Vuosikertomus 2002 Annual Report 2002

TINEN ET L E VUOSIKERTOMUSA 2002

�� I � � D � � � � � T �

�

� � � � � O � � O � � �� E S ANNUAL REPORT 2002 G

T E E O T D U E T T TI ISKA INS 3 Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön 4 Ylijohtajan katsaus alainen kartoitusalan tutkimuslaitos. Sen 6 Överdirektörens översikt tehtävänä on huolehtia Suomen kartoi- 7 Koordinaatistot tuksen tieteellisistä perusmittauksista ja 11 Painovoima paikkatietojen metrologiasta sekä tehdä 13 Maankuoren liikkeet tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan 17 Metrologia ja laatu ja kaukokartoituksen sekä niihin liittyvien 22 Kartoitusmenetelmät tieteiden aloilla. Laitoksen tehtävänä on 26 Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö myös edistää geodeettisten, geoinformatii- 31 Sähkömagneettinen säteily kan ja kaukokartoituksen menetelmien 34 Kirjasto- ja informaatiopalvelut ja laitteiden käyttöönottoa erityisesti paik- 35 Hallintopalvelut katietojen hankinnassa ja käsittelyssä. 39 Yhteyshenkilöt 41 Julkaisut

Contents The Finnish Geodetic Institute (FGI), founded in 1918, is a research institute for 4 Director General’s review the mapping sciences residing under the 7 Reference frames Ministry of Agriculture and Forestry. 11 Gravity The Finnish Geodetic Institute shall deal 13 Geodynamics with the basic scientific measurements 17 Metrology and standardization for Finnish mapping and with metrology 22 Mapping methods of geospatial information and engage in 26 Mobile use of geospatial data research work in the fields of geodesy, 31 Electromagnetic radiation geoinformatics and remote sensing and 34 Library and information services related sciences. The task of the institute 35 Administration shall also be to foster the introduction 39 Contact persons of geodetic, geoinformatics and remote sensing methods and equipment in the 41 Publications acquisition and processing of geospatial information in particular.

• Taitto J. Kähkönen • Kirjakas 2003 3 Ylijohtajan katsaus

Vuosi 2002 oli Euroopassa kartoitus- ja paikannus- Director General’s review alalla voimakkaan kehityksen vuosi. Euroopan unio- nissa jatkettiin yhtenäisen karttapolitiikan valmistelua Year 2002 was in Europe a year of a strong development INSPIRE-hankkeena (Infrastructure for Spatial Infor- in mapping and navigation. A common mapping policy mation in Europe) ja Euroopan unioni ja Euroopan was under development in the EU in the INSPIRE avaruusjärjestö rahoittivat Galileo-navigointisatelliitti- initiative (Infrastructure for Spatial Information in Europe) and the EU as well as the European Space järjestelmän kehittämistä. Geodeettinen laitos osallistui Agency financed the development work of the Gali- kummankin hankkeen toteuttamiseen, samalla kun se leo satellite navigation system. The Finnish Geodetic osallistui näihin hankkeisiin liittyviin kansallisiin val- Institute participated in both of these European level mistelu- ja kehitystöihin. - activities and carried out at the same time national Uudesta kansallisesta koordinaattijärjestelmästä, preparations and development work for these initiatives. A new national reference frame EUREF-FIN, based ERTS89-järjestelmään perustuvasta EUREF-FIN jär- on the ERTS89-system, was established by the Recom- jestelmästä annettiin Julkisen hallinnon suositus, jotta mendation of the Public Administration. This recom- uusi järjestelmä tulisi mahdollisimman laajalti käyttöön mendation will hopefully further a wide acceptance of maassamme. Tämä edistää omalta osaltaan paikkatie- the new reference framework in Finland and thereby tojen yhteiskäyttöä sekä Suomessa että Euroopassa. promote a wide use of spatial data in Finland. In 2003 Vuonna 2003 laitos alkaa valmistella Julkisen hallinnon the Finnish Geodetic Institute will start the preparations together with some national organisations for a Recom- suositusta uudesta korkeusjärjestelmästä muiden alan mendation of the Public Administration dealing with a laitosten kanssa. Näin Suomessa saadaan lähivuosina new height. This way in the years to come Finland will käyttöön koordinaattijärjestelmät, jotka mahdollistavat have new reference frames which will allow a flexible co- toimimisen myös yhdentyvässä Euroopassa. operation at European level in spatial data processing. Geodeettisen laitoksen panostus tutkimuslaitteisiin The Finnish Geodetic Institute continued in 2002 to invest in research equipment and measuring systems. ja mittausjärjestelmiin oli edelleen vuonna 2002 suuri. These investments will guarantee that Finland will be Näillä investoinneilla varmistetaan se, että Suomessa in a position to participate in the international research on riittävä valmius osallistua alan kansainväliseen tut- activity and infrastructure development. kimukseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. The European Space Agency and Finnish Geodetic Galileo - navigointisatelliittijärjestelmän kehittämistä Institute agreed to establish a Ranging and Integrity ja käyttöä palvelevan maa-aseman rakentamisesta tehtiin Monitoring Station (RIMS) for developing the ground segment of the Galileo satellite navigation system. This sopimus Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Tämä Viro- station is located in eastern Finland in Virolahti and lahdella sijaitseva RIMS-asema (Ranging and Integrity will be ready in 2003. Operative measurements will be Monitoring Station) valmistuu vuoden 2003 aikana started in April 2004. This station will be important for ja se aloittaa toimintansa vuoden 2004 huhtikuussa. Finland because it will ensure the best possible naviga- Asema tulee olemaan tärkeä Suomelle siksi, että sen tion accuracy in Finland and neighbourhood areas, which is important especially for traffic control. avulla saadaan paras mahdollinen paikantamistarkkuus The geodetic Very Long Baseline Interferometer satelliittijärjestelmiä käyttäville Suomessa ja lähialueilla, (VLBI) was under construction in 2002 and will be in mikä erityisesti liikenteen osalta on tärkeää. operative use in the second part of 2003 in the Met- Geodeettiseen pitkäkantainterferometriaan (VLBI) sähovi research station. This VLBI will be operated perustuvan vastaanottimen rakentaminen edistyi together with the Radio Observatory of the Helsinki vuonna 2002 siten, että laite saadaan koekäyttöön University of Technology. This equipment enables the Finnish Geodetic Institute to participate in the world- vuoden 2003 loppupuolella Metsähovin tutkimusase- wide geodetic measurement campaigns for determining malla. Hanke on yhteinen TKK:n Radiotutkimusase- continental drifts very precisely. It also helps in main- man kanssa. Vastaanottimen avulla Geodeettinen laitos taining geodetic frames in Europe and Finland. voi liittyä maailmanlaajuiseen mittausjärjestelmään, In 2002 a new permanent GPS-station was estab- jonka avulla erityisesti mannerlaattojen vuotuisia liik- lished in Degerby in Åland. This station completes

4 5 keitä voidaan määrittää hyvin tarkasti. Tällä puoles- the present permanent GPS- network of the Finnish taan on suuri merkitys geodynamiikan tutkimuksessa Geodetic Institute and will be very useful in real time ja koordinaattijärjestelmien ylläpidossa sekä Suomessa monitoring in land uplift and sea level. It also will help in establishing a new vertical reference frame in Finland. että Euroopassa. Co-operation with neighbour countries proceeded Vuoden 2002 aikana perustettiin Ahvenanmaan well in 2002. The Finnish Geodetic Institute has regu- Degerbyhyn laitoksen uusin pysyvä GPS-asema. Tämä lar contacts and work with Sweden, Norway, Russia asema täydentää laitoksen pysyvien asemien verkkoa and Estonia, as well as with other countries around the ja siitä on erityisesti hyötyä sekä tosiaikaisessa maan- Baltic Sea; Denmark, Germany, Poland, Lithuania and Latvia. The Institute can hereby participate in the geo- kuoren liikkeiden tutkimuksessa Itämeren alueella että dynamical research in the Baltic Sea area, in establishing Itämeren vedenkorkeuden seurannassa. new geodetic reference frames and conduct research in Yhteistyö naapurivaltioiden kanssa kehittyi suo- the fields of its interests. tuisasti vuonna 2002. Laitoksella on säännöllinen The number of personnel and incomes of the Insti- geodeettinen yhteistyö Ruotsin, Norjan, Venäjän ja tute increased in 2002. This was due to the increased Viron kanssa, sekä myös muiden Itämeren alueen val- research demand. However, it is difficult to get qualified persons to work in the Institute in certain areas of the tioiden Tanskan, Saksan, Puolan, Liettuan ja Latvian research. I hope that in future the new salary system and kanssa. Näin laitos voi osallistua alueen geodynamiikan better opportunities for hiring personnel will solve this tutkimukseen ja uusien koordinaattijärjestelmien luo- problem. miseen, sekä muihin laitoksen toimialojen mukaisiin 2002 was the eighty-fourth year of the Institute’s tutkimushankkeisiin. operation. In the course of its activity, the Institute has implemented the basic scientific geodetic measure- Geodeettisen laitoksen henkilökunnan määrä ja ments and engaged broadly in research relating to its tulot lisääntyivät vuonna 2002. Tämä johtuu tutki- field. Now, when in Europe new geodetic measurements muskysynnän lisääntymisestä. Kuitenkin on todettava, are needed, new research and work in navigation and että pätevän henkilökunnan saaminen tuottaa eräillä mobile mapping as well as in map updating are needed, laitoksen tutkimusaloilla ongelmia. Toivottavasti aika- the Institute can manage according to its mandate this naan käyttöön otettava uusi palkkausjärjestelmä sekä work in Finland and be developed as a research institute which will take into account the needs of administration nykyistä laajemmat mahdollisuudet palkata henkilö- and the commercial sector. kuntaa tuovat tähän lähi vuosina suotuisan ratkaisun. Vuosi 2002 oli laitoksen toiminnan kahdeksaskym- menesneljäs. Toimintansa aikana laitos on toteuttanut maamme kartoituksen vaatimat tieteelliset perusmitta- ukset ja tehnyt laajalti toimialaansa liittyvää tutkimusta. Nyt, kun Euroopan mittakaavassa tarvitaan uusia geo- deettisia mittauksia, uutta navigointiin ja paikkatietojen liikkuvaan käyttöön sekä karttojen ajantasaistukseen kohdistuvaa työtä ja tutkimusta, laitos voi omalta osaltaan tehtäviensä mukaisesti hoitaa Suomen osalta nämä tehtävät ja edelleen kehittyä monipuolisena hallinnon ja elinkeinoelämän tutkimustarpeet huomioonottavana Ylijohtaja tutkimuslaitoksena. Director General

4 5 Överdirektörens översikt

År 2002 var ett år av kraftig utveckling inom den 2002 så att apparaten kan tas i provbruk i slutet av europeiska kartläggnings- och lokaliseringsbranschen. år 2003 på Skogstorps forskningsstation. Det är fråga I europeiska unionen fortgick förberedandet av en om ett gemensamt initiativ med Tekniska Högsko- gemensam kartläggningspraktik inom INSPIRE lans (Skogstorps) radio-forskningsstation. Tack vare initiativet (Infrastructure for Spatial Information mottagaren, kan geodetiska institutet ansluta sig till in Europe), och EU samt Europeiska rymdorga- världsomspännande mätsystem som kan mäta kon- nisationen (ESA) finansierade utvecklingsarbetet tinentalplattornas rörelser med stor noggrannhet. av satellitnavigationssystemet Galileo. Geodetiska Detta är av stor betydelse i geodynamisk forskning institutet deltog i verkställandet av dessa initiativ på och upprätthållande av koordinatsystem både i Fin- europeisk nivå, och utförde samtidigt på nationell land och i Europa. nivå preparations- och utvecklingsarbete förknippat År 2002 grundades institutets nyaste permanenta med dessa initiativ. GPS-station i Degerby på Åland. Denna station Den offentliga förvaltningen utgav en rekom- kompletterar institutets nätverk av permanenta GPS- mendation (JHS) för det nya EUREF-FIN baserade stationer, och är speciellt betydelsefull för forskning koordinatsystemet ERTS89, så att ERTS89-systemet av jordskorpans rörelser i realtid i Östersjöområdet, i största möjliga utsträckning tas i bruk i vårt land. och uppföljning av vattenståndet i Östersjön. Detta främjar sambruket av geografisk information Samarbete med grannländerna fortskred väl år både i Finland och i europa. År 2003 börjar institutet 2002. Institutet bedriver regelbundet geodetiskt i samarbete med andra institut inom branschen förbe- samarbete med Sverige, Norge, Ryssland och Est- reda den offentliga förvaltningens rekommendation land, och inom det baltiska området med Danmark, om ett nytt höjdsystem. På detta sätt kommer Fin- Tyskland, Polen, Lettland och Litauen. På detta sätt land, inom de närmaste åren, att ha koordinatsystem kan institutet delta i områdets forskning i geodyna- som möjliggör flexibelt europeiskt samarbete. mik, konstruktion av nya koordinatsystem, och andra Geodetiska institutets investeringar i forsknings- forskningsinitiativ inom institutets verksamhetsfält. utrustning och mätapparatur var under år 2002 Geodetiska institutets personal och inkomster omfattande. Med dessa investeringar vill man ökade år 2002. Detta beror på ökande forsknings- garantera Finlands förutsättningar för att framgång- behov. Samtidigt råder inom vissa av institutets rikt delta i internationell forskning och utveckling forskningsområden brist på kvalificerad personal. av infrastruktur. Jag hoppas att det nya avlöningssystemet som tas i Ett avtal för konstruktion av jordstationen som bruk i framtiden, och bättre möjligheter att avlöna skall stöda utvecklande och bruk av navigationssatel- ny personal kommer att lösa problemet inom de liten Galileo uppgjordes med Europeiska rymdorga- närmaste åren. nisationen. Denna i Virolahti belägna RIMS-station År 2002 var institutets åttiofjärde verksamhetsår. (Ranging and Integrity Monitoring Station) kommer Under sin verksamhetstid har institutet verkställt de att vara färdig år 2003, och påbörjar sin verksamhet vetenskapliga grundmätningar som karteringen av i april 2004. Stationen kommer att bli betydelsefull vårt land kräver och utfört omfattande forskning för Finland därför, att det tack vare den är möjligt inom sitt gebit. Nu, när nya geodetiska mätningar, att få en permanent stödstation för Galileo systemet ny forskning inom navigation och mobilt bruk av i vårt land, vilket i sin tur garanterar bästa möjliga geoinformation samt uppdatering av kartor behövs lokaliseringsnoggrannhet för användare av satellit- på europeisk nivå, kan institutet ansvara för dessa system i Finland och närområden, vilket är viktigt i uppgifter för Finlands del och fortsätta att utvecklas synnerhet för trafiken. som en mångsidig forskningsanstalt i enlighet med Konstruktionsarbetet av den geodetiska långbasin- förvaltningens och näringslivets behov. terferometri (VLBI) mottagaren fortskred under år

6 7 Koordinaatistot

FinnRef ® Reference frames Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef ® on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka ® avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef ® The Finnish permanent GPS network FinnRef asemaa on Euroopanlaajuisessa EPN-verkossa (EPN, The Finnish permanent GPS network FinnRef® EUREF permanent GPS-network) ja yksi maailman- consists of 12 permanent GPS stations. The network laajuisessa IGS-verkossa (International GPS Service). is the backbone of the Finnish realisation of the Näiden asemien avulla FinnRef® luo saumattoman EUREF frame, referred as to EUREF-FIN. Four ® yhteyden maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. stations in the FinnRef network belong to the ® EUREF permanent GPS-network (EPN), and one FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden station belong to the network of the International tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää GPS Service (IGS). Through these stations FinnRef® ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöy- creates a seamless connection to the global reference rysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. Vuoden frames. The observations obtained by FinnRef® sta- aikana perustettiin Degerbyn mareografin yhteyteen tions can be used for studying the movements of the uusi pysyvä GPS-asema. Degerbyn GPS-asema on osa Earth’s crust. Besides, the observations can be used for atmospheric studies, e.g. for determination of IGS:n organisoimaa TIGA (GPS Tide Gauge Bench- the water vapour content of the atmosphere in real mark Monitoring Pilot Project) projektia. Projektin time. During the year a new permanent station was tarkoituksena on GPS:n avulla seurata mareografien established close to the Degerby tide gauge, on the korkeuden vaihteluita. Aland Islands. Datansiirto neljältä EPN kuuluvalta asemalta (Met- The data recorded in the EPN stations (Met- sähovi, Vaasa, Joensuu, Sodankylä) are transferred sähovi, Vaasa, Joensuu, Sodankylä) Saksaan tapahtui automatically to the EPN computing centre in automaattisesti, samoin kuin kaikkien asemien datan Germany. The data are also transferred daily to the siirto Onsalan avaruustutkimusasemalle Ruotsiin Onsala Space Research Station in Sweden for the BIFROST-laskentaa varten. BIFROST project. GPS-asemien antennimastojen stabiliutta seurataan toistuvin keskistysmittauksin. Vuoden 2002 aikana suo- Contact persons: Hannu Koivula, Matti Ollikainen ritettiin Sodankylän GPS-aseman keskistysmittaukset sekä aseman tarkkavaaitus. Introducing the EUREF reference frame

The work on introducing the new reference frame Yhteyshenkilöt: Hannu Koivula, Matti Ollikainen continued during the year. The new frame, which is based on the European ETRS89-system, is Koordinaattijärjestelmät referred as to EUREF-FIN. The FGI and National Land Survey (NLS) established a working group Suomen EUREF-koordinaatiston käyttöönottoon liit- for the purpose in 2000. The working group prepared the first recommendation (JHS 153), in tyviä töitä jatkettiin yhteistyössä Maanmittauslaitoksen which the definition of the EUREF-FIN frame kanssa. Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen and the datum transformation parameters between yhteinen koordinaatistotyöryhmä perustettiin v. 2000. EUREF-FIN and the National Grid Coordinates Tässä työryhmässä valmistellaan uuteen valtakunnalliseen system (Kartastokoordinaattijärjestelmä, kkj) are koordinaattijärjestelmään siirtymistä. Vuoden 2002 kulu- published. The working group continued its work essa työryhmä sai valmiiksi Julkisen hallinnon suosituksen for the second recommendation, which contains the new map projection, coordinate transformation (JHS 153), jossa esitetään EUREF-FIN koordinaatiston methods and formulae between plane coordinates. perusteet, sekä Kartastokoordinaattijärjestelmän ja The second recommendation will be published in EUREF-FIN koordinaatiston väliset muunnoskaavat. 2003.

6 7 Työryhmä jatkoi työskentelyään seuraavan Julkisen The use of the new reference frame was promoted hallinnon suosituksen valmistelussa. Tässä suosituk- in lectures. Guidance and advice were given to munci- sessa tullaan esittelemään EUREF-FIN koordinaatiston palities and various surveying companies especially in coordinate transformations. yhteydessä käytettävät karttaprojektiot, tasokoordinaa- tistojen välisissä muunnoksissa käytettävät menetelmät Contact person: Matti Ollikainen ja muunnoskaavat, sekä kartaston uusi lehtijako. Suo- situs valmistunee vuoden 2003 alkupuolella. The third precise levelling of Finland and Muiden laitosten, kuntien, maanmittausalan yritysten the land uplift sekä yksityishenkilöiden avustaminen koordinaatistoihin liittyvissä kysymyksissä kuuluu laitoksen tehtäviin. Laitok- To create and maintain the height system in Finland, selle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnok- two national precise levellings have been carried out. siin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittä- The National Board of Public Roads and Waterways executed the fi rst precise levelling during 1892-1910. miseen laitoksen henkilökunta osallistuu jatkuvasti. This levelling extended to the line Joensuu-Kajaani- Oulu-Tornio. The FGI executed the second precise Yhteyshenkilö: Matti Ollikainen levelling during 1935-1975 and it covered the whole country. As a result of the second precise levelling,

Vasen kuva: EUREF-FIN koordinaatiston ja kkj:n välisen muunnoksen laskemisessa käytetty kolmioverkko. Maan rajojen ulkopuolella olevat pisteet ovat virtuaalisia pisteitä, joiden koordinaatit on laskettu Helmert-muunnoksen avulla käyttäen niitä lähinnä olevien todellisten kolmiopisteiden koordinaatteja. Oikea kuva: EUREF-FIN koordinaatiston ja kkj:n välisen muunnoksen jäännösvirheet osoittavat, että muunnos voidaan tehdä kaikkialla maamme aluella vähintään 20 cm:n tarkkuudella. Left fi gure: The triangulation network, which is used to compute the transformation between EUREF-FIN and the National Grid Coordinate frames (kkj). The points located outside the country are virtual. The coordinates of the virtual points were computed by Helmert transformations using the coordinates of the closest actual points for the transformation. Right fi gure: The residuals of the transformation between EUREF-FIN and the National Grid Coordinate frame (kkj) show that the transformation accuracy is at least 20 cm all over the country.

��

8 9 8 Korkeusjärjestelmät the national N60 height system was created. The zero point of N60 is adjusted to the mean sea level in Korkeusjärjestelmän luomiseksi ja ylläpitämiseksi Suo- Helsinki in 1960 and also the land uplift is computed messa on tehty kaksi valtakunnallista tarkkavaaitusta. according to the year 1960. The third precise levelling was started in 1978 and Ensimmäisen suoritti Tie- ja vesirakennusten ylihalli- it has progressed now so that the fi nal lines and con- tus vuosina 1892-1910 ja se ulottui linjalle Joensuu- nections to the neighbouring countries will be made Kajaani-Oulu-Tornio. Toisen tarkkavaaituksen suoritti in 2003 and all fi eld measurements will be completed Geodeettinen laitos vuosina 1935-1975 vaaitusten kat- in 2004. At the moment the closing errors of the taessa koko maan. Toisen tarkkavaaituksen tuloksena loops give the mean error ±0.9 mm/ . As a result syntyi tällä hetkellä käytössä oleva valtakunnallinen of the third precise levelling a new height system will be created. N60-korkeusjärjestelmä, jonka nollapiste on sidottu During 2002 precise levelling was continued Helsingin v. 1960 keskivedenkorkeuteen ja maannousu according to the plans on the following lines: Met- on laskettu vuoden 1960 mukaisesti. sähovi-Ojakkala, Palojoensuu-Kivilompolo, Inari-Kaa- Kolmas tarkkavaaitus alkoi v. 1978 ja on edennyt manen, Kaamanen-Karigasniemi, Kaamanen-Utsjoki, niin, että viimeiset liitokset naapurimaiden verkkoihin Utsjoki-Pulmanki, Utsjoki-Roavvegiedde, Ivalo-Virt- aniemi and Kelloselkä-Siikaselkä. The following lines tehdään v. 2003 ja kenttätyöt on kokonaisuudessaan were relevelled: the Ruosniemi-Mäntyluoto tide gauge. suoritettu v. 2004. Sulkuvirheistä laskettu kilometrikes- In addition, according to the agreement between the kivirhe on tällä hetkellä ±0.9 mm/ . Kolmannen FGI and the Russian Land Survey (Roskartography) tarkkavaaituksen tuloksena Suomeen luodaan uusi the Finnish and Russian levelling networks were korkeusjärjestelmä. connected by precise levelling in Virtaniemi and Kel- loselkä. During the fi eld period a total amount of 482 km was levelled. According to the repeated precise levellings, which are connected to the tide gauges, the land uplift can be determined over the whole country. Once the third precise levelling is complete, new and more accurate land uplift values can be computed also in Lapland. Today the land uplift is also studied using the observations from the per- Vuonna 2002 tarkkavaaitusta jatkettiin kolmella manent GPS network (FinnRef®). retkikunnalla suunnitelman mukaisesti vaaitsemalla The common adjustment of the levelling networks of linjat Metsähovi-Ojakkala, Palojoensuu-Kivilompolo, the Nordic countries was prepared. A new data bank was Inari-Kaamanen, Kaamanen-Karigasniemi, Kaama- established in Kort- og Matrikelstyrelsen, in Copenhagen. nen-Utsjoki, Utsjoki-Pulmanki, Utsjoki-Roavvegiedde, Ivalo-Vir- taniemi ja Kelloselkä-Siikaselkä. Uusintavaaitus suoritettiin lin- joilla Ruosniemi-Mäntyluodon mareografi ja Mäntyluodon mareografi-Ruosniemi. Lisäksi vaaittiin Venäjän karttalaitoksen kanssa tehdyn yhteistyösopimuk- sen mukaisesti liitokset Venäjän rajan yli samanaikaisesti venäläis- osapuolen kanssa Virtaniemessä ja Kelloselässä. Vaaitusta kertyi kaikkiaan 482 km. Mareografeihin sidottujen tarkkavaaitusten perusteella voidaan Suomessa ja Fenno- skandiassa tapahtuva jääkauden jälkeinen maannousu määrittää sisämaassa. Kolmannen tarkka- Ahvenanmeren GPS-vaaituksen yhteydessä Märketin majakassa olleen GPS-antennin vaaituksen avulla myös Lappiin korkeus määritettiin maassa olevaan korkeuskiintopisteeseen nähden vaaituskojeella, teräsmittanauhalla ja latoilla. (Kuva: P. Häkli) voidaan määrittää aiempaa During the Åland GPS levelling, the height of the Märket light house GPS point above the bedrock tarkemmat maannousuarvot. reference marker was determined using levelling, steel tape and levelling rods. (Photo: P.Häkli)

8 9 9 Nykyisin maannousua voidaan tutkia myös Suomen The co-operation was carried out in the Working pysyvän GPS-verkon (FinnRef®) avulla. Group of the Height determinations, under the Pohjoismaisen geodeettisen komission satelliittigeo- umbrella of the Nordic Geodetic Commission (NKG). The General Assembly of the NKG nominated senior desian työryhmän alaisena yhteistyönä Suomen ja Ruot- researcher Mikko Takalo as chairman for the Working sin tarkkavaaitusverkot liitettiin toisiinsa Ahvenanme- Group in 2002. ren yli GPS-vaaituksena. Tuloksia on tarkoitus käyttää The Finnish and Swedish levelling networks were pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoituksessa. connected over the Aland Sea in June using GPS tech- Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitusta val- niques. The field work was coordinated by the NKG Working Group of the Satellite geodesy. The observa- misteltiin osallistumalla pohjoismaisen tietopankin tions were made by the staff of the FGI and the Swed- perustamiseen Kööpenhaminaan Kort- og Matri- ish Land Survey, in Gävle. kelstyrelsenin ylläpitämään tietokantaan. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaisen geodeettisen komission Contact persons: Pekka Lehmuskoski, Jaakko Mäkinen korkeudenmääritystyöryhmän toimintaan. Yleiskokous and Mikko Takalo valitsi ko. työryhmän puheenjohtaksi Mikko Takalon, ja työryhmä valitsi pohjoisen blokin tasoitusta tutkivan alityöryhmän puheenjohtajaksi Jaakko Mäkisen.

Yhteyshenkilöt: Pekka Lehmuskoski, Jaakko Mäkinen ja Mikko Takalo

Suomen ja Venäjän vaaitusretkikunnat kohtaavat valtakunnan rajalla Virtaniemessä elokuussa 2002. (Kuva: M. Poutanen) The Finnish and Russian levelling teams meet at the border in Virtaniemi, August 2002. (Photo: M. Poutanen)

10 11 Painovoima

Painovoimamittaukset Gravity

Absoluutti- ja relatiivipainovoimamittaukset Gravity surveying Painovoiman absoluuttimittauksia tehtiin kotimaassa Metsähovissa sekä ulkomailla kolmella pisteellä Liet- Absolute and relative gravity measurements tuassa. Painovoiman relatiivimittauksia tehtiin mm. Absolute gravity measurements were performed in Fennoskandian maannousun tutkimiseksi ja kansallisen Metsähovi, Finland, and at three stations in Lithuania. painovoimaverkon tihentämiseksi. Absoluutti- ja rela- Relative gravity measurements were used to study the tiivimittaukset ja alan kansainväliset yhteydet liittyvät Fennoscandian postglacial land uplift and to densify the national gravity network. These measurements, läheisesti putoamiskiihtyvyyden kansallisen mittanor- closely related to the National Standards Laboratory of maalilaboratorion toimialaan. Asiasta kerrotaankin acceleration of free fall, and their international connec- lähemmin kappaleessa Metrologia ja standardisointi. tions are discussed in more detail in “Metrology and standardization”. Yhteyshenkilöt: Jaakko Mäkinen ja Hannu Ruotsalainen Contact persons: Jaakko Mäkinen ja Hannu Ruotsalainen Satelliittigravimetria Maan painovoimakenttää mittaavien CHAMP-, GOCE- ja GRACE-satelliittien käyttömahdollisuutta ja aineiston soveltuvuutta Suomen ja lähialueiden geo- deettisissa mittauksissa selvitelleen projektin loppuraportti valmistui. Yhteistyö alalla jatkui mm. Stuttgartin yliopiston Geodesian laitoksen kanssa, osittain Suomen Akatemian rahoittamana. Suomen ja Ruotsin alueelle laskettuja eri geoidimal- leja vertailtiin, ja tutustuttiin geoidilaskennan mene- telmiin. Mukaan otettiin myös CHAMP-satelliitin datan avulla lasketut geopotentiaalimallit EIGEN-1S ja TEG-4.

Yhteyshenkilöt: Mirjam Bilker ja Markku Poutanen

Painovoiman ajalliset muutokset Metsähovin painovoimalaboratorion suprajohtavalla gravimetrilla GWR T020 mitataan painovoiman ajallisia muutoksia. Jatkuvasti rekisteröivällä laitteella havaitaan vaihteluita jotka ovat pienempiä kuin 10-12 koko painovoimasta. Hannu Ruotsalainen tekemässä painovoiman tihennys- Kun havainnoista poistetaan tunnetut painovoimaan vaikut- mittausta Parolanharjulla. Pisteen paikannus tehdään RTK- GPS -mittauksella. (Kuva P. Häkli) tavat ilmiöt, kuten maankuoren vuoksi ja maapallon navan Gravity network densification. Hannu Ruotsalainen at liike, on mahdollista tutkia muita painovoiman muutoksiin Parolanharju used RTK GPS for positioning the gravity points. vaikuttavia tekijöitä. (Photo P. Häkli)

10 11 Yhtenä tutkimustyön painopisteenä ovat olleet ilma- Satelliite gravimetry kehän ja Itämeren aiheuttaman kuormituksen tutkimus. The CHAMP, GOCE and GRACE satellites probe the Itämeren vedenkorkeuden vaihtelu aiheuttaa maankuoren gravity field of the Earth. The final report on usability kuormitukseen muutoksen, joka näkyy painovoimassa. of the data from them, especially for geodetic operations Kuormitusta laskettiin käyttämällä realistisia vesimalleja. in Finland and neighbouring areas was completed. The Mallit perustuivat mareografien aineistoon koko Itämeren work was continued in co-operation with the Institute alueella. Ilmakehän aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutusta of Geodesy of the Stuttgart University, partly funded by painovoimaan on tutkittu käyttämällä Ilmatieteen laitok- the Academy of Finland. Methods for geoid determination were studied. sen toimittamaa HIRLAM-ilmanpainehila-aineistoa. Geoid models computed for Finland and Sweden Tuloksista yhdessä paikallisen barometrin kanssa on saatu were compared, augmented with geopotential models ilmanpaineesta johtuva korjaus suprajohtavan gravimetrin EIGEN-1S ja TEG-4 derived from CHAMP data. painovoimaan. Ilmanpainehilan ja Itämeren vedenkorkeuden yhdistä- Contact persons: Mirjam Bilker ja Markku Poutanen minen on ollut erittäin tuloksellista. Kuormituslaskuilla ja käyttäen HIRLAM-hilaa voidaan koko Suomen alueelle Super-conducting gravimeter laskea ilmanpaineen muutoksista johtuvia vertikaaliliik- The super-conducting gravimeter GWR T020 in Metsähovi keitä ja tutkia elastista deformaatiota. observes temporal variations in gravity, smaller than 10-12 g. Hydrologisten ilmiöiden aiheuttamia painovoiman After removing the influence of e.g. known tidal variations muutoksia on seurattu mittaamalla pohjaveden kor- and polar motion from the continuously recorded data other keutta ja sadantaa Metsähovissa. Suomen Akatemian geodynamical phenomena can be studied. rahoittamaa projektia veden määrittämiseksi irtomaassa Loading caused by the Baltic Sea was computed using ja kallioperässä on jat- realistic water-level models. They are based on tide gauge data around the Baltic Sea. The influence kettu yhdessä TKK:n of atmospheric loading on gravity was kalliotekniikan labo- studied using a HIRLAM air-pressure ratorion, Geologian grid composed by the Finnish Mete- tutkimuskeskuksen ja orological Institute. Using this grid Suomen Ympäristö- and local air-pressure measurements correction to the gravity observed keskuksen kanssa. with the super-conducting gravimeter Suprajohtava gravi- is computed. Combining the air-pres- metri toimii hyvin sure grid and sea level data was espe- myös pitkäperiodisena cially successful. Loading computa- seismometrinä. Vuo- tions result in information on vertical den mittaan tehtiin movements and elastic deformation. Gravity variations associated rutiinianalyysi kaikil- with hydrology have been studied le magnitudiltaan yli 7 by measuring the ground-water level and precipitation. Water content in maanjäristyksille mah- Itämeren pinnan ja painovoiman välinen yhteys esitettynä värikoo- dollisten erikoisuuksien dattuna tiheysjakautumana (punainen on suurin). Vaaka-akselina soil and bedrock has been studied löytämiseksi maapallon on havainnot merenpinnan korkeudesta Helsingin mareografilla. in co-operation with the Laboratory of Rock Engineering of the Helsinki ominaisvärähtelyistä. Pystyakselina on vastaava painovoimahavainto. Connection between the level of the Baltic Sea and gravity in a colour- University of Technology, the Geolog- Tällaisia tapahtumia coded density plot (red is largest). Abscissa is the sea level height at the ical Survey of Finland and the Finnish on vuosittain 5-10. Helsinki tide gauge and ordinate is the corresponding gravity observation. Environment Institute, financed by Lisäksi mikroseismin the Academy of Finland. tasoa on seurattu päivittäin. Voimakkaiden säärinta- The super-conducting gravimeter has also been used as a mien, sateiden ja myrskyjen ylikulkujen vaikutuksia long-period seismometer. All earthquakes with a magnitude larger than 7 have been analyzed for irregularities in free painovoimaan on analysoitu entistä tarkemmin. oscillations, 5 to 10 events globally every year. Microseism Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen suprajohtavan has been monitored, and influences of large weather fronts, gravimetrin havaintoaineisto on lähetetty GGP- (Global downpours and storms studied. Geodynamics Project) projektiin. Myös muiden pro- The observation data from the super-conducting jektiin kuuluvien suprajohtavien gravimetrien (18) gravimeter has been transmitted to the Global Geodynam- ics Project (GGP). Data from all eighteen super-conduct- aineisto on käytettävissä mm. yhteisen tietopankin ing gravimeters are available from the common data bank kautta (http://etggp.oma.be). (http://etggp.oma.be).

