta mahdollisina lepopaikkoina (Kunz ym. 2007). teella ei vaikuta todennäköiseltä että Haukiputaan tuulivoima- Lisäksi muuttomatkalla olevien lepakot pysähtyvät usein la-alueen poikki kulkisi merkittäviä lepakoiden muuttoreittejä, myös saalistamaan matkansa aikana, mikä voi osaltaan mer- mutta tästä ei ole tutkimuksin varmistettua tietoa. kittävästi lisätä lepakoiden paikallisia yksilömääriä sekä nos- Haukiputaan alueella esiintyvistä lepakkolajeista vain poh- taa tätä kautta tuulivoimapuiston mahdollisia törmäysvaiku- janlepakko kuuluu myös merialueella potentiaalisesti saa- tuksia alueen lisääntyneen lepakkoaktiivisuuden vuoksi. listaviin lajeihin. Ruotsissa merituulivoimapuistojen alueella Tuulivoimaloiden vaikutuksia lepakoihin on tähän men- tehdyssä selvityksessä (Ahlén ym. 2007) pohjanlepakoita nessä tutkittu pääasiassa maa-alueille sijoitettujen tuulivoi- tavattiin saalistamassa myös merialueilla, mutta viiksisiipois- mapuistojen yhteydessä, minkä takia käsitys offshore-tuuli- ta tehtiin havaintoja vain maa-alueilla. Viiksi- ja isoviiksisiipat voimaloiden mahdollisista vaikutuksista niihin on vielä osin saalistavat pääosin metsäisissä ympäristöissä. puutteellinen. Ruotsissa Kalmarin tuulivoimapuistossa teh- Sekä saalistaessaan että muuttaessaan lepakoiden on ha- dyssä tutkimuksessa (Ahlén ym. 2007) sekä paikallisten että vaittu merialueella suosivan alhaisia tuulennopeuksia (tuulen muuttavien lepakoiden havaittiin kuitenkin yleisesti saalista- nopeus alle 5 m/s). Tuulivoimalat käynnistyvät 3-3,5 m/s tuu- van tuulivoimapuiston alueella tai jopa tuulivoimaloiden lapo- lella. Huomattava osa lepakoiden saalistuksesta merialueel- jen ympärillä, mihin voivat olla syynä voimaloissa käytettyjen la tapahtuu niin matalilla tuulennopeuksilla, etteivät tuulivoi- valojen puoleensa vetämät hyönteiset, mm. yöperhoset, joita maloiden lavat eivät pyöri eikä tällöin aiheudu törmäysriskiä. lepakot yleisesti käyttävät ravinnokseen. Veden päällä myös lepakoiden lentokorkeuden on havaittu usein olevan alhaisempi kuin maa-alueilla. Veden päällä suu- 4.10.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät rin osan lepakoiden lentotoiminnasta sijoittuu maksimissaan Tuulivoimapuiston lepakoille aiheuttamia vaikutuksia on tar- 40 metrin korkeudelle veden pinnasta. Haukiputaan edustalle kasteltu kirjallisuuslähteiden avulla. Suomessa ei toistaisek- merialueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden lavat jäävät noin si ole tehty tutkimusta merituulivoimapuistojen vaikutuksis- 50–60 metrin etäisyydelle merenpinnasta. Matalalla lentämi- ta lepakoihin, joten törmäysriskin osalta on hyödynnetty ul- nen pienentää törmäysriskiä, mutta lepakoiden lentoradoissa komaisia lähteitä. Merialueille suunniteltujen tuulivoimaloiden ja -korkeuksissa tapahtuvan huomattavan vaihtelun vuoksi ne lepakoille aiheuttamasta törmäysriskistä on kansainvälisesti- voivat kuitenkin altistua törmäyksille myös mikäli ne saalista- kin vain vähän saatavilla olevaa tutkimustietoa. vat merituulivoimapuiston alueella. 4.10.3 Lepakoiden nykytilanne 4.10.5 Sähkönsiirron vaikutukset lepakoihin Hankealueella ei ole tehty erillistä lepakkoselvitystä, eikä lepa- Maa-alueille rakennettavat voimajohdot voivat aiheuttaa le- koiden esiintymisestä alueella ole tietoa. Haukiputaan edus- pakoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jos rakentamisen talle merialueelle sijoittuvat tuulivoimalaitokset sijaitsevat noin myötä häviää lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 5−20 kilometrin etäisyydelle rannikosta. Tällä etäisyydellä Voimajohtoreittien alueella ei kuitenkaan arvioida sijaitsevan mantereesta sijaitsevalla merialueella lepakoita voidaan ta- sellaisia kohteita, joilla lepakoiden esiintyminen yksittäisiä yk- vata ruokailemassa sekä muuttomatkojen yhteydessä. silöitä lukuun ottamatta olisi todennäköistä. Sähkönsiirrosta Suomessa lepakoiden levinneisyys painottuu voimakkaasti ei arvioida aiheutuvan merkittäviä lepakoihin kohdistuvia hai- maan etelä- ja lounaisosiin, kun taas Oulun-Haukiputaan alu- tallisia vaikutuksia. eella niiden lukumäärät ovat jo selkeästi pienempiä. Lajeista Haukiputaan korkeudella esiintyvät lajeista lähinnä pohjanle- pakko sekä mahdollisesti myös viiksisiippa ja isoviiksisiippa (jälkimmäisten levinneisyysraja 64–65 °N). Haukiputaan alu- eella tavattavat lepakkolajit kuuluvat pääasiassa Suomessa talvehtiviin lajeihin, joiden osalta säännöllinen pitkän matkan muutto on harvinaisempaa.

129 4.11 maisema ja kulttuuriympäristö

4.11.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maisemaa on tarkasteltava kokonaisuutena, joka muodostuu Arvioitaessa tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron eri reittivaih- ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuh- toehtojen aiheuttamia maisema- ja kulttuuriympäristövaiku- teista. Maisema on luonnonlakien mukaan toimiva ja jatku- tuksia ja niiden merkittävyyttä, lähtökohdiksi on otettu seuraa- vasti muuttuva ympäristökokonaisuus. Maisemavaikutukset vat tarkastelunäkökulmat: koostuvat muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja • Miten, kuinka paljon ja kuinka merkittävästi tuulivoimalat laadussa. Selvitykseen kuuluu näiden muutosten suuruuden ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot muuttavat alueen ny- ja merkittävyyden arviointi. kyistä luonnetta. Kulttuuriympäristö on se osa maisemaa, jossa näkyy ihmi- • Missä vaikutukset kohdistuvat maiseman tai kulttuuriym- sen käden jälki. Tämä koskee kaikenikäisiä kulttuuriympäris- päristön kannalta erityisen herkille alueille. töjä, niin uusia kuin vanhojakin. Kulttuuriympäristömuutokset koostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luon- Tuulivoimaloiden ja voimajohtojen vaikutusmekanismit teessa, laadussa ja ajallisessa kerroksellisuudessa. Näiden muutosten suuruus ja merkittävyys ovat keskeisiä arvioinnin Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövai- kannalta. kutuksista on pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia Olennaista on, kuinka paljon maisemarakenne, maisema- vaikutuksia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat kuva, kulttuuriympäristö tai erilliset maiseman ja kulttuuriym- näkyä eri tavoin sekä lähi- että kaukomaisemassa. Suurimmat päristön perustekijät voivat muuttua menettämättä ominais- (5 MW) tuulivoimalat voivat näkyä kirkkaalla säällä noin 30 piirteitään ja sitä kautta arvoaan. kilometrin päähän. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Selvityksen lähtötietoina on käytetty kartta-aineistoja, Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, kun ne ilmakuva-aineistoa, maankäyttösuunnitelmia ja muita alu- hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vai- eelle laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä sekä viranomais- kuttavat mm. ympäristön eri ominaisuudet ja tuulivoimaloi- ten rekisteritietoja (mm. Hertta -ympäristötietojärjestelmä). den etäisyys katselupisteestä. Tuulivoimaloiden hallitsevuus Lähtötietoaineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla. maisemassa vähenee usein merkittävästi viiden kilometrin Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaiku- etäisyydellä. tusten arvioinnissa ei ole käytössä täysin objektiivisia tai ko- Alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja luon- konaisuuden kattavia laskennallisia menetelmiä. Hankkeen ne voivat muuttua tuulivoimaloiden rakentamisen seuraukse- vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on selvitet- na. Korkeille teknisille rakenteille, kuten voimajohdoille, tuuli- ty karttatarkastelujen ja –analyysien, ympäristöleikkausten, voimaloille ja mastoille on määritelty vaikutusalueita useissa näky-mäsektoritarkastelujen, peittävyyden laskentakaavioi- pohjoismaisissa maisemaselvityksissä. Korkeiden rakentei- den, havainnekuvien sekä maastokäyntien avulla. Maisema- den vaikutusvyöhykkeet on määritelty sen mukaan, miten analyysissä on tarkasteltu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna rakenteet näkyvät ja miten voimakkaasti ne hallitsevat mai- mm. alueen topografiaa, peitteisyyttä, tärkeitä reunavyöhyk- semaa. Yleistäen voidaan todeta, että alle viiden kilometrin keitä, näkymiä, avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja, mai- etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole, tuulivoimalaitos voi semahäiriöitä sekä maiseman solmukohtia ja maamerkkejä. hallita maisemaa merkittävästi. Selkeällä säällä tuulivoima- Havainnekuvat on tehty yhdistämällä virtuaalimal- loista erottaa 5–10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden li alueella otettuihin valokuviin. Virtuaalimalli on rakennettu näkyvyyttä pyöri­misliike vielä korostaa. 15–20 kilometrin sä- maanmittauslaitoksen koordinaattitietoja hyväksikäyttäen. teellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Tor­ni erottuu Tuulivoimaloiden sijainti on suunnitelman mukainen ja napa- ihanteellisissa sääoloissa ainakin 20–30 kilometrin päähän. korkeus on 100 metriä kuten 3 MW:n voimalassa. Valokuvia Suurimittakaavaisessa rakennetussa ympäristössä tuu- on yhdistetty laajoiksi panoramakuviksi, jotta näkymäsekto- livoimalat ja voimajohdot eivät poikkea niin merkittävästi jo ria on saatu laajennettua. Havainnekuvien tekemisessä on- olevasta ympäristöstä tai sen luonteesta kun pienimittakaa- gelmalliseksi muodostui tuulivoimaloiden sijoittaminen va- vaisessa luonnonympäristössä, jossa tuulivoimala tai voi- lokuvissa täsmällisesti oikeaan kohtaan tuulivoimaloiden si- majohto saattaa muuttaa maiseman hierarkiaa merkittävästi. jaitessa kaukana kuvauspisteestä. Lisäksi merellä näkyvien Pienimittakaavaisessa kulttuuriympäristössä tuulivoimaloi- maamerkkien puute vaikeutti tuulivoimaloiden tarkkaa sijoit- den voidaan sanoa kutistavan ympäristön maisemaelement- tamista. Koska osaan havainnekuvista sisältyi paljon epävar- tejä sekä ikään kuin latistavan kulttuuriympäristössä näkyviä muustekijöitä, jätetään ne tässä selostuksessa esittämättä. historiallisia kerroksia. Tämä vaikutus on erityisen voimakas Selostuksessa esitetään ainoastaan havainnekuvat, joiden alussa, kun tuulivoimalat erottuvat moderneina ja teknisinä tekemiseen ei liittynyt merkittävissä määrin edellä mainittuja rakenteina ympäristöstään. Ajan mittaan tämän kaltaisen vai- epävarmuustekijöitä. kutuksen voidaan olettaa lievenevän.

130 Vaikutusten katsotaan olevan haitallisimmillaan pienipiirtei- sessä luonnonympäristössä, josta muodostuu laajoja näky- miä tuulivoimaloille. Rakennetussa tai metsäisessä ympäris- tössä tuulivoimaloiden ja voimajohdon vaikutus voi olla hyvin paikallinen. Kun laajoja näkymiä tuulivoimaloille tai voimajoh- doille ei pääse syntymään, visuaaliset vaikutukset saattavat jäädä vähäisiksi. Tällöin olennaista on, mistä näkymiä tuuli- voimaloille syntyy ja kuinka kaukana ne ovat. Tuulivoimaloiden ja olemassa olevien maisemaelementtien (mm. kirkontornit ja voimalaitosten piiput) välille saattaa syn- tyä kilpailutilanne mittakaavallisesti sekä symbolisten mer- kitysten suhteen. Tästä syystä maiseman mittasuhteet, ole- massa olevat maamerkit sekä maisemaelementit ovat keskei- siä tuulivoimaloiden sijoituksia suunniteltaessa sekä niiden aiheuttamia maisemavaikutuksia arvioitaessa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei tule nähdä aino- astaan negatiivisina. Harkitusti sijoitettuna, maisema ja kult- tuuriympäristö huomioon ottaen, tuulivoimalat voivat tuoda ympäristölleen lisäarvoa.

Vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä etäisyyden, voimaloiden peittävyyden ja ympäristötekijöiden ohella on useita:

Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu, auer jne.) on merkittävä vai- kutus näkyvyyteen. Tuulivoimalat näkyvät eri tavoin riippuen valon suunnasta ja taivaan väristä. Pimeään tai hämärään vuorokauden aikaan tai sään ollessa harmaa korostuvat tuu- livoimaloiden varoitusvalot kun tuulivoimalat ovat muuten vai- keammin havaittavissa. Ylöspäin kohdistetut valot eivät näy kovin voimakkaasti maan tasosta. Voimaloiden näkyvyyttä korostaa merkittävästi tuulivoima- loiden pyörimisliike. Ympäristössä tapahtuva liike puolestaan lieventää tuulivoimaloiden pyörimisliikkeen vaikutusta. Myös maapallon kaarevuudella on lievä vaikutus näkyvyy- teen. 20 km:n etäisyydellä tuulivoimalan korkeudesta peittyy 18 m, 30 km:n etäisyydellä 49 m. Kaarevuuden vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, sillä 30 km:n etäisyys on suurin mahdollinen etäisyys, josta 5 MW:n tuulivoimala ylipäätään voi näkyä. Alueiden arvottaminen ja arvottamisen perusteet ovat tärkeässä osassa arvioitaessa vaikutusten merkittävyyt- tä ja vaikutusta alueen laadussa tapahtuviin muutoksiin. Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten ko- keminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde ky- seiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostami- seen. Esimerkiksi loma-asunnolta avautuvaan maisemaan saattaa kohdistua erilaisia toiveita ja odotuksia kuin yleiseltä uimarannalta avautuvaan maisemaan.

131 „„ Kuva 4‑53. Maisemavyöhykekartta, vaihtoehto 1. Hankealue sijoittuu Haukiputaan edustalle pääasiassa avome- rivyöhykkeelle.

132 „„ Kuva 4‑54. Maisemavyöhykekartta, vaihtoehto 2.

133 „„ Kuva 4‑56. Virpiniemen ulkoi- lualueen kumpuilevaa maisema- rakennetta.

4.11.2 Nykytila Hankealue kuuluu maisemallisessa maakuntajaossa Virkistys- ja ulkoilualueet painottuvat hankealueen ympä- Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan jo- ristössä 20 kilometrin tarkastelusäteellä Oulun kaupungin kiseutu ja rannikko-alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan nope- ympäristöön, Virpiniemeen, merialueelle ja saarille. Rannoilla an maankohoamisen seurauksena syntynyt maisema on sijaitsee runsaasti uimarantoja, venesatamia ja lintutorne- Suomessa ainutlaatuinen. Rantaviivan jatkuva muuttuminen ja. Korkean matkailuarvon omaavia alueita ovat Oulujoen muuttaa maisemaa ja on synnyttänyt alueelle omaleimaisen suisto, Marjaniemi, Varjakka, Liminganlahti, vanha Liminka rantamaiseman. Maasto on Pohjanmaan laajalla alangolla ja Virpiniemi. Nämä ovat maisemallisestikin mielenkiintoisia erittäin tasaista. Leimallista alueen maisemakuvalle on laa- ja monipuolisia kohteita. Oulun, Haukiputaan ja Iin edustan ja alava maisema. Perämeren rannikolla saaria ja järviä on saaret kuuluvat Metsähallituksen Perämeren saaret- nimiseen vähän. Poikkeuksellisen suurina muodostumina maisema- retkeilyalueeseen. Mannerta lähimpänä sijaitsevat saaret rakenteessa erottuvat Hailuoto sekä kauempana kaakossa Röyttä, Satakari, Kriisi ja Kropsu ovat suosittuja myös talvella sijaitseva Oulujärvi. Luonteenomaista alueelle on avoin ran- hiihtoretkikohteina. nikko, jonka edustalla on vähän etäällä toisistaan sijaitsevia saaria. Tarkastelualueen maisemavyöhykkeet muodostuvat avo- merivyöhykkeestä, saaristovyöhykkeestä, rannikkovyöhyk- keestä, kulttuurimaisemavyöhykkeestä sekä metsä- ja suo- maisemavyöhykkeistä, joita halkovat kaakko-luodesuuntaiset jokimaisemat. Selänteiden metsät kehystävät alavaa ja avoin- ta jokilaaksoa. Maisematilat ovat suuripiirteisestä maisema- rakenteesta johtuen pääasiassa suuria ja avoimia. Hankealue sijoittuu merialueelle Haukiputaan edustalle Hailuodon pohjoispuolelle. Hankealuetta ympäröivät pienet saaret ja luodot pohjoisessa ja idässä. Näkymiä hankealu- eelle muodostuu merialueen lisäksi Hailuodosta, lähisaarilta sekä Haukiputaan ranta-alueilta. Ranta-alueita lukuun otta- matta näkymiä merelle ei muodostu mantereelta alueen met- säisyyden vuoksi. Näillä alueilla on runsaasti loma-asutusta ja viheralueiksi kaavoitettuja metsäisiä alueita. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat rakennukset ovat pääasiassa rannoil- le sijoittuvia loma-asuntoja. Haukiputaan keskusta sijaitsee kauempana rannasta, noin 10 kilometrin päässä hankealu- eesta. Oulun keskusta sijaitsee rannalla noin 20 kilometrin „„ Kuva 4‑55. Näkymä merelle Virpiniemen uudelta asuinalueelta. etäisyydellä hankealueesta.

134 „„ Kuva 4‑57. Maisema-analyysi hankealueen ympäristöstä (VE1).

135 „„ Kuva 4‑58. Maisema-analyysi hankealueen ympäristöstä (VE2).

136 Arvokkaat alueet ja kohteet Iin Röytän luotsialue Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuuriym- päristöltään ja maisemaltaan arvokkaita alueita ja kohteita. Noin 10 kilometrin päässä hankealueesta sijaitseva Iin Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympä- Röytän luotsiasema on hyvin säilynyt 1800- ja 1900-lukujen tait- ristöjen inventointi astui voimaan vuoden 2010 alusta. Uusi teen luotsiasema osana varsin hyvin säilynyttä satamamiljöötä. inventointi korvaa vuonna 1993 tehdyn julkaisun valtakunnalli- sesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Vaikka vanhemman Luotsiasema sijaitsee entisessä puutavaran lastaussatamas- julkaisun kaikilla kohteilla ei ole enää valtakunnallisesti mer- sa, Iin Röyttä -nimisen saaren eteläkärjessä. Sankkaa metsää kittävää statusta on niillä kuitenkin edelleen kulttuuriympäris- kasvavan saaren itärannalla on pitkiä aallonmurtajia ja tukki- töllistä arvoa. lauttojen kiinnittämiseen tarkoitettuja rakenteita.

Hailuoto Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta

Lähimpänä hankealuetta sijaitseva arvokas alue on noin Noin 13 kilometrin päässä hankealueesta sijaitsevat kahdeksan kilometrin päässä sijaitseva Hailuoto, joka on luo- Ulkokrunnin ja Maakrunnin saaret sisältävät runsaasti erilaisia kiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, mer- merelliseen kulttuurihistoriaan liittyviä rakennuksia ja rakentei- kittäväksi kulttuuriympäristöksi sekä yhdeksi Suomen 27 kan- ta. Vanhat jatulintarhat ja Laksmarkit eli vanhat talojen pohjat sallismaisemasta. Hailuodon saariyhdyskunta kalastukseen sekä 1870-luvulla rakennetut luotsiasema ja majakka eli poo- laiduntamiseen ja maanviljelyyn liittyvine omaleimasine kult- ki sijaitsevat Ulkokrunnin saarella. Luotsiasemasta noin 300 tuuripiirteineen on erikoislaatuinen Pohjois-Pohjanmaan joki- metriä länteen sijaitsee 1936 valmistunut, korkealle rauta- seutua ja rannikkoa edustava maisema-alue. Saaren maise- ristikkojalustalle sijoitettu loisto. Maakrunnissa on säilynyt missa ilmentyvät ainutlaatuisella tavalla luonnon ja kulttuurin vanhoja kalastajamökkejä ja kalajumalaksi sanottu kivi. keskinäiset suhteet. Suurimpien asutus- ja viljelykeskittymien Ojakylän ja Kirkonkylän maisemassa on säilynyt runsaasti Pohjanmaan rantatie vanhaa rakennuskantaa ja peltoaukeilla on yhä nähtävissä Hailuodolle aiemmin hyvinkin tyypillisiä tuulimyllyjä. Hailuotoa Oulun ja Haukiputaan halki kulkee kulttuurihistoriallisesti leimaa paitsi erikoiset hyvin säilyneet kulttuuripiirteet, myös merkittävä vanha tielinjaus, joka kulkee Turusta Tukholmaan uudempi tuulivoimaloiden tuoma kulttuurinen kerrostuma. Pohjanlahden ympäri. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt Saavuttaessa lautalla Hailuotoon, kuljetaan neljän tuulivoima- maantie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjois- lan ohi. Tuulivoimalat sijaitsevat Oulunsalon puoleisella laut- ta ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin tarannalla. Hailuodon puoleisessa lauttarannassa sijaitsee kulttuuriympäristöihin. yksi pienempi tuulivoimala. Lisäksi Hailuodon länsipuolella Muita hankealueen läheisyydessä olevia, mutta visuaalisen Marjaniemen majakkarannassa on kolme tuulivoimalaa. vaikutusalueen ulkopuolelle jääviä valtakunnallisesti merkittä- viä kulttuuriympäristöjä ovat Haukiputaan kirkko ympäristöi- Martinniemen sahan alue neen (8 km), Halosenniemen sahayhdyskunta (12 km), sekä useampi kohde Oulun kaupungin keskustassa (20 km). Vuonna 1905 perustettu Martinniemen sahan alue sijait- see rannalla noin kahdeksan kilometrin päässä hankealu- eesta. Sahayhdyskunnan asuinalueista vanhin on 1920- luvulta. Alueella sijaitsee monta arvokasta rakennusta eri vuosikymmeniltä 1900-luvun alusta 1950-luvulle saakka. Kohteeseen sisältyvät mm. huvila, saha, satama ja seurata- lo. Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhai- ten säilyneitä esimerkkejä. Länsipuolisella Martinniemen Laitakarilla on entinen puuhiomo ja sen höyryvoimala. Sahan ja hiomon välisen kapean salmen rannalla, poikkeuksellisen lähellä teol- lisuusrakennuksia on tehtaan johdon puisia asuintaloja. Satamasta avautuu melko kapea näkymä merelle han- kealueen suuntaan. Saha-alueen eteläpuolella olevasta Mustakarin saaren luotsiasemasta muodostui olennainen osa Martinniemen alueen teollista satamamiljöötä ja tär- keä maisemaelementti. Alue on luokiteltu valtakunnallises- ti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. „„ Kuva 4‑59. Perinteistä rakennettua kulttuuriympäristöä Hailuodon saaren keskeisillä peltoalueilla.

137 „„ Kuva 4‑60. Hailuodon Marjaniemen majakka ja luotsihotelli, jonka Kiinteät muinaisjäännökset takana näkyvät nykyisen tuulivoimalan lavat. Hankealueella ei sijaitse inventoituja kiinteitä muinaisjään- nöksiä. Lähin muinaisjäännös, Isoniemen jatulintarha, si- jaitsee noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Muita hankealueen läheisyydessä sijaitsevia kiinteitä muinaisjään- nöksiä ovat mm. Röyttän kolme kivirakennekohdetta (etäi- syys hankealueesta noin 10 km) sekä Selkäletossa noin 6,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitseva historiallinen linnustuspaikka Selkäletto 2. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee muutamia hylkyrekisterikohteita: • Lähin hylky, Sofia Maria 1800-luvulta, sijaitsee noin kilomet- rin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella, Kattilankallan länsipuolella. • Haukiputaan koillispuolella sijaitsee Fransmanin hylky (9 km hankealueesta) ja Laitakarin malmihylky (10 km han- kealueesta), molemmat on ajoitettu 1800-luvulle.

Merenpohja kuvattiin videokameralla tuulivoimalaitosten paikoilta. Niissä yhteyksissä ei löydetty merkkejä arkeolo- gisista kohteista. Ennen tuulivoimalaitosten rakentamista, tarkempien suunnitelmien yhteydessä, tulee tarkistaa mah- dollisten hylkyjen tai muiden muinaismuistojen sijainti raken- tamisalueella. Pohjanlahdella on rakennus- ja kulttuurihisto- riallisesti merkittäviä kummeleita, majakoita ja luotsikohtei- ta. Näiden merimerkkien sarjat ja sijoittuminen on ohjannut pitkän aikaa myös asukkaiden ja kulkureittien sijoittumista. Hankealueen ympäristössä sijaitsee mm. majakat Oulu 1, 2 ja 3 (7-12 km hankealueesta) sekä Marjaniemen majakka (noin 20 km hankealueesta). Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse inventoituja „„ Kuva 4‑61. Hailuodon pohjoisrannassa sijaitseva laidunalue. perinnemaisemakohteita.

138 4.11.4 Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset maisemaan VE0 Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maiseman kehitys jat- kuu nykyisenlaisena. VE1 Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympä- ristönsä maisemakuvaa. Hoikka-Hiukeen-Luodeletolle ja Nimettömänmatalaan suunnitellut 158 voimalaitosta muut- tavat toteutuessaan erityisesti alueen avomerimaisemaa. Vaikutukset kohdistuvat saaristo- ja rannikkomaisemaan. Hankealue on muodoltaan ja sijainniltaan edullinen rantavii- „„ Kuva 4‑62. Isoniemen jatulintarha sijaitsee Isoniemen rantaan vaan ja maisemarakenteeseen nähden. Hailuodon saaren vievän tien vieressä. suhteen hankealueen suunta on epäedullinen, sillä hankealue peittää laajan alueen Hailuodon pohjoispuolelta avautuvasta merinäkymästä. Lähisaariin ja rannikkoon kohdistuvien vai- kutusten osalta lähimpänä sijaitsevat tuulivoimalat eli alueen itäosa on merkittävin haitallisten vaikutusten aiheuttaja. Vaihtoehdon 1 voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat pääasiassa merimaisemaan ja lähisaariin sekä Haukiputaan rannikolla sijaitseviin loma-asuntoihin ja virkistysalueisiin. Rannikkoa lukuun ottamatta vaikutukset eivät ulotu mante- reen puolelle puuston ja maastonmuotojen muodostaman estevaikutuksen vuoksi. Visuaaliset vaikutukset lähisaarien ranta-alueilla ovat merkittävät ja mantereen muutamilta ranta- alueilta kohtalaiset. Merialuetta, saaria ja ranta-alueita lukuun ottamatta visuaalisia vaikutuksia ei juuri synny. VE1+ Merituulivoimapuisto toteutetaan kuten VE1, mutta voi- malaitosyksiköt, jotka sijaitsevat lähimpänä herkästi häiriin- tyviä kohteita jätetään rakentamatta. Tällöin Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarten sekä Haukiputaan rannan loma- asunnoille kohdistuvat vaikutukset ovat selvästi lievemmät. Tuulivoimaloiden sijoittelu ei ole yhtä harmoninen kuin vaih- toehdossa 1, jossa tuulivoimalat muodostavat selkeämmin „„ Kuva 4‑63. Martinniemen sahan korkea maamerkkinä toimiva torni kaarevia linjoja. Vaihtoehdossa 1+ tuulivoimalat muodosta- näkyy kauas. vat visuaalisesti hieman sekasortoisemman tuulivoimalaito- salueen. Rakennettavien tuulivoimaloiden aiheuttamat vaiku- 4.11.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan ja tukset kohdistuvat pääasiassa merimaisemaan, lähisaarten kulttuuriympäristöön ja Haukiputaan mantereen rantoihin. Visuaaliset vaikutukset Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käy- ovat voimakkuudeltaan lähes samanlaiset kuin vaihtoehdon tettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suu- 1. ria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasi- VE2 assalähimaisemaan kohdistuvia, mutta voimalarakenteiden Nimettömän matalan -alueelle rakennetaan yhteensä 31 kohotessa korkeammalle näkyvät visuaaliset vaikutuksetkin tuulivoimalaa. Ne sijoittuvat ainoastaan pohjoisemmalle han- laajemmalle. Veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta vaikutuk- kealueelle lähimmillään noin yhdeksän kilometrin päähän set ovat voimakkaammat Rakentamisessa käytettävä laitteis- mantereesta ja 6,5 kilometrin päähän lähimmistä saarista, to ja keskeneräiset tuulivoimalat voivat synnyttää väliaikaises- joissa on loma-asutusta. Tuulivoimalat ryhmittyvät maisema- ti sekavan maisemakuvan. Rakennus- ja asennustöiden aika- rakenteen kannalta edulliseen suuntaan, jolloin ne näkyvät na työmaan käytössä olevien reittien ympäristön kasvillisuus mantereelta käsin kapeana vyöhykkeenä. Voimakkaimmat saattaa vaurioitua, mikäli sitä ei ole suojattu mahdollisilta vau- vaikutukset kohdistuvat merimaisemaan ja lähimmille lo- rioilta tarvittavilta kohdin. ma-asunnoille. Vaikutuksia lieventää merkittävästi tuulivoi- maloiden suuri etäisyys (minimissään 6,5 km) lähimmistä loma-asutuskäytössä olevista saarista sekä mantereesta. Tuulivoimalat sijaitsevat lähes samansuuntaisissa kaarevissa riveissä, joten tuulivoimaloiden luoma vaikutelma on melko harmoninen. Lähisaariin kohdistuvat vaikutukset ovat kohta- laiset ja mantereen rannikolle pienet.

139 VE2+ Nimettömän matalan maakuntakaavan mukaiselle alueel- le toteutettava merituulivoimapuisto on vaikutuksiltaan hyvin „„ Kuva 4‑66. Havainnekuva (VE2) Isoniemen rannalta kuvauspaikasta 1. samankaltainen kuin VE2. Tuulivoimaloita rakennetaan viisi enemmän eli yhteensä 36 kappaletta. Etäisyydet lähisaariin ja mantereeseen ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa 2. Suurin maisemallinen ero vaihtoehtojen 2 ja 2+ välillä aiheutuu tuu- livoimaloiden sijoittelusta. Vaihtoehdossa 2+ tuulivoimalat eivät muodosta yhtä harmonista ja selkeää ryhmää kuin vaih- toehdossa 2. Tuulivoimalat muodostavat vaikeammin hahmo- tettavan kokonaisuuden sijaitessaan osittain järjestyksessä ja osittain satunnaisilta vaikuttavilla paikoilla. Visuaalisten vaiku- tusten merkittävyys on vastaavanlainen kuin vaihtoehdossa 2.

„„ Kuva 4‑64. Indeksikartta havainnekuvien ja leikkausten sijainneista.

„„ Kuva 4‑65. Havainnekuva (VE1) Isoniemen rannalta kuvauspaikasta 1. 140 141 Vaikutukset kulttuuriympäristöön VE0 VE2+ Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen kulttuuriympäristön ke- Vaihtoehdossa rakennetaan viisi tuulivoimalaa enemmän hitys jatkuu nykyisenlaisena. kuin vaihtoehdossa 2, mutta vaikutukset ovat lähes vastaa- VE1 vat. Vaihtoehtojen välinen ero näkyy selkeimmin merellisessä Vaihtoehdon merkittävimmät kulttuuriympäristöön kohdis- kulttuuriympäristössä. Mantereelta katsottuna eroa ei juuri- tuvat vaikutukset syntyvät merelliseen kulttuuriympäristöön kaan näy. Vaihtoehdon vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat kohdistuvista muutoksista. Merkittäviä vaikutuksia kulttuuri- merkittävyydeltään melko pienet kuten vaihtoehdossa 2+. ympäristöön syntyy lisäksi Hailuodon saareen kohdistuvista Vaikutukset arvokkaisiin alueisiin visuaalisista vaikutuksista. Vaikutukset kohdistuvat pääasias- Suurimmat vaikutukset arvokkaisiin alueisiin on vaihtoeh- sa ranta-alueille, joiden niitty- ja laidunmaat ovat merkittävä dolla 1, jonka vaikutuksena voi suotuisissa sääolosuhteissa osa Hailuodon kansallismaisemaa. Vaihtoehdon aiheuttamat olla tuulivoimaloiden näkyminen Hailuodon arvokkaalle mai- kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset eivät ole niin sema- ja kulttuuriympäristöalueelle. Vaikutuksia lieventää merkittäviä kuin maisemaan kohdistuvat vaikutukset, sillä ra- alueen läheisyydessä olevat toiminnassa olevat tuulivoima- kennetut alueet ja arvokkaimmat kulttuuriympäristöalueet si- lat, jotka ovat jo hieman muuttaneet alueen luonnetta moder- jaitsevat pääosin muualla kuin rannoilla, joista on näköyhteys nimpaan ja teknisempään suuntaan. Hailuodosta avautuvat hankealueelle. Tuulivoimaloilla voi olla vaikutuksia Hailuodon merinäkymät ovat alueen maiseman kokemiselle merkittäviä. maiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen, vaikka suoraa Hailuodon pohjoisosan loma-asunnoilta avautuvat merinäky- näköyhteyttä tuulivoimaloille ei saaren keskeisistä osista ole- mät tulevat muuttumaan tuulivoimaloiden näkyessä avome- kaan. Vaihtoehdon 1 vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat rimaisemassa. Maisemavaikutus ei ole kovin voimakas, sillä kohtalaiset. voimaloiden etäisyys Hailuodosta on noin 8 km. Vaikutuksia VE1+ voimistaa vastaavasti voimaloiden suuri määrä ja hankealu- Vaihtoehdon vaikutukset ovat hieman lievemmät kuin vaih- een sijoittuminen poikittain Hailuodosta muodostuvalle toehdon 1. Tämä johtuu lähimpänä loma-asutusta sijaitsevi- näkymäsektorille. en tuulivoimaloiden rakentamatta jättämisestä sekä tuulivoi- Hankkeen vaikutukset muihin arvoalueisiin eivät melko mala-alueen kapenemisesta Hailuodon suunnasta katsottu- pieniä suurista etäisyyksistä johtuen. Röytän luotsiasema ja na. Vaihtoehdon 1+ vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat Martinniemen saha sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä han- vastaavanlaiset kuin vaihtoehdon 1. kealueesta. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat eivät enää merkit- VE2 tävästi hallitse maisemaa, vaikka näkyvätkin horisontissa. Vaihtoehdossa toteutetaan ainoastaan Nimettömän mata- Tuulivoimaloiden toteuttaminen ei merkittävästi laske han- lan-alueen tuulivoimalat (31 kpl), joten vaikutukset ovat mer- kealueen läheisyydessä sijaitsevien kiinteiden muinaismuisto- kittävästi lievemmät kuin vaihtoehdossa 1 erityisesti etelä- ja jen arvoa. Haitalliset vaikutukset ovat lievimmät vaihtoehdois- itäsuunnassa. Vaihtoehdon merkittävimmät kulttuuriympäris- sa 2 ja 2+ siten, että vaihtoehdolla 2 on vähiten haitallisia vai- töön kohdistuvat vaikutukset syntyvät merelliseen kulttuuri- kutuksia arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin. ympäristöön kohdistuvista muutoksista. Vaihtoehdon vaiku- tukset kulttuuriympäristöön ovat merkittävyydeltään melko pienet.

142 „„ Kuva 4‑67. Visuaalisen vaikutuksen voimakkuusvyöhykkeet vaihtoehdossa VE1.

„„ Kuva 4‑68. Visuaalisen vaikutuksen voimakkuusvyöhykkeet vaihtoehdossa VE2.

143 „„ Kuva 4‑69. Ympäristöleikkauksia Haukiputaan ranta-alueelta

4.11.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Martinniemi VE1a, VE1b, VE1c Martinniemen reittivaihtoehdot VE1a, VE1b ja VE1c kulke- vat lähellä Martinniemen taajamaa ja näkyvät laajalle kulki- essaan avoimen peltoalueen poikki Martinniemen pohjois- puolella. Erityisesti eteläisimmällä vaihtoehdolla (VE1a) on merkittäviä vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön linjaus- ten kulkiessa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäris- tön Martinniemen sahan läpi. Linjaukset kulkevat jo olemas- sa olevan voimajohdon kanssa samassa käytävässä, joten vaikutukset ovat nykyisen voimajohdon vaikutuksia voimista- via. Kaikista esitetyistä vaihtoehdoista Martinniemen pohjoi- sin vaihtoehto (VE1c) aiheuttaa vähiten haitallisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Halosenniemi VE2a ja VE2b Halosenniemen reittivaihtoehdot (VE2a ja VE2b) kulkevat Halosenniemen pohjoispuolitse pääosin metsäisessä ja soi- sessa ympäristössä. Linjaus ei kulje valtakunnallisesti arvok- kaiden alueiden läpi. Linjauksen läheisyydessä on muutamia asuinrakennuksia. Vaihtoehdot muuttavat maisemaa ja pirs- tovat luonnonympäristöä koko linjauksen matkalta voimajoh- tokäytävän leveydeltä. VE2b:n vaikutukset ovat hieman haital- lisemmat linjauksen kulkiessa pienen matkan peltoaukeaman poikki, jolloin voimalinjan visuaaliset vaikutukset ulottuvat laa- jemmalle alueelle. Laitakari VE3a ja VE3b Laitakarin reittivaihtoehdot kulkevat Iin pohjoispuolella met- säisten ja soisten alueiden poikki sivuten ajoittain pienempiä peltoaukeita ja haja-asutusta. Linjaukset eivät kulje arvokkai- den maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden läheisyydessä. Eteläisin vaihtoehto 3a kulkee läheltä kiinteää muinaismuis- toa Alkun ympäristössä. Vaihtoehto VE3b on maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksiltaan lievin.

