Luonnosta Ympäristökasvatuksen Ja Tiedotuksen Keinoin

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2019

Heli Jutila

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 10

Pietarsaari 2020

Kannen kuva. Pedersören Bärklarsforsenin keväiset kuohut 12.4.2019. Heli Jutila. Sisäkannen kuva. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alue. Kuvat PVY:n työntekijöiden ottamia.

Jutila Heli 2020: Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2019. / Österbottens vatten och miljö ry. Års- berättelse 2019. – Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 10. 21 s. + 2 liitettä. Pietarsaari. ISBN painotuote: 978-952-7363-22-5 ISBN verkkojulkaisu: 978-952-7363-23-2 ISSN 2669‐8447 (painettu) ISSN 2669‐8978 (verkkojulkaisu)

Sisällys Tiivistelmä ______2 Abstract ______4 1 Yleistä ______6 2 Jäsenet ______6 3 Hallinto ______7 3.1 Yhdistyksen kokoukset ______7 3.2 Hallitus ______7 3.3 Työvaliokunta ______8 3.4 Toimisto ja henkilökunta ______8 4 Varsinainen toiminta ______8 4.1 Koulutus ja tiedotus ______8 4.2 Yhteistyö ja asiantuntijatehtävät ______10 5 Jokirahastot ______11 5.1 Ähtävänjokirahasto ______11 5.2 Kyrönjokirahasto ______12 5.3 Lapuanjokirahasto ______12 5.4 Perhonjokirahasto ______13 6 Hankkeet ______14 6.1 Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta (Pohjanmaan JÄSSI 2018 ja 2019) ______14 6.2 Pohjanmaan Ravinneratas ______15 6.3 Vedet kuntoon ja tutuiksi eli VETO-hanke ______16 7 Toimeksiannot ______17 8 Julkaisut ______20 9 Talous ______21 Liitteet ______21

Tiivistelmä

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n tavoitteena on vesien- ja ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alu- eellaan. Yhdistyksen jäsenistöön kuului vuonna 2019 22 kuntaa, 1 vesiosuuskunta, 16 teollisuuslaitosta ja 7 muuta yhteisöä. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 24.4.2019 Pietarsaaressa ja syyskokous 27.11.2019 Kuor- taneella. Hallituksen puheenjohtajana toimi Michael Hagström ja varapuheenjohtajana Juha Santtila. Toimin- nanjohtajana toimi 1.1.–31.1.2019 Eeva-Kaarina Aaltonen ja 1.2–1.12.2019 Heli Jutila. Ympäristöasiantunti- jana toimi Pia Vesisenaho ja vesistöasiantuntijana Marjut Mykrä (4.7.–31.12.2019). Mykrän sijaisenaan toimivat Joni Virtanen (1.1.–31.1.) sekä Eeva-Kaarina Aaltonen. Pohjanmaan Ravinneratas -hankkeen vetäjänä toimi Satu Järvenpää. Pohjanmaan JÄSSI-hankkeessa työskentelivät Sonja Maanselkä, Tiia Frusti ja Valter Lidsle. PVY:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli vuonna 2019 5,67 henkilötyövuotta. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on muun toiminnan ohella neljä jokikohtaista rahastoa: Ähtävänjokira- hasto, Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto ja Perhonjokirahasto. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimii jokira- hastojen johtoryhmien sihteerinä. Rahastoissa toiminta oli aktiivista ja kuluja oli enemmän kuin tuloja. Lesti- jokirahaston perustamista valmisteltiin. Yhdistys on mukana Pohjanmaan jokineuvottelukuntien työssä. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta jatkui Pohjanmaan JÄSSI2018 ja 2019 -hankkeissa. Vuonna 2019 tehtiin 275 kiinteistökäyntiä ja annettiin 592 henkilölle yleisneuvontaa. Vuosina 2012 – 2019 Pohjanmaan JÄSSI- hankkeissa on tehty yhteensä 4376 kartoitus- ja neuvontakäyntiä kiinteistöillä. Yleisneuvonnalla on tavoitettu yhteensä noin 3900 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa puhelin- ja sähköpostitse on saanut 613 kiinteistönomistajaa. Ravinneratas -hanke (2018 – 2020) toimii kaksikielisenä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjan- maan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokilaaksossa. Hanke on käynnistynyt paikkatieto- ja lannan ravinnesisältöanalyyseillä sekä ”Hot Spot” -alueiden valinnalla. Hankkeessa järjestettiin tutustumisretkiä esimerkiksi lannan kierrätykseen, biohiileen, maaperään ja viljelyyn sekä suometsien tuhkalannoitukseen liit- tyviin tutkimuskohteisiin ja lisäksi tutustuttiin useisiin kosteikkoihin. Työpajoissa käsiteltiin maaperään, ravinteiden kierrättämiseen ja pellon vesitalouteen liittyviä aiheita. Kouluyhteistyötä tehtiin Sedun maaseu- tuoppilaitoksen kanssa pidetyssä maaperän kasvukuntopäivässä. Tapahtumassa oli opiskelijoiden lisäksi myös viljelijöitä. Viljelijöitä tavoitettiin lisäksi pellonpiennartapahtumissa. VETO eli Vedet kuntoon ja tutuiksi -hanke on PVY:n vetämä kaksikielinen vesien suojelu- ja kunnostushanke, joka sai rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta kesällä 2019. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankealueena on Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa sekä Kalajokilaakso. Käytännön toteutus- kohteet keskittyvät Ähtävänjoen neuvottelukunnan alueelle sekä läheiselle merialueelle sekä vähäisemmältä osin Perhonjoen valuma-alueelle. Vuonna 2019 hankkeessa järjestettiin kaksi vesiensuojeluinfoa, Vimpelissä 23.10.2019 ja Pedersöressä 19.11.2019. Patananjoen uomakunnostusmahdollisuuksia pohdittiin syyskuussa maastokäynnillä. Lisäksi käynnistyi Evijärven Happon, Vimpelin Pokelan ja Pietarsaaren Lappfjärdsdiketin kosteikkokohteiden suunnittelu ja toteutuksen valmistelu. VETO-hankkeessa hankittiin YSI-EXO- vedenlaatumittari. Suurin yksittäinen toimeksianto oli Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu, jossa julkaistiin vesistötark- kailun ja pohjaeläinseurannan sekä ruoppaustaustarkkailuun liittyvän sedimenttien ja kalojen haitta-aineiden ennakkoselvityksen tulokset vuodelta 2018 sekä valmisteltiin pitkäaikaistoksisuuden tarkkailuohjelma. Kokkolan sataman ruoppauksen vuoksi yhteistarkkailun havaintopaikkoihin ja analyysivalikoimiin tehtiin lisäyksiä sekä toteutettiin vertailukalastusta ja kertaluontoisia sameuskartoituksia ruoppauskohteilla. Yhdistys on koordinoinut vuodesta 2008 alkaen Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailua. Vuoden 2018 raportissa kuvattiin kuormitusta, vedenlaatua ja kalansaaliita. Vuonna 2019 käynnistyi siian istutusten tuloksellisuuden selvittämi- nen. Luodon−Öjanjärven yhteistarkkailussa raportoitiin veden laatu ja vuosittainen pohjaeläinselvitys sekä kalataloustarkkailu. PVY toimii koordinaattorina ja tiedottajana seuraavissa jokiyhteistarkkailuissa: Ähtävän- joen, Kruunupyyjoen, Kovjoen ja Purmonjoen yt., Perhonjoen yt., Lestijoen yt., Lapuanjoen yt. sekä Kyröjoen yt. Närpiönjoella laadittiin kalataloudellinen tarkkailuohjelma ja Lapuanjoella ohjelma nahkiaistoukkien esiintymi- sen kartoittamiseksi. PVY raportoi useiden pohjavesitarkkailujen tuloksia mm. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yt., Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yt sekä Kallträskin tarkkailu. Vuonna 2019 laadittiin ohjelma Pietarsaaren pohjavesien yhteistarkkailuun Alholman niemellä. 2

Yhdistys koordinoi ja raportoi Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon ja Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen sekä Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamon tarkkailua. PVY vastaa myös suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailujen koordinoinnista Seinäjoen seudulla, Järviseudulla ja Keski-Pohjanmaalla. Suu- pohjan ja Vaasan alueen kaatopaikoille laadittiin yhteistarkkailuohjelma ja hoidettiin kilpailutus. PVY koordinoi Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikan ja Pirilön jäteaseman sekä Pietarsaaren kaupungin vanhan kaatopaikan tarkkailuita ja laatii vuosiyhteenvedot. Alholmens Kraftille laadittiin useita turvetuotantoalueiden ympäristölupiin liittyviä tarkkailusuunnitelmien päivityksiä, lausuntoja ja selvityksiä. PVY laati vuonna 2019 Kauhavan Pääjärven kunnostuksen tarkkailusuunnitelman ja toteutti kesävesinäytteenoton. Suolayrttejä kartoitettiin Pietarsaaren ja Luodon kunnissa ja aiheesta laadittiin julkaisu PVY:n julkaisusarjaan. PVY:lle perustettiin vuonna 2019 julkaisusarja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja, jossa julkaistiin seitsemän julkaisua ja lisäksi tuotettiin useita raportteja. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 8 110,22 € ja varainhankinnan tuotot eli jäsenmaksut olivat 56 775,00 €. Kulujen ollessa -73 094,64 € varsinaisen toiminnan tulokseksi muodostui -8 209,42 €, mikä oli budjetoitua (- 24 650 €) vähemmän miinuksella. Toimeksiantopuolella tilaustyölaskutuksen tuloja kertyi 201 320,76 € ja hankeavustuksia saatiin yhteensä 185 963,62 €. Tuloja muodostui yhteensä 387 284,38 €, mikä oli 1440 € aiempaa vuotta suurempi, ja menoja 368 194,36 €, mikä oli vuotta 2018 n. 8 900 € pienempi. Toimeksiantojen tulos muodostui näin ollen ylijäämäiseksi 19 090,02 €. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kokonaistulos ilman rahastoja oli tilinpäätössiirtojen jälkeen +10 880,60 € ja tilikauden ylijäämä verojen jälkeen +7 067,68 €.

Purjehtija Pietarsaaren edustan merialueella. Heli Jutila 8.6.2019.

Abstract

The aim of Ostrobothnia water and environment society (=PVY) is to promote water and environmental protection in its operation area. The members of the society in 2019 were 22 municipalities, one water co-oper- ative, 16 factories and 7 other societies. The spring meeting of the society was held on 24.4.2019 in Jakobstad and autumn meeting in Kuortane 27.11.2019. The chairman of the steering committee was Michael Hag- ström and vice-chairman Juha Santtila. As executive director acted on 1.1.–31.1.2019 Eeva-Kaarina Aaltonen and on 1.2.–1.12.2019 Heli Jutila. Environmental expert was Pia Vesisenaho and water system expert Marjut Mykrä (4.7.–31.12.2019). Her substitutes were Joni Virtanen (1.1.–31.1.) and Eeva-Kaarina Aaltonen. The leader of the Ostrobothnia Ravinneratas project was Satu Järvenpää. Sonja Maanselkä, Tiia Frusti and Valter Lidsle worked in Ostrobothnia JÄSSI project. The total workload of the personnel of the PVY in year 2019 was 5,67 person years. In PVY there are four river funds: Ähtävänjoki, Kyrönjoki, Lapuanjoki and Perhonjoki Funds. Society’s executive director acted as the secretary of the river funds. The activity of the funds was abundant and there was more expense than income. Starting of the Lestijoki Fund was in promoted. The society takes part in the work of the advisory boards of the Ostrobothnia rivers. Wastewater counselling of the dispersed settlement areas continued in the Ostrobothnia JÄSSI2018 and 2019 projects. In year 2019 altogether 275 estates were visited and general counselling was given to 592 persons. During the years 2012–2019 altogether 4376 mapping and counselling visits have been made to the estates in the Ostrobothnia JÄSSI project. With the general counselling about 3900 estate owners have been reached and individual counselling with telephone or email have received 613 estate owners. Ostrobothnia Ravinneratas project (2018–2020) operates bilingually in the counties of South Ostrobothnia, Central Ostrobothnia, Ostrobothnia and in the Kalajoki valley in North Ostrobothnia. The project has started with GPS analysis and nutrient content analysis of dung and the selection of the hot spot areas. Visits to the research sites of dung circulation, bio-coal, soil, cultivation and ash fertilization and wetlands were organized. the workshops dealt with soil, nutrient cycling and field water economy. School co-operation was done with the Rural Learning Institution of Sedu in a soil growth fitness day. Students in addition to farmers participated the event. Farmers were also reached with field bank events. VETO e.g. Waters to good condition and known project is PVY’s bilingual water protection and rehabilitation project, which received funding from the water protection intensification program in summer 2019. The project will continue to the end of the year 2021. The project area covers South Ostrobothnia, Central Ostro- bothnia, Ostrobothnia and the valley of River Kalajoki. Practical implementation sites locate to the area of River Ähtävänjoki advisory boards area, near coastal and sea area and to a lesser extent to the drainage basin of River Perhonjoki. Two water protection infos were organized in the project in Vimpeli 23.10.2019 and in Pedersöre 19.11.2019. The possibilities for channel management of the River Patananjoki was discussed in September in a field visit. The planning and implementation of wetland in Evijärvi Happo, Vimpeli Pokela and Jakobstad Lappfjärdsdiket started. In VETO project a YSI-EXO-water quality measurer was purchased. The biggest individual assignment was the joint monitoring (=jm) of the Kokkola sea area, in which the results of water monitoring and bottom fauna survey of the year 2018 and analysis of harmful substances in sediment and in fish were published. In addition, a program for the long-term toxicity was prepared. Due to the dredging in Kokkola harbour some additions were made to the observation sites and analysis sets. In addition, comparative fishing and nonrecurring turbidity surveys was conducted. The society has since 2008 co-ordinated the joint monitoring of sea in the front of Jakobstad. In the year 2018 reported e.g. load, water quality, fish catches and bottom fauna. In 2019 a survey on the productivity of the whitefish stocking was started. In the joint monitoring of Luodon−Öjanjärvi the quality of water and the results of bottom fauna and fish population studies were reported. PVY acts as a co-ordinator and publicist in the following river monitorings: Ähtävänjoki, Kruunupyynjoki, Kovjoki and Purmonjoki jm., Perhonjoki jm., Lestijoki jm., Lapu- anjoki jm., Kyrönjoki jm. A fish economic monitoring program was prepared for River Närpiönjoki and a program to map the distribution of the European river lamprey larva in the River Lapuanjoki. PVY reported several ground water monitoring results e.g. Patamäki and Harrinniemi ground water areas jm. in Kokkola, Korsbäck and Isomäki groundwater areas jm. and Kallträsk monitoring in Kristinestad. In 2019 a program for the groundwater jm. in Jakobstad, Alholmen was prepared. 4

The society co-ordinates and reports the monitoring of the sewage plant of Kokkolan Vesi and Ostrobothnian Biokaasu Ltds biogas plant and the wastewater plant of Alheda in Jakobstad. PVY is responsible for the jm. of closed dumping sites in Seinäjoki region, in Lake region and in Middle Ostrobothnia. A joint monitoring program for the landfills of Suupohja and Vaasa regions was prepared and competitive tendering was taken care of. PVY co-ordinated the monitoring of Ekorosk Ltds Storkohmo landfill, Pirilö waste station and old landfill of Jakobstad Town and prepares annual summary reports. Several monitoring programs, statements and surveys were prepared for Alholmens Kraft concerning peat excavation sites. PVY prepared in year 2019 a monitoring plan for the rehabilitation of Pääjärvi in Kauhava and took care of summer water sampling. Glasswort was mapped in the municipalities of Jakobstad and Larsmo and a publication to the publication series was prepared. A publication series, Publications of the Ostrobothnia water and environment, was established for PVY in year 2019. During year 2019 seven publications were produced in it and several others were published as reports. The revenue in the main operation was 8 110.22 € and asset acquisition revenues e.g. membership fees were 56 775.00 €. As the expenses were -73 094.64 € the result of the main operation formed as -8 209.42 €, which was less minus than budgeted (-24 650 €). In the assignment side orders accumulated 201 320.76 € of revenue and the projects 185 963.62 €. The total revenues were 387 284.38 €, which was 1440 € more than pre- vious year, and expenses were 368 194.36 €, which was appr. 8 900 € less than in 2018. The result of assign- ments, thus, formed surplus with 19 090.02 €. The total result of the Ostrobothnian water and environment without funds was +10 880.60 € and after taxes the surplus was +7 067,68 €.

Mässkärin satama. Heli Jutila 8.6.2019.

1 Yleistä

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n tavoitteena on vesien- ja ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alu- eellaan. Yhdistys toimii jäsentensä ja vedenkäyttäjien asiantuntijana ja yhteistyöjärjestönä. Vuosi 2019 oli yhdistyksen 39. toimintavuosi. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta jakautuu toisaalta jäsenmaksutuloihin perustuvaan varsinaiseen toimintaan (koulutus, valistus ja yhteistyö) ja toisaalta toimeksiantoihin, joita tehdään sekä jäsenten että muiden asiakkaiden tilauksesta. Vuonna 2019 jatkettiin hanketoimintaa vastaamalla kolmen hankkeen hal- linnoinnista ja toteutuksesta. Ähtävän-, Kyrön-, Lapuan- ja Perhonjokirahastot toimivat erillisinä rahastoina osana yhdistyksen toimintaa. Kunkin rahaston tarkoituksena on käynnistää nimikkovesistöaluettaan hyödyt- täviä hankkeita ja osallistua niiden rahoitukseen. Valmisteltiin rahaston perustamista Lestijoen valuma-alueelle. Laki vesienhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoitoalueista ohjaa vesienhoitoa ja -suojelua Suomessa. Tavoitteena on vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015, 2021 tai viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Yhdistys osallistuu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle perustetun vesienhoidon yh- teistyöryhmän työhön, joka on samalla myös tulvasuojeludirektiivin ja meridirektiivin sidosryhmäfoorumi. Vesienhoidon suunnittelussa on meneillään toinen suunnittelukausi (2016 - 2021). Pintavesien tilasta kuultiin vesienhoidon yhteistyöryhmässä kesäkuussa 2019 ja pohjavesien tilasta marraskuussa 2019.

2 Jäsenet

Yhdistyksen jäsenistöön kuului vuonna 2019 22 kuntaa, 1 vesiosuuskunta, 16 teollisuuslaitosta ja 7 muuta yhteisöä.

Kunnat/ Kommuner Alajärvi Kronoby/ Kruunupyy Seinäjoki Alavus/Alavo Kuortane Soini Evijärvi Lappajärvi Uusikaarlepyy/ Nykarleby Halsua/Halso Larsmo/Luoto Vaasa/ Vasa Kurikka Korsholm/ Mustasaari Veteli/ Vetil Kauhava Pedersöre Vimpeli/ Vindala Kaustinen/ Kaustby Perho Kannuksen vesiosuuskunta Kokkola/ Karleby Jakobstad/Pietarsaari

Teollisuus/ Industrier Evijärven Peruna Oy Kaustisen Turkisrehu Oy ASJ Stormossen Oy Rehu Agria Oy Pohjanmaan Biokaasu Oy Billerud Korsnäs Finland Oy UPM Kymmene Oyj MetsäBoard Oy Kokkolan Energia Oy Oy Ekorosk Ab Millespakka Oy Freeport Cobalt Oy Boliden Kokkola Oy Kip Infra OY Alholmens Kraft Oy OSTP Finland Oy

Muut/ Övriga Evijärven kalastusseura Över- och Ytteresse fiskelag Pohjanmaan Liitto/ Österbottens förbund Föreningen Skärgårdsrådet Över- och Nederlappfors fiskelag Eurofins Ahma Oy (ent. NabLabs Oy) Pietarsaarenseudun Luonto/ J-stadsnejdens Natur rf

3 Hallinto

3.1 Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 24.4.2019 Pietarsaaressa Rosenlundin pappilassa. Ke- vätkokousasioiden jälkeen toiminnanjohtaja Heli Jutila Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä piti esitelmän aiheenaan ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 painottuen rantoihin ja vesiin”. Tämän jälkeen olivat vuorossa Eeva-Kaarina Aaltosen eläkekahvit ja opastettu kierros Aspegrenin puutarhaan. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kuortaneen kunnan valtuustosalissa 27.11.2019. Kokouksen jälkeen tutkija Anssi Teppo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi vesienhoidon uusista luokituksista Pohjan- maalla. Lopuksi Satu Järvenpää esitteli Pohjanmaan Ravinneratas -hanketta ja Heli Jutila Pohjanmaan JÄSSI2019 sekä Vedet kuntoon ja tutuiksi (VETO) -hankkeita. Syyskokouksen 2018 valitsemana tilintarkastajana toimi HT/ GR Nina Östman-Tylli ja varatilintarkastajana HT/GR Kirsti Kattilakoski Kokkolasta.