Yhteyshenkilö: Heikki Virtanen Contact person: Heikki Virtanen

12 13 Maankuoren liikkeet

Maankuoren deformaation tutkiminen Geodynamics FinnRef®-verkon GPS-havaintoihin perustuen jatkettiin Metsähovin ja muiden verkon asemien välisten maannousuerojen tutkimusta ja tutkittiin ilmanpai- Studies of the deformation of the Earth’s neen aiheuttamaa maankuoren kallistusta käyttäen crust myös suprajohtavan gravimetrin havaintoja. Aikasar- The study of the land uplift was continued by re- joissa havaittuja periodisuuksia tutkittiin ja pyrittiin computing the uplift values between Metsähovi löytämään niille syy mm. maankuoren kuormituksesta. and other FinnRef ® stations using data from the Töistä laadittiin raportit EGS:n kokoukseen Nizzaan ja permanent GPS network FinnRef ®. The GPS deter- Pohjoismaisen geodeettisen komission kokoukseen. minations were used together with the observations obtained by the superconducting gravimeter to BIFROST (Baseline Inferences for Fennoscandian model the atmospheric loading effect. The periodi- Rebound Observations, Sea Level and Tectonics)-pro- cal change in the GPS time series was studied and an jekti jatkui. Tutkimus on koko Fennoskandian alueella explanation was sought e.g. from loading. The work pitkälti samaa kuin FinnRef®-verkon datan tulkinta was reported in the meeting of the European Geo- pelkästään Suomen alueella. Eräänä tarkoituksena on physical Society in Nice and in the meeting of the Nordic Geodetic commission in Helsinki. määrittää maannousu pysyvien GPS-asemien avulla. BIFROST (Baseline Inferences for Fennoscan- Tulosten avulla voidaan tutkia mm. alueen geofysiik- dian Rebound Observations, Sea Level and Tecton- kaa ja maannousun mekanismia. Tutkimusprojektiin ics) project continued. The research area covers the liittyen mm. FinnRef ®-data siirretään päivittäin whole of Fennoscandia. The aim of the project is to Onsalaan avaruustutkimusasemalle Ruotsiin. Projek- develop models for the mechanism of the post glacial tissa on mukana tutkijoita Yhdysvalloista, Kanadasta, rebound. The basic observation data are collected from the permanent GPS station in the area. There- Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Geodeettiselta laitoksesta. fore the data from the FinnRef ® stations are trans- Aiheesta laadittiin useita julkaisuja. ferred daily to the Onsala Space Research Station Pasmajärven ja Nuottavaaran murroslinjojen alu- in Sweden. Researchers in United States, Canada, eella viiden viime vuoden aikana tehtyjen mittausten Great Britain, Sweden and the FGI take part in the julkaisun käsikirjoitus valmistui. Tulokset julkaistaan BIFROST project. Possible movements of the fault lines located in v. 2003 aikana GL:n julkaisusarjassa. Vuoden 2002 Pasmajärvi and Nuottavaara areas in Kolari have aikana suoritettiin vielä kulmanmittaukset ja käsiteltiin been monitored for more than a decade. According aiempien mittausten aineisto. Alustavissa tuloksissa ei to the results obtained by several different observa- löydetty siirtymiä. Aiheesta laadittiin myös Litosfääri- tion methods, no displacements were discovered. The symposiumiin esitelmä. unpublished observations and the results obtained Posiva Oy:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen until now were collated and will be published in 2003 in the publication series of the FGI. mukaisesti tehtiin geodeettiset GPS-mittaukset huh- According to the agreement with Posiva Ltd, tikuussa ja lokakuussa Olkiluodossa sekä syyskuussa GPS observations were made in April and October at 2002 Kivetyssä ja Romuvaaralla. Olkiluotoon raivattiin Olkiluoto research area and in September at Kivetty elektronista etäisyysmittausta varten näköyhteys kahden and Romuvaara research areas. In Olkiluoto a base- GPS-pilarin välille ja tämä perusviiva mitattiin GPS- line for electronic distance measurements was established. The baseline was fi rst measured in October mittausten yhteydessä TKK:n maanmittausosastolta lai- with Mekometer 5000 in connection with the GPS natulla Mekometri 5000:lla. Mittauksesta kirjoitettiin observations. The results of the previous year were mittanormaalitoiminnan mukainen kalibrointitodistus published in the report series of Posiva. Posivalle. Pääosa mittaustuloksista käsiteltiin v. 2002 The FGI co-operated in a new Geo Satakunta aikana. Raportti julkaistiin Posiva Oy:n julkaisusar- project, to investigate the stress fi eld in the bedrock at jassa. Satakunta area. The other institutions collaborating in the project were Geologial Survey of Finland (GSF),

12 13 Laitos osallistui Satakunnan alueen kallioperän POSIVA Ltd., the City of Pori and ROCKPLAN jännityskenttää koskeviin tutkimuksiin. Tässä Geo- Ltd. The City of Pori built the concrete pillars for Satakunta-projektissa on mukana mm. Geologian GPS observations according to the plans made in the FGI and GSF. tutkimuskeskus, POSIVA, Porin kaupunki ja Kallio- suunnittelu ROCKPLAN Oy. Vuoden 2002 lopulla Contact persons: Joel Ahola, Hannu Koivula, Matti Porin kaupunki rakensi alueelle GPS-mittauspilarit Ollikainen, Markku Poutanen laitoksen tekemien suunnitelmien mukan. Long interferometrically recording water Yhteyshenkilöt: Joel Ahola, Hannu Koivula, Matti tube tilt meter Ollikainen, Markku Poutanen The development work of the old interferometrically recording water tube tilt meter system built at the Finn- Pitkä vesivaaka ish Geodetic Institute in 1970-1983 was continued. The behaviour of the instrument because of thermal Geodeettisessa laitoksessa 1970-luvulla rakennettujen expansion, air pressure sealing and mechanical and interferometrisesti rekisteröivien pitkien vesivaakojen material stability of a new rebuilt end pot/tube joint kehitystyötä jatkettiin. Erityisesti tutkittiin mitta- were studied. The phenomena to be measured cause laitteen pääteastian lämpölaajenemisominaisuuksia, fluid level variations from a few nanometers to few tens of micrometers at one end pot. Thermal stability record- ilmanpainestabiilisuutta sekä uuden pääteastia/putki- ing in the clinometric station Lohja (Tytyri mine), liitoskappaleen mekaanista stabiilisuutta. Mitattavien where the old water tube tilt meter pair (NS & EW) ilmiöiden aiheuttamat vedenkorkeusvaihtelut laitteen was located, was started again, we used an automatic pääteastiassa ovat vain muutamasta nanometristä high resolution (~0.05 ºC) temperature logger to find muutamaan kymmeneen mikrometriin. Aiempien out whether circumstances are suitable for the highest accuracy earth tides and crustal tilt recording. Old data mittalaitteiden sijoituspaikassa, Tytyrin kaivoksessa were analyzed from the EW- and NS-water tube tilt Lohjalla, aloitettiin lämpötilastabiilisuuden tutkiminen meter recordings in 1996. marraskuussa 2002. Tutkimuksella selvitetään ovatko olosuhteet riittävän vakaat mittausten tekemiselle. Contact person: Hannu Ruotsalainen Vanhoista aineistoista on analysoitu EW- ja NS-vesivaakojen havaintoja vuodelta 1996. The Metsähovi research station

Yhteyshenkilö: Hannu Ruotsalainen The Metsähovi research station was founded in 1978 and it has, through the years, become an essential part of the activities of the FGI. The measurements made at Metsähovin tutkimusasema the station serve both the Institute’s own research and the international scientific community. Metsähovin tutkimusasema perustettiin v.1978. Siitä Currently, there are the following instruments in on vuosien kuluessa muodostunut merkittävä osa the Metsähovi station: satellite laser ranging, GPS and GLONASS receivers, a DORIS beacon and a supercon- Geodeettisen laitoksen toimintaa. Asemalla tehtävät ducting gravimeter. Absolute gravity is regularly meas- mittaukset palvelevat sekä laitoksen omaa tutkimusta ured in the gravimetric laboratory building. During että kansainvälistä tiedeyhteisöä. 2001 the Helsinki University installed a seismometer Tällä hetkellä Metsähoviin on sijoitettu seuraavat in the station. The instrument is working in the same tutkimuslaitteet: satelliittilaser, GPS- ja GLONASS- building as the superconducting gravimeter. vastaanottimet, DORIS-maa-asema ja suprajohtava During the year the preparations for the VLBI (Very Long Baseline Interferometry) observations were made gravimetri. Helsingin Yliopiston Seismologian laitos in co-operation with the Metsähovi Radio Research Sta- asensi asemalle v. 2001 seismometrin, joka toimii tion of the Helsinki University of Technology. samassa huoneessa suprajohtavan gravimetrin kanssa. In the vicinity, at the Kylmälä village, there is a pho- Vuoden aikana valmisteltiin Geodeettisen VLBI- togrammetric test field that has been used since 1995 toiminnan aloittamista TKK:n Metsähovin radio- for developing photogrammetric testing methods and quality control of imaging systems. tutkimusaseman kanssa. Tutkimusaseman lähellä, The satellite laser used today was acquired in 1994. Kylmälässä, on fotogrammetrinen testikenttä, jota on It consists of one meter telescope, made by the Latvian käytetty vuodesta 1995 lähtien fotogrammetristen tes- University in Riga, and a mode locked Nd:YAG laser tausmenetelmien kehittämiseen ja kuvausjärjestelmien with 50 ps pulse length. The pulses reflect from prisms laadunvalvontaan. on board various geodetic and remote sensing satellites. Nykyinen satelliitttilaser hankittiin v. 1994. Laser- The ranging data show a precision of about ± 20 mm. The ranging data are submitted to the International pulssit tuotetaan muotolukitulla Nd:YAG laserilla,

14 15 jonka pulssin pituus on 50 ps. Pulssit heijastuvat �� takaisin satelliittiin asennetusta prismaheijastimesta. �� Satelliitista palaava pulssi havaitaan 1 m:n teleskoo- �� pilla, joka on valmistettu Latvian yliopistossa Riiassa. �� Satelliittilaserilla havaittiin vuoden aikana 735 satelliit- �� tirataa, joissa oli yhteensä 84676 hyväksyttyä havaintoa �� 18 eri satelliitista. Laitteiston havaintotarkkuus, joka on �� n. 20 mm, täyttää ILRS -verkon (International Laser �� Ranging Service) tarkkuusvaatimukset. �� Päiväaikaan tehtäviin havaintoihin valmistautumista �� jatkettiin päivittämällä laitteistoa kapeakaistaisella �� interferenssisuotimella. Tämän lisäksi teleskoopin �� konfi gurointia ja optista järjestelmää on parannettu. �� Päivähavaintoihin pyritään pääsemään v. 2003 aikana, �� mikä nostaa laserin käyttöastetta nykyisestä. �� Tutkimusaseman pysyvällä GPS-vastaanottimella �� on tehty mittauksia vuodesta 1992. Aseman GPS- �� havainnot lähetetään jatkuvasti kansainväliseen radan- �� laskentapalveluun (IGS, International GPS Service) ja �� Euroopan pysyvän GPS verkon (EPN, EUREF Perma- �� nent GPS Network) laskentaan. Metsähovin asema on Metsähovin aseman satellittilaserilla v. 2002 tehdyt mittaukset. mukana globaalin ITRF-koordinaatiston (International SLR observations in Metsähovi in 2002. Terrestrial Reference Frame) määrityksessä. GPS- ja laserhavaintoja tukevan sääaseman havainnot on lähe- Laser Ranging Service (ILRS). During 2002, 18 different tetttiin IGS-verkkon tietopankkiin. satellites were observed, there were 735 observed orbits GPS/GLONASS vastaanotin hankittiin v. 1998, and the total number of the accepted observations was 84676. mistä alkaen sillä kerätyt havainnot on lähetetty kan- Preparations for daytime observations were contin- sainväliseen GLONASS-satelliittien tietopankkiin ued. The equipment was updated and a narrow-band (IGEX, International GLONASS Experiment). Kaikki interference fi lter was tested. Daytime observations asemalla tehdyt GPS- ja GLONASS-havainnot on tal- are planned to start in 2003, which means an essential letettu myös Geodeettisen laitoksen tietopankkiin. increase in the degree of use. Since 1992 the permanent GPS receiver has been DORIS-asema on toiminut Sjökullassa vuodesta operational. The data have been submitted to the Inter- 1991. Sen havaintoja käytetään mm. SPOT- ja TOPEX/POSEIDON-satelliittien radan- määritykseen. DORIS-asema toimii yhteistyössä Ranskan avaruushallituksen (CNES) kanssa. Vuoden aikana valmisteltiin Geodeettisen VLBI-toiminnan aloitusta TKK:n Metsäho- vin radiotutkimusaseman kanssa. Espanjasta TTINorte-yhtiöstä tilattu S/X-vastaanotin valmistui vuoden lopulla. Apupeilin rakentaminen saatiin lähes valmiiksi. Tarvittava valumuotin vaneripakka saatiin Schauman Woodilta Savonlinnasta ja hyperbolisen peilimuodon jyrsintä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun puulaboratoriossa. Hiilikuitulaminointi suoritetiin ET-Tuot- teessa Juvalla. Ensimmäisiin havaintotes- teihin päästään v. 2003 aikana. Metsähovin mittauslaitteilla mitattujen Geodeettista VLBI-tutkimusta varten hankittu nesteheliumjäähdytteinen vastaanotin tietojen avulla osallistutaan seuraavien testipöydällä Metsähovin laboratoriossa joulukuussa 2002. (Kuva A. Pavenis) The liquid-helium cooled geodetic VLBI receiver on the test bench in the Metsähovi tieteellisten havaintoverkkojen tai tieto- laboratory December 2002. (Photo A. Pavenis)

14 15 pankkien toimintaan: national GPS Service (IGS) and to the computation * IGS: International GPS Service, IAG:n alainen maa- centre of the EUREF Permanent GPS Network (EPN). ilmanlaajuinen palvelu, jonka yli 200 aseman datoja Metsähovi is also included in the computation of the International Terrestrial Reference Frame (ITRF). käytetään mm. GPS-satelliittien tarkkojen ratojen A GPS/GLONASS receiver was purchased in 1998. laskemiseen, ITRF-koordinaatiston ylläpitoon, geo- The GLONASS data have been used since then in the dynamiikan tutkimukseen yms. International GLONASS Experiment (IGEX). * EPN: EUREF permanent GPS-network, Euroopan- The DORIS beacon has operated since 1991 in the laajuinen pysyvien GPS-asemien verkko vicinity, at Sjökulla, in Kylmälä village. The station has been used for the determination of the orbits of the * IGEX: International GLONASS experiment, globaali SPOT and the TOPEX/POSEIDON satellites in co- GLONASS-havaintoverkko operation with the French Space Agency (CNES). * DORIS: Doppler Orbitography by Radiopositioning Currently, the data collected by various observation Integrated on Satellite, ranskalaisten (IGN) perustama instruments in the Metsähovi station are stored in sev- maailmanlaajuinen verkko eral international data banks and used in the following * ILRS: International Laser Ranging Service, joka international scientific projects: * IGS: International GPS Service on IAG:n alainen satelliittilaserasemien havainto- * EPN: EUREF permanent GPS-network verkko * IGEX: International GLONASS experiment * GGP: Global Geodynamics Project, suprajohtavien * DORIS: Doppler Orbitography by Radiopositioning gravimetriasemien verkko, sekä Information System Integrated on Satellite and Data Center * ILRS: International Laser Ranging Service * GGP: Global Geodynamics Project * ICET: International Center for Earth Tides (ICET), * ICET: International Center for Earth Tides joka kerää kansainvälisesti suprajohtavien gravimetrien dataa Contact person: Matti Paunonen

Yhteyshenkilö: Matti Paunonen

16 17 Metrologia ja laatu

Metrologia Metrology and standardization Geodeettinen laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaali laboratoriona. Laitoksessa tehdään näihin liittyviä tutkimuksia ja mit- Metrology tauksia. Putoamis kiihtyvyyteen liittyen ylläpidetään ja The Finnish Geodetic Institute is the National Stand- kehitetään kansallista painovoima verkkoa ja tehdään ards Laboratory of acceleration of free fall and length. paino voiman absoluutti- ja relatiivi mittauksia sekä Metrological research and measurements include mittauksia supra johtavalla gravi metrillä. Toiminta maintenance and development of the national gravity pituus puolella liittyy geodeettisten horisontaali- ja network, absolute and relative gravity measurements, and continuous recording of temporal gravity vari- vertikaali runko verkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen: ations with a super-conducting gravimeter. We also tutkimus- ja kalibrointi kohteita ovat mm. korkeuden- maintain and develop horizontal, vertical and 3D refer- mittaus laitteet ja -järjestelmät sekä perus viivat ja ence frames. Calibration and research subjects include etäisyys mittarit. instruments and systems used in height determination, GL liittyi vuonna 2002 metri konvention kansal- geodetic baselines and electronic distance measurement listen mitta normaalien ja kansallisten metrologian instruments. In 2002 the Finnish Geodetic Institute entered the laitosten antamien kalibrointi- ja mittaus todistusten Mutual Recognition Arrangement (MRA) of national vasta vuoroiseen tunnustamis sopimukseen (MRA). measurement standards and of calibration and measure- GL:n kansallisten mittanormaali laboratorioiden ment certifi cates issued by national metrology institutes. laatu järjestelmää kehitettiin vastaamaan standardeja Requirements of the ISO/IEC 17025 ja ISO 9001 ISO/IEC 17025 ja ISO 9001, ja otettiin käyttöön standards were implemented in the new quality management system of the National Standards Laboratories, uusi laatu käsikirja. EUROMET QS-Forumiin osallis- described in the quality manual. Participation in the tuttiin Mitta tekniikan keskuksen välityksellä. EUROMET Quality System Forum was arranged by the Centre for Metrology and Accreditation (MIKES). Painovoiman absoluuttimittaukset Absolute gravity measurements Geodeettisella laitoksella on kaksi absoluuttigravimet- riä, JILAg-1 ja JILAg-5. Uuden sukupolven laite FG5 The Finnish Geodetic Institute has two absolute tilattiin loppuvuonna. gravimeters, JILAg-1 and JILAg-5. A third instrument, FG5, was to be purchased in 2003. Absoluuttigravimetri mittaa tyhjössä vapaasti putoavan In an absolute gravimeter, the acceleration of a prism kuutionkulmaprisman kiihtyvyyttä. Matka mitataan falling in a vacuum is observed. Length is measured laserinterferometrillä ja ajan mittaus perustuu rubidium- with a laser interferometer, and time is based on a taajuusstandardiin. Absoluuttigravimetrit ovat putomis- rubidium frequency standard. Absolute gravimeters are kiihtyvyyden kansallisia mittanormaaleja. Absoluuttisten national measurement standards of acceleration of free fall. In Metsähovi, the time series to study the change painovoimanmittausten sarjaa on ylläpidetty Metsähovin in gravity caused by the postglacial land uplift has been laboratoriossa mm. jääkauden jälkeisen maannousun continued. aiheuttaman painovoiman muutoksen tutkimiseksi. The results of JILAg-5 have been compared with results JILAg-5:llä saatuja tuloksia on verrattu ulkomais- from absolute gravimeters abroad. Results of the Sixth ten absoluuttigravimetrien tuloksiin. Kertomusvuonna International Comparison at BIPM in 2001 (ICAG-2001) julkaistiin BIPM:ssä 2001 järjestetyn Kuudennen kan- were published, as well as the fi nal report of UNIGRACE project (Unifi cation of Gravity Systems of Central and East sainvälisen absoluuttigravimetrien vertailun tulokset. European Countries). Euroopan komission rahoittaman UNIGRACE-hank- The Finnish Geodetic Institute performed absolute keen (Unifi cation of Gravity Systems in Central and gravity measurements at three points in Lithuania (Vilna, East European Countries) loppuraportti valmistui. Klaipeda, Panevežys) in cooperation with the National

16 17 Geodeettinen laitos teki absoluuttimittauksia kolmella pisteellä Liettuassa (Vilna, Klaipéda, Panevéžys). Yhteistyökumppaneina olivat Liettuan maanmittauslaitos ja Vilnan Gediminaan teknillisen korkeakoulun geodesian laitos. Uudet tulokset sopivat hyvin yhteen v. 1994 mittauksien kanssa. Ghanan Geologian tutki- �� muskeskuksen kanssa rekognosoitiin kaksi absoluutti- �� pistettä. Lisäksi valmisteltiin monivuotista absoluut- �� timittausten kampanjaa pohjoismaissa maannousun �� tutkimiseksi. Yhteistyökumppaneina ovat pohjoismait- ten ohella Bundesamt für Kartographie und Geodäsie �� (Saksa) ja Hannoverin yliopisto.

Yhteyshenkilö: Jaakko Mäkinen

Painovoiman relatiivimittaukset Relatiivigravimetrien kalibrointilinjaa Masala-Vihti ovat käyttäneet useat kotimaiset laitokset ja Viron maanmittauslaitos Maa-amet. Fennoskandian maannousupainovoimalinjan 63ºN Suomen osuus mitattiin yhteistyössä Maa-ametin kanssa.

Painovoima Suomessa. Yksikkö on ms-2. Gravity in Finland. Unit is ms-2. Service of Geodesy and Cartography of Lithuania and with the Institute of Geodesy of the Vilnius Gediminas Techni- cal University. The new results match the results in 1994. A multi-year Nordic measurement campaign was prepared together with a number of Nordic institutions, with the Federal Agency for Cartography and Geodesy (Germany), and with the University of Hannover.

Contact person: Jaakko Mäkinen

Joensuussa on maannousu noin 5 mm/v pienempi, ja siksi siellä painovoima näennäisesti kasvaa Vaasaan nähden. Mustilla kolmioilla Relative gravity measurements merkityt tulokset on mitattu vähintään viidellä gravimetrillä. Change in the observed gravity difference between sites in Joensuu and For calibrating relative gravimeters used in prospecting, and for Vaasa 1966-2002. Gravity is decreasing at both sites, but more so in Vaasa monitoring relative gravimeters used in geodesy, the Finnish where land uplift is about 5 mm/yr greater than in Joensuu. Solid triangles Geodetic Institute maintains the Masala-Vihti calibration line. denote results measured by at least fi ve gravimeters. This line was used in 2002 by several teams, among others by Kansallista painovoimaverkkoa tihennettiin 137 the Estonian Land Board (Maa-amet). The Finnish section of the Fennoscandian land uplift grav- uudella pisteellä Hattulan-Kalvolan ja Tampereen- ity 63ºN line was re-measured. The work was performed in Hervannan alueilla. Työn yhteydessä ja osana uutta co-operation with the Estonian Land Board (Maa-amet). GPS-laatututkimusta selvitettiin RTK-(real time kine- The national gravity network was densifi ed by 137 new matic) ja VRS-(virtual reference station) menetelmien points in Hattula-Kalvola and Tampere-Hervanta regions. In soveltuvuutta painovoimapisteiden paikannukseen; connection with this and as a part of new GPS-quality research, RTK (real time kinematic) and VRS (virtual reference station) näitä paikanmäärityksiä tehtiin 413 kappaletta. methods were tested in positioning, 413 points altogether.

Yhteyshenkilö: Hannu Ruotsalainen Contact person: Hannu Ruotsalainen

18 19 Korkeudenmittaukset Height determination Korkeudenmittauslaitteita ja -järjestelmiä kalibroidaan Instruments and systems used in height determination ja tutkitaan vaaka-asentoisella ja automatisoidulla pys- are calibrated and researched with a horizontal and an automated vertical laser rod comparator, and as system tyasentoisella laserlattakomparaattorilla sekä digitaalisen calibration of digital levelling. For system calibration, tarkkavaaituskojeen ja viivakoodilattojen järjestelmäka- new observation pillars were built in the comparator librointina. Järjestelmäkalibrointivalmiuksia parannettiin laboratory. In 2002, 26 invar rods, 1 metre standard rakentamalla komparaattorilaboratorioon uusi havainto- and 1 standard bar were calibrated; seven zero-point pilari ja -teline. Kertomusvuonna kalibroitiin 26 invar- lattaa, yksi metrinormaali ja yksi mittatanko. Lattaparien nollapiste-eron määrityksiä ja vaaituksen järjestelmäkalib- rointeja tehtiin kumpiakin seitsemän. Laitoksen omien tarpeiden ja kotimaisten asiakkaiden lisäksi kalibroin- tityötä on kertomusvuonna tehty Latvian, Liettuan ja Ruotsin maanmittauslaitoksille. Tutkimusyhteistyötä on ollut mm. Ruotsin maanmittauslaitoksen (Lantmäteriet) ja Itävallan Grazin Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Yhteyshenkilö: Mikko Takalo

Perusviivanmittaukset Mittakaavan siirtomittauksia Nummelan normaalipe- rusviivalta tehtiin kertomusvuonna viisi, kolmelle eri perusviivalle. Norjan Eggemoenin (960 m) ja Kosovon Novobërdën (1830 m) perusviivoille siirtonormaalina oli Norjan karttalaitoksen tarkkuusetäisyysmittari

Zeiss DiNi12 digitaalisen tarkkavaaitusjärjestelmän kalibrointia. Kuva (Kuva: M. Takalo) Calibration of digital precise levelling system Zeiss DiNi12. (Photo M. Takalo)

determinations of rods were performed, as well as seven system calibrations. Traceability was transferred in Fin- land, Latvia, Lithuania and Sweden. Co-operation with the Swedish Land Survey (Lantmäteriet) and Graz Uni- versity of Technology (TUG) was continued.

Contact person: Mikko Takalo

Geodetic baselines

Five scale transfer measurements were performed from the Nummela Standard Baseline, to three baselines. For Eggemoen, Norway (960 m) and Novobërdë, Kosovo (1830 m) the transfer standard was the precise distance meter Kern Mekometer ME5000 of the Norwegian Mapping Authority (Statens kartverk). A similar instrument at the Laboratory of Geodesy of the Helsinki University of Technology was used for the Olkiluoto EDM-perusviivan mittausta GPS-deformaatioseurantaverkon mitta- baseline (511 m) of Posiva Ltd. This baseline is part of kaavan tutkimiseksi. (Kuva: S. Ahola) a ten station GPS network and serves in controlling the Controlling the scale of a local GPS network for deformation studies with scale of the network for deformation studies. Co-opera- high precision EDM. (Photo S. Ahola)

18 19 Kern Mekometer ME5000. Samanlainen Teknillisen tion with the Vilnius Gediminas Technical University korkeakoulun Geodesian laboratorion koje oli siirto- (VGTU) was continued. normaalina Posiva Oy:n Olkiluodon perusviivalle (511 Calibrations for scale transfer measurements were performed at the Nummela Standard Baseline; the m), joka on osa kymmenen pisteen GPS-verkkoa. Tätä Nummela Calibration Baseline is a freely available verkkoa käytetään GPS-mittausten mittakaavavaihte- self-service baseline. The baselines are maintained with luiden tutkimiseen ja maankuoren deformaatioiden regular control and projection measurements. Planning seurantaan. Tutkimusyhteistyötä on ollut lisäksi mm. of new working premises in Nummela began, and a new Vilnan Gediminaan Teknillisen korkeakoulun Geode- Leica TC2003 tacheometer with high precision reflec- tors improved measurement capabilities. Preparations sian laitoksen kanssa. for international comparisons in geodetic metrology Nummelan normaaliperusviivalla kalibroitiin were proceeding. elektronisia etäisyysmittareita mittakaavan siirtomittauksia ja laitoksen omia tarpeita varten; Nummelan Contact person: Jorma Jokela kalibrointiperusviiva on itsepalveluperusviiva, jonka käyttöä ei ole tilastoitu. Perusviivojen käyttövalmi- Digital elevation model quality in GIS analyses utta ylläpidettiin projektio- ja seurantamittauksin, ja perusviiva-alueen uusien työtilojen suunnittelu alkoi. DEMs are widely used in topography-related GIS analy- Laboratorion laitekantaa uusittiin hankkimalla Leica ses, such as automatic watershed delineation and gradi- ent calculation. The DEM quality, which is a major TC2003-tarkkuusetäisyysmittari täsmäprismoineen. factor in the reliability of the analysis results, is anyhow Mahdollisuuksia kansainvälisten vertailumittausten often ignored while interpreting the results. Causes for tekemiseen on selvitetty sekä korkeudenmittauksiin such action has been the lack of DEM quality informa- että perusviivanmittauksiin ja kalibrointeihin liittyen. tion and the lack of knowledge of how to use the quality information in GIS analysis. Yhteyshenkilö: Jorma Jokela In the research project we have developed methods in which the DEM height uncertainty and error propagation could be to analysed and visualised. In 2002 the relevancy of Monte Carlo simulation-based error propagation analysis in automatic drainage basin delineation Korkeusmallin laatu paikkatietoanalyyseissä was evaluated in a practical delineation process. Also the quality analysis of the fundamentally improved DEM Numeerisia korkeusmalleja käytetään lukuisissa maan- by the National Land Survey of Finland was started. pinnan muotoihin liittyvissä paikkatietoanalyyseissä, The research will continue by producing independent kuten automaattisessa valuma-alueiden rajauksessa large-area reference data set with laser scanning for sta- sekä rinteen gradientin laskennassa. Tuloksia tulkitta- tistical analysis of the fundamentally improved DEM. essa jätetään usein huomioonottamatta korkeusmallin laatu, joka kuitenkin on keskeinen analyysitulosten luo- Contact persons: Juha Oksanen and Tapani Sarjakoski tettavuuteen vaikuttava tekijä. Syynä menettelyyn ovat olleet tiedon puute sekä korkeusmallien laadusta että laatutiedon soveltamisesta paikkatietoanalyyseissä. Tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä, joilla korkeusmallien korkeusarvojen epävarmuutta ja virheenka- sautumista voidaan analysoida ja visualisoida. Vuonna 2002 selvitettiin Monte Carlo -simulointiin perustuvan automaattisen valuma-aluerajauksen virheenkasautu- misen merkitystä käytännön rajaustyössä. Projektin osana myös aloitettiin Maanmittauslaitoksen perusparannetun korkeusmallin laatututkimus. Tutkimus jatkuu tuottamalla laserkeilaimen avulla laaja-alainen riippumaton vertailuaineisto perusparannetun korkeusmallin laadun tilastollista analysointia varten.

Yhteyshenkilöt: Juha Oksanen ja Tapani Sarjakoski

20 21 Esimerkki Hämjoen valuma-alueen rajauksen epavarmuudesta. Värikas alue kuvaa vedenjakajan sijainnin todennäköisyysvyöhykettä, jonka rajauksessa korkeusmallin satunnaisvirheiden kasautuminen on huomioitu. Mustat viivat kuvaavat vedenjakajia, jotka viisi hydrologian asiantuntijaa on rajannut karttapohjalle käsin. An example of the uncertaity of the Hämjoki river drainage basin delineation. Coloured area represents the probability zone of drainage divide, which has been delineated by taking the DEM error propagation into account. Black lines represent drainage divides, which were delineated manually on the base map by five experts of hydrology.

20 21 Kartoitusmenetelmät

Laserkeilauksen muutostulkinta Mapping methods Tutkimuksen tavoitteena oli havaita muutoksia met- säalueilla käyttäen lentokonekäyttöistä laserkeilainta, jolla on kapea keila ja joka tuottaa suuren näytetiheyden Change detection using laser scanner data (esim. 10 pulssia neliömetriä kohden), sekä demon- The goals of the study were to detect the changes stroida laserkeilaimen mahdollisuudet yksittäisten using small footprint, high sampling density air- kaatuneiden ja kaadettujen puiden havainnoinnissa ja borne laser scanner data in boreal forests and to kasvun määrittämisessä koeala- ja kuviotasolla. Laser- demonstrate the potential of laser scanner data for keilaukset perustuivat Toposys-1-keilaimella Kalkkisissa individual cut and fallen tree detection and for growth estimates at plot and stand level. Two laser syksyllä 1998 ja alkukesällä 2000 tehtyihin mittauksiin. acquisitions, one in August 1998 and another in Molemmista laseraineistoista laskettiin kolmiulottei- June 2000, were carried out in Kalkkinen in Fin- set puuston pituusmallit. Kasvun määritysmenetelmä land using a Toposys-1 laser scanner. Three-dimen- perustui yksittäisten, samojen puiden tunnistamiseen sional tree height models were computed from the kuvankäsittelymenetelmillä molemmista aineistoista. laser acquisitions. The method used for growth estimation was based on single tree segmentations Niistä löydettyjen vastinpuiden pituudet määritettiin with tree height model images in which a single kolmiulotteisen pituusmallin avulla ja kuvioittainen tree was detected and delineated. A simple match- kasvu määritettiin vastinpuiden pituuksien erotuksen ing algorithm was used to locate the same single keskiarvona. Tuloksia verrattiin vastaaviin vuosikasvui- trees from two images. The heights of matched hin, jotka mitattiin vuonna 2002. Kaatuneet ja kaadetut trees were extracted from a segmented tree height puut havaittiin onnistuneesti erotuskuvien ja kuvan- model and the growth of tree height can be computed by subtracting one from other. Growth at käsittelymenetelmien avulla. Lopuksi näiden puiden stand level was estimated by averaging the growth sijainti ja lukumäärä määritettiin segmentointimene- for matched trees in the stand. The growth model telmän avulla. Kalkkisen koealueella puiden pituuksien was verified with field measurements carried out in muutos voitiin laskea automaattisesti 40-70 %:lle kuvi- 2002. Cut/fallen trees were successfully detected oiden puista. Tulosten mukaan nuoret puut kasvoivat by image differencing and image processing techniques with which a different image was calculated 70 cm ja vanhimmat puut noin 10 cm. Kuvassa 1 on and changes were detected. The number and esitetty yksittäisten kaadettujen ja kaatuneiden puiden location of cut/fallen trees were analysed by seg- onnistunut menting the resultant different image. For the test havainnointi. areas, the difference in the heights of individual Jopa yksittäi- trees could be computed automatically to 40-70 set isohkot, % of individual trees after tree-wise comparison. Growth of 70 cm for small saplings and growth of uuden sähkö- 10 cm for mature stands were measured with laser linjan vierestä data. The techniques were also shown to be appli-

Kuva 1. Esimerkki kaatuneiden ja kaadettujen puiden tulkinnasta. Vasemmalta oikealle: 1) puuston pituusmalli vuonna 1998, 2) puuston pituusmalli vuonna 2000, 3) erotuskuva pituus- malleista, 4) automaattista tulkintaa varten tuotettu suodatettu kuva, joka kuvaa suurempia muutoksia alueella. Figure1. An example of the cut and fallen tree Kuva 2. Latvusten horisontaalinen kasvu. Vasemmalta oikealle: 1) latvukset vuonna detection. From left to right: 1) tree height model 1998, 2) latvukset vuonna 2000, 3) tummat alueet kuvaavat latvusten kasvua obtained in 1998, 2) tree height model obtained in vuosien 1998 ja 2000 välillä. 2000, 3) difference image of the models, 4) filtered Figure 2. An example of tree crown growth. From left to right: 1) determined crowns in image for cut and fallen tree automatic detection. 1998, 2) determined crowns in 2000, 3) difference image showing the horizontal growth.

22 23 katkotut oksat ovat selvästi nähtävissä muutoskuvassa. cable for monitoring of individual fallen or cut Kuvassa 2 on demonstroitu puiden horisontaalinen trees (Figure 1) and to estimate horizontal growth kasvu. Menetelmän uskotaan soveltuvan sellaisten of the crowns (Figure 2). It was also demonstrated that single cut branches could be monitored laajojen alueiden metsävarojen inventointiin, joissa käy- (Figure 1). The technique is most feasible in large tetään pysyviä koealoja. Tällöin perinteisesti mitattuja area forest inventories where permanent sample koealoja voidaan korvata laserkeilausmittauksella. Geo- plots are used. This technique is feasible for reduc- deettisen laitoksen tutkimus laserkeilauksen mahdolli- ing a large number of permanent plots e.g. in suuksista metsien muutostulkintaan on ensimmäinen national forest inventories. This is the first time that the topic has been studied. laatuaan maailmassa. Contact person: Xiaowei Yu and Juha Hyyppä Yhteyshenkilöt: Xiaowei Yu ja Juha Hyyppä Map updating using SAR images Karttojen ajantasaistus SAR-tutkalla The most important benefit of Synthetic Aperture Radar (SAR) images compared with optical aerial SAR-kuvien (SAR = Synthetic Aperture Radar) and satellite images is that SAR images can also suurin etu optisiin satelliitti- ja ilmakuviin verrat- be obtained in cloudy and dark conditions. In tuna on, että niitä voidaan saada myös pilvisellä säällä addition, SAR images provide information com- plementary to that obtained from optical data. At ja pimeässä. Lisäksi SAR-kuvat tarjoavat maastosta the Finnish Geodetic Institute, use of SAR images erilaista tietoa kuin optiset kuvat ja siten täydentävät in mapping and map updating is investigated and optisista kuvista saatuja tietoja. Geodeettisessa laitok- methods for automatic interpretation of the images sessa tutkitaan SAR-kuvien käyttöä kartoituksessa ja are developed. In 2002, the research concentrated karttojen ajantasaistuksessa sekä kehitetään kuvien on land-use mapping using interferometric Euro- automaattisessa tulkinnassa tarvittavia menetelmiä. pean Remote Sensing Satellite (ERS) data and high-resolution ESAR data. Vuonna 2002 tutkimus keskittyi interferometrisen Data collected by the ERS-1 and ERS-2 satel- ERS-aineiston (ERS = European Remote Sensing lites during the Tandem-mission in 1995-1996 Satellite) sekä korkearesoluutioisen ESAR-aineiston were used in the study. The imagery covers Hel- käyttöön maankäytön tulkinnassa. sinki and its surroundings. A total of 14 inter- Tutkimuksessa käytettiin ERS-1- ja ERS-2-satel- ferometric ERS-1/2 image pairs were preprocessed and rectified to a map coordinate system at the liittien ns. Tandem-mission aikana vuosina 1995- Helsinki University of Technology, Laboratory 1996 keräämää aineistoa, joka kattaa Helsingin of Space Technology, and a dataset well suited ympäristöineen. 14 interferometrista ERS-1/2- for both visual and automatic interpretation was kuvaparia oli esikäsitelty ja oikaistu karttakoordi- created (Figure on the next page). The dataset naatistoon Teknillisen korkeakoulun Avaruustek- includes eight channels with backscattering inten- niikan laboratoriossa. Niistä oli muodostettu sekä sity and coherence information calculated from the image pairs. The intensity information is visuaaliseen että automaattiseen tulkintaan soveltuva dependent on the backscattering intensity of the 8-kanavainen kuva-aineisto, joka sisältää kuvapareista radar signal and the coherence information on the laskettua intensiteetti- ja koherenssitietoa (kuva seu- correlation between the complex images (contain- raavalla sivulla). Intensiteetti kertoo tutkasignaalin ing both intensity and phase information) of the takaisinsironnan voimakkuudesta ja koherenssi interferometric image pair. Both intensity and coherence provide valuable information on the interferometrisen kuvaparin kompleksisten kuvien properties of terrain objects and thus on the land (mukana sekä intensiteetti- että vaihetieto) välisestä use of the area. korrelaatiosta. Molemmat antavat arvokasta tietoa In interpretation, the image data were seg- maastokohteiden ominaisuuksista ja siten alueen mented into homogeneous regions and the regions maankäytöstä. were classified into three main land-use classes Tulkinnassa kuva-aineisto segmentoitiin yhte- - forest, open area and built-up area - using their mean intensity and coherence values. Textural näisiin osa-alueisiin ja alueet luokiteltiin niiden information and information on the classes of keskimääräisten intensiteetti- ja koherenssiarvojen neighbouring areas were also used to improve perusteella kolmeen pääluokkaan, jotka olivat the results. Special attention was paid to built-up metsä, avoin alue ja rakennettu alue. Tulosten areas because detection of new built-up areas is parantamiseksi käytettiin myös tekstuuritietoa sekä one of the most important tasks in map updating. eCognition software (Definiens Imaging GmbH, tietoa naapurialueiden luokista. Erityistä huomiota Germany) was used in the interpretation. Com- kiinnitettiin rakennettuihin alueisiin, koska uusien pared with a set of reference points, an overall