144 4.12 Valo ja varjostus

4.12.1 Yleistä tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksista Varjostusvaikutus voi esiintyä kun auringon säteet suuntau- Laskentamallilla arvioitiin yleensä kahta erilaista varjostus- tuvat tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn kat- tilannetta, joita ovat 1) ns. pahin mahdollinen varjostus (worst selupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimalaitos aiheuttaa case) sekä 2) ns. realistinen varjostus (real case). Worst Case tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvaa varjoa ja sen -laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan vaikutusta ihmisille on tutkittu viime vuosien aikana. Eräille suhteessa tuulivoimalaan, olettavat auringon paistavan koko herkille henkilöille se on häiritsevä, toisia henkilöitä se ei häi- ajan, kun se on horisontin yläpuolella, ja olettavat tuulivoima- ritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko loiden käyvän koko ajan. Tällöin lasketaan ns. astronominen tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä maksimivarjostus. Tulos on teoreettinen, koska mikäli sää ja illalla jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- on pilvinen tai tyyni tai tuulen suunta painaa roottorin tason tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Vastaavasti pilvessä tai kun tuulivoimalaitos ei ole käynnissä. Pisimmälle Real Case -laskennassa otetaan huomioon paikallinen sää- varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun tilanne (pilvisyys, tuulisuus) ja tuulivoimalaitoksen roottorin aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää todellinen liikkuminen. Laskenta antaa näin paremman ku- muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kul- van todellisesta varjostusvaikutuksen esiintymisestä kohde- kemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily ha- pisteessä. Realistista varjostusta kuvaavassa vaihtoehdossa jaantuu. Pilvisellä säällä tuulivoimala ei aiheuta varjostusvai- tuulivoimalan käyttöasteeksi, jolloin tuulivoimalan lavat ovat kutuksia. Vaikutus on näkyvimmillään aamuisin ja iltaisin au- liikkeessä, oletettiin 80 %, joka vastaa noin 7 000 vuosittaista ringon nousu- ja laskuaikaan. Suomessa asutuksen kannalta käyttöaikaa. Em. prosenttiluku ei ole sama kuin voimaloille ongelmallisia ajankohtia on yleensä harvoin, koska auringon usein esitetty käyttöaste (tehonhuipun käyttöaika), joka on nousu- ja laskuajat sekä korkein paistekulma vaihtelevat voi- Suomen tuulivoimalaitoksilla yleensä 15–25 %. Maapallon makkaasti vuodenajan mukaan. Ilmiön esiintymiseen vaikut- tuulisimmillakin alueilla tuulivoimalaitosten käyttöaste on ar- tavat sijoitusalueen, sään, vuodenajan ja vuorokaudenajan vioitu jäävän alle 35 %. lisäksi tuulivoimaloiden sijoittelu ja ominaisuudet (korkeus, Laskennallisesti mallinnus suoritettiin käyttämällä tuulivoi- lavan ominaisuudet, lapakulma) sekä ympäristö (maaston- malamallina Repower 5 M 5000 126.0 -tuulivoimalaa, jonka muodot, metsäkasvillisuus). lapojen halkaisija on 126 metriä. Voimalan napakorkeudeksi Ilmiön esiintymistä voidaan ennustaa matemaattisella asetettiin suunniteltu 100 metriä. Tuulivoimalan, minkä takia WindPro-laskentamallilla (EMD 2008), jota on käytetty tässä se vastaa kooltaan suurinta arviointimenettelyssä tarkasteltua myös tässä arvioinnissa. Mallin avulla arvioitiin tuulivoima- tuulivoimalaa. Laskennassa käytettiin Maanmittauslaitoksen loiden lähialueilleen aiheuttamaa ns. vilkkuvaa varjostusta maastotietokannan korkeuskäyrätietokantaa, jonka käyräväli (flickering shadow, käytetään myös termiä rotating shadow) on viisi metriä. Mallinnuksessa varjostuksen laskenta-alueen sekä ennustettiin edelleen niitä alueita, joilla varjostusvaiku- säteeksi valittiin 2 000 metriä jokaisesta tuulivoima-alueen tukset ovat todennäköisimpiä. Ohjelman avulla voidaan las- uloimmasta laitosyksiköstä ulospäin. Todellinen varjostuksen kea mm. kuinka usein ja millä toistumisvälillä yksi tai useampi esiintymissäde jää tämän tarkastelualueen sisäpuolelle sen tuulivoimala aiheuttaa varjostusvaikutuksia tietylle alueelle tai ollessa suunnitellun kokoisilla tuulivoimaloilla käytännössä tiettyyn kohteeseen. 500–1 000 metriin. Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös ns. välkkymisil- Laskennassa säätietoina käytettiin Ilmatieteenlaitoksen miötä, silloin kun aurinko paistaa katselijan selän takaa koh- meteorologisia havaintotietoja vuosien 1971–2000 ajalta. den toimivaa voimalaitosta. Välkkymisen näkymistä vähentää Lähimpänä hankealuetta tuulisuus- ja auringonpaistetiedot mattapintaisen materiaalin (pinnoitteen) käyttö tuulivoimalan on mitattu Oulunsalon sääasemalla noin 25 kilometrin pääs- lavoissa. sä Haukiputaan suunnitellusta tuulivoima-alueesta. 4.12.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 4.12.3 Tuulivoimapuiston valaistus- ja varjostusvaikutukset Suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristöönsä aiheuttaman vilkkuvan varjostuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys las- Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei kettiin EMD WindPRO 2.6 -ohjelmalla. Varjostuslaskelmat ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty tehtiin WindPRO -ohjelman SHADOW -moduulilla, joka las- ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuk- kee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuu- sille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaiku- livoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. tus viereiselle asutukselle saa vuodessa olla enintään 8 tun- Katselupisteeseen kohdistuvan mahdollisen varjostusvai- tia (todellisen varjostuksen, Real Case, mukainen tilanne). kutuksen lisäksi laskentamallilla voidaan tuottaa myös nk. Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjos- tasa-arvokäyräkarttoja vilkkuvan varjostuksen esiintymisalu- tusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön eesta sekä sen esiintymisestä tarkastelualueen eri osissa. laskelmissa käytetty arvona 10 tuntia ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa.

145 Real case -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen va- laistus- ja sääolosuhteet sekä sen kuinka usein roottorit pyö- rivät, varjostusvaikutus ulottuu Haukiputaalla noin 500-1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien voimaloiden ul- kopuolelle (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa). Suunnitellun tuulivoimapuiston aiheuttama varjostusalue ra- jautuu suurimmassakin hankevaihtoehdossa (VE 1) meren puolelle. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lo- marakennukset jäävät sen sijaan mallinnuksen antaman var- jostusalueen ulkopuolelle. Muiden hankevaihtoehtojen osalta tuulivoimapuiston varjostusvaikutus voidaan arvioida tätäkin pienemmäksi johtuen voimaloiden pienemmästä määrästä sekä niiden sijoittumisesta kauemmas ranta-alueista. Olemassa olevien tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useim- pien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asu- vaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheu- du. (Widing ym. 2005).

„„ Kuva 4‑70. Varjostuslaskelma Haukipudas VE 1.

146 4.13 meluvaikutukset

4.13.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 4.13.3 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia arvioitiin melun lasken- Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalai- tamallin avulla. Laskentaohjelmana käytettiin SoundPlan tosten vaatimien perustusten rakennustöistä. Varsinainen voi- 6.5 –melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000- malaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja melulaskentastandardia. Malli toimii 3D-ympäristössä ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset, melulähtei- mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Tällöin saattaa esiin- den käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot. Nord2000- tyä myös kaloihin ja merinisäkkäisiin vaikuttavia melutasoja. laskentastandardin on todettu soveltuvan aiemmin käytet- Mahdollisten paalutus- ja louhintatöiden päätyttyä melutilan- tyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulas- ne veden alla palaa lähelle normaalia. Ruoppauksista, täy- kentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun las- töistä ja muista vesirakentamistöistä aiheutuvan melun vai- kentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten me- kutukset ulottuvat arviolta muutamien kymmenien metrien lun mallintamiseen merialueella (Suomen Ympäristö 4/2007 etäisyydelle. ”Tuulivoimalaitosten melun syntytavat ja leviäminen”) ja eri- 4.13.4 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset laisissa sääolosuhteissa. Meluvyöhykkeet laskettiin 2 m kor- keudelle maanpinnasta. Laskennassa tuulennopeus on 8 Hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan m/s 10 m korkeudella maanpinnasta, koska tämä on aiem- myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valit- pien tuulivoimalaitosten melusta tehtyjen tutkimusten ja sel- tavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen vitysten perusteella melutasoltaan yleensä häiritsevin tilanne. koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sa- Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutu- dasta metristä jopa yli kilometriin. Taustamelu tai hiljaisuus va peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuulivoi- vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemi- malaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillä lisään- seen. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuu- ny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voimalaitos- liprofiili, jäätynyt meri, lehdettömät puut) taustamelu havain- ten napakorkeudella laskettiin logaritmisen tuulennopeusp- topisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitok- rofiilin mukaisesti. sen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olo- Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin Maanmittauslaitokselta suhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalai- saatua alueen numeerista kartta-aineistoa, joka sisältää toksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humi- mm. maanpinnan korkeustiedot, rakennukset ja vesialueet. na, laineiden ääni rannassa ym.) alle. Tuulen nopeus vaikut- Tuulivoimalaitosten osalta lähtötietoina olivat voimalaitosten taa paitsi taustameluun, myös tuulivoimalaitoksen meluntuot- suunnittelutiedot (laitosten napakorkeus ja laitosten suunni- toon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti tellut sijainnit) sekä suunnitellun tyyppisistä voimalaitoksista voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen mitatut lähtömelutasot laitevalmistajien (Vestas, RePower) il- käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. moitusten mukaan (3 MW LWA 109,4 dB ja 5 MW LWA 111,1 Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhtei- dB). den lisäksi myös laitostyyppi ja –koko. Tuulivoimalaitoksen Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny hankealu- melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, een ympäristössä joka puolella samanaikaisesti, vaan las- vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voimalaitoksilla kentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia meluta- onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kasvattaa osaltaan soja myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tarkastelupis- vaikutussädettä. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tettä kohti. Kuvatunlainen tilanne toistuu eri tavalla eri puolella tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuuli- hankealuetta, sillä vallitseva tuulensuunta hankealueella on voimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. tehtyjen selvitysten mukaan lounaasta. Täten kuvatun kaltai- Lapakulman säätö vaikuttaa kuitenkin myös voimalaitoksen sia melutasoja esiintyy hankealueen koillispuolella useammin sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla kuin esim. lounais- tai kaakkoispuolella. voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esi- merkkinä turbiinin valinta. 4.13.2 Nykyinen melutilanne Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taus- Hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat tamelusta poikkeava jaksottaisuus. Taustamelun peittovai- nykytilanteessa lähinnä laivaliikenne. Laivaliikenteen meluvai- kutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakau- kutukset ulottuvat veden alla laajemmalle alueelle kuin ilma- masta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus äänenä, sillä ääni etenee vedessä laajemmalle kuin ilmassa. riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Hankealueen ympäristössä kulkee laivaväylä sekä han- Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhai- kealueen koillispuolitse että eteläpuolitse. Karvonleton Iso- semmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Ruotsalaisten Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarilla olevat loma-asunnot si- tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, joittuvat noin 300-900 m etäisyydelle laivaväylistä. Itse han- kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää LAeq 40-45 kealueella tuulivoimalaitokset sijaitsevat noin 300 m:n - dB. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuuli- 8 km:n etäisyydellä laivaväylistä. voimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja

147 alueen muun toiminnan aiheuttaman taustamelun peittovai- Loma-asuntojen alueella edellä mainittu yöajan ohjearvo kutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan ylitetään silloin kun tuulee luoteesta. Kovempi tuuli lisää kuu- yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. lijan ympäristön äänitasoa. Hiljaisempi tuuli pienentää ympä- Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 1-1,5 km:n etäi- ristön äänitason lisäksi myös tuulivoimalan lähtömelutasoa. syydellä tuulivoimalaitoksesta Karvonleton Iso-Hiukeen ja VE 1+, VE2 ja VE2+ Hoikka-Hiukeen saarilla. Melun kannalta vaihtoehdot eroavat toisistaan siltä osin, VE 1 miten tuulivoimalaitokset sijoittuvat häiriintyviin kohteisiin 3 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien nähden. Vaihtoehdossa 1+ on jätetty pois Karvonleton Iso-

loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saarella on LAeq 45 dB Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saaria lähinnä olevat tuulivoima- ja Iso-Hiukeen saarella olevien lähimpien loma-asuntojen laitokset. Näin ollen etäisyys lähimmistä tuulivoimalaitoksista kohdalla 39-43 dB. Karvonleton saaren loma-asunnon koh- häiriintyviin kohteisiin on kasvanut merkittävästi ja voidaan dalla melutaso ylittää loma-asumiseen käytettyjen alueiden sanoa, että tuulivoimalaitosten meluvaikutukset Karvonleton yöajan ohjearvon ja Iso-Hiukeen loma-asuntojen kohdalla Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarten kohdalla ovat pois- melutaso on ohjearvon tuntumassa. Lasketut melutasot ovat tuneet. Vaihtoehdossa 1+ tuulivoimalaitosten melu saattaa sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua pys- tietyissä erityisissä ja harvinaisissa sääolosuhteissa olla kuul- ty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa. Taustamelun tavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla, mikäli kuuntelu- ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni saattaa kuitenkin olla ympäristön taustamelutaso on erityisen alhainen. kuultavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Vaihtoehdoissa 2 ja 2+ tuulivoimalaitokset sijaitsevat niin 5 MW voimalaitoksilla laskennallinen melutaso lähimpien etäällä Karvonleton Iso-Hiukeen ja Hoikka-Hiukeen saarista,

loma-asuntojen kohdalla Karvonleton saarella on LAeq 47 dB että melu ei ole siellä kuultavissa. ja Iso-Hiukeen saarella olevien lähimpien loma-asuntojen kohdalla 40-45 dB. Arvot ylittävät loma-asumiseen käytetty- jen alueiden yöajan ohjearvon. Lasketut melutasot ovat niin alhaisia, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa ääntä pysty erottamaan kaikissa sääoloissa. Taustamelun ollessa hiljais- ta tuulivoimalaitosten ääni on kuitenkin kuultavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla.

„„ Kuva 4‑71. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot hankealueella ja sen lähiympäristössä, VE1 3 MW voimalaitokset.

148 „„ Kuva 4‑72. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot hankealueella ja sen lähiympäristössä, VE1 5 MW voimalaitokset.

„„ Kuva 4‑73. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot hankealueella ja sen lähiympäristössä, VE1+ 5 MW voimalaitokset. Vedenalaiset meluvaikutukset Tuulivoimaloilla saattaa olla perustamistavasta ja laitostyy- heisyydessä muutamasta metristä pariinkymmeneen metriin pistä riippuen myös vedenalaisia melu- ja tärinävaikutuksia. ulottuvalla etäisyydellä voimalaitoksesta. Mm. Itämerellä tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan 4.13.5 Sähkönsiirron meluvaikutukset tuulivoimalan käyntiäänen vedenalaisen kuuluvuussäteen kaloille on arvioitu ulottuvan kilometrien etäisyydelle tuulivoi- Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan malaitoksesta (Wahlberg & Westerberg 2005). Käyntiäänen rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimalaitosten ra- ei ole kuitenkaan osoitettu häiritsevän kaloja kuin melutasoil- kentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. la, jotka vallitsevat aivan tuulivoimalaitoksen välittömässä lä-

149 4.14 merenkulku ja vesiliikenne

4.14.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina on käytetty lähimpien satamien ja meriväylien Oulun Satama muodostuu neljästä eri sataman osasta, jot- sijaintitietoja sekä satamien liikennemäärätietoja. ka ovat Oritkari, Nuottasaari, Vihreäsaari ja Toppila. Näissä Hankkeenmerenkulkuun kohdistuvien vaikutusten arvioimi- satamissa vierailee vuosittain noin 500 alusta. Vuosittainen sessa on käytetty yleispiirteisiä oletusarvoja tarvittavien meri- tavaraliikenteen määrä on noin 3 – 3,5 miljoonaa tonnia. kuljetusten määristä. Suunnittelun tässä vaiheessa ei myös- Oulun Sataman alueista tärkein on vaiheittain laajennettava kään ole vielä tiedossa mistä tuulivoimaloiden komponentit Oritkarin satama, johon on keskitetty kasvava konttiliikenne. kuljetetaan paikalle. Oulun satamaan johtaa 10 metrin meriväylä. Lisäksi sata- malla on suunnitteilla uusi 13 m väylähanke, joka tulee ottaa 4.14.2 Nykytilanne huomioon tehtäessä tarkempia suunnitelmia merikaapelin Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia satamia ovat sijoittumisesta. Haukiputaan Martinniemen satama ja Oulun satama. Kemin satamia ovat Ajos, Veitsiluoto ja öljysatama. Ajoksen Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevia satamia ovat Kemin satamaan johtaa 10 metrin syväväylä ja sataman alusliikenne satamat ja Tornion satamat. Hankealueen läheisyydessä sijait- on noin 350 – 450 alusta vuodessa. see kaksi kauppamerenkulun pääväyliin kuuluvaa 10 metriä Tornion satama sijaitsee Röyttässä, johon johtaa 9 metriä syvää meriväylää. Toinen laivaväylä sijoittuu Nimettömän ma- syvä meriväylä. Röyttän satamassa käy noin 350 alusta vuo- talan itäpuolella ja toinen eteläisemmän hankealueen etelä- sittain. Sataman pääkäyttäjä on Tornion terästehdas ja tava- puolelle. Lähimmät pienvenesatamat sijaitsevat Haukiputaan raliikenteen määrä on noin 1 500 000 tonnia. Martinniemessä ja Virpiniemessä. Syvempien väylien lisäksi Oulun-Haukiputaan edustan merialueella sijaitsee useita 2 – 5 m väyliä. Haukiputaan Martinniemessä ja Virpiniemessä sijaitsevien lähimpien pien- venesatamien lisäksi mutta Oulun – Haukiputaan alueella on useita muitakin satamia pienveneille. Oulunsalon ja Hailuodon välillä kulkee myös pienveneliikennettä. 4.14.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesiliikenteelle Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheutuvat lähinnä lisään- tyneestä vesiliikenteestä alueella sekä mahdollisista raken- tamisen aikaisista liikkumisrajoituksista rakentamisalueilla. Rakentamisen aikana merialueella liikkuvat tuulivoimalaitok- sen osia ja nostolaitteita kuljettavat alukset sekä asentami- sessa tarvittavat lautat. Rakentamisen aikana alueella tullaan asettamaan venei- lyyn kohdistuvia rajoituksia. Rajoitukset koskevat kerrallaan vain niitä osia hankealueesta, jolla rakentamistoimia suorite- taan, ja ne ovat kestoltaan rajallisia. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää laivaliikennettä. Tuulivoimaloiden komponenttien ensisijainen kuljetustapa ovat merikuljetukset, jolloin vältytään suurten komponentti- en pitkiltä erikoiskuljetuksilta maanteillä. Jokin läheisistä sa- tamista valitaan kuitenkin palvelemaan hankkeeseen liittyvää kuljetus- ja henkilöliikennettä. Tuulivoimakomponenttien merikuljetukset toteutetaan va- loisaan aikaan, jolloin niistä ei aiheudu vaaraa alueen muul- le merenkululle. Yhteen laivaan on arvioitu mahtuvan noin 4 voimalaa, jolloin voimaloiden siirtoon tarvittavien kuljetusten kokonaismäärä on kokonaisuudessaan 40–50 hankkeen lo- pullisesta laajuudesta riippuen. Perustuksia arvioidaan vas- „„ Kuva 4‑74. Lähimpien satamien ja tärkeimpien vesiteiden sijainti taavasti mahtuvan 4 – 6 per laiva, jolloin niiden edellyttämien suhteessa hankealueeseen. kuljetusten määrä on samaa luokkaa varsinaisten voimala- komponenttien vaatimien kuljetusten kanssa. Siirtokuljetusten Haukiputaan Martinniemen satama ei ole tällä hetkellä sa- lisäksi alueella liikkuvat asentamiseen tarvittavat lautat. tamakäytössä. Satamassa on kaksi laituria, joihin johtavien Tarvittavien lauttojen määrä riippuu valittavasta kokoamista- väylien syvyydet ovat 4,2 ja 5,5 metriä. vasta ja kuljetuskalustosta.

150 4.15 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

4.14.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset vesiliikenteelle 4.15.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse merenkulkuväyliä. Hankkeen vaikutuksia nykyiseen ja suunniteltuun maankäyt- Läheisten väylien sekä satamien käyttö säilyvät ennallaan töön sekä rakennettuun ympäristöön on arvioitu alueen maan- myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana. käyttösuunnitelmien ja maankäytön kehittämisen kannalta. Tuulivoima-alueen kulmissa sijaitsevat voimalat maa- Hankkeen vaikutuksia arvioitiin valtakunnallisten alueiden lataan alaosastaan liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. käytön tavoitteiden toteutumiseen. Hankkeen toteuttamiskel- Merenkulkupiirin kanssa neuvotellaan myös hankkeen to- poisuudesta on tehty arvio, jossa otetaan huomioon nykyinen teuttamisen yhteydessä mahdollisesti tarvittavista muista toi- kaavoitustilanne ja tarvittavat kaavalliset muutokset. menpiteistä. Liikenneviraston ohjeiden mukaan toimittaessa Arvioinnin apuna on käytetty kaavasuunnitelmia ja karttoja hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia sekä valtioneuvoston päätöstä alueellisista maankäyttötavoit- merenkululle. teista tarkistuksineen. Hankesuunnitelmaa on verrattu alueen Tuulivoimapuiston toiminnan aikana vesiliikennettä alueella nykyiseen maankäyttöön. Arvioinnissa on kiinnitetty erityis- ei rajoiteta. huomiota hankealueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymi- selle alttiisiin kohteisiin (loma-asutus, virkistysalueet). 4.14.5 Sähkönsiirron vaikutukset vesiliikenteelle 4.15.2 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Sähkönsiirto merialueella toteutetaan pohjaan sijoitetta- villa kaapeleilla, joista ei aiheudu vaikutuksia vesiliikenteelle. Hanke sijoittuu Perämerellä Haukiputaan edustalle. Tuulivoimaloiden kaapelointi tehdään siten, etteivät merikaape- Merituulivoimapuiston hankealue on Hailuodon pohjoispuo- lit aiheuta haittaa väylien ylläpidolle ja syventämishankkeille. linen alue Haukiputaan edustan matalikoilla. Alueelta on mat- kaa lyhimmillään Haukiputaan keskustaan noin 10 km ja Oulun keskustaan noin 20 km. Merialue Hankealue on pääasiassa vesialuetta, voimalaitosyksiköt sijoittuvat 3 – 10 m:n syvyiselle vesialueelle. Hankealueen si- sällä on yksittäisiä saaria (Nimettömän matalalla Nimettömän luoto, Hoikka-Hiukeen–Luodeleton hankealueella Luodeleton ja Hoikkariisin luodot). Asutus ja loma-asutus Hankealueen luodoilla ei sijaitse loma-asutusta. Lähin loma-asutus sijaitsee Hoikka-Hiukeessa, lähimmillään n. 0,9 km:n päässä hankealueesta. Pysyvä asutus sijaitsee Haukiputaan Virpiniemessä, lähimmillään noin 5 km:n etäi- syydellä hankealueista. Hankealueen lähistön asutus ja loma- asutus käy ilmi kuvasta (Kuva 4‑85). Elinkeinot ja liikenne Hankealueilla harjoitetaan ammattikalastusta. Hankkeen vaikutuksia ammattikalastukseen on tarkasteltu yksityiskoh- taisemmin kappaleessa 4.5. Hankealueilla ei sijaitse laivaväyliä. Lähin laivaväylä on hankealueiden itäpuolella sijaitseva 10 m:n väylä, joka kulkee Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Kyseisestä 10 m:n väylästä erkanee Oulun Toppilan satamaan 5,8 m:n väylä. Oulun Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamissa vierailee vuosittain yhteensä 500 - 600 alusta. Syvempien väylien lisäksi Oulun-Haukiputaan edus- tan merialueella sijaitsee useita 2 – 5 m:n väyliä. Lähimmät pienvenesatamat sijaitsevat Haukiputaan Martinniemessä ja Virpiniemessä. Virpiniemessä sijaitsee myös Oulun merivartioasema. Hankealueen eteläpuolella kulkee Oulunsalon ja Hailuodon saaren välinen säännöllinen lauttayhteys. Hankealueilla ei ole erityistä merkitystä lentoliikenteen kannalta. Lähin lentokenttä sijaitsee Oulunsalossa, noin 30 km:n etäisyydellä hankealu- eista etelään. Lentokentän kiitoratojen nousu- ja laskusuun- nat eivät ole hankealueen suuntaisia.

151 Virkistyskäyttö, matkailu Aluetta käytetään virkistykseen mm. veneilyn ja vapaa-ajan- mien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla ilmai- kalastuksen myötä. Näitä vaikutuksia on käsitelty erikseen luhallinnon myöntämä lentoestelupa. kappaleissa 4.14 (veneily ja meriliikenne) sekä 4.5 (kalasto Hankealueen luodoilla ei ole loma-asutusta. Lähin loma- ja kalastus). Oulun – Haukiputaan alueella on useita sata- asutus sijaitsee laajimman vaihtoehdon VE1 hankealuees- mia pienveneille. Oulunsalon ja Hailuodon välillä kulkee myös ta tarkasteltuna Iso-Hiukeessa ja Hoikka-Hiukeessa n. 900 pienveneliikennettä. m:n, Hanhikarissa n. 1,8 km:n sekä Löyhä-Hietakarissa n. 4 km:n päässä hankealueesta. Hoikka-Hiukeessa on myös 4.15.3 Maa- ja vesialueiden omistus telttailu- ja retkeilyalue. Lähin ympärivuotinen asutus sijaitsee Tuulivoimapuiston sijoitusalueen vesialueet ovat valtion omis- Haukiputaan Virpiniemessä n. 5 km:n päässä hankealuees- tuksessa. Lähempänä rannikkoa sijaitsee mm. Haukiputaan ta. Hankkeella on maisemallisia vaikutuksia rantavyöhykkeen kunnan omistamia sekä Haukiputaan ja Kellonmeren osakas- asutukseen. Hankkeella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia kuntien hallinnoimia vesialueita. ympärivuotiseen asutukseen. Sen sijaan lähimpään loma- asutukseen kohdistuu mm. maisemallisia vaikutuksia, joita 4.15.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön on arvioitu kohdissa 4.11.4. (tuulivoimapuiston vaikutukset Yhdyskuntarakenteessa tuulivoimapuistoalue sijoit- maisemaan) ja 4.11.5 (sähkönsiirron vaikutukset maise- tuu Perämerenkaaren toiminnalliselle vyöhykkeelle. maan), sekä mahdollisesti meluvaikutuksia, joita on arvioitu Perämerenkaaren huippuosaamisen, liiketoiminnan ja logis- kohdassa 4.13. tiikan kansainvälinen yhteistyövyöhyke perustuu väestökes- 4.15.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset valtakunnallisten kittymään, perusteollisuuteen, informaatiotekniikkaan ja hy- alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumiseen vinvointipalveluihin. Haukiputaan kuntakeskus kuuluu maa- kuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk-1) Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan valtakun- Oulun kaupunkiseutu sekä osin matkailun vetovoima-aluee- nallisesti merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäytön seen/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen suunnittelussa tavoitteet on huomioitava siten, että ediste- Liminganlahti-Hailuoto-Oulu (mv-4). tään niiden toteuttamista. Hankealue on pääosin vesialuetta. Tuulivoimapuiston raken- Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa val- tamisen johdosta avoin vesialue muuttuu energiatuotantoalu- takunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen eeksi. Hankealueella ei sijaitse laivaväyliä, mutta aluetta käy- maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viran- tetään kuitenkin kalastukseen ja veneilyyn. Tuulivoimapuiston omaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja vaikutuksia kalastukseen on selvitetty kappaleessa 4.5. ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelutavoitteet, joista vaikutuksia virkistykseen vastaavasti kappaleessa 4.20.4. tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia Lähin laivaväylä hankealueen itäpuolella johtaa Oritkarin, kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallises- Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Kyseisestä väyläs- ti merkittävissä alueidenkäyttökysymyksissä ja edistää en- tä erkanee Oulun Toppilan satamaan 5,8 m:n väylä. Oulun- nakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edis- Haukiputaan edustan merialueella sijaitsee useita 2–5 m:n tää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa väyliä. Lähimmät pienvenesatamat sijaitsevat Haukiputaan sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten Martinniemessä ja Virpiniemessä. Virpiniemessä sijaitsee hankkeiden toteuttamiselle. Oulun merivartioasema. Valtionneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alu- Tuulivoimalaitosten sijainti on suunniteltu siten, että laiva- tai eiden käyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoit- veneväylien käyttöön ei aiheudu muutoksia. Molemmat me- teet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli rikaapelivaihtoehdot alittavat yhden laivaväylän. Pohjoisempi ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetut alu- ja pisin merikaapelivaihtoehdoista alittaa yhden ja eteläisempi eidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen useita veneväyliä. Merikaapelivaihtoehdot on kuvattu tarkem- hillintää. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämis- min kappaleessa 2.6.1. Tuulivoimayksiköt merkitään kansain- tä vauhditetaan. Tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten so- välisten ohjeiden mukaisesti ja niihin asennetaan merkkiva- veltuvat alueet on osoitettava maakuntakaavoituksella koko lot. Tuulivoimayksiköiden välinen teknis-taloudellisesti järkevä maassa. etäisyys toisiinsa nähden on 500 metriä. Tuulivoimalaitosten Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet käsittelevät seu- rakentaminen ei aiheuta rajoituksia veneilyyn. Veneen kiinnit- raavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne, 2. eheytyvä yh- tyminen tuulivoimalaitoksen perustukseen on mahdollista. dyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3. kulttuuri- ja luon- Lähin lentoasema sijaitsee Oulunsalossa n. 30 km:n etäi- nonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4. toimivat yhte- syydellä hankealueesta. Lentokentän kiitoratojen nousu- ja ysverkostot ja energiahuolto, 5. Helsingin seudun erityiskysy- laskusuunnat eivät ole hankealueen suuntaisia. Muita len- mykset ja 6. luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet. topaikkoja, joita ei luokitella lentoasemiksi, on Hailuodon Tätä hanketta koskevat erityisesti yhteysverkostot ja ener- (Pöllän) lentopaikka. Hankealueella ei ole erityistä merkitystä giahuoltokokonaisuudet, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkis- lentoliikenteen kannalta. Ilmailulain (1242/2005) 159 §:n mu- tyskäyttö ja luonnonvarat asiakokonaisuudet. kaan ilmailun turvaamiseksi yli 30 metriä korkeiden rakennel-

152 Vaikutukset valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeu- (VAT) toteutumiseen tuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueidensäilyminen luonnonvarat: sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve Yleistavoitteet: ”Alueidenkäytöllä edistetään kan- ja käyttötarpeet.” sallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön Hankkeen vaikutukset: Ympäristövaikutusten arvioinnin sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säily- tulokset huomioidaan hankkeen suunnittelun lähtökohtina mistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elotto- ja lupamenettelyissä. Vaikutukset mm. vesien tilaan, elinkei- man luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alu- nojen harjoittamiseen, maisemaan, virkistykseen, kulttuu- eiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten ri- ja luonnonperintöön on arvioitu omina kohtinaan. Hanke yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja tur- mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalu- vaa siten luonnonvarojen saatavuutta tuleville sukupolville. eiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään Tuulivoimatuotannolla voidaan korvata fossiilisiin polttoainei- luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimat- siin perustuvaa sähköntuotantoa, mikä vähentää sähköntuo- kailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. tannon hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoimatuotannosta ei synny Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-aluei- suoraan kasvihuonepäästöjä. den ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lä- hialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita Yleistavoitteet: ”Alueiden käytössä turvataan ener- vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon- giahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiu- varojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan tuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.” luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Erityistavoitteet: ”Maakuntakaavoituksessa on osoi- Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huo- tettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sovel- mioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdol- tuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti lisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.” tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.” Hankkeen vaikutukset: Hanke edistää valtakunnallisia alu- Erityistavoitteet: ”Alueidenkäytössä on varmistetta- eiden käyttötavoitteita mahdollistamalla toteutuessaan uusiu- va, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäris- tuvan energiamuodon tuulienergian hyödyntämisen sähkön- töjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten tuotannossa. Pohjoisemmalle hankealueelle, Nimettömän laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huo- matalalle, on osoitettu tuulivoimaloiden alue (en-tv) Pohjois- mioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimaloille soveltu- Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnal- vaksi alueeksi. Hanke toteuttaa maakuntakaavaa ja on si- lisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. ten valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukainen. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden Tuulivoimapuisto rakennetaan niin keskitetysti kuin se on tek- historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suun- nis-taloudellisesti mahdollista toteuttaa. nittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai vir- 4.15.6 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön kistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luon- nonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta valtakunnan verkkoon ta- näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. pahtuu joko Iin Laitakarin, Haukiputaan Martinniemen tai Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja Iin ja Haukiputaan rajalla sijaitsevan Halosenniemen kautta. rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityis- Sähkönsiirtoa tarkastellaan mereltä etelä-pohjois-suunnassa tä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa kulkevalle 400 kV:n linjalle saakka. Reittivaihtoehdot on esitet- on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnalli- ty kuvassa Kuva 2‑7. sesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkos- Halosenniemen reittivaihtoehtojen toteuttaminen edel- tojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja lyttää Halosenniemen reittivaihtoehtojen (Halosenniemi yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edel- VE1a ja VE1b) mukaisen uuden sähkölinjan rakentamista lytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamisel- Halosenniemestä 400 kV:n linjaan saakka. le erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseu- Martinniemen reittivaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää duilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkai- reittivaihtoehtojen Martinniemi VE1a ja VE1b mukaisen nykyi- lukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan sen johtokäytävän laajennusta Martinniemestä pohjois-etelä- käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu suuntaiseen 110 kV:n linjaan saakka. toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehi- Laitakarin reittivaihtoehtojen toteuttaminen edellyttää reitti- tettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. vaihtoehtojen Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b mukaisen uu- Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee den johtokäytävän rakentamista Laitakarista 400 kV:n linjaan eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät saakka.110 kV:n ja 400 kV:n linjojen välinen osuus edellyttää uuden sähkönsiirtolinjan rakentamista. Uuden 400 kV linjan tilantarve on suojavyöhykkeineen 60 m.

153 4.16 kaavoitus

Kaikissa reittivaihtoehdoissa taajamien ja loma-asutuk- 4.16.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät sen kohdalla etäisyydet lähimpiin kiinteistöihin ovat pie- Arvioinnin lähtökohtana on eri kaavatasoilla hankkeen vaiku- nimmillään 0 – 50 m, joten johtokäytävien sovittaminen tusalueelle osoitettu maankäyttö. Arvioinnissa huomioitiin voi- ympäröivään maankäyttöön vaatii huolellista suunnittelua. massa olevien kaavojen mukainen maankäyttö sekä mahdol- Reittivaihtoehtojen Martinniemi VE1a, VE1b ja VE1c mukai- liset vireillä olevat kaavasuunnitelmat tuulivoimapuiston sekä nen linjaus Välikankaan kohdalla sivuaa linjausta molem- sähkönsiirron reittivaihtojen osalta. Lisäksi on arvioitu, edel- min puolin sijaitsevaa Natura 2000 -kohdetta Joutsensuo lyttääkö hankkeen toteuttaminen kaavoitusta. Vareputaanojanlehto (FI100402), mikä on huomioitava tar- 4.16.2 Maakuntakaava kemmassa johtolinjan suunnittelussa. Maanviljely- ja metsätalous voivat jatkua ennallaan lukuun Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan ottamatta pylväspaikkoja. Voimajohdon alla voi liikkua työko- maakuntakaavan 17.2.2005 ja määrännyt sen tulemaan voi- neilla, kun pysytään voimajohtorakenteista vähintään kolmen maan ennen kuin se sai lainvoiman. Vahvistuspäätöksestä metrin etäisyydellä. Rakennuskieltoalue 110 kV:n johtolinjalla valitettiin Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen (KHO). KHO hylkä- on 46–50 m ja 400 kV:n johtolinjalla 56–62 m. si muut valitukset, mutta kumosi Pohjois-Pohjanmaan liiton, Maakuntavaltuuston ja Ympäristöministeriön päätökset siltä 4.15.7 Sähkönsiirron vaikutukset valtakunnallisten osin kuin kaavassa oli osoitettu turvetuotantoalueita merkin- alueiden käyttötavoitteiden toteutumiseen nöillä eo-t ja eo-t1 (KHO 25.8.2006). Yleistavoitteet: Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa Maakuntakaavassa on Pohjois-Pohjanmaan alueelta osoi- todetaan, että voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyö- tettu osa-aluemerkinnällä merialueelta kuusi laajaa tuulivoi- dynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. maloiden-aluetta (en-tv) ja rannikolta kohdemerkinnällä neljä Erityistavoitteet: Erityistavoitteissa todetaan lisäksi, että suppeampaa tuulivoimaloiden-aluetta. Kaavassa käsitellään valtakunnalliset energiahuollon kannalta merkittävät voima- vain ns. tuulivoimapuistot (vähintään10 MW). Yksittäisiä tuu- johdon linjaukset on otettava huomioon maakuntakaavoituk- livoimaloita ei käsitellä. Alueet perustuvat ympäristöministeri- sessa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. ön johdolla laadittuun kartoitukseen. Kartoituksessa ovat ol- Hankkeen vaikutukset: Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen leet mukana Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan Halosenniemi VE2a, Halosenniemi VE2b, Laitakari VE3a ja ja Pohjanmaan liittojen rannikko- ja merialueet. Pohjois- Laitakari VE3b mukaista johtolinjaa ei ole osoitettu maakunta- Pohjanmaan merialueelta kartoitetuille alueille voidaan ra- kaavassa. Halosenniemi VE2a, Halosenniemi VE2b, Laitakari kentaa yhteensä noin 3000 - 4000 MW tuulivoimatehoa ja VE3a ja Laitakari VE3b mukaiset reittilinjaukset edellyttävät rannikolta kartoitetuille alueille yhteensä yli 100 MW tuulivoi- uuden sähkönsiirtolinjan rakentamista Halosenniemen tai matehoa. Merialueille rakentaminen edellyttää huomattavaa Laitakarin rantautumispaikasta 400 kV:n linjaan saakka. Sen valtion tukea. Em. selvityksen yhteydessä on arvioitu, että ra- sijaan Martinniemen reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c kentaminen merialueelle suuressa mittakaavassa ei edellytä johtolinja on osoitettu pääsähköjohdoksi 110 kV maakunta- tehoyksikköä kohti suurempaa tukea kuin yksittäisten tuulivoi- kaavassa Martinniemestä pohjois-eteläsuuntaiseen 110 kV:n maloiden rakentaminen. sähkölinjaan saakka. Martinniemen VE1a, VE1b ja VE1c mu- kaisten reittilinjausten voimalinjojen 110 kV ja 400 KV välinen osuus edellyttää uuden sähkönsiirtolinjan rakentamista. Nykyisten 110 kV:n ja 400 kV:n johtokäytävien hyö- dyntäminen toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttöta- voitteita. Nykyisiä johtokäytäviä hyödynnetään enemmän Martinniemen (VE1a-c) kuin Halosenniemen tai Laitakarin linjausvaihtoehdoissa.

