Arvokkaat Maisema-Alueet Pohjois-Pohjanmaalla

Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2013–2015

Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2013–2015

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunta ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 4

Taitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Anne Vimpari

Kannen kuvat: Kaisa Mäkiniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2013–2015.

Muut kuvat: Kaisa Mäkiniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2013–2015, jollei toisin mainita.

B:86 ISBN 978-952-5731-48-4 (ePub) ISSN 1236-8393 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 5

Sisältö

1 Työn tausta ja tavoitteet...... 9

1.1. Työskentelytapa...... 9 1.2. Lähtötiedot ...... 10 1.2.1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaan...... 10 1.2.2. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1997 ja 2001 julkaistujen luettelojen mukaan...... 11 1.2.3. RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut RKY 1993 -kohteet Pohjois-Pohjanmaalla...... 11 Päivitysinventoinnissa huomioon otetut RKY 1993 -kohteet...... 11 Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat RKY 1993 -kohteet...... 12 Maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat RKY 1993 -kohteet...... 12 1.2.4. MRKY-inventoinnin kohteet...... 13 1.3. Valmisteluvaihe ja inventoitujen kohteiden valinta...... 13 1.3.1. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypilliset maisemat...... 13 Maaseudun kulttuurimaisemat...... 13 Maisemanähtävyydet...... 14 Rakennetut maisemat...... 15 1.3.2. Päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkasteltavat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla...... 16 Maaseudun kulttuurimaisemat...... 16 Maisemanähtävyydet...... 17 Rakennetut maisemat...... 17 1.4. Inventointi ja käytetyt aineistot...... 17 1.5. Maastotyöt...... 17 1.6. Maisema-alueiden arviointi...... 17 1.7. Maisema-alueiden rajaukset ja rajausten muutokset...... 18 1.8. Päällekkäisyydet RKY 2009 -luettelon kanssa...... 19

2 Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakunnat ja maisemaseudut...... 21

2.1. Suomenselkä...... 21 2.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 21 2.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 22 2.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu...... 22 2.5. Kainuun vaaraseutu...... 23 2.6. Kuusamon vaaraseutu...... 23

3 Inventoidut kohteet ja arvoluokat...... 25

4 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla – maisema-alueiden kuvaukset....31

4.1. Suomenselkä...... 33 Miilurannan asutusmaisema...... 33 Reisjärven kulttuurimaisemat...... 36 4.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 39 Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo...... 39 Kalajokilaakson kulttuurimaisema...... 43 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 6

4.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 47 Hailuoto...... 47 Limingan lakeuden kulttuurimaisema...... 51 Oulujokilaakson kulttuurimaisema...... 55 4.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu...... 59 Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema...... 59 Olvassuo...... 62 Rokuanvaara...... 65 4.5. Kainuun vaaraseutu...... 68 Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat...... 68 Tyräjärven kulttuurimaisema...... 71 4.6. Kuusamon vaaraseutu...... 74 Määttälänvaaran kulttuurimaisema...... 74 Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat...... 77 Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono...... 80

5Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla – maisema-alueiden kuvaukset...... 83

5.1. Suomenselkä...... 83 Ahokylän kulttuurimaisema...... 83 Alarannan kulttuurimaisema...... 86 Haapapuron kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 88 Hautajoen kulttuurimaisema...... 90 Hyvölänrannan kulttuurimaisema...... 92 Jokikylän – Ruhkaperän jokimaisemat...... 94 Junnonojan – Koskenrannan kulttuurimaisema Lamujokivarressa...... 96 Kuusenmäen kulttuurimaisema...... 99 Pihkalanrannan – Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neittävänjokivarsilla...... 101 Pyhäjärven kulttuurimaisemat...... 104 Pyhännän suoryhmä...... 107 Tavastkengän kulttuurimaisema...... 109 Venetpalon kulttuurimaisema...... 112 Viitamäen kulttuurimaisema...... 114 Ylipään – Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivarressa...... 116 5.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 118 Alaviirteen saaristo ja Maakannuskarinlahti...... 118 Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat...... 121 Himangan kulttuurimaisema Lestijokivarressa...... 124 Malisjokivarren kulttuurimaisema...... 127 Pitkäsenkylän – Tyngän kulttuurimaisemat Kalajokivarressa...... 130 Vanhakirkon – Jyringin kulttuurimaisemat Vääräjokivarressa...... 133 5.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko...... 136 Harjulan kulttuurimaisema Kuivajokivarressa...... 136 Huumolan – Niemelän kulttuurimaisema Siikajokivarressa...... 138 Iijoen suun kulttuurimaisemat...... 140 IsoMatinsuo ...... 143 Jakkukylän kulttuurimaisema Iijokivarressa...... 146 Karjalankylän – Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivarressa...... 148 Kastellin jätinkirkko...... 150 Koitelinkoski ja Huttukylän kulttuurimaisema Kiiminkijokivarressa...... 152 Krunnit...... 155 Kuivajoen suun kulttuurimaisema...... 157 Luohuan kulttuurimaisema...... 160 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 7

Mankilan – Sipolan kulttuurimaisemat Siikajokivarressa...... 162 Mieluskylän kulttuurimaisema...... 165 Oulujoen suun kulttuurimaisema...... 167 Parhalahden kulttuurimaisema...... 170 Pattijoen kulttuurimaisema...... 172 Petäjäskosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 174 Piipsjärven kulttuurimaisema...... 176 Pohjantie, Kontinkangas – Laanila...... 179 Pyhäjoen suun kulttuurimaisema...... 181 Pyhäjokilaakson, Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimaisema...... 184 Pyhänkosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 187 Raahen saaristo ja merimaisema...... 190 Revonlahden kulttuurimaisema Siikajokivarressa...... 193 Revonneva...... 196 Sanginjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat...... 198 Siikajoen suun kulttuurimaisema...... 201 Vaitiniemen kulttuurimaisema...... 204 Vatjusjärven kulttuurimaisema...... 206 Viitastenjärven rantamaisema...... 208 Ylipään kulttuurimaisema...... 210 Ängeslevän Ylipään kulttuurimaisema...... 212 5.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu...... 214 Ahmasjärven kulttuurimaisema...... 214 Hirvisuo ja Kuusisuo – Hattusuo...... 216 Joki-Kokon kulttuurimaisema...... 219 Juopulin kulttuurimaisema...... 221 Juorkunan kulttuurimaisema...... 223 Kemilän kulttuurimaisema...... 225 Kollajan kulttuurimaisema Iijokivarressa...... 227 Kurimon ruukin alue...... 230 Oulujokivarren ja Lähtevänojavarren kulttuurimaisemat...... 233 Pärjänsuon asutusmaisema...... 235 Sanginkylän kulttuurimaisema...... 237 Särkijärven kulttuurimaisema...... 239 Taipaleenharjun kulttuurimaisema...... 241 Yli-Vuotton kulttuurimaisema...... 243 5.5. Kainuun vaaraseutu...... 245 Jokijärven kulttuurimaisemat...... 245 Jongun, Jaurakan ja Puhoksen joki- ja järvimaisemat...... 247 Julma Ölkky...... 249 Korentojärven rantamaisemat...... 251 Syötteen maisematie...... 253 Taivalkosken kirkonkylä...... 255 Virkkusen kulttuurimaisema...... 257 5.6. Kuusamon vaaraseutu...... 259 Iivaara...... 259 Itä-Kuusamon järvimaisemat...... 261 Juuman kulttuurimaisema...... 263 Kitkan järvimaisemat...... 265 Kurkijärven kulttuurimaisemat...... 268 Liikasenvaarantie...... 270 Purnuvaaran kulttuurimaisema...... 272 Lähteet...... 275 Hakemisto...... 277 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 8

Johdanto

Pohjois-Pohjanmaalla maisema-alueiden inventoinnit on toteutettu kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivi- tys- ja täydennysinventoinnit. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysin- ventoinnit valmistuivat vuoden 2013 lopulla ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit vuoden 2015 lopulla. Maisemainventointeja on tehty rinnan vuosina 2014–2015 toteutettujen maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympä- ristöjen inventointien kanssa.

Tässä raportissa on esitetty työn tausta ja tavoitteet, luettelo kaikista inventoiduista kohteista sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettujen maisema-alueiden kuvaukset ja kartat. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 9 1 Työn tausta ja tavoitteet Inventoinnin tavoitteena on ollut arvokkaiden maisema-aluei- Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoin- den päivitystarkastelu Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi on neissa on keskitytty ympäristöministeriön toimesta laaditun osa ympäristöministeriön käynnistämää valtakunnallisesti ar- inventointiohjeen mukaisesti maaseudun kulttuurimaisemiin, vokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoin- erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, van- tia, joka on tehty koko Suomen alueella vuosina 2010–2014. haan tiestöön ja kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun alkutuotantoon liittyvän elinkeinon synnyttämiin Vuosina 2013–2015 toteutettavaan työhön kuuluvat sekä val- maisemiin. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elin- takunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maise- voimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset ma-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnit. alueet. Maisema-alueet ovat visuaalisesti selvästi hahmottuvia, eheitä kokonaisuuksia. Päivitysinventointiin eivät kuulu alku- Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoin- peräistä luontoa koskevat kohteet, metsätalouskohteet ja pe- nissa lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuonna 1995 teke- rinnemaisemat. Kohdevalikoimaan mukaan otettavia alueita män päätöksen mukaiset 156 valtakunnallista maisema-aluet- voivat kuitenkin olla kulttuurihistoriallisesti huomattavat maita. Kun kartoitukset on tehty kaikissa maakunnissa, valtio- semanähtävyydet. neuvosto tekee valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista uuden päätöksen, joka korvaa päätöksen vuodelta 1995. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoin- Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa on kiinnitetty huomiota paitsi maaseudun kulttuurimai- neissa lähtökohtina ovat maakunnissa tehdyt maisemainven- semiin ja maisemanähtävyyksiin, myös rakennettua maisemaa toinnit. Pohjois-Pohjanmaalla koko maakunnan alueen katta- edustaviin kohteisiin. Ne ovat rakennettua ympäristöä edus- va arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on tehty edelli- tavia laajoja kokonaisuuksia. sen kerran 1990-luvulla. Valtakunnallisesti maaseutumaisemien selvitystä on ohjannut Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa ovat edus- inventointi on toteutettu ympäristöministeriön ohjauksessa. tettuina ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministe- Ohjeistuksen mukaisesti inventoinnin päätavoitteena on ollut riö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Museovirasto, tarkistaa aluevalikoima sekä alueiden arvoluokka ja rajauk- ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Pohjois-Pohjanmaalla set vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- työtä on ohjannut Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoima, ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-kes- ja rakennuslaki (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalli- kuksen) esityksestä vuonna 2003 perustettu Pohjois-Pohjan- set alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maan maisematoimikunta. Maisematoimikunnassa ovat edus- maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä eurooppalai- tettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjan- nen maisemayleissopimus (173/2006). Maisema-alueilla tur- maan liitto, ProAgria Oulu, Oulun yliopiston arkkitehtuu- vataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säi- rin osasto, Oulun yliopiston maantieteen laitos, Metsähallitus, lyminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalli- Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus ja Oulun seudun ammat- set alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat mai- tikorkeakoulu. Inventointityöstä on vastannut arkkitehti TkT sema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Ne tulee Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta. muun muassa sisällyttää maakuntakaavoihin.

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoin- 1.1. TYÖSKENTELYTAPA tien yhteydessä on inventoitu myös maakunnallisesti arvokkaat alueet. Niistä päättäminen kuuluu maakuntien liitoille. Inventoinnissa on käyty ensisijaisesti läpi Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mer- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 10

kittäviksi määritellyt maisema-alueet, niiden nykytila, arvo- sesti arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet edustavat maise- luokat ja rajaukset. Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota mai- mamaakunnalleen tyypillisiä tai muuten edustavia maisemia, sema-alueilla edellisen inventoinnin jälkeen tapahtuneisiin joilla on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Ne ilmen- muutoksiin ja niiden vaikutuksiin alueiden rajauksiin ja ar- tävät korkeita luonnon, kulttuurin ja maiseman arvoja. Luet- voihin. Lisäksi on käyty läpi valtakunnallisesti merkittävien telo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista on esi- kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnissa (RKY 2009) va- tetty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti likoimasta pois jätetyt kulttuurimaisema-alueet ja arvioitu ne arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämi- osana maisema-alueiden inventointia. Sekä valtakunnallises- sestä (1.5.1995) ja julkaisussa Arvokkaat maisema-alueet. Mai- ti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivi- sema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, ympäris- tysinventointi on käynnistetty yhtä aikaa vuoden 2013 alussa. töministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1993).

Inventointityö pohjautuu ympäristöministeriön toimes- Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ovat asiantun- ta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden mai- tijaviranomaisten määrittelemiä maakunnallista ominais- sema-alueiden päivitysinventointia varten laadittuun inven- luonnetta ja maakunnallisia erityispiirteitä ilmentäviä mai- tointiohjeeseen, Inventointiohje – Valtakunnallisesti arvokkai- semia. Ne kuvastavat oman maakuntansa identiteettiä ja si- den maisema-alueiden päivitysinventoinnit – maaseudun kult- säistä monimuotoisuutta. Luettelot maakunnallisesti merkit- tuurimaisemat ja maisemanähtävyydet (Ympäristöministeriö, tävistä kohteista on esitetty julkaisuissa Pohjois-Pohjanmaan MAPIO-työryhmä, 10/2010). Ohjeistuksella pyritään inven- arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997) tointien yhteismitallisuuteen ja vertailtavuuteen. ja Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet (Keski-Pohjanmaan liitto, 2001). Inventointiohjeen mukaisesti työ koostuu neljästä vaiheesta: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maise- 1. Valmisteluvaihe – valitaan inventoitavat kohteet ja tiedo- ma-alueiden luetteloiden ohella päivitysinventoinnin lähtötie- tetaan hankkeesta toina on otettu huomioon ne vuoden 1993 inventoinnissa val- 2. Inventointi – kerätään tiedot inventoitavista kohteista takunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäris- 3. Maastokäynti – täydennetään ja täsmennetään inventoin- töiksi (RKY 1993) määritellyt kohteet, joiden arvot ovat enem- titietoja visuaalisten havaintojen pohjalta män kulttuurimaisemaan kuin rakennettuun ympäristöön liit- 4. Loppuarviointi – arvioidaan alueet perustuen edellisiin tyviä, ja jotka on siksi jätetty pois vuoden 2009 inventoinnissa vaiheisiin, ehdotetaan ja perustellaan arvoluokka sekä laaditusta kohdevalikoimasta (RKY 2009). Kohteet on esitetty kirjoitetaan aluekuvaukset ja piirretään aluerajaukset julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, Inventointityössä on toiminut ohjausryhmänä Pohjois-Poh- ympäristöministeriö, 1993) ja sähköisessä muodossa Valta- janmaan maisematoimikunta. Maisematoimikunnassa on kes- kunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY kusteltu työstä ja sen sisällöstä inventoinnin eri vaiheissa. In- (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx). ventoinnin pohjalta laaditut ehdotukset kohdevalikoimaksi, aluekuvauksiksi ja aluerajauksiksi on esitelty maisematoimi- Inventointityö on toteutettu päivitysinventointina. Inventoin- kunnassa, ja toimikunnassa käydyn keskustelun pohjalta on nissa on huomioitu lähtökohtaisesti kaikki maakunnan alueel- määritelty lopullinen ehdotus valtakunnallisesti ja maakun- la sijaitsevat, aikaisemmin joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Pohjois-Pohjanmaalla. nallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi määritellyt kohteet. Li- säksi lähtötietoina on otettu huomioon soveltuvin osin kohteita, jotka aikaisemmissa inventoinneissa on määritelty maa- 1.2. LÄHTÖTIEDOT kunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöik- si (MRKY). Pohjois-Pohjanmaalla on aiempien inventointien mukaan 11 valtakunnallisesti ja 46 maakunnallisesti arvokasta mai- 1.2.1. Valtakunnallisesti arvokkaat maise- sema-aluetta. ma-alueet Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaan Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksessä nimetyt 156 aluetta. • Aittojärvi – Kyngäs (Pudasjärvi) Nämä alueet ovat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita • Hailuoto (Hailuoto) koskevassa valtioneuvoston päätöksessä (30.11.2000) kulttuu- • Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema (Pudasjärvi, ri- ja luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitet- Taivalkoski) tuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia. Valtakunnalli- • Kalajokilaakso (Nivala, Ylivieska, Haapajärvi) ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 11