22 23 ERS Tandem-aineisto Helsingistä ja tulos automaattisesta maankäyttö- Metsä Vesimaski luokittelusta. Kuvassa esitetyn alueen koko maastossa on 12 km x 12 km. Forest Water mask ERS Tandem dataset from Helsinki and result from automatic land-use Avoin alue Aineisto puuttuu classification. The size of the area shown in the figure is 12 km x 12 km. Open area Missing data Rakennettu alue © Marcus Engdahl and European Space Agency, data obtained from ESA AO3-277 Built-up area rakennettujen alueiden tunnistaminen on yksi kes- classification accuracy of 97% was reached. In keisimmistä asioista karttojen ajantasaistuksessa. small-house areas, which are normally difficult Tulkinnassa käytettiin eCognition-ohjelmistoa (Defi- to interpret automatically, 94% of the reference points were recognized as built-up. When com- niens Imaging GmbH, Saksa). Pistemäiseen referens- pared with a more extensive digital map dataset, siaineistoon verrattuna tulkinnassa saavutettiin 97 % 78% of small-house areas were recognized as built- kokonaistarkkuus. Pientaloalueista, jotka yleensä ovat up. The percentages of apartment house areas and ongelmallisia automaattisen tulkinnan kannalta, tun- industrial areas recognized as built-up were 96% nistettiin rakennetuksi alueeksi pisteaineistoon verrat- and 99%, respectively. For these classes, comparison with the reference points and the map data tuna 94 % ja kattavampaan digitaaliseen kartta-aineis- gave the same results. According to visual evalua- toon verrattuna 78 %. Kerrostaloalueista tunnistettiin tion of the results, some built-up areas with dense molempien vertailuaineistojen mukaan rakennetuksi forest cover were not detected. These areas are not 96 % ja teollisuusalueista 99 %. Tulosten visuaalinen clearly visible in the imagery. On the other hand, tarkastelu osoitti lisäksi, että joitakin runsaspuustoisia small areas in forest, especially rocky or hilly areas, rakennettuja alueita jäi tunnistamatta, koska ne eivät were sometimes misclassified as built-up. The possibility of distinguishing different types of built-up näy selvästi kuva-aineistossa. Toisaalta esimerkiksi areas from each other was investigated using digital joitakin pieniä kallioisia ja mäkisiä metsäalueita luo- map data. The results suggested that small-house kittui virheellisesti rakennetuksi alueeksi. Erityyppisten areas, apartment house areas and industrial areas rakennettujen alueiden erottumista toisistaan tutkittiin are difficult to distinguish from each other. On the digitaalista kartta-aineistoa käyttäen. Pientalo-, ker- other hand, a correlation was found between the percentage of an area covered with buildings and rostalo- ja teollisuusalueiden erottaminen osoittautui the mean intensity and coherence of the area in the vaikeaksi, mutta toisaalta alueen rakennustiheyden ja imagery. The imagery thus provides information sen keskimääräisen intensiteetin ja koherenssin välillä on the building density and can be used in clas- havaittiin selkeä korrelaatio. Kuva-aineisto siis antaa sifying built-up areas into subclasses with different tietoa rakentamisen tiheydestä ja sitä voidaan käyttää building densities. rakennettujen alueiden luokittelussa rakennustiheyttä In another study, data acquired with the airborne ESAR system from the Sjökulla test kuvaaviin alaluokkiin. field and its surroundings in Kirkkonummi and Toisessa tutkimuksessa käytettiin lentokonees- Espoonlahti in Espoo were used. The pixel size of ta ESAR-laitteella kuvattua aineistoa Sjökullan the images on the ground is 1 m, and the images testikentän ympäristöstä Kirkkonummelta sekä thus provide more detailed information than

24 25 ESAR-kuvien segmentointitulokset Sjökullasta ja Espoonlahdesta. Sjökullassa käytettiin kuvan lisäksi kartta-aineistoa segmentoinnissa. Kuvissa esitettyjen alueiden koko maastossa on 500 m x 500 m. Results from segmentation of ESAR images in Sjökulla and Espoonlahti. In Sjökulla, map data were used in segmentation in addition to the image data. The size of the areas shown in the figure is 500 m x 500 m.

Espoonlahdesta. Kuvien pikselikoko maastossa on space-borne SAR images. Visual examination of 1 m, joten ne antavat huomattavasti tarkempaa tietoa the images, however, reveals that they are clearly kuin satelliitti-SAR-kuvat. Kuvien visuaalinen tar- more difficult to interpret than optical images, especially in an urban environment. Segmentation kastelu kuitenkin osoittaa, että varsinkin rakennetun of the images with the eCognition software has ympäristön osalta kuvat ovat selvästi vaikeammin been tested and automatic interpretation proce- tulkittavia kuin vastaavat optiset kuvat. Kuvien dures for both test areas are under development. segmentointia eCognition-ohjelmistolla on testattu ja automaattisen tulkintamenettelyn kehittäminen Contact person: Leena Matikainen molemmille testialueille on meneillään.

Yhteyshenkilö: Leena Matikainen

24 25 Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö

Kansallisten paikkatietoaineistojen Mobile use of geospatial data mobiilikäyttö Euroopassa GiMoDig, ”Geospatial info-mobility service by real-time Mobile use of national primary geo-data- data-integration and generalisation” -projektissa kehitetään bases in Europe kansallisten paikkatietoaineistojen jakelua mobiililaittei- den vaatimuksia silmällä pitäen. Geodeettisen laitoksen GiMoDig, the Geospatial info-mobility service by real- geoinformatiikan ja kartografian osasto toimii tämän time data-integration and generalisation project aims EU:n rahoittaman hankkeen koordinoijana. at developing the spatial data delivery from national Projektissa on kehitetty tietopalvelun prototyyppi ja primary geo-databases for mobile use. The Department of Geoinformatics and Cartography at the Finnish Geo- menetelmiä vektorimuotoisen paikkatiedon jakeluun detic Institute acts as a coordinator for this EU-funded mobiililaiteisiin. Projektissa määritellyn palveluarkkiteh- project. tuurin mukaisesti rakennettu alustava testiympäristö mah- In the project a prototype service and methods dollistaa paikkatietoaineistojen haun kustakin projektiin for delivering geospatial data to a mobile user have osallistuvasta maasta, aineistojen tosiaikaisen tietomalli- ja been developed. According to the service architecture, koordinaatistomuunnok- designed in the project, a preliminary test service has been built enabling access to sen EUREF-pohjaiseen the spatial databases in each koordinaattijärjestelmään participating country. After sekä vektorimuotoisen real-time schema transforma- karttakuvan muodosta- tion and coordinate transfor- misen. Kehitetty yhteinen mation to an EUREF-based co-ordinate system, the result- rajapinta perustuu XML:n ing data is converted to a käyttöön ja Open GIS vector-formatted map image. -konsortion WMS- ja The developed common inter- WFS-spesifikaatioihin. face is based on XML-encoded Joitakin tosiaikaisia yleis- data delivery and OGC’s tysprosesseja on ohjel- WMS- and WFS-interface specifications. The first real- moitu ja tuloksia visuali- time generalisation operators soitu mobiililaitteilla. Jat- have been developed and kossa yleistysmenetelmiä GiMoDig-projektin prototyyppipalvelun tuottama kartta Tornio- results visualised on mobile kehitetään tavoitteena Haaparanta -alueelta.Visualisointi perustuu Suomen ja Ruotsin devices. In future work several ns. adaptiivinen kartta- Maanmittauslaitosten maastotietokantojen aineistoon. generalisation processes will be Map visualization from the Tornio-Haparanda area produced by the added, in order to develop a palvelu, jossa välitettävä prototype service of the GiMoDig project. The visualisation is based on the so called adaptive map service, mobiilikartta yleistetään topographic databases of the National Land Survey of Finland and National in which the visualised mobile ja sovitetaan käyttäjän Land Survey of Sweden. map is generalised and adapted tarpeisiin kyselyn aikana, to the needs of the end user huomioiden laite- ja käyttötarkoitusvaatimukset. during the request; taking into account also the mobile Kuluneen vuoden aikana testattiin topografisten device and use case in question. In order to preliminary test the usability of topo- mobiilikarttojen käytettävyyttä järjestämällä kenttätestaus graphic maps on mobile devices, field tests with a Nuuksion kansallispuistossa. Työ suoritettiin yhteistyössä group of test users in the Nuuksio national park were KEN-projektin kanssa, joka toimi yhtenä NAVI-ohjelman arranged during 2002. The evaluation was carried out tukiprojektina vuosina 2000-2002. Testien tarkoituksena in cooperation with the KEN project (Key Usability oli tarkastella nykyisten topografisten karttojen käytettä- and Ethical Issues), which was one of the horizontal support projects in the Finnish Personal Navigation vyyttä mobiililaitteilla. Tarkoituksena oli myös löytää uusia (NAVI) research and development programme during

26 27 GiMoDig projektissa on rakennettu alustava testiympäristö, joka mahdollistaa paikkatietoaineistojen haun kustakin projektiin osallistuvasta maasta, aineistojen tosiaikaisen tietomalli- ja koordinaatistomuunnoksen sekä vektorimuotoisen karttakuvan muodostamisen. In the GiMoDig project a preliminary test service has been built enabling access to the spatial databases in each participating country. After real-time schema transformation and coordinate transformation, the resulting data is converted to a vector-formatted map image.

suunnitteluperiaatteita pienten näyttöjen kartoille. Tes- 2000-2002. The goal of the user tests was to identify tattavaa käyttäjäryhmää pyydettiin suorittamaan ennalta main benefits and obstacles for using topographic maps on mobile devices. The purpose was also to develop määriteltyjä tehtäviä maastossa. Apunaan he saivat käyttää new design principles for the maps in small displays at PDA:lle (Compaq Pocket PC) ladattuja topografisia kart- the early stage of the project. The users were asked to toja, jotka oli tehty Maanmittauslaitoksen maastotieto- complete predefined test tasks in the forest with the aid kanta-aineistosta. Karttoja oli myös täydennetty muista of topographic maps with a Personal Digital Assistant aineistoista kerätyillä retkeilysymboleilla. Koehenkilöitä (PDA) (Compaq’s Pocket PC). Mobile maps used in the tests were derived from the Topographic Database seurattiin ja haastateltiin kenttäkokeen aikana, ja koeti- of the National Land Survey of Finland and the maps lanne tallennettiin minidiskeille sekä videonauhalle. Yksi were also complemented with map symbols from other käytettävyysarvioinnin keskeisimmistä tuloksista oli se, data sources. Two observers monitored the users during että GPS-paikannustoiminnon lisäksi käyttäjät halusivat the tests and interviewed them in usage situations. Tests topografisten karttojen päällä esitettävän kohteita myös were also documented with minidisks and video cam- muista tietokannoista (esim. alueen retkeilypalveluista, eras. One of the central outcomes of the results was that the main benefit of the mobile map services (besides the maa- ja kallioperästä, kaupallisista palveluista jne.). GPS) was deemed to lie in combining additional infor- Tämä EU:n rahoittama tutkimus- ja kehityshanke mation from different databases on top of topographic kuuluu Information Society Technologies (IST) - ohjel- map data. man teemaan “Ubiquitous and intelligent info-mobility This development and research project is a part of and geo-information systems”. Geodeettisen laitoksen the EU’s Information Society Technologies (IST) - programme, under the theme “Ubiquitous and intelligent lisäksi hankkeeseen osallistuvat Maanmittauslaitos, info-mobility and geo-information systems”. Besides Lantmäteriverket (Ruotsi), Kort och Matrikelstyrelsen the Finnish Geodetic Institute, the project consortium (Tanska), Hannoverin yliopisto (Saksa) ja Bundesamt includes the University of Hanover, Federal Agency für Kartografi und Geodäsi (Saksa). Marraskuussa 2001 for Cartography and Geodesy (Germany), National Survey and Cadastre- Denmark, National Land Survey

26 27 käynnistyneen yhteistyöhankkeen kesto on 3 vuotta ja of Sweden and National Land Survey of Finland. The laajuus 19 henkilötyövuotta. Lisätietoja löytyy projekti- project started in November 2001 and its dura- sivuilta http://gimodig.fgi.fi/ tion is three years. The personnel resources of the project comprise nineteen man years. You can find more information at Yhteyshenkilöt: Tapani Sarjakoski, Tiina Sarjakoski, Lassi Lehto Contacts: Tapani Sarjakoski, Tiina Sarjakoski, Lassi Lehto

NAVI/testiympäristö NAVI/Test Environment NAVI/testiympäristö projektissa on kehitetty NAVImap In the project NAVI/Test Environment, a service called -niminen, NAVI-ohjelman testiympäristöön kuuluva, NAVImap has been developed. NAVImap is a test data service in the NAVI programme serving maps and kansainvälisiä standardeja noudattava kartta- ja paikka- geospatial data according to internationally accepted tietopalvelu. Keskeisiä standardeja palvelussa ovat Open standardized technologies. The most essential standards GIS konsortion (OGC) Web-ympäristöön kehitetyt raja- implemented in the service are the Web Map Service pintaspesifikaatiot Web Map Service (WMS) ja Web Fea- (WMS) and Web Feature Service (WFS) specifications ture Service (WFS) sekä paikkatietojen XML-pohjainen of the Open GIS Consortium (OGC). The data encod- ing conforms to the OGC’s Geography Markup Lan- koodausstandardi Geography Markup Language (GML), guage (GML) specification and to the World Wide Web sekä World Wide Web konsortion (W3C) XML-vektori- Consortiums vector graphics format Scalable Vector grafiikkastandardi Scalable Vector Graphics (SVG). Graphics (SVG). Palvelu avattiin NAVI -ohjelmaan kuuluvien orga- The service was opened for the NAVI member nisaatioiden käyttöön vuoden 2002 alussa. Kertomus- organizations at the beginning of 2002. During the vuoden aikana palvelua kehitettiin mm. lisäämällä mah- year the service was enhanced by adding the possibility to request a raster map image from the National Land dollisuus hakea Maanmittauslaitoksen Karttapaikalta Survey’s Mapsite and add that image as a background rasterimuotoinen kuva NAVImap -palvelun omien map to the spatial datasets provided by the NAVImap aineistojen taustakartaksi. Palvelun Digiroad -aineisto service itself. The Digiroad dataset was renewed in the uusittiin ja tiedatan visualisointia parannettiin. Palve- service and the visualization properties of the road net- luun rekisteröityi vuoden aikana käyttäjiä 25:stä eri work data were improved. Individuals from 25 different NAVI organizations registered as users of the NAVImap NAVI-organisaatiosta. service by the end of the year.

Yhteyshenkilö: Lassi Lehto Contact person: Lassi Lehto

RIMS-aseman rakentaminen Suomeen Establishment of the RIMS station in Finland Geodeettinen laitos raken- In cooperation with the taa yhteistyössä Euroopan European Space Agency (ESA), the Finnish Geo- avaruusjärjestön (European detic Institute is now Space Agency, ESA) kanssa establishing a Ranging RIMS-asemaa (Ranging and and Integrity Monitor- Integrity Monitoring Station) ing Station (RIMS) in Virolahdelle. RIMS-asema Virolahti, Finland. The RIMS station is a satellite on EGNOS-järjestelmään monitoring station for the (European Geostationary European Geostationary Navigation Overlay Service) Navigation Overlay Service kuuluva satelliittien seuranta- (EGNOS). The station is asema. Asema sijaitsee lähellä near the Finnish- Russian Suomen ja Venäjän välistä boder, about 230 km from St. Petersbourg and 160 rajaa. Pietariin asemalta on km from Helsinki. noin 230 km ja Helsinkiin The major part of the noin 160 km. in-site infrastructure has Pääosa aseman infra- been completed during the struktuurista on toteutettu reporting period including: 1) the shelter which will kuluneen raportointikau- RIMS-asema Virolahdella. (Kuva H. Toivanen) host the EGNOS equip- den aikana. Tähän kuuluvat The RIMS station in Virolahti, Finland (Photo H. Toivanen) ments, 2) three antenna

28 29 1) laitesuoja EGNOS-laitteistolle, 2) kolme antenni- masts for RIMS-A, RIMS-B and RIMS-C receivers, 3) mastoa RIMS-A-, RIMS-B- ja RIMS-C-vastaanottimille, power supply for the shelter, and 4) communication 3) sähkönsyöttö laitesuojalle ja 4) tietoliikenneyhteydet, connections including a frame relay connection and two analog telephone lines. joihin kuuluvat kiinteä frame relay-yhteys ja kaksi analo- The site has passed the Infrastructure Acceptance gista puhelinlinjaa. Reviewer (IAR) carried out on the 31st of Jan. 2003 by Asema on läpäissyt ESA:n järjestämän infrastruktuurin ESA. hyväksyntäkatselmuksen (Infrastructure Acceptance Revie- The equipment installation will occur during the wer, IAR) 31. tammikuuta 2003. first half of 2003. The RIMS station in Virolahti will be in test operation by the end of May, 2003 according to Laitteiston asennus tapahtuu vuoden 2003 alkupuo- the current project schedule. liskon aikana. Virolahden RIMS-asema on testikäytössä tämänhetkisen aikataulun mukaan toukokuun 2003 Contact person: Ruizhi Chen loppuun mennessä. Asscess the EGNOS Signal In Space over Yhteyshenkilö: Ruizhi Chen Mobile-IP

The EGNOS service will provide better positioning EGNOS-SIS (Singnal In Space) vastaanotto availability and accuracy than that from the standalone mobiili-Internetin avulla GPS solutions. However, in order to access the EGNOS service, the end user needs to access the corresponding EGNOS-palvelu tarjoaa paikannukselle paremman saa- GEO satellites that broadcast the augmentation infor- tavuuden ja tarkkuuden, kuin puhtaat GPS-järjestelmät. mation for the region. This is not a problem normally EGNOS-palvelun saatavuus riippuu kuitenkin palvelun for aviation and maritime applications because an open alueelle tarjoamaa korjaus- ja vahvistustietoa lähettävien, sky is always available for such applications. However, an open sky is not always available for land applications geostationääristen satelliittien näkyvyydestä. Ilmailu- ja because of the obstacles in the vicinity of the end users, merenkulkukäytössä tämä ei tavallisesti ole ongelma, koska näkyvyys ao. satelliitteihin on meter �� yleensä tarjolla. Maakäytössä geosta- 6 GPS SISNeT tionääristen satelliittien näkyvyys on 4 usein ongelma. Tämä johtuu siitä, 2 0 -2 -4 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 5 9 4 9 4 9 4 9 4 9 4 8 3 8 3 8 3 8 3 8 3 7 2 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 �� meter �� 2 1 0 -1 -2 GPS SISNeT -3 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 5 9 4 9 4 9 4 9 4 9 4 8 3 8 3 8 3 8 3 8 3 7 2 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 �� meter �� 4

-4

-8

-12 GPS SISNeT -16 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 9 8 5 9 4 9 4 9 4 9 4 9 4 8 3 8 3 8 3 8 3 8 3 7 2 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 9 2 4 7 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 ��

Käsinpideltävä SISNeT. (Kuva R. Chen) Sijaintitarkkuus SISNeT vastaanottimella. The handheld SISNeT. (Photo R. Chen) Positioning accuracy with the SISNeT receiver.

28 29 että palvelun loppukäyttäjän lähellä on usein satelliittien for example, in the city canyons. The situation gets näkyvyyttä haittaavia esteitä, kuten taloja kaupungeissa. worse for the regions at high latitudes because the eleva- Tilanne vaikeutuu entisestään tultaessa korkeammille tion angles to the GEO satellites are rather low (e.g. 4-22 degrees in Finland). leveysasteille kuten Suomeen, koska satelliittien korkeus- ESA has developed a technology called SISNeT kulma horisonttiin nähden laskee (esim. Suomessa kulma (Signal In Space over the Internet), which allow the on 4 – 22 astetta). EGNOS users to access the EGNOS SIS (Signal In ESA on kehittänyt tekniikan nimeltä SISNeT (Signal Space) over the Internet. FGI has developed a handheld In Space over the Internet), joka tuon EGNOS SIS-tiedon SISNeT receiver under ESA contract. The receiver consists of a GPS CF(Compact Flash)-card receiver and käyttäjien saataville Intrenetin kautta. Geodeettinen laitos a pocket PC-based GPRS mobile phone as the host on kehittänyt kannettavan SISNeT-vastaanottimen platform (see Figure 2). The receiver software is a Win- ESA:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vastaan- dows CE-based package with a multi-process and multi- ottimeen kuuluu Compact Flash-kortilla oleva GPS- thread architecture. It simultaneously receives: 1) the vastaanotin ja Pocket PC-perustainen GPRS-puhelin EGNOS SIS over a GPRS wireless connection and the keskusyksikkönä. Internet and 2) the NMEA messages from a serial connection to a GPS receiver. It decompresses and decodes Vastaanottimen ohjelmisto on Windows CE-pohjainen the EGNOS messages, and utilizes the information in paketti, joka käyttää sekä moniprosessi-, että monisäie- the messages to estimate the EGNOS-corrected coor- arkkitehtuuria moniajoon. Se vastaanottaa yhtä aikaa dinates, which are finally delivered to the end user via sekä 1) EGNOS SIS-tietoa GPRS:n ja Internetin kautta, a virtual COM port. The virtual COM port has been että 2) GPS-vastaanottimen lähettämiä NMEA-sanomia implemented as a stream interface driver in the Pocket PC. It can be accessed in the same way as the physical sarjayhteydeltä. Ohjelmisto purkaa EGNOS-viestien COM port in a GPS receiver. Therefore, it is easy to pakkauksen ja tulkitsee ne sekä hyödyntää viestien tietoja interface to any third-party applications. arvioidakseen EGNOS-korjatut koordinaatit. Lopuksi The test results show that the handheld SISNeT ohjelmisto lähettää tiedot loppukäyttäjälle virtuaalisen receiver can provide a positioning accuracy of about 1-2 sarjaportin kautta. Virtuaalinen sarjaportti on toteutettu meters for the horizontal components, and 2-3 meters virtarajapinta-ajurina (stream interface driver) Pocket for the vertical component in real time. PC:ssä, ja siihen voi kytkeytyä samoin kuin normaaliin Contact person: Ruizhi Chen laitteistosarjaporttiin GPS-vastaanottimessa. Tästä johtuen kolmansien osapuolten ohjelmistojen on helppo kytkeytyä Integration of satellite positioning and cel- omaan ohjelmistoomme. lular positioning technologies Testitulokset osoittavat, että SISNeT-vaastaanotin saavuttaa paikannustarkkuuden, joka on 1 – 2 metriä vaakakoordi- A study on the integration of satellite positioning naateille ja 2 – 3 metriä korkeuskoordinatille reaaliajassa. technologies and cellular positioning technology has been carried out based on the simulations of a cellular Yhteyshenkilö: Ruizhi Chen network and a driving environment in a city canyon with different building heights. The combination of the satellite measurements and cellular measurements makes Satelliitti- ja matkapuhelinverkkopaikannus- it possible to locate a mobile user with only two satellite measurements with the aid of two cellular measure- tekniikoiden yhdistäminen ments. Therefore the integration can increase signifi- cantly the positioning availability in a degraded environ- Tutkimus satelliitti- ja matkapuhelinverkkopaikannus- ment such as city centers where four satellites in view is tekniikoiden yhdistämisestä tehtiin matkapuhelinverkkoa normally not available. Furthermore, the integration can simuloimalla ja ajamalla kaupunkiympäristöissä, joissa oli improve the positioning accuracy as well especially when erikorkeuksisia rakennuksia. Satelliitti- ja verkkomittausten the GDOP (Geometric Dilution of Precision) is poor. yhdistäminen mahdollistaa liikkuvan käyttäjän paikanta- misen kahdella satelliittimittauksella, joita avustaa kaksi Contact person: Ruizhi Chen verkkomittausta. Näin ollen tekniikoiden yhdistäminen voi merkittävästi parantaa paikannuksen saatavuutta satel- liittinäkyvyydeltään huonoissa ympäristöissä, kuten kaupun- kien keskustoissa, missä neljää satelliittia ei ole normaalisti näkyvissä yhtäaikaisesti. Edelleen tekniikoiden yhdistäminen voi parantaa paikannuksen tarkkuutta eritysesti silloin, kun GDOP (Geometric Dilution of Precision) on huono.

Yhteyshenkilö: Ruizhi Chen

30 31 Sähkömagneettinen säteily

Kaksisuuntaisheijastuvuus Electromagnetic radiation Kaksisuuntaisheijastuvuudella kuvataan sähkömagneet- tisen säteilyn heijastumista kohteen pinnasta. Pinnan heijastuvuuden anisotropia vaihtelee näkyvän valon BRDF alueella voimakkaasti katselu- ja valaistussuuntien Bidirectional reflectance describes the reflectance muuttuessa. Ilmiö on merkittävä tutkittaessa ympä- anisotropy of electromagnetic radiation on differ- ristössä tapahtuneita muutoksia tai yhdistettäessä useilla ent target surfaces. Surface reflectance anisotropy of havaintogeometrioilla tuotettuja kuvia laajoiksi kuva- targets varies as a function of wavelength and view- mosaiikeiksi. Kaksisuuntaisten heijastusominaisuuksien ing and illumination geometries. The phenomenon has a significant role for monitoring of environ- tunteminen auttaa myös eri kohteiden erottamisessa mental changes or computing large image mosaics toisistaan. Näitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää using images taken at different times and in varying esimerkiksi kasvillisuuden tulkinnassa ja puu- ja kas- viewing-illumination geometries. The knowledge vilajiluokituksessa. of target directional reflectance is also useful when Työssä tutkittiin kaksisuuntaisheijastuvuuden discriminating vegetated targets from each other. geometriaa ja kohteiden refl ektanssin näytteistämistä In the study the geometry of bidirectional reflectance was studied and a method for sampling monikulmakameran kuvilta. Tehdyn tutkimuksen ja the phenomenon using multiangle stereocamera menetelmäkehityksen tavoitteena oli tuottaa mittaus- images was developed. The objective of the study ja valaistussuunniltaan tunnettua tietoa eri kohteista was to acquire a large amount of directionally- BRDF-tietokantaa ja -mallinnusta varten. Lähtö- defined data from different natural target surfaces aineistoina käytettiin DLR:ssä (German Aerospace for a BRDF database and modeling. Image data was acquired using a digital HRSC-A multiangular Center) kehitetyllä HRSC-A (High Resolution Stereo stereo camera developed in DLR from two different Camera-Airborne) -monikulmakameralla otettuja kuvia test areas. The flight lines were specifically planned kahdelta koealueelta. Kummallekin koealueelle oli len- for BRDF purposes. netty kolme rinnakkaista kuvajonoa neljään toisistaan A model was established for sampling direc- 30° poikkeavaan suuntaan kahdella eri lentokerralla. tional effects from multiangle images. The intersec- Refl ektanssin suunnattujen ominaisuuksien näyt- tion of a digital terrain model and a sample vector was solved in order to provide a single target point teistämiseksi muodostettiin maaston korkeusvaihte- for sampling. That was carried out by an iterative lut huomioon ottava havaintomalli. Mittaussäteen algorithm. The viewing and illumination geom- suuntavektorin ja maastomallin leikkauspisteen sekä etry of the sample were defined in cases of flat and havaintogeometrian kulmasuureiden määrittämiseksi oblique surfaces. The images were classified in kehitettiin laskentamenetelmät. Havaintovektorin ja order to group the samples adequately. The residuals of defi ned viewing directions were maastomallin pinnan leikkauspiste määritettiin itera- measured as planar displacements from the HRSC-A tiivisella algoritmilla. Mittaus- ja valaisugeometria rat- images and transformed to angular units. Planar errors kaistiin sekä tasaisen että kaltevan pinnan tapauksissa. were at most 10 meters with an 18.9° view zenith angle, Näytteiden ryhmittelemiseksi näytteistettävä koealue which corresponds to a 0.15° error in the angle of view- luokiteltiin. ing direction. This is insignifi cant with respect to BRDF Suunnanmäärityksen jäännösvirheitä mitattiin tasoe- applications. Viewing to nadir at 3200 meters altitude a one meter planar error corresponds to a 0.017° error in täisyyksinä ja muunnettiin ne kulmayksiköiksi. Suu- viewing direction. rimmillaan nämä virheet olivat sivusuunnassa 18,9°:n Sun atzimuth and zenith angles were derived mittauskulmalla keilan reunalla noin 10 metriä, mikä for every flight line separately. In both test areas vastaa 0,15°:n poikkeamaa havaintosuunnassa. Tällai- one feasibility point was used for calculation. On nen virhe ei ole mitenkään merkittävä BRDF-sovelluk- the grounds of the short time of flight and relatively small test areas, Sun direction was assumed sien kannalta. Nadiiriin katsottaessa yhden metrin virhe

30 31 Eräiden viljakasvien heijastuvuus päätasossa 50°:n valaisukulmalla Havupuiden kaksisuuntaisheijastuvuus 50°:n valaisukulmalla 585-765 nanometrin aallonpituusalueella. 585-765 nanometrin aallonpituuskaistalla. Principal plane reflectance of some crops measured with 50° Sun zenith Bidirectional reflectance of coniferous forest measured with 50° angle and 585-765 nm wavelength region. Sun zenith angle and 585-765 nm wavelength region. tasosijainnissa 3200 metrin lentokorkeudella merkitsisi constant during a single flight. The average time noin 0,017°:n kulmapoikkeamaa. of each flight line was used for calculation, which caused at maximum a 0.046° error to Sun zenith Auringon suuntakulmat koealueilla kuvausten aikana and 0.23° error to Sun azimuth angles. määritettiin laskentaohjelman avulla, ja ne oletettiin The gray scale of the digital image as well as vakioiksi koealueiden pienen koon perusteella ja yhden slope and aspect from corresponding models were kuvauksen ollessa suhteellisen lyhytkestoinen. Havain- recorded from a single sample point solved in the toaikojen pyöristyksen vaikutus Auringon zeniittikul- iterative process. With that data the illumination- maan oli keskimäärin noin 0,046° ja atsimuuttiin noin viewing geometry was solved. The angular accuracy of the slope and aspect models were studied 0,23°, suurimman pyöristyksen ollessa 73 sekuntia. by conducting surface normals of a point for two Näytteiden ryhmittelemiseksi koealueen kuvat luoki- different models and calculating the angular differ- teltiin ohjaamattomalla luokittelulla sekä manuaalisesti ence of these vectors. The mean of that angle was suodatetun ohjaamattoman luokittelukuvan pohjalta. 9.2° with standard deviation 15.1°. Ohjaamattomaan luokitteluun käytettiin maximum Test areas were classified in order to group samples to larger entities like samples measured likelihood –luokitinta. Manuaalisen luokittelun apuna from coniferous trees. Two different classification käytettiin koealueen karttaa, HRSC-A-kuvia sekä koe- methods were used: unsupervised maximum likeli- alueelta otettuja valokuvia. Ohjaamattomassa luokitte- hood classification and manual classification using lussa luokkia oli 14, manuaalisessa kaikkiaan 31. ground data, terrestrial and HRSC-A images and Näytteistyksessä saatiin koottua suuri määrä mit- maps. 14 and 31 classes were conducted respec- taus- ja valaistussuunniltaan tunnettua aineistoa. Näyt- tively. Using the developed sampling process, a large teistyksellä tuotetun aineiston soveltuvuutta testattiin amount of directionally-defined samples was tutkimalla reflektanssin käyttäytymistä kuudella pelto- acquired. Taking the surface orientations into ja metsäkohteella. Menetelmä ja aineisto todettiin account, a wider angular range of the sample geom- soveltuvaksi luonnonkohteiden kaksisuuntaisheijastu- etry was attained. The applicability of the derived vuuden tutkimukseen. Puustokohteissa havaintokulmat data was tested by studying the bidirectional reflectance of six agricultural and forest targets. kattoivat koko kulma-avaruuden tarkoitukseen nähden The multiangular image data, developed sampling riittävällä tiheydellä. Pinnaltaan tasaisten viljapeltojen methods and bidirectional dataset were discovered kohdalla kulma-alue jäi havaintozeniittikulmilla kape- to be feasible for investigations of bidirectional ammaksi kuin metsäkohteilla. effects of natural targets. Relatively flat surfaces like HRSC-A-kameran kuvakulma todettiin käyttötar- wheat provide narrower angular ranges than forest koitukseen nähden tasaisilla alueilla kapeaksi koko areas. The field of view of an HRSC-A camera was puolipallon muotoisen havaintoavaruuden täyttämi- found to be narrow when relatively flat areas were seen. Suuremmalla lentosuuntaisella kuvakulmalla observed for BRDF purposes. A camera with a toimiva kamera soveltuisi tämäntyyppiseen käyttöön wider field of view would be more feasible. Wider

32 33 paremmin. Näytteenottoväliä tihentämällä voisi olla angular range could be achieved by making the mahdollista saavuttaa laajempi kulma-alue, kun koh- sampling denser, which gives more details from the teesta havaitaan useampia yksityiskohtia. Kehitettyjä target. Developed methods could be used in correction of illumination and viewing angle depend- menetelmiä voidaan hyödyntää ilma- ja satelliittikuvien ences from aerial and satellite images. When con- valaistus- ja havaintogeometrian aiheuttamien virhei- ducting large seamless image mosaics from images den korjaamisessa. Laajojen saumattomien kuvamosa- taken at different viewing-illumination geometries, iikkien muodostamiseksi tarvitaan tietoa kohteiden the bidirectional effects of the ground should be kaksisuuntaisheijastuvuudesta, jota näytteistyksellä known. BRDF models derived from the samples and other data could be used in forest inventories, tuotettu aineisto tarjoaa. Näytteiden avulla muodostet- tree species classification and different image based tavia BRDF-malleja voidaan hyödyntää metsävarojen monitoring applications. inventoinnissa ja puulajiluokittelussa sekä erilaisissa ilma- tai satelliittikuviin perustuvissa ympäristön tilan Contact person: Antero Kukko seurantasovelluksissa.

Yhteyshenkilö: Antero Kukko

32 33 Kirjasto- ja informaatiopalvelut

Kirjastotoimen osalta on saavutettu eräs tärkein tavoit- Library and information services teisiin kuulunut päämäärä: vuoden 2002 keväällä saatiin päätökseen kolmivuotinen urakka, Geodeettisen laitoksen One of the main targets for the Finnish Geodetic Insti- kirjaston viiterekisterin valmistuminen. Työn valmistuttua, tute’s library administration was reached in spring 2002: 31.5.2002, rekisterissä oli 20 976 nidettä. the three-year task of completing the bibliographic data- Työn tuloksena voitiin myös totetuttaa Geodeettisen base was completed. Upon completion,May 31, 2002, the database comprised 20,976 volumes. laitoksen kirjaston tietämysvarannon selailu Tietopalvelun The project also enabled us to set up a facility for kotisivuilta suomen-, ruotsin- ja englanninkielisin käyttöliit- browsing the knowledge base of the Geodetic Institute tymin. Kirjastokokoelma on myös esillä Tilkessä, tieteellisten on the Information Services website through Finnish, kirjastojen kotisivuilla sekä Suomi.fi –portaalissa. Swedish and English user interfaces. The library collec- Slaavilaisen kirjallisuuden translitterointi on myös saatu tion can also be browsed at Tilke, the Gateway to Finn- ish Research Libraries, and at the Suomi.fi portal. The päätökseen. project for transliterating titles in Slavic languages has Kirjaston erikoiskokoelmiin kuuluva Geodeettisen lai- also been completed. The dissertations of the Institute’s toksen tohtorien väitöskirjakokoelma on saatu asiallisesti doctors, which form part of the library’s special collec- koottua yhtenäisempään kokoelmaan. Kokoelmassa on tion, have now been arranged into a proper integrated myös muita lähialojen vanhempia väitöskirjoja, aina 1800- collection. This collection also contains other earlier dissertations in related fields, going back to the 19th luvulta alkaen. century. Arkistotoimen osalta voidaan mainita erityisesti valo- In the archive administration, the photographic kuva-arkisto, johon vuonna 2002 lahjoitettiin 97 kpl uutta archive in particular deserves mention; 97 new photo- valokuvaa. Kaikkiaan valokuva-arkistossa on 1425 valokuvaa graphs were donated in 2002. It now comprises 1425 käsittäen Geodeettisen laitoksen historiaa perustamisvuo- pictures illustrating the history of the Finnish Geodetic Institute from its establishment in 1918 right down to desta 1918 nykypäivään. the present. Uutena arkistona on äänitearkisto, joka perustuu The sound recordings archive is a new development, Geodeettisen laitoksen nauhaäänitteiden restaurointiin ja based on restoration of the Geodetic Institute’s tape konvertointiin CD-ROM –formaattiin. Materiaali koostuu recordings and converting them to CD-ROM format. haastattelu-, muistelu- sekä kokous- ja juhlatilaisuusäänit- The material comprises recordings of interviews, remi- niscences, meetings, and festive occasions. Additions teistä. were made to the existing personal archives in 2002 and Vuonna 2002 täydennettiin jo muodostettuja henkilö- totally new personal archive collections were set up as arkistoja, mutta myös luotiin aiavan uusiakin henkilöar- well: the archives of the Institute’s first Director, Ilmari kistokokonaisuuksia: Geodeettisen laitoksen ensimmäisen Bonsdorff (1918-1949) and of Uuno Pesonen (1919- johtajan Ilmari Bonsdorffin (1918-1949) sekä Uuno Peso- 1959), who on several occasions during his working and research career served as deputy to the Institute’s perma- sen (1919-1959) arkistot. Viimeksi mainittu toimi virka- ja nent Director, V.A. Heiskanen. tutkimusurallaan useaan kertaan varsinaisen johtajan V. A. The new archives also include the archives of the Heiskasen sijaisena laitoksen johtajana. International Isostatic Institute, which was headed by Uusista arkistoista mainittakoon vielä Kansainvälinen V.A. Heiskanen throughout its existence. Also, IUGG’s isostaattinen laitos, jonka koko toiminta-ajan johtajana oli correspondence, donated to the Institute by the Finnish Meteorological Institute in 1996, has now been made V. A. Heiskanen. Myös vuonna 1996 Ilmatieteen laitokselta available to researchers. lahjoituksena saatua IUGG:n kirjeenvaihtoa on nyt asian- One of the positive notes for us in 2002 was that the mukaisesti tutkijoiden käytettävissä. Geodetic Institute’s Information Services’ clientele now Kertomusvuoden yhtenä positiivisimpana asiana voidaan also includes institutions of secondary-level education mainita Geodeettisen laitoksen tietopalvelun asiakaskunnan related to this field. laajentuminen alan keskiasteen oppilaitoksiin. Contact person: Eija Tammisalpa

Yhteyshenkilö: Eija Tammisalpa

34 35 Hallintopalvelut

Henkilöstö Administration Vuonna 2002 laitoksella työskenteli kaikkiaan 86 henkilöä, joista 28 oli lyhytaikaisessa työsuhteessa olleita kenttätyöntekijöitä, 2 harjoittelijoita ja 5 The personnel of the FGI kesätyöntekijöitä. Toimintamenoilla rahoitettiin 44 There were 86 persons working at the FGI in 2002. 28 henkilötyövuotta ja ulkopuolisella rahoituksella 5 persons were fieldwork assistants, two were trainees and henkilötyövuotta. Henkilöstökulut vuonna 2002 two worked only in the summer. 44 man-years were olivat 2,1 miljoonaa euroa, joka oli 65 % laitoksen financed from budget money and five man-years from kokonaiskustannuksista. Henkilöstökulut kasvoivat external funding. The total personnel costs were 2.1 million euros, which was 65 % of the total costs of the yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2001. Institute. There was a one per cent increase in the per- Koulutusrakenne on säilynyt samanlaisena kuin sonnel costs compared to 2001. vuonna 2001. Pysyvästä henkilöstöstä 78,3 % oli yli- The educational structure of the personnel was opiston loppututkinnon suorittaneita. Tutkijakoulutus- almost the same as last year. 78.3 % of the permanent asteen suorittaneista tohtoreita oli 12 ja lisensiaatteja personnel had completed a university degree. Twelve of 7. Heidän lisäkseen ylemmän korkeakoulututkinnon those had a doctorate and seven a licentiate degree. In addition, 17 had completed higher level tertiary educa- suorittaneita oli 17 henkilöä. Koulutusrakenne on tion. The exact educational structure can be obtained tarkemmin kuvattu alla olevassa kaaviossa. from the diagram below. Henkilöstön keski-ikä vuoden vaihteessa oli 41,7 The average age of the personnel was 41.7 years, vuotta, mediaani oli 40 vuotta ja laitoksella palvelu- the median forty and the average term of service was saika oli keskimäärin 8,1 vuotta. Henkilöstöstä naisia 8.1 years. Figures included only those who were in the personnel at the end of the year. The proportion of oli 32,6 % ja miehiä 67,4%. Vuonna 2002 koulutus- women was 32.6 % and proportion of men 67.4 % of päiviä kertyi 131,1. Koulutusta järjestettiin seuraavilla personnel. 131.1 days were devoted to the continuing osa-alueilla: talous- ja henkilöstöhallinto, johtaminen, education of the personnel in 2002. The main areas of projektikoulutus sekä laitoksen tutkimustehtäviin liit- education were financing and personnel administra- tyvää koulutusta. tion, management, project management and other areas involving FGI’s research activities.

��

Henkilökunnan koulutusrakenne. Education structure of personnel.

34 35 Hallinto Administration Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen val- The Finnish Geodetic Institute is a national research takunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja institute under the jurisdiction of the Ministry of Agri- culture and Forestry. The Institute is headed by Director Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja General Risto Kuittinen. The deputy to the Director Tapani Sarjakoski. General is Tapani Sarjakoski, the Head of Department Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan of Cartography and Geoinformatics. apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, kamreerista, The Board assists the Director General in his daily henkilökunnan edustajasta ja ylijohtajan sihteeristä work. The Board consists of the Director General, the Heads of Department, The Chief Accountant, the koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin personnel representative and the Board comprising kerran kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan Director General’s secretary, who acts as a secretary. The tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, Board assembles approximately once a month. The task talousarvio, tilinpäätösasiakirjojen tuloskatsaus- ja of the Board is to prepare matters like the result agree- vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi ment and other current issues. johtoryhmässä käsitellään tulossopimusta sekä muita In the accompanying organization diagram the units of operation of the Institute are shown with their head esille tulevia asioita. during the reporting year. The diagram also shows the Laitoksessa olivat seuraavat toimintayksiköt, niiden number of personnel within each unit. johtajat ja niissä henkilökuntaa 31.12.2002:

Laitoksen johto Direction of the Institute R. Kuittinen

Kirjasto- ja informaatiopalvelut Kanslia Information services Office E. Tammisalpa (2) P. Koponen (5)

Geodesian ja Geoinformatiikan Kaukokartoituksen Navigoinnin ja geodynamiikan ja kartografian ja fotogrammetrian paikannuksen osasto osasto osasto osasto Department of Department of Department of Department of Geodesy and Geoinformatics Remote Sensing and Navigation and Geodesynamics and Cartography Photogrammetry Positioning M. Poutanen (17) T. Sarjakoski (10) J. Hyyppä (13) R. Chen (2)

Laitoksen toimintayksiköt, niiden johtajat ja henkilökunta 31.12.2002. Units of the Institute with their head and amount of personnel during the reporting year.

36 37 Rahoitus- ja kululaskelma Geodeettiselle laitokselle osoitettiin vuonna 2002 budjettivaroja 2 929 000 EUR ja ulkopuolinen rahoitus oli 361 563,38 EUR. Laitoksen kokonaisrahoitus oli yhteensä 3 290 563,38 EUR, jossa on 185 798,75 EUR lisäystä verrattuna vuoteen 2001. Siirryttäessä vuoteen 2003 laitoksen taloudellinen tilanne oli hyvä. Seuraavasta laskelmasta näkyvät laitoksen toiminnan rahoitus ja kulut.

��

36 37 Financial information The Finnish Geodetic Institute received for 2002 budget funding to the amount of 2 929 000 EUR and external funding to the sum of 361 563,38 EUR. The total funding of the Institute was 3 104 764,66 EUR, which represents an increase of 185 798,75 EUR compared to 2001. On the brink of 2003, the economical situation of the Institute was sound. The funding and costs of the Institute´s activities are shown in the following account.

��

38 39 Yhteyshenkilöt

Hallinto Contact persons

Ylijohtaja, prof. Risto Kuittinen Administration p. (09) 2955 5307 sähköp. [email protected] General Director, Prof. Risto Kuittinen tel. +358 9 2955 5307 Kamreeri Päivi Koponen e-mail: [email protected] p. (09) 2955 5306 sähköp. [email protected] Chief Accountant Päivi Koponen tel. +358 9 2955 5306 e-mail: [email protected] Geodesia ja geodynamiikka Osastonjohtaja, prof. Markku Poutanen Geodesy and geodynamics p. (09) 2955 5215 Head of Department, Prof. Markku Poutanen sähköp. [email protected] tel. +358 9 2955 5215 e-mail: [email protected] Geoinformatiikka ja kartografia Osastonjohtaja, prof. Tapani Sarjakoski Geoinformatics and Cartography p. (09) 2955 5206 Head of Department, Prof. Tapani Sarjakoski sähköp. [email protected] tel. +358 9 2955 5206 e-mail: [email protected] Kaukokartoitus ja fotogrammetria Remote sensing and photogrammetry Osatonjohtaja, prof. Juha Hyyppä p. (09) 2955 5305 Head of Department, Prof. Juha Hyyppä sähköp. [email protected] tel. +358 9 2955 5305 e-mail: [email protected] Navigointi ja paikannus Navigation and positioning Osastonjohtaja, prof. Ruizhi Chen p. (09) 2955 5318 Head of Department, Prof. Ruizhi Chen sähköp. [email protected] tel. +358 9 2955 5318 e-mail: [email protected] Metsähovin tutkimusasema Metsähovi research station Erikoistutkija Matti Paunonen p. (09) 2564 994 Senior Research Scientist Matti Paunonen tel. +358 9 2564 994 sähköp. [email protected] e-mail: [email protected] Kirjasto- ja informaatiopalvelut Library and information services Kirjastonhoitaja Eija Tammisalpa Librarian Eija Tammisalpa p. (09) 2955 5233 tel. +358 9 2555 5233 sähköp. [email protected] e-mail: [email protected]

38 39 Muut yhteyshenkilöt Other contact persons

Joel Ahola tel. +358 9 2955 5220 Jaakko Mäkinen tel. +358 9 2955 5317 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Mirjam Bilker tel. +358 9 2955 5218 Juha Oksanen tel. +358 9 2955 5283 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Jorma Jokela tel. +358 9 2955 5219 Matti Ollikainen tel. +358 9 2955 5217 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Hannu Koivula tel. +358 9 2955 5221 Hannu Ruotsalainen tel. +358 9 2955 5312 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Antero Kukko tel. +358 9 2955 5301 Tiina Sarjakoski tel. +358 9 2955 5319 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Pekka Lehmuskoski tel. +358 9 2955 5315 Mikko Takalo tel. +358 9 2955 5216 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Lassi Lehto tel. +358 9 2955 5210 Heikki Virtanen tel. +358 9 2955 5311 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

Leena Matikainen tel. +358 2955 5204 Yu Xiaowei tel. +358 9 2955 5203 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]

40 41 Julkaisut

Referoidut artikkelit snow-cover percentages from NOAA AVHRR images. International Journal of Remote Sensing, Peer reviewed journal articles 23(15):2971–2988. Matikainen, L., Kuittinen, R., Yu, X. and M. Ahola J., 2002. High Precision GPS Network Karjalainen, 2002. Region-based and knowl- for Deformation Studies. Finnish Journal of the edge-based approaches in analysing remotely Surveying Sciences, 20(1–2):3–11. sensed and ancillary spatial data – experiences Bilker, M., 2002. RTK GPS – Experiences from from case studies. The Photogrammetric journal practice. Finnish Journal of the Surveying Sciences, of Finland, 18(1):44–57 20(1–2):22–31. Mäkinen, J., 2002. A bound for the Euclidean Harrie, L. and T. Sarjakoski, 2002. Simultane- norm of the difference between the best linear ous Graphic Generalization of Vector Data Sets. unbiased estimator and a linear unbiased estima- GeoInformatica, 6(3):233–261. tor. Journal of Geodesy, 76:317–322. Harrie, l., Sarjakoski, L. T and L. Lehto, 2002. Scherneck, H.-G., Johansson, J.M., Elgered, A Mapping Function for Variable-Scale Maps in G., Davis, J.L., Jonsson, B., Hedling, G., Small-Display Cartography. Journal of Geospatial Koivula, H., Ollikainen, M., Poutanen, Engineering, 4(2):111–123. M., Vermeer, M., Mitrovica, J.X. and G.A. Jokela, J., Buga, A., Putrimas, R. and V. Tulevi- Milne, 2002. BIFROST: Observing the Three- cius, 2002. Analysis of repeated calibration of Dimensional Deformation of Fennoscandia. Kyviskes Baseline. Geodezija ir kartografija, Mitrovica, J. X. and B.L.A. Vermeersen (eds.), 28(4):125-130. Glacial Isostatic Adjustment and the Earth System, Johansson J.M., J.L. Davis, H.-G. Scherneck, Geodynamics Series 29:69–93. G.A. Milne, M. Vermeer, J.X. Mitrovica, Tikkanen, M. and J. Oksanen, 2002. Late Weich- R.A. Bennett, M. Ekman, G. Elgered, P. selian and Holocene shore displacement history Elosegui, H. Koivula, M. Poutanen, B.O. of the Baltic Sea in Finland. Fennia, 180(1–2): Rönnäng and I.I. Shapiro, 2002. Continuous 9–20. GPS measurements of postglacial adjustment Vitushkin, L., Becker, M, Jiang, Z., Francis, in Fennoscandia, 1. Geodetic results. Journal of O., van Dam, T.M., Faller, J., Chartier, J.- Geophysical Research, 107(B8):ETG 3–27. M., Amalvict, M., Bonvalot, S., Debeglia, Kaasalainen, S., Piironen, J., Muinonen, K., N., Desogus, S., Diament, M., Dupont, F., Karttunen, H. and J. Peltoniemi, 2002. Falk, R., Gabalda, G., Gagnon, C.G.L., Laboratory experiments on the backscatter- Gattacceca, T., Germak, A., Hinderer, J., ing from regolith samples. Applied Optics, 41: Jamet, O., Jeffries, G., Käker, R., Kopaev, 4416–4420. A., Liard, J., Lindau, A., Longuevergne, L., Koivula, H., 2002. Finnish permanent GPS net- Luck, B., Maderal, E.N., Mäkinen, J., Meur- work – A tool for postglacial rebound studies. ers, B., Mizushima, S., Mrlina, J., Newell, Finnish Journal of Surveying Sciences, 20(1–2): D., Origlia, C., Pujol, E.R., Reinhold, A., 12–21. Richard, Ph., Robinson, I.A., Ruess, D., Koivula H. and M. Ollikainen, 2002. Uusi Thies, S., van Camp, M., van Ruymbeke, M., valtakunnallinen koordinaatisto: EUREF-FIN. de Villalta Compagni, M.F. and S. Williams, Maanmittaus 1–2(2002):7–19. 2002. Results of the Sixth International Com- Matikainen, L., Kuittinen, R. and J. Vep- parison of Absolute Gravimeters ICAG-2001. säläinen, 2002. Estimating drainage area-based Metrologia, 39:407–424.

40 41 Geodeettisen laitoksen sarjat detic Commission, October 1–5, 2002, Helsinki Publication series of the FGI University of Technology, Espoo, Finland, pp. 76–79. Lehmuskoski, P. ja P. Rouhiainen, 2002. Lisäyksiä Bilker, M., Poutanen, M. and M. Ollikainen, ja korjauksia Suomen tarkkavaaitusten linjastoon 2002. Comparison of geoid models over Fen- 2000-2001. Geodeettisen laitoksen tiedote, (25), noscandia. Poutanen, M. and H. Suurmäki 26 s. (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Commission, October 1–5, Referoidut kokousjulkaisut 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, Finland, pp. 131–137. Peer reviewed conference publications Bilker, M., 2002. RTK GPS – Quality in the field. Poutanen, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceed- Kaasalainen, S., Piironen, J., Muinonen, ings of the XIV General Meeting of the Nordic K., Karttunen, H., Peltoniemi, J. and J. Geodetic Commission, October 1–5, 2002, Hel- Näränen, 2002. Coherent backscattering from sinki University of Technology, Espoo, Finland, regolith-type samples. Sixth Conference on Light pp. 254–258. Scattering by Nonspherical particles, March 4–8, Chen, R., 2002. Integration of satellite and cel- 2002, Gainesville, Florida, USA, pp. 143–146. lular positioning technologies. Proceedings of Kemppainen, H., 2002. A semantics for version the ION National Technical Meeting, January queries in GIS databases. Richardson, D. and P. 28–30, 2002, San Diego, California, USA, pp. van Oosterom (eds.), Advances in Spatial Data 312–322. Handling – 10th International Symposium on Harrie, L., Sarjakoski, L. T. and L. Lehto, 2002. Spatial Data Handling (SDH2002), July 8–12, A variable-scale map for small-display cartogra- 2002, Ottawa, Canada, pp. 239–253. phy. Proceedings of the Joint International Sympo- Poutanen M., H. Koivula and M. Ollikainen, sium on “GeoSpatial Theory, Processing and Appli- 2002. On periodicity of GPS time series. Adam, cations” (ISPRS/Commission IV, SDH2002), J. and K.P. Schwarz (eds.), Vistas for geodesy in July 8–12, 2002, Ottawa, Canada, 6 p. the New Millennium. IAG Symposia, 125: Honkavaara, E., Ahokas, E., Jaakkola, J., 388–392. Hyyppä, J., Ilves, R. and J. Vilhomaa, 2002. Schardt, M., Ziegler, M., Wimmer, A., Wack, Investigations on system calibration of GPS/ R. and J. Hyyppä, 2002. Assessment of forest IMU and camera for direct georeferencing. Pro- parameters by means of laser scanning. Proceed- ceedings of the ISPRS Commission III sympo- ings of the ISPRS Commission III symposium, sium, Photogrammetric Computer Vision, The Photogrammetric Computer Vision.The Inter- International Archives of the Photogrammetry, national Archives of the Photogrammetry, Remote Remote Sensing and Spatial Information Sciences, Sensing and Spatial Information Sciences, XXXIV XXXIV (Part 3B), September 9–13, 2002, Graz, (Part 3A), September 9–13, 2002, Graz, Austria, Austria, pp. 85–89 pp. 302–309. Häkli, P., 2002. Comparison of different GPS Muut kokousjulkaisut positioning methods used in gravity survey by FGI in 2002. Poutanen, M. and H. Suurmäki Other conference publications (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Commission, October 1–5, Ahokas, E., Kaartinen, H., Matikainen, L., 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, Hyyppä, J. and H. Hyyppä, 2002. Accuracy of Finland, pp. 265–274. high-pulse-rate laser scanners for digital target Jaakkola, O. and V. Helminen, 2002. Usability of models. Observing our environment from space. the SLICES land-use database. Proceedings of the New solutions for a new millennium. Proceed- 5th AGILE Conference on Geographic Information ings of the 21st EARSeL Symposium, May 14–16, Science, April 25–27, 2002, Palma de Mallorca, 2001, Paris, France, pp. 175–178. Spain, pp. 123–129. Ahola J., 2002. Monitoring Local Crustal Defor- Jaakkola, O., Helminen, V. and A. Mikkola, mations Using High Precision GPS Network. 2002. Accuracy Assessment of Integrated Spa- Poutanen, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceed- tial Database – SLICES Land-Use Classification. ings of the XIV General Meeting of the Nordic Geo-

42 43 Proceedings of 5th International Symposium On Mäkinen J., Ahola, J., Jokela, J., Koivula, H., Spatial Accuracy Assessment in Natural Resources Ollikainen, M., Poutanen, M., Saaranen, and Environmental Sciences, July 10–12, 2002 V., Takalo, M. and M. Vermeer, 2002. Post- Melbourne, Australia, pp. 110–117. glacial rebound and crustal deformation in Jivall, L., Koivula, H., Asenjo, E., Engfelt, Finland: Recent geodetic results. Lithosphere A., Häkli, P., Lidberg, M. and M. Poutanen, 2002 – Second Symposium on the Structure, 2002. The Åland GPS Levelling Campaign. Pou- Composition and Evolution of the Lithosphere tanen, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings in Finland. Programme and Extended Abstracts, of the XIV General Meeting of the Nordic Geo- November 12–13, 2002, Espoo, Finland. Insti- detic Commission, October 1–5, 2002, Helsinki tute of Seismology, University of Helsinki, Report University of Technology, Espoo, Finland, pp. S-42, 146 p. 222–226. Mäkinen, J., Lilje, M., Engsager, K., Eriksson, Jokela J., 2002. Some contemporary activities in P.-O., Olsson, P.A., Saaranen, V., Schmidt, K., geodetic metrology in the FGI. Poutanen, M. Svensson, R., Takalo, M., Vestøl, O. and S. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV West-Nielsen, 2002. The Nordic height Block: General Meeting of the Nordic Geodetic Commis- Status Report. Poutanen, M. and H. Suurmäki sion, October 1–5, 2002, Helsinki University of (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of Technology, Espoo, Finland, pp. 275–277. the Nordic Geodetic Commission, October 1–5, Karjalainen, M., Kaartinen, H., Hyyppä, J. 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, and R. Kuittinen, 2002. Monitoring agricul- Finland, pp. 154–159. tural areas using high resolution satellite radar Ollikainen, M., 2002. The Finnish geoid model images. Nordic Association of Agricultural FIN2000. Poutanen, M. and H. Suurmäki Scientists (NJF), Implementation of precision (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of farming in practical agriculture, Proceedings of the Nordic Geodetic Commission, October 1–5, the Seminar no. 336, June 10–12, 2002, Skara, 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, Sweden, 6 p. Finland, pp. 111–116. Koivula H., Ollikainen, M., Poutanen, M. and Ollikainen, M., Koivula, H. and M. Pout- J. Mäkinen, 2002. FinnRef ®: Status and use anen, 2002. The second phase densification of for postglacial rebound studies. Poutanen, M. the EUREF network in Finland. Poutanen, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Commis- General Meeting of the Nordic Geodetic Commis- sion, October 1–5, 2002, Helsinki University of sion, October 1–5, 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, Finland, pp. 71–75. Technology, Espoo, Finland, pp. 196–200. Lehto, L., 2002. GiMoDig Project – Overview Paunonen, M., 2002. Satellite Laser ranging and and System Architecture. Proceedings of the ICA geodetic VLBI at Metsähovi: Status report. Pou- Commission of Maps and the Internet workshop, tanen, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings September 24–25, 2002, Karlsruhe, Germany, of the XIV General Meeting of the Nordic Geo- pp. 159–165. detic Commission, October 1–5, 2002, Helsinki Lehto L., 2002. Standards-Based Service Archi- University of Technology, Espoo, Finland, pp. tecture for Mobile Map Applications. Proceed- 236–240. ings of the 5th AGILE Conference on Geographic Poutanen, M. and M. Ollikainen, 2002. The Information Science, April 25–27, 2002, Palma Finnish national report 1998–2001. Poutanen, de Mallorca, Spain, pp. 501–510. M. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the Matikainen, L., Hyyppä, J. and M. Engdahl, XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Com- 2002. Extracting built-up areas from multi- mission, October 1–5, 2002, Helsinki University temporal interferometric SAR images. Proceed- of Technology, Espoo, Finland, pp. 32–35. ings of the ISPRS Commission III symposium, Poutanen, M. and H. Suurmäki (eds.), 2002. Photogrammetric Computer Vision, 2002, The Proceedings of the XIV General Meeting of International Archives of the Photogrammetry, the Nordic Geodetic Commission, October Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 1–5, 2002, Helsinki University of Technology, XXXIV (Part 3B), September 9–13, Graz, Aus- Espoo, Finland. 300 p. tria, pp. 170–175.

42 43 Ruotsalainen H., 2002. Developing a new version Torán, F., Ventura-Traveset, J. and R. Chen, of the interferometrically recording long fluid 2002. The ESA SISNeT Technology: Real-Time level tilt meter of FGI. Poutanen, M. and H. Access to the EGNOS Services through Wire- Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV General less Networks and the Internet. Proceedings of Meeting of the Nordic Geodetic Commission, Octo- the ION GPS 2002, September 24–27, 2002, ber 1–5, 2002, Helsinki University of Technol- Portland, Oregon, USA. CD ogy, Espoo, Finland, pp. 102–104. Widen, N. and R. Kuittinen, 2002. A numeri- Ruotsalainen H., 2002. The Fennoscandian land cal analysis of the accuracy of laboratory and uplift gravity lines – a tool for the Nordic geody- field goniometer measurements. Proceedings of namical studies. Poutanen, M. and H. Suurmäki the 21st EARSeL symposium, May 14–16, 2001, (eds.), Proceedings of the XIV General Meeting of Paris, France, 5 p. the Nordic Geodetic Commission, October 1–5, Virtanen, H. and J. Mäkinen, 2002. Air pressure 2002, Helsinki University of Technology, Espoo, and Baltic Sea loading corrections for gravity Finland, pp. 107–110. data at Metsähovi. Poutanen, M. and H. Suur- Saaranen, V. and J. Mäkinen, 2002. Determina- mäki (eds.), Proceedings of the XIV General Meet- tion of postglacial rebound from the three precise ing of the Nordic Geodetic Commission, October levellings in Finland: status in 2002. Poutanen, 1–5, 2002, Helsinki University of Technology, M. and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the Espoo, Finland, pp. 148–153. XIV General Meeting of the Nordic Geodetic Com- mission, October 1–5, 2002, Helsinki University Muut julkaisut ja raportit of Technology, Espoo, Finland, pp. 171-174. Other publications and reports Sarjakoski, T., Sarjakoski, L.T., Lehto, L., Sester, M., Illert, A., Nissen, F., Rystedt, R. Bilker, M., 2002. RTK GPS, Technique & Accu- and R. Ruotsalainen, 2002. Geospatial Info- racy. Satelliittipaikannus ja navigointi. TKK, mobility Services – A Challenge for National Koulutuskeskus Dipoli. 12.–13.9. 2002. 8 p. Mapping Agencies. Proceedings of the Joint Inter- Bilker, M. and M. Poutanen, 2002. The grav- national Symposiumon”GeoSpatial Theory, Process- ity satellite missions CHAMP, GRACE, and ing and Applications” (ISPRS/Commission IV, GOCE and their use in Finland. Final Report SDH2002), July 8–12, 2002, Ottawa, Canada, for TEKES of the PAINOSAT-project, diaarinro: 5 p. 1309/401/00, Päätösnro: 40264/01, Finnish Sarjakoski, T., Sarjakoski, L. T., Lehto, L., Geodetic Institute, March 2002. 19 p. Sester, M., Illert, A., Nissen, F., Rystedt, R. Chen, R., New Navigation Technologies and Its and R. Ruotsalainen, 2002. Geospatial Info- Application. Satelliittipaikannus ja navigointi. TKK, mobility Services – A Challenge for Interoper- Koulutuskeskus Dipoli. 12.–13.9. 2002. 27 s. ability and National Mapping Agencies. Proceed- Jokela, J., 2002. Pituus geodesiassa. Kansallinen ings of the 5th AGILE Conference on Geographic kalibrointipalvelu, Mittatekniikan keskus. 2 s. Information Science, April 25–27, 2002, Palma Jokela J., Rouhiainen, P. and M. Takalo, 2002. de Mallorca, Spain, pp. 585–589. Length - geodesy. Finnish National Standards Scherneck H.-G., Johansson, J.M., Haas, R., Laboratories Annual Report 2001. Publication Bergstrand, S., Lidberg, M. and H. Koi- of the CMA J2/2002, pp. 41–42. vula, 2002. BIFROST Project: From geodetic Kemppainen, H., 2002. Muutostietojen päivitys positions to strain rates. Poutanen, M. and H. integroituun tietokantaan. Positio (3/2002): Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV General 14–17. Meeting of the Nordic Geodetic Commission, Octo- Kukko, A., 2002. Kaksisuuntaisheijastuvuuden ber 1–5, 2002, Helsinki University of Technol- näytteistäminen monikulmakameran kuvilta. ogy, Espoo, Finland, pp. 62–65. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu. 129 s. Takalo M. and P. Rouhiainen, 2002. On System Lehto, L., 2002. Web-ympäristö paikkatiedon Calibration of Digital Levels. Poutanen, M. jakelukanavana. Maanmittauspäivien julkaisu, and H. Suurmäki (eds.), Proceedings of the XIV Maanmittauspäivät 14.–15.3.2002, Mikkeli. General Meeting of the Nordic Geodetic Commis- s. 27–30. sion, October 1–5, 2002, Helsinki University of Lehto, L., Kähkönen, J., Sarjakoski, L. T. and Technology, Espoo, Finland, pp. 278–283. T. Sarjakoski, 2002. Multi-purpose Publishing

44 45 of Geodata in the Web. Geo-Informatics, 5(7–8/ Poutanen, M., 2002. GPS-perusteet, tarkkuus ja 2002):18–21. virhelähteet. Satelliittipaikannus ja navigointi. Matikainen, L., Karjalainen, M. and J. Hyyppä, TKK, Koulutuskeskus Dipoli. 12.–13.9.2002. 2002. Use of space-borne SAR for map genera- 20 s. tion and updating. Finnish Geodetic Institute, Poutanen, M., 2002. Korkeusjärjestelmät ja Final report, February 2002, 48 p. korkeudenmittaus. Satelliittipaikannus ja Mäkinen, J., 2002. Putoamiskiihtyvyys. Kansallinen navigointi. TKK, Koulutuskeskus Dipoli. kalibrointipalvelu, Mittatekniikan keskus. 2 s. 12.–13.9.2002. 7 s. Mäkinen J., Ruotsalainen, H. and H. Virtanen, Virtanen, H., 2002. Summary of observations 2002. Acceleration of free fall. Finnish National in Metsähovi 1994–2001 with T020. Bulle- Standards Laboratories Annual Report 2001. Pub- tin d’Information des Marées Terrestres, (135): lication of the CMA J2/2002, pp. 18–22. 10605–10606. Oksanen, J., Jaakkola, O. and T. Sarjakoski, 2002. Maanmittauslaitoksen KORKEUS- EU-projektien raportit MALLI-10:n laatu. Geodeettinen laitos, julkaise- Reports of the EU-projects maton raportti, 20 s. Ollikainen, M., 2002. EUREF-koordinaat- Lehto, L., 2002. Preliminary architecture plan, tijärjestelmään siirtyminen, case Porvoo. 2. GiMoDig-project, IST-2000-30090, deliver- koordinaatti-järjestelmien väliset muunnokset. able D4.2.1, Internal EC report, 22 p. Satelliittipaikannus ja navigointi. TKK, Koulu- Sarjakoski, L. T., 2002. Objective tree, baseline tuskeskus Dipoli. 12.–13.9.2002. 9 s. data and monitoring mechanism. GiMoDig- Ollikainen, M., 2002. GPS korkeuden mittauk- project, IST-2000-30090, Deliverable D11.1.1, sissa. Satelliittipaikannus ja navigointi. TKK, Internal EC report, 18 p. Koulutuskeskus Dipoli. 12.–13.9.2002. 20 s. Sarjakoski, L. T., 2002. Dissemination and use Ollikainen, M., 2002. Koordinaattijärjestelmät. plan. GiMoDig-project, IST-2000-30090, Satelliittipaikannus ja navigointi. TKK, Koulu- Deliverable D10.2.1, Internal EC report, 11 p. tuskeskus Dipoli. 12.–13.9.2002. 27 s. Sarjakoski, L. T., 2002. Exploitation plan (draft). Ollikainen, M., 2002. Uuteen koordinaattijärjest- GiMoDig-project, IST-2000-30090, Deliverable elmään liittyvien muunnosmenetelmien esittely. D10.2.3, Internal EC report, 10 p. EUREF-koordinaattijärjestelmän käyttöönot- Sarjakoski, T., 2002. Project management reports. toa koskeva tilaisuus Säätytalolla 14.10.2002, GiMoDig-project, IST-2000-30090, Deliverables MMM. http://www.mmm.fi/luonnonvarat_ D1.2.1–1.2.5, Internal EC reports, 113 p. vesivarat_maanmittaus/maanmittaus/kartta_ Sarjakoski, T., 2002. Project status report. asiat/euref.htm GiMoDig-project, IST-2000-30090, Deliver- Ollikainen M., Ahola, J. and H. Koivula, able D1.2.19, Internal EC report, 18 p. 2002. GPS Operations at Olkiluoto, Kivetty Sarjakoski, T., Sarjakoski, L.T. and L. Lehto, and Romuvaara for 2001. Working Report 2002. Risk analysis. GiMoDig-project, IST- 2002-16. Posiva Oy. Helsinki, 215 p. 2000-30090, Deliverable D1.1.1, Internal EC Poutanen, M., 2002. Aika kauppaa. Tähtipakina. report, 8 p. Tähdet ja Avaruus (5/2002):41. Poutanen M., 2002. Annual Report 2001. NKG working group forsatellite geodesy. http:// www.nkg.fi/satelliteWG/annualreport2001.pdf Poutanen, M., 2002. EUREF-FIN -koordinaatisto. EUREF-koordinaattijärjestelmän käyttöönot- toa koskeva tilaisuus Säätytalolla 14.10.2002. http://www.mmm.fi/luonnonvarat_vesiv- arat_maanmittaus/maanmittaus/kartta_asiat/ EUREF-FIN.pdf Poutanen, M., 2002. GALILEO-perusteet. Satel- liittipaikannus ja navigointi. TKK, Koulutusk- eskus Dipoli. 12.–13.9.2002. 13 s.

44 45 TINEN ET L E VUOSIKERTOMUSA 2002 D IT O O E S ANNUAL REPORT 2002 G

T E E O T D E U Geodeettinen laitos, Geodeetinrinne 2, PL 15, 02431 MASALA T Puh. *(09) 295 550, faksi (09) 295 55 200, http://www.fgi.fi I Geodetiska institutet, Geodetbrinken 2, PB 15, 02431 MASABY Tel. *(09) 295 550, Fax (09) 295 55 200, http://www.fgi.fi/index_swe.html T

Finnish Geodetic Institute, Geodeetinrinne 2, P.O.Box 15, FIN-02431 MASALA, FINLAND T Tel. +358 9 295 550, Fax +358 9 295 55 200, http://www.fgi.fi/index_eng.html ISKA INS