154 Pohjoisemmalle hankealueelle, Nimettömän matalalle, on joukkoliikenteen kehityskäytävän, moottori- tai moottoriliiken- osoitettu tuulivoimaloiden alue (en-tv). Laivareitit on osoitettu netien ja pääradan. Pääradan ja 110 kV:n johtokäytävän välis- Hoikka-Hiukeen–Luodeleton eteläpuolelle sekä Nimettömän sä reittivaihtoehdot kohtaavat ja jatkuvat yhtä reittilinjaa pitkin matalan itäpuolelle luode-kaakkosuunnassa. Nimettömän itään. Yli-Iin puolella reittivaihtoehtojen Halosenniemi VE2a ja matalan tuulivoimaloiden alueen kaakkoiskulmassa ja luo- VE2b johtolinja kulkee poronhoitoalueen ja pohjavesialueen teispuolella on luonnonsuojelualueita (sl). Eteläisemmän läpi. Hoikka-Hiukeen–Luodeleton hankealueen tuntumassa kaak- Reittivaihtoehdot Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b rantau- koispuolella on luonnonsuojelualueita Väliletton, Pikkuletton, tuvat Laitakarissa alueella, joka on maaseudun kehittämis- Pikkumatalan, Eteläkriisin ja Karvonletton alueilla. Eteläisellä kohdealuetta. Vaihtoehto Laitakari VE3a rantautuu alueella, hankealueella on luonnonsuojelualueet Luodelettossa ja joka on osoitettu luonnon monikäyttöalueeksi ”Merkinnällä Hoikanriiseillä. Hankealueen eteläosa kuuluu osin matkailun osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita vetovoima-alueeseen/matkailun ja virkistyksen kehittämisen luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia”. Laitakari VE3b kohdealueeseen Liminganlahti-Hailuoto-Oulu (mv-4). rantautumispaikka on alueen reunalla, joka on osoitettu maa- Sähkönsiirron merikaapeleiden reittivaihtoehdot alittavat kuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen yhden maakuntakaavassa osoitetun laivaväylän. Pohjoisempi kannalta tärkeäksi alueeksi ”Merkinnällä osoitetaan maakun- vaihtoehto kulkee kauempana rannikosta ja alittaa yhden nallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriym- maakuntakaavassa osoitetun veneväylän. Eteläisempi vaih- päristön alueet.” toehto kulkee lähempänä rannikkoa ja alittaa useita maakun- Reittivaihtoehtojen Martinniemi VE1a,VE1b ja VE1c takaavassa osoitettuja veneväyliä. johtolinja on osoitettu maakuntakaavassa sähkölinjaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu poh- Martinniemestä pohjois-eteläsuuntaiseen 110 kV:n linjaan jois-eteläsuuntaiset johtolinjat merkinnällä pääsähköjohto 400 saakka. Reittivaihtoehdot VE1a,VE1b ja VE1c rantautuvat kV ja 220 kV sekä lähempänä rannikkoa pääsähköjohto 110 Martinniemessä, josta ne kulkevat taajamatoimintojen alu- kV. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu kolmas johtolinja een (A – 1) läpi Valtatie 4 ja Oulu – Kemi junaradan välissä merkinnällä ohjeellinen pääsähköjohto 400 kV Yli-Olhavan ja reittivaihtoehdot Martinniemi VE1a, VE1b ja VE1c kulkevat Yli-Iin itäpuolelle kaakko-luodesuuntaisesti. Välikankaan läpi sivuten johtolinjaa molemmin puolin sijait- Reittivaihtoehtojen Halosenniemi VE2a ja VE2b johtolinjaa sevaa Joutsensuo – Vareputaanojanlehdon maakuntakaavan Halosenniemestä sekä Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b joh- mukaista luonnonsuojelualuetta (SL). tolinjaa Laitakarista 400 kV:n johtolinjaan ei ole osoitettu säh- Kaikki reittivaihtoehdot ylittävät pääradan ja moottori- tai kölinjaksi maakuntakaavassa. moottoriliikennetien tai merkittävästi parannettavan tien. Iin Reittivaihtoehto VE2a rantautuu Haukiputaan puolel- puolella reittivaihtoehtojen Halosenniemi VE2a ja VE2b johto- la ja VE2b Iin puolella Halosenniemessä. Reittivaihtoehdot linja kulkee poronhoitoalueen läpi sekä moottorikelkkailureitin Halosenniemi VE2a ja VE2b ylittävät maakuntakaavassa yli. osoitetut viheryhteystarpeen, kulttuurihistoriallisesti tai mai- semallisesti merkittävän tien tai reitin (Pohjanmaan rantatie),

„„ Kuva 4‑75. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

155 4.16.3 Yleiskaava usvaltaisella alueella (M). Halosenniemestä reittivaihtoehto Oulun seudun yleiskaava 2020 VE2b rantautuu Iin puolella. Iin kunnassa on käynnissä Iin Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen osayleiskaavan laajennus Asemakylän alueelle, jonka läpi ja Oulunsalon kunta sekä Oulun kaupunki ovat laatineet yh- molemmat reittivaihtoehdot VE2a ja VE2b kulkevat seuraten teisen Oulun seudun yleiskaavan 2020. Ympäristöministeriö Haukiputaan pohjoisrajaa. Osayleiskaavan tavoitteena on, on vahvistanut yleiskaavan 18.2.2005 ja se on tullut lainvoi- että kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan maaliskuussa maiseksi 5.6.2007. Yleiskaava muodostuu kahdesta oikeus- 2010. Yli-Iin puolella reittilinjojen VE2a ja VE2b alueet ovat vaikutteisesta yleiskaavakartasta, kahdesta ohjeellisesta tee- osayleiskaavoittamattomia. makartasta sekä selostuksesta. Martinniemestä reittivaihtoehdoissa VE1a, VE1b, VE1c on Yleiskaavakartalla 1/2 on esitetty voimaan jäävien kaavojen olemassa oleva ilmajohto pohjois-eteläsuunnassa kulkevaan aluerajaukset merkinnällä osa-alueen raja ja alueeseen liittyvä 110 kV:n linjaan saakka. Reittivaihtoehdot eroavat toisistaan numerotunnus (2). Hankealueella on voimassa Haukiputaan mantereelle tulopaikkojen suhteen. Martinniemi VE1a ja VE1b Merenrannikon ja meren saarten oikeusvaikutteinen ran- johdetaan mantereelle yleiskaavan teollisuusalueen (T) kautta tayleiskaava, jonka Ympäristökeskus vahvisti 2.3.2000. ja VE1c pohjoisempaa yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltai- Hankealue on pääosin vesialuetta (W). Hoikanriisit, Nimetön, sen alueen (M) kautta. Reittivaihtoehtojen Martinniemi VE1a, Luodeletto ja Astekari kuuluvat suojelualueisiin (SL) ja Natura VE1b ja VE1c johtolinja on osoitettu Oulun seudun yleiskaa- 2000-verkostoon kuuluviin tai ehdotettuihin alueisiin(nat). vassa 2020 110 kV:n linjaan saakka. Näiden vaihtoehtojen Eteläisimmän hankealueen kaakkoisreunan tuntumassa si- reittilinjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisel- jaitsevat luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit Kropsun le alueelle (M) sivuten Martinniemen ja Putaankylän asuin- merenrantaniitty (2.3.) ja Hoikka-Hiue–Iso-Hiue merenranta- aluevarauksia (A). Johtolinja kulkee valtatie 4 ja Oulu – Kemi niitty ja luonnontilainen hiekkaranta (2.4.). junaradan välissä Välikankaan läpi sivuten johtolinjaa molem- Molempien merikaapelivaihtoehtojen reitti kulkee vesialu- min puolin sijaitsevaa Natura 2000 kohdetta Joutsensuo – eeksi (w) osoitetulla alueella. Vareputaanojanlehto (FI1100402). Yleiskaavassa Joutsensuo Halosenniemestä rantautuvien reittivaihtoehtojen VE2a – Vareputanojanlehto on merkitty Natura 2000 –verkostoon ja VE2b linjausten kohdalle ei ole osoitettu johtolinjaa yleis- kuuluvaksi tai ehdotetuksi alueeksi sekä luonnonsuojelualu- kaavassa. Halosenniemestä reittivaihtoehto VE2a rantau- eeksi. Reittivaihtoehto ylittää Kiiminkijoen Natura-kohteen tuu Haukiputaan puolella yleiskaavan maa- ja metsätalo- Onkamonojalla Onkamojärven eteläpuolella.

„„ Kuva 4‑76. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020.

156 Haukiputaan Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaava (VR), Isonkivenletto retkeily- ja virkistysalueeksi (VR), telttailu- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vahvisti ja leirintäalueeksi (RT-1) ja ohjeelliseksi vesiliikenteen alueek- Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaavan 2.3.2000, si (lv-1). Hankealueella on voimassa myös merkinnät vesialu- KHO 10.4.2002. Nimetön, Luodeletto, Hoikanriisit, Väliletto, eesta (W/VL), vesialueella oleva matalikko, jota maan nous- Kintasietto, Tekomatala, Jaakonletto, Karvonletto on rajattu tua merestä hoidetaan luonnonmukaisena virkistysalueena, kaava-alueen ulkopuolelle. Hankealueen tuntumassa Hoikka- maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta (M) ja ohjeellisesta Hiukeen Pohjasnokka on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi vesiliikenteen alueesta (LV-1).

„„ Kuva 4‑77. Ote Haukiputaan Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaavasta Hoikka-Hiukeen alueelta.

„„ Kuva 4‑78. Ote Haukiputaan Merenrannikon ja merensaarten rantayleiskaavasta Löyhän alueelta, johon on upotettu Löyhän ranta-asemakaava.

157 Martinniemen osayleiskaava 2025 Iin rannikon ja saarten osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Martinniemen osayleiskaa- Iin rannikon ja saarten osayleiskaavakartasta Pitkäniemen van 9.6.2008, mutta osayleiskaavan ulkopuolelle jätettiin osa-alue (1) on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.4.2002. Kurtinhaudan metsä, satama ja Mustakari. Kaavasta on va- Hallinto-oikeuden päätös on päivätty 14.10.2002. Iin rannikon litettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. ja saarten osayleiskaavan muutoskartasta Pitkänimen osa- Eteläisempi merikaapelivaihtoehto kulkee osayleiskaavan alue on hyväksytty kunnanhallituksessa 12.9.2007 ja kunnan- vesialueella (W) sekä ylittää veneväylän. Merikaapelivaihtoehto valtuustossa 26.11.2007. rantautuu joko Vähä-Laitakarissa tai vaihtoehtoisesti Eteläisemmän merikaapelivaihtoehdon Halosenniemen Jätesaaressa Martinniemen osayleiskaavan 2025 alueella. VE2 sähkönsiirron vaihtoehtoon liittyvä merikaapeli kulkee Sähkönsiirto tuulivoimala-alueelta valtakunnan verkkoon osayleiskaavan Pitkäniemen osa-alueen vesialueella (W). Martinniemen kautta reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c Sähkönsiirto tuulivoima-alueelta valtakunnan verkkoon osalta on osayleiskaavan mukaista. Reittilinjaus VE noudattaa Halosenniemen vaihtoehdossa VE2b mukaisesti rantautuu osayleiskaavassa osoitettua sähkölinjaa Vähä-Laitakarista Räinänlahden Räinänperällä osayleiskaavan Pitkänimen osa- Isolahteen. Reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c mukaista alueen (1) maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on ym- sähkölinjan rantautumisosuutta ei ole osoitettu osayleiskaa- päristöarvoja ja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ”Alueen ra- vassa. Reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c linjaukset on kentaminen on kielletty” kautta sekä maa- ja metsätalousval- osoitettu suojaviheralueeksi (EV), teollisuus- ja varastoalueek- taisen alueen (M) kautta. Sähkönsiirron reittivaihtoehto VE1 ei si (T), lähivirkistysalueeksi (VL), maisemallisesti arvokkaaksi sijoitu kaavan alueelle, vaan Haukiputaan puolelle. peltoalueeksi (MA), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET).

„„ Kuva 4‑79. Ote Martinniemen osayleiskaavasta 2025.

158 Pohjoisemman merikaapelivaihtoehdon Laitakarin sähkön- siirron vaihtoehtoihin liittyvä merikaapeli kulkee osayleiskaa- van Laitakarin osa-alueen Pauhunlahden vesialueella (W), jol- le on osoitettu ympäristöarvoiltaan merkittävä alue (my-ek): Alue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukai- sena. Rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua niin, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät. –e eläi- mistöltään arvokas, -k kasvillisuudeltaan arvokas. Sähkönsiirto tuulivoima-alueelta valtakunnan verkkoon Laitakarin kautta reittivaihtoehtojen Laitakari VE3a ja Laitakari VE3b mukaisesti rantautuu osayleiskaavan Laitakarin osa- alueen (3) maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on ym- päristöarvoja ja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ”Alueen rakentaminen on kielletty” kautta sekä maa- ja metsätalous- valtaisen alueen (M) kautta.

„„ Kuva 4‑80. Ote Iin rannikon ja saarten osayleiskaavasta, Pitkäniemen osa-alue.

159 „„ Kuva 4‑81. Ote Iin rannikon ja saarten osayleiskaavasta Laitakarin osa-alue (3).

4.16.4 Asemakaava

Suunnitellun merituulivoimapuiston alueella ei ole asemakaa- vaa. Hankealueen tuntumassa Hoikka-Hiukeesta kaakkoon on voimassa Löyhän ranta-asemakaava, jossa on osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikkoja (RA), maa- ja metsätalous- valtaista aluetta (MU), jolla on ulkoilun ja ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, lähivirkistysaluetta (VL), vesiliikenteen aluet- ta (LV, LV-1) ja vesialuetta (W/VL). Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c koh- dalla Martinniemessä on voimassa Martinniemen asemakaa- va. Reittivaihtoehto VE1a rantautuu asemakaavan varasto- rakennusten TV–korttelialueelle ja reittivaihtoehdot VE1b ja VE1c asemakaavoittamattomalla alueella. Reittivaihtoehtojen VE1a, VE1b ja VE1c johtolinjaukset on osoitettu asemakaa- van varastorakennusten korttelialueelle (TV), lähivirkistysalu- eelle (VL), maa- ja metsätalousalueelle (M) ja maatalousalu- eelle (MT).

160 „„ Kuva 4‑82. Ote Martinniemen ajantasa-asemakaavasta.

4.16.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset kaavoitukseen 4.16.6 Sähkönsiirron vaikutukset kaavoitukseen Tuulivoimapuiston rakentamisella toteutetaan maakuntakaa- Uudet sähkönsiirron voimalinjat päivitetään muun maankäy- vaa Nimettömän matalalle osoitetun tuulivoimaloiden alueen tön edellyttämien kaavatöiden yhteydessä. Voimalinjat osoi- (en-tv) osalta. tetaan kaavoituksessa siten, että maakuntakaavoissa esite- Haukiputaan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää oike- tään pääsähköjohdot sekä yleis- ja osayleiskaavoissa 110 usvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Haukiputaan edus- kV ja sitä suurempien jännitetasojen verkostoihin liittyvät joh- tan merialueelle merituulivoimapuiston rakentamiseksi alu- tomerkinnät. Voimalinjojen edellyttämät suojavyöhykkeet ja eelle kokouksessaan 3.11.2008. Oikeusvaikutteinen osayleis- sähköasemat osoitetaan alueen detaljikaavoissa. kaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköiden rakentamiselle.

161 4.17 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen

4.17.1 Tuulivoimapuiston elinkaari Ympäristövaikutustensa suhteen tuulivoimapuiston elinkaa- riippuen. Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyai- ri voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen (Kuva 4‑81), jotka kaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä, mikä vähentää ovat: osaltaan tuulivoimalla tuotetun sähkön elinkaaren aikaisia • voimalarakentamisessa käytettävien materiaalien ja raa- ympäristövaikutuksia sekä parantaa sen tuotantotehokkuut- ka-aineiden tuotanto ja käsittely, ta. Tuulivoimaloiden perustusten laskennalliseksi käyttöiäk- • voimalakomponenttien valmistus, si on arvioitu keskimäärin 40 vuotta ja varsinaisten voimala- rakenteiden (runko + koneisto) vastaavasti noin 20 vuotta. • tuulivoimapuiston rakentaminen, Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin merkittävästi • tuulivoimapuiston toiminta-aika (ml. huolto- ja korjaustoi- pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. menpiteet) ja Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käy- • tuulivoimapuiston poistaminen käytöstä ja sen eri raken- töstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kier- teiden hävittäminen. rättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston elinkaaren aikana aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta voimala- Tuulivoimapuiston elinkaaren ympäristövaikutuksista suu- alueen käytöstä poiston ja erityisesti laitoskomponenttien rin osa kohdistuu tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden hävityksen merkitys on keskeinen. Materiaalien tehokkaan valmistukseen, jotka edellyttävät usein suuria määriä raa- kierrättämisen ja uusiokäytön avulla tarvetta uusien raaka- ka-aineita sekä energiaa. Tuulivoimalaitoksen rakenteet on aineiden tuotannolle vähennetään, mikä vähentää osaltaan tehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuo- loppusijoituksen tarvetta niiden osalta. Nykyisin lähes 80 % neessa käytetään myös mm. alumiini- ja kuparikomponentte- prosenttia 3,0 MW suuruisessa tuulivoimalaitoksessa käyte- ja. Voimalan lavat ovat yleensä vastaavasti lasikuitua, jonka tyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden raaka-aineita ovat lasi ja polyesterikuitu. Metallien louhimi- metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) osalta nen ja käsittely kuluttavat usein huomattavia määriä energiaa kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes ja raaka-aineita, minkä takia ne usein aiheuttavat merkittä- 100 %. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa viä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten suuruuteen käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joiden uusiokäyttö ei vaikuttavat voimalaitoskomponenttien tuottamisen osalta sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näiden materiaalien ener- erityisesti käytetyt toimintatavat sekä käytettävän energian giasisältö pystytään nykyisin kuitenkin hyödyntämään poltta- tuotantotapa. Mikäli metallien työstämisessä käytetty ener- malla ne korkeita lämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitok- gia on pystytty tuottamaan käyttämällä esimerkiksi uusiutuvia sessa sekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteet asianmu- energianlähteitä, voidaan myös tuulivoimapuiston elinkaaren kaisessa käsittely- ja loppusijoituslaitoksessa. aikaisia ympäristövaikutuksia osaltaan vähentää. Taulukossa (Taulukko 4‑28) on esitelty tuulivoimapuiston Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa suunnitellulle sijoi- elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantoja suhtees- tusalueelle perustetaan varsinaiset tuulivoimalat sekä niiden sa tuotetun sähköenergian määrään. Eniten tuulivoimatuo- edellyttämät oheisrakenteet. Kaikkiaan merialueelle pysty- tanto kuluttaa elinkaarensa aikana vettä, jota käytetään sekä tään yhden kesäkauden aikana rakentamaan noin 20 - 30 laitoskomponenttien valmistusprosesseissa sekä niiden tuulivoimalaa, minkä takia suunnitellun hankkeen rakentamis- edellyttämässä energiatuotannossa. Seuraavaksi eniten tuu- vaihe kestää kokonaisuudessaan 3 – 4 vuotta voimaloiden livoimatuotanto kuluttaa eri tuotantoprosesseissa käytettyjä lopullisesta lukumäärästä ja rakentamisen tehokkuudesta energianlähteitä, kuten kivihiiltä, maakaasu ja öljyä, sekä tuu- livoimalan rungon päämateriaalina käytettävää terästä.

Tuulivoimatuo- Tuulivoima- Tuulivoima- tannossa Tuulivoima- loiden Tuulivoima- loiden käytettävien loissa perustusten loiden toiminta-aika raaka-aineiden käytettävien rakentaminen käytöstä (ml. huolto- ja tuottaminen komponenttien ja poistaminen korjaus- ja tuottaminen voimaloiden ja jätteiden- toimenpiteet esikäsittely pystyttäminen käsittely

„„ Kuva 4‑83. Kaaviokuva tuulivoimapuiston elinkaaresta.

162 „„ Taulukko 4‑28. Arvio 3,0 MW merituulivoimalan (malli Vestas V90) esitetään yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2eq) tuotet- elinkaaren aikaisesta materiaalikulutuksesta suhteessa tuotetun tua kilo- tai megawattituntia kohti. Ekvivalenttiyksiköiden avul- energian määrään. Luvuissa on huomioitu varsinaisten voimalaitos- la hiilijalanjäljen laskemisessa pystytään ottamaan huomioon ten ohella myös niiden edellyttämät voimalinjat ym. oheisrakenteet hiilidioksidin ohella myös muut kasvihuonekaasut (mm. me- (Vestas 2006). Voimalan käyttöajaksi on arvioitu 20 vuotta. taani ja typpioksiduuli), joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on selkeästi hiilidioksidia suurempi. Materiaali Kulutus (g/kWh) Tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta suhtees- Vesi 49,4 sa muihin energiamuotoihin on tarkasteltu Isossa-Britanniassa Kivihiili 0,7 tehdyssä tutkimuksessa (POST 2006), jossa tuulivoiman syn- Raakaöljy 0,6 nyttämän hiilijalanjäljen suuruutta verrattiin suhteessa fos- Rauta 0,4 siilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan sekä useisiin uusiutuviin Maakaasu 0,4 energianlähteisiin. Vertailussa tuulivoiman hiilijalanjälki arvioi- Kvartsihiekka 0,3 tiin pienimpien joukkoon sen vaihdellessa maa- ja merialueille

Ligniitti 0,3 sijoitettavien laitosten osalta 4,64–5,25 g CO2eq per tuotettu Kalkkikivi 0,1 kilowattitunti. Muista energiantuotantomuodoista esimerkiksi Natriumkloridi (vuorisuola) 0,1 aurinkopaneelien hiilijalanjäljen suuruudeksi arvioitiin 35–58 g CO eq/kWh ja erilaisten biomassavaihtoehtojen vastaavasti Kivi 0,1 2 25–93 g CO eq/kWh. Tutkimuksessa esitetyt aurinkopanee- Savi 0,1 2 lien hiilijalanjäljet on laskettu Euroopan sääolojen mukaan Sinkki, alumiini, mangaani, kupari, lyijy 0,03–0,4 suurimman hiilijalanjäljen kuvatessa Ison-Britannian aluetta ja pienimmän Välimeren aluetta. Suurin hiilijalanjälki on fossii- Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuoto- lisilla polttoaineilla, joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen na on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaari- suuruudeksi on arvioitu liikkuvan yli 500 g CO2eq tuotettua analyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla energiayksikköä kohti. on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen Luonteenomaista sekä uusiutuvien energianmuotojen, energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman mutta myös ydinvoiman, elinkaarelle on niiden ympäristövai- energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston kutusten painottuminen erityisesti sen rakentamisen aikaisiin on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä pois- vaikutuksiin, jotka synnyttävät yleensä valtaosan koko ener- tosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4-6 kuukauden ai- giantuotantoprosessin synnyttämistä kasvihuonekaasupääs- kana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston töistä. Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuo- ym. oheisrakenteet (Schleisner 2000, Vestas 2006). Yleisesti nekaasupäästöistä. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuulivoimaloiden teoreettiset takaisinmaksuajat ovat meri- osalta ilmastovaikutukset painottuvat selkeämmin varsinai- alueille sijoitettavien tuulivoimapuistojen osalta keskimäärin seen energiantuotantovaiheeseen esimerkiksi polttoaineen maa-alueita suurempia, mikä johtuu pääasiassa voimalaitos- tuottamisen ja laitoksen rakentamisen ollessa pienemmässä ten kytkennässä käytettävän kytkentäverkon suuremmasta osassa tuotantoprosessin ilmastovaikutusten kannalta. yhteispituudesta sekä suurikokoisempien perustusrakentei- 4.17.3 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen den käytöstä. Esimerkiksi Schleisner (2000) on tarkastellut Tanskassa sijaitsevien Tunø Knobin (merituulivoimapuisto) Tuulivoimalaitoksen vaikutukset maa- ja kallioperään aiheu- ja Fjaldenin (maatuulivoimapuisto) tuulivoimapuistojen elin- tuvat perustusten rakentamisesta. Erilaisiin perustuksiin tar- kaarta ja arvioinut niiden energiataloudelliseksi takaisinmak- vitaan hyvin erilaisia määriä kiviaineksia. Erilaisia perustusta- suajaksi Tunø Knobin osalta noin 4,7 kuukautta ja vastaavasti poja käsitellään luvussa 2.5.2. Fjaldenin ainoastaan 3,2. Merialueella tuulivoimalan eri perustusvaihtoehtojen kiviai- nestarve yhtä voimalaa kohden on likimäärin seuraava: 4.17.2 Tuulivoimapuiston hiilijalanjälki • monopile-perustus 1 000 m3 Hiilijalanjälkeä (carbon footprint) käytetään yleensä mittaa- • kasuuniperustus 8 500 m3 maan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmasto- • keinosaari 23 000 m3 vaikutusta, ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan voidaan arvioida synnyttävän elinkaarensa aika- Kunkin voimalan perustustapa ja kiviainesten hankkimi- na. Hiilijalanjälki on alun perin kehitetty mittariksi, jonka avul- nen päätetään tarkempien maaperätutkimusten jälkeen. la voidaan läpinäkyvällä tavalla vertailla erilaisten toimintojen Merialueella tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman mon- vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen. ta voimalaa monopile-perustuksella, jolloin myös hankkeen Energiantuotantomuotojen ja voimalaitosten osalta hiilijalan- yhteydessä kiviaineksen tarve pystytään minimoimaan. jälki suhteutetaan yleensä tuotetun energian määrään ja se Keinosaari voi tulla vaihtoehtona kysymykseen vain sataman lähimmillä voimalaitoksilla

163 4.18 Vaikutukset elinkeinoelämään

4.18.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimapuiston uusi suunnitelma edellyttää suurimman Hankkeen vaikutuksia elinkeinoelämään arvioitiin ensisijai- toteuttamisvaihtoehdon tapauksessa perustusten rakenta- sesti tuulivoimatuotannon yleisten työllisyysvaikutusten avul- mista enimmmillään noin 138 tuulivoimalalle. Kiviaineksen la, joita ovat arvioineet mm. Teknologiateollisuus ry. Arvioinnin tarve koko hankkeelle voi siten olla: apuna on lisäksi käytetty tietoja Haukiputaan nykyisestä elin- • noin 120 000 m3, mikäli kaikki voimalat rakennetaan käyt- keinorakenteesta sekä sille merkittävistä toimialoista. täen monopile-perustusta Hankkeen vaikutusta kalastukseen on käsitelty yksityiskoh- • noin 1 020 000 m3, mikäli kaikki voimalat rakennetaan taisemmin kappaleessa 4.5. kasuuniperustuksilla 4.18.2 Nykytilanne Kiviainekset voimaloiden perustuksille hankitaan eri suun- Haukipudas on kasvava, noin 18 400 asukkaan kunta Kemiin nitelman ja lupien mukaan. Vaihtoehtoina ovat merihiekan ja ja siitä edelleen Rovaniemelle johtavan E75-tien varressa. karkeamman kiviaineksen nosto merenpohjasta sekä kiviai- Kunnan asukasluku on viime vuosien aikana kasvanut keski- neksen louhiminen maa-alueelta. määrin 2 % vuosinopeudella (vuonna 2008 tarkalleen 1,7 %), minkä perusteella kunnan asukasluvun on arvioitu ylittävän 20 000 rajan vuonna 2013. Väestönkasvun ohella myönteistä kehitystä on Haukiputaan kunnan alueella ollut havaittavissa myös työttömyysasteen osalta, joka on 2000-luvun alkuvuo- sina selkeästi laskenut kunnan alueella. Vuoden 2008 lopul- la alkanut taloudellinen taantuma heijastui kuitenkin selkeästi myös Haukiputaan talouteen kääntämällä kunnan työttömyys- asteen jälleen nousuun. Vuoden 2008 lopussa Haukiputaan työttömyysaste oli 10,1 % (Tilastokeskus 2008). Haukiputaan elinkeinoelämällä on pitkät teolliset perinteet, mikä näkyy alueen elinkeinojakaumassa jalostuksen puolella olevien työpaikkojen suurena määränä. Vuoden 2006 tilas- tojen mukaan kaikkiaan noin 25 % Haukiputaan työpaikois- ta sijoittui teollisuuden alalle. Muita kunnan elinkeinoelämän kannalta merkittäviä toimialoja ovat kauppa ja liikenne sekä eri palveluammatit, jotka yhdessä teollisuuden työpaikkojen kanssa muodostavat kaikkiaan lähes 90 % alueen työpaikois- ta. Valtaosa Haukiputaan kunnan asukkaista käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella, erityisesti Oulun kaupungin ta- lousalueella. Vuoden 2005 tilastojen mukaan kotikunnassa työskentelevien ihmisten osuus kunnan työssäkäyvästä vä- estöstä oli noin 40 %. Suunniteltu tuulivoimapuistoalue on pääasiassa vesialu- etta, jolla on elinkeinoelämän kannalta merkitystä lähinnä ammattikalastuksen kannalta. Lisäksi tuulivoimapuiston vai- kutusalueella Haukiputaan Virpiniemessä, Hailuodossa ja Röytässä esiintyy matkailuelinkeinoja harjoittavia yrityksiä mm. leirintä- ja mökkimajoitusta tarjoavia toimijoita.

164 „„ Taulukko 4‑29. Haukiputaan kunnan koulutettu työvoima ja työpai- kat toimialoittain vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus 2007)

Toimiala Työvoima Työpaikat Maa- ja metsätalous 71 1,0 % 59 1,4 % Teollisuus 1 573 21,4 % 1 092 25,0 % Rakennustoiminta 799 10,9 % 389 8,9 % Kauppa, liikenne ja rahoitus 2 465 33,5 % 1 168 26,7 % Palvelut 2 386 32,4 % 1 598 36,6 % Elinkeino tuntematon 64 0,8 % 64 1,4 %

Yhteensä 7 358 100,0 % 4 370 100,0 %

4.18.3 Tuulivoimateknologian kehitys 4.18.4 Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan Tehtaat Suomessa aikaiset vaikutukset elinkeinoelämään Suomeen on kehittynyt viime vuosien aikana voimakas tuuli- Hanke synnyttää erityisesti toteuttamisensa aikana huo- voimateknologian teollisuusosaaminen. Tehtaita ovat: mattavan työllistävän vaikutuksen, joka jakautuu sekä han- • Moventas / Jyväskylä, Karkkila, Parkano kealueen lähiympäristöön mutta myös kauemmas tuulivoima- • ABB Helsinki / Vaasa; Ahlström Mikkeli / Kotka; The Switch puistossa käytettävien raaka-aineiden sekä voimalaitoskom- / Vaasa, Lappeenranta ponenttien kautta. Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista ja tuulivoima- • Winwind / Hamina laitosten asennustyöstä. Hanke vaikuttaa Haukiputaan pai- • Hollming Works / Loviisa kalliseen elinkeinoelämään kuitenkin myös epäsuorasti tuo- • Rautaruukki / mm. Raahe, Hämeenlinna den tuloja myös paikallisille kuljetus- ja palvelualojen yrittä- jille. Tuulivoimapuiston käytön aikana ihmisiä työllistävät vas- Lisäksi maassamme toimii laaja tuulivoima-alan alihan- taavasti voimaloiden huoltoon ja käyttöön liittyvät toiminnot kintaketju voimaloiden suunnittelusta voimaloiden valmis- sekä niihin liittyvät palvelut. tukseen ja pystytykseen, mikä mahdollistaa osaltaan myös Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työ- kotimaisen työvoiman käytön hankkeen toteuttamisessa. Jo paikat syntyvät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. toiminnassa olevien tehtaiden lisäksi uuden tuotantolaitoksen Yhdistyksen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on ar- perustamista on maahan suunnitellut mm. Mervento, jonka vioitu työllistävän rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana tavoitteena on aloittaa tuotanto vuonna 2011 (Wind at Work, Suomessa jopa yli 1 000 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus EWEA 2009, Teknologiateollisuus 2009). jakautuu: Tuulivoimateknologia työllisti vuonna 2008 Suomessa noin • projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin 3 000 henkeä. • infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen Suomalaisen tuulivoimateknologian mahdollisuudet • käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla Viime vuosina suomalaisen teknologiateollisuuden osuus maailman tuulivoimalamarkkinoista on ollut noin kolmen • sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, kom- prosentin tasolla. Teknologiateollisuus ry on pohtinut suo- ponentteihin ja järjestelmiin. malaisen tuulivoimateknologialiikevaihdon mahdollisuuksia, Hankkeen vaikutuksia alueella harjoitettavaan ammattika- tähtäimessä vuosi 2020. Perusskenaariossa (base case) lastukseen on tarkasteltu erikseen kappaleessa 4.5 suomalainen teollisuus kykenee säilyttämään markkinaosuu- Verotulot tensa, 3 %, voimakkaasti kasvavilla laitemarkkinoilla. Viennin Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. arvo olisi vuonna 2020 noin 3 miljardia euroa vuodessa. Merialueelle rakennettujen tuulivoimaloiden kiinteistöverot Kasvuskenaariossa (growth case) suomalainen teollisuus maksetaan kunnalle, jonka alueella yleinen vesialue sijaitsee. valtaa markkinaosuuksia ja saavuttaa 7 % osuuden maailman Kiinteistövero määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon markkinoista. Viennin arvo olisi vuonna 2020 noin 12 miljardia perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. euroa vuodessa. Tuulivoimaloista maksettava kiinteistövero on useita tuhan- Kasvuskenaariossa oletetaan, että suomalainen tuuli- sia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten hankkeen to- voimateknologia saavuttaisi seuraavat markkinaosuudet teuttaminen kokonaisuudessaan tuo Haukiputaalle useiden vuonna 2020: järjestelmissä, komponenteissa ja materiaa- satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. leissa 7 % markkinaosuus; arktisen alueen laitemarkkinois- Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja sa 5–10 % osuus sekä laitoksista että erikseen myytävistä hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työn- komponenteista; merituulivoiman asennuspalveluissa 2–3 % tekijöiden tuloista. markkinaosuus; ja merituulivoiman laitetoimituksissa 1–2 % markkinaosuus. Selvästi on nähtävissä trendi, että työpaikkoja syntyy niihin maihin, joissa tuulivoimaa rakennetaan.

165 4.19 riskit ja niiden torjunta

4.19.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Työssä arvioitiin suunnitellun merituulivoimapuiston sekä säh- Syvyys- ja peittämisasiat tarkastellaan yksityiskohtaisesti. könsiirron riskejä ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja turval- Alituskohdissa kaapeli sijoitetaan mahdollisimman kohtisuo- lisuuteen. Erikseen arvioitiin rakentamisen aikaisia vaiku- raan meriväylään nähden. Vähimmäisetäisyys kelluvista me- tuksia ja käytön aikaisia vaikutuksia. Lisäksi tarkasteltiin ris- rimerkeistä tulee olla 40–60 m. Tuulivoimapuistosuunnitelman kien todennäköisyyttä ja keinoja riskien vähentämiseksi. meriväylän alitukset sijoittuvat väylille, joille ei nyt ole olemas- Lähtöaineistona käytettiin kirjallisuustietoja merirakentami- sa syvennyshankkeita (ruoppauksia tms.). sesta, toteutettuja ympäristövaikutusten arviointeja ja niiden Suomessa yli 30 metriä korkeat lentoesteet on merkittä- yhteydessä tehtyjä riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä selvityk- vä Ilmailuhallinnon lentoesteluvassa määräämällä taval- siä sekä hankkeesta vastaavan kokemuksia olemassa olevi- la. Tuulivoimalat varustetaan lentoestevaloin, joka on tähän en tuulivoimaloiden riskeistä ja niiden vaikutuksista. mennessä toteutetuissa suomalaisissa voimaloissa ollut ko- nehuoneen katolle sijoitettu matalatehoinen punainen valon- 4.19.2 Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet lähde. Korkeilta tuulivoimaloilta (yli 150 m) voidaan edellyttää Rakentamisen aikana suurin turvallisuusriski aiheutuu li- vilkkuvaa suurtehoista lentoestevaloa. Tällä on myös visuaali- sääntyvästä liikenteestä ja työkoneiden toiminnasta merellä. sia, erityisesti yöaikaista maisemaa muuttavia vaikutuksia. Liikkuminen on kuitenkin sallittua rakennusaikanakin kaikkialla Tuulivoimaloiden paikat merkitään ilmailukarttoihin kuten paitsi koneiden työalueella. Turvallisuussyistä pystytysnosturin muutkin korkeat mastot ja esteet. Tuulivoimalat tulevat sijoittu- läheisyyteen ei ole pääsyä. Pystytysnosturin varoalue on kak- maan noin 500–1 000 metrin päähän toisistaan. Tuulivoimala si kertaa nosturin korkeus eli noin 400 metriä. Merikaapelien on suhteellisen helppo havaita ja väistää. Turvallisuustekijät rakentamisen (laskemistyön) aikana työalueella liikkuminen huomioiden, ilmailuturvallisuudelle aiheutuva riski Oulun ei ole sallittua. Ennen merikaapeleiden peittämistä alueella ei Haukiputaan edustan merituulivoimapuistosta on pieni. saa ankkuroitua. Tuulivoimapuiston rakennusalue, jolla liikku- Suurhiekan tuulivoimapuiston YVA:n yhteydessä on sel- minen on rajoitettua, merkitään maastoon. vitetty tuulivoimaloiden vaikutuksia alusten tutkien toimin- Ilmaturvallisuuden kannalta tuulivoimalaitoksen rakennus- taan. Selvityksen mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa häi- alueella saa liikkua lentolaitteilla. Työaluetta ei erikseen mer- riöitä tutkien toimintaan, mutta vaikutuksen ei arvioitu olevan kitä lentoliikennettä ajatellen. merkittävä. Voimajohtojen rakentamisen aikaiset riskit liittyvät työ- Tuulivoimalasta irtoava kappale tai talviaikana irtoava lumi koneiden liikkumiseen maa-alueella. Rakentamisen aika- ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkuvil- na työalueella liikkuminen kielletään onnettomuusriskin le. Irtoava kappale tai jää voi lentää jopa 100 metrin päähän vähentämiseksi. voimalasta. Kappaleiden irtoaminen tuulivoimalasta on erit- Rakentamisessa käytettävistä laitteista ja kuljetuskalustos- täin epätodennäköistä. Jäätä muodostuu tuulivoimaloiden ta voi onnettomuus- ja häiriötilanteessa päästä öljyä mereen lapoihin vain tiettyjen sääolosuhteiden aikana. Jään putoile- tai maaperään. Öljymäärien arvioidaan kuitenkin olevan suh- minen voidaan estää varustamalla voimalan lavat jäänesto- teellisen vähäisiä ja öljyvuoto on melko epätodennäköinen. järjestelmällä (lämmitys) tai jääntunnistimella, joka pysäyttää Mereen tai maaperään päässyt öljyvuoto pystytään rajaa- voimalan jäätävissä olosuhteissa. Merialueella jää tuulivoima- maan ja puhdistamaan. lan juurella saattaa olla hauraampaa kuin muualla ja voi siksi aiheuttaa riskin jäällä liikkujille. Perustusten vaikutus jäihin on 4.19.3 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron mahdolliset vastaavanlainen kuin esimerkiksi veden alle jäävän matalikon riski- ja häiriötilanteet tai karikon. Toisaalta jääkenttä saattaa myös stabiloitua pe- Merialueilla veneiden ja laivojen törmäysriski tuulivoimalaan rustusten johdosta. on hyvin pieni, varsinkin kun otetaan huomioon turvallisuut- Tuulivoimalan toimintaa haittaavat mahdolliset häiriötilan- ta parantavat merkinnät. Veneily on sallittua merituulivoima- teet voivat aiheuttaa vaaraa myös ympäristölle. Oikosulku puiston alueella ja veneellä saa kiinnittyä tuulivoimaloiden tai sääolosuhteet (esim. myrsky tai salama) voivat vaurioit- juureen. Tuulivoimalat merkitään merikortteihin kuten muut- taa voimalaitosta ja aiheuttaa tulipalon konehuoneessa. kin esteet merellä. Rakennevirhe tai maanjäristys voi aiheuttaa voimalan kaa- Tuulivoimapuistoa rakennettaessa sähkönsiirrossa käy- tumisen. Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on öljyä tettävät merikaapelit joudutaan erityisesti Martinniemen- satoja litroja, mikä saattaa vakavissa häiriötilanteissa päästä Halosenniemen rantautumisalueiden osalta vetämään usei- vuotamaan maaperään tai mereen. Tällaiset vakavat häiriöti- den laiva- ja veneväylien alitse. Väylien alituksia pyritään lanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. mahdollisuuksien mukaan kuitenkin välttämään. Esimerkiksi Ajoksen tuulivoimapuistossa Kemissä meriväylät pystyttiin kiertämään. Kun haetaan vesilain mukaisia lupia merikaapelin sijoitukselle, pyydetään Merenkulkuhallitukselta lausunto kos- kien merikaapelien sijoittamista ja mahdollisia suojaustoimia.