• Kuusamon kosket (Kuusamo) • Vaitiniemi (Haapavesi) • Limingan lakeus (Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, • Vanha Meri-Raahe (Raahe) Tyrnävä) • Vanhakirkko – Jyrinki (Sievi) • Määttälänvaara – Vuotunki (Kuusamo) • Vasaraperä (Kuusamo) • Oulujoen laakso (Muhos, Oulu) • Virkkunen (Taivalkoski) • Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä (Reisjärvi) • Yli-Vuotto (Oulu) • Tyräjärven kulttuurimaisemat (Taivalkoski) • Virkkula (Kuusamo) 1.2.3. RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut RKY 1993 -kohteet Pohjois-Pohjanmaalla 1.2.2. Maakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1997 ja PÄIVITYSINVENTOINNISSA HUOMIOON OTETUT 2001 julkaistujen luettelojen mukaan RKY 1993 -KOHTEET

• Ahmas – Rokua (Muhos, Utajärvi) RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatuista RKY 1993 -koh- • Alaviirteen saaristo (Kalajoki) teista on otettu maisema-alueiden päivitysinventoinnissa huo- • Heikkilä (Kuusamo) mioon kulttuurimaisemakokonaisuudet. Rakennettua kult- • Hiekkasärkät – Rahja (Kalajoki) tuuriympäristöä edustavat pienialaiset kokonaisuudet on ra- • Himangankylä (Kalajoki) jattu inventoinnin ulkopuolelle1 . Inventointiin on otettu mu- • Himangan peltoalue (Kalajoki) kaan seuraavat kohteet2 : • Iijoen alajuoksu (Oulu) • Iijoen suu (Ii) • Alpuan kyläraitti ja viljelymaisema (Raahe) • Iivaara (Kuusamo) • Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin (Oulu) • Joki-Kokko (Oulu) • Krunnit (Ii) • Juorkuna (Utajärvi) • Kuivaniemen kirkonkylä (Ii) • Kalapudas – Vaikkola (Merijärvi, Oulainen) • Kurimon ruukin alue (Utajärvi) • Kallat (Kalajoki) • Maalismaan rakennusryhmä (Oulu) • Kantokylä – Törmäsenvaara (Kuusamo) • Miilurannan asutustilakylä (Kärsämäki) • Kiiminkijoen Koiteli (Oulu) • Määttälänvaara (Kuusamo) • Kollaja (Pudasjärvi) • Olhavan kylä (Ii) • Krunnit (Ii) • Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema (Raahe) • Kuivajoen pohjoisranta (Ii) • Pohjoisrannan kylä (Ii) • Kurkijärvi (Kuusamo) • Salonpään kylä (Oulu) • Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio (Kalajoki) • Somerovaaran asutustilakylä (Oulu) • Malisensuon asutusalue (Pudasjärvi) • Taipaleenharju (Pudasjärvi) • Malisjokivarsi – Erkkilä (Nivala) • Tavastkenkä (Pyhäntä) • Mankila – Sipola (Siikalatva, Siikajoki) • Talusperän kulttuurimaisema (Merijärvi) • Miilurannan asutusalue (Kärsämäki) – on myös RKY • Vaitinniemen kulttuurimaisema, Ainali (Haapavesi) 1993-kohde • Vanhakirkko – Jyrinki kulttuurimaisema Vääräjoen var- • Mustikkamäki – Sulkakylä (Haapavesi) rella (Sievi) • Oulujoen suisto (Oulu) • Venetpalon kylä (Kärsämäki) • Oulujokivarsi – Lähtevänoja (Utajärvi) • Viitamäen viljelymaisema (Pyhäntä) • Pitkäsenkylä – Tynkä (Kalajoki) • Ängeslevän Ylipää (Tyrnävä) • Purnuvaara (Kuusamo) • Pyhäjoen suu (Pyhäjoki) Näiden kohteiden ohella päivitysinventoinnissa ovat mukana • Pyhäjärven alue (Pyhäjärvi) ne RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut RKY 1993-koh- • Pyhänkoski (Merijärvi, Pyhäjoki) teet, jotka sijaitsevat joko valtakunnallisesti tai maakunnal- • Rahjan saaristo (Kalajoki) lisesti arvokkailla maisema-alueilla. Ne on otettu huomioon • Raumankari – Sautinkari (Kalajoki) osana maisema-alueiden inventointia. • Revonlahti (Siikajoki) • Siika- ja Neittävänjokivarsi (Siikalatva) 1 Osa maisema-alueiden päivitysinventoinnista pois rajatuista kohteista on huomioitu maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnin • Siikajoen suu (Siikajoki) yhteydessä. • Särkijärvi (Utajärvi) 2 Kohteiden valinnassa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan liitossa laadittu selvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudis-tuksen selvityksiä. Valtakunnallisesti ja maa- • Taivalkosken kirkonkylä (Taivalkoski) kunnallisesti arvokkaiden maisemien päivitysinventointi – valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajamuutosten suhde uudistustyöhön (Pohjois-Pohjan- • Tavastkenkä (Pyhäntä) maan liitto, 2012). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 12

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAILLA MAISE- kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pyhäjo- MA-ALUEILLA SIJAITSEVAT RKY 1993 -KOHTEET en suu • Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä – • Alatemmeksen kulttuurimaisema (Liminka) sisältyy ko- Nuoranperä – Hihnanperä (Kala-joki) kuuluu maakun- konaisuudessaan Limingan lakeuden alueeseen nallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pitkäsenky- • Elkonniemi, Parviainen (Taivalkoski) sisältyy kokonai- lä – Tynkä suudessaan Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema-aluee- • Kaukon kalalanssi, Pohjankylä (Pyhäjoki) kuuluu maa- seen kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pyhäjo- • Hailuodon saari (Hailuoto) on valtakunnallisesti arvokas en suu maisema-alue, Hailuoto • Krunnit (Ii) on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, • Jurmunkylä (Taivalkoski) sisältyy kokonaisuudessaan Ii- Krunnit joen keskijuoksun kulttuurimaisema-alueeseen • Miilurannan asutustilakylä (Kärsämäki) on kokonaisuu- • Kangaskylän viljelymaisema (Reisjärvi) sisältyy Reisjär- tena maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Miiluran- ven Keskikylä – Kangaskylä -alueeseen nan asutusalue • Keskikylä ja Kantin vallit (Reisjärvi) sisältyy kokonaisuu- • Mustikkamäen viljelysaukea (Haapavesi) kuuluu maa- dessaan Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä -alueeseen kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Mustik- • Lapinkylän kulttuurimaisema (Lumijoki) sisältyy Limin- kamäki – Sulkakylä gan lakeuden alueeseen • Nikolan talo ja kulttuurimaisema (Siikajoki) kuuluu maa- • Liminganjokivarren maisemakokonaisuus (Liminka) si- kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Siikajo- sältyy Limingan lakeuden alueeseen en suu • Lumijoen rantamaisema (Lumijoki) sisältyy kokonaisuu- • Pihkalanrannan kulttuurimaisema Siikajokivarressa (Sii- dessaan Limingan lakeuden alueeseen kalatva) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maise- • Määttälänvaara (Kuusamo) sisältyy kokonaisuudessaan ma-alueeseen Siika- ja Neittävänjokivarsi Määttälänvaara – Vuotunki -alueeseen • Pohjoisrannan kylä (Ii) kuuluu maakunnallisesti arvok- • Oulujoen kulttuurimaisema välillä Laitasaari – Laukka kaaseen maisema-alueeseen Kuivajoen pohjoisranta (Muhos) sisältyy Oulujoen laakson alueeseen • Pyhäjärven kirkonkylä (Pyhäjärvi) kuuluu maakunnalli- • Oulujokivarren maisemakokonaisuus (Oulu) alueen itä- sesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pyhäjärven alue osa sisältyy Oulujoen laakson alueeseen • Päkkilänkankaan kylä (Ii) kuuluu maakunnallisesti ar- • Pyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuntoalue vokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen suu (Muhos) sisältyvät Oulujoen laakson alueeseen • Raumankarin kulttuuriympäristö ja Lestijokisuu (Kalajo- • Riekinrannan kulttuurimaisema (Pudasjärvi) sisältyy ko- ki) on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas kohde konaisuudessaan Aittojärvi – Kyngäs -alueeseen 3Raumankari – Sautinkari • Tyrnävänjoen viljelymaisema kirkonkylältä Keskikylälle • Revonlahden kirkko (Siikajoki) kuuluu maakunnallisesti (Tyrnävä) sisältyy kokonaisuudessaan Limingan lakeu- arvokkaaseen maisema-alueeseen Revonlahti den alueeseen • Siikajokivarren kulttuurimaisema kirkonkylän kohdalla • Tyrämäen kylä (Taivalkoski) sisältyy kokonaisuudessaan (Siikajoki) kuuluu maakunnallises-ti arvokkaaseen mai- Tyräjärven kulttuurimaisemat -alueeseen sema-alueeseen Siikajoen suu • Viljelymaisema välillä Lumijoki – Liminka (Liminka, Lu- • Tavastkengän kulttuurimaisema Siikajokivarressa (Py- mijoki) sisältyy Limingan lakeuden alueeseen häntä) on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ta- • Ängeslevän Alakylä (Tyrnävä) sisältyy kokonaisuudes- vastkenkä saan Limingan lakeuden alueeseen • Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella (Oulainen) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluee- MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAILLA MAISE- seen Kalapudas – Vaikkola MA-ALUEILLA SIJAITSEVAT RKY 1993 -KOHTEET • Vaitinniemen kulttuurimaisema, Ainali (Haapavesi) on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vaitiniem • Iin Hamina ja Iijoen Karhusaari (Ii) kuuluu maakunnalli- • Vanhakirkko – Jyrinki kulttuurimaisema Vääräjoen var- sesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen suu rella (Sievi) on kokonaisuutena maakunnallisesti arvokas • Iin rautatieasema ympäristöineen (Ii) kuuluu maakunnal- maisema-alue, Vanhakirkko – Jyrinki lisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen suu

• Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin (Oulu) 3 Kohde on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi julkaisussa Keski-Pohjanmaan kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluee- arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet (Keski-Pohjanmaan liitto, 2001). Se ei ole mukana valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden luetteloissa (Valtioneuvoston periaatepää- seen Iijoen alajuoksu tös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä (1.5.1995); Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö • Jokipuojin kalaranta, kirkonkylä (Pyhäjoki) kuuluu maa- 66/1992, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1993)). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 13

• Vuohtomäki – Vuohtoniemi, vaaraviljelymaisema (Py- vokasta maisema-aluetta, 21 RKY 1993-kohdetta6 ja 23 MR- häjärvi) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maise- KY-kohdetta sekä 19 uutta kohdetta. ma-alueeseen Pyhäjärven alue • Ylirannan kulttuurimaisema Iijokitörmällä (Ii) kuuluu Kohdevalikoimaa täydentävät uudet kohteet on valittu siten, maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Ii- että niissä tulevat esiin Pohjois-Pohjanmaan alueen maisema- joen suu seuduille ja alueelle tyypillisille maisemille luonteenomaiset piirteet. Uusina kohteina inventointiin on otettu mukaan mm. 1.2.4. MRKY-inventoinnin kohteet asutustilakyliä sekä suomaisemia, jotka ovat olennainen osa pohjoispohjalaista kulttuurimaisemaa. Kohteissa on muka- Pohjois-Pohjanmaalla on tehty vuosina 2014–2015 maakun- na myös rakennettua maisemaa (taajamamaisemia, matkailu- nallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen maisemia ja tiemaisemia) edustavia maisemakokonaisuuksia. (MRKY) päivitysinventointi. Inventoinnissa on käyty läpi, päi- vitetty ja täydennetty maakunnallisesti arvokkaiksi määritel- Inventoinnista on inventointiohjeen mukaisesti rajattu pää- tyjen rakennettua kulttuuriympäristöä edustavien kohteiden sääntöisesti pois ne kohteet, jotka ovat mukana valtakunnal- valikoima sekä kohteiden nykytila, arvoluokat ja rajaukset. lisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen RKY 2009 luette- Päivitysinventoinnissa lähtötietoina ovat olleet luettelot maa- lossa. kunnallisesti merkittävistä kohteista, jotka on esitetty julkaisuissa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittä- 1.3.1. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypilli- vät kohteet 1. Oulun kaupunki-seutu, Iijokisuu, Oulujokilaak- set maisemat so, Koillismaan seutukunta (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993), Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti MAASEUDUN KULTTUURIMAISEMAT merkittävät kohteet 2. Lakeus, Siikalatva, Raahen seutukunta (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993), Pohjois-Pohjan- Maaseudun kulttuurimaisemiin kuuluu pääasiassa maatalou- maan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3. Oulaisten den vaikutuksesta syntyneitä viljelysmaisemia sekä muiden – Haapaveden seutukunta, Ylivieskan seutukunta, Haapajär- alkutuotantoon liittyvien elinkeinojen (mm. kalastus, hyl- ven – Pyhäsalmen seutukunta (Pohjois-Pohjanmaan seutu- keenpyynti, poronhoito) vaikutuksesta syntyneitä maisemia. kaavaliitto, 1993). Maaseudun kulttuurimaisemissa yhdistyvät toisiinsa vesistöt (meri, joet ja järvet), maatalousalueet (viljelys- ja laiduna- Päivitysinventoinnissa on tarkasteltu maakunnallisesti arvok- lueet), rakennukset ja rakennelmat ja niiden muodostamat kaina maisema-alueina niitä kohteita, jotka 1990-luvun inven- kokonaisuudet (kylät ja taajamat, yksittäiset rakennukset ja toinnissa on otettu mukaan luetteloon maisemallisin perus- pihapiirit, muut rakennelmat) sekä tiestö (tiet ja muut kul- tein, ja jotka on määritelty luetteloissa miljöökohteiksi (M) kureitit, sillat). tai maisemakokonaisuuksiksi (MK)4 . Myös ne kohteet, joissa maakunnallisen merkittävyyden perusteena ovat päivitysin- Maaseudun kulttuurimaisemiin sisältyy rakennettua kult- ventoinnin mukaan ennen muuta maisemalle tyypilliset (eivät tuuriympäristöä edustavia kylä- ja taajama-alueita, valtakun- niinkään rakennetulle kulttuuriympäristölle tyypilliset) omi- nallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi naispiirteet ja arvot, on otettu mukaan maakunnallisesti ar- (RKY) määriteltyjä alueita ja kohteita, muinaisjäännöksiä ja vokkaiden maisema-alueiden luetteloon. Tiedot päivitysin- perinnemaisemakohteita. ventoinnissa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kult- tuuriympäristöiksi (MRKY) määritellyistä kohteista on kirjat- Pohjois-Pohjanmaalla maatalouden vaikutuksesta syntyneet tu Kioski-sovellukseen5. maisemat sijaitsevat tyypillisesti vesistöjen varsilla, maaperäl- tään ja olosuhteiltaan viljelykseen parhaiten soveltuvilla alueilla. Maakunnan länsiosissa viljelysalueet ja asutus sijaitsevat jo- 1.3. VALMISTELUVAIHE JA INVENTOI- kilaaksoissa yhtenäisinä nauhoina, paikoin kapeina vesistöihin TUJEN KOHTEIDEN VALINTA tukeutuvina vyöhykkeinä, paikoin laajoina viljelytasankoina. Maakunnan pohjois- ja itäosissa viljelysalueiden ja asutuksen Vuosina 2013–2015 toteutetussa päivitysinventoinnissa tar- muodostamat maisemakokonaisuudet ovat usein pienialai- kasteltuja kohteita on yhteensä 106. Mukana on 11 valtakun- sia, asumattomien metsä- ja suoalueiden toisistaan erottamia. nallisesti arvokasta maisema-aluetta, 46 maakunnallisesti ar- Monin paikoin vanhat asuinpaikat ja viljelysalueet sijaitsevat vesistöjen rannoilla edelleen samoilla paikoilla kuin vakinai- 4 Miljöökohde (M) on selvästi rajautuva lähimaisema (esim. katutila, pihapiiri, tieosuus, sen asutuksen muodostumisen aikaan 1400- ja 1500-luvuilla. pienialainen viljelys). Maisemakokonaisuus (MK) on luontevalta tarkkailupaikalta (tie, ranta, talo, maaston kohouma) näkyvä laaja maisema. (Esim. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 18). 6 Osa kohteista on mukana sekä maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden luette- 5 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/pp/pp_default.aspx (29.9.2014). lossa että RKY 1993-kohdeluettelossa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 14