3.2 Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinainen jäsen Varajäsen Michael Hagström, Kokkola Sofia Zittra-Bärsund, Luoto Jaakko Harju, Lappajärvi Kirsi Syynimaa, Alajärvi Andreas Svarvar, Pietarsaari Jennie Wikström, Pedersöre Jennifer Jungerstam, Mustasaari Allan Heir, Mustasaari Mathias Backman, Uusikaarlepyy Karin Björkgård, Kruunupyy Irma Hyry, Vaasa Esa Hirvijärvi, Vaasa Jari Kamunen, Kuortane Riitta Ampiala, Lapua Juha Santtila, Seinäjoki Johanna Päkkilä, Seinäjoki Tomi Heikkinen, UPM Kymmene Oyj Björn Åkerlund, Alholmens Kraft Oy Sonja Vilen, Metsä Board Oyj Timo Rissanen, Metsä Board Oyj Kai Nykänen, Boliden Kokkola Oy Virve Heikkinen, Kip Infra Oy Sten Pettersson, Över- och Ytteresse delägarlag Pirjo Niemi, Pohjanmaan Liitto

Hallituksen puheenjohtajana toimi Michael Hagström ja varapuheenjohtajana Juha Santtila. Hallitus kokoontui vuonna 2019 neljä kertaa: 21.3. Seinäjoen veden tiloissa, 24.4. Rosenlundin pappilassa Pietarsaaressa, 30.10. Pietarsaaren kaupungintalolla ja 5.12. sähköpostitse. Maaliskuun kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus esitettäväksi kevätkokoukselle, siirrettiin valtuuksia ja tilien käyttöoikeuksia uudelle toimin- nanjohtajalle, nimettiin Tomi Heikkinen (Kari Saaren tilalle) ja Andreas Svarvar työvaliokuntaan ja päätettiin vesienhoidon yhteistyöryhmän edustajasta, osallistumisesta VESY-hankkeeseen, julkaisusarjan perustami- sesta ja uuden vesiensuojeluhankehaun käynnistämisestä. Lisäksi esiteltiin haja-asutuksen kiinteistökoh- taista neuvontaa antavia Pohjanmaan Jässi 2018 sekä 2019 -hankkeita ja Pohjanmaan Ravinneratas -hanketta. Ravinneratas-hankkeeseen osallistuvat ProAgriat EP, KP ja ÖSL sekä Suomen Metsäkeskus, GTK ja LUKE. Huhtikuun kokouksessa päätettiin rahoituksen hakemisesta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta VETO-hankkeelle. Lokakuun lopun kokouksessa käytiin läpi syyskokousasioita, liiton syyskokousedustajan va- lintaa, esitteen painattamista yhdistykselle, uusien jäsenten liittymistä ja sääntöjä sekä hankkeita, joissa oli nyt mukana myös VETO-hanke. Joulukuun sähköpostikokouksessa päätettiin pöytäviirin luovuttamisesta yhdistyksen pitkäaikaiselle (2007 – 2019) puheenjohtajalle Michael Hagströmille.

3.3 Työvaliokunta

Hallituksen työvaliokunnan jäseninä olivat Michael Hagström, Kai Nykänen, Juha Santtila, Tomi Heikkinen (21.3. alkaen, aiemmin Kari Saari), Jari Kamunen ja Andreas Svarvar. Työvaliokunta kokoontui vuonna 2019 kaksi kertaa, 21.2. ja 4.9., Pietarsaaressa.

3.4 Toimisto ja henkilökunta

Yhdistyksen toimisto sijaitsee Pietarsaaren kaupungintalolla osoitteessa Strengberginkatu 1. Postiosoite on PL 87, 68601 Pietarsaari. Puhelinnumero on 0400 92 4848, ja sähköpostiosoite [email protected]. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] sekä etunimi.suku- [email protected] ja kotisivut sijaitsevat osoitteessa www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa. FT, MBA Heli Jutila (HJ) aloitti toiminnanjohtajana 1.2.2019. Aiempi toiminnanjohtaja, MMM, limnologi Eeva- Kaarina Aaltonen (EKA) toimi hänen rinnallaan toukokuun alkuun, jonka jälkeen Aaltonen jatkoi limnologina elokuun loppuun asti, mistä lähtien Aaltonen oli lomalla vuoden 2019 loppuun asti. Ympäristöasiantuntijana on toiminut ins (AMK) Pia Vesisenaho (PV) 1.11.2018 alkaen. Vesistöasiantuntija FM Marjut Mykrä (MM) palasi perhevapaalta 4.7. ja lomalta 1.8.2019. Hänen sijaisenaan toimivat ins (AMK) Joni Virtanen (1.1.−31.1.) sekä Eeva-Kaarina Aaltonen. Hajajätevesineuvonnan määräaikaisena hankevetäjänä toimi huhti-marraskuussa ins (AMK) Sonja Maanselkä (SM). Jätevesineuvojina työskentelivät opiskelijat Tiia Frusti ja Valter Lidsle. Pohjanmaan Ravinneratas -hankkeen vetäjänä toimi agr (yAMK) Satu Järvenpää (SJ). PVY:n henkilös- tön kokonaistyöpanos lomineen oli vuonna 2019 5,67 henkilötyövuotta. Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa tilitoimisto Oy Norlic Ab. Eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuu- tusyhtiö Ilmarisessa ja lakisääteinen tapaturmavakuutus Pohjolassa, ja työttömyysvakuutus TVR:ssä. Työter- veyspalveluista on tehty sopimus Työplus Oy:n kanssa.

4 Varsinainen toiminta

Syksyllä 2015 järjestetyssä tulevaisuusseminaarissa pohdittiin yhdessä jäsenistön ja sidosryhmien kanssa yhdistyksen tulevaa toimintaa ja jatkuvuutta. Toiminnan vahvuutena nähtiin joustavauus ja asiantuntijuus sekä niiden myötä räätälöityjen palveluiden tuottaminen. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin uusien toimeksiantojen löytyminen niin vesilaitospuolelta kuin hanketoiminnastakin, jonka arvioitiin vahvistuvan valtion (ELY Y) vetäytyessä esimerkiksi vesistökunnostuksista. Uhkakuvina pidettiin kuntien niukkenevia resursseja ja sieltä kumpuavia säästöpaineita.

4.1 Koulutus ja tiedotus

Vuonna 2019 järjestettiin tiedotus-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä omin voimin että yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ravinneratas-hankkeessa järjestettiin tilaisuuksia ja työpajailtoja, joissa edistettiin ravinteiden kierrätystä, maaperän kasvukuntoa ja vesitaloutta. JÄSSI-hankkeessa järjestettiin jätevesitilai- suuksia. VETO-hankkeessa järjestettiin tilaisuuksia vesistökunnostustoimijoiden aktivoimiseksi. Yhdistyksen edustajat pitivät esitelmiä ja toimivat kouluttajina erilaisissa tilaisuuksista: Ajankohta Tilaisuus (nimikirjainten selitys kohdassa 3.6) 1.–2.2.2019 Sarkamessut (SJ) Seinäjoella 12.–13.2.2019 Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät (SJ) Jyväskylässä 20.2.2019 Ravinneratasinfot (SJ, HJ, EKA) Sievissä ja Kokkolan Lohtajalla 26.1.2019 Lestijokirahaston perustamista valmisteleva kokous (HJ, EKA, MH) Kannuksessa 6.3.2019 Ravinneratasinfo (SJ, HJ, EKA) Ilmajoella 7.3.2019 Ravinneratasinfo (SJ, HJ, EKA) Närpiössä 14.2.2019 Närpiönjoki-työryhmä Vaasassa (HJ, EKA) 29.3.2019 PVY:stä Kalajoen vesienhoitoryhmässä (HJ, MH)

30.–31.3.2019 Pytinki-messut (SJ) 8.4.2019 Lestijoen neuvottelukunnan työryhmän kokous Kokkolassa (HJ) 8.4.2019 Perhonjoen neuvottelukunnan työryhmän kokous Kokkolassa (HJ) 12.4.2019 Lapuanjoen yhteistarkkailutyöryhmä (PV, HJ) 15.4.2019 ELY-keskuksen vesistöpäivä (HJ, SJ) Härmässä 13.–14.4.2019 Rakenna-Sisusta-Asu –messut Pietarsaaressa, JÄSSI-neuvontapiste (SM, HJ) Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen neuvottelukunnan kokouksen valmisteleva ko- 17.4.2019 kous (HJ) 24.4.2019 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kevätkokous Pietarsaaressa (HJ, EKA, SJ, SM) 9.5.2019 Perhonjokirahaston kokous (HJ, SJ) 9.5.2019 Jätevesi-ilta Jalasjärvi, Kurikka, JÄSSI (SM) 16.5.2019 Lapuanjokirahaston kokous Lapualla (HJ) 22.5.2019 Ähtävänjokirahaston kokous Alajärvellä (HJ, EKA) 23.5.2019 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kevätkokous Helsingissä (HJ, EKA) 27.5.2019 Kyrönjokiryhmä Raippaluodossa Mustasaaressa (HJ) 28.5.2019 Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailu (HJ, EKA) 29.5.2019 Lappfjärdsdiketin suun kosteikko, työryhmä (HJ, EKA) 3.–5.6.2019 Vesistökunnostusverkoston tapaaminen (SJ, HJ) Mikkelissä 5.6.2019 Jätevesi-ilta Seinäjoella, JÄSSI (SM) 6.6.2019 Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen neuvottelukunnan kokous (HJ) 7.6.2019 Lionsien ympäristötapahtuma Kalajoen Raitin kauppakeskuksessa (HJ, SJ) 10.6.2019 Lapuanjoen neuvottelukunnan kokous Kuortaneella (HJ) 11.6.2018 Lestijoen neuvottelukunnankokous Lestijärvellä (HJ, SJ) 12.6.2019 Vesienhoidon yhteistyöryhmä (HJ) Vaasassa 13.6.2019 Perhonjoen neuvottelukunnan kokous (SJ, HJ) 13.6.2019 Närpiönjoen neuvottelukunnan retkeily (EKA) 17.6.2019 PVY henkilökunnan koulutus- ja virkistyspäivä, Uusikaarlepyy Kannistonneva-Lähdeneva, turvetuotantoalueretkeily yhdessä ELY-keskuksen kanssa (PV, 19.6.2019 HJ) 25.6.2019 MTK Keski-Hämeen retkeily John Nurmisen säätiölle Lestijoella (HJ, EKA) 25.6.2019 Suupohjan jokityöpaja Teuvassa (SJ) 29.6.2019 Mökkiläisparlamentin kokous Kaskisissa, JÄSSI (VL) 6.7.2019 Alavuden Saarijärven järvitoimikunnan vuosikokous, JÄSSI (SM) 6.7.2019 Österön saaristolaismarkkinat, Vöyri, JÄSSI-neuvontapiste (VL) 7.8.2019 Ravinnerattaan retkeily Ruukkiin, Kalajoelle ja Kannukseen (SJ, HJ, EKA, PV, MM) 13.8.2019 JÄSSI-ohjausryhmä Vaasassa (SM, HJ, TF, VL) 13.8.2019 Laskeutusallas- ja kosteikkotyöpaja Kauhajoen Ikkeläjärvellä (SJ) 14.8.2019 Jätevesi-ilta Vaasassa (VL) 20.8.2019 Lapuan jätevesi-ilta, JÄSSI (SM) 22.8.2019 Lapuanjoen yhteistarkkailun ohjausryhmän kokous Seinäjoella (PV, HJ) 22.8.2019 Lapuan jätevesi-ilta, JÄSSI (SM) 23.–24.8.2019 Ollikkala-messut Kannuksessa (SJ) 26.8.2019 Perinne-ELOn maastopäivä (HJ) 27.–28.8.2019 Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät Porissa (HJ) 31.8.–1.8.2019 Water Camp Ruovedellä (HJ) 5.9.2019 VAPO:n tapaaminen Vetelissä 5.9.2019 Patananjoen uomakunnostustapaaminen VETO-hankkeessa Räyringissä (HJ, SJ) 6.9.2019 Kauhavan jätevesi-ilta (SM) 7.–8.9.2019 Asu ja Elä -messut Kurikassa (TF, SM)

18.9.2019 Evijärven jätevesi-ilta (SM) 19.9.2019 Ravinnerattaan kosteikkoretki Alavudelle (SJ, PV, MM) 24.9.2019 Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Mustasaaressa (HJ) 25.9.2019 VETO-ohjausryhmän kokous Pietarsaaressa (HJ, MM) 26.9.2019 Ympäristöluento seudun vesien tilasta Keski-Pohjanmaan konservatoriolla (HJ) 27.9.2019 Kyrönjokirahaston kokous Seinäjoella (HJ) 21.–22.9.2019 Kotona Kokkolassa -messut (SM) Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen valmisteluun liittyvä seminaari VESY-hankkeessa Jy- 1.10.2019 väskylässä (HJ) 2.10.2019 KVVY Tutkimus Oy:n jätevesikoulutus Lappajärvellä (HJ, PV) 3.10.2019 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton hallitus ym. Tampereella (HJ) 3.10.2019 Ravinnerattaan esitys Keski-pohjanmaan konservatorion tilaisuudessa (SJ) 3.–4.10.2019 Snellmanin tuottajamessut Pietarsaaressa (SJ) 9.10.2019 Ravinnerattaan retki Kälviän kosteikolle (SJ) 23.10.2019 VETO-vesiensuojeluinfo Vimpelissä (HJ, SJ, SM) 24.10.2019 Lapuanjokirahaston kokous Kauhavan Ylihärmässä (HJ) 26.– Vasara Vaasa -messut, JÄSSI-neuvontapiste (SM) 27.10.2019 29.10.2019 JÄSSI-ohjausryhmän kokous Pietarsaaressa (HJ, SM) 31.10.2019 Hulevesipäivä Lahdessa (HJ) 5.11.2019 Kokkolan edustan yhteistarkkailutyöryhmän kokous Kokkolassa (HJ, MM) 6.11.2019 Pietarsaaren pohjavesiyhteistarkkailun kokous Pietarsaaressa (HJ, PV) 6.11.2019 Jätevesi-ilta Lappajärvellä (SM) 7.11.2019 Jätevesi-ilta Lappajärvellä (SM) 8.11.2019 Kalajoen vesienhoitoryhmän kokous Ylivieskassa osana VESY-hanketta (HJ) Vesienhoidon yhteistyöryhmä sekä vesienhoidon tehostamisohjelman tiedotustilaisuus, Kau- 12.11.2019 hava (HJ, SJ) 13.11.2019 Ravinneratas-ohjausryhmä Kokkolassa (SJ, HJ) 15.11.2019 Luontoselvitysten tilaamiskoulutus -luento Paraisille etänä (HJ) 19.11.2019 VETO-vesiensuojeluinfo Pedersöressä (HJ, SJ, MM, PV) 20.11.2019 Kokkolan väylän syventämishanke (HJ, MM) 21.11.2019 Niittyseminaari Seinäjoella (HJ) 21.11.2019 Vesien hallinta maa- ja metsätaloudessa -seminaari Ylivieskassa (SJ) 27.11.2019 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n syyskokous Kuortaneella, hanke-esittelyt (HJ ja SJ) 29.11.2019 Lapuanjoen yhteistarkkailun uuden kauden aloituskokous (PV) 2.12.2019 Kalankasvatuksen vaikutuksista -yleisötilaisuus Pietarsaaressa (HJ) 9.12.2019 Ravinnerattaan retki Alavieskaan ja Kalajoelle (SJ) 12.12.2019 Ähtävänjokirahaston kokous Evijärvellä (HJ) 12.12.2019 Taimenpäivä Kauhajoella (SJ) Pikkujoulu-glögit Nicklinin talolla jäsenistölle, aamupäivällä henkilökunnan virkistyspäivä 13.12.2019 (HJ, EKA, SJ, MM, PV) 16.12.2019 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n syyskokous Helsingissä (HJ)

4.2 Yhteistyö ja asiantuntijatehtävät

Alueemme vesi- ja ympäristöalan viranomaisasiat hoidetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympä- ristökeskuksessa (ELY-keskus) ja kalatalousasiat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmässä. Alu- eemme ELY-keskusten toiminta-alueet ovat yhteneväiset yhdistyksen toiminta-alueen kanssa. Ympäristölu- vat käsitellään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) ympäristölupayksikössä.

Toiminnanjohtaja on PVY:n edustaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivassa vesienhoidon yh- teistyöryhmässä. Vesienhoidon suunnittelutyö jatkui alueemme jokityöryhmissä ja neuvottelukunnissa val- takunnallisia linjauksia noudattaen. Yhteistyöryhmässä esiteltiin uusinta arviota pinta- ja pohjavesien tilasta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Syksyn aikana kommentoitiin kirjallisesti YM:n vesienhoidon kol- mannen kauden ja merenhoidon toisen kauden alueellisten toimenpiteiden suunnitteluohjeita seuraavien kokonaisuuksien osalta: Maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat 7.11.2019, vesirakentami- nen, säännöstely ja vesistökunnostukset 15.11.2019 sekä metsätalous ja turvetuotanto 12.12.2019. Yhdistys osallistui Lestijoen, Perhonjoen, Luodon−Öjanjärveen laskevien jokien (Ähtävän-, Kruunupyyn-, Pur- mon- ja Kovjoet), Lapuanjoen ja Kyrönjoen neuvottelukuntien ja niiden työtä valmistelevien työryhmien työs- kentelyyn. Myös Isojoen−Teuvanjoen neuvottelukunnassa sekä Närpiönjoen yhteistyöelimessä on yhdistyksen edustaja. Toiminnanjohtaja on Lapuanjoki-työryhmän ja Luodon−Öjanjärveen laskevien jokien työryh- män puheenjohtaja. Vesiensuojeluyhdistysten väliseen yhteistyöhön osallistuttiin aiempaan tapaan. Heli Jutila on Suomen Ve- siensuojeluyhdistysten Liitto ry:n hallituksen ja toiminnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan jäsen. Hän on myös vuonna 2019 VESY-hankkeessa perustetun Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n hallituksen jäsen. Vastaavanlaisesti muidenkin alueellisten vesiensuojeluyhdistysten edustajia on perustamisvaiheessa halli- tuksessa ja tarkoitus on erota siitä, kunhan toiminta hieman vakiintuu.

5 Jokirahastot

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on muun toiminnan ohella neljä jokikohtaista rahastoa: Ähtävänjokira- hasto, Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto ja Perhonjokirahasto. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimii joki- rahastojen johtoryhmien sihteerinä. Lestijokirahaston perustamista valmisteltiin.

5.1 Ähtävänjokirahasto

Ähtävänjokirahasto on perustettu vuonna 1993. Vuosi 2019 oli jakson 2018−2022 toinen toimintavuosi. Ra- haston tarkoituksena on käynnistää ja rahoittaa Ähtävänjoen vesistöaluetta hyödyttäviä ja vesiensuojelua edistäviä hankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi, Kruunu- pyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto sekä Soini. Ähtävänjokirahaston toiminta-alue kattaa Ähtävänjoen lisäksi Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen valuma-alueet, eli alue vastaa Luodon−Öjanjärveen laskevien ve- sistöjen neuvottelukunnan toiminta-aluetta. Vuosimaksu on kaikilta sama 1 800 € lukuun ottamatta Soinia, jonka alueelta vesiä valuu kolmen vesistön suuntaan ja siksi he maksavat kolmanneksen vuosimaksusta. Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina jä- senkunnat, ELY-keskus sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Pietarsaari Sofia Zittra-Bärsund Andreas Svarvar Alajärvi Antti-Kalle Levijoki Simo Sillanpää Evijärvi Janne Koskimäki Vesa Joutsen Luoto Sofia Zittra-Bärsund Pedersöre Mattias Kanckos Tommy Johansson Lappajärvi Eeva-Maija Savola, puheenjohtaja Ville Väkeväinen Vimpeli Kirsi Syynimaa Kruunupyy Harry Öst Hans-Erik Lindgren Soini Tapani Akonniemi Risto Rasinmäki Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Jaakko Harju Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Liisa-Maria Rautio Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry (sihteeri) Heli Jutila

Ähtävänjokirahaston johtoryhmä kokoontui vuonna 2019 kaksi kertaa, 22.5. Alajärvellä ja 12.12. Evijärvellä, ja lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous. Toukokuussa myönnettiin avustusta Luoma‐ahon kyläyhdistyksen Ojajärven kunnostustoimikunnalle 5 000 €, Soinin kunnalle Vuorenmaan alueen vesistöjen ja ympäristöjen kunnostustyöhön 3 000 € sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vesiensuojelun kunnostusohjelman Vedet kuntoon ja tutuiksi −hankkeelle (VETO) 8 000 €. Joulukuun kokouksessa rahoitusta saivat Saaristoneuvoston hanke Kruunupyyjoen suulla olevan kanavan ympäristön parantamiseksi (2 000 €), Heimsjöns Bevarande:n suunnitelma kunnostaa Teerijärven Heimsjön rannan luontopolku, poistaa ilmaversoiskasvillisuutta sekä avata maisemaa (5 000 €) ja Lepplax−Norrby samfällda områdenin Storfjärdenin kunnostussuunnitelma, johon kuuluvat mm. pohjatutkimukset, viitasammakko-, linnusto- ja vesikasvillisuusselvitykset (2 202 €). Kokouksissa käytiin läpi myös aiemmin rahoitusta saaneiden hankkeiden etenemistä.

5.2 Kyrönjokirahasto

Kyrönjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna 1997. Mukana ovat kaikki jokivarsikunnat: Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Jalasjärvi, Isokyrö, Mustasaari ja Vaasa (+ kuntaliitos 1.1.2013 Vähäkyrö). Valuma-alueella sijaitsevista muista kunnista ovat mukana Vöyri, Virrat, Kihniö ja Laihia. Muita jäsenyhteisöjä ovat Pro Agria Etelä-Pohjanmaa, Vapo Oy ja Norra Kvarkens fiskeområde. Viides 5-vuotisjakso alkoi vuonna 2017. Kyrönjokirahaston tarkoituksena on edistää Kyrönjoen neuvottelukunnan tavoitteita eli veden laadun paran- tamista ja kalatalouden elvyttämistä Kyrönjoen valuma-alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto käynnistää Kyrönjoen vesistöaluetta hyödyttäviä hankkeita ja osallistuu tarpeen mukaan niiden rahoitukseen. Kyrönjoen jokivarsikuntien viisivuosittain päätettävä vuosimaksu koostuu perusosasta (400 €) ja asu- kasmääräperusteisesta lisäosasta (0,15 €/as). Seinäjokea ja Vaasaa koskevaksi vuosimaksukatoksi määritel- tiin 4 900 €. Muiden kuntajäsenten vuosimaksu on 500 € ja muiden yhteisöjen 200 €/ vuosi. Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY-keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilmajoki Timo Kankaanpää Jari Jokilehto Kurikka Seppo Kangas Kauhajoki Tero Kilpiö Anita Ranta Seinäjoki Juha Takamaa, puheenjohtaja Pekka Hunnakko Isokyrö Antti Lammi Tommi Laine Vaasa Irma Hyry Esa Hirvijärvi Mustasaari Johanna Nyman Virrat/Kihniö Hannu Joutsenjärvi Vöyri/ Laihia Marika Henriksson Sauli Tuomela Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, y-vastuualue Liisa Maria Rautio Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Heli Jutila, sihteeri

Johtoryhmä kokoontui 27.9.2019 Seinäjoella. Kokouksessa päätettiin avustaa Norrvikin jakokuntaa 3 000 €:lla koskien Seinäjärven kunnostushanketta, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vieraslajitiedotukseen ja torjun- taan kohdistuvaa INSPECT-hanketta 20 000 €:lla. Kokouksessa tarkasteltiin myös aiemmin rahoitettujen hankkeiden etenemistä ja pohdittiin sääntöjen uudistustarvetta.

5.3 Lapuanjokirahasto

Lapuanjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna 2004. Kolmas 5-vuotisjakso alkoi vuonna 2014, ja vuosi 2018 oli viimeinen jakson vuosi. Toiminta jatkui kuitenkin vuonna 2019 käyttäen samoja rahoitusosuuksia kuin aiemmalla kaudella. Rahaston tarkoituksena on edistää Lapuanjoen neuvottelukunnan tavoitteita tukemalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehostamalla vesiensuojelua ja luomalla edellytyksiä vetovoimaisen virkis- tyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle. Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto käyn- nistää koko vesistöaluetta hyödyttäviä, yhteistyötä edistäviä hankkeita ja koko alueella sovellettavia mallihankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Alajärvi (Lehtimäen alue), Alavus (kuntaliitos 12

Alavus+Töysä v. 2013 alusta), Kuortane, Seinäjoki (Nurmon alue), Lapua, Kauhava ja Uusikaarlepyy sekä Jeppo Kraft Oy. Vuosimaksu koostuu kaikille yhteisestä perusosasta (500 €) ja asukasluvusta riippuvasta lisäosasta (0,15 €/as). Johtoryhmän jäsenet valitaan 4 vuoden välein vaalikausittain, seuraavan kerran vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY-keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kuortane Jari Kamunen Lapua Ilpo Ulvinen Kai Pöntinen Alavus Kimmo Toivola Hanna Murtomäki-Kukkola Kauhava Juhani Haukkala, puheenjohtaja Martti Puronvarsi Alajärvi (Lehtimäki) Martti Mäkitalo Rauno Jokiranta Seinäjoki (Nurmo) Pertti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä Uusikaarlepyy Tom Johansson Greta Näs Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jyrki Latvala Katja Haukilehto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Heli Jutila, sihteeri

Johtoryhmä kokoontui 24.10.2019 Kauhavan Ylihärmässä. Kokouksessa myönnettiin Tuurin Salonkylän ky- läyhdistykselle 6 000 €:n avustus Alavuden Pieni Kaksipuoloisen järven kunnostukseen sekä Etelä-Pohjan- maan ELY-keskukselle 5 000 €:n rahoitus vieraslajitiedottajan palkkaamiseen Lapuanjoen pääuoman ja Nur- monjoen varrelle. Kokouksessa käsiteltiin myös aiemmin rahoitettujen hankkeiden etenemistä. Siinä piden- nettiin Lapuanjokirahaston kuluvaa kautta vuodelle 2020 ja esitettiin neuvottelukunnan vuoden 2020 ko- koukselle sääntömuutosta, jossa vuosimaksujen mahdollinen muutosesitysoikeus siirretään johtoryhmälle, jonka jäsenet ovat kuntien eli vuosimaksujen maksajien edustajia. Muistakin sääntömuutosesityksistä kes- kusteltiin.

5.4 Perhonjokirahasto

Perhonjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna 2008. Rahaston tarkoituksena on edistää vesistön eri käyttö- muotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä virkistyskäyttöä ja matkailua. Rahasto käynnistää Perhonjoen neuvottelukunnan tavoitteiden mukaisesti koko vesistöaluetta hyödyttäviä, eri toimijoiden vä- listä yhteistyötä edistäviä hankkeita ja koko alueella sovellettavia mallihankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Kokkola, Kruunupyy, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Perho. Rahaston vuosimaksu koostuu 5-vuo- tisjaksolla (2018 – 2022) yhteisestä perusosasta (400 €) ja asukasluvusta riippuvasta lisäosasta (0,13 €/as). Johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY-keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Veteli Patrik Knutar Pia-Lena Närhi Kaustinen Juha Hanhikoski, puheenjohtaja Pia-Lena Närhi Halsua Juha Kauppinen Merja Kunelius Perho Alpo Anisimaa Jyri Harju Kokkola Terho Taarna Juhani Hannila Kruunupyy Clas-Göran Nylund Carl-Otto Slotte Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Marko Aalto Anne Polso Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Heli Jutila, sihteeri

Perhonjokirahaston johtoryhmä kokoontui vuonna 2019 yhden kerran, 9.5. Kaustisella. Kokouksessa myön- nettiin Anssi Orrenmaalle 1 000 € avustus Tekojärvi‐Suomi kirjan taitto‐ ja painokuluihin, Perhon kalastus- kunnalle 12 500 € Jängänjärven kunnostussuunnitelman laatimiseen sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle 2 000 €:n avustus VETO-hankkeessa toteutettavaan Patananjoen kunnostushankkeeseen ja sen aktivointiin. Kokouksessa tarkasteltiin myös aiemmin rahoitettujen hankkeiden tilannetta ja kuultiin kunnostussuunnitel- mista valuma-alueella. 13

6 Hankkeet

6.1 Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta (Pohjanmaan JÄSSI 2018 ja 2019) Vuonna 2012 aloitettu haja-asutusalueiden jätevesineuvonta jatkui myös vuonna 2019. Alkuvuodesta pää- teltiin vuoden 2018 hanke, laadittiin maksatushakemus ja osallistuttiin mm. Pietarsaaren messuille. Touko- kuun alusta lähtien toimittiin uuden JÄSSI 2019 -hankkeen budjetilla. Hankkeessa sovellettiin nuohoojamallia, jossa kiinteistönomistajille tarjotaan vapaaehtoista neuvonta-aikaa kirjeitse. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä ostettiin hankkeen laatutyö sekä neuvontakäyntien mo- nitorointipalvelut sekä koulutusta ja perehdytystä. Hankkeen pääasialliset kohdekunnat olivat vuonna 2019 Evijärvi, Alajärvi, Kannus, Kauhava, Kaskinen, Kokkola, Kurikka, Luoto ja Vaasa. Lisäksi järjestettiin yleisneuvontaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Neuvontaa annettiin suomeksi ja ruotsiksi. Hankkeessa on osallistuttu lukuisiin kesätapahtumiin ja neljille messuille kuten Kokkolan Kotona ja Musta- saaren Vasara-messuille. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien ympäristönsuojelumääräykset, ra- kennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Hankkeessa työskenteli hankevetäjän lisäksi määräaikaisina kaksi jätevesineuvojaa. Ohjausryhmässä oli edustajat ELY-keskuksesta ja kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnista. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja sen puheenjohtajana toimi ympäristösihteeri Juhani Hannila Kokkolan kaupungilta.

JÄSSI-hankkeissa on annettu haja-asutuksen jätevesineuvontaa messuilla ja kiinteistöillä. Pohjanmaan Jässi- hankkeiden kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnat 2012 – 2019 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 10/2019). Monissa kunnissa neuvontaa on tehty useana vuonna ja kunta on värjäytynyt uusimman vuoden mukaisesti.

Kartoitus- ja neuvontakäyntiä tarjottiin 559, joista toteutui 228. Toteumaksi saatiin 41 %. Pyynnöstä käynti tehtiin 47 kohteeseen, joista yhdeksässä tehtiin vain neuvonta. Siten neuvontakäynti tehtiin yhteensä 275 kiinteistölle. Kartoituskäynnillä kiinteistöille annettiin arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arvi- ointiin käytettiin neljäportaista asteikkoa. Uusimistarvetta oli noin 46 %:lla kaikista kartoitetuista kiinteis- töistä, kunnostusta tai seurantaa vaati 14 % kohteista ja kunnossa olevia järjestelmiä oli 14 % kohteista. Käyn- tien toteuma on kuitenkin pienehkö, joten tässä saatu uudistamistarve ei mahdollisesti täysin vastaa todelli- suutta koko neuvonta-alueella. Käynnillä kiinteistön omistajia neuvottiin nykyisen järjestelmän käytöstä ja huollosta sekä tarvittaessa ohjeistettiin uudistamisessa etenemiseen. Yleisin käytössä oleva järjestelmä oli pelkät saostussäiliöt kaikille jätevesille. Noin 26 %:lla kiinteistöistä oli vähäinen jätevesimäärä. Yleisneuvonnalla tavoitettiin vuonna 2019 noin 592 henkilöä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, postitse ja sähköpostitse. Hankkeessa osallistuttiin yhteentoista jätevesiaiheiseen asukasiltaan tai -tilaisuuteen sekä neljille messuille. Pohjanmaan JÄSSI 2019 -jätevesihankkeessa saavutettiin hankesuunnitelman ja rahoitus- päätöksen asettamat tavoitteet. Neuvonnassa noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen neuvonnan yleis- suunnitelmaa.

Vuosina 2012–2019 Pohjanmaan JÄSSI -hankkeissa on tehty yhteensä 4 376 kartoitus- ja neuvontakäyntiä kiinteistöillä. Yleisneuvonnalla on tavoitettu yhteensä noin 3 900 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa puhelin- ja sähköpostitse on saanut 613 kiinteistönomistajaa.

6.2 Pohjanmaan Ravinneratas

Ravinneratas -hanke (2018–2020) toimii kaksikielisenä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokilaaksossa. Hankealueella on useita yhteisiä erityispiirteitä, kuten runsaasti happamia sulfaattimaita, soita ja suometsiä sekä intensiivistä jokilaaksoihin keskittynyttä ko- tieläin- ja turkistuotantoa. Hankkeen päätavoitteina on tehostaa lantojen ja ravinnevirtojen hyödyntämistä sekä vähentää vesistökuormitusta ja siten parantaa hankealueen vesistöjen tilaa. Ekosysteemipalvelut kehit- tyvät ja virkistyskäyttömahdollisuudet kohenevat. Hankkeen kohderyhmänä ovat valuma-alueen maanomistajat, maaseutuyrittäjät ja muut toimijat. Hank- keessa tarkastellaan laajassa asiantuntijayhteistyössä valuma-alueiden vesiensuojelun painetekijöitä ja vesien tilaa kokonaisuutena. Eri organisaatioiden sähköisiä tietopankkeja, työkaluja ja olemassa olevaa tutki- mustietoa hyödyntämällä on tähän mennessä haettu ”Hot Spot” -alueita, joille laaditaan käytännön toimen- pidesuosituksia ja mallisuunnitelmia. Työpajoissa ja infotilaisuuksissa edistetään sähköisten vesiensuojelutyökalujen ja datapankkien käyttöä sekä kehitetään yhteistyömalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Demonstraatiot ja kokeilut havainnollistavat erilaisia lannankäsittelymenetelmiä. Monikanavaiset tiedotustoimet, maastoretkeilyt ja oppilaitosvierailut le- vittävät tietoa ja edistävät uusien toimintatapojen käyttöönottoa hankealueella. Pohjanmaan Ravinneratas -hanke on käynnistynyt paikkatieto- ja lannan ravinnesisältöanalyyseillä. Hank- keen kohdealueiksi on valittu kustakin hankemaakunnasta ainakin yksi valuma-alue, jolle hot spot -analyysin perusteella on kasautunut erilaisia vesiensuojelukysymyksiä ratkaistaviksi, esimerkiksi lantaa muodostuu enemmän kuin mitä järkevän levitysetäisyyden säteellä on peltoa lannan levitykseen. Kohdealueiden kuor- mitustekijöitä tarkastellaan ja analysoidaan tarkemmin, minkä jälkeen suunnitellaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Tavoitteena on vähentää vesistöjen ravinnekuormi- tusta ja saada ravinteet nykyistä tehokkaammin hyödynnettyä. Hanke siis edistää alueemme vesienhoitoa ja kiertotaloutta.

Ravinnerattaan tilaisuuksissa ja retkillä ovat olleet esillä niin maan kasvukunto kuin valumavesien käsittely- kin. Satu Järvenpää.

Hankkeen hallinnoijana on Pohjanmaa vesi ja ympäristö ry, osatoteuttajina ovat Metsäkeskus, Luke, GTK, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Österbotten f.f. Hankkeen ohjausryhmässä ovat hanketoimijoiden edustajien lisäksi ELY-keskuksen, MTK K-P, MTK E-P ja ÖSP sekä Centria ammattikor- keakoulun edustajat. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2019 ja puheenjohtajana toimi Ritva-Liisa Nisula, ProAgria K-P. Seuraa hankkeen toimintaa www.facebook.com/Pohjanmaan-Ravinneratas ja www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa/ravinneratas 15

6.3 Vedet kuntoon ja tutuiksi eli VETO-hanke

VETO eli Vedet kuntoon ja tutuiksi -hanke on Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vetämä vesien suojelu- ja kunnostushanke, joka sai rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta kesällä 2019. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. VETO- eli Vedet kuntoon ja tutuiksi -hankkeessa parannetaan vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa tavoitellaan maa- ja metsätalouden, turkis- ja turvetuotannon sekä hulevesien kuormituksen vähentämistä. Siinä lisätään tietoa valuma-alueen jokien, järvien ja meren vesi- ja rantaluonnosta ympäristökasvatuksen ja tiedotuksen keinoin. Hankealueena on Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Hanketoimintojen alueena on Luodon-Öjanjär- veen laskevien vesistöjen (Ähtävänjoki, Purmonjoki, Kovjoki ja Kruunupyynjoki) valuma-alue sekä läheinen merialue sekä vähäisemmältä osin Perhonjoen valuma-alue. Koordinaatiopaketin osalta neuvontaa ja yhdis- tysten ja muiden paikallistoimijoiden aktivointia ja koulutusta tehdään osin koko Pohjanmaan alueella (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja eteläisin osa Pohjois-Pohjanmaata). Ydinalueena on koordinoinnissakin nk. hanketoimintojen alue, mutta osa paketin palveluista tuotetaan laajemmalle alueelle (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimialueelle). Kesällä toiminta painottui kosteikoiden sekä vesi- ja rantakohteiden luontotarkastuksiin sekä valumavesikoh- teiden etsimiseen. Lokakuun lopulla ja marraskuussa keskityttiin tiedotukseen vesistöinfotilaisuuksissa. Ne olivat samalla paikallisten vesiensuojelutoimijoiden aktivoimistilaisuuksia (toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi), ja toteutuivat Vimpelissä 23.10.2019 ja Pedersöressä 19.11.2019. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n nettivisuille luoduille VETO-lehdille tuotettiin tietoa ja käännettiin materiaali ruotsin kielelle. Loppuvuodesta ilmestyi PVY:n ensimmäinen tiedotuslehti kaksikielisenä. Se toimitettiin VETO-toimijoille sähköpostitse sekä muiden jakelulistojen kautta, ja on myös ladattavissa nettisivuilta. Patananjoen tilaa ja uomakunnostusmahdollisuuksia pohdittiin 5.9.2019 järjestetyssä tilaisuudessa, johon sisältyi myös käynti Pihlajamaan voimalai- tokselle. Niin Evijärven Happon, Vimpelin Pokelan kuin Pietarsaaren Lappfjärdsdiketin kosteikkokohteiden suunnittelu ja toteutuksen valmistelu käynnistyi. Evijärvellä tutustuttiin myös muihin Kirsinpäkin alueen so- piviin kosteikkopaikkoihin. Kosteikkojen toimivuuden selvittämiseksi otettiin ennakkonäytteet. VETO- hankkeeseen liittyen julkaistiin kolme lehti-ilmoitusta ja viisi lehtiartikkelia. VETO:ssa hankittiin YSI-EXO-vedenlaatumittari, joka mittaa veden lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, pH:ta, ha- petus−pelkistys -potentiaalia (ORP), happipitoisuutta, sameutta, levän kokonaismäärää, klorofylliä ja sinile- vää. Laitetta käytetään VETO-hankkeessa mm. kosteikkojen toimivuustutkimuksissa ja vesistömittauksissa. Ennen altaiden rakentamista ja suunnittelua tarvitaan tietoa valumaveden laadusta kohdeuomassa. Seuraa hankkeen toimintaa: https://www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa/veto-hanke/ ja www.facebook.com/Pohjanmaan-vesi-ja-ymparisto

VETO-hankkeessa on toimittu mm. kalaston nousumahdollisuuksien parantamisessa ja rantaluonnon kartoit- tamisessa. Vasemmalla Patananjoen tulvakynnys 5.9.2019 ja oikealla Fäbodan hiekka- ja kalliorantaa 18.5.2019. Heli Jutila. 16

7 Toimeksiannot

Toimeksiantoina tehtiin vesistöjen velvoitetarkkailuja, tarkkailuohjelmia ja erillisiä kartoitus- ja selvitystöitä, joihin palkattiin osittain määräaikaisia työntekijöitä. Suurin yksittäinen toimeksianto oli Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu, jossa vuosi 2019 oli uuden tarkkailujakson 2016–2020 (optio 2021) neljäs vuosi. Yhdistys toimii tarkkailun koordinaattorina, osallistuu näytteenottoon ja laatii vuosiraportit. Näytteenotosta ja analysoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry yhteistyössä Botnia Lab Oy:n kanssa (nyk KVVY Tutkimus Oy). Kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset ja kalastustiedustelu on tilattu Pöyry Finland Oy:ltä (nyk. AFRY) ja makroleväkartoi- tus vuonna 2017 Ramboll Finland Oy:ltä. Vuonna 2019 julkaistiin raportti vesistötarkkailun ja pohjaeläinsel- vityksen sekä ruoppaustaustarkkailuun liittyvän sedimenttien ja kalojen haitta-aineiden ennakkoselvityksen tuloksista vuodelta 2018. Lisäksi valmisteltiin yhteistarkkailuun kuuluva pitkäaikaistoksisuuden tarkkailu ja lähetettiin ELY:lle hyväksyttäväksi. Osallistuttiin myös Kokkolan sataman ruoppauksen vedenlaadun tarkkailuun yhteistarkkailun havaintokierrosten havaintopaikkoihin ja analyysivalikoimiin tehdyillä lisäyksillä sekä toteuttamalla hankkeen kalataloustarkkailuun kuuluvaa vertailukalastusta ja vedenlaatuvaikutusten seurantaan kuuluvat kertaluontoiset sameuskartoitukset ruoppauskohteilla. Yhdistys on koordinoinut vuodesta 2008 alkaen Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailua. Vesi- näytteenotto- ja laboratoriopalvelut sekä perifyton- ja pohjaeläintutkimukset tuottaa tarkkailujaksolla 2018– 2021 (optiot 2022 ja 2023) KVVY Tutkimus Oy (johon ent. BotniaLab Oy nykyisin kuuluu). Käynnissä olevalla jaksolla koekalastuksista vastaa Eurofins Nab Labs Oy. Yhdistys hoitaa vesistötarkkailun raportoinnin. Vuoden 2018 raportissa kuvattiin kuormitusta, vedenlaatua, kalastaneiden määriä ja pohjaeläimiä. Vuonna 2019 käynnistyi siian istutusten tuloksellisuuden selvittäminen. Kasvillisuuskartoitus on toteutettu viimeksi vuonna 2016 ja vuorossa seuraavan kerran vuonna 2026. PVY koordinoi Luodon−Öjanjärven yhteistarkkailua, jonka tilaajina ovat Luodon−Öjanjärven säännöstely- yhtiö, UPM Kymmene Oyj ja Öjanjärven säännöstely-yhtiö. Tarkkailu on kilpailutettu jaksolle 2017–2021 (optio 2022). Vuonna 2017 alkaneella tarkkailujaksolla vesistötarkkailuun sisältyvät näytteenotot ja -analyysit (myös pohjaeläinselvitykset) tekee Eurofins Ahma Oy. PVY laatii vuosiyhteenvedot. Ohjelmaan sisältyvät koekalastukset toteutti vuonna 2018 KVVY Tutkimus Oy. Vuosittaiseen kalataloustarkkailuun sisältyvät tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalasaaliista on vuoteen 2018 asti saatu Norra Svenska fiskeområ- det:ilta. Jatkossa tiedot pyydetään Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueelta (Norra Kust-Österbot- tens fiskeriområde). Luodon−Öjanjärven yhteistarkkailussa raportoitiin vuoden 2018 veden laatu, pohja- eläinselvitykset ja kalataloustarkkailu. Erillisselvitykset (kasvillisuus ja linnusto) ovat ohjelmassa seuraavan kerran vuonna 2024. Vuoden 2019 lopulla käynnistyi poikkeusjuoksutus happamuusongelman vuoksi. Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2019 käynnissä sopimuskauden 2019–2022 (optio 2023) ensimmäinen vuosi. ELY:n hyväksymispäätöksen pohjalta tarkkailuohjelmaan tehtiin pieniä muutoksia mm. liittyen biologiseen seurantaan. Sekä kuormitus- että vesistötarkkailun konsulttina toimii KVVY Tutkimus Oy, joka vastaa näytteenotosta, analysoinnista ja raportoinnista. Kalataloustarkkailusta vastaa Pöyry Finland Oy (nyk. AFRY). Turvetuotannon tarkkailut erotettiin yhteistarkkailukokonaisuudesta ja sitä hoitaa nykyisin Eurofins Ahma Oy. Vapon tuotantoalueiden kalataloustarkkailut tehdään osana yhteistarkkailua. PVY toimii tarkkailussa koordinaattorina ja tiedottajana. Perhonjoen yhteistarkkailun sopimukset on tehty jaksolle 2018–2021 (optio 2022). Alholmens Kraft Oy:n ja joidenkin yksityisten turvetuottajien tuotantoalueiden kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailu sekä Vapo Oy:n kalataloustarkkailu on liitetty osaksi Perhonjoen yhteistarkkailua. Kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaa tällä jaksolla Eurofins Ahma Oy ja kalataloustarkkailun Pöyry Finland Oy (nyk. AFRY Finland Oy). Lapuanjoen yhteistarkkailussa yhdistyksellä on koordinaattorin ja tiedottajan rooli. Kuormitus- ja vesistö- tarkkailun osalta päätettiin yhteistarkkailutyöryhmässä, että jatketaan Eurofins Ahma Oy:lle siirtynyttä tarkkailua vielä optiovuodet 2020 ja 2021 (jakso 2016–2019). Kalataloustarkkailun on hoitanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry/BotniaLab Oy (nyk. KVVY Tutkimus Oy). Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voi- malaitokselle (Nykarleby Kraftverk Ab) laadittiin lupavelvoitteeseen liittyvä ohjelma nahkiaistoukkien esiin- tymisen kartoittamiseksi ja lähetettiin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Yhdistys hoitaa koordinaattorin ja tiedottajan tehtäviä myös Kyrönjoen yhteistarkkailussa, johon sisältyy myös kalataloustarkkailu. Kuormitus- ja vesistötarkkailua toteuttaa jaksolla 2017–2020 (optio 2021) Eurofins 17

Nab Labs Oy ja kalataloustarkkailua KVVY Tutkimus Oy. Kyrönjoen yhteistarkkailussa selvitettiin haitallisia aineita vuonna 2018. Kalataloustarkkailuun oli ohjelmoitu koekalastuksia vuodelle 2019. Lestijoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2019 käynnissä sopimuskauden 2017–2020 (2021) kolmas vuosi. Kuormitus- ja vesistötarkkailun konsulttina toimii Botnia Lab Oy (nyk. KVVY Tutkimus Oy) ja kalataloustarkkailun konsulttina Pöyry Finland Oy (nyk. AFRY). Yhdistys toimii tarkkailussa koordinaattorina. Vuonna 2019 laadittiin tarkkailuohjelma Iso-Aittonevan liittämiseksi tarkkailuun. Närpiönjoelle laadittiin kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuun osallistuu Kokkolan Veden lisäksi 18 muuta alueen toimijaa. Yhdistys koordinoi yhteistyötä ja raportoi tarkkailun tulokset vuosittain. Jakson 2016–2019 (optio 2020) näytteenotto- ja analyysipalvelut on tilattu tarjouskilpailun perusteella Eurofins Ahma Oy:ltä. Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma päivitettiin loppuvuodesta 2018. Tarkkailut kilpailutettiin ja käynnistettiin vuonna 2019. Kilpailutus ulottuu vuoteen 2022 (optio 2023). PVY toimii tarkkailussa koordinaattorina ja laatii tarkkailun vuosiyhteenvedot. Lisäksi KRS-Vesi tilasi Kallträskin pohjavesitarkkailun raportoinnin PVY:ltä. Vuonna 2019 laadittiin ohjelma Pietarsaaren pohjavesien yhteistarkkailuun Alholman niemellä. Siinä ovat aluksi mukana UPM Kymmene Oyj ja BillerudKorsnäs Finland Oy. Tarkkailun näytteenotto- ja analyysipalvelut kilpailutettiin ja kilpailun voitti KVVY Tutkimus Oy. Tarkkailu käynnistyy vuoden 2020 alussa. Yhdistys koordinoi ja raportoi myös Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon ja Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen yhteistarkkailua, joka sisältää käyttö- ja kuormitustarkkailun. Käyttö- ja kuormitustarkkailun näytteenotosta ja tulosten yhdistelmätaulukoiden laadinnasta vastasi Ramboll Finland Oy ja näytteiden analysoinnista Eurofins Environment Testing Finland Oy jaksolla 2015–2019 (sisälsi myös option). Vuoden 2019 loppupuolella kilpailutettiin jätevedenpuhdistamon ja Biokaasun käyttö- ja kuormitustarkkailu, ja voit- tajaksi selvisi KVVY Tutkimus Oy, joka aloitti tarkkailun hoitamisen vuoden 2020 alusta. Kokkolan Vedelle valmisteltiin PVY:n toimesta kesällä 2019 ympäristölupahakemus koskien Ullavan jätevedenpuhdistamoa. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma on kilpailutettu jaksolle 2016–2019 (optio 2020). Tämän osalta päätettiin hyödyntää optio. Käyttö- ja kuormitustarkkailun näytteenotosta ja yhdistel- mätaulukoista vastaa Ramboll Finland Oy ja näytteiden analysoinnista Eurofins Environment Testing Finland Oy. Seinäjoenseudun suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailuohjelma on hyväksytetty ELY-keskuksella ja tarkkailu on kilpailutettu jaksoille 2013–2024. Tarkkailua toteuttaa Eurofins Ahma Oy. Järviseudun suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailuohjelma on voimassa vuosille 2014–2024, ja tarkkailu on myös kilpailutettu näille vuosille (KVVY Tutkimus Oy; vuodet 2021–2024 optioita). Keski-Pohjanmaan suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu vuosille 2017–2027 on eriytetty omaksi koko- naisuudekseen Perhonjoen ja Lestijoen yhteistarkkailusta. Kilpailutus toteutettiin keväällä 2018 ja toteutta- jaksi valittiin Envineer Oy Kokkolasta. Suupohjan ja Vaasan alueen kaatopaikoille laadittiin yhteistarkkailuohjelma ja kilpailutettiin näytteenotto-, analyysi- ja raportointipalvelut vuonna 2019. Kilpailutuksen voitti Eurofins Ahma Oy ja tarkkailu käynnistyy v. 2020. Yhdistys toimii suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkai- luissa koordinaattorina. Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikkojen ja Pirilön jäteaseman sekä Pietarsaaren kaupungin vanhan kaatopaikan tarkkailuiden jakson 2019–2022 (optio 2023) kilpailutuksen voitti KVVY Tutkimus Oy. PVY koordinoi tarkkailuita ja laatii vuosiyhteenvedot. Pietarsaaren Veden Åminnen vesilaitokselle tehtiin flotaation sekä hiekka- ja hiilisuodattimien huuhteluvesien tarkkailun näytteenotto ja laadittiin raportti. Alholmens Kraftille laadittiin useita turvetuotantoalueiden ympäristölupiin liittyviä tarkkailusuunnitelmien päivityksiä sekä muita lausuntoja ja selvityksiä (Saarenneva, Orminneva, Heinämaan-Ränöinneva, Keto- senneva, Kannistonneva, Västermossen, Hirvineva). Kauhavan kaupunki on toteuttamassa Pääjärven eli iso-Vuosjärven kunnostusta, jolle on myönnetty vesioi- keudellinen lupa 25.3.2015 (Dnro LSSAVI/8/04.09/2012). Kunnostuksessa järven poikki rakennetaan penger ja vedet johdetaan järven pohjoisosaan. Pääjärven pohjoisosan vedenpintaa nostetaan 55 cm nykyisestä 18 keskivedenkorkeudesta ja ruopataan vesialueelle avovesialueita. Pääjärvi on runsashumuksinen, hyvin ma- tala, samea ja rehevä järvi. PVY laati vuonna 2019 Kauhavan Pääjärven kunnostuksen tarkkailusuunnitelman. PVY toteutti 14.8.2019 Pääjärven ja Pääjärvenluoman vesinäytteenoton. Kunnostukset käynnistyivät lokakuun lopussa 2019. Näytteitä otettiin Pääjärvenluomasta ja vuoden 2019 vesistötarkkailu raportoitiin. Suolayrttien sijaintia, määrää, elinvoimaisuutta ja seuralaiskasvistoa ja -kasvillisuutta kartoitettiin kesällä 2019 kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana Pietarsaaren ja Luodon kunnissa ja aiheesta laadittiin julkaisu PVY:n julkaisusarjaan (Jutila 2019). Siinä tarkastellaan suolayrtin taantumisen syitä ja käytössä olevia sekä mahdollisia hoitotoimia. Pienempiä selvityksiä ja tarkkailuohjelmia työstettiin toimeksiantojen mukaisesti.

Kokkolan edustan merialuetta Kaustarinlahdella. Vastarannalla Villa Elba. Heli Jutila 10.8.2019.

Toiminnanjohtaja osallistui Kalajoella Lionsien valtakunnalliseen päätapahtumaan vesipaneelissa ja esitellen vesiluontoa sekä VETO-hanketta. Paikalla oli myös Satu Järvenpää Ravinnerattaasta. Oikealla Ravinnerattaan retkellä esitellään tuhkalannoituskohdetta Kannuksessa.

8 Julkaisut

PVY:lle perustettiin julkaisusarja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja, jossa julkaistaan ainakin mer- kittävimmät julkaisut. Julkaisusarjalla on kansainvälinen ISSN-tunnus. Lisäksi jokaisella julkaisulla on ISBN- tunnus. Helsingin yliopiston kansalliskirjaston tallettaa kotimaisia julkaisuja tutkijoiden ja muiden tarvitsijoi- den käyttöön perustuen lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007 (kulttuuriai- neistolaki). Kansalliskirjasto ylläpitää vapaakappaletoimistoa.

Vuonna 2019 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisusarjassa ilmestyivät: Vesisenaho Pia & Jutila Heli 2019: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon tarkkailu vuodelta 2018. ‐ Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 1. 17 s.+ 8 liitettä. Miia-Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva-Kaarina ja Jutila Heli 2019: Pohjanmaan Jässi-jätevesi- hanke vuonna 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2. 32 s.+ 11 liitettä. Jutila Heli 2019: Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2018. / Österbottens vatten och miljö ry. Årsberättelse 2018. ‐ Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 3. 12 s. + 12 s. + 2 liitettä. Aaltonen Eeva‐Kaarina, Virtanen Joni & Jutila Heli 2019: Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018. − Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 4. 32 s + 13 liitettä. Pietarsaari. Aaltonen Eeva-Kaarina, Virtanen Joni & Jutila Heli 2019: Resultat från samkontrollen för havsområdet utanför Jakobstad 2018. - Österbotten vatten och miljös publikationer 4. 33 s + 13 bilagor. Jakobstad. Översättning Curt Nyman. Mykrä Marjut, Jutila Heli & Virtanen Joni 2019: Luodon-Öjanjärven vuoden 2018 tarkkailutulokset. ‐ Pohjan- maan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 5. 49 s.+ liitteet. Pietarsaari. Mykrä Marjut, Jutila Heli & Virtanen Joni 2019: Resultat från kontrollen av Larsmo-Öjasjön 2018. - Österbot- tens vatten och miljös publikationer nr 5. 49 s.+ bilagor. Jakobstad. Översättning Curt Nyman. Aaltonen Eeva-Kaarina & Virtanen Joni 2019: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 6. 47 s + 12 liitettä. Pietarsaari Jutila Heli 2019: Suolayrtti Pietarsaaren seudulla kesällä 2019. - Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 7. 27 s. Pietarsaari.

Vuonna 2019 valmistuneet tarkkailuraportit Vesisenaho Pia 2019: Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2018. Vesisenaho Pia 2019: Åminnen vesilaitoksen suodattimien huuhteluvesien vaikutusten tarkkailutulokset, vuosiyhteenveto 2018. Pietarsaaren Vesi. Vesisenaho Pia 2019: Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jäteveden- puhdistamon yhteenvetoraportti vuodelta 2018. Vesisenaho Pia 2019: Pirilön jätekeskuksen hule- ja jätevesien tarkkailuraportti vuodelta 2018. Ab Ekorosk Oy. Vesisenaho Pia ja Virtanen, Joni 2019: Storkohmon jäteaseman pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesien vuosiyhteenveto 2018. Ab Ekorosk Oy. Vesisenaho Pia 2019: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 2018. Jutila Heli 2019: Kauhavan Pääjärven vesistökunnostuksen vesistötarkkailu vuonna 2019.

20 9 Talous

Toiminnan tavoin yhdistyksen talous jakaantuu varsinaisen toiminnan, tilaustöiden, hankkeiden sekä neljän jokirahaston kesken. Hankkeille on omat kustannuspaikat. Tuloslaskelma kokonaisuudessaan osoittaa tilin- päätössiirtojen jälkeen tilikaudelta ylijäämää verojen jälkeen 7 067,68 €. Varsinaisen toiminnan kate oli -64 984,42 €. Uuden ja vanhan toiminnanjohtajan samanaikaiseen työskentelyyn oli varauduttu jo budjetissa. Toimeksiantopuolen kate oli 19 090,02 €. Poistoja tehtiin varsinaisen toiminnan puolella 210,52 € ja toimeksiantopuolella 1 598,29€. Tilikauden veroksi muodostuu 3 824,15 €. Taseen loppusumma on 427 895,54 €. Myyntisaamisia oli vuoden vaihteessa 40 119,46 € ja projekteihin liit- tyviä siirtosaamisia 100 025,45 €. Pysyvien vastaavien puolella on koneita ja kalustoa 5 426,40 € verran. Oma pääoma muodostuu edellisien tilikausien voitosta 160 615,29 € ja rahastopääomasta 183 400,02 €. Koska rahastopääoma on laskenut, myös koko oma pääoma on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Lyhytaikaista vierasta pääomaa on 76 812,55 €. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 8 110,22 € ja varainhankinnan tuotot eli jäsenmaksut olivat 56 775,00 €. Kulujen ollessa -73 094,64 € varsinaisen toiminnan tulokseksi muodostui -8 209,42 €, mikä oli budjetoitua (-24 650 €) vähemmän miinuksella. Varsinaisen toiminnan suurin menoerä oli henkilöstökulut (72 %). Seu- raavaksi suurimpia menoeriä olivat matkakorvaukset (4,2 %), sekalaiset menot (3,5 %), kirjanpitokulut (3,1 %), VESY-hankkeen osallistumismaksu (2,3 %), puhelin- ja tietoliikennemaksut (1,7 %) ja tarvikkeet (1,4 %). Tuottoja syntyi hieman budjetoitua enemmän varsinkin rahastoista, ja toisaalta kulut muodostuivat budjetoitua pienemmiksi henkilöstökulujen osalta. Toimeksiantopuolella tilaustyölaskutuksen tuloja kertyi 201 320,76 €, mikä oli varsin samalla tasolla kuin vuonna 2018, mutta lähes 31 000 € budjetoitua pienempi. Hankeavustuksia ja -varauksia saatiin yhteensä 185 963,62 €, mikä on hieman vuotta 2018 enemmän. Tuloja muodostui yhteensä 387 284,38 €, mikä oli n. 1 440 € aiempaa vuotta suurempi, ja menoja 368 194,36 €, mikä oli vuotta 2018 n. 8 900 € pienempi. Toi- meksiantojen tulos muodostui näin ollen ylijäämäiseksi 19 090,02 €. Pohjanmaan Ravinneratas -hankkeessa saatujen avustusten suuruus Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n osalta oli 90 162,79 €. Ympäristöministeriön harkinnanvaraista avustusta haja-asutusalueiden jätevesineu- vontaan saatiin vuoden 2018 hankkeen päättyvässä maksatuksessa 28 385,87 € ja uudessa Pohjanmaan JÄSSI2019 -hankkeessa 64 458,22 €. Vuoden 2018 puolella päättyneen Kolmen Vyyhti -hankkeen loppumak- satuksesta Maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle saatiin 4 329,88 €. VETO-hankkeessa ensimmäisen erän maksatuksen myötä saatiin 19 152,34 €. Suurimmat menoerät tilaustyö- ja hankepuolella olivat palkkakulut (64,7 %) ja alihankinnat (19,8 %). Seuraa- vaksi suurimpia kulueriä olivat muut toimeksiantomenot (11 200 €), majoitus ja julkinen liikenne (9900 €), matkakulut (6 700 €) ja kirjanpitokulut (4 700 €). Menoeristä kasvoivat varsinkin poistot (2 700 €), matkakulut (6 700 €), koulutukseen osallistuminen (1 200 €). Poistoa selittää VETO-hankkeessa hankitun vedenlaatumit- tarin kirjaus. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kokonaistulos ilman rahastoja oli tilinpäätössiirtojen jälkeen +10 880,60 € ja tilikauden ylijäämä verojen jälkeen +7 067,68 € Rahastoissa toiminta oli vuonna 2019 aktiivista ja kuluja oli enemmän kuin tuloja, mihin on varauduttu vuo- simaksukertymillä aikaisempina vuosina. Kunkin rahaston tuotot ja kulut ovat merkitty samansuuruisiksi tu- loslaskelmassa. Ähtävänjokirahaston tuotot olivat vuonna 2019 14 900 €, kulut -20 224,85 € ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos -5 306,85 €. Kyrönjokirahaston tuotot olivat 24 975,85 €, kulut 28 486,49 € ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos -3 510,64 €. Lapuanjokirahaston tuotot olivat 14 184,85 €, kulut 22 347,07 € ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos -8 162,22 €. Perhonjokirahaston tuotot olivat 10 359,12 €, kulut 4 638,68 € ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos 5 720,44 €.

Liitteet 1 Tilinpäätös 2019 ja talousarviovertailu 2020 2 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2019 - 31.12.2019

21 LIITE 1.

Tilinpäätös 2019 ja talousarviovertailu 2020/ Bokslut‐ och budgetjämförelse HJ 17.3.2020 Tilinpäätös/ Arvio/ Budget Tilinpäätös/ bokslut 2018 2019 bokslut 2019 Varsinainen toiminta/ Ordinarie verksamhet €€€ Menot/ Kostnader Hlöstökulut (Palkkamenot/ Lönekostnader) yhteensä/ tillsammans ‐36 397,29 ‐70 750,00 ‐53 500,82 Matkakulut/ Resekostnader yhteensä/ tillsammans ‐2 390,02 ‐5 500,00 ‐3 081,19 Toimistomenot/ Kontorsutgifter tarvikkeet, atk‐laitteet/ saker, it ‐340,45 ‐1 500,00 ‐1 038,41 kopiointi/ kopiering ‐617,52 ‐500,00 ‐252,32 postitus/ postning ‐626,90 ‐400,00 ‐437,50 puhelin + it‐yhteydet /telefon och data ‐1 035,55 ‐800,00 ‐1 221,85 julkaisut/ publikationer ‐190,00 ‐300,00 ‐1 667,16 yhteensä/ tillsammans ‐2 810,42 ‐3 500,00 ‐4 617,24 Muut menot/ Övriga kostnader tiedotus/ information ‐995,00 ‐2 000,00 0,00 kirjanpito+tilintark+pankki/ bokföring ‐2 474,20 ‐1 500,00 ‐2 644,35 koul os/ deltagande i skolning ‐532,30 ‐600,00 ‐223,20 jäsenmaksut/ medlemsavgifter ‐1 830,00 ‐2 600,00 ‐2 592,30 Vesy‐Suomi‐hanke 2019‐2020 0,00 ‐1 800,00 ‐1 698,52 vakuutusmaksut/ försäkringar ‐955,31 ‐1 400,00 ‐1 000,00 sekalaiset menot/ diverse ‐2 712,64 ‐1 000,00 ‐3 526,50 yhteensä/ tillsammans ‐9 499,45 ‐10 900,00 ‐11 684,87 Poistot/ Avskrivningar ‐280,68 0,00 ‐210,52 Menot yhteensä/ Kostnader totalt ‐51 377,86 ‐90 650,00 ‐73 094,64 Tulot/ Inkomster Lounassetelit/ Lunchsedlar 391,80 500,00 751,00 Rahastot/ Fonderna 6 300,68 7 000,00 7 359,22 Muut tuotot/ övriga inkomster 1 000,00 0,00 Tulot yhteensä/ Inkomster totalt 6 692,48 8 500,00 8 110,22

Tulos vars toim/ Resultat ord verksamhet ‐44 685,38 ‐82 150,00 ‐64 984,42

Varainhankinta/ Medelanskaffning 2300 pmy á25€ Jäsenmaksut/ Medlemavgifter 57 450,00 57 500,00 56 775,00

Jäämä varsinainen toiminta/ Rest för ordinarie verk 12 764,62 ‐24 650,00 ‐8 209,42 Tilinpäätös 2019 ja talousarviovertailu 2020/ Bokslut‐ och budgetjämförelse HJ 17.3.2020 Tilinpäätös/ Arvio/ Budget Tilinpäätös/ bokslut 2018 2019 bokslut 2019 Tilaustyöt ja hankkeet yhteensä/ Beställiningsarbeten och projekt tillsammans Menot/ Kostnader Koulutuksen järj/ Arr av skolning 0,00 0,00 0,00 Hlöstökulut (Palkkamenot tilaustyöt/ Lönekostnader) ‐131 690,00 ‐123 015,54 Hlöstökulut (Palkkamenot hankkeet/ Lönekostnader projekter ‐69 410,00 ‐116 473,48 yhteensä/ tillsammans ‐241 085,82 ‐201 100,00 ‐239 489,01 Matkakulut/ Resekostnader ‐19 183,32 ‐17 751,78 Toimistokulut /Kontorsutgifter Tarvikkeet /saker ‐937,02 ‐3 207,29 Puhelin‐ ja tietoliikennemaksut /telefon och data ‐1 672,63 ‐2 644,87 Posti / posten ‐290,04 ‐454,12 Kopiointi (sis. julkaisut) / kopiering (ink. Publ.) ‐1 485,26 ‐1 322,38 yhteensä/ tillsammans ‐4 384,95 ‐7 628,66 Muut menot / Övriga kostnader tiedotus/ information ‐5 513,26 ‐9 738,09 kirjanpito+tilintark/ bokföring ‐4 196,31 ‐5 819,41 koul os/ deltagande i skolning ‐610,45 ‐1 156,00 vakuutusmaksut/ försäkringar ‐1 247,73 ‐1 131,35 Alihankinnat/ Underleveranser ‐87 568,47 ‐60 000,00 ‐72 725,66 Muut toimeksiantomenot / andra mandantkostnader ‐13 010,35 ‐11 156,37 yhteensä/ tillsammans ‐112 146,57 ‐141 700,00 ‐101 726,88 Poistot/ Avskrivningar ‐290,70 ‐400,00 ‐1 598,29 Europyöristykset/ Eurovrundningar 0,45 0,26 Menot yhteensä/ Kostnader totalt ‐377 090,91 ‐343 200,00 ‐368 194,36 Tulot/ Inkomster Koulutuksen järjestäminen/ Arr av skolning 0,00 0,00 0,00 Tilaustyötulot/ Beställningsarbeten 201 240,83 232 000,00 201 320,76 Avustukset /bidrag Ravinneratas 27 157,35 90 162,79 JÄSSI2019 4 932,63 64 000,00 64 458,22 JÄSSI2018 (+aiemmat) 92 762,18 18 500,00 10 556,39 VETO 0,00 8 700,00 19 152,34 3Vyyhti 59 751,27 20 000,00 4 329,88 PVY:n maksuosuus VETO‐hankkeessa/ ÖVMs ersättning i VETO‐projektet ‐2 696,00 yhteensä/ tillsammans 184 603,43 111 200,00 185 963,62 Tulot yhteensä/ Inkomster totalt 385 844,26 343 200,00 387 284,38 Tilikauden verojaksotus ‐1 506,21 ‐3 824,15 Jäämä tilaustyöt ja hankkeet/ Resultat 7 247,14 0,00 15 265,87

TULOT/ INKOMSTER 449 986,74 409 200,00 452 169,60 MENOT/ KOSTNADER ‐429 974,98 ‐433 850,00 ‐441 289,00 Erotus/ Skillnad 20 011,76 ‐24 650,00 10 880,60 Korot/ Räntor 21,68 11,23 Tilikauden yli/alijäämä/ Årets över/underskott 27 280,58 ‐24 650,00 7 067,68 LIITE 2

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 0562575-5 Tase 31.12.2019 31.12.2018 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 5 426,40 1 714,17 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 5 426,40 1 714,17 Pysyvät vastaavat yhteensä 5 426,40 1 714,17 Vaihtuvat Vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 40 119,46 71 001,44 Muut saamiset 148,09 1 010,44 Siirtosaamiset 100 025,45 74 455,66 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 140 293,00 146 467,54 Saamiset yhteensä 140 293,00 146 467,54 Rahat ja pankkisaamiset 282 176,14 275 614,10 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 422 469,14 422 081,64 VASTAAVAA YHTEENSÄ 427 895,54 423 795,81

VASTATTAVAA Oma pääoma Omakatteiset rahastot Ähtävänjokirahasto 53 928,63 59 235,48 Kyrönjokirahasto 41 105,65 44 616,29 Lapuanjokirahasto 27 785,29 35 947,51 Perhonjokirahasto 60 580,45 54 860,01 Rahastopääoma 183 400,02 194 659,29 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 160 615,29 140 581,85 Tilikauden tulos 7 067,68 20 033,44 Oma pääoma yhteensä 351 082,99 355 274,58 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 21 651,50 16 930,22 Muut velat 21 030,88 13 368,86 Siirtovelat 34 130,17 38 222,15 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 76 812,55 68 521,23 Vieras pääoma yhteensä 76 812,55 68 521,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 427 895,54 423 795,81 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 0562575-5

Tuloslaskelma 1.1.2019 – 31.12.2019 1.1.2018 – 31.12.2018 VARSINAINEN TOIMINTA Varsinainen toiminta Tuotot 8 110,22 6 692,48 Kulut Henkilöstökulut -52 540,25 -36 137,15 Poistot -210,52 -280,68 Muut kulut -20 343,87 -14 960,03 Kulut yhteensä -73 094,64 -51 377,86 Varsinaisen toiminnan kate -64 984,42 -44 685,38

Toimeksiantojen tuotot ja kulut Tuotot 387 284,38 385 844,26 Kulut Henkilöstökulut -238 242,18 -241 085,82 Poistot -1 598,29 -290,7 Muut kulut -128 353,89 -135 714,39 Kulut yhteensä -368 194,36 -377 090,91 Toimeksiantojen kate 19 090,02 8 753,35

Tuotto-/Kulujäämä -45 894,40 -35 932,03 Varainhankinta Tuotot 56 775,00 57 450,00 Tuotto-/Kulujäämä 10 880,60 21 517,97 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Rahoitustoiminta 11,23 21,68

Tuotto-/Kulujäämä 10 891,83 21 539,65

Ähtävänjokirahasto Tuotot Ähtävänjokirahasto 14 900,00 14 921,78 Kulut Ähtävänjokirahasto -14 900,00 -14 921,78 Tulos Ähtävänjokirahasto 0 0 Kyrönjokirahasto Tuotot Kyrönjokirahasto 24 975,85 25 192,19 Kulut Kyrönjokirahasto -24 975,85 -25 192,19 Tulos Kyrönjokirahasto 0 0 Lapuanjokirahasto Tuotot Lapuanjokirahasto 14 184,85 14 188,48 Kulut Lapuanjokirahasto -14 184,85 -14 188,48 Tulos Lapuanjokirahasto 0 0 Perhonjokirahasto Tuotot Perhonjokirahasto 10 359,12 10 234,03 Kulut Perhonjokirahasto -10 359,12 -10 234,03 Tulos Perhonjokirahasto 0 0

Tilikauden tulos 10 891,83 21 539,65

Tilikauden verot -3 824,15 -1 506,21

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 7 067,68 20 033,44

fondkapital 183 400,02 €. Eftersom fondkapitalet har minskat har hela det egna kapitalet minskat i någon mån från tidigare år. Kortfristigt främmande kapital är 76 812,55 €. Intäkterna från den ordinarie verksamheten var 8 110,22 € och intäkterna från tillförda medel, medlemsavgifterna, var 56 775,00 €. I och med att utgifterna för ordinarie verksamhet var -73 094,64 € blev resultatet av den ordinarie verksamheten -8 209,42 €, som är ett mindre underskott än det budgeterade (-24 650 €). Inom den ordinarie verksamheten var den största utgiftsposten personalkostnader (72 %). Följande största utgiftsposter var reseersättningar (4,2 %), övriga utgifter (3,5 %), bokföringskostnader (3,1 %), avgiften för deltagande i VESY-projektet (2,3%), telefon- och datatrafikavgifter (1,7 %) och förnödenheter (1,4 %). Intäk- ter uppstod något mera än budgeterat, speciellt inom fonderna och å andra sidan blev utgifterna mindre än budgeterat i fråga om personalkostnader. Inom uppdragsverksamheten uppgick intäkterna från fakturering av beställningsarbeten till 201 320,76 €, som är mycket nära samma nivå som 2018 men nästan 31 000 € mindre än budgeterat. Bidrag och reserve- ringar för projekten uppgick till totalt 185 963,62 € som är något större än 2018. Intäkterna blev totalt 387 284,38 € som är 1440 € större än föregående år. Utgifterna blev 368 194,36 € som är ca 8 900 € mindre än 2018. Resultatet från uppdragsarbeten uppvisar därmed ett överskott på 19 090,02 €. Storleken på de bidrag som erhållits inom Österbottens Näringshjul -projektet var för Österbottens vatten och miljö rf 90 162,79 €. Från miljöministeriets prövningsbaserade understöd för avloppsvattenrådgivning på glesbygden erhölls vid utbetalning för det 2018 avslutade projektet 28 385,87 € och för det nya Österbottens JÄSSI2019 -projektet 64 458,22 €. I slututbetalningen för det 2018 avslutade projektet Kolmen Vyyhti erhölls till jordbruksfonden för landsbyggdens utveckling 4 329,88 €. I den första utbetalningsraten inom VETO- projektet erhölls 19 152,34 €. De största utgiftsposterna på uppdrags- och projektsidan var lönekostnader (64,7 %) och underleverantörs- uppdrag (19,8 %). Följande större utgiftsposter var övriga uppdrag (11 200 €), inkvartering och allmänna färdmedel (9 900 €), reseersättningar (6 700 €), bokföringskostnader (4 700 €). Bland utgiftsposterna ökade bl.a. avskrivningar (2 700 €), reseersättningar (6 700 €) deltagande i skolning (1 200 €). Avskrivningen förkla- ras av bokföringen den inom VETO-projektet anskaffade vattenkvalitetsmätaren. Österbottens vatten och miljö rf:s totala resultat exklusive fonderna och efter resultatregleringar blev +10 880,60 € och räkenskapsperiodens överskott efter skatt +7 067,68 €. Inom fonderna var verksamheten 2019 aktiv och utgifterna var större än inkomsterna och därtill fanns också beredskap genom de under tidigare år ansamlade årsavgifterna. Varje fonds intäkter och utgifter har bokförts lika stora i resultaträkningen. Intäkterna för Esse å fonden var 2019 14 900 €, kostnader -20 224,85 € och dessas skillnad balansförändringen -5 306,85 €. Kyro älv fondens intäkter var 24 975,85 €, kostnader 28 486,49 € och dessas skillnad balansförändringen -3 510,64 €. Lappo å fondens intäkter 14 184,85 €, kostnader 22 347,07 € och dessas skillnad balansförändringen -8 162,22 €. Perho å fondens intäkter var 10 359,12 €, kostnader 4 638,68 € och dessas skillnad balansförändringen 5 720,44 €.

Bilagor 1 Bokslut 2019 och budgetjämförelse 2020 2 Bokslut för räkenskapsperioden 01.01.2019 - 31.12.2019

8 Publikationer

Publikationsserien Österbottens vatten och miljö rf:s publikationer inrättades för ÖVM. I denna publiceras åtminstone de mera betydande publikationerna. Publikationsserien har en internationell ISSN nummer. Dessutom har varje publikation en ISBN nummer. Helsingfors universitet uppbevarar inhemska publikationer för forskares och andras behov på basen av lagen om deponering och förvaring av kulturmaterial, 1433/2007 (kulturmateriallagen). Nationalbiblioteket upprätthåller en friexemplarsbyrå.

Under 2019 har i Österbottens vatten och miljö rf:s publikationsserie utkommit: Vesisenaho Pia & Jutila Heli 2019: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon tarkkailu vuodelta 2018. ‐ Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 1. 17 s.+ 8 liitettä. Miia-Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva-Kaarina ja Jutila Heli 2019: Pohjanmaan Jässi-jätevesi- hanke vuonna 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2. 32 s.+ 11 liitettä. Jutila Heli 2019: Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2018. / Österbottens vatten och miljö ry. Årsberättelse 2018. ‐ Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 3. 12 s. + 12 s. + 2 liitettä. Aaltonen Eeva‐Kaarina, Virtanen Joni & Jutila Heli 2019: Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018. − Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 4. 32 s + 13 liitettä. Pietarsaari. Aaltonen Eeva-Kaarina, Virtanen Joni & Jutila Heli 2019: Resultat från samkontrollen för havsområdet utanför Jakobstad 2018. - Österbotten vatten och miljös publikationer 4. 33 s + 13 bilagor. Jakobstad. Översättning Curt Nyman. Mykrä Marjut, Jutila Heli & Virtanen Joni 2019: Luodon-Öjanjärven vuoden 2018 tarkkailutulokset. ‐ Pohjan- maan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 5. 49 s.+ liitteet. Pietarsaari. Mykrä Marjut, Jutila Heli & Virtanen Joni 2019: Resultat från kontrollen av Larsmo-Öjasjön 2018. - Österbot- tens vatten och miljös publikationer nr 5. 49 s.+ bilagor. Jakobstad. Översättning Curt Nyman. Aaltonen Eeva-Kaarina & Virtanen Joni 2019: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 6. 47 s + 12 liitettä. Pietarsaari Jutila Heli 2019: Suolayrtti Pietarsaaren seudulla kesällä 2019. - Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 7. 27 s. Pietarsaari.

Under 2019 färdigställda kontrollrapporter Vesisenaho Pia 2019: Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2018. Vesisenaho Pia 2019: Åminnen vesilaitoksen suodattimien huuhteluvesien vaikutusten tarkkailutulokset, vuosiyhteenveto 2018. Pietarsaaren Vesi. Vesisenaho Pia 2019: Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jäteveden- puhdistamon yhteenvetoraportti vuodelta 2018. Vesisenaho Pia 2019: Pirilön jätekeskuksen hule- ja jätevesien tarkkailuraportti vuodelta 2018. Ab Ekorosk Oy. Vesisenaho Pia ja Virtanen, Joni 2019: Storkohmon jäteaseman pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesien vuosiyhteenveto 2018. Ab Ekorosk Oy. Vesisenaho Pia 2019: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 2018. Jutila Heli 2019: Kauhavan Pääjärven vesistökunnostuksen vesistötarkkailu vuonna 2019.

9 Ekonomi

I enlighet med verksamheten fördelar sig föreningens ekonomi mellan ordinarie verksamhet, beställningsar- beten, projekten samt de fyra åfonderna. Resultaträkningen i sin helhet uppvisar under räkenskapsperiod efter resultatregleringar och efter skatter ett överskott på 7 067,68 €. Bidraget från den ordinarie verksamheten var 64 984,42 €. Den gamla och nya verksamhetsledarens samtidiga arbete hade beaktats redan i bud- geten. På uppdragssidan var bidraget 19 090,02 €. Avskrivningar gjordes inom den ordinarie verksamheten 210,52 € och på uppdragssidan 1 598,29 €. Räkenskapsperiodens skatter uppgick till 3 824,15 €. Balansens slutsumma är 427 895,54 €. Försäljningsfordringar var vid slutet av året 40 119,46 € och resultat- regleringsfordringar i anslutning till projekten var 100 025,45 €. Inom bestående aktiva fanns maskiner och inventarier för 5 426,40 €. Eget kapital består av vinster från tidigare räkenskapsperioder 160 615,29 € och 18

I samkontrollen av Patamäki och Harrbåda grundvattenområden deltar förutom Karleby Vatten 18 andra ak- törer. Föreningen koordinerar samarbetet och rapporterar årligen kontrollresultaten. Provtagnings- och analys- tjänsterna för perioden 2016‒2019 (option 2020) har på basen av anbudstävlan beställts av EuroFins Ahma Oy. Samkontrollprogrammet för Korsbäck och Isomäki grundvattenområden i Kristinestad uppdaterades under slutet av 2018. Kontrollen konkurrensutsattes och inleddes 2019. Konkurrensutsättningen gäller till 2022 (option 2023). ÖVM fungerar i kontrollen som koordinator och gör årssammandragen för kontrollen. Dessu- tom beställde KRS-Vatten rapporteringen av kontrollen för Kallträsk grundvattenområde. Under 2019 gjordes ett program för samkontrollen av grundvatten på Alhomen i Jakobstad. I detta deltar i början UPM Kymmene Oyj och BillerudKorsnäs Finland Oy. Kontrollens provtagning- och analystjänster konkurrensutsattes och denna vanns av KVVY Tutkimus Oy. Kontrollen inleds i början av 2020. Föreningen koordinerade och rapporterade även Karleby Vattens avloppsreningsverks och Österbottens Bi- ogas Ab:s samkontroll, som innefattar bruks- och belastningskontroll. Ramboll Finland Oy ansvarade för bruks- och belastningsövervakningens provtagningar och sammanställningen av resultattabeller. För analyserna av proven svarade Eurofins Environment Testing Finland Oy under perioden 2015–2019 (innehöll option). Under slutet av 2019 konkurrensutsattes avloppsreningsverkets och Biogasverkets drift- och belastningskontroll och gavs till KVVY Tutkimus Oy som inledde kontrollen i början av 2020. För Karleby Vatten färdigställdes på ÖVM:s försorg en miljötillståndsansökan gällande avloppsreningsverket i Ullava. Jakobstads Alheda reningsverks kontrollprogram har konkurrensutsatts för perioden 2016–2019 (option 2020). I detta fall beslöts att utnyttja optionen. För drifts- och belastningskontrollen från provtagning till sammanställning av tabeller svarar Ramboll Finland Oy och proven analyseras av Eurofins Environmnet Tes- ting Finland Oy. Samkontrollprogrammet för de stängda avstjälpningsplatserna i Seinäjokinejden har godkännts av NTM- centralen och kontrollen har konkurrensutsatts för perioden 2013–2024. Kontrollen utförs av Eurofins Ahma Oy. Programmet för samkontrollen av Sjönejdens stängda avstjälpningsplatser är i kraft för åren 2014– 2024 och kontrollen har konkurrensutsatts för dessa år (KVVY Tutkimus Oy; åren 2021–2024 option). Samkontrollen för Mellersta Österbottens stängda avstjälpningsplatser för åren 2017–2027 har särskilts som en egen helhet från samkontrollen för Perho å och Lestijoki. Konkurrensutsättningen utfördes på våren 2018 och som utförare valdes Envineer Oy från Karleby. För de stängda avstjälpningsplatserna i Syd-Öster- botten och Vasanejden gjordes ett samkontrollprogram och provtagnings-, analys- och rapporteringstjäns- ter konkurrensutsattes 2019. Uppdraget vanns av Eurofins Ahma Oy och kontrollen inleds 2020. Föreningen fungerar som koordinator för samkontrollen av de stängda avstjälpningsplatserna. Konkurrensutsättningen gällande Ekorosk Ab:s Storkohmo avfallsdeponi och Pirilö avfallsstation samt staden Jakobstads gamla avstjälpningsplats för perioden 2019–2022 (option 2023) vanns av KVVY Tutkimus Oy. ÖVM koordinerar kontrollen och gör årssammandragen. För Jakobstads Vatten Åminne vattenverk utfördes provtagningen av spolvatten från flotationen och från sand- och kolfiltren samt sammanställdes en rapport. För Alholmens Kraft uppgjordes flera kontrollplaner i samband med justeringar av miljötillstånden för torv- täkter samt andra utlåtanden och utredningar (Saarenneva, Orminneva, Heinämaan-Ränöinneva, Ketosen- neva, Kannistonneva, Västermossen, Hirvineva). Kauhava stad restaurerar Pääjärvi eller Iso-Vuosjärvi och för detta har beviljats ett vattenrättsligt tillstånd 25.3.2015 (Dnro LSSAVI/8/04.09/2012). Under restaureringen byggs en vall över sjön och vattnet leds till sjöns norra del. Vattennivån i Pääjärvis norra del höjs med 55 cm från nuvarande medelvattennivå och vat- tenområdets fria yta muddras. Pääjärvi är en humusrik, mycket grund, grumlig och eutrof sjö. ÖVM gjorde 2019 kontrollprogrammet för restaureringen av Pääjärvi. ÖVM skötte vattenprovtagningen 14.8.2019 från Pääjärvi och Pääjärvenluoma. Restaureringsarbetet påbörjades i slutet av oktober 2019. Prov togs från Pääjärvenluoma och resultaten från vattenkontrollen 2019 har rapporterats. Förekomst, mängder, livskraft och associerade arter och vegetation för glasört karterades sommaren 2019 mellan juni och september i Jakobstad och Larsmo kommuner och en publikation gjordes i ÖVM:s publikationsserie (Jutila 2019). I denna diskuteras orsakerna till glasörtens tillbakagång samt redan använda och möj- liga skötselåtgärder. Mindre utredningar och kontrollprogram bearbetades enlig uppdrag. 17 kontrollen av långtidstoxcitet som hör samman med samkontrollen. Denna sändes till NTM-centralen för godkännande. Man deltog även i kontrollen av vattenkvalitet i samband med hamnens muddring genom att utöka kontrollprovtagningar, observationsplatser och analysurval samt genom att utföra de till projektet hö- rande referensprovfiskena och engångskarteringen av grumlighet vid muddringsplatserna. Föreningen har sedan år 2008 koordinerat samkontrollen av havsområdet utanför Jakobstad, Vattenprov- tagnings- och laboratorietjänster samt bottendjurs- och perifytonundersökningar 2018–2021 (optioner 2022 och 2023) produceras av KVVY Tutkimus Oy (dit f.d. BotniaLab Oy numera hör). För provfisket under på- gående period svarar Eurofins Nab Labs Oy. Föreningen handhar rapporteringen av recipientkontrollen. I rapporten för 2018 beskrevs belastning, vattenkvalitet, antalet av dem som bedrivit fiske samt bottendjur. Under 2019 påbörjades undersökning av effekten av utplantering av sik. Kartering av växtligheten har senast gjorts 2016 och görs nästa gång 2026.

Föreningen koordinerade samkontrollen av Larsmo-Öjasjön, där beställare är Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag, UPM Kymmene Oyj och Öjasjöns regleringsbolag. Kontrollen är konkurrensutsatt för perioden 2017−2021 (option 2022). Provtagningar och analyser (också bottendjursundersökningar) som hör till vattenkontrollen under kontrollperioden som började 2017 utförs av Eurofins Ahma Oy. Föreningen samman- ställer årsrapporterna. De provfisken som ingår i programmet 2018 utförs av KVVY Tutkimus Oy. Uppgifter om fiskare och fiskeredskap som hör till den årliga fiskeriekonomiska kontrollen har fram till 2018 fåtts från Norra svenska fiskeområdet. I fortsättningen begärs uppgifterna från Norra Kust-Österbottens fiskeriområde. Från samkontrollen av Larsmo-Öjasjön rapporterades för 2018 vattenkvalitet, bottendjursundersökningar och fiskeriekonomisk kontroll. Specialundersökningar (växtlighet och fåglar) ingår i programmet för 2024. I slutet av 2019 inleddes undantagsavtappning på grund av surhetsproblem. I samkontrollen som gäller Esse-, Kronoby- och Purmo åar var 2019 det första året i avtalsperioden 2019–2022 (option 2023). Enligt NTM-centralens beslut om godkännande gjordes smärre förändringar i programmet bl.a. gällande den biologiska kontrollen. Som konsult både för belastnings- och recipientkontrollen fungerar KVVY Tutkimus Oy som ansvarar för provtagning, analyser och rapportering. För den fiskeriekonomiska kontrollen svarar Pöyry Finland Oy (numera AFRY). Kontrollen av torvproduktionsområdena bröts ut från samkontroll- helhet och den ombesörjs numera av Eurofins Ahma Oy. Den fiskeriekonomiska kontrollen gällande Vapo Oy:s torvproduktionsområden utförs som en del av samkontrollen. ÖVM fungerar som koordinator och in- formatör för samkontrollen.

Avtalen om samkontrollen av Perho å har uppgjorts för perioden 2018–2021 (option 2022). Belastnings- och recipientkontroll och fiskeriekonomisk kontroll gällande Alholmens Kraft Ab:s och några privata torvprodukt- ionsområden samt Vapo Oy:s fiskeriekonomiska kontroll har anslutits som en del av samkontrollen för Perho å. Belastnings- och recipientkontrollen utförs under perioden av Eurofins Ahma Oy och den fiskeriekonomiska kontrollen av Pöyry Finland Oy (numera AFRY Finland Oy). I samkontrollen för Lappo å har föreningen rollen som koordinator och informatör. Beträffande belastnings- och recipientkontrollen beslöts i samkontrollgruppen att man fortsätter kontrollen som överförts till Eurofins Ahma Oy ännu under optionsåren 2020 och 2021 (perioden 2016–2019). Den fiskeriekonomiska kontrollen har skötts av Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry/BotniaLab Oy (numera KVVY Tutkimus Oy). För Nykarleby Stadsforsens kraftverk (Nykarleby Kraftverk Ab) uppgjordes ett program enligt tillståndsåligg- andet för kartering av förekomst av nejonögonlarver och detta sändes till NTM-centralen för godkännande. Föreningen sköter även koordinators- och informatörsuppgifter i samkontrollen för Kyro älv i vilken även fiskeriekonomisk kontroll ingår. Belastnings- och recipientkontrollen utförs under perioden 2017‒2020 (option 2021) av Eurofins Nab Labs Oy och fiskerikontrollen utförs av KVVY Tutkimus Oy. Inom samkontrollen för Kyro älv un- dersöktes skadliga ämnen 2018. Inom den fiskeriekonomiska kontrollen har programmerats provfisken under 2019. För samkontrollen i Lestijoki var 2019 det tredje året i kontrollperioden 2017–2020 (option (2021). Som konsult för belastnings- och recipientkontroll fungerar Botnia Lab Oy (numera KVVY Tutkimus Oy) och för den fiskeriekonomiska kontrollen Pöyry Finland Oy (numera AFRY). Föreningen fungerar som koordinator för kontrollen. Under 2019 gjordes ett program för att ansluta Iso-Aittoneva till kontrollen. För Närpes å gjordes ett fiskeriekonomiskt kontrollprogram.

Inom VETO-projektet har utförts åtgärder bl.a. för förbättrande av fiskens vandringmöjligheter och för kartering av strandnaturen. Till vänster högvattentröskeln i Patananjoki 5.9.2019 och till höger sand- och klipp- stränder i Fäboda 18.5.2019. Heli Jutila.

Verksamhetsledaren deltog i vattenpanelen vid Kalajoki Lions nationella huvudaktivitet och berättade om vattennaturen och VETO-projektet. På plats fanns också Satu Järvenpää från Näringshjulet. Till höger en bild från Näringshjulets utfärd till Kannus där en plats för askgödsling förevisas.

7 Beställningsarbeten

Som beställningsarbeten utfördes kontrollåligganden, kontrollprogram samt separata karterings- och utred- ningsarbeten, för vilka delvis anställdes personal på viss tid. Det största enskilda uppdraget var samkontrollen av havsområdet utanför Karleby, där år 2019 var det fjärde året i kontrollperioden 2016–2020 (option 2021). Föreningen fungerar som koordinator i samkontrollen, deltar i provtagningen och sammanställer årsrapporterna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry i samarbete med Botnia Lab Oy (numera KVVY Tutkimus Oy) ansvarar för provtagningarna och analyserna. Fiskerikontrollen som inkluderar provfiske och fiskeriförfrågan har beställts från Pöyry Finland Oy (numer AFRY) och makroalgkarteringen år 2017 från Ramboll Finland Oy. Under 2019 publicerades rapporten för vattenundersökningar och bottendjursutredning samt i samband med hamnens muddring resultaten från 2018 gällande förhandsundersökningen av skadliga ämnen i sediment och fisk. Dessutom färdigställdes 15

Under Näringshjulets tillfällen och utfärder har både markens odlingsskick och behandling av avrinningsvat- ten behandlats. Satu Järvenpää.

6.3 Förbättring och ökad info om våra vattendrag eller VETO-projektet

VETO eller Förbättring och ökad info om våra vattendrag (på finska Vedet kuntoon ja tutuiksi) är ett vatten- vårds- och restaureringsprojekt som dras av Österbottens vatten och miljö rf. Projektet fick finansiering på sommaren 2019 från programmet för effektiverad vattenvård. Projektet fortsätter till slutet av 2021. Inom VETO-projektet förbättras vattenområdens tillstånd och rekreationsanvändning. Inom projektet eftersträvar man att minska belastningen från jord- och skogsbruk, pälsnäring, torvproduktion och dagvatten. Inom projektet befrämjas kunskapen om avrinningsområdenas vatten- och strandnatur vid berörda åar, sjöar och hav med hjälp av metoder som används inom miljöfostran och informationsspridning. Projektområdet är Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten. Projektaktivitetsområdena finns inom avrinningsområdet för vattendragen som utmynnar i Larsmo-Öjasjön (Esse å, Purmo å, Kovjoki och Kronoby å) och inom närliggande havsnära område samt till en mindre del inom Perho ås avrinningsom- råde. Beträffande koordineringspaketet utförs rådgivning och aktivering av föreningar och andra lokala aktö- rer inom hela Österbotten (Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten samt södra delen av Norra Österbotten). Kärnområde är också beträffande koordineringen de s.k. projektaktivitetsområdena men en del av tjänsterna i paketet fördelas på ett större område (hela Österbottens vatten och miljö rf:s verksamhetsområde). Under sommaren låg tyngdpunkten för aktiviteterna på naturutredningar gällande våtmarks-, vatten- och strandobjekt samt på att identifiera dagvattenobjekten. I oktober och november koncentrerade man sig på information och infotillfällen om vatten. Dessa var samtidigt aktiveringstillfällen för lokala vattenvårdsaktörer (det ena finskspråkigt och det andra svenskspråkigt). Tillfällena ordnades i Vindala 23.10.2019 och i Pedersöre 19.11.2019. Till VETO-sidorna på Österbottens vatten och miljö rf:s nätsidor har tillfogats information och material har översatts till svenska. Under slutet av året publicerades ÖVM:s första infoblad tvåspråkigt. Detta sändes elektroniskt till VETO-aktörerna och via andra fördelningslistor. Bladet kan också laddas ned från nät- sidorna. Möjligheterna till restaurering av Patanajokis fåra har diskuterats under ett möte 5.9.2019. Till detta hörde också att besök vid Pihlajanmaa kraftverk. Planering och förberedelser för förverkligande av våtmarker vid Happo i Evijärvi, Pokela i Vindala och Lappfjärdsdiket i Jakobstad har påbörjats. I Evijärvi bekantade man sig också med lämpliga våtmarksplatser vid Kirsinpäkki området. Förhandsprov togs för utredning av våtmar- kernas effekt. I anslutning till VETO-projektet har tre tidningsannonser och fem tidningsartiklar publicerats. Inom VETO-projektet anskaffades en YSI-EXO vattenkvalitetsmätare som kan mäta vattnets temperatur, el- ledningsförmåga, pH, redox-potential (ORP), syrehalt, grumlighet, totala mängd alger, klorofyll och blågröna alger. Apparaten skall användas inom VETO-projektet bl.a. för undersökning av våtmarkernas funktion och undersökning av vattenområden. Innan bassängerna byggs är det viktigt att känna till avrinningsvattnets kva- litet i den aktuell fåran. Projektets aktivitet kan följas på: https://www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa/veto-hanke/ ja www.facebook.com/Pohjanmaan-vesi-ja-ymparisto

14 fastighetsägarna om användning och underhåll av det befintliga avlopssystemet samt vid behov gavs vägled- ning om hur förnyelse av systemet kan genomföras. Det mest allmänt förekommande systemet var endast sedimentationsbehållare för allt avloppsvatten. Ca 26 % av fastigheterna hade endast ringa mängder avloppsvatten. Genom allmän information nåddes ungefär 592 personer under 2019. Rådgivning gavs per telefon, post och epost. Projektet deltog i elva invånarkvällar eller -tillfällen rörande avloppsvatten och i fyra mässor. Inom Österbottens JÄSSI 2019 avloppsvattenprojekt uppnåddes de målsättningar som finns i projektplanen och finansieringsbeslutet. Vid rådgivningen iakttogs Finlands miljöcentrals allmänna plan för rådgivning. Inom Österbottens JÄSSI-projektet har under åren 2012–2019 gjorts totalt 4 376 karterings- och rådgivnings- besök på fastigheter. Genom allmän rådgivning har totalt ca 3 900 fastighetsägare kontaktats och 613 fastig- hetsägare har fått personlig rådgivning via telefon och epost.

6.2 Österbottens näringshjul

Projektet Näringshjulet (2018–2020) verkar tvåspråkigt inom landskapen Södra Österbotten, Mellersta Ös- terbotten och Österbotten samt i Kalajokidalen i Norra Österbotten. Projektområdet har flera gemensamma särdrag såsom rikligt med sura sulfatjordar, myrar och torvmarksskogar samt intensiv husdjurs- och päls- djursproduktion koncentrade till ådalarna. Projektets huvudsakliga målsättning är att effektivera utnyttjan- det av gödselns näringsämnensflöden samt att minska belastningen på vattenområdena och därigenom för- bättra vattnens tillstånd inom projektområdet. Ekosystemtjänsterna utvecklas och möjligheterna till rekreation förbättras. Projektets målgrupper är avrinningsområdenas markägare, landsbygdsföretagare och andra aktörer. I projektet betraktas vattenvårdens kärnelement och vattendragens tillstånd i sin helhet inom ett brett samarbete mellan sakkunniga. Genom att utnyttja olika organisationers elektroniska databanker, verktyg och befintliga undersökningsdata har man nu sökt fram ”Hot Spot” områden. För dessa utarbetas rekommendationer och modellplaner. Genom seminarier och informationstillfällen främjas användningen av elektroniska databaser samt utvecklas samarbetsmodeller och möjligheter för företagsverksamhet. Demonstrationer och försök illustrerar olika metoder att hantera gödsel. Genom mångdimensionell informationsverksamhet, exkursioner och studiebe- sök sprids kunnande och befrämjas ibruktagande av nya handlingssätt inom projektområdet.

Projektet Österbottens Näringshjul har påbörjats i fråga om insamling av geografisk information och analyser av gödselns näringsinnehåll. Som föremål för projektet har inom respektive landskap valts ut åtminstone ett avrinningsområde som genom hotspot analyser visat sig innehålla olika vattenskyddsfrågor att lösa. T.ex. så att gödsel uppstår mera än vad det finns åkermark som spridningsareal inom rimligt avstånd. Områdenas belastning betraktas och analyseras noggrannare vartefter realiserbara åtgärder planeras i samarbete med områdets aktörer. Målsättningen är att minska belastningen på vattenområdena och få näringsämnena i ef- fektivare nyttoanvändning än för närvarande sker. Projektet befrämjar således våra områdens vattenvård och kretsloppsekonomi. Projektägare är Österbottens vatten och miljö rf, deltagare är Skogscentralen, Luke, GTK, ProAgria Etelä-Po- hjanmaa, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Österbotten f.f. I projektets styrgrupp ingår förutom projekt- deltagarnas representanter även företrädare för NTM-centralerna MTK K-P, MTK E-P ja ÖSP samt yrkeshög- skolan Centria. Styrgruppen sammanträdde två gånger under 2019 och som ordförande fungerade Ritva-Liisa Nisula, ProAgria K-P. Projektets verksamhet kan följas genom: www.facebook.com/Pohjanmaan-Ravinneratas ja www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa/ravinneratas

13 fiskelag för att uppgöra en restaureringsplan för Jängänjärvi sant 2 000 € till Österbottens vatten och miljö rf för genomförande och aktivering av Patananjoki restaureringsprojektet som genomförs inom VETO- projektet. Under mötet genomgicks också situationen gällande tidigare finansierade projekt och man tog del av restaureringsplaner inom avrinningsområdet.

6 Projekt

6.1 Glesbygdens avloppsrådgivning (Österbottens JÄSSI 2018 och 2019)

Den år 2012 påbörjade avloppsrådgivningen för glesbygden fortsatte även år 2019. I början av året avslutades projektet från 2018, en utbetalningsansökan gjordes och man deltog bl.a. i en mässa i Jakobstad. Från början av maj arbetade projektet med inom det nya JÄSSI 2019 projektets budget. Inom projektet använde man den s.k. sotarmodellen, där man per brev erbjuder fastighetsägarna en frivillig rådgivningstid. Projektets kvalitetsarbete samt skolning och handledning köptes från Västra Nylands vatten och miljö rf. Projektets huvudsakliga målkommuner var år 2019 Evijärvi, Alajärvi Kannus, Kauhava, Kaskö, Karleby, Kurikka, Larsmo och Vasa. Dessutom erbjöds allmän rådgivning inom hela Österbottens vatten och miljö rf:s verksamhetsområde. Rådgivning erbjöds både på finska och svenska. Projektet deltog i en mängd sommarevenemang och fyra mässor såsom Kokkolan Kotona och Vasara mässan i Korsholm. Vid rådgivningen beaktades också kommunernas miljöskyddsbestämmelser, byggnadsordning och eventuella planebestäm- melser som berör avloppsvatten. Inom projektet arbetade förutom projektdragaren två på viss tid anställda avloppsrådgivare. I styrgruppen fanns representanter från NTM-centralen och de kommuner där fastighetsvis rådgivning erbjöds. Styrgrup- pen sammanträdde två gånger och som dess ordförande fungerade miljösekreterare Juhani Hannila från Kar- leby stad.

Inom JÄSSI-projekten har erbjutits rådgivning om avloppsvatten på mässor och ute på fastigheterna. Kommunerna (Kartbotten: Lantmäteriverket 10/2019) där Österbottens Jässi har arbetat. I många kommuner har rådgivningen pågått i flera år och kommunerna har getts färgen från dessa år. Karterings- och rådgivningsbesök erbjöds per brev systematiskt inom de områden som valts tillsammans med kommunerna. 559 besök erbjöds och av dessa genomfördes 228. Graden av förverkligande blev 41 %. På begäran besöktes 47 objekt, varav endast rådgivning gavs på 9 ställen. Därmed gjordes rådgivningsbesök på totalt 275 fastigheter och av dessa insamlades karteringsdata från 266 fastigheter. I samband med karte- ringsbesöken gavs en bedömning av behovet att förnya avloppssystemet. Bedömningen gjordes med hjälp av en fyrgradig skala. Behov av förnyelse förelåg på 46 % av de karterade fastigheterna, sanering eller upp- följning behövdes på 14 % av objekten och på 14 % av objekten bedömndes systemet vara i skick. Graden av förverkligade besök var dock rätt liten varv följer att det här konstaterade behovet av förnyelse eventuellt inte helt motsvarar verkligheten över hela området som var föremål för rådgivning. Vid besöken gavs råd till 12 fonden projekt som gynnar hela vattendragsområdet, projekt som främjar samarbete och modellprojekt som kan tillämpas på hela området. Alla kommuner utmed älvdalen medverkar i fonden: Alajärvi (Lehtimäki om- rådet), Alavo (kommunsammanslagning Alavo + Töysä från början av 2013), Kuortane, Seinäjoki (Nurmo om- rådet), Lappo, Kauhava och Nykarleby samt Jeppo Kraft Ab. Årsavgiften har en grunddel (500 €) som är gemensam för alla och en tilläggsdel som baserar sig på invånarantalet (0,15 €/inv). Ledningsgruppens medlemmar väljs framöver vart fjärde år enligt valperioder, nästa gång efter kommunalvalet 2021. I fondens ledningsgrupp ingår representanter från alla medlemskommuner, NTM-centralen och Österbottens vatten och miljö: Medlemskommun Ordinarie medlem Suppleant Kuortane Jari Kamunen Lappo Ilpo Ulvinen Kai Pöntinen Alavo Kimmo Toivola Hanna Murtomäki-Kukkola Kauhava Juhani Haukkala, puheenjohtaja Martti Puronvarsi Alajärvi (Lehtimäki) Martti Mäkitalo Rauno Jokiranta Seinäjoki (Nurmo) Pertti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä Nykarleby Tom Johansson Greta Näs NTM-centralen i Södra Österbotten Jyrki Latvala Katja Haukilehto Österbottens vatten och miljö rf Heli Jutila, sekreterare

Ledningsgruppen sammanträdde 24.10.2019 i Ylihärmä i Kauhava. Vid mötet beviljades Tuuri Salokylä bya- förening 6 000 € i bidrag för restaurering av sjön Pieni Kaksipuolinen samt 5 000 € finansiering till NTM- centralen i Södra Österbotten för anställning av en informatör för områdena kring Lappo ås huvudfåra och Nurmo å. Under mötet genomgicks också hur tidigare finansierade projekt framskridit. Härvid förlängdes Lappo å fondens löpande period till 2020 och föreslogs för delegationen en stadgeändring vari rätten att föreslå ändring i årsavgifterna överförs till ledningsgruppen som består av kommunernas, dvs. betalarnas representanter. Även andra förslag till stadgeändringar diskuterades.

5.4 Fonden för Perho å

Fonden för Perho å påbörjade sin verksamhet år 2008. Fondens mål är att förbättra vattenskyddet i samband med olika aktiviteter i tillrinningsområdet samt att främja fiske, rekreation och turism. Fonden initierar och stöder olika projekt enligt målsättningen för delegationen för Perho å. Projekten skall gagna hela avrinnings- området och främja samarbetet mellan olika aktörer. Det kan även vara fråga om modellprojekt som kan tillämpas inom hela området. Alla kommuner avrinningsområdet medverkar: Karleby, Kronoby, Kaustby, Ve- til, Halso och Perho. Årsavgiften består under femårsperioden (2018–2022) av en grunddel (400 €) som är gemensam för alla och en tilläggsdel som baserar sig på invånarantalet (0,13 €/inv). I fondens ledningsgrupp finns representanter från alla medlemskommuner, NTM-centralen och Österbottens vatten och miljö: Medlemskommun Ordinarie medlem Suppleant Vetel Patrik Knutar Pia-Lena Närhi Kaustby Juha Hanhikoski, puheenjohtaja Pia-Lena Närhi Halso Juha Kauppinen Merja Kunelius Perho Alpo Anisimaa Jyri Harju Karleby Terho Taarna Juhani Hannila Kronoby Clas-Göran Nylund Carl-Otto Slotte NTM-centralen i Södra Österbotten Marko Aalto Anne Polso Österbottens vatten och miljö rf Heli Jutila, sekreterare

Ledningsgruppen för Perho å fonden sammanträdde en gång 2019, 9.5. i Kaustby. Vid mötet beviljades Anssi Orrenmaa ett bidrag på 1 000 € för ombrytning och tryckning av boken Tekojärvi-Suomi, 12 500 € till Perho 11

Styrgruppen för Esse å fonden sammanträdde 2019 två gånger, 22.5. i Alajärvi och 12.12. i Evijärvi. Dessutom hölls ett möte per epost. I maj beviljades 5 000 € i bidrag till Ojajärvi restaureringskommitté inom Luoma- aho byaförening, 3 000 € till Soini kommun för restaureringsåtgärder av vatten och miljöer inom Vuorenmaa området samt till Österbottens vatten och miljö rf 8 000 € för vattenvårdsprojektet Förbättring och ökad info om våra vattendrag (VETO). Under mötet i december gavs finansiering till Skärgårdsrådets projekt för att förbättra miljön kring kanalen vid Kronoby ås mynning (2 000 €) till Heimsjöns Bevarande för planen att för- bättra naturstigen vid Terjärv Heimsjön, avlägsna luftskottsväxtlighet och öppna landskapet ( 5 000 €) samt till Lepplax-Norrby samfällda områden för Storfjärdens restaureringsplan, till vilken bl.a. hör bottenunder- sökningar, utredningar om åkergroda, fåglar och vattenväxtlighet (2 202 €). Under mötet genomgicks också hur tidigare finansierade projekt framskridigt.

5.2 Fonden för Kyro älv

Kyro älv fondens verksamhet påbörjades år 1997. Alla kommuner längs älven medverkar: Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Jalasjärvi, Storkyro, Korsholm och Vasa (+ kommunsammanslagning 1.1.2013 Lillkyro). Andra kommuner på tillrinningsområdet som medverkar är Vörå, Virdois, Kihniö och Laihela. Övriga med- lemsorganisationer är Pro Agria Syd-Österbotten, Vapo Oy och Norra Kvarkens fiskeområde. Den femte 5- årsperioden påbörjades år 2017. Syftet med fonden för Kyro älv är att främja Kyro älv delegationens mål att förbättra vattenkvaliteten och utveckla fisket inom Kyro älvs tillrinningsområde. För att uppnå sitt syfte initierar fonden projekt som gynnar Kyro älvs vattendragsområde och deltar vid behov i finansieringen av dessa projekt. Årsavgiften för kommunerna längs älven bygger på en grundavgift (400 €) och en tilläggsavgift baserad på invånarantal (0,15 €/inv.). Som tak för årsavgiften för Seinäjoki och Vasa har fastställts 4 900 €. Årsavgiften för övriga kommunmedlem- mar är 500 € och övriga samfund 200 €/år. I fondens ledningsgrupp finns representanter från alla medlemskommuner, NTM-centralen och Österbottens vatten och miljö: Medlemskommun Ordinarie medlem Suppleant Ilmajoki Timo Kankaanpää Jari Jokilehto Kurikka Seppo Kangas Kauhajoki Tero Kilpiö Anita Ranta Seinäjoki Juha Takamaa, puheenjohtaja Pekka Hunnakko Storkyro Antti Lammi Tommi Laine Vasa Irma Hyry Esa Hirvijärvi Korsholm Johanna Nyman Virdois/Kihniö Hannu Joutsenjärvi Vörå/ Laihela Marika Henriksson Sauli Tuomela NTM-centralen i Södra Österbotten, m-ansvar. Liisa Maria Rautio Österbottens vatten och miljö rf Heli Jutila, sekreterare

Ledningsgruppen sammanträdde 27.9.2019 i Seinäjoki. Vid mötet beslöts att ge 3000 € i bidrag till Norrvik skifteslag för restaureringsprojektet Seinäjärvi, 20 000 € till NTM-centralen i Södra Österbotten för INSPECT- projektet som gäller information och bekämpning av främmande arter. Under mötet genomgicks också hur tidigare finansierade projekt framskridigt och övervägdes behovet av förnyelse av stadgarna.

5.3 Fonden för Lappo å

Fonden för Lappo å påbörjade sin verksamhet år 2004 och den tredje 5-årsperioden påbörjades år 2014. 2018 var det sista året i denna period. Verksamheten fortsatte dock 2019 med användning av samma finansie- ringsandelar som under föregående period. Syftet med fonden är att främja målen för Lappo å delegationen genom att stöda samarbetet mellan olika aktörer, effektivera vattenskyddet samt skapa förutsättningar för att utveckla en attraktiv helhet för rekreation, fiske och turism. För att förverkliga målsättningen initierar

Verksamhetsledaren är ÖVM:s representant i den samarbetsgrupp för vattenvård som verkar inom området för NTM-centralen i Södra Österbotten. Planeringsarbetet inom arbetsgrupperna för åarna och delegationerna på vårt område fortsatte enligt de riksomfattande linjedragningarna. För arbetsgruppen presenterades den nyaste bedömningen av yt- och grundvattnens tillstånd inom NTM-centralens område. Under hösten kommenterades skriftligen MM:s planeringsanvisningar för regionala åtgärder gällande vattenvårdens tredje period och havsvårdens andra period i fråga om följande helheter: Jordbruk, pälsdjursnäring och sura sulfatjordar 7.11.2019, vattenbyggande, reglering och restaurering av vattenområden 15.11.2019 samt skogsbruk och torvproduktion 12.12.2019. Föreningen deltog i arbetet inom delegationerna för Lestijoki, Perho å, åarna som rinner ut Larsmo-Öjasjön (Esse-, Kronoby-, Purmo- och Kovjoki åar), Lappo å och Kyro älv och deltog även i de förberedande arbets- gruppernas arbete. En representant från föreningen deltar även i delegationen för Lappfjärds å–Tjöck å samt samarbetsorganet för Närpes å. Verksamhetsledaren är ordförande för arbetsgrupperna för Lappo å och för åarna som rinner ut i Larsmo-Öjasjön. Liksom tidigare deltog föreningen i samarbetet mellan de olika vattenskyddsföreningarna. Heli Jutila är medlem i styrelsen för Förbundet för Vattenskyddsföreningarna i Finland r.f. och medlem i arbetsutskottet som består av verksamhetsledarna. Hon är också medlem i styrelsen för Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry som grundades 2019 inom VESY-projektet. På motsvarande sätt finns också representanter från andra regionala vattenskyddsföreningar i styrelsen under inledningsskedet och avsikten är att dessa avgår när verksamheten stabiliserat sig i någon mån.

5 Åfonderna

Österbottens vatten och miljö r.f. har förutom övrig verksamhet även fyra fonder för åarna: Fonden för Esse å, Fonden för Kyro älv, Fonden för Lappo å och Fonden för Perho å. Föreningens verksamhetsledare fungerar som sekreterare i fondernas ledningsgrupper. Grundandet av Fonden för Lestijoki förbereddes.

5.1 Fonden för Esse å

Fonden för Esse å grundades år 1993 och 2019 var det andra verksamhetsåret i perioden 2018–2022. Fon- dens ändamål är att initiera och finansiera projekt som gynnar vattenskyddet inom Esse ås vattendragsom- råde. Områdets samtliga kommuner medverkar: Alajärvi, Vindala, Lappajärvi, Evijärvi, Kronoby, Pedersöre, Jakobstad och Larsmo samt Soini. Verksamhetsområdet för Esse å fonden täcker förutom Esse å även avrin- ningsområdena för Purmo å, Kronoby å och Kovjoki å. Området motsvarar verksamhetsområdet för delegationen för åarna som utmynnar i Larsmo-Öjasjön. Årsavgiften är lika för alla, 1 800 €, förutom för Soini därifrån vattnet rinner mot tre olika vattendrag och därför betalar de endast en tredjedel av årsavgiften. I fondens ledningsgrupp finns representanter från med- lemskommunerna, NTM-centralen samt Österbottens vatten och miljö rf: Medlemskommun Ordinarie medlem Suppleant Jakobstad Sofia Zittra-Bärsund Andreas Svarvar Alajärvi Antti-Kalle Levijoki Simo Sillanpää Evijärvi Janne Koskimäki Vesa Joutsen Larsmo Sofia Zittra-Bärsund Pedersöre Mattias Kanckos Tommy Johansson Lappajärvi Eeva-Maija Savola, ordförande Ville Väkeväinen Vindala Kirsi Syynimaa Kronoby Harry Öst Hans-Erik Lindgren Soini Tapani Akonniemi Risto Rasinmäki Österbottens vatten och miljö rf Jaakko Harju NTM-centralen i Södra Österbotten Liisa Maria Rautio Österbottens vatten och miljö rf Heli Jutila, sekreterare

18.9.2019 Avloppsvattenkväll i Evijärvi (SM) 19.9.2019 Näringshjulets våtmarksutfärd till Alavo (SJ, PV, MM) 24.9.2019 Kyro älv delegationens möte i Korsholm (HJ) 25.9.2019 VETO-styrgruppens möte i Jakobstad (HJ, MM) Miljöföreläsning, tillståndet i regionens vatten, Mellersta Österbottens konservatorium 26.9.2019 (HJ) 27.9.2019 Kyro älv fondens möte i Seinäjoki (HJ) 21.–22.9.2019 Kotona Kokkolassa mässan (SM) Seminarium om förberedande av Mellersta Finlands vattenskyddsförening inom VESY- 1.10.2019 projektet i Jyväskylä (HJ) 2.10.2019 KVVY Tutkimus Oy:s avloppsvattenskolning i Lappajärvi (HJ, PV) 3.10.2019 Förbundet för vattenskyddsföreningarna i Finland rf, styrelsen mm. i Tammerfors (HJ) 3.10.2019 Näringshjulets presentation i Mellersta Österbottens konservatorium (SJ) 3.–4.10.2019 Snellmans producentmässa i Jakobstad (SJ) 9.10.2019 Näringshjulets utfärd till vårmark i Kelviå (SJ) 23.10.2019 VETO-vattenvårdsinfo i Vindala (HJ, SJ, SM) 24.10.2019 Lappo å fondens möte i Kauhava Ylihärmä (HJ) 26.–27.10.2019 Vasara Vaasa mässan, JÄSSI-rådgivningspunkt (SM) 29.10.2019 JÄSSI-styrgruppens möte i Jakobstad (HJ, SM) 31.10.2019 Dagvattendag i Lahtis (HJ) 5.11.2019 Samkontrollgruppen för havet utanför Karleby, möte i Karleby (HJ, MM) 6.11.2019 Möte om Jakobstads samkontroll av grundvatten i Jakobstad (HJ, PV) 6.11.2019 Avloppsvattenkväll i Lappajärvi (SM) 7.11.2019 Avloppsvattenkväll i Lappajärvi (SM) 8.11.2019 Kalajoki vattenvårdsgruppens möte i Ylivieska som del av VESY-projektet (HJ) Informationstillfälle för vattenvårdens samarbetsgrupp samt programmet för effektive- 12.11.2019 rad vattenvård, Kauhava (HJ, SJ) 13.11.2019 Näringshjulets-styrgrupp i Karleby (SJ, HJ) 15.11.2019 Skolning gällande beställning av naturinventeringar i Pargas, distansföreläsning (HJ) 19.11.2019 VETO-vattenvårdsinfo i Pedersöre (HJ, SJ, MM, PV) 20.11.2019 Projektet om fördjupning av farleden till Karleby (HJ, MM) 21.11.2019 Ängsseminarium i Seinäjoki (HJ) 21.11.2019 Seminarium om kontroll av vatten inom jord- och skogsbruk i Ylivieska (SJ) 27.11.2019 Österbottens vatten och miljö rf:s höstmöte i Kuortane, projektpresentationer (HJ ja SJ) 29.11.2019 Inledningsmöte för den nya samkontrollperioden för Lappo å (PV) 2.12.2019 Allmänt möte om inverkan från fiskodling i Jakobstad (HJ) 9.12.2019 Näringshjulets utfärd till Alavieska och Kalajoki (SJ) 12.12.2019 Esse å fondens möte i Evijärvi (HJ) 12.12.2019 Öringsdag i Kauhajoki (SJ) Lillajulglögg i Nicklinska huset för medlemskåren, på förmiddagen rekreationsdag för per- 13.12.2019 sonalen (HJ, EKA, SJ, MM, PV) 16.12.2019 Förbundet för vattenskyddsföreningarna i Finland rf:s höstmöte i Helsingfors (HJ)

4.2 Samarbete och expertuppgifter

På vårt område sköts myndighetsärenden i fråga om vatten och miljö av Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten (NTM-centralen) och fiskeriärenden av Egentliga Finlands NTM-centrals fiskerigrupp. NTM-centralernas verksamhetsområde inom vårt område sammanfaller med föreningens verk-samhetsom- råde. Miljötillstånd behandlas av miljötillståndsenheten på Regionförvaltningsverket för Västra och Inre Fin- land (LSSAVI). 8

29.3.2019 Från ÖVM i Kalajoki vattenvårdsgrupp (HJ, MH) 30.–31.3.2019 Pytinki mässan (SJ) 8.4.2019 Lestijoki delegationens arbetsgrupps möte i Karleby (HJ) 8.4.2019 Perho å delegationens arbetsgrupps möte i Karleby (HJ) 12.4.2019 Lappo å arbetsgrupp för samkontroll (PV, HJ) 15.4.2019 NTM-centralens vattendragsdag (HJ, SJ) i Härmä 13.–14.4.2019 Rakenna-Sisusta-Asu mässan i Jakobstad, JÄSSI-rådgivningspunkt (SM, HJ) 17.4.2019 Förberedande möte för Esse-, Purmo-, Kronoby- och Kovjoki åarnas delegations möte (HJ) 24.4.2019 Österbottens vatten och miljö rf:s vårmöte i Jakobstad (HJ, EKA, SJ, SM) 9.5.2019 Perho å fondens möte (HJ, SJ) 9.5.2019 Avloppsvattenkväll i Jalasjärvi, Kurikka, JÄSSI (SM) 16.5.2019 Lappo å fondens möte i Lappo (HJ) 22.5.2019 Esse å fondens möte i Alajärvi (HJ, EKA) 23.5.2019 Förbundet för vattenskyddsföreningarna i Finland rf:s vårmöte i Helsingfors (HJ, EKA) 27.5.2019 Kyro älv gruppen i Replot, Korsholm (HJ) 28.5.2019 Kontrollen av havsområdet utanför Jakobstad (HJ, EKA) 29.5.2019 Våtmarken vid mynningen av Lappfjärdsdiket, arbetsgrupp (HJ, EKA) 3.–5.6.2019 Nätverket för restaurering av vattenområden, möte (SJ, HJ) St. Mickel 5.6.2019 Avloppsvattenkväll i Seinäjoki, JÄSSI (SM) 6.6.2019 Esse-, Purmo-, Kronoby- och Kovjoki åarnas delegations möte (HJ) 7.6.2019 Lions miljöaktivitet i Kalajoen Raitti köpcenter (HJ, SJ) 10.6.2019 Lappo å delegationens möte i Kuortane (HJ) 11.6.2018 Lestijoki delegationens möte i Lestijärvi (HJ, SJ) 12.6.2019 Vattenvårdens samarbetsgrupp (HJ) i Vasa 13.6.2019 Perho å delegationens möte (SJ, HJ) 13.6.2019 Närpes å delegationsns utfärd (EKA) 17.6.2019 ÖVM personalens skolnings och rekreationsdag i Nykarleby Kannistonneva-Lähdeneva, utfärd om torvproduktion tillsammans med NTM-centralen 19.6.2019 (PV, HJ) 25.6.2019 MTK Keski-Häme utfärd till John Nurminen stiftelsen, Lestijoki (HJ, EKA) 25.6.2019 Suupohja åarbetsmöte i Östermark (SJ) 29.6.2019 Stugägarparlamentets möte i Kaskö, JÄSSI (VL) 6.7.2019 Alavo Saarijärvi sjökommitténs årsmöte, JÄSSI (SM) 6.7.2019 Österön skärgårdsmarknad, Vörå, JÄSSI-rådgivningspunkt (VL) 7.8.2019 Näringshjulets utfärd till Ruukki, Kalajoki och Kannus (SJ, HJ, EKA, PV, MM) 13.8.2019 JÄSSI-styrgrupen i Vasa (SM, HJ, TF, VL) 13.8.2019 Arbetsmöte om sedimenteringsbassänger och våtmarker i Kauhajoki Ikkeläjärvi (SJ) 14.8.2019 Avloppsvattenkväll i Vasa (VL) 20.8.2019 Avloppsvattenkväll i Lappo, JÄSSI (SM) 22.8.2019 Styrgruppen för Lappo ås samkontroll möte i Seinäjoki (PV, HJ) 22.8.2019 Avloppsvattenkväll i Lappo, JÄSSI (SM) 23.–24.8.2019 Ollikkala mässan i Kannus (SJ) 26.8.2019 Perinne-ELO terrängdag (HJ) 27.–28.8.2019 Rådplägningsdagar för vård av kulturlandskap i Björneborg (HJ) 31.8.–1.8.2019 Water Camp i Ruovesi (HJ) 5.9.2019 Möte med VAPO i Vetil 5.9.2019 Möte om restaureing av Patananjokis fåra inom VETO-projektet i Räyrinki (HJ, SJ) 6.9.2019 Avloppsvattenkväll i Kauhava (SM) 7.–8.9.2019 Asu ja Elä mässan i Kurikka (TF, SM) 7

3.3 Arbetsutskott

Styrelsens arbetsutskotts medlemmar var Michael Hagström, Kai Nykänen, Juha Santtila, Tomi Heikkinen (från 21.3., tidigare Kari Saari), Jari Kamunen och Anders Svarvar. Arbetsutskottet sammanträdde två gånger under 2019, 21.2. och 4.9., i Jakobstad.

3.4 Kontor och personal

Föreningens kontor finns i Jakobstads stadshus utrymmen med adress Strengbergsgatan 1. Postadressen är PB 87, 68601 Jakobstad. Telefon är 0400 92 4848. Föreningens e-postadress är [email protected]. Personalens e-postadresser är fö[email protected] samt fö[email protected] och föreningens hemsida finns på adressen www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa. FD, MBA Heli Jutila (HJ) började som verksamhetsledare 1.2.2019. Den tidigare verksamhetsledaren AFM, limnolog Eeva-Kaarina Aaltonen (EKA) arbetade parallellt med henne till början av maj varefter Aaltonen fortsatte som limnolog till slutet av augusti. Därefter var Aaltonen på semester till slutet av 2019. Från 1.11.2018 har ing.(YH) Pia Vesisenaho (PV) fungerat som miljösakkunnig. FM Marjut Mykrä (MM) återvände från familjeledighet 4.7. och från semester 1.8.2019. Hennes vikarie var ing. (YH) Joni Virtanen (1.1.−31.1) samt Eeva-Kaarina Aaltonen. I april-november var ing.(YH) Sonja Maanselkä (SM) varit projektdragare för rådgivningen om glesbygdens avloppsvatten. Som avloppsrådgivare arbetade studerandena Tiia Frusti och Valter Lidsle. Agr (hYH) Satu Järvenpää (SJ) var projektdragare för projektet Österbottens näringshjul. ÖVM:s personals totala arbetsinsats 2019 inklusive semestrar var 5,67 årsverken. Föreningens bokföring sköts av bokföringsbyrå Oy Norlic Ab. Pensionsskyddet har ordnats hos Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen och den lagstadgade olycksfallsförsäkringen hos Pohjola och arbetslös- hetsförsäkringen hos TVR. Ett avtal om tjänsterna för arbetshälsovården har gjorts upp med Työplus Oy.

4 Ordinarie verksamhet

Under det framtidsseminarium som ordnades hösten 2015 diskuterades föreningens framtida verksamhet och kontinuitet tillsammans med medlemmarna och kontaktgrupperna. Flexibilitet och sakkunnighet ansågs som styrkor i verksamheten liksom även produktion av skräddarsydda tjänster. Som framtida möjligheter sågs identifiering av nya uppdrag från såväl vattenverken som inom projektverksamhet. Den senare bedöm- des öka i och med att staten (NTM miljö) drar sig ur t.ex. restaurering av vattendrag. Som hotbilder sågs kommunernas minskande resurser och därav kommande sparbehov.

4.1 Skolning och information

Informations-, skolnings- och diskussionstillfällen arrangerades år 2019, dels i egen regi och dels i samarbete med andra organisationer. Inom projektet Näringshjulet ordnades möten och workshop kvällar där cirkulat- ionen av näringsämnen, markens odlingsskick och vattenbalans befrämjades. Inom JÄSSI projektet ordnades tillfällen om avloppsvatten. Inom VETO-projektet ordnades tillfällen för att aktivera intresset för restaurering av vattenområden. Representanter från föreningen höll även föredrag eller verkade som utbildare vid olika tillfällen: Tidpunkt Tillfälle (förklaring av initialerna i punkt 3.6) 1.–2.2.2019 Sarkamessut (SJ) i Seinäjoki 12.–13.2.2019 Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät (SJ) i Jyväskylä 20.2.2019 Information om Näringshjulet (SJ, HJ, EKA) i Sievi och Karleby Lohteå 26.1.2019 Förberedande möten om grundandet av fond för Lestijoki (HJ, EKA, MH) i Kannus 6.3.2019 Information om Näringshjulet (SJ, HJ, EKA) i Ilmajoki 7.3.2019 Information om Näringshjulet (SJ, HJ, EKA) i Närpes 14.2.2019 Närpes å arbetsgrupp i Vasa (HJ, EKA) 6

3 Förvaltning

3.1 Föreningens möten

Föreningens stadgeenliga vårmöte hölls 24.4.2019 i Jakobstad i Rosenlunds prästgård. Efter vårmötesären- dena höll verksamhetsledaren Heli Jutila från Österbottens vatten och miljö rf ett föredrag om hotade natur- typer i Finland 2018 med tyngdpunkt på ständer och vattenområden. Efter detta följde Eeva-Kaarina Aalto- nens pensionskaffe och en guidad tur i Aspegrens trädgård. Det stadgeenliga höstmötet hölls i Kuortane kommuns fullmäktigesal 27.11.2019. Efter mötet berättade fors- kare Anssi Teppo från NTM-centralen i Södra Österbotten om vattenvårdens nya klassificering i Österbotten. Till slut berättade Satu Järvenpää om projektet Österbottens Näringshjul och Heli Jutila om projektena Ös- terbottens JÄSSI2019 och Förbättring och ökad info om våra vattendrag (VETO). Höstmötet 2018 hade som revisor valt HT/GR Nina Östman-Tylli och som revisorsuppleant HT/GR Kirsti Kattilakoski från Karleby.

3.2 Styrelse

Till föreningens styrelse hörde under det redovisade året följande medlemmar och deras personliga supple- anter: Ordinarie medlem Suppleant Michael Hagström, Karleby Sofia Zittra-Bärsund, Larsmo Jaakko Harju, Lappajärvi Kirsi Syynimaa, Alajärvi Andreas Svarvar, Jakobstad Jennie Wikström, Pedersöre Jennifer Jungerstam, Korsholm Allan Heir, Korsholm Mathias Backman, Nykarleby Karin Björkgård, Kronoby Irma Hyry, Vasa Esa Hirvijärvi, Vasa Jari Kamunen, Kuortane Riitta Ampiala, Lappo Juha Santtila, Seinäjoki Johanna Päkkilä, Seinäjoki Tomi Heikkinen, UPM Kymmene Oyj Björn Åkerlund, Alholmens Kraft Oy Sonja Vilen, Metsä Board Oyj Timo Rissanen, Metsä Board Oyj Kai Nykänen, Boliden Kokkola Oy Virve Heikkinen, Kip Infra Oy Sten Pettersson, Över- och Ytteresse delägarlag Pirjo Niemi, Österbottens förbund

Michael Hagström fungerade som styrelseordförande och Juha Santtila som viceordförande. Styrelsen sam- manträdde fyra gånger under år 2019: 21.3. i Seinäjoki vattens utrymmen, 24.4. i Rosenlunds prästgård i Jakobstad, 30.10. i Jakobstads stadshus och 5.12. i form av ett epost-möte. Vid mötet i mars godkändes bok- slutet och verksamhetsberättelsen för att föredras för vårmötet samt överfördes befogenheter och använd- ningsrätt för konton till den nya verksamhetsledaren, utnämndes Tomi Heikkinen (i stället för Kari Saari) och Anders Svarvar till arbetsutskottet och beslöts om representant till vattenvårdens samarbetsgrupp, deltagande i VESY-projektet, inrättande av en publikationsserie och initiativ till en ny ansökan om vattenvårdspro- jekt. Ytterligare redogjordes för projekten Jässi 2018 och 2019 som ger fastighetsvis rådgivning på glesbygden och projektet Österbottens Näringshjul. I Näringshjul-projektet deltar ProAgria i Södra Österbotten och Mel- lersta Österbotten och ÖSL samt Finlands skogscentral, GTK och LUKE. Under mötet i april beslöts att ansöka om finansiering för VETO-projektet från programmet för effektiverat vattenskydd. Under mötet i slutet av oktober genomgicks ärendena för höstmötet, val av representant till förbundets höstmöte, tryckning av en broschyr för föreningen, anslutning av nya medlemmar och stadgarna samt projekten där nu också VETO- projektet ingick. Under epost-mötet i december beslöts om överräckade av ett bordsstandar till föreningens mångåriga (2007–2019) ordförande Michael Hagström.

1 Allmänt

Österbottens vatten och miljö rf:s målsättning är att främja vatten- och miljövården inom sitt verksamhets- område. Föreningen fungerar som medlemmarnas och vattenanvändarnas expert- och samarbetsorgan. 2019 var föreningens 39:e verksamhetsår. Österbottens vatten och miljö rf:s verksamhet uppdelas å ena sidan i den ordinarie verksamheten, baserad på medlemsavgifterna (skolning, upplysning och samarbete) och å andra sidan i beställningsarbeten som ut- förs på uppdrag av medlemmarna och övriga kunder. Under 2019 fortsatte projektverksamheten genom an- svaret för administration och genomförande av tre projekt. Fonderna för Esse å, Kyro älv, Lappo å och Perho å fungerar som separata fonder inom föreningens verksamhet. Alla fonderna har som ändamål att initiera och delta i finansiering av projekt som gynnar respektive vattendrag. Grundandet av en fond för Lestijoki avrinningsområde förbereddes. Lagen om vattenförvaltning och förordningen om vattenförvaltningsområden styr vattenvården och vattenskyddet i Finland. Målet är att uppnå en god ekologisk status i vattendragen till år 2015, 2021 eller senast till år 2027. Föreningen deltar i den samarbetsgrupp för vattenvård som grundats på området för NTM-centralen i Södra Österbotten och som samtidigt fungerar som forum för översvämningsdirektivets och havsmiljödirek- tivets intressenter. I planeringen av vattenvården pågår den andra planningsperioden (2016‒2021). Ytvatt- nens tillstånd redovisades på vattenvårdens samarbetsgrupps möte i juni 2019 och grundvattnets tillstånd i november 2019.

2 Medlemmar

Föreningens medlemskår bestod 2019 av 22 kommuner, 1 vattenandelslag, 16 industrianläggningar och 7 andra sammanslutningar.

Muut/ Övriga Evijärven kalastusseura Över- och Ytteresse fiskelag Pohjanmaan Liitto/ Österbottens förbund Föreningen Skärgårdsrådet Över- och Nederlappfors fiskelag Eurofins Ahma Oy (f.d. NabLabs Oy) Pietarsaarenseudun Luonto/ J-stadsnejdens Natur rf

För Närpes å gjordes ett fiskeriekonomiskt kontrollprogram och för Lappo å ett program för kartering av förekomsten av nejonögonyngel. ÖVM rapporterar resultaten från ett flertal kontroller av grundvatten, bl.a samkontr. för Patamäki och Harrbåda grundvattenområden i Karleby, samkontr. av Korsbäck och Isomäki grundvattenområden samt kontrollen av Kallträsk i Kristinestad. Under 2019 gjordes ett program för samkontroll av grundvatten på Alholmen i Jakobstad. Föreningen koordinerar och rapporterar kontrollen av Karleby Vattens avloppsreningsverk och Österbottens Biogas Ab:s biogasanläggning samt Alheda avloppsreningsverk i Jakobstad. ÖVM ansvarar också för koordineringen av kontrollen av stängda avstjälpningsplatser i Seinäjokitrakten, inom Sjönejden och Mellersta Ös- terbotten. Ett samkontrollprogram för avstjälpningsplatserna i Syd-Österbotten och Vasatrakten uppgjordes konkurrensutsattes. ÖVM koordinerar och gör årsrapporter för kontrollen för Ekorosk Ab:s avstjälpningsplats Storkohmo och avfallsstationen på Pirilö samt staden Jakobstads gamla avstjälpningsplats. För Alholmens Kraft gjordes ett flertal uppdateringar av kontrollplaner, utlåtanden och utredningar i anslutning till miljötillstånd för torvtäkter. ÖVM gjorde 2019 kontrollplanen för restaureringen av Pääjärvi i Kauhava och skötte provtagningen under sommaren. Förekomsten av glasört karterades i Jakobstad och Lar- smo kommuner och en publikation gjordes i ÖVM publikationsserie. För ÖVN grundades 2019 publikationsserien Österbottens vatten och miljö rf:s publikationer och inom denna publicerades sju publikationer och dessutom producerades ett flertal rapporter. Intäkterna inom den ordinarie verksamheten uppgick till 8 110,22 € och intäkterna från tillförda medel eller medlemsavgifterna var 56 775,00 €. I och med att utgifterna för ordinarie verksamhet var -73 094,64 € blev resultatet av den ordinarie verksamheten -8 209,42 €, som är ett mindre underskott än det budgeterade (-24 650 €). Inom uppdragsverksamheten uppgick intäkterna från fakturering av beställningsarbeten till 201 320,76 € och bidragen för projekten uppgick till totalt 185 963,62 €. Intäkterna blev totalt 387 284,38 € som är 1440 € större än föregående år. Utgifterna blev 368 194,36 € som är ca 8900 € mindre än 2018. Re- sultatet från uppdragsarbeten uppvisar därmed ett överskott på 19 090,02 €. Österbottens vatten och miljö rf:s totala resultat exklusive fonderna och efter resultatregleringar blev +10 880,60 € och räkenskapspe- riodens överskott efter skatt +7 067,68 €.

Seglare på havsområdet utanför Jakobstad. Heli Jutila 8.6.2019.

Sammanfattning

Österbotten vatten och miljö rf:s målsättning är att främja vatten- och miljövården inom sitt verksamhets- område. År 2019 bestod föreningens medlemmar av 22 kommuner, 1 vattenandelslag, 16 industrianlägg- ningar och 7 andra sammanslutningar. Föreningens vårmöte hölls 23.4.2019 i Jakobstad och höstmötet 27.11.2019 i Kuortane. Som föreningens ordförande verkade Michael Hagström och som viceordförande Juha Santtila. Eeva-Kaarina Aaltonen fungerade som verksamhetsledare under tiden 1.1.–31.1.2019 och Heli Jutila under tiden 1.2–1.12.2019. Pia Vesisenaho arbetade som miljösakkunnig och Marjut Mykrä som vattensak- kunnig (4.7.–31.12.2019). Som vikarie för Marjut Mykrä fungerade Joni Virtanen (1.1.–31.1.) och Eeva-Kaa- rina Aaltonen. Satu Järvenpää arbetade som dragare för projektet Österbottens Näringshjul. Inom projektet Österbottens JÄSSI arbetade Sonja Maanselkä, Tiia Frusti och Valter Lidsle. Österbottens vatten och miljös personals totala arbetsinsats 2019 var 5,67 årsverken. Inom Österbottens vatten och miljö rf finns vid sidan av övrig verksamhet fyra åfonder: Fonden för Esse å, Fon- den för Kyro älv, Fonden för Lappo å och Fonden för Perho å. Föreningens verksamhetsledare fungerar som sekreterare för fondernas ledningsgrupper. Fondernas verksamhet var aktiv och utgifterna var större än inkomsterna. Inrättande av Fonden för Lestijoki förbereddes. Föreningen deltar i arbetet inom ådelegationerna i Öster- botten. Rådgivning beträffande avloppsvattnet på glesbygden fortsatte inom projektena JÄSSI2018 och 2019. Under 2019 gjordes 275 besök på fastigheter och allmän rådgivning gavs till 592 personer. Under åren 2012–2019 har inom Österbottens JÄSSI-projektena gjorts totalt 4376 kartläggnings- och rådgivningsbesök på fastigheter. Inom den allmänna rådgivningen har man nått ca 3 900 fastighetsägare och 613 fastighetsägare har fått enskild rådgivning genom telefon eller epost. Näringshjul projektet (2018–2020) fungerar tvåspråkigt inom landskapen Södra Österbotten, Mellersta Ös- terbotten och Österbotten samt inom Kalajokidalen i Norra Österbotten. Inom projektet har man påbörjat insamling av geodata med hjälp av näringsämnesanalyser för gödsel och val av ”Hot spot”-områden. Inom projektet ordnades exkursioner till forskningsobjekt gällande t.ex. cirkulation av gödsel, biokol, jordmån och odling samt gödsling av torvmarksskog med aska. Dessutom bekantade man sig med ett flertal våtmarkspro- jekt. I workshop-tillfällen behandlades ämnen gällande jordmån, cirkulation av näringsämnen och vattenba- lansen i odlingsmark. Samarbete med skolor genomfördes tillsammans med nejdens lantbruksläroanstalter i form av en dag om markens odlingsskick. I tillfället deltog förutom studerande även odlare. Odlarna träffades dessutom inom åkerkantsaktiviteter. VETO eller Förbättring och ökad info om våra vattendrag -projektet är ett tvåspråkigt projekt gällande vat- tenvård och restaurering som dras av ÖVM och fick under sommaren 2019 finansiering från programmet för effektiverat vattenskydd. Projektet fortsätter fram till slutet av 2021. Projektområde är Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten samt Kalajokidalen. Praktiska åtgärdsobjekt ligger närmast inom om- rådet som omfattas av delegationen för Esse å samt närliggande havsnära område. Till en mindre del finns objekt inom Perho ås avrinningsområde. Under 2019 ordnades två tillfällen gällande vattenskydd, i Vindala 23.10.2019 och i Pedersöre 19.11.2019. Vid ett terrängbesök i september övervägdes möjligheterna att re- staurera fåran för Patananjoki. Dessutom startades planering och förberedelse av förverkligande av våtmar- ker i Evijärvi Happo, Vindala Pokela och Jakobstad Lappfjärdsdiket. Inom VETO-projektet anskaffades en YSI- EXO vattenkvalitetsmätare. Det största enskilda uppdraget var samkontrollen av havsområdet utanför Karleby. Inom detta publicerades resultaten för 2018 från vattenundersökningar och bottendjursuppföljning samt förhandsanalyser av skadliga ämnen i bottensediment och fisk gällande kontrollen av muddringen. Ett kontrollprogram för långtids- toxcitet togs också fram. I och för muddringen av Karleby hamn tillfogades observationsplatser och analyser till kontrollprogrammet. Ytterligare gjordes referensprovfiske och en engångskartering av grumlighet vid muddringsplatserna. Föreningen har från 2008 koordinerat samkontrollen av havsområdet utanför Jakob- stad. I rapporten för 2018 beskrevs belastningen, vattenkvaliteten och fiskfångsterna. Under 2019 påbörja- des en utredning av resultaten från utplantering av sik. I samkontrollen för Larsmo-Öjasjön rapporterades vattenkvaliteten och den årliga bottendjursundersökningen samt den fiskeriekonomiska kontrollen. ÖVM fungerar som koordinator och informatör inom följande samkontroller för åarna: Samkontr. Esse å, Kronoby å, Kovjoki och Purmo å, samkontr. Perho å, samkontr. Lestijoki, samkontr. Lappo å samt samkontr. Kyro älv. 2

Innehåll Sammanfattning ______2 1 Allmänt ______4 2 Medlemmar ______4 3 Förvaltning ______5 3.1 Föreningens möten ______5 3.2 Styrelse ______5 3.3 Arbetsutskott ______6 3.4 Kontor och personal ______6 4 Ordinarie verksamhet ______6 4.1 Skolning och information ______6 4.2 Samarbete och expertuppgifter ______8 5 Åfonderna ______9 5.1 Fonden för Esse å ______9 5.2 Fonden för Kyro älv ______10 5.3 Fonden för Lappo å ______10 5.4 Fonden för Perho å ______11 6 Projekt ______12 6.1 Glesbygdens avloppsrådgivning (Österbottens JÄSSI 2018 och 2019) ______12 6.2 Österbottens näringshjul ______13 6.3 Förbättring och ökad info om våra vattendrag eller VETO-projektet ______14 7 Beställningsarbeten ______15 8 Publikationer ______18 9 Ekonomi ______18 Bilagor ______19

Pärmbild. Vårens skummande vatten i Bärklarsforsen, Pedersöre 12.4.2019. Heli Jutila. Bilden på pärmens insida. Österbottens vatten och miljö rf:s verksamhetsområde Bilderna är tagna av ÖVM:s anställda

Jutila Heli 2020: Österbottens vatten och miljö rf. Årsberättelse 2019. – Österbottens vatten och miljö rf:s publikationer 10. 19 s. + 2 bilagor. Jakobstad. Översättning: Curt Nyman ISBN tryckalster: 978-952-7363-22-5 ISBN nätpublikation: 978-952-7363-23-2 ISSN 2669‐8447 (tryckt) ISSN 2669‐8978 (nätpublikation)

Österbottens vatten och miljö rf, årsberättelse 2019

Heli Jutila

Österbottens vatten och miljö rf:s publikationer 10

Jakobstad 2020