166 4.20 Elinolot ja viihtyvyys

4.19.4 Sähkönsiirron mahdolliset riski- ja häiriötilanteet 4.20.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Mikäli merikaapeleita ei ole suojattu, on pohjatroolaus meri- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiprosessissa (IVA) kaapeleiden kohdalla kiellettyä. Pienveneillä saa laskea ank- arvioidaan ennalta hankkeen vaikutuksia ihmisten hyvinvoin- kurin myös merikaapelien kohdalla, mutta suuremmilla aluk- tiin (SVA, sosiaalisten vaikutusten arviointi) ja terveyteen (TVA, silla ankkuroituminen merikaapelien kohdalle on kiellettyä. terveysvaikutusten arviointi). Merikaapelit merkitään merikortteihin ja merikaapelien ran- Vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty Sosiaali- ja ter- tautumispaikat merkitään maastoon. veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ”Ihmisiin kohdis- Sähkönsiirrossa riskit liittyvät ensisijaisesti sähköasemien tuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa” (STAKES 2009) sekä toimintaan, jota ei ole tarkasteltu tässä ympäristövaikutusten sosiaali- ja terveysministeriön opasta ”Ympäristövaikutusten arvioinnissa. Voimajohtojen rakentamisen aikaiset riskit liitty- arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vai- vät liikenteeseen ja työkoneisiin, joita on kuvattu edellä. kutukset” (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmi- seen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvin- voinnin jakautumisessa. Hankkeen vaikutukset voivat koh- distua suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen. Toisaalta luontoon, elinkeinoelämään tai energiantuotantoon kohdistu- vat muutokset vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvoin- tiin. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät siis läheisesti muihin hank- keen aiheuttamiin vaikutuksiin joko välittömästi tai välillisesti. Suoria ja epäsuoria vaikutuksia on kuitenkin vaikea yksise- litteisesti erotella, sillä vaikutus voi olla joillekin suora (esim. työpaikan saanti tai menetys), mutta pääosalle välillinen (esim. työllisyystilanne). Oleellista on tunnistaa sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ja niiden sosiaalisia merkityksiä. Tuulivoimapuisto-hankkeessa ihmisten elinoloihin ja viih- tyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia voivat olla mm. hankkeen aiheuttamat muutokset • asumisviihtyvyydessä (vakituisten ja loma-asukkaiden maisema, melu) • kiinteistöjen arvossa (vakituiset, loma-asunnot ja maa- alat) • alueiden virkistyskäytössä ja harrastusmahdollisuuksissa (esim. vapaa-ajanvietto, veneily, kalastus, marjastus) • ihmisten huolissa ja peloissa, tulevaisuuden suunnitel- missa (esim. maisema, luonto) • yhteisöllisyydessä • energiantuotannossa, elinkeinoelämässä, työllisyydessä • alue- ja kuntataloudessa sekä luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Hankkeen vaikutukset ovat pääosin käytön aikaisia, mutta joiltain osin vain rakentamisen aikaisia. Sosiaalisia vaikutuk- sia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolina, pelkoina, toiveina tai epävarmuute- na tulevaisuudesta. Elinympäristön fyysisten muutosten lisäk- si huolta voivat aiheuttaa muun muassa vaikutukset tonttien ja asuntojen hintoihin, paikkakunnan imagoon tai maankäyt- tömahdollisuuksien muuttumiseen.

167 IVA-käsikirjan mukaan huoli ja epävarmuus voivat liittyä hankkeen sosiaalisista vaikutuksista. Arvioinnissa on nostettu sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon mahdol- esiin paikallisten hankkeeseen liittyvät huolet ja toiveet, hank- lisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Siten asukkaiden pel- keen sosiaalisten vaikutusten merkittävyys ja kielteisten vai- ko ja muutosvastarinta eivät välttämättä liity vain oman edun kutusten lieventämismahdollisuudet. puolustamiseen, vaan taustalla voi olla myös monipuolinen Vaikutusarvioinnin tulokset eivät olleet vielä käytettävissä tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. asukaskyselyn toteutusaikana, joten kyselyn vastaukset pe- Myös huolen seuraukset yksilöön ja yhteisöön ovat riippumat- rustuvat pääasiassa hankkeen esittelytilaisuuksiin, kyselyn tomia siitä, onko pelkoon objektiivisen tarkastelun perusteella liitteenä olleeseen tiedotteeseen sekä vastaajien aiempiin aihetta vai ei. kokemuksiin ja näkemyksiin tuulivoimasta tai hankkeesta Yksilötasolla huoli ja epävarmuus heikentävät viihtyvyyttä vastaavasta. ja hyvinvointia. Etenkin pitkäkestoisena huoli voi aiheuttaa Asukaskysely stressiä ja jopa fyysisiä terveysongelmia. Vaikutukset kohdis- Oulun-Haukiputaan tuulivoimapuistohankkeen YVA:ssa tuvat usein voimakkaimmin muita heikommassa asemassa asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteu- oleviin. Yhteisön kannalta huoli ja epävarmuus voivat toimia tettiin asukaskysely. Maisemavaikutusalueen perustalta va- joko yhdistävänä tai erottavana tekijänä. Organisoituneen littiin kyselyn otanta-alueeksi hankealueen lähellä sijaitsevat vastarinnan syntyminen voi yhdistää yhteisöä, mutta asukkai- Hailuodon, Haukiputaan, Oulun, Iin, Oulunsalon ja Kempeleen den väliset erimielisyydet taas voivat hajaannuttaa sitä. postinumeroalueet (91100, 91110, 91210, 90840, 90860, Epävarmuus ja huoli syntyvät kollektiivisesti, sosiaalises- 90800, 90580, 90520, 90500, 90100, 90120, 90400, 90420, sa vuorovaikutuksessa yhteisön muiden jäsenten kanssa. 90440, 90460, 90470, 90850, 90830, 90810, 90820, 90480). Käsitykset ja mielikuvat eivät heijasta vain yksilön näkemystä. Satunnaisotannalla poimittiin väestörekisteritiedoista vaki- Ne muotoutuvat myös sen perusteella, missä valossa asiaa tuisten ja vapaa-ajan talouksien yli 18-vuotiaista 1345 asu- käsitellään julkisuudessa ja yhteisön keskuudessa. kasta, joille postitettiin kysely kesäkuussa 2009. Otannassa Tuulivoimahankkeet voivat herättää kansalaisissa odotuk- painotettiin erityisesti Hailuodon aluetta, jonne kyselyjä lähti sia ja toiveita ympäristöystävällisemmästä energiantuotan- 43 % talouksista. Myös Haukiputaan alueelle lähti kyselyjä nosta. Odotukset liittyvät ennen muuta siihen, että tuulivoi- suhteessa talouksien määrään enemmän kuin pohjois- ja ete- malaitoksilla voidaan tuottaa sähköä ilman haitallisia pääs- lärannikolle. Vastauksia saatiin 265, jolloin vastausprosentiksi töjä ilmaan. Tuulivoimalaitosten toivotaan hillitsevän ilmaston tuli 20. muutosta sekä lisäävän uusiutuvan, kotimaisen ja riskittömän Asukaskyselystä on tehty erillinen tulosraportti (Vehmas & energian tuotantoa. Sinisalo 2009), jossa on yksityiskohtaisempi kuvaus kysely- Arviointimenetelmät tutkimuksen toteuttamisesta ja tuloksista. Tässä kerrotaan Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisimmat selvitettiin ne väestöryhmät tai alueet, joihin vaikutukset erityi- tulokset. sesti kohdistuvat. Samalla arvioitiin vaikutusten merkittävyyttä Vastaajat sekä mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Vaikka otanta painottui Hailuotoon ja Haukiputaalle, suurin Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutus- vakituisten asukkaiden vastaajaryhmä oli asukasmäärältään ten arviointimenetelminä käytettiin seuraavien lähteiden pe- suurimmasta Oulusta (Kuva 4 84). Vapaa-ajan asukkaat sen rusteella tehtyä asiantuntija-analyysia: sijaan painottuivat Haukiputaalle ja Hailuotoon. Vastaajien • hankkeen muut vaikutusarvioinnit vakituiset asunnot jakautuvat tasaisesti sekä sisämaahan • kartta- ja tilastoaineistot että rannikolle ja ulkosaaristoon, mutta vapaa-ajan asunnois- ta vain 41 % sijaitsee sisämaassa. Vastaajista 4 % arvelee • asukaskysely merituulivoimapuiston näkyvän vakituiselle asunnolleen ja 17 • YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet. % vapaa-ajanasunnolleen. Hanke ei ole herättänyt suuremmin kansalaisten kannanot- toja lehdissä tai palautteita suunnittelijoille. Arvioinnin perustaksi on kuvattu vaikutusalueen nykyiset elinolot ja viihtyvyys, kuten asuin- ja lomarakennusten mää- rät, virkistysalueet, tämänhetkinen asumisviihtyvyys sekä hankealueen merkitys ja käyttötavat. Asiantuntijan tekemässä arvioinnissa on analysoitu ja ver- tailtu sekä kokemusperäistä että mitattua tietoa. Asukkaiden ja muiden osallisten näkemyksiä on tarkasteltu myös suh- teessa hankkeen muiden vaikutusten arviointituloksiin ja ny- kytilatietoihin. Yhdistämällä subjektiivista ja objektiivista tie- toa on mahdollista muodostaa luotettavampi kokonaiskuva

168 „„ Kuva 4‑84. Vastaajien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen sijainti. 4.20.2 Asumisen ja toiminnan nykytila

Vastaajissa oli enemmän miehiä (64 %) kuin naisia (36 Tuulivoimapuisto sijoittuu Perämerelle Haukiputaan edus- %). Eniten vastauksia saatiin 51–65 -vuotiaiden ikäryhmästä. talle. Hankealueen lähimmillä saarilla ja rannikolla on va- Hieman yli puolet vastaajista oli pariskuntia, vajaa neljännes paa-ajanrakennuksia. Lähin loma-asutus sijaitsee Hoikka- lapsiperheitä ja reilu viidennes yksin asuvia. Valtaosa (85 %) Hiukeessa, lähimmillään n. 900 m päässä hankealuees- vastaajista on alueen vakituisia asukkaita, mutta noin puolella ta (Kuva 4‑85). Vakituisesti käytettävät rakennukset ovat heistä on alueella myös vapaa-ajan asunto. Pelkän vapaa- kauempana sisämaassa. Lähin pysyvä asutus sijaitsee ajan asunnon alueella omistaa vajaa viidennes (17 %) vas- Haukiputaan Virpiniemessä, lähimmillään noin 5 km:n etäi- taajista. Suurin osa (63 %) on asunut alueella yli 30 vuotta. syydellä hankealueista. Alueella on myös uudempia asukkaita, sillä 7 % asukkaista Virpiniemessä sijaitsee lähistön virkistys- ja ulkoilualueita on asunut alueella alle 5 vuotta. sekä saarilla on suosittuja retkeilykohteita. Rannikolla on mo- Vastaajat olivat saaneet tietoa Oulun–Haukiputaan meri- nia uimarantoja, venesatamia ja lintutorneja. tuulipuistohankkeesta ensisijaisesti paikallislehdistä (60 %). Toiseksi tietolähteeksi nousi asukaskysely hanketiedote (44 %). Myös valtakunnalliset mediat ja Pohjolan Voiman tiedot- teet mainittiin usein. Muiden lähteiden osuus jäi alle 10 %. Saatua tietoa pidettiin melko ymmärrettävänä ja selkeänä (40 %), mutta vajaa puolet (47 %) piti tiedotuksen määrää liian vähäisenä. Tosin 27 % oli saanut tietoa riittävästi.

169 „„ Kuva 4‑85. Hankkeen lähimmät rakennukset sekä lähiympäristön virkistyskohteet ja -alueet.

Tavallisimmiksi hankkeen lähialueiden käyttötavoikseen kyselyn vastaajat mainitsivat vesimaiseman katselemisen ja kuuntelemisen, rannikkoalueilla ulkoilun sekä luonnon tark- kailun (Kuva 4‑86). Ne, joilla on vakituiselta tai vapaa-ajan asunnoltaan näkymä hankealueelle (48 kpl), kertoivat käyttä- vänsä hankkeen lähialueita selvästi aktiivisemmin kuin muut. He harjoittavat tuulivoimalapuiston alueella ja sen lähistöllä mm. veneilyä ja kalastusta. Kalastuksesta kerrotaan tarkem- min luvussa 4.5.

170 „„ Kuva 4‑86. Hankealueen ja sen lähistön käyttötapoja.

Asukaskyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimpiä asuin- viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristön puhtaus ja rauhallisuus sekä luonnon läheisyys. Myös yleinen turvalli- suus ja meren läheisyys ovat monille alueen asukkaista tär- keää. Ne, joilla on näkymä merituulivoimapuistoon, korostivat erityisesti meren läheisyyttä ja miellyttävää maisemaa. Nykytilanteessa tärkeiksi ja hyviksi arvioituja asioita olivat asuinviihtyvyys, ulkoilumahdollisuudet, maisema ja melutilan- ne. Tärkeiksi, mutta huonossa tilassa oleviksi mainittiin ener- gian hinta, työllisyys ja kunnan talous. Pääosa vastaajista koki erityisesti rannikkoalueet ja Hailuodon itselleen tärkeiksi ja osin tutuiksikin, mutta ulkome- rialueet ovat lähes puolelle vastaajista vieraita tai vähemmän merkittäviä (Kuva 4‑87). Kuitenkin ne, joilla on näkymä han- kealueelle, pitävät myös ulkomerialueita henkilökohtaisesti tärkeinä (35 %) tai merkityksellisinä (33 %). Erityisesti heille ovat tärkeitä rannikkoalueet (80 %).

„„ Kuva 4‑87. Vastaajien suhde hankkeen lähialueisiin.

171 4.20.3 Asukkaiden näkemykset tuulivoimasta ja hankkeen vaikutuksista Suhtautuminen tuulivoimaan Kokemukset nykyisistä tuulivoimaloista Oulun-Haukiputaan merituulivoimapuiston asukaskyselyyn Valtaosa (66 %) vastaajista sanoo, ettei nykyisten tuulivoi- vastanneista 67 prosenttia toivoi Suomeen rakennettavaksi maloiden vaikutus ulotu heidän asuinympäristöönsä (Kuva uusia tuulivoimalaitoksia (Kuva 4‑88). Muista energiantuotan- 4‑89). Yli viidenneksen mielestä tuulivoimalat eivät haittaa, tomuodoista halutaan lisätä jätteenpolttolaitoksia (50 %) ja vaikka ne erottuvatkin asuinympäristössä. Vajaan viidennek- biopolttoainevoimalaitoksia (43 %). sen mielestä ne ovat parantaneet asuin- ja elinympäristön Kansalaisten suhtautumista eri energiantuotantomuotoihin viihtyisyyttä. Myönteistä vaikutusta perusteltiin eniten ekolo- on kysytty useissa asukaskyselyissä, joita Ramboll on teh- gisella energiantuotantotavalla sekä alueen talouden tai ima- nyt tuulivoimalahankkeiden suunnittelun yhteydessä. Oulun gon kohentumisella. Viisi vastaaja koki maiseman muutoksen seudun asukkaiden vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia myönteisenä. Tuulivoimaloiden kerrottiin toimivan mm. suun- muiden alueiden vastaajien mielipiteiden kanssa. Valtaosa nistusapuna merellä liikuttaessa. (72 %, N=2 534) suunniteltujen tuulivoimalahankkeiden ym- Osa (8 %) kertoo tuulivoimaloiden heikentäneen asuin- ja päristössä asuvista vastaajista on sitä mieltä, että Suomeen elinympäristön viihtyisyyttä pääosin maiseman muuttumisen pitäisi rakentaa uusia tuulivoimalaitoksia. Tavallisimpia tuu- vuoksi. Neljä vastaajaa mainitsee kielteiseksi vaikutukseksi livoimaan liittyviä myönteisiä mielikuvia ovat tuotetun ener- melun, kaksi rumuuden ja yksi vähäisen sähköntuotannon. gian puhtaus ja saasteettomuus, tuulivoiman uusiutuvuus ja tuulivoimaloiden turvallisuus. Toisaalta vastaajat ovat huolis- saan maiseman pilaantumisesta sekä lintu- ja meluhaitoista. Vapaamuotoisissa vastauksissa osa epäilee tuulienergiaa te- hottomaksi ja kalliiksi rakentaa ja käyttää.

„„ Kuva 4‑89. Kokemukset nykyisten tuulivoimaloiden vaikutuksista (Osa vastaajista on valinnut useampia vaihtoehtoja).

Suhtautuminen Oulun-Haukiputaan merituulivoimapuistoon Pääosa (63 %) asukaskyselyn vastaajista suhtautuu hank- keeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja (Kuva 4‑90). Vajaa viidennes ei osaa ottaa kantaa ja toinen viidennes pitää kielteisiä puolia suu- rempina kuin myönteisiä. Neljännes (25 %) vastaajista ilmaisi vapaamuotoisissa vas- tauksissaan kannatusta tuulivoimalle. Osan (16 %) mielestä muut energiantuotantotavat tai teknologiat ovat tehokkaam- pia. Monet (12 %) kertoivat vaikutuksista luontoon ja maise- maan. Toiset (9 %) haluaisivat tuulivoimapuiston muualle. Hankkeesta kaivattiin myös lisää tietoa. „„ Kuva 4‑88. Eri energiamuotojen kannatus sähkön tuotannon lisää- Muita kielteisemmin hankevaihtoehtoihin suhtautuivat ne, misessä. jotka kokevat ulkomeri- ja saaristoalueet itselleen läheisim- miksi. Myös aktiivinen hankealueen lähistöllä ulkoilu tai ve- den katselu sekä luonnon ja lintujen tarkkailu lisäsi kriittisyyttä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja kohtaan. Lähes puolet (49 %) kokee, että hankkeiden myönteiset vaikutukset kasvaisivat tuulivoimapuistojen määrän kasvun myötä. Neljänneksen mielestä puistojen lukumäärällä ei ole oleellista merkitystä vaikutusten kannalta. Toinen neljännes kokee kielteisten vaikutusten kasvavan tuulivoimapuistojen määrän kasvaessa.

172 „„ Kuva 4‑90. Vastaajien kokonaisnäkemys Haukiputaan merituulivoi- mapuistosta.

Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että suunniteltu tuulivoi- mapuisto vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan ja me- lutilanteeseen (Kuva 4‑91, Kuva 4‑92). Vaikutuksen kalakan- toihin ja kalastukseen ajateltiin olevan vähän kielteisempi kuin vaikutuksen asumisviihtyisyyteen, mutta asumisviihtyisyyttä pidettiin kaikkein tärkeimpänä asiana. Puolet vastaajista (52 „„ Kuva 4‑92. Vastaajien arvio hankkeen vaikutuksista. %) piti haitallisimpana hankkeen vaikutusta maisemaan. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudelli- siin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten työllisyyteen, Hankkeen vaikutusarvioissa on tilastollisesti merkitseviä kunnan talouteen ja imagoon sekä ilmastonmuutokseen ja eroja siten, että ne, joilla on näkymä hankealueelle, pitävät energian hintaan. Näitä pidettiin myös melko tärkeinä asioi- vaikutuksia maisemaan, asumisviihtyvyyteen sekä retkeilyyn na. Hyödyllisimpänä pidettiin vaikutusta energiantuotantoon ja ulkoiluun selvästi kielteisempinä kuin ne, joilla ei ole näky- (83 %). mää merituulivoimapuistoon. Puolet vastaajista piti hankkeen haitallisia vaikutuksia niin Alueen useampien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusta vähäisinä, ettei niitä tarvitse lievittää. Ne, jotka arvelevat nä- vastaajat arvioivat myönteiseksi. Lähes puolet (49 %) näki kevänsä asunnoltaan tuulivoimaloita, esittävät haittojen lievit- myönteisten vaikutusten lisääntyvän tuulivoimapuistojen tämiskeinoksi voimaloiden siirtämistä kauemmaksi merelle, määrän kasvun myötä. Kielteisten vaikutusten lisääntymistä etteivät ne näy eivätkä kuulu mantereelle. arvioi reilu neljännes (27 %). Toisen neljänneksen (24 %) mie- lestä tuulivoimapuistojen määrällä ei ole oleellista merkitystä vaikutusten kannalta.

„„ Kuva 4‑91. Hankkeenvaikutukset ja asioi- den tärkeys (N=keskimäärin 240).

173 Asukkaiden näkemykset sähkönsiirron vaikutuksista Sähkönsiirron vaihtoehtoisista reiteistä vaikutuksiltaan Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten ko- myönteisimpinä vastaajat pitivät Halosenniemen vaihtoehtoja, keminen on subjektiivista. Yli puolet (53 %) asukaskyselyyn joista eteläisempi 1a myönteisin (Kuva 4‑93). Kielteisimmiksi vastanneista piti tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia kiel- vastaajat arvioivat Martinniemen vaihtoehdot ja niistä eteläi- teisenä, mutta lähes viidennes (19 %) arvioi tuulivoimaloiden simmän vaihtoehdon 1a. Voimajohtojen koettiin haittaavan vaikuttavan maisemaan myönteisesti. Maisemavaikutusta maisemaa (59 %), asumisviihtyvyyttä (42 %), linnustoa (39 myönteisenä pitävät suhtautuvat muutenkin hankkeeseen, %), kalakantoja (34 %), virkistyskäyttöä (33 %) sekä kiinteistö- sen vaikutuksiin ja yleensä tuulivoimaan myönteisesti. Pääosa jen arvoa (28 %). Pieni osa (6 %) mainitsi, ettei sähkönsiirrolla maisemavaikutuksia kielteisenä pitävistäkin löytää tuulivoi- ole vaikutuksia asuin- ja elinympäristölle. mapuistosta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä puolia. Tuulivoimaloiden varjostusalue jää pääosin merelle (kap- pale 4.12.3). Vähintään kahdeksan tuntia vuodessa kattavalla varjostusalueella ei sijaitse yhtään rakennusta missään vaih- toehdossa. Vaihtoehdossa 1 voi muutamilla hankealuetta lä- himmillä loma- ja julkisilla rakennuksilla Hoikka-Hiukeen luo- teispuolella ilmetä varjostusta alle 8 tuntia vuodessa. Ihmiset kokevat vilkkuvan varjon vaikutuksen eri tavoin; toisia se häi- ritsee, toisia taas ei. Vaihtoehdoissa 1+, 2 ja 2+ varjostus ei yllä minkään rakennuksen alueelle. Tuulivoimaloiden äänen arvellaan kantautuvan muuta- masta sadasta metristä jopa yli kilometrin etäisyydelle (kap- pale 4.13.4). Ääni on lyhyin väliajoin toistuva ja sen havait- tavuus vaihtelee mm. sääolojen ja taustamelun mukaan. Kauempana merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden ääni kuu- luu lähinnä vain merialueella. Vain vaihtoehdossa 1 jää tuuli- voimapuiston melualueelle 3 MW voimaloilla 5 ja 5 MW voi- „„ Kuva 4‑93. Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen vertailu (Laitakarin maloilla 8 lähintä lomarakennusta Hoikka-Hiukeen saarella. vaihtoehto tuli vasta kyselyn toteuttamisen jälkeen). Muissa vaihtoehdoissa ei tuulivoimaloiden melualueilla ole rakennuksia. Asukaskyselyn vastaajista 39 % oli huolissaan 4.20.4 Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin meluvaikutuksista. Saaristo- ja ranta-alueiden sekä meren virkistyskäyttöä Rakentamisen aikaiset vaikutukset tuulivoimalat voivat häiritä lähinnä maisemavaikutuksina. Rakentamisen aikana ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy Ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen hankkeen to- lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten maaraken- teutuminen voi vaikuttaa yksilöllisistä näkemyksistä riippuen nustöistä sekä voimalaitosten osien kuljetuksesta ja pystytyk- merkittävästikin, mikäli tuulivoimapuisto näkyy käytettävälle sestä. Varsinkin perustusten louhinta- tai paalutustyöt tuotta- virkistys- tai muulle luontoalueelle. Pääosalle maisemavaiku- vat melua lähiympäristöön (kappale 4.13). Lisäksi rakentami- tus on kielteinen, mutta osa saattaa retkeillä katsomaan tuu- nen lisää työmatkaliikennettä ja kuljetuksia merellä, satamis- livoimaloita. Tuulivoimapuiston käytön arvioidaan haittaavaan sa ja maalla (kappale 4.14). Hankkeella on merkittävä työllis- kalastusta suhteellisen vähän (kappale 4.5). Pienveneilylle tävä vaikutus (kappale 4.18). tuulivoimalat muodostavat kierrettäviä kohteita, mutta ne toi- Muutamia vuosia (arviolta 5−6 vuotta) kestävä rakenta- mivat myös maamerkkeinä ja suunnistuksen apuna. misvaihe voi haitata jonkin verran lähimpien asukkaiden ja Pääosa (63 %) asukaskyselyn vastaajista on huolissaan lomailijoiden viihtyvyyttä ja merialueen virkistyskäyttöä, kuten tuulivoimapuiston kielteisistä vaikutuksista linnustoon, 41 % kalastusta ja veneilyä. kalastukseen ja vajaa kolmannes merenpohjaan. Vajaa kol- Käytön aikaiset vaikutukset mannes epäilee pienveneilyn ja ulkoilun sekä viidennes jäällä Merituulivoimapuisto muuttaa merkittävästi alueen meri- liikkumisen kärsivän. Monet, erityisesti vapaa-ajan asukkaat, maisemaa (kappale 4.11). Vaikutus kohdistuu erityisesti nii- ovat huolissaan kiinteistönsä virkistyskäyttömahdollisuuksi- den rannikolla ja saaristossa asuvien ja lomailevien viihtyvyy- en ja arvon heikkenemisestä tuulivoimaloiden myötä. Huoli teen, joilla on näkymä hankealueelle. Muutos on suurempi ja epävarmuus tuulivoimapuiston toteutumisesta haittaavat vaihtoehdoissa 1 ja 1+, joissa tuulivoimaloita on kahdella eri heidän elinolojaan ja viihtyvyyttään, vaikka huoleen ei olisi- alueella. Yli puolet (56 %) asukaskyselyn vastaajista ei koe kaan aihetta. tuulivoimapuiston vaikuttavan vakituisen tai vapaa-ajan asun- tonsa asumisviihtyvyyteen, lähes kolmannes (32 %) arvelee vaikutusta kielteiseksi ja kymmenesosa (12 %) myönteiseksi.

174 Asukkaiden mielestä Oulun-Haukiputaan tuulivoimala- Vaihtoehdoissa 2 ja 3 voimajohto sijoittuu kokonaan uu- hanke vaikuttaa myönteisesti kunnan talouteen, imagoon teen johtoaukeaan, mikä tuo suuremman muutoksen asuk- ja työllisyyteen. Elinkeinoelämään ja talouteen kohdistuvia kaille ja millä on metsäpalstoja pienentävä ja pirstova vaiku- vaikutuksia on tarkasteltu luvussa 4.18. Tuulivoimalat sijoite- tus. Halosenniemen vaihtoehdon 2a lähellä on 9 vapaa-ajan taan vähintään 60 metrin etäisyydelle laiva- ja veneväylistä ja 4 asuinrakennusta. Vaihtoehdossa 2b asuinrakennuksia on sekä merimerkkien linjoista, joten ne eivät häiritse merenkul- 5 ja lomarakennuksia 4. Vähiten asukkaita on Laitakarissa. kua. Vaikutukset meriliikenteeseen on arvioitu luvussa 4.14. Vaihtoehdon 3a lähellä on 2 loma- ja 1 asuinrakennus. Tuulivoimalla voidaan tuottaa energiaa ympäristöystävällises- Vaihtoehdon 3b lähellä on 1 lomarakennus. ti ja hidastaa ilmastonmuutosta (kappale 4.1). Asukaskyselyn vastaajat pitivät Martinniemen sähkönsiir- Yhteenveto tovaihtoehtoja haitallisempana kuin Halosenniemeä, jonka Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yh- lähistöllä asutuksen määrä on vähäisempi. Laitakarin vaihto- teisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset ehtoa ei vielä asukaskyselyn toteutusaikaan ollut. tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Oulun-Haukiputaan vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden ääni, varjostus ja läheisyys voivat haitata muutaman lähimmän va- paa-ajan viettäjän asumisviihtyvyyttä. Muissa vaihtoehdois- sa vaikutus asumisviihtyvyyteen on lähinnä maisemallinen ja siten vähäisempi. Lisäksi maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä vähän osaa veneilijöitä ja näkemäalueella ulkoi- levia virkistyskäyttäjiä ja asukkaita. Vaikutus kestää koko voi- malaitosten käytön ajan. Sähkönsiirron vaikutukset Sähkönsiirto hankealueelta rannikolle tapahtuu merikaa- pelilla. Merikaapelista voi aiheutua ihmisten elinoloja ja viih- tyvyyttä haittaavia vaikutuksia lähinnä rakentamisvaiheessa, jolloin rakennusmelu ja -liikenne voivat haitata meriliikennettä ja virkistyskäyttöä. Ilmajohdot ovat erityisesti maisemahaitta lähistön asuk- kaille. Ne häiritsevät lähimpien talojen asumisviihtyvyyttä. Metsässä ne pirstovat maanomistajien palstoja. Pellolla pyl- väät häiritsevät viljelyä muodostamalla kierrettäviä esteitä. Rannan lähellä johtokäytävän raivaaminen lisää asuinalueen tuulisuutta. Rakentamisen aikana johtoalueella kuljetaan ras- kailla työkoneilla, mikä aiheuttaa melua ja häiriötä lähiasuk- kaille. Toiminnan aikana ilmajohdoista saattaa tietyissä olois- sa aiheutua ääntä, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muuta- man kymmenen metrin etäisyydelle ilmajohtojen välittömään läheisyyteen. Monet asukkaat ovat huolissaan voimajohtojen kiinteistöjen arvoa alentavasta vaikutuksesta. Kaikissa reittivaihtoehdoissa vakituisia tai loma-asuntoja on rannikon tai valtatien 4 lähettyvillä (Kuva 4‑94). Martinniemen vaihtoehdossa 1 uusi voimajohto sijoittuu pääosin olemassa olevan 110 kV voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään, mikä vähentää uuden voimajohdon aiheuttamaa muutosta. Vaihtoehdon 1 haitat asukkaille kasvavat selvästi, jos uusi voimajohto rakennetaan nykyisen rinnalle. Martinniemessä voimajohdon lähellä on eniten asukkaita. Asuinrakennuksia 200 m:n etäisyydellä on 33 ja loma-asuntoja 1 vaihtoehdoissa 1a, 1b ja 1c.

175 „„ Kuva 4‑94. Sähkönsiirtovaihtoehtojen lähellä (200 m) sijaitsevat rakennukset.

4.21 Vaikutukset ihmisten terveyteen

Tuulivoimalla tapahtuva sähkön tuotanto ei aiheuta ihmisen Tuulivoimalat synnyttävät ääntä. Hankkeen meluvaikutuk- terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maa- sia on käsitelty luvussa 4.13. Tuulivoimalat on sijoitettu niin, perään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotanto- että niiden melu ei aiheuta terveydellisiä vaikutuksia. tapoja, joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia Tuulivoimaloiden aiheuttamaa varjostusta on käsitelty lu- päästöjä. vussa 4.12. Voimaloiden varjostus vaikutus jää loma- ja va- Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joil- kituisen asutuksen kohdalla niin lyhytaikaiseksi ja harvoin ta- la voi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. pahtuvaksi, että se ei aiheuta terveydellistä haittaa. Onnettomuusriskit liittyvät voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan useiden satojen metrien etäisyy- delle asutuksesta, ei terveysriskejä muodostu.

176 4.22 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

4.22.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 4.22.3 Linnusto Eri puolille Pohjanmaata on suunnitteilla useampia tuulivoima- Perämeren alueelle on suunnitteilla useita tuulivoimahankkei- lahankkeita. Mikäli useampi näistä hankkeista toteutuu, tulee ta, joilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös yh- tuulivoimaloita näkymään paikoitellen ympäri Pohjanmaata teisvaikutuksia linnustoon. Suurin osa hankkeista on suunni- sekä merellä että mantereella. Tuulivoimalat luovat toteu- teltu alueen matalille merialueille, minkä takia niiden lintujen tuessaan Pohjanmaalle uuden alueellisen piirteen, joka tu- pesimäalueilla aiheuttamat elinympäristömuutokset jäävät to- lee muuttamaan Pohjanmaan kulttuuriympäristön luonnetta. dennäköisesti varsin pieniksi. Yhteisvaikutusten kannalta kes- Muutoksen vaikutukset tullaan todennäköisesti kokemaan al- keisiä vaikutusmekanismeja ovatkin suorien ympäristömuu- kuvuosina voimakkaammin, mutta ajan kuluessa tuulivoima- tosten sijaan erityisesti tuulivoimahankkeiden vaikutus lintu- lat voidaan helpommin mieltää olennaiseksi osaksi pohjan- jen muuttoreittien sijoittumiseen Perämeren alueella sekä lin- maalaista maisemaa ja kulttuuriympäristöä. tujen mahdollinen aikuiskuolleisuuden lisäys tuulivoimaloiden Hailuodon ja Oulun edustalle on suunnitteilla useampi aiheuttamien törmäysvaikutusten kautta. Pesimälinnuston tuulivoimahanke. Tämän hankealueen välittömään läheisyy- osalta tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voidaan ar- teen, luoteispuolelle, on suunnitteilla suuri merituulipuisto vioida pääosin pienemmiksi niiden kohdistuessa pääasias- Suurhiekan matalalle. Nämä hankkeet muodostavat yhdessä sa lajeihin, joiden ruokailualueet jakautuvat laajalle alueelle lähes 40 kilometrin pituisen tuulivoimavyöhykkeen, joka voi- Perämeren eri osiin. Näitä lajeja ovat erityisesti silakkaa ravin- mistaa erityisesti Hailuotoon kohdistuvia vaikutuksia. Myös tonaan käyttävät selkälokki ja räyskä sekä petolinnuista mah- Oulunsalon ja Haukiputaan välille on suunnitteilla tuulivoi- dollisesti merikotka. mapuisto. Mikäli jokainen näistä hankkeista toteutuu, tulee Useat Perämeren alueelle suunnitellut hankkeet ovat vas- Oulun ja Haukiputaan edustan merimaisema muuttumaan ta valmisteluvaiheessa, minkä takia tiedot hankealueiden voimakkaasti alueen luonteen muuttuessa tuulivoimaloiden linnustosta ja mahdollisista linnustovaikutuksista ovat vielä myötä merkittävästi. rajalliset. Parhaiten arvioidun hankkeen yhteisvaikutuksia on tässä yhteydessä pystytty arvioimaan Suurhiekan merituuli- 4.22.2 Kalasto ja kalatalous voimapuiston kanssa, jonka ympäristövaikutusten arviointi Perämeren alueelle on suunnitteilla useita tuulivoimahankkei- valmistui keväällä 2009. ta, joilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös yh- Tanskassa tuulivoimaloiden näkyvimpänä vaikutuksena on teisvaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Konkreettisimmin muuttolintujen osalta havaittu muuttoreittien pienimuotoinen yhteisvaikutukset voivat ilmetä tämän hankkeen osalta yh- siirtyminen lähemmäs tuulivoimala-alueen reunoja lintujen teisvaikutuksina Suurhiekan tuulipuiston sekä Suurhiekka- pyrkiessä kiertämään koko alueen (Desholm & Kahlert 2005, Pitkämatalan ja Merikallojen merihiekannostohankkeen kans- Petersen 2006). Sen sijaan törmäysriskien havaittiin samas- sa. Tämän YVA:n yhteydessä järjestetyssä ammattikalasta- sa tutkimuksessa olevan varsin pieniä erityisesti sorsalin- jatapaamisessa kalastajat esittivät arvion, että Haukiputaan, tujen mutta myös mm. päiväpetolintujen ja hanhien osalta. Oulun ja Hailuodon kalastajien käyttämistä kalastusalueista Perämeren alueella useiden tuulivoimahankkeiden toteutta- sijaitsee n. 70 % Suurhiekan ja tämän hankeen muodostamil- minen voi osaltaan vaikuttaa lintujen muuttoreittien sijoittu- la tuulivoimapuistoalueilla. Ammattikalastajat käyttävät aluei- miseen ohjaten niitä alueen eri osissa joko kohti mannerta ta hyödyksi ja kalastus painottuu alueille mm. kulloisenkin ka- tai kauemmas ulkomerelle. Lintujen muuttoreittien kannalta lastettavan kalalajin, kalastusmuodon sekä sääolosuhteiden Oulun-Haukiputaan edustalle ja Suurhiekalle suunnitellut tuu- mukaisesti. livoimapuistot poikkeavat sijainniltaan selkeästi toisistaan, Mikäli molemmat tuulivoimapuistot toteutettaisiin suurim- minkä takia yhteisvaikutukset niiden välillä ovat muuttolin- massa mahdollisessa laajuudessaan, olisi niiden muodosta- tuihin kohdistuvien vaikutusten osalta todennäköisesti vä- ma yhteisvaikutus suurempi, kuin jommankumman hankkeen häisiä. Suurhiekan merituulivoimapuiston osalta keskeisik- aiheuttama yksittäinen vaikutus. Tuulivoimapuistojen sekä si lajiryhmiksi on arvioitu erityisesti Hailuodon länsipuolelta merikiviainesten oton vaikutukset kalastoon ja kalastukseen muuttavat kuikkalinnut sekä arktisista sorsista mustalintu ovat suurimmillaan rakentamisvaiheessa. Yhteisvaikutukset (PPLY 2009). Näiden lajien muuttoreitti kulkee kuitenkin pää- olisivat suurimmillaan, mikäli molempien tuulivoimapuistojen osin Haukiputaan edustalle suunnitellun tuulivoimala-alueen sekä kiviainesten otto toteutettaisiin samaan aikaan. ohitse, minkä takia yhteisvaikutukset jäävät Suurhiekan ja Oulun-Haukiputaan hankkeiden osalta vähäisiksi. Muutenkin arvioidun hankealueen kautta muuttavien lintujen mää- rät ovat kokonaisuudessaan varsin pieniä, mikä pienentää sen merkitystä Perämeren alueelle suunniteltujen tuulivoi- mahankkeiden yhteisvaikutusten kannalta. Poikkeukseen Suurhiekan ja Oulun-Haukiputaan edustan tuulivoimapuis- ton osalta tekee lähinnä Hailuodon kautta muuttava pieka- na, jonka muutto kulkee keväisin osittain sekä Suurhiekan

177 että Oulun-Haukiputaan edustan tuulivoima-alueiden kaut- ta. Törmäysvaikutukset eivät kuitenkaan ole todennäköisesti merkittäviä johtuen lintujen kyvystä havaita ja väistää niiden lentoreitille osuvat tuulivoimalat ilman todellista riskiä törmä- yksille. Muista petolinnuista keskitetysti Hailuodon kautta muuttavien maa- ja merikotkan muuttoreitit sen sijaan ohitta- vat lähes kokonaisuudessaan Oulun-Haukiputaan edustalle suunnitellun hankealueen, minkä takia arvioidun tuulivoima- puiston yhteisvaikutukset esim. Suurhiekan kanssa voidaan kotkien osalta arvioida vähäisiksi. Pesimälinnuston osalta suunnitellun hankkeen sekä Perämeren alueen muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaiku- tusten arvioinnissa yksi merkittävimmistä tekijöistä on tuulivoi- marakentamisen vaikutukset Astekarin räyskäyhdyskuntaan ja lajin käyttämiin ruokailualueen. Räyskien ruokailulentojen on sekä arvioidun hankkeen että Suurhiekan YVA-menettelyn aikana tehtyjen linnustoselvitysten perusteella arvioitu suun- tautuvan pääasiassa Astekarilta kohti itää tai koillista, minkä takia yksittäisten hankkeiden vaikutuksia ei räyskän kannalta ole arvioitu merkittäviksi. Räyskät ruokailevat yleisesti hyvin laajalla alueella, minkä takia eri hankkeiden yhteisvaikutuk- set voivat sen osalta kumuloitua lintujen ruokailualueiden ja- kautuessa useiden tuulivoimapuistojen alueelle. Miten tuuli- voimaloiden rakentaminen todellisuudessa vaikuttaa räyski- en ruokailukäyttäytymiseen alueella (mm. häiriövaikutuksen suuruus), ei ole olemassa yksityiskohtaista tietoa, minkä takia mahdollisten yhteisvaikutusten suuruutta on vaikea yksityis- kohtaisesti arvioida. Yleisesti, mikäli hankkeiden toteuttami- nen jaetaan pitkälle aikavälille, voidaan sekä räyskien mutta myös muiden Perämeren alueella ruokailevien lajien arvioi- da vähitellen tottuvan tuulivoimaloiden läsnäoloon, mikä tu- lee todennäköisesti pienentämään hankkeiden vaikutuksia niiden kannalta. Räyskän tapaan pääosin silakkaa ravinto- naan käyttävällä selkälokilla hankkeiden yhteisvaikutukset voidaan todennäköisesti verrata räyskään, joskin selkälokilla vaikutusten merkitystä pienentää lajin pesivän kannan koko Pohjanlahden alueella sekä lajin levinneisyysalueiden jakau- tuminen koko Perämeren alueelle.