Maaseudun kulttuurimaisemiin kuuluvat asutustilakylät. Asu- kään viljelyssä ja viljely jatkuu yhä aktiivisena. Monipuolinen tustilakylät ovat ns. hallinnollisia maisematyyppejä, niiden pe- maaseutuympäristö on leimaa-antava piirre: karjaa laitumil- rustamisesta ja sijainnista päätettiin hallinnollisin perustein. la, metsäsaarekkeita, niittyjä, puukujanteita. Perinteisiin elin- Asutustoimintaa ovat 1900-luvun kuluessa ohjanneet mm. keinoihin liittyviä rakennelmia on näkyvissä: myllyt, kalako- laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli torpparilaki 1918, laki pit, laiturit, nuottakodat jne. Alue edustaa elävää maaseutua. maan hankkimisesta asutustarkoituksiin eli Lex Kallio 1922, Maisemakuva on eheä ja alue visuaalisesti hyvin hahmottu- pika-asutuslaki 1940 ja maanhankintalaki 19457. Niistä jäl- va kokonaisuus8. Samat ominaispiirteet ovat tyypillisiä myös leenrakennuskaudella eli sotien jälkeen 1940-luvun lopulla ja maakunnallisesti arvokkaille maaseudun kulttuurimaisemille. 1950-luvulla raivatut ja rakennetut asutustilakylät ovat olennainen osa pohjoispohjalaista kulttuuriympäristöä. Ne eroa- MAISEMANÄHTÄVYYDET vat usein vanhoista maaseutukylistä maisemalliselta sijainniltaan. Ne sijaitsevat harvoin vesistöjen varsilla, ne on usein ra- Ympäristöministeriön inventointiohjeen mukaan valtakunnal- kennettu tasaiseen maastoon metsä- ja suovaltaisille alueille. lisesti arvokkaat maisemanähtävyydet ovat koko maassa hyvin Jälleenrakennuskauden rakennukset, joiden rakentamista on tunnettuja, maisemiltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistorialli- ohjattu mallipiirustusten avulla, erottuvat kulttuuriympäris- sesti huomattavia kohteita, joissa erityistä huomiota kiinnite- tössä omaa aikaansa edustavana kerroksena. tään maisemakuvaan ja luonnonpiirteisiin. Maisemanähtävyy- det ovat usein myös vetovoimaisia matkailukohteita9. Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisiä maaseudun kulttuurimaisemiin kuuluvia maisemia ovat rannikkoalueiden ja saariston Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillisiä maisemanähtävyyk- kulttuurimaisemat, jokisuistojen kulttuurimaisemat, jokilaak- siä ovat rannikkoalueiden ja saariston maisemanähtävyydet, sojen kulttuurimaisemat, lakeuden kulttuurimaisemat, vaa- suomaisemat ja vaaramaisemat. Maisemanähtävyyksien luon- ra-asutus, järvenranta-asutus ja asutustilakylät. Valtakunnalli- ne ja ominaispiirteet vaihtelevat maakunnan eri osissa. Poh- sesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi on valittu mai- janlahden rannikolla maisemalle ovat ominaisia laakeat ran- sema-alueita, jotka ovat edustavimpia esimerkkejä maakunta-alueet ja maankohoamisen myötä muodostuneet sukkessio- nalle tyypillisistä maisemista. vyöhykkeet, Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden alueella avoimet suomaisemat ja Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueel- Maaseudun kulttuurimaisema-alueiden arvottamisessa on la jylhät vaaramaisemat. kiinnitetty huomiota toisaalta maiseman historialliseen ker- roksellisuuteen, toisaalta maiseman elinvoimaisuuteen. Men- Koko maakunnan alueella maisemassa ovat näkyvissä jääkau- neistä ajoista kertovat pitkään, usein satoja vuosia, viljelyskäy- den vaikutukset. Maisemassa näkyy mannerjäätikön kulutus- tössä olleet vanhat peltoalueet sekä vanha tiestö ja talonpoikais- korkokuva. Jääkauden muodostumia Pohjois-Pohjanmaalla ta rakentamisen perinnettä edustava rakennuskanta. Perintei- ovat laajat tasaiset savikkoalueet, soraiset ja hiekkaiset ranta- set julkiset rakennukset, kuten kirkot ja tapulit, erottuvat mai- kerrostumat, drumliinit ja harjut. semassa merkkirakennuksina. Tämän päivän elinvoimainen maatalousmaisema ilmentää nykyiselle maataloudelle tyypilli- Suot ovat Pohjois-Pohjanmaalla leimallinen luonnonpiirre, siä piirteitä. Maatalousmaisemaan kuuluvat perinteisen raken- erityisesti läntisen osan nevalakeudella. Soiden ja turvemai- nuskannan ohella mm. uudet tuotantorakennukset, kuten na- den osuus on puolet maa-alasta, mikä on eniten koko maas- vetat, konesuojat, kuivurit ja rehusiilot. Toisaalta monet maa- sa. Luonnontilaisten soiden osuus on supistunut maankäyt- talousmaisemaan perinteisesti kuuluneet rakennukset, kuten tömuutosten takia keskimäärin kolmannekseen, maakunnan ladot, ovat kadonneet tarpeettomina. Arvokkaaksi määritel- eteläosassa viidennekseen alkuperäisestä, mikä korostaa jäl- lyssä maaseudun kulttuurimaisemassa vanha ja uusi rakenta- jellä olevien soiden maisema-arvoa. Aapasuoluonto on sekä minen muodostavat kerroksellisen, harmonisen ja elinvoimai- luonnonsuojelullisesti arvokkain että maisemallisesti näyttävin sen kokonaisuuden. pohjoispohjalaisen suoluonnon osa. Aapasuoluonnon edustavia osia on säilynyt etenkin luonnonsuojelualueina. Rannikon Ympäristöministeriön inventointiohjeen mukaan valtakunnal- läheisillä soilla on nähtävissä maankohoamisen jälkiä ranta- lisesti arvokkaalla maisema-alueella pitkät kulttuurivaikutuk- valleina ja dyyneinä. Maakunnan koillisissa osissa suoluonto set ovat yhä näkyvissä. Alueella tai alueen lähellä on mahdol- on paremmin säilynyt muutoksilta. Siihen sisältyy eteläosasta lisesti muinaisjäännöksiä. Vanhaa rakennuskantaa on jäljellä ja poiketen korpia, rinnesoita sekä laajempia suo-metsämosaiik- se on hyvin hoidettua. Uudempi rakennuskanta sijoittuu luon- keja. Kuusamossa esiintyy hyvin reheviä, luonnonsuojelullises- teville vyöhykkeille ja soveltuu hyvin maisemaan noudattaen ti arvokkaita lettosoita ja drumliinien sekä niiden välisten ka- perinteistä, alueelle tyypillistä sijaintia. Pellot ovat olleet pit- peiden soiden systeemejä.

8 Inventointiohje 2010, 14. 7 Esim. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 12. 9 Inventointiohje 2010, 14. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 15

Inventoinnissa on huomioitu suoluonnon ja suomaisemien eisiin sisältyy taajamamaisemiksi luokiteltavia aluekokonai- merkitys olennaisena ja luonteenomaisena osana pohjoispoh- suuksia. Pieniä taajamamaisemakokonaisuuksia voidaan tar- jalaista maisemaa. Inventoinnissa on otettu huomioon luon- kastella myös rakennettuina kulttuuriympäristöinä. nonarvoiltaan merkittävät suoalueet sekä ne suoalueet, joihin liittyy myös kulttuurihistoriaa. Yleisinä maisemanähtävyyk- Moniin päivitysinventoinnissa lähtötietoina huomioon otet- sinä ovat avointa maisematilaa tarjoavat laajat aapasuoyhdis- taviin maaseudun viljelysmaisemiin sisältyy laajoja taaja- tymät edustavampia kuin suljetummat suot, ja siten maakun- ma-alueita. Esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaalla Limin- nallisesti arvokkaiden suomaisemien valinta painottuu niihin. gan lakeuden alueella sijaitsevat Limingan, Lumijoen ja Tyr- nävän taajamat, ja Oulujoen laakson alueella Muhoksen taa- Vaaramaisemiin liittyy usein myös kulttuuripiirteitä, kuten jama. Päivitysinventoinnissa maaseudun kulttuurimaisemissa matkailua, retkeilyä ja asutusta. Maisemanähtävyyksinä in- sijaitsevia taajama-alueita tarkastellaan osana laajaa maisema- ventoinnissa on otettu huomioon luontoarvoiltaan merkittävät kokonaisuutta. Inventoinnissa kiinnitetään huomiota taaja- vaaramaisemat. Matkailukäytössä olevat arvokkaat vaaramai- ma-alueiden ominaispiirteisiin, niiden historiaan ja merkityk- semat on arvioitu rakennettua maisemaa edustavina kohteina. seen osana maisemakokonaisuutta eri aikoina, niiden sijaintiin maisemassa sekä rakennetun ympäristön ja maiseman välisiin Maisemanähtävyyksinä päivitysinventoinnissa on huomioi- suhteisiin. Useimmiten taajama-alueet ovat olennainen osa ar- tu myös maisema-alueita, joihin liittyy arkeologisia kohteita vokasta, historiallisesti kerroksellista ja elinvoimaista maise- sekä arkeologisia kohteita, joilla on huomattavaa merkitystä maa. Arvokkaiksi määritellyillä maisema-alueilla taajamien osana maisemaa. Näissä kohteissa maisemakuvassa ja maas- suunnittelun ja kehittämisen tulee tapahtua maisema-alueelle tossa on edelleen näkyvissä alueen tai paikan historiasta ker- tyypilliset ominaispiirteet ja arvot huomioonottavalla ja niitä tovia merkkejä menneisyydestä. Kiinteät muinaisjäännökset tukevalla ja vahvistavalla tavalla. Toisaalta maisema-alueelle on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla. määritelty status ei saa haitata tai estää taajamien kehittämistä.

RAKENNETUT MAISEMAT Arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet kuvastavat kulttuurimaisemaa aikojen kuluessa muokanneiden elinkeinojen mo- Tässä inventoinnissa kohdevalikoimaa on laajennettu, ja in- ninaisuutta sekä kertovat maisemien ja elinkeinojen keski- ventointiin on otettu mukaan myös rakennettua maisemaa näisestä erilaisuudesta eri puolilla maata. Myös pitkään jat- edustavia kohteita. Rakennettuihin maisemiin kuuluu raken- kuneen matkailuelinkeinon muokkaamaa maisemaa voidaan nettua ympäristöä edustavia laajoja maisemakokonaisuuksia. pitää arvokkaana, samaan tapaan kuin maatalouden muok- Rakennettua maisemaa edustavina maisemina inventointiin kaamaa maisemaa. Matkailumaisemat on otettu inventoin- on otettu mukaan taajamamaisemat, matkailumaisemat ja tie- nissa huomioon arvokkaina, paikallisen ja alueellisen identi- maisemat. Kohteiden valinnassa on kiinnitetty huomiota maa- teetin kannalta merkittävinä kohteina. Useimmissa matkailu- kunnalle tyypillisiin piirteisiin sekä rakentamisen merkityk- kohteissa korostuu luonnonympäristön merkitys. Arvokkaik- seen osana maisemaa. Tavoitteena on ollut valita mukaan koh- si määritellyt matkailumaisemat ovat elinvoimaisia kokonai- teita, jotka ovat edustavimpia esimerkkejä alueelle tyypillisistä suuksia, joissa rakentaminen ja maisema muodostavat laaduk- rakennetuista maisemista. kaan, omaleimaisen, identiteetiltään vahvan kokonaisuuden.

Rakennettua maisemaa edustavien kohteiden arvioinnissa Tielinjaukset ovat usein vanhimpia kulttuurimaisemassa edel- on kiinnitetty huomiota ympäristön laatuun, rakentamisen leen olemassa olevia kerroksia. Pohjois-Pohjanmaalla vanhat sopeutumiseen maisemaan ja sen ominaispiirteisiin. Arvok- maantiet on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyiset tiet kaiksi määritellyille kohteille on ominaista historiallinen ker- on monin paikoin rakennettu vanhojen tielinjausten pohjalle. roksellisuus ja elinvoimaisuus. Rakentaminen sijoittuu maise- Vanhat tielinjaukset ilmentävät kulttuurimaisemalle ominaista maan muodostaen laadukkaan, harmonisen kokonaisuuden. historiallista jatkuvuutta. Tieympäristön ominaispiirteet ovat Olennaista on, että rakentaminen vahvistaa ja luo paikan hen- kuitenkin aikojen kuluessa muuttuneet, teitä on kunnossapi- keä – rakentaminen ja sen suhde maisemaan luo lisäarvoja ja toja parannustöiden yhteydessä oikaistu, levennetty, tasattu tekee paikasta paikan. ja korotettu. Tiemaisemakohteissa tie toimii maisema-alueen runkona. Tiemaisemien arvottamisessa on kiinnitetty huo- Taajamamaisemiin kuuluu rakennettua ympäristöä edustavia miota tien sijaintiin suhteessa maastoon ja asutukseen sekä laajoja kokonaisuuksia. Rajaus maaseudun kulttuurimaise- tieltä avautuviin näkymiin. Arvokkaiksi määritellyissä koh- miksi luokiteltavien kohteiden ja taajamamaisemiksi luokitel- teissa tie ja sitä ympäröivä maisema muodostavat sopusoin- tavien kohteiden välillä on osin tulkinnanvarainen ja häilyvä tuisen, kerroksellisen kokonaisuuden. – taajamamaisemiin voi sisältyä myös viljelysalueita, ja moniin maaseudun kulttuurimaisemaa edustaviin maisema-alu- Useilla maaseudun kulttuurimaisemaa edustavilla maise- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 16

ma-alueilla ovat näkyvissä voimatalouden vaikutukset mai- • Kemilä (Utajärvi) semaan. Esimerkiksi Oulujoen varrella voimalaitokset ja voi- • Kiiminkijoen Koiteli (Oulu) malinjat ovat nykyään olennainen osa maisemaa. Oulujoen • Kollaja (Pudasjärvi) voimalaitokset kuuluvat valtakunnallisesti merkittäväksi ra- • Koskenranta (Siikalatva) kennetuksi kulttuuriympäristöksi RKY 2009 määriteltyyn ko- • Launola (Siikalatva) konaisuuteen Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Sa- • Luohua (Siikajoki) maan tapaan kuin voimalaitokset, tuulivoimalat muodostavat • Maalismaan rakennusryhmä (Oulu) näkyvän osan maisemaa. Tulevaisuudessa myös tuulivoiman • Malisjokivarsi – Erkkilä (Nivala) rakentamisen vaikutukset maisemaan lisääntyvät. Myös tuuli- • Mankila – Sipola (Siikalatva, Siikajoki) voimarakentaminen voidaan nähdä maiseman elinvoimaisuu- • Mieluskylän viljelysmaisema (Haapavesi) den kannalta merkittävänä. Samaan tapaan kuin voimalaitok- • Mustikkamäki – Sulkakylä (Haapavesi) set, maisemaan onnistuneesti sijoitetut tuulivoimalat ja tuuli- • Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema (Raahe) voimala-alueet voivat hahmottua omaleimaisuutta ja paikal- • Oulujoen laakso (Muhos, Oulu) lista identiteettiä muodostavina kokonaisuuksina. • Oulujokivarsi – Lähtevänoja (Utajärvi) • Parhalahti (Pyhäjoki) 1.3.2. Päivitys- ja täydennysinventoinnissa • Pattijoen kulttuurimaisema (Raahe) tarkasteltavat maisema-alueet Pohjois-Poh- • Pitkäsenkylä – Tynkä (Kalajoki) janmaalla • Pyhänkoski (Merijärvi, Pyhäjoki) • Revonlahti (Siikajoki) MAASEUDUN KULTTUURIMAISEMAT • Sanginjokivarsi (Muhos, Oulu) • Siika- ja Neittävänjokivarsi (Siikalatva) Rannikkoalueiden ja saariston kulttuurimaisemat • Talusperän kulttuurimaisema (Merijärvi) • Hailuoto (Hailuoto) • Vanhakirkko – Jyrinki (Sievi) • Himankakylä (Kalajoki) • Venetpalon kylä (Kärsämäki) • Rahjan saaristo (Kalajoki) • Ylipään – Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat (Haa- • Salonpään kylä (Oulu) pajärvi)

