Vapo Oy, Turveruukki Oy, Veljekset Valkola Ay

KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2014

16X190560 3.8.2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2014

Sisältö

1 JOHDANTO ...... 1

2 HYDROLOGISET OLOT...... 2

3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU ...... 4

3.1 Tarkkailun toteutus ...... 4 3.2 Tarkkailun tulokset ...... 5 3.3 Virtaamat ja valumat ...... 5 3.4 Veden laatu ...... 6 3.5 Päästöt vesistöön ...... 7 3.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu...... 12 3.7 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella ...... 14

4 VESISTÖTARKKAILU ...... 15

4.1 Tarkkailun toteutus ...... 15 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu ...... 16 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2000-luvulla ...... 18 4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä ...... 20 4.4.1 Nuorittajoki ...... 20 4.4.2 Kiiminkijoki ...... 22 4.4.3 Laskennallinen vaikutusarvio ...... 24

5 KASVILLISUUSTARKKAILU ...... 26

6 YHTEENVETO ...... 26

7 VIITTEET ...... 27

Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 2014 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 2014 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v. 1998–2014 Liite 5 Kiiminkijoen pohjaeläintarkkailun raportti 2014

Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja

Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jorma Keränen, FM

Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33 28211

1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja ka- lataloustarkkailuohjelma vuosille 2011–2018 (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 9.3.2011 muutamin tarkennuksin (POPELY/245/07.00/2010). Vuonna 2014 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua Vapo Oy:n Hakasuolla, Isosuol- la (Utajärvi), Alalamminsuolla, Erkansuolla, Isonivansuolla, Vittasuolla, Sapilas- suolla, Hangassuolla ja Marttilansuolla sekä Turveruukki Oy:n Vainionsuolla, Isosuolla (Ylikiiminki) ja Varpasuolla. Lisäksi tarkkailussa oli Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuo. Isosuolla ja Hakasuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua, muilla tarkkailusoilla vain kesäaikaista tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailura- portin (Pöyry Finland Oy 2015) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 2014 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun, laajemman alueellisen veden laadun tarkkailun sekä pohjaeläintarkkailun. Vesistötark- kailun tulokset esitetään tässä raportissa. Pohjaeläintarkkailun raportti on liitteenä 5. Tarkkailuohjelma sisältää v. 2012 ja 2016 sähkökoekalastuksia Nuorittajoella ja Kiiminkijoen pääuomalla sekä kalastustiedustelun Hamarinjärvellä ja Nuorittajo- ella. Tarkkailuvuosina 2014 ja 2017 toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla sekä pohjaeläintarkkailu.

Taulukko 1 Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat ja ympäristölupien voimassaoloaika. Y = ympärivuotinen tarkkailu Poikkeamat ohjelmaan verrattuna: T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu Oranssilla on merkitty suot, joita ei ohjelmasta poiketen jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu tarkkailtu

Suo Vesistö- Lupapäätös 2014 2015 2016 2017 2018 Huomioita alue nro Velj. Valkola Ay Kuusisuo 60.061 PSY/12/07/2 T x Turveruukki Oy Vainionsuo 60.068 PSAVI 116/11/1 T x 2016 viimeinen 60.069 VHO Nro tuotantovuosi 13/0037/1 Isosuo(Ylikiiminki) 60.022 PSAVI 48/12/1 T x 31.5.2012 Isosuon 60.013 PSAVI 48/12/1 (Ylikiiminki) lisäalue Varpasuo 60.013 PSAVI 5/12/1 T x 60.061 Vapo Oy Alalamminsuo 60.064 PSY/7/04/1 T x Erkansuo 60.032 PSY/1/09/02 T x Hakasuo 60.026 PSAVI 49/12/1 Y x x x x VHO 13/0396/1 Hangassuo 60.025 PSAVI 46/12/1 jh x Tuotanto päättynyt VHO 13/0384/1 v.2011 Ei saatu näytteitä v.2014 Isonivansuo 60.062 PSAVI 115/11/1 T x

Isosuo (Utajärvi) 60.046 PSY/47/06/2 Y x x x x

Kallasuo 60.063 PSAVI 115/08/2 x x x Hakemus peruutettu VHO 11/0242/1 1.11.2014 KHO taltio 2337 Lamminsuo PSAVI 58/2013/1 x x Kuntoonpano alkaa 2015 Tarkkailu 2 vuotena lupakauden aikana Marttilansuo 60.022 PSAVI 81/10/1 jh Tuotanto päättynyt v.2008, jälkikäyttömuo- tona järvi Vittasuo 60.062 PSAVI 114/11/1 T x Sapilassuo 60.037 PSY 115/08/2 T x

2 HYDROLOGISET OLOT Hydrologisen vuoden 1.11.2013 – 31.10.2014 keskilämpötila (3,5 °C) oli Pudas- järvellä 1,9 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1981–2010) keskiarvo (1,6 °C). Lämpötilat poikkesivat suuresti pitkän ajan keskiarvoista (Kuva 1). Kesäkuu oli keskimääräistä kylmempi, heinä- ja elokuu taas tavanomaista lämpimämpiä. Talvi 2013–2014 oli lauha, vain tammikuu oli hieman pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Hydrologisen vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 593 mm, joka on samaa tasoa kuin pitkäaikainen keskiarvo (592 mm). Joulu-, helmi- ja elokuussa satoi tavanomaista enemmän, kun taas tammi-, kesä- ja syyskuu olivat selvästi keskimääräis- tä vähäsateisempia.

Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä marraskuusta 2013 lokakuuhun 2014 sekä v. 1981–2010 keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos)

Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on 3 814 km2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen vir- taamahavaintopaikalla (F = 1 045 km2) vuonna 2014 sekä vuosijaksolla 1991– 2010 keskimäärin on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Hydrologisena vuonna 2014 Nuorittajoen keskivirtaama oli keskimäärin 7 % ja Kiiminkijoen virtaama 20 % pitkänajan keskiarvoa suurempi. Kesäkuusta syyskuuhun virtaama oli puolestaan Nuorittajoessa 38 % ja Kiiminkijoessa 21 % vertailujakson keskiarvoa pienempi. Taulukko 2 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla 1.1.2013 – 31.10.2014 v. 1991–2010 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 22.5.2015). MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki 3 m /s 2014 1991–2010 2014 1991–2010 MQ 13 12 51 43 MQ kesä-syyskuu 5,0 8,0 26 33 HQ kesä-syyskuu 17 58 NQ kesä-syyskuu 0,6 12 Vuodenvaihteessa 2013–2014 virtaamat olivat lauhasta säästä johtuen tavallista korkeampia (Kuva 2). Helmikuussa virtaamat pienenivät ja virtaaman määrä laski lähelle vertailujakson keskiarvoa kummassakin joessa. Virtaamat lähtivät kuitenkin uudelleen nousuun jo maaliskuussa. Vuoden korkeimmat virtaamat ajoittuivat tammikuun alkuun, huhtikuun loppuun ja lokakuun loppuun. Toukokuussa virtaamat laskivat selvästi alle vertailujakson keskiarvon. Syksyn 2014 virtaamat olivat lokakuun lopulle saakka kummassakin joessa tavanomaista tasoa. Kevättulva ajoittui huhtikuun loppuun. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 20.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 78 m3/s. Edellisvuonna vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 384 m3/s eli vettä virtasi keväällä 2014 joessa selvästi vähemmän kuin keväällä 2013. Vuonna 2012 vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 509 m3/s. Talvi 2013–2014 oli lauha, mistä johtuen sulamisvesiä oli tavanomaista vähemmän ja kevättulva jäi vähäiseksi. Nuorit-

Copyright © Pöyry Finland Oy 4 tajoessa huippuvirtaama mitattiin 19.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 77 m3/s. Myös Nuorittajoessa vettä oli edellisvuotta vähemmän, sillä vuonna 2013 suurin vuorokausivirtaama oli 180 m3 (217 m3/s vuonna 2012).

Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama hydrologisena vuonna 2013-2014 sekä v. 1991–2010 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 22.5.2015).

3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 2014 kesällä Kiiminkijoen vesistöalueella oli tarkkailussa yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Vapo Oy:n Hakasuolla (Oulun Ylikiiminki) ja Isosuolla (Utajärvi) tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tuotantovaiheen kesäaikaista tarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Alalamminsuolla (Pudasjärvi), Erkansuolla (Utajärvi), Isonivansuolla (Pudasjärvi), Vittasuolla (Pudasjärvi), Sapilassuolla (Utajärvi) sekä Turveruukki Oy:n Vainionsuolla (Oulun Ylikiiminki), Isosuolla (Oulun Ylikii- minki), Varpasuolla (Oulun Ylikiiminki) ja Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuolla (Oulun Ylikiiminki). Vapo Oy:n Marttilansuo (Oulun Ylikiiminki) on jo jälkikäyt- tömuodossa järvenä. Marttilansuon tarkkailu suoritettiin järvestä lähtevän veden laadun tarkkailuna. Vapo Oy:n Hangassuo (Oulun Ylikiiminki) oli jälkihoitovai- heen tarkkailussa. Hangassuolta ei kuitenkaan saatu näytteitä vuonna 2014, sillä vettä ei poistunut kosteikolta.

Copyright © Pöyry Finland Oy 5 Soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2015). Useilla soilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesien- käsittelyyn tulevasta vedestä. Vapon Hakasuolle on ympäristölupapäätöksessä annettu lähtevän veden reduk- tioraja-arvoihin liittyviä määräyksiä. Turveruukin Kiiminkijoen turvetuotantoalu- eilla ei ole reduktio- tai pitoisuusmääräyksiä. Utajärven Isosuolla ja Hakasuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaama- mittarilla ja vesinäytteitä otettiin kesällä kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Jatku- vatoiminen virtaamamittaus oli käytössä myös Alalamminsuolla, Isonivansuolla, Vittasuolla, Sapilassuolla, Ylikiimingin Isosuolla ja Varpasuolla. Erkansuolla, Marttilansuolla ja Vainionsuolla ei ole tehty virtaaman mittausta, joten virtaamia on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäris- töministeriö 2013) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 2012 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Turveruukki otti omavalvontanäytteitä Isosuolla, Vainionsuolla ja Varpasuolla. Tulokset ja näytteenottojen syyt on esitetty liitteessä 2.

3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 2014 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista kaksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 870 ha ja tuotannosta oli poistunut 325 ha. Kuntoonpanovaiheessa ei ollut alueita vuonna 2014. Tuotantoala kasvoi hieman vuoteen 2013 (853 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelyme- netelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta.

3.3 Virtaamat ja valumat Taulukossa 3 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 2014 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (liite 2). Er- kansuon, Kuusisuon, Marttilansuon, Vainionsuon ja Varpasuon pvk2:n virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä ja Varpasuon la1-2:n virtaamat pisteen Var- pasuo la6 virtaamista. Isosuon (Utajärvi) valuma oli kaikkien soiden ja pintavalutuskentällisten soiden keskiarvoa pienempi. Isosuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden valumakeskiarvoissa sekä kaikkien pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Keskimääräistä pienemmät valumat oli myös Erkansuolla, Kuusisuolla, Vainion- suolla ja Vittasuolla. Keskimääräistä suuremmat valumat olivat puolestaan Ala- lamminsuolla, Hakasuolla, Isonivansuolla, Ylikiimingin Isosuolla, Marttilansuol- la, Sapilassuolla ja Varpasuolla. Hakasuolla, Isosuolla ja Varpasuolla keskimää- räistä valumaa kasvattaa suuri pohjavesivalunta.

Taulukko 3 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 2014 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot.

Suo Vesien- Mittapadon Mq MNq MHq Huom. käsittely valuma-alue l/s km2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo (Utajärvi) pvk2-3 167 6,29 0,01 43,7 0 Alalamminsuo pvk1 115,3 10,3 0,33 45,1 0 Erkansuo hiB 4,7 0,06 25,5 vesistömalli Hakasuo pvk1 255,2 24 13,3 71,0 Hangassuo kos 85,3 vettä ei poistunut kosteikolta Isonivansuo pvk1 75,2 19,2 0,03 79,2 0 Isosuo (Ylikiiminki) pvk1 108 24,6 0,27 64,0 0 Kuusisuo pvk 6,1 2,2 21,4 vesistömalli Marttilansuo kos 9,3 3,5 28,3 vesistömalli Sapilassuo pvk1 62,6 11,4 2,9 94,1 0 Vainionsuo la3-4 290 4,4 1,1 36,1 vesistömalli Varpasuo la1-2 70 21,7 4,3 72,0 la6:n virtaamista Varpasuo la6 24 21,7 4,2 72,0 0 Varpasuo pvk2 12,2 3,5 42,1 vesistömalli Vittasuo hi1 177,6 7,3 0,31 27,6 0 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 77) 8,8 0,94 66,6 Pintavalutuskenttä (n = 61) 8,8 1,1 68,5 Laskeutusaltaat (n = 7) 8,8 1,1 59,9 Kemikalointi (n = 4) 9,4 0,04 54,8 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 6) 8,6 0,31 55,9

3.4 Veden laatu Kiiminkijoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 4. Epäorgaaniset ravinteet (PO4-P, NO2+3-N ja NH4-N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Utajärven Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentälli- sillä tuotantosoilla keskimäärin, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa. Myös Alalamminsuolla, Erkansuolla, Kuusisuolla, Vainionsuolla ja Vittasuolla vedenlaatu oli parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla. Isonivan- suolta, Ylikiimingin Isosuolta, Marttilansuolta ja Varpasuolta lähtevässä vedessä oli keskimääräistä enemmän kiintoainetta, Isonivansuolla ja Varpasuolla myös fosforia ja rautaa. Keskimääräistä enemmän typpeä oli Marttilansuolta lähtevässä vedessä.

Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 2014 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot.

Tarkkailu vesien- n pH CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

Isosuo pvk2-3 9 7,1 18 11 2,0 582 5,0 11 717 1,7 Alalamminsuo pvk1 10 6,9 19 14 3,6 691 110 52 1374 2,9 Erkansuo hiB 11 7,3 17 14 4,0 515 5,0 7,3 520 3,5 Hakasuo pvk1 11 4,9 7,7 14 4,5 616 66 315 1768 3,4 Hangassuo* kos ei näytteitä, koska kosteikolta ei poistunut vettä Isonivansuo pvk1 10 5,9 24 82 40 946 5,0 5,7 7767 12 Isosuo (Ylikiiminki) pvk1 11 6,2 10 21 10 621 8,7 270 4100 11 Kuusisuo pvk 10 6,3 24 17 2,0 680 5,7 10 1227 1,6 Marttilansuo* kos 5 6,0 28 63 1760 13 Sapilassuo pvk1 11 6,7 33 42 16 896 80 26 1147 3,4 Vainionsuo la3-4 13 6,3 29 53 21 849 9,3 9,0 3800 7,4 Varpasuo la1-2 12 6,6 9,1 111 94 824 12 413 5767 14 Varpasuo la6 11 6,6 8,7 98 66 940 9,3 547 5067 11 Varpasuo* pvk2 3 6,6 12 123 92 1090 10 305 6150 12 Vittasuo hi1 10 6,3 30 50 13 893 5,0 14 4033 4,8

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 87) 826 6,2 39 67 36 1296 42 192 4287 8,8 Pintavalutuskentät (n = 66) 619 6,2 43 68 35 1320 36 182 3609 7,2 Laskeutusaltaat (n = 10) 103 6,4 20 55 51 1021 74 257 6768 11 Kemikalointi (n = 5) 34 5,1 18 65 28 1358 110 211 6091 21 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 7) 73 6,2 37 63 28 1352 6,6 167 5635 11 * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleisesti 3 krt/kesä

3.5 Päästöt vesistöön Taulukossa 5 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 2014. Niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, päästöt laskettiin Poh- jois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2015) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 6). Utajärven Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Hakasuon kuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja raudan osalta suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Kiintoaineen, fosforin ja raudan bruttokuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat Isonivansuolla, Ylikiimingin Isosuolla ja Varpasuolla. Myös Marttilan- suon kiintokuormitus oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla soilla kes- kimäärin. Isonivansuon, Ylikiimingin Isosuon, Marttilansuon ja Varpasuon kokonaistypen bruttokuormitus oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla soilla keskimäärin. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa.

Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 2014.

Tarkkailu Brutto Netto

vesien- CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk2-3 93 0,06 0,01 2,9 0,03 0,06 3,8 7,8 0,0 0,2 2,4 Alalamminsuo pvk1 176 0,10 0,03 6,1 1,0 0,13 6,6 17 0,0 1,7 7,8 Erkansuo* hiB 70 0,06 0,02 2,1 0,02 0,03 2,1 14 0,0 0,1 10 Hakasuo1)* pvk1 170 0,31 0,11 14 1,7 7,7 45 75 0,0 3,2 54 Hangassuo* kos ei päästöjä, koska kosteikolta ei poistunut vettä Isonivansuo pvk1 404 1,3 0,68 16 0,08 0,09 141 195 0,9 7,3 178 Isosuo (Ylikiiminki) pvk1 199 0,44 0,25 13 0,22 6,0 95 233 0,0 2,5 212 Kuusisuo* p vk 128 0,09 0,01 3,6 0,03 0,05 6,5 8,2 0,0 1,0 2,9 Marttilansuo* kos 228 0,50 14 102 0,3 10 94 Sapilassuo pvk1 359 0,44 0,19 9,5 0,62 0,37 15 41 0,2 4,6 31 Vainionsuo* la3-4 108 0,18 0,12 2,9 0,03 0,03 23 24 0,1 1,0 20 Varpasuo* la1-2 178 2,1 1,6 16 0,25 6,5 102 264 1,7 6,4 245 Varpasuo la6 160 1,8 1,1 17 0,20 7,9 88 212 1,4 7,9 193 Varpasuo* pvk2 122 1,3 1,0 12 0,10 3,2 65 127 1,1 6,2 116 Vittasuo hi1 109 0,20 0,04 3,4 0,01 0,06 10 17 0,1 0,3 11

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 74) 267 0,45 0,25 9,6 0,51 1,7 28 56 0,3 5,6 47 Pintavalutuskentät (n = 58) 292 0,41 0,23 9,5 0,41 1,6 25 50 0,3 5,6 41 Laskeutusaltaat (n = 6) 167 0,52 0,37 10 1,6 3,5 47 93 0,3 6,0 84 Kemikalointi (n = 4) 90 1,1 0,45 9,2 1,0 1,0 33 69 0,9 4,7 61 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 6) 240 0,37 0,14 9,4 0,04 0,78 35 70 0,2 5,7 62 * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleisesti 3 krt/kesä

Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2015)

Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 2014 (touko-syyskuu). Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 2014 oli noin 170 kg/d happea kuluttavaa ainesta (CODMn), 0,36 kg/d fosforia, 8,2 kg/d typpeä ja 69 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,16 kg/d fosforia, 2,3 kg/d typpeä ja 57 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat ty-

pen ja CODMn:n osalta selvästi pienempiä kuin vuonna 2013. Kiintoaineen ja fosforin osalta päästöt olivat edellisvuoden tasoa. Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 103 t/a happea kuluttavaa ainesta, 250 kg/a fosforia, 7 890 kg/a typpeä ja 46420 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 130 kg/a fosforia, 4 500 kg/a typ- peä ja 39 560 kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 2014 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin 0,7 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 127 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti 0,4 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 108 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat pienempiä kuin vuonna 2013.

Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 2014. (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, J = jälkihoito).

Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus

tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy 60.062 22 22 K 8,9 0,028 0,34 4,3 0,020 0,16 3,9 Vittasuo Vapo Oy 60.062 44 9,0 53 K 5,8 0,011 0,18 0,91 0,004 0,014 0,58 Alalamminsuo Vapo Oy 62.064 99 4,0 103 K 18,1 0,011 0,63 1,7 0 0,17 0,80 Erkansuo Vapo Oy 60.032 154 46 200 K 14,0 0,011 0,42 2,8 0 0,012 2,0 Hakasuo Vapo Oy 60.026 162 38 200 K 34,0 0,06 2,7 15,0 0 0,63 10,8 Hangassuo Vapo Oy 60.025 34 34 K ei saatu näytteitä, ei laskettu Marttilansuo Vapo Oy 60.022 15 15 J 3,4 0,008 0,21 1,5 0,005 0,15 1,4 Isosuo Vapo Oy 60.046 104 20 124 K 11,5 0,007 0,36 1,0 0 0,02 0,30 Sapilassuo Vapo Oy 60.037 57 57 K 20,4 0,025 0,54 2,3 0,014 0,26 1,8 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.068 67 91 158 K 17,0 0,029 0,46 3,8 0,017 0,15 3,2 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.069 38 16 54 E 5,9 0,010 0,16 1,29 0,006 0,05 1,08 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 60.022 43 12 55 K 11,0 0,024 0,72 12,9 0,001 0,14 11,7 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 60.013 28 28 E 5,6 0,012 0,37 6,5 0,001 0,07 5,9 Varpasuo Turveruukki Oy 60.013 42 0,7 42 E 7,5 0,088 0,67 11,1 0,072 0,27 10,3 Varpasuo Turveruukki Oy 60.061 13 2,7 16 S 2,5 0,028 0,27 3,3 0,023 0,12 3,0 Kuusisuo T. ja E. Valkola 60.061 20 14 34 K 4,3 0,003 0,12 0,28 0 0,03 0,10 Tuotantosuot yhteensä 870 325 1 196 170 0,36 8,2 69 0,16 2,3 57 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 0 870 0 325 1 196 170 0,36 8,2 69 0,16 2,3 57 2013 853 24 270 1 147 247 0,38 12 63 0,23 6,4 52

Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2014. (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, J = jälkihoito).

Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus

tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 60.062 22 22 K 2 882 9,1 187 1 671 6,1 120 1 533 Vittasuo Vapo Oy 60.062 44 9,0 53 K 4 961 15 368 2 827 9,1 241 2 563 Alalamminsuo Vapo Oy 62.064 99 4,0 103 K 9 433 26 726 5 279 15 459 4 727 Erkansuo Vapo Oy 60.032 154 46 200 K 18 049 28 933 2 678 15 481 1 803 Hakasuo Vapo Oy 60.026 162 38 200 K 9 226 24 1 751 7 585 0,0 809 5 701 Hangassuo Vapo Oy 60.025 34 34 K 3 266 11 276 2 181 6,8 186 1 998 Marttilansuo Vapo Oy 60.022 15 15 J 1 563 4,8 129 980 3,0 90 901 Isosuo Vapo Oy 60.046 104 20 124 K 6 130 5,7 321 714 0,0 74 195 Sapilassuo Vapo Oy 60.037 57 57 K 8 278 13 372 1 125 7,2 212 813 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.068 67 91 158 K 13 913 43 1 122 8 673 27 757 7 923 Vainionsuo Turveruukki Oy 60.069 38 16 54 E 6 031 16 411 3 077 10 277 2 796 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 60.022 43 12 55 K 5 819 17 452 4 504 8,9 265 4 121 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 60.013 28 28 E 3 299 8,6 216 1 604 5,4 146 1 455 Varpasuo Turveruukki Oy 60.013 42 0,7 42 E 4 670 14 287 1 288 10 164 1 047 Varpasuo Turveruukki Oy 60.061 13 2,7 16 S 1 738 5,2 107 479 3,6 61 389 Kuusisuo T. ja E. Valkola 60.061 20 14 34 K 3 264 9,0 235 1 758 5,4 156 1 594 Tuotantosuot yhteensä 870 325 1 196 102 522 249 7 893 46 424 132 4 498 39 559 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 0 870 0 325 1 196 102 522 249 7 893 46 424 132 4 498 39 559 2013 3 853 24 270 1 150 120 635 342 8 820 55 960 227 5 401 49 137

3.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin kesällä 2014 vesienkäsittelyn tehoa neljällä turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Hakasuolla. Hakasuolle on ympäristöluvassa asetettu raja-arvot reduktiolle; kokonaisfosfori ≤ 50 %, kokonaistyppi ≤ 20 % ja kiintoaine ≤ 50 %. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvo- na ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Hydrologisena vuonna 2014 Hakasuon pinta- valutuskentän reduktio täytti lupaehdot fosforin (72 %) ja kiintoaineen (78 %) osalta. Typen osalta reduktio (17 %) jäi vaadittua heikommaksi (Taulukko 9). Ha- kasuon tehon tarkkailun tulokset vuodenajoittain pitoisuusreduktiona laskettuna on esitetty liitteessä 2.2. Tuotantokauden aikaista vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin Erkansuon haihdutus/imeytyskentällä ja pintavalutuskentällä, Sapilassuon pintavalutuskentäl- lä sekä Ylikiimingin Isosuon pintavalutuskentällä. Erkansuon vesiensuojelurakenteiden yhteinen alapuolinen piste on Suojärvi. Ra- kenteiden tehoa tarkastellaan erikseen ottamalla näytteitä haihdutus/imeytyskentän ja pintavalutuskentän yläpuolisilta pisteiltä. Tulosten perusteella haihdutus/imeytyskenttä poisti erittäin hyvin kiintoainetta ja rautaa. Myös ravinteet pois- tuivat tehokkaasti. Erkansuon pintavalutuskentän puhdistustehot olivat vaatimat- tomampia, mutta myös pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta ja ravinteita. Or- gaanista happea kuluttavaa ainesta (CODMn) pintavalutuskenttä poisti tehok- kaammin kuin haihdutus/imeytyskenttä. Pintavalutuskentän yläpuolinen vesi oli selvästi happamampaa kuin haihdutus/imeytyskentän yläpuolinen tai Suojärven vesi. Veden pH kuitenkin nousi pintavalutuskentällä neutraalille tasolle. Sapilassuon pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta, rautaa ja ravinteita sekä hieman happea kuluttavaa ainesta. Isosuon (Ylikiiminki) pintavalutuskenttä poisti hieman sekä kiintoainetta, ravinteita että happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Kentältä huuhtoutui nitraatti- nitriittityppeä.

