HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS EHDOTUS II 19.8.2013, Tark

Haapajärven kaupunki

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS EHDOTUS II 19.8.2013, tark. 28.11.2013 (hyväksymiskäsittelyn tiedot lisätty 28.4.2014) nähtävillä 26.4.2012–31.5.2012, 18.10.–22.11. 2012, 19.2.–21.3.2013, 26.8.–30.9.2013

Käynnistyspäätös (Tekla) 20.1.2011, § 5 Vireilletulo lehti‐ilmoituksella 30.6.2011 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 12.12.2013, § 119 (ja 27.2.2014, § 35) Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.3.2014, § 66 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.4.2014, § 17 Voimaantulopäivä 26.10.2016 Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

TIIVISTELMÄ

Haapajärven kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan 15.12.2010 (§ 66) määrärahan varaamisesta osayleiskaavalle. Keskustan osayleiskaavan päivittämisestä ja laajentamisesta on olemassa teknisen lauta‐ kunnan käynnistyspäätös (TEKLA § 5) 20.1.2011. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin ja laadittuun rakennemallitarkasteluun.

Osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi laadituista rakennemallivaihtoehdoista muodostettiin rakennemalliyh‐ distelmä. Laadittu synteesimalli asetettiin julkisesti nähtäville 7.12.2011 ‐ 9.1.2012 väliseksi ajaksi mielipi‐ teiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten. Rakennemalliyhdistelmästä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka asetettiin nähtäville 26.4.2012–31.5.2012 välisesi ajaksi mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten. Nähtävilläolon jälkeen todettiin, että luon‐ nokseen tehdyt muutokset olivat luonteeltaan sellaisia, että muokatun luonnoksen asettaminen uudestaan nähtäville on perusteltua. Luonnos II asetettiin nähtäville 18.10–22.11.2012 väliseksi ajaksi mielipiteiden esittämistä varten. Myös muokatusta kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot. Saadun palaut‐ teen perusteella laadittiin osayleiskaavaehdotus, joka asetettiin nähtäville muistutusten esittämistä ja lau‐ suntojen antamista varten 19.2.–21.3.2013 väliseksi ajaksi. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ehdotusta muokattiin saadun palautteen perusteella edelleen ja muokattu osayleiskaavaehdotus II asetettiin nähtävil‐ le 26.8.–30.9.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus II:sta jätetystä palautteesta yksi aiheutti muutoksia kaava‐ karttaan. Esitetyt muutokset eivät kuitenkaan olleet olennaisia ja koskivat vain yksityistä etua. Haapajärven kaupunki on kuullut erikseen (MRA 32§) niitä osallisia, joita muutokset koskevat. Tästä ylimääräisestä kuu‐ lemisesta tiedotettiin kirjeitse kaikkia niitä maanomistajia, joiden oikeuksiin tarkennus saattaisi jollaintavoin vaikuttaa. Kuulemiskirje lähetettiin 4.11.2013. Määräaikaan mennessä erillisestä kuulemisprosessista saa‐ tiin 1 muistutus. Saatu palaute ei enää aiheuttanut muutoksia kaavakarttaan.

Keskustan osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Haapajärven kaupunginvaltuusto. Pohjois‐Pohjanmaan elinkeino‐, liikenne‐, ja ympäristökeskuksen (ELY) tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin.

Keskustan osayleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavalla kuvataan Haapajärven kes‐ kustan ja sen lievealueiden maankäyttöä tavoitevuonna 2035. Suunnittelualueeseen kuuluvilla alueilla, Haapajärven keskustassa, lievealueilla sekä laajennusalueella on voimassaolevat ennen vuotta 2000 laadi‐ tut osayleiskaavat, joita ei ole vahvistettu, vaan ne ovat kunnanvaltuuston hyväkymiä ns. ensimmäisen as‐ teen yleiskaavoja, jotka ovat verrattavissa oikeusvaikutuksettomaan yleiskaavaan. Suurella osalla suunnitte‐ lualueesta on voimassaoleva asemakaava. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoi‐ tuksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista.

Osayleiskaavassa osoitetut uusien asuntojen määrät perustuvat Haapajärven kaupungin edustajien koke‐ musperäiseen arvioon uusien asuntojen/tonttien tarpeesta. Määrä on optimistinen, koska yleiskaavalla pyritään luomaan mahdollisuudet väestönkasvulle tai vähintäänkin kaupungin väestön väheneminen pyri‐ tään pysäyttämään. Kaupungin väestörakenne on vanheneva, joten arvioissa on huomioitu esteettömien asuntojen lisääntyvä tarve. Haapajärven alueella työpaikkaomavaraisuus on 107 prosenttia ja kaupungin tavoitteena on saada myös muilta paikkakunnilta töissä käyvät asumaan Haapajärvelle. Huonon kaavatilan‐ teen takia rakentaminen on kaupungissa ollut lähes pysähdyksissä ja siten kaupungin asuntokierto on ollut lähes olematonta. Tämä on osaltaan vaikuttanut väestömäärän vähenemiseen. Uusien houkuttelevien tont‐ tien ja asumismahdollisuuksien myötä tilanteen arvioidaan kuitenkin muuttuvan.

Suunnittelulähtökohtana on ollut aluerakenteen tiivistäminen, Haapajärven läpi kulkevan Kalajoen mahdol‐ lisimman monipuolinen hyödyntäminen, ja vyöhykkeinen ajattelutapa, jossa uudet osoitetut alueet pyri‐ tään sijoittamaan alle kolmen kilometrin päähän keskustan keskipisteestä. Uudet asuinalueet eheyttävät yhdyskuntarakennetta täydentämällä alueen vajaita alueita. Asuminen keskittyy jokivarren länsipuolen kylämäisten tiivistymien lisäksi junaradan itäpuoleiselle alueelle sekä keskustaan. Pääosin asunnot sijoittu‐ vat hyvin olemassa olevien verkostojen sisälle, jolloin niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Yhdyskuntara‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013 kenteen sisällä olevien tehottomasti hyödynnettyjen alueiden tiivistäminen parantaa kaupungin yhdyskun‐ ta‐ ja energiataloutta.

Mahdollinen uusi liikerakentaminen ja kauppa tulevat sijoittumaan keskustan alueelle. Liikekeskustan ke‐ hittämistä ja laajenemista painotetaan ympyrämäisenä alueena Kuusaantien molemmin puolin ulottuen lähelle rata‐aluetta ja maanteiden risteyskohtaan.

Liikenteen osalta erityistä huomiota on kiinnitetty kevyen liikenteen ratkaisuihin. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen ja kevyen liikenteen epäjatkuvuuskohtien poistaminen mahdollistaa pyöräilijälle ja jalankulki‐ jalle virkistävämmän ja viihtyisämmän keskustan. Virkistysreittien kehittäminen osayleiskaavassa osoitetul‐ la tavalla mahdollistaa kehämäisen ja katkeamattoman kevyen liikenteen reitin järjestämisen kaupungin alueelle sekä lisää joen virkistyskäyttöä nykyisestä huomattavasti. Junaradan halkaisevaa vaikutusta on pyritty eliminoimaan jatkamalla kevyen liikenteenväylää radan toiselle puolelle uuden alikulun avulla ja tiivistämällä Palomäen asuinaluetta tehokkaasti.

Kuvassa Hautaperän tekojärvi suunnittelualueen etelärajalla.

HYVÄKSYMISKÄSITTELY

Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan 12.12.2013 (TEKLA § 119) hyväksyä kaava‐aineiston pa‐ lautteesta laaditut vastineet sekä kaava‐aineistoon tehdyt muutokset ja tarkistukset, sekä esittänyt keskus‐ tan osayleiskaavan 2035 kaupunginhallitukselle/‐valtuustolle hyväksyttäväksi.

Kaupungin hallitus päätti kokouksessaan 11.2.2014 (KH § 27) palauttaa asian uudelleen tekniseen lautakun‐ taan lisäselvityksiä varten. Tekninen lautakunta käsitteli keskustan osayleiskaavan 2035 keskustelua herät‐ täneitä asioita uudelleen kokouksessaan 27.2.2014 (TEKLA § 35). Kokouksessa mm. täsmennettiin yleiskaa‐ vatason luonteen ja rantarakentamisen erityispiirteitä. Tekninen lautakunta esitti sisällöltään muuttumat‐ toman keskustan osayleiskaavan 2035 aineistoineen uudestaan kaupunginhallitukselle/‐valtuustolle hyväk‐ syttäväksi. Kaupunginhallitus esitti kokouksessaan 18.3.2014 (KH § 66) keskustan osayleiskaavan 2035 ai‐ neistoineen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 28.4.2014 (KV § 17) hyväksyä Keskustan osayleiskaavan 2035. Valitusajan jälkeen osayleiskaavan voimaantulo kuulutetaan kaupungin virallisessa lehdessä. Tieto voimaantulosta toimitetaan Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskukselle ja muille keskeisille viran‐ omaistahoille.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Sisällysluettelo

Tiivistelmä 1. JOHDANTO ...... 8

1.1 OSAYLEISKAAVAN TEHTÄVÄ ...... 8 1.2 TAVOITTEET ...... 8 1.2.1. Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus ...... 8 1.2.2. Kaupungin strategiset tavoitteet ...... 8 1.2.3. Maankäyttö‐ ja rakennuslain asettamat tavoitteet ...... 9 1.2.4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ...... 9 1.2.5. Muut tavoitteet ...... 9 1.3 SUUNNITTELUALUE ...... 10 1.4 LAATIMISVAIHEET ...... 11 1.4.1. Suunnittelun aloitus ...... 11 1.4.2. Vireilletulo ...... 11 1.4.3. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma ...... 11 1.4.4. Kehitys‐ ja rakennemallit sekä tavoitteiden tarkentaminen ...... 11 1.4.5. Synteesimalli ...... 12 1.4.6. Osayleiskaavaluonnos...... 13 1.4.7. Osayleiskaavaluonnos II ...... 13 1.4.8. Osayleiskaavaehdotus ...... 13 1.4.9. Osayleiskaavaehdotus II ...... 13 1.4.10. Hyväksymisvaihe ...... 13 1.5 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS ...... 14

2. LÄHTÖKOHDAT ...... 16

2.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) ...... 16 2.2. POHJOIS‐POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA ...... 17 2.3. KAAVOITUSTILANNE ...... 21 2.4. RAKENNUSJÄRJESTYS ...... 21 2.5. RAKENNUSKIELLOT...... 21 2.6. POHJAKARTTA ...... 22 2.7. SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT ...... 22 2.7.1 Seudun alue‐ ja yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitys ...... 22 2.7.2 Haapajärvi osana Oulun eteläistä kaupunkiverkkoa ...... 22 2.7.3 Haapajärven yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitys...... 22 2.7.4 Haapajärven ja lähiympäristön hankkeet, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa suunnittelualueen oloihin 23 2.8. SELVITYKSET ...... 23 2.8.1 Olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset ...... 23 2.8.2 Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvitys ...... 23 2.8.3 Väestöselvitys ...... 24 2.8.4 Työpaikat ja palvelut –selvitys ...... 24 2.8.5 Luontoselvitys ...... 24 2.8.6 Maisemaselvitys ...... 24 2.8.7 Yhdyskuntatekniset verkostot ...... 25 2.8.8 Liikenneselvitykset ...... 25 2.8.9 Melu‐ ja tärinäselvitykset ...... 25 2.8.10 Arkeologinen inventointi ...... 25 2.8.11 Kaupallinen selvitys ...... 26 2.8.12 Rakentamista rajoittavat tekijät ...... 26

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

2.9. MAANOMISTUS ...... 27

3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE ...... 28

3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS ...... 28 3.2. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ ...... 28 3.2.1 Merkittävimmät luontokohteet ...... 28 3.2.2 Kosteikot ja muut monimuotoisuuskohteet ...... 29 3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, KAUPUNKIKUVA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ...... 29 3.4. VESIHUOLTO ...... 29 3.5. SÄHKÖLINJAT ...... 30 3.6. VÄESTÖ, PALVELUT JA TYÖPAIKAT ...... 31

4. MIELIPITEET JA NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN ...... 32

4.1. OSALLISTUMIS‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA ...... 32 4.2. RAKENNEMALLISYNTEESI ...... 32 4.3. OSAYLEISKAAVALUONNOS ...... 32 4.3.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ...... 32 4.4. OSAYLEISKAAVALUONNOS II ...... 33 4.4.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ...... 33 4.5. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS ...... 34 4.5.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ...... 35 4.6. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS II ...... 35 4.6.2 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ...... 35 4.7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ ...... 36

5. OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT ...... 37 5.1. ESITYSTAPA ...... 37 5.1.1 Yleiskuvaus ...... 37 5.2. YHDYSKUNTARAKENNE ...... 37 5.2.1. Kehittämistavoitteet ...... 37 5.2.2. Vyöhykkeisyys ...... 37 5.3. TIIVISTÄMINEN ...... 38 5.4. ASUMINEN ...... 38 5.4.1. Mitoitus ...... 38 5.4.2. Tiivistettävät asuinalueet ...... 39 5.4.3. Uudet asuntoalueet ...... 40 5.4.4. Asumisen yleiskaavamerkinnät ...... 40 5.5. KESKUSTA‐ALUE JA PALVELUT ...... 41 5.5.1 Keskusta‐alueen kehittäminen ...... 41 5.5.2 Julkiset palvelut ...... 42 5.5.3 Keskusta‐alueen liikenneratkaisut ...... 42 5.5.4 Keskusta‐alueen ja palvelujen yleiskaavamerkinnät ...... 43 5.6. TYÖPAIKAT ...... 43 5.6.1 Työpaikka‐alueiden yleiskaavamerkinnät ...... 44 5.7. LIIKENNE ...... 44 5.7.1 Liikenteen yleiskaavamerkinnät ...... 45 5.8. TEKNINEN HUOLTO ...... 46 5.8.1 Teknisen huollon yleiskaavamerkinnät ...... 46 5.9. MAA‐ JA METSÄTALOUS ...... 47 5.9.1 Maa‐ ja metsätalousvaltaiset alueet ...... 47

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5.9.2 Ympäristöarvot maa‐ ja metsätalousalueilla ...... 47 5.9.3 Ulkoilun ohjaustarve maa‐ ja metsätalousalueilla ...... 47 5.9.4 Maa‐ ja metsätalouden yleiskaavamerkinnät ...... 48 5.10. YMPÄRISTÖ ...... 49 5.10.1 Kaupunkikuva ...... 49 5.10.2 Maisemallisesti arvokkaat alueet ...... 49 5.10.3 Rakennetun ympäristön suojelu ...... 49 5.10.4 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ...... 53 5.10.5 Muinaismuistot ...... 54 5.10.6 Ympäristön yleiskaavamerkinnät ...... 56 5.11. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...... 57 5.11.1 Maatilat ...... 57 5.11.2 Tulvauhan alaiset alueet ...... 57 5.11.3 Liikennemelu ...... 58 5.11.4 Tärinä ...... 58 5.11.5 Terveydelle mahdollisesti haitalliset alueet ...... 59 5.11.6 Ympäristön häiriötekijöiden yleiskaavamerkinnät ...... 59 5.12. VIRKISTYS ...... 60 5.12.1 Viheraluejärjestelmä ...... 60 5.12.2 Ulkoilureitit ja rantareitti ...... 60 5.12.3 Virkistysalueet ...... 61 5.12.4 Leirintä‐alue ja siirtolapuutarha‐/palstaviljelyalue ...... 61 5.12.5 Uimarannat ...... 61 5.12.6 Venepaikat ...... 62 5.12.7 Moottorikelkkaurat ...... 62 5.12.8 Hiihtoladut ...... 62 5.12.9 Virkistys‐ ja matkailukohteet ...... 62 5.12.10 Virkistyksen yleiskaavamerkinnät ...... 62 5.13. MUUT MAANKÄYTTÖMERKINNÄT ...... 63 5.14. YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET ...... 63 5.14.1 Yleiset kaavamääräykset ja suunnittelusuositukset ...... 64 6. KAAVAN VAIKUTUKSET ...... 65

6.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...... 65 6.1.1 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...... 65 6.1.2 Osayleiskaavan suhde Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavaan ...... 66 6.1.3 Ilmastovaikutukset ...... 66 6.1.4 Vaikutukset alue‐ ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen ...... 67 6.1.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ...... 68 6.1.6 Vaikutukset kulttuurimaisemaan ja –ympäristöön ...... 68 6.1.7 Vaikutukset virkistysalueisiin ...... 69 6.1.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ...... 69 6.1.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun ...... 70 6.1.10 Terveydelliset vaikutukset ...... 70 6.1.11 Taloudelliset vaikutukset ...... 71 6.1.12 Kaupalliset vaikutukset ...... 71 6.1.13 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinoihin ...... 72 6.1.14 Vaikutukset ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöön ...... 72 7. KAAVAN TOTEUTTAMINEN ...... 73 7.1. OIKEUSVAIKUTUKSET ...... 73 7.1.1 Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista ...... 73 7.1.2 Yleiskaava korvaa alueen vanhat yleiskaavat ...... 73 7.1.3 Viranomaisvaikutus ...... 73

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

7.1.4 Rakentamis‐ ja toimenpiderajoitukset ...... 73 7.1.5 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen ...... 73 7.1.6 Metsälain soveltaminen...... 74 7.1.7 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella ...... 74 7.1.8 Maisematyölupa ...... 75 7.1.9 Asema ja rantakaavojen laatimistarve ...... 75 7.1.10 Yleiskaavan hyväksyminen ...... 75 7.2. VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN ...... 75 7.2.1 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus ...... 75 7.3. KAAVAN TOTEUTTAMINEN ...... 76 7.3.1 Keskusta alue ...... 76 7.3.2 Palomäen alue ...... 76 7.3.3 Muut asuinalueet ...... 76 7.3.4 Liikennejärjestelmä ...... 76 8. LIITTEET ...... 77

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

1. JOHDANTO

1.1 OSAYLEISKAAVAN TEHTÄVÄ

Haapajärven kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja kaupungin kaavoituk‐ sen saattamiseksi ajantasalle laaditaan kaupungin keskusta‐alueille ja sen lähiympä‐ ristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2035. Haapajärven kau‐ punginvaltuusto päätti talousarviossaan 15.12.2010 (§ 66) määrärahan varaamisesta osayleiskaavalle. Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty Teknisen lautakunnan käynnistyspäätöksellä (TEKLA § 5) 20.1.2011.

Huonon kaavatilanteen takia rakentaminen on kaupungissa ollut lähes pysähdyksissä ja siten kaupungin asuntokierto on ollut lähes olematonta. Tämä on osaltaan vaikut‐ tanut Haapajärven väestönkehitykseen ja väestömäärän vähenemiseen. Osayleiskaa‐ van laatimisen myötä muodostuvien uusien houkuttelevien asumismahdollisuuksien sekä kaupungin imagon kehittämisen myötä tilanteen arvioidaan kuitenkin muuttu‐ van.

Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa kestävä yhdyskuntarakenne, joka on peruslähtökohtana suunnittelussa. Haapajärven osayleiskaavalla tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja – suosituksin.

1.2 TAVOITTEET

1.2.1. Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoi‐ tuksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja ‐määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat alueet ja kohteet. Haapajärven keskustan osayleiskaa‐ vassa kuvataan tavoitevuotta 2035.

1.2.2. Kaupungin strategiset tavoitteet Haapajärvi on paikallinen aluekeskus, jonka väestö on vähentynyt yli 15 vuotta 60 – 70 henkilön keskimääräisellä vuosivauhdilla. Haapajärven kaupungin strategiassa strateginen päätavoite on kehittää monipuolisiin työpaikkoihin ja asumiseen liittyvää vetovoimaisuutta ja pysäyttää asukasluvun aleneminen. Strategiassa esitettyyn ta‐ voitteeseen pyritään varmistamalla alueen palvelujen säilyminen ja kehittyminen, työpaikkamäärän säilyttäminen ja kasvattaminen sekä kaupungin imagon kehittämi‐ nen.

Yleisenä tavoitteena on luoda toimiva, viihtyisä ja liikenneturvallinen elinympäristö. Liikenneturvallisuuden osalta erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen rat‐ kaisuihin. Kaupungin keskustan aluetta pyritään kehittämään ja vahvistamaan halli‐ tusti kasvavana alue‐ maaseutukaupunkikeskuksena ja kaupungin lievealueita maa‐ seutuympäristönä, jossa rakentaminen sijoittuu luontevasti maisemaan ja kyläraken‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

teeseen. Suunnittelussa pyritään korostamaan paikallisia vahvuuksia mm. ranta‐ ja peltomaisemia. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kestävää kehi‐ tystä tukeviin suunnitteluratkaisuihin sekä suunniteltavan alueen ekologisuuteen.

Osayleiskaavassa selvitetään taajaman erilaisten toimintojen tilatarpeet. Lisäksi tutki‐ taan kaupunkirakenteen laajenemissuunnat sekä tiivistämismahdollisuudet. Kaavoi‐ tustyön yhteydessä selvitetään mm. asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittumi‐ nen sekä olevien teollisuusalueiden toimintojen kehittäminen.

1.2.3. Maankäyttö‐ ja rakennuslain asettamat tavoitteet Maankäyttö‐ ja rakennuslain tavoitteena on hyvän elinympäristön edellytysten luo‐ minen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehi‐ tyksen edistäminen.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon (MRL 39 §): 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia‐, vesi‐ ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapai‐ noiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laa‐ dittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa ai‐ heuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

1.2.4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö‐ ja rakennuslaissa (MRL) edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttö‐ tavoitteiden (VAT) huomioonottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24§). Nämä tavoitteet ovat myös Haapajärven keskustan osayleiskaavan lähtökohtana. Suunnittelualuetta koskevat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on esitelty tämän selostuksen kohdassa 2. Lähtökoh‐ dat.

1.2.5. Muut tavoitteet Yleiskaavan tavoitteissa on korostettu seuraavia teemoja: ‐ Asukasluvun alenemisen pysäyttäminen ‐ Kalajoen mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen niin rakentamisen kuin joen virkistyskäytönkin suhteen ‐ Tiivis yhdyskuntarakenne ‐ Kevyen liikenteen suosiminen

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

1.3 SUUNNITTELUALUE

Osayleiskaava‐alue on kooltaan noin 3560 ha. Suunnittelualue käsittää Haapajärven keskusta‐alueet ja sen lähiympäristön. Suunnittelualue sijoittuu Haapajärven vesialu‐ een varteen, vesialueen molemmin puolin. Haapajärven keskustan (Roikola, Ronkaa‐ la, Karpalosuo ja Laurikkala) lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Palomäen, Koivu‐ haan, Tiitonrannan, Veitsiniemen, Haaganperän, Savimäenpuhdon ja Ylipään kau‐ punginosat. Eteläosastaan suunnittelualue rajautuu Hautaperän tekojärveen ja poh‐ joisosastaan Uupuaavan peltoalueeseen.

Suunnittelualueen läpi kulkee Kantatie 27, joka halkaisee myös Haapajärven kaupun‐ gin ydinkeskustan kahteen osaan. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkevat Ylivieskaan ja Iisalmelle sekä Jyväskylän suuntaan johtavat raiteet, jotka ratapihoineen rajaavat ydinkeskustaa koillisessa.

Suunniteltavan osayleiskaavan vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. Suunnit‐ telualueen länsipuoliset virkistyskäytöt sopivat metsä‐ ja maisema‐alueet on otettu mukaan kaavan vaikutusalueeseen. Osayleiskaava‐alueelle suunniteltavat toiminnot saattavat aiheuttaa vaikutuksia koko Haapajärven seudun oloihin.

Tarkempi kuvaus suunnittelualueen nykytilanteesta on esitelty tämän selostuksen kohdassa 3. Suunnittelualueen nykytilanne.

Näkymä vesialueen yli Haapajärven länsirannalle.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

1.4 LAATIMISVAIHEET

Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin:

‐ suunnittelun aloitusvaihe ‐ vireilletulo ja osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (OAS) ‐ kehitys‐ ja rakennemallivaihe sekä asetettujen tavoitteiden tarkentaminen ‐ synteesimallivaihe ‐ kaavaluonnos ‐ kaavaluonnos II ‐ kaavaehdotus ‐ kaavaehdotus II ‐ hyväksymisvaihe

Näihin liittyen on laadittu seuraavat erilliset väliraportit: ‐ rakennemallien vertailuselvitys ‐ rakennemalliselostus (synteesimalli)

1.4.1. Suunnittelun aloitus Osayleiskaavan suunnittelutyö on käynnistetty 8.4.2011 pidetyllä aloituskokouksella, jossa mukana olivat Haapajärven kaupungin edustajien ja kaavakonsultin lisäksi muut kaavatyöhön osallistuvat suunnittelijat sekä asiantuntijat.

1.4.2. Vireilletulo

Osayleiskaava on tullut vireille osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman nähtävilleaset‐ tamisen yhteydessä teknisen lautakunnan päätöksellä 16.6.2011 (TEKLA § 74). Osayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu 30.6.2011. Ilmoitus julkaistiin paikallisleh‐ ti Maaselässä, kaupungin internet‐sivuilla sekä kaupungintalon ilmoitustaululla.

1.4.3. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty kaavan tarkoitus, alustavat tavoitteet, suunnitteluorganisaatio, kaavaprosessi aikatauluineen ja vaikutusmahdollisuudet. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana kaavaehdotuksen nähtävilleasettamiseen saakka.

1.4.4. Kehitys‐ ja rakennemallit sekä tavoitteiden tarkentaminen

Tavoitteet Kaavaprosessin alussa määriteltiin osayleiskaavan laatimiseen vaikuttavat yleiset tavoitteet ja kaupungin omat tavoitteet. Kehitysmallivaiheessa tavoitteita tarkennettiin edelleen.

Kehitysmallit Jotta yhdyskuntarakenteen kehityssuuntavaihtoehdot voitiin esittää selkeästi, katsot‐ tiin tarpeelliseksi laatia ennen lopullisia rakennemalleja yleispiirteiset kehitysmallit, joissa maankäyttö oli tarkoituksellisesti ylimitoitettu ja pelkistetty. Kehitysmallien laatimisen alkuvaiheessa esitettiin radikaaleja uusia ideoita ja avauksia. Toisistaan

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

poikkeavia kehitysmalleja laadittiin kolme: ”jokivarsi”, ”tiivistyvä keskusta” ja ”kylä‐ mäinen maaseutu”. Keskusteluja käytiin myös muista kehitysmallivaihtoehdoista ku‐ ten ”0‐vaihtoehdosta”, jossa väestönkehitys olisi ollut nykytrendin mukaisesti laske‐ va. Tämä kuitenkin hylättiin epätoivottuna kehityssuuntana jo ennen vaihtoehdon viemistä varsinaiseksi kehitysmalliksi.

Rakennemallit Rakennemallien suunnittelun aikana järjestettiin useita suunnittelukokouksia, joissa mukana olivat kaupungin ja kaavakonsultin lisäksi eri alojen asiantuntijat. Suunnittelun aikana järjestettiin myös työpalaveri Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐ keskuksen edustajien kanssa. Suunnittelupalavereissa käytyjen keskustelujen perusteella rakennemallit tarkentuivat lopulliseen muotoonsa.

Valitut kehitysmallit ”jokivarsi” ja ”tiivistyvä keskusta” tarkennettiin rakennemalleiksi. Olennaisin ero mallien välillä liittyy tiivistämiseen ja osoitettujen alueiden sijoittumi‐ sen tapaan: Vaihtoehdossa ”jokivarsi” se tapahtuu jokivarren myötäisesti ja vaihto‐ ehdossa ”tiivistyvä keskusta” uudet rakennetut alueet osoitetaan ympyrämäisesti ny‐ kyisen keskustan ympärille. Rakennemalleja kehitettiin tietoisesti siten, että epätoivotut sekä kaikkein epätaloudellisimmat ja toteutumismahdollisuuksiltaan huonoimmat kehityssuunnat rajattiin pois jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Rakennemallit on esitelty erillisessä Haapajäeven keskustan osayleiskaavan 2035 väliraportissa Rakennemallien vertailuselvitys.

Rakennemalleja on esitelty Haapajärven kehityskeskuksen kokouksessa 27.9.2011, jossa oli paikalla myös kaavoituksen ohjausryhmä. Lisäksi rakennemallivaihtoehtoja esiteltiin Haapajärven Kaupunginvaltuuston iltakoulussa 31.10.2011.

1.4.5. Synteesimalli Kaupunginvaltuuston iltakoulussa päädyttiin esittämään rakennemallivaihtoehdoista muodostetun rakennemalliyhdistelmän laatimista. Kokouksissa käytyjen keskustelu‐ jen perusteella rakennemalleista muodostettavan rakennemallisynteesin pohjaksi va‐ littiin rakennemallivaihtoehto ”jokivarsi”, sillä jokivarsimallin katsottiin vastaavan pa‐ remmin Haapajärven kaupungin asettamiin tavoitteisiin. Mallia kuitenkin täydenne‐ tään vaihtoehdosta ”tiivistyvä keskusta”, poimituilla suunnitteluratkaisuilla, jolloin sekä kaupungin tavoitteet että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakun‐ takaavassa asetetut tavoitteet voidaan huomioida entistä paremmin.

Laadittu synteesimalli asetettiin julkisesti nähtäville mielipiteitä varten 7.12.2011 ‐ 9.1.2012 väliseksi ajaksi (24.11.2011, TEKLA § 123). Synteesimallista pyydettiin lau‐ sunnot kaavan laatimisen kannalta keskeisiltä viranomaisilta, organisaatioilta ja Haa‐ pajärven kaupungin päätöksentekoelimiltä. Lisäksi rakennemallivaihtoehtojen pohjal‐ ta laadittu synteesimalli esiteltiin alueen asukkaille ja muille osallisille julkisessa ylei‐ sötilaisuudessa 8.12.2011.

Synteesimalli on esitelty erillisessä Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035 väliraportissa Rakennemalliselostus.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

1.4.6. Osayleiskaavaluonnos Laaditun synteesimallin ja siihen saatujen muutosehdotusten perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka asetettiin selostuksineen ja liiteaineistoineen julkisesti nähtäville 26.4. ‐ 31.5.2012 väliseksi ajaksi lausuntojen antamista ja mielipiteen esit‐ tämistä varten MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisesti (TEKLA 12.4.2012 § 28).

1.4.7. Osayleiskaavaluonnos II Nähtävilläolon jälkeen todettiin, että luonnokseen tehdyt muutokset olivat luonteel‐ taan sellaisia, että muokatun luonnoksen asettaminen uudestaan nähtäville on pe‐ rusteltua. Luonnos II selostuksineen ja liiteaineistoineen asetettiin nähtäville 18.10– 22.11.2012 väliseksi ajaksi mielipiteiden esittämistä varten. Muokatusta kaavaluon‐ noksesta pyydettiin myös viranomaislausunnot.

1.4.8. Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella laadittu osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja liiteaineistoineen asetettiin julkisesti nähtä‐ ville MRL 65 §:n mukaisesti 19.2.–21.3.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta on voinut jättää kirjallisen muistutuksen ja myös siitä pyydettiin viranomaislausunnot.

1.4.9. Osayleiskaavaehdotus II Nähtävilläolon jälkeen todettiin, että saadun palautteen perusteella kaavaehdotuk‐ seen tehdyt tarkennukset olivat luonteeltaan sellaisia, että muokatun ehdotuksen asettaminen uudestaan nähtäville on perusteltua. Haapajärven keskustan osayleis‐ kaavaehdotus II ja –selostus liiteaineistoineen asetettiin nähtäville mielipiteitä ja vi‐ ranomaislausuntoja varten 26.8. ‐ 30.9.2013 väliseksi ajaksi.

Maanomistajien kuuleminen Osayleiskaavaehdotus II:n nähtävilläolon jälkeen todettiin, että saadusta palautteesta yksi aiheuttaa muutoksia kaavakarttaan. Kaavakarttaan esitetty muutos ei kuiten‐ kaan ollut olennainen ja koski vain yksityistä etua. Tehdyn muutoksen osalta järjes‐ tettiin ylimääräinen maanomistajien kuuleminen (MRA 32§), jossa Haapajärven kau‐ punki kuuli erikseen niitä osallisia, joita tehty muutos koski. Kuulemisesta tiedotettiin kirjeitse kaikkia niitä maanomistajia, joiden oikeuksiin tehty muutos saattaisi jollain‐ tavoin vaikuttaa. Asianosaisilla oli aikaa muistutuksen tekemiseen 14 päivää tiedoksi‐ saattamisesta. Kuulemiskirje lähetettiin 4.11.2013.

1.4.10. Hyväksymisvaihe Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan 12.12.2013 (TEKLA § 119) hyväksyä kaava‐aineiston palautteesta laaditut vastineet sekä kaava‐aineistoon tehdyt muu‐ tokset ja tarkistukset, sekä esittänyt keskustan osayleiskaavan 2035 kaupunginhalli‐ tukselle/‐valtuustolle hyväksyttäväksi.

Kaupungin hallitus päätti kokouksessaan 11.2.2014 (KH § 27) palauttaa asian uudel‐ leen tekniseen lautakuntaan lisäselvityksiä varten. Tekninen lautakunta käsitteli kes‐ kustan osayleiskaavan 2035 keskustelua herättäneitä asioita uudelleen kokoukses‐ saan 27.2.2014 (TEKLA § 35). Kokouksessa mm. täsmennettiin yleiskaavatason luon‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

teen ja rantarakentamisen erityispiirteitä. Tekninen lautakunta esitti sisällöltään muuttumattoman keskustan osayleiskaavan 2035 aineistoineen uudestaan kaupun‐ ginhallitukselle/‐valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus esitti kokouksessaan 18.3.2014 (KH § 66) keskustan osayleiskaavan 2035 aineistoineen kaupunginvaltuus‐ tolle hyväksyttäväksi.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 28.4.2014 (KV § 17) hyväksyä Kes‐ kustan osayleiskaavan 2035.

1.5 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS

Osayleiskaavan laatijana toimii Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroisen kokoama työ‐ ryhmä, jonka työnjako on seuraava:

‐ Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy, maankäytön suunnittelu ‐ Plaana Oy, liikennesuunnittelu ja –selvitykset ‐ VSU viheraluesuunnittelu Oy, maisema‐ ja ympäristösuunnittelu ja ‐selvitykset ‐ Pöyry Finland Oy, Vesihuollon suunnitelmat ja ‐selvitykset ‐ Natans Oy, luonnonympäristön huomioiminen kaavoituksessa, luontoselvitys

Suunnittelutyötä ohjaavat kaupungin nimeämä maanhankinnan ja kaavoituksen oh‐ jausryhmä sekä kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava henkilöstö.

kaavoituksen ohjausryhmä:

Eero Penttinen Paavo‐Jaakko Jaakonaho Terttu Reponen Jouko Malila Osmo Laitila Maritta Niska Vesa Savolainen Unto Kananen Veikko Ekman Maija‐Liisa Veteläinen Sanna Isola

Kaavoitusmenettely on järjestetty niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, se‐ kä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 § ja MRA 30 §).

Keskustan osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa osallistenjoukko on laaja. Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

Maanomistajat ja asukkaat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huo‐ mattavasti vaikuttaa: elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät.

Viranomaiset:

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Kaupungin eri toimialat, Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskus, Pohjois‐pohjanmaan liitto, Pohjois‐Pohjanmaan museo, Museovirasto, Liikennevirasto ja Peruspalve‐ lukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta.

Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat järjestöt, maanomistajia edustavat yhteisöt, elinkeinohar‐ joittajia edustavat yhteisöt, yritykset, Haapajärven Vesi Oy, Vattenfall Verkko Oy, TeliaSonera, Haapajärven lämpö Oy ja muut tarpeelliset paikallistasolla toimivat yhteisöt.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)

Maankäyttö‐ ja rakennuslaissa (MRL) edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttö‐ tavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 §). Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valta‐ kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on astunut voimaan 1.3.2009 Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energia‐ ratkaisuja Tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri‐ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Tulvavaara‐alueille ei uu‐ sien tavoitteiden mukaan tule rakentaa. Osayleiskaavan lähtökohtana ovat nämä ta‐ voitteet, jotka on asiasisällön perusteella ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin.

‐ Toimiva aluerakenne ‐ Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ‐ Kulttuuri‐ ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ‐ Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ‐ Luonto‐ ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet

Tavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua koskevien periaatteellisten lin‐ jauksien lisäksi myös velvoitteita. Toimivan aluerakenteen kannalta pidetään tärkeä‐ nä, että: o Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. o Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä ky‐ läverkoston kehittämistä. o Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alu‐ eidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen.

Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeä‐ nä, että alueidenkäytön suunnittelussa: o Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio. o Esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet o Ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta uusia huomatta‐ via asuin‐, työpaikka‐ tai palvelutoimintojen alueita. o Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä ediste‐ tään verkostojen jatkuvuutta. o Terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuk‐ sille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys o Maa‐ ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön otetaan huomioon o Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja o Alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energian‐ lähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä sekä otetaan huomioon jätevesi‐ haittojen ehkäisy.

Kulttuuri‐ ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta on tärke‐ ää, että:

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

o Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri‐ ja luonnonperinnön arvo‐ jen säilyminen. o Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet säilyvät mahdollisimman yhtenäisinä. o Luodaan edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. o suunnittelussa otetaan huomioon pohja‐ ja pintavesien suojelutarve ja käyttö‐ tarpeet. o Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita oteta taajamatoi‐ mintojen käyttöön. o Tavoitteissa painotetaan luonto‐ ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonai‐ suuksia ja niiden turvaamista

Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon näkökulmasta suunnittelussa on: o Turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maantei‐ den jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. o Edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja joukkoliikennettä. o Alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttä‐ vien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia‐ ja jätehuoltoa.

2.2. POHJOIS‐POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA

Haapajärvi kuuluu Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöminis‐ teriö on vahvistanut Pohjois‐Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan 17.2.2005. Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hy‐ väksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Alustavan valmistelun ja käynnissä ole‐ vien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia ja siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueiden‐ käytön yleispiirteinen ohjaus. Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjel‐ man puitteissa vaiheittain mm. kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten val‐ mistumisasteen mukaisesti. 1. vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 20.9.– 21.10.2013.

Ote Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavasta.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Uudistettavan maakuntakaavan ny‐ kyisestä poikkeavat linjaukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon osayleis‐ kaavaa laadittaessa. Vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa on Haapajärven keskustaa ja sitä ympäröiviä alueita koskevia suunnittelumääräyksiä ja kehittämispe‐ riaatteita seuraavasti:

MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA – MÄÄRÄYKSET

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

2.3. KAAVOITUSTILANNE

Haapajärven kaupungissa ei ole laadittu koko kaupungin kattavaa maankäyttösuunni‐ telmaa/yleiskaavaa. Suunnittelualueeseen kuuluvilla alueilla, Haapajärven keskustas‐ sa, lievealueilla sekä laajennusalueella on voimassaolevat ennen vuotta 2000 laaditut osayleiskaavat, joita ei ole vahvistettu, vaan ne ovat kunnanvaltuuston hyväkymiä ns. ensimmäisen asteen yleiskaavoja, jotka ovat verrattavissa oikeusvaikutuksettomaan yleiskaavaan. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassaoleva asemakaava.

2.4. RAKENNUSJÄRJESTYS

Haapajärvellä on voimassa 17.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjes‐ tystä on tarkistettu 23.6.2008 (Kvalt. § 36) ja 5.11.2012 (Kvalt. § 67). Rakennusjärjes‐ tyksen määräykset eivät syrjäytä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa annettuja mää‐ räyksiä.

2.5. RAKENNUSKIELLOT

Alueella ei ole rakennuskieltoja lukuun ottamatta maankäyttö‐ ja rakennuslain 72§:stä johtuvaa kieltoa.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

MRL 72§: ”Meren tai vesistön ranta‐alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa ra‐ kentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleis‐ kaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.”

2.6. POHJAKARTTA

Osayleiskaavan suunnittelussa pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokantaa (peruskartta). Kartta‐aineisto on päivätty 28.8.2012.

2.7. SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT

2.7.1 Seudun alue‐ ja yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitys Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkon ydinalueen seitsemän kaupunkikeskusta pyri‐ tään kytkemään toiminnallisesti niin tiiviiksi verkostoksi, että ne yhdessä pystyvät tar‐ joamaan aluekeskuksen tason kaupunkipalvelut. Oulun eteläiseen kaupunkiverkkoon kuuluvat Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi ja Ylivieska. Yh‐ teensä kaupunkien alueella asuu noin 64 000 asukasta. Noin 80–90 km:n säteellä alu‐ eella asuu noin 94 000 asukasta.

Seudun aluerakenne on melko hajautunut, mutta se kuitenkin muodostuu melko eheistä osakeskuksista. Osakeskuksien reuna‐alueet ovat melko hajanaisia ja paineita hajaantumisen jatkumiseen on etenkin jokivarsien alueilla, missä on huomattavissa voimakaita paineita lisätä asututusta pitkin jokivarsia kauas kaupunkien keskustoista. Toisaalta jokaisessa osakeskuksessa on ainakin jossain määrin mahdollisuuksia yh‐ dyskuntarakenteen eheyttämiseen.

2.7.2 Haapajärvi osana Oulun eteläistä kaupunkiverkkoa Haapajärvi on naapurikuntien ympäröimänä valtatien ja rautatien läpikulkupaikkana paikallinen keskus, joka jo nyt tarjoaa naapurikuntien väestölle sekä kaupan, hallin‐ non että terveydenhuollon palveluita. Yritysten nykyiset työpaikat vetävät myös mer‐ kittävästi työntekijöitä ympäröivältä alueelta. Erityisesti erikoistavarakaupan palvelu‐ ja on alueella kuitenkin vähän ja niitä haetaan yleisesti ympäristön suuremmista kau‐ pungeista Ylivieskasta ja Oulusta. Palvelutarjonnan edelleen parantaminen, erityisesti erikoiskaupan alalla, vahvistaisi merkittävästi paikallisen keskuksen roolia. Jos valtion ja kuntatalouden paine kuntien yhdistämiselle jatkuu, on Haapajärvi luontainen kes‐ kuspaikka suuremmalle kuntayksikölle.

2.7.3 Haapajärven yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitys

1.1.2011 Haapajärven kaupungin väkiluku oli 7 639 henkeä. Väestö on, kaikista viime vuosikymmenen ponnisteluista huolimatta, vähentynyt yli 15 vuotta 60 – 70 henkilön keskimääräisellä vuosivauhdilla. Se todistaa, että jo väkiluvun nykyisellään pitäminen edellyttää aiempaa tehokkaampia ja onnistuneita kehittämis‐toimenpiteitä. Maapin‐ ta‐alaltaan haapajärvi on noin 766 km² ja väestöntiheys alueella on 9,98 asukasta / km² (vuonna 2007 10,25). Maailmanlaajuinen keskittymiskehitys, jota myös valtion tuottavuusohjelma kiihdyttää, uhkaa Haapajärven tyyppisten kaupunkien kilpai‐ luedellytyksiä voimakkaammin kuin mitä nykyinen aluepolitiikka tai EU:n aluetukien

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

keinot pystyvät keskittymistä torjumaan. Erityisen selvästi keskusten imu näkyy nuor‐ ten ikäluokissa.

2.7.4 Haapajärven ja lähiympäristön hankkeet, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa suunnittelualueen oloihin

‐ Kopsan kultakaivostoiminnan todennäköinen käynnistyminen lähivuosina moni‐ puolistaa Haapajärven alueen yritystoimintaa entisestään. ‐ Tuulivoimahankkeet ‐ LAGUNA‐hankkeen myötä rautatie tulee olemaan voimakkaammassa käytössä (rakennustarvikkeiden kuljetus). Henkilöliikenne pyritään säilyttämään jatkossa‐ kin. ‐ Teknologian nopea kehitys, elinkeinorakenteen muuttuminen ja ilmastonmuu‐ toksen aiheuttamat haasteet vaikuttavat vaikeasti ennustettavalla tavalla yhdys‐ kunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin ja tätä kautta muokkaavat myös yhdys‐ kuntarakennetta.

2.8. SELVITYKSET

2.8.1 Olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset Aiemmin valmistuneet suunnitelmat ja selvitykset on otettu tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon kaavaa laadittaessa. Lähtötietoaineistot on luetteloitu liiteluettelon jälkeen tämän selostuksen lopussa.

2.8.2 Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvitys Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvityksessä määritel‐ lään osayleiskaavan suunnittelualueen rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet inventoinnin pohjalta sekä rajataan alueet ja kohteet, joissa tarvitaan maankäytön ja rakentamisen ohjausta rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiir‐ teiden säilyttämiseksi. Rakennetun ympäristön arvoja on jo selvitetty julkaisussa Poh‐ jois‐Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (Pohjois‐Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Tämän kaavan yhteydessä selvityksen tietoja on päivitetty ja täydennetty olevien arkistotietojen ja karttojen, maastokäyntien sekä alueelle aikai‐ semmin tehtyjen suunnitelmien (mm. AIRIX ympäristö Oy:n tekemät Kalajoen länsi‐ puolisen alueen maankäyttöselvitys 2007 ja Kalajokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi 2004, Nivala‐Haapajärvi seutukunnan kulttuuri‐ historiallisten rakennusten säilyttämisprojekti 1998–2000 sekä Seutukaavaliiton 1993 selvitys) sekä niihin liittyvien tausta‐aineistojen perusteella.

Paikallisesti merkittävien kohteiden arvotus on tehty yhteistyössä Pohjois‐ Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa 18.12.2012. Arvotuk‐ sessa ovat olleet mukana Air‐ix Suunnittelu Oy:n laatimassa Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventoinnissa (2004) ja kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämisprojektissa (1998–2000) inventoidut kohteet sekä Air‐ix Suunnittelu Oy:n laatimassa Kalajoen länsipuolisen alueen maankäyttöselvityksessä (2007) paikallisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet. Näitä inventointeja on täydennetty tämän selvityksen yhteydessä käymällä läpi inventointien ulkopuolinen vanha rakennuskanta.

Selvitysten ja inventointien perusteella on Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 osoitettu rakennetun ympäristön suojelukohteet. Rakennetun ympäristön ar‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

vokkaat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin myös tämän kaavaselostuksen koh‐ dassa 5.10.3.

Kaupunkikuvaselvitys pohjautuu maastokäynteihin ja Mirjam Lehtikankaan Haapajär‐ ven kaupungille vuonna 2010 tekemään diplomityöhön, joka on osa Meidän City – taajamat Pohjois‐Pohjanmaalla hanketta. Sen tavoitteena on parantaa maaseututaa‐ jamien elinkelpoisuutta ja vetovoimaisuutta. Diplomityön lähtökohtana ovat olleet Pohjois‐Pohjanmaan liiton Meidän City‐ taajamahankkeiden tavoitteet sekä Haapa‐ järven kaupungin todelliset kehittämistarpeet. Selvityksen perusteella on Haapajär‐ ven keskustan osayleiskaavassa 2035 annettu kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosi‐ tuksia.

2.8.3 Väestöselvitys Tämän kaavan yhteydessä on suunnittelualueen väestöstä ja väestönkehityksestä laadittu väestöselvitys. Osayleiskaavassa osoitettu uusien asuntojen tarve on mitoi‐ tettu laaditun väestöselvityksen ja Haapajärven kaupungin tavoitteiden mukaisesti.

2.8.4 Työpaikat ja palvelut –selvitys Tämän kaavan yhteydessä on suunnittelualueen tämänhetkisistä työpaikoista ja pal‐ veluista laadittu selvitys. Selvityksen perusteella on Haapajärven keskustan osayleis‐ kaavassa 2035 annettu kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia.

2.8.5 Luontoselvitys Yleiskaavatyötä varten on laadittu Haapajärven osayleiskaavan luontoselvitys sekä Haapajärven Isosaaren luonnonsuojelualueen luontoselvitys (Lassi Kalleinen, Natans Oy 2011). Luontoselvityksessä on selvitetty Haapajärven keskustan ja sen lähiympä‐ ristön luontoarvoja osayleiskaavan vaatimalla tarkkuudella. Painopiste on ollut maas‐ totarkistuksissa, koska pelkkä kirjallisuus‐ ja arkistotieto on ollut riittämätöntä (lintu‐ selvitys) tai vanhentunutta (kasvillisuus). Luontoselvitykset sisältävät suunnittelualu‐ een ja sen lähiympäristön linnustokartoituksen, uhanalaisten lajien selvityksen, suo‐ jeltavat luonnonkohteet ja lajit sekä luontotyyppikartoituksen.

Selvitysten perusteella on Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 osoitettu luonnonympäristön alueet ja kohteet sekä luonnonympäristön arvoja suojelevat kaa‐ vamerkinnät.

2.8.6 Maisemaselvitys Tämän kaavan yhteydessä on laadittu suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kos‐ keva maisemaselvitys (VSU Oy, 2011). Selvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen maisemarakenne, reunavyöhykkeet, näkemät, maaperä, topografia, vesistöt, viher‐ ja virkistysalueet, ympäristövauriot ja ‐häiriöt sekä maiseman kannalta arvokkaat alu‐ eet.

Selvitys perustuu maastokäynteihin ja AIRIX ympäristö Oy:n tekemään Kalajoen län‐ sipuolisen alueen maankäyttöselvitykseen. Maisemaselvityksen perusteella on Haa‐ pajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 osoitettu maiseman kannalta arvokkaat alueet, osayleiskaavan viherverkosto sekä maiseman arvoja suojelevat ja säilyttävät kaavamerkinnät.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

2.8.7 Yhdyskuntatekniset verkostot Tämän kaavan yhteydessä on laadittu suunnittelualueen tämänhetkisistä yhdyskun‐ tateknisistä verkostoista selvitykset, joiden perusteella Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 on osoitettu uusia olevien verkostojen piirissä olevia raken‐ nuspaikkoja. Selvitykset pitävät sisällään vesihuoltoverkoston ja kaukolämpöverkon selvityksen. Vesihuoltoverkostoa koskevan selvityksen on laatinut Pöyry Finland Oy. Kaukolämpöverkoston tiedot on saatu Haapajärven Lämpö Oy:stä.

2.8.8 Liikenneselvitykset Tämän kaavan yhteydessä on suunnittelualueen liikenneverkosta laadittu selvitys, jo‐ ka pitää sisällään liikenneverkon nykytilanteen sekä liikenneverkon yleissuunnitelman (Plaana Oy). Suunnittelualueelle on tehty myös liikenneturvallisuusselvitys ja uusi Haapajärven kaupungin ja Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen yhteistyönä tekemä liikenneturvallisuussuunnitelma on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana. Suunnitelmaan liittyy erillinen keskusta alueen kevy‐ en liikenteen laatukäytävätarkastelu.

Yleissuunnitelman perusteella on Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 esi‐ tetty uusia kevyen liikenteen yhteyksiä sekä kevyen liikenteen kehittämistoimenpitei‐ tä, jotka parantavat kevyen liikenteen reittien houkuttelevuutta ja turvallisuutta.

2.8.9 Melu‐ ja tärinäselvitykset Tämän kaavan yhteydessä on laadittu suunnittelualuetta koskevat melu‐ ja tärinäsel‐ vitykset. Osayleiskaavassa esitetään asemakaavoitusta ja muuta maankäytön suun‐ nittelua varten alueet, joiden jatkosuunnitelmissa mahdolliset melu‐ ja tärinäongel‐ mat tulee huomioida.

Meluselvitys Osayleiskaavaa varten teetetyssä meluselvityksessä (Ramboll Finland Oy, Timo Kor‐ kee, 2013) on tutkittu keskusta‐alueen pääväylien sekä raideliikenteen melualueita nykytilanteessa sekä ennustevuonna 2030.

Tärinäselvitys Haapajärven osayleiskaavaa varten on teetetty tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy, Jussi Kurikka‐Oja, 2013). Tärinäselvityksessä on tutkittu nykyisen junaliikenteen ai‐ heuttamia tärinähaittoja, joiden lisäksi selvityksessä on huomioitu 4000‐5000t junien liikennöinti alueella. Selvityksessä on käytetty arviointitasojen 2/3 mukaista menette‐ lyä laskennallisiin arvioihin ja mittauksiin perustuen.

2.8.10 Arkeologinen inventointi

Esihistoriallisen ajan muinaismuistokohteiden selvitys Osayleiskaavatyön yhteydessä ei ole tehty alueen esihistoriallisen ajan muinaismuis‐ toihin liittyvää erillisselvitystä vaan suunnittelualueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on tarkistettu ja paikallistettu olemassa olevista arkeologisista inventoinneista ja Mu‐ seoviraston tietokannoista. Haapajärven perusinventointi on vuodelta 1992 (Markku Mäkivuoti) ja tuore yleisinventoinnin täydennys vuodelta 2011 (Niko Latvakoski). Päi‐ vitykseen on tarkistettu ja päivitetty kaikki Haapajärven esihistoriallisen ajanmuinais‐ jäännökset. Muinaismuistolain suojaamat arkeologiset kohteet on merkitty yleiskaa‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

vakartalle keskikoordinaattinsa perusteella. Kohteet ovat kuitenkin pääosin huomat‐ tavasti kohdemerkinnän osoittamaa laajempia.

Historiallisen ajan muinaismuistokohteiden selvitys Koska Haapajärven alueelle tehdyt inventoinnit painottuivat esihistorialliseen aikaan, jäivät historiallisen ajan kohteet vähemmälle huomiolle. Haapajärven alueella on kui‐ tenkin lukuisia historiallisen ja modernin ajan kohteita, kuten esimerkiksi myllyjä, ter‐ vahautoja ja uittoon liittyviä rakenteita. Vaikka kaikki tällaiset kohteet eivät olisikaan muinaismuistolain suojaamia kohteita, on niiden inventointi paikallisen identiteetin ja kulttuuriympäristökasvatuksen kannalta varsin tärkeää. Tästä syystä osana osayleis‐ kaavan selvityksiä on laadittu erillinen historiallisen ajan kohteiden selvitys muuttu‐ van ja tehostuvan maankäytön alueille painottuen.

Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot sekä muut alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet Kaava‐aineistoon liittyy selvitys: Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot sekä muut alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet, jossa on esitetty alueen kiinteiden muinaismuistojen tarkemmat tiedot sekä tiedossa ole‐ vat muinaismuistoalueiden tarkemmat rajat. Esitetyt kohde‐rajaukset perustuvat mu‐ seoviraston muinaisjäännösrekisterin tietoihin sekä vuoden 2011 inventoinnin koor‐ dinaattitietoihin. Muinaisjäännöksen laajuus tulee kuitenkin aina varmistaa museovi‐ ranomaiselta. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi selvityksessä on esitetty osayleis‐ kaava‐alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut haja‐asutusalueella sijaitse‐ vat irtolöytöpaikat, joiden tarkastus on jäänyt puutteelliseksi tarkastusajankohdan huonojen havaintomahdollisuuksien tai löytöpaikan määrittämiseen liittyneiden vai‐ keuksien vuoksi. Kartalla on esitetty myös yksi historiallisen ajan tarkastamatta jäänyt mahdollinen tervahauta.

2.8.11 Kaupallinen selvitys Yleiskaavatyötä varten ei ole laadittu varsinaista kaupallista selvitystä. Yleiskaavassa esitetty kaupan sijoittuminen ja mittakaava perustuvat Pohjois‐Pohjanmaan kaupalli‐ seen palveluverkkoselvityksen sekä Haapajärven kaupungin strategiseen linjaukseen, jonka mukaan mahdollinen uusi liikerakentaminen ja kauppa tulevat sijoittumaan keskustan alueelle. Yleiskaavalla ei tulla osoittamaan vähittäiskaupan suuryksiköitä.

2.8.12 Rakentamista rajoittavat tekijät

Suunnittelua rajoittavat tekijät on koottu tämän selostuksen liitteenä olevalle Raken‐ tamista rajoittavat tekijät liitekartalle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa, maakuntakaavassa, maankäyttö‐ ja rakennuslaissa sekä edellä esitellyissä selvityksis‐ sä ilmenneiden suunnittelumääräysten ja ‐rajoitusten lisäksi suunnittelua rajoittavia tekijöitä ovat:

Tulva‐alueet Osayleiskaavassa on huomioitu Kalajoen Haapajärven vesistöalueen tulvavaarakart‐ tojen (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, 2007) mukaiset tulva‐alueet HQ 1/100 ja HQ 1/250. Kartat ovat tarkkojen rakennuskorkeuksien osalta suuntaa antavia ja yksittäis‐ ten rakennuspaikkojen osalta alin rakentamiskorkeus tulee varmistaa erikseen.

Tulvakarttojen perusteella asutus pyritään ohjaamaan alueelle, jossa asutus on suo‐ jassa vähintään 1/100 vuodessa toistuvalta tulvalta. Erityisen tärkeät kohteet tulee

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

pyrkiä sijoittamaan siten, että rakennukset ovat suojassa vähintään 1/250 vuodessa toistuvalta tulvalta.

Pinta‐ ja pohjavesi olosuhteet Pohjavesialueiden sijoittuminen yleiskaavan suunnittelualueelle on tarkistettu paikal‐ liselta ympäristötarkastajalta (Karita Halmetoja/Peruspalvelukuntayhtymä Selänne). Saatujen karttatietojen mukaan laadittavan yleiskaavan alueella ei ole pohjavesialu‐ etta.

Maaperä Liitekartalla osoitetut rakentamisen kannata huonot maa‐alueet perustuvat Geologi‐ sen tutkimuskeskuksen maaperäkarttoihin sekä AIRIX ympäristö Oy:n tekemään Kala‐ joen länsipuolisen alueen maankäyttöselvitykseen.

Rakentamista rajoittavien tekijöiden selvityksen perusteella on Haapajärven keskus‐ tan osayleiskaavassa 2035 määritetty alueet, joille voidaan perustellusti osoittaa ra‐ kentamista.

2.9. MAANOMISTUS

Haapajärven kaupunki omistaa maita eri puolilta keskustaajamaa. Kaupungin lisäksi runsaasti maita omistaa seurakunta. Kaupungin ja seurakunnan välillä on tontinvaih‐ tosopimus, mikä helpottaa tontinhankinta‐ ja rakentamispäätöksiä. Valtion omistuk‐ sessa on lähinnä katuja ja liikennealueita, mutta ei suurempia maa‐alueita suunnitte‐ lualueella. Kaupunki omistamia maita on eniten junaradan pohjoispuolella sekä Ron‐ kaalassa, Roikolassa, Ylipäässä ja Koivuhaassa. Kaupungin omistuksessa on mm. Kar‐ jalahden kartanon alue. Seurakunnan omistamia maita on erityisesti Laurikkalan ja Karpalosuon kaupunginosassa. Seurakunta omistaa myös urheilukeskuksen alueen. Valtion omistamia maita ei ole osayleiskaavan suunnittelualueella. Huomattava mää‐ rä maista on yksityisten omistuksessa.

Maanomistus on esitetty liitekartalla 11.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE

3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS

Haapajärvi sijaitsee Oulun läänissä maantieteellisesti keskellä Suomea hyvien liiken‐ neyhteyksien solmukohdassa. Kaupunki kuuluu Pohjois‐Pohjanmaan maakuntaan ja Nivala‐Haapajärven seutu‐kuntaan. Haapajärven naapurikuntia ovat etelässä Pihtipu‐ das, lännessä Reisjärvi, Sievi ja Nivala, pohjoisessa Haapavesi, koillisessa Kärsämäki sekä idässä Pyhäjärvi. Pohjois‐Pohjanmaalla Oulu on alueen keskus, mutta myös 55 kilometrin päässä sijaitseva Ylivieska houkuttelee palveluillaan. Haapajärveltä on matkaa alueen tärkeimpiin keskuksiin: Ouluun 159 km, Kokkolaan 126 km, Kajaaniin 144 km sekä Kuopioon 188 km.

3.2. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ

Luonnonmaantieteellisesti Haapajärvi kuuluu Suomenselän vedenjakaja‐alueeseen. Haapajärvi sijaitsee paikalla, jossa Keski‐Suomen järvialue ja Suomenselän mäkimai‐ semat muuttuvat Pohjanmaan lakeuksiksi. Pääosa kaupungin pinta‐alasta kuuluu maastonmuotojen puolesta Pohjois‐Pohjanmaan viljelylakeuteen. Haapajärvi kuuluu Kalajoen kulttuurimaisemaan, jonka erityispiirteenä ovat laajat, tasaiset viljelytasan‐ got sekä silmänkantamattomiin jatkuva avoimuus. Tyypillistä maisemaa pohjoispoh‐ jalaisessa ympäristössä ovat metsien, peltojen, jokien ja kylien vuorottelu tasaisella lakeudella. Laakson reunamille, metsän ja viljelysten rajavyöhykkeelle sijoittuva nau‐ hamainen asutus on maisemassa näkyvä erityispiirre. Laaksoa reunustavat metsäiset moreenimaat, mikä tuo maisemaan selvärajaisuutta ja selkeyttä.

Suunnittelualueelta tehdyt tarkemmat luonto‐ ja maisemaselvitykset ovat tämän se‐ lostuksen liitteenä.

3.2.1 Merkittävimmät luontokohteet

Yleiskaava‐alueella

Harjunlahti & Savilahti: Tärkein linnustoalue ja suomenlumpeen kasvupaikka. Runsaasti sarjarimpeä.

Isosaari: luonnonsuojelualue, virkistysalue, paikallisesti arvokkaita kasveja, myös suomen‐ lumme ja sarjarimpi

Lepolanräme: Uhanalaisia kasveja ja uhanalaisia korpisia luontotyyppejä. lähteitä ja lähdepuroja, metsälakikohteita. Lepolanräme on alueen harvoja soita. Nimestään huolimatta ky‐ seessä ei ole räme vaan monimuotoinen korpi.

Tujunoja: Yksittäinen kullero alajuoksulla, näsiää Koivuhaassa. Ongelma: Tujunoja tuo myös eroosioaineksia

Lämäkangas: Geologisesti arvokas kumpumoreenialue, jonka sisään jäljempänä käsiteltävä Huma‐ loja sijoittuu. Lämäkangas sijoittuu suunnittelualueelle vain osittain.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Kaava‐alueen ulkopuolella

Humalaoja: Uhanalaisia kasveja, luonnonsuojelualue Paikka on kaava‐alueen länsipuolella.

Sauviinmäki: Valtakunnallisesti arvokkaimmat uhanalaisten kasvien kasvupaikat, luonnonsuojelu‐ alue, lehtoja. Sauviinmäen lehtojensuojelualue on uhanalaisten kannalta Haapajär‐ ven keskeisin alue. Se on myös Natura 2000 –alue (FI1002012), ja se kuuluu lehtojen‐ suojeluohjelmaan. Sauviinmäki sijaitsee suunnittelualueen koillispuolella.

3.2.2 Kosteikot ja muut monimuotoisuuskohteet Vuonna 2009 on julkaistu Kalajokilaakson – Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven – alu‐ eelle laaja selvitys sopivista maatalousalueiden monimuotoisuuskohteista (Anttila, S., Timonen, S. 2009). Raportissa on tältä kaava‐alueelta ja aivan sen tuntumasta osoi‐ tettu 21 erillistä kohdetta (kohteet 77–97), joiden hoidolla voitaisiin lisätä luonnon monimuotoisuutta. Erilaisilla kosteikoilla ja muilla veden kulkua hidastavilla järjeste‐ lyillä on yleistä merkitystä Kalajoen kunnon kannalta. Haapajärven kohteet ovat mo‐ nivaikutteisia kosteikkoja, muita monimuotoisuuskohteita, uhanalaisia kasvien kas‐ vupaikkoja ja perinnebiotooppeja.

3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, KAUPUNKIKUVA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

Kaupungin aluerakenne on melko yhtenäinen. Keskusta‐alue muodostaan melko tii‐ viin kokonaisuuden liikekeskustan alueen sekä siihen välittömästi liittyvän palvelu‐ alueen kanssa, johon on sekoittunut myös paljon asumista. Keskustan reuna‐alueet ovat melko hajautuneet ja näillä alueilla näkyy asutuksen kasvupainetta. Teollisuus on näkyvä osa kaupunkikuvaa ja varsinkin kaupungin reuna‐alueilla se sekoittuu jopa häiritsevästi asuinalueiden kanssa. Keskustan alueella on runsaasti mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen. Keskustan lievealueilla asutus on väljää eikä siellä synny varsinaisia tiiviitä osakeskuksia. Lievealueet ovat siis enemmän tai vähemmän hajautuneita ja paine hajautumiskehityksen jatkumiseen on suuri. Asutuksen kasvupaine näkyy myös jokivarrella.

Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen liitteenä olevassa – selvityksessä.

3.4. VESIHUOLTO Haapajärven kaupunkiin on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004. Kehit‐ tämissuunnitelmaa on päivitetty ja täydennetty vuonna 2011.

Haapajärven alueella vesilaitostoiminnasta vastaa pääasiassa Haapajärven Vesi Oy. Viemäriverkosta vastaa Haapajärven Vesi Oy. Jätevedenpuhdistamo on siirtynyt Vesi‐ kolmio Oy:n omistukseen ja hoitoon vuoden 2008 alusta lukien. Haapajärven kau‐ punki on Vesikolmio Oy:n osakas. Haapajärven ominaiskulutus on noin 200 l/as*d, veden hankinta hoidetaan pääasiassa Haapajärven Vesi Oy:n omistamasta Kinnulan vedenottamosta. Tarvittaessa lisävettä on saatavissa Vesikolmio Oy:n verkosta. Haa‐ pajärven puhdistamo muutetaan tasausaltaaksi vuoden 2013 aikana. Jatkossa Haapa‐ järven jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Nivalaan käsiteltäviksi. Suunnitel‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

missa on, että tulevaisuudessa jätevedet johdetaan Nivalasta siirtoviemäriä pitkin Ka‐ lajoelle rakennettavaan keskuspuhdistamoon.

Alueista suurin osa on olemassa olevan vesihuoltolaitoksen määrittämällä toiminta‐ alueella.

3.5. SÄHKÖLINJAT

Suunnittelualueen länsipuolella ja osittain suunnittelualueella sen luoteisosassa kul‐ kevat Fingrid Oy:n 220 kV:n voimajohdot. Suunnittelualueen koillisreunassa kulkevat Elenia Oy:n (ent. LNI Verkko Oy/Vattenfall Oy) 110 kV:n voimajohdot (Nivala‐ Haapajärvi ja Pyhäsalmi‐Haapajärvi).

Parhaillaan on käynnissä Keski‐Suomen ja Oulujoen välisen 400 kV voimajohtohake (Fingrid Oy). Vanha 40‐luvulla rakennettu 220 kV voimajohto puretaan ja uusi 400 kV voimajohto rakennetaan sen paikalle. Osayleiskaavan suunnittelualueelle osuva osuus on uuden voimajohdon reittiosuudella 2, jolla voimajohtoalue ei levene, eikä muutu, jolloin johtoalueen leveys säilyy 85 m:ssä.

Kaaviokuva yleiskaavan suunnittelualueelle osuvan Keski‐Suomi – Oulujoki 400 kV:n voimajohdon johtoalueesta.

Vuoden 2012 aikana Elenia Oy (ent. Vattenfall Verkko Oy) on käynnistänyt Nivala‐ Haapajärvi voimajohdon uusinnan suunnittelun. Suunnittelu tehdään valmiiksi vuo‐ den 2013 aikana tarvittavien maastotöiden osalta. Nykyinen 110 kV:n voimajohto tul‐ laan korvaamaan 2x110 kV:n voimajohdolla. Nykyinen johtoalue on leveydeltään 44 m ja johdon uusimisen jälkeen johtoalue tulee levenemään. Osayleiskaavan suunnit‐ telualueelle osuvan johdon johtoalue on merkitty osayleiskaavaan Elenia Oy:ltä saa‐ dun tiedon mukaisesti 58 m:n levyisenä.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Kaaviokuva yleiskaavan suunnittelualueelle osuvan Haapajärvi – Nivala 2 x 110 kV:n voimajohdon johtoalueesta (haarustettu pylväs).

Pyhäsalmi‐Haapajärvi 110 kV:n voimajohdon johtoalueen leveydeksi on osayleiskaa‐ vakartalla ositettu LNI Verkko Oy:ltä (nyk. Elenia Oy) saadun tiedon mukaisesti 46 m.

3.6. VÄESTÖ, PALVELUT JA TYÖPAIKAT

1.1.2012 Haapajärven kaupungin väkiluku oli noin 7 600 henkeä. Suunnittelualueella asuu noin 5 130 henkeä ja heistä noin 3 580 keskusta‐alueella. Väestö on, kaikista viime vuosikymmenen ponnisteluista huolimatta, vähentynyt yli 15 vuotta 60 – 70 henkilön keskimääräisellä vuosivauhdilla. Se todistaa, että jo väkiluvun nykyisellään pitäminen edellyttää aiempaa tehokkaampia ja onnistuneita kehittämis‐ toimenpiteitä. Myös Haapajärven väestössä on nähtävissä valtakunnallinen trendi, jossa nuoremmat ikäluokat pienenevät ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa.

Haapajärven palvelut keskittyvät pääasiassa keskustan alueelle. Haapajärven yritys‐ kanta on pk‐yritysvaltainen ja monialainen. Nykyisin Haapajärvellä maatalous on edelleen tärkeä elinkeino. Kokoonsa nähden Haapajärvellä on laaja kirjo myös tuo‐ tanto‐ ja palveluyrityksiä. Monet näistä ovat sekä valtakunnallisesti että kansainväli‐ sesti tunnettuja toimijoita. Sahateollisuutta alueella on ollut jo noin 70 vuotta. Haa‐ pajärvellä on 107 %:n työpaikkaomavaraisuus. Haapajärvellä on hyvät koulutusmah‐ dollisuudet niin keski‐ kuin korkea‐asteella sekä aikuiskoulutuksessa.

Suunnittelualueelta tehdyt tarkemmat väestö‐, palvelu‐ ja työpaikkaselvitykset ja lii‐ tekartat ovat tämän selostuksen liitteenä.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

4. MIELIPITEET JA NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN

Saatuihin mielipiteisiin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet ovat tämän se‐ lostuksen liitteenä.

4.1. OSALLISTUMIS‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville mielipiteitä varten MRL 63 § mukaisesti 4.7–31.8.2011 väliseksi ajaksi. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin myös viranomaislausunnot.

Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana kirjallisen mielipiteensä esittivät Erkki Åvist, Lasse Kivinen, Hannu Jääskö sekä Veikko Tahkokorpi. Lausunnon ovat jättäneet Peruspalvelukuntayhtymä Selänne sekä Kiinteistö Oy Haapajärven vuokratalojen hallitus. Mielipiteet ja lausunnot sekä laaditut vastine‐ehdotukset ovat tämän selostuksen liitteenä.

4.2. RAKENNEMALLISYNTEESI

Rakennemallisynteesin, ‐selostuksen sekä osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman näh‐ tävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 31 kpl. Lausunnon jättivät Pohjois‐ Pohjanmaan museo ja Liikennevirasto. Mielipiteet ja lausunnot sekä laaditut vastine‐ ehdotukset ovat tämän selostuksen liitteenä.

4.3. OSAYLEISKAAVALUONNOS

Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnos ja ‐selostus asetettiin nähtäville mielipi‐ teitä varten 26.4. ‐ 31.5.2012 väliseksi ajaksi (12.4.2012, TEKLA § 28).

Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 27 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, Pohjois‐Pohjanmaan museo, Fingrid Oyj, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Haapa‐ järven kehityskeskus Oy ja Kiinteistö Oy Haapajärven vuokratalot. Mielipiteet ja lau‐ sunnot sekä laaditut vastine‐ehdotukset ovat tämän selostuksen liitteenä.

4.3.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan tehdyt oleellisimmat muu‐ tokset:

Liikenne ‐ Kalajoen ylittänyt kevyen liikenteen silta poistettu ‐ Lisätty uusia kevyen liikenteen reittejä

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Aluevaraukset ‐ kevyen liikenteen sillan poistuttua poistettu myös AT‐res alue ‐ Uusi n. 16 ha:n suuruinen teollisuusalue (T) ja pistoraide lisätty ratojen väliselle alueelle ‐ Palomäen TY alueita muokattu ‐ Tarkennettu Konikujan teollisuusalueen rajausta ‐ Harjunniemen alueelle osoitettu AO‐2 aluetta ja alue on osoitettu asemakaavoi‐ tettavaksi ‐ Tarkennettu M‐1 aluevarauksia viemäriverkon toiminta‐alueen perusteella ‐ Tarkennettu asuinalueiden aluevarauksia tulva alueen (HQ 1/100) perusteella ‐ Tarkennettu uusien asuinalueiden varauksia tärinäselvityksen perusteella ‐ Lisätty kaavakartalta puuttuneet ET alueet ‐ Lisätty pieneläinten hautausmaa EH‐1

Merkintöjen tarkennukset ‐ Lisätty kaavakartalle tulva‐ ja tärinä‐alueiden rajaukset ‐ Lisätty ja muokattu kaavamääräyksiä ‐ Olevien kaavamerkintöjen selityksiä täydennetty ja selkeytetty ‐ Harjuniemen aluetta koskevaa suojelukohde merkintää lievennetty paikallisesti merkittäväksi

Myös osayleiskaavan selostus liitteineen on päivitetty. Osayleiskaavan liitteisiin on li‐ sätty seuraavat liitteet: ‐ 6a Yhdyskuntatekniset verkostot: Kaavoituksen vaikutukset vesihuoltoon (luon‐ nos) ‐ 6b Yhdyskuntatekniset verkostot: Kaukolämpöverkko ‐ 7a Liikenne: päätiet, kadut ja rataverkko ‐ 7b Liikenne: kevyt liikenne ja virkistysreitit ‐ 8a Meluselvitys ‐ 8b Tärinäselvitys ‐ 9 Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot

4.4. OSAYLEISKAAVALUONNOS II

Haapajärven keskustan osayleiskaavaluonnos II ja ‐selostus asetettiin nähtäville mie‐ lipiteitä varten 18.10. ‐ 22.11.2012 väliseksi ajaksi (11.10.2012, TEKLA § 70).

Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 17 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Liikennevirasto, Metsäkeskus, Fingrid Oyj, Peruspalvelu‐ kuntayhtymä Selänne, Haapajärven sivistyslautakunta ja Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐ keskus. Mielipiteet ja lausunnot sekä laaditut vastine‐ehdotukset ovat tämän selos‐ tuksen liitteenä.

4.4.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Osayleiskaavaluonnos II:n nähtävilläolon jälkeen kaavaan tehdyt oleellisimmat muu‐ tokset:

Liikenne ‐ Koivuhaan kohdalle lisätty uusi kevyen liikenteen alikulkuvaraus

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

‐ Poistettu Kuusaantien alikulusta ajoneuvoliikenteen mahdollistava varaus ‐ Täydennetty junaradan pohjoispuolisten alueiden liikenneverkkoa ‐ Rautatieaseman henkilöliikenteen pysäkille osoitettu kevyen liikenteen yhteys

Aluevaraukset ‐ Haaganlammen itäpuolella sijaitsevaa AT‐aluetta kasvatettu n 5 ha ‐ Haaganlammen pohjoispuolella olevaa VR‐aluetta pienennetty 1,3 ha ja M‐1 alue laajentunut vastaavasti ‐ Laajennettu Tiitonrannan koulun pohjoispuolista AT‐aluetta ‐ Muokattu RP ‐alueen rajausta ‐ Karpalosuon teollisuusalueelle lisätty asemakaavassa osoitetut viheralueet ‐ Suunnittelualueen pohjois‐osassa olevaa AP‐1 aluetta pienennetty n. 1,2 ha, MA alue laajentunut vastaavasti ‐ Veihtiniemen AO‐2 alueiden rajausta muutettu kantatie 58:n ympäristössä ‐ Ratojen välissä sijaitsevaa T‐aluetta laajennettu n. 11,6 ha, M‐alue pienentynyt vastaavasti

Merkintöjen tarkennukset ‐ Paikallisesti arvokkaat rakennuskohteet lisätty selostukseen ja kaavakartalle lisätty maininta " Paikallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu osayleiskaavan selostukses‐ sa" ‐ Tärinä‐alueen rajaus ja merkintä päivitetty tarkentuneen tärinäselvityksen mukai‐ sesti ‐ Lisätty meluntorjuntatarpeen merkintä ‐ Tarkennettu ja lisätty käyttötarkoitusmerkintöjä (M, M‐1, MY‐1, MY‐2, MY‐3, MU, MA, RL, KTY‐1 luo‐1 ja luo‐2 sekä tä) ‐ Tarkistettu yleisiä kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia (määräykset 2, 3 ja 5)

Myös osayleiskaavan selostus liitteineen on päivitetty. Liitteistä päivityksiä ja tarken‐ nuksia on tullut seuraaviin: ‐ 1 Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvitys ‐ 6a Yhdyskuntatekniset verkostot: Kaavoituksen vaikutukset vesihuoltoon ‐ 7a Liikenne: päätiet, kadut ja rataverkko ‐ 7b Liikenne: kevyt liikenne ja virkistysreitit ‐ 8 a Meluselvitys, Ramboll (2013) ‐ 8 b Tärinäselvitys, Ramboll (2012)

4.5. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville MRL 65 §:n mukaisesti 19.2.–21.3.2013 väliseksi ajaksi (13.2.2013 TEKLA § 4). Osalliset ovat voineet esittää ehdotuksesta kir‐ jallisen muistutuksen. Osayleiskaavaehdotuksesta on pyydetty myös viranomaislau‐ sunnot.

Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana kirjallisia mielipiteitä saatiin 15 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Fingrid Oyj, Liikennevirasto, Museovirasto, Pohjois‐ Pohjanmaan museo, Elenia Oy ja Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskus. Muistutukset ja lausunnot sekä laaditut vastine‐ehdotukset ovat tämän selostuksen liitteenä.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

4.5.1 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan tehtiin seuraavat muutok‐ set:

Liikenne ‐ Korjattu kantatie 58 alueen eteläosassa virheellinen yt/kk ‐> vt/kt

Aluevaraukset ‐ Haaganlammen pohjoispuolella olevaan VR (ja M‐1) alueen rajausta tarkennettu ‐ Ylipäässä Perkkiönpuiston pohjoispuolisen AP alueen (ja VL alueen) rajausta tar‐ kennettu

Merkintöjen tarkennukset ‐ Karpalosuon ja Laurikkalan teollisuusalueen merkintä muutettu muotoon TY‐1 ‐ Päivitetty muinaismuistoja koskevien määräysten sanamuotoa ‐ Tarkennettu meluntorjuntatarve viivamerkinnän paikkaa ‐ RL käyttötarkoitusmerkinnän sanamuotoa on tarkennettu ‐ Tärinä‐alueen rajaus päivitetty tarkentuneen tärinäselvityksen mukaisesti ‐ Tarkennettu Nivala‐Haapajärvi voimajohdon johtoalueen leveys 58 m:iin ‐ Kaavakartalle lisätty uudet historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset (3kpl) ‐ Merkintöjen MY‐1 ja MY‐3 selityksistä poistettu lause ” Muuhun kuin avohakkuuta koskevaan metsän käsittelyyn ei vaadita MRL 128 §:ssä tarkoitettua maisematyö‐ lupaa (MRL 43 §:n mukainen toimenpiderajoitus).”

Myös osayleiskaavan selostus liitteineen on päivitetty. Liitteistä päivityksiä ja tarken‐ nuksia on tullut seuraaviin: ‐ 1 Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvitys ‐ 8 b Tärinäselvitys, Ramboll (2013) ‐ 9 Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot sekä muut alueen maankäytös‐ sä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet

4.6. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS II

Kaavaehdotus II asetettiin julkisesti nähtäville MRL 65 §:n mukaisesti 26.8.–30.9.2013 väliseksi ajaksi (15.8.2013 TEKLA § 81). Osalliset ovat voineet esittää ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Myös osayleiskaavaehdotus II:sta on pyydetty viranomais‐ lausunnot.

Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana kirjallisia muistutuksia saatiin 6 kpl. Lausunnon ovat jättäneet Fingrid Oyj, Haapajärvi‐Seura ry, Liikennevirasto, Museovi‐ rasto ja Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskus. Mielipiteet ja lausunnot sekä laaditut vasti‐ ne‐ehdotukset ovat tämän selostuksen liitteenä.

4.6.2 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Osayleiskaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana saadun palautteen perusteella eh‐ dotukseen päätettiin tehdä vielä Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen lausunnon poh‐ jalta tarkennus, joka koskee käyttötarkoitusmerkinnällä MY‐3 (maa‐ ja metsätalous‐ valtainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) osoitettujen alueiden kaavamää‐ räyksen täydentämistä.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Kaavakarttaan esitetty muutos ei ollut olennainen ja koski vain yksityistä etua. Kaa‐ vamääräykseen tehtävän tarkennuksen johdosta suoritettiin maankäyttö‐ ja raken‐ nusasetuksen (MRA) 32 §:n mukaisesti ylimääräinen maanomistajien kuuleminen. Kuulemisesta tiedotettiin kuulemiskirjeellä kaikkia niitä maanomistajia, joiden oi‐ keuksiin kaavamääräyksen täydentäminen saattaisi jollain tavoin vaikuttaa.

Asianosaisilla oli aikaa muistutuksen tekemiseen 14 päivää tiedoksisaattamisesta. Tiedoksisaattamisen katsottiin tapahtuneen 7 päivän kuluttua kuulemiskirjeen lähet‐ tämisestä. Kuulemiskirje lähetettiin 4.11.2013. Määräaikaan mennessä erillisestä kuulemisprosessista saatiin 1 muistutus. Saatu palaute ei aiheuttanut muutoksia kaa‐ vakarttaan

Merkintöjen tarkennukset ELY‐keskuksen lausunnon perusteella MY‐3 käyttötarkoitusmerkintään liittyvään määräykseen lisättiin lause: ”Muuhun kuin avohakkuuta koskevaan metsänkäsitte‐ lyyn ei vaadita MRL:n 128 §:n mukaista maisematyölupaa”. Lisäyksen tarkoituksena on parantaa linnustollisesti arvokkaan metsäalueen monimuotoisuuden kannalta tär‐ keiden elinympäristöjen säilymisedellytyksien huomion ottamista.

Myös osayleiskaavan selostusta on päivitetty tehtyyn muutokseen liittyvien kohtien osalta.

4.7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 16.6.2011. Toinen viranomaisneu‐ vottelu on järjestetty 2.2.2012. Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen kanssa on pidetty työpalavereja 15.9.2011, 22.2.2012 sekä 19.6.2012. Pidettyjen viranomaisneuvottelu‐ jen muistiot ovat tämän selostuksen liitteenä.

Viranomaiset ja yritykset, joilta pyydetään lausunnot sekä kaavan luonnos, luonnos II, ehdotus ja ehdotus II vaiheissa: ‐ Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskus ‐ Pohjois‐pohjanmaan liitto ‐ Pohjois‐Pohjanmaan Museo ‐ Museovirasto ‐ Liikennevirasto ‐ Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta ‐ Jokilaaksojen pelastuslaitos ‐ Fingrid Oyj ‐ Elenia Oy (Vattenfall Verkko Oy) ‐ Haapajärven Vesi Oy ‐ Haapajärven Lämpö Oy ‐ Haapajärven Vuokratalot Oy ‐ Haapajärven Yrittäjät ry ‐ Haapajärven Kehityskeskus Oy ‐ Sivistyslautakunta ‐ Räjähdelaitos ‐ Kotiseutuyhdistys ‐ Luonnonsuojeluyhdistys

Kaavan luonnos II:ta pyydettiin lausunnot myös Haapajärven yläasteelta ja lukiolta.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5. OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT

5.1. ESITYSTAPA

Oikeusvaikutteinen Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 muodostuu kaavakar‐ tasta, jossa on esitetty myös yleiskaavamerkinnät ja – määräykset.

Tämä kaavaselostus liittyy kaavakarttaan sekä merkintöihin ja –määräyksiin, joissa esitettyä maankäyttöä tämä selitys kuvaa. Juridisesti selostusosalla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia.

5.1.1 Yleiskuvaus Osayleiskaavalla pyritään tiivistämään Haapajärven yhdyskuntarakennetta ja kehit‐ tämään keskustaa ja sen lähiympäristöä viihtyisänä asuinympäristönä. Tärkeänä läh‐ tökohtana on ollut Haapajärven läpi kulkevan Kalajoen mahdollisimman monipuoli‐ nen hyödyntäminen niin rakentamisen kuin joen virkistyskäytönkin suhteen. Lisäksi osayleiskaavassa korostuu kevyen liikenteen reittien kehittäminen ja kevyen liiken‐ teen epäjatkuvuuskohtien poistaminen, joka mahdollistaa pyöräilijälle ja jalankulkijal‐ le virkistävämmän ja viihtyisämmän keskustan. Rakentamisen painotus on niillä alu‐ eilla, jotka ovat lähimpänä nykyistä kaupungin keskustaa, sillä tavoitteena on luoda tiivistä yhdyskuntarakennetta.

Osayleiskaavaan osoitetut rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan siten, että mai‐ sema‐ ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Avoimet pel‐ toalueet säilyttävät kylän maaseutumaisemaa ja ne ovat tärkeitä maatilojen säilymi‐ selle. Maa‐ ja metsätalousalueilla on peruselinkeinojen harjoittamisen lisäksi merki‐ tystä myös jokamiehen virkistyskäytölle. Asuminen keskittyy jokivarren länsipuolen kylämäisten tiivistymien lisäksi junaradan itäpuoleiselle alueelle sekä keskustaan.

5.2. YHDYSKUNTARAKENNE

5.2.1. Kehittämistavoitteet Kaavassa on osoitettu kehittämistavoitteita kuten uusia kevyenliikenteen osuuksia ja yhteystarpeita, ajoneuvoliikenteen katuosuuksia sekä ulkoilureittejä. Alueen tavoitel‐ tua maankäyttöä ohjataan kaavamääräyksin ja ‐suosituksin.

5.2.2. Vyöhykkeisyys Yhdyskuntarakenne voidaan jakaa vyöhykkeisiin sen tukeman liikennemuodon perus‐ teella seuraavasti: ‐ kävelylle suosiollinen vyöhyke (< 1 km keskustasta) ‐ pyöräilylle suosiollinen vyöhyke (1‐3 km keskustasta) ‐ autoriippuvainen vyöhyke (> 3 km keskustasta)

Koulukyydityksellekin voidaan muodostaa vyöhykkeisyys perustuen kaupungin oma‐ vastuuseen: ‐ Kaupunki velvoitettu kustantamaan koulukyyditys, kun esioppilaiden ja perus‐ opetuksen oppilaiden koulumatka on yli 5 km.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

‐ Kaupunki velvoitettu osallistumaan koulukyydityksen kustannuksiin, kun esiop‐ pilaiden koulumatka on 2‐5 km. ‐ Kaupunki velvoitettu kustantamaan koulukyyditys, kun 1.‐2.‐luokkien oppilai‐ den koulumatka on 3 km ‐ Kaupunki velvoitettu osallistumaan koulukyydityksen kustannuksiin, kun 3.‐6.‐ luokkien oppilaiden koulumatka on 3‐5 km.

Haapajärvellä keskipisteenä on käsitelty liikekeskustan S‐marketin aluetta, joka sijait‐ see torin ja kaupungintalon välissä.

Haapajärven liikekeskustaa laajennetaan koilliseen juna aseman seudun läheisyyteen. Keskustahakuista erikoistavarakauppaa ohjataan keskusta‐alueelle. Paljon tilaa vaati‐ van erikoistavarankaupan sijoittuminen mahdollistetaan myös muualle kuin keskus‐ taan, mutta kuitenkin keskustan läheisyyteen. Keskustaan välittömästi liittyviä asuin‐ alueita tiivistetään ja täydennysrakennetaan jonkin verran. Junaradan halkaisevaa vaikutusta on pyritty eliminoimaan jatkamalla Palomäen asuinalueelta tulevaa kevy‐ enliikenteenväylää radan toiselle puolelle uuden alikulkuvarauksen avulla ja tiivistä‐ mällä Palomäen asuinaluetta tehokkaasti.

Keskustaajama on kävely‐ ja pyöräilysuosiollista vyöhykettä, jota laajennetaan ja vah‐ vistetaan parantamalla kevyen liikenteen yhteyksiä ja osoittamalla uutta asutusta alle 3 km:n etäisyydelle keskustasta ja uusille alueille sekä tiivistämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Autoriippuvaiselle vyöhykkeelle ei ole osoitettu uusia asuin‐ alueita. Kalajoen itä‐ ja länsipuolet, ovat hyvin pitkälti maa‐ ja metsätalousvaltaista aluetta ja näillä alueilla uusi rakentaminen sallitaan tietyin ehdoin.

5.3. TIIVISTÄMINEN

Haapajärven keskusta‐aluetta tiivistetään voimakkaasti tehostamalla nykyistä maan‐ käyttöä. Keskustan yhdyskuntarakennetta on mahdollista tiivistää erityisesti siellä si‐ jaitsevien tyhjien tonttien osalta sekä korottamalla rakennusoikeuksia keskustassa. Junaradan itäpuolisia asuinalueita tiivistetään myös tehokkaasti. Jo asemakaavoitu‐ tettujen alueiden tiivistäminen on mahdollista pitkällä aikavälillä, kun ydinkeskustaan kuulumattomat paljon tilaa vaativat erikoistavarakaupat siirtyvät niille varatuille uu‐ sille alueille sekä kun asumiseen sekoittunut teollisuus keskittyy sille varatuille uusille ja jo asemakaavoitetuille alueille. Tällöin voidaan vapautuvat rakennuspaikat ottaa asumiskäyttöön.

5.4. ASUMINEN

5.4.1. Mitoitus Nykytilanteessa kaupungin väestönkehityksen arvioidaan olevan lievästi laskevaa. Osayleiskaavassa osoitetut uusien asuntojen määrät perustuvat Haapajärven kau‐ pungin edustajien kokemusperäiseen arvioon uusien asuntojen/tonttien tarpeesta. Määrä on optimistinen, koska yleiskaavalla pyritään luomaan mahdollisuudet väes‐ tönkasvulle tai vähintäänkin kaupungin väestön väheneminen pyritään pysäyttä‐ mään. Kaupungin väestörakenne on vanheneva, joten arvioissa on huomioitu esteet‐ tömien asuntojen lisääntyvä tarve. Uusien asuntojen tarvetta aiheuttavat myös ylei‐ nen asumisväljyyden kasvu ja asuntokuntien keskikoon pieneneminen. Haapajärven

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

alueella työpaikkaomavaraisuus on 107 prosenttia ja kaupungin tavoitteena on saada myös muilta paikkakunnilta töissä käyvät asumaan Haapajärvelle. Huonon kaavatilan‐ teen takia rakentaminen on kaupungissa ollut lähes pysähdyksissä ja siten kaupungin asuntokierto on ollut lähes olematonta. Tämä on osaltaan vaikuttanut väestömäärän vähenemiseen. Uusien houkuttelevien tonttien ja asumismahdollisuuksien myötä ti‐ lanteen arvioidaan kuitenkin muuttuvan.

Uusien asuntojen arvioitu tarve: U u Omakotitontteja 10‐15 /vuosi = noin 300 asuntoa s Rivitaloasuntoja 15 kpl /vuosi = noin 350 asuntoa i Asuinkerrostaloja 4‐5 = noin 100 asuntoa e yht: noin 750 asuntoa

Nykyisellä asemakaava‐alueella on rakentamattomia AO –tontteja yhteensä noin 150 kpl, jolloin uusien asuntojen laskennallinen tarve on noin 600 asuntoa. Asemakaavoi‐ tetulle alueelle uusia asuntoja on edellä mainitun 150 erillispientalotontin lisäksi osoitettu 170 kpl, joista 100 on kerrostaloasuntoja (kerrostalojen arvioitu tarve ko‐ konaisuudessaan) ja loput rivitaloasuntoja (taulukko 1.).

Uusia asuinalueita on osoitettu kattavasti keskusta‐alueen tuntumaan. Asuntojen laskennallisesta tarpeesta noin puolet omakotitonteista ja noin 80 % rivitaloasunnois‐ ta sijoittuu uusille asemakaavoitettaville alueille (AO‐2, AP‐1) tai kyläalueille (AT). Ny‐ kyisen asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle on osoitettu yhteensä 473 asuntoa (taulukko 2.). Yhteensä osayleiskaavassa on siis osoitettu uusia asuntoja 170 + 473 kpl, eli yhteensä 643 kpl.

Taulukoissa 1. ja 2. esitetyissä laskelmissa asuntotyyppijakauma mukailee edellä esi‐ tettyä uusien asuntojen arvioitua tarvetta. Erillispientaloasuntojen kohdalla on jonkin verran ylimitoitusta. Asuntotyyppijakauma voi kuitenkin olla myös esitetystä poik‐ keava, sillä vallitsevat kehitystrendit, erityisesti väestön vanheneminen ja asuntokun‐ tien keskikoon pieneneminen, vaikuttavat asuntotyyppijakaumaan ja asuntojen sijoit‐ tumiseen. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden joustavan käyttöönoton ja samalla sillä varaudutaan mahdolliseen väestönkasvuun tai arvioidusta poikkeavaan asunto‐ tyyppijakaumaan. Ylimitoitus myös mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoi‐ tevuotta 2035 pidemmällä ajanjaksolla. Haja‐asutusalueen rakennuspaikkojen sisäl‐ lyttämistä edellä esitettyihin laskelmiin ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

5.4.2. Tiivistettävät asuinalueet Tiivistettäviä asuinalueita ovat erityisesti keskusta‐alue sekä keskustan itäpuolella si‐ jaitseva Palomäen alue. Keskustassa panostetaan erityisesti esteettömän kaupun‐ kiympäristön luomiseen ja esteettömien asuntojen rakentamiseen, jolloin myös se‐ nioriväestön tarpeet voidaan huomioida.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Asemakaavoitetut alueet (rakentamattomien AO tonttien 150 kpl lisäksi) Asuinalueet laajuus yht. (ha) asuntoja (kpl) Uusia asuntoja yhteensä AO AK/AP AR/AP A + C 195,48 0 100 35 135 AP 97,95 0 0 20 20 AP‐2 41,27 0 0 15 15 YHT: 334,7 0 100 70 170 Taulukko 1.

5.4.3. Uudet asuntoalueet Keskustan osayleiskaavassa 2035 on osoitettu erilaisia asuinalueita erilaisten asu‐ mismieltymysten toteuttamiseen. Rakennuspaineita on erityisesti Haapajärven vesi‐ alueen molemmilla rannoilla. Uudet asuntoalueet painottuvat keskustan ja olevien koulujen läheisyyteen sekä Kalajoen länsirannalle kylämäisinä tiivistyminä alle kol‐ men kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kaikkien asuinalueiden sijoittumisessa on kiinnitetty huomiota niiden yhdyskuntarakennetta eheyttävään tai täydentävään si‐ joittumiseen. Uudet asuntoalueet on sijoitettu siten, että ne hyödyntävät mahdolli‐ simman tehokkaasti olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja.

Alla olevassa laskelmassa käytetty aluetehokkuusluku (ea) ilmaisee rakennusten ko‐ konaispinta‐alan suhteessa maa‐alueen pinta‐alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaa‐ voitetun alueen rakentamistiheyttä. Uusille asuinalueille osoitettujen asuntojen mää‐ rästä on vähennetty alueella olemassa olevat asunnot (jo rakennetun alueen osuus pinta‐alasta).

Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella olevat alueet

Asuinalueet laajuus tehok‐ asuntoja (kpl) jo rakennetun alueen Uusia asuntoja yht. (ha) kuus eₐ AO AK/AP AR/AP osuus pinta‐alasta (%) yhteensä AP‐1 (45%) 11,60 (AP) 0,18 0 0 298 5 283 AP‐1 (55 %) 13,08 (AO) 0,08 35 0 0 5 33 AO‐2 49,03 0,08 131 0 0 40 79 AT 84,10 0,04 112 0 0 30 78 YHT: 151,75 473 Taulukko 2. Laskelmassa käytetyt kerrosala/asunto: Pientaloalueet 300 m², rivitaloalueet 70 m². AP‐1 alu‐ eista noin 55 % on arvioitu omakotialueeksi ja 45 % rivitalojen tai kytkettyjen pientalojen alueeksi.

5.4.4. Asumisen yleiskaavamerkinnät Asuntoalueeksi A on osoitettu koko nykyisen keskustan käsittävät asuntoalueet. Merkintää on käytetty osoittamaan alueen monipuolinen talotyyppijakauma. Kiin‐ teistöjä ei ole yleiskaavan mittakaava huomioiden tarkoituksenmukaista eritellä. Merkintä pitää sisällään asumiselle tarpeelliset julkiset ja yksityiset palvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköintialueet, alueen asukkaita palvelevat virkistys‐ ja puis‐ toalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet.

Olevat maatilat on osoitettu merkinnällä AM.

ASUNTOALUE. Asemakaavoitettu nykyinen alue. Alue varataan pääasiassa asuintaloille. Alueelle saa

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu‐ ja työpaikkatoimintoja. Alu‐ eella tulee huolehtia viheralueverkon toimivuudesta. Viheralueista on muodostettava ke‐ hämäisiä tai verkkomaisia kokonaisuuksia, joissa huomioidaan nykyiset viheralueet. Vi‐ heralueet toimivat hulevesien käsittelyssä.

PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Nykyinen asemakaava‐alue.

PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Uusi asemakaavoitettava alue.

TIIVIS PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOSSA VOI OLLA MYÖS TEOLLISUUTTA (TY). Asemakaavoitettu nykyinen alue. Teollisuuden on oltava ympäristöhäiriötä aiheuttama‐ tonta ja sovelluttava asumisen yhteyteen. Pidemmällä aikavälillä suositellaan, että osa teollisuustoiminnasta ohjataan uudelle T‐alueelle. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristö‐ häiriöitä aiheuttamattomia palvelu‐ ja työpaikkatoimintoja sekä aluetta palvelevia pien‐ myymälöitä. Alueelle tulee suunnitella ja toteuttaa riittävästi lähivirkistysalueita.

VÄLJÄ ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Uusi asemakaavoitettava alue. Alue varataan 1‐2 ‐asuntoisten erillispientalojen rakenta‐ miseen. Kaavoitettaessa uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä, esimerkiksi ryhmiin olemassa olevien peltoteiden varsille. Alueelle voi tarpeen mukaan sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen.

KYLÄALUE. Uusi kyläalue. Rakentamisen edellytykset on selvitettävä suunnittelutarveratkaisulla. Rakennuspaikan on oltava vähintään 2500 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yk‐ si‐ tai kaksiasuntoisen rakennuksen. Uudisrakennukset tulee sijoittaa huolellisesti maise‐ maan ja kyläkuvaan. Uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, etteivät ne sulje avoimia nä‐ kymiä. Rakennukset on lähtökohtaisesti liitettävä olemassa olevaan yleiseen viemäriver‐ kostoon.

MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE.

5.5. KESKUSTA‐ALUE JA PALVELUT

5.5.1 Keskusta‐alueen kehittäminen Haapajärven nykyiset palvelut keskittyvät pääasiassa keskusta‐alueelle ja sen lähei‐ syyteen. Tavoitteena on, että keskustahakuista erikoistavarakauppaa ohjataan C‐ merkinnällä osoitetulle keskusta‐alueelle ja paljon tilaa vaativia erikoistavaran kaup‐ poja sijoitetaan muualle, mutta kuitenkin keskustan läheisyyteen KTY‐1 ‐merkinnällä osoitetuille alueille. AP‐2 ‐merkinnällä osoitetulle asuinalueelle on mahdollista sijoit‐ taa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu‐ ja työpaikkatoimintoja sekä aluetta palvelevia pienmyymälöitä. Keskustasta vapautuvat tontit otetaan tehokkaammin käyttöön nostamalla niiden rakennusoikeuksia.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5.5.2 Julkiset palvelut Julkisten palvelujen alueeksi PY on osoitettu julkiset palvelut, kuten koulut, oppilai‐ tokset, kirkko, terveyskeskus sekä kaupungin ja valtion virastot ja laitokset.

Koulupalvelut sijoittuvat kattavasti eripuolille kaupunkia. Osayleiskaavassa tukeudu‐ taan olemassa oleviin koulupalveluihin. Kaavakartalla on osoitettu vain Haapajärven kaupungin suunnitelmissa toimiviksi tai koulukäytössä säilytettäviksi määritellyt kou‐ lut ja oppilaitokset. Koulujen kapasiteetin on arvioitu riittävän myös tulevaisuudessa.

5.5.3 Keskusta‐alueen liikenneratkaisut Haapajärvi on tyypillinen maaseutumainen kaupunki, jossa on totuttu liikkumaan henkilöautolla. Keskusta‐alue on muovautunut vahvasti autoilijan näkökulmasta: Au‐ tolla on pääsy käytännössä joka paikkaan, paikoitusalueita on tarjolla runsaasti ja ne hallitsevat katutilaa ja –näkymiä. Kaupungin koon ja yhdyskuntarakenteen vuoksi palvelut ovat kuitenkin etäisyyksien puolesta hyvin saavutettavissa myös jalan tai ke‐ vyellä liikenteellä. Saavutettavuutta vaikeuttavat keskusta‐alueen kevyenliikenteen‐ verkostossa olevat epäjatkuvuuskohdat, joita on useita. Keskustan kehittämisessä korostuukin alueen teiden hierarkian parantaminen, joka auttaa orientoitumaan kes‐ kustassa liikkujaa paremmin ja kevyen liikenteen epäjatkuvuuskohtien poistaminen, joka mahdollistaa pyöräilijälle ja jalankulkijalle virkistävämmän ja viihtyisämmän kes‐ kustan.

Osayleiskaavassa liikekeskustan kehittäminen ja laajeneminen painottuu ympyrämäi‐ senä alueena Kuusaantien molemmin puolin ulottuen lähelle rata‐aluetta ja maantei‐ den risteyskohtaan. Rautatieaseman seutua korostetaan ja se tuodaan osaksi keskus‐ taa ulottamalla liikekeskustan vahvistettu jatke lähelle rata‐aluetta. Lisäksi rautatie‐ aseman henkilöliikenteen pysäkille on osoitettu kevyen liikenteen yhteys. Näin junal‐ la paikkakuntaan saapuvan kannalta kaupunkikeskusta alkaa ikään kuin jo aseman seudulta ja helpottaa sen hahmotettavuutta. Keskusta alueen toinen ”sarvi” ulottuu Ouluntienvarren myötäisesti aina Koulukadun risteykseen saakka.

Ratapihan ali on osoitettu uusi kevyen liikenteen yhteys radan itäpuoliselle asuinalu‐ eelle ja Kuusaantien jatkeeksi paikkaan, josta nykyisinkin paikkakuntalaiset ylittävät radan vaarallisesti. Toteutuessaan alitus parantaisi rata‐alueen turvallisuutta huo‐ mattavasti. Junaradan alittava yhteys on tärkeä myös koska sen avulla radan itäpuoli‐ set asukkaat saavuttavat keskustan kehittyvät palvelut paremmin. Kuusaantietä ko‐ rostetaan kevyen liikenteen väylänä, joka jatkuu puistomaisena kirkonrantaan saak‐ ka.

Keskusta‐alueen laajentuminen kohti asemanseutua vaatisi toteutuakseen paitsi rata‐ alueen alittavan kulkuyhteyden toteutumisen myös Puistokadun ja Kuusantien liitty‐ män kehittämistä. Nykyään liittymässä on Valtakadun alittava kevyen liikenteen yh‐ teys. Olevan alikulun käytön tehostamiseksi tulisikin alikulkua kehittää houkuttele‐ vammaksi esimerkiksi leventämisellä ja valaistuksen parantamisella. Lisäksi Kuusaan‐ tien kehittämistä kevyen liikenteen yhteytenä tulisi painottaa jatkosuunnittelun yh‐ teydessä.

Kaavoituksen yhteydessä on Puistokadun ja Kuusaantien liittymään tarkasteltu myös kahta uutta vaihtoehtoa, kiertoliittymää ja yhdistettyä ajoneuvo‐ ja kevyen liikenteen alikulkua, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa risteykseen ajoneuvoliikenteen yh‐ teys. Tehtyjen selvitysten perusteella ajoneuvoliikenteen mahdollistava ratkaisu ei

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

kuitenkaan ole taloudellisesti realistinen eikä liikenteellisesti järkevä. Parhaan loppu‐ tuloksen saavuttamiseksi aluetta tulisi kehittää pelkästään kevyen liikenteen näkö‐ kulmasta. Toteutuessaan kevyen liikenteen alikulun parannus liittäisi Valtakadun itä‐ puolisen alueen jouhevammin keskusta‐alueeseen, mikä puolestaan edesauttaisi alu‐ een palvelujen virkistymistä.

5.5.4 Keskusta‐alueen ja palvelujen yleiskaavamerkinnät

KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto‐, toimisto‐, palvelu‐ ja myymälätiloja. Aluetta suunni‐ teltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen toimivuuteen, kuten jalankulku‐, pysä‐ köinti, huolto‐ ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttö‐ myyteen. Asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Alueelle ei tule sijoittaa keskustan luon‐ teeseen soveltumatonta tuotantotoimintaa. Alueella tulee huolehtia viheralueverkon toi‐ mivuudesta. Viheralueista on muodostettava kehämäisiä tai verkkomaisia kokonaisuuk‐ sia, joissa huomioidaan nykyiset viheralueet. Viheralueet toimivat hulevesien käsittelyssä.

TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA PALJON TILAA VAATI‐ VAA ERIKOISTVAVARAN KAUPPAA. Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ja siihen liittyvälle varastoinnille. Alueelle saa sijoittaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja, yksikön ko‐ ko saa olla enintään 5000 kem². Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palve‐ levia muita tiloja kuten toimisto‐ ja terminaalitiloja. Alueella tulee varautua tonttikohtai‐ seen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen.

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on varattu pääasiassa kunnan, valtion tai muiden julkisten yhteisöjen toimintoja varten.

5.6. TYÖPAIKAT

Haapajärven yrityskanta on pk‐yritysvaltainen ja monialainen. Nykyisin Haapajärvellä maatalous on edelleen tärkeä elinkeino. Kokoonsa nähden Haapajärvellä on laaja kir‐ jo myös tuotanto‐ ja palveluyrityksiä. Työpaikat sijoittuvat keskustatoimintojen alu‐ eelle C, erilaisille palvelujen alueille KTY‐1 ja P sekä osin myös asumiselle varatutuille alueille AP‐2 ja AM. Näiden lisäksi teollisuusalan työpaikka‐alueita ovat T, TY ja TY‐1 (sekä KTY‐1).

Teollisuus‐ ja varastoalueeksi T on osoitettu sellaiset teollisuus ja varastoalueet, jotka eivät rajoitu asuinalueisiin. Raiteiden risteämiskohtaan osoitettu uusi teollisuus‐ ja varastoalueelle (T) on tarkoitettu ensisijaisesti bioenergiaterminaalin hankkeeseen

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

varautumiselle. Teollisuusalueen toteutuessa alueella nykyisin oleva maneesi tulee siirtää sopivampaan paikkaan.

Teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY on osoitettu sellaiset teollisuusalueet, joiden toiminnan laadulle aiheutuu erityisvaa‐ timuksia yhdyskuntarakenteen sijainnin vuoksi. Alueet sijaitsevat yleensä asutuksen läheisyydessä.

TY‐1 merkinnällä osoitetut alueet ovat voimassaolevassa asemakaavassa osoitettu T‐ 1 merkinnällä. Näiden alueiden yhteydessä tulee huomata, että alueelle sijoittuva toiminta voi luonteeltaan olla myös melu‐ ja tärinähäiriöitä aiheuttamatonta ras‐ kaampaa teollisuutta. Toiminnan laatu määritellään tarkemmin asemakaavassa.

Palomäen kaupunginosassa sijaitseva Jukolan teollisuusalue on ositettu AP‐2 merkin‐ nällä tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jossa voi olla myös teollisuutta (TY). Pidemmällä aikavälillä suositellaan, että osa Palomäen alueen teollisuustoiminnasta ohjataan T‐alueille.

5.6.1 Työpaikka‐alueiden yleiskaavamerkinnät

TEOLLISUUS‐ JA VARASTOALUE. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen.

TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAA‐ TIMUKSIA. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen.

TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAA‐ TIMUKSIA. Toiminnassa tulee ottaa huomioon asutuksen läheisyys. Toiminnan laatu määritellään tarkemmin asemakaavassa. Olevan teollisuuden toimintaedellytykset ja toiminnan jat‐ kuminen pyritään turvaamaan. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsit‐ telyyn ja viivyttämiseen.

MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE.

5.7. LIIKENNE

Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 liikennejärjestelmää kehitetään koko‐ naisuutena. Osayleiskaavassa tukeudutaan pääosin olemassa olevaan tie‐ ja katu‐ verkkoon, jota selkeytetään ja täydennetään mm. puuttuvien katu‐ ja kevyen liiken‐ teen osuuksien osalta. Liikenneturvallisuuden osalta erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen ratkaisuihin. Keskusta‐alueen kehittämiseksi esitetyt ratkaisut lii‐ kennejärjestelmän osalta on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.5.1.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Virkistysreitit Osayleiskaavassa viheryhteystarpeena Haapajärven itärannalle osoitetut virkistysrei‐ tit mahdollistavat kehämäisen ja katkeamattoman virkistys‐ ja kevyen liikenteen rei‐ tin järjestämisen kaupungin alueelle sekä lisäävät joen virkistyskäyttöä nykyisestä huomattavasti. Keskustan alueelle on esitetty myös uusia ulkoilureittejä ja hiihtolatu‐ ja. Moottorikelkkaurien reittejä ja uusia yhteystarpeita on tutkittu tarkemmin liite‐ kartalla 7b Liikenne/kevyt liikenne ja virkistysreitit.

Kevyt liikenne Valtatie 27:n pohjoispuolella ja radan välisellä alueella rakennetaan Kuusaantien var‐ teen kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Martinmäen koululle. Myös koululaisten käyttämälle Isokadulle välillä Roikolatie‐ Karjakuja tarvitaan kevyen liikenteen väylä.

Kevyen liikenteen reitistön yhteyksien jatkuvuuden takia kevyen liikenteen väylä Val‐ tatie 27 varteen keskustasta Pyhäjärven suuntaan Herraistentielle saakka on tarpeen.

Keskustan pohjoispuolelle Haapajärven ranta‐alueelle on osoitettu uutta kaa‐ va‐aluetta (AO‐2). Alueen liikenteen järjestelemiseksi tarvitaan lyhyt kokoojakatu ja kevyen liikenteen väylä. Myös Savimäenpuhdon asuinalueelle on osoitettu uusi lyhyt kokoojakatu ja kevyen liikenteen väylä.

Nykyisellä Palomäen teollisuus‐/asumisalueella lisätään asumisen osuutta, jolloin alueelle tarvitaan kevyen liikenteen verkko. Ensisijainen kevyen liikenteen yhteys kouluille ja keskustan suuntaan on suoraan ratapihan ali. Toisena vaihtoehtona alu‐ een yhteyksille on nykyinen yhteys Männistönkadun kautta. Rajakadun yhteys kt. 58:lle katkaistaan. Lisäksi esitetään kevyen liikenteen väylää Kalakankaantien varteen Haagankankaan maastoliikuntapaikalle saakka.

Haapajärven länsipuolisella alueella uusi kevyen liikenteen reitti on osoitettu Tiiton‐ rannantien varteen aina Tiitonrannan koululle saakka. Myös kevyenliikenteen yh‐ teyksien jatkaminen Elämäjärventieltä Haaganperälle, Laurikkalantien risteykseen ja Karjalahden palvelukeskuksen risteykseen on nähty tarpeelliseksi.

Uusia kevyen liikenteen alikulkuja on ositettu kolme. Ratapihan alittavan kevyen lii‐ kenteen alikulun lisäksi Koivuhaan asuinalueen kohdalle on osoitettu Ouluntien alit‐ tava yhteys ja Kiepin alueen kohdalle on osoitettu alikulku Puistokadun ja Valtakadun risteykseen.

Raiteet Raiteiden risteämiskohtaan osoitetulle uudelle teollisuus‐ ja varastoalueelle (T) on osoitettu pistoraidevaraus.

5.7.1 Liikenteen yleiskaavamerkinnät

VALTATIE/KANTATIE.

YHDYSTIE/KOKOOJAKATU.

UUSI TIEYHTEYS.

RAIDE.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

PISTORAIDEVARAUS.

KEVYEN LIIKENTEEN REITTI.

UUSI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI.

KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE. Kevyen liikenteen yhteys on tarpeellinen pitkällä aikavälillä.

YHDISTETTY AJONEUVO‐ JA KEVYENLIIKENTEEN YLIKULKU.

YHDISTETTY AJONEUVO‐ JA KEVYENLIIKENTEEN ALIKULKU.

UUSI KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU.

KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU.

RAUTATIELIIKENTEEN ALUE.

LINJA‐AUTOASEMA.

RAUTATIEASEMA.

VENESATAMA.

5.8. TEKNINEN HUOLTO

Yhdyskuntateknisen huollon alueiksi ET on osoitettu mm. vedenpuhdistamo ja läm‐ pölaitos.

Sähkönsiirtojohdoiksi Z on osoitettu sähköasemalle johtava Elenia Oy:n 110 kV:n voimalinja sekä suunnittelualueen länsipuolella ja osittain suunnittelualueella sen luoteisosassa kulkevat Fingrid Oy:n 220 kV:n voimajohdot. Johtoalueissa on huomioi‐ tu parhaillaan käynnissä olevat Keski‐Suomen ja Oulujoen välinen 400 kV:n voimajoh‐ tohake (Fingrid Oy) sekä vuoden 2012 aikana Elenia Oy:n (ent. Vattenfall Verkko Oy) käynnistämä Nivala‐Haapajärvi voimajohdon uusiminen.

Suojaviheralueeksi EV on osoitettu mm. suojaviheralueet teollisuusalueiden tai rauta‐ tien ympärille.

5.8.1 Teknisen huollon yleiskaavamerkinnät

YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

SUOJAVIHERALUE.

JOHTO TAI LINJA Voimalinja 400 kV ja 110 kV sekä linjan suojavyöhyke.

5.9. MAA‐ JA METSÄTALOUS

5.9.1 Maa‐ ja metsätalousvaltaiset alueet Maa‐ ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi M ja M‐1 on osoitettu suurin osa Haapajärven keskustaajamaa ympäröivistä metsä‐ ja peltoalueista. Olevat maatilat on osoitettu merkinnällä AM.

5.9.2 Ympäristöarvot maa‐ ja metsätalousalueilla Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi MA on osoitettu laajat yhtenäiset peltoalu‐ eet. Haapajärven yksi tärkeimmistä vahvuuksista on juuri sen maaseutumainen väl‐ jästi rakennettu ympäristö, jonka kohteleminen arvokkaasti ja mahdollisimman hyvin säilyttäen on erityisen tärkeää. MA merkinnällä osoitetut maisemakatkot asuinalu‐ eiksi osoitettujen alueiden väleissä säilyttävät alueelle tyypillistä maisemaa ja ava‐ ruuden tunnetta. Niiden avulla vältetään peltoalueiden liiallinen rakentaminen ja nii‐ den sijoittelu on maisemallisessa mielessä sopivaa.

Maa‐ ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY‐1, MY‐2 ja MY‐3 on osoitettu linnustoltaan arvokkaat metsä‐alueet sekä Lämäkankaan mo‐ reenialue.

- Lämäkankaan moreenialue sijoittuu kaava‐alueen länsiosaan Haaganlammen pohjoispuolelle (MY‐1). Lämäkankaan kumpumoreenimuodostuma (MOR‐Y11‐ 080) kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. Alue on mui‐ naista itämeren pohjaa. Maankohoamisen yhteydessä kummut ovat huuhtoutu‐ neet muinaisissa rantavyöhykkeissä. Selänteiden ja kumpujen rinteillä on ohuita rantakerrostumia. - Linnustoltaan arvokkaat alueet sijaitsevat yleiskaava‐alueen koillisosassa Palo‐ mäen asuinalueiden pohjoispuolella (MY‐3) sekä Kuusaantien ja rata‐alueen ris‐ teyskohdassa kaava‐alueen keskiosissa (MY‐2). Metsäalueilta tavattavaan linnus‐ toon kuuluvat mm. idänuunilintu ja satakieli.

Muut alueen ympäristöarvot esitetty kohdassa 5.10.4 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet.

5.9.3 Ulkoilun ohjaustarve maa‐ ja metsätalousalueilla Maa‐ ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU, on osoitettu virkistyksen kannalta merkittäviä ranta‐alueita, joita ei ole tarkoi‐ tuksenmukaista osoittaa varsinaisiksi virkistysalueiksi.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5.9.4 Maa‐ ja metsätalouden yleiskaavamerkinnät

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu maa‐ ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa‐ ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uusien asuinrakennuspaikkojen osoittaminen ei ole sallittua. Ainoastaan kaavan laatimishetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten korjaaminen. Maisemallisesti arvokas avoin mai‐ sema ja yleisiin teihin rajoittuvat metsänreunat tulee säilyttää mahdollisimman ehjinä.

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa‐ ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa‐ ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja‐asutusluonteinen asuinrakenta‐ minen. Alue on viemäröitävissä kohtuullisin kustannuksin.

Alueelle rakentamisen edellytykset tulee tutkia tapauskohtaisesti suunnittelutarve‐ menettelyllä. Rakennusluvan edellytyksenä sovelletaan MRL 137 §. Rakennukset tulee si‐ joittaa olemassa olevien rakennusryhmien läheisyyteen tai metsän ja pellon rajapintaan. Rakennus‐ ja poikkeuslupahakemuksissa on osoitettava, että jätevesistä huolehditaan si‐ ten, ettei pohjavesiä saastuteta. Alueella tapahtuvaa hajarakentamista ohjataan tar‐ kemmin rakennusjärjestyksellä.

MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa‐ ja metsätalouteen sekä sitä tukevan yritystoimin‐ nan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Uusien asuinrakennuspaikkojen osoittaminen ei ole sallittua. Kaavan laatimishetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennys‐ rakentaminen ja rakennusten korjaaminen.

Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Alueen osittainenkin metsittäminen tai muu tähän rinnastettava maiseman arvoja vähentävä toimenpide edellyttää maisematyölupaa (MRL 43 § ja 128 §).

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Lämäkankaan valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenimuodostuma. Alue on tarkoitettu maa‐ ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa rakentaa.

Maa‐ainesten otto ja muu maanpinnan muuttaminen, joka vaarantaa alueen luonnonar‐ vojen säilymisen on alueella kielletty. Metsätalous‐toimenpiteitä suunniteltaessa ja teh‐ täessä alueen ympäristöarvot on otettava huomioon.

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Linnustoltaan arvokas metsä‐alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteuttaessa on otettava huomioon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymisedel‐ lytykset.

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Linnustoltaan arvokas metsä‐alue. Alue on tarkoitettu maa‐ ja metsätalouden harjoitta‐ miseen. Alueelle ei saa rakentaa.

Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteuttaessa on otettava huomioon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymisedellytykset. Muuhun kuin avohakkuuta kos‐ kevaan metsänkäsittelyyn ei vaadita MRL:n 128 §:n mukaista maisematyölupaa.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

MAA‐ JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMIS‐ TARVETTA. Alue on tarkoitettu maa‐ ja metsätalouden harjoittamiseen sekä ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa‐ ja metsätalouteen sekä ulkoiluun liittyviä rakennuksia ja ra‐ kennelmia. Uusien asuinrakennuspaikkojen osoittaminen ei ole sallittua. Kaavan laatimis‐ hetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten korjaaminen.

Alueen käytön suunnittelussa on hyvän maa‐ ja metsätalousmaan säilyttämisen lisäksi kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien ja ulkoilusta aiheutuvien hait‐ toja vähentävien ulkoilupolkujen ja ‐reittien järjestelymahdollisuuksiin.

MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE.

5.10. YMPÄRISTÖ

5.10.1 Kaupunkikuva Kaupunkikuvaan liittyviä määräyksiä ja suosituksia on osoitettu yleiskaavassa käyttö‐ tarkoitusmerkintään C. Kaupunkikuvan merkitys keskustatoimintojen alueen viihtyi‐ syyden, houkuttavuuden ja kaupallisen menestyksen tekijänä on merkittävä.

5.10.2 Maisemallisesti arvokkaat alueet Valtakunnallisesti arvokkailla maisemakokonaisuuksilla on korkeita luonnon‐, kulttuu‐ ri ja maisema‐arvoja. Valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet edustavat maisemamaakuntansa maisemia ja ne kuvastavat kattavasti koko maan kulttuurimai‐ semien monimuotoisuutta. Maakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet eivät ole yhtä edustavia tai monipuolisia kuin valtakunnallisesti arvokkaat alueet.

Kalajokilaakson valtakunnallisesti tärkeä maisema‐alue jää pääosin osayleiskaavan suunnittelualueen pohjoispuolelle. Valtakunnallisesti tärkeä Kalajokilaakson maise‐ ma‐alue on osoitettu osayleiskaavassa merkinnällä ma‐1. Jokilaakson maakunnallises‐ ti arvokas maisema‐alueen jatke on osoitettu merkinnällä ma‐2.

Kalajokilaakson kulttuurimaisema edustaa tyypillistä Keski‐Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon viljelymaisemaa. Kalajokilaakson luontienomaisimpia piirteitä ovat jokilaak‐ son viljelysmaiseman laajuus ja tasaisuus sekä silmän kantamattomiin jatkuva avoi‐ muus. Yhtenäisten peltolakeuksien lukuisat ladot sekä laakson reunamille, metsän ja viljelysten rajavyöhykkeelle sijoittunut nauhamainen asutus ovat maisemassa näkyviä erityispiirteitä. Maisema‐alueille on asetettu erilaisia maisemanhoidon tavoitteita, joista tärkeimpiä ovat peltojen säilyminen viljeltyinä ja laitumien säilyminen käytössä, rakennuskannan säilyminen ja kunnostaminen, maisemakuvan monimuotoisuuden säilyttäminen ja kunnostamine sekä perinnemaisemien säilyminen ja hoito. Maise‐ mallisesti arvokkailla aluilla peltoalueiden laajempi rakentaminen ei ole suotavaa ja mahdollinen täydennysrakentaminen tulee toteuttaa maisemaa kunnioitten.

5.10.3 Rakennetun ympäristön suojelu Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 osoitetut rakennetun ympäristön suo‐ jelukohteet on valittu tehtyjen selvitysten ja inventointien perusteella. Selvitys ja in‐ ventointityön lähteenä on käytetty "Pohjois‐Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti mer‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

kittävät kohteet" ‐inventointiraporttia. Kulttuurihistoriallisissa kohteissa havaitut puutteet ja muutokset on tarkistettu kaavatyön aikana.

Kaava‐alueella on Pohjois‐Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisun Pohjois‐ Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet osa 3, vuodelta 1993 mu‐ kaan 19 arvokasta kohdetta tai aluetta. Selvityksissä on käynyt ilmi, että Haapajärven keskustassa sijainneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Eräntie ja Lokki on purettu.

Osayleiskaavakartalla suluissa oleva merkintä (vk) viittaa kohteen valtakunnalliseen merkittävyyteen. Luettelointiperusteita ovat rakennushistoriallinen (R), historiallinen (H), miljöökohde (M) ja maisemakokonaisuus (MK).

Suojelukohteet: Osayleiskaavassa rakennetun ympäristön suojelukohteiksi on Pohjois‐Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet –inventointiraportin perusteella osoitettu seuraavat kohteet:

1. Haapajärven kirkko ja tapuli (vk) (R) 2. Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti (vk) (H, R) 3. Ent. Ronkaalan Kappalaisen pappila (R) (päärakennus vk) 4. Talomuseo (H) 5. Kattelus (H,R) 6. Haapajärven entinen lääkärin talo (R) 7. Pehkonen (R) 8. Leppälä (R) 9. Yhdyspankki (R) 10. Kulttuuritalo (R, H) 11. Laurikkalan pappila (R,H) 12. Haapajärven rautatieasema (R,H) 13. Haapajärven entinen sairaala (R,H) 14. Jaakola, Siiponkoski (R, M, MK) 15. Seppä, Siiponkoski (R) 16. Ylipään koulu (R,M) 17. Nokare (R,M) 18. Haapajärven ent. vanhainkoti (R,M)

Suojelukohteet, aluekohde: Haapajärven kirkkoranta kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennettujen kult‐ tuuriympäristöjen inventointiin RKY. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö‐ ja rakennuslakiin pe‐ rustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventoin‐ tiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

Aluekohteiksi on osoitettu neljä kohdetta:

19. Siiponkoski ja Isosaari (MK) 20. Haapajärven rautatieasema‐alue (M) Kohteeseen kuuluu asemarakennus, rautatieläisten asuinrakennuksia ja piha‐ rakennuksia, varastoja, vesitorni, veturien kääntöteline ja Matkustajakoti Asemakulma. Aseman ja asuintalot yhdistää koivukuja.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Kuvia Haapajärven rautatieaseman alueelta kesällä 2011. Ylhäällä vasem‐ malla Haapajärven asemarakennus. Oikealla vesitorni ja alhaalla vasemmal‐ la entisiä rautatieläisten asuintiloja.

21. Haapajärven kirkkoranta (vk) Haapajärven kirkkoranta kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennet‐ tujen kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY. Kirkkorannan kohteeseen sisäl‐ tyvät hautausmaa, kellotapuli, kirkko, Ronkaalan sekä Laurikkalan pappilat, seurantalo, suojeluskuntatalo ja Katteluksen talo. 22. Harjuniemi (M) Alue on paikallisesti arvokas. Alueen rakentamisessa ja maiseman käsittelyssä on huomioitava alueen kyläkuva. Rakennukset on sijoitettava samaan linjaan jokivarren myötäisesti yhtenäisen raittivaikutelman säilyttämiseksi. Uudisra‐ kentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäi‐ nen kokonaisuus.

Näkymä Harjuniementien raitille. 51

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Paikallisesti arvokkaat kohteet: Osayleiskaavan suunnittelualueella sijaitsee runsaasti kulttuurihistoriallisilta arvoil‐ taan paikallisesti merkittäviä kohteita. Paikallisti merkittävien kohteiden arvotus on tehty yhteistyössä Pohjois‐Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa 18.12.2012. Arvotuksessa ovat olleet mukana Air‐ix Suunnittelu Oy:n laati‐ massa Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventoinnissa (2004) ja kult‐ tuurihistoriallisten rakennusten säilyttämisprojektissa (1998–2000) inventoidut koh‐ teet sekä Air‐ix Suunnittelu Oy:n laatimassa Kalajoen länsipuolisen alueen maankäyt‐ töselvityksessä (2007) paikallisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet. Näitä inventointeja on täydennetty tämän selvityksen yhteydessä käymällä läpi inventointien ulkopuoli‐ nen vanha rakennuskanta.

Rakennuskohteen merkitseminen paikallisesti arvokkaaksi vaikuttaa lähinnä raken‐ nuksen purkamiseen, sillä suojelumerkinnällä osoitetun rakennuksen purkamiseen ei riitä pelkkä purkuilmoitus, vaan mahdollinen purkaminen käsitellään aina purkulupa‐ na.

Rakennetun ympäristön suojelukohteina on tehtyjen selvitysten ja inventointien pe‐ rusteella osoitettu seuraavat kohteet. Kohteet on esitetty tarkemmin rakennettu ym‐ päristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö – selvityksessä. Kohteiden suuren luku‐ määrän vuoksi niitä ei ole katsottu järkeväksi osoittaa varsinaisella kaavakartalla. Kohteiden numerointi viittaa rakennetun ympäristön selvitykseen ja nimen perässä suluissa oleva merkintä viittaa inventointikortin numeroon.

2. Losku (HJ064) Siiponkoskentie 299 3. Mäkelän vilja‐aitta Siiponkoskentie 258 4. Armola (koulu) Siiponkoskentie 220 5. Kiuru (HJ020) Nivalantie 249 6. Kakkonen (HJ021) Kuusaantie 6 7. Jyrkintie 3 (HJ026) Jyrkintie 3 8. Kiurunperä (HJ027) Jyrkintie 5 9. Mylly Riutankoskessa (HJ014) Vauhdinkoskentie 95 10. Rantaharju (HJ032) Harjuniementie 11. Niemi (HJ048) Harjuniementie 76 13. Harju (HJ050) Harjuniementie 34 14. Hautakangas (HJ052) Hautakankaantie 34 15. Purala (HJ054) Mustolanperäntie 22 16. Peltomäki (HJ055) Mustolanperäntie 22 17. Pihlajaniemen vanha luhtiaitta (HJ011) Mustolanperäntie 126 19. Saari (HJ057) Saarentie 84 20. Vanha luhtiaitta ja talli saaressa/ Karjalahdenranta 7:26(HJ016) Saarentie 58 21. Siili eli Herrala (HJ058) Herralanrannantie 1 23. Keskitalo (HJ060) Keskitalontie 58 25. Herranen eli Aho (HJ062) Ahonpuhdontie 63 26. Nurkkalan aitta (HJ065) Saarentie 153 27. Huhtala (HJ082) Siiponkoskentie 29. Järvenpää (HJ085) Siiponkoskentie 68 30. Lampela (HJ089) Haagantie 16 31. Ylilampela (HJ090) Haagantie 14 33. Haagan tila (HJ0949) Haagantie

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

34. Kuusela (HJ124) Kuuselantie 13 35. Savikon vanha luhti ja aitta (HJ010) Karjalahdenrannantie 231

1a. Kirkkokatu 6 (kiinteistö 46:2) Kirkkokatu 6 5a. Lepola (191:1) Rantakatu 2 11a. Ronkaala (19:99) Hiljalankatu 5 13a. Kukkaniementie 8 (218:6) Kukkaniementie 8 14a. Kaunisto (6:71) Puistokatu 78 20a. Ronkaala (19:99) Asemakatu 1 54a. Minikukkula (13:163) Kumisevantie 267 56a. Harmaala (178:21) Harmaalantie 51 57a. Harmaalan piharakennus Harmaalantie 51 58a. Lillilä (24:8) Kumisevantie 244 92a. Mannila (5:57) Kuusistontie 27 93a. Kuusisto (5:47) Kuusistontie 83 94a. kaupungintalo (46:4) Kirkkokatu 2 95a. valtion virastotalo (110:1) Puistokatu 39 96a. Kauppakatu 16 (kiinteistö 39:5) Kauppakatu 16

Koko suunnittelualueella on runsaasti myös jälleenrakennuskauden rakennuksia, jois‐ ta osa on hyvin säilyneitä.

5.10.4 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu merkin‐ nöillä luo‐1 ja luo‐2. Seurakunnan omistuksessa oleva Isosaaren luonnonsuojelualue on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnällä SL (luonnonsuojelualue). Ympäristöarvot maa‐ ja metsätalousalueilla on esitetty aiemmin kohdassa 5.9.2. Kaava‐alueella on selvitysten mukaan seuraavat erityisen arvokkaat luontokohteet, joiden arvoja on syytä sekä varjella että hyödyntää:

Lepolanräme (luo‐1) Lepolanräme on alueen harvoja soita. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole räme vaan monimuotoinen korpi. Alueelta on tavattu useampia uhanalaisia kasveja ja uhanalaisia korpisia luontotyyppejä. Alueen luontoarvojen säilyttämiseksi alueen ve‐ sitasapainoa ei saa järkyttää. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida, että vesilaki velvoittaa tekemään ilmoituksen kaikissa vähäistä merkittä‐ vimmissä ojituksissa.

Tujunojan ympäristö (luo‐1) Tujuojan osalta on tärkeää huomioida, että oja tuo hienojakoista ainesta Savilahteen ja Harjunlahteen, jotka muodostavat kaava‐alueen keskeisimmän luonto‐ ja maise‐ makohteen. Jotta hienojakoisen aineksen kulkeutumista voitaisiin hallita, tulisi ojan alue säilyttää luonnontilaisena. Ojan laajamittaisempi ojittaminen tai kanavoiminen ei ole suositeltavaa, mutta ojan umpeenkasvu tulisi kuitenkin estää ja aluetta tulisi muokata hallitusti luonnonmukaisin menetelmin (kosteikko/viivytysaltaat oikein mi‐ toitettuna). Koska Tujuoja on statukseltaan vesistö, määrittää myös vesilaki alueella sallittavia toimenpiteitä.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Isosaaren luonnonsuojelualue ympäristöineen (SL ja luo‐1) Isosaari on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Paikallisesti merkittävin kasvi‐ lajisto löytyy kuitenkin saaren rannoilta, missä kasvavat mm. Suomenlumme ja sarja‐ rimpi. Näistä Suomenlumme on alueellisesti uhanalainen.

Suomenlumpeen säilyminen luonnonsuojelualueella on turvattava, ja se on otettava huomioon myös koulun puoleisen väylän ruoppausta suunniteltaessa. Sen nykyistä kasvupaikkaa sillan etelän puoleisessa suvannossa ei ole syytä ollenkaan ruopata. Tässäkin tulee huomioida, että vesilain mukaan pienet alle 500 m³ ruoppaukset on ilmoitettava ELY‐keskukselle ja suuremmat ovat luvanvaraisia.

Savilahti – Harjunlahti alue ja Kurikkalammen ympäristö (luo‐2) Alue on osayleiskaava‐alueen tärkein linnustoalue ja suomenlumpeen kasvupaikka. Alueelta on löytynyt myös runsaasti sarjarimpeä. Savi‐ ja Harjunlahden osalta aluee‐ seen liittyy myös maisemaan liittyviä arvoja.

Vesilain mukaan pienet alle 500 m³ ruoppaukset on ilmoitettava ELY‐keskukselle ja suuremmat ovat luvanvaraisia. Ruoppaukset on suunniteltava, ajoitettava ja toteu‐ tettava niin, että häiriö linnustolle ja kasvistolle on mahdollisimman vähäinen. Koko Savilahden ‐ Harjunlahden alueelle tulisi tehdä kattava kunnostussuunnitelma, jolla ennen kaikkea ehkäistäisiin tilanteen jatkuva paheneminen.

5.10.5 Muinaismuistot Alueen muinaisjäännökset on tarkistettu ja paikallistettu olemassa olevista arkeologi‐ sista inventoinneista. Haapajärven perusinventointi on vuodelta 1992 (Markku Mäki‐ vuoti) ja tuore yleisinventoinnin täydennys vuodelta 2011 (Niko Latvakoski). Koska Haapajärven alueelle tehdyt inventoinnit painottuivat esihistorialliseen aikaan, jäivät historiallisen ajan kohteet vähemmälle huomiolle. Tästä syystä osana osayleiskaavan selvityksiä on laadittu erillinen historiallisen ajan kohteiden selvitys muuttuvan ja te‐ hostuvan maankäytön alueille painottuen.

Vuonna 1992 tehdyn perusinventoinnin ja 2011 tehdyn täydennysinventoinnin sekä 2013 tehdyn historiallisen ajan teemainventoinnin perusteella alueelta on löydetty seuraavat kiinteät muinaisjäännökset. Kohteet ovat pääosin huomattavasti kohde‐ merkinnän osoittamaa laajempia. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museo‐ viranomaiselta.

Osayleiskaavassa muinaismuistokohteiksi on osoitettu seuraavat kohteet:

1. Hankala, kivikautinen asuinpaikka 2. Harjunniemi, kivikautinen asuinpaikka 3. Kurikkaluhta, kivikautinen asuinpaikka 4. Lamminoja, kivikautinen työ‐ ja valmistuspaikka 5. Liejumäki‐Lahdenperä, kivikautinen asuinpaikka 6. Losku, kivikautinen asuinpaikka 7. Myllyranta, kivikautinen asuinpaikka 8. Nokare, kivikautinen asuinpaikka 9. Pappila, kivikautinen asuinpaikka 10.Rajaniemi, kivikautinen asuinpaikka 11.Saari, kivikautinen asuinpaikka 12.Vehkalahti, kivikautinen asuinpaikka

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

13. Kiurunperä, historiallinen työ‐ ja valmistuspaikka 14. Palola, historiallinen työ‐ ja valmistuspaikka 15. Piiskamännyt, historiallinen kultti‐ ja tarinapaikka

Piiskamännyt Puistokadun ja Valtakadun välisellä puistoalueella. Kuva pohjoisesta. 6.6.2013 (Kuva: Niko Latvakoski).

Kaava‐aineistoon liittyy selvitys: Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot sekä muut alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet, jossa on esitetty alueen kiinteiden muinaismuistojen tarkemmat tiedot sekä tiedossa ole‐ vat muinaismuistoalueiden tarkemmat rajat. Esitetyt kohde‐rajaukset perustuvat mu‐ seoviraston muinaisjäännösrekisterin tietoihin sekä vuoden 2011 inventoinnin koor‐ dinaattitietoihin. Muinaisjäännöksen laajuus tulee kuitenkin aina varmistaa museovi‐ ranomaiselta. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi selvityksessä on esitetty osayleis‐ kaava‐alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut haja‐asutusalueella sijaitse‐ vat irtolöytöpaikat, joiden tarkastus on jäänyt puutteelliseksi tarkastusajankohdan huonojen havaintomahdollisuuksien tai löytöpaikan määrittämiseen liittyneiden vai‐ keuksien vuoksi. Kartalla on esitetty myös yksi historiallisen ajan tarkastamatta jäänyt mahdollinen tervahauta. Kalajanjoessa sijaitseva Vauhdinkosken mylly on huomioitu historiallisen ajan muinaismuistojen selvityksessä sijoittamalla mylly luokkaan ”muu kulttuuriperintökohde”. Osayleiskaavassa mylly on huomioitu paikallisesti arvokkaa‐ na kohteena (5.10.3. Rakennetun ympäristön suojelu, paikallisesti arvokkaat kohteet, 9. Mylly Riutankoskessa/HJ014).

Muinaismuistoihin liittyy kaavamääräys, jonka mukaan alueen muinaismuistokohteet ja niihin liittyvät selvitykset on huomioitava kaikessa osayleiskaava‐alueelle sijoittu‐ vassa maankäytössä ja rakentamisessa. Alueen kiinteät muinaismuistot ja muut alu‐ een maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet on esitetty tar‐ kemmin osayleiskaavan selostuksen liitteessä 9.

Muinaismuistot ja niiden mahdolliset suojavyöhykkeet tulee ottaa huomioon kaikes‐ sa maankäytönsuunnittelussa. Muuttuvan ja tehostuvan maankäytön alueilla tulee

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

muinaismuistoihin kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavoitettavaksi osoitetuilla alueilla tulee asemakaavoituksen yhteydessä tehdä arkeologinen täydennysinven‐ tointi. Haja‐asutusalueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet tulee huomioida poik‐ keamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Kyläalueilla (AT) tulee suunnittelutarveharkintamenettelystä lähettää tieto myös museoviranomaiselle. Muinaismuistolain suojaamat arkeologiset kohteet on merkitty yleiskaavakartalle keskikoordinaattinsa perusteella. Kaava‐aineistoon liittyy erillinen selvitys, josta il‐ menevät muinaismuistoalueiden tarkemmat rajat ja muinaismuistokohteen tarkem‐ mat tiedot.

5.10.6 Ympäristön yleiskaavamerkinnät

LUONNONSUOJELUALUE.

SUOJELUKOHDE. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kohdetta ei saa purkaa ilman MRL 127 § mu‐ kaista lupaa. Kohteessa sijaitsevissa rakennuksissa suoritettavien korjaus‐ ja muutostöi‐ den, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennustaiteellisesti / kulttuurihistorialli‐ sesti / maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpi‐ teitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa.

Kohteen numerointi viittaa Rakennetun ympäristön selvityksessä käytettyyn numerointiin, jota tehdessä on käytetty lähteenä "Pohjois‐Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkit‐ tävät kohteet" ‐inventointiraporttia.

Kulttuurihistoriallisissa kohteissa havaitut puutteet on tarkistettu työn aikana.

Paikallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu osayleiskaavan selostuksessa.

SUOJELUKOHDE, ALUEKOHDE

KIINTEÄ MUINAISMUISTO. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu niihin kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kiel‐ letty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maa‐ kuntamuseoon lausuntoa varten.

MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema‐alue. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä.

MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Kalajokilaakson maakunnallisesti arvokas maisema‐alueen jatke. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Isosaaren ja Tujuojan ympäristöt sekä Lepolanräme. Alueen maankäyttö ja siellä suoritet‐ tavat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että alueen luonnon monimuotoi‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

suuden arvot eivät heikenny. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden toimintojen edis‐ tämiseen ja tukemiseen, jotka ylläpitävät alueelle ominaisia luontotyyppejä. Alueiden eri‐ tyispiirteet ja suositeltavat toimenpiteet niiden säilyttämiseksi on esitetty tarkemmin kaavaselostuksessa.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Savilahti‐Harjunlahti ja Kurikkalammen ympäristö on linnustoltaan, kasvustoltaan ja mai‐ semallisesti tärkeä alue. Vesilain mukaista ruoppauslupaa käsiteltäessä tulee erityisesti kiinnittää huomiota alueen luonnonarvoihin. Ruoppaukset on suunniteltava, ajoitettava ja toteutettava niin, että häiriö linnustolle ja kasvistolle on mahdollisimman vähäinen.

5.11. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

5.11.1 Maatilat Alueella on runsaasti toimivia maatiloja pihapiireineen. Tilojen elinvoimaisuus on py‐ rittävä säilyttämään. Viljely aiheuttaa ajoittain hajuhaittaa ja traktoriliikenne melua. Maatilojen ympärillä tulisi säilyttää vähintään 100 m säteellä rakentamaton vyöhyke, jonne ei tule sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Rakentamattoman vyö‐ hykkeen koko on aina tapauskohtainen ja riippuvainen mm. paikallisista olosuhteista, tilan koosta sekä kotieläin lajista. Sikatilan suoja‐alue on 300 m.

5.11.2 Tulvauhan alaiset alueet Kalajoen vesistöalue on tyypillinen Pohjanlahden rannikkovesistö. Sille on ominaista vähäinen järvisyys, pieni pituuskaltevuus ja pitkät suvanto‐osuudet joen keskiosalla. Kalajoen vesistö on vähäisen järvisyyden vuoksi erittäin herkkä tulvien nopealle nou‐ sulle ja virtaamavaihtelut ovat suuria.

Kalajoen vesistössä on ollut poikkeuksellisen suuria kevättulvia vuosina 1977, 1982 ja 2000. Vuosien 1982 ja 2000 tulvilla veden alle jääneitä alueita oli noin 8 000 ha. Vai‐ keita jääpatotulvia on esiintynyt vuonna 1977 ja 1980‐luvun puolivälissä Kalajoen ala‐ ja keskiosalla.

Kuvia Saarentien tulvista keväällä 2012.

Osayleiskaavassa on huomioitu Kalajoen Haapajärven vesistöalueen tulvavaarakart‐ tojen (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, 2007) mukaiset tulva‐alueet HQ 1/100 ja HQ 1/250. Tulvavaarakarttojen ulkopuolelle jäävien Kuonanjoen, Kalajanjoen ja Ylipään‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

järven osalta tulvavaara‐alueet on arvioitu kunnostussuunnitelmista laskettujen HW‐ korkeuksien perusteella.

Suurtulvatyöryhmän loppuraportin MMM 2003:6 mukaisesti pysyvää asutusta pyri‐ tään ohjaamaan alueelle, jossa asutus on suojassa vähintään 1/100 vuodessa toistu‐ valta tulvalta. Keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan aluerajaus on mer‐ kitty osayleiskaavan kaavakartalle. Haaganlammen ympäristön tulvavaara‐alueista ei ole ollut saatavilla tarkkoja tietoja, minkä vuoksi tulva‐alueen rajaus sen osalta puut‐ tuu. Tulvan mahdollisuus tulee kuitenkin ottaa huomioon myös Haaganlammen ym‐ päristöön rakennettaessa.

Erityisen tärkeät kohteet tulisi pyrkiä sijoittamaan siten, että rakennukset ovat suo‐ jassa vähintään 1/250 vuodessa toistuvalta tulvalta. Kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan alerajaus on merkitty rakentamista rajoittavat tekijät liitekartalle (liitekartta numero 10.). Kartat ovat tarkkojen rakennuskorkeuksien osalta suuntaa antavia ja yksittäisten rakennuspaikkojen osalta alin rakentamiskorkeus tulee varmistaa erik‐ seen.

5.11.3 Liikennemelu Haapajärven osayleiskaavaa varten on teetetty meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Ins. (AMK) Timo Korkee, 2013). Meluselvityksessä on tutkittu keskusta‐alueen pääväylien ja raideliikenteen sekä Haapajärven aseman itäpuolella sijaitsevan raakapuun kuor‐ mausalueen melualueita nykytilanteessa sekä ennustevuonna 2030. Selvityksen pe‐ rusteella on todennäköisimmille melu‐uhan alaisille alueille osoitettu meluntorjunta‐ tarve. Selvitys tulee kuitenkin huomioida kaikessa osayleiskaava‐alueelle sijoittuvassa maankäytössä.

Uusilla alueilla, joilla ylittyy päiväajan 55 dB tai yöajan 45 dB ohjearvomäärittelyn mukainen keskiäänitaso, tulee meluntorjunnalla vähentää alueiden melutaso ohjear‐ vot alittavaan tasoon. Ohjearvot alittaviin melutasoihin tulisi pyrkiä koko asumisen ja virkistykseen varatulla alueella. Toimintojen sijoittelussa tulisi varmistaa, että ohjear‐ vot alitetaan ainakin asuntojen pihoilla leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla alueilla, te‐ rasseilla ja oleskeluparvekkeilla sekä aktiivisessa käytössä olevilla virkistys‐ ja ulkoilu‐ alueilla.

Asunnot tulee ensisijaisesti sijoittaa alueille, joilla ohjearvoja ei ylitetä. Jos ei voida varmistaa että melutasot asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla on alle 55‐ 60 dB, tulisi huoneistot ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hil‐ jaisemmalta puolelta. Oleskeluparvekkeet, jotka joudutaan sijoittamaan yli 55 dB me‐ lutasoon, tulisi lasittaa. Oleskeluun tarkoitettuja parvekkeita ei tulisi osoittaa yli 60 dB melutasoon lasitettunakaan.

5.11.4 Tärinä Haapajärven osayleiskaavaa varten on teetetty tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy, Ins. (AMK) Jussi Kurikka‐Oja, 2013). Tärinäselvityksessä esitetyt suojaetäisyydet ra‐ kentamiselle rataan nähden perustuvat nykyisiin junamassoihin, joiden lisäksi on huomioitu nykyistä junakalustoa huomattavasti raskaampien 4000–5000 t:n painois‐ ten junien liikennöinti alueella. Selvityksessä esitetyt tärinä‐alueet perustuvat lasken‐ nallisiin arvioihin, joita on tarkennettu alueella suoritettujen tärinämittausten avulla.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Tärinäselvityksessä on arvioitu VTT:n määrittämän värähtelyluokituksen värähtely‐ luokan C ja D ‐luokan tärinäalueet. Luokituksen mukaan C‐alueen rajauksen ulkopuo‐ lella olevilla alueilla tärinä ei aiheuta haittaa rakennuksille tai asumiselle. D‐luokka puolestaan on ns. alin tavoitetaso, jolla olevat nykyiset rakennukset ovat tärinän kannalta riskialueella.

Selvityksen perusteella osayleiskaavan kaavakartalla on esitetty junaradan tärinäris‐ kialue viivamerkinnällä ‐tä, joka noudattaa selvityksessä esitetyn C‐luokan tärinäalu‐ een rajausta. Tämän rajauksen sisäpuolella on mahdollista, että raideliikenteestä ai‐ heutuva tärinä ylittää luokituksissa asetetut rajat, ja näillä alueilla suositellaan tar‐ kentavia tutkimuksia (tärinämittauksia) jolla voidaan tarkentaa laskentamallia.

Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen tärinän riskialueelle tehtävien asemakaavojen tai asemakaavojen muutosten yhteydessä tulee erilliset tärinämittaukset tehdä osana asemakaavan selvityksiä, jotta alueen sopivuudesta suunniteltuun käyttötarkoituk‐ seen voidaan varmistua. Vanhoilla asemakaava‐alueilla sekä asemakaava‐alueen ul‐ kopuolisilla haja‐asutusalueilla tulee rakentamisen perustua rakennuspaikkakohtai‐ seen tärinämittaukseen. VTT:n julkaisun ”Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (2006)” mukaisesti erillistä tärinämittausta ei kuitenkaan tarvita D‐alueella niissä uusissa rakennuskohteissa, jotka ovat yli viisikerroksisia, 1‐2 kerroksisissa pientaloissa jotka on perustettu paaluille, 1 kerroksisissa pientaloissa joissa on maanvarainen perustus eikä liikerakennuksissa.

Luokitusta alueelle jossa D‐luokan raja ylitetään, eli radan ja D‐luokan aluerajan välis‐ sä olevalle alueelle, ei ole olemassa. Uudisrakentamisen kannalta tarvitaan käytän‐ nössä aina tärinämittaukset eli edellä esitetyt poikkeukset eivät ole voimassa enää tällä alueella. Tämä alue on merkitty kaavakartalle pisterasterimerkintänä ‐Junaradan tärinäriskialueen osa, jossa rakentamisen tulee poikkeuksetta perustua tärinämit‐ taukseen.

5.11.5 Terveydelle mahdollisesti haitalliset alueet Osayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu voimajohtojen riittävät turvaetäisyydet. Myös turvallisuus on otettu huomioon STUK ” Voimajohdot ympäristössämme” kat‐ sauksen suositusten mukaisesti. Luonnoksesta on pyydetty lausunto myös Fingrid Oyj:ltä sekä LNI Verkko Oy:ltä (ent. Vattenfall Verkko Oy).

5.11.6 Ympäristön häiriötekijöiden yleiskaavamerkinnät

SUOJAVIHERALUE.

RAIDE.

PISTORAIDEVARAUS.

ALUEET, JOILLE MAA‐ JA METSÄTALOUTEEN LIITTYVÄÄ RAKENTAMISTA LUKUUNOT‐ TAMATTA, EI SUOSITELLA UUTTA RAKENTAMISTA:

‐ maatalouden suojavyöhykkeet, suojavyöhykkeen koko on tapauskohtainen ja riippuu eläinyksikön koosta ja kotieläinlajista. ‐ voimalinjojen vaara‐alueet

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Lisäksi MA‐alue on arvokasta maisema‐aluetta, jolle rakentamista rajoitetaan kaavamer‐ kinnän mukaisesti.

TULVA‐ALUE, JOLLE EI SUOSITELLA RAKENTAMISTA. Keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulva (HQ 1/100) Vesistöä pilaavan toiminnan sijoittaminen tulvavaara‐alueelle tai sen läheisyyteen on kielletty.

JUNARADAN TÄRINÄRISKIALUE Rakennettaessa tärinän riskialueelle, tulee rakentamisen perustua rakennuspaikkakohtai‐ seen tai asemakaavan laatimisen yhteydessä toteutettuun tärinämittaukseen, jotta alu‐ een sopivuudesta suunniteltuun käyttötarkoitukseen voidaan varmistua.

Poikkeuksena edelliseen, erillistä tärinämittausta ei tarvita niissä uusissa rakennuskoh‐ teissa, jotka (1.) ovat yli viisikerroksisia, (2.) niissä 1‐2 kerroksisissa pientaloissa jotka on perustettu paaluille, (3.) niissä 1 kerroksisissa pientaloissa joissa on maanvarainen perus‐ tus ja (4.) liikerakennuksissa.

JUNARADAN TÄRINÄRISKIALUEEN OSA, JOSSA RAKENTAMISEN TULEE POIKKEUKSETTA PERUSTUA TÄRINÄMITTAUKSEEN. Tärinämittaus tulee toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti tai asemakaavan laatimisen yh‐ teydessä.

MELUNTORJUNTATARVE Viereisten alueiden asemakaavoituksessa sekä rakentamisessa on otettava huomioon val‐ tioneuvoston antamat melutasoja koskevat ohjearvot.

5.12. VIRKISTYS

5.12.1 Viheraluejärjestelmä Osayleiskaavassa on pyritty muodostamaan koko suunnittelualueen kattava viher‐ verkosto, jonka viheralueita on mahdollista käyttää tarvittaessa myös hulevesien kä‐ sittelyssä. Haapajärven virkistysaluejärjestelmän rungon muodostavat osayleiskaava‐ alueen läpi virtaavan Kalajoen ranta‐vyöhykkeet, kaupunkialuetta ympäröivät maa‐ ja metsätalousalueet sekä kaava‐ alueelle sijoittuvat lähivirkistysalueet, puistot, retkei‐ ly‐ ja ulkoilualueet sekä urheilualueet. Vesialueen varteen sijoittuu merkittäviä puis‐ to‐ ja ulkoilu‐, ja urheilualueita.

Kaupungin kaakkoispuolella virtaava Tujunoja on otettu osaksi Haapajärven virkistys‐ aluejärjestelmää. Ojan ympäristö toimii alueita yhdistävänä viheryhteytenä. Myös ra‐ ta‐alueen varsille ja teollisuusalueiden ympäristöihin sijoittuvat suojaviheralueet kuu‐ luvat viheraluejärjestelmään ja muodostavat viheryhteyksiä alueiden välille. Näillä ei kuitenkaan voida katsoa olevan varsinaista virkistysarvoa muuten kuin esteettisessä mielessä.

5.12.2 Ulkoilureitit ja rantareitti Osayleiskaavassa on osoitettu ulkoilureittejä, joista osa on jo olemassa olevia, tai suunniteltuja, mutta vielä toteuttamattomia reittejä. Reitit ovat luonteeltaan yleis‐ piirteisiä ja niiden tarkempi sijainti ja mitoitus tulee ratkaista tarkemmassa suunnitte‐ lussa.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Vaikka Haapajärvi sijaitsee veden äärellä, yhteys keskustasta vesistöön on nykyisin lähes olematon. Yleiskaavassa keskustan ja rannan yhteyttä korostetaan aktivoimalla ranta‐aluetta ja liittämällä se tiiviimmin keskustaan. Nykyinen kirkkorannan ja kes‐ kustan urheilualueen edustalla kulkeva rantareitti on kaavassa osoitettu ulkoilureit‐ timerkinnällä. Yleiskaavan pitkän aikavälin tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rantareittiä sen etelä‐ ja pohjoisosista siten, että reitti ulottuisi nykyisen sahan alueen edustalta mahdollisimman pitkälle nykyisen keskustan edustalla. Rantareitin laajen‐ nustarpeet on osayleiskaavassa osoitettu luonteeltaan tavoitteellisella viheryhteys‐ tarvetta kuvaavalla nuolimerkinnällä. Kaavassa ranta‐alue liitetään tiiviimmin keskus‐ taan luomalla keskustasta rantaan ja rantareitille muodostuvia selkeitä näkö‐ ja kul‐ kuyhteyksiä.

Osayleiskaavassa osoitetun laajemman rantareitin ja siihen liittyvien yhteyksien avul‐ la vesi saadaan kauniisti ja vetovoimaisella tavalla liitettyä osaksi keskustaa. Lisäksi reitistä on mahdollista muodostaa paikkakuntalaisten ja muiden alueella vierailevien arkea elävöittävä asia, joka tuo lisäarvoa elämään.

5.12.3 Virkistysalueet Osayleiskaavassa on todettu olevat urheilu‐ ja virkistyspalvelujen alueet VU. Yleiskaa‐ vassa on myös osoitettu uusia lähivirkistysalueita VL sekä Haagankankaalle uusi ret‐ keily‐ ja ulkoilualue VR. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavassa ei ole osoi‐ tettu alueiden sisäisiä puistoja ja virkistysalueita.

5.12.4 Leirintä‐alue ja siirtolapuutarha‐/palstaviljelyalue Savimäenpuhdon alueelle on osoitettu 1,9 ha:n suuruinen siirtolapuutarha‐ /palstaviljelyalue RP. Leirintäalueeksi RL on osoitettu Siiponkosken ympäristöstä alue, jossa nykyäänkin on leirintäalue tyyppistä toimintaa sekä noin 2,7 ha:n suuruinen alue Saaresta.

Kaavatyön yhteydessä tehtyjen maisema‐ ja luontoselvitysten mukaan Saaren alueel‐ la on sellaisia maiseman‐ ja luonnonarvoja, joiden säilyttäminen on Saaren ja koko Haapajärven alueen maisemakuvan ja luonnonympäristön kannalta erityisen tärkeää. Tarkennettaessa Saaren leirintäalueen suunnitelmaa tulee aluetta tutkia asemakaa‐ valla tai maankäyttösuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua, että alueen maisema‐ ja luontoarvot otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Maisemallisten seik‐ kojen lisäksi RL alueen kokoa rajoittavia tekijöitä ovat mm. Saaressa oleva kiinteä muinaismuisto (kivikautinen asuinpaikka), jonka alue on halkaisijaltaan noin 250 m ja näin ollen käsittää koko Saaren tilan pohjoispuolisen alueen, sekä Saaren hyvin alava maa‐ala.

5.12.5 Uimarannat Suunnittelualueella on olemassa olevia (epävirallisia) uimapaikkoja mm. keskustan urheilualueen yhteydessä, Haaganlammen rannalla, Kiepin urheilualueen yhteydessä, Kiurunperällä Kalajanjoen rannassa sekä hautaperän tekoaltaan rannalla. Keskustan urheilualueen uimapaikka on yleiskaavassa osoitettu ohjeelliseksi uimarannaksi. Uu‐ den uimapaikan sijoittuminen on mahdollistettu keskustan eteläpuolelle sijoittuvalle VU alueelle.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5.12.6 Venepaikat Osayleiskaavaavassa on todettu Kirkkorannassa oleva pieni venesatama.

5.12.7 Moottorikelkkaurat Yleiskaavatyön yhteydessä on kerätty ja kartalle merkitty Metsähallituksen karttapal‐ velussa esitetyt kelkkareitit, joita voidaan pitää merkittävinä ja yleisessä käytössä olevina reitteinä. Lisäksi liitekartalla 7b Liikenne: kevyt liikenne ja virkistysreitit on esitetty käytössä olevat nykyiset moottorikelkkaurat sekä kelkkaurien yhteystarpeet.

5.12.8 Hiihtoladut Osayleiskaavassa on osoitettu alueella olemassa olevat hiihtoladut. Sauvi‐Someron ulkoilualueen ladusta on tehty ulkoilulain (606/1973) 5 §:n tarkoittama ulkoilureitti‐ toimitus. Uusia hiihtolatuja on osoitettu Haapajärven länsirannan edustalle sekä Yli‐ päähän osoitetulle uudelle urheilu‐ ja virkistyspalveluiden alueelle VU.

5.12.9 Virkistys‐ ja matkailukohteet Erityisenä virkistys‐ ja matkailukohteena osayleiskaavassa on osoitettu Ylipäässä si‐ jaitseva ”Lemmensilta” sekä Haaganlammen länsirannalla sijaitseva tanssilava.

5.12.10 Virkistyksen yleiskaavamerkinnät

LEIRINTÄALUE. Alueelle voidaan sijoittaa pienehköjä huoltorakennuksia ja asuntovaunuja. Alueelle sijoi‐ tettavien rakennusten tulee sopeutua ranta‐maisemaan. Asuntovaunuille on osoitettava oma rajattu sijoitusalueensa. Tarkennettaessa leirintäalueen suunnitelmaa tulee aluetta tutkia asemakaavalla tai maankäyttösuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua, että alu‐ een maisemalliset, arkeologiset ja luontoarvot otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Alueen suunnittelussa on huolehdittava alueella syntyvien jätevesien ja jättei‐ den käsittelystä niin, ettei alueen ympäristöä pilata.

SIIRTOLAPUUTARHA‐/PALSTAVILJELYALUE.

LÄHIVIRKISTYSALUE. Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistys‐ reittien aikaansaamiseen. Alueelle ei saa rakentaa.

URHEILU‐ JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu‐, virkistys‐ ja vapaa‐ajan toimintoja palvelevia raken‐ nuksia. Rakentamistoimenpiteillä ei saa olennaisesti muuttaa alueen luonnonympäristöä.

RETKEILY‐ JA ULKOILUALUE.

UIMARANTA

VENESATAMA.

MOOTTORIKELKKAILUREITTI.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

ULKOILUREITTI. Reitit on tarkoitettu pääasiassa virkistykseen ja kuntoiluun. Reittien tulee yhdessä viher‐ alueiden kanssa muodostaa toimiva verkosto. Viljelyalueilla reitit tulee suunnitella siten, että hyödynnetään pääasiassa olevia viljelysteitä, polkuja, pellonreunoja, ojanvarsia yms. luonnollisia väyliä.

VIHERYHTEYSTARVE. Viheryhteys toimii virkistysyhteytenä. Tämä on otettava huomioon alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä.

HIIHTOLATU

UUSI HIIHTOLATU

VIRKISTYS‐/MATKAILUKOHDE

5.13. MUUT MAANKÄYTTÖMERKINNÄT

HAUTAUSMAA‐ALUE.

HAUTAUSMAA‐ALUE. Alue varataan pienten lemmikkieläinten hautausmaata varten.

VESIALUE.

ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN RAJA Aluerajaus on ohjeellinen

NYKYISEN ASEMAKAAVA‐ALUEEN RAJA

Yleisinä piirtämisteknisinä merkintöinä on käytetty:

OSAYLEISKAAVA‐ALUEEN RAJA

ALUEEN RAJA

5.14. YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET

Osayleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan edistää sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka koskevat joko kaikkea rakentamista ja suunnittelua tai erityisesti jotain tiettyä asiakokonaisuutta, jota ei maankäyttömerkinnöin ole tarkoituksenmukaista ohjata.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

5.14.1 Yleiset kaavamääräykset ja suunnittelusuositukset Osayleiskaavassa on annettu seuraavat yleiset kaavamääräykset ja suunnittelusuosi‐ tukset:

1. Ranta‐aluetta koskee MRL 72 §:n mukainen suunnittelutarve. Rakentaminen kaa‐ va‐alueiden ulkopuolella on kiellettyä ja siihen tarvitaan poikkeamislupa.

2. Viemärilaitoksen toiminta‐alueilla olevilla kiinteistöillä syntyvät jätevedet on aina vesihuoltolain edellytysten täyttyessä johdettava yleiseen viemäriin. Toiminta‐alueen välittömässä läheisyydessä tulisi kiinteistöt ensisijaisesti liittää viemäriin. Viemäriver‐ kon ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä YSL 3a luvun asetuksen (Asetus talousjäte‐ vesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) ja kunnan ympäristösuojelumääräysten mukaisesti.

3. Rakennettaessa Haapajärven vesialueen ranta‐alueille ja tulva‐alueiden läheisyy‐ teen, tulee tulva‐vahingoille alttiiden rakennusosien olla vähintään 0,5 m tulvakor‐ keuden (HQ 1/100) yläpuolella. Jokiuomien ranta‐alueilla tulee alimman rakennus‐ korkeuden määrittämiseksi olla yhteydessä paikalliseen ELY‐keskukseen.

4. Alueen muinaismuistokohteet ja niihin liittyvät selvitykset on huomioitava kaikessa osayleiskaava‐alueelle sijoittuvassa maankäytössä ja rakentamisessa. Alueen kiinteät muinaismuistot ja muut alueen maankäytössä huomioitavaksi tarkoitetut muinais‐ muistokohteet on esitetty tarkemmin osayleiskaavan selostuksen liitteessä 9.

Muinaismuistot ja niiden mahdolliset suojavyöhykkeet tulee ottaa huomioon kaikessa maankäytönsuunnittelussa. Muuttuvan ja tehostuvan maankäytön alueilla tulee mui‐ naismuistoihin kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavoitettavaksi osoitetuilla alu‐ eilla tulee asemakaavoituksen yhteydessä tehdä arkeologinen täydennysinventointi. Haja‐asutusalueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet tulee huomioida poikkeamis‐ päätösten ja suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Kyläalueilla (AT) tulee suunnit‐ telutarveharkintamenettelystä lähettää tieto myös museoviranomaiselle.

5. Kaikessa osayleiskaava‐alueelle sijoittuvassa maankäytössä ja rakentamisessa on huomioitava tehdyt tärinä‐ ja liikennemeluselvitykset.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

6. KAAVAN VAIKUTUKSET

6.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Osayleiskaavan vaikutuksia arvioitiin suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttöta‐ voitteisiin (VAT), maakuntakaavaan ja yleiskaavan vaikutustenarvioinnin edellyttä‐ mien asioiden muodostamiin osakokonaisuuksiin.

6.1.1 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Haapajärven keskustan osayleiskaavalla 2035 muodostuu toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne. Aluerakenne eheytyy uudis‐ ja täydennysrakentamisella. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energiankäytön tehokkuutta ja edis‐ tää niiden kestävää hyödyntämistä. Monipuolinen asuntotyyppijakauma ja kulttuu‐ riympäristön vaaliminen edistävät sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

Osayleiskaavassa osoitetut uusien asuntojen määrät perustuvat Haapajärven kau‐ pungin edustajien kokemusperäiseen arvioon uusien asuntojen/tonttien tarpeesta. Määrä on optimistinen, koska yleiskaavalla pyritään luomaan mahdollisuudet väes‐ tönkasvulle tai vähintäänkin kaupungin väestön väheneminen pyritään pysäyttä‐ mään. Kaupungin väestörakenne on vanheneva, joten arvioissa on huomioitu esteet‐ tömien asuntojen lisääntyvä tarve. Uusien asuntojen tarvetta aiheuttavat myös ylei‐ nen asumisväljyyden kasvu ja asuntokuntien keskikoon pieneneminen.

Elinympäristön laatu paranee merkittävästi kaupunkikuvaan ja ympäristöön panos‐ tamisen vaikutuksesta sekä virkistysmahdollisuuksien parantuessa. Liikenneturvalli‐ suutta parannetaan toteuttamalla osayleiskaavassa esitetyt kevyen liikenteen väylät ja niiden alikulut. Kevyenliikenteen väylien toteutuksessa kiinnitetään erityistä huo‐ miota reittien laatuun ja houkuttelevuuteen. Myös kulttuuriperinnön ja –maiseman säilyminen tukee elinympäristön laatua.

Elinkeinotoiminnalle on osoitettu riittävästi sijoittumismahdollisuuksia keskustaan ja sen läheisyyteen. Nykyiset työpaikka‐alueet on huomioitu kaavoituksessa ja kaavalla on pyritty turvaamaan niillä toimivien yritysten toimintaedellytyksien säilyminen myös tulevaisuudessa. Kantatie 58:n ja rautatien varteen sijoittuvat uudet laajat työ‐ paikka‐alueet ovat helposti saavutettavissa.

Melu‐ ja tärinähaittoja on ehkäisty jättämällä uusien teollisuusalueiden, valtatien ja rautatien sekä asutuksen väliin riittävän suuri etäisyys. Lisäksi kaavassa on määrätty, että tärinän riskialueella tulee maa‐alueen sopivuus suunniteltuun käyttötarkoituk‐ seen varmistaa yksityiskohtaisemmilla tärinämittauksilla, jotta tärinän aiheuttamilta haitoilta voitaisiin välttyä. Olevien haittojen vähenemistä on ehkäisty kaavamerkin‐ nöin. Myös muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen on kiinnitetty huomiota.

Kulttuuri‐ ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokaan maisema‐alueen osalla sijaitsevat pelto‐ alueet säilyvät osayleiskaavassa pääosin rakentamattomina. Viljelyskäytössä olevia yhtenäisiä peltoalueita on osoitettu taajamatoiminnoille vain nykyistä yhdyskuntara‐ kennetta eheyttävästi. Luonnonvarojen saatavuus tuleville sukupolville on turvattu esittämällä valtaosa alueen metsistä maa‐ ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Rakennusperinnön luonne turvataan merkitsemällä kulttuurihistoriallisesti merkittä‐ vimmät rakennukset kaavaan. Lämäkankaan valtakunnallisesti arvokas moreenimuo‐ dostuma on osoitettu kaavassa, samoin osayleiskaava‐alueella sijaitsevat muinais‐ muistokohteet.

Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 on pyritty muodostamaan koko suun‐ nittelualueen kattava viherverkosto, jonka viheralueita on mahdollista käyttää tarvit‐ taessa myös hulevesien käsittelyssä. Haapajärven virkistysaluejärjestelmän rungon muodostavat osayleiskaava‐alueen läpi virtaavan Kalajoen ranta‐vyöhykkeet, kau‐ punkialuetta ympäröivät maa‐ ja metsätalousalueet sekä kaava‐ alueelle sijoittuvat lähivirkistysalueet, puistot, retkeily‐ ja ulkoilualueet sekä urheilualueet.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 on laadittu siten, että liikennejärjestel‐ mää on tarkasteltu kokonaisuutena. Erityistä huomiota on kiinnitetty kevyen liiken‐ teen verkostoin laatuun ja jatkuvuuteen. Tämä yhdessä tiivistyvän yhdyskuntaraken‐ teen kanssa vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta kaupungin sisäisessä liikentees‐ sä. Energiahuollon valtakunnalliset tarpeet on turvattu merkitsemällä voimalinjat ja niiden varoalueet kaavaan. Lisäksi osayleiskaavassa on huomioitu suunnitteilla oleva (KHALL 15.5.2012 § 83) bioenergian varasto ja jakeiden käsittelyaluevaraus. Kaava tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneväyliin ja ver‐ kostoihin.

6.1.2 Osayleiskaavan suhde Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavaan Osayleiskaava noudattaa Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaavaa. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaisesti uudisasutus sijoittuu nykyistä yhdyskuntaraken‐ netta tiivistävästi ja eheyttävästi. Näin turvataan myös maaseutuelinkeinojen toimin‐ taedellytykset kun yhtenäisiä peltoalueita säilyy viljelyskäytössä mahdollisimman laa‐ jasti. Osayleiskaavassa on osoitettu monipuolisesti erilaisia asuinalueita ja asumis‐ muotoja. Keskustatoimintojen alueella on kiinnitetty huomiota hyvän kaupunkikuvan ja selkeän keskustan muodostumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitetty kevyen lii‐ kenteen toimintaedellytyksiin sekä virkistysreittien ja –alueiden jatkuvuuteen ja ke‐ hittämiseen. Luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä sekä maiseman hoitoa ediste‐ tään maankäyttömerkinnöin. Osayleiskaavassa on määritelty myös tulvan rakenta‐ miselle aiheuttamat rajoitukset. Lisäksi osayleiskaavassa on huomioitu Kalajokilaak‐ son arvokkaat maisema‐alueet sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonai‐ suudet ja ominaislaatu.

6.1.3 Ilmastovaikutukset Haapajärven keskustan osayleiskaavalla 2035 edistetään kestävää kehitystä ja ilmas‐ tovaikutuksiltaan edullisen yhdyskuntarakenteen toteutumista. Myönteisiä ilmasto‐ vaikutuksia on ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla: ‐ Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja vajaakäyttöisten alueiden tehokas tii‐ vistäminen ‐ Uuden asutuksen sijoittaminen kevyttä liikennettä suosivalle vyöhykkeelle al‐ le kolmen kilometrin etäisyydelle keskustasta. ‐ Autoriippuvuuden vähentäminen ohjaamalla palvelujen sijoittumista ja edis‐ tämällä tiiviin keskusta‐asumisen toteutumista.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

‐ Kevyen liikenteen‐ ja virkistysalueverkoston viihtyisyyden ja jatkuvuuden edistäminen. ‐ Raideliikenteen saavutettavuuden ja merkityksen korostaminen.

Eri lähteiden mukaan merkittävimmät ilmastonmuutoksen seuraukset kunnille aiheu‐ tunevat tulvista ja tulviin liittyvistä yhdyskunnan suojelutarpeista. Haapajärven kes‐ kustan osayleiskaavassa 2035 tulvariskeihin on varauduttu esittämällä tulva‐riskille alttiit alueet kaavakartalla. Näin tulva‐alueet voidaan helposti huomioida tarkemmas‐ sa jatkosuunnittelussa, jolloin rakennusten sekä haavoittuvien rakenteiden sijoitta‐ minen tulva‐alttiille alueille voidaan estää, mikä vähentää tulvavahinkojen todennä‐ köisyyttä ja tulvasta johtuvia taloudellisia menetyksiä.

6.1.4 Vaikutukset alue‐ ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 yhdyskuntarakenne tiivistyy ja sitä eheytetään määrätietoisesti. Suuri osa uusista asunnoista sijoittuu kävelykeskustaan ja kaikkiaan asunnot sijoittuvat alle kolmen kilometrin etäisyydelle keskustasta, pyö‐ räilysuosiolliselle vyöhykkeelle. Uudet asuinalueet eheyttävät yhdyskuntarakennetta täydentämällä alueen vajaita alueita. Muodostuva yhdyskuntarakenne, jossa asunnot pääosin sijoittuvat alle kolmen kilometrin etäisyydelle keskustasta, parantaa autot‐ tomien liikkumismahdollisuuksia ja tarvittaessa mahdollistaa myös täysin autottoman elämäntavan. Autottomuutta tukee lisäksi kevyen liikenteen verkon kehittäminen jatkuvuuden ja viihtyisyyden osalta.

Pääosin asunnot sijoittuvat hyvin olemassa olevien verkostojen sisälle, jolloin niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Yhdyskuntarakenteen sisällä olevien tehottomasti hyödynnettyjen alueiden tiivistäminen parantaa kaupungin yhdyskunta‐ ja energiata‐ loutta. Osoitetuista uusista asuinalueista ainoastaan Kurikkalampi – Karjalahdenranta alueelle sijoittuva rakentaminen jää olemassa olevan vesihuoltoverkoston ulkopuolel‐ le. Karjalahdenrannan vesihuoltoverkostoa koskeva laajennussuunnitelma on kuiten‐ kin jo tehty. Suunnittelualueen koillisosassa Ouluntienvarressa sijaitsevan, jo asema‐ kaavoitetun, teollisuus‐ ja varastoalueen (T) vesihuoltoverkosto valmistuu Ouluntien infra EAKR hankkeen myötä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Liikenne kaupungissa on ollut tähän saakka painottunut voimakkaasti henkilöautolii‐ kenteeseen, mikä näkyy erityisen selvästi kaupungin keskustassa suurena pysäköinti‐ alueiden määränä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat jääneet heikosti järjeste‐ tyiksi. Kevyen liikenteen ratkaisujen korostaminen edistää liikenneturvallisuutta ja vähentää henkilöautoliikennettä ja sen haittavaikutuksia, kuten kasvihuonepäästöjä ja melua. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä painottava liikennejärjestelmän ke‐ hittämistapa on kestävää kehitystä ja tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit‐ teiden toteutumista.

Tiivis asuinrakentaminen aivan keskustan tuntumassa, olevan yhdyskuntarakenteen keskellä, tukee merkittävästi kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä. Joukkoliiken‐ teen tehokas kehittäminen alueella on vaikeaa johtuen alueen pienistä asukasmääris‐ tä, mikä on tyypillistä pienien kaupunkien taajama‐alueille. Osayleiskaavassa esitetty junaradan alittava kevyen liikenteen yhteys paitsi korostaa juna‐aseman aluetta myös liittää radan takana sijaitsevat asuinalueet kiinteämmin keskustan asuinalueisiin ja parantaa keskustan saavutettavuutta. Juna‐aseman alueen tukeminen ja korostami‐ nen vaikuttanee junaliikenteen käyttömääriin positiivisella tavalla, mikä on VAT:n ta‐ voitteiden mukaista.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

6.1.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Osayleiskaavassa rakentamisen painotus on niillä alueilla, jotka ovat lähimpänä ny‐ kyistä kaupungin keskustaa. Tämä tukee kaupunkikuvan kehittämistä, vaikka raken‐ tamisen painopiste sijoittuukin pitkämäisesti jokivarteen. Jokivarren asutusalueet so‐ pivat hyvin jokilaaksoa seuraavaan kylärakenneperinteeseen. Toisaalta, peltoalueille rakentaminen on osayleiskaavan suurin ratkaistavissa oleva maisemallinen haaste. Tiiviimmällä rakentamistavalla, johon osayleiskaavassa on pyritty, säästetään enem‐ män avointa kulttuurimaisemaa. Valtakunnallisesti tärkeä maisema‐alue, jossa pelto‐ alueiden laajempi rakentaminen ei ole suotavaa, jää osayleiskaavan suunnittelualu‐ een pohjoispuolelle.

Kaupungin imagon parantamiseksi tulee keskusta‐alueen kaupunkikuvaa kehittää viihtyisämmäksi. Kaupunkikuva paranee, kun osittain vajaakäyttöistä ja sekavaa kes‐ kusta‐aluetta kehitetään ja tiivistetään. Alueen liikekeskustan painopiste sijoittuu ympyrämäisenä alueena maanteiden risteyskohtaan. Tämä korostaa sisääntuloalu‐ een merkitystä, minkä huomioiminen keskustan kehittämistoimenpiteitä suunnitel‐ taessa mahdollistaa positiivisen kaupunkikuvan luomisen jo heti alueelle saavuttaes‐ sa. Myös rautatieaseman alueen kehittäminen parantaa osaltaan kaupunkikuvaa.

Rakennetun ympäristön arvot säilyvät maankäyttömerkintöjen ja kaavamääräysten turvaamina. Kaavamerkinnät lisäävät arvojen tunnettuutta, mikä osaltaan edistää niiden säilymistä. Arvokkaat alueet ja rakennetun ympäristön kohteet rikastuttavat ympäristöä, lisäävät kaupunkikuvallista laatua ja viihtyisyyttä. Kulttuuriperintö rikas‐ tuttaa kaupunkikuvaa ja edistää virkistävän kaupunkikeskustan toteuttamista anta‐ malla sille valmiita lähtökohtia ja elementtejä.

Osayleiskaavan heikkona kohtana on resurssien niukkuuden muodostuminen kynnys‐ kysymykseksi. Keskustan kehittäminen on tärkeä toimenpide myös yhdyskuntaraken‐ teen kannalta. Osayleiskaavaa toteutettaessa, tulisi keskustan tiivistäminen ja kehit‐ täminen nostaa tärkeäksi toimenpiteeksi. Etenkin väestökato‐ ja ikääntymisalueilla, jollainen Haapajärvi nykytilanteessaan on, tarvitaan erityisen tarkkaa priorisointia eheyttämistoimien kohdistamiseen. Vain tällä tavalla pystytään turvaamaan laaduk‐ kaat palvelut ja elinympäristö ydinalueilla. Kaavaa toteutettaessa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että varoja ohjataan ensisijaisesti keskustan kehittämiseen, eikä pelkästään uusien asuinalueiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Palomäen alueen asutukseen sekoittunut pienteollisuus esitetään siirrettäväksi Ou‐ luntien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle tai osayleiskaavassa osoite‐ tuille uusille teollisuusalueille, mikä eheyttää asuinaluetta ja tekee siitä lisäksi turval‐ lisemman, kun teollisuuteen liittyvä raskas liikenne vähenee tai poistuu.

Jokivarteen sijoittuvan asutuksen keskittämien kylämäisiksi ryhmiksi puolestaan mahdollista tulevaisuudessa jopa energiatuotannoltaan omavaraisten alueiden ra‐ kentamisen, mikä voidaan lukea kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi.

6.1.6 Vaikutukset kulttuurimaisemaan ja –ympäristöön Kalajokilaakson valtakunnallisesti tärkeä maisema‐alue, jossa peltoalueiden laajempi rakentaminen ei ole suotavaa, jää pääosin osayleiskaavan suunnittelualueen pohjois‐ puolelle. Osayleiskaavassa kulttuurimaisemaa varjellaan kaavamerkintöjen ja ‐ määräysten avulla. Suurin osa osayleiskaavan suunnittelualueen ranta‐alueista on osayleiskaavaa varten tehdyssä maisemaselvityksessä arvioitu MA alueiksi (maise‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

mallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi), joissa uusien rakennuspaikkojen osoittamista ei voida pitää suositeltavana. Laajat yhtenäiset viljelyalueet pyritään säilyttämään vilje‐ lykäytössä. Yhtenäisiä peltoalueita otetaan rakentamiseen vain nykyistä yhdyskunta‐ rakennetta eheyttävästi ja maisemalliset seikat huomioiden.

Kulttuurimaiseman säilyttäminen parantaa alueen kaupunkikuvallista laatua ja siten asukkaiden viihtyisyyttä ja elämisen laatua. Lisäksi sekä keskustan pohjois‐ että ete‐ läpuolella olevat MA alueet ovat tärkeitä paitsi maisemallisesti myös ympäristön vaihdoksesta kertovina elementteinä, sillä ympäristön muuttuminen avoimesta pel‐ tomaisemasta selkeästi tiiviimmäksi kaupunkiympäristöksi luo tunteen keskustaan saapumisesta, mikä vahvistaa osaltaan keskustan identiteettiä.

Osayleiskaavan kulttuuriperintö on selvitetty ja selvitysten perusteella on osoitettu säilytettävät ja elinympäristöä erityisesti rikastuttavat alueet ja kohteet. Osayleiskaa‐ vassa esitetyt ratkaisut eivät uhkaa muinaismuistojen tai kulttuurihistoriallisesti mer‐ kittävien rakennusten ja ympäristöjen säilymistä. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja merkittävien kohteiden kulttuuriperinnön arvojen säilyttäminen lisäävät kaupunki‐ laisten viihtyvyyttä ja historiantuntemusta. Alueen runsas kulttuuriperintö rikastuttaa kaupunkikuvaa ja etenkin kaupungin keskustassa olevat kohteet tuovat historiallista kerroksellisuutta kaupunkirakenteeseen.

6.1.7 Vaikutukset virkistysalueisiin Osayleiskaavassa korostuvat keskustan ja sen lähiympäristön virkistysmahdollisuuk‐ sien kehittäminen. Erityisesti jokivarren virkistysmahdollisuudet paranevat. Jokivar‐ ren virkistyskäytön lisääminen säästää ranta‐alueita rakentamisen vaikutuksilta ja on maisemallisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Myös keskusta‐alueen viherverkos‐ tojen käsittely ja toimenpiteet lisäävät ennen osittain vaikeastikin saavutettavissa olevan vesistön vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä keskustan alueella. Osayleiskaavassa osoitettu entistä laajempi rantareitti parantaa keskusta‐alueen virkistysmahdolli‐ suuksia sekä yhteyksiä ranta‐alueelle.

Osayleiskaavan ansiona on yhteyden luominen ratapihan alitse selänteiden asuinalu‐ eille, jolloin voidaan hyödyntää myös selännealueiden tarjoamia ulkoilu‐ ja virkistys‐ mahdollisuuksia hyvin. Reittiyhteys Sauviinmäelle ja Somerolle on vahva, ja tarjoaa ulkoilumahdollisuuksia suljetussa maisematilassa avoimien peltoalueiden lisäksi. Toimiva viherverkko luo yhteydet Kalajoen rannasta peltojen ja keskustan lävitse se‐ lännealueille.

6.1.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Osayleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset suojaavat alueen luonnonympäristöä ja sen arvoja. Luonnonympäristöltään arvokkaita alueita hyödynnetään myös virkis‐ tyskäytössä, mikä lisää luontoarvojen tunnettuutta ja säilymistä mikäli virkistyspalve‐ lut mitoitetaan alueen kulutuskestävyyden mukaisesti.

Kevyen liikenteen liikkumismuodot ovat päästöttömiä ja näin ollen niiden edistämi‐ sen ilmastovaikutukset ovat positiivisia. Tiivis keskustarakentaminen on edullisempaa liittää keskitettyyn viemäröintiin, mikä vähentää maaperään ja veteen kohdistuvia riskejä. Tiivis rakentaminen ja vajaakäyttöisten alueiden tehokkaampi hyödyntämi‐ nen myös vähentävät luonnontilaisten alueiden rakentamistarvetta.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

Luontoarvojen kannalta tärkein alue on Harjunlahden ja Savilahden vesialue, mikä on hyvin keskeinen alue myös maisemallisesti. Luontoarvojen kannalta ongelmakohdat ovat mm. vesialueiden rehevöityminen ja tätä kautta niiden mahdollinen umpeen‐ kasvu aiheuttavat ongelmia. Kiintoaineksen kertymisen kannalta keskeisessä asemas‐ sa on Savilahteen laskeva Tujunoja, mikä on tärkeä alue myös vihersuunnittelun kan‐ nalta.

Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen ja virkistysreittien lisääminen parantavat luonnon saavutettavuutta, mikä osaltaan vaikuttaa positiivisesti myös elinympäristön laatuun.

6.1.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun Osayleiskaava tarjoaa monipuolisesti erilaisia asuinalueita sekä monipuolisen asunto‐ tyyppijakauman. Nämä mahdollistavat mm. sekä luonnonläheisen asumisen että tue‐ tun palveluasumisen, mikä voidaan nähdä positiivisena vaikutuksena. Todennäköises‐ ti vesinäkymällä varustetut luonnonläheiset tontit ovat myös ostajien kannalta hou‐ kuttelevampi vaihtoehto.

Kävelyn ja pyöräilyn painottaminen liikenteessä lisää terveyttä ja hyvinvointia. Etäi‐ syydet pysyvät kohtuullisen pyöräilymatkan rajana pidettävän 3 km:n vyöhykkeen si‐ sällä. Lyhyemmät asiointimatkat vähentävät henkilöautoliikenteen tarvetta ja sen haittavaikutuksia kuten ilmansaasteita, melua ja tärinää. Alle 3 km:n etäisyys keskus‐ taan parantaa myös autottomien liikkumismahdollisuuksia.

Tiivistäminen muuttaa joidenkin ihmisten elinoloja, etenkin, kun vanhaa asutusta korvataan tiiviimmällä asutuksella. Kuitenkin hallittu tiivistäminen tuo lisä‐arvoa alu‐ eelle uusien asukkaiden, palveluiden, uusien virkistysalueiden ja paremman saavutet‐ tavuuden ansiosta.

Laadukkaan jatkosuunnittelun avulla varmistetaan mahdollisuudet viihtyisän keskus‐ ta‐alueen syntymiseen, jolloin keskustasta on mahdollista muodostaa kaupunkilais‐ ten yhteinen olohuone. Elinympäristön laatu paranee kaupunkikuvaan ja – ympäris‐ töön panostamisen seurauksena sekä kevyen liikenteen ja virkistysmahdollisuuksien parantuessa. Myös kulttuuriperinnön säilyttäminen tukee elinympäristön laatua.

Melu‐ ja tärinähaittoja on ehkäisty toimintojen sijoittelulla ja olevien haittojen vähe‐ nemistä on edistetty kaavamerkinnöin. Myös muiden ympäristöhaittojen vähenemi‐ seen on kiinnitetty huomiota. Palomäen nykyisen teollisuusalueen muuttamisessa asuinkäyttöön tulee varmistaa maaperän saasteettomuus.

6.1.10 Terveydelliset vaikutukset Kevyen liikenteen sekä virkistysalueverkoston kehittämisellä on myönteisiä terveys‐ vaikutuksia. Ne lisäävät arkiliikunnan houkuttelevuutta ja vapaa‐ajan virkistysmahdol‐ lisuuksia. Autottomuuden edistäminen parantaa kaupunkilaisten terveyttä paitsi lii‐ kunnallisempien liikennemuotojen lisääntyessä myös liikenteen haittojen vähentyes‐ sä. Melu‐ ja tärinähaittojen huomioiminen edistää näiden haittojen vähentämistä ja terveysriskien huomioiminen edistää niiden poistamista.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

6.1.11 Taloudelliset vaikutukset Etäämmälle keskustasta levittäytyvä yhdyskuntarakenne on kalliimpi ja heikentää yh‐ dyskunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Myös pitempien verkostojen toteutta‐ minen ja ylläpito sekä liikkuminen kuluttavat enemmän taloudellisia resursseja. Yh‐ dyskuntataloudellisia vaikutuksia syntyy myös maahankinnasta, asemakaavoittami‐ sesta sekä asemakaava‐alueiden tiestön toteuttamisesta.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 kuitenkin tukeutuu hyvin pitkälti olemas‐ sa oleviin verkostoihin. Olevien verkostojen hyödyntäminen tuo kaupungille säästöjä. Pääosin asutus sijoittuu alle kahden kilometrin etäisyydelle ja kaikki asuinalueet on si‐ joitettu alle kolmen kilometrin etäisyydelle keskustasta, jolloin etäisyydet keskustan ja suunniteltujen asuinalueiden välillä eivät aiheuta tarpeettomia kustannuksia. Li‐ säksi tiivis rakentamistapa luo edellytykset olevan kaukolämpöverkon hyödyntämisel‐ le. Asutuksen sijoittuminen alle kahden kilometrin etäisyydelle kouluista ei lisää myöskään kaupungille koulukyydeistä aiheutuvia kustannuksia.

Osayleiskaavassa on määritelty tulvan rakentamiselle aiheuttamat rajoitukset. Tällä on pyritty vähentämään tulvavahinkojen todennäköisyyttä ja tulvasta johtuvia talou‐ dellisia menetyksiä.

Viihtyisän keskustaympäristön rakentaminen lisää sen houkuttelevuutta ostopaikka‐ na. Lisäksi tiivis, alle kolmen kilometrin etäisyydelle keskustasta sijoittuva asuinraken‐ taminen tukee olevien palveluiden säilyttämistä ja kehittämistä. Tiiviimpi yhdyskun‐ tarakenne myös vähentää liikkumistarvetta, mikä puolestaan vähentää riippuvuutta jatkossa kallistuvasta energiasta.

Kurikkalampi – Karjalahdenranta alueelle sijoittuva asutus aiheuttavat kustannuksia, sillä vesihuollon verkostot eivät ylety näille alueille. Suunnittelualueen koillisosassa Ouluntienvarressa sijaitsevan, jo asemakaavoitetun, teollisuus‐ ja varastoalueen (T) vesihuoltoverkosto valmistuu Ouluntien infra EAKR hankkeen myötä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Osayleiskaavan ratkaisun taloudellisuus on siis seurausta erityisesti tehokkaammasta maankäytöstä ja siitä seuraavasta verkostokustannusten vähäisyydestä, käytettyjen liikennemuotojen kehittymisestä taloudellisempaan ja ekologisempaan suuntaan se‐ kä aikakustannusten pienenemisestä keskimääräisten asiointimatkojen lyhentyessä. Suoraan kaupunkilaisten taloudessa näkyviä säästöjä seuraa kevyen liikenteen ase‐ man paranemisesta. Uudet liikenteen yhteystarpeet aiheuttavat kuitenkin kustan‐ nuksia.

Osayleiskaavan tavoitteena oleva kaupungin väestön lisääntyminen parantaa toteu‐ tuessaan kaupungin taloudellista asemaa verotulojen lisääntyessä, mikä antaa mah‐ dollisuuden panostaa keskustan heikon kaupunkikuvan, ympäristön, virkistys mah‐ dollisuuksien ja kevyenliikenteen yhteyksien parantamiseen. Edellä mainitut toimet parantavat keskustan vetovoimaisuutta ja koko Haapajärven imagoa. Mahdollinen lopputulos voi olla kaupunkikuvan ja imagon kannalta myös negatiivinen, ellei asiaan ja toteutukseen panosteta riittävästi.

6.1.12 Kaupalliset vaikutukset Osayleiskaavan kaupalliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, sillä kaavassa esitetty kaupan sijoittuminen ja mittakaava perustuvat Pohjois‐Pohjanmaan kaupalliseen pal‐

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

veluverkkoselvityksen sekä Haapajärven kaupungin strategiseen linjaukseen, jonka mukaan mahdollinen uusi liikerakentaminen ja kauppa tulevat sijoittumaan keskus‐ tan alueelle. Yleiskaavalla ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä.

6.1.13 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinoihin Joissain tapauksissa pelloille rakentaminen voi haitata maa‐ ja metsätalouden harjoit‐ tamista. Lähtökohta kuitenkin on, että kaavalla pyritään turvaamaan maatalouden säilymisedellytykset. Haapajärven yksi tärkeimmistä vahvuuksista on juuri sen maa‐ seutumainen väljästi rakennettu ympäristö, jonka kohteleminen arvokkaasti ja mah‐ dollisimman hyvin säilyttäen on erityisen tärkeää. Elinkeinojen säilyminen taataan osoittamalla aktiiviviljelyssä olevat pellot kaavamerkinnöin maa‐ ja metsätalousval‐ taisiksi alueiksi (M, M‐1, MY‐1, MY‐2, MY‐3 ja MU) tai maisemallisesti arvokkaiksi pel‐ toalueiksi (MA) sekä merkitsemällä maatilojen talouskeskukset (AM) kaavaan. MA merkinnällä osoitetut maisemakatkot, asuinalueiksi osoitettujen alueiden väleissä, säilyttävät alueelle tyypillistä maisemaa ja avaruuden tunnetta. Niiden avulla välte‐ tään peltoalueiden liiallinen rakentaminen ja niiden sijoittelu on maisemallisessa mie‐ lessä sopivaa.

Elinkeinotoiminnalle on osoitettu riittävästi sijoittumismahdollisuuksia keskustaan ja sen läheisyyteen. Nykyiset työpaikka‐alueet on huomioitu kaavoituksessa ja kaavalla on pyritty turvaamaan niillä toimivien yritysten toimintaedellytyksien säilyminen myös tulevaisuudessa. Teollisuudelle on osayleiskaavassa osoitettu runsaasti uusia houkuttelevia ja entistä tarkoituksenmukaisempia sijoittumismahdollisuuksia.

6.1.14 Vaikutukset ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöön Monipuolisella asuntotyyppi‐ ja asuinaluevalikoimalla vastataan tulevaisuuden muut‐ tuvien asumistottumusten tarpeisiin. Väestörakenteen ja asumistottumusten muu‐ tokset edellyttävät nykyistä monipuolisempaa asuntotyyppijakaumaa. Tiivis‐matala tyyppisellä uudisrakentamisella mahdollistetaan sosiaalisesti monipuolisemmat asuinalueet kuin homogeenisillä asuinalueilla.

Tiivis kaupunkirakenne luo mahdollisuuden rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Kevyen liikenteen ja virkistysreittien verkostojen kehittäminen ja jatkuvuuden paran‐ taminen lisää palvelujen ja luonnon saavutettavuutta. Asiointimatkojen lyhentymi‐ nen parantaa palvelujen saatavuutta ja siten myös niiden käyttöä.

Rantojen hyödyntäminen kevyen liikenteen väylinä ja muina ulkoiluun ja virkistyk‐ seen soveltuvina reitteinä lisää pyöräilyn houkuttelevuutta kaupungin sisäisessä lii‐ kenteessä. Rantareitit elävöittävät asiointi‐ ja työmatkoja. Liikkuminen jokiympäris‐ tössä rikastuttaa arkea ja siten lisää asukkaiden sitoutumista kotipaikkaansa. Kaavalla myös edistetään kulttuuriarvojen säilymistä, mikä tuo alueelle historiallista kerroksel‐ lisuutta ja parantaa alueen historiantuntemusta ja asukkaiden sitoutumista paikka‐ kuntaan.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

7. KAAVAN TOTEUTTAMINEN

7.1. OIKEUSVAIKUTUKSET

7.1.1 Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista Haapajärven keskustan osayleiskaavalla 2035 tullaan hyväksymisen jälkeen ohjaa‐ maan asemakaavojen laatimista ja muuttamista (MRL 42.1 §). Yleiskaavalla ei siten ohjata rakentamista suoraan. Asemakaava‐alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asemakaavaa. ”Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttä‐ essä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.”

7.1.2 Yleiskaava korvaa alueen vanhat yleiskaavat Oikeusvaikutteinen Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 tulee korvaamaan alueella voimassa olevat oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat niiltä osin kun ne koske‐ vat suunnittelualuetta (MRL 42.3 §).

”Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava‐alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vai‐ kutuksen osalta.”

7.1.3 Viranomaisvaikutus MRL 42.2 §:n mukaisesti Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koske‐ via toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpi‐ teillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.

7.1.4 Rakentamis‐ ja toimenpiderajoitukset Koska Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 ei erikseen määrätä rakentamis‐ rajoituksesta, noudatetaan osayleiskaava alueella MRL 43.1 §:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta.

”Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleis‐ kaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluet‐ ta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Hait‐ taa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista var‐ ten.”

7.1.5 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen MRL 99 §:n mukaisesti Yleiskaava voi olla tietyn alueen lunastamisen perustana. ”Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjes‐ telyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.

Asianomainen ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen tai sen käyttöoikeuden supistamisen,

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayh‐ tymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten.

Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liitty‐ vään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys‐ ja suojelualuetta.”

7.1.6 Metsälain soveltaminen Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 on osoitettu maa‐ ja metsätalousval‐ taisia alueita, joilla on erityisiä luontoarvoja MY (MY‐1, MY‐2 ja MY‐3) sekä maa‐ ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta MU.

MY alueita tulee käsitellä metsälain 6 §:n tarkoittamina maiseman kannalta erityisinä kohteina.

MU alueilla metsälain 6 §:n edellyttämä metsänhoito reittien läheisyydessä tulee voimaan vasta kun alueen reitit on suunniteltu.

Luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien suojelu on turvattu metsälain 6 §:llä ja luonnonsuojelulain 49 §:llä. Kaavakartalla on osoitettu luonnon monimuotoisuu‐ den kannalta erityisen tärkeitä alueita. Niiden lisäksi luontoarvojen säilyminen myös muilla alueilla on metsälain 6 §:n ja luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti.

7.1.7 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella MRL 137 §:n mukaisesti rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutarvealueella päät‐ tää rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättä‐ mä viranomainen:

”Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö‐ tai muita vaikutuksia; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon‐ tai kult‐ tuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin es‐ tämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäi‐ seen laajentamiseen.

Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkais‐ taessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätökses‐ sä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poik‐ keamismenettelystä.”

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

7.1.8 Maisematyölupa Haapajärven keskustan osayleiskaavassa 2035 on osoitettu alueita, joilla maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toi‐ menpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:n mukaista lupaa (toimenpiderajoitus). Rajoitus on voimassa asemakaava‐alueella; yleiskaava‐alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; sekä alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto ase‐ makaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.

Lupaa ei tarvita yleis‐ tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönne‐ tyn rakennus‐ tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksil‐ taan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perus‐ tuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa‐ainesten ottami‐ seen, johon tarvitaan maa‐aineslaissa tarkoitettu lupa (maa‐aineslaki 3 § ja 8 §).

7.1.9 Asema ja rantakaavojen laatimistarve Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035 hyväksymisestä seuraa paikoin asema‐ kaavan laatimis‐ ja muutostarvetta, koska voimassaolevien asemakaavojen voidaan katsoa olevan joiltain osin vanhentuneita. Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen tulisi ranta‐alueille, joissa on eniten rakennuspaineita laatia asema‐ tai rantakaava ranta‐ rakentamisen ratkaisemiseksi.

7.1.10 Yleiskaavan hyväksyminen Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035 hyväksyy Haapajärven kaupunginval‐ tuusto (MRL § 37).

7.2. VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN

7.2.1 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavata‐ son luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina jossain määrin oh‐ jeellisia. Tarkat rajaukset ja linjaukset selvitetään vasta asemakaavatasolla tai muussa tarkemmassa suunnittelussa, mistä johtuen yleiskaavan merkintärajauksia ja linjauk‐ sia ei tule lukea liian kirjaimellisesti. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavojen laatimista ja muuttamista, jolloin asemakaavaa laadittaessa tarkennetaan yleiskaavassa esitet‐ tyä maankäyttöä ja sovelletaan sen asettamia määräyksiä ja suosituksia.

Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta. Jokaisella alueella voi kuitenkin sijaita myös monia muita toimintoja. Asemakaavoituksen yh‐ teydessä tutkitaan aina tarpeen mukaan, mitkä toiminnot kunkin alueen pääkäyttö‐ tarkoituksen yhteyteen sopivat. Myös näiltä osin yleiskaava on siten tarkoituksellisen yleispiirteinen.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

7.3. KAAVAN TOTEUTTAMINEN

7.3.1 Keskusta alue Osayleiskaavan toteutuksessa tulisi erityisesti panostaa keskusta‐alueen yhteyksien parantamiseen, mikä tarkoittaa panostamista keskustan kevyen liikenteen reitteihin sekä rata‐alueen alittavaan uuteen kevyen liikenteen yhteyteen sekä olevaan Valta‐ kadun alittavaan kevyen liikenteen yhteyteen. Näillä mahdollistetaan keskustan pa‐ rempi saavutettavuus myös kevyellä liikenteellä sekä keskustan laajentaminen Valta‐ kadun itäpuolelle. Myös keskusta‐alueen virkistysmahdollisuuksiin, ympäristön laa‐ tuun ja kaupunkikuvan kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkemmas‐ sa suunnittelussa.

7.3.2 Palomäen alue Junaradan itäpuolisia osia on määrätietoisesti muutettava asuinalueeksi, sillä alueen sijainti keskustaan ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin on hyvä. Pa‐ lomäen alueen tunnuspiirre on asutukseen sekoittunut pienteollisuus. Pitkällä aikavä‐ lillä alueen sekoittunutta rakennetta tulisi pyrkiä eheyttämään siirtämällä alueella si‐ jaitsevaa raskaampaa teollisuutta ainakin osittain osayleiskaavassa osoitetuille uusille teollisuusalueille sekä Ouluntien varteen jo kaavoitetulle toistaiseksi rakentamatto‐ malle teollisuusalueelle. Tämä edellyttää panostusta kevyen liikenteen alikulun to‐ teuttamiseksi. Toteutuessaan alitus parantaisi asuinalueen ja keskustan yhteyttä sekä rata‐alueen turvallisuutta huomattavasti. Junaradan alittava yhteys on tärkeä myös koska sen avulla radan itäpuoliset asukkaat saavuttavat keskustan kehittyvät palvelut paremmin.

7.3.3 Muut asuinalueet Muiden asuinalueiden toteuttamisjärjestyksessä tulee huomioida olemassa olevat yhdyskuntatekniset verkostot ja niiden kapasiteetti sekä keskustan palveluiden ja olemassa olevien koulujen läheisyys.

7.3.4 Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena. Erityisesti tulee kuitenkin edis‐ tää kevyen liikenteen asemaa. Osayleiskaavan toteutuksessa tulisi erityisesti panos‐ taa kevyen liikenteen verkon jatkuvuuteen ja turvallisuuteen.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

8. LIITTEET

LIITTEET, selvitykset ja liitekartat

1 Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriympäristö ‐selvitys 2 Väestö 3 Työpaikat ja palvelut liitekartta 4 Luontoselvitykset 5 Maisemaselvitys 6a Yhdyskuntatekniset verkostot: Kaavoituksen vaikutukset vesihuoltoon 6b Yhdyskuntatekniset verkostot: Kaukolämpöverkko 7a Liikenne: päätiet, kadut ja rataverkko 7b Liikenne: kevyt liikenne ja virkistysreitit 8 a Meluselvitys , Ramboll (2013) 8 b Tärinäselvitys, Ramboll (2013) 9 Osayleiskaava‐alueen kiinteät muinaismuistot sekä muut alueen maankäytös‐ sä huomioitavaksi tarkoitetut muinaismuistokohteet 10 Rakentamista rajoittavat tekijät liitekartta 11 Maanomistuskartta

LAADITUT ASIAKIRJAT

a. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma pvm 16.6.2011/7.2.2013 b. Väliraportti Rakennemallien vertailuselvitys c. Väliraportti Rakennemalliselostus d. Viranomaisneuvottelujen pöytäkirjat e. Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet/OAS f. Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet/synteesimalli g. Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet/kaavaluonnos h. Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet/kaavaluonnos II i. Saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet/kaavaehdotus j. Saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin sekä ylimääräisessä maanomistajien kuulemisessa saatuihin muistutuksiin laaditut vastineet/kaavaehdotus II k. A3 ote kaavakartasta sekä kaavamerkinnät ja määräykset (28.11.2013 päivitet‐ ty osayleiskaavaehdotus II)

MUUT KAAVAA KOSKEVAT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI Aiemmin ovat valmistuneet mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset, jotka on otettu tarkoituksenmukai‐ sella tavalla huomioon kaavaa laadittaessa:

‐ Kalajoen länsipuolisen alueen maankäyttöselvitys, 2007. ‐ Kalajokilaakson maisema‐, luonto‐ ja kulttuuriympäristöselvitys, 2004. ‐ Kalajokilaakson (Sipoonkoski – Oksava – Autioranta – Arvola) vanhan raken‐ nuskannan kartoitus, 2004.

Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 Ehdotuksen II selostus 19.8.2013, tark. 28.11.2013

‐ Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämisprojekti Nivala‐ Haapajärven seutukunnassa, inventointikortit 1999–2000. ‐ Pohjois‐Pohjanmaan liiton Meidän City‐ taajamahanke ‐ Mirjam Lehtikankaan diplomityö, Haapajärven keskustan yleissuunnitelma, 2010. ‐ Taajamien vetovoimaisuus – hanke. Kari Siipolan diplomityö, Haapajärven puis‐ tokatu 2000. ‐ ”Haapajärvi – strategisia askelmerkkejä osallistuvan suunnittelun kentällä”, Ou‐ lun yliopiston kuntasuunnittelun kurssi, 2000. ‐ Luontoselvityksiä eri hankkeisiin liittyen, eri vuosilta. ‐ Hankesuunnitelmia eri hankkeisiin, eri vuosilta. ‐ Alueella voimassaolevat osayleiskaavat, asemakaavat ja alueelle tehdyt maan‐ käyttösuunnitelmat. ‐ Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperäkartta. ‐ Suunnittelualueella tehdyt painokairaukset, eri vuosilta. ‐ Haja‐alueella tehdyt painokairaukset, eri vuosilta. ‐ Suunnittelualueella olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin liittyvät suunnitelmat. ‐ Maanomistuskartta. ‐ Pohjavesialueisiin liittyvä aineisto. ‐ Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuu‐ den yleissuunnitelma. Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi (PPO‐ ra2/2009). ‐ Pohjatutkimukset. ‐ Haapajärven maapoliittinen ohjelma (luonnos). ‐ Haapajärven kaupunki‐, elinkeino‐ ja konsernistrategia 2015. ‐ Maakunnallinen kaupan palveluverkkoselvitys. ‐ Pohjois‐Pohjanmaan ja Keski‐Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. ‐ Hautaperän tekojärven vahingonvaaraselvitys (Leiviskä 2002). ‐ Arkeologinen inventointi/muinaisjäännösinventointi, Niko Latvakoski 2011.