Jokisuistojen kulttuurimaisemat Lakeuden kulttuurimaisemat • Iijoen suu (Ii) • Limingan lakeus (Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, • Kuivajoen pohjoisranta (Ii) Tyrnävä) • Kuivaniemen kirkonkylä (Ii) • Ylipää (Lumijoki) • Olhavan kylä (Ii) • Ängeslevän Ylipää (Tyrnävä) • Pyhäjoen suu (Pyhäjoki) • Siikajoen suu (Siikajoki) Järvenranta-asutus • Aittojärvi – Kyngäs (Pudasjärvi) Jokilaaksojen kulttuurimaisemat • Ahmas (Muhos, Utajärvi) • Ahmonen (Ii) • Jongun, Jaurakan ja Puhoksen joki- ja järvimaisemat (Pu- • Alaranta (Kärsämäki) dasjärvi) • Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat (Sievi) • Juopuli (Oulu) • Haapapuron alue (Pyhäjärvi) • Juorkuna (Utajärvi) • Hautajoki (Kärsämäki) • Korentojärven rantamaisemat (Taivalkoski) • Himangan peltoalue (Kalajoki) • Kurkijärvi (Kuusamo) • Huumola (Siikajoki) • Piipsjärven viljelysmaisema (Oulainen) • Hyvölänranta (Siikalatva) • Pyhäjärven alue (Pyhäjärvi) • Iijoen alajuoksu (Oulu) • Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä (Reisjärvi) • Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema (Pudasjärvi, Tai- • Sanginkylä (Utajärvi) valkoski) • Särkijärvi (Utajärvi) • Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin (Oulu) • Vaitiniemi (Haapavesi) • Joki-Kokko (Oulu) • Vatjusjärvi (Haapavesi) • Jokikylä (Pyhäjärvi) • Viitanen (Siikalatva) • Junnonoja – Laakkola (Siikalatva) • Virkkunen (Taivalkoski) • Kalajokilaakso (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska) • Yli-Vuotto (Oulu) • Kalapudas – Vaikkola (Merijärvi, Oulainen) ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 17

Mäkiasutus RAKENNETUT MAISEMAT • Ahokylä (Pyhäntä) • Kuusenmäki – Liittoperä (Pyhäjärvi) Taajamamaisemat • Tavastkenkä (Pyhäntä) • Alpuan kyläraitti ja viljelymaisema (Raahe) • Viitamäen viljelymaisema (Pyhäntä) • Taivalkosken kirkonkylä (Taivalkoski) • Vanha Meri-Raahe (Raahe) Vaara-asutus • Heikkilä (Kuusamo) Matkailumaisemat • Juuman kulttuurimaisema (Kuusamo) • Hiekkasärkät (Kalajoki) • Kantokylä – Törmäsenvaara (Kuusamo) • Kiiminkijoen Koiteli (Oulu) • Määttälänvaara (Kuusamo) • Rokua (Muhos, Utajärvi) • Purnuvaara (Kuusamo) • Ruka (Kuusamo) • Taipaleenharju (Pudasjärvi) • Tyräjärvi – Jokijärvi (Taivalkoski) Tiemaisemat • Virkkula (Kuusamo) • Liikasenvaarantie (Kuusamo) • Vasaraperä (Kuusamo) • Pohjantie, Kontinkangas – Laanila (Oulu) • Syötteen maisematie (Pudasjärvi) Asutustilakylät • Jaalanka (Pudasjärvi) • Malisensuo (Pudasjärvi) 1.4. INVENTOINTI JA KÄYTETYT AINEIS- • Miiluranta (Kärsämäki) TOT • Pärjänsuo (Pudasjärvi) • Somerovaara (Oulu) Tietojen keräämisessä on hyödynnetty SYKE:ssä maisema-alueiden päivitysinventointeja varten laadittua MA- MAISEMANÄHTÄVYYDET PA-paikkatietopakettia, aikaisemmin laadittuja luontoa ja kult- tuuriympäristöä koskevia inventointeja, alue- ja paikallishisto- Rannikkoalueiden ja saariston maisemanähtävyydet riikkeja sekä eri-ikäisiä kartta-aineistoja. • Hailuoto (Hailuoto) • Krunnit (Ii) Kohteista on laadittu ympäristöministeriön ohjeiden mukai- • Alaviirteen saaristo (Kalajoki) sesti aluekuvaukset. Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetta- • Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio (Kalajoki) vien maisema-alueiden aluekuvaukset on esitetty tämän ra- • Rahjan saaristo (Kalajoki) portin luvussa 4 ja maakunnallisesti arvokkaiden alueiden kuvaukset luvussa 5. Vaaramaisemat • Iivaara (Kuusamo) Inventointivaiheessa valtakunnallisesti arvokkaiksi esitetyistä • Kitkajärvi (Kuusamo) kohteista on koottu inventointitiedot ympäristöministeriössä • Kuusamon kosket (Kuusamo) päivitysinventointeja varten laadituille inventointilomakkeille. • Rokua (Muhos, Utajärvi)

Suomaisemat 1.5. MAASTOTYÖT • Hirvisuo ja Kuusisuo – Hattusuo (Oulu, Pudasjärvi) • Iso Matinsuo (Oulu, Muhos) Maastotyöt on tehty päivitysinventoinnissa mukana olevissa • Olvassuo (Pudasjärvi, Utajärvi) kohteissa kesän ja syksyn 2013 sekä kevään, kesän ja syksyn • Pyhännän suoryhmä (Pyhäntä) 2014 kuluessa. Täydennysinventointeja on tehty vielä keväällä, • Revonneva (Siikajoki, Liminka, Lumijoki) kesällä ja syksyllä 2015. Maastokäyntien tarkoituksena on ollut inventointitietojen täydentäminen, visuaalisen maisemakuvan Arkeologiset maisemat hahmottaminen ja kohteiden lopullinen arviointi. • Julma Ölkky (Kuusamo) • Kastellin jätinkirkko (Raahe) Maastossa otetut valokuvat löytyvät Pohjois-Pohjanmaan liitol- • Kurimon ruukin alue (Utajärvi) ta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta sähköisessä muodossa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 18

1.6. MAISEMA-ALUEIDEN ARVIOINTI ottokohteet, joiden käyttöön liittyy maisemointivelvoite käy- tön loputtua. Tällaisten kohteiden maisemallisen merkityksen Maisema-alueiden arviointi on tehty inventointitietojen ja arvioinnissa tulee nykytilan lisäksi huomioida lopputilanne.10 maastoanalyysien pohjalta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota inventointiohjeessa esitetyn mukaisesti seuraaviin asioi- hin: 1.7. MAISEMA-ALUEIDEN RAJAUKSET • luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus JA RAJAUSTEN MUUTOKSET • maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja sen jatkuvuus Maisema-alueiden rajauksissa tavoitteena on ollut yhtenäisten • kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys aluekokonaisuuksien hahmottaminen. Rajauksissa on nouda- ja alkuperäisyys tettu maisemarakenteen näkyvissä olevia luontevia rajoja, joita • symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, historialli- ovat mm. avointa viljelysmaisemaa rajaavat yhtenäiset metsäi- set tapahtumat, alueen väestölle merkittävät piirteet) set reunavyöhykkeet, selänteiden lakialueet, vesistöt sekä ih- • alueen elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus misen luomat rakenteet, kuten tiet tai taajamien reuna-alueet. • maisemakuvan yhtenäisyys, eheys ja vaikuttavuus • maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue Rajaukset on määritelty maastoanalyysin ja kartta-analyysien alueellisten erityispiirteiden kuvaajana) perusteella: rajaukset on pyritty määrittelemään mahdollisim- • maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja man tarkasti maastossa, ja maastotietoja on täydennetty ja tar- uhkatekijät kennettu kartta-analyyseillä. Käytännössä maastossa on liikut- • päällekkäisyydet RKY 2009 -listauksen kanssa tu alueilla, joilla on mahdollista kulkea teitä myöten. Tiettö- millä metsäalueilla ei ole ollut mahdollista käydä. Esimerkiksi Valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet viljelysmaisemaa rajaavien reunavyöhykkeiden ja selännealu- edustavat maisemamaakunnalleen tyypillisiä maisemia, joilla eiden rajaukset on määritelty maastossa hahmottuvien näky- on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maakunnallisesti mien sekä karttatarkastelun pohjalta. Maisema-alueita ei ole arvokkaat alueet edustavat maisemamaakunnalleen tyypillisiä tarkasteltu vesistöistä käsin. maisemia sekä maakunnan sisäisiä erityispiirteitä. Päivitysinventoinnin yhteydessä alueiden rajauksiin on tehty Maisema-alueiden arviointi on tehty kokonaisuutena – kohtei- pääasiassa tarkennuksia olemassa olevan tilanteen pohjalta, den arvioinnissa ja keskinäisessä vertailussa ovat olleet muka- eli rajaukset on päivitetty olemassa olevan tilanteen mukaisik- na aiempien inventointien perustella valtakunnallisesti ja maa- si. Useimmilla maisema-alueilla rajaukset ovat jossain määrin kunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi määritellyt koh- laajentuneet. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaik- teet, RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatuista RKY 1993 si ehdotetut maaseudun kulttuurimaisemat ovat elinvoimaisia -kohteista päivitysinventoinnissa huomioon otetut kulttuuri- maatalousalueita, joilla viljelyskäytössä olevat peltoalueet ovat maisemakokonaisuudet, maakunnallisesti arvokkaiden raken- edellisen, 1990-luvulla tehdyn inventoinnin jälkeen laajentu- nettujen kulttuuriympäristöjen (MRKY) päivitysinventoinnis- neet, jolloin myös maisema-alueiden rajaukset ovat laajentu- sa läpi käydyt miljöökohteiksi (M) tai maisemakokonaisuuk- neet olemassa olevien viljelysalueiden rajausten mukaisiksi. siksi (MK) määritellyt kohteet sekä päivitysinventointiin mu- Monin paikoin rajauksia on myös tarkennettu ja laajennettu kaan otetut uudet kohteet. siten, että maisema-aluekokonaisuuksiin on otettu mukaan maisema-alueita rajaavat reunavyöhykkeet, kuten esimerkik- Inventoinnissa perusperiaatteena on ollut, ettei kohteita karsita si viljelysalueita rajaavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. pois ilman päteviä perusteita. Kohteita on esitetty poistavaksi vain, jos maisemassa on tapahtunut selkeästi sen arvoa laskevia Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetuilla maisema-alueilla muutoksia. Inventointiohjeen mukaan maisema-alueen arvoa Reisjärven kulttuurimaisemien, Kalajokilaakson kulttuurimai- saattavat laskea esimerkiksi maisemaan ilmaantuneet merkit- seman, Limingan lakeuden kulttuurimaiseman, Oulujokilaak- tävät häiriötekijät tai se, että pitkän kulttuurihistorian merkit son kulttuurimaiseman, Iijokivarren kulttuuri- ja luonnon- ovat kadonneet tai katoamassa, suuria peltoaloja on umpeu- maisemien, Tyräjärven kulttuurimaiseman ja Määttälänvaaran tunut ja otettu muuhun maisemakuvaa merkittävästi muutta- kulttuurimaiseman maisema-alueiden rajauksia on tarkennet- vaan käyttöön. Maisemahäiriö on myös, että maisemakuvaan tu paikoin siten, että maisema-aluekokonaisuuksiin on otet- sopimatonta rakentamista on paljon, jolloin maiseman yleisil- tu mukaan viljelysmaisemaa rajaavia, taustamaisemina mer- meestä on tullut hajanainen. Maisemahäiriöt voivat olla joko kittäviä selännealueita. Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan pysyviä, palautuvia tai muuttuvia. Palautuvia häiriöitä ovat vaarajono -alueella rajausta on muutettu päivitysinventoinnin mm. metsänhakkuut, ja niitä tulee arvioida kevyemmin kuin

pysyviä. Muuttuvia maisemahäiriöitä ovat esimerkiksi soran- 10 Inventointiohje 2010, 12. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 19

perusteella siten, että aluekokonaisuuteen sisältyvät myös Ru- Maakunnallisesti arvokkaan Ahmasjärven kulttuurimaise- katunturi ja Pyhävaara. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimai- ma-alueen halki kulkee RKY 2009-kohde Keisarin tie. Iijoen semat -maisema-alueeseen on rajattu mukaan jokiympäristö suun kulttuurimaisemat -alueella sijaitsevat RKY 2009-koh- huomattavasti aikaisempaa laajemmalta alueelta. teet Akolan tila, Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka sekä Pohjanmaan rantatie-kokonaisuuteen kuuluvat Kan- Kartoilla on esitetty maisema-alueiden vanhat ja uudet ra- tolantie, Hiivalantie ja Ojakyläntie. Jokijärven kulttuurimai- jaukset. Rajausten muutokset on perusteltu aluekuvauksissa. sema-alueella on RKY 2009-kohde Kalle Päätalon Kallionie- mi. Krunnien alueella on RKY 2009-kohde Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta. Kuivajoen suun kulttuurimaise- 1.8. PÄÄLLEKKÄISYYDET RKY 2009 ma-alueella kulkee Pohjanmaan rantatie-kokonaisuuteen kuu- -LUETTELON KANSSA luva Huttulantie – Vanhatie. Mankilan – Sipolan kulttuurimaisemat Siikajokivarressa -alueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Pääsääntöisesti inventoinnin ulkopuolelle on rajattu ne koh- Rantsilan kirkko ja vanha raitti sekä Vareksen tila. Pyhäjoen teet, jotka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi ra- suun maisema-alueella sijaitsevat kokonaisuuteen Museosil- kennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Näitä kohteita kuuluva Etelänkylän Isosilta, kokonaisuuteen Pyhäjoen ka- ta ovat Kallat (Kalajoki), ja Oulujoen suisto (Oulu). Määttä- larannat kuuluvat Jokipuojin kalaranta ja Kaukon kalalanssi länvaara – Vuotunki -maisema-alueeseen kuuluva Vuotun- sekä Pohjanmaan rantatiehen kuuluva Vanhatie. Pyhäjokilaak- gin kylä Kuusamossa on kokonaisuudessaan määritelty RKY son, Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimaisema-alueella 2009-kohteeksi, joten se on rajattu pois maisema-alueesta. Val- sijaitsee RKY 2009-kohde Haapaveden kotitalousoppilaitos ja takunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäris- Mustikkamäen viljelymaisema. Raahen saaristo ja merimai- töksi määritelty Kalaputaan kylä on rajattu maakunnallisesti semat -alueella sijaitsevat Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusma- arvokkaan maisema-alueen Petäjäskosken kulttuurimaisema jakat sekä Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalo- Pyhäjokivarressa ulkopuolelle. Poikkeuksena muista on Hai- korttelit. Siikajoen suun kulttuurimaisema-alueella sijaitse- luoto, joka on kokonaisuudessaan määritelty sekä valtakunnal- vat RKY 2009-kohteet Nikolan umpipiha, Pohjanmaan ranta- lisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY tiehen kuuluvat Vanha maantie – Kirkkotie ja Klingsporintie 2009) että valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. sekä Siikajoen kirkko ympäristöineen. Syötteen maisematien alueella sijaitsee Naamangan kylä. Useilla maisema-alueilla sijaitsee pienialaisia RKY 2009-luettelossa mukana olevia kohteita. Ne ovat kuitenkin joko yksit- täisiä rakennuksia ja pihapiirejä tai selvästi maisema-alueita pienialaisempia alueita, jotka eivät vaikuta maisema-alueiden rajauksiin. Ne hahmottuvat maisemassa kokonaisuutta elävöit- tävinä yksityiskohtina.