178 5 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot

179 180 5 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT

5.1 Vesiympäristö Tuulivoimalayksiköiden perustamistavoista kasuuniperustus Tuulivoimaloiden värityksen sijaan suurempi merkitys nii- edellyttää perusteellisia pohjatöitä, jotka aiheuttavat samen- den aiheuttamien törmäyskuolleisuuden ehkäisemisessä on tumista ja pohjan tuhoutumista. Ympäristövaikutusten kan- niissä yöaikaan käytetyn valaistuksen suunnittelussa, jotta nalta parempana vaihtoehtona voidaan pitää monopile-paalu- esimerkiksi majakoiden yhteydessä havaitut lintujen yöaikai- perustusta, jossa voimala joko juntataan pehmeään pohjaan set massakuolemat pystytään välttämään. Erityisesti voima- tai sille räjäytetään kuilu kallioperään. Monopile-menetelmä kastehoisten, ylöspäin ja sivulle osoittavien valonheittimien vie pohjapinta-alasta ainoastaan n. 1/6 osan kasuuniperus- käyttöä tulisi tuulivoimalarakenteissa välttää, sillä ne voivat tuksen vastaavaan verrattuna. Tällä perusteella monopile-pe- vetää puoleensa yömuuttavia lintulajeja (nk. majakkaefekti). rustus on vesiympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Niukan valaistuksen ohella sen aiheuttamia vaikutuksia voi- Vesistörakentamisen ajankohdalla voidaan oleellisesti mi- daan edelleen vähentää valaisimissa käytetyn valotyypin, nimoida vesiekologisia haittoja. Perustusten läheisyydessä niissä käytettyjen varjostimien sekä valaisimien suuntauksen tai sähkökaapeleiden kaivualueilla olevan vesikasvillisuuden avulla. Tuulivoimalaitoksissa tulisikin valot olla lähinnä vain ja samalla siitä riippuvaisten vesieliöiden (vesiselkärangatto- lentoestemääräysten mukaisesti, ei enempää. mat, kalat) kannalta vähiten haittaa aiheutuu kasvukauden Tuulivoimaloiden aiheuttaman törmäysriskin minimoimi- ulkopuolella tehdystä ruoppauksesta, räjäytyksistä ja kaivu- seksi niiden suunnittelussa tulisi pyrkiä minimoimaan voima- töistä. Rakentamisen ajoittamisella tärkeimpien talouskalojen loiden houkuttelevuus lintujen istumis- ja tähystyspaikkoina. (silakka, siika, muikku) lisääntymisajankohdan ulkopuolel- Tämän merkitys erityisesti merialueille sijoitettavissa tuulivoi- le voidaan vähentää kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia maloissa voi olla huomattava luontaisten istumapaikkojen vaikutuksia. vähyyden vuoksi. Useiden lintulajien on havaittu käyttävän Pohjaeliöstön palautuminen kaapeleiden kaivualueille on tuulivoimaloiden rakenteissa olevia ulkonemia, tukiristikoita mahdollisimman nopeata, kun kaapelikaivannon pinta uudel- ja mastoja istumapaikkoinaan, mikä voi osaltaan lisätä nii- leen täytön jälkeen jätetään samalle tasolle kuin ympäröivä den lentoaktiivisuutta voimaloiden lapojen läheisyydessä ja merenpohja on. Lisäksi täytössä tulisi käyttää samantyyppis- edelleen niiden riskiä mahdollisille törmäyksille. Tästä syystä tä pohja-ainesta kuin alueella oli ennen kaivua. Kun kaapeli- tuulivoimalat tulisi suunnitella käyttäen paljon sileitä pintoja ja kaivannot ovat mahdollisimman kapeita, ympäristössä esiin- välttää mahdollisuuksien mukaan esim. ulokkeiden, masto- tyvä eliöstö asuttaa alueen suhteellisen nopeasti. jen ja tukivaijerien käyttöä. Rakenteellisena ratkaisuna yleinen putkimallinen, valkoinen tuulivoimalaitos on lintutörmäysten 5.2 linnusto kannalta selkeästi ristikkoranteista, kenties harustettua tornia parempi ratkaisu. Tuulivoimapuiston linnustovaikutusten kannalta voimaloiden Tuulivoimapuiston sekä linnuille että lepakoille aiheuttamaa sijoituspaikan valinnalla tiedetään olevan suuri merkitys, min- törmäysriskiä voidaan teoriassa vähentää rajoittamalla niiden kä takia se on myös paras keino tuulivoimaloiden linnusto- käyttöä näiden lajien kannalta vilkkaimpina muuttoaikoina. vaikutusten lieventämiseksi. Suunnitellun tuulivoimapuiston Tuulivoimaloiden käyttöajan rajaamiseen vaikuttavat kuiten- aiheuttamia linnustovaikutuksia on pyritty osaltaan ehkäise- kin tuotantotaloudelliset tekijät, minkä takia käytön rajoittami- mään jo käynnissä olevan YVA-menettelyn aikana, mistä ovat nen erityisesti optimaalisten tuulen nopeuksien aikana ei ole osoituksena hankesuunnitelmassa tehdyt muutokset ja arvi- kannattavaa. ointiprosessiin mukaan otetut uudet hankevaihtoehdot, jois- Häirintä sa linnuston kannalta haitallisimmiksi arvioituja tuulivoimaloi- Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisia häi- ta on poistettu linnustovaikutusten ehkäisemiseksi. riövaikutuksia pystytään linnuston osalta merkittävällä tavalla Tuulivoimapuiston tekniset ominaisuudet vähentämään hankkeen rakentamisen ja huoltotöiden huolel- Sijoituspaikkojen valinnan lisäksi tuulivoimapuiston lin- lisella ajoittamisella. Yleisesti lintujen alttius hylätä pesänsä nustolle aiheuttamia törmäysriskejä voidaan vähentää myös on suurimmillaan lisääntymiskauden alkuvaiheessa touko- voimaloiden teknisten ominaisuuksien ja värityksen avulla. kesäkuussa, jolloin useiden lajien pesät ovat muninta- tai Puhtaasti valkoisten voimalarakenteiden sijaan tuulivoima- hautomisvaiheessa. Ensisijaisesti tuulivoimaloiden edellyt- loiden lavoissa käytettyjen eriväristen kuvioiden on havaittu tämät rakennus- ja huoltotyöt tulisikin mahdollisuuksien mu- joiltakin osin lisäävän voimaloiden erottumista ympäröiväs- kaan pyrkiä suorittamaan tämän ajanjakson ulkopuolella, jota tä maisemasta. Tutkimukset parhaimmista värikuvioista eivät pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia pystyttäisiin ehkäi- kuitenkaan ole yksiselitteisiä, minkä takia tarkkoja ohjeita la- semään. Lisäksi linnuston kannalta merkittävät pesimäsaaret pojen maalaamisesta ei voida antaa. Lisäksi tuulivoimaloiden ja suojelullisesti merkittävien lajien esiintymisalueet tulisi jo näkyvyyden lisääminen voi osaltaan vaikuttaa niiden ihmisille yksittäisten voimalaitosten rakentamisessa pyrkiä ottamaan aiheuttamien maisemavaikutusten suuruuteen niiden erottu- essa kauemmas sijoituspaikoiltaan.

181 5.4 maisema

Tuulivoimalat

huomioon ja kohdistaa niiden läheisyydessä suoritettavat toi- Asutusta lähinnä olevat ja merkittävimmin maisemassa nä- minnot aivan rakentamiskauden alku- ja loppupäihin. Tämä kyvät tuulivoimalat ovat vaikutuksiltaan haitallisimmat. Näitä koskee sekä varsinaisien tuulivoimaloiden, mutta myös nii- ovat alueen 2 itäosan tuulivoimalaitokset. Haitallisiin vaikutuk- den liittämisessä käytettävien merikaapelien edellyttämiä ra- siin voidaan vaikuttaa mm. käyttämällä 3MW:n voimalaa se- kennustöitä, rakentamisen aikaisia ruoppauksia sekä ruop- kä perinteistä umpinaista valkoista tornimallia ristikkoraken- pausmassojen läjitystä. Hankkeen edellyttämien merenpoh- teisen tornin sijaan. Mikäli pienempien voimaloiden käyttämi- jan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjityksen voivat nen tarkoittaa useamman voimalan rakentamista, on merellä vaikuttaa erityisesti alueella ruokailevien lintujen käyttämiin suositeltavaa käyttää suurempia voimalaitoksia. ruokailualueisiin merenpohjan muutosten kautta. Näitä vaiku- Tuulivoimala-alueiden sijoittuminen mahdollisimman tuksia voidaan pyrkiä ehkäisemään rajaamalla hankkeen ai- kauas merelle ja mahdollisimman kauas asutuksesta vä- heuttamat merenpohjan muutokset mahdollisimman pienelle hentää maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Myös tuulivoi- alueelle tuulivoimaloiden perustusten ja merikaapeleiden ym- malaryhmien suuntautuminen poikittain rantaviivaa vasten päristöön sekä suunnittelemaan ruoppausmassojen läjitys- on tärkeää mantereelta muodostuvien näkymien kannalta. alueet siten, etteivät ne kohdennu suoraan lintujen käyttämille Tuulivoimaloiden muodostamien satunnaisten suorien linjo- ruokailualueille. jen syntymistä on myös syytä välttää. Rannikon metsänhoi- Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia voidaan totoimenpiteissä on syytä huomioida myös estevaikutuksen vähentää ensisijaisesti niiden huollon edellyttämien ihmis- kannalta tärkeät metsiköt. Mikäli metsänhakkuutoimenpiteet toimintojen suunnittelulla. Huoltotöiden ajoittaminen herkim- ovat välttämättömät näkymiä sulkevalla tärkeällä metsäalu- män lisääntymiskauden ulkopuolelle on tässäkin vaiheessa eella, tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää avohakkuita tai keskeinen tekijä. Kuitenkin myös huoltoliikenteessä käytet- huomioida tulevat avohakkuut hyvissä ajoin uusilla korvaavil- tävät kulkuneuvot sekä kulkureitit tulisi pyrkiä valitsemaan la metsänistutustoimenpiteillä. siten, että ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvaa häirintää lintu- luotojen ympäristössä pystyttäisiin mahdollisuuksien mukaan Sähkönsiirto ehkäisemään. Lähimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia voidaan vä- 5.3 Suojelutilanne hentää pylväspaikkojen suunnitelmallisella sijoittelulla. Kaukomaisemaan kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää Tuulivoimalaitokset eivät sijoitu Perämeren saarten Natura- käyttämällä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman ma- alueelle, mutta sähkönsiirrossa käytettävät merikaapelit laske- talaa yhteispylväsrakennetta alueilla, jossa muu maankäyttö taan tarvittaessa merenpohjalle myös Natura-alueella. Koska sen sallii. Avoimilla alueilla tulee kiinnittää huomiota siihen, Naturaan kuuluvalla merialueella ei ole tehty vedenalaisten di- että vierekkäisten voimajohtolinjojen pylväät sijoitetaan rin- rektiiviluontotyyppien inventointia, on nämä tarpeen selvittää nakkain, jotta vältetään ”eri tahtiin” kulkevien voimajohtojen ennen hankkeen toteuttamista. Haitallisia vaikutuksia voidaan aiheuttama vaikutus. Voimalinjoja ympäröivä suojapuusto vähentää myös välttämällä kaapeliojien kaivamista Natura- tulisi säilyttää mahdollisimman leveältä alueelta visuaalisten alueelle. Linnustoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten vä- vaikutusten minimoimiseksi. hentämistä on tarkasteltu kappaleessa 5.8. Sähkönsiirtovaihtoehdoista Martinniemen vaihtoehdol- 5.5 Valo- ja varjostusvaikutukset la ei tehdyn arvioinnin mukaan ole haitallisia vaikutuksia Joutsensuon-Vareputaanojanlehdon Natura-alueeseen. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen näkymiseen vai- Mahdollisia haitallisia vaikutuksia alueen vesitalouteen voi- kuttavat yleisesti sääolosuhteet, voimaloiden sijoittelu, ym- daan ehkäistä pylväspaikkasijoittelulla siten, että yksittäis- päristöolosuhteet, tuulivoimalan lapakulma, vuorokaudenai- ten voimajohtopylväiden välinen etäisyys pidetään Natura- ka sekä vuodenaika. Parhaiten varjostukseen (ns. vilkkuva alueen kohdalla mahdollisimman suurena. Suojavyöhyke varjo) suuruuteen voidaan hankesuunnittelun avulla vaikuttaa Joutsensuon Natura-alueeseen voidaan pitää mahdollisim- voimaloiden sijoittelulla ja tornin korkeudella. Lisäksi varjos- man leveänä sijoittamalla voimajohto tien varteen sekä sijoit- tusvaikutuksen suuruuteen voidaan vaikuttaa lisäksi säilyttä- tamalla voimajohdot yhteispylvääseen. mällä tuulivoimalan ja häiriintyvän kohteen (mm. asunnot) vä- lissä suojapuustoa, joka lieventää osaltaan vilkkuvan varjon näkymistä herkille kohteille.

182 5.6 meluvaikutukset

Voimalan aiheuttaman äänen voimakkuuteen voidaan vaikuttaa: • voimalatyypin valinnalla • tornin korkeudella • lapakulmaa säätämällä. Mikäli esimerkiksi tietyissä tuu- liolosuhteissa yö ajan melu on liian suurta, voidaan la- pakulmaa säätämällä äänenvoimakkuutta pienentää. Samalla sähkön tuotanto vähenee.

5.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Hankkeen haitallisia vaikutuksia maankäyttöön ja yhdyskun- tarakenteeseen voidaan lieventää huomioimalla hankkeen vaikutukset maankäytön suunnittelun ohjaamisessa, suun- nittelussa ja lupamenettelyissä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja sijoittaminen. Hyödyntämällä nykyisiä johtokäytäviä ja yhdis- tämällä johtokäytävät muiden hankkeiden sähkönsiirtolinjoi- hin vähennetään haitallisia vaikutuksia.

5.8 kaavoitus

Tuulivoimarakentamisen haitallisia vaikutuksia voi- daan vähentää kaavamääräyksin ja –merkinnöin. Rakennuslupaviranomainen tarkistaa rakennuslupaa myön- täessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun kaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Kaavoituksessa voidaan antaa määräyksiä mm. tuulivoi- maloiden ja voimalinjojen, sijoitteluun, ulkonäköön, korke- uteen, valaistukseen, merkitsemiseen, suojavyöhykkeisiin, sähkönsiirtoon. Lisäksi kaavoituksessa annetaan määräyk- siä, joiden keinoin on pyrittävä vähentämään tuulivoimaloi- den haittavaikutuksia ympäristöön mm. maisemaan, loma- asutukseen, linnustoon, kalastoon, liikenteeseen.

5.9 Elinolot ja viihtyvyys

Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia on mahdollista lieventää teknisten keinojen lisäksi tiedottamalla hankkeen etenemi- sestä ja hankkeen vaikutuksista ympäristöön ja seudun asuk- kaiden asuinympäristön laatuun. Tehokas tiedotus voi lieven- tää hankkeen aiheuttamia huolia ja pelkoja.

183 184 6 Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus

185 186 6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS

6.1 Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet

Seuraavassa vertaillaan hankekokonaisuuden vaihtoehtoja ja vedenalainen eliöstö hyvin niukkaa. Vaihtoehdossa VE1 ja niiden vaikutuksia ympäristöön. YVA:ssa tarkasteltuja vaihto- VE1+ rakennettaisiin myös Hoikka-Hiukeen–Luodeleton ehtoja on varsinaisen tuulivoimapuiston osalta neljä (+ nol- alueelle, jossa merenpohja on osittain kiveä ja vedenalien- lavaihtoehto), joiden lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu erik- ne eliöstö hieman monimuotoisempaa. Hoikka-Hiukeen– seen mahdollisten sähkönsiirtoreittien ympäristövaikutuksia. Luodeleton alueen luoteisosassa (lähellä Ulko-Pallosta) ha- Tarkastellut vaihtoehdot on esitetty kappaleessa 2.3. vaittiin yhdellä videokuvauspisteellä vesisammallia, joten on Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutuksia, mahdollista, että alueen matalilla kivipohjilla esiintyy myös jotka ovat kunkin tarkastellun vaikutusten osalta muutos nyky- uhanalisia vesisammallajeja. Uhanalaisten sammallajien in- tilasta tarkasteluhetkeen. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu ventointi suositellaan tehtäväksi lopullisilla rakennuspaikoilla vertaamalla 0 –vaihtoehdon eli käytännössä nykytilanteen ja ennen rakentamista. sen kehittymisen aiheuttamia vaikutuksia suhteessa suunni- Vaihtoehdossa VE0 ei merenpohjaa muokata, jolloin vai- telman mukaiseen hankevaihtoehtoon. Vaikutusten merkit- kutuksia merenpohjaan tai veden laatuun ei esiinny ja meren- tävyyttä on arvioitu muutoksen suuruudella sekä vertaamal- pohjan eliöstö säilyy nykyisen kaltaisena. Tässä tapauksessa la suunnitellun toiminnan vaikutuksia kuormitusta koskeviin muutokset ovat riippuvaisia ympäristötekijöistä kuten esim. ohje- ja raja-arvoihin, ympäristön laatunormeihin ja alueen rehevyystasosta ja jääolosuhteista. nykyiseen ympäristökuormitukseen. Tässä on myös otettu Eri perustusvaihtoehdot eroavat toisistaan siten, että ve- huomioon asukaskyselyn aikana saatua palautetta niistä vai- sieliöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan, mikäli kutuksista, joita asukkaat pitävät merkittävimpinä. käytetään kasuuniperustusta. Eri vaikutuksia on vertailu jäljempänä kuvailevan (kvalitatii- Sähkönsiirtoreiteistä kaapelin upotusmatka on lyhin visen) vertailutaulukon avulla. Siihen on kirjattu tarkasteltujen Martinniemen vaihtoehdossa, mutta toisaalta kaivuutyössä vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset niin positiiviset kuin ne- saattaa vapauttaa rannan läheisyydessä vesifaasiin pohjase- gatiiviset vaikutukset. dimentistä haitta-aineista, joista osan pitoisuudet ylittivät kri- Vaikutusten merkittävyyttä voidaan tarkastella paikallisilta, teeritason 1 arvot. Näillä voi olla haitallinen vaikutus alueen alueellista ja globaalien vaikutusten suhteen. Jokin vaikutus vesieliöstöön ja siten myös alueen kalastoon. Halosenniemen voi olla paikallisestikin hyvin merkittävä mutta alueellisesti ja Laitakarin rantautumisalueilla kaapeleiden upotusmatka merkittävyydeltään vähäisempi. Vaikutusten merkittävyyteen on pidempi, mutta sedimentit todennäköisesti puhtaampia. vaikuttaa mm: Halosenniemen ja Laitakarin alueilta ei ole sedimenttinäyttei- • vaikutusalueen laajuus tä, joten niiden osalta vaikutuksia ei voida vielä tässä vaihees- • vaikutuksen kohde ja herkkyys muutokselle sa luotettavsti arvioida. Ennen hankkeen toteutusta merikaa- pelin rantautumisalueet tutkitaan niiltä alueilta, joihin kaape- • kohteen merkittävyys lioja kaivetaan. • vaikutuksen palautuvuus ja/tai pysyvyys Merikaapeleiden rantautumisalueilla ei ole tehty vielä • vaikutuksen intensiteetti ja muutoksen suuruus tässä vaiheessa vedenalaisen kasvillisuuden inventointia. • vaikutukseen liittyvät ihmisten kokemukset (pelot ja Inventoinnit suositellaan tehtäväksi ennen rakentamista va- epävarmuudet) litulla rantautumisalueella. Mikäli inventoinneissa löydetään uhanalisia kasvilajeja, voidaan ne ottaa huomioon kaapelin 6.2 Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksittain sijoittamisessa. 6.2.3 kalasto, kalastus ja kalatalous 6.2.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Vaihtoehdossa VE1 kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat Mitä suurempana hanke voidaan toteuttaa, sitä enemmän se vaikutukset olisivat selvästi suurimmat. Vaihtoehdossa VE1 voi korvata sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla. tuulivoimaloita sijaitsee myös keskeisillä kutualueilla sekä verkko- ja troolikalastusalueilla. Vaihtoehdossa VE1+ keskei- 6.2.2 Vesistö, merenpohja, vesieliöstö sillä kutualueilla sijaitsevat voimalat on poistettu, samoin on YVA:ssa tarkasteltavien vaihtoehtojen välillä on eroavaisuuk- poistettu osa hankealeen lounaisreunalla sijaitsevista voima- sia siten, että vedenlaatuun, merenpohjaan ja vesieliöstöön laitoksista ja osa on sijoitettu siten, etteivät ne haittaa trooli- kohdistuvat muutokset ovat suurimmillaan laajimmassa vaih- ja verkkokalastusta. Vaihtoehdossa VE1+ on poistettu myös toehdossa VE1 ja suppeimmillaan vaihtoehdossa VE2. VE2 ja Nimettömänmatalan koillisreunasta puolet voimaloista, jolloin VE2+ vaihtoehdoissa rakentaminen suuntautuisi Nimettömän voimalaitosten välinen etäisyys on yli kilometri. Vaihtoehdossa matalan alueella, jossa merenpohja on pääosin hiekkaa ja

187 VE1+ on lisätty voimalaitoksia nimettömänmatalan lounais- Muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten kannalta suunni- puolelle, alueille, jossa ne eivät sijaitse keskeisillä kalastus- ja teltu tuulivoimapuistoalue sijoittuu pääasiassa lintujen käyt- kutualueilla. Tehdyillä muutoksilla vaihtoehto VE1+ on kalas- tämien muuttoreittien väliselle alueelle, minkä takia alueella ton ja kalastuksen kannalta selvästi parempi, kuin vaihtoehto havaittavien muuttolintujen määrät ovat kokonaisuudessaan alkuperäinen vaihtoehto VE1. Suppeammissa vaihtoehdois- varsin pieniä. Tästä syystä hankkeen vaikutukset muutto- sa VE2 ja VE2+ vaikutukset kalaston ja kalastukseen ovat lintujen kannalta jäävät kaikkien hankevaihtoehtojen osalta vähäisemmät, kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE1+. Vaihtoehto vähäisiksi. VE2+ sisältää vastaavat muutokset kuin VE1+, joten se 6.2.6 Suojelutilanne on kalaston ja kalastuksen kannalta edullisempi, kuin VE2. Vaihtoehdossa VE0 ei esiinny vaikutuksia kalastoon tai ka- Millään hankkeen vaihtoehdolla ei tehdyn arvioinnin mukaan lastukseen. Perustamisvaihtoehdoista kasuuniperustuksella ole vaikutusta Perämeren saarten Natura-alueella tavattaviin vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat suuremmat kuin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. monopile-perustuksella. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja alueella säännöllisesti tavat- Merikaapeleiden rakentamiseen liittyvillä ruoppauksilla voi taviin muuttolintulajeihin kohdistuvat vaikutukset on käsitelty olla vaikutuksia kalastukseen. Tiedusteluiden ja ammattika- kappaleessa 7.2.8. Sähkönsiirtovaihtoehdoista Laitakarin ja lastajatapaamisen perusteella voidaan arvioida, että meri- Halosenniemen vaihtoehdoissa voimajohto ei sijoitu Natura- kaapelin rantautumisvaihtoehdoista Halosenniemi olisi paras alueille. Martinniemen sähkönsiirtovaihtoehto ei kuitenkaan rantautumisvaihtoehto. Martinniemen vaihtoehdoissa kaapeli tehdyn arvioinnnin mukaan aiheuta sellaista haittaa direktiivi- jouduttaisiin vetämään keskeisen muikun lisääntymisalueen luontotyypeille tai –lajeille, jota voitaisiin pitää luontotyyppe- sekä nuottausalueen läpi. Myös Laitakarin rantautumisvaihto- jä tai lajeja heikentävänä ja siten merkittävänä. Tämän vuoksi ehdossa kaapelilinjalle sijoittuu nuottaus- sekä troolialueita. myöskään sähkönsiirtoreittivaihtoehdot eivät suojelualueisiin kohdistuvilta vaikutuksiltaan poikkea toisistaan. 6.2.4 luonnonolosuhteet 6.2.7 maisema ja kulttuuriympäristö Sähkönsiirron reittivaihtoehdot maa-alueilla Nimettömän matalan ja Hoikka-Hiukeen–Luodeleton alu- Sähkönsiirron reittivaihtoehdoista kasvillisuudelle ja luonto- eille rakennettavat vaihtoehdot (VE1 ja VE1+) eroavat mer- tyypeille suotuisin vaihtoehto on Martinniemen reittivaihtoeh- kittävästi ainoastaan Nimettömän matalaan rakennettavi- to, josta osa sijoittuu olemassa olevan Onkamo-Martinniemi en vaihtoehtojen (VE2 ja VE2+) vaikutusten voimakkuudes- voimajohdon rinnalle tai tilalle. Laitakarin ja Halosenniemen sa. Tuulivoimala-alue on vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ sel- reittivaihtoehdot sijoittuvat kokonaan uuteen johtoauke- keästi pienempi, joten vaikutuksetkin ovat merkittävästi lie- aan, millä on luontoalueita pienentävä ja pirstova vaikutus. vemmät. Keskinäiset erot vaihtoehtojen VE2 ja VE2+ välil- Laitakarin reittivaihtoehtojen (Raasakka ja Karjalankylä) ja lä ovat niin pieniä, ettei niiden välille synny merkittävää eroa. Halosenniemen reittivaihtoehtojen välillä ei ole luontovaiku- Vaihtoehtojen VE1 ja VE1+ ero on selkeämpi ja vaikutusten tusten osalta suuria keskinäisiä eroja. kannalta merkittävämpi. Voimakkaimmat vaikutukset ovat vaihtoehdolla VE1 ja lie- 6.2.5 linnusto vimmät vaihtoehdolla VE2+. Mitä enemmän tuulivoimaloita Pesimälinnuston kannalta tuulivoimapuiston toteuttaminen rakennetaan, sitä voimakkaampia vaikutukset ovat. voi osaltaan vaikuttaa hankealueen läheisyydessä sijaitsevien Sähkönsiirron vaihtoehdoista Martinniemen pohjoisin vaih- Länsileton, Isonkivenleton ja Hoikanriisien pesimälinnustoon toehto (VE1c) aiheuttaa vähiten haitallisia vaikutuksia maise- lisääntyneiden häiriötekijöiden sekä mahdollisten törmäysris- maan ja kulttuuriympäristöön. Voimakkaimmat vaikutukset kien kautta. Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät syntyvät mikäli vaihtoehto 3a toteutetaan. pienimmiksi vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+, joissa em. lintu- 6.2.8 Valo- ja varjostusvaikutukset luotojen lähiympäristöön ei kohdistu tuulivoimarakentamista. Merkitykseltään vaikutukset jäävät kuitenkin kaikkien hanke- Vaihtoehdoissa VE1 ja VE1+ tuulivoimapuiston laajuus on vaihtoehtojen osalta todennäköisesti melko vähäisiksi, jos lin- merkittävästi suurempi kuin vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+. nusto otetaan huomioon osana tuulivoimaloiden rakennus- ja Tästä johtuen ovat vaihtoehtojen VE1 ja VE1+ varjostusvai- huoltotöitä sekä töiden ajoittamista. Linnustonsuojelullisesti kutuksetkin suuremmat kuin vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+. hankealueen ympäristössä sijaitsevista kohteista merkittävin VE1 ja VE1+ varjostusvaikutukset(varjostusvaikutus vä- on sen luoteispuolella sijaitseva Astekarin räyskäyhdyskun- hintään 8 tuntia vuodessa) yltävät alueiden pohjoispuolella ta, johon ei luodon ympärille jätetyn suojavyöhykkeen vuok- Santapankille asti. Etelässä vaihtoehtojen VE1 ja VE1+ var- si arvioida kuitenkaan kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. jostusvaikutukset rajautuvat Välilettolle ja Kintaslettolle. Räyskään kohdistuvien vaikutusten riski on pienin uuden han- VE2 ja VE2+ varjostusvaikutukset yltävät alueiden pohjois- kesuunnitelman mukaisissa vaihtoehdoissa (VE1+ ja VE2+), puolella Santapankille asti. joissa Astekarin suojavyöhykettä on kasvatettu alkuperäises- Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli vaihtoehto VE0 ei tä hankesuunnitelmasta. Näiden vaihtoehtojen osalta vaiku- aiheuta varjostusvaikutuksia kun vaihtoehdossa ei ole varjos- tukset sekä Astekarilla että koko Pallosen saariryhmässä pe- tusta aiheuttavia tuulivoimaloitakaan. sivien lajien osalta voidaan arvioida vähäisiksi.

188 6.2.12 Kaavoitus Varjostusvaikutukset (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia Tuulivoimapuiston rakentamisella toteutetaan maakuntakaa- vuodessa) eivät yllä missään vaihtoehdossa hankealueen vaa Nimettömän matalalle osoitetun tuulivoimaloiden alu- viereisille loma- ja julkisille rakennuksille asti. een (en-tv) osalta. Vaihtoehto VE0 ei toteuta maakuntakaa- vaa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE1+ esitetyn tuulivoimapuis- 6.2.9 meluvaikutukset ton laajuus on merkittävästi suurempi kuin maakuntakaavan Ainoastaan hankevaihtoehdolla 1 on käytännössä meluvai- tuulivoimaloiden alueen (en-tv). Vaihtoehtojen VE2 ja VE2+ kutuksia loma-asuntojen kohdalla ja vaikutusten suuruus riip- tuulivoimapuiston alue sijoittuu Nimettömän matalalle, kuten puu toteutettavasta laitostyypistä ja –koosta. Muilla vaihtoeh- maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen rajaus. Vaihtoehto doilla etäisyys tuulivoimalaitosten ja loma-asuntojen välillä on VE2+ toteuttaa valtakunnallisten alueiden käyttötavoittei- niin suuri, ettei meluvaikutuksia käytännössä esiinny. den (VAT) energiahuollolle asettamaa erityistavoitetta tehok- kaammin kuin VE2: ”Maakuntakaavoituksessa on osoitetta- 6.2.10 Merenkulku ja vesiliikenne va tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimapuiston vaihtoehdot eivät juuri eroa vaikutuksiltaan Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useam- merenkulkuun ja vesiliikenteeseen. man voimalan yksiköihin.” Kaikissa merikaapelivaihtoehdoissa tulee laivaväylien ali- Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli vaihtoehto VE0 ei tuksia. Martinnimen ja Halosenniemen reittivaihtoehdoissa edellytä hankealueen osayleiskaavoittamista. Hankkeen to- alituksia tulisi enemmän kuin Laitakarin reittivaihtoehdoissa. teuttaminen jonkun vaihtoehdoista VE1, VE1+, VE2 tai VE2+ mukaisesti edellyttää osayleiskaavan laatimista merituulivoi- 6.2.11 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö mapuiston alueelle. VE0 6.2.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen toteuttamatta jättäminen merkitsee alueen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen osalta tilanteen säily- Luonnonvarojen käytön kannalta merkittävää on se, millaista mistä nykyisellään ja kehittymistä ilman tämän hankkeen mu- perustustekniikkaa voidaan käyttää. Kuitenkin voidaan arvi- kaista merituulivoimapuistoa. oida, että mitä enemmän voimaloita merialueella, sitä enem- VE1 män tarvitaan kiviaineksia. Vaihtoehdoista VE1 muuttaa merialuetta tuulivoimatuo- 6.2.14 Vaikutukset elinkeinoelämään tantoalueeksi tuulivoimaloiden lukumäärän (158 kpl) ja han- kealueen pinta-alan suhteen eniten. Vaihtoehto sijoittuu tar- Mitä suurempi hanke, sitä voimakkaampi on sen vaikutus kasteltavista vaihtoehdoista lähimmäksi Hoikka-Hiukeen lo- elinkeinoelämään hankkeen lähiseudulla ja Suomessa. ma-asutusta sekä ympäröivän alueen Natura 2000-alueita. 6.2.15 Riskit ja niiden torjunta VE1+ Vaihtoehdoista VE1+ on huomioitu alueen muuta maan- Tuulivoimalaitosten rakentamisen aikaiset riskit arvioitiin vä- käyttöä, kuten loma-asutusta, kalastusta sekä Natura 2000- häisiksi. Laajimmissa hankevaihtoehdoissa riskien todennä- alueita ja pyritty vähentämään vaikutuksia linnustoon ja mai- köisyys kasvaa hieman, mutta jää silti hyvin pieneksi. semaan sijoittamalla tuulivoimayksiköt kauemmaksi herkästi Kaikkiaan hankkeesta aiheutuvat ympäristöriskit ovat hyvin häiriintyvistä kohteista. Tuulivoimaloiden maksimilukumäärä vähäisiä, eikä niillä ole juurikaan eroa eri vaihtoehdoissa. on 138 kpl. 6.2.16 Elinolot ja viihtyvyys VE2 Hankealue sijoittuu vaihtoehtoja VE1 ja VE1+ pinta-alal- Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöl- taan suppeammalle alueelle sekä kauemmaksi yhdyskunta- lisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat rakenteesta ja rakennetuista alueista. Tuulivoimalat sijoittuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Hankkeen alueen reunoille ja niiden keskelle jää vapaata vesialuetta. vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vähäisiä ja aiheu- Tuulivoimaloiden maksimilukumäärä on 31. tuvat lähinnä maisemanmuutoksesta. VE2+ Oulun-Haukiputaan vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden ääni, Hankealue sijoittuu vastaavasti kuin VE2, mutta alueelle varjostus ja läheisyys voivat haitata muutamien lähimpien va- sijoittuu enemmän tuulivoimaloita painottuen alueen etelä- paa-ajan viettäjien asumisviihtyvyyttä. Muissa vaihtoehdois- osiin. Alueen keskelle jäävä vapaavesialue on pienempi kuin sa vaikutus asumisviihtyvyyteen on lähinnä maisemallinen ja vaihtoehdossa VE2. Pinta-alaa hyödynnetään keskittämällä siten vähäisempi. Lisäksi maisemassa näkyvät tuulivoimalat tehokkaammin kuin vaihtoehdossa VE2 huomioiden herkästi voivat häiritä vähän osaa veneilijöitä ja näkemäalueella ulkoi- häiriintyvät kohteet. Tuulivoimaloiden maksimilukumäärä on levia virkistyskäyttäjiä ja asukkaita. Vaikutus on suurin vaihto- 36. ehdossa 1, vähäisempi vaihtoehdossa 1+ ja selvästi vähäi- Kaikki vaihtoehdot lukuun ottamatta nollavaihtoehtoa sempi vaihtoehdoissa 2 ja 2+. laajentavat teknistä ympäristöä voimalaitosyksiköiden ja Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei vaikuta ihmis- merikaapeleiden osalta merialueelle ja ilmajohtojen osalta ten elinoloihin ja viihtyvyyteen muuten kuin että sekä pelot mantereella. haitoista että odotukset myönteisistä vaikutuksista jäävät toteutumatta.

189 6.3 Vaihtoehtojen vertailu taulukoina

6.3.1 Hankevaihtoehtojen vertailu „„ Taulukko 6-1. Arvioitujen tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutuk- set verrattuna nykytilanteeseen. Sähkönsiirron vaikutuksia on arvioitu erikseen taulukossa 6-2.

Vaikutusten mer- VE1 VE1+ VE2 VE2+ VE0 kittävyys CO2 –va- Suurimmillaan 40 25 – 40 % kansalli- 20 – 30 % kan- 5 – 7 % kansalli- 6 – 10 % kansalli- 0 % kansalli- paan uusiu- % kansallisesta sesta tavoitteesta sallisesta tavoit- sesta tavoitteesta sesta tavoitteesta sesta tavoit- tuvaan luon- tavoitteesta tuuli- Tuulivoima- teesta Tuulivoima- Tuulivoima- teesta nonvaraan voimatuotannolle tuotannon kan- Tuulivoima- tuotannon kan- tuotannon kan- Ei edistä tuuli- perustuva vuoteen 2020 nalta erittäin mer- tuotannon kan- nalta vähäisempi. nalta vähäisempi. voimatuotantoa sähköntuo- kittävä nalta merkittävä Taloudellisesti Taloudellisesti tanto kyseenalainen kyseenalainen

Yhdyskunta- Hankealueella ei Vaihtoehdoista Vaihtoehdon Hankealue Hankealue sijoit- Hankkeen rakenne ja ole muita maan- VE1 muuttaa me- 1 mukaisesta sijoittuu vaihtoeh- tuu vastaavasti toteuttamatta maankäyttö käyttömuotoja rialuetta tuulivoi- suunnitelmasta toja VE1 ja VE1+ kuin VE2, mutta jättäminen kalastusta lu- matuotantoalueek- on poistettu pinta-alaltaan alueelle sijoittuu merkitsee alu- kuun ottamatta. si tuulivoimaloiden muuhun maan- suppeammalle enemmän tuulivoi- een maankäy- Vaikutukset kalas- lukumäärän (158 käyttöön, kuten alueelle sekä maloita painottuen tön ja yhdys- tukseen on omas- kpl) ja hankealu- loma-asutukseen, kauemmaksi alueen eteläosiin. kuntarakenteen sa kohdassaan, een pinta-alan kalastukseen yhdyskuntaraken- Alueen keskelle osalta tilanteen Lähialueelle on suhteen eniten. sekä Natura teesta ja raken- jäävä vapaavesi- säilymistä loma-asutukselle Vaihtoehto vaikut- 2000-alueisiin, netuista alueista. alue on pienempi nykyisellään ja luonnonsuo- taa kalojen kutu- eniten vaikuttavat Tuulivoimalat kuin vaihtoehdos- ja kehittymistä jelulle varattuja alueelle ja hanka- tuulivoimalaitok- sijoittuvat alueen sa VE2. Pinta-alaa ilman tämän alueita. loittaa troolikalas- set. Näin on py- reunoille ja niiden hyödynnetään si- hankkeen mu- tusta. Vaihtoehto ritty vähentämään keskelle jää va- joittamalla alueelle kaista merituu- sijoittuu tarkastel- vaikutuksia ihmi- paata vesialuetta. enemmän tuulivoi- livoimapuistoa. tavista vaihtoeh- seen, linnustoon Tuulivoimaloiden malaitoksia kuin doista lähimmäksi ja maisemaan maksimiluku- vaihtoehdossa Hoikka-Hiueen sijoittamalla määrä on 31. VE2. Sijoittelussa loma-asutusta tuulivoimayksiköt Vaikutukset on huomioitu sekä ympäröivän kauemmaksi maankäyttöön kalojen kutualu- alueen Natura herkästi häiriin- jäävät vähäisiksi. eet ja kalastus. 2000-alueita. tyvistä kohteista. Kutualueiden Tuulivoimaloiden tuulivoimalaitok- maksimiluku- set on poistettu määrä on 138 ja reuna-alueen kpl. Vaikutukset voimalaitosten maankäyttöön sijoittelu tehdään jäävät vähäisiksi. siten, ettei se häiritse troolausta. Tuulivoimaloiden maksimilukumää- rä on 36. Vaikutukset maan- käyttöön jäävät vähäisiski. Kaavoitus Suunniteltua han- Hankealue on Hankealue on Hankealuetta ke- Samat kuin VE Vaihtoehto ei kealuetta ei ole maakuntakaa- maakuntakaa- hitetään nykyisen 2. Vaihtoehto toteuta maa- kokonaisuudes- vassa esitettyä vassa esitettyä voimassa olevan huomioi lisäk- kuntakaavaa saan määritelty tuulivoima-aluetta tuulivoima-aluetta maakuntakaa- si paremmin Nimettömän- maakuntakaa- suurempi suurempi. van mukaisesti Valtakunnalliset matalan tv- vassa. Alueen Edellyttää Edellyttää rakentamalla alueidenkäyttöta- alueen osalta. osayleiskaavoitus osayleiskaavan osayleiskaavan Nimettömän- voitteet. on käynnistynyt . laatimista alueelle. laatimista alu- matalan alueelle Edellyttää Ei edellytä Osayleiskaavatyö eelle. tuulivoimapuisto. osayleiskaavan osayleiskaavan on käynnistynyt. Edellyttää laatimista alueelle. laatimista. osayleiskaavan laatimista alu- eelle.

190 Vaikutusten mer- VE1 VE1+ VE2 VE2+ VE0 kittävyys Vesistö, me- Hankkeen vaiku- Muuttaa han- Vaikutukset Tuulivoimaloita Vaikutukset pää- Tuulivoima- renpohja ja tukset kohdistu- kealuetta lähinnä kuten VE 1. rakennetaan asiassa kuten VE puiston vesieliöstö vat pääasiassa paikallisesti Voimaloiden ainoastaan 2. Voimaloiden vaikutukset tuulivoimaloiden tuulivoimaloiden määrä on vaih- Nimettömän- määrä vaihtoeh- eivät toteudu. rakentamisalueil- rakentamisalueilla. toehdossa kui- matalan alueelle, dossa kuitenkin Hankealueen le, joiden osuus Merenpohja alu- tenkin pienempi, minkä takia vai- suurempi, minkä nykytila säilyy hankealueen koko eella on pääosin minkä takia myös kutukset vesistön takia vaikutukset ennallaan. pinta-alasta on karua hiekka- tai vaikutukset osin ja vesieliöstön osin suurempia. alle 1 %. sorapohjaa pienempiä. kannalta selvästi Vaikutukset pai- VE 1 pienempiä. nottuvat erityisesti Muuten vaikutuk- hankkeen raken- set kuten VE 1. tamisaikaan, kun taas käytön aikai- set vaikutukset (mm. vaikutukset virtauksiin) jäävät vähäisiksi. Käytön aikana myös positiiviset vaikutukset pohja- eliöstöön mahdolli- sia nk. riuttaefektin kautta. Kalasto ja Alueella on aktii- Useat tuulivoimalat Kutualueille sijoit- Hanke sijoittuu Potentiaalisille Tuulivoima- kalastus vista ammatti- ja sijoittuvat muikun tuvien voimaloi- selkeästi VE 1 kutualueille sijoit- puiston kotitarvekalas- ja silakan kannalta den määrää on pienemmälle tuvien voimaloi- vaikutukset tusta, johon potentiaalisille pienennetty VE 1 alueelle, minkä den määrää on eivät toteudu. tuulivoimapuiston kutualueille, minkä verrattuna, minkä takia vaikutukset pienennetty VE2 Hankealueen rakentamisella voi takia paikallisia takia vaikutukset kalojen kutualuei- verrattuna, minkä nykytila säilyy olla vaikutusta. vaikutuksia näihin hyvin pieniä. siin pieniä. takia vaikutukset ennallaan. Vaikutus merki- voi esiintyä. Vaikutukset ka- Vaikuttaa kalas- vähäisiä. tykseltään kohta- Hanke voi vaikeut- lastukseen VE 1 tukseen erityisesti Vaikutukset kalas- lainen. taa ammattikalas- pienempiä. Nimettömän- tukseen vähäisiä. tusta hankkeen matalan pohjois- edellyttämien osien merkittävillä kalastuskieltojen kalastusalueilla. vuoksi. Linnusto Lintujen pesimä- Tuulivoimapuistolla Vaikutukset Lintusaaret Vaikutukset ver- Tuulivoima- saarien määrä voi olla vaikutusta kuten VE 1. sijoittuvat yli 3 rattavissa VE 2, puiston on hankealueella herkimpien lajien Tuulivoimaloiden km etäisyydelle, mutta erityisesti vaikutukset pieni. Saarien ja yksilöiden pesi- etäisyyksiä lin- minkä takia sekä Astekarin räyskän eivät toteudu. lintuyhteisöt kool- miseen erityisesti tuluotoihin on häiriövaikutukset kannalta häiriö- Hankealueen taan kuitenkin Hoikanriiseillä hankesuunnitel- että törmäysten vaikutusten riski linnusto säilyy huomattavia. sekä Länsi- ja massa kasvatet- aiheuttama kuol- pienempi. ennallaan. Perämeren alueen Luodeletolla. tu, minkä takia leisuus jäävät Muuttolintujen kautta muuttaa Hanke voi lisätä tuulivoimapuiston vähäisiksi. osalta vaikutukset vuosittain huo- alueella ruokaile- vaikutukset pesi- Muuttolintujen samat kuin VE1. mattava määrää vien lapintiirojen mälinnustoon VE osalta vaikutuk- erityisesti vesi- ja sekä nauru- ja pik- 1 pienempiä. set samat kuin lokkilintuja sekä kulokkien kuollei- Muuttolintujen VE1. petoja. suutta. Vaikutukset osalta vaikutukset Vaikutukset merki- kuitenkin merki- samat kuin VE1. tykseltään pieniä tykseltään pieniä tai kohtalaisia. tai korkeintaan kohtalaisia Lintujen muuttorei- tit kulkevat pää- osin hankealueen ohitse eikä alueella sijaitse merkittäviä lintujen keräänty- mä-alueita. Tästä syystä vaikutukset muuttolinnustoon ovat vähäisiä.

191 Vaikutusten mer- VE1 VE1+ VE2 VE2+ VE0 kittävyys Vaikutukset Tuulivoimapuiston Tuulivoimapuiston Vaikutukset Tuulivoimaloita Natura-alueiden Suojelu- luonnonsuo- vaikutukset vaikutukset han- pääosin samat sijaitsee Natura- läheisyydessä alueiden jelualueisiin luonnonsuojelun kealueen läheisyy- kuin VE1. Natura- alueista ainoas- sijaitsevien tuuli- nykytila säilyy kannalta voidaan dessä sijaitsevien alueiden läheisyy- taan Nimettömän voimaloiden mää- ennallaan. arvioida pääosin Natura-alueiden dessä sijaitsevia luodon ja rä on pieni, minkä pieniksi tai kor- luontoarvoihin tuulivoimaloita on Santapankin vuoksi hankkeen keintaan kohtalai- arvioidaan koko- hankevaihtoeh- läheisyydessä, vaikutukset suoje- siksi. Yksittäisistä naisuudessaan dossa poistettu, minkä vuoksi luarvojen kannalta lajeista hankkeella pieniksi tai kohta- minkä vuoksi hankkeen vaiku- ovat vähäisiä. voi olla vaikutusta laisiksi. Lähinnä vaihtoehdon tukset suojelu- lähinnä alueella vaikutuksia voi linnustovaiku- arvojen kannalta pesivään linnus- esiintyä alueella tukset ovat VE 1 ovat vähäisiä. toon (kts. yllä). pesivään linnus- pienempiä. Kasvillisuus- ja toon (kts. yllä). luontotyyppivai- Hankkeen vaiku- kutukset ovat tukset Perämeren vähäisiä. saarten Natura- alueeseen kuu- luvien pienten saarten ja luotojen luontotyyppeihin ja kasvilajeihin ovat vähäisiä. Lepakot Hankealueen Lepakkomäärät Samat kuin VE1. Samat kuin VE1. Samat kuin VE1. Tuulivoima- lepakkomäärät hankealueella ovat puiston pääosin pieniä, todennäköisesti vaikutukset minkä takia myös vähäisiä, eikä eivät toteudu. vaikutusten merki- tuulivoimaloilla ole Tuulivoima- tys vähäinen. vaikutusta niihin. puiston vaikutukset lepakoihin eivät toteudu. Maisema ja Hanke vaikut- Vaikutukset Vaikutukset ovat Vaikutukset ovat Vaikutukset Tuulivoima- kulttuuripe- taaOulun ja kohdistuvat lievemmät kuin selvästi lievem- pääosin samat puiston rintö Haukiputaan pääasiassa me- VE1, koska lä- mät kuin vaihto- kuin vaihto- vaikutukset rannikoalueilta relliseen kulttuu- himpien tuulivoi- ehdoissa VE1 ja ehdossa VE2. eivät toteudu. avautuvaan me- riympäristöön ja maloiden etäi- VE1+. Lähimpiin Tuulivoimaloiden Maiseman ja rimaisemaan. merimaisemaan syys lähisaarista loma-astutus- ryhmittely ei ole kulttuuriympä- Tuulivoimapuisto sekä lähisaariin ja ja Haukiputaan käytössä oleviin kuitenkaan yhtä ristön kehitys sijoittuu pääosin Haukiputaan ran- ranta-alueilla saariin ja mante- rauhallinen ja jatkuu nykyi- varsin etäälle nikolla sijaitseviin sijaitsevista reelle kohdistuvat harmoninen kuin senlaisena. ranta-alueista ja loma-asuntoihin ja loma-asunnoista vaikutukset eivät VE2:ssa. aktiivisimmassa virkistysalueisiin. kasvaa. ole kovin voimak- Vaikutukset kult- virkistyskäytössä Nimettömän- Vaikutukset kult- kaat, sillä lähim- tuuriperintöön olevista saarista, matalan itäosat tuuriperintöön mät tuulivoimalat samat kuin VE1. minkä takia vaiku- merkittävin vaiku- samat kuin VE1. sijaitsevat 6,5 km tuksen merkitys on tusten aiheuttaja. etäisyydellä. pääosin pieni tai Hankkeella ei Vaikutukset kult- kohtalainen. ole merkittävää tuuriperintöön vaikutusta valta- samat kuin VE1. kunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaseen kult- tuuriperintöön.

Valo ja var- Hankkeella ei ole Tuulivoimaloiden Sama kuin VE1. Sama kuin VE1. Sama kuin VE1. Ympäristöön jostus merkittäviä varjos- varjostusalueelle ei aiheudu tusvaikutuksia. ei sijoitu yhtään tuulivoimaloista rakennusta, vaan johtuvia varjos- hankealueen lähei- tusvaikutuksia. syydessä olevat julkiset sekä loma- rakennukset jäävät varjostusalueen ulkopuolelle.

192 Vaikutusten mer- VE1 VE1+ VE2 VE2+ VE0 kittävyys Melu Suunniteltu tuu- Loma-asumiseen Karvonlettoa Tuulivoimaloiden Sama kuin VE2. Tuulivoima- livoimapuisto käytettyjen alu- ja Isoa-Hiuetta läheisyydessä ei puiston sijoittuu pääosin eiden yöaikaiset lähimmät tuu- sijaitse asutusta vaikutukset avoimelle merialu- ohjearvot ylittyvät livoimalat on tai lomaraken- eivät toteudu. eelle, jonka lähei- hankkeen osalta jätetty pois suun- nuksia, minkä Hankealueen syydessä sijaitse- Karvonleton ja nitelmasta, minkä takia meluvaiku- nykytila säilyy vien asuntojen ja Ison-Hiukeen saa- takia meluvaiku- tuksia ei käytän- ennallaan. loma-asuntojen rilla. Hankealueen tuksia ei käytän- nössä esiinny. määrät ovat vä- muiden asuntojen nössä esiinny. Hankkeen raken- häisiä. Hankkeen tai lomamökkien Hankkeen raken- tamisen aikana meluvaikutusten osalta raja-arvot tamisen aikana voi esiintyä myös merkitys raken- eivät ylity voi esiintyä myös korkeampia me- netun ympäristön Käytännössä korkeampia lutasoja (lähinnä kannalta pääosin lasketut melutasot melutasoja (lähin- paalutus- ja vähäinen. ovat sitä luokkaa, nä paalutus- ja räjäytystyöt) ettei niitä ole mah- räjäytystyöt) dollista erottaa kaikissa sääolo- suhteissa luonnon taustamelusta. Hankkeen rakenta- misen aikana alu- eella voi esiintyä myös korkeampia melutasoja (lähin- nä paalutus- ja räjäytystyöt) Vaikutukset Hanke lisää Hanke lisää erityisesti rakentamisaikanaan vesiliikennettä Haukiputaan edustan Tuulivoima- merenkul- rakentamisai- merialueella. Kaikkiaan tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttama laivaliiken- puiston kuun ja kanaan lisätä teen lisäys on 80−100 laivakuljetusta hankkeen toteuttamislaajuudesta riippuen. vaikutukset vesiliikentee- merkittävästi vesi- Kuljetukset jakautuvat usean vuoden ajalle. Rakentamisvaiheen päättymisen jäl- eivät toteudu. seen liikennettä Oulun- keen vesiliikenteen määrä alueella vähäisempää. Hankealueen Haukiputaan nykytila säilyy edustalla sekä ennallaan. myös alueen lähi- satamiin johtavilla maanteillä. Vaikutukset Hankkeella on Hankkeen avulla pystytään vähentämään fossiilisten energialähteiden käyttöä Tuulivoima- luonnonva- merkittävä posi- sähköntuotannossa, mikä vähentää samalla niiden tuotannon aiheuttamia ympä- puiston rojen hyö- tiivinen vaikutus ristövaikutuksia. Vaikutusten suuruuteen vaikuttavat ensisijaisesti hankkeen toteut- vaikutukset dyntämiseen fossiilisten poltto- tamisen laajuus. eivät toteudu. aineiden käyttöön Paikallisesti hankkeen rakentamisen aikana alueelle on tuotava erityisesti kivi- Hankealueen energiantuotan- ainesta tuulivoimaloiden perustusten suojaamiseksi. Kiviaineksen määrät ovat nykytila säilyy nossa. kuitenkin suhteellisen pieniä yleiseen rakentamiseen verrattuna. ennallaan. Vaikutukset Hankkeella voi olla Hankkeella voi olla huomattava vaikutus Oulun-haukiputaan alueen elinkeinoelä- Hankkeen työl- elinkeinoelä- merkittävä vaiku- mään sen työllistävän vaikutuksen vuoksi. Vaikutuksen suuruuden määrittelee listävää vaiku- mään tus paikalliseen ja ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. Vaikutus suurin hankkeen rakenta- tusta ei synny, valtakunnalliseen misaikana. vaan alueen elinkeinoelämään Hankkeen vaikutukset kalastukseen pääosin vähäisiä (Kts. kohta kalasto ja kalas- nykytila säilyy sen työllistävän tus) ennallaan. vaikutuksen vuoksi. Vaikutukset Hankkeella voi olla Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ener- Tuulivoima- ilmastoon merkittäviä posi- giantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan vähentää energiantuotannon puiston tiivisia vaikutuksia aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Vaikutusten suuruuden määrit- vaikutukset ilmaston kannalta televät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. eivät toteudu. kasvihuonekaasu- Hankealueen päästöjen vähen- nykytila säilyy tämisen kautta. ennallaan. Vaikutukset Hankkeen vaiku- Tuulivoimaloiden Maisemamuutos Maisemamuutos Maisemamuutos Tuulivoima- ihmisten tukset elinoloihin ääni, varjostus voi häiritä osaa voi häiritä osaa voi häiritä osaa puiston vai- elinoloihin ja ja viihtyvyyteen ja läheisyys voi näkemäalueen näkemäalueen näkemäalueen kutukset eivät viihtyvyyteen ovat vähäisiä ja haitata muutamien lomailijoista, ve- lomailijoista, ve- lomailijoista, ve- toteudu. aiheutuvat lähinnä lähimpien vapaa- neilijöistä, muista neilijöistä, muista neilijöistä, muista maisemanmuutok- ajan viettäjien virkistyskäyttäjistä virkistyskäyttäjis- virkistyskäyttäjistä sesta. asumisviihtyvyyttä. ja asukkaista. tä ja asukkaista. ja asukkaista. Maisemamuutos Vaikutus viihty- Vaikutus viihty- Vaikutus viihtyvyy- voi häiritä osaa vyyteen vähäi- vyyteen selvästi teen on samaa näkemäalueen sempi kuin vaih- vähäisempi kuin luokkaa kuin vaih- lomailijoista, ve- toehdossa VE1. vaihtoehdoissa toehdossa VE2. neilijöistä, muista VE1 ja VE1+. virkistyskäyttäjistä ja asukkaista.

193 Vaikutusten mer- VE1 VE1+ VE2 VE2+ VE0 kittävyys Vaikutukset Hankkeella ei ole Hanke sijoittuu Vaikutukset kuten Vaikutukset kuten Vaikutukset kuten Tuulivoima- ihmisten vaikutusta ihmis- merialueelle, VE1 VE1 VE1 puiston terveyteen ten terveyteen. eikä sen vaiku- vaikutukset tusalueella (mm. eivät toteudu. varjostus, melu) Hankealueen sijaitse ympärivuo- nykytila säilyy tisessa käytössä ennallaan. olevia rakennuksia. Vaikutukset ih- misten terveyteen vähäisiä.

194 6.3.2 Sähkönsiirron vaihtoehtojen vertailu „„ Taulukko 6‑2. YVA-menettelyssä tarkasteltujen sähkönsiirtovaihto- ehtojen (merikaapelit ja ilmajohdot) vertailu vaikutuksittain.

Vaikutusten mer- Martinniemi VE 1a, Halosenniemi VE Laitakari VE 3a Laitakari VE3b Hanketta ei kittävyys VE1b ja VE1c 2a ja VE2b (Raasakka) (Karjalankylä) toteuteta, VE 0 Vaikutukset Voimajohdot Maa-alueelle Voimajohto si- Voimajohto si- Voimajohto si- VE 2:n mukai- maankäyt- sijoittuvat pää- rakennettavan joittuu kokonaan joittuu kokonaan joittuu kokonaan nen vaihtoehto töön ja ra- osin metsäta- voimajohdon uuteen voima- uuteen voima- uuteen voima- voi toteutua kennettuun louskäytössä pituus on noin 20 johtokäytävään johtokäytävään johtokäytävään hankkeesta ympäristöön oleville alueille. km, josta 12 km pääasiassa met- pääasiassa pääasiassa met- riippumatta Voimajohtojen sijoittuu olemassa sätalouskäytössä metsätalous- sätalouskäytössä Suurhiekan alla metsätalous olevaan voimajoh- olevalle alueelle. käytössä ole- olevalle alueelle. tuulivoimahank- estyy. Alueen tokäytävään. Voimajohdon valle alueelle. Voimajohdon keen yhteydes- pinta-ala kuitenkin Uuteen voimajoh- pituus on noin 18 Voimajohdon pituus on noin sä. pieni. tokäytävään raken- km. pituus on noin 18 km. Muiden vaihto- nettava voimajohto Uusi voimajohto- 19 km. Voimajohtoreitin ehtojen osalta sijoittuu haja- käytävä rantautuu Uusi voima- läheisyydes- vaikutukset asutusalueelle loma-asutusalueen johtokäytävä sä rannikon eivät toteudu. ja laajennettava vieressä ja sijoittuu rantautuu loma- tuntumassa voimajohtokäytä- muutoin haja- asutusalueen Laitakarissa on vä asuinaluei- asutusalueelle. vieressä ja lomarakennuksia. den keskelle Voimajohtoalueella sijoittuu muutoin Uusi voima- Martinniemessä. metsätalous estyy. haja-asutusalu- johtokäytävä Voimajohtoalueella eelle. rantautuu loma- metsätalous estyy. Voimajohto- asutusalueen alueella metsä- vieressä ja sijoit- talous estyy. tuu muutoin haja- asutusalueelle. Voimajohto- alueella metsäta- lous estyy. Kaavoitus Kaikkia voima- Sähkönsiirrossa käytettävät voimalinjat päivitetään muun maankäytön edellyttämi- VE 2:n mukai- johtolinjoja ei ole en kaavatöiden (yleis- ja osayleiskaavat) yhteydessä. nen vaihtoehto osoitettu alueen voi toteutua nykyisissä kaa- hankkeesta voissa. riippumatta Suurhiekan tuulivoimahank- keen yhteydes- sä. Muiden vaihto- ehtojen osalta alueen kehitys jatkuu nykyisen- laisena. Vaikutukset Martinniemen Voimajohto sijoit- VE 2:n mukai- luonnonsuo- vaihtoehdossa tuu Joutsensuon nen vaihtoehto jeluun voimajohto sijoit- ja Vareputaanojan- Vaihtoehdoilla ei ole luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia voi toteutua tuu Natura –ver- lehdon väli- vaikutuksia. hankkeesta kostoon kuuluvien selle alueelle. Merikaapeleiden rantautumispaikoilla ja läntisimmillä voima- riippumatta Joutsensuon Voimajohdon johtopylväiden perustusten alueella tehtävillä rakennustöillä Suurhiekan ja Vareputaan- rakentamisella saattaa olla vaikutusta uhanalaisten eliölajien esiintymien tuulivoimahank- ojanlehdon väliin. ei ole vaikutusta säilymiseen. keen yhteydes- Muiden vaihto- Natura-alueen sä. ehtojen lähiym- vesitalouteen eikä Muiden vaihto- päristössä ei ole siten luonnontilan ehtojen osalta luonnonsuojelu- säilymiseen nykyi- vaikutukset alueita. senkaltaisena. eivät toteudu. Tunnetut uhan- Merikaapelin ran- alaisten eliölajien tautumispaikalla esiintymät sijait- ja läntisimmillä sevat kaikissa voimajohtopylväi- vaihtoehdoissa den perustusten rantautumis-paik- alueella tehtävillä kojen edustalla. rakennustöillä saattaa olla vaiku- tusta uhanalaisten eliölajien esiintymi- en säilymiseen.

195 Vaikutusten mer- Martinniemi VE 1a, Halosenniemi VE Laitakari VE 3a Laitakari VE3b Hanketta ei kittävyys VE1b ja VE1c 2a ja VE2b (Raasakka) (Karjalankylä) toteuteta, VE 0 Vaikutukset Vaikutukset Merikaapeli kulkee Merikaapelien Merikaapeli Merikaapeli kul- Merialueen vesistöön rajoittuvat meri- matalilla (alle 10 rakentamisesta kulkee mata- kee matalilla (alle nykytila säilyy kaapelien raken- m) alueilla n. 2 ja käytöstä aiheu- lilla (alle 10 10 m) alueilla n. ennallaan. tamisalueille ja km matkan, näillä tuvat vaikutukset m) alueilla n. 7 km matkan, Alueen ammat- ovat siten merki- alueilla todennä- rajautuvat n. 10 m 7 km matkan, näillä alueilla ti- ja virkistys- tykseltään vähäi- köisesti upotustar- levyiselle vyöhyk- näillä alueilla todennäköisesti kalastus säilyy siä. Merikaapelien vetta. Vaikutuksia keelle kaapelilinjan todennäköisesti upotustarvet- ennallaan. rakentamisesta lähinnä rakenta- ympäristöön. upotustarvetta. ta. Vaikutuksia aiheutuvat sa- misen aikaisesta Vaikutukset lähin- Vaikutuksia lähinnä rakenta- mentumavaiku- samentumisesta. nä rakentamisen lähinnä rakenta- misen aikaisesta tukset rajautuvat Rannan läheisillä aikaisia. misen aikaisesta samentumisesta. korkeintaan muu- alueilla voi esiintyä samentumi- ympäristöön. tamien satojen haitta-ainepitoisia sesta. Vaikutukset lähin- metrien levyiselle sedimenttejä. nä rakentamisen vyöhykkeelle Kaapelien aikaisia. kaapelilinjan Kaapelien edellyt- edellyttämillä Kaapelien ympärille. Pysyvät tämillä ruoppauk- ruoppauksilla voi edellyttämillä vaikutukset hyvin silla voi olla vaiku- olla vaikutusta ruoppauksilla voi pieniä. tusta kalastukseen. kalastukseen. olla vaikutusta Merikaapeli sijoit- Merikaapelil- kalastukseen. tuu rantautumis- injauksen lähei- Merikaapeli- alueeltaan mer- syyteen sijoittuu linjauksen lähei- kittävälle muikun useita nuottaus- syyteen sijoittuu kutu- ja nuottaus- ja troolialueita. useita nuottaus- alueelle. ja troolialueita.

Vaikutukset Alueella on aktii- Kaapelien edellyt- Kaapelien edellyt- Kaapelien Kaapelien Merialueen kalastoon ja vista ammatti- ja tämillä ruoppauk- tämillä ruoppauk- edellyttämillä edellyttämillä nykytila säilyy kalastukseen kotitarvekalas- silla voi olla vaiku- silla voi olla vaiku- ruoppauksilla voi ruoppauksilla voi ennallaan. tusta, johon tusta kalastukseen. tusta kalastukseen. olla vaikutusta olla vaikutusta merikaapelien Merikaapeli sijoit- Kalaston ja kalas- kalastukseen. kalastukseen. rakentamisella voi tuu rantautumis- tuksen kannalta Merikaapelilin- Merikaapelilin- olla vaikutusta. alueeltaan mer- merikaapelin vaiku- jauksen lähei- jauksen lähei- Vaikutus merki- kittävälle muikun tukset eri vaihtoeh- syyteen sijoittuu syyteen sijoittuu tykseltään kohta- kutu- ja nuottaus- doista pienimmät. useita nuottaus- useita nuottaus- lainen. alueelle. ja troolialueita. ja troolialueita. Vaikutukset Sähkönsiirto- Vaikutukset ovat Linjaukset 2a ja Vaikutukset Vaikutukset sa- Maiseman ja maisemaan linjojen aiheutta- nykyisen voima- 2b kulkevat pää- samankaltaisia mankaltaisia kuin kulttuuriympä- ja kulttuuri- mat vaikutukset johdon vaikutuksia osin metsäisessä kuin vaihtoeh- vaihtoehdossa ristön kehitys ympäristöön ovat paikallisesti voimistavia. maastossa, joten dossa VE 2. VE 2. jatkuvat nykyi- merkittäviä ja Pohjoisimmalla visuaaliset vaiku- Laitakarin Laitakarin senlaisena. kohdistuvat visu- vaihtoehdolla on tukset eivät ulotu vaihtoehdois- vaihtoehdoista VE 2:n mukai- aalisesti rajatulle kaikista esitetyistä laajalle. Linjauksilla ta Raasakan Karjalankylän nen vaihtoehto ja kapealle alu- vaihtoehdoista on luonnonalueita vaihtoehdon vaihtoehto 3b voi kuitenkin eelle. (VE1, VE2 ja VE3) pirstova vaikutus. 3a vaikutukset vaikutuksiltaan toteutua lievimmät vaiku- suurempia. lievempi. hankkeesta tukset. riippumatta Suurhiekan tuu- livoimapuiston yhteydessä. Luonto- Voimajohtolinjat Vaikutukset luon- Maaston joudutaan Maaston joudu- Maaston joudu- VE 2:n mukai- vaikutukset sijoittuvat metsä- toon vaihtoehdois- avaamaan uusi taan avaamaan taan avaamaan nen vaihtoehto talousvaltaisille ta vähäisimmät, voimajohtokäytävä, uusi voimajoh- uusi voimajoh- voi toteutua alueille, joiden koska ilmajohto jolla on luonto- tokäytävä, jolla tokäytävä, jolla hankkeesta luontoarvot pää- rakennetaan alueita pirstova on luontoalueita on luontoalueita riippumatta osin vähäisiä. pääosin vanhaan vaikutus. pirstova vaiku- pirstova vaikutus. Suurhiekan Vaikutukset merki- johtokäytävään. Voimajohto si- tus. Reitillä on kolme tuulivoimahank- tykseltään pieniä. Voimajohto si- joittuu valtatien Linjauksen var- arvokkaampaa keen yhteydes- joittuu Sutelan ja Oulu-Tornio rella luonnontilai- luontokohdetta. sä. länsipuolella rautatien välisellä nen suo. Kohteet ovat Muiden vaihto- Hautasuon luon- alueella Syrjäsuon lehtipuuvaltainen ehtojen osalta nontilaiselle osuu- pohjoisosaan. rantametsä, vart- vaikutukset delle. tunut sekametsä eivät toteudu. sekä puolukka- korpi.

196 Vaikutusten mer- Martinniemi VE 1a, Halosenniemi VE Laitakari VE 3a Laitakari VE3b Hanketta ei kittävyys VE1b ja VE1c 2a ja VE2b (Raasakka) (Karjalankylä) toteuteta, VE 0 Vaikutukset Voimajohto- Johtoalueen Linnusto sa- Linnusto sa- Linnusto on VE 2:n mukai- linnustoon alueiden linnusto linnusto muodos- mankaltaista mankaltaista samankaltaista nen vaihtoehto pääosin tavan- tuu pääasiassa kuin VE 1:ssa. kuin VE 1:ssa. kuin VE 1:ssa. voi toteutua omaista metsä- havu- ja sekamet- Rantautumis- Rantautumis- Rantautumis- hankkeesta lajistoa, minkä sille sekä ojitetuille alueilla linnusto alueiden linnusto alueilla linnusto riippumatta takia vaikutusten suoalueille tavan- kuitenkin monipuo- kuitenkin moni- on kuitenkin Suurhiekan merkitys pieni. omaisesta lintula- lisempaa ja alueel- puolisempaa ja monipuolisem- tuulivoimahank- Rantautumis- jistosta. la myös uhanalai- alueella myös paa ja alueella on keen yhteydes- alueet kuitenkin Linnusto- sia lajeja. uhanalaisia laje- myös uhanalaisia sä. huomioitava vaikutukset vähäi- Rantautumis- ja. Linjauksen lä- lajeja. Linjauksen Muiden vaihto- erikseen. sempiä kuin muis- alueella sähkölinja heltä tunnetaan läheltä tunnetaan ehtojen osalta sa vaihtoehdoissa. voi lisätä alueen 1 uhanalaisen 1 uhanalaisen vaikutukset muuttavien lintujen lajin reviiri. lajin reviiri. eivät toteudu. törmäysriskiä. Rantautumis- Rantautumis- alueella sähkö- alueella sähkö- linja voi lisätä linja voi lisätä alueen muut- alueen muuttavi- tavien lintujen en lintujen törmä- törmäysriskiä. ysriskiä.

Melu Vaikutukset mer- Liikenteen lisäys ja sen mahdolliset vaikutukset ovat lyhytkestoisia ja rajoittuvat VE 2:n mukai- kitykseltään vä- pääasiassa hankkeen rakentamisaikaan. Ei merkittäviä vaikutuksia nen vaihtoehto häisiä painottuen voi toteutua lähinnä hankkeen hankkeesta rakentamisaikaan. riippumatta Suurhiekan tuulivoimahank- keen yhteydes- sä. Muiden vaihto- ehtojen osalta vaikutukset eivät toteudu. Vaikutukset Ilmajohdosta Ilmajohdosta on Ilmajohdosta on Ilmajohdosta on Ilmajohdosta on VE 2:n mukai- ihmisten on haittaa lä- maisemahaittaa maisemahaittaa maisemahaittaa maisemahaittaa nen vaihtoehto elinoloihin ja hiasukkaille ja lähiasukkaille ja se lähiasukkaille ja se lähiasukkaille ja lähiasukkaille ja voi toteutua viihtyvyyteen metsänomistajille. pirstoo metsäpals- pirstoo metsäpals- se pirstoo met- se pirstoo metsä- hankkeesta Alueellisesti mer- toja. toja. säpalstoja. palstoja. riippumatta kitys vähäinen. Vaikutusta pie- VE2a:n lähellä on 9 Lähellä on 2 Lähellä on 1 Suurhiekan nentää alueella loma- ja 4 asuinra- loma- ja 1 asuin- loma-rakennus. tuulivoimahank- olemassa oleva kennusta. rakennus. keen yhteydes- voimajohtolinja. VE2b:n lähellä on 4 sä. Lähellä on 1 loma- loma- ja 5 asuinra- Muiden vaihto- ja 33 asuinraken- kennusta. ehtojen osalta nusta. vaikutukset eivät toteudu.

6.4 Epävarmuustekijät ja niiden vaikutus arvioinnin johtopäätöksiin

6.4.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. 6.4.2 Vesistö, merenpohja, vesieliöstö Suunnitellun hankkeen vesistövaikutusten arviointi perus- ominaiseen lajistoon. Arviointiin sisältyy tiettyjä epävarmuus- tuu käytössä oleviin tutkimuksiin ja niihin liittyviin oletuksiin. tekijöitä, koska arviointityössä on ajoittain jouduttu käyttä- Suunnittelutiedot ovat osittain myös alustavia, mikä aiheuttaa mään oletuksia kokemusperäisen tiedon puuttumisen takia. epävarmuutta arviointiin. Yhdessä aiempien tutkimustulosten, alojen asiantuntijoiden Merituulivoimasta ei ole vielä käytännön kokemuksia sekä YVA-menettelyn yhteydessä kerätyn havaintoaineiston Perämeren alueen olosuhteissa, joissa vedenalainen luon- yhteistuloksena on riittävällä varmuudella tehty arviointi ve- to on erityinen matalan suolapitoisuutensa sekä vuoksi. sistövaikutuksista. Merkittäviä epävarmuuksia johtopäätök- Arvioinnissa on käytetty paljon erityisesti Tanskan merialueil- siin vaikutuksen suunnasta tai suuruusluokasta ei kuitenkaan le rakennetuista tuulivoimapuistoista kerättyä tutkimustietoa sisälly. tuulivoimaloiden vaikutuksista merialueen nykytilaan ja sille

197 Voimalakohtaiset vaikutukset tulevat tarkentumaan jat- pieni. Tästä syystä alueella pystyttiin kesällä 2009 suoritta- kotutkimusten ja suunnittelun edetessä, etenkin niiden voi- maan hyvin kattava pesimälinnustoinventointi, joka mahdol- malaitospaikkojen osalta, joista ei ole tehty vielä tässä vai- listi alueen herkimpien lajien määrittelyn. Lisäksi hankealueen heessa vedenalaista tutkimusta. Mikäli hanke etenee, niin pohjoispuolisen Pallosen saariryhmän osalta hyödynnettiin lopulliset voimalaitosten paikat samoin kuin lopulliset kaa- Suurhiekan suunnitellun tuulipuiston YVA:n yhteydessä ke- peleiden rantautumisalueet tullaan tutkimaan tarkemmin rättyä aineistoa, joka täydensi osaltaan kuvaa hankealueen lupahakemusvaiheessa. ympäristön arvokkaista pesimälajeista ja -alueista. Suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkevaa muuttoa 6.4.3 kalasto, kalastus ja kalatalous seurattiin kevään ja syksyn 2009 aikana kattavasti, minkä Vaikutusten arvioinnin perusteina on käytetty aiemmin tehty- perusteella pystyttiin luomaan laaja yleiskuva alueen muut- jä tutkimuksia sekä suunnitellun tuulivoimala-alueen kalas- tavista lajeista ja niiden runsaussuhteista. Lisäksi kokonais- tuksen ja kalakantojen selvittämiseksi alueelta tehtyä kalata- kuvaa täydennettiin osaltaan Suurhiekan tuulivoimapuiston lousselvitystä. Tutkimustulosten epävarmuudet liittyvät mm. yhteydessä tehtyjen linnustoselvitysten sekä mm. Hailuodon siihen, että luonnonoloissa esim. kalojen käyttäytymistä on vanhojen muuttoaineistojen avulla, jotka pienensivät samalla hankala tutkia. Tutkimustuloksiin liittyy tiettyjä epävarmuuk- arvioinnin epävarmuustekijöitä. Tuulivoimaloiden linnustovai- sia esim. kalojen lajikohtaisiin ominaisuuksiin ja miten tuuli- kutusten arvioinnin kannalta epävarmuuksia esiintyy lähinnä voimapuistot vaikuttavat niihin. Arviointia hankaloittaa myös lintujen lentokorkeuksien arvioinnissa sekä siihen, kuinka pal- se, että Perämeren aluetta vastaavista vesistöoloista ei ole jon lintujen muuttoreitit todellisuudessa vaihtelevat esim. sää- käytännön kokemuksia merituulivoimaloiden vaikutuksista. olosuhteiden vaikutuksesta. Kalojen kutualueita on myös hankala kohdentaa, sillä niiden 6.4.6 lepakot tarkoista sijanneista ei ole tietoa. Vaikutusten arvioinnin katsotaan kuitenkin olevan riittävän Lepakkotutkimus on Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä, ja tarkka nykyisen käytettävissä olevan aineiston perusteella. lepakoiden muuttoa ja ruokailua merialueella tunnetaan huo- nosti. Lepakoiden mahdollisesta esiintymisestä tuulivoima- 6.4.4 luonnonolosuhteet puiston alueella ei ole tarkkaa tietoa, joka vaikeuttaa vaikutus- Vaikutukset luonnonolosuhteisiin on arvioitu alueella aikai- ten yksityiskohtaista arviointia. Toisaalta lepakoiden määrät semmin sekä kesällä ja syyskesällä 2009 tehtyjen inventoin- Oulun-Haukiputaan alueella ovat kylmästä ilmastosta johtu- tien perusteella. Epävarmuutta sisältyy lähinnä niihin päätel- en yleisesti jo Etelä-Suomen vastaavia pienempiä (erityisesti miin, jotka on tehty sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutuksista muuttavat lepakkolajit), mikä pienentää osaltaan merkittävien linnustoon. Tätä tietoa voidaan kuitenkin täydentää hankkeen vaikutusten riskiä. Tästä syystä arvioinnin johtopäätöksiä voi- myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. daan pitää varsin luotettavina. 6.4.5 linnusto 6.4.7 Suojelutilanne Linnustovaikutusten arviointi perustuu maailmalla tehtyihin Suojeluvaikutusten arviointiin tietyn epävarmuuden tuo se, tutkimuksiin tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon, joita että Perämeren saarien Natura-alueelta (kuten lähes mis- on osaltaan tarkastellun hankealueen nykytilanteeseen ja sil- tään Suomen merialueen Natura-alueelta) ei ole tehty katta- le luonteenomaiseen lintulajistoon. Arvioinnin epävarmuudet vaa Natura -luontotyyppi-inventointia. Tämä on koko Natura- kohdistuvat ensisijaisesti siihen, kuinka hyvin muualta saatuja suojeluverkoston yleinen ongelma: itse asiassa valtioneuvos- tutkimustuloksia on mahdollista soveltaa tarkasteltuun hank- ton Natura-suojelupäätöstä tehtäessä ei ole tiedetty kaikkia keeseen. Epävarmuuksien välttämiseksi arvioinnissa pyrittiin alueen suojeluarvoja, etenkään vedenalaisia luontotyyppejä ensisijaisesti hyödyntämään mahdollisimman läheltä han- (missä laajuudessa ja missä kohtaa Natura-suojeluarvoja tie- kealuetta olevia tutkimustuloksia, joissa myös tutkitun alueen tyllä suojelualueella esiintyy vai esiintyykö niitä ko. alueella linnuston ominaispiirteet vastaavat osaltaan YVA:ssa tarkas- ollenkaan). teltua aluetta. Lintujen törmäysriskiä on arvioitu ainakin kirjoit- Tietoja hankkeen kannalta kriittisistä (lähinnä vedenalai- tajien tietojen mukaan uusimpien laskentamallien avulla, jos- sista) Natura-luontotyypeistä hankittiin YVA:n aikana maas- kin myös niissä epävarmuudet voivat olla huomattavia joh- tossa tehdyillä kuvauksilla ja kartoituksilla. Nämä keskitettiin tuen erityisesti lintujen väistöliikkeistä sekä hankealueen läpi tuulivoimaloiden suunnitelluille sijoituspaikoille, joista saatu muuttavien lajien yksilömäärien vaihtelusta. Törmäysriskit on tieto on lisännyt suojeluvaikutusten arvioinnin luotettavuutta. epävarmuustekijöiden vuoksi laskettu arviointiselostuksessa Lisäksi suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä sijait- laskettu useamman eri oletuksen mukaan, jotta mallin herk- sevien saarien ja luotojen luontotyypit inventoitiin kyyttä eri tekijöille pystyttiin osaltaan arvioimaan. Natura-arvioinnissa käytetyt linnustotiedot pohjautuvat Hankkeen pesimälinnustovaikutusten yhteydessä tarkas- pääosin hankealueella tehtyihin inventointeihin ja muuton- teltiin erikseen vaikutuksia lintujen merkittäviin pesimäpaik- seurantaan. Linnustoa kartoitettiin laajasti eri vuodenaikoina, koihin mutta myös eri lajien ruokailualueiden sijoittumiseen jotta lintujen esiintymisestä hankealueella koko vuoden aika- suhteessa voimaloihin. Luotojen ja saarien määrä on suun- na saatiin mahdollisimman kattava kuva. Vaikutusten arvioin- nitellun tuulivoimapuistoalueen ympäristössä suhteellisen nin kannalta epävarmuuksia liittyy ensisijaisesti tietoihin lintu- jen käyttäytymisen vaihtelusta esim. vuosien välillä. Tehtyjen

198 havaintojen (mm. lintujen muuttoreitit ja ruokailualueet) edus- Varjostusvaikutusten lähtöaineistoihin liittyvää epävar- tavuutta arvioitiin YVA-menettelyn aikana erityisesti kirjallisuu- muutta Real Case –laskelmaan liittyy vain vähän. Tuulisuus- ja desta hankitun tiedon sekä tuulivoimapuiston lähialueilta saa- auringonpaisteisuustiedot pohjautuvat Ilmatieteenlaitokselta tujen tietojen avulla. tilattuun aineistoon. Suojeltujen luontotyyppien pinta-ala ei supistu eikä ekosys- 6.4.10 Meluvaikutukset teemin rakenne tai toimivuus huononnu. Myöskään suojeltu- jen lajien elinympäristö ei merkittävästi heikenny, eikä alue Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tunnetaan olemassa ole- muutu minkään lajin osalta elinkelvottomaksi. Hankkeen tuo- vien voimaloiden melusta tehtyjen mittausten perusteella hy- mat muutokset Natura-alueella ovat kaiken kaikkiaan sup- vin. Melun leviämisen tutkimiseen tarkoitettu mallinnus ohjel- pea-alaisia ja laadullisesti merkityksettömiä. Eräistä, suppea- ma on käytännössä havaittu varsin luotettavaksi. Sen sijaan alaisista muutoksista voi olla eläimistölle myös positiivisia epävarmuutta arvioon tuovat: vaikutuksia (perustukset elinympäristönä ja ns. riuttaefekti, • laitevalmistajat pyrkivät kehittämään vähemmän melua ravinnon saanti). tuottavia voimalatyyppejä 6.4.8 maisema ja kulttuuriympäristö • arviointia tehtäessä ei ole varmuutta voimalan tyypistä ja tornin korkeudesta Arviointia hankaloittaa maiseman ja sitä kautta näkymien • häiriintyvien kohteiden taustaäänistä tai taustameluta- muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja soista ei ole tuulisissa olosuhteissa tietoa. muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohak- kuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyes- 6.4.11 Merenkulku ja vesiliikenne säkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen ti- 6.4.12 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö lanne vaikutuksen voimakkuuden suhteen ja sen todennäköi- syys sekä lieventämismahdollisuudet. Tuulivoimaloiden koko Maankäytön osalta arviointiin toi epävarmuutta voimalaitos- ja malli tarkentuvat suunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden yksiköiden sijoittuminen. Tarkat voimalaitosyksiköiden raken- torni voi olla perinteinen umpinainen tai sähkömastoja muis- tamispaikat voidaan määrittää vasta, kun merenpohjan poh- tuttava ristikkorakenne. Tuulivoimalan koko vaikuttaa sen jaselvitykset valmistuvat. Toisaalta voimalaitosyksiköiden si- väritykseen, valaistukseen ja vaikutusalueen kokoon. Näillä joittumiseen ja perustamiseen liittyvä epävarmuus ei muu- on puolestaan merkitystä vaikutuksen voimakkuuteen ja ta arvioinnin tulosta yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyt- laatuun. töön merkittävästi. Epävarmuustekijän vaikutus arviointiin on Havainnekuvien käyttö arvioinnin apuna sisältää myös epä- vähäinen. varmuustekijöitä, sillä havainnekuvien lopulliseen ulkoasuun Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin seitsemän vaikuttaa monta eri tekijää. Lisäksi kuvat kertovat vain arvion sähkönsiirron reittivaihtoehdon vaikutuksia yhdyskuntara- siitä, miltä maisemanmuutos voisi kyseisellä kohdalla näyt- kenteeseen ja maankäyttöön. Voimajohtokäytävien tarkempi tää tietyllä ilmalla ja tiettyyn vuorokauden- ja vuodenaikaan. tarkastelu maankäytön osalta erityisesti taajamissa edellyt- Metsien hoitotoimenpiteet ja joskus jo muutaman puun kaa- täisi yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Voimajohtokäytävien taminen voivat vaikuttaa tuulivoimaloiden näkymiseen mer- osalta suunnitelmat tarkentuvat hankkeen jatkosuunnittelun kittävästi. Lisäksi mm. kuvakulmalla ja kuvan rajauksella on edetessä. suuri merkitys havainnekuvan luomaan vaikutelmaan. 6.4.13 Kaavoitus 6.4.9 Valo- ja varjostusvaikutukset Haukiputaan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää oikeus- Tuulivoimaloiden aiheuttamasta varjostuksesta laskettiin kak- vaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Haukiputaan edustan si erilaista varjostustyyliä, pahin mahdollinen varjostus (worst merialueelle merituulivoimapuiston rakentamiseksi alueelle case) ja realistinen varjostus (real case). Pahin mahdollinen kokouksessaan 3.11.2008. Epävarmuutta hankkeen vaiku- varjostus –laskelma on huomattavasti realistista varjostusta tusten arviointiin tuo keskeneräinen kaavatilanne. (real case) epävarmempi, koska pahimmassa mahdollisessa Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin seitsemän –laskelmassa (worst case) ei oteta huomioon sääolosuhtei- sähkönsiirron reittivaihtoehdon vaikutuksia kaavoitukseen. ta, sijaintia, eikä sitä että tuulivoimalat eivät pyöri koko ajan. Voimajohtokäytävien tarkempi tarkastelu kaavoituksessa Vaikutukset arvioitiin realistisen varjostuslaskelman (real ca- esitetyn maankäytön osalta erityisesti taajamissa edellyt- se) perusteella. täisi yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Näin ollen kaikkia Realistisessa varjostuksessa (real case) otetaan huomioon yksittäisiä eri maankäyttömuotojen ja sähkönsiirron välisiä tuulivoimalan sijainti, tuulivoimalan navan korkeus ja rootto- yhteensovittamistarpeita ei ole ollut mahdollista tunnistaa. rin halkaisija, varjoreseptorin sijainti, maantieteellinen sijainti, Voimajohtokäytävien osalta suunnitelmat tarkentuvat hank- aikavyöhyke, tuulisuus- ja auringonpaistetiedot, joten se on keen jatkosuunnittelun edetessä. ”pahinta mahdollista” –laskelmaa (worst case) huomattavasti luotettavampi.

199 6.4.14 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. niiden sijoitusjärjestystä muuttamalla. Erityisesti tuulivoima- puiston vaikutuksia on vähennetty siirtämällä niitä etääm- 6.4.15 Vaikutukset elinkeinoelämään mälle lintujen kannalta merkittävistä pesimäsaarista sekä Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. alueella sijaitsevista loma-asunnoista. Lisäksi tuulivoimaloita Elinkeinovaikutusten kohdistuminen riippuu monista paikal- on poistettu kalojen kannalta merkittäviltä lisääntymis- ja ku- lisista ja valtakunnallisista tekijöistä. tualueilta, minkä avulla on vähennetty hankkeen toteuttami- sen aiheutuvia vaikutuksia kaloihin ja edelleen paikalliseen 6.4.16 Riskit ja niiden torjunta kalastukseen. Tämän vuoksi vaihtoehtoa VE1+ voidaan pi- Tiedot ovat luotettavia arvioinnin tekemiseen. tää suoritetun arvioinnin perusteella ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisena. 6.4.17 Elinolot ja viihtyvyys Vaihtoehdossa VE2+ on huomioitu samat näkökohdat Ihmisin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. kuin vaihtoehdossa VE1+. Lisäksi vaihtoehto VE2+ on sup- Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten kokeminen on peampi kuin vaihtoehto VE1+. Vaihtoehdon VE2+ mukaista subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja hanketta voidaan pitää ympäristövaikutusten kannalta toteut- vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten koke- tamiskelpoisena.Arvioinnin perusteella hanke voidaan kaikki- miseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen en sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta arvioida toteuttamiskel- ja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. poiseksi. Vaikutusarviot toivat kuitenkin esiin näkökohtia, jot- Asukaskyselyn avulla on saatu esille paikallisten asukkaiden ka on syytä ottaa huomioon sähkönsiirron yksityiskohtaisem- erilaisia näkemyksiä hankkeen vaikutuksista sekä vaikutusten massa suunnittelussa. Näitä näkökohtia ovat Halosenniemen luonteesta ja merkittävyydestä. ja Laitakarin vaihtoehtojen osalta erityisesti merikaapeleiden Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi han- rantautumisalueilla sijaitsevat, merkittävät kalojen kutu- ja kesuunnitelman muuttamisen, vaikutusarviointien tulosten tai nuottausalueet, joihin merikaapeleiden toteuttamisella voi il- hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perus- man huolellista suunnittelua olla vaikutusta. Lisäksi merikaa- teella. Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvi- peleiden rantautumisalueiden sekä ilmajohtojen läheisyydes- oinnin ajankohtaan. sä sijaitsevien luonnontilaisten suo-alueiden luontoarvot tulisi kaikkien vaihtoehtojen osalta pyrkiä huomioimaan sähkön- 6.4.18 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa siirron yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä mm. to- Yhteisvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa liittyy suuria ar- teutustapojen valinnassa, jotta hankkeen niihin kohdistamat viointiepävarmuuksia ennen kaikkea siksi, että ei tiedetä to- vaikutukset saadaan ehkäistyä. Alkuperäisen hankesuunni- teutuvatko muut hankkeet (mitkä niistä) ja jos niin koska ja telman mukaista vaihtoehtoa 1 lukuun ottamatta hanke on millaisina. Kaikista hankkeista ei ole arvioitu tai julkaistu ym- myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta kokonaisuu- päristövaikutuksia. Tällöin yksittäisen hankevastaavan mah- dessaan toteuttamiskelpoinen. dollisuudet arvioida useamman, epävarman ja suunnitte- 6.5.2 Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys luvaiheessa olevan hankkeen yhteisvaikutuksia ovat melko vähäiset. Hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ratkaistaan kaa- voitusmenettelyn kautta. 6.5 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 6.5.3 taloudelliset edellytykset 6.5.1 Ympäristö Hankkeesta vastaavalla Pohjolan Voimalla on hyvät edellytyk- Hankkeen alkuperäinen suunnitelma (vaihtoehto VE 1) to- set toteuttaa suuri energiainvestointi. teuttaa 158 tuulivoimalaitosta on ympäristön kannalta osin vaikea toteuttaa. Vaihtoehdossa VE1 tuulivoimaloita sijaitsee myös keskeisillä kalojen kutualueilla sekä verkko- ja troolika- lastusalueilla. Hanke laajimmillaan voi aiheuttaa riskejä räys- kän ruokailulennoille, häiritä saarilla ja luodoilla pesiviä muita lintulajeja, vaikeuttaa kalastusta sekä aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia ja meluhäiriöitä lähimmille loma-asutuksille. Vaihtoehto VE2 on suppeampi kuin vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa VE2 hankkeen toteuttamista voidaan kuiten- kin pitää haasteellisena erityisesti kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten ehkäisemisen kannalta. Uuden suunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa VE1+, jossa alueelle sijoitetaan kaikkiaan 138 tuulivoimalaitosta, nämä vaikutukset on minimoitu voimaloita poistamalla sekä

200 7 Ympäristövaikutusten arviointi- menettely ja osallistuminen

201 202 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN

7.1 arviointimenettelyn osapuolet ja lähtökohdat 7.2 arviointimenettelyn aikataulu

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin voimaan 1.9.1994. Lain tavoite on kaksijakoinen. Tavoitteena yhteysviranomaiselle marras-joulukuun vaihteessa 2008. on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäris- Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitus saada tövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, päätökseen elokuun 2010 loppuun mennessä. niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumis- Kuvassa 7-1 on esitetty arviointimenettelylle laadittu aika- mahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely it- taulu. Aikatauluun vaikuttavat mm. selvitysten laatimis-, näh- sessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin tävilläolo- ja lausuntoajat. hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myös muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäli ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä. Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtä- vänä oli arvioida Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoi- malaitoksen ja siihen liittyvän sähkönsiirron rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset hankkeen ym- päristössä YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. YVA-menettelyn kulku

Hankkeesta vastaavan tehtävät Yhteysviranomaisen tehtävät

YVA 2008 alkaa

marraskuu Arviointiohjelman laadinta Arviointiohjelma kuulutus ja joulukuu Tiedottaminen ja yleisötilaisuus tiedottaminen Kansalaisten ja viranomaisten 2009 mielipiteet ja lausunnot tammikuu arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto helmikuu Yleissuunnittelu, selvitysten arviointiohjelmasta laadinta, vaikutusten arviointi, maaliskuu vaihtoehtojen vertailu 2010 arviointiohjelman ja yhteisviranomaisen lausunnon tammikuu mukaisesti

helmikuu Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen maaliskuu Arviointiselostuksen Tiedottaminen ja yleisötilaisuus kuuluttaminen ja tiedottaminen huhtikuu Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot toukokuu arviointiselostuksesta

kesäkuu

heinäkuu Päätös hankkeen käynnistämisestä, Yhteysviranomaisen lausunto elokuu lupahakemukset, luvat, arviointiselostuksesta YVA Toteuttaminen ja seuranta päättyy

„„ Kuva 7‑1. YVA-menettelyn aikataulu.

203 7.3 arviointiohjelman kuulutus ja nähtävilläolo 7.5 arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Arvioidun hankkeen YVA käynnistyi joulukuussa 2008, kun yh- teysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, Arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle yhteensä liikenne- ja ympäristökeskus (ent. Pohjois-Pohjanmaan ym- 25 kpl lausuntoja ja 3 kpl mielipiteitä. Lausuntonsa arviointi- päristökeskus) kuulutti hankkeen ympäristövaikutusten arvi- ohjelmasta jättivät seuraavat tahot: ointiohjelman. Kuulutus julkaistiin kuntien virallisilla ilmoitus- • Naturvårdsverket – Ruotsi tauluilla, alueen pääsanomalehdissä, kirjastoissa ja ympäris- • Fingrid Oyj töhallinnon Internet-sivuilla www.ymparisto.fi. Arviointiohjelma • Pohjois-Pohjanmaan liitto oli nähtävillä 8.12.2008 - 16.1.2009 Iin, Haukiputaan, Oulun, Hailuodon ja Oulunsalon kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa, • Hailuodon kunta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa (Veteraanikatu • Haukiputaan kunta 1) sekä sähköisenä ympäristöhallinnon em. Internet-sivuilla. • Haukiputaan Sähköosuuskunta Arviointiohjelma on ollut lisäksi luettavana myös hankkeesta • Iin kunta vastaavan Pohjolan Voima Oy:n Internet-sivuilla osoitteessa www.pohjolanvoima.fi. • Oulunsalon kunta Mielipiteet arviointiohjelmasta tuli toimittaa yhteysviran- • Oulun kaupunki omaiselle nähtävilläoloajan kuluessa. Pohjois-Pohjanmaan • Oulun Satama elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyysi lisäksi kirjalli- • Oulun seudun ympäristölautakunta sesti lausuntoja arviointiohjelmasta eri tahoilta. • Oulunkaaren ympäristöpalvelut 7.4 kansainvälinen kuuleminen • Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut • Museovirasto Ympäristövaikutusten arvioinnissa noudatetaan ympäris- • Oulun lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain kohtaa • Oulun yliopisto, Biologian laitos ja Thule-instituutti Kansainvälinen kuuleminen 15 §: ”Ympäristöministeriön tai sen määräämän viranomaisen on varattava 14 §:n 1 momen- • Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto tissa tarkoitettujen sopimusten osapuolena olevan valtion vi- • Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ranomaisille sekä luonnollisille henkilöille ja yhteisöille tilai- • Rajavartiolaitos, Länsi-Suomen merivartiosto suus osallistua tämän lain mukaiseen arviointimenettelyyn, • Kainuun TE-keskus jos tässä laissa tarkoitetun hankkeen ympäristövaikutukset todennäköisesti ilmenevät kyseisen valtion alueella.” • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Koska hanke sijaitsee merialueella lähellä Suomen ja • Pohjois- Perämeren ammattikalastajat ry Ruotsin välistä rajaa ja osa hankeen ympäristövaikutuk- • Martinniemen kyläyhdistys ry sista saattaa ulottua Ruotsin puolelle, Ruotsilla on oikeus • Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois- osallistua hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenet- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry telyyn. Yhteysviranomainen lähettää ympäristöministeriölle Ruotsin kuulemista varten tarvittavan aineiston ympäristö- 7.6 Yhteysviranomaisen lausunto vaikutusten arviointiohjelmasta sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. arviointiohjelmasta Arviointiohjelmavaiheessa Ruotsi esitti kiinnostuksensa tulla kuulluksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointime- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi lausunnon nettelyssä. Naturvårdsverket toteaa arviointiohjelmassa an- (PPO-2008-R-8-531) ympäristövaikutusten arviointiohjelmas- tamassaan lausunnossa, että Ruotsin kiinnostus arviointi- ta 12.2.2009. Lausunnossa kerrotaan mihin selvityksiin hank- menettelyä koskee kuitenkin pääasiassa kaikkien Perämeren keesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaiku- alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden mahdollisia tusten arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esi- yhdysvaikutuksia mm. kaloille, kalastukselle sekä linnustol- tettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Lausunnossa le. Ruotsi katsookin tarpeelliseksi, että sitä tullaan informoi- on esitetty myös eri tahoilta saadut lausunnot ja mielipiteet maan näiden vaikutusten osalta ruotsinkielellä. Muulla ta- arviointiohjelmasta. voin Naturvårdsverket ei näe hankkeelle olevan rajat ylittäviä Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelman vaikutuksia. ja ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon perus- teella. Arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutus- ten arviointiselostukseen.

204 „„ Taulukko 7‑1. Yhteysviranomaisen lausunnossa esille nousseita keskeisiä huomioita ja tarkennuksia.

Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä Yleistä Hankkeesta puhuttaessa selostuksessa on käytetty termiä han- Arviointiohjelmassa puhutaan suunnittelualueesta, selvitysalueesta, kealue. Tutkimusalue viittaa tiettyyn tutkimukseen. tutkimusalueesta, hankealueesta jne. Arviointiselostukseen on tarkennettava käytettyä terminologiaa Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Rajakiiri Oy:n hankkeet on lisätty luetteloon kappaleessa 2.9. Perämeren tuulipuistohankkeista Rajakiiri Oy:n Raahen ja Pyhäjoen Myös hankkeiden nimet on tarkastettu. merituulipuisto puuttuu luettelosta. Arviointiselostuksessa on tarkasteltava puheena olevan ja rannikon Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kappaleessa 4.22. muiden merituulipuistojen yhteisvaikutuksia. Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Vaikutusalue on esitetty kartalla (Kuva 3‑2). Lisäksi vaikutusalue Vaikutusalueen rajausta on tarkennettava arviointimenettelyn edetessä on kuvattu tekstissä kunkin vaikutuksen osalta erikseen. niin, että arviointiselostuksesta käy riittävän yksityiskohtaisesti ilmi eri vaikutustyyppien vaikutusalue Hankkeen vaihtoehdot Suurimman hankevaihtoehdon lisäksi arviointiprosessin aikana Arviointiohjelma ei tarjoa riittävästi tuulivoimapuiston sijoitusvaihtoeh- on syntynyt uusia vaihtoehtoja, jotka ovat mukana YVA:ssa toja (kappale 2.2). Tuulivoimalaitosten määrät ovat tarkentuneet Hankesuunnitelman ns. maksimitoteutusvaihtoehdon (162 tuulivoi- vaihtoehdoittain. malaitosta) lisäksi on tarpeen arvioida laajuudeltaan jokin pienempi vaihtoehto Arviointiselostuksessa on tuotava tarkemmin esiin käytettävä perusta- Perustamistapojen ympäristövaikutukset on kuvattu vesistövai- mistapa ja aiheutuvat ympäristövaikutukset kutusten yhteydessä kappaleissa 4.2, 4.3 ja 4.4 Sähkönsiirron reittivaihtoehtoihin on lisättävä koilliseen WPD Finland Arviointimenettelyyn otettiin mukaan Halosenniemen vaihtoehto Oy:n merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsi- sekä Fingridin esittämä Laitakarin vaihtoehto. Taskisenperän teltäviin vaihtoehtoihin liittyvä ratkaisu. vaihtoehto jäi pois. Sähkönsiirtovaihtoehdot on esitetty kappa- leessa 2.3.1. Nykytilaselvitykset Täydennys on tehty kappaleessa 5.1. Tarkennuksena ohjelman lukuun 4.5.1 voisi lisätä, että pistekuormitusta tulee Oulun kaupungin ja lähialueen asutuksen ja teollisuuden jäteve- sistä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Asukaskyselystä on tehty erillinen liiteraportti ja sitä on myös Arviointiselostuksessa tulee tehdä selkoa miten ja mille alueelle kysely referoitu selostuksessa kappaleessa 4.20 Elinolot ja viihtyvyys. kohdennettiin. Kyselyyn tulee sisällyttää riittävän selkeä hankekuvaus. Ammattikalastajia on parasta haastatella suoraan riittävän tiedon saa- Työhön sisältyi ammattikalastajien ja vapaa-ajan kalastajien miseksi nykyisestä kalastuksesta, kalojen esiintymisestä ja arvioinnissa haastattelu. Lisäksi ammattikalastajille järjestettiin oma erillinen ja hankkeen toteuttamisessa huomioon otettavista näkökohdista tilaisuus, missä arvioijat ja kalastajat saivat keskustella kalastuk- seen liittyvistä vaikutusarvioista. Ammattikalastajien edustaja oli myös seurantaryhmässä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on merkitystä sillä, että Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen liittyen asukaskyselyyn hankkeen lähialueilla on arvioitavana muitakin suuria merituulipuis- sisällytettiin yhteisvaikutuksia käsittelevä kysymys. Lisäksi arvi- tohankkeita. Arviointiselostuksessa tulee analysoida eri hankkeiden oinnin pohjaksi kysyttiin olemassa olevista tuulivoimapuistoista yhteisvaikutuksia myös ihmisiin. koettuja vaikutuksia. Arviointiselostuksessa on tarkennettava millä tavalla merikaapeli- ja Merikaapeleiden vaikutuksista ihmisiin ja ihmisten viihtyvyyteen ilmajohtojen vaikutukset ihmisiin arvioidaan on arvioitu kappaleessa 4.20, vaikutuksia alueella harjoitettaviin elinkeinoihin kappaleessa 4.18 ja vaikutuksia yhdyskuntaraken- teeseen ja maankäyttöön kappaleessa 4.15 Melu Meluvaikutukset on arvioitu kappaleessa 4.13 ja melun kokemi- Meluvaikutukset tulee esittää havainnollisesti. Vaikutustarkastelussa nen kappaleessa 4.20. tulee paneutua meluohjearvojen lisäksi myös melun kokemiseen vai- kuttaviin tekijöihin. Arviointiselostuksen ymmärrettävyyden kannalta on tarpeen avata Kuten edellä mainittu. Termeistä on tehty erillinen luettelo (kap- käytettävät termit. Selostuksessa on tarkasteltava myös valtakun- pale 10). nallisia meluntorjunnan linjauksia melutoimintojen sijoittelusta. Laskentamallien lähtötiedot on arviointiselostuksessa kerrottava. Laskentamallien antamaa tulosta on analysoitava ja tuotava epävar- muustekijät esiin. Maankäyttö Sähkönsiirtoa on tarkasteltu kappaleessa 2.6. Arviointiselostuksessa tulee tuoda esille mahdollisuus toteuttaa yh- teinen kytkinlaitos ja hyödyntää yhteistä reittikäytävää ainakin WPD Finlandin Suurhiekan hankkeen kanssa. Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen ympäristövaikutukset on arvioitava Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen vaikutukset arvioitiin vai- riittävällä tavalla. kutuksittain. Reittien nykytila on kuvattu kappaleessa 4.7 Sähkönsiirtoreittien luonnonolosuhteet.

Arviointiselostuksessa on tarpeen tuoda esiin, onko tarvetta rajoittaa Nämä on tuotu esille selostuksessa kappaleessa 4.14. vesialueen muita käyttömuotoja kuten kalastusta, mikäli hanke toteu- tuu.

205 Vesiliikenne Hankkeen vaikutuksia vesiliikenteeseen on tarkasteltu kappa- Hankkeen vaikutukset vesiliikenteelle on arvioitava ja otettava huomi- leessa 4.14. oon hankkeen mahdolliset vaikutukset Oulun Sataman lausunnossa mainitulle uudelle meriväylälinjaukselle. Elinkeinot Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen on kuvattu kappaleessa Mikäli kalasto ja kalastuselinkeino huomattavasti kärsivät, tulee olla 4.5. riittävästi tietoinen lähistöllä olevista mahdollisista korvaavista kalas- tusalueista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tätä tulee analysoida arviointiselostuksessa. Ilmastovaikutukset Ilmastovaikutukset on kuvattu omana kokonaisuutenaan kappa- Arviointiselostuksessa tulisi arvioida tuulivoiman ilmastovaikutuksia leessa 4.1. tuulivoimalan koko elinkaari huomioiden. Yhteysviranomainen näkee perustelluksi, että vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan toteutus- ja 0-vaihtoehdossa ottamalla huomioon myös korvaavaan energian tuottamiseen liittyvät päästöt. Arviointiselostukselle olisi eduk- si analysoida energiapoliittisia kysymyksiä ilmastonmuutosnäkökohdat huomioon ottaen. Maisemakuva ja virkistyskäyttö Maisemakuvan muutokset on kuvattu kappaleessa 4.11. Arviointiselostuksessa on määriteltävä alue, jossa maisemakuva muuttuu. Muutoksen luonne ja merkitys nykyisiin maisema-arvoihin on tuotava esille. Arviointimenettelyssä on selvitettävä maisemakuvan muuttuminen Havainnekuvia on laadittu. Kuvat on esitetty maisema osiossa maisemakuvaltaan arvokkailla kohteilla. Keskeisimmiltä alueilta on kappaleessa 4.11. perusteltua laatia havainne-/visualisointikuvia. Vierekkäisillä tuulivoimala-alueilla on myös maisemakuvallista yhteis- Arviointiselostuksessa on huomioitu yhteisvaikutuksia niiltä osin vaikutusta. Tämä vaikutus tulee arviointiselostuksessa tuoda esille. kun muiden hankkeiden arviointitietoa on käytettävissä (kappale 4.22.1). Maisemavaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon koko se alue, Kts. edellä. jolle tuulivoimapuisto näkyy. Sen lisäksi erityisasemassa on havain- nollistaa hankkeen maisemavaikutusta alueilla, joilta sitä pääasiassa tarkkailtaisiin (Hailuoto, Haukiputaan mannerranta, virkistyskäytössä olevat saaret, meriväylät). Sääolosuhteiden merkitystä näkyvyyden arvioinnissa tulee analysoida. Tulee myös arvioida laajan ulkosaariston visuaalista laatua ja sietokykyä sellaiselle maisemakuvan muutokselle, jonka tuulivoimaloiden rakentaminen toisi tullessaan. On perusteltua analysoida asiantuntija-arviona maisemakuvallista yhteisvaikutusta Suurhiekan hankkeen kanssa. Vaikutusalueella on kesäisin virkistysveneilijöitä, jotka tulee ottaa huo- Ulkosaariston ja avomeren maisemakuvan muutokset ovat mioon vaikutusten arvioinnissa. olennaisia tuulivoimapuiston aiheuttamia vaikutuksia arvioitaes- Arviointiohjelmassa on pohdittava sitä vaikutusta, minkä tuulipuisto sa. Vaikutuksia virkistyskäyttöön on arvioitu myös kappaleissa aiheuttaisi kutistaessaan nykyistä laajaa ulkosaaristo ja avomerimaise- 4.15 ja 4.20. makuvaa. Vesiympäristö Ruoppaustarve on esitetty kappaleessa 2.5.4. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostuksessa tulee tuoda Ruoppauksen vaikutuksia vesistöön, merenpohjaan, vesieliös- esiin hankkeen edellyttämä ruoppaustarve. töön ja kalastoon on tarkasteltu kappaleissa 4.2…4.5. Ruoppauksen vaikutukset kohdistuvat pohjaeläinten lisäksi kalojen mätiin, poikasiin ja kuteviin kaloihin. Näistä tulee tehdä arviointi. Sen lisäksi vaikutukset veden laatuun ja meren pohjaan on syytä käsitellä omana alalukunaan. Arviointiselostuksessa on tuotava riittävällä tavalla esiin, minkälaista Perustustapavaihtoehdot on tuotu esille (kappale 2.5.2). perustustapaa on tarkoitus käyttää ja minkälaisia vaikutuksia perustus- ten rakentamisesta syntyy. Mikäli hanke toteutuu, rakentamisen ja sen vaatiman liikenteen vai- Ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi on esitetty kutuksia mm. veden laatuun ja pohjaeliöstöön tulee seurata lupapro- kappaleessa 8. sessissa määriteltävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Seuranta olisi Seurantaohjelman laajuudesta ja sen toteuttamistavoista pääte- mm. veden sameuden ja kiintoainepitoisuuden mittausta työn aikana tään yksityiskohtaisemmin hankkeen lupavaiheessa. riittävän laajalta alueelta. Virtaukset Hankkeen vaikutuksia virtauksiin on tarkasteltu kappaleessa 4.2. Tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia Oulun-Haukiputaan-Iin edus- tan merialueen virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen tulee suunnitelmien täsmentymisen myötä arvioida ja analysoida, voisiko hankkeella olla muuttavaa vaikutusta rannikon vesien käyttökelpoisuuteen ja ekologi- seen tilaan. Sedimentit Sedimentin laatua on selvitetty kesällä 2008. Menetelmät, ha- Arviointiselostuksessa on hyvä tuoda esiin yleiskuvaus sedimenttien vaintopisteet ja tulokset on esitetty selostuksessa kappaleessa laadusta, paksuudesta ja vaihtelevuudesta. 4.3. Sedimenttitutkimuksissa käytetyt menetelmät on kerrottava ja näyt- teenottopaikat on parasta esittää arviointiselostuksessa kartalla. On selvitettävä myös sedimenttien sisältämien vesiympäristölle mahdolli- sesti haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymistä.

206 Luonnon monimuotoisuus Sähkönsiirtoreittien kasvillisuutta on tarkasteltu kappaleessa 4.7. Esim. ohjelman kohdassa kasvillisuus todetaan, että sähkönsiirtoreitit on tarkoitus käydä läpi keväällä 2009. Yhteysviranomainen huomauttaa kuitenkin, että kasvillisuutta voi inventoida vasta kesällä. Luonnon mo- nimuotoisuuden selvittelyyn liittyvät epävarmuustekijät tulee tuloksissa tuoda esiin. Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja -eliöstö Merenpohjaa on tutkittu kesällä 2008. Menetelmät ja tulokset on Arviointiselostuksessa tulee tehdä riittävällä tavalla selkoa alueella esitetty selostuksessa kappaleessa 4.4. esiintyvistä vedenalaisista luontotyypeistä, niiden edustavuudesta sekä mitä hankkeen toteuttaminen merkitsisi vedenalaisille luontotyypeille. Vaikutusten arvioinnissa käytetty aineisto ja käytetyt menetelmät on kuvattava arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa on tunnettava uhanalaisten ja direktiivilajien Hankealueen luodoilla ja saarilla tehtiin kesällä 2009 kattava esiintyminen alueella ja hankkeen vaikutukset näihin. kasvillisuusinventointi, jossa selvitettiin saarien luontotyypit sekä uhanalainen kasvilajisto. Inventointien tuloksia on käsitelty kap- paleissa 4.6 ja 4.9. Kalasto Kutu- ja syönnösalueita selvitettiin kalastajilla toteutetun kyselyn Arvioinnissa on tarpeen selvittää kuinka suuri osuus matalikoista tulee sekä merenpohjan kuvausten avulla. muuttumaan niin, että kalojen kutu- ja ravinnonhankinta alueella estyy. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen on kuvattu kappaleessa Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdolliseen kalas- 4.5. tuksen (pyydykset, pohjatroolaus) estymiseen hankkeen edellyttämien rakenteiden vuoksi. Tulee olla selvillä hanke-alueen merkityksestä kalojen kudulle ja kalas- tukselle myös osana suunniteltujen merituulipuistojen kokonaisuutta. Merikaapelireitit tulee suunnitella vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla. Merikaapeleiden linjauksista sekä yleisesti hankkeen toteuttami- On tarvetta analysoida mahdollisuutta yhteensovittaa kaapelireitit sesta keskusteltiin ammattikalastajien kanssa erikseen järjeste- Suurhiekan merituulipuiston kanssa. Parasta on olla suoraan vuoro- tyllä ammattikalastajatapaamisella. vaikutuksessa kalastajiin ja selvittää haitattomimmat reittivaihtoehdot. Fingridin kanssa arviointiin otettiin mukaan uusi merikaapeli- ja Merikaapeleiden vaikutukset kalastoon ja kalastukseen tulee tuoda rantautumisreitti Iin Laitakariin. esille. Linnusto Vaikutukset linnustoon on arvioitu kappaleessa 4.8. Muuttokäytävän sijoittumisesta ja mahdollisesta vuosittaisesta vaihte- Hankealueella laadittiin kesällä 2009 kattava pesimä- ja muutto- lusta, esim. sääolosuhteiden mukaan, tulee esittää riittävät tiedot. linnustoselvitys. Arviointiselostuksessa tulee arvioida muuttolintujen törmäysriski. Arvioinnissa on otettava huomioon suunnittelualueen ominaispiirteet lintujen esiintymisessä. Arviointiselostuksessa tulee kertoa sulkasatoparvien mahdollisesta esiintymisestä hankkeen vaikutusalueella. Arviointiselostuksessa tulee riittävällä tavalla analysoida myös mahdol- lisen yömuuton esiintymistä ja yömuuttajien törmäysriskiä Haukiputaan ulkosaaristossa. On arvioitava houkuttelevatko tuulimyllyjen lentoeste- valot yömuuttajia.

Hanke sijoittuu niin lähelle FINIBA-alueen arvokkaita lintujen pesimä- Kts. yllä saaria ja -luotoja, että niiden pesimälinnusto on tunnettava ennen kuin tiedot ovat riittäviä merituulipuiston ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiselostusta laadittaessa on otettava huomioon se, mitä Nämä on otettu huomioon yhteisvaikutus kappaleessa 4.22. Suurhiekan merituulipuiston arviointiselostuksessa arvioidaan hank- keen linnustovaikutuksiksi ja asiantuntija-arviona tuoda esiin näiden kahden hankkeen mahdolliset yhteisvaikutukset linnustoon. Pohjaeliöstö Kesällä 2009 tehtiin pohjaeläintutkimus. Sen tulokset on rapor- Arviointiselostuksessa tulee analysoida pohjaeliöstön lajikoostumus, toitu kappaleessa 5.2. runsaus, mahdollinen alueellinen vaihtelevuus ja hankkeen välittömät (rakennusaikaiset) sekä pitkäaikaisvaikutukset pohjaeliöstöön. Vaikutukset voimajohtoreittien varrella oleviin Natura-alueisiin tulee Natura-alueet on otettu kaikki huomioon omassa kappaleessaan arvioida. 4.9.

Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat ja luvat Tarvittavat suunnitelmat ja luvat on esitetty kappaleessa 9. Arviointiselostuksessa on tuotava esille myös mantereelle rakennetta- via voimansiirtojohtoyhteyksien edellyttämät suunnitelmat ja luvat.

Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu sekä selvitysten ja arviointiselostuksen Arviointiselostuksen valmistumista on siirretty alkuperäisestä valmistumisajankohta aikataulusta, jotta arvioinnin kannalta riittävät selvitykset on voitu Arviointiohjelman mukaan YVA-menettelyn loppuraportti olisi valmis tehdä. jo saman vuoden kesäkuussa. Yhteysviranomainen toteaa, että tässä Päivitetty aikataulu on esitetty kappaleessa 7.2. lausunnossa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen arviointimenettely jatkuu vielä kesäkauden 2009 yli ja arviointiselostus voinee tulla vireille vasta syksyllä 2009.

207 7.7 arviointiselostuksen kuulutus ja nähtävilläolo

Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumi- Museovirasto kutsuttiin, mutta se ei nimennyt edustajaa sesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVA- ohjausryhmätyöskentelyyn. ohjelmassa. Tämä arviointiselostus kuulutettiin ja asetettiin 7.9.3 Seurantaryhmä nähtäville maaliskuussa 2010. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen nähtä- YVA-seurantaryhmän tarkoituksena on varmistaa tarvittavi- villäolosta, joka järjestetään samoin kuin arviointiohjelman en selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys sekä kansalaisten nähtävilläolo. Määräaika mielipiteiden ja lausuntojen toimitta- osallistumismahdollisuus. Seurantaryhmän asema on ympä- miseksi yhteysviranomaiselle on 1 – 2 kuukautta. ristövaikutusten arvioinnin laadun kannalta keskeinen. Seurantaryhmään osallistuivat edustajat seuraavilta 7.8 YVA-menettelyn päättyminen tahoilta: • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja Yhteysviranomainen pyytää lausunnot keskeisiltä viranomais- ympäristökeskus tahoilta kuten ohjelmavaiheessa. Lisäksi mielipiteen selostuk- • Hailuodon kunta sesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä voivat esittää kaikki • Länsi-Suomen merivartiosto ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Viranomainen kokoaa mie- lipiteet ja lausunnot yhteen ja antaa niiden perusteella oman • Oulun Satama lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä. • Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos YVA-menettely päättyy, kun Pohjois-Pohjanmaan elinkei- • Pohjois-Perämeren Ammattikalastajat ry no-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointi- • Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto ry selostuksesta kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. • Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviran- • Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry omaisen antama lausunto. Nämä asiakirjat liitetään mukaan • Martinniemen kyläyhdistys hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin. Kainuun TE-keskus, Oulun yliopisto ja Oulun lääninhalli- 7.9 arviointimenettelyn ja osallistumisen tus kutsuttiin, mutta ne eivät nimenneet edustajaa seuranta- järjestäminen ryhmätyöskentelyyn. Seurantaryhmän puheenjohtajina ovat toimineet 7.9.1 Suunnitteluryhmä 7.9.4 Yhteysviranomainen Arviointia varten perustettiin seuraavat työryhmät: suunnitte- luryhmä, ohjausryhmä ja seurantaryhmä. Yhteysviranomainen päättää virallisiin kuulemisiin liittyvis- Suunnitteluryhmä vastaa arvioinnin käytännön toteutuk- tä järjestelyistä YVA-laissa säädetyllä tavalla. Lain mukaan sesta, kuten lähtötietojen kokoamisesta, dokumenteista ja hankkeesta vastaavaa ja yhteysviranomainen voivat tämän tiedottamisesta. Suunnitteluryhmään osallistuvat: lisäksi sopia tiedottamisesta myös muulla tavalla. Virallinen • Hankkeesta vastaava, Pohjolan Voima tiedottaminen ja kuuleminen ovat tarpeen ainakin arviointioh- • YVA-konsultti, Ramboll Finland jelman nähtäville asettamisen yhteydessä sekä arviointiselos- tuksen käsittelyvaiheessa. Kansalaisilla on mahdollisuus tuo- 7.9.2 Ohjausryhmä da esille näkemyksiään vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Ohjausryhmä koostui Oulun kaupungin, Haukiputaan kunnan 7.9.5 kansalaisten osallistuminen ja Iin kunnan edustajista sekä maakuntaliiton ja muiden viran- omaisten edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ar- Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua viointiprosessia ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukai- kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumi- suus ja laadukkuus. seen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin Ohjausryhmään osallistuivat seuraavat tahot: elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. • Haukiputaan kunta Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: • Iin kunta • esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystar- peista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolos- • Oulun kaupunki ta ilmoitetaan • Oulun Energia • esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä ku- • Pohjois-Pohjanmaan liitto ten tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen • Metsähallitus tiedottamisen yhteydessä • Liikennevirasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus (entinen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus)

208 Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointi- menettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioon- ottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voi- daan päätöksenteossa ottaa huomioon. 7.9.6 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet Suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyn lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä halutaan tavoit- taa vaikutusalueen asukkaita, maanomistajia ja muita intres- siryhmiä laajasti. Menettelyn aikana pidetään yleisötilaisuuk- sia, joiden tavoitteena on saada kartoitettua konkreettisia vai- kutuksia, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät halu- avat arvioinnissa ja tulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon. Ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 11.12.2008 Virpiniemen liikuntaopiston auditoriossa. Selostusvaiheessa järjestetään vastaavanlainen tilaisuus, jossa esitellään arvi- oinnin tuloksia. Yleisötilaisuuden yhteydessä järjestetään myös tiedotustilaisuus tiedotusvälineille. 7.9.7 tiedottaminen Osallistumisen onnistuminen vaatii tehokasta tiedottamista. Onnistunut viestintä varmistaa, että tieto kulkee hankkees- ta vastaavan, osallisten, päätöksentekijöiden jne. kesken. Tiedonvälitykseen on monia menetelmiä. Paikalliset lehdet ja radiokanavat välittävät tehokkaasti tietoa suurelle joukolle. Pohjolan Voima Oy julkisti päätöksensä arviointimenettelyn käynnistämisestä ja toimitti sitä koskevan tiedotteen paikalli- sille tiedotusvälineille kesäkuussa 2008. Lisätietoa hankkeesta löytyy Pohjolan Voiman nettisivuil- ta www.pohjolanvoima.fi, josta on linkki hankkeen internet- sivuille. Hankeen internetsivuilla esitellään hanketta, tehtyjä selvityksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja sen tuloksia. Arviointiohjelma, arviointiselostus ja yhteysviranomaisen an- tamat lausunnot arviointiohjelmasta ja arviointiselostukses- ta tulevat nähtäville ympäristöhallinnon Internet-sivuille www. ymparisto.fi.

209 210 8 Vaikutusten seuranta

211 212 8 VAIKUTUSTEN SEURANTA

8.1 linnusto

Suomen merialueille ei ole vielä rakennettu merkittäviä offsho- Myös muutosta hankealueen merenpohjassa, perustet- re-tuulivoimapuistoja, minkä takia ensimmäisten toteutettavi- tavien tuulivoimayksiköiden ympäristössä, seurataan sään- en hankkeiden vaikutuksia hankealueen linnustoon on syy- nöllisin väliajoin sekä hankkeen rakentamisen että käytön tä seurata hankkeen rakentamisen ja toiminnan alkuaikoi- aikana. Havainnointia tehdään alustavasti sukeltamalla ja na. Oulun-Haukiputaan edustan hankkeen osalta seuran- näytteenotolla (sedimentti, kasvillisuus, pohjaeliöstö). Sopiva nan tarvetta lisäävät hankealueen merkittävät linnustolliset seurantaväli on noin 2-3 vuotta. Tarkempi ajoitus ja seuran- arvot. Linnustovaikutusten seurannan kannalta keskeisessä nan laajuus riippuvat mm. perustamistöiden rakentamisaika- asemassa ovat erityisesti 1) tuulivoimapuiston läheisyydessä taulusta. Ensimmäinen näytteenottokerta tulisi ajoittaa noin sijaitsevien saarien pesimälinnustossa sekä niiden lisäänty- vuoden päähän yksittäisen tuulivoimayksikön asennuksesta. mismenestyksessä tapahtuvien muutosten seuranta, sekä 2) Seurannassa kiinnitetään huomiota pohjamateriaalin laatuun, hankkeen vaikutukset Perämeren kautta muuttavaan linnus- kasvillisuuteen ja eliöstöön. Keskeistä on havainnoida perus- toon ja niihin kohdistuvaan törmäysriskiin. Pesimälinnustossa tusten läheisyydessä olevilla häirityillä pohjilla tapahtuvaa erityinen merkitys on hankealueen pohjoispuolella sijaitse- eliöstön palautumisnopeutta ja lajien määrää sekä yksilötihe- vaan räyskäyhdyskuntaan kohdistuvien vaikutusten seuranta, yttä. Näin menetellen saadaan arvokasta tietoa perustusten jotta mahdolliset vaikutusmekanismit pystytään ajoissa tun- ympärille laitetun pintamateriaalin soveltuvuudesta eliöstölle nistamaan ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. ja siten vesialueiden houkuttelevuudelle paikallisten kalalaji- YVA-menettelyä varten laaditut linnustoselvitykset (mm. pe- en ravinnonhankinta- ja lisääntymisalueina. simälinnusto ja eri lajien muuttajamäärät) tarjoavat kattavan Edellä esitettyjen seurantojen tulosten tulkintaa varten tar- kuvan suunnitellun tuulivoimapuiston linnuston nykytilasta, jo- vitaan havaintoja sopivalta vertailualueelta, joka ei sijaitse hon hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuk- suunnitellun hankkeen vaikutusalueella. sia on mahdollista verrata. Näin tehdyt selvitykset muodos- tavat pohjan myös mahdollisten linnustovaikutusten seuran- 8.3 kalasto nalle ja dokumentoinnille.Linnustoseurannan osalta useam- pivuotisen seurannan toteuttaminen on tärkeää lintujen vuo- Oulun-Haukiputaan edustan merialueiden kalastoa ja kalas- sittaisen vaihtelun havaitsemiseksi ja tuulivoimapuiston todel- tusta (kalastusalueet, saaliskoko, saaliskalalajit ja pyydykset) listen vaikutusten erottelemiseksi muista ympäristötekijöistä. seurataan hankkeen toteuttamisen ja toiminnan aikana aika Alustavasti linnustoseurantaa on tuulivoimapuistoalueella tar- ajoin toteutettavilla kalastustiedusteluilla. Tiedustelu kohdis- peen suorittaa 2−5 vuoteen hankkeen rakentamisesta eteen- tetaan pääasiassa alueen ammattikalastajiin. Ensimmäinen päin riippuen voimaloiden ilmeisistä vaikutuksista. tiedustelu tehdään vuosi rakentamisen aloittamisesta ja siitä Linnustoseurannan tuloksia tulisi mahdollisuuksien mukaan eteenpäin vuoden välein. YVA-menettelyn yhteydessä tehty pyrkiä vertaamaan esimerkiksi hankkeen merenpohjalle ja vastaava selvitys toimii hyvänä vertailupohjana myöhemmin kalastolle aiheutuviin muutoksiin, jotta linnustossa havaitta- kerättävälle aineistolle, jonka avulla tuulivoimapuiston mah- vien muutosten todennäköiset syyt pystyttäisiin mahdollisim- dollisia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on mahdollista man luotettavalla tunnistamaan. tarkastella. Lisäksi vaikutusten seurannassa voidaan hyödyn- tää esim. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tai 8.2 Vesistö ELY-keskuksen kalatalousosaston (entinen TE-keskus) kerää- miä aineistoja. Kalastoseurantaan voidaan liittää myös erillis- Hankkeen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi keskeisiksi selvityksiä, kuten töiden aikaisia pyydysten likaantumiskokei- menettelytavoiksi nähdään veden laadun sekä hankealueen ta ja myöhemmin koekalastuksia perustusten lähiympäristös- pohjaeliöstön seurannat. sä. Näiden selvitysten mahdollisesta tarpeesta ja toteuttamis- Hankealueen vedenlaatua seurataan vuosittain sekä ra- tavoista päätetään myöhemmin hankkeen lupavaiheessa. kentamisen että käytön aikana, pääpainon ollessa perustus- töiden aikaisten mahdollisten sameusvaikutusten havaitse- 8.4 Natura misessa. Nykyiset ympäristöhallinnon seurantapisteet sovel- tuvat tarkoitukseen hyvin. Asemilla vedenlaatua on seurattu Natura-seurantaa toteutetaan osittain edellä esitetyllä lin- jo useamman vuosikymmenen ajan, joten vertailuaineistoa nustoseurannalla (kohta 8.1). Lisäksi pohjan laatua tuulivoi- mahdollisten hankkeesta aiheutuvien pitkäaikaismuutosten maloiden sijoitusalueilla tullaan hankkeen jatkosuunnitte- havaitsemiseksi on runsaasti. Tarvittaessa (esim. rakennet- lun aikana tutkimaan nyt tehtyä tutkimuksia tarkemmin. Näin taessa Natura-alueelle tai sen lähialueelle) voidaan tehdä saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa mahdollisten Natura- intensiiviseurantaa yksittäisen perustustyön aiheuttamista luontotyyppien esiintymisestä sijoituspaikoilla ja niiden lähis- muutoksista ja kestosta meriveden laatuun. Tässä voidaan tössä. Luontotyyppien seurantatarve ja menetelmä harkitaan käyttää online- mittauksia tai tiheävälistä näytteenottoa työs- tietojen perusteella hankkeen lupavaiheessa. kentelyalueen lähiympäristössä.

213 214 9 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat

215 216 9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 9.6 rakennusluvat 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeessa on kyse suuresta merituulivoimalaitoksesta, jo- Tuulivoimalat tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ka ennakkotapausten perusteella tarvitsee YVA:n, vaikka tuu- mukaisen rakennusluvan, joka haetaan Haukiputaan kunnan livoima ei sellaisenaan sisällykään ympäristövaikutusten ar- rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämi- vioinnista Valtioneuvoston antaman asetuksen (713/2006) 6 sen edellytys on, että hankkeen YVA- menettely on päättynyt §:n mukaiseen hankeluetteloon. Pohjois-Pohjanmaan ympä- ja Ilmailulaitokselta on saatu lausunto lentoturvallisuuden var- ristökeskus on 4.8.2008 antamallaan päätöksellä (diaarinu- mistamiseksi. Rakennustarkastaja tarkistaa lupaa myöntäes- mero PPO-2008-R-8-531) todennut, että suunniteltu hanke sään, että rakennussuunnitelma on vahvistetun asemakaa- edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mu- van ja rakennusmääräysten mukainen. kaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Laadittavan kaavan oikeusvaikutuksista riippuen ra- YVA-lain 13 §:n perusteella kaikkiin hankkeen toteuttami- kentaminen voi edellyttää myös suunnittelutarveratkai- sen kannalta tarpeellisiin lupahakemuksiin tulee liittää YVA- sua tai poikkeamista MRL 72 §:n mukaisesta ranta-alueen selostus sekä yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. rakentamisrajoituksesta.

9.2 Hankkeen yleissuunnittelu 9.7 Voimajohdon luvat

Hankkeen yleissuunnittelua tehtiin rinnan hankkeen ympäris- Sähkömarkkinalain (386/1995) 18 §:n mukaan vähintään 110 tövaikutusten arviointimenettelyn kanssa, jolloin arvioinnissa kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen on pyydettävä säh- saatavat tiedot suunnittelualueesta ja sen ominaispiirteistä kömarkkinaviranomaisen eli Energiamarkkinaviraston lupa. pystyttiin ottamaan huomioon hankesuunnitelmia ja hanke- Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon ra- vaihtoehtoja laadittaessa. Yleissuunnittelu jatkuu ja tarkentuu kentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. edelleen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Voimalinjojen osalta haetaan tarvittavat tutkimusluvat ja lunastusluvat. Maastotutkimuksia varten tarvitaan lunastus- 9.3 Sopimukset lain (603/1977) 84 §:n mukainen maastotutkimuslupa Länsi- Suomen lääninhallitukselta. 9.3.1 liittymissopimus sähköverkkoon Voimalinjojen rakentamista varten tarvittava lunastuslain 5 Tuulivoimalaitosten kytkentä valtakunnan sähköverkkoon §:n mukainen lunastuslupa haetaan valtioneuvostolta. Jos lu- edellyttää liittymissopimusta Fingrid Oyj:n kanssa. nastuslupaa haetaan voimansiirtolinjan rakentamista varten ja jos lunastusluvan antamista ei vastusteta tai kysymys on 9.3.2 Sopimukset maanomistajien kanssa yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lu- Tuulivoimaloiden rakentamisesta sovitaan merialueiden omis- nastuksesta, lunastuslupaa koskevan hakemuksen ratkaisee tajien kanssa. Hankealue on valtion omistuksessa. asianomainen maanmittaustoimisto.

9.4 kaavoitus 9.8 Ympäristöluvat

Laajan merituulivoimapuiston toteuttaminen vaatii alueen Merituulivoimapuiston ympäristöluvan tarve selvite- kaavoittamista. Hankkeen laajuudesta riippuen tulee alue tään tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kans- merituulivoimalaitokselle varata maakuntakaavassa, oike- sa. Lupaviranomaisena toimii kunta tai Pohjois-Suomen usvaikutteisessa osayleiskaavassa ja/tai asemakaavassa. aluehallintovirasto. Haukiputaan kunta on päättänyt käynnistää oikeusvaikut- teisen Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaavan 9.9 lentoestelupa laatimisen. Ilmailulain (1242/2005) 159 § mukaan yli 30 metriä korkeiden 9.5 Vesilain mukaiset luvat rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla ilmailuhallituksen myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien ra- alueen haltija. kentamiselle vesialueelle on haettava vesilain (264/1961) mu- kainen lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. 9.10 kajoamislupa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei vielä käsitel- lä maa- ja vesialueiden omistukseen ja korvausmenettelyyn Tarvittaessa hankkeelle haetaan muinaismuistolain (295/1963) liittyviä asioita. Korvauskysymykset tulevat käsiteltäviksi vesi- mukainen kajoamislupa. Lupaa haetaan Pohjois-Suomen lain mukaisessa lupamenettelyssä. aluehallintovirastolta.

217 10 käytetyt lyhenteet ja termit

generaattori Kone, joka muuttaa liike-energian sähkövirraksi kasuuni Perinteinen vesirakenteen perustus (kts. Kuva 2‑12) kW kilowatti, tehoyksikkö 1 MW (megawatti) = 1000 kW = keskikokoisen tuulivoimalan huippu- teho kWh kilowattitunti, energiayksikkö 1 MWh (megawattitunti) = 1000 kWh 1 GWh (gigawattitunti) = 1000 MWh 1 TWh (terawattitunti) = 1000 TWh

LAeq LAeq on ympäristömelun arvioinnissa käytettävä taajuuspainotettu äänenpainetaso (yksikkö dB). Taajuuspainotuksen tarkoituksena on jäljitellä kuulon herkkyyttä erikokoisille äänille. monopile Eli paaluperustus (kts. Kuva 2‑11) Yksinkertaisimmillaan maahan juntattu teräspaalu Natura Euroopan unionin suojeluohjelma, jonka tavoitteena on luontotyyppien ja lajien suojelu EU:n valtioiden alueella roottori Turbiinin juoksupyörä sedimentti Meren, järven tai joen pohjaan kerrostunut maa-aines suunnittelualue Käytetään myös termiä hankealue Alue, jonka sisälle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat turbiini Tuulivoimalan turbiini on kone, jolla virtaavan ilman liike-energia muute- taan mekaaniseksi energiaksi YVA Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on ympäristövaikutusten arvioin- nista annetun lain ja asetuksen mukainen menettely ympäristövaiku- tusten arvioimiseksi. YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia.

218 11 läHTEET Ahlen I., Bach L., Baagoe H.J. & Pettersson J. 2007. Bats and DONG Energy, Vattenfall, Danish energy authority & Danish offshore wind turbines studied in southern Scandinavia. forest and nature agency 2006. Danish Off shore Wind-key Swedish Environmental Protection Agency. Tukholma. 37 Environmental Issues. s. Drebs A., Nordlund A., Karlsson P., Helminen J. & Rissanen P. Alleco Oy & Kala- ja vesitutkimus Oy. 2008. Suurhiekan me- 2002. Tilastoja Suomen ilmastosta 1971–2000. rituulipuiston sähkönsiirron kaapelireittien ympäristövai- Drewitt A.L. & Langston R.H.W. 2006. Assessing the impacts kutusten arviointi. Nykytilankuvaus sekä hankkeen vaiku- of wind farms on birds. Ibis 148: 29−42. tukset vesistöön, kaloihin ja kalatalouteen. Erillisraportti EMD International A/S, WindPRO 2.6 User Guide 2008. Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostuksen tausta-ai- neistoksi. 31.10.2008. Enemar, A. 1959: On the determination of size and compo- sition of a passerine bird population during a breeding Band, W., Madders, M. & Whitfield, D.P. 2006: Developing season. A methodologigal study. – Vår Fågelvärld suppl. field and analytical methods to assess avian collision 2:1–114. risk at wind farms. Teoksessa: de Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.): Birds and Wind Farms. Lynx Editions, Eskelinen, S., 2005. Tuulivoimahankkeiden lupaprosessien Barcelona. S. 259−275. ajankäyttöselvitys. Ympäristöministeriö / Konsulttityö. Baerwald E.R., D’Amours G.H., Klug B.J. & Barclay R.M.R. Euroopan neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979 2008: Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at luonnonvaraisten lintujen suojelusta. wind turbines. Current Biology 18(16): 695−696. Everaert J. & Kuijken E. 2007. Wind turbines and birds in Bergman J-P, Karhumäki T., Keikko T., Komulainen R., Kässi Flanders (Belgium): Preliminary summary of the mortality T., Lankila T., Lehtinen H., Partanen J., Poikonen P., research results. Research Institute for Nature and Forest Rinne P., Valkealahti S., Ventä O. & Wahlström B. 2006. (INBO). Bryssel, Belgia. 10 s. Teknologiaohjelma DENSY – Hajautetun energiantuotan- Everaert J. & Stienen E. W. M. 2007. Impact of wind turbi- non tulevaisuusskenaariot ja vaikutukset liiketoimintamal- nes on birds in Zeebrugge (Belgium): Significant effect leihin. Technology Business Research Center, tutkimusra- on breeding tern colony due to collisions. Biodiversity portti nro 9. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 177 s. Conservation 16: 3345−3359. Bergström, U., Ask L., Degerman E., Svedäng H., Svenson A. Exo K.-M., Hüppop O. & Garthe S. 2003. Birds and offshore & Ulmestrand M. 2007. Effekter av fredningsområden på wind farms: a hot topic in marine ecology. Wader Study fisk och kräftdjur i svenska vatten. Finfo 2007:2. Group Bulletin 100: 50−53. Bochert R. & Zettler M.C. 2004. Long-term exposure of seve- FCG Planeko Oy, 2008. Oulun Satama. Uuden meriväylän tut- ral marine benthic animals to static magnetic fields. Bio kimukset. Tutkimusraportti 4701-D1690. electromagnetics 25: 498-502 Fernley J. 2007. Bird collision at operating wind farms. Annual Bohnsack J. A. & Sutherland D. L. 1985. Artificial reef rese- Conference of the British Wind Energy Association, arch: a review with recommendations for future priorities. Glasgow 10.10.2007. 7 s. Bulletin of Marine Science 37: 11-39 Fox A.D., Desholm M., Kahlert J.,Christensen T.K. & Petersen Brinkmann R. 2006: Survey of possible operational impacts I. K. 2006. Information needs to support environmental im- on bats by wind facilities in southern Germany. Report pact assessment of the effects of European marine offsho- for Administrative District of Freiburg–Department 56, re wind farms on birds. Ibis 148: 129−144. Conservation and Landscape Management. Gundelfingen, Germany. 63 s. Haikonen A., Romakkaniemi A., Ankkuriniemi M., Keinänen M., Mäntyniemi S., Pulkkinen K. & Vihtakari M. 2006. Lohi- Brommer, J. E. 2004: The range margins of northern birds shift ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna polewards. Annales Zoologici Fennici 41(2): 391–397. 2005. Kala- ja riistaraportteja nro 379. DHI Water & Environment. 2000. EIA of an offshore wind farm Hammar L. & Wikström, A. 2005. Skottarevsprojektets inverkan at Rødsand. A technical report concerning marine biolo- på de marinbiologiska miljöförhållandena. Havsbaserad gical conditions (bottom vegetation and bottom fauna) in vindkraft; sammanställning och tillämpad bedöming. the park area. November 2000. Marine Monitoring vid Kristineberg AB, Sweden. Di Napoli C., 2007. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviä- Hammar L, Wikström A., Börjesson P. & Rosenberg R. 2008. minen. Suomen ympäristö 4/2007. Ympäristöministeriö. Studier på småfi sk vid Lillgrund vindpark – Effektstudier Dhanju, A., Whitaker, P. & Burton, S. 2005. Assessment of under konstruktionsarbeten och anläggning av gravita- Delaware Offshore Wind Power. College of Marine Studies, tionsfundament. Naturvårdsverket, Stockholm. [www.na- University of Delaware. turvardsverket. se]. Haettu 3.11.2008. Desholm M. & Kahlert J. 2005. Avian collision risk at an offsho- Holttinen H. 2004. The impact of large scale wind power pro- re wind farm. Biology Letters 1(3): 296–298. duction on the Nordic electricity system. VTT publications 564. Espoo. 82 s. DONG Energy 2005. Review Report 2005. The Danish offshore wind farm demonstration project: Horns Rev and Nysted Holttinen H., Liukkonen S., Furustam K-J., Määttänen M., offshore wind farm environmental impact assessment and Haapanen E. & Holttinen E., 1998. Offshore-tuulivoima monitoring. perämeren jääolosuhteissa. VTT, Espoo. 118 + 13 s. ISBN 951-38-5001-3.

219 Huntley B., Green R. Collingham Y. & Willis S.G. 2008: A Kunz T. H., Arnett E.B., Erickson W.P., Hoar A.R., Johnson G.D., Climatic Atlas of European Breeding Birds. Lynx Editions. Larkin R.P., Strickland M.D. Thresher R.W. & Tuttle M.D. Barcelona, Espanja. 521 s. 2007. Ecological impacts of wind energy development Hötker, H., Thomsen, K.-M. & Jeromin, H. 2006. Impacts on on bats: questions, research needs, and hypotheses. biodiversity of exploitation of renewable energy sources: Frontiers in Ecology and the Environment 5:315–324. the example of birds and bats. − Facts, gaps in knowled- Kuussaari M., Ryttäri T., Heikkinen R., Manninen P., Aitolehti ge, demands for further research, and ornithological gui- M., Pöyry J. ja Pykälä J. Voimajohtoaukeiden merkitys delines for the development of renewable energy exploita- niittyjen kasveille ja perhosille. Suomen ympäristö 638. tion. Michael-Otto-Institut im NABU. Bergenhusen. 65 s. Helsinki 2003. Ilmatieteenlaitos 15.9.2009. Tuulisuustiedot 1971-2000, Oulun Kyheröinen E-M, Osara M. & Stjernberg, T. 2006: Agreement lentoasema, Oulunsalo on the conservation of populations of European bats. Itämeren hallien kansainvälinen laskentaryhmä 2007. National implementation report of Finland, 2006. Inf. EUROBATS.MoP5.19. 16 s. Johnson G. D. 2005: A review of bat mortality at wind-energy developments in the United States. Bat Research News Kyheröinen, E.-M., Vasko, V., Hagner-Wahlsten, N., Inberg, 46:45–49. E., Kosonen, E., Lappalainen, M., Lilley, T., Lindstedt, R., Liukko, U.-M., Norrdahl, K. 2009: Bat migration studies in Johnson G.D., Ericson W.P., Strickland M.D., Shepherd M.F., Finland 2008. Teoksessa: 1st International Symposium Shepherd D.A. & Sarappo S.A. 2003: Mortality of Bats at on Bat Migration. Leibniz Institute for Zoo and Wildlife a Large-scale Wind Power Development at Buffalo Ridge, Research (IZW). 104 s. Minnesota. American Midland Naturalist 150: 332−342. Langston, R.H.W. & Pullan, J. D. 2003: Windfarms and Birds: Kala- ja vesitutkimus Oy 2008. Lohen ja meritaimen Suurhiekan An analysis of the effects of windfarms on birds, and lähialueella. Kala- ja vesitutkimus Oy. Erillisraportti guidance on environmental assessment criteria and site Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostuksen tausta-ai- selection issues. Julkaisu T-PVS/Inf (2003). Euroopan ko- neistoksi. 31.10.2008. missio. 58 s. Kautsky, H., Widbom, B.L., & Wulff, F. 1981. Vegetation mac- Lappalainen M. 2008. Suomeen uusi nisäkäslaji: etelänlepak- rofauna and benthic meiofauna in the phytal zone of the ko ilmestyi Hankoon. Suomen luonto 67(8): 33. archipelago of Lulea-Bothnian Bay. Ophelia 20: 53−77. Lehikoinen A., Byholm P., Ranta E., Saurola P., Valkama Keller, O., Ludemann, K. & Kafemann, R. 2006. Literature J., Korpimäki E., Pietiäinen H. & Henttonen H. 2009: Review of Offshore Wind Farms with Regard to Fish Reproduction of the common buzzard at its northern ran- Fauna. Sivut 47–129 teoksessa Zucco, C., Wende, W., ge margin under climatic change. Oikos 118: 829−836. Merck, T., Köchling, I. & Köppel, J. (toim.) 2006. Ecological Research on Offshore Wind Farms: International Exchange Leinikki J. ja Oulasvirta P. 1995. Perämeren kansallispuiston of Experiences. Part B: Literature Rewiev of Eco-logical vedenalainen luonto. Metsähallituksen luonnonsuojelujul- Impacts. BfN-Skripten 186. kaisuja. Sarja A, No 49. Vantaa 1995. 86 s. Kerlinger P. & Kerns J. 2003: FAA lighting of wind turbi- Lekuona J.M. & Ursúa C. 2007: Avian mortality in wind power nes and bird collisions. National Wind Coordinating plants of Navarra (Northern Spain). Teoksessa: de Lucas Committee−Wildlife Working Group Meeting. Washington M., Janss G.F.E. & Ferrer M. (toim.): Birds and wind farms. DC, Yhdysvallat. Quercus, Madrid. S. 177−192. Kerns J. & Kerlinger P. 2004: A study of bird and bat collision Leonhard S. B. (toim.). 2000. Horns Rev offshore wind farm. fatalities at the Mountaineer Wind Energy Center, Tucker Environmental impact assessment of sea bottom and ma- County, West Virginia: Annual report for 2003. FPL Energy rine biology. Bio/consult A/S. and Mountaineer Wind Energy Center Technical Review Lounatvuori, I. & Putkonen L. (toim.), 2001. Rakennusperintömme Committee. 39 s. kulttuuriympäristömme lukukirja. Ympäristöministeriö ja Ketzenberg C., Exo K.-M., Reichenbach M. & Castor M. 2002. Museovirasto 2001. Einfluss von windkraftanlagen auf brutende Wiesenvogel. Madders, M. & Whitfield, D.P. 2006: Upland raptors and the Natur und Landschaft 77: 144–153. assessment of wind farm impacts. Ibis 148: 43–56. Koistinen, J., 2004. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Masden E.A., Haydon D.T., Fox A.D., Furness R.W., Bullman Suomen ympäristö 721/2004. Ympäristöministeriö. 42 s. R. & Desholm M. 2009: Barriers to movement: impacts Koschinski, S. ym. 2003. Behavioral reactions of three-ranging of wind farms on migrating birds. ICES Journal of Marine porpoises and seals to the noise of a simulated 2 MW win- Science 66: 746–753. dpower generator. Marine Ecology Progress Series, 265 McCleave, J.D., Rommel, S.A. & Catchart, C.L. 1971. weak (2003): 263-273. electric and magnetic fields in fish orientation. Ann. N.Y. Koskimies P. 1994. Linnustonseuranta ympäristöhallinnon Acad. Sci, 188:270-282.Metsähallitus, 2008. Perämeren hankkeissa – Ohjeet alueelliseen seurantaan. kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnos. Koskimies P. & Väisänen R. A. 1988. Linnustonseurannan ha- Verkkojulkaisu. Viitattu 18.11.2008. vainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Messieh, S.N., Wildish, S.N. & Peterson, R.H. 1981. Possible impact of sediment from dredging and spil disposal on the Miramichi Bay herring fishery. Can. Tech. Rep. Fish. And Aquat. Sci. 1008: 1–37.

220 Mustonen, M.-L. 1982. Ruoppauksen vaikutuksesta pohjaeläi- PVO-Innopower Oy. 2008. Ajoksen tuulivoimapuiston rakenta- mistöön Turun edustan merialueella. Pro gradu -tutkimus. misen tarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosien 2007 ja 2008 Turun yliopisto. Biologian laitos. 64 s. tarkkailuista. Pöyry Environment Oy. 34 s. Oja J. & Oja S. 2010a. Hoikka-Hiue−Luodeletto tuulivoima- Pöyry Energy Oy. 2009. Suurhiekan merituulipuisto. lapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuuselvitykset Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 2009. Suomen Luontotieto 3/2010. 16 s. Pöyry Environment 2009. Keminmaa-Ii johtoreitin luontoselvi- Oja J. & Oja S. 2010b. Hoikka-Hiue-Luodeletto tuulivoimala- tys. WPD Finland Oy. 52 s. puiston Rainio K. 2008: Climate change effects on avian migration. suunnittelualueen pesimälinnustoselvitykset ja sulkasato- Väitöskirja. Annales Universitatis Turkuensis, sarja 230. kerääntymien havainnointi 2009. Suomen Luontotieto Turun yliopisto, Biologian laitos 4/2010. 23 s. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.). 2001. Oja J. & Oja S. 2010c. Hoikka-Hiue-Luodeleton tuulivoima- Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja lapuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuttoselvitys 2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Suomen Luontotieto Oy 5/2010. 21 s. Raunio A., Schulman, A. Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen Oulun Energia, 2006. Esiselvitys Haukiputaan Hoikka-Hiue- luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Luodeleton tuulivoimalapuiston ympäristövaikutuksista. Salovaara, K. 2007: Kääpiölepakko – uusi lepakkolaji Sigma Oy. Suomessa. Luonnon Tutkija 111: 100. Parliamentary Office of Science and Technology 2006. Carbon Schleisner L. 2000. Life cycle assessment of a wind farm and footprint of electricity generation. Postnote 268. Lontoo. related externalities. Renewable energy 20:279−288. 4 s. Sosiaali- ja terveysministeriö 1999. Ympäristövaikutusten arvi- Percival, S. 1998. Birds and wind turbines: Managing potential ointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vai- planning issues. Teoksessa: Proceedings of the 20th British kutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. Wind Energy Association Conference. S. 345−350. STAKES 2009. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin Percival S. M. 2003. Birds and Wind Farms in Ireland: A re- (IVA) käsikirja. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus. view of potential issues and impact assessment. Ecology http://info.stakes.fi /iva/FI/index.htm [elokuu 2009] Consulting. Durham, Iso-Britannia. 25 s. Standardi SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Percival S. M. 2005. Birds and wind farms – What are the real Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. issues? British Birds 98: 194–204. Söker H., Rehfeldt K., Santjer F., Strack M. & Schreiber M., Petersen I. K., Clausager I. & Christensen T. J. 2004. Bird 2000 Offshore Wind Energy in the North Sea: Technical numbers and distribution in the Horns Rev offshore Possibilities and Ecological Considerations - A Study for wind farm area. Annual status Report 2003. Ministry of Greenpeace [verkkoartikkeli]. Viitattu 24.7.2008. the Environment, Department of Wildlife Ecology and Biodiversity. Tanska. 41 s. Taylor, P.B. 1986. Experimental evidence for geomagnetic orientation in juvenile salmon, Oncorhynchus tshawyt- Planering och prövning av vindkraftsanläggningar. Handbok. scha. Journal of Fish Biology, 28: 607-623. Boverket 2003. Karlskrona, Ruotsi. Thelander C.G. & Smallwood K.S. 2007: The Altamont Pass Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. 1998. Kokkolan väylän ruop- Wind Resource Area’s effects on birds: A case history. pauksen melumittaukset ja koekalastukset syksyllä 1998. Teoksessa: de Lucas M., Janss G.F.E. & Ferrer M. (toim.): Raportti. Birds and wind farms. Quercus, Madrid. S. 25−46. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2006. Pohjois-Pohjanmaan maa- Thomsen, F., Ludemann, K., Kafemann, R. & Werner, P. 2006. kuntaohjelma 2007–2010. Julkaisu A:43. Oulu. 92 s. Effects of offshore wind noise on marine mammals and Pohjois-Pohjanmaan liitto 2007. Hyvinvointia energiasta: fish. COWRIE Ltd. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015. Pohjois- Tourgaard, S., Teilmann, J., Tourgaard, J., Carstensen, J. & Pohjanmaan liiton julkaisuja A:45. Oulu. 84 s. Dietz, R. Effects on seals around Nysted and Horns Rev Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. 2009. offshore wind farms. NERI. Abstract to the conference. Suurhiekan merituulipuisto – Suurhiekan linnusto ja arvio Työ- ja elinkeinoministeriö 2008. Pitkän aikavälin energia- ja suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suurhiekan YVA-selostusta varten. WPD Finland Oy. Oulu. 6. päivänä marraskuuta 2008. Helsinki. 130 s. 176 s. Työryhmän mietintö, 2002. Ympäristölainsäädännön sovel- Pohjolan Voima, 2004. Merituulivoimarakentamisen mah- taminen tuulivoimarakentamisessa. Työryhmän mietintö. dollisuudet Pohjolan Voiman voimalaitospaikkakunnil- Suomen ympäristö 584/2002. Ympäristöministeriö. la: Pietarsaari, Vaasa, Kristiinankaupunki, Eurajoki, Pori, Kotka. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n raportti 2004. University of Guelph, School of Environmental Design & Rural Planning, 2006. Landscape and Visual Assessment Pohjolan Voima, 2004. Pohjolan Voiman tuulivoimakriteerit. Guidance for Wind Energy Farm Development. Municipality Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n raportti 9.1.2004. of Grey. Highlands, Canada. Poléo, A.B.S., Johannessen, H.F., Harboe, M. JR. (2001): High Valtion teknillinen tutkimuslaitos 2009. Energy visions 2009. voltage direct current (HVDC) sea cables and sea electro- Helsinki. des: Effects on marine life. – 1st revision of the literature study: 50 p.

221 Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Oulun-Haukiputaan edustan merituulivoimapuisto

Hankkeesta vastaava Pohjolan Voima Oy

YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Ympäristövaikutusten arviointiselostus