Taulukko 9 Tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 2014 (n = näytteiden lukumäärä).

pH CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo, pvk Vuosi (n=12) pvk yläpuoli 5,3 6,5 33 19 1084 143 687 8588 16 pvk alapuoli 4,7 4,9 11 3,8 895 51 714 1639 2,9 Erotus 1,6 23 15 189 93 -27 6949 13 (* Teho % 44 72 81 17 54 -3 80 78 *) virtaamapainotteinen laskenta

Erkansuo, haihdutus/imeytyskenttä Kesä (n=5) Kentän yläpuoli 6,8 27 66 83 1760 33 1023 5067 18 Kentän alapuoli 7,3 17 15 4,0 546 5 7 520 2,3 Erotus 10 51 79 1214 28 1016 4547 16 Teho % 36 77 95 69 85 99 90 88 Syksy (n=1) Kentän yläpuoli 7,0 21 42 2000 11 Kentän alapuoli 7,6 19 15 680 1,0 Erotus 2 27 1320 10 Teho % 10 64 66 91

Erkansuo, pvk Kesä (n=5) pvk yläpuoli 5,0 39 43 6 1156 5 10 1010 4,2 pvk alapuoli 7,3 17 15 4 546 5 7 520 2,3 Erotus 21 28 2 610 0 2 490 1,9 Teho % 55 64 29 53 0 24 49 46 Syksy (n=1) pvk yläpuoli 5,1 38 36 1200 3 pvk alapuoli 7,6 19 15 680 1 Erotus 19 21 520 2 Teho % 50 58 43 70

Sapilassuo, pvk Kesä (n=5) pvk yläpuoli 6,4 39 212 130 2536 811 68 5733 36 pvk alapuoli 6,8 35 49 11 986 5 28 1020 4,6 Erotus 5 163 119 1550 806 41 4713 31 Teho % 12 77 92 61 99 60 82 87 Syksy (n=1) pvk yläpuoli 6,8 52 210 4600 50 pvk alapuoli 6,8 38 65 1500 7,6 Erotus 14 145 3100 42 Teho % 27 69 67 85

Isosuo (Ylikiiminki), pvk Kesä (n=3) pvk yläpuoli 6,1 11 24 16 777 6 423 5700 14 pvk alapuoli 6,3 9 20 10 590 10 220 3550 12 Erotus 2 4 6 187 -4 203 2150 2 Teho % 18 16 36 24 -68 48 38 13

3.7 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jäteve- denpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 2014 noin 0,04 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 4,3 kg/d kiintoainetta (Pöyry Finland Oy 2015b). Sekä kiintoaineen, fosforin että typen kuormitus oli pienempi kuin vuonna 2013. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna BOD7- ja fosforikuormitukset ovat vaihdelleet vuosittain, mutta molempien kuormitteiden osalta on havaittavissa las- keva suunta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa 2016–2021 (luonnos 2015) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maa- talous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 35 % ja typen osalta noin 22 % (Kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 8 % fosfo- rihuuhtoumasta ja noin 5 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 3–4 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 44 % ja typen osalta noin 59 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokul- kua.

Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 (luonnos 2015) mukaan.

Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tullaan tekemään merkittäviä kunnostusojituksia vuosittain. Arvioiden mukaan kunnostusojitukset ovat keskimäärin samansuuruiset joka vuosi. Laskelmien mukaan kunnostusojituksista aiheutuu noin 162 kg fosforikuormitus ja 162 120 kg kiintoainekuormitus Nuorittajokeen ja noin 1 006 kg fosforikuormitus ja 281 820 kg kiintoainekuormitus Kiiminkijokeen vuodessa. Kunnostusojitukset lisäävät jonkin verran mineraalitypen (nitraattityppi, ammoniumtyppi) huuhtoutumista, mutta ve- teen liuenneen orgaanisen typen huuhtoutuminen pienenee siinä määrin, että huuhtoutuvan kokonaistypen pitoisuudet jopa pienenevät kunnostusojituksen jäl- keen (WSP 2013).

Uusimman ekologisen luokittelun mukaan Kiiminkijoen alaosan tila on hyvä, Kiiminkijoen yläosan erinomainen. Vepsänjoki, Nuorittajoki, Jaalankajoki, Kalla- oja ja Alaoja-Heteoja ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Jolosjärven tila on

4 VESISTÖTARKKAILU

4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2014 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta ja laajemmasta alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisessa tarkkailussa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Alueellinen tarkkailu sisältää havaintopaikkojen kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla. Havaintopaikat on valittu suokohtaisesti. Taulukossa (Taulukko 10) on esitetty vuosittaisen tarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa ja alueellisen tarkkailun näytteet kolme kertaa vuodessa. Kallasuon ympäristölupahakemus on peruttu, eikä sen vesistö- tarkkailuahavaintopaikkaa Kallaojassa tarkkailtu vuonna 2014. Tarkkailutuloksis- sa on mukana Lammisuon tuotantoalueen vesistötarkkailupiste Jaalanka (Jaalan- kajoki). Lammisuo on uusi tuotantoalue, jonka kuntoonpano aloitettiin vuonna 2015. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötark- kailunäytteet lukuun ottamatta kevättä, jolloin turvetuotantoalueiden päästötark- kailu ei ollut kesäajan tarkkailussa olleiden kohteiden osalta vielä käynnistynyt. Taulukko 10 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 2014. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue

Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N0 722050-346352 60.06 Nuorittajoki, Määtänperä N47 722857-349202 60.06 Kiiminkijoki, 834-tien silta K55 721536-346000 60.02 Alueellinen vesistötarkkailu Alaojan suu Al0 723000-348770 60.064 Nuorittajoki, Viinikoski N35 722725-348482 60.062 Sorsuanjoki, alap silta So1 722313-348352 60.068 Kallaoja alapää Ka0 722507-348340 60.063 Nuorittajoki, Ahon silta N22 722230-347873 60.061 Säynäjäjoki, Hautala Säj0 720381-350556 60.046 Hamarinjärvi Ha 720780-349446 60.032 Peuraoja Peu2 720072-348901 60.037 Kiiminkijoki Nivankoski K116 720124-348840 60.032 Kiiminkijoki, Joki-Kokko K74 721933-346755 60.031 Juopulinoja alap silta Ju0 721500-346116 60.025 Juopulinoja Hang. suon yp Ju3 721434-346287 60.025 Jolosjärvi Jo 722752-346063 60.013 Kivioja Ko 722390-346037 60.013 Vepsänjoki, 836-tien silta Ve16 720963-346342 60.026 Kirkko-ojan alapään silta Kir0 721511-345926 60.022

Copyright © Pöyry Finland Oy 16 Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 2009 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesis- tönäytteille pääasiassa suodatinkoko 0,4 µm.). Vuonna 2014 vuosittaisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (Kuva 4).

Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v. 2014.

4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu Alla (Taulukko 11) on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 2014. Taulukko 11 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v. 2014.

Havainto- O2 pH Sähk.- Kiinto- Väri CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NH4-N NO23-N Fe Kloro-

pvm joht. aine fylli-a

Nuorittajoki Määtänperä N47 6.5.2014 11,0 83 5,3 1,7 3,6 150 19 27 7 450 7 6 1 500 9.7.2014 8,6 92 7,0 3,4 5,4 200 19 55 14 680 7 <5 3 200 14 5.8.2014 5,6 60 6,3 3,1 4,2 300 39 68 16 940 20 <5 3 200 9,0 3.9.2014 8,6 79 6,7 2,8 7,2 350 27 55 21 640 <5 <5 3 000 4,9 keskiarvo VII-IX 7,6 77 6,7 3,1 5,6 283 28 59 17 753 11 <5 3 133 9,3

Nuorittajokisuu N0 6.5.2014 11,7 91 5,8 1,9 4,8 180 20 32 9 500 11 11 1 800 7.7.2014 8,7 96 7,0 3,4 3,7 200 19 50 13 590 <5 <5 6 500 5,5 6.8.2014 7,4 83 6,9 3,8 7,0 300 27 71 22 920 <5 24 4 700 12,7 4.9.2014 9,2 86 6,7 3,0 7,8 260 27 57 23 660 <5 16 3 400 4,0 keskiarvo VII-IX 8,4 88 6,9 3,4 6,2 253 24 59 19 723 <5 15 4 867 7,4

Kiiminkijoki 834-tien silta K55 6.5.2014 11,6 92 5,7 2,4 3,9 130 19 23 4 440 <5 11 1 200 7.7.2014 9,1 96 7,0 3,0 2,6 180 18 30 7 480 <5 <5 2 600 5,2 6.8.2014 8,7 98 6,9 3,6 3,9 230 23 49 11 750 <5 23 3 100 10,8 4.9.2014 9,5 91 7,1 3,3 3,5 170 19 37 8 490 < 5 <5 2 100 3,2 keskiarvo VII-IX 9,1 95 7,0 3,3 3,3 193 20 39 9 573 <5 11 2 600 6,4

Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat pääsääntöisesti hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 5,6–11,7 mg/l ja kylläs- tysasteet välillä 60–98 %. Toukokuussa vesi oli hapanta: Kiiminkijoessa pH oli 5,7 ja Nuorittajoessa pH-arvot olivat välillä 5,7–5,8. Heinä-, elo- ja syyskuussa vedet olivat neutraaleja (pH 6,3–7,2) kaikilla näytteenottopaikoilla. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulu- tuksen määrää kuvaavat CODMn-arvot olivat hieman alhaisempia kuin Nuorittajo- essa. Kiiminkijoen kiintoainepitoisuudet olivat virtavesille melko alhaisia. Nuorit- tajoen kiintoainepitoisuudet olivat Kiiminkijokea korkeampia ja suurimmillaan pitoisuudet olivat syyskuussa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N0) vuonna 2014 selvästi korkeampia kuin Kiiminkijoessa (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa sekä joen yläosalla että jokisuulla. Korkeimmil- laan ravinnepitoisuudet olivat elokuussa molemmilla Nuorittajoen havaintopaikoilla ja myös Kiiminkijoella. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun kes- kimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa (Taulukko 11). Kokonaistypen pitoisuudet kuvastivat Kiiminkijoessa lievää rehevyyttä ja Nuorit- tajoessa rehevyyttä. Nuorittajoessa heinä-elokuun klorofylli-a -pitoisuudet ilmen- sivät rehevyyttä, mutta syyskuussa lievää rehevyyttä. Kiiminkijoen klorofyllipitoi- suudet viittasivat syyskuussa vähäravinteisuuteen, mutta elokuussa rehevyyteen ja heinäkuussa lievään rehevyyteen.

Kesäaikaan epäorgaanisen nitriitti-nitraattitypen (NO2+NO3-N) pitoisuudet olivat pieniä tai kokonaan alle määritysrajan (5 µg/l). Ammoniumtyppeä (NH4-N) ve- dessä oli melko vähän. Kiiminkijoen fosfaattifosforin (PO4-P) pitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Nuorittajoella fosfaattifosforia vedessä oli elo-syyskuussa kohtalaisesti kuvaten lähinnä vesistöön kohdistuvia lannoitevaikutuksia. Vuonna 2014 Nuorittajoen turvetuotannon kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan vesi oli hyvin samanlaista kuin alapuolisella havaintopaikalla. Kuivatus- vesien vaikutusalueen yläpuolella, Määtänperällä, joen vedessä oli hieman enem- män orgaanista happea kuluttavaa ainesta (CODMn) kuin kuivatusvesien vaikutus- piirissä Nuorittajokisuulla.

Liukoisten ravinteiden (PO4-P, NO2+NO3-N sekä NH4-N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Joki- alueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perus- tuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-N/kok-P) on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/P- suhde on yli 12, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle 10 ja mineraaliravinnesuhde alle 5, on typpi potentiaalinen mini- miravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa 10-17 ja mineraalisuhteen 5-12, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonais- ravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua.

Copyright © Pöyry Finland Oy 18 Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja koko- naisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoen vedessä oli vuonna 2014 runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli lähes joka havaintokerta tuotantoa rajoittavan ravinne (taulukko 12). Kokonaisravinnesuhteen mukaan toukokuussa on fosfori voinut olla tuotantoa rajoittava tekijä Kiiminkijoella. Taulukko 12 Minimiravinnesuhteet havaintopaikoilla v. 2014.

Paikka KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne N N NO4-N P P kok.N/ miner N/ tasapaino- kok.N/ miner N/ tasapaino- µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kok-P PO4-P suhde Kok-P PO4-P suhde Nuorittajoki Määtänperä N47 6.5.2014 450 7,0 6,0 27 7 17 1,9 9,0 P/N N N 9.7.2014 680 7,0 2,5 55 14 12 0,7 18,2 P/N N N 5.8.2014 940 20,0 2,5 68 16 14 1,4 9,8 P/N N N 3.9.2014 640 2,5 2,5 55 21 12 0,2 48,9 P/N N N Nuorittajokisuu N0 6.5.2014 500 11,0 11,0 32 9 16 2,4 6,4 P/N N N 7.7.2014 590 2,5 2,5 50 13 12 0,4 30,7 P/N N N 6.8.2014 920 2,5 24,0 71 22 13 1,2 10,8 P/N N N 4.9.2014 660 2,5 16,0 57 23 12 0,8 14,4 P/N N N Kiiminkijoki 834-tien silta K55 6.5.2014 440 2,5 11,0 23 4 19 3,4 5,7 P N N 7.7.2014 480 2,5 2,5 30 7 16 0,7 22,4 P/N N N 6.8.2014 750 2,5 23,0 49 11 15 2,3 6,6 P/N N N 4.9.2014 490 2,5 2,5 37 8 13 0,6 21,2 P/N N N

4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2000-luvulla Kuvassa (Kuva 5) on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien ve- denlaatumuuttujien osalta vuosina 2000–2014 Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla 1998–2014.

Kuva 5 Keskimääräinen kesäaikainen veden laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N0) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v. 2000–2014 sekä muutosta kuvaavat trendit. Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 40–60 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin 30 µg/l. Kiiminkijoen veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa ei ole tarkastelujaksolla 2000–2014 havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Sen sijaan happea kuluttavan aineksen (CODMn) osalta lievää noususuuntausta on havaittavissa. Veden väri mää- räytyy pitkälle CODMn ja raudan perusteella, joten myös värin trendi on nouseva eli veden väri on hieman tummentunut. Suomen sisävedet ovat tummuneet 1990- luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa CODMn-arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatel-

Copyright © Pöyry Finland Oy 20 laan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan las- keuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset (SYKE 2014). Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samanlaiset muutokset kuin Kiimin- kijoessa eli veden happea kuluttavan aineksen ja veden värin osalta on lievää noususuuntausta. Nuorittajoen kiintoainepitoisuudet ovat hieman kohonneet, joskin trendiin vaikuttaa suuresti vuosien 2010–2011 korkeat kiintoainepitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt paljon vuosivaihtelua, mutta Nuorittajoella suuntaus on ollut aleneva. Nuorittajoen alaosan ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella sel- keitä eroja. Vuonna 2014 Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia ja myös pitkänajan keskiarvoja korkeampia. Vesi oli väriltään hieman tummempaa, sillä vettä värjäävää ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta oli enemmän kuin vuonna 2013. Myös Kiiminkijoen ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2014 edellisvuotta ja pit- känajan keskiarvoja hieman korkeampia. Kiiminkijoen vedessä oli happea kuluttavaa orgaanista ainesta saman verran kuin keskimäärin 2000-luvulla. Rautaa oli selvästi keskimääristä enemmän ja siitä johtuen veden väri hieman tummempaa. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne, ja vuonna 2014 valumat olivat kevättulva-aikaan selvästi vähäisempiä kuin vuonna 2013. Myös kesällä ja syksyllä vettä virtasi tavanomaista hieman vähemmän.

4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Vuonna 2014 vesistötarkkailua suoritettiin turvetuotantoalueiden ala- ja yläpuoli- silla pisteillä. Vuosittaisessa tarkkailussa havaintopisteitä oli 3 kpl ja alueellisessa laajassa määrävuosina tehtävässä tarkkailussa pisteitä oli 16 kpl. Kaikki tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3.

4.4.1 Nuorittajoki Nuorittajoen havaintopiste N47 (Määtänperä) sijaitsee vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Nuorittajoen keskiosalle laskevat Vittasuon, Alalamminsuon ja Isonivansuon turvetuotantoalueiden valumavedet. Vittasuon vedet johdetaan jokeen aivan havaintopisteen N47 alapuolelle. Alalamminsuolta vedet laskevat Alalampeen ja edelleen Alaojaa pitkin Nuorittajokeen. Alaojan suulla sijaitsee havaintopiste Al0. Alaojan laskukohdan alapuolella Nuorittajokeen puretaan Isonivansuon valumavedet. Nuorittajoen havaintopiste N35 (Viinikoski) sijaitsee em. turvesoiden alapuolella. Vittasuon turvetuotantoalueen valumavedessä oli vuonna 2014 typpeä hieman enemmän ja rautaa selvästi enemmän kuin Nuorittajoessa turvesuon yläpuolella, mutta vähemmän fosforia ja kiintoainetta (taulukko 10). Happea kuluttavaa ainesta (CODMn) vesissä oli lähes yhtä paljon. Vittasuon kuivatusvedet olivat hieman happamampia kuin Nuorittajoen. Alaojan vesi oli vuonna 2014 heikkolaatuista, sillä ravinteita, rautaa ja kiintoainetta vedessä oli erittäin runsaasti. Alalammin- suon kuivatusvedet eivät heikentäneet vuonna 2014 Alaojan veden laatua, sillä kuivatusvedet olivat vähäravinteisia ja kiintoainetta oli niissä hyvin vähän (taulukko 13).

Copyright © Pöyry Finland Oy 21 Isonivansuon kuivatusvesissä oli vuonna 2014 runsaasti ravinteita ja rautaa sekä kiintoainetta. Isonivansuon kuivatusvesien laatu oli heikompaa kuin Nuorittajoen, mutta toisaalta Alalammensuon kuivatusvesien laatu oli selvästi parempaa ja myös pääosin Vittasuon, niin Nuorittajoen veden laatu ei heikentynyt. Vittasuon, Alalamminsuon ja Isonivansuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Nuorit- tajokeen olivat vuonna 2014 erittäin vähäiset, sillä kuivatusvesien vaikutuspiirissä, Nuorittajoen alemmassa havaintopaikassa (N35) ravinne-, humus-, kiintoaine-, ja rautapitoisuudet olivat alempia kuin Nuorittajoen yläosalla (N47). Turveruukin Vainionsuon turvetuotantoalueen valumavedet johdetaan Sorsu- anojaan, joka laskee Nuorittajokeen Viinikosken alapuolella. Sorsuanojan suulla sijaitsee havaintopiste So1. Osa Vainionsuon valumavesistä kulkeutuu Nuorittajo- keen Kusiojan kautta Nuorittajokeen. Sorsuanojan yhtymäkohdan alapuolella Nuorittajokeen laskevat Velj. Valkola Ay:n Kuusisuon valumavedet. Nuorittajoen havaintopiste N22 sijaitsee em. turvesoiden alapuolella. Vainionsuolta tuleva vesi oli vuonna 2014 fosfori- ja rautapitoista (taulukko 10). Sorsuanojan vesi oli vuonna 2014 laadullisesti suhteellisen hyvää, sillä typpeä oli vähän kuten orgaanista happea kuluttavaa ainesta. Rautaa ja fosforia oli Sorsu- anojan vedessä kuitenkin runsaasti. Vainionsuon kuivatusvesien laatu oli heikompaa kuin Sorsuanojan, joten ne lisäsivät Sorsuanojan ainepitoisuuksia. Kuusisuon kuivatusvesissä oli vuonna 2014 vähän fosforia ja rautaa sekä kiintoainetta (taulukko 10). Kuusisuon vedessä oli happea kuluttavaa orgaanista ainesta saman verran kuin Nuorittajoessa. Kuusisuon kuivatusvedet olivat pääosin parem- pilaatuisia kuin Nuorittajoen, joten Kuusisuolla ei ollut havaittavia vaikutuksia Nuorittajoen veden laatuun. Veden laatu Nuorittajoessa Viinikosken (N35) ja Ahon sillan (N22) havaintopisteiden välillä oli hyvin samanlaista, joten turvesoiden vesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Nuorittajoen havaintopaikkojen N22 ja N0 laskee osa Turveruukin Varpasuon va- lumavesiä Syväojan kautta. Varpasuon Syväojaan laskevissa kuivatusvesissä oli vuonna 2014 runsaasti ravinteita ja rautaa, mutta vähän orgaanista happea kuluttavaa ainetta (taulukko 13). Varpasuon tuotantoala oli Syväojan valuma-alueella vuonna 2014 vain 13 ha. Nuorittajoen veden ravinne- ja rautapitoisuudet kohosivat vuonna 2014 joen alimmalla havaintopaikalla (N0) verrattuna joen ylempiin havaintopaikkoihin. Varpasuon päästöillä lienee kuitenkin hyvin vähän osuutta Nuorittajoen veden laatuun valuma-alueiden suhteen perusteella arvioituna, sillä Syväojan valuma-alue on vain noin 10 km2 ja Nuorittajoen 1136 km2.

Taulukko 13 Veden laatu Nuorittajoessa turvetuotantoalueiden ylä- ja alapuolella ja Alaojan ja Sorsuanojan suulla sekä alueen turvetuotantosoilta lähtevän veden laatu kesällä 2014.

Havainto- pH CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO23-N NH4-N Fe Kiinto- paikka aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Nuorittajoki N47 6,7 28 59 17 753 <5 11 3133 5,6 -Vittasuo 6,3 30 50 13 893 5 14 4033 4,8 -Alalamminsuo 6,9 19 14 4 691 110 52 1374 2,9 Alaojan suu Al0 6,0 28 300 123 1100 25 4 15400 46,3 -Isonivansuo 5,9 24 82 40 946 5 6 7767 12,0 Nuorittajoki N35 6,3 24 55 14 670 5 4 2967 4,2 -Vainionsuo 6,3 29 53 21 849 9 9 3800 7,4 Sorsuanoja So1 6,6 17 33 12 457 14 9 3200 3,5 - Kuusisuo Valkola 6,3 24 17 2 680 6 10 1227 1,6 Nuorittajoki N22 6,5 21 56 15 647 6 5 3467 7,4 Varpa-Hoikkasuo 6,6 12 123 92 1090 10 305 6150 12,0 Nuorittajoki N0 6,9 24 59 19 723 15 <5 4867 6,2

Nuorittajoen valuma-alueen turvesoiden valumavedet olivat vuonna 2014 useim- miten parempilaatuisempia kuin Nuorittajoen vesi, joten mahdolliset kuivatus- vesivaikutukset kohdistuivat lähinnä vain purkureittien alkupäiden pieniin ojiin.

4.4.2 Kiiminkijoki Kiiminkijoen yläosalla Utajärvellä sijaitsevan Vapon Isosuon kuivatusvedet laskevat Leppilammen ja Säynäjäjoen kautta Särkijokeen, joka laskee Kiiminkijoen keskiosalle. Isosuon havaintopaikka on Säynäjäjoessa (Säj0) kuivatusvesien vai- kutuspiirissä. Säynäjäjoen suulla vesi oli vuonna 2014 kaikilta osin selvästi heikkolaatuisempaa kuin Isosuolta lähtenyt vesi (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli erittäin vähän fosforia, orgaanista happea kuluttava ainesta ja kiintoainetta sekä rautaa. Tarkkailutuloksien perusteella Isosuon (Vapo Oy) päästöt eivät vuonna 2014 heikentäneet alapuolisen vesistön tilaa. Vapon Erkansuon valumavedet johdetaan Suojärven ja Iso-ojan kautta Hamarin- järveen, josta ne virtaavat Torven- ja Putaanjoen kautta Kiiminkijokeen. Havain- topaikka on Hamarinjärvessä (Ha). Erkansuolta lähtenyt vesi oli vuonna 2014 varsin hyvälaatuista, sillä ravinteita oli vähän kuten myös rautaa ja orgaanista happea kuluttava ainesta sekä kiintoainetta (taulukko 11). Hamarinjärven veden laatu oli lähes yhtä hyvää kuin Erkansuon kuivatusvedet, sillä Hamarinjärven vedessä oli hieman enemmän fosforia ja rautaa, mutta vähemmän typpeä. Isosuon tai Erkan- suon päästöjen vaikutuksista ei ollut havaittavissa järven veden laadussa. Vapon Sapilassuon kuivatusvedet laskevat Peuraojan kautta Kiiminkijokeen. Peu- raojassa on havaintopaikka (Peu2). Sapilassuon kuivatusvesissä oli vuonna 2014 kohtalaisen runsaasti fosforia, rautaa ja orgaanista happea kuluttava ainesta (taulukko 14). Peuraojan veden laatu oli hyvin samankaltaista kun Sapilassuon, vaikka rautaa oli selvästi enemmän. Hyvin samankaltaisen vesien perusteella on vaikea arvioida kuivatusvesien vaikutuksia, mutta koska Peuraojan valuma-alue on kohtalaisen suuri (39,95 km2), niin sen veden laatuun vaikuttaa suuresti myös valuma- alueen hajakuormitus. Kiiminkijoen Nivakoskessa on Sapilassuon alapuolinen havaintopaikka K116, joka on samalla myös Erkansuon ja Isosuon alapuolinen havaintopaikka. Kiiminki-

Copyright © Pöyry Finland Oy 23 joen vesi oli vuonna 2014 havaintopaikalla K116 laadullisesti hyvää, sillä vedessä oli vähän ravinteita ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (taulukko 11). Veden laatu oli käytännössä lähes identtistä Hamarinjärven kanssa, joten Sapilassuon turvetuotannon kuivatusvesillä eikä Peuraojan vesillä ei ollut vaikutuksia Kiimin- kijoen veden laatuun. Nuorittajoki yhtyy Kiiminkijokeen havaintopisteiden K74 (Joki-Kokko) ja K55 (Ylikiiminki) välissä. Tälle välille aivan Nuorittajoen yhtymäkohdan alapuolelle laskee Sorosenojaa pitkin osa Turveruukin Isosuon (Ylikiiminki) turvetuotantoalueen valumavesistä ja myös Hangassuon turvetuotantoalueen valumavedet Juo- pulinojan kautta. Juopulinojassa on kaksi havaintopaikkaa Ju0 ja Ju3, joista Ju3 on kuivatusvesien yläpuolinen ja Ju0 alapuolinen havaintopaikka. Ylikiimingin Isosuon valumavedessä oli vuonna 2014 suhteellisen vähän ravinteita, mutta runsaasti rautaa (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli huomattavasti enem- män rautaa ja hieman enemmän typpeä kuin Kiiminkijoessa Isosuon kuivatusreitin yläpuolella (K74). Sen sijaan fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta oli kuivatusvesissä vähemmän kuin Kiiminkijoessa. Hangassuon kuivatusvesistä ei saatu näytteitä vuonna 2014. Hangassuon purkuojan ylä- ja alapuolisen Juopu- linojan havaintopaikkojen hyvin samanlaisen veden laadun perusteella (taulukko 11) valumavesillä ei ollut vaikutuksia Juopulinojaan eikä siten myöskään Kiimin- kijokeen. Kiiminkijoessa lähes kaikkien määritettyjen aineiden pitoisuudet kohosivat Joki- Kokon (K74) ja Ylikiimingin (K55) välillä. Kyseisellä jokiosuudella Kiiminkijo- keen yhtyy Nuorittajoki, jonka kautta tulee ravinteikasta ja rautapitoista vettä ko- hottaen Kiiminkijoen ainepitoisuuksia (taulukko 11). Vuonna 2014 Kiiminkijoen fosforipitoisuudet kohosi 13 µg/l ja typpipitoisuus 100 µg/l sekä rautapitoisuus noin 1240 µg/l Nuorittajoen kautta tulevien vesien vaikutuksesta. Hakasuon turvetuotantoalueen vedet kulkeutuvat Vuotonojasta Heinäojaan ja edelleen Vepsänjokeen, joka yhtyy Kiiminkijokeen havaintopisteen K55 alapuolella. Hakasuon havaintopaikka on kuivatusvesien vaikutuspiirissä Vepsänjoessa (Ve16). Hakasuolta lähtevän veden laatu oli vuonna 2014 selvästi parempi kuin Vepsänjoen veden laatu (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli hyvin vähän ravinteita ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta. Kuivatusvedet olivat varsin happamia (pH 4,9), joten mahdollisesti Vepsänjoen veden happamuutta ne lisäsivät. Vepsänjoen vesi oli vuonna 2014 ravinteikkaampaa ja rautapitoisempaa kuin Kiiminkijoen vesi havaintopaikalla K55. Vapon Marttilansuon jälkitarkkailuhavaintopaikka sijaitsee Kirkko-ojassa (Kir0), josta valuma-vedet kulkeutuvat Kiiminkijokeen havaintopaikan K55 alapuolelle. Kirkko-ojan vesi oli vuonna 2014 laadullisesti heikkoa, sillä vedessä oli runsaasti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta (taulukko11). Marttilansuon valumavesien vuoden 2014 suppean tarkkailun perusteella Marttilansuolta tuli vähemmän fosforia, mutta enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin Kirkko-ojassa havaittiin. Tuloksien perusteella Marttilansuon valumavedet heikensivät Kirkko-ojan veden laatua. Kirkko-ojan valuma-alue on vain noin 7,8 km2, joten Kiiminkijokeen Marttilan- suon vesistövaikutukset olivat erittäin vähäiset. Jolosjärven kautta Kiiminkijokeen laskee osa Varpasuon valumavesistä. Jolosjär- vessä on vesistöhavaintopaikka (Jo). Jolosjärven vesi oli vuonna 2014 fosfori- ja rautapitoista. Varpasuon kuivatusvesissä oli runsaasti fosforia ja rautaa, mutta hyvin vähän orgaanista happea kuluttavaa aineista (taulukko 11).

Copyright © Pöyry Finland Oy 24 Jolosjärven valuma-alue on noin 48 km2 ja Varpasuolla oli vuonna 2014 tuotan- nossa 42 ha eli noin 0,9 % Jolosjärven valuma-alueen koosta. Varpasuolta vuonna 2014 tulleella vesistökuormituksella on omalta osaltaan ollut hieman vaikutusta Jolosjärven veden laatuun, mutta järven ympäristössä on haja-asutusta ja maatalo- utta, joiden kuormituksella on merkittävämpi vaikutus järven tilaan. Ylikiimingin Isosuon lisäalueelta valumavedet kulkeutuvat reitille; Kivioja-Pasko- oja-Haarajärvi-Haaraoja-Jolosjoki. Havaintopaikka on Kiviojassa (Ko). Lisäalue ei ollut tarkkailussa vuonna 2014, joten kuivatusvesien laadusta ei ole tietoa. Ki- viojan vesi oli vuonna 2014 runsasravinteista ja varsin rautapitoista (taulukko 11). Isosuon lisäalueen päästöt ovat omalta osaltaan voineet heikentää ojan veden laatua, mutta alhaisesta orgaanisen happea kuluttavan aineksen pitoisuudesta päätel- leen ojan veden laatuun on todennäköisesti vaikuttanut hajakuormitus. Etenkin Kiviojassa havaittu korkea fosfaattifosforipitoisuus (32 µg/l) viittaa fosforilannoit- teisiin. Taulukko 14 Veden laatu Säynäjäjoessa, Hamarinjärvessä, Kiiminkijoen pääuomassa, Vepsänjoessa, Juopulinojassa, Kirkko-ojassa, Jolosjärvessä ja Kiviojassa sekä alueen turvetuotantosoilta lähtevän veden laatu kesällä 2014.

Havainto- pH CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO23-N NH4-N Fe Kiinto- paikka aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo (Utajärvi) 7,1 18 11 2 582 5 11 717 1,7 Säynäjäjoki Säj0 6,6 28 38 6 613 8 <5 2033 6,1 Erkansuo 7,3 17 14 4 515 5 7 520 3,5 Hamarinjärvi Ha 6,8 16 24 2 433 6 4 1147 3,2 Sapilassuo 6,7 33 42 16 896 80 26 1147 3,4 Peuraoja 6,5 30 43 18 607 16 30 2367 5,6 Kiiminkijoki K116 6,9 16 24 3 427 21 15 1160 2,7 Kiiminkijoki K74 6,5 18 26 4 473 11 9 1357 3,2 Nuorittajoki N0 6,9 24 59 19 723 15 <5 4867 6,2 Isosuo (Ylikiiminki) 6,2 10 21 10 621 9 270 4100 11 Juopulinoja Ju3 6,9 21 60 23 723 41 31 4000 7,9 Hangassuo ei näytteitä 2014 Juopulinoja Ju0 6,8 22 64 28 753 40 39 3967 6,6 Kiiminkijoki K55 7,0 20 39 9 573 11 <5 2600 3,3 Marttilansuo 6,0 28 63 1 760 13,0 Kirkko-oja Kir0 6,9 25 85 43 1233 173 182 6233 10,3 Hakasuo 4,9 8 14 5 616 66 315 1768 3,4 Vepsänjoki Ve16 6,4 23 49 23 677 71 31 3167 6,3 Varpa-Hoikkasuo 6,6 9 111 94 824 12 413 5767 11,0 Jolosjärvi Jo 6,7 21 58 12 743 4 6 2600 6,8 Isosuo, lisäalue ei tarkkailtu 2014 Kivioja Ko 6,5 18 51 32 967 377 27 4800 7,4

4.4.3 Laskennallinen vaikutusarvio Taulukossa 15 on esitetty arvio turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Nuorittajoessa sekä Kiiminkijoessa. Teoreettiset pitoisuuslisä- ykset on laskettu siirtämällä turvetuotantoalueiden päästöt sellaisenaan laskenta- kohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita jokiuomassa tapahtuvia pro- sesseja. Kuormituksena arvioissa on käytetty laskentakohdan yläpuolella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kesäaikaisia nettopäästöjä, jotka on esitetty taulukossa 7. Vaikutusarvioissa käytetyt virtaamat on arvioitu taulukossa 2 esitetyistä kesä- syyskuun virtaamista.

Copyright © Pöyry Finland Oy 25 Laskennallisen arvion perusteella Nuorittajoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kesäaikaiset nettopäästöt aiheuttavat Nuorittajoen suulla koko- naisfosforipitoisuuteen noin 0,1 µg/l lisäyksen, typpipitoisuuteen noin 1 µg/l lisä- yksen ja kiintoainepitoisuuteen alle 0,02 mg/l lisäyksen (taulukko 12). Nuorittajo- en suulla (havaintopaikka N0) fosforipitoisuus oli touko-syyskuussa 2014 keski- määrin 59 µg/l, typpipitoisuus 723 µg/l ja kiintoainepitoisuus 6,2 mg/l. Havaituis- ta pitoisuustasoista turvesoiden päästöjen aiheuttama osuus oli laskennallisen arvion mukaan 0,2-0,3 %. Kiiminkijokeen Nuorittajoen yhtymäkohdan alapuolelle (F ≈ 3 070 km2) kohdis- tuvat Nuorittajoen alueen turvesoiden lisäksi kummankin Isosuon, Erkansuon, Hangassuon ja Marttilansuon päästöt. Turvesoiden kesäaikaisista nettopäästöistä aiheutuvat pitoisuuslisäykset Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla ovat kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin + 0,03 µg/l fosforia ja + 0,6 µg/l typpeä (taulukko 12). Kiiminkijoen suulla (F = 3 814 km2) kaikkien vesistöalueen turvesoiden keskimääräisen nettokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat sa- moin noin + 0,04 µg/l fosforia ja + 0,6 µg/l typpeä. Kiintoaineen sekä happea kuluttavan aineksen (CODMn) osalta pitoisuusvaikutukset olivat erittäin pieniä. Suh- teessa Kiiminkijoessa v. 2014 havaittuun pitoisuustasoon (kok.P 39 µg/l, kok.N 573 µg/l, kiintoaine 3,3 mg/l) turvesoiden aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kiiminkijoessa 0,1-0,7 % luokkaa. Taulukko 15 Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Nuorittajoen suulla (F = 1 136 km2), Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla (F ≈ 3 070 km2) sekä Kiiminkijoen suulla (F = 3 814 km2) vuonna 2014 kesän keskiarvona.

Pitoisuuslisäykset v. 2014 virtaama CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l Nuorittajokisuu Kesän keskiarvo (brutto) 5,0 0,09 0,19 3,6 0,024 Kesän keskiarvo (netto) 5,0 - 0,11 1,2 0,020 Kiiminkijoki, Ylikiiminki Kesän keskiarvo (brutto) 13,9 0,07 0,10 2,5 0,025 Kesän keskiarvo (netto) 13,9 - 0,03 0,6 0,022 Kiiminkijokisuu Kesän keskiarvo (brutto) 25,8 0,04 0,09 2,2 0,018 Kesän keskiarvo (netto) 25,8 - 0,04 0,6 0,015

Vuoden 2014 tarkkailutulosten sekä laskennallisen tarkastelun perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuoritta- ja Kiiminkijoen ravinnepitoi- suuksiin olivat vähäisiä, eikä vaikutuksia vesistön pitoisuustasoissa voida käytän- nössä havaita. Omalta osaltaan turvesoiden päästöt kuitenkin ylläpitävät Kiiminkijoen vesistö- alueella veden rehevyyttä. Kiiminkijoen vesistöalueen vedet ovat ravinteikkaita ja vesistöön kohdistuu runsaasti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitusta. Nuorittajoen veden laatu on ollut heikompi kuin Kiiminkijoen veden laatu. Kiiminkijoen vesis- tö olisi havaittujen ravinnepitoisuuksiensa puolesta rehevä myös ilman turvetuo- tantoalueita. Koko vesistöalueen mittakaavassa turvesoiden päästöjen vesistö- vaikutuksia on vaikea yksilöidä ja erottaa muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten hajakuormituksesta. Vedenlaatutulosten vertailun perusteella

5 KASVILLISUUSTARKKAILU Leppilammella tarkkailtiin vuonna 2014 vesikasvillisuutta maastossa tehtyjen kasvillisuusselvityksien ja linjalaskentojen avulla. Seurantaa on tehty aiemmin vuosina 1999 ja 2003. Seurannassa on tarkkailtu kasvien määrää ja sijoittumista lammessa. Tuoreimmassa kartoituksessa käytettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksen ohjeen mukaisesti aikaisemman yleiskartoituksen lisäksi vesikasvilli- suuden linjamenetelmää, jolla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajis- tosta, lajien yleisyydestä, runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä ja veden näkösyvyy- destä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vuoden 2014 kasvillisuuskartoituksen tuloksia on käsitelty erillisessä raportissa (Pöyry 2014).

6 YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 2014 turvetuotantoalueiden käyt- tö-, päästö- ja vesistötarkkailua vuosille 2011–2018 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuosi 2014 oli ohjelman mukaisesti laajemman alueellisen tarkkailun vuosi, jolloin kaikki Kiiminkijoen tuotantovaiheen turvetuotantoalueet pyrittiin saamaan tarkkailuun. Vuoteen 2014 kuului ohjelman mukaan vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi laajempi alueellinen tarkkailu. Kiiminkijoella oli vuonna 2014 turvetuotantopinta-alaa yhteensä 870 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 325. Kuntoonpanovaiheessa ei ollut aloja vuonna 2014. Hydrologisena vuonna 1.11.2013 – 31.10.2014 lämpötilat poikkesivat suuresti pitkän ajan keskiarvoista. Kesäkuu oli keskimääräistä kylmempi, heinä- ja elokuu taas tavanomaista lämpimämpiä. Talvi oli lauha ja kokonaisuutena vuosi oli kes- kimääräistä lämpimämpi. Vuoden sadesumma oli tavanomainen. Joulu-, helmi- ja elokuu olivat runsassateisia, mutta tammi-, kesä- ja syyskuussa satoi selvästi tavanomaista vähemmän. Vähälumisesta talvesta johtuen kevättulvat jäivät vuonna 2014 tavanomaista lyhyemmäksi. Vuonna 2014 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat tuotantokauden aikaiset päästöt olivat typen ja CODMn:n selvästi pienemmät kuin vuonna 2013. Kiin- toaineen ja fosforin osalta kuormitus oli edellisvuoden tasoa. Vuositasolla tarkasteltuna päästöt olivat pienempiä kuin vuonna 2013. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravin- nekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 2014 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen sekä 16 alueellisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen ja Nuoritta- joen vedet olivat humuspitoisia ja ravinteikkaita. Vesien happitilanteet olivat hy- vät. Nuorittajoen vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa, sillä kiintoainetta, humusta ja ravinteita sen vedessä oli enemmän. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia 2000-luvulla. Sen sijaan Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta on havaittavissa lievää kasvua ja siitä johtuen myös veden värin tummumista. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon

Copyright © Pöyry Finland Oy 27 yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuonna 2014 sekä Kiiminkijoen että Nuorittajoen ravinne- ja rautapitoisuudet olivat edellisvuotta hieman korkeampia, mutta merkit- täviä eroja aiempiin vuosiin nähden veden laaduissa ei ollut. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat erittäin vähäiset. Nuorit- tajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotanto- alueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteik- kuutta ja veden tummuutta.

7 VIITTEET

Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015a. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toi- menpideohjelma vuosille 2016-2021. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015b. Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 – kuulemisasiakirja. Pöyry Finland Oy 2014. Isosuon alapuolisen Leppilammen kasvillisuustarkkailu 2014. Pöyry Finland Oy 2011. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 2011–2018. Moniste. Pöyry Finland Oy 2015. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 2014. Pöyry Finland Oy 2015. Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuonna 2014. SYKE 2014. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari 10.12.2014. Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. WSP Finland Oy 2013. Kiiminkijoen uuden turvetuotannon vesistövaikutusten ar- vioinnin täsmentäminen ja Natura-arviointi. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje.

Copyright © Pöyry Finland Oy Yli-Tannila Iinattijärvi Tannila Iinattijärvi Maunula Olhava Livojoki Pintamojärvi Pintamo Kotalanperä Saunajärvi Veden laadun tarkkailu Koutuanjärvi Halajärvi Aittojärvi Vuosittainen veden laadun tarkkailu Iso Isterinjärvi Pud asj är vi Korentojärvi Yli-Ii " Turvesuo (tarkkailusuot merkitty punaisella) Pahkakoski Valkiainen Pohjois-Ii Pahkala Kurenalus Iijoki Pääaho Ii Asemankylä Naisjärvi Jonku Puhosjärvi Jakkukylä Alalamminsuo Jongunjärvi Lamminsuo Vantunlampi Karsikkojärvi Vapo Oy Vapo Oy Panumanjärvi Kosamonjärvi " Paavolanjärvi Martinniemi Varpa-Hoikkasuo Kallasuo Isonivansuo Vapo Oy Jaalanka Korpijoki Onkamo Vapo Oy Turveruukki Oy Jaalanka " Hetekylä Vittasuo Vapo Oy Malisensuo Haukipudas " Al0 " Jaurakkajärvi Nuorittajoki N35 Oravisuo Jaurakkajärvi Jo Jolosjärvi N47 Piltuanjoki Kiiminki Jolos"kylä " Korpinen Ko Isosuo So1 Olvassuo Turveruukki Oy " N22 Vainionsuo " Iso Jääli N0 " Turveruukki Oy Pateniemi Huttukylä K74 Olvasjärvi Kiiminkijoki Kuusisuo Kiiminginjoen K55 Marttisjärvi Joukokylä Juopulinjärvi Veljekset Kir0 Ju3 vesistöalue Leväsuo Ou lu "Ju0" Juopuli Valkola Erkansuo Vapo Oy Kalhamajärvi Marttilansuo Ylikiiminki Luodonselkä Ve16 Vapo Oy " Auhojärvi Ha Hakojärvi Sanginjoki Vepsänjärvi " Kaihlanen Oulunsalo Madekoski Vepsä Yli-Vuotto JuorkunJauorkuna Säj0 Kouerjärvi Lumijoenselkä Aittokylä Pikkarala Hangassuo Sanginjoki K116 Lylykylä Kempele " Isosuo VapoOy Peu2 Vilpusjärvi " Vapo Oy Oisavanjärvi Hakasuo Puolanka Jalaskylä Vapo Oy Lumijoki Oulujoki Pontema Puolankajärvi Sanginjärvi Lim inka Pälli Iso Kopsa Muhos Kivijärvi Sapilassuo Virkkula Utosjoki Vapo Oy Ängeslevä Sotkajärvi Lapinkangas Ala-Temmes Hyrkäs Kuivikkojärvi Muhosperä PiltunginjärKvialliojärvi Tyrnävä Utajärvi Puokio Väyrylä Paljakka Puokiojärvi Paatinjärvi Pienanjärvi

Kiiskisjärvi Somerjärvi Kotila¯ 0 5 10 20 km Otermanjärvi Iso-Laamanen

Liite 1. Kiiminkijoen vesistöalue Uva Kaihlanen Kongasjärvi Uva Liite 2.1, 1/2

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Kohde: Isosuo, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE1896 Purkuvesistö: laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki-Särkijoki Koordinaatit: 7201871-3507584 Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2-3 13.11.13 7,0 9,8 7,0 600 1,0 1.11.-12.11. 21,0 21,2 2472 17 3525 24 207 0,15 13 21 2 pvk2-3 9.12.13 6,7 8,2 10 390 1,0 13.11.-24.12. 18,0 17,5 1682 12 2006 14 98 0,12 4,7 12 3 pvk2-3 7.1.14 6,7 8,9 6,0 420 1 25.12.-11.1. 22,5 21,6 2938 20 5642 39 301 0,20 14 34 4 pvk2-3 4.2.14 6,1 16 13 960 2,7 12.1.-23.2. 3,0 1,5 19 0,1 127 0,9 12 0,01 0,7 2,1 5 pvk2-3 20.3.14 6,5 14 12 500 1,3 24.2.-12.4. 6,0 6,2 108 0,7 2300 16 193 0,17 6,9 18 6 pvk2-3 14.4.14 6,9 7,5 16 340 3,6 13.4.-17.4. 37,0 10188 71 7206 50 324 0,69 15 155 7 pvk2-3 23.4.14 6,6 11 15 550 1,8 18.4.-4.5. 12,0 12,0 610 4,2 2481 17 163 0,22 8,2 27 8 pvk2-3 8.5.14 6,8 10 8,0 330 1 5.5.-9.5. 15,0 14,3 1066 7,4 1019 7,1 61 0,05 2,0 6,1 9 pvk2-3 12.5.14 7,0 11 7,0 360 1 10.5.-17.5. 20,5 20,1 2328 16 2388 17 157 0,10 5,1 14 10 pvk2-3 26.5.14 7,3 17 9,0 490 1,0 18.5.-7.6. 21,5 21,4 2622 18 1396 9,7 142 0,08 4,1 8,4 11 pvk2-3 9.6.14 7,2 17 11 2 490 5 5 370 1,0 8.6.-11.6. 36,7 35,6 9983 69 3824 27 389 0,25 0,05 11 0,11 0,11 8,5 23 12 pvk2-3 23.6.14 7,2 11 6,0 390 1 12.6.-22.6. 13,6 13,2 834 5,8 1050 7,3 69 0,04 2,5 6,3 13 pvk2-3 8.7.14 6,9 17 14 2 580 5 11 830 3,5 23.6.-7.7. 5,0 4,4 68 0,5 548 3,8 56 0,05 0,01 1,9 0,02 0,04 2,7 11 14 pvk2-3 21.7.14 7,2 23 15 810 2,0 8.7.-20.7. 4,0 3,7 39 0,3 148 1,0 20 0,01 0,7 1,8 15 pvk2-3 4.8.14 7,2 24 14 2 830 5 18 950 1,5 21.7.-3.8. 10,2 9,8 407 2,8 636 4,4 91 0,05 0,01 3,2 0,02 0,07 3,6 5,7 16 pvk2-3 21.8.14 7,2 21 10 580 1,0 4.8.-20.8. 17,0 16,6 1458 10 798 5,5 100 0,05 2,8 4,8 17 pvk2-3 2.9.14 7,1 15 11 480 1,3 21.8.-1.9. 13,7 13,1 850 5,9 1511 10 136 0,10 4,3 12 18 pvk2-3 15.9.14 7,0 15 13 590 3,2 2.9.-21.9. 8,5 9,4 258 1,8 420 2,9 38 0,03 1,5 8,0 19 pvk2-3 14.10.14 7,0 12 14 1 200 1,3 22.9.-31.10. 29,5 28,7 5783 40 3427 24 246 0,29 25 27

TALVI keskiarvo 6,6 11 10 574 1,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 6,8 2110 15 134 0,1 5,9 14 keskihajonta 0,3 3,4 3,0 231 0,7 Nettokuormitus g/ha d 0,0 0,0 1,6 KEVÄT keskiarvo 6,8 10 12 395 1,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 17 2926 20 170 0,2 7,5 39 keskihajonta 0,2 1,7 4,7 104 1,2 Nettokuormitus g/ha d 0,0 0,0 22 KESÄ keskiarvo 7,1 18 11 2,0 582 5,0 11 717 1,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,3 908 6,3 93 0,1 0,01 2,9 0,03 0,06 3,8 7,8 keskihajonta 0,1 4,2 2,9 0,0 149 0,0 6,5 306 1,0 Nettokuormitus g/ha d 0,0 0,2 2,4 SYKSY keskiarvo 7,0 12 14 1200 1,3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 40 3427 24 246 0,3 25 27 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 0,0 14 6,2 VUOSI keskiarvo 6,9 14 11 2,0 573 5,0 11 717 1,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 12 1915 13 135 0,1 7,1 16 keskihajonta 0,3 4,9 3,2 0,0 229 0,0 6,5 306 0,9 Nettokuormitus g/ha d 0,0 1,6 4,3

Lisätiedot: 20.3.14 Alavesipinta v-aukon kärkeen 28 cm. 9.4. ja 14.4.14 Padottaa Padotusjaksot: 20.11., 15.-22.12., 25.12.-6.1., 10.1., 25.2.-5.3., 7.3.-16.3., 27.3.-2.4., 13.4.-19.4., 9.6., 27.9.-28.9. ja 12.10.14 valumat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Liite 2.1, 1/2 Isosuo, pvk2-3

2 l/s km Valuma keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d näyte 4,0 160 150 60.046 140 3,5 140 130 120 3,0 120 110 2,5 100 100 90 2,0 80 80 70 1,5 60 60 50 1,0 40 40 30 0,5 20 20 10 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi g/ha/d 18 0,7 1400 30 16 0,6 1200 25 14 0,5 1000 12 20 10 0,4 800 15 8 0,3 600 6 10 0,2 400 4 0,1 200 5 2 0 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.2, 1/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Hakasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Koordinaatit: 7207146-3472584 Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 255,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 13.11.13 3,7 2,8 4 2 26,4 1 900 140 1 700 1 700 1 1.11.-12.11. 16,0 1811 8,2 3039 14 33 0,05 0,02 23 1,7 20 20 12 2 pvk1 27.11.13 3,8 2,1 3 23,1 1 300 1 13.11.-27.11. 21,0 3575 16,2 3070 14 25 0,04 16 12 3 pvk1 10.12.13 4,0 1,5 3 2 17,2 1 000 20 900 840 1 28.11.-11.12. 22,0 21,5 4016 18,2 5237 24 31 0,06 0,04 21 0,41 18 17 21 4 pvk1 17.12.13 4,0 1,4 3 12,3 890 1 12.12.-17.12. 30,0 31,1 8720 39,5 14714 67 81 0,17 51 58 5 pvk1 7.1.14 3,9 1,5 3 2 15,6 930 120 720 920 1 18.12.-6.1. 31,5 31,7 9851 44,7 9800 44 58 0,12 0,08 36 4,6 28 35 38 6 pvk1 4.2.14 5,6 5,8 24 11,1 1 100 3,1 7.1.-4.2. 22,0 23,0 4016 18,2 7387 34 168 0,69 32 90 7 pvk1 17.3.14 4,1 3,9 10 3 11,1 1 000 94 770 2 700 7,8 5.2.-16.3. 28,0 27,9 7339 33,3 6562 30 100 0,26 0,08 26 2,4 20 69 201 8 pvk1 3.4.14 5,4 5,6 27 10,4 1 100 13 17.3.-11.4. 30,0 30,7 8720 39,5 8672 39 190 0,9 37 442 9 pvk1 23.4.14 4,3 3,5 10 8,6 890 4,0 12.4.-22.4. 30,5 31,4 9088 41,2 10971 50 150 0,43 38 172 10 pvk1 7.5.14 4,9 2,3 9 6 9,6 510 14 370 810 2,4 23.4.-11.5. 30,0 30,7 8720 39,5 8603 39 78 0,30 0,20 17 0,47 12 27 81 11 pvk1 12.5.14 4,8 2,6 9 10,8 520 2,2 12.5.-16.5. 28,0 28,2 7339 33,3 8391 38 85 0,30 17 72 12 pvk1 22.5.14 4,3 2,9 11 3 11,3 390 5 250 930 3,8 17.5.-21.5. 27,0 28,4 6701 30,4 6058 27 69 0,26 0,07 9 0,12 5,9 22 90 13 pvk1 27.5.14 4,4 2,8 8 11,0 360 3,0 22.5.-26.5. 26,0 26,7 6098 27,7 6155 28 68 0,19 8,7 72 14 pvk1 10.6.14 4,2 2,4 6 4 13,3 420 250 9 840 1,2 27.5.-9.6. 28,0 30,8 7339 33,3 6015 27 57 0,14 0,09 10 5,9 0,21 20 28 15 pvk1 23.6.14 4,5 2,5 8 10,7 200 1,7 10.6.-22.6. 25,0 24,5 5528 25,1 6290 29 62 0,20 4,9 42 16 pvk1 8.7.14 4,6 3,8 11 6 10,3 330 5 150 1 000 3,2 23.6.-7.7. 22,7 22,5 4343 19,7 5033 23 75 0,22 0,12 6,5 0,10 3,0 20 63 17 pvk1 21.7.14 4,3 6,5 16 11,8 570 4,7 8.7.-20.7. 20,0 21,1 3164 14,4 4198 19 107 0,26 9 77 18 pvk1 6.8.14 4,8 12 20 5 12,0 1 300 5 850 4 300 10 21.7.-5.8. 22,0 21,8 4016 18,2 5782 26 272 0,45 0,11 29 0,11 19 97 227 19 pvk1 20.8.14 6,0 19 26 10,4 970 4,2 6.8.-19.8. 25,0 25,4 5528 25,1 4718 21 351 0,48 18 78 20 pvk1 1.9.14 6,1 14 19 11,5 910 1,2 20.8.-31.8. 21,5 21,6 3792 17,2 5649 26 310 0,42 20 27 21 pvk1 15.9.14 6,2 16 24 9,3 810 2 1.9.-15.9. 18,0 19,0 2432 11,0 3547 16 222 0,33 11 28 22 pvk1 29.9.14 6,0 6,7 10 11,2 820 1 16.9.-28.9. 26,0 24,0 6098 27,7 3932 18 103 0,15 13 15 23 pvk1 16.10.14 5,0 4,5 9 17,9 1 700 1 29.9.-15.10. 22,0 20,7 4016 18,2 5879 27 104 0,21 39 23 24 pvk1 29.10.14 4,2 3,0 7 12,5 1 200 1 16.10.-31.10. 43,0 40,2 21448 97,3 9046 41 106 0,25 43 35 TALVI keskiarvo 4,3 3,1 9,6 2,3 16 1153 94 1023 1540 3,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 28,5 7051 32 103 0,4 0,06 29 2,5 21 46 147 keskihajonta 0,7 1,8 10 0,5 6,0 328 52 458 865 4,5 Nettokuormitus g/ha d 0,0 15 120 KEVÄT keskiarvo 4,6 2,9 9,5 6,0 9,1 700 14 370 810 3,2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 40,2 9471 43 104 0,3 0,20 25 0,5 12 27 114 keskihajonta 0,4 0,8 0,7 0,7 269 1,1 Nettokuormitus g/ha d 0,0 6,4 77 KESÄ keskiarvo 4,9 7,7 14 4,5 11 616 66 315 1768 3,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 21,6 5343 24 170 0,3 0,11 14 1,7 7,7 45 75 keskihajonta 0,8 6,3 7,0 1,3 1,0 337 123 370 1690 2,5 Nettokuormitus g/ha d 0,0 3,2 54 SYKSY keskiarvo 5,1 4,7 8,7 14 1240 1,0 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 48,4 6431 29 104 0,2 33 25 keskihajonta 0,9 1,9 1,5 3,6 441 0,0 Nettokuormitus g/ha d 0 20 0 VUOSI keskiarvo 4,7 5,4 12 3,7 13 880 73 635 1560 3,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 31,7 6851 31 123 0,3 0,09 25 1,5 12 35 100 keskihajonta 0,8 4,9 7,7 1,7 4,3 425 86 515 1201 3,1 Nettokuormitus g/ha d 0 11 73 Lisätiedot: 10.6.2014 Näytteen sulfaattipitoisuus 47 mg/l. 6.8.2014 Kaivon oma asteikko 21 cm. 29.10.2014 Kaivon mitta-asteikko 47 cm. 9.7.2014 Kaivon oma asteikko 21 cm. 20.8.2014 Kaivon oma asteikko 24 cm. Näytteen sulfaattipitoisuus 42 mg/l. 21.7.2014 Näytteen sulfaattipitoisuus 37 mg/l. Kaivon oma asteikko 20 cm. 1.9.2014 Kaivon mitta-asteikko 22 cm. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. 16.10.2014 Kaivon mitta-asteikko 21 cm. Virtaamadata epäluotettavaa/padotusta 1.11.-27.11. ja 11.12.-17.12.13 arvioitu vesistömallijärjestelmästä Liite 2.2, 2/6 Hakasuo, pvk1 l/s km2 mg/l g/ha/d Valuma keskiarvo Kiintoaine näyte 14,0 500 120 60.026 450 12,0 400 100 10,0 350 300 80 8,0 250 60 6,0 200 150 40 4,0 100 2,0 20 50 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 30 1 2000 60 1 1800 25 50 1 1600 1 1400 20 40 1 1200 15 1 1000 30 0 800 10 20 0 600 0 400 5 10 0 200 0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.2, 3/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Hakasuo, pvk1yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Ylikiiminki Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Koordinaatit: 7207146-3472584 Tarkkailuluokka:Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp 13.11.13 4,2 5,4 11 7 24,4 2 100 130 1 700 15 000 7,6 2 pvk1yp 10.12.13 6,2 5,7 45 30 10,4 990 7,0 780 13 000 19 3 pvk1yp 7.1.14 4,4 5,4 13 7 12,9 1 100 140 790 6 800 9,0 4 pvk1yp 4.2.14 6,1 6,7 76 10,8 970 46 5 pvk1yp 17.3.14 4,8 5,9 19 14 9,6 1100 110 750 5 200 12 6 pvk1yp 7.5.14 6,1 7,0 36 19 8,9 830 5 520 5 000 17 7 pvk1yp 12.5.14 5,2 8,1 31 10,6 810 15 8 pvk1yp 10.6.14 4,1 9,5 18 8 19,0 1 200 50 740 8 700 8,6 9 pvk1yp 8.7.14 6,2 5,8 50 36 9,9 550 5 210 6 700 19 10 pvk1yp 6.8.14 5,6 9,4 55 30 11,0 1 100 5 700 8 300 24 11 pvk1yp 1.9.14 6,2 5,9 36 12,7 860 12 12 pvk1yp 29.9.14 4,9 3,5 9 17,8 1 400 4,2

TALVI keskiarvo 5,1 5,8 33 15 13,6 1252 97 1005 10000 19 TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,9 0,5 28 11 6,1 478 61 464 4736 16 Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo 6,1 7 36 19 8,9 830 5 520 5000 17 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! #### Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5,5 7,7 38 25 12,6 904 20,0 550 7900 16 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,9 1,8 15 15 3,7 256 26,0 295 1058 6,0 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo 4,9 3,5 9,0 17,8 1400 4,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### Nettokuormitus g/ha d VUOSI 5,3 7 33 19 13,2 1084 57 774 8588 16,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 0,8 1,7 20,6 11,7 4,7 386,5 61 422,2 3621,1 11,0 Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 4.2.14: kiintoaineen hehkutushäviö 8 mg/l. 6.8.14: kiintoaineen hehkutushäviö 14,2 mg/l. 10.6.2014 Näytteen sulfaattipitoisuus 68 mg/l.

= alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.2, 4/6 Hakasuo, pvk1yp

mg/l Kiintoaine 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 2500 80

70 2000 60

50 1500 40

30 1000

20 500 10

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Liite 2.2, 5/6 PL20, Tutkijantie 2A 90571 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Vesistöalue: Kiiminkijoki

Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio %

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Pvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 13.11.13 4,2 5,4 11 7,0 2 100 130 1 700 15 000 7,6 13.11.13 -14 48 64 71 10 -8 0 89 87 2 pvk1yp 10.12.13 6,2 5,7 45 30 990 7,0 780 13 000 19 10.12.13 -55 74 93 93 -1 -186 -15 94 95 3 pvk1yp 7.1.14 4,4 5,4 13 7,0 1 100 140 790 6 800 9,0 7.1.14 -13 72 77 71 15 14 9 86 89 4 pvk1yp 4.2.14 6,1 6,7 76 970 46 4.2.14 -9 13 68 -13 93 5 pvk1yp 17.3.14 4,8 5,9 19 14 1100 110 750 5 200 12 17.3.14 -17 34 47 79 9 15 -3 48 35 6 pvk1yp 7.5.14 6,1 7,0 36 19 830 5 520 5 000 17 7.5.14 -24 67 75 68 39 -180 29 84 86 7 pvk1yp 12.5.14 5,2 8,1 31 810 15 12.5.14 -8 68 71 36 85 8 pvk1yp 10.6.14 4,1 9,5 18 8 1200 50 740 8700 8,6 10.6.14 2 75 67 50 65 82 66 90 86 9 pvk1yp 8.7.14 6,2 5,8 50 36 550 5 210 6 700 19 8.7.14 -35 34 78 83 40 0 29 85 83 10 pvk1yp 6.8.14 5,6 9,4 55 30,0 1100 700 5 8300 24 6.8.14 -17 -28 64 83 -18 99 -16900 48 58 11 pvk1yp 1.9.14 6,2 5,9 36 860 12 1.9.14 -2 -137 47 -6 90 12 pvk1yp 29.9.14 4,9 3,5 9 1400 4,2 29.9.14 18 -91 -11 41 76 13 14 Keskiarvo TALVI 5,1 5,8 33 15 1252 97 1005 10000 19 TALVI -21 47 73 84 5 3 -2 85 85 Keskiarvo KEVÄT 6,1 7,0 36 19 830 5 520 5000 17 KEVÄT -24 67 75 68 39 -180 29 84 86 Keskiarvo KESÄ 5,5 7,7 38 25 904 252 318 7900 15,7 KESÄ -11 10 66 80 23 97 -31 74 77 Keskiarvo SYKSY 4,9 3,5 9,0 ##### 1400 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 4,2 SYKSY 18 -91 -11 41 76 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 13.11.13 3,7 2,8 4 2 1 900 140 1 700 1 700 1 2 pvk1 10.12.13 4,0 1,5 3 2 1 000 20 900 840 1 3 pvk1 7.1.14 3,9 1,5 3 2 930 120 720 920 1 4 pvk1 4.2.14 5,6 5,8 24 1100 3,1 5 pvk1 17.3.14 4,1 3,9 10 3 1 000 94 770 2 700 7,8 6 pvk1 7.5.14 4,9 2,3 9 6 510 14 370 810 2,4 7 pvk1 12.5.14 4,8 2,6 9 520 2,2 8 pvk1 10.6.14 4,2 2,4 6 4 420 9 250 840 1,2 9 pvk1 8.7.14 4,6 3,8 11 6 330 5 150 1 000 3,2 10 pvk1 6.8.14 4,8 12 20 5 1300 5 850 4 300 10 11 pvk1 1.9.14 6,1 14 19 910 1,2 12 pvk1 29.9.14 6,0 6,7 10 820 1,0 13 14 Keskiarvo TALVI 4,3 3,1 9 2 1186 94 1023 1540 2,8 Keskiarvo KEVÄT 4,9 2,3 9 6 510 14 370 810 2,4 Keskiarvo KESÄ 4,9 7,0 13 5 696 6 417 2047 3,6 Keskiarvo SYKSY 6,0 6,7 10 ##### 820 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 1,0 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.2, 6/6 Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu

pitoisuus mg/l reduktio % Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 100 50 100 80 90 90 45 70 80 80 40 70 60 70 35 60 50 60 30 50 50 25 40 40 30 40 20 30 20 30 15 10 20 20 10 0 10 10 5 -10 0 0 -20 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 100 2 500 90 80 2 000 70 60 50 1 500 40 30 20 1 000 10 0 500 -10 -20 -30 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.3, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Alalamminsuo, la1 / pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la1 / pvk1 Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Suojanoja-Alalampi-Alaoja-Nuorittajoki Koordinaatit: 7232547-3486032 (la1) / 7232936-3486310 (pvk1) Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 115,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP mittari Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la1 17.3.14 6,9 5,1 21 15 900 64 540 4 200 9,3 2 la1 6.5.14 6,8 7,4 22 9 860 82 390 2 500 7,4 3 pvk1 14.5.14 6,7 19 34 8 1 100 150 220 4400 11 7.5.-13.5. 18 17,8 1682 16,9 142 1,4 23 0,04 0,01 1,4 0,18 0,27 5,4 14 4 pvk1 26.5.14 6,8 18 10 500 1 14.5.-25.5. 14 13,7 897 9,0 1081 10,9 169 0,09 4,7 9,4 5 pvk1 11.6.14 6,9 20 11 2 770 68 10 380 1 26.5.-10.6. 16 16,2 1253 12,6 1503 15,1 261 0,14 0,03 10,0 0,89 0,13 5,0 13 6 pvk1 24.6.14 6,9 15 5 400 1,3 11.6.-23.6. 9,0 8,0 297 3,0 747 7,5 97 0,03 2,6 8,4 7 pvk1 9.7.14 6,8 21 10 2 560 5 15 470 1 24.6.-8.7. 9,3 9,3 323 3,2 942 9,5 172 0,08 0,02 4,6 0,04 0,12 3,8 8,2 8 pvk1 21.7.14 6,9 23 13 610 1 9.7.-20.7. 6,9 6,9 153 1,54 391 3,9 78 0,04 2,1 3,4 9 pvk1 5.8.14 7,0 24 12 2 810 86 12 620 1 21.7.-4.8. 15,7 15,5 1195 12,0 1449 14,5 302 0,15 0,03 10,2 1,1 0,15 7,8 13 10 pvk1 20.8.14 7,0 23 13 790 1,3 5.8.-20.8. 20,5 20,5 2328 23,4 1273 12,8 254 0,14 8,7 14 11 pvk1 3.9.14 7,1 17 14 4 730 240 5 1 000 2,5 21.8.-2.9. 19,2 19,2 1976 19,8 1296 13,0 191 0,16 0,04 8,2 2,7 0,06 11 28 12 pvk1 17.9.14 6,9 12 15 640 7,8 3.9.-16.9. 14,9 15,7 1048 10,5 785 7,9 82 0,10 4,4 53 13 pvk1 15.10.14 6,9 9,8 18 5 1 200 770 160 1 300 1,1 17.9.-14.10. 17,4 16,5 1545 15,5 1999 20 170 0,31 0,09 21 13,3 2,8 23 19

KEVÄT keskiarvo 6,9 6 22 12 880 73 465 3350 8,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,1 1,6 0,7 4,2 28 13 106 1202 1,3 Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,9 19 14 3,6 691 110 52 1374 2,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 11,2 1026 10 176 0,1 0,0 6,1 1,0 0,1 6,6 17 keskihajonta 0,1 3,8 7,7 2,6 196 89 94 1708 3,5 Nettokuormitus g/ha d 0,0 1,7 7,8 SYKSY keskiarvo 6,9 9,8 18 5 1200 770 160 1300 1,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 15,5 1999 20 170 0,3 0,1 21 13 2,8 23 19 keskihajonta ### ##### #### ##### #### Nettokuormitus g/ha d 0,0 12 1,7 Lisätiedot: 26.5.14 Kokonaistyppi- ja CODMn-analyysien viivaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 21.7.14 Kaivon oma mitta-asteikko 17 cm 17.9.14 Kokonaistyppialyysin viivaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Liite 2.3, 2/2 Alalamminsuo, la1 / pvk1 l/s km2 mg/l g/ha/d Valuma keskiarvo Kiintoaine näyte 12,0 60 160 60.026 140 10,0 50

120 8,0 40 100 6,0 30 80 4,0 20 60

40 2,0 10

20 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 40 0 1400 25

35 0 1200 20 30 0 1000 25 15 0 800 20 0 600 15 10 0 10 400 5 5 0 200

0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.4, 1/10 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Erkansuo, ap Koordinaatit (ETRS89): 7208570 - 3496550 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Utajärvi Vesistöalue: 60.032 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi - Torven/Putaanjoki - Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hiB 12.5.14 7,0 12 19 440 3,3 1.11.-12.11. 16,0 1253 2 hiB 22.5.14 7,1 12 13 360 3,0 3 hiB 26.5.14 7,2 12 12 350 2,5 4 hiB 9.6.14 7,4 14 13 8 450 5 5 70 2,4 5 hiB 23.6.14 7,4 16 10 470 1,3 6 hiB 8.7.14 7,4 17 12 2 560 5 9 490 1 7 hiB 21.7.14 7,3 18 15 550 18 8 hiB 4.8.14 7,5 21 17 2 650 5 8 1000 2,3 9 hiB 21.8.14 7,6 23 16 580 1 10 hiB 2.9.14 7,3 23 15 630 2,3 11 hiB 17.9.14 7,3 22 13 620 1 12 hiB 30.9.14 7,6 19 15 680 1 13 hiB 14.10.14 7,2 18 14 750 1,2

KESÄ keskiarvo 7,3 17 14 4,0 #DIV/0! 515 5,0 7,3 520 3,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 4,6997 70 0,06 0,02 2,1 0,02 0,03 2,1 14 keskihajonta 0,2 4,5 2,6 3,5 #DIV/0! 106 0,0 2,1 466 4,9 Nettokuormitus g/ha d 0 0,06 10 SYKSY keskiarvo 7,4 19 15 #### #DIV/0! 715 ##### ##### #DIV/0! 1,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 6,2 99 0,08 3,8 5,9 keskihajonta 0,3 0,7 0,7 #### #DIV/0! 49 ##### ##### #DIV/0! 0,1 Nettokuormitus g/ha d 0 1,1 0,53 Lisätiedot: Ei virtaaman mittausta. Kuormitus laskettu vesistömallista arvioidulla virtaamalla 26.5.2014 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 9.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 17.9.2014 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Liite 2.4, 2/10 Erkansuo, ap

mg/l Kiintoaine 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0

pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 20 800

18 700 16 600 14 12 500 10 400 8 300 6 200 4 2 100

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.4, 3/10 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Erkansuo, hai yp Koordinaatit (ETRS89): 7209075 - 3496112 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Utajärvi Vesistöalue: 60.032 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hai yp 12.5.14 6,8 20 67 1 300 21 2 hai yp 9.6.14 7,0 33 60 210 1 500 89 370 5 400 19 3 hai yp 8.7.14 6,8 25 66 16 1 900 5 1 100 8 400 17 4 hai yp 4.8.14 6,8 40 83 22 2 900 5 1600 1 400 15 5 hai yp 2.9.14 6,7 19 53 1 200 20 6 hai yp 30.9.14 7,0 21 42 2 000 11

KESÄ keskiarvo 6,8 27 66 83 #DIV/0! 1760 33 1023 5067 18 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,1 9,0 11 110 #DIV/0! 691 48 619 3512 2,4 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo 7,0 21 42 #### #DIV/0! 2000 ##### ##### #DIV/0! 11 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! #### Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 12.5.14 Kiintoaineen hehkutushäviö 6,4 mg/l. 9.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 2.9.14 Kiintoaineen hehkutushäviö 7 mg/l. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.4, 4/10 Erkansuo, hai yp

mg/l Kiintoaine 25

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 3500 90 80 3000 70 2500 60 50 2000

40 1500 30 1000 20 10 500

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Liite 2.4, 7/10 PL20, Tutkijantie 2A 90571 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Erkansuo, haihdutus/imeytyskentän tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: haihdutus/imeytys Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki

Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi - Torven/Putaanjoki - Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio %

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Pvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Haihdutus/imeytyskentänyläpuoli 1 hai yp 12.5.14 6,8 20 67 1 300 21 12.5.14 3 40 72 #DIV/0! 66 #DIV/0! #DIV/0! ##### 84 2 hai yp 9.6.14 7,0 33 60 210 1 500 89 370 5 400 19 9.6.14 5 58 78 96 70 94 99 99 87 3 hai yp 8.7.14 6,8 25 66 16 1 900 5 1100 8 400 17 8.7.14 8 32 82 88 71 0 99 94 94 4 hai yp 4.8.14 6,8 40 83 22 2 900 5 1600 1400 15 4.8.14 9 48 80 91 78 0 100 29 85 5 hai yp 2.9.14 6,7 19 53 1 200 20 2.9.14 8 -21 72 48 89 6 hai yp 30.9.14 7,0 21 42 2000 11 30.9.14 8 10 64 66 91

Keskiarvo KESÄ 6,8 27 66 83 1760 33 1023 5067 18 KESÄ 7 36 77 95 69 85 99 90 88 Keskiarvo SYKSY 7,0 21 42 ##### 2000 #DIV/0! ##### #DIV/0! 11 SYKSY 8 10 64 66 91 Suolampi 1 Suolampi 12.5.14 7,0 12 19 440 3,3 2 Suolampi 9.6.14 7,4 14 13 8 450 5 5 70 2,4 3 Suolampi 8.7.14 7,4 17 12 2 560 5 9 490 1 4 Suolampi 4.8.14 7,5 21 17 2 650 5 8 1000 2,3 5 Suolampi 2.9.14 7,3 23 15 630 2,3 6 Suolampi 30.9.14 7,6 19 15 680 1

Keskiarvo KESÄ 7,3 17 15 4 546 5 7 520 2,3 Keskiarvo SYKSY 7,6 19 15 680 1,0 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.4, 8/10 Erkansuo, haihdutus/imeytyskentän tehon tarkkailu

pitoisuus mg/l reduktio % Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 100 25 100 90 90 90 80 80 20 80 70 70 70 60 60 60 15 50 50 50 40 40 10 40 30 30 30 20 20 5 20 10 10 10 0 0 0 0

Reduktio % Haihdutus/imeytyskentänyläpuoli Suolampi Reduktio % Haihdutus/imeytyskentänyläpuoli Suolampi

reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 100 3 500 90 3 000 80 70 2 500 60 2 000 50 40 1 500 30 1 000 20 500 10 0 0

Reduktio % Haihdutus/imeytyskentänyläpuoli Suolampi Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.4, 5/10 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Erkansuo, pvk yp Koordinaatit (ETRS89): 7209293 - 3496659 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Utajärvi Vesistöalue: 60.032 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk yp 12.5.14 6,0 36 79 1 200 12 2 pvk yp 9.6.14 4,8 33 34 13 980 5 6 830 1,5 3 pvk yp 8.7.14 4,6 41 42 2 1 300 5 11 1 000 2,8 4 pvk yp 4.8.14 4,7 41 28 2 1 100 5 12 1 200 1,0 5 pvk yp 2.9.14 4,7 42 31 1 200 3,5 6 pvk yp 30.9.14 5,1 38 36 1 200 3,3

KESÄ keskiarvo 5,0 39 43 6 #DIV/0! 1156 5 10 1010 4,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,6 3,9 21 6 #DIV/0! 121 0 3 185 4,5 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo 5,1 38 36 #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! 3,3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! #### Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 9.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

= alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.4, 6/10 Erkansuo, pvk yp

mg/l Kiintoaine 14

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 1400 90 80 1200 70 1000 60 50 800

40 600 30 400 20 10 200

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Liite 2.4, 9/10 PL20, Tutkijantie 2A 90571 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Erkansuo, pintavalutuskentän tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki

Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi - Torven/Putaanjoki - Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio %

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Pvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pintavalutuskentän yläpuoli 1 pvk yp 12.5.14 6,0 36 79 1 200 12 12.5.14 14 67 76 #DIV/0! 63 #DIV/0! #DIV/0! ##### 73 2 pvk yp 9.6.14 4,8 33 34 13 980 5 6 830 1,5 9.6.14 35 58 62 38 54 0 17 92 -60 3 pvk yp 8.7.14 4,6 41 42 2 1 300 5 11 1 000 2,8 8.7.14 38 59 71 0 57 0 18 51 64 4 pvk yp 4.8.14 4,7 41 28 2 1 100 5 12 1200 1,0 4.8.14 37 49 39 0 41 0 33 17 -130 5 pvk yp 2.9.14 4,7 42 31 1 200 3,5 2.9.14 36 45 52 48 34 6 pvk yp 30.9.14 5,1 38 36 1200 3,3 30.9.14 33 50 58 43 70

Keskiarvo KESÄ 5,0 39 43 6 1156 5 10 1010 4,2 KESÄ 32 55 64 29 53 0 24 49 46 Keskiarvo SYKSY 5,1 38 36 ##### 1200 #DIV/0! ##### #DIV/0! 3,3 SYKSY 33 50 58 43 70 Suolampi 1 Suolampi 12.5.14 7,0 12 19 440 3,3 2 Suolampi 9.6.14 7,4 14 13 8 450 5 5 70 2,4 3 Suolampi 8.7.14 7,4 17 12 2 560 5 9 490 1 4 Suolampi 4.8.14 7,5 21 17 2 650 5 8 1000 2,3 5 Suolampi 2.9.14 7,3 23 15 630 2,3 6 Suolampi 30.9.14 7,6 19 15 680 1

Keskiarvo KESÄ 7,3 17 15 4 546 5 7 520 2,3 Keskiarvo SYKSY 7,6 19 15 680 1,0 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.4, 10/10 Erkansuo, pintavalutuskentän tehon tarkkailu

pitoisuus mg/l reduktio % Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 100 14 100 90 90 90 80 12 80 80 70 70 10 70 60 60 60 8 50 50 50 40 40 6 40 30 30 30 4 20 20 20 2 10 10 10 0 0 0 0

Reduktio % Pintavalutuskentän yläpuoli Suolampi Reduktio % Pintavalutuskentän yläpuoli Suolampi

reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 100 1 400 90 1 200 80 70 1 000 60 800 50 40 600 30 400 20 200 10 0 0

Reduktio % Pintavalutuskentän yläpuoli Suolampi Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.5, 1/1 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Hangassuo, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Vesistöalue: 60.025 Projekti: 16WWE1764 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: jälkihoito Koordinaatit: 7214461 - 3462480 Mittapadon valuma-alue: 85 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopv m pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- S-joht. SO4 Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 12.5.14 2 la2 11.6.14 3 la2 8.7.14 4 la2 20.8.14 5 la2 18.9.14

KESÄ keskiarv o ### ##### ##### ##### #### ##### #### KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,5 ##### ##### ##### ###### keskihajonta ### ##### ##### ##### #### ##### #### Nettokuormitus g/ha d ##### ##### ######

Lisätiedot: ei v irtaaman mittausta Oranssi väri = tulos alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla. 12.5.14, 11.6.14, 8.7.14 ja 20.8.14 Mittapadolla ei ollut v irtausta, näy tettä ei otettu. 18.9.14 Ei näy tettä. Laskeutusallas täy nnä, mutta ei v irtausta mittapadon kautta. Ei virtaamamittausta. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 60.025.

Siv u 1 (2) Hangassuo 2014.xls; tulostus 4.6.2015/15:25 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.6, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Isonivansuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Koordinaatit: 7229656-3487027 Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 75,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP mittari Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 14.5.14 6,0 13 71 710 7,7 14.5.-19.5. 18,0 1682 26 3506 54 606 3,3 33 359 2 pvk1 26.5.14 5,8 21 56 810 3,8 20.5.-25.5. 27,5 4852 75 4611 71 1288 3,4 50 233 3 pvk1 11.6.14 5,9 27 74 33 980 5 7 3600 6,0 26.5.-10.6. 24,0 27,0 3452 53 770 12 276 0,8 0,3 10 0,1 0,1 37 61 4 pvk1 24.6.14 5,8 27 63 1 000 7,0 11.6.-23.6. 6,0 6,0 108 1,7 2635 41 946 2,2 35 245 5 pvk1 9.7.14 5,9 48 150 55 1 600 5 5 15 000 52 24.6.-8.7. 7,8 7,2 208 3,2 1242 19 792 2,5 0,9 26 0,1 0,1 248 859 6 pvk1 21.7.14 5,9 36 150 1 500 21 9.7.-31.7. 2,5 2,4 12 0,2 56 0,9 27 0,1 1,1 16 7 pvk1 5.8.14 6,0 26 83 31 1 000 5 5 4 700 9,2 1.8.-7.8. 20,6 20,3 2356 36 2375 37 821 2,6 1,0 32 0,2 0,2 148 291 8 pvk1 20.8.14 6,0 17 73 720 4,7 8.8.-19.8. 13,0 13,0 745 11 529 8 120 0,5 5,1 33 9 pvk1 3.9.14 6,0 12 47 560 4,4 20.8.-2.9. 11,0 12,6 491 7,6 1055 16 168 0,7 7,9 62 10 pvk1 17.9.14 5,9 13 51 580 4,8 3.9.-16.9. 7,9 7,2 215 3,3 299 4,6 52 0,2 2,3 19

KESÄ keskiarvo 5,9 24 82 40 946 5 6 7767 12 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 16 1247 19 404 1,3 0,7 16 0,1 0,1 141 195 keskihajonta 0,1 11 38 13 357 0 1 6288 15 Nettokuormitus g/ha d 0,9 7,3 178 Lisätiedot: Jaksojen 14.5.-15.5. ja 27.5.-11.6. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä 14.5.14 Virtaamamittari ei toimi. 3.9.2014 Kaivon oma asteikko 12,5 cm. 26.5.14 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 17.9.2014 Kaivon oma asteikko 9 cm. 9.7.2014 Kaivon oma asteikko 9 cm 17.9.14 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy 21.7.2014 Kaivon oma mitta-asteikko 4 cm. Kiintoaineen hehkutushäviö 18,6 mg/l. normaalia suurempi epävarmuus. Liite 2.6, 2/2 Isonivansuo, pvk1 l/s km2 mg/l g/ha/d Valuma keskiarvo Kiintoaine näyte 60,0 1000 90 60.062 900 50,0 80 800 70 700 40,0 60 600

50 30,0 500

40 400 20,0 300 30 200 20 10,0 100 10 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 160 4 1800 60

140 4 1600 50 120 3 1400 1200 40 100 3 1000 80 2 30 800 60 2 600 20 40 1 400 20 1 10 200 0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.7, 1/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Turveruukki Oy Oulun seudun ympäristötoimi Kohde: Isosuo, pvk1 ap Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ylikiiminki Vesistöalue: 60.046 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Sorosenoja-Kiiminkijoki Koordinaatit: 7221186-3461202 Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 108 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk ap 29.4.14 6,2 9,8 17 700 14 2 pvk ap 12.5.14 6,2 9,2 24 570 11 11.5.-18.5. 27,0 4634 49,7 926 9,9 79 0,2 4,9 94 3 pvk ap 26.5.14 6,2 12 22 640 9,0 19.5.-25.5. 29,0 28,5 5541 59,4 4230 45,3 470 0,9 25 352 4 pvk ap 12.6.14 6,3 9,5 20 10 560 7 230 4000 15 26.5.-11.6. 24,0 21,9 3452 37,0 3064 32,8 270 0,6 0,28 16 0,20 6,5 113 426 5 pvk ap 23.6.14 6,4 7,2 18 500 5,5 12.6.-22.6. 20,0 19,9 2189 23,5 2620 28,1 175 0,4 12 133 6 pvk ap 7.7.14 6,3 8,0 20 10 520 14 220 3 100 7,5 23.6.-6.7. 19,3 18,5 2002 21,5 2314 24,8 171 0,4 0,21 11 0,30 4,7 66 161 7 pvk ap 21.7.14 6,4 11 21 600 7,5 7.7.-20.7. 12,5 11,8 676 7,2 1885 20,2 192 0,4 10 131 8 pvk ap 30.7.14 6,4 24 21 610 9,0 21.7.-29.7. 8,2 7,8 236 2,5 1585 17,0 352 0,3 9,0 132 9 pvk ap 6.8.14 6,2 9,0 21 11 690 5 360 5 200 13 30.7.-5.8. 20,5 19,9 2328 24,9 2248 24,1 187 0,4 0,23 14 0,10 7,5 108 271 10 pvk ap 21.8.14 6,1 8,3 23 810 12 6.8.-20.8. 20,5 21,2 2328 24,9 2082 22,3 160 0,4 16 231 11 pvk ap 4.9.14 6,1 6,8 25 640 14 21.8.-3.9. 21,4 19,8 2592 27,8 2737 29,3 172 0,6 16 355 12 pvk ap 18.9.14 5,7 5,2 15 690 14 4.9.-17.9. 26,4 27,2 4381 47,0 1513 16,2 73 0,2 10 196

KEVÄT keskiarvo 6,2 10 17 ##### 700 ##### ##### #DIV/0! 14 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ##### #DIV/0! #DIV/0! ##### #DIV/0! ##### ##### #DIV/0! ##### Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,2 10 21 10 621 8,7 270 4100 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 28,6 2288,1 24,5 199 0,4 0,2 13 0,2 6,0 95 233 keskihajonta 0,2 5,0 2,8 0,6 88 4,7 78 1054 3,2 Nettokuormitus g/ha d 0,0 2,5 212

Lisätiedot: Virtaamamittari asennettu 15.5.14 29.4.2014 Kevättulvan aikainen omavalvontanäyte. Vesistömallijärjestelmästä arvioitu 12.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. kevään ylivalumajaksoksi 24.-29.4.2014 18.9.2014 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 30.7.2014 Sateen aikainen omavalvontanäyte. Sadanta 29.-30.7. 6 mm. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. 23.4.-14.5. virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Virtaamamittaus Isosuolla aloitettu 15.5.2014. Liite 2.7, 2/6 Isosuo, pvk1 ap

2 l/s km Valuma keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d näyte 16,0 1400 350 60.046 14,0 1200 300 12,0 1000 250 10,0 800 200 8,0 600 150 6,0 400 4,0 100 2,0 200 50 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi 70 6,0 900 800 200 60 5,0 700 50 160 4,0 600

40 500 120 3,0 30 400 80 2,0 300 20 200 1,0 40 10 100

0 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.7, 3/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Isosuo, pvk1 yp Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ylikiiminki Vesistöalue: 60.046 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Koordinaatit: 7221396-3461144 Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

KESÄ keskiarvo 6,1 10,8 24 16 #DIV/0! 777 5,7 423 5700 14 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,1 2,3 1 1 #DIV/0! 115 1,2 119 1153 6 Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 12.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

= alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.7, 4/6 Isosuo, pvk1 yp

mg/l Kiintoaine 25

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 1000 30 900 25 800 700 20 600 15 500 400 10 300

5 200 100 0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Liite 2.7, 5/6 PL20, Tutkijantie 2A 90571 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Isosuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Vesistöalue: Kiiminkijoki

Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio %

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Pvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 12.6.14 6,1 13 23 15 710 7 370 6 600 9 12.6.14 3 27 13 33 21 0 38 39 -67 2 pvk1yp 7.7.14 6,1 11 25 15 710 5 340 6 100 12 7.7.14 3 27 20 33 27 -180 35 49 38 3 pvk1yp 6.8.14 6,0 8,4 25 17 910 5 560 4 400 20 6.8.14 3 -7 16 35 24 0 36 -18 35

Keskiarvo KESÄ 6,1 11 24 16 777 6 423 5700 14 KESÄ 3 18 16 36 24 -68 48 38 13 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 ap 12.6.14 6,3 9,5 20 10 560 7 230 4 000 15 2 pvk1 ap 7.7.14 6,3 8,0 20 10 520 14 220 3 100 7,5 3 pvk1 ap 6.8.14 6,2 9 21 11 690 5 360 5 200 13

Keskiarvo KESÄ 6,3 8,8 20 10 590 10 220 3550 12 #### Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.7, 6/6 Isosuo, pvk1 tehon tarkkailu

pitoisuus mg/l reduktio % Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 100 25 100 30 90 90 25 80 20 80 70 70 20 60 15 60 50 50 15 40 10 40 10 30 30 20 20 5 5 10 10 0 0 0 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 100 1 000 90 900 80 800 70 700 60 600 50 500 40 400 30 300 20 200 10 100 0 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.8, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Kuusisuo Haltija/tuottaja: Velj. Valkola Ay Vesien käsittely: pvk Kunta: Oulu Vesistöalue: 60.061 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Laskuoja-Nuorittajoki Koordinaatit: 7222709-3480330 Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp1 15.5.14 6,1 13 19 480 1,1 8,0 2 mp1 26.5.14 6,2 23 11 630 1 10,0 3 mp1 11.6.14 6,3 20 12 2 620 7 5 500 1,3 9,0 4 mp1 24.6.14 6,4 15 7 470 1 6,4 5 mp1 9.7.14 6,4 24 14 2 710 5 9 780 1,5 5,0 6 mp1 21.7.14 6,3 54 38 1 300 1,2 2,7 7 mp1 5.8.14 6,3 44 29 2 1 000 5 16 2 400 4,0 2,0 8 mp1 20.8.14 6,3 19 20 620 1,5 21,0 9 mp1 3.9.14 6,4 15 12 500 1 7,2 10 mp1 17.9.14 6,1 15 12 470 1,9 3,5

KESÄ keskiarvo 6,3 24 17 2 680 6 10 1227 1,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6,1 128 0,1 0,01 3,6 0,0 0,1 6,5 8,2 keskihajonta 0,1 14 10 0 270 1 6 1026 0,9 Nettokuormitus g/ha d 0 1,0 2,9 Lisätiedot: 26.5.2014 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 17.9.2014 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

= alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Ei virtaaman mittausta. Kuormitus laskettu vesistömallista arvioidulla virtaamalla. Liite 2.8, 2/2 Kuusisuo

mg/l Kiintoaine 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 40 1400

35 1200 30 1000 25 800 20 600 15

10 400

5 200 0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.9, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu 2014 Jakelu: Kohde: Marttilansuo, kosteikko Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kosteikko Kunta: Vesistöalue: 60.022 Projekti: 16WWE1764 Koordinaatit: 3459761 - 7213175 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: jälkihoito Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Ja kso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l /s km 2 m 3 /d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 ko ste i kko 12.5.14 5,9 14 28 1 100 15 2 ko ste i kko 9.6.14 6,6 55 100 1 500 11 30,0 3 ko ste i kko 8.7.14 5,5 15 39 1 100 5,4 19,5 4 ko ste i kko 21.8.14 6,0 32 78 2 500 16 21,0 5 ko ste i kko 18.9.14 5,9 26 68 2 600 16 18,0

KESÄ ke ski a rvo 6,0 28 63 1 760 13 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 9,3 228 0,5 14 102 keskihajonta 0,4 16,7 29 740 4,6 Nettokuormitus g/ha d 0,3 10 94

Lisätiedot: 9.6.14 Padottaa, vesipintojen ero 0 cm. CODMn-analyysin viiveaika ylittynyt, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 21.8.14 Padottaa. 18.9.14 Vesipinnat samalla tasolla, padotusta, virtaama käytännössä lähes nolla. Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittynyt, jonka vuoksi tulokseen Kosteikon pinnankorkeutta seurataan EHP:n mittarilla. liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 60.022.

Sivu 1 (2) Marttilansuo 2014.xls; tulostus 4.6.2015/15:45 Liite 2.9, 2/2

Marttilansuo, kosteikko

mg/l Kiintoaine 18

10 8

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 120 3 000

100 2 500

80 2 000

60 1 500

40 1 000

20 500

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014

Sivu 2 (2) Marttilansuo 2014.xls; tulostus 4.6.2015/15:45 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.10, 1/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Sapilassuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Koordinaatit: 7200714-3491590 Tarkkailuluokka:Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 62,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP mittari Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 12.5.14 6,7 18 42 580 3,0 12.5.-16.5. 12,5 676 12,5 230 4,3 66 0,2 2,1 11 2 pvk1 22.5.14 6,7 16 36 750 2,3 17.5.-21.5. 9,5 9,5 340 6,3 327 6,0 84 0,2 3,9 12 3 pvk1 26.5.14 6,7 33 35 800 2,0 22.5.-25.5. 13,0 12,7 745 13,8 310 5,7 163 0,2 4,0 10 4 pvk1 9.6.14 6,9 36 69 26 1 300 230 23 1200 6,6 26.5.-8.6. 28,5 28,2 930 17,2 473 8,7 272 0,5 0,20 9,8 1,7 0,17 9,1 50 5 pvk1 23.6.14 6,9 24 23 630 2,0 9.6.-22.6. 10,8 10,8 469 8,7 1151 21 441 0,4 12 37 6 pvk1 8.7.14 6,7 37 37 7 900 5 15 840 2,3 23.6.-7.7. 9,5 8,5 340 6,3 722 13 427 0,4 0,08 10 0,06 0,17 9,7 27 7 pvk1 21.7.14 6,8 42 47 1 100 2,8 8.7.-20.7. 9,0 9,2 297 5,5 253 4,7 169 0,2 4,4 11 8 pvk1 4.8.14 6,8 51 66 15 1 400 5 40 1400 7,6 21.7.-3.8. 11,0 9,9 491 9,1 1216 22 991 1,3 0,29 27 0,10 0,78 27 148 9 pvk1 21.8.14 6,7 42 49 930 4,8 4.8.-20.8. 11,0 10,0 491 9,1 602 11 404 0,5 8,9 46 10 pvk1 2.9.14 6,7 31 32 750 3,3 21.8.-1.9. 9,1 9,1 306 5,7 470 8,7 233 0,2 5,6 25 11 pvk1 15.9.14 6,6 29 28 720 1 2.9.-14.9. 7,5 7,5 188 3,5 278 5,1 129 0,1 3,2 4,4 12 pvk1 30.9.14 6,8 38 65 1 500 7,6 15.9.-29.9. 12,0 11,7 610 11,3 598 11 363 0,6 14 73 13 pvk1 14.10.14 6,3 38 54 2 100 4,5 30.9.-13.10. 10,0 9,9 387 7,2 1141 21 693 1,0 38 82

KESÄ keskiarvo 6,7 33 42 16 896 80 26 1147 3,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,5 614 11 359 0,4 0,19 10 0,6 0,4 15 41 keskihajonta 0,1 11 15 10 267 130 13 284 2,1 Nettokuormitus g/ha d 0,2 4,6 31 SYKSY keskiarvo 6,6 38 60 1800 6,1 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 9,3 861 16 522 0,8 26 0,00 0 0,00 77 keskihajonta 0,4 0,0 7,8 424 2,2 Nettokuormitus g/ha d 0,5 19 63 Lisätiedot: 26.5.2014 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 9.6.2014 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Padottaa, vesipintojen ero 13 cm.

= alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Jakson 12.5.-22.5. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Liite 2.10, 2/6 Sapilassuo, pvk1 l/s km2 mg/l g/ha/d Valuma keskiarvo Kiintoaine näyte 8,0 160 100 60.037 7,0 140 90 80 6,0 120 70 5,0 100 60 4,0 80 50 3,0 60 40 30 2,0 40 20 1,0 20

10 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 80 1 2500 45 40 70 1 2000 60 35 1 30 50 1500 1 25 40 1 20 30 1000 15 0 20 500 10 10 0 5 0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.10, 3/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Sapilassuo, pvk1yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Koordinaatit: 7200339-3491532 Tarkkailuluokka:Teho Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp 12.5.14 6,6 22 190 780 19 2 pvk1yp 9.6.14 5,8 58 100 5 900 1 300 1 800 2 200 39 3 pvk1yp 8.7.14 6,6 27 250 130 1 400 22 56 8 000 28 4 pvk1yp 4.8.14 6,5 60 290 130 3 400 1600 80 7 000 78 5 pvk1yp 2.9.14 6,7 30 230 1 200 14 6 pvk1yp 30.9.14 6,8 52 210 4 600 50

KESÄ keskiarvo 6,4 39 212 130 #DIV/0! 2536 811 68 7500 36 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta 0,4 18 72 0 #DIV/0! 2134 1116 17 707 26 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo 6,8 52 210 #### #DIV/0! 4600 ##### ##### #DIV/0! 50 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! #### Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 9.6.2014 Kiintoaineen hehkutushäviö 17 mg/l. CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 8.7.2014 Kiintoaineen hehkutushäviö 12,4 mg/l. 30.9.2014 Kiintoaineen hehkutushäviö 44,5 mg/l. 4.8.2014 Kiintoaineen hehkutushäviö 38 mg/l. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.10, 4/6 Sapilassuo, pvk1yp

mg/l Kiintoaine 90

80 70 60 50 40 30 20 10 0

pitoisuus 2014

µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi 7000 350

300 6000

250 5000

200 4000

150 3000

100 2000

50 1000

0 0

pitoisuus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Liite 2.10, 5/6 PL20, Tutkijantie 2A 90571 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Sapilassuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki

Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio %

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Pvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 12.5.14 6,6 22 190 780 19 12.5.14 1 18 78 #DIV/0! 26 #DIV/0! #DIV/0! ##### 84 2 pvk1yp 9.6.14 5,8 58 100 5 900 1 300 1 800 2 200 39 9.6.14 16 38 31 #DIV/0! 78 82 99 45 83 3 pvk1yp 8.7.14 6,6 27 250 130 1 400 22 56 8 000 28 8.7.14 1 -37 85 95 36 77 73 90 92 4 pvk1yp 4.8.14 6,5 60 290 130 3 400 1600 80 7000 78 4.8.14 4 15 77 88 59 100 50 100 90 5 pvk1yp 2.9.14 6,7 30 230 1 200 14 2.9.14 0 -3 86 38 76 6 pvk1yp 30.9.14 6,8 52 210 4600 50 30.9.14 0 27 69 67 85

Keskiarvo KESÄ 6,4 39 212 130 2536 811 68 5733 36 KESÄ 5 12 77 92 61 99 60 82 87 Keskiarvo SYKSY 6,8 52 210 ##### 4600 #DIV/0! ##### #DIV/0! 50 SYKSY 0 27 69 #DIV/0! 67 #DIV/0! #DIV/0! ##### 85 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 12.5.14 6,7 18 42 580 3,0 2 pvk1 9.6.14 6,9 36 69 26 1 300 230 23 1200 6,6 3 pvk1 8.7.14 6,7 37 37 7 900 5 15 840 2,3 4 pvk1 4.8.14 6,8 51 66 15 1400 5 40 7,6 5 pvk1 2.9.14 6,7 31 32 750 3,3 6 pvk1 30.9.14 6,8 38 65 1 500 7,6

Keskiarvo KESÄ 6,8 35 49 11 986 5 28 1020 4,6 Keskiarvo SYKSY 6,8 38 65 1500 7,6 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Liite 2.10, 6/6 Sapilassuo, pvk1 tehon tarkkailu

pitoisuus mg/l reduktio % Kiintoaine reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 100 90 100 350 90 90 80 300 80 80 70 70 250 70 60 60 60 200 50 50 50 40 150 40 40 30 30 30 100 20 20 20 50 10 10 10 0 0 0 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 100 7 000 90 6 000 80 70 5 000 60 4 000 50 40 3 000 30 2 000 20 1 000 10 0 0

Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.11, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Vainionsuo, la 3-4 ap Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: laskeutusallas 3 ja 4 ja kosteikko Kunta: Oulu/Pudasjärvi/Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Pisteen koordinaatit (N,E): 7222037, 3481869 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja-Nuorittajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 290 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la3-4ap 15.5.14 6,7 25 30 620 4,8 11.5.-22.5. 23,0 3104 12,4 2383 9,5 205 0,25 5,1 39 2 la3-4ap 23.5.14 1,4 35 43 820 5,0 23.5. 673 2,7 81 0,10 1,9 12 3 la3-4ap 26.5.14 6,6 34 44 770 7,0 24.5.-7.6. 23,0 3104 12,4 1780 7,1 209 0,27 4,7 43 4 la3-4ap 11.6.14 6,7 31 41 14 820 5 5 2 800 4,0 8.6.-11.6. 24,0 3452 13,8 5629 22,5 602 0,80 0,27 15,9 0,10 0,10 54 78 5 la3-4ap 24.6.14 6,9 22 54 620 5,0 12.6.-23.6. 14,0 897 3,6 1284 5,1 97 0,24 2,7 22 6 la3-4ap 9.7.14 7,0 31 84 30 880 5 5 5 700 11 24.6.-8.7. 14,0 897 3,6 1135 4,5 121 0,33 0,12 3,4 0,02 0,02 22 43 7 la3-4ap 21.7.14 6,4 11 21 600 7,5 9.7.-28.7. 12,5 676 2,7 447 1,8 17 0,03 0,9 12 8 la3-4ap 29.7.14 7,0 25 61 860 5 29.7.-30.7. 474 1,9 41 0,10 1,4 8 9 la3-4ap 1.8.14 6,0 30 77 1 600 27 31.7.-1.8. 755 3,0 78 0,20 4,2 70 10 la3-4ap 5.8.14 6,3 40 68 19 1 100 18 17 2 900 6,0 2.8.-7.8. 8,3 243 1,0 423 1,7 58 0,10 0,03 1,6 0,03 0,02 4,2 9 11 la3-4ap 20.8.14 6,8 31 67 890 3,0 8.8.-19.8. 15,5 1157 4,6 530 2,1 57 0,12 1,6 5 12 la3-4ap 3.9.14 6,9 31 43 740 3,6 20.8.-2.9. 9,4 331 1,3 570 2,3 61 0,08 1,5 7 13 la3-4ap 17.9.14 6,7 26 60 720 7,6 3.9.-16.9. 4,6 56 0,2 317 1,3 28 0,07 0,8 8

KESÄ keskiarvo 6,3 29 53 21 849 9,3 9,0 3800 7,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 4,44 108 0,2 0,1 2,9 0,03 0,03 23 24 keskihajonta 1,5 7,1 18 8,2 263 7,5 6,9 1646 6,2 Nettokuormitus g/ha d 0,1 1,0 20 Lisätiedot: ei virtaaman mittausta = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. 23.5.14 Kevättulvan aikainen omavalvontanäyte (la3 ap). Sadanta 0 mm. 29.7.14 Sateen aikainen omavalvontanäyte (la3-4 ap). 11.6.2014 Padotusta, vesipintojen ero 1 cm. 1.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte (la3-4 ap). Sadanta 31.7.2014 36 mm. 24.6.2014 Padotusta, vesipintojen ero 1 cm. 21.7.14 Padotusta, virtaama lähellä nollaa. 17.9.14 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi. 9.7.2014 Padotusta. 5.8.14 Patoa paranneltu, ei padota enää. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Liite 2.11, 2/2 Vainionsuo, la 3-4 ap l/s km2 mg/l g/ha/d näyte Kiintoaine 30,0 80 40 60.068 70 35 25,0 60 30 20,0 50 25 15,0 40 20 30 15 10,0 20 10 5,0 10 5 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l g/ha/d Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi g/ha/d 90 1,0 1800 20 80 1600 70 0,8 1400 15 60 1200 0,6 50 1000 10 40 800 0,4 30 600 5 20 0,2 400 10 200 0 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.12, 1/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Varpasuo, la 1-2 ap Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la 1 ja 2 Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Pisteen koordinaatit (N,E): 7226491, 3465098 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 70 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la1-2 14.5.14 6,5 10 110 850 12 8.5.-14.5. 16,0 397 6,6 57 0,6 4,8 68 2 la1-2 26.5.14 6,6 9,9 110 830 11 15.5.-25.5. 1743 28,8 246 2,7 20,7 274 3 la1-2 12.6.14 6,5 17 130 70 730 12 88 5 000 13 26.5.-11.6. 1570 26,0 381 2,9 1,6 16,4 0,27 2,0 112 291 4 la1-2 24.6.14 6,8 9,1 89 580 11 12.6.-23.6. 1226 20,3 159 1,6 10,2 193 5 la1-2 7.7.14 6,5 8,6 81 61 900 20 450 2 300 13 24.6.-9.7. 1086 17,9 133 1,3 0,9 14,0 0,31 7,0 36 202 6 la1-2 21.7.14 6,7 8,7 94 1 100 13 10.7.-20.7. 914 15,1 114 1,2 14,4 170 7 la1-2 29.7.14 6,9 7,7 110 100 14 21.7.-28.7. 15,0 1066 17,6 740 12,2 81 1,2 1,1 148 8 la1-2 6.8.14 6,5 11 190 150 1 300 5 700 10 000 35 29.7.-5.8. 3,8 34 0,6 1500 24,8 236 4,1 3,2 27,8 0,11 15,0 214 750 9 la1-2 15.8.14 6,6 9,5 98 820 10 6.8.-14.8. 12,2 636 10,5 1537 25,4 209 2,2 18,0 220 10 la1-2 21.8.14 6,6 7,0 110 870 13 15.8.-20.8. 3,3 24 0,4 1539 25,4 154 2,4 19,1 286 11 la1-2 4.9.14 6,6 5,7 94 860 14 21.8.-3.9. 4,5 53 0,9 1882 31,1 153 2,5 23,1 376 12 la1-2 18.9.14 6,6 5,4 120 950 13 4.9.-17.9. 1188 19,6 92 2,0 16,1 221

KESÄ keskiarvo 6,6 9,1 111 94 #DIV/0! 824 12 413 5767 14 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1,9 1314 21,7 178 2,1 1,6 15,8 0,25 6,5 102 264 keskihajonta 0,1 3,0 28 49 #DIV/0! 289 7,5 308 3907 6,6 Nettokuormitus g/ha d 1,7 6,4 245 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. 12.6.14 Virtaama noin 10,8 l/s, ei patolevyä paikallaan. CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 24.6.14 Oikeanpuoleisen la:n vedenkorkeus 40 cm, vasen 30 cn. Q noin 3,6 l/s. 6.8.14 Q noin 25,25 l/s. Kiintoaineen hehkutushäviö 15 mg/l. 7.7.14 Oikeanpuoleisen la:n vedenkorkeus 55 cm, vasen 35 cm. 18.9.14 Q noin 3,06 l/s. Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen 21.7.14 Ei varsinaista V-patolevyä, padon leveys 0,9 m liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 29.7.2014 Sateen aikainen omavalvontanäyte. Sadanta 28.7.2014 10 mm. Kuormituslaskennassa käytetty la6:lla mitattua virtaamaa 15.8.14 Omavalvontanäyte. Otettu koska edellisen näytteen kiintoainepitoisuus oli korkea. Sadanta 15.8.2014 10 mm. Liite 2.12, 2/6 Varpasuo, la 1-2 ap

mg/l Kiintoaine g/ha/d 40,0 800

35,0 700

30,0 600

25,0 500

20,0 400

15,0 300

10,0 200

5,0 100

0,0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 200 4,5 1400 30 180 4,0 1200 25 160 3,5 140 1000 3,0 20 120 2,5 800 100 15 2,0 80 600 1,5 10 60 400 40 1,0 5 20 0,5 200

0 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.12, 3/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Varpasuo, la 6 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la 6 Kunta: Oulu Vesistöalue: 60.013Kiiminkijoki / 60.061 Pisteen koordinaatit (N,E): 7225502, 3465948 Projekti: 16X190560 Purkuvesistö: Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 24 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Sähkön- Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

johtavuus NO2-N aine MP mittari Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la 6 ap 7.5.14 6,5 8,5 100 1 000 17 2 la 6 ap 14.5.14 6,7 6,8 88 810 8,8 8.5.-14.5. 15,0 1066 51,4 136 6,6 39 0,50 4,6 50 3 la 6 ap 26.5.14 6,6 8,4 88 730 8,0 15.5.-25.5. 14,5 11,8 979 47,2 597 28,8 209 2,19 18 199 4 la 6 ap 12.6.14 6,6 9,5 79 47 620 15 120 3 500 12 26.5.-11.6. 11,0 10,8 491 23,7 538 26,0 213 1,8 1,1 14 0,34 2,7 78 269 5 la 6 ap 23.6.14 6,8 7,3 83 480 8,8 12.6.-22.6. 11,5 9,8 549 26,5 427 20,6 130 1,5 8,5 156 6 la 6 ap 10.7.14 6,6 12 110 72 1400 8 720 6 700 20 23.6.-9.7. 10,2 9,2 407 19,6 371 17,9 185 1,7 1,1 22 0,12 11 104 309 7 la 6 ap 21.7.14 6,6 11 130 1 100 17 10.7.-27.7. 8,8 9,3 281 13,6 284 13,7 130 1,5 13 201 8 la 6 ap 29.7.14 6,6 11 100 960 7,5 28.7.-2.8. 12,2 11,5 636 30,7 616 29,7 282 2,6 25 193 9 la 6 ap 6.8.14 6,5 11 100 80 1 400 5 800 5 000 9,5 3.8.-10.8. 10,8 10,3 469 22,6 369 17,8 169 1,54 1,23 22 0,08 12,3 77 146 10 la 6 ap 21.8.14 6,5 7,7 130 900 11 11.8.-20.8. 11,5 11,5 549 26,5 574 27,7 184 3,1 22 263 11 la 6 ap 4.9.14 6,4 5,5 85 990 8,9 21.8.-3.9. 10,1 10,8 397 19,1 645 31,1 148 2,3 27 239 12 la 6 ap 18.9.14 6,5 5,3 83 950 9,2 4.9.-17.9. 10,5 10,4 437 21,1 407 19,6 90 1,4 16 156

KEVÄT keskiarvo 6,5 8,5 100 #### #DIV/0! 1000 ##### ##### #DIV/0! 17 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/0! ##### ##### ##### #DIV/0! #### Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,6 8,7 98 66 #DIV/0! 940 9,3 547 5067 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 25 450 22 160 1,8 1,1 17 0,2 7,9 88 212 keskihajonta 0,1 2,4 18 17 #DIV/0! 288 5,1 372 1601 4,0 Nettokuormitus g/ha d 1,4 7,9 193 Lisätiedot: Virtaamamittari asennettu 15.5.2014 26.5.14 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 7.5.14 Kevättulvan aikainen omavalvontanäyte. Sadanta 7.5.2014 0 mm. 12.6.14 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 29.7.14 Sateen aikainen omavalvontanäyte. Sadanta 28.7.2014 10 mm. 18.9.14 Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. 1.5.-14.5.14 arvioitu vesistömallijärjestelmästä, koska virtaamamittaus Varpasuolla aloitettiin vasta 15.5. Liite 2.12, 4/6 Varpasuo, la 6 l/s km2 mg/l g/ha/d keskiarvo Kiintoaine näyte 25,0 350 80 60.061 300 70 20,0 250 60 15,0 50 200

40 150 10,0

30 100 20 5,0 50 10 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 140 3,5 1600 30

120 3,0 1400 25 100 2,5 1200 20 1000 80 2,0 800 15 60 1,5 600 40 1,0 10 400 20 0,5 5 200 0 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.12, 5/6 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2014 Jakelu: Kohde: Varpasuo, pvk 2 ap Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Kunta: Oulu Pisteen koordinaatit (N,E): 7222709, 3465999 Projekti: 16X190560 Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki Tarkkailuluokka: Suppea 231 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 12.6.14 6,6 9,0 86 63 780 15 320 5 100 12 1.11.-12.11. 16,0 1253 6,3 0 0,0 0 0,00 0,00 0 0,0 0 0 0 2 pvk2 10.7.14 3 pvk2 6.8.14 6,6 14 160 120 1 400 5 290 7 200 12

KESÄ keskiarvo 6,6 11,5 123 91,5 1090 10,0 305 6150 12,0 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 12,2 122 1,3 1,0 11,5 0,1 3,2 65 127 keskihajonta 0,0 3,5 52,3 40,3 438 7,1 21 1485 0,0 Nettokuormitus g/ha d 1,1 6,2 116 Lisätiedot: 12.6.14 CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 10.7.14 Ei riittävästi vettä näytteenottoon. 6.8.14 Q noin 10,9 l/s. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Virtaama arvioitu vesistömallista Liite 2.12, 6/6 Varpasuo, pvk 2 ap

mg/l Kiintoaine g/ha/d 14,0 1 1 12,0 1 10,0 1 1 8,0 1 6,0 0

4,0 0 0 2,0 0 0,0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 180 1 1600 1

160 1 1400 1 1 1 140 1200 1 1 120 1 1000 1 100 1 800 1 80 0 0 60 600 0 0 40 400 0 0 20 0 200 0 0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 2.13, 1/2 PL20, Tutkijantie 2A 90570 Oulu

Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 2014 Jakelu: Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 60.062 Projekti: 16WWE1764 Koordinaatit: Purkuvesistö: 7229146-3491442 Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: 177,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Ja kso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP mittari Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l /s km 2 m 3 /d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hi1 14.5.14 6,2 18 79 970 11 14.5.-18.5. 20,0 20 2189 14,3 1351 8,8 222 0,97 12 136 2 hi1 26.5.14 6,4 23 28 720 2,1 19.5.-25.5. 18,5 18,9 1801 11,7 2629 17,1 233 0,28 7,3 21 3 hi1 11.6.14 6,4 30 38 12 880 5 5 3 500 4,6 26.5.-20.6. 7,0 9,0 159 1,0 1309 8,5 27 0,03 0,01 0,8 0,00 0,00 3,1 4,1 4 hi1 24.6.14 6,6 24 37 840 1 21.6.-26.6. 22,0 22,0 2777 18,1 2664 17,4 375 0,58 13 16 5 hi1 9.7.14 6,3 36 48 12 1 000 5 5 5 100 10 27.6.-8.7. 8,5 8,5 258 1,7 1834 12,0 52 0,07 0,02 1,5 0,01 0,01 7,4 15 6 hi1 21.7.14 6,3 64 140 1 400 11 9.7.-2.8. 9,7 9,4 359 2,3 357 2,3 129 0,28 2,8 22 7 hi1 5.8.14 6,4 31 57 16 1000 5 31 3500 4,1 3.8.-9.8. 19,7 19,5 2107 13,7 2046 13,3 368 0,68 0,19 12 0,06 0,37 42 49 8 hi1 20.8.14 6,3 27 31 830 1 10.8.-19.8. 13,5 13,5 819 5,3 1456 9,5 125 0,14 3,8 4,6 9 hi1 3.9.14 6,3 22 21 650 1 20.8.-2.9. 7,5 7,6 188 1,2 339 2,2 23 0,02 0,7 1,1 10 hi1 17.9.14 6,0 23 25 640 2,5 3.9.-16.9. 3,4 3,9 26 0,2 98 0,6 3,4 0,00 0,1 0,4 11 12 13 14 15 16 17 18 KESÄ ke ski a rvo 6,3 30 50 13 893 5,0 14 4033 4,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1120 7,3 109 0,2 0,04 3,4 0,01 0,06 10 17 keskihajonta 0,2 13 36 2,3 223 0,0 15 924 4,2 Nettokuormitus g/ha d 0,1 0,3 11

Lisätiedot: 26.5.2014 CODMn- ja kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tuloksiin liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 9.7.2014 Kaivon oma asteikko 5 cm. 5.8.2014 Kaivon oma asteikko 17 cm. 17.9.2014 Kaivon oma asteikko 1 cm. okonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen 21.7.2014 Kaivon oma asteikko 7 cm. 3.9.2014 Kaivon oma asteikko 5 cm. liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

Sivu 1 (2) Vittasuo 2014.xls; tulostus 3.8.2015/12:10 Liite 2.13, 2/2

Vittasuo, hi1 l/s km2 Valuma keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d 12,0 160 40 näyte 140 35 10,0 120 30 8,0 100 25 6,0 80 20 60 15 4,0 40 10 2,0 20 5 0,0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014

µg/l µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d Kokonaistyppi g/ha/d 160 1 1600 14

140 1400 1 12 120 1200 1 10 100 1000 8 80 1 800 60 6 0 600 4 40 400 0 20 200 2 0 0 0 0

kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014

Sivu 2 (2) Vittasuo 2014.xls; tulostus 3.8.2015/12:10 TUTKIMUSTODISTUS 2014E- 11691-1

Tarkkailu: Kiiminkijoen vesistö Tarkkailukierros: Vko 19/14 Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Havaintopaikka Tunnus Erä- Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen Näkö- Kokonais- Näytteen- Lisätiedot numero lopetus pvm. syvyys syvyys ottaja [m] [m] Nuorittaj Määtänperä N47 11691 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 1,0 2,0 TeJ Nuorittajoki Viinikoski N35 11690 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,5 1,0 TeJ Sorsuanoja alap silta So1 11692 6.5.2014 7.5.2014 9.6.2014 0,5 0,7 TeJ Näyte sillalta: YKJ 7223242 - 3483520 Nuorittajoki Ahon silta N22 11689 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,5 0,5 TeJ Otettu rannalta Kiiminkijoki Joki-Kokko K74 11686 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 1,0 3,0 TeJ Kiiminkij MTS-8341 K55 11685 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,5 1,5 TeJ Jaalankajoki Jaalanka 11221 6.5.2014 7.5.2014 9.6.2014 0,3 0,3 RaY Nuorittajoki jokisuu N0 N0 11688 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,4 0,4 TeJ Kivioja Ko 11687 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,2 0,2 TeJ Jolosjärvi Jo Jo 11684 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,7 1,0 TeJ Vepsänjoki 836-tien s Ve16 11694 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,5 1,0 TeJ Säynäjoki Säj0 11693 8.5.2014 9.5.2014 9.6.2014 0,8 0,8 TeJ Hamarinjärvi Ha Ha 11683 8.5.2014 9.5.2014 9.6.2014 TeJ Alaojan suu Al0 Al0 11682 6.5.2014 7.5.2014 9.6.2014 0,5 1,4 TeJ Peuraoja alap. Peu2 11681 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,4 0,6 TeJ Kiiminkijoki, Nivankoski K116 11680 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,5 0,5 TeJ Jopulinoja alap silta Ju0 11679 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,3 0,3 TeJ Jopulinoja Hang. suon yp Ju3 11678 7.5.2014 8.5.2014 9.6.2014 0,4 0,4 TeJ Kirkko-ojan alapään silta Kir0 11677 6.5.2014 7.5.2014 25.6.2014 0,3 0,3 TeJ

Jakelu: Pia Vesisenaho 26.6.2014 Eeva-Leena Jokinen Ympäristöinsinööri 0400-528682

Sivu 1/2 Kiiminkijoen vesistö Vko 19/14 Pöyry Finland Oy

t O2 liuk O2 kyll% pH 25 °C Sähk.joht. Kiintoa Väri Väri liuk Ntot Ntot NH4-N NO2+3-N Ptot PO4-P CODMn Fe Fe 2014E- 11691-1 Kenttämitt SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO 7887:2012, SFS-EN ISO 7887:2012, Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS SFS-EN ISO 17294- SFS-EN ISO aus 25813:1993 25813:1993 10523:2012 27888:1994 872:2005 komparaattori komparaattori K-005 K-088 K-077 K-078 K-038 K-079 3036:1981 2:05 modif. 11885:09 modif. * * * * * * * * * * * * * Otto- Näyte- Otto- °C mg/l % mS/m mg/l mg Pt/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l piste numero syvyys [m] N47-1m 11691-1 1,0 3,7 11 83,1 5,3 1,7 3,6 150 450 7 6 27 7 19 1 500 N35 1m 11690-1 0,5 4,4 10,9 83,9 5,4 2,4 4 165 500 9 6 31 9 21 1 800 So1 1m 11692-1 0,4 3,5 11,7 88,2 5,7 1,8 2,8 150 370 12 < 5 18 3 17 1 400 N22 1m 11689-1 0,2 4,7 10,9 84,7 5,5 1,9 3,6 165 500 13 9 35 8 20 1 800 K74 1m 11686-1 1,0 5,3 11,5 90,8 5,9 2,6 3,2 135 390 6 9 18 3 17 970 K55-0,5m 11685-1 0,5 5,4 11,6 92,1 5,7 2,4 3,9 130 440 < 5 11 23 4 19 1 200 Jaalanka 1m 11221-1 0,2 1,6 12 85,5 6,1 2,5 4,4 135 500 180 34 34 20 18 1 300 N0-1m 11688-1 0,2 4,7 11,7 90,5 5,8 1,9 4,8 180 500 11 11 32 9 20 1 800 Ko 1m 11687-1 0,1 4,5 3,52 27,4 6,1 7,7 5,2 330 1 100 500 32 62 45 29 6 300 Jo 1m 11684-1 0,5 5,1 11,5 90,2 6,3 3 3,8 150 430 8 12 31 10 16 1 400 Ve16 1m 11694-1 0,5 2,7 11 81,2 6,2 4,3 4 180 530 85 26 35 17 19 2 200 Säj0 1m 11693-1 0,2 4,8 10,7 83 6,5 2,1 3,5 165 430 < 5 < 5 22 3 21 1 200 Ha 1m 11683-1 1,0 5,4 10,7 84,8 6,3 2,7 3,3 135 410 8 7 17 < 2 17 1 000 Al0 1m 11682-1 1,0 4,6 8,94 69,3 5,8 2,4 4 220 700 26 7 50 18 25 3 000 Peu2 1m 11681-1 0,3 3,1 10,6 79,3 6,3 2,6 2,5 200 470 18 84 29 12 25 1 700 Kiiminkijoki, Nivakoski 1m 11680-1 0,3 5,2 11,3 89,3 6,6 2,6 3,2 135 410 42 41 18 2 16 1 000 Ju0 0,1m 11679-1 0,1 3,0 11,4 84,9 6,6 5,6 6,8 180 600 43 41 46 20 18 3 100 Ju3 0,1m 11678-1 0,1 3,2 11,5 86 6,8 5,1 6 180 520 38 28 42 17 17 2 900 Kir0 11677-1 0,1 6,0 10,1 81,5 6,6 8 15 180 1 300 360 87 63 13 24 7 700

Sivu 2/2 TUTKIMUSTODISTUS, KORVAAVA 2014E- 22688-1

Tarkkailu: Kiiminkijoen vesistö Tarkkailukierros: Vko 28/14 Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Havaintopaikka Tunnus Erä- Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen Näkö- Kokonais- Näytteen- Lisätiedot numero lopetus pvm. syvyys syvyys ottaja [m] [m] Jolosjärvi Jo Jo 22688 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,5 0,8 VHu Kivioja Ko 22691 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 VHu Kiiminkij MTS-8341 K55 22689 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,6 0,6 VHu Nuorittajoki jokisuu N0 N0 22692 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,7 0,7 VHu Sorsuanoja alap silta So1 22696 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,6 0,6 VHu Jaalankajoki Jaalanka 22685 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,4 0,4 VHu Vepsänjoki 836-tien s Ve16 22686 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,6 1,0 VHu Hamarinjärvi Ha Ha 22687 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 1,2 1,2 AnA Säynäjoki Säj0 22697 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,6 0,6 AnA Nuorittaj Määtänperä N47 22695 9.7.2014 10.7.2014 22.7.2014 0,5 1,6 VHu Nuorittajoki Viinikoski N35 22694 9.7.2014 10.7.2014 22.7.2014 0,5 1,0 VHu Nuorittajoki Ahon silta N22 22693 9.7.2014 10.7.2014 22.7.2014 0,7 0,8 VHu Kiiminkijoki Joki-Kokko K74 22690 9.7.2014 10.7.2014 22.7.2014 0,5 1,2 VHu Alaojan suu Al0 Al0 22684 9.7.2014 10.7.2014 23.7.2014 0,3 VHu Peuraoja alap. Peu2 22683 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,4 0,4 AnA Kiiminkijoki, Nivankoski K116 22682 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,3 0,3 AnA Jopulinoja alap silta Ju0 22681 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,3 0,5 VHu Q noin 93 l/s Jopulinoja Hang. suon yp Ju3 22680 8.7.2014 9.7.2014 15.7.2014 0,5 0,5 VHu Kirkko-ojan alapään silta Kir0 22679 7.7.2014 8.7.2014 15.7.2014 0,3 0,3 VHu

Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tämä korvaa 24.7.2014 päivätyn raportin, jossa havaintopaikan N22 klorofyllinäytteen nimi oli virheellinen (näyte nro 22693-2.)

Jakelu: Pia Vesisenaho 12.8.2014 Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti 040-7523 013

Sivu 1/3 Kiiminkijoen vesistö Vko 28/14 Pöyry Finland Oy

t KlorofA O2 liuk O2 kyll% pH 25 °C Sähk.joht. Kiintoa Kiintoa. Väri Väri liuk Ntot 2014E- 22688-1 hh. Kenttämitt SFS SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS-EN INSTA- SFS-EN ISO 7887:2012, SFS-EN ISO 7887:2012, Sis. men. aus 5772:1993 25813:1993 25813:1993 10523:2012 27888:1994 872:2005 VH 67 komparaattori komparaattori K-088 * * * * * * * Otto- Näyte- Otto- °C µg/l mg/l % mS/m mg/l mg/l mg Pt/l mg Pt/l µg/l piste numero syvyys [m] Jo 1m 22688-1 0,5 19,2 9,4 101,2 7 4,18 11 230 990 Jo 0-2m 22688-2 0 - 1 10 Ko 1m 22691-1 0,1 13,2 5,9 56,4 6,8 13,93 7 170 700 K55-0,5m 22689-1 0,5 18,3 9,1 96,2 7 3,04 2,6 180 480 K55-0-0,5m 22689-2 0 - 0,5 5,2 N0-1m 22692-1 0,2 20,0 8,7 95,9 7 3,43 3,7 200 590 N0-0-2m 22692-2 0 - 0,2 5,5 So1 1m 22696-1 0,2 15,1 8,7 85,9 6,9 3,47 2,1 200 510 Jaalanka 1m 22685-1 0,2 13,9 8,1 78 7 4,1 4,9 200 530 Ve16 1m 22686-1 0,5 15,9 8 81 6,6 5,7 6,9 225 580 Ha 1m 22687-1 0,7 23,8 8,4 99 7,1 3 2,3 110 390 Ha 0-2m 22687-2 0 - 0,7 10 Säj0 1m 22697-1 0,3 22,7 6,9 80 6,7 3,4 6,6 240 650 N47-1m 22695-1 0,8 18,5 8,6 92 7 3,4 5,4 200 680 N47-0-2m 22695-2 0 - 1,6 14 N35 1m 22694-1 0,5 19,4 8,7 94 6,9 3,7 6 220 660 N35 0-2m 22694-2 0 - 1 18 N22 1m 22693-1 0,2 20,9 8,7 97 7 3,3 8,7 220 700 N22 0-2m 22693-2 0 - 0,8 15 K74 1m 22690-1 0,4 19,5 8,6 94 6,9 3 3,5 135 490 K74 0-2m 22690-2 0 - 1 7,8 Al0 1m 22684-1 0,1 14,6 < 0,1 < 1 6,1 8,3 110 60 240 1 200 Peu2 1m 22683-1 0,2 15,1 7,4 73 6,6 3,4 8 225 560 Kiiminkijoki, Nivakoski 1m 22682-1 0,2 19,5 8,2 90 7 2,9 2,7 120 400 Kiiminkijoki, Nivakoski 0-2m 22682-2 0 - 0,15 3,1 Ju0 0,1m 22681-1 0,1 15,0 8,6 85,3 7 7,25 3,1 300 740 Ju3 0,1m 22680-1 0,1 16,3 8,6 87 7,1 7 7,6 200 720 Kir0 22679-1 0,1 14,3 7,3 70,9 6,9 10,5 7,8 420 1 100

Sivu 2/3 NH4-N NO2+3-N Ptot PO4-P CODMn Fe 2014E- 22688-1 Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS SFS-EN ISO K-077 K-078 K-038 K-079 3036:1981 11885:09 modif. * * * * * Otto- Näyte- Otto- µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l piste numero syvyys [m] Jo 1m 22688-1 0,5 < 5 < 5 78 14 24 1 700 Jo 0-2m 22688-2 0 - 1 Ko 1m 22691-1 0,1 140 9 38 17 12 4 100 K55-0,5m 22689-1 0,5 < 5 < 5 30 7 18 2 600 K55-0-0,5m 22689-2 0 - 0,5 N0-1m 22692-1 0,2 < 5 < 5 50 13 19 6 500 N0-0-2m 22692-2 0 - 0,2 So1 1m 22696-1 0,2 < 5 < 5 33 11 20 5 400 Jaalanka 1m 22685-1 0,2 51 51 58 38 18 2 700 Ve16 1m 22686-1 0,5 9 11 48 19 22 3 200 Ha 1m 22687-1 0,7 < 5 < 5 20 2 16 840 Ha 0-2m 22687-2 0 - 0,7 Säj0 1m 22697-1 0,3 < 5 < 5 38 7 31 2 300 N47-1m 22695-1 0,8 7 < 5 55 14 19 3 200 N47-0-2m 22695-2 0 - 1,6 N35 1m 22694-1 0,5 < 5 < 5 54 14 21 3 400 N35 0-2m 22694-2 0 - 1 N22 1m 22693-1 0,2 < 5 < 5 49 10 22 3 300 N22 0-2m 22693-2 0 - 0,8 K74 1m 22690-1 0,4 < 5 < 5 24 3 18 1 200 K74 0-2m 22690-2 0 - 1 Al0 1m 22684-1 0,1 < 5 < 5 590 240 40 36 000 Peu2 1m 22683-1 0,2 10 < 5 43 19 29 2 400 Kiiminkijoki, Nivakoski 1m 22682-1 0,2 8 < 5 22 3 16 980 Kiiminkijoki, Nivakoski 0-2m 22682-2 0 - 0,15 Ju0 0,1m 22681-1 0,1 30 21 68 29 22 3 000 Ju3 0,1m 22680-1 0,1 39 26 61 22 20 3 700 Kir0 22679-1 0,1 84 110 100 61 28 3 200

Sivu 3/3 TUTKIMUSTODISTUS 2014E- 26987-1

Tarkkailu: Kiiminkijoen vesistö Tarkkailukierros: Vko 32/14 Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Havaintopaikka Tunnus Erä- Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen Näkö- Kokonais- Näytteen- Lisätiedot numero lopetus pvm. syvyys syvyys ottaja [m] [m] Hamarinjärvi Ha Ha 26987 4.8.2014 5.8.2014 12.8.2014 0,5 0,6 VHu Säynäjoki Säj0 26997 4.8.2014 5.8.2014 12.8.2014 0,6 0,9 VHu Q noin 266 l/s Nuorittaj Määtänperä N47 26995 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,6 1,8 VHu Q noin 6300 l/s Nuorittajoki Viinikoski N35 26994 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,5 1,0 VHu Q noin 13 500 l/s Sorsuanoja alap silta So1 26996 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,4 0,5 VHu Q noin 300 l/s Nuorittajoki Ahon silta N22 26993 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,4 0,8 VHu Q noin 3400 l/s Kiiminkijoki Joki-Kokko K74 26990 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,7 1,0 VHu Q suuntaa antava 8240 l/s Jaalankajoki Jaalanka 26999 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,3 0,3 VHu Q noin 720 l/s Kivioja Ko 26991 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,4 0,4 VHu Q noin 55 l/s Nuorittajoki jokisuu N0 N0 26992 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,5 0,5 VHu Q noin 1067 l/s Vepsänjoki 836-tien s Ve16 26998 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,4 1,0 VHu Q noin 1050 l/s Kiiminkij MTS-8341 K55 26989 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,5 0,8 VHu Q suuntaa antava 10800 l/s Jolosjärvi Jo Jo 26988 7.8.2014 8.8.2014 15.8.2014 0,4 1,0 VHu Alaojan suu Al0 Al0 27000 5.8.2014 6.8.2014 19.8.2014 0,2 0,2 VHu Q 0 l/s Peuraoja alap. Peu2 27001 4.8.2014 5.8.2014 12.8.2014 0,4 0,4 VHu Q noin 560 l/s Kiiminkijoki, Nivankoski K116 27002 4.8.2014 5.8.2014 12.8.2014 0,3 0,3 VHu Q noin 4000 l/s Jopulinoja alap silta Ju0 27003 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,3 0,7 VHu Q noin 420 l/s Jopulinoja Hang. suon yp Ju3 27004 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,3 0,3 VHu Q noin 63 l/s Kirkko-ojan alapään silta Kir0 27005 6.8.2014 7.8.2014 14.8.2014 0,2 0,2 VHu Q noin 27 l/s

Jakelu: Pia Vesisenaho 20.8.2014 Eeva-Leena Jokinen Ympäristöinsinööri 0400-528682

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 1/2 Kiiminkijoen vesistö Vko 32/14 Pöyry Finland Oy

t Klorofylli-a O2 liuk O2 kyll% pH Sähk.joht. Kiintoa Kiintoa. Väri KOK.N NH4-N NO23-N KOK.P PO4-P CODMn Fe 2014E- 26987-1 hh. Kenttämitt SFS SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS-EN INSTA- SFS-EN ISO 7887:2012, Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS SFS-EN ISO aus 5772:1993 25813:1993 25813:1993 10523:2012 27888:1994 872:2005 VH 67 komparaattori K-088 K-077 K-078 K-038 K-079 3036:1981 11885:09 modif. * * * * * * * * * * * * Otto- Näyte- Otto- °C µg/l mg/l % mS/m mg/l mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l piste numero syvyys [m] Ha 1m 26987-1 0,6 22,0 7,7 87 7,1 3,1 4 135 500 8 < 5 36 3 16 1 600 Ha 0-2m 26987-2 0 - 0,6 9,4 Säj0 1m 26997-1 0,4 21,2 6 68 6,7 3,6 8,3 240 760 18 < 5 53 8 32 2 600 N47-1m 26995-1 0,9 18,7 5,6 60 6,3 3,1 4,2 300 940 20 < 5 68 16 39 3 200 N47-0-2m 26995-2 0 - 1,6 9,0 N35 0-2m 26994-2 0 - 1 21,6 N35 1m 26994-1 0,5 19,2 6,1 66 6,6 3,5 2,7 300 850 < 5 < 5 79 18 30 3 700 So1 1m 26996-1 0,2 15,3 8,1 81 7,1 4,3 5,5 165 490 27 23 49 21 15 2 800 N22 1m 26993-1 0,2 20,2 7,2 80 6,9 4,4 10 300 740 < 5 < 5 84 26 21 5 300 N22 0-2m 26993-2 0 - 0,8 24,1 K74 1m 26990-1 0,4 21,3 7,4 84 6,8 3,3 3 165 540 25 14 35 5 19 1 900 K74 0-2m 26990-2 0 - 0,8 6,2 Jaalanka 1m 26999-1 0,2 17,6 8 84 6,6 2,9 3 200 660 43 17 55 27 26 2 300 Ko 1m 26991-1 0,1 15,1 5,5 54 6,7 15 10 240 1 100 490 39 53 34 14 4 000 N0-1m 26992-1 0,2 21,2 7,4 83 6,9 3,8 7 300 920 < 5 24 71 22 27 4 700 N0-0-2m 26992-2 0 - 0,2 12,7 Ve16 1m 26998-1 0,5 17,3 7 73 6,3 6,7 8 315 920 120 57 64 33 28 4 100 K55-0,5m 26989-1 0,4 21,4 8,7 98 6,9 3,6 3,9 230 750 < 5 23 49 11 23 3 100 K55-0-0,5m 26989-2 0 - 0,8 10,8 Jo 1m 26988-1 0,5 22,7 5,7 66 6,8 5,1 5,5 260 810 < 5 < 5 66 11 22 4 700 Jo 0-2m 26988-2 0 - 1 15,3 Al0 1m 27000-1 0,1 16,4 1,9 20 6,0 5,2 25 22,3 300 1 400 46 < 5 260 110 20 7 200 Peu2 1m 27001-1 0,2 18,6 7,5 80 6,5 3,4 6,4 250 790 20 < 5 57 23 37 3 000 Kiiminkijoki, Nivakoski 1m 27002-1 0,2 22,0 8,6 99 7,1 3 2,2 135 470 12 < 5 32 5 16 1 500 Kiiminkijoki, Nivakoski 0-2m 27002-2 0 - 0,15 5,5 Ju0 0,1m 27003-1 0,2 18,5 7,7 82 6,9 7,3 9,8 330 920 47 55 77 35 27 5 800 Ju3 0,1m 27004-1 0,1 20,2 7,5 83 6,9 6,9 10 330 930 46 40 77 31 27 5 400 Kir0 27005-1 0,1 16,9 6,9 71 7,1 13 8,2 315 1 300 76 350 92 55 23 7 800

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 2/2 TUTKIMUSTODISTUS 2014E- 32663-1

Tarkkailu: Kiiminkijoen vesistö Tarkkailukierros: Vko 36/14 Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Havaintopaikka Tunnus Erä- Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen Näkö- Kokonais- Näytteen- Lisätiedot numero lopetus pvm. syvyys syvyys ottaja [m] [m] Nuorittaj Määtänperä N47 32663 3.9.2014 4.9.2014 9.9.2014 0,5 1,6 VHu Q arvio 2668,8 l/s Nuorittajoki jokisuu N0 N0 32662 4.9.2014 5.9.2014 10.9.2014 0,3 0,3 VHu Q arvio 420 l/s Kiiminkij MTS-8341 K55 32661 4.9.2014 5.9.2014 10.9.2014 0,4 0,4 VHu Q arvio 4000 l/s

Jakelu: Pia Vesisenaho 23.9.2014 Eeva-Leena Jokinen Ympäristöinsinööri 0400-528682

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 1/2 Kiiminkijoen vesistö Vko 36/14 Pöyry Finland Oy

t Klorofylli-a O2 liuk O2 kyll% pH Sähk.joht. Kiintoa Väri KOK.N NH4-N NO23-N KOK.P PO4-P CODMn Fe 2014E- 32663-1 Kenttämitt SFS SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO 7887:2012, Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS SFS-EN ISO aus 5772:1993 25813:1993 25813:1993 10523:2012 27888:1994 872:2005 komparaattori K-088 K-077 K-078 K-038 K-079 3036:1981 11885:09 modif. * * * * * * * * * * * * Otto- Näyte- Otto- °C µg/l mg/l % mS/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l piste numero syvyys [m] N47-1m 32663-1 0,9 11,7 8,6 79 6,7 2,8 7,2 350 640 < 5 < 5 55 21 27 3 000 N47-0-2m 32663-2 0 - 1,6 4,9 N0-1m 32662-1 0,3 12,6 9,2 86 6,7 3 7,8 260 660 < 5 16 57 23 27 3 400 N0-0-2m 32662-2 0 - 0,3 4,0 K55-0,5m 32661-1 0,2 13,2 9,5 91 7,1 3,3 3,5 170 490 < 5 < 5 37 8 19 2 100 K55-0-0,5m 32661-2 0 - 0,4 3,2

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 2/2 TUTKIMUSTODISTUS 2014E- 37273-1

Tarkkailu: Kiiminkijoen vesistö Tarkkailukierros: Vko 40/14 Tilaaja: Pöyry Finland Oy

Havaintopaikka Tunnus Erä- Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen Näkö- Kokonais- Näytteen- Lisätiedot numero lopetus pvm. syvyys syvyys ottaja [m] [m] Jaalankajoki Jaalanka 37273 30.9.2014 1.10.2014 9.10.2014 0,5 0,5 AnA

Jakelu: Pia Vesisenaho 13.10.2014 Eeva-Leena Jokinen Ympäristöinsinööri 0400-528682

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 1/2 Kiiminkijoen vesistö Vko 40/14 Pöyry Finland Oy

t Klorofylli-a O2 liuk O2 kyll% pH Sähk.joht. Kiintoa Väri KOK.N NH4-N NO23-N KOK.P PO4-P CODMn Fe 2014E- 37273-1 Kenttämitt SFS SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO 7887:2012, Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS SFS-EN ISO aus 5772:1993 25813:1993 25813:1993 10523:2012 27888:1994 872:2005 komparaattori K-088 K-077 K-078 K-038 K-079 3036:1981 11885:09 modif. * * * * * * * * * * * * * Otto- Näyte- Otto- °C µg/l mg/l % mS/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l piste numero syvyys [m] Jaalanka 1m 37273-1 0,3 6,1 8,9 71,6 6,1 2,6 1,9 200 730 36 7 26 23 33 1 600 Jaalanka 0-2m 37273-2 0 - 0,3 1,1

Nab Labs Oy | www.nablabs.fi | Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo | VAT no. FI02831262 Sivu 2/2 Liite 4

Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä–syyskuussa v. 1998–2014 (v. 2014 touko-syyskuu)

Havainto- Vuosi n O2 pH S-joht. Väri CODMn Kiinto- Fe Kok. P PO4-P Kok. N NO23-N NH4-N Kloro- piste aine fylli-a mg/l kyll. % mS/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N47 1998 5 7,8 77 5,9 2,6 242 30 12,8 3251 54 18 598 24 4 10,3 1999 4 8,8 84 6,6 3,5 172 18 2,6 2806 46 18 532 27 7 10,2 2000 5 8,1 79 6,6 3,1 248 26 10,0 3766 54 17 764 11 11 17,6 2001 5 9,2 89 6,8 3,0 187 17 6,3 3272 46 17 637 16 9 13,9 2002 4 8,2 83 7,0 3,8 191 15 2,6 3068 45 20 584 7 7 7,3 2003 4 9,1 96 6,9 4,0 181 18 3,8 3224 49 23 556 13 5 9,2 2004 4 8,4 77 6,5 3,1 225 25 8,1 3300 49 20 505 22 7 8,3 2005 3 8,0 77 6,2 3,1 217 25 5,8 2933 53 18 560 10 7 14,0 2006 3 9,7 90 6,9 4,3 175 15 6,4 2667 52 15 453 5 27 19,0 2007 3 8,8 83 6,3 2,7 258 26 8,0 3267 46 19 617 7 52 6,5 2008 3 9,4 82 6,2 2,4 192 23 5,1 2756 36 12 640 < 5 16 7,6 2009 3 9,5 83 6,5 2,6 208 26 7,3 2467 40 11 630 7 37 12,4 2010 3 7,8 77 6,5 2,7 185 26 8,5 2833 44 13 700 < 5 < 5 8,4 2011 3 7,0 72 6,5 2,8 232 26 14,7 3733,3 56 18 763 7 21 13,3 2012 3 8,2 81 6,3 2,5 283 31 10,9 3 633 51 13 730 < 5 13 8,3 2013 3 8,6 83 6,9 3,8 247 20 7,9 3 500 57 21 673 10 6 12,6 2014 3 7,6 77 6,7 3,1 283,3 28 6 3133 59 17 753 5 11 9,3 keskiarvo 8,5 82 6,5 3,1 219 23 7,4 3153 49 17 629 12 15 11,1 N0 1998 11 8,0 78 6,0 2,6 247 31 9,4 2998 55 20 666 43 8 9,8 1999 10 8,7 86 6,6 3,8 182 20 4,1 3046 46 17 461 17 8 12,5 2000 11 8,1 79 6,6 3,3 254 26 6,7 4051 52 21 693 36 7 14,0 2001 11 8,9 89 6,8 3,1 176 16 3,8 2898 38 15 579 18 8 9,9 2002 10 8,5 87 6,9 4,0 182 16 3,0 3236 44 21 593 17 7 9,5 2003 10 8,2 82 6,8 3,9 187 19 4,8 3533 46 19 618 34 6 9,4 2004 4 8,8 83 6,7 3,2 217 26 6,3 3467 50 21 485 37 9 7,1 2005 3 8,6 83 6,6 3,3 177 23 6,4 3167 47 17 470 23 5 7,9 2006 3 8,3 80 6,9 4,8 167 14 3,1 2800 48 15 370 35 11 9,2 2007 3 9,3 90 6,4 2,9 250 28 6,5 3233 45 19 603 19 33 6,4 2008 3 9,5 85 6,3 2,6 200 26 6,0 3052 38 16 633 10 12 11,0 2009 3 9,5 80 6,5 2,7 200 28 4,9 2667 41 13 667 12 15 5,1 2010 3 7,7 77 6,5 2,7 183 28 12,3 2733 64 30 650 < 5 < 5 8,9 2011 3 7,2 76 6,6 2,9 245 28 11,2 3900 53 19 713 13 15 4,8 2012 3 8,0 81 6,4 2,6 267 30 6,6 2800 43 11 643 < 5 25 11,3 2013 3 8,6 85 7,0 3,5 247 21 6,5 3400 46 17 590 7 5 9,9 2014 3 8,4 88 6,9 3,4 253 24 6,2 4867 59 19 723 15 11 7,4 keskiarvo 8,5 83 6,6 3,3 214 24 6,3 3285 48 18 597 22 12 9,1 K55 1998 8 8,4 84 6,3 3,2 224 27 5,4 2035 37 14 660 47 9 7,6 1999 8 9,1 91 6,8 3,3 141 16 2,3 1656 28 7 435 17 3 7,5 2000 8 8,5 83 6,7 3,2 177 21 4,0 2732 35 12 580 22 4 7,9 2001 5 9,7 96 6,9 3,1 141 16 3,0 1901 29 9 478 5 7 6,8 2002 4 9,2 95 7,2 3,5 150 15 2,0 1855 34 11 478 5 3 5,7 2003 8 9,4 95 7,0 3,6 123 16 1,7 1819 28 9 479 21 3 5,8 2004 8 8,7 87 6,8 3,4 159 21 3,0 2133 31 10 473 28 5 6,8 2005 7 8,7 87 6,9 3,5 163 18 3,2 2000 30 9 454 14 3 6,3 2006 4 9,3 95 7,1 3,6 125 16 1,9 1600 26 6 448 7 4 5,3 2007 3 8,9 87 6,6 3,4 183 22 3,5 2067 30 11 510 17 31 5,8 2008 3 9,7 88 6,5 2,7 192 23 3,6 2119 29 10 593 9 12 6,1 2009 3 10,0 88 6,7 3,0 167 22 3,2 1900 29 7 523 9 15 4,9 2010 3 7,9 79 6,7 2,9 133 22 4,5 2267 32 8 597 < 5 17 4,7 2011 3 7,6 81 6,7 3,0 172 22 4,6 2367 32 9 573 10 10 6,2 2012 3 8,0 82 6,6 2,8 208 25 5,2 2067 31 5 577 < 5 21 7,3 2013 3 8,9 90 6,9 3,4 183 18 2,9 2333 29 12 493 12 5 6,7 2014 3 9,1 95 7,0 3,3 193 20 3,3 2600 39 9 573 11 5 6,4 keskiarvo 8,9 88 6,8 3,2 167 20 3,4 2085 31 9,3 525 16 9 6,3 POHJAELÄINTARKKAILU 2014

16X190560 10.4.2015 Liite 5

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ JA VESISTÖTARKKAILU – POHJAELÄINTARKKAILU

Sisältö

1 POHJAELÄINTARKKAILU ...... 1

1.1 Johdanto ...... 1 1.2 Tutkimuskohteet, pohjaeläinnäytteenotto ja -lajinmääritys sekä aiemmat pohjaeläinaineistot 1 1.3 Vesistöjen ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla ...... 2 1.4 Ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta ...... 2 1.4.1 Tyyppiominaiset taksonit (TT) ja EPT-heimojen lukumäärä (EPTh) ...... 2 1.4.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ...... 2 1.5 Ekologisten laatusuhteiden (ELS) laskenta ...... 3 1.6 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat analyysit ...... 3 1.6.1 Pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus ...... 3 1.6.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT-indeksi ...... 4 1.7 Tulokset ...... 5 1.8 Tulosten tarkastelu ...... 6

2 VIITTEET ...... 8

Liitteet:

Liite 1 Pohjaeläinnäytteenotto- ja turvetuotantoalueiden sijainnit Liite 2 Tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät

Pöyry Finland Oy

Pekka Majuri, FM Mikko Tolkkinen, FM

Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU sähköposti: [email protected] www.poyry.fi

1 POHJAELÄINTARKKAILU

1.1 Johdanto Pohjaeläinanalyysit ovat yleisesti käytetty tapa arvioida vesistöihin kohdistuvien painei- den ekologisia vaikutuksia. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä (Kosken- niemi & Ruoppa 2004). Pohjaeläimistön tila kuvaa myös vesistöjen yleistä tilaa. Esi- merkiksi vesistökuormituksen kasvaessa, pohjaeläinyhteisöistä voi hävitä kuormitukselle herkkiä lajeja tai pohjaeläinyhteisöjen lajistorakenteessa voi tapahtua muutoksia. Poh- jaeläimiä käytetään yhtenä biologisena osatekijänä vesistöjen ekologisessa tila- arvioinnissa. Tässä osiossa käsitellään Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuun liittyviä pohjaeläimistöselvityksiä.

1.2 Tutkimuskohteet, pohjaeläinnäytteenotto ja -lajinmääritys sekä aiemmat pohja- eläinaineistot Vuoden 2014 pohjaeläintarkkailunäytteet otettiin 3.9.2014 neljältä tutkimusalueelta. Kiiminkijoella tutkimuspaikkoina olivat Jousi- ja Nivankoski sekä Nuorittajoella puolestaan Pylväs- ja Kalliokoski. Näytteenottoalueiden ja pohjaeläintarkkailuun liittyvien turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kiiminki- ja Nuorittajoki kuuluvat suuret turvemaan joet -tyyppiin (St) (OIVA-tietojärjestelmä 2014). Vuoden 2014 pohjaeläinnäytteet kerättiin ympäristöhallinnon ohjeistuksen (Meissner ym. 2013) mukaisesti kuitenkin niin, että näytteenottoalueita ei hajautettu kauas toisis- taan. Tällä hetkellä voimassa olevan näytteenotto-ohjeistuksen mukaan suurten joki- tyyppien kohdalla näytteenotto tulisi hajauttaa jokikohtaisesti kahteen erilliseen koski- jaksoon. Hajautettu näytteenottomalli ei sovellu toiminnalliseen tarkkailuun. Vuoden 2014 näytteenotossa näytteenotto hajautettiin kahteen alueeseen saman koskijakson si- sällä. Asiasta sovittiin ennen näytteenottoa Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen kanssa. Vuoden 2014 näytteiden sisältämät pohjaeläimet pyrittiin määrittämään vähintään ym- päristöhallinnon biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (ks. Meissner ym. 2013). Nuorien pohjaeläinyksilöiden kohdalla vaadittuun tavoitetak- sonomiatasoon ei nykytiedon avulla pystytä. Vuoden 2014 pohjaeläintutkimuksien havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset on tallennettu ympäristöhal- linnon ylläpitämään Pohje-rekisteriin. Selvitykseen sisällytettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011) ympä- ristöhallinnon Nuorittajoen Kalliokoskelta vuonna 2011 keräämä pohjaeläinaineisto. Tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlaji- ja yksilömäärätiedot on esitetty liitteessä 2. Nuorittajoen Pylväskosken alueelta on saatavissa myös vuoden 2008 pohjaeläinaineisto, mutta mm. vuoden 2008 näytteenottotapa ja näytemäärät poikkeavat muista tämän selvityksen aineistoista. Tästä syystä Nuorittajoen Pylväskoskelta vuoden 2008 pohjaeläin- aineistoa ei sisällytetty tähän selvitykseen. Mahdollisia turvetuotannosta johtuvia vaikutuksia Nuorittajoen Kalliokosken pohja- eläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuosien 2011 ja 2014 pohjaeläinanalyysien tu-

Copyright © Pöyry Finland Oy 2 loksia. Muilta tutkimusalueilta ei ole saavissa aiempia vertailukelpoisia pohjaeläinai- neistoja, joten näiden kohteiden kohdalla vuosien välistä vertailu ei voitu toteuttaa.

1.3 Vesistöjen ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa havaittua (observed = O) pohjaeläinmittariar- voa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on Vesi- puitedirektiivin mukainen kansalliseen vertailuaineistoon perustuva lähestymistapa (Vuori ym. 2010, Aroviita ym. 2012), jossa vesistön tilan arvioinnissa käytetään mitta- rikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E -suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2000). Vuori ym. (2010) sekä Aroviita ym. (2012) ovat kuvanneet tarkemmin Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteita.

1.4 Ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tutkimuskohteiden ekologista tilaa arvioitiin kolmella eri pohjaeläinmittarilla (TT; tyyppiominaisten taksonien esiintyminen, EPTh; tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen & PMA; prosenttinen mallinkaltaisuus). Seuraavassa on kuvattu tarkemmin, mitä kullakin mittarilla kuvataan, millaisiin ympäristön muutoksiin mittarit reagoivat ja kuinka mittariarvot lasketaan.

1.4.1 Tyyppiominaiset taksonit (TT) ja EPT-heimojen lukumäärä (EPTh) Havaittua pohjaeläinlajistoja verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon (Mykrä, julkaisematon), jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppiominaiset taksonit (TT) eli tyyppilajisto sekä tyyppiominainen EPT-heimojen määrä (EPTh) (EPT; päi- vänkorennot (Ephemeroptera), koskikorennot (Plecoptera) & vesiperhoset (Trichopte- ra). Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit (suvut tai heimot), jotka esiintyvät vähintään 40 %:ssa tyypin vertailujoista. Tyyppiominaiset taksonit tarkoitta- vat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan lajiston monimuotoisuutta (Hämäläinen ym. 2007). Tyyppiominaisten EPT-heimojen määrällä tarkoitetaan puolestaan kullekin jokityypille ominaisten EPT-heimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla tarkastellaan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Hämäläinen ym. 2007). EPT-lajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosen- berg & Resh 1993, Wallace ym. 1996).

1.4.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Tutkimuskohteen pohjaeläinyhteisökoostumuksen ja -taksonien runsaussuhteiden kuvaamiseen käytettiin ns. suhteellista mallinkaltaisuutta (PMA; Percent Model Affinity) (ks. Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvioitavan kohteen lajiston suhteel- lisia osuuksia vertailuaineistosta (Mykrä, julkaisematon) laskettuihin lajien keskimää- räisiin suhteellisiin osuuksiin. PMA ottaa huomioon muutokset lajien yksilömääräsuh- teissa mm. jo ennen kuin lajeja mahdollisesti katoaa esimerkiksi vesistökuormituksen seurauksena. Indeksi huomioi myös lajit, joita ei vertailuaineistosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa vertailuoloja suuremmaksi ympäristön tilanmuutoksen seurauksena esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiskehityksen Copyright © Pöyry Finland Oy 3 myötä. Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen samankaltaisuus (PS). Esimerkiksi Barton (1996) ja Hämäläinen ym. (2007) ovat kuvanneet tarkemmin PMA-mallin las- kentaa sekä sen perusteita.

1.5 Ekologisten laatusuhteiden (ELS) laskenta Tutkimuskohteiden mittarikohtaisten havaittujen arvojen laskentaan sisällytettiin nyky- ohjeistuksen mukaan neljä 30 sekunnin pohjaeläinnäytettä (ks. Aroviita ym. 2012). Eko- logisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin uusimpia Aroviidan ym. (2012) esittämiä jokityyppikohtaisia arvoja. Nuorittajoki on tyypitelty kokonaisuudessaan kuuluvaksi suuret turvemaanjoet (St) - tyyppiin (OIVA tietojärjestelmä 2014). Nuorittajoen Pylväskosken alue sijoittuu joen uomajatkumossa kuitenkin niin ylös, että sen valuma-alueen koko on noin 500 km2 (Uomatietojärjestelmä 2014). Tästä syystä Pylväskosken alueen ekologisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin keskisuurten turvemaiden (Kt) jokien arvoja. Nuorittajoen Kalliokosken ympäristöhallinnon vuoden 2011 aineistosta poistettiin yksi näyte, jotta aineisto olisi vertailukelpoinen vuoden 2014 alueen aineiston kanssa. Kal- liokosken vuoden 2011 alkuperäisen aineiston keruussa näytteenottoalueita ei ole hajautettu saman koskialueen sisälle (ks. kpl 1.2). Tätä selvitystä varten myös Kalliokosken vuoden 2011 aineisto hajautettiin kahteen eri osaan (ks. liite 2).

1.6 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat analyysit Varsinaisten ekologisten tilaluokittelumittarien lisäksi pohjaeläinaineistoista laskettiin myös muita pohjaeläinyhteisön monimuotoisuutta ja orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja.

1.6.1 Pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus Tutkimuskohteen pohjaeläinyhteisön monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin laji- määrää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Kun pohjaeläinten elinympäristöjen tila heikkenee, lajirunsaus yleensä pienenee. Tutkimuskohteen pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon- Wiener diversiteetti-indeksillä (H’)(Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Shannon-Wiener -indeksin laskennassa Baetis vernus- -ryhmän sekä Leptophlebia-, Agrion-, Isoperla-, Nemoura- ja Athripsodes-suvun pohjaeläinyksilöt yhdistettiin ryhmäkohtaisille tasoille. Shannon- Wiener diversiteetti-indeksi laskettiin kaavalla:

H’ = - å Pi ln Pi

, missä Pi on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Ei-lineaariset diversiteetti-indeksit, kuten Shannon-Wiener -indeksi, eivät mittaa suoraan monimuotoisuutta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtä runsaana esiintyvien lajien lukumäärä kaksinkertaistuu, Shannon-Wiener -indeksiarvo ei kaksinkertaistu (ks. Jost 2006). Tämän takia Shannon-Wiener -arvolle tehtiin eksponenttimuunnos, jolloin monimuotoisuuden mahdollinen muutos on suoraan vertailtavissa.

Copyright © Pöyry Finland Oy 4 Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttujana tarkasteltiin ympäristönmuutok- sille herkkien päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesi- perhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). Tutkimuskohteiden pohjaeläinlajimäärän ja EPT -lajimäärän sekä Shannon-Wiener - in- deksien laskemisen yhteydessä paikkakohtaiset rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi. Laskennoissa ei huomioitu suku- tai ryhmätasoille määritettyjä pohjaeläinyksilöitä, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun tai ryhmän pohjaeläinlajeja.

1.6.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT-indeksi Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavana bioindeksinä käytettiin Average Score Per Taxon (ASPT) -indeksiä, joka johdetaan Biological Monitoring Working Party (BMWP) - indeksistä. BMWP- ja ASPT-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle anne- taan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWP- indeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä 1–10. Mitä pienempi ASPT-indeksi on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksi ilmaisee. Vuori ym. (2010) ovat esittäneet ASPT-indeksille jokityyppikohtaiset vertailuarvot, mutta ASPT-indeksi ei kuulu virallisiin jokien ekologisen tilaluokittelumittareihin. ASPT-indeksiarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Koska Pohje-rekisterin ASPT- laskennassa ei voi valita laskentaan mukaan tulevien näytteiden määrää, vuoden 2011 Nuorittajoen Kalliokosken ASPT-laskentaan jouduttiin sisällyttämään kaikki alueelta tuolloin otetut näytteet. Näin Kalliokoskelta osalta esitetään vuoden 2011 osalta ainoastaan yksi ASPT-arvo. Pohje-rekisterin laskentakaava vähentää automaattisesti ASPT-indeksistä luvun kaksi, sillä laskentamalli ei ota huomioon harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääskiä (Chironomidae) (Mykrä, tiedoksianto). Koska jokaisella tutkimuspaikalla esiintyi kysei- siä pohjaeläinryhmiä, tuloksissa esitetään myös ASPT-arvot, joista ei ole vähennetty lu- kua kaksi.

1.7 Tulokset Tutkimuskohteet luokittuivat tyyppiominaisiin taksoneihin (TT) ja tyyppiominaisiin EPT-heimomääriin (EPTh) perustuvien mittarien perusteella joko erinomaiseen, hyvään tai tyydyttävään ekologiseen tilaluokkaan. Paikoin mittariarvot olivat luokkarajoilla. Pohjaeläinyhteisökoostumusta kuvaava PMA luokitteli tutkimusalueet Kiiminkijoen kohteiden osalta hyvään ekologiseen tilaan. Nuorittajoen kohteet luokittuivat PMA:n perusteella tyydyttävään tilaluokkaan. Tutkimusalueilta havaitut ASPT – 2 -arvot olivat pääosin hyvin lähellä, samat tai yli sen, mitä luonnontilaisen kaltaisista vertailuvesis- töistä on keskimäärin havaittu (Taulukko 1).

Taulukko 1 Tutkimuskohteilta havaitut (O) ja odotetut (E) jokityyppikohtaiset tyyppilajimäärät (TT), EPT-heimomäärät (EPTh), PMA ja ASPT – 2 -indeksit sekä näihin mittareihin perustuvat ekologiset laatusuhteet (ELS) ja -luokat (Stat) (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä). Tyyppilajit (TT) Tyyppi EPT (EPTh) PMA ASPT-2 Paikka & vuosi O E ELS Stat O E ELS Stat O E ELS Stat O E Kiiminkijoki Jousikoski I 2014 32 31,7 1,009 E 17 16,7 1,018 E 0,426 0,548 0,778 Hy 4,53 4,65 Jousikoski II 2014 31 31,7 0,978 E 16 16,7 0,958 E / Hy 0,415 0,548 0,758 Hy 4,06 4,65 Nivankoski I 2014 31 31,7 0,978 E 17 16,7 1,018 E 0,421 0,548 0,769 Hy 4,65 4,65 Nivankoski II 2014 23 31,7 0,726 Hy 11 16,7 0,659 T 0,439 0,548 0,802 Hy 4,64 4,65 Nuorittajoki Kalliokoski I 2011 23 31,7 0,726 Hy 16 16,7 0,958 E / Hy 0,380 0,548 0,694 T 4,81* 4,65* Kalliokoski II 2011 20 31,7 0,631 T 14 16,7 0,838 Hy 0,365 0,548 0,666 T Kalliokoski I 2014 25 31,7 0,789 Hy 16 16,7 0,958 E / Hy 0,372 0,548 0,679 T 5,00 4,65 Kalliokoski II 2014 31 31,7 0,978 E 17 16,7 1,018 E 0,373 0,548 0,681 T 4,96 4,65 Pylväskoski 2014 27 26,6 1,015 Hy 17 15,5 1,097 E 0,329 0,506 0,651 T 4,57 4,68

* Nuorittajoen Kalliokosken alueelta on saatavissa vuodelta 2011 ainoastaan yksi ASPT – 2 -arvo (ks. kpl. 1.6.2)

Eniten pohjaeläin- ja EPT-lajeja havaittiin Kiiminkijoen Nivankosken ensimmäiseltä näytteenottoalueelta. Shannon-Wiener -indeksillä mitattuna pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus oli suurin Kiiminkijoen Jousikosken ensimmäisellä tutkimusalueella. (Taulukko 2). Tämän selvityksen pohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä yli 9 400 pohjaeläinyksilöä. Alueelta ei havaittu Suomen uhanalaisuusluokittelun mukaisia uhanalaisia lajeja (ks. Rassi ym. 2010 & liite 2). Kiiminkijoen Nivankosketa havaittiin jokiukonkorentoheimoon kuuluva kirjojokikoren- to (Ophiogomphus cecilia). Laji on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Lisäksi laji on mainittu Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jonka lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lajin lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Copyright © Pöyry Finland Oy 6 Taulukko 2 Tutkimusalueiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja. Nuorittajoen Kalliokosken alueelta on saatavissa vuodelta 2011 ainoastaan yksi ASPT-arvo (ks. kpl 1.6.2) (Σ = kokonaisyksilömäärä, taxa = lajimäärä, EPT = EPT-lajimäärä, H´ = Shannon-Wiener - diversitetti-indeksi, exp H´ = eksponenttimuunnettu Shannon-Wiener -indeksiarvo & ASPT = ASPT-indeksi). Paikka & vuosi Σ taxa EPT H´ exp H´ ASPT * Kiiminkijoki Jousikoski I 2014 1007 54 34 3,0 19,3 6,5 Jousikoski II 2014 1932 53 29 2,2 9,4 6,1 Nivankoski I 2014 1940 56 36 2,5 12,7 6,6 Nivankoski II 2014 607 43 26 2,8 16,6 6,6 Nuorittajoki Kalliokoski I 2011 376 32 23 2,5 12,6 6,8 Kalliokoski II 2011 330 30 20 2,7 15,4 Kalliokoski I 2014 525 38 26 2,8 16,9 7,0 Kalliokoski II 2014 1077 47 32 2,7 14,5 7,0 Pylväskoski 2014 1633 45 30 2,3 10,4 6,6

*ASPT – 2 -arvo laskettu pohje-rekisterin avulla. Arvoon on lisätty luku kaksi (ks. kpl 1.6.2).

1.8 Tulosten tarkastelu Tässä osiossa käsiteltiin Kiiminkijoen vesistötarkkailuun liittyviä pohjaeläimistöselvi- tyksiä. Selvitykset liittyvät Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n ja Veljekset Valkola Ay:n Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuun. Vuonna 2014 Kiiminkijoella pohjaeläintutkimuspaikkoina olivat Jousi- ja Nivankoski sekä Nuoritta- joella puolestaan Pylväs- ja Kalliokoski. Tähän selvitykseen sisällytettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ympäristöhallinnon Nuorittajoen Kalliokoskelta vuonna 2011 kerää- mä pohjaeläinaineisto. Mahdollisia turvetuotannosta johtuvia vaikutuksia Nuorittajoen Kalliokosken pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuosien 2011 ja 2014 poh- jaeläinanalyysien tuloksia. Muilta tutkimusalueilta ei ole saavissa aiempia vertailukelpoisia pohjaeläinaineistoja, joten näiden kohteiden kohdalla vuosien välistä vertailu ei voitu toteuttaa. Tutkimuskohteet luokittuivat tyyppiominaisiin taksoneihin (TT) ja tyyppiominaisiin EPT-heimomääriin (EPTh) perustuvien mittarien perusteella pääosin erinomaiseen tai hyvään ekologiseen tilaluokkaan. Paikoin mittariarvot olivat luokkarajoilla. EPT- heimomäärään perustuva mittari luokitteli Kiiminkijoen Nivankosken toisen näytteenot- toalueen vuonna 2014 tyydyttävää ekologiseen tilaan. Nuorittajoen Kalliokosken toisel- ta alueelta vuonna 2011 havaittu tyydyttävää tilaa kuvaava tyyppilajimittariarvo oli hyvin lähellä hyvän ja tyydyttävän tilaluokan rajaa. Vertailtaessa Nuorittajoen Kalliokos- ken vuosien 2011 ja 2014 pohjaeläintilaluokittelumittariarvoja, tyyppiominaisiin taksoneihin (TT) ja tyyppiominaisiin EPT-heimomääriin (EPTh) perustuvien mittarien perusteella Kalliokosken alue oli hieman paremmassa ekologisessa tilassa vuonna 2014 kuin vuonna 2011. Tämä voi johtua pohjaeläinten suuremmasta yksilömäärästä vuonna 2014 kuin 2011, jolloin myös yleensä lajimäärä kasvaa. Kiintoaineen ja kokonaistypen määrä on vähentynyt vuosien 2011-2014 välillä, mikä voi osaltaan selittää lisääntyneen pohja- eläinten yksilömäärän. Pohjaeläinyhteisökoostumusta kuvaava PMA luokitteli tutkimusalueet Kiiminkijoen kohteiden osalta hyvään ekologiseen tilaan. Nuorittajoen kohteet luokittuivat PMA:n perusteella tyydyttävään tilaluokkaan.

Copyright © Pöyry Finland Oy 7 Ympäristöviranomaiset ovat luokitelleet Kiiminkijoen yläosan vesimuodostuman (tunnus: 60.022_y01) kokonaisvaltaisen ekologisen tilan erinomaiseksi. Luokittelu perustuu laajaan aineistoon, mutta ympäristöhallinnon luokittelussa ei ole arvioitu vesimuodostuman pohjaeläimistön tilaa (OIVA-tietojärjestelmä 2014). Tässä turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuun liittyvässä pohjaeläimistöselvityksessä havaitut, pääosin erinomaista tai hyvää ekologista tilaa kuvaavat pohjaeläinmittariarvot ovat siten linjassa vesimuodostuman kokonaisvaltaisen tilaluokittelun kanssa. Nuorittajoen vesimuodostuman (tunnus: 60.061_y01) kokonaisvaltainen ekologinen tila on arvioitu ympäristöviranomaisten puolesta tyydyttäväksi. Myös Nuorittajoen luokittelu perustuu laajaan aineistoon (OIVA-tietojärjestelmä 2014). Tässä turvetuotantoon liit- tyvässä selvityksessä havaitut pohjaeläinyhteisökoostumusta kuvaavat PMA-arvot luo- kittelivat Nuorittajoen kohteet myös tyydyttävään ekologiseen tilaan. Toisaalta tämän selvityksen, pääosin erinomaista tai hyvää ekologista tilaa kuvaavat tyyppiominaisiin la- jeihin ja tyyppiominaisiin EPT-heimomääriin perustuvat mittariarvot ovat hieman risti- riidassa Nuorittajoen kokonaisvaltaisen tilaluokittelun kanssa. Tämän selvityksen pohjana olevat pohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä noin 9 400 pohjaeläinyksilöä. Aineistot eivät sisältäneet Suomen uhanalaisuusluokittelun mukaisia uhanalaisia lajeja. Kiiminkijoen Nivankosketa havaittiin kuitenkin sudenkorentoihin kuuluva kirjojokikorentolaji (Ophiogomphus cecilia). Laji on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Lisäksi laji on mainittu Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jonka lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lajin lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Tässä pohjaeläintarkkailuasetelmassa ei ole lainkaan vertailunäytteenottoalueita, joille ei kohdistuisi vesistövaikutuksia. Tästä syystä virtavesien pohjaeläinyhteisöissä luontai- sesti esiintyvän vaihtelun (Heino ym. 2007, Mykrä 2006) määrää on vaikea eritellä esimerkiksi turvetuotannosta mahdollisesti johtuvista pohjaeläimistön vasteista. Vertailu- alueen olemassa olo olisi mahdollistanut myös paremmin erottelemaan pohjaeläinyhtei- sövasteita, jotka johtuvat pelkästään esimerkiksi eri näytteenottovuosien erilaista vir- taamaolosuhteista.

2 VIITTEET

Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pil- ke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 –päivitetyt ar- viointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s.

Armitage P.D., Moss D., Wright J.F. & Furse M.T. 1983. The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: 333-347.

Barton, D.R. 1996. The use of Percent Model Affinity to assess the effects of agriculture on benthic invertebrate communities in headwater streams of southern Ontario, Canada. Freshwater Biology, 36, 397-410.

Heino, J., Mykrä, H. Kotanen, J. & Muotka, T. 2007. Ecological filters and variability in stream macroinvertebrate communities: do taxonomic and functional structure follow the same path? Echography Vol30 (2): 217–230

Hämäläinen, H., Aroviita, J., Koskenniemi, E., Bonde, A. & Kotanen, J. 2007. Suomen jokien tyypittelyn kehittäminen ja pohjaeläimiin perustuva ekologinen luokittele. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2007. 66 s.

Jost, L. 2006. Entropy and diversity. Oikos. Vol. 113 / 2: 363–375.

Krebs, C.J. 1985. Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3rd ed., Harper & Row, New York, US, 800 s.

Koskenniemi, E. & Ruoppa, M. 2004. Pohjaeläintutkimukset. Julkaisussa: Ruoppa, M. & Heinonen, P. (toim.). Suomessa käytetyt biologiset vesistöntutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 45 s.

Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 2013. Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Ver. 13.11.2013). Suomen ympäristökeskus. 42 s.

Mykrä, H. 2006. Spatial and temporal variability of macroinvertebrate assemblages in boreal streams: implications for conservation and bioassessment. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu. 39 s. + liitteet.

Novak, M.A. & Bode, E.W. 1992. Percent model affinity: a new measure of macroinvertebrate community composition. Journal of North American Benthological Society 11: 80–85.

OIVA -tietojärjestelmä 2014. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp Ympäristöhallinto. [luettu 15.12.2014].

Copyright © Pöyry Finland Oy 9 Pöyry Finland Oy 2011.Turveruukki Oy & Vapo Oy –Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö – ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 2011–2018. Pöyry Fin- land Oy. Oulu. 26 s.

Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhan- alaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Hel- sinki. 685 s.

Rosenberg, D.M. & Resh, V.H. 1993. Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall. New York. US. 488 s. Uoma-tietojärjestelmä 2012. https://herttac.vyh.fi/uoma/frsUomaReittiList.htm [luettu 27.8.2014]. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo H. (toim.) 2010. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 120 s.

Wallace, J.B., Grubauh, J.W & Whiles, M.R. 1996. Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6: 140-151.

Wright, J.F., Sutcliffe, D.W. & Furse, M.T. 2000: Assessing the biological quality of fresh waters: RIVPACS and other techniques. 1st ed. Fresh water biological association. Ambleside. UK. 373 s.

(juv. = nuori toukka-aste, ADULT = aikuinen, GP = ryhmä, PM = Pekka Majuri & ML = Markus Leppä) (D. bicaudata ; Sensu: Brinck - Nemoura avicularis, N. flexuosa; Sensu: Hynes & Lillehammer)

Joki Kiiminkijoki Kiiminkijoki Nuorittajoki Nuorittajoki Nuorittajoki Paikka Jousikoski Nivankoski Kalliokoski Kalliokoski Pylväskoski Kunta Utajärvi Utajärvi Oulu Oulu Pudasjärvi Alue iKi I iKi II iKi I iKi II iKi iKi iKi I iKi II iKi Näytemäärä 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. 4 x 30 sek. Vuosi 2014 2014 2014 2014 2011 2011 2014 2014 2014 Määrittäjä PM PM PM PM ML ML PM PM PM

Nematoda Nematoda 1 ------Oligochaeta Oligochaeta sp. 31 48 37 8 10 7 5 28 36 Turbellaria Planaria torva 2 2 1 ------Hirudinea Erpobdella octoculata - 3 - - - 1 - - 1 Glossiphonia complanata 1 2 ------Mollusca Pisidium sp. 184 938 688 65 - 1 44 370 12 Sphaerium sp. 24 152 11 11 3 3 7 54 - Radix peregra 6 1 10 5 - - - - - Gyraulus albus - - - 1 - - - - - Gyraulus sp. ------2 Bithynia tentaculata - - - 1 - - - - - Bathyomphalus contortus 3 5 ------Ancylus fluviatilis 3 3 1 - - - 1 - - Hydracarina Hydracarina 1 3 2 - 1 1 1 6 3 Ostracoda Ostracoda ------1 - Amphipoda Asellus aquaticus 1 4 8 - 2 - - 17 6 Liite 2.2. Pohjaeläinäytteistä havaitut laji- ja yksilömäärät

(juv. = nuori toukka-aste, ADULT = aikuinen, GP = ryhmä, PM = Pekka Majuri & ML = Markus Leppä) (D. bicaudata ; Sensu: Brinck - Nemoura avicularis, N. flexuosa; Sensu: Hynes & Lillehammer)

Joki Kiiminkijoki Kiiminkijoki Nuorittajoki Nuorittajoki Nuorittajoki Paikka Jousikoski Nivankoski Kalliokoski Kalliokoski Pylväskoski Alue iKi I iKi II iKi I iKi II iKi iKi iKi I iKi II iKi Vuosi 2014 2014 2014 2014 2011 2011 2014 2014 2014

Ephemeroptera Baetis digitatus 32 32 57 50 - - 2 2 - Baetis fuscatus 1 - 7 1 - - 1 - - Baetis muticus 1 1 ------Baetis niger - - - - 1 - - 5 - Baetis rhodani 32 8 12 2 30 21 2 - - Baetis subalpinus 1 5 3 1 - - 7 - - Baetis vernus 8 2 2 2 5 - 9 5 15 Baetis subalpinus / vernus (GP) 24 30 33 9 - - 60 13 49 Centroptilum luteolum - - - 1 - - - - - Procloeon bifidium - - - 1 - - - - - Heptagenia dalecarlica 23 31 100 4 12 18 27 5 1 Kageronia fuscogrisea 2 2 1 5 7 2 - 6 1 Heptagenia sulphurea 11 15 49 7 38 30 13 15 72 Leptophlebia marginata 1 - - 10 7 2 - 7 - Leptophlebia vespertina - - - - 5 3 - - - Leptophlebia sp. 3 - 7 28 - - 2 11 3 Serratella ignita - 1 6 2 - 1 1 4 2 Ephemerella mucronata 12 18 32 7 10 5 21 55 23 Caenis rivulorum - 6 26 13 - - - - - Odonata Agrion virgo - 2 ------Agrion splendens 1 1 1 1 - - - - - Agrion sp. (juv.) < 1 cm - 2 - - 2 - - - - Onychogomphus forcipatus - 1 1 1 - - - - - Ophiogomphus cecilia - - - 1 - - - - - Gomphidae (juv.) < 1 cm ------1 - Cordulegaster boltoni - - - 1 - - 1 - - Plecoptera Diura bicaudata 2 4 8 1 - - - 4 7 Diura nanseni - - - - - 6 - 1 - Isoperla difformis - 3 1 2 1 4 1 - 3 Liite 2.3. Pohjaeläinäytteistä havaitut laji- ja yksilömäärät

(juv. = nuori toukka-aste, ADULT = aikuinen, GP = ryhmä, PM = Pekka Majuri & ML = Markus Leppä) (D. bicaudata ; Sensu: Brinck - Nemoura avicularis, N. flexuosa; Sensu: Hynes & Lillehammer)

Isoperla grammatica / obscura 2 - - 1 - 3 1 1 1 Isoperla sp. 7 17 15 3 31 10 2 3 43 Siphonoperla burmeisteri 1 - - - 1 - - 1 - Taeniopteryx nebulosa 23 54 35 30 111 70 29 18 9 Amphinemura borealis 1 - - - 4 - - 1 11 Nemoura avicularis ------1 - Nemoura flexuosa 2 ------1 Nemoura sp. 4 - 2 - - - - 1 23 Protonemura meyeri - - - - 1 24 4 4 17 Capnopsis schilleri ------1 2 Leuctra fusca 2 - 1 - - - 3 1 1 Leuctra sp. (juv.) - - 2 ------Trichoptera Rhyacophila nubila 10 2 3 - 18 14 7 4 33 Rhyacophila sp. (juv.) 5 4 5 - - - 1 - 21 Arctopsyche ladogensis 4 1 - - - - 1 1 4 Cheumatopsyche lepida 34 99 15 ------Ceratopsyche silfvenii 10 7 8 - - - - 1 - Hydropsyche angustipennis - - 1 - - - - - 2 Hydropsyche contubernalis ------2 1 - Hydropsyche pellucidula 4 13 4 - - 7 2 1 38 Hydropsyche siltalai 86 88 - - 1 21 16 9 478 Hydropsyche sp. (juv.) - 2 1 - - - - - 10 Neureclipsis bimaculata 4 4 1 - - - - - 2 Polycentropus flavomaculatus - - - - 10 4 3 15 4 Polycentropus irroratus 1 ------Polycentropodidae (juv.) ------5 - Psychomyia pusilla - - - - 1 4 2 - - Agapetus ochripes 6 22 17 - - - - 37 1 Glossosoma intermedium ------1 - Ithytrichia sp. 25 19 20 9 1 - 35 67 18 Oxyethira sp. 18 14 16 9 - 2 4 19 - Liite 2.4. Pohjaeläinäytteistä havaitut laji- ja yksilömäärät

(juv. = nuori toukka-aste, ADULT = aikuinen, GP = ryhmä, PM = Pekka Majuri & ML = Markus Leppä) (D. bicaudata ; Sensu: Brinck - Nemoura avicularis, N. flexuosa; Sensu: Hynes & Lillehammer) Joki Kiiminkijoki Kiiminkijoki Nuorittajoki Nuorittajoki Nuorittajoki Paikka Jousikoski Nivankoski Kalliokoski Kalliokoski Pylväskoski Alue iKi I iKi II iKi I iKi II iKi iKi iKi I iKi II iKi Vuosi 2014 2014 2014 2014 2011 2011 2014 2014 2014 Limnephilidae (juv.) - 1 1 - - 2 - - - Brachycentrus subnubilus 1 - 6 3 - - - - - Micrasema gelidum ------2 Micrasema setiferum - 1 18 24 8 5 3 - - Lepidostoma hirtum 72 79 128 47 10 - 22 45 34 Athripsodes cinereus 1 4 ------1 Athripsodes sp. (juv.) 4 22 24 12 1 - 1 14 2 Ceraclea excisa ------2 Ceraclea nigronervosa 1 - 1 ------Ceraclea sp. - - - - 1 - - - - Oecetis notata - 1 5 2 - - - - - Oecetis tetacea 1 - 1 4 - - - 5 1 Yolodes simulans - - 1 1 - - - - 1 Yolodes sp. (juv.) - - 1 1 - - - - - Coleoptera Elmis aenea 105 88 325 147 29 28 73 122 476 Oulimnius tuberculatus 3 4 37 21 3 4 8 31 15 Limnius volcmari 13 5 64 3 - 4 1 19 6 Normandia nitens 2 4 8 4 - - - - - Hydraena sp. - 1 1 ------Dytiscidae ADULT - 1 ------Diptera Tipula sp. ------3 Dicranota sp. - - 2 - - - 4 10 9 Simuliidae 115 20 33 4 7 21 49 12 59 Ceratopogonidae 2 - 1 1 - - - 2 - Chironomidae 21 28 29 40 4 2 47 13 48 Atherix ibis - 1 - - - - - 1 - Hemerodromia sp. 6 1 ------2 Limnophora sp. ------17 Ephyridae - - 4 ------Yksilömäärä yhteensä 1007 1932 1940 607 376 330 525 1077 1633 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-90571 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33 280 www.poyry.fi

Päiväys 3.8.2014

Sivu 1 (1)

Asia Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

Toimitamme ohessa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin vuodelta 2014.

Kokkolassa 3.8.2014

Pöyry Finland Oy

Pia Vesisenaho

Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Turveruukki Oy Velj.Valkola Ay Oulun seudun ympäristövirasto Oulunkaaren ympäristöpalvelut RKTL, Oulu (K.Juntunen) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus/ kalatalous Kiiminkijoen kalastusalue/ isännöitsijä Juha Lindström