Valtakunnallisesti arvokkaalla Aittojärvi – Kyngäs -alueella sijaitsee RKY 2009-kohteeseen pyramidikattoiset kesänave- tat kuuluva Mannila. Hiekkasärkät – Rahja -alueella on RKY 2009-kokonaisuuteen Pohjanmaan rantatie kuuluva Alajoen- tie. Kalajokilaakson alueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Vä- häkankaan kyläraitti, Kyösti ja Kalervo Kallion talot -kokonaisuuteen kuuluvat Heikkilä ja Pajari Nivalan taajamassa sekä Köyhänperän latoalue. Limingan lakeuden alueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Kankaanpääntien kylämaisema, Lapinky- län tuulimyllyt -kokonaisuuteen kuuluvat Penttilän, Erkkilän, Granlundin ja Kyrön tuulimyllyt, Pohjanmaan rantatie -kokonaisuuteen kuuluva Äijänseläntie, Limingan kirkko ympäris- töineen, Limingan ranta, Ala-Temmeksen jokivarsitalot sekä Tyrnävän meijerikatu. Oulujoen laakson alueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Päivärinteen parantola, Muhoksen kirkko, museosiltoihin kuuluva Ponkilan silta sekä kokonaisuuteen Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset kuuluvat Py- häkoski ja Montta sekä Pikkaralan sähköasema ja muuntamo. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 20 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 21

Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakunnat ja 2maisemaseudut Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillisiin maisemiin kuuluu 2.1. SUOMENSELKÄ toisistaan ominaispiirteiltään huomattavasti poikkeavia maisemia: niitä ovat mm. Perämeren laakeat rannikkoalueet, sel- Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu, jolla maasto värajaiset jokilaaksot, nevalakeuden suoalueet ja Koillismaan on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtele- jylhät vaaramaisemat. Maakunnan länsiosissa maisemalle ovat vaa ja kumpuilevaa, korkeuserot ovat kuitenkin pieniä. Koko luonteenomaisia Perämereen laskevat joet, asutut ja viljellyt jo- alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Maa on kilaaksot ja niiden väleihin rajautuvat karut ja harvaanasutut yleensä moreenin peitossa, paikoin alueella on laajoja kumpui- selännealueet. Alueellisina erityispiirteinä erottuvat Limingan levia drumliinikenttiä. Pohjanlahden rannikolle suuntautuvi- lakeuden alueen ja Kalajokilaakson laajat alavat viljelysalueet. en jokien latva-alueilla on savi- ja silttikerrostumia.12 Maakunnan keskiosat ovat suovaltaista vedenjakaja-aluetta, harva asutus ja pienialaiset viljelysalueet keskittyvät vesistö- Kasvillisuudeltaan koko Suomenselkä on ympäristöään ka- jen rannoille. Koillisosat ovat jylhää vaaramaisemaa, asutus on rumpaa. Metsät ovat tyypiltään karuja puolukkatyypin män- harvaa vaara-asutusta. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillisiä tykankaita. Alueen pohjoisosissa puustosta suuri osa on leh- arvokkaita luontotyyppejä ovat Perämeren maankohoamis- tipuuta. Soita on huomattavan paljon, keskimäärin puolet rannikon luonto, aapasuoluonto sekä vanhat havumetsävyö- alueen maa-alasta. Tyypiltään useimmat niistä ovat Pohjan- hykkeen luonnonmetsät. maan aapasoita. Alueella on pienehköjä järviä ja suolamparei- ta sekä muutamia isompia järvialtaita. Suomaiden halki lui- Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Pohjois-Pohjan- kertelee ruskeavetisiä puroja ja latvajokia.13 maa sijaitsee kolmen maisemamaakunnan – Suomenselän, Pohjanmaan sekä Kainuun ja Kuusamon vaaramaan – alueella. Alueen asutus on harvaa. Viljelyskäytössä olevaa peltoalaa on Niistä Pohjanmaan maisemamaakunta jakautuu Pohjois-Poh- niukalti, ja suuri osa siitä on keskittynyt jokien latvoille. Kylät janmaan maakunnan alueella kolmeen maisemaseutuun: Kes- ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai kipohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon, Pohjois-Pohjan- selänteiden rinteillä. Perinteinen mäki- ja vaara-asutus ulot- maan jokiseutuun ja rannikkoon sekä Pohjois-Pohjanmaan tuu Suomenselän keskiosiin asti. Alueelle ominaisia takamai- nevalakeuden seutuun. Kainuun ja Kuusamon vaaramaa ja- den piirteitä kuvaa myös se, että vanhaa rakennuskantaa on kautuu kahteen maisemaseutuun: Kainuun vaaraseutuun ja olemassa varsin vähän. Pika-asutuksen aikana seudulle muut- Kuusamon vaaraseutuun.11 ti paljon väestöä, ja monet alueen kylät on kokonaan tuolloin rakennettu.14 Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (1993) esitetty jako maisemamaakuntiin ja maisemaseutuihin on Pohjois-Pohjan- Suomenselän alueelle tyypillisiä maisemia ovat järvenrantaky- maan alueella tarkoituksenmukainen ja kuvaa hyvin alueen lät, mäki- ja vaara-asutus, jokilaaksojen latvoilla sijaitsevat pie- maisemaseuduille tyypillisiä ominaispiirteitä sekä seutujen net kylät sekä asutustoiminnan seurauksena syntyneet kylät. keskinäisiä eroavaisuuksia. Tässä päivitysinventoinnissa Poh- jois-Pohjanmaan maakunta on jaettu mietinnössä esitetyn jaon mukaisesti kuuteen maisemaseutuun, jotka ovat: Suomensel- 2.2. KESKI-POHJANMAAN JOKISEUTU kä, Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko, Pohjois-Poh- JA RANNIKKO janmaan jokiseutu ja rannikko, Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu, Kainuun vaaraseutu ja Kuusamon vaaraseutu. Pohjanmaan alueella vaihtelevat mannerjäätikön muovaamat moreenialueet sekä jäätikköjokien sedimentaation tulokse-

11 Maisemanhoito 1992, 31–38. 12 Maisemanhoito 1992, 31. 13 Maisemanhoito 1992, 31. 14 Maisemanhoito 1992, 31. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 22

na syntyneet loivapiirteiset alueet. Keski- ja Pohjois-Pohjan- Metsät ovat enimmäkseen puolukkatyypin männikköjä, koi- maan vaihettumisvyöhykkeellä on paljon pieniä kalliokohou- vun osuus lisääntyy kohti pohjoista. Rannikkoalueella näkyvät mia, kumpumoreeneja ja kumpareisia drumliinikenttiä. Joki- maankohoamisen myötä muodostuneet kasvillisuusvyöhyk- laaksoissa on viljavia savikkoalueita.15 keet. Alueelle tyypillisiä ovat laidunnetut rantaniityt. Ranni- kolla kasvillisuus on omaleimaista, ja lajistossa on olosuhtei- Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Jo- siin sopeutuneita endeemisiä kasvilajeja. Hailuodon rannoil- kilaaksoissa viljavat savikkoalueet on raivattu pelloiksi. Selän- la on laajoja rantaniittyjä ja lepikoita.20 nealueilla luonnonkasvillisuuden yleisilme on karu. Alueella on runsaasti soita, niitä on peltoviljelyn ulkopuolelle jäävästä Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyypilli- maa-alasta lähes tai selvästi yli puolet. Metsien määrä on soita siä piirteitä ovat mereen laskevat joet ja jokilaaksoissa sijaitse- vähäisempi, ne ovat enimmäkseen kivikkoisten moreenimai- vat kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Viljelysmaan osuus vä- den huonokasvuisia kuivahkoja puolukkatyypin männikköjä. henee kohti pohjoista. Järviä alueella on hyvin vähän. Jokilaak- Rannikkoalueilla on myös kuusikkoja, ja kasvillisuus on muu- soissa kylät sijaitsevat usein pienillä kumpareilla. Asutusta on tenkin rehevämpää ja monipuolisempaa.16 myös jokien rantamilla. Limingan seudulla viljelysalueet muodostavat poikkeuksellisen laajan viljelylakeuden. Laaja Hai- Maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat suurehkot joet ja selvä- luodon saari on omaleimainen maisemallinen kokonaisuus.21 rajaiset jokilaaksot, ja niiden väliin rajautuvat karut ja soiset selännealueet. Asutus ja viljelysalueet keskittyvät jokien var- Alueelle tyypillisiä maisemia ovat jokien suistoalueiden ja jo- sille, selännealueilla asutus on harvaa. Asutus on perinteises- kilaaksojen asutus ja viljelysmaisemat, lakeuden alueen laajat ti sijoittunut nauhamaisesti jokien ja niitä myötäilevien tei- viljelysmaisemat ja rantaniityt sekä rannikkoalueen maanko- den varsille. Jokilaaksojen kylät ovat pitkiä, tiheydeltään vaih- hoamisalueet, rantakerrostumat ja dyynikentät. televia rivikyliä. Jokien yläjuoksuilla asutus sijoittuu yleensä jokilaaksojen reunoilla oleville kumpareille, pellot sijaitsevat asutuksen ja jokien väliin rajautuvilla alavilla alueilla. Jokien 2.4. POHJOIS-POHJANMAAN NEVALA- keski- ja alajuoksuilla rakennukset sijaitsevat jokien töyräillä.17 KEUDEN SEUTU

Kalajoen kohdalla erityispiirteenä ovat mereen saakka työnty- Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudulla maasto on suh- ville harjujaksoille muodostuneet laajat soraiset ja hiekkaiset teellisen tasaista. Korkeusvaihtelut ovat vähäisiä alueen itära- rantakerrostumat. Rannikolla näitä hiekkaranta-alueita dyy- jalle saakka, missä topografia alkaa nopeasti jyrketä kohti Kai- nikenttineen on otettu matkailuelinkeinon käyttöön.18 nuun vaaramaita. Alueen poikki kulkee muutama harjujakso.22

Alueelle tyypillisiä maisemia ovat jokien suistoalueiden ja jo- Nevalakeuden seudulla on erämaa-alueita ja laajoja vetisiä kilaaksojen asutus ja viljelysmaisemat sekä rannikon hiekkai- aapasoita. Reilusti yli puolet alueen maa-alasta on suota, ja set rantakerrostumat ja dyynikentät. loppu on lähes kokonaan metsää. Alueella on jokia ja jonkin verran järviä.23

2.3. POHJOIS-POHJANMAAN JOKISEU- Asutus on harvaa ja viljelysalueiden osuus maa-alasta on vä- TU JA RANNIKKO häinen. Viljelysalueet keskittyvät jokien varsille ja järvien rannoille. Vesistöjen varsilla on pääasiassa yksittäisasutusta sekä Pohjanmaan alueella vaihtelevat mannerjäätikön muovaamat pieniä kyliä ja taajamia. Nevalakeuden alueelle on eri asutus- moreenialueet sekä jäätikköjokien sedimentaation tulokse- lakien perusteella muodostettu paljon asutustiloja.24 na syntyneet loivapiirteiset alueet. Maasto on suhteellisen tasaista. Mannerjäätikön kerrostamien moreenialueiden ohella Nevalakeuden seudulle tyypillisiä maisemia ovat jokivarsi- laajoilla alueilla on tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietik- kylät ja järvenrantakylät viljelysalueineen, asutustoiminnan koalueita, joille ovat tunnusomaisia laajat muinaiset rantaval- seurauksena syntyneet asutustilakylät sekä laajat avoimet aa- likentät. Rannikolla ja Hailuodossa on laajoja dyynikenttiä.19 pasuoalueet. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Alueella on runsaasti aapasoita. Kasvillisuuden yleisilme on karu, mutta seudulla on paljon erikoisia kasvillisuustyyppejä.

15 Maisemanhoito 1992, 34. 20 Maisemanhoito 1992, 35. 16 Maisemanhoito 1992, 34. 21 Maisemanhoito 1992, 35. 17 Maisemanhoito 1992, 34. 22 Maisemanhoito 1992, 35–36. 18 Maisemanhoito 1992, 34. 23 Maisemanhoito 1992, 35–36. 19 Maisemanhoito 1992, 35. 24 Maisemanhoito 1992, 35–36. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 23

2.5. KAINUUN VAARASEUTU kuusikoita. Karussa luonnossa on paikoin myös rehevää kasvillisuutta, lehtoja, lettosoita ja niittyjä. Korkeimpien vaaro- Kainuun vaaraseudulla maisemassa ovat näkyvissä manner- jen laella ja kylmien rotkolaaksojen kallioseinämillä on myös jäätikön aiheuttamat jäljet. Alueen länsipuoliskon kautta poh- tunturikasvillisuutta.29 joiseen kulkee jylhä vaarajakso, jonka korkeimmat huiput ovat Iso-Syöte ja Iivaara. Alueen länsirajalla maasto laskee jyrkästi Harva asutus sijoittuu vaarojen rinteille sekä järvien nimille Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle ja Oulujärven seudulle. ja kannaksille. Seudun eteläosassa on myös vaara-asutusta.30 Alueen itäosassa maasto on varsin alavaa ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa moreenimaata, jossa näkyy mannerjäätikön Alueelle tyypillisiä maisemia ovat vaaramaisemat sekä vaaro- aiheuttama kasaantumiskorkokuva. Drumliinikentät ja kum- jen rinteillä ja järvien niemillä ja kannaksilla sijaitsevat kylät puilevat moreenimaat, kalliomaat, ruhjelaaksot ja harjujak- viljelysalueineen. sot vaihtelevat ja juovittavat maiseman luode-kaakko-suun- taiseksi.25

Seudulla on paljon suuria reittimäisiä järvivesistöjä ja pie- nempiä järviä sekä puroja ja jokia. Soita on paikoin yli puolet maa-alasta, valtaosa niistä on tyypiltään Pohjanmaan aapasoita. Seutu kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkee- seen. Metsät ovat enimmäkseen melko karuja puolukka-mus- tikkatyyppisiä mäntyvaltaisia kankaita. Laakeassa maastossa on paljon märkiä suometsiä. Vaarojen rinteillä ja niiden juurilla on monin paikoin reheviä kuusimetsiä ja lettosoita.26

Asutus alueella on harvaa ja pellot ovat pieniä. Asutus ja vilje- lykset sijaitsevat vaarojen rinteillä ja vesistöjen varsilla. Suuri osa peltoalasta on raivattu varsin myöhään, pika-asutustoiminnan yhteydessä.27

Seudulle tyypillisiä maisemia ovat vaaramaisemat, järvien rannoilla ja vaarojen rinteillä sijaitsevat kylät viljelysalueineen sekä asutustilakylät.

2.6. KUUSAMON VAARASEUTU

Kuusamon vaaraseudulla maisemat ovat kauttaaltaan jylhiä, maanpinnan muodot ovat jyrkkäpiirteisen vaaramaisia. Sa- moin kuin Kainuun vaaraseudulla maisemassa ovat selväs- ti näkyvissä mannerjäätikön vaikutuksesta syntyneet jäljet. Pinnanmuodoille ovat tyypillisiä vaarat, luode-kaakko -suun- Suomen maisemamaakunnat ja -seudut. Suomi on jaettu kymmeneen eri maise- taiset drumliinikentät sekä luode-kaakko -suuntaiset ja län- mamaakuntaan, joista osa jakautuu edelleen seutuihin. Jako ilmentää kulttuu- si-itä -suuntaiset selväpiirteiset harjujaksot. Seudulla on usei- rimaisemille ominaisia alueellisia piirteitä ja maisemien vaihtelevuutta. Poh- ta suuria järviä sekä pieniä järviä, jokia ja puroja. Jääkauden jois-Pohjanmaa sijaitsee kolmen maisemamaakunnan, Suomenselän (6), Poh- jäljet näkyvät selvästi järvien muodoissa. Soita on paljon, ne janmaan (8) sekä Kainuun ja Kuusamon vaaramaan (9), alueella. Pohjan-maan ovat tyypiltään Peräpohjolan aapasoita ja alueellisesti tyypil- maisemamaakunta jakautuu kolmeen maisemaseutuun: Keski-Pohjanmaan jo- lisiä Kuusamon rinnesoita.28 kiseutuun ja rannikkoon (8.3), Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon (8.4) sekä Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun (8.5). Kainuun ja Kuu- Seutu kuuluu kokonaisuudessaan pohjoisboreaaliseen kasvil- samon vaaramaa jakautuu Kainuun vaaraseutuun (9.1) ja Kuusamon vaara- lisuusvyöhykkeeseen. Metsät ovat yleensä karuhkoja varik- seutuun (9.2). (Kartta Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, http://www.ympa- senmarja-puolukkatyypin tai variksenmarja-mustikkatyypin risto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisema-alueet)

25 Maisemanhoito 1992, 37. 29 Maisemanhoito 1992, 37–38. 26 Maisemanhoito 1992, 37. 30 Maisemanhoito 1992, 37–38. 27 Maisemanhoito 1992, 37. 28 Maisemanhoito 1992, 37–38. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 24 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 25

Inventoidut kohteet ja 3arvoluokat

Tässä luettelossa on esitetty kaikki maisema-alueiden päivitysinventoinnissa huomioon otetut kohteet Pohjois-Pohjanmaalla.

Maisema-alueen nimi Kunta Arvoluokka (vanha nimi sulkeissa) vanha / uusi MV = valtakunnallinen MM = maakunnallinen MU = uusi kohde RKY 1993 = RKY-pudokas MRKY = maakunnallinen RKY-kohde

SUOMENSELKÄ

Miilurannan asutusmaisema (Miilurannan asutusalue) Kärsämäki RKY 1993, MM / MV Reisjärven kulttuurimaisemat (Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä) Reisjärvi MV / MV Ahokylän kulttuurimaisema (Ahokylä) Pyhäntä MRKY / MM Alarannan kulttuurimaisema (Alaranta) Kärsämäki MRKY / MM Haapapuron kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa (Haapapuron alue) Pyhäjärvi MRKY / MM Hautajoen kulttuurimaisema (Hautajoki) Kärsämäki MRKY / MM Hyvölänrannan kulttuurimaisema (Hyvölänranta) Siikalatva MRKY / MM Jokikylän – Ruhkaperän jokimaisemat (Jokikylä) Pyhäjärvi MRKY / MM Junnonojan – Koskenrannan kulttuurimaisema Lamujokivarressa (Junnonoja – Laakkola, Koskenranta, Launola) Siikalatva MRKY / MM Kuusenmäen kulttuurimaisema (Kuusenmäki – Liittoperä) Pyhäjärvi MRKY / MM Pihkalanrannan – Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neittävänjokivarsilla (Siika- ja Neittävänjokivarsi) Siikalatva MM / MM Pyhäjärven kulttuurimaisemat (Pyhäjärven alue) Pyhäjärvi MM / MM Pyhännän suoryhmä Pyhäntä MU / MM Tavastkengän kulttuurimaisema (Tavastkenkä) Pyhäntä RKY 1993, MM / MM Venetpalon kulttuurimaisema (Venetpalon kylä) Kärsämäki RKY 1993 / MM Viitamäen kulttuurimaisema (Viitamäen viljelymaisema) Pyhäntä RKY 1993 / MM Ylipään – Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivarressa Haapajärvi MU / MM ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 26

KESKI-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo (Hiekkasärkät – Rahja) Kalajoki MM / MV Kalajokilaakson kulttuurimaisema (Kalajokilaakso) Haapajärvi, Nivala, Ylivieska MV / MV Alaviirteen saaristo ja Maakannuskarinlahti (Alaviirteen saaristo, Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio) Kalajoki MM / MM Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat Sievi MU / MM Himangan kulttuurimaisema Lestijokivarressa (Himangan peltoalue) Kalajoki MM / MM Himankakylän raitti ja kalasatama (Himankakylä) Kalajoki MM / MRKY Malisjokivarren kulttuurimaisema (Malisjoki- varsi – Erkkilä) Nivala MM / MM Pitkäsenkylän – Tyngän kulttuurimaisemat Kala- Jokivarressa (Pitkäsenkylä – Tynkä) Kalajoki MM / MM Vanhakirkon – Jyringin kulttuurimaisemat Vääräjokivarressa (Vanhakirkko – Jyrinki) Sievi RKY 1993, MM / MM

POHJOIS-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

Hailuoto (Hailuoto) Hailuoto MV / MV Limingan lakeuden kulttuurimaisema (Limingan lakeus) Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä MV / MV Oulujokilaakson kulttuurimaisema (Oulujoen laakso) Muhos, Oulu MV / MV Alpuan raitti (Alpuan kyläraitti ja viljelysmaisema) Raahe RKY 1993 / MRKY Harjulan kulttuurimaisema Kuivajokivarressa (Ahmonen) Ii MRKY / MM Huumolan – Niemelän kulttuurimaisema Siika- Jokivarressa (Huumola) Siikajoki MRKY / MM Iijoen suun kulttuurimaisemat (Iijoen suu) Ii MM / MM Iso Matinsuo Oulu, Muhos MU / MM Jakkukylän kulttuurimaisema Iijokivarressa (Iijoen alajuoksu, Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin) Oulu RKY 1993, MM / MM Karjalankylän – Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivarressa (Iijoen alajuoksu) Oulu MM / MM Kastellin jätinkirkko Raahe MU / MM Koitelinkoski ja Huttukylän kulttuurimaisema Kiiminkijokivarressa (Kiiminkijoen Koiteli) Oulu MM / MM Krunnit (Krunnit) Ii RKY 1993, MM / MM Kuivajoen suun kulttuurimaisema (Kuivaniemen kirkonkylä, Pohjoisrannan kylä, Kuivajoen pohjoisranta) Ii RKY 1993, MM / MM Luohuan kulttuurimaisema (Luohua) Siikajoki MRKY / MM Maalismaa (Maalismaan rakennusryhmä) Oulu RKY 1993 / MRKY Mankilan – Sipolan kulttuurimaisema Siikajoki- varressa (Mankila – Sipola) Siikalatva, Siikajoki MM / MM Mieluskylän kulttuurimaisema (Mieluskylän viljelysmaisema) Haapavesi MRKY / MM Olhavan kylä Ii RKY 1993 / - Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema Raahe RKY 1993 / - Oulujoen suun kulttuurimaisema (Oulujoen suisto, Oulujoen laakso Oulu MM / MM ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 27

Parhalahden kulttuurimaisema (Parhalahti) Pyhäjoki MRKY / MM Pattijoen kulttuurimaisema Raahe MU / MM Petäjäskosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa (Kalapudas – Vaikkola) Merijärvi, Oulainen MM / MM Piipsjärven kulttuurimaisema (Piipsjärven viljelysmaisema) Oulainen MRKY / MM Pohjantie, Kontinkangas – Laanila Oulu MU / MM Pyhäjoen suun kulttuurimaisema (Pyhäjoen suu) Pyhäjoki MM / MM Pyhäjokilaakson, Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimaisema (Mustikkamäki – Sulkakylä) Haapavesi MM / MM Pyhänkosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa (Pyhänkoski) Merijärvi, Pyhäjoki MM / MM Raahen saaristo ja merimaisema (Vanha Meri-Raahe) Raahe MM / MM Revonlahden kulttuurimaisema Siikajokivarressa (Revonlahti) Siikajoki MM / MM Revonneva Siikajoki, Liminka, Lumijoki MU / MM Salonpää (Salonpään kylä) Oulu RKY 1993 / MRKY Sanginjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat (Sanginjokivarsi) Muhos, Oulu MRKY / MM Siikajoen suun kulttuurimaisema (Siikajoen suu) Siikajoki MM / MM Somerovaara (Somerovaaran asutustilakylä) Oulu RKY 1993 / MRKY Talusperä (Talusperän kulttuurimaisema) Merijärvi RKY 1993 / MRKY Vaitiniemen kulttuurimaisema (Vaitiniemi) Haapavesi RKY 1993, MM / MM Vatjusjärven kulttuurimaisema (Vatjusjärvi) Haapavesi MRKY / MM Viitastenjärven rantamaisema (Viitanen) Siikalatva MRKY / MM Ylipään kulttuurimaisema (Ylipää) Lumijoki MRKY / MM Ängeslevän Ylipään kulttuurimaisema (Ängeslevän Ylipää) Tyrnävä RKY 1993 / MM

POHJOIS-POHJANMAAN NEVALAKEUDEN SEUTU

Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema Pudasjärvi MV / MV (Aittojärvi – Kyngäs) Olvassuo Pudasjärvi, Utajärvi MU / MV Rokuanvaara (Ahmas – Rokua) Muhos, Utajärvi MM / MV Ahmasjärven kulttuurimaisema (Ahmas) Muhos, Utajärvi MM / MM Hirvisuo ja Kuusisuo – Hattusuo Oulu, Pudasjärvi MU / MM Joki-Kokon kulttuurimaisema (Joki-Kokko) Oulu MM / MM Juopulin kulttuurimaisema (Juopuli) Oulu MRKY / MM Juorkunan kulttuurimaisema (Juorkuna) Utajärvi MM / MM Kemilän kulttuurimaisema (Kemilä) Utajärvi MRKY / MM Kollajan kulttuurimaisema Iijokivarressa (Kollaja) Pudasjärvi MM / MM Kurimon ruukin alue Utajärvi RKY 1993, MM / MM Oulujokivarren ja Lähtevänojavarren kulttuurimaisemat (Oulujokivarsi – Lähtevänoja) Utajärvi MM / MM Pärjänsuon asutusmaisema (Pärjänsuo) Pudasjärvi MRKY / MM Sanginkylän kulttuurimaisema (Sanginkylä) Utajärvi MRKY / MM Särkijärven kulttuurimaisema (Särkijärvi) Utajärvi MM / MM Taipaleenharjun kulttuurimaisema (Taipaleenharju) Pudasjärvi RKY 1993 / MM Yli-Vuotton kulttuurimaisema (Yli-Vuotto) Oulu MM / MM ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 28

KAINUUN VAARASEUTU

Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat (Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema) Pudasjärvi, Taivalkoski MV / MV Tyräjärven kulttuurimaisema (Tyräjärvi – Jokijärvi) Taivalkoski MV / MV Jaalangan asutustilakylä Pudasjärvi MU / - Jokijärven kulttuurimaisemat (Tyräjärvi – Jokijärvi) Taivalkoski MM / MM Jongun, Jaurakan ja Puhoksen joki- ja järvimaisemat Pudasjärvi MU / MM Julma-Ölkky Kuusamo MU / MM Korentojärven rantamaisemat Pudasjärvi MU / MM Malisensuo Pudasjärvi MM / MRKY Syötteen maisematie Pudasjärvi MU / MM Taivalkosken kirkonkylä Taivalkoski MM / MM Virkkusen kulttuurimaisema (Virkkunen) Taivalkoski MM / MM

KUUSAMON VAARASEUTU

Määttälänvaaran kulttuurimaisema (Määttälänvaara – Vuotunki) Kuusamo MV, RKY 1993 / MV Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat (Kuusamon kosket) Kuusamo MV / MV Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono (Virkkula) Kuusamo MV / MV Iivaara (Iivaara) Kuusamo MM / MM Itä-Kuusamon järvimaisemat (alueella Heikkilä, Kantokylä – Törmäsenvaara) Kuusamo MM, MU / MM Juuman kulttuurimaisema Kuusamo MU / MM Kitkan järvimaisemat (alueella Vasaraperä) Kuusamo MM, MU / MM Kurkijärven kulttuurimaisemat (Kurkijärvi) Kuusamo MM / MM Liikasenvaarantie Kuusamo MU / MM Purnuvaaran kulttuurimaisema (Purnuvaara) Kuusamo MM / MM ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 29

0 25 50 75 km

Yleiskartta 1:1000 000 aineistoa © MML 2011

Arvokkaiksi ehdotetut maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla

V -

M - - ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 30 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 31

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 4Pohjois-Pohjanmaalla – maisema-alueiden kuvaukset

PÄIVITYSINVENTOINNIN PERUSTEELLA VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIKSI MAISEMA-ALUEIKSI POHJOIS-POHJANMAALLA EHDOTETAAN SEURAAVIA KOHTEITA:

Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema (Pudasjärvi) • Aittojärvi – Kyngäs. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Hailuoto (Hailuoto) • Hailuoto. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat (Pudasjärvi, Taivalkoski) • Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo (Kalajoki) • Hiekkasärkät – Rahja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kalajokilaakson kulttuurimaisema (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska) • Kalajokilaakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Limingan lakeuden kulttuurimaisema (Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä) • Limingan lakeus. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Miilurannan asutusmaisema (Kärsämäki) • Miilurannan asutustilakylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993). Miilurannan asutusalue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Määttälänvaaran kulttuurimaisema (Kuusamo) • Määttälänvaara – Vuotunki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Olvassuo (Pudasjärvi, Utajärvi, Puolanka) • Uusi kohde Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat (Kuusamo) • Kuusamon kosket. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Oulujokilaakson kulttuurimaisema (Muhos, Oulu) • Oulujoen laakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Reisjärven kulttuurimaisemat (Reisjärvi) • Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Rokuanvaara (Muhos, Utajärvi, Vaala) • Ahmas – Rokua. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Tyräjärven kulttuurimaisema (Taivalkoski) • Tyräjärven kulttuurimaisemat. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono (Kuusamo) • Virkkula. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 32

Luettelossa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiksi esitettä- Kohteista Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema, Ii- vien maisema-alueiden (uudet) nimet ja sijaintikunnat sekä jokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat, Kalajokilaakson niiden alla kohdekohtaisesti maisema-alueiden aikaisemmat kulttuurimaisema, Limingan lakeuden kulttuurimaisema, nimet ja arvoluokat. Muutamien maisema-alueiden nimiä on Miilurannan asutusmaisema, Määttälänvaaran kulttuurimai- tarkennettu maisema-alueita havainnollisemmin ja tarkem- sema, Oulujokilaakson kulttuurimaisema, Reisjärven kulttuu- min kuvaaviksi. rimaisemat sekä Tyräjärven kulttuurimaisema edustavat pää- piirteiltään maaseudun kulttuurimaisemia, Hailuoto, Kala- Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettavien maisema-aluei- joen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, Olvassuo, Oulankajo- den luetteloa on täydennetty, mukaan on otettu neljä uutta en ja Kitkajoen koskimaisemat, Rokuanvaara sekä Virkkulan kohdetta: Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, Miiluran- kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono maisemanähtävyyksiä. nan asutusmaisema, Olvassuo ja Rokuanvaara. Valtaosa Ro- Useissa kohteissa yhdistyvät ja sulautuvat toisiinsa maaseu- kuanvaaran maisema-alueesta sijaitsee Kainuussa Vaalan kun- dun kulttuurimaisemille, maisemanähtävyyksille, luonnon- nassa. Rokuanvaara on Kainuussa tehdyssä päivitysinventoin- maisemille ja erämaamaisemille, matkailumaisemille ja taa- nissa esitetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. jamamaisemille ominaiset piirteet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 33

4.1. SUOMENSELKÄ

MIILURANNAN ASUTUSMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Miilurannan asutustilakylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993). Miilurannan asutusalue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997).

Kunta: Kärsämäki

Kuvailu oli lisätä elintarviketuotantoa ja asuttaa kodittomaksi joutu- nut väestönosa.31 Kylän syntyhistoriasta kertoo myös paikal- Miilurannan asutustilakylässä asutus ja viljelysalueet sijaitse- linen nimistö, alueella sijaitsee mm. Hauliperä. Enimmillään vat Kärsämäenjoen varressa. Eloisasti mutkitteleva joki vir- kylässä oli 77 asuttua taloa, kaksi kauppaa ja koulu, asukkai- taa kapeassa uomassa. Maasto on tasaista ja alavaa. Kylää ym- ta oli yli 400.32 päröivät laajat suovaltaiset alueet, Kärsämäenneva, Karkune- va, Paalinneva ja Kivineva, ja matalat kankaat, Leskisenkan- Miiluranta sijaitsee maaseudun vanhoille kylille tyypilliseen gas, Räntälänkangas ja Marjokangas. Kylän pohjois- ja luo- tapaan joen varrella, mikä poikkeaa asutuskylille useimmi- teispuolella sijaitsevat Lehtonevan ja Pihlajanevan turvetuo- ten tyypillisistä ominaispiirteistä. Rakenteeltaan ja suhteel- tantoalueet, kylän eteläpuolella Kärsämäennevan turvetuo- taan maisemaan kylä muistuttaa vanhoja, vuosisatojen ku- tantoalue. Maisema-alueella, sen keskellä, on Lehtoniemen luessa syntyneitä maaseutukyliä, asutus ja viljelysalueet tu- luonnonsuojelualue. keutuvat selvästi jokeen.

Miilurannan asutustilakylä on Suomen suurimpia sotien jäl- Viljelysalueet sijaitsevat Kärsämäenjoen varsilla yhtenäisinä, keen perustettuja asutusalueita. Se on edustava esimerkki so- selkeärajaisina lohkoina. Paikoin peltojen lomassa on laajoja, tien jälkeisestä, vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta to- edelleen käytössä olevia laidunalueita. Viljelyskäytössä olevan teutetusta asutustoiminnasta. Asutustoiminnan myötä Suo- peltoalan määrä on 1990-luvulla toteutetun maisemainven- meen perustettiin noin 100 000 uutta viljelystilaa, asuntovil- toinnin jälkeen lisääntynyt. Jokea myötäilevä viljelysvyöhyke jelystilaa, asuntotilaa ja asuntotonttia, joita luovutettiin siir- ei ole yhtenäinen vaan paikoin metsien katkoma, maisemako- toväelle, sotainvalideille, sotaleskille ja sotaorvoille sekä per- 31 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 34. heellisille rintamamiehille. Asutustoiminnan tarkoituksena 32 Kemi (toim.) 1998, 16. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 34

konaisuudelle ovat tyypillisiä paikoin viljelysalueiden lomaan pääteiden varsille saakka työntyvät metsäalueet.

Jokea reunustavat molemmin puolin tiet, Pohjoispuolentie ja Eteläpuolentie. Keskellä kylää joen yli johtaa Välitie. Tiet myö- täilevät jokea, mutta ne ovat linjauksiltaan asutustilakylille tyypilliseen tapaan suoraviivaiset. Teitä myöten avautuu pitkiä, viljelysalueiden ja metsäalueiden rajaamia näkymiä.

Kylä on rakenteeltaan harvempaan rakennettu kuin perinteiset vanhat maaseutukylät, mikä on asutuskylille tyypillinen piirre. Asutus tukeutuu vahvasti jokeen, pihapiirit sijaitsevat jokitörmillä. Tyypillisesti ne sijaitsevat joen mutkissa pienillä niemekkeillä. Nykyään pihapiirit ovat rehevän kasvillisuuden ympäröimiä. Omaleimainen erityispiirre kylässä ovat teiltä pihapiireihin avoimien peltoja laidunalueiden halki johtavat ja kokonaisrakenne, Pohjois-Pohjanmaan maaseutukylille pe- koivukujat. Pihapiirien muodoissa yhdistyy pohjoispohjalai- rinteisesti tyypilliset piirteet, kuten sijainti joen varressa ja pi- nen rakentamisen perinne sekä asutuskylille tyypilliset piir- hapiirien muodot, sekä omat erityispiirteet, kuten koivukujat. teet. Useat pihapiireistä ovat kulmista avoimia, muodoiltaan epäsäännöllisiä neliöpihoja, muutamissa pihapiireissä raken- Kylä on säilyttänyt elinvoimaisuutensa hyvin, toisin kuin nukset sijaitsevat L-muodostelmassa pihapiirin kahdella si- monet asutuskylistä. Viljelyksessä olevien peltoalueiden pin- vulla. Pihapiirejä rajaavat asuinrakennusten ohella talousra- ta-ala on 1990-luvun jälkeen kasvanut selvästi. Kylä on mer- kennukset. Pääosa kylän rakennuksista on rakennettu 1950- kittävältä osin edelleen asuttu. Miilurannassa on runsaasti jäl- luvun alussa. Jälleenrakennuskaudelle ominaiseen tapaan ne leenrakennuskauden rakennusperintöä, sekä asuinrakennuk- on rakennettu tyyppipiirustusten mukaisesti, ja ne edustavat sia että talousrakennuksia. Rakennukset edustavat oman ai- kaikki samaa tyyppiä.33 kansa rakentamiselle tyypillisiä piirteitä. Ne ovat varsin hyvä- kuntoisia ja niille alun perin tyypilliset ominaispiirteet ovat Maisemalle on paikoin ominaista pusikoituminen, minkä seu- hyvin säilyneet. rauksena näkymät ovat muuttuneet ja paikoin kadonneet. Pi- hapiirejä ympäröivän kasvillisuuden rehevyys peittää näky- Rajaus miä joen yli. Kapea ja runsaan kasvillisuuden reunustama joki erottuu maisemassa polveilevana vehreänä nauhana, mikä voi- Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat Miilurannan asutus- daan nähdä myös kylämaisemalle nykyään tyypillisenä omi- tilakylän Kärsämäenjokeen tukeutuva asutus ja jokea reunus- naispiirteenä. tavat, metsäalueiden selkeästi rajaamat viljelysalueet.34 Kylä- kokonaisuuteen kuuluvat kylän pohjoispuolella sijaitseva Pa- Arviointiteksti taperä ja joen varressa sijaitseva Hauliperä.

Miilurannassa Kärsämäenjoki, jokea ympäröivät viljelysalueet, jokeen tukeutuva asutus, joen molemmin puolin kulkevat tiet ja teiltä pihapiireihin johtavat puukujanteet muodostavat elinvoimaisen, jälleenrakennuskautta ja asutustoimintaa edustavan maisemallisen kokonaisuuden. Kyläkuva on yhte- näinen ja omaleimainen.

Miiluranta on edustava esimerkki vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta perustetusta asutuksesta. Se on esimerkki asu- tustilakylästä hallinnollisena maisemana ja kertoo sotienjäl- keisestä raivaajatyöstä. Toisaalta Miiluranta on asutustilakylä- nä omaleimainen kokonaisuus, jolla on ainutlaatuisuusarvoa: kokonaisuudessa sulautuvat yhteen jälleenrakennuskauden asutustilakylille yleisesti tyypilliset piirteet, kuten tyyppitalot

33 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 34. 34 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 35. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 35

0 1 2 3 km M MML

Miilurannan asutusmaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 36

REISJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Reisjärvi

Kuvailu syys. Alueen itäosissa maisemakuvalle luonteenomaisia ovat kumpuilevat peltoalueet ja peltojen väleihin rajautuvat pienet Maisema-alueella näkyvät Suomenselän maisemaseudulle tyy- metsäsaarekkeet. Laajimmat yhtenäiset viljelysalueet sijaitse- pilliset ominaispiirteet. Maasto on mäkistä, kumpuilevaa ja vat Vuohtajärven ympärillä ja Kotijoen varsilla. Vuohtajärven pienipiirteistä, pienien kumpareiden ja harjanteiden väleissä eteläpuolella viljelysalueet avautuvat tasaiseksi ja avaraksi pel- on laakeita suovaltaisia alueita, pieniä järviä ja lampia. Maas- tomaisemaksi, jolle tyypillisiä ovat pitkät näkymät peltojen yli tonmuodoissa ja järvien muodoissa näkyy selvästi mannerjää- järvelle. Kiljanjärven ja Kangaspäänjärven välisellä alueella vil- tikön luode-kaakko -suuntainen kulutuskorkokuva. Omalei- jelysalueet sijaitsevat Vuohtajärven ja Kiljanjärven välistä luo- maisena piirteenä maisemassa erottuu alueen halki luoteeseen kulkevan harjun rinteillä Kotijoen ympärillä. de-kaakko -suunnassa kulkeva harju. Maisema-alueen pohjoispuolella on maastonmuodoiltaan kumpuilevia lähes asu- Maisema-alueella on ollut esihistoriallisella ajalla runsaasti mattomia metsäalueita ja lounaispuolella laajoja suoalueita. asutusta. Järvien rannoilla ja järviä toisiinsa yhdistävien jo- Keskikylän koillispuolella Kalajanjoen varrella on laajaa ta- kien varsilla on useita kivikautisia ja pronssikautisia asuin- saista viljelysmaisemaa – paikalla sijainnut suuri Kalajanjärvi paikkoja sekä pyyntikuoppia. on aikanaan kuivatettu ja otettu viljelyskäyttöön. Reisjärven seudulle alkoi syntyä vakinaista asutusta 1550-lu- Maisema-alue sijaitsee toisiinsa yhdistyvien järvien, Reisjär- vulla. Vesiteitä pitkin saapuneet uudisasukkaat perustivat ta- ven, Vuohtajärven, Kiljanjärven, Kangaspäänjärven ja Saari- lonsa järvien rannoille, parhaille talonpaikoille. Pellot raivat- sen, ympärillä. Vesistöihin tukeutuvia viljelysalueita ympäröi- tiin parhaiten viljelykseen soveltuville rantamaille ja vesistö- vät laajat harvaanasutut metsä- ja suoalueet. jen varsilla olleilta luonnonniityiltä saatiin heinää karjalle.35

Viljelysalueet ja asutus keskittyvät järvien ja niitä toisiinsa yh- distävien jokien varsille ja järvien välisille matalille harjanteil-

le ja kannaksille. Viljelysmaisemalle on ominaista pienipiirtei- 35 Maijala (toim.) 1987, 45, 59. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 37

0 1,5 3 4,5 km M MML

Reisjärven kulttuurimaisemat

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 38

Asutuskeskittyminä maisema-alueella erottuvat Reisjärven vanha kirkonkylä, nykyinen kunnan keskustaajama, sekä Kan- gaskylä, Paavolanmäki, Ollikkamäki, Leppälahti, Kellonmäki, Aholanmäki, Kinnulanranta, Savolanniemi, Vasaramäki, Lah- denmäki, Suonperä, Penttimäki, Hylkiranta, Räisälänmäki ja Kalaja. Kylien ominaispiirteissä yhdistyvät itäsuomalaisen mä- kiasutuksen ja länsisuomalaisten rivikylien piirteet. Maatilo- jen pihapiirit sijaitsevat tyypillisesti vesistöjen tuntumassa viljelysalueiden ympäröiminä, joko taloryhminä pienillä kumpareilla tai harjanteiden rinteillä maastonmuotoja myötäilevinä nauhoina. Pihapiireissä rakennukset sijaitsevat neliskulmaisen pihamaan ympärillä. Maisemaa elävöittävät rakennusryhmien välissä olevat viljelysalueet ja pienet metsiköt.

Reisjärven kirkonkylä sijaitsee poikkeuksellisen kauniilla paikalla maisemallisessa solmukohdassa Vuohtajärven, Reisjär- Maisemalle ovat tyypillisiä avointen peltoalueiden yli järville ven ja Kiljanjärven välisellä kannaksella. Sille tyypillinen eri- avautuvat vaihtelevat näkymät. Maisema-alueen identiteetin tyispiirre ovat taajaman keskustan, järvimaisemien ja viljelys- kannalta merkittäviä erityispiirteitä ovat maisemaa hallitse- alueiden välille avautuvat pitkät näkymät. Maisemallisista läh- vat kolmen järven – Reisjärven, Vuohtajärven ja Kiljanjärven tökohdista johtuen taajaman keskusta-alue on pienikokoinen – muodostama kokonaisuus sekä järvien välistä luoteeseen ja selkeästi hahmottuva. Tärkeimpänä maamerkkinä maise- kulkeva harjuselänne. massa erottuu keskeisellä ja näkyvällä paikalla sijaitsevan kirkon torni. Taajama on osa viljelysmaisemaa, viljelyskäytössä Rajaus olevat peltoalueet ulottuvat ihan taajaman keskustaan saakka. Taajaman keskustan ympärille rakennetuilla asuinalueilla Maisema-alueeseen kuuluvat Reisjärven, Vuohtajärven, Kil- viljelysalueiden ja rakennettujen alueiden väliset reunapinnat janjärven, Kangaspäänjärven ja Saarisen ympärillä sijaitse- ovat paikoin rikkonaiset. va asutus ja viljelysalueet. Rajauksessa maisema-alueeseen on otettu mukaan viljelysalueita rajaavien, taustamaisemi- Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti mer- na merkittävien selännealueiden reuna- ja lakialueet. Maise- kittäviksi kohteiksi määriteltyjä rakennuksia ja niiden muo- ma-alueen luoteisosassa sijaitseva Norssinjärvi ja sitä ympäröi- dostamia kokonaisuuksia.36 Maisema-alueella sijaitsevat val- vät alueet eivät enää hahmotu valtakunnallisesti arvokkaana takunnallisesti merkittäviksi kohteiksi (RKY 1993) määritellyt maisema-alueena, joten ne on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Kangaskylän viljelymaisema sekä Keskikylä ja Kantin vallit.37

Arviointiteksti

Kokonaisuus on edustava esimerkki maaseudun kulttuurimaisemasta Suomenselän alueella. Maisema-alueen arvot perustuvat sen merkitykseen pitkän ajan kuluessa muodostunee- na kerroksellisena, perinteisenä ja edelleen elinvoimaisema maatalousalueena. Maatalouden elinvoimaisuudesta kertoo viljelysalueiden laajentuminen edelleen 1990-luvulla tehdyn inventoinnin jälkeen.

Reisjärvi on ollut pitkään kuuluisa erityisesti kauniista järvi- maisemistaan. Maisema-alueella kumpuilevat maastonmuodot, viljelyskäytössä olevat peltoalueet, pienet metsäsaarek- keet, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja viljelysmaiseman halki kulkevat eloisasti kaartuilevat tiet muodostavat yhdessä pienipiirteisen, vaikuttavan kokonaisuuden.

36 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 143–150. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjan- maalla syksyllä 2013. 37 Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, 250. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 39

4.2. KESKI-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT JA RAHJAN SAARISTO

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Hiekkasärkät – Rahja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kalajoki

Kuvailu toja myötäilevät rantavallit – Maristonpakat, Tahkokorvan- pakat, Herrainpakat, Tuomipakat ja Viitapakat. Maisemalle Kalajoen Hiekkasärkkien alue sijaitsee Pohjanlahden ranni- ovat tyypillisiä korkeilta rantatörmiltä merelle avautuvat laa- kolla, Kalajoen ja Siiponjoen väliin rajautuvalla alueella. Hiek- jat avoimet näkymät. kasärkkien lounaispuolella sijaitseva Rahjan saaristo on ainoa varsinainen saaristo Pohjois-Pohjanmaan Perämeren ranni- Rahjan saariston alue on tyypillistä maankohoamisalueen saa- kolla. ristorannikkoa. Alue on kaikki meriluonnon vyöhykkeet si- sältävä kokonaisuus, johon kuuluu geologisesti, linnustolli- Hiekkasärkkien ja Rahjan saariston alueella maisemalle ovat sesti ja kasvistollisesti arvokkaita kohteita. Vesiluonnoltaan ominaisia maankohoamisen ja eroosion seurauksena syn- alue on monimuotoinen, siihen kuuluu saaristo, jokisuu sekä tyneet erityispiirteet. Maisema-alueelle luonteenomainen ja eri kehitysvaiheessa olevia glo-järviä ja fladoja. Saaristossa on omaleimaisuutta luova piirre on rannikon dyynialue, noin runsaasti laajoja, maisemallisesti häiriöttömiä, lähes luonnon- kolme kilometriä pitkä ja 300–500 metriä leveä rantahietik- tilaisia ranta-alueita. Yksittäisiä, lähimaisemaltaan merkittä- ko, joka on syntynyt maankohoamisen, aallokon ja tuulen yh- vimpiä kohteita ovat vesistöön rajautuvat kallioalueet, korkeat teisvaikutuksen tuloksena. Alueella on erilaisia rantamuodos- lohkareikkorannat, suojaisat jyrkkärantaiset poukamat, saaris- tumia, kuten eroosiotörmiä, rantavalleja, vedenalaisia särkkiä tokoivikot, laajat rantaniityt sekä perinnemaisemat. Suurim- ja kynnyksiä. pien saarten sisäosissa maisemallisesti merkittäviä ovat etenkin kitukasvuiset kalliomänniköt, laajat avoimet pirunpellot Maisema-alueen pohjoisosassa Leton alueella, Kalajoen suis- sekä avosuot.38 ton länsipuolella, maisema on laakeaa ja alavaa, alueen keski- ja eteläosissa rantavallit ja hiekkatörmät ovat paikoin korkei-

ta. Alueen keskiosassa ranta-aluetta rajaavat rannikon muo- 38 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 40

Maisema-alueella on runsaasti suojeltua luontoa edustavia korvan väliin rajautuvalla alueella, kookkaat hotelli- ja ra- kohteita ja kokonaisuuksia. Hiekkasärkkien alueella sijaitsevat vintolarakennukset sijaitsevat harjanteen huipulla lähes yh- Natura-alueet Kalajoen suisto, Maristonpakat, Vihas-Keihäs- tenäisenä nauhana. Rakennukset erottuvat maisemassa maa- lahti ja Siiponjoki. Hiekkasärkkien lounaispuolella sijaitseva merkkirakennuksina. Ne hallitsevat voimakkaasti maisemaa, Rahjan saaristo on Natura-alue sekä kansainvälisesti arvokas mutta viestivät osaltaan myös alueen elinvoimaisuudesta mat- lintualue (IBA). Kalajoen suisto ja Rahjan saaristo kuuluvat kailukohteena. Rannoilla Leton, Vihaspauhan, Vihasniemen, rantojensuojeluohjelmaan. Siiponjoen suisto kuuluu lintuve- Tahkokorvan, Sonninnokan, Tiironnokan ja Harjavan alu- siensuojeluohjelmaan. Maisema-alueella sijaitsevat luonnon- eilla sekä mäntymetsän peittämillä rantavalleilla on eri-ikäi- suojelualueet Kalajoen-Vihaslahden luonnonsuojelualue, Kes- siä loma-asuntoja. Vanhimmat loma-asunnoista ovat peräisin kuskarin hiekkaranta ja dyyni, Leton dyynit ja merenranta- 1900-luvun alusta, uusimmat viime vuosilta. niitty, Pohjanreiän merenrantaniitty, Siiponjoen luonnonsuojelualue sekä Vihaspauhan hiekkaranta ja dyynialue. Hiekka- Rahjan saaristossa maankohoamisilmiö on vuosisatojen ku- särkkien alueen etelälaidalla maiseman halki tiukkoina mut- luessa muuttanut maisemaa huomattavasti ja vaikuttanut elin- kina kiemurteleva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulain keinoihin: kalastus- ja satamapaikat ovat vaihtuneet samalla nojalla. Maisema-alueella sijaitsevat arvokkaat tuuli- ja ran- kun maata on paljastunut lisää maanviljelykselle. Maa kohoaa takerrostumat Letto, Maristonpakat, Vihaspauha, Hietasär- edelleen lähes metrin sadassa vuodessa. kät, Keskuskari, Viitapakat, Kirkkomaanmetsä ja Hietakaarat. Rahjan saariston korkeimmat kohdat paljastuivat luodoiksi ja Alueella on muinaisjäännöksiä historialliselta ajalta Rah- pieniksi saariksi rautakauden loppupuolella noin 700-luvulla. jan saaristossa Pappilankarissa, Hevoskarissa, Ryöpäksessä Saaria käytettiin pysyvinä kalastustukikohtina 1200-luvulta al- ja Hyönässä sekä mantereella Siiponjoen varrella. Alueella kaen. Keskiajalta aina 1900-luvulle saakka Rahjan saaristo oli on mm. pyyntitukikohtia, kuoppia, kivirakenteita, röykkiöi- merkittävää kalastus- ja hylkeenpyyntialuetta, joista merkkei- tä, kaivantoja, puolustusvarustuksia, tervahauta ja piilopirtti. nä saarissa on vieläkin nähtävillä tomtningeja, muinaisia ka- Vihaslahdessa on vedenalaisena muinaisjäännöksenä aluk- lastustukikohtia. Vakituista asutusta, pieniä torppia peltotilk- sen hylky. kuineen, muodostui isoimmille saarille 1700-luvulla, jolloin merestä paljastuneet lieju- ja sedimenttipohjaiset lahdet mah- Hiekkasärkkien alueella on pitkä historia matkailukohteena. dollistivat pienimuotoisen maanviljelyn. Muutoin saaristo oli Alun perin Tuomipakkoina tunnettu alue oli tunnettu retki- kallioinen, kivikkoinen ja vaikeakulkuinen. Kalastuksen ohel- kohde jo 1800-luvun lopulla. Pakoille kokoonnuttiin alku- la saaria hyödynnettiin lampaiden ja hevosten laidunnukseen, keväästä nauttimaan tuomien kukinnasta ja erityisesti viet- saarista korjattiin heinää ja hakattiin puuta.40 tämään juhannusta. Hiekkasärkkien merkitys matkailukohteena alkoi lisääntyä 1920-luvulla. Aluetta kutsuttiin nimel- Perinteisen saaristolaiskulttuurin jäljet näkyvät Rahjan saa- lä ”Pohjanmaan Riviera”. Se oli suosittu kohde varsinkin ke- ristossa perinnebiotooppeina sekä idyllisinä kalastajakylinä, säisin. Sinne perustettiin myyntikojuja matkailijoita varten, joissa vanhimmat rakennukset ovat yli satavuotiaita.41 Rahjan ja 1930-luvulla avattiin alueen ensimmäinen hotelli, ravin- saaristossa sijaitsevat Rahjan Pappilankarin, Isorannan, Rou- tola- ja matkustajakoti Hilman hotelli. Kalajoen kunta alkoi kalan kylän, Kapellinrannan ja Kapellinkankaan inventoidut aktiivisesti kehittää Hiekkasärkkien aluetta matkailukohteena perinnemaisemat.42 Alueella on kalastussatamapaikkoja ja ka- 1960-luvun alussa. Kunnan toimesta sinne rakennettiin ties- lastajakyliä mm. Rahjankylässä Puojinniemessä, Pöllässä, Le- tö sekä palveluita ja leirintäalue. Hiekkasärkille laadittu yleis- päsessä ja Hyönässä.43 suunnitelma valmistui vuonna 1970.39 Alueelle on rakennettu lomamökkejä 1970-luvulta lähtien. Nykyään Hiekkasärkkien Rahjalla on satamapaikkana pitkä historia. Nykyisen sataman alueella on mm. majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanviettopal- tienoilla sijainneeseen Mansikkaniemeen perustettiin vuon- veluita sekä retkeily- ja luontoreittejä. na 1873 Kalajoen Varvi ja Laiva Seura, ja yhtiön toimesta rakennettiin mm. kuuluisa Kalaja-laiva. Kunta ehdotti paikkaa Hiekkasärkkien alueella eri-ikäiset matkailukäyttöön raken- ”syväsatamaksi” jo vuonna 1878. Satamatoiminnan painopiste netut rakennukset ovat olennainen osa maisemaa. Matkailu- siirtyi 1800-luvun lopulla vähitellen Jokisuulta Ryöppääseen, rakentaminen keskittyy dyynialueen ja rannikkoa myötäile- josta tuli keskeinen vientisatama. Nykyisen Kainuun sataman vän valtatien 8 väliin rajautuvalle alueelle. Rakennetulle kult- rakennustyöt aloitettiin 1960-luvulla. tuuriympäristölle on ominaista kerroksellisuus. Alueen keskiosassa hiekkarannan kohdalla, Tuomipakkojen ja Tahko- 40 http://www.vanhaplassi.fi/index.php/kohteet/kalastusmuseo/4-lisaetietoruudut/lisae- tietoja/98-rahjansaaristo (21.11.2013). 41 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38. 39 Kyllönen 1980, 425–426, 488; Hiekkasärkkien historia, http://www.visitkalajoki.fi/fi/ 42 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. meren-kavijoille/kalajoen-meriselitys/hiekkasarkkien-historia#II (16.10.2013). 43 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 41

0 1,5 3 4,5 km M MML

Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 42

Rahjan satama on nykyään Pohjois-Suomen tärkein ja Suomen Rahjan saariston alueella yhdistyy monipuolinen saaristoluon- kuudenneksi suurin puutavaran vientisatama.44 Rahjan sata- to perinteiseen saaristolaiskulttuuriin elinkeinoineen. Rahjan man historiasta kertovat nykyään rappeutumassa olevat kivi- saaristo on yksi edustavimmista ja monipuolisimmista maan- ja hirsirakenteiset möljät.45 kohoamisrannikon suojelualueista. Kokonaisuuteen kuuluu geologisesti, linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaita koh- Maisema-alueella on sekä valtakunnallisesti että maakunnal- teita. Luonnonympäristölle on ominaista monimuotoisuus. lisesti arvokkaiksi määriteltyjä rakennettua kulttuuriympäris- Perinteisestä saaristolaiskulttuurista kertovat kalastussatamat, töä edustavia kohteita. Alueella on RKY 2009-kokonaisuuteen kalastajakylät ja perinnemaisemat. Niihin liittyy historialli- Pohjanmaan rantatie kuuluva Alajoentie. Rahjan alueella on sia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue on vanha ja edelleen useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja nii- merkittävä satamapaikka. den muodostamia kokonaisuuksia.46 Ulkosaaristossa Hiekka- särkkien ja Rahjan saariston edustalla, parinkymmenen kilo- Sekä luonnonympäristölle että kulttuuriympäristölle on omi- metrin etäisyydellä rannikosta, sijaitsevat Maakalla ja Ulko- naista historiallinen kerroksellisuus. Alueen luonnonmaise- kalla, jotka ovat olleet kalastajien tukikohtana jo 1500-luvun massa näkyvät hyvin pitkän ajan kuluessa tapahtuneet maan- lopulta lähtien. Kallankarien kalastajatukikohta on määritel- kohoamisen ja eroosion vaikutukset. Hiekkasärkkien alueella ty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriym- luonto dominoi maisemakuvaa matkailurakentamisesta huo- päristöksi (RKY 2009). Vaikka Kallankarit eivät kuulu maise- limatta. ma-alueeseen, ne ovat olennainen osa maisema-alueen edustalla avautuvaa merialuetta. Rajaus

Arviointiteksti Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat rannikkoalueet Ka- lajokisuiston eteläpuolella. Maisema-alueen rajaus noudattaa Kalajoen Hiekkasärkkien alue on huomattava ja tunnettu mai- pääpiirteissään maakunnallisesti merkittävien maisema-aluei- semanähtävyys ja matkailukohde, ja sellaisena valtakunnalli- den Hiekkasärkät – Rahja sekä Rahjan saaristo rajauksia.47 sesti merkittävä. Alueen arvot perustuvat luonnonmaisemalle tyypillisiin ainutlaatuisiin erityispiirteisiin sekä alueen pit- kään historiaan tunnettuna matkailukohteena. Arvokas luonnonmaisema ja elinvoimainen matkailumaisema muodostavat omaleimaisen, vaikuttavan ja identiteetiltään vahvan kokonaisuuden. Kerroksellinen rakennettu kulttuuriympäristö kertoo loma- ja matkailurakentamisen historiasta aina 1900- luvun alusta nykypäiviin saakka.

44 Alajoki & Salo 2005, 84–85. 45 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. 46 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 91–93. Maa- kunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla 47 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 45; Keski-Pohjanmaan syksyllä 2013. arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 44. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 43

KALAJOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kalajokilaakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Haapajärvi, Nivala, Ylivieska

Kuvailu lajokeen laskee useita kapeita jokia, kuten Sorvojanoja, Pylvä- soja, Ainasoja ja Settijoki. Nivalan taajaman kohdalla Pidisjär- Kalajokilaakso on Ylivieskan ja Haapajärven taajamien väliin veen laskee voimakkaasti mutkitteleva Malisjoki. rajautuvalla alueella laakea ja leveä. Maisema avautuu laajana ja silmänkantamattomiin jatkuvana. Alueen keskellä sijaitse- Maisema on vallitsevalta osaltaan kulttuurivaikutteista, luon- van Nivalan taajaman länsipuolella jokilaakson leveys on pai- nonmaisemaa ei juuri ole nähtävissä. Maisema-alueella sijait- koin jopa yhdeksän kilometriä.48 sevat luonnonsuojelualueet Kolmisten luonnonