Tervetuloa lukemaan Wanha Porvoo-Gamla Borgå -lehden sähköistä painosta

Välkommen till den elektroniska utgåvan av

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017

VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS / FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ WPGB 1986 - 2017

Porvoonjoki / Borgå å 2 Puheenjohtaja / Ordförande Jokikatu 24 Ågatan Hallituksen tervehdys / Styrelsen har ordet 4

Varapuheenjohtaja / Viceordförande Markku Mikkola 4 Ilolankuja 4 Illbygränden Pääkirjoitus / Ledare 5

Sihteeri / Sekreterare En sockerbagare här bor i staden / 8 Kaivokatu 48 Brunsgatan Sokerileipurin kauppa on meidän kadulla Kauppiaskodissa juhlitaan / Husfruarnas dignande bord 10 Varainhoitaja / Kassör Rauhankatu 45 Fredsgatan Nälkävuodet 13 Kliffaa terdellä 17 Itäinen Pitkäkatu 9 Östra Långgatan Kauppaa ja kaupunkikehitystä 18 Itäinen Pitkäkatu 26 Östra Långgatan Ruokakauppoja 1957 / Ravintoloita 2017 19 Matlagning på undantag 25 Itäinen Pitkäkatu 26 Östra Långgatan Porvoolaisravintoloiden reseptejä 26 Kirkkokatu 11 Kyrkogatan Fredrika Runebergs recept och Ville Vallgrens mat och dryck 28 Borgå-Bladet 1867 / Uusimaa 1897 30 Rauhankatu 47 Fredsgatan Maija Karhi 32 Borgås dyraste man 34 www.vanhaporvoo.org Uimaranta Maarinniemeen? 36 Facebook: Vanhan Porvoon asukasyhdistys • Hallitus / Styrelse Salvukseen oma työryhmä Vanhaa Porvoota varten 37 Hallitus.vanhaporvoo(at)gmail.com Elätkö aarteen sisällä? 38 • Tapahtumat / Evenemang Ilmoittautuminen.vanhaporvoo(at)gmail.com Muutoksia 39

Jukka Kullberg 25 € kotitaloudelta lehti.vanhaporvoo(at)gmail.com 50 € kannatusjäsen • Maksu: Vanhan Porvoon asukasyhdistys ry Vanhan Porvoon asukasyhdistys Föreningen invånarna i Gamla Borgå rf Aktia Porvoo: FI32 405010 4000 7451 Copy-Set Oy 1000 25 € per hushåll 50 € understödande medlem www.vanhaporvoo.org • Betalning: Föreningen invånarna i Gamla Borgå 1/1s 340e, 1/2s 170e, 1/4s 85e Aktia Borgå: FI32 405010 4000 7451 1/8s 45e, 1/16s 30e

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Hallituksen tervehdys Pääkirjoitus Styrelsen har ordet Ledare

Porvoossa käytiin talvella kiivaasta keskustelua Taideteh- Det fördes det en livlig debatt om området vid Konstfabriken Tämän lehden teemana on ruoka. Porvoo tunnetaan Temat i den här tidningen är mat. Staden är känd för taan edessä olevan alueen kohtalosta. Kaupunginvaltuusto i vintras. Till sist godkände stadsfullmäktige den sk. Runebergin tortuista ja Brunbergin suukoista. Ruoka- ja Runebergs tårtor och Brunbergs kyssar. Både Ville Vallgren hyväksyi lopulta nk. Citymarket-suunnitelman. Citymarket-planen. reseptikirjoja ovat Porvoossa kirjoittaneet sekä Fredrika och Fredrika Runeberg har skrivit mat- och receptböcker Koko prosessissa oli merkillepantavaa se intohimo jolla Det var anmärkningsvärt hur passionerat frågan ändå Runeberg että Ville Vallgren. Porvoon museo on esitellyt här i Borgå. Borgå museum har framställt de välbärgade porvoolaiset suhtautuivat aiheeseen. Alueen kulttuuriset ja debatterades. Vid sidan om ekonomiska aspekter lyfte varakkaiden kaupunkilaisten ruokakulttuuria näyttelyissään stadsbornas matkultur i flera utställingar. Men det finns maisemalliset arvot tulivat jatkuvasti esiin keskustelussa. Me många fram områdets kulturella- och estetiska värden. Det monta kertaa. Historiassa on kuitenkin myös ajanjaksoja, också perioder i historien när stadsborna även här har lidit porvoolaiset välitämme omasta kaupungistamme ja är uppenbart att vi borgåbor är mycket måna om vår stad jolloin ruoan puute on Porvoossakin ollut todellinen av brist på livsmedel. Det behandlas också i en artikel och i kaupunkikuvasta. och stadsbilden. ongelma. Myös sitä käsitellään tässä numerossa. de gamla tidningsurklippen. Yhtenä argumenttina keskustelussa käytettiin sitä että Ett argument som lyftes fram är att det omdiskuterade Ruokakaupat ovat vanhasta kaupungista kokonaan jo Livsmedelsaffärer finns det inte mera i gamla stan, men alue kuuluu Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon. Vanha området tillhör Borgå nationella stadspark. Gamla Borgå är kadonneet, mutta niiden tilalle on tullut ravintoloita. i stället har vi restauranger. Nu är den otroligt höga Porvoo kuuluu keskeisesti tähän kansalliseen kau- en central del av stadsparken, som år 2010 invigdes av Nykyisin Vanhan Porvoon tärkeimpiä vetonauloja onkin kvaliteten av matservering en av stadens största attrak- punkipuistoon jonka vihki ministeri Jan Vapaavuori vuonna minister Jan Vapaavuori. Vi får hoppas att den här vär- huikean laadukas ruokatarjonta. Viime kesänä järjestettiin tioner. I somras genomfördes för första gången fram- 2010. Toivokaamme että tätä arvokasta kokonaisuutta defulla helheten utvecklas på ett klokt sätt. onnistuneesti ensimmäinen ruokafestivaali, nokkelasti gångsrikt det påhittigt döpta Smaku-evenemanget, och kehitetään viisaasti. nimetty Smaku, joka kesällä saa jatkoa. nästa sommar får vi fortsättning. Trevlig sommar till alla! Osa lehden tätä numeroa on Vanhan Porvoon oma En del av detta nummer är Gamla Borgås egen Hyvää kesää kaikille ! ”keittokirja”. Ravintolat ovat antaneet käyttöömme ”kokbok”. De lokala traktörerna har gett WPGB -tidningen kotikokin taidoille ja tarvikkeille sopivia ammattilaisten recept som lämpar sig för amatörkockens kunskaper och laatimia ohjeita. Niiden joukossa on suolaisia ja makeita redskap. Bland dem finns saltiga och söta läckerheter samt asukasyhdistyksen hallituksen jäsen, invånarföreningens styrelsemedlem herkkuja sekä juomia. Suurkiitos ravintoloille, kahviloille ja drycker. Ett stort tack till alla restauranger, kafeer och barer baareille, jotka tällä tavalla ovat halunneet osallistua som på detta sätt har medverkat och stött vår egen tidning! kaupunginosan oman lehden tekemiseen! valokuvaus, musiikki ja ulkoilu. Vapaa-aikaani viettän saaristossa mökilläni ja sitä kautta olen ”porvoolainen” jo vuodesta 1981. , päätoimittaja / chefredaktör Porvooseen muutin asumaan Helsingin Punavuoresta vuonna 2005, mutta kävin välillä kääntymässä Loviisassa. Nyt olen asettunut Nasu-koirani kanssa Kirkkokadulle idylliseen pihapiiriin. Työtilani on Vuorikadulla. Porvoossa viihdyn hyvin. Täällä yhdistyy sopivasti • Boss alumiininen rakennusteline 10 e/vrk. • Boss byggnadsställning av aluminium 10 e/dygn. landea ja urbaania asumista. Palvelut ovat yhtä lähellä kuin Teline on syytä varata hyvissä ajoin ennen Ställningen är det skäl att reservera i god tid före Punavuoressa, mutta silti aivan vieressä luonto, varsinkin maalaussesongin alkua målningssäsongen böarjar. joki ja meri. Eikä työmatkakaan ole päätä huimaava! • Speedheater maalinpoistolaite 3 e/vrk • Speedheater färgborttagningsapparat 3 e/dygn Liikenne, erityisesti läpiajoliikenne huolestuttaa. Katson • Oksasilppuri 10 e/2vrk • Fliskvarn 10 e/dygn työhuoneestani miten turistit ja asukkaat liukastelevat • Oksasakset pitkällä varrella • Kvistsax med långt skaft jäisillä kaduilla, joita pitäisi hoitaa paremmin. Eikä • Punamultavärin keittovälineet • Utrustning för att koka rödmylla japanilainen vierailija taida ymmärtää mitä tarkoittaa ”Ei Markku Mikkola Kaikki lainattavat esineet haetaan ja palautetaan Alla föremål som lånas ut levereras och returneras till talvikunnossapitoa”! lainaajan toimesta VPAY:n varastosta IFiGB:s lager på Adlercreutzgatan 20, ifall icke annat Toinen asia mikä askarruttaa on, miten nykytekniikka Adlercreutzinkatu 20, jollei muuta sovita. överenskommits. Minut valittiin yhdistyksen hallitukseen vuosikokouksessa. voitaisiin sovittaa historialliseen rakennuskantaan. Voisiko Olen 50-vuotias myynnin ja markkinoinnin ammattilainen meillä olla jopa huomaamattomia aurinkopaneeleita Heikki Kotsalo, 0400 817 027 sekä puuveneartesaani. Harrastuksiini kuuluvat jooga, katoilla?

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 �I��OI�A, �U��A, ��IR�Ä Ensi joulukuun WPGB - lehden teemana on Suomi 100 Vanhan Porvoon näkökulmasta

Jos sinulla on ideoita tai vanhoja kuvia,tai haluat Asukayhdistyksen tarjoilemat kirjoittaa, kuvata tai muuten Lucianpäivän jouluglögit ja osallistua lehden tekoon, ota Vapunpäivän simat lahjoittaa yhteyttä viimeistään 24.11.2017

�K�IV, �I�A, �O��G�AFE�A Yhdistys kiittää! I följande WPGB-tidning i december är temat Finland 100 ur Gamla Borgås synvinkel.

Om du har ideér eller gamla bilder, eller vill skriva, fotografera eller göra någonting annat för tidningen, tag kontakt senast 24.11.2017.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 En sockerbagare här bor i staden Sokerileipurin kauppa on meidän kadulla

Foto/kuva: Kristoffer Åberg

Sockerbagaren (1781-1871), som verkade Sokerileipuri (1781-1871), joka toimi texten VERKAUF VERISCHIEDENE BRODTE. I handeln heidän omilla maanmiehillään oli oikeus käyttää ammat- som konditor i den Holmska gården 1825-1828 i Borgå vid kondiittorina Holmin talossa 1825-1828 Vanhassa för ”olika brödslag”, kan vi av skyltens bilder anta att de tinimikettä Schweitzer Conditor. Torget i Gamla stan, var min morfars farfars far. Han var Porvoossa, oli äidinisäni isoisän isä. Holmin talossa toimi sålde baguetter, semlor, kringlor och vackert dekorerade Muutama viikko sitten Porvoon museolla ripustettiin en av fem sockerbagare från Schweitz som höll bageri och peräkkäin vuosina 1820-1847 peräti viisi sveitsiläistä (tai kakor. har i boken esille Holmin talon eteiseen mielenkiintoinen leipomokyltti, handel i gården mellan 1820 och 1847. Från Borgå flyttade sveitsiläissyntyistä) sokerileipuria. Florio Catani ei viipynyt (1997) uppskattat att skylten jossa on maalattuna teksti: VERKAUF VERISCHIEDENE han ganska snart till Helsingfors och där öppnade han på kauan Porvoossa, mutta Helsingissä perheyritys periytyi jopa härstammar från Kästlis tid. BRODTE. Kyltti kertoo talon menneisyydestä. Sillä mai- Norra Esplanaden 31 ett bageri med café, alltså ett pojanpojalle osoitteessa Pohjoisesplanadi 31. Leipomoyritys Bageriet var med stor sannolikhet beläget i en bagarstuga nostettiin talossa myynnissä olevia erilaisia leipomo- konditori, i ett litet empirhus i trä. År 1890 lät hans sonson aloitti pienessä puisessa empirepuutalossa, mutta jo vuonna av trä på den Holmska gården. Takvalven och golvet av tegel tuotteita. Valikoimassa oli ranskanleipää, sämpylöitä, , i enlighet med stadsplanerna, riva trähuset för 1890 pojanpoika rakennutti uuden kivipalatsin i bottenvåningen, där museibutiken är idag, har tillkommit rinkeleitä ja kauniisti koristeltuja kakkuja. on att bygga det Cataniska stenpalatset, ritat av vanhan rakennuksen tilalle. Siellä toimi konditoria, jossa oli först efter att Schweizerbagarna lämnat staden år 1867. kirjassaan som blivit känd för bl.a. Ateneum byggnaden. Palatset finns sekä kahvila, että leipomo. Uusi kivipalatsi on Om sortimentet vet man väldigt lite men med säkerhet (1997) esittänyt, että tämä kyltti olisi Kästlin ajoilta. bredvid hotell Kämp. Jag hör till den femte generationen piirtämä ja se sijaitsee hotelli Kämpin naapurissa. användes mördeg, smördeg samt gäst för jäsning i Leipomona toimi todennäköisesti Holmin talon pihan efter . Olen itse viidennessä sukupolvessa tillverkningsprocessen. Till sockerbagarnas gesällprov hörde puoleinen puinen leivintupa. Holmin talon pohjakerroksen utvandrade från Unter Engadin, Lavin i jälkeläinen. magnifika konstverk som krokankronor tillverkade av S tiilestä tehty holvi ja lattia (nykyinen museokauppa) Graubünden, en schweizisk kanton, i början av 1800-talet. muutti 1800-luvun alussa Lavinista, Unter formade mandelbröd fogade till höga dekorativa kronor. En rakennettiin vasta 1867, kun sveitsiläiset leipurit olivat Familjen hade ett litet jordbruk som inte gav levebröd åt fler Engadinin laaksosta, joka sijaitsee Sveitsin itäisimmässä sådan krokankaka inhandlades av familjen Brandt till Kiala lopettaneet toimintansa talossa. än ett av syskonen. Därför måste han söka arbete på annan Graubündenin kantonissa. Hän polveutui maanvil- när konstnären Albert Edelfelts föräldrar Carl Albert Edelfelt Leipomon tuotteista tiedämme hyvin vähän, mutta ort. Han verkade först i Göteborg där han 1811 erhöll jelijäperheestä, jossa tilukset perinteisesti periytyvät vain och Alexandra Brandt ingick äktenskap. Krokanen varmuudella voi todeta, että tuolloin käytettiin sekä muru- borgarrättigheter som pastejbagare. I Göteborg ingick han yhdelle pojalle. Tästä syystä Florion oli hankittava transporterades till fots från Helsingfors av sex personer, så että voitaikinaa. Myös hiivaa käytettiin taikinan äktenskap med Ingrid Hallberg som var fjorton år yngre än toimeentulonsa muualta. Hän toimi ensin Göteborgissa, att den inte skulle gå sönder. Bröllopet firades sommaren kohottamiseen. Sokerileipureiden kisällinkokeeseen kuului han. Som 44-åring flyttade med sin hustru jossa vuonna 1811 sai lunastettua itselleen por-varisoikeudet 1852, samtidigt som det schweiziska sockerbagarnas era näyttäviä dekoratiivisia krokaaneja, jossa S-muotoiset och deras fyra barn till Borgå där hans gesäll från Göteborg pasteijaleipurina. Göteborgissa hän avioitui itseään avvecklades i Borgå. mantelileivonnaiset liitettiin yhteen suureksi kruunuksi. , även han från Graubünden, startat neljätoista vuotta nuoremman ruotsalaisen Ingridin, o.s. Tiedetään, että taidemaalari Albert Edelfeltin vanhempien verksamheten som sockerbagare. De schweiziska socker- Hallberg, kanssa. 44-vuotiaana Florio vaimoineen sekä Carl Albert Edelfeltin ja Alexandra Brandtin häihin Kiialassa bagarna var ofta delägare i varandras affärer och heidän neljä lastaan muuttivat Porvooseen vuonna 1825, hankittiin tällainen. Krokaania kuljetettiin jalan Helsingistä prioriserade landsmän som gesäller och efterträdare. De var sillä Catanin leipomon entinen kisälli oli Kiialaan kesällä 1852, - samaan aikaan, kun viimeinen yrkesstolta och vakade över att endast landsmän hade rätt avannut täällä oman leipomon. Sveitsiläiset sokerilepurit sveitsiläinen sokerileipomo lakkautettiin Porvoossa. att kalla sig Schweitzer Conditor. toimivat maailmalla toisiaan tukien. He omistivat usein För några veckor sedan hängde Borgå museum upp en yhteisiä yrityksiä ja värväsivät uusia kisällejä kotikylistään. intressant bageriskylt i entrén till den Holmska gården med Ammattiylpeinä he myös valvoivat sitä, että ainoastaan Museidirektör vid Borgå museum / Porvoon museon museonjohtaja

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Kauppiaskodissa juhlitaan Husfruarnas dignande bord

Teksti ja kuvat: Porvoon museo Text och foto: Borgå museum www.porvoonmuseo.fi www.facebook.com/porvoonmuseo/

▲ Juhlapöydässä tarjottiin haudutettua haukea, lientä, kalkkunaa, munahyydykettä ravunpyrstöjen kera sekä vispikermaa ja metsämansikoita

Holmin talo oli Kustaa III:n hallitus- Under Gustaf III:s regeringsperiod Holmin kauppiassuvun talossa Porvoon Raatihuoneentorin I Holmska köpmansgården vid Rådhustorget i Borgå firades laidalla juhlittiin 1700-luvulla häitä ja järjestettiin dop, bröllop, begravningar och varje större i kalendern kaudella 1700-luvun loppupuolella under senare delen av 1700-talet var hautajaisia, myös jokainen suurempi kalenteriin merkitty utmärkt helg. Födelsedagsfirandet ansågs fortfarande uutuuttaan hohtava kivitalo vilkkaan Holmska gården ett splitternytt juhlapyhä huomioitiin. Syntymäpäivien viettoa pidettiin aningen okristet. Lämpligare var att fira namnsdagar med tähän aikaan vielä hieman pakanallisena, sopivampaa sen presenter, dikter och sång. kaupungin sydämessä. Sen stenhus beläget i hjärtat av en livlig sijaan oli nimipäivien juhliminen lahjoilla, runoilla ja Och då det förväntades att namnsdagsbarnet skulle rakennuttanut Johan Holm vanhempi handelsstad. Huset hade uppförts av laululla. traktera sina gäster med ädla drycker och delikatesser kan Kun Holmin talossa juhlittiin kesäisiä nimipäiviä 1700- vi anta att Holmska gårdens tre Marior dukade ett kuoli vuonna 1776, jonka jälkeen talo Johan Holm den äldre. Vid hans luvun lopulla, pöydän ääreen asettuvat talon kolme namnsdagsbord som hette duga. Gårdens pigor har under siirtyi tämän pojalle Johan Holm bortgång år 1776 övergick gården till emäntää: vanha rouva Anna Maria, tytär Anna Maria, sekä husfruarnas ledning dukat upp en sommardukning med det miniä Maria Charlotta. Kun asiaan kuului, että sena 1700-talets delikatesser. Denna varma sommarkväll nuoremmalle. Johan-pojan runsaan hans son Johan Holm den yngre. nimipäiväsankari tarjosi vierailleen jaloja juomia ja sätter sig husets tre värdinnor till bords: gamla frun Anna kymmenen vuoden isännyys päättyi Sonen Johans dryga tio år som parhaimpia herkkuja, voi olettaa että piiat kattoivat kolmen Maria, dottern Anna Maria, samt svärdottern Maria Marian johdolla juhlavan pöydän ajan herkkuineen ja Charlotta. hänen kuolemaansa vuonna 1789. husvärd fick sitt slut vid hans död år laittoivat esille parasta mitä talossa oli tarjota. På 1700-talet styrde årstidernas gång sommar- Talon isäntänä hän ehti menettää 1789. Under sin tid som herre i huset Kesäinen 1700-luvun ateriointi seurasi vuodenajan bespisningen. Om försommaren stod redan träd- kulkua. Alkukesästä saatavilla oli jo varhaiskesän gårdslandets delikatesser, samt mjölk, ägg och smör till ensimmäisen puolisonsa Lovisa kom han att förlora sin första hustru kasvimaan herkkuja sekä maitoa, munia ja voita. buds. Vid midsommaren kunde man njuta av t.ex. Laguksen ja avioitua uudelleen Maria Lovisa Lagus och gifta om sig med Keskikesällä saatettiin nauttia esimerkiksi ahomansikoita skogssmultron med rosengrädde och senare på sommaren ruusukermavaahdon kera ja loppukesästä rapuja eri av kräftor tillredda på diverse sätt. Nypotatis och läckra små Charlotta Krookin kanssa. Johan Maria Charlotta Krook. Efter den muodoissa. Uusia perunoita tai kesäporkkanoita eivät morötter var däremot obekanta för 1700-talsfinsmakaren. nuoremman kuoleman jälkeen talossa yngre Johans bortgång beboddes 1700-luvun herkkusuut tunteneet. Oli tuhlausta syödä Det var slöseri att äta dem som halvvuxna. niitä kesken kasvukauden. Till det somriga festbordet hörde såväl salta som söta asuivat isä ja poika Holmin lesket Anna gården av far och son Holms änkor; Juhlapöytään kuului niin suolaisia kuin makeita pää- ja huvud- och mellanrätter, vilka avnjöts turvis. Det franska Maria Govinia ja Maria Charlotta Anna Maria Govinia och Maria väliruokia, joita nautittiin vuoronperään. Ranskalaisen kökets influenser syntes i ståtliga aladåber, men även keittiön vaikutus näkyi näyttävissä aladobeissa, aterioille enskilda grönsaksrätter som sparris och kronärtskockor Krook lastensa kanssa. Talon Charlotta Krook med barn. Husets valmistettiin myös pelkkiä vihannesruokia kuten parsaa ja tillreddes. Färskt kött och färsk ädelfisk var festmat och naisvallan sinetöi Anna Maria Hassel, s. kvinnovälde stärktes ytterligare då latva-artisokkaa. Tuore liha ja arvokalat olivat juhlaruokia grönsakerna var alltid kokta eller stekta. Materna kryddades ja vihanneksia ei syöty keittämättä tai paistamatta. med ättika, salt och kryddor som tidigare använts som Holm, joka muutti takaisin Anna Maria Hassel, f. Holm, med Mausteina käytettiin vanhojen lääkeyrttien lisäksi etikkaa medicinalväxter. Socker och sirap användes även rikligt och lapsuudenkotiinsa poikansa kanssa son flyttade tillbaka till sitt ja suolaa. Sokeria ja siirappia kului myös runsaasti ja sen den växande konsumtionen gav upphov till grundandet av myötä perustettiin kotimaisia sokeritehtaita. Porvoossa inhemska sockerbruk. I Borgå grundades år 1784 vid Ågatan miehensä kuoleman jälkeen barndomshem efter hennes mans toimi vuodesta 1784 sokeritehdas Jokikadulla ns. Hagertin i det s.k. Hagertska huset ett sockerbruk, med bl.a. vuonna 1777. bortgång år 1777. talossa, sen osakkaana oli mm. kauppias Johan Holm. köpmannen Johan Holm som delägare.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 ▲ Brännvinsbordet med plockmat samt europeiska viner, brännvin, sirapssnaps och fruktlikör var en viktig de av tidens festmåltid

Ohjeet haettiin keittokirjoista, joista suosituin oli Cajsa Recepten togs från tidens kokböcker. Populärast var Wargin vuonna 1755 ilmestynyt Cajsa Wargs år 1755 utkomna . Siitä löytyy mm. ajalle tyypillisiä . I den ingår bl.a. muhennos- ja piirakkareseptejä. Uutta näille resepteille oli tidstypiska recept för stuvningar och pajer. Det nya med niissä annettujen mittojen tarkkuus, sillä ruoan maku oli yhtä dessa recept var att måttangivelserna var noggranna, tärkeää kuin sen ulkonäkö ja asettelu pöydälle. Cajsa Wargin eftersom smaken på maten var lika viktig som upp- ▲ Nälkävuodet, Kuva: Työväen kalenteri vuodelta 1898 näkemyksen mukaan ruoanlaitto lähentelikin jopa tiedettä, läggningen och serveringen. Enligt Cajsa Warg gick minkä vuoksi annettujen mittojen tuli olla tarkkoja. matlagning t.o.m. att likna vid vetenskap, varför de utsatta Viinapöytä oli tärkeä osa ajan juhlaruokailua. Sivulla måtten måste vara exakta. olevasta noutopöydästä vieraat hakivat naposteluruokaa Brännvinsbordet var en viktig del av tidens festmåltid. ennen varsinaista ruokailua. Tavallisesti tarjolla oli mm. Från detta vid sidan om stående buffetbord hämtade suolaisia rinkeleitä, makkaraa, silliä ja juustoa, sekä gästerna plockmat före den egentliga måltiden. Vanligtvis Nälkävuodet maustettua viinaa. Naisväelle oli myös siirappisnapseja tai bjöds det bl.a. på salta kringlor, korv, sill och ost samt hedelmäliköörejä. Ajan tapaan Holmin talossa oli myös oma kryddat brännvin. Damerna bjöds eventuellt på sirapssnaps viinapannu. Tämän lisäksi Porvoon huomattavimmat eller fruktlikör. Liksom de flesta andra hade familjen Holm kauppiaat harjoittivat viininmyyntiä ja toivat saataville mm. egna brännvinspannor. I Borgå bedrev stadens förmögnare Maamme historiasta vielä viime sotienkin Runebergin runo reinin- ja moselviiniä, Kanariansaarilta tuotuja viinejä, sekä köpmän dessutom vinförsäljning och man hade tillgång till tunnetaan useita ravinnon aikana puutetta ”Saarijärven Paavo” jopa ranskalaista paloviinaa. bl.a. Rhen- och Moselvin, vin från Kanarieöarna, samt även Ajan kattaus oli harmoninen, harkittu ja symmetrinen. franskt brännvin. saannin kannalta vaikeita elintarvikkeista. kuvastaa hyvin näitä oloja, Pöytää koristivat 1700-luvulle tyypillisesti pienet patsaat eli Tidens dukning var harmonisk, uttänkt och symmetrisk. aikoja, mutta Keskiajalla ja 1500-luvulla mutta lopuksi myös sitä figuurinit, jotka toimivat myös pöytäkeskustelujen Bordet kunde prydas av för 1700-talet typiska figuriner vars innoittajina. Ruoka-astiat olivat englantilaista, ruotsalaista uppgift var att stimulera måltidsdiskussionerna. Kärlen var tunnetuimmat ns. elettiin varmasti hankalia miten yhteinen ja alankomaalaista fajanssia. Kattaukseen kuului myös tälle av engelsk, svensk och nederländsk fajans. I dukningen nälkävuodet koettiin 1690- kausia ja vuosia, jolloin onnettomuus yhdisti ajalle muodikasta kiinalaista posliinia, jota yksinoikeudella ingick även för tiden modernt kinesiskt porslin som Svenska luvulla ja 1860-luvulla. vuoden sato epäonnistui ja ihmiset. Nälkävuosien Ruotsiin toi Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania. Koska Ostindiska Companiet med ensamrätt hämtade till Sverige. lasit olivat harvinaisia ylellisyysesineitä, samat lasit olivat Då dryckesglas var ovanliga lyxvaror användes vanligen Näitä on suomalaisessa aiheutti nälänhätää. Vielä aikaan esiintyikin tavallisesti käytössä sekä viinaa, viiniä että likööriä samma glas vid serveringen av brännvin, vin och likör. De kansanomaisessa 1800-luvulla keinot katoja maassamme sangen vähän tarjottaessa. Ne vain huuhdeltiin ja kuivattiin eri juomien sköljdes och torkades bara mellan de olika dryckerna. Detta välissä. Tämä tehtiin sen vuoksi, että ajan viini oli sameaa ja även p.g.a. att tidens vin vanligtvis var grumligt och hade ajanlaskussa kutsuttu vastaan olivat vähäiset rettelöintiä tai siinä oli paljon pohjasakkaa. Edellisen vuosisadan mycket bottensats. Det gångna 1600-talets extravaganta suuriksi kuolonvuosiksi. täällä Pohjolassa, missä vahingontekoja; uskottiin, lautasliinojen monimutkaiset taitokset vaihtuivat 1700- servettbrytningar gav på 1700-talet vika för enklare former. luvulla yksinkertaisempiin malleihin. Ruotsalainen hovitaitos Den svenska som var en av tidens populäraste Myös epänormaalit olot, satokausi oli lyhyt ja sato että tapahtumat olivat oli ajan suosituin taittelumalli. brytningar. kuten sota-ajat, aiheuttivat usein vaatimaton. Jumalan rangaistus.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Porvoossa nälkävuosien tilannetta kaisesta ravintoaineiden puutoksesta on väestön osalta vaikea selvittää, sillä tai vakavasta sairaudesta. Kiillehäiriö Pohjois-Euroopassa koettiin koko kaupungin henkikirjoissa on aukko aiheutti mm. pituuskasvun hidas- 1600-luvun kylmä kausi, mikä liittyi vuosina 1695-1705. Kuitenkin väes- tumista. Hammasmätää oli yli puolella 1500-luvulla alkaneeseen ilmastolli- tönkehitys on ollut suotuisaa, sillä vainajista. Kuitenkin porvoolaisten seen pikkujääkauteen. Jo 1680-luvul- läänintilien mukaan nälkävuosista sel- hammaskunto oli parempi kuin la sattui erittäin ankaria katovuosia, vittiin suhteellisen vähällä, vaikka muualla maassa mikä saattoi johtua jolloin myös kulkutaudit lisäsivät tu- tiedetään lukuisten kaupunkilaisten erilaisesta ravinnosta tai fluoripitoi- hoa. Ihmiset lähtivät kotiseuduiltaan menehtyneen. Vuonna 1694 henki- semmasta juomavedestä. Myös merk- etsimää elantoa muualta, jolloin nälän rahaa maksoi 669 henkeä ja vuonna kejä tartuntataudeista löytyi, vaik- heikentämät sairastuivat helposti ja 1703 jo 677. Onkin arveltu, että kakaan ei paljon. Niistä kärsineet olivat suuret vaeltavat ihmislaumat lisäsivät rannikkoseuduilla pystyttiin viljaa kuolleet varhaisessa aikuisiässä. ▲ Jäkäläleivän ja vesivellin reseptit. tautien leviämistä. Ilmiö paheni saamaan paremmin kuin sisämaassa. Loppupäätelmänä voi olettaa, että Sota-ajan keittokirja, Elin Sjöström, seuraavalla vuosikymmenellä kun halla Tosin ruokakuntien määrä laski sa- hautausten aikana huono ja riittä- Kansanvalistusseura 1917 ja sade koettelivat useana vuonna. maan aikaan, minkä täytyy merkitä mätön ravinto oli ainakin välillisesti ► Nilaa eli pettua irrotetaan männystä puisen Vielä vuonna 1696 viljaa oli saatavissa ruokakuntien henkilömäärien kasvua. vaikuttamassa kuolemiin. työkalun avulla. Ruotsista ja Liivinmaalta, mutta 1600-luvun nälkävuosista, puhu- Kuva Wikipedia, Juha Kämärainen Uudenmaan ja Hämeen läänin mattakaan varhaisemmista kato- ja ◄ Kirkkopihan hautausmaan luututkimukset maaherran pyytäessä saada jakaa ohraa tautivuosista, on vaikea saada tietoa, Kuva: Porvoon museo tarvitseville vastasi hallitus, että viljaa mutta jotain voi päätellä porvoolaisia Suuresta Pohjan sodasta päästyä olot saisi myydä käypään hintaan. paranivat ajan mittaan ja Porvoon Hallituksen mielessä oli ainoastaan osalta voidaan todeta, että kaupunki tulla kerjäläisiä Hämeestä ja Savosta. teluista huolimatta tauti levisi myös tettiin järjestää. Tosin nälän hei- valtion talouden turvaaminen, mikä vaurastui 1700-luvulla elinkeino- Kauempaa tulleita päätettiin auttaa, hyvin toimeen tulleisiin porvoo- kentämistä miehistä ei paljonkaan ol- osoittautui tässä tilanteessa kohta- elämän kehittyessä. Vuonna 1809 mutta lähialueiden asukkaat palau- laiskoteihin. Kaupunkilaisten vähitel- lut hyötyä näissä. Toimenpiteistä huo- lokkaaksi ja seurasi katastrofi, sillä siirryttiin Venäjän vallan alle ja tettiin koteihinsa. Porvoossa sel-vittiin len väsyessä puurtamaan peruste-tuissa limatta mm. palvelusväkeä jouduttiin köyhtynyt väestö ei tietenkään pysty- vuosisadan alku oli uusien olojen jotenkin vielä kesällä 1867 koska leipää laitoksissa, kerjäläisiä tuli myös sanomaan irti, jolloin vaeltavien ker- nyt ostamaan mitään enää siinä vakiinnuttamisen aikaa. 1860-luvulla oli saatavilla, mutta köy-hemmän yksityiskoteihin huolimatta tilaisuuk- jäläislaumojen virta kasvoi ja sen myö- vaiheessa. Hallituksen viivyteltyä asi- koettiin taas rankkoja vuosia pikku väestön parissa alkoi kuol-leiden määrä sien tuotoilla kerätyistä varoista. tä kulkutaudit, lavantauti, punatauti ja assa ei 1697 Baltiasta luvattu vilja enää jääkauden viimeisinä aikoina kadon kohota ja hautausmaa kävi ahtaaksi. Runebergien keittiössä kävi tou- hinkuyskä levisivät. Vuosisadan alku- voinut pelastaa tuhoa, jota etenkin seurauksena. Jo ennen vuosina 1866- Vasta syksyllä voitiin vihkiä lisää kokuussa jopa 200 pyytäjää päivässä. puolella alkanut väestön määrän suo- kulkutaudit edesauttoivat. Tutkimus 1867 sattuneita satojen täydellisiä tu- hautausmaata kun Näsin kartanon Fredrika Runeberg auttoi niin monta tuinen kehitys pysähtyi luonnollisesti onkin nostanut esiin kysymyksen, houtumisia alkoivat vaikeudet, en- isäntä Johan Holm ”Näse-Jutte” kuin pystyi. Nälkävuodet hidastivat nälkävuosien aikaan ja kuolleiden kumpi oli tuhoisampaa, nälkä vai simmäinen katovuosi koettiin 1862. lopulta suostui myymään maata sitä osaltaan myös empirekaupungin ra- määrä ylitti syntyneiden määrän vielä taudit. Taudeista tuhoisin oli vainajia koskeneista luututkimuksista. Todellinen kauheus koitti touko- varten. Seuraavana vuonna kuol-leiden kentumista, sillä varoja tarvittiin ker- vuonna 1870. Kuolleisuus oli pienintä lavantauti. Hätäleipä pettu lisäsi Vuosina 1300 - 1700 kirkkopihan kuussa 1867, jolloin Etelä-Suomes- määrä oli jo 217 henkeä, joiden jäläisten ruokkimiseen ja sairaan-hoi- Uudellamaalla kun pahimmat me- kuolleiden määrää heikentyneelle ter- hautausmaahan haudatuista vainajista sakin oli vielä täysi talvi: korkeita joukossa oli myös muualta tulleita oon. Toisaalta köyhien auttaminen ja netykset koettiin Hämeessä ja Pohjois- veydelle ja vatsalle liian voimakkaana. on luututkija Kati Salo selvittänyt mm. hankia ja vesistöt jäässä. Toukotyöt kerjäläisiä. Kaupunkiin perustettiin sairauksien hoito nälkävuosina on Savossa. Vuoden 1868 alussa päästiin Suurvalta-ajan lopulla myös sodat kuolinsyitä. Luut ovat säilyneet myöhästyivät ja rehu loppui. Syksyllä köyhäinkeittiö ja työhuone näitä ker- nähty myös naisten toiminnan merki- hankkimaan siemenviljaa ulkomailta, pienensivät väestön määrää. Koko- maaperästä johtuen poikkeuksellisen yllättänyt halla puolitti sadot. Ankara jäläisiä varten ja keittiössä jaettiin ruis- tyksen tunnustamisena viralliseksi mutta myöhästyneen jäiden lähdön naismäärät kuolleista on arvioitu olleen hyvin ja osa niistä voi olla peräisin jopa nälkävuosi alkoi kun kruunun ja puuroa, maitoa, lihakeittoa ja ryyni- toiminnaksi. Huomattavaa on, että vuoksi laivat pääsivät Suomeen vasta runsas neljännes 500 000 hen-gen keskiajalta. Suurimman osan luu- pitäjien makasiinit olivat tyhjät. velliä – keväällä 1868 keittiöstä jaettiin Porvoossa naimisiin menot harvenivat toukokuussa. Kevään kylvöihin päästiin väestöstä, mutta tarkkoja lukuja on aineistosta arveltiin olevan 1600- Syksyllä 1867 aloitettiin ulkomaisen runsaat 5000 annosta keittoa ja leipää, näinä vuosina merkittävästi. Syy lienee, kuitenkin vähitellen ja uusi sato oli mahdoton tietää, sillä kattavaa 1700-luvuilta, koska hautaukset oli viljan tuonti, mutta satamien jäätyessä myöhemmin jopa 6559 annosta - syöty ettei ollut varaa mennä naimisiin, sillä melko hyvä. väestökirjanpitoa ei vielä ollut. tehty puuarkkuihin kun sitä vastoin jo lokakuussa sekä runsas lumentulo leipä oli osin pettua myös avioliitto oli tuolloin paljolti taloudel- Leipäviljaan perustuva maatalous, Väestökato aiheutti myös laajan vanhemmat haudat ovat enimmäkseen pysäyttivät kuljetukset. kaupunkilaisten omissa pöydissä. linen sijoitus. ulkomaan kaupan rajoittuminen kesä- tilojen autioitumisen, mikä vähitellen ilman arkkuja. Todetuista sairauksista Porvoon talous ja elinkeinoelämä Työhuone piti rajata 150 hengelle, Luonnosta saatavia korvikkeita kausiin, vielä heikosti kehittynyt raha- korjautui uusien asukkaiden, ennen yleisimpiä olivat puutostaudit, ham- kukoisti 1860-luvulle tultaessa me- mutta 1868 toukokuussa siellä oli jouduttiin käyttämään paljon: turvau- talous ja sosiaaliturvan vanhakantai- kaikkea tilattomien ja talottomien, massairaudet ja nivelmuutokset. renkulun, uusien tehtaiden ja saha- enimmillään 726 henkeä ja poikkeus- duttiin pettuun, olkiin, jäkäliin, suus aiheuttivat kymmenientuhansien asuttaessa nämä tyhjät tilat. Tämä oli Puutostauteja todettiin noin puolella teollisuuden nousun kautta. Kuiten- oloja varten perustettu sairaala käsitti sammaliin, vehkaan, metsämarjoihin, suomalaisten menehtymisen. Olot myös valtion etu ja kruununverot saa- vainajista. Alle vuoden vanhoilla lap- kin nälkävuodet vaikeuttivat elämää aluksi 40 vuodepaikkaa, mutta pahim- sieniin, kuusenkerkkiin, apilan, her- vakiintuivat kuitenkin hitaasti ja vielä tiin siten osittain nopeasti palautettua. silla oli merkkejä keripukin aiheut- myös täällä. Porvoossa asukkaat millaan 120 sairastunutta. Kysymys neen- ja perunanvarsiin. Nyt osattiin pitkään silloin tällöin sattuneet kato- Vuosisadan viimeisenä vuonna enää n. tamista muutoksista. Keripukki hei- keräsivät rahaa pohjoisempana nälkää siitä, kumpi oli tuhoisampi, nälkä vai järjestää jo yleisiä hätäruokakursseja ja vuodet aiheuttivat ongelmia Suomessa 8 % autiotaloista oli ilman asukkaita. kensi vastustuskykyä ja altisti muille kärsiville sekä listojen että huviti- tauti, sai Porvoossa selkeän vastauk- valtio koetti suositella uusia sivu- maataloudesta elantonsa saaville. Tosin katovuodet ja uusi sota 1700- taudeille. Toiseksi yleisin puutos- laisuuksien avulla. J. L. Runeberg antoi sen: järjestelyjen johdosta nälkää pys- elinkeinoja kotitalouden parissa, myös luvun alkuvuosikymmeninä jarruttivat taudin merkki oli hampaiden kiil- suurimman lahjoituksen, 50 ruplaa. tyttiin torjumaan paremmin kuin la- hätäaputöitä, kuten teiden ja siltojen jo alkanutta hyvää kehitystä. lehäiriö, mikä kertoi lapsuuden ai- Kevättalvella 1866 kaupunkiin alkoi vantautia. Tohtori Wallgrenin ponnis- rakentamista ja soiden ojitusta, yri- museonjohtaja emerita

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Kliffaa terdellä

Kun päätoimittaja kertoi kevään numeron teeman, ajattelin Johanssonin tätiä. Muistatteko kaupan kirkon nurkalla? Reitti uuteen kotiin kulki sen ohi. Töölöstä päähänpiston takia muuttaneella ei ollut tuttua kauppaa, kahvilaa tai ravintolaa, ei luottokampaajaa, hammaslääkäristä tai gynekologista puhumattakaan. Tuoreen isän ajaessa Suomea edes taas hankkimassa asiakkaita vasta perustetulle yritykselle työntelin ihmisenalkua vauvanvaunuissa vieraalla maaperällä, vastassa outoja naamoja ja usein umpimieliseltä tuntuvia kohtaamisia. Johanssonilta sai tuoreimmat ja kauneimmat kananmunat. Paitsi munia, pikkuisesta puodista löytyi kiireettömän tunnelman lisäksi nostalgiaa. Kauppias itse oli mukavan verkkaisesti läsnä. Lapsia oli pian rattaissani kaksi, ja kolmas tulossa. Helmestä tuli ensimmäinen lempikahvilani (ja meidän Helmin nimikkokahvila), Airista ja Helmessä silloin työskennelleestä Kuiviston Matista lohdulliset rastit uudessa kotikaupungissa suunnistaessa. Nyt lempikahviloita on monta. Se olohuoneesta käyvä ravintolakin vihdoin, ja uusia aukeaa samaan aikaan, kun keskustan kivijalkakaupat katoavat hypermarkettilaatikon leijuessa haamuna länsirannan yllä. En väitä, että ennen kaikki oli paremmin, mutta tiedän varmasti, että määrän sijasta haluan laatua ja asiakaslähtöistä palvelua. Hypertasolla se harvoin toteutuu, nykyisessä ihmisen kokoisessa keskustan Citymarketissa ihmeen hyvin. ▲ Inge­Maj Johansson Kirkkotorin kaupassa Taksiajelun sijasta suosittelen päättäjille patikka- tai polkupyöräorientaatiota Kuva: Benita Ahlnäs 1997 vanhan kaupungin kujien kautta kohti länsirannalla kohoavaa uutta keskustaa. Kevään valjussa valossa näkee kirkkaasti, miten alue rakentuu tukkoon. Joki tukehtuu puropahaiseksi vanhan ja uuden väliin. ”Kansallinen kaupunkipuisto” kuulostaa kehnolta kepposelta. ”Mitä ne dudet meinaa? Ei keskustaa voi siirtää!”, vanhan Porvoon liikkeissä ambuloiva nuori kausityöläinen huokaisi. ”Keskusta on missä se on. Vanhan kaupungin takia ihmiset tänne tulee, ei jonkun keksityn keskustan.” Olen samaa mieltä. Oma ehdokkaani, jolla on järki päässä, meni kunnallisvaaleissa läpi, mutta uskoni ”elävään keskustaan” ja parempaan Porvooseen horjuu. Kilpailu asiakkaista ravintoloiden välillä on Suomen kesässä raakaa. Asiakkaalta vinkki: panostakaa laatuun kaikilla rintamilla. ”Hyvä ruoka, parempi mieli” on lyömätön slogan ja toimii käytännössä. Kuunnelkaa asiakasta herkällä korvalla. Ottakaa toiveet ja uudet ideat kritiikin sijasta mahdollisuutena olla vielä parempia. Kulttuurikaupungin kesää vietetään varmasti helteisissä ja hyisissä tunnelmissa. Terassikansalle toivomus: olkaa ihmisiksi. Pitäkää kivaa, mutta muistakaa aamuihmisiä. Tyhmien sääntöjen takia terassit näyttävät karsinoilta, mutta sikailla ei tarvitse. Kaupunkiympäristö on yhteinen.

, pakinoitsijan kesä taitaa olla toisaalla

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Makkaraa myytiin Jokikadun tontilla aina 1930-luvulle asti. Viimeinen makkaratehtailija oli venäläistä alkuperää ja nimeltään (myöh. ). Vuonna 1932 Tervolan tehtaan osti kilpaileva makkara- tehtailija Aleks. Koski, joka lakkautti Jokikadun tehtaan ja keskitti makkaran valmistuksen Runeberginkadun varrella Kauppaa ja sijaitsevaan omaan tehtaaseensa sekä tuotteiden myynnin liikkeisiinsä Jokikatu 14:ssä ja Piispankatu 12:ssa. Jokikatu 22:n makkaratehdas muutettiin asunnoiksi ja kauppa pantiin vuokralle. Liiketilassa toimi pitkään osto- ja myyntiliike, kaupunkikehitystä kunnes tontille tuli uusi omistaja. tontin osti Kullbergin perhe ja aina 1970- luvun puoliväliin Jokikatu 22:ssa myytiin elintarvikkeita ja siirtomaatavaroita kaupassa. Tavarakuljetukset tukkuliikkeistä alkoivat aamu- kuudelta, ja kauppa avattiin kahdeksalta. Myynnin hoitivat tiskin takaa omistajaperhe ja pari apulaista. Saatavana oli kaikkea arjessa tarpeellista, ruuasta talouskapineisiin ja työvaatteisiin. Jauhot kauhottiin pusseihin laareista, maito mitattiin tonkasta, voi leikattiin isosta kimpaleesta ja kää- rittiin voipaperiin. Kahvi jauhettiin myllyssä. Osa asiakkaista, joista monet Sörkän työläisiä, ostivat ns. kirjalle, eli ostokset merkittiin ruutuvihkoon ja maksettiin tilipäivänä kerralla Vanhassa Porvoossa käytiin ensin toreilla ja ▼ Yläkuvassa Jokikatu 22:n julkisivu vuonna 1879 ja alakuvassa pois - jos maksettiin. Iltaviideltä kauppa suljettiin, lihat ▲ Tschistjakoffin mainoskyltti ja myymälä 1920-luvulla. Kuva: Museo sittemmin puodeissa. Kauppatavarat tuotiin läheiseltä rakennuslupahakemus, jonka mukaan tehtäisiin kolmas katuovi, koska siirrettiin kylmäkaappeihin, lattiat pestiin ja myyntiastiat ▼ Jokikatu 22:ssa toimi vuosina1949-1975 ruokakauppa ja sitten mm. maaseudulta maanteitse ja ulkomailta laivoilla. Ammat- talossa oli rinnakkain kolme puotia. tiskattiin seuraavaa päivää varten. Kuudelta syötiin. Ja sitten moottoripyöräliike. Kuvat vuosilta 1963 (Reino Sohlberg) ja 1977. tikuntiin järjestäytyneet käsityöläiset ja manufaktuurien Mikään ovista ei ole enää käytössä, mutta niiden paikat erottuvat vielä seurasi ehkä vähän kirjanpitoa. omistajat tuottivat myytävää Porvoossa. julkisivulaudoituksessa. (Vrt. viereisen sivun kuviin) Ajan mittaan tavarat saatiin valmiiksi pakattuina tukusta. Kauppa keskittyi Raatihuoneentorin ja sitä sivuavien Asiakkaiden elintaso nousi, ja kysyntä kasvoi. Moni- Väli- ja Jokikatujen varteen. 1800-luvulla ensin kauppatori puolistuvalle tuotevalikoimalle oli saatava lisätilaa ja liikettä ja sitten myös kaupungintalo siirtyivät ns. uuteen laajennettiin kauppiaan oman, seinän takana olevan asunnon kaupunkiin. Vanhaan kaupunkiin jäivät kuitenkin vielä kustannuksella. Mutta rajat tulivat vastaan. jatkuvasti vähenevien asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut. Jouluaaton iltana saattoi lähikorttelin rouva tulla hakemaan unohtunutta kahvikermaa, kun kauppias asui kätevästi kauppansa vieressä. Varsinaiset jouluostokset hän oli tietysti tehnyt läheisen Simolinin tavaratalon Raatihuoneentorin varrella sijaitsevan Jokikatu 22:n tontin elintarvikeosastolta, kun sieltä sai kaiken kerralla ja osti vuonna 1875 teurastaja ja makkaramestari valikoimakin oli parempi. ”Anteeksi häiriö, kiitos kauheasti! . Hän perusti tontille rakennettuun entiseen On se niin mukavaa, kun on kauppa näin lähellä. Rauhallista pakaritupaan makkaratehtaan ja alkoi myydä tuotteitaan joulua kauppiaalle!”. kadunvarren puodissa. Lehti-ilmoituksista ilmenee, että Vuonna 1975 Kullbergin kaupassa pantiin pillit pussiin talossa oli kaupan myös Myrskylästä tuotua tuoretta maitoa ja liiketilat vuokrattiin. Ensin moottopipyöräkauppiaalle, ja sekä Lewinin tehtaan valmistamaa viinaa. Jokikadulle oli sitten siihen tuli Shop Romantica. Nykyisin liikkeessä kolme ovea, sillä viinan myyntiluvan ehtona oli erillinen puoti myydään antiikkia. ja sisäänkäynti. Vuonna 1910 tontin ja makkaratehtaan osti , joka elinkeinoilmoituksen mukaan ”harjoitti lihan, maalaistavarain ja muitten elintarpeitten kauppaa sekä oli saanut porvarisoikeudet, siis oikeuden teurastusta ja makkarantekoa”. Makkaratehtaan toimitiloja harjoittaa kauppaa Porvoossa, vuonna 1853. Hän perusti Baldauf laajensi uudella lihaleikkaamolla päärakennuksen puotinsa vuokratiloihin Välikadulla, mutta osti sitten vuonna kyljessä. Hän hankki myös tehtaaseen 1300 markkaa 1857 koko tontin, joka ulottui Välikadulta Jokikadulle. maksaneen, sähköllä toimivan koneen, joka pilkkoi lihat Paikka oli mainio, sillä kaikki Porvoon läpi kulkeva liikenne pieniksi kuutioiksi ja ”pystyi tekemään kymmenen miehen kulki hänen tonttinsa ohi, Helsingin suunnasta tullessa päivätyöt tunnissa”, kuten Borgåbladet uutisessaan ihasteli. vanhan sillan yli Jokikatua pitkin Rihkamakadulle ja siitä

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 kohti Loviisaa. Kauppa kävi ja toimintaa laajennettiin. Simolinin talossa on ravintola, herkkukauppa, sisustus- ja asukasyhdistys lähetti Vanhan Porvoon asukkaille kyselyn, Hankittiin laivoja, kuten Hanna Maria, jolla tuotiin tavaraa käsityöliikkeitä sekä radion toimitiloja. jolla pyrittiin selvittämään kaupan tarvetta sekä asukkaiden Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Leonard Simolinin kiinnostusta lähteä mukaan mahdolliseen osuuskuntaan. kuoltua liikettä jatkoi hänen serkkunsa . Inge-Maj Johansson lupautui ryhtymään tarvittaessa Suhdanteet vaihtelivat, mutta perheyritys menestyi, ja osuuskaupan kauppiaaksi. vuonna 1902 rakennettiin nelikerroksinen tiilimakasiini Viimeinen vanhan kaupungin ruokakaupoista sijaitsi Kesäkuussa 2002 paikallislehdet haastattelivat asu- jokirantaan. Vuonna 1936 Rihkamakadun ja Välikadun Kirkkotorin laidalla. Samassa tilassa oli toiminut kauppoja kasyhdistyksen puheenjohtaja . kulmaan nousi kaksikerroksinen kivitalo, jossa oli siirto- 1700-luvulta alkaen ja elintarvikeliike ainakin vuodesta Asukkaiden kiinnostus kaupan säilymiseen oli odotettua maatavara-, kangas ja taloustavaraosastot. Vuonna 1951 1912. Kauppa tunnettiin Kirkkotorin kulmakauppana, tai pienempi. 250 kyselykaavakkeesta palautettiin vain 50, ja kivitalo laajennettiin kaksinkertaiseksi ja nyt se ulottui entisten omistajiensa mukaan Hurmeen kauppana tai nämä kertoivat ostavansa kaupasta keskimäärin 72 eurolla Välikadulta Jokikadulle. Erityisesti rautakaupan tilat kas- Blomqvistin kauppana, vaikka sitä viimeiset 38 vuotta piti kuukaudessa. Ainoastaan pienperheet käyttivät Kirkkotorin voivat. Elintarvikkeita myytiin edelleen Rihkamatorin kauppias . Kaupan palveluihin kuului kulmakauppaa. Lapsiperheet ostivat ruokatavarat muualta, kulmassa. myös ostosten toimittaminen tilauksesta asiakkaan kotiin. mistä sai kaiken kerralla ja valikoima oli suurempi. Vain 25 Kilpailu kuitenkin kiristyi. Toiselle puolen Rihkamatoria Johanssonin kaupasta kirjoitti artikkelin perhettä olisi ollut valmis sijoittamaan osuuskauppaan, rakennettiin 1960-luvulla Herlevin ”lasipalatsi”, jossa oli WPGB -lehden vuoden 1997 talvinumeroon. yhteensä 3500 euroa. Kaupan perustamiseen olisi kuitenkin suuri päivittäistavaraliike ja kaksi ravintolaa, kellarissa Keväällä 2002 Kirkkotorin kulmatontti pantiin myyntiin tarvittu moninkertaisesti suurempi summa. Populus ja yläkerrassa Crystal. Simolin vastasi kilpailuun ja vuokralaiset irtisanottiin, näiden joukossa kauppias Kesäkuun lopussa 2002 Inge-Maj Johansson pani pillit rakentamalla lisätilaa pihalle sekä elintarvikeosastoa Johansson. Hänellä ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia pussiin ja sulki myymälän. Nykyään Kirkkotorin laajentamalla ja valikoimaa monipuolistamalla. 1980-luvulla ostaa liiketilaa omakseen ja hän kertoi luopuvansa kulmakaupan tilassa toimii kahvila. Herlevin liiketalo purettiin ja tilalle rakennettiin Citymarket. kaupanpidosta. Sieltä sai kaiken kerralla ja valikoima oli vielä suurempi. Ilmoitus herätti huomiota ja huolestusta vanhassa ruokakaupat ovat kadonneet, kovin huonosti eivät Simolinin liikevaihto laski 1990-luvulla 100 miljoonasta kaupungissa. Uutista käsiteltiin monesti kevään 2002 asiat nykyisinkään Vanhassa Porvoossa ole. Kauppatori ja markasta alle 40 miljoonaan markkaan. Elintarvikeosasto paikallislehdissä, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Museo- sen ympärillä olevat liikkeet ovat vanhan kaupungin lakkautettiin vuonna 1995. Seuraavana vuonna Simolin virastokin otti asiaan kantaa ja piti Kirkkotorin kauppaa etäisimmästäkin kolkasta vain vajaan kilometrin etäisyy- tarjosi tavaratalorakennusta Porvoon kaupunginkirjaston vahvasti Porvoon kulttuurihistoriaan liittyvänä. Viraston dellä, eli 10 minuutin kävelymatkan päässä. Lisäksi ruokaa tiloiksi, mutta kaupunki päätyi uudisrakennukseen. mukaan se oli viimeinen palvelukauppa, jossa tavarat myytiin saa tietysti jalostetussa muodossa, lautasannoksina lukuisista Vuonna 1999 Simolin joutui yrityssaneeraukseen ja tiskin yli, ei vain Porvoossa vaan koko eteläisessä Suomessa. kaupunginosan omista ravintoloista ja kahviloista. kiinteistö myytiin vuonna 2003. Samalla kun valmisteltiin, Vanhan Porvoon asukasyhdistys ryhtyi etsimään kaupalle tavaratalon 150-vuotisjuhlaa, Simolin pani keskustassa pillit uutta paikkaa ja myös selvittämään osuuskaupan ▲ Yläkuvassa Kirkkotorin kauppiaat: Inge-Maj Johansson ja hänen pussiin ja keskittyi rautakauppaan Hattulassa. Nykyään perustamismahdollisuuksia, jotta lähikaupan jatkuminen miehensä Jan Johansson. Alakuvassa asiakaana Boel Andersson. vanhassa kaupungissa voitaisiin turvata. Toukokuussa 2002 Kuvat: Benita Ahlnäs 1997

▼ Simolinin tavaratalon ruokaosasto 1970-luvulla? / Simolinin arkisto ▼ Elintarvikeosaston sisäänkänti Rihkamatorilla / Simolinin arkisto ▼ Herlevin liiketalo nykyisen Citymarketin paikalla 1960-luvulla ▼ Kirkkotorin kulmakauppa. Piirros: Anne Granqvist, 1997

Kuva: Peter Heleniuksen korttikokoelma

Lähteet: Porvoon kaupungin 4. Korttelin tontti 2 / Jukka Kullberg 2011 Kauppahuone Simolin Porvoossa 155 vuotta / Lars Nyström 2009 Benita Ahlnäsin artikkeli WPGB -lehdessä 2/1997 Uusimaa ja Borgåbladet -lehdet, maalis-kesäkuu 2002

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Ruokakauppoja 1957 Ravintoloita 2017

elintarvikeamyymälöistä vuon- talossa, ensin Frostellin ravintola ja Porvoosta on muodostunut sulki toissa vuonna omis- na 1957 Vanhassa Porvoossa perustu- sitten ravintola Melba. huippuravintoloiden keskittymä, joka tajanvaihdoksen seurauksena tunnettu vat saman vuoden puhelinluetteloon. 1960-luvun alussa Sintonen piti hemmottelee paitsi porvoolaisia myös etanaravintola Timbaali. Siitä ei kuitenkaan aina ilmene Kirkkokadulla suosittua Taru-Baaria, matkalaisia. Kansainväliset vaikutteet Pieni suklaatehdas ja sen kahvila liiketoiminta tai sen tarkempi laatu. jossa ei tietenkään siihen aikaan myyty näkyvät sekä ruuassa että ravinto- muuttivat pois Kirkkotorin laidalta Esimerkiksi Kirkkotorin kulmakauppa alkoholijuomia, vaan kahvia, virvok- loiden nimissä, joissa käytetään vuodenvaihteessa, kun kiinteistö pan- on merkitty puhelinluetteloon vain keita, leivonnaisia ja tietysti tupakkaa. englantia, saksaa, espanjaa ja ranskaa tiin myyntiin. nimellä Blomqvist Hjördis, Kyrko- Samassa kiinteistössä toimi sittemmin kotimaisten kielten lisäksi. Viking Pizzeria muuttui Ravintola torget 3. legendaarinen Fryysarin mak- ▼ Vanhan kaupungin elintarvikeliikkeet Oheinen luettelo ravintoloista, Turkinpippuriksi huhtikuussa 2017. karakioski, jonka Suomen parhaaksi vuonna 1957. kahviloista ja baareista perustuu Viime vuosina ravintolarintamalla on ▼ Vanhan kaupungin ravintolat, kahvilat ja ja siirtomaaliikkeitä piti- valittua sinappia omistaja Harry S - sekatavarakauppa, K - kalakauppa, huhtikuun 2017 tilanteeseen. tapahtunut suuria muutoksia ja pubit keväällä 2017. vät Andersson sillan pielessä Joki- Gustafsson valmisti salaisen reseptin L - lihakauppa, M - maitokauppa, P- suhdanteiden seurauksena tilanne voi H - herkkukauppa, R - ravintola, C - kahvila, kadulla, Kullberg Vanhan Raatihuo- mukaan kotonaan Jokikadulla. leipäkauppa, A - Alko, H -herkkukauppa, fine dining ravinto- uusiutua hyvinkin nopeasti. B - baari, pubi neentorin laidalla, Simolin Rihka- loiksi voitaneen lukea Wanha Laa- makadulla sekä Blomqvist ja Elanto, manni ja Sicapelle Wining & Dining molemmat Kirkkotorin laidalla. Kirkkotorilla sekä Hagertinkujan Meat Lihaa myivät Lagerblom Joki- District. kadulla, Heiman Kirkkokadulla, Hieman edullisempia bistrotyylisiä Lindholm Itäisellä Pitkäkadulla sekä ravintoloita ovat Zum Beispiel ja Etelä-Suomen Osuusteurastamo Rih- Brasserie L'amour Rihkamatorin lai- kamakadulla. dalla ja El Patio Kirkkokadulla. Pizzaa Kalakauppaa piti Lindroos Jokika- ja muita herkkuja tarjoavat Gabriel dulla. 1763 Jokikadulla ja Turkinpippuri Maitoa oli kaupan Maanvilje- Rihkamakadulla. Suomalaista koti- lijöiden Maitokeskuksen Jokikadun ja ruokaa valmistaa Hanna Maria Rihkamakadun myymälöissä. Välikadulla. Kesäravintolat Johans ja Leipää kaupunkilaiset voivat ostaa Fryysarinranta ovat jokirannassa. Henrikssonin tai Sirenin kaupoista Kahvia, leivonnaisia ja suklaata Välikadulla, Gustafssonin leipomo- tarjoavat Tee- ja kahvihuone Helmi, konditoriasta Kirkkokadulla tai Ny- Cafe Fanny sekä Cafe Postres qvistin leipäkaupasta Jokikadulla. Välikadulla, PetriS Chocolate Room Kahvia sai Fagerholmin Porvoon Jokikadulla sekä Kirkkotori Cafe. Uudesta Kahvikaupasta Jokikadulla ja Juomiin painottuvia baareja tai viinaa Alkosta Rihkamakadulla. pubeja ovat Old Town Public House Lisäksi elintarvikeliikkeitä oli Van- Välikadulla, Porvoon Paahtimo Man- han Porvoon kaupunginosan reuna- nerheiminkadulla joen rannassa sekä milla Pappilanmäellä ja Mannerhei- Cellar Cafe Jokikadulla. minkadun länsireunassa. Vanhan kaupungin asukkaat voivat myös ostaa oman paahtimon kahvia kaupungissa ei vuonna Mannerheiminkadulta. Jokikadun 1957 ilmeisesti ollut yhtään ravin- Skafferissa on myynnissä laaja valikoi- tolaa, vaikka niitä toki vähän ma teelaatuja ja muita siirtomaaherk- aikaisemmin oli ollut: Kahvila Joki- kuja. Klassikko on tietenkin Brun- kadulla, ravintola Pallas museon takana 1957 bergin makeismyymälä Välikadulla 2017 sekä Jokikadulla, ns. Flodmanin suukkoineen ja karamelleineen.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Benita Ahlnäs, frilansjournalist och turistguide samt aktiv skribent i WPGB har bott mera än 50 år i Gamla stan. Foto: Maria Boström

Matlagning på undantag

var Hanna Frosterus- som var sambo (innan begreppet var Nu blev goda råd dyra. Snabbt minuter. Inga kryddor behövs, även Segerstråles fel. Att gröten blev uppfunnet) med konstnären Paul skickade jag honom för att inhandla om jag brukar strö över svartpeppar. vidbränd och att det började osa bränt Grönholm. Med saknad minns jag den några konservburkar. Och när han Serveras med råris eller fiberrikt i köksfläkten och att hela köket såg ut goda maten och den underbara äntligen kom från butiken så var ris. som ett bombnedslag. Det hände i ett stämningen hemma hos dem i Borgå. gästerna redan i farstun. – Benita har Gör en god grönsallad och skär obevakat ögonblick, medan jag var alltid så god mat, var deras kommentar upp skärgårdslimpa i tunna skivor. Till fokuserad på utställningskatalogen, om att ha gäster inte minst som jag bad att få skriftligt för detta avnjuts ett glas vin eller två om också den ett konstverk, över för att då om inte förr så måste hemmet kylskåpsdörren. hushållskassan det medger. åttabarnsmammans minnesutställning städas, med den påföljd att man efter i Gamla Kaplansgården. Undrar hur att gästerna har gått inte hittar sina gång hade jag bjudit Solveig det såg ut i Hanna Frosterus- viktiga tillhörigheter eftersom de har von Schoultz på lunch innan hon skulle Segerstråles kök? Fick hon hjälp av blivit infösta någonstans. Sedan flera berätta om sina böcker för sonen Lennart som var relativt nybliven år tillbaka träffar jag regelbundet några biblioteksklubben på Johannisberg där student år 1912 när familjen flyttade in av de forna arbetskamraterna från jag jobbade som bibliotekarie. Då var i sitt hem vid Brunnsgatan 8 i Borgå? sjukhuset och stadsbiblioteket. Vi jag ung och grön och mycket nervös. Eller insisterade minstingen Solveig på brukar ses över luncher hos varandra. I hastigheten måste jag gå ut med att vara tillhanda i köket? För att få Gästerna blir sällan överraskade när soporna och smällde fast ytterdörren svar på för frågorna försjönk jag i den är min tur att bjuda på lunch. som gick i baklås. Jag drabbades av läsningen av Solveig von Schoultz bok Repertoaren inskränker sig ungefär till panik. I andanom hörde jag redan av sin mor med titeln ”Porträtt av morotssoppa eller Janssons frestelse. brandsirenerna och såg brandmännen Hanna”. Men gästerna brukar trivas. Så var det på gården med vattenslangarna i också förr när jag bodde vid beredskap. Innan det scenariet blev kanske anar så är Mellangatan och somnade på mina verklighet kom jag på att fönstret på matlagningen hos mig på undantag egna bjudningar medan gästerna baksidan av huset var öppet och eftersom det alltid finns annat som glammade på och ringde Borgåtaxin klättrade raskt in medan grannfrun, pockar på uppmärksamheten. Det om det ät- och drickbara hade tagit slut. effektivare nyhetsförmedlare än hjälper inte att ha en massa recept ortstidningarna, än en gång bevittnade (dem tappar jag bara bort) och det fadäser som den mina förehavanden med ”förvå- hyllmetrar med kokböcker som gången jag hade bjudit föräldrarna med ningens finger i häpnadens mun”. klassikern Reiniläs kokbok som jag har mammas mycket kritiska morbror med fått ärva av Maj-Gret ”Micky” Norman fru till mitt hem vid Mellangatan. Jag receptet på hade ansträngt mig till det yttersta med för 4 personer: att tillreda en soppa kryddad med 2 burkar tomatkross rosmarin. När min bror såg 2 burkar bönor i tomatsås ◄ Benita tillreder desserten som består av soppkastrullen på spisen hällde han 1 näve sojakross ▲ Reiniläs kokbok från 1935 har tillhört Maj- konserverade mandarinklyftor och skivad raskt ut hela innehållet i toalettskålen. Blanda ingredienserna i en kastrull, låt Gret ”Micky” Norman som var sambo med kiwifrukt. Foto Maria Boström Han trodde att det var skräp i soppan. koka tills sojakrosset är mjukt, ca 20 konstnären Paul Grönholm i Borgå

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Paahda hetki etanoita kuivalla pannulla, Nosta pannu kuumalle liedelle 6-8 lisää kurkkuviipaleet, valkosipuli, minuutiksi ja tarkkaile karamellin smetana ja dijon-sinappi. Anna muodostumista. Kun sokeri alkaa kiehtahtaa kunnolla noin 3 min ajan. paahtua, malta hetki, ja anna sen Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää ruskistua kauttaaltaan. Nosta pannu persilja juuti ennen tarjoilua. liedeltä 200-asteiseen kiertoilmauuniin 150 gr voita noin 15 minuutiksi, kunnes taikina on 1 dl sokeria kauniin ruskea. 1 muna 1 iso punasipuli ohuiksi kiekoiksi 8:lle Ota pannu uunista ja kumoa torttu 3dl vehnäjauhoja leikattuna tarjolle välittömästi. Jos sokeri ehtii 1 tl leivinjauhetta jäähtyä eikä torttu irtoa, pane se Pikkeliliemi: 600 g puolikkaita säilykepäärynöitä hetkeksi takaisin uuniin, jolloin sokeri Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna. 1 osa väkiviinaetikkaa 400 g vuohenjuustoa sulaa uudelleen. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää 2 osaa sokeria Tarjoa omenatorttu kinuskikastikkeen ja ne seokseen. Voitele ja korppujauhota 3 osaa vettä vaniljajäätelön kera. lasi- tai keraaminen vuoka. 1 muna Kiehauta niin, että sokeri sulaa. 100 g voita 250g tumma suklaata 60-70% Jäähdytä ja kaada sipulikiekkojen päälle. 125 g ruisjauhoja 2 dl kermaa 120g laktoositon voi 2 dl rahkaa Anna maustua noin tunti. 125 g vehnäjauhoja 2 dl sokeria 4 kpl kananmuna 200g 2 dl kermaviiliä 1 rkl sinappia n. 1 tl voita 40 gr raakaruokosokeria 2 munaa 1 rkl italialaisia yrttejä 60gr laktoositonta kermaa 2 dl sokeria Lämpimän vohvelin päälle reilusti 3 rkl etikkaa Paahda sokeria kattilassa, kunnes se 2 rkl sitruunamehua etanamuhennosta ja reilusti 1 tl suolaa sulaa ja muuttuu tummanruskeaksi. Sulata voi ja suklaa juoksevaksi, voit 1 tl vaniljasokeria parmesanraastetta myllystä. Päälle vielä Lisää joukkoon kerma pikku hiljaa koko tehdä sen samassa astiassa esim. punasipulia ja ripaus persiljaa. ajan sekoittaen. Anna kastikkeen mikroaaltouunissa 20-30 sekunnin Sekoita kaikki täytteen osat keskenään. 4 munaa poreilla hiljalleen noin 5 minuuttia ja lämmitys- jaksoissa välillä sekoittaen. Kaadan pohjan päälle. Ripottele 4 dl kermaa viimeistele se lopuksi pienellä Vatkaa kananmunien rakenne rikki, muutama rusina koristeeksi. Paista Tuoretta meiramia nokareella voita. Tarjoa lämpinänä sekoita joukkoon sokeri, voi-suklaaseos miedolla lämmöllä 180 asteessa lähes Suolaista Suolaa omenatortun kera. ja viimeiseksi kerma. tunti kauniin kullanruskeaksi. Piirakan Sekoita kaikki aineet hyvin ja kaada ne täytyy jäädä kiiltäväksi keskeltä, mutta Taikina: Kaada kulhoon kaikki paitsi voi. huolellisesti voideltuun n. 20cm se ei saa hyllyä. Voidaan käyttää myös Sulata voi ja lisää seokseen. Vatkaa. halkaisijalta olevaan vuokaan. hyla-tuotteita. Voitele vuoka ja painele taikina siihen. Paista kakku 200 asteisessa uunissa n. On yhtä hyvää kuin ensi lempi ... Esipaista pohjaa 200 asteessa noin 8–12 20 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä minuuttia, kunnes se ruskistuu. hieman raa'aksi. Sekoita muna-kermaseos. ½ l maitoa Anna kakun jäähtyä 5 dl maitoa Asettele päärynät taikinan päälle ja peitä 15 g hiivaa huoneenlämpöiseksi ennen vuoasta 1 pss kuivahiivaa muna-kermalla. Jätä taikinan reunaa 250 g tattarijauhoja irroittamista. 1 tl suolaa näkyviin 4 mm. Asettele vuohenjuusto 3 rkl ruokosokeria 1 rkl sokeria Tarjoile kakku huoneenlämpöisenä tai Juotavaa päälle ja paista 20–25 minuuttia 200 1 dl voisulaa 1 rkl suolaa hieman lämmitettynä jäätelön tai asteessa. Piirakka on kypsä, kun se on kermavaahdon kera. Tuoreet marjat 6 dl vehnäjauhoja keskeltäkin hyytynyt. 2 kpl kananmunia Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sopivat myös loistavasti tämän kakun 1 tl leivinjauhetta lisää muut ainekset. Peitä astia pariksi. Käytä parasta mahdollista 200 gr pekonia kankaalla ja anna käydä huoneen suklaata, se palkitaan kyllä lopputuloksessa. lämmössä yön yli. 4 annosta 4cl irlantilaista viskiä (esim, Jameson) Lämmitä maito 39 asteeseen. Lisää 1dl tuoretta, vastapaahdettua Porvoon maitoon kuivahiiva, ruokosokeri, voisula Makeaa 2,5 dl kermaa Paahtimon kahvia ja vehnäjauho. Laita isoon peitettyyn 1 plo olutta (I-olut sopii hyvin) 1,25 dl maitoa 1tl fariinisokeria astiaan lämpimään paikkaan käymään 1 kpl kananmuna 50 g sokeria 1rkl kermaa pariksi tunniksi. Viipaloi pekoni ja 3 dl vehnäjauhoja 5 keltuaista ruskista pannulla. 2 kpl valkuaisia puolikas vaniljatanko N. 8 hengelle Lämmitä lasi kuumalla vedellä. Laita Lisään käyneeseen vohvelitaikinaan fariinisokeri lasin pohjalle ja kaada kahvi kananmuna ja leivinjauhe. Lisää taikinapohjaan olut, kananmuna, Kiehauta kerma ja maito sekä 4 kananmunankeltuaista päälle. Irlantilainen viski kaadetaan Paista vohveliraudassa. Ripottele heiti vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Lisää vaniljatanko. 3 dl tomusokeria seuraavaksi, sekoita. Juomalasiin tulisi taikinan päälle ruskistettua pekonia. kevyesti vaahdotetut valkuaiset ja paista 3 omenaa (Pink Lady) Yhdistä sokeri ja keltuainen ja sekoita 0,5 l kermaa jättää noin 1cm tilaa kermafloatielle. Paista kypsäksi vohveliraudassa. kirkastetussa voissa rapeiksi. 50 g voita ne sauvasekoittimella tasaiseksi 1 tl vaniljasokeria Kermafloat tehdään ravistamalla kerma Paistoaika riippuu paljon laitteesta. 50 g sokeria massaksi. 60 gr basilikaa sheikkerissä, tällöin kerman koostumus Lisäksi Jäähdytä kerma-maitoseos ja vatkaa 1 sitruunan mehu paksuuntuu hieman ja se pysyy juoman smetana, hienonnettu punasipuli ja mäti. 1 levy (100 g) voitaikinaa käsin sekaisin muna-sokerimassan 1 dl glukoosisiirappia pinnalla. Valuta kermafloat juoman 24 kpl purkkietanoita kanssa. päälle pitäen lusikkaa juoman pinnalla ja 2,5 dl smetanaa Ota voitaikina sulamaan. Kuori ja lohko Siivilöi ja annostele tarjoiluastioihin. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri kaada kerma sitä pitkin. 1 tk dijon-sinappia omenat. Kypsennä uunissa 94 asteessa noin 45 vaahdoksi. Vatkaa kerma ja 300 gr kuorittua ja siemenettömäksi Levitä voi paksupohjaisen teräskattilan minuuttia. vaniljasokeri vaahdoksi. Laita basilikan leikattua kurkkukuutiota tai muun uuninkestävän pannun (20-25 Jäähdytä, ripota päälle ruokosokeria ja lehdet sitruunan mehu ja 3 reilua raastettu valkosipulin kynttä cm) pohjalle. Ripottele sokeri päälle polta pinta kullanruskeaksi glukoosisiirappi tehosekoittimeen ja aja kourallinen hakattua persiljaa tasaisesti ja asettele omenalohkot kaasupolttimella tai vaihtoehtoisesti hienoksi. Nostele keltuaismassa suolaa pannulle viuhkamaiseen muotoon. uunin grillivastuksen alla. kermavaahdon sekaan ja lisää mustapippuria Kauli voitaikinasta pyöreä levy ja Nauti brûlée sellaisenaan tai raikkaan basilikamehu. Jäädytä pakkasessa parmesaaniraastetta myllystä ► peitä omenat tiiviisti taikinalla. ► sorbetin kera! Bon appetit! vähintään 4 tuntia.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Två klassiker dyker upp i mitt ingår. Det är bra eftersom språket har skandalomsusad sällskapsmänniska. välförsedda Borgåbibliotek. Den ena moderniserats sedan 1850-talet när Varför finns det inga original i dagens är s (1855-1940) Fredrika antecknade sina recept. Ord Borgå, undrar jag? Och så är det som jag som pottaska, mixtura simplex och maten. Ville Vallgren berättar om Benita Ahlnäs botaniserar har förmånen att äga i originalutgåvan kautschuk får nu sin förklaring. överdådiga middagsbord med mat och i sitt Libris Borgoensis från 1917, köpt för dyra pengar av dryck och sällskapsliv kring livets goda Foto: Theresa Axén auktionsmäklaren Sven Lindholm I boken finns bland annat receptet på (och kanske också frestelser). Så (månne någon av WPGB:s läsare i Runebergs bakelse (s. 72, alltför långt medryckande att man känner hur det likhet med mig kände honom) och för att återges här) och rycker i kroppen och hur det vattnas i upplagan från år 1975, som tack vare med några få ingredienser munnen. Det är en underbar läsning Tom Eklöf utkom på Tryckeri som kanske kunde återupplivas på vår skriven med kärlek till Borgå som var Tidnings Ab i Borgå. invånarförenings fester. utmärkande inte bara för Ville Vallgren utan för många med mig hänryckta Den andra boken är människor som vandrar i Gamla stans s (1807-1879) gränder och känner dofterna och hör från år 2003. Vid renoveringen av skratten och musiken från flydda tider makarna Runebergs hem i Borgå år men också från den dag som är. Fredrika Runebergs recept och 2003 flyttades biblioteket till Svenska litteratursällskapet i Helsingfors för indexering. Där hittade man Fredrika Receptboken inleds med en belysande Ville Vallgrens mat och dryck Runebergs handskrivna recept. Det var artikel onekligen en glad överraskning av Agneta Rahikainen eftersom man trodde att den handskrivna receptboken var Det intresserar säkert läsarna att veta försvunnen. hur den handskrivna receptboken såg ut. Efter att ha jämfört Fredrikas Som en aptitretare inför läsningen handstil med den osignerade rekommenderar jag ett besök till receptbokens kan man försäkra sig om Fredrika Runebergs och Ville Vall- att det var hennes egna anteckningar. grens sista viloplatser på Näsebacken Pärmen med brunmarmorerat papper i Borgå. Anlita gärna någon av har slitna kanter och hörn. turistguiderna i Borgå så får ni er till Anteckningsboken har 112 sidor av livs både deras och många andras vilka några är tomma. Texten är historia. Efter det kan vandringen skriven med brunt bläck. fortsätta till Fredrika och Johan Ludvig Runebergs sista bostad i Borgå som _ numera är ett hemmuseum och till det som i tiderna var Edelfelt-Vallgren Ville Vallgrens böcker var så museet för att omdöpas till Holmska frispråkiga att inget förlag vågade ta gården. En katastrof tycker jag och risken att publicera dem. Det gällde många med mig som undrar var Ville Både Vallgrens skulpturer finns som han 1917 och den ett år tidigare utkomna skänkte till museet. Detsamma gäller och för Ragnar Ekelunds tavlor som var en från 1920 och gåva av hans änka Karin Allardt från 1922. På förekommen Ekelund. anledning är samtliga utkomna på eget förlag och dessvärre svåröverkomliga Fredrika Runebergs receptbok är i en tid när det finns ett nymornat uppbyggd i två avdelningar. I den intresse för Ville Vallgren. första kan man bekanta sig med Fredrikas recept på bakverk, maträtter Upptakten till och inläggningar. Efter det kan man är nyårsdagen 1862 då läsa om frosskurer, garnfärger, lim och Ville var 7 år. Ordmålande beskriver ▲ ”man såg Axel Peron alla morgnar styra såpa. Allt återgivet enligt hennes egna han livet i Borgå. En massa med en hiskelig fart, bärande på en matkorg, anvisningar och dito stavning. En fascinerande personligheter befolkar ned till torget utför Kyrkogatan” upplysande alfabetisk ordför-klaring staden. Själv var han både rabulist och Ville Vallgren,

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 ▲ 08.06.1897 ▲ 05.01.1867

▲ 02.02.1867

▲ 22.06.1897 ▲ 25.05.1867

▲ 02.04.1897

▲ 06.04.1897

▲ 19.01.1867

▼ 09.03.1867 ▲ 19.02.1897

▲ 25.06.1897

▲ 26.01.1897 ▲ 18.06.1897 ▲ 09.02.1867 ▲ 04.06.1897

▲ 05.01.1867 ▲ 06.04.1897

▲ 02.03.1897 Urklipp från Borgå-Bladet Leikkeitä Uusimaa -lehdestä ▼ 05.02.1897 januari - juni 1867 tammi - kesäkuulta1897 Nationalbiblioteket / www.digi.lib.helsinki.fi Kansalliskirjasto / www.digi.lib.helsinki.fi ▲ 15.06.1867

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 ▲ Kuin kaksi marjaa. Marja Pallasto ja Maija Karhi Kirkkokadulla, jossa kuvattiin elokuvaa ”Kun on tunteet” vuonna 1954. ▲ Maija Karhi ja naispääosasta vuonna 1954 saatu Jussi-palkinto / ▲ Maija Karhi ”Kun on tunteet” -elokuvan kuvauspaikalla Kuva: KAVIn arkisto

syntyi Turussa teatteriperheeseen. Äiti oli valmistui elokuva ”Kun on tunteet”, joka kuakaan. Lopulta tuotantoyhtiö kuitenkin hankki filmi- näyttelijä ja isä teatterinjohtaja. Pienen epäröinnin jälkeen perustuu moneen novelliin. Keskeisenä tähdelle loistoravintolaan sopivan asun, jossa hän sitten otti Maija Karhi myös Maija pyrki teatterikouluun. Omien sanojensa teemana on rakkaus. Eri novellien henkilöt ja tapahtumat kuin ottikin Jussi-patsaan vastaan. mukaan hänet hyväksyttiin opiskelijaksi turkulaisuutensa nivoutuvat elokuvassa kiinteästi toisiinsa Maija Karhin takia: hän oli sotkeutunut pääsykokeissa näyttämön näyttelemän Viia-piian ja ympäristön kautta. ”Kun on puoliväli oli suomalaisen elokuvan kulta-aikaa, taustaverhoihin, joista kajautti turhautuneena turkulaisittain tunteet” tapahtuu yhden päivän aikana pikkukaupungissa, ja työtahti oli kova. 1950-luvulla Maija Karhi oli mukana 17 ”misä täält pääse ulos? ”Neiti taitaa tulla Turusta?” nauroi jota esittää Vanha Porvoo. elokuvassa ja 1960-luvulla hän teki 12 elokuvaroolia. teatterikoulun rehtori. Maija jäi mieleen ja Kuvauspaikkana oli ainakin Kirkkokatu ja ilmeisesti Sittemmin tahti hidastui, mutta television ”Kotikadussa” valittiin näyttelijäoppilaaksi. Karhin pitkä ura näyttelijänä, Kirkkokatu 13:n piha, jota on käytetty sittemmin myös hän näytteli vielä 1990-luvulla. Maija Karhi ei ollut vain WPGB-lehden edellisessä 12 vuotta Intimiteatterissa ja 40 vuotta Suomen Pikku Pietarin pihana. Kovin paljon Maija Karhi ei enää elokuvanäyttelijä. Hän pitää esiintymistä teatterin lavalla numerossa oli mediatutkija Anneli kansallisteatterissa sekä yli 30 elokuvaroolia ja televisiotyö kuvauksista osaa palauttaa mieleen. Aamuvarhaisella tuli elävän ja reagoivan yleisön edessä kaikkein läheisimpänä todistavat, että Ilmari toki tunnisti nuoressa kouluun Helsingissä elokuvayhtiön, Kansan Elokuva Oy:n, auto työnään. Lehtisalon artikkeli Porvoossa pyrkijässä turkulaisuuden lisäksi monipuolisen noutamaan kuvauksiin Porvoossa, jotka tehtiin kevät- Moneen kuitenkin ehti, kun oli motivaatiota ja intoa. lahjakkuuden ja persoonallisuuden. Ohjeeksi Wilho Ilmari talvella. Maija Karhi muistaa lasketelleensa potkukelkalla ”Viideltä herättiin ja Fennadan auto tuli hakemaan studiolle. kuvatuista elokuvista. kuitenkin antoi: ”Älkää enää puhuko sitä kauheaa Viia-piikana Kirkkokatua alas, villatakissa ja villamyssy Aamupäivällä kuvattiin. Sieltä siirryttiin iltapäiväksi Artikkelin seurauksena Vanhan murretta!”. päässä. Osa tapahtumista sijoittuu pihalle, jonka sijainnista teatterille harjoittelemaan. Harjoitusten jälkeen saattoi taas Maija Karhi kävi Suomen teatterikoulun vuosina 1950- ei enää voi olla ihan varma, sillä muutoksia on tapahtunut ehtiä studiolle elokuvan tekoon. Illalla oli näytös teatterissa. Porvoon asukas Marja Pallasto 53. Ensimmäiset elokuvaroolinsa hän sai jo oppivuosina. paljon, eikä paikkoja ole helppo tunnistaa. Sisäkuvaukset Ja sen jälkeen juhlittiin, eikä koskaan väsyttänyt!”, muistelee ”Sadan miekan miehessä” vuonna 1951 hänellä oli sivu- tehtiin ajan tavan mukaan studiolla, tässä tapauksessa Maija Karhi. Energisen ja säteilevän tähden sanoihin on ehdotti ystävänsä näyttelijä Maija rooli pikkupiikana, mutta jo seuraavana vuonna, eloku- Helsingin Kulosaaressa. helppo uskoa, vaikka aika ehkä onkin vähän kullannut Karhin haastattelua samasta asiasta. vassa ”Suomalaistyttöjä Tukholmassa”, Maija Karhilla oli Elokuva oli suuri menestys Maija Karhille, sillä hän sai muistoja. yksi pääosista. Elokuvaa kuvattiin ainakin osittain paikan siitä Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasta. Vasta 22- päällä. Tarina, jossa esitettiin Tukholma syntisenä kau- vuotias Maija kutsuttiin Kalastajatorpalle, jossa neljästä punkina ja kuvattiin sekä prostituutiota että homosek- ennalta valitusta ehdokkaasta yksi julistettaisiin voittajaksi. suaalisuutta, herätti kohua ja kauhistelua sekä Suomessa Juhlat olivat kuitenkin jäädä kokonaan väliin, kun nuori että Ruotsin lehdistössä. näyttelijä ei uskonut voivansa voittaa, eikä ollut iltapu- / teksti ja kuvat

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Född 20.5.1931 i La Rochelle, Frankrike Småskola i Karhula Kotka samskola Borgå lyceum Anställd 1947-1951 på Blomqvists båtvarv vid Maren Båtbyggare i Umeå Anställd på Maritim vid Södra kajen fram till pensioneringen år 1998 Frilansat som: Turistguide i Helsingfors Skidlärare i Lappland Fjällguide i Lappland Dansat folkdans och balett Uppträtt bland annat på Kansallisteatteri och Svenska teatern Gift med danspartnern Marjatta Helle. Död år 2000 En dotter Bor i egnahemshus i Parkstad i Helsingfors

◄ Pelle Krause. Foto Benita Ahlnäs ► Blomqvists båtvarv på 1940- eller 1950-talet

Samtal med Pelle, som han föredrar att kalla sig för, är något av det mest bottenmålades utomhus med numera förbjudna färger. Det kl. 7 och 16. Jag fick lära mig båtbyggaryrket från grunden. intressanta jag har träffat under ett långt liv. I sitt hem i var mycket giftiga färger vi använde på båtbottnarna. De Blomqvists båtvarv stod vid sidan av Wilenius båtvarv högt Per Olof ”Pelle” Krause Parkstad har han en massa urklippsböcker om Borgås innehöll också koppar och de förbjöds för länge sedan. Blyet i kurs. Min mentor var . Min första båt hette historia, unika inspelningar av bland annat s till segelbåtarna smältes också utomhus. Man hyvlade bort blev mitt gesällprov. Senaste sommar presentationer av Runebergs hem och väl dokumenterade överlopps bly för att få rätta måtten på båtkölarna. talade jag med Gullvinges nuvarande ägare vid Helsingfors urklipp om sin karriär som båtbyggare och välmatade Simstranden fanns ca 60-70 m från båtvarvet som upphörde Segelsällskap. Jag byggde också en båt med 15 pärmar som fyller flera hyllmetrar om sitt händelserika liv. med verksamheten 1952. Jag kan peka ut de exakta kvadratmeters segelyta åt . Jag var med om – Mitt liv är och har varit så brokigt, säger han med rätta platserna där båtarna byggdes och blyet smältes. att bygga flera krigsskadeståndsfartyg som övervakades av medan jag andlöst lyssnar på honom med förvåningens Pelle Krause säger att om staden vill ha en simstrand i ryska kontrollkommissionen som var inkvarterad på hotell finger i häpnadens mun. Maren så handlar det inte bara om att sanera marken. Torni i Helsingfors. De var nitiska män som noggrant med Inledningsvis berättar han om Blomqvists båtvarv vid Vattenkvaliteten måste också undersökas. I Hattula har gummihammare inspekterade arbetet. Som mest var vi åtta Maren där han var anställd under många år. WPGB:s läsare giftiga kemikalier använts som med största sannolikhet anställda på varvet som gick i konkurs år 1951. Orsakerna som har följt med diskussionerna i tidningspressen vet att fortfarande finns kvar i ån. En simstrand innebär ökad trafik var att varvet hade höga kvalitetskrav som blev för dyrt många önskar att den forna badstranden på området skulle som om den leds genom Gamla stan skadar husgrunderna. medan elaka tungor sade att det berodde på återupplivas likt Fågel Fenix ur askan. För tillfället är Norra ändan av Ågatan och Vävaregränd är för trånga för s dyra husbygge. planerna inte aktuella. – Och det är ju bra, kvitterar Pelle, dubbelriktad trafik och att bredda dem är omöjligt utan Pelle fortsatte sin karriär på Maritim i Helsingfors efter medan staden funderar på förutsättningarna för en ingrepp i byggnadsbeståndet. En tanke kunde vara att att en tid ha varit båtbyggare i Umeå. Under de mera än badstrand som i dagens läge är helt andra än de var år 1943 anlägga simstranden norrut och bygga en bro från gamla fyrtio åren på Maritim och även efter det frilansade han av Han har kallats för Borgås dyraste man. Namnet då en träbro byggdes från södra ändan av Vävaregränd stationsområdet. Miljövårdmyndigheterna och museiverket ”hjärtans lust”. Det handlade om arbetet som turistguide i kommer sig av att han påpekade för Borgå stad att ”Flugutorget” till Maren. Simstranden fanns ännu i början måste också ge sitt godkännande. – Mycket att tänka på! Helsingfors, sjukvårdare, skidlärare i Lappland och daghemmet som var planerat vid västra åstranden av 1960-talet. Pelle hänvisar till s artikel -Men berätta om ditt brokiga liv och hur det kom sig att fjällguide. du blev båtbyggare vid Maren, frågar jag förväntansfullt? inte var något lämpligt ställe eftersom det var . Uusimaa 2.3.2003 med s foto från den aktuella platsen. Och så berättar Pelle ordmålande och entusiastiskt. platsen där firma August Eklöf förvarade – Om man i dagsläget vill återuppliva simstranden så – Jag var äldst i en fyra barns familj. Pappa var ingenjör stålcylindrar som hade tryckimpregnerats med krävs det en grundlig sanering av området, säger Pelle. med tjänstgöring i Frankrike där jag föddes. Tre klasser kreosot som hade runnit ut i marken. En sanering Maren är full av bly och gift från Gunnar Blomqvists båtvarv hann jag gå i Borgå lyceum innan pappa tog sin Pelle ur av området hade blivit oerhört dyr så det blev där jag arbetade under åren 1947-1951. Där byggdes skolan. Han förde mig till Blomqvists båtvarv där jag genast inget daghem. motorbåtar och segelbåtar med blyköl. Båtarna fick jobb. På den tiden arbetade man också lördagar mellan

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Salvukseen oma työryhmä Vanhaa Porvoota varten

Porvoon Vanhan Kaupungin nisaatio moneen suuntaan ja Porvoon Säätiö ja Itä-Uudenmaan Vanhan kaupungin toimijat, kuten Rakennussuojelusäätiö Salvus asukasyhdistys, yrittäjät, kiin- teistönomistajat tulevat jatkossakin yhdistivät voimansa ja olemaan tärkeitä yhteistyötahoja. hallintonsa. Kyse oli kahden Uskon, että myöhemmin hallituk- samaan asiaan keskittyvän, semme nimeämä Vanha Porvoo tavoitteiltaan samanlaisen -työryhmä asettaa työlleen selkeät Uimaranta Maarinniemeen? rakennussuojelua ja raken- tavoitteet. Työnsä päättäneen Porvoon nusperinnön vaalimista Vanhan Kaupungin Säätiölle laadin edistävän säätiön sulaut- taannoin muistion niistä asioista, joilla Asukasyhdistys on tehnyt aloitteen uimarannan palaut- ▲ 1960-luvulla Maarinniemellä oli hiekkaranta ja hienot pukukopit. taminen toisiinsa. voidaan edistää kaupunginosan luon- tamisesta Maariin, ja siitä keskusteltiin myös viime vuosi- Kuva: Porvoon museo Patentti- ja rekisterihallituk- teen säilymistä uniikkina. Uskon kokouksessa. Samaan asiaan liittyy 17.5.2016 päivätty ▼ 1920-luvulla pärjättiin uimareissulla hyvin ilman palvelujakin. sessa sulautuminen kirjattiin tulevan työryhmämme saavan tuosta muistiosta virikkeitä työlleen ja tekevän ”Linnamäkien, Maarin ja Pappilanpellon käyttö- ja hoito- Kuvat: Haikan suvun perhealbumit tapahtuneeksi vuoden- suunnitelma”, jonka on laatinut kaavoittaja Anne Riht- esityksiä konkreettisiksi toimiksi ja vaihteessa. niemi-Rauh. Raportti on luettavissa internetissä. yhteistyöprojekteiksi. Vanhan Porvoon Suunnitelmassa käsitellään Maarin historiaa, maisemaa hyvää tulevaisuutta yhteisesti ra- ja kehittämismahdollisuuksia. Yhtenä aiheena on mahdol- tarkoituksen toteuttamista ja että Porvoon kaupungin viran- kennettaessa tarvitaan varmasti edel- linen uimaranta. Se ei vaatisi kaavoittamista, sillä vuoden parannetaan ja toimintojen päällek- omaiset hoitavat tätä omilla toimi- leen tutkimuksia, selvityksiä ja valis- 1962 asemakaavassa uimarannalle on jo varattu alue. Sen käisyys vältetään nyt, kun Porvoon alueillaan. tusta. toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin kalliin maaperä- Vanhan Kaupungin Säätiö sulautui Säätiöiden sulauttamisella taataan Uskon, että rakennussuojelusää- selvityksen tekemistä, koska joen pohjassa saattaa olla Itä-Uudenmaan Rakennussuojelu- Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön tiömme Salvus tulee keskeisesti pilaantuneita sedimenttejä. Lisäksi uimaranta edellyttäisi säätiöön ja niiden resurssit yhdis- perustehtävän jatkuminen uusiutu- olemaan impulssien antaja kaupungin kunnallistekniikkaa ja palveluja. ”Kaiken kaikkiaan uima- tettiin ja luotiin entistä vahvemmat neessa muodossa ja kunnioitetaan sen viranomaistahoille, joilla on mahdol- paikka on kallis rakentaa, valvoa ja kunnossapitää”, toteaa toimintaedellytykset. piirissä työtä tehneitä. Samalla paran- lisuus ja resurssit kasvattaa Vanhan Anne Rihtniemi-Rauh, mutta jatkaa, että jos sedimentit Vuonna 1972 perustetun Porvoon netaan Itä-Uudenmaan Rakennussuo- Porvoon merkitystä kaupungin upea- aikanaan tutkitaan, ja jos ”siellä ei olekaan pahoja Vanhan Kaupungin Säätiön toiminta jelusäätiön toimintaedellytyksiä. Sää- na elinvoima- ja mainetekijänä. putsattavia, mikä on hyvin mahdollista, asia voitaneen ottaa liittyi puhtaasti Vanhaan Porvooseen tiöiden hallitukset olivat sulautumi- Toivottavasti kaupunki jo nyt uudelleen käsittelyyn”. Uimapaikalle olisi tultava jalan tai ja Salvuksen toimialue on ollut koko sesta yksimieliset. aidosti ponnistelee kaupunginosan pyörällä. Lähimmät pysäköintialueet ovat parin sadan metrin Itä-Uusimaa sen käynnistymisestä al- saamisesta Unescon maailman- päässä Linnamäellä tai joen toisella puolella. kaen vuonna 1996. Rakennussuojelu- perintölistalle. Vanha Porvoo on sydä- Toinen mahdollisuus on kehittää Maarinniemeä yleisenä Porvoon Vanhan Kaupungin Sää- säätiö Salvuksen hallituksen alaisuu- men asia. virkistysalueena aurinkoniittyineen. Sehän on jo nyt suosittu tiö edisti vuosien varrella kaupungin- teen tullaan perustamaan erityinen nuorison ulkoilu- ja oleskelualue. Sinne sopivat myös osan kiinteistöjen, talousrakennusten Vanha Porvoo -työryhmä. neuvonta-arkkitehdin pienvenelaiturit sekä pienikokoinen kesäaikainen kanootti- ja muun muassa palosolien kuntoon Itäisellä Uudellamaalla ja koko ilmainen asiantuntija- tai soutuvenevaja. Maarissa ei kuitenkaan voi olla mitään saattamista. Viimeksi säätiö laati Suomessa Vanha Porvoo on ainut- neuvonta on sulautumisen jälkeen toimintaa, joka edellyttää ajoneuvolla ajoa lähelle, sillä yhteistyössä muiden tahojen kanssa laatuinen kokonaisuus. Porvoon van- tarvittaessa käytettävissä myös Van- Maarin silta on kevyenliikenteen silta ja paino-rajoitettu. laajan selvitysraportin ja tietokone- han kaupunginosan kulttuurihisto- hassa Porvoossa. Lähiaikoina ei siis Maariin ole odotettavissa hiekkaran- mallin Porvoon kaupungin käyttöön ja riallisesti arvokkaiden rakennusten taa palveluineen, mutta jokeen voinee pulahtaa rannan hyödynnettäväksi. säilyttäminen sekä rakennusperinnön pieneltä hietikolta tai laiturilta omalla vastuulla jo nyt. Säätiön hallituksessa todettiin, että ja kaupunkikuvan vaaliminen on yhtei- Vanhassa Porvoossa on kysyntä ja nen velvoite. tarve esimerkiksi neuvontatoi-minnalle Itä-Uudenmaan Rakennussuo- maakuntaneuvos, vähentynyt viime vuosina olennaisesti, jelusäätiö Salvus on yhteistyöorga- akennussuojelusäätiön puheenjohtaja

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Muutoksia

31.03. -11.06. Museo / Museet ▲ ”Välikatu on ”Vanhan Porvoon” keskeisiä kauppakatuja.”

16.06.-20.08.

Henry Wuorila-Stenberg ◄ Rakennustapaohjeiden ja neuvonnan kautta alkoi katukuva muuttua mainoskilpiä 25.08.-17.09. myöten. Vuonna 1995 kadun pintaa akvarelli / akvarell madallettiin 15-20 cm ja asfaltti korvattiin Elätkö aarteen sisällä? kiveyksellä. Kuva: Jukka Kullberg

Kuva: Pekka Pärnä 29.09.-31.12. Museo / Museet

Aarteen eli vanhan talon omistaja voi kaivata joskus neuvoja ja henkistä tukea. Tässä yksi vaihtoehto, ! Yhdistyksemme on valtakunnallinen, mutta kotipaikkana on virallisesti ja todellisesti Turku. Jäsenet ovat ympäri maata, ja heitä on koossa jo ihmeen paljon, yli 2000. Päätyömme on -lehden sekä muun valistusaineiston julkaiseminen. Käytännön toimintaa ovat kurssit, luennot, neuvonta messuilla ja muissa yhteyksissä, retket ja tapahtumat. Yhdistyksen ydinpaikka on Iso-Puolala. Tämä historiallinen maatilakeskus ▲ ”Jokikatu … oli ennen kaupungin pääkatu, sijaitsee nyt keskellä Turkua, Puolalanpuiston reunassa. Tänne kannattaa tulla jonka kautta rannikkotien liikenne kulki kauempaakin – "takuulla yllätyt". Kiehtovan pihapiirin rakennukset ovat parin Porvoon halki.” sadan vuoden ikäisiä, ruutukeskustan vanhimpia. Porvoon Triennaali ◄ Jokikadun liikenne hiljeni Mannerheimin- Päärakennuksessa järjestetään mm. näyttelyitä, ja tiloja vuokrataan 17.06. - 31.08.2017 kadun sillan valmistuttua vuonna 1957. pienimuotoisiin juhliinkin. Piharakennuksesta on muodostumassa taiteilijoiden Vuonna 2012 katu muuttui pysyvästi ja käsityöläisten talo. kävelykaduksi. Kuva: Jukka Kullberg Selkeää tavaraakin välitämme: ikkunan tiivistämiseen liimapaperia ja jatkuvaan hoitoon Ikkunankohennuspakkia sekä vanhan ajan Porvoon Triennaali toivottaa pellavaöljysuopaakin. lämpimästi Vanhan Porvoon asukkaat mukaan yhteisölliseen Piirustuspolkuun. Piirustuspolussa Tuuma, joka kuuluu yhdistyksen jäsenetuihin, on Suomen paras (kylläkin ideana on, että jokainen voi laittaa myös ainoa!) ei-kaupallinen rakennusperintölehti. Se ilmestyy kolme kertaa esille jonkin itselle tärkeän vuodessa vanhaa taloa koskevana yleisaikakauslehtenä, mutta vuoden neljäs piirustuksen oman kodin ikkunaan. lehti, vuosijulkaisu, keskittyy aina johonkin erikoisteemaan. Kotien ketjumainen ikkunanäyttely on lopulta mielenkiintoinen kokonaisuus asukkaiden tarinoita. Nuo tarinat Jos kulttuuriympäristöt kiinnostavat ja julkaisumme houkuttavat, meidät löytää yhyttävät ohikulkijoita katsomaan ▲ ”Näissä vanhoissa taloissa ei kaikisssa ole helposti. Nettisivu kertoo tulevista tapahtumistamme, asuttua ympäristöä uudella tavalla ja vesijohtoa, vaan niiden asukkaiden on yhä julkaisujemme sisällöstä ja myyntituotteistamme sekä muidenkin alan luovat erilaisia kiinnostavia pakko hakea vesi kadunvarsien vesiposteista. toimijoiden tapahtumista. Siellä voit myös liittyä yhdistyksen jäseneksi. Jos merkityksiä kyseiseen paikkaan. Paloposteja on melko tiuhassa tässä osassa viihdyt facebookissa, meidät löytää sieltäkin. kaupunkia , koska ne ovat ahtaasti Lopuksi vihje: Monet uudet jäsenet hankkivat edullisesti hyllyynsä myös Yhteystiedot: rakennetun alueen palosuojaverkostoa.” vanhoja vuosikertoja, sillä aiheethan eivät ikäänny! Petri Hytönen: phytonen(at)gmail.com Iina Virkki: virkki.iina78(at)gmail.com ◄ Itäinen Pitkäkatu, kuten koko Vanha puheenjohtaja Porvoo, kuuluu nykyisin vesihuoltoverkkoon.

Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Wanha Porvoo-Gamla Borgå 1/2017 Seuraava Wanha Porvoo-Gamla Borgå ilmestyy joulukuussa 2017

Följande Wanha Porvoo-Gamla Borgå kommer ut i december 2017

Triennaali 16.6.- 31.8. Pihakirppis / Gårdsloppis 19.8. Avanti 28.6. - 2.7. Moon River 26.8. Smaku 14.-26.8. Ostosten yö / Köpnatt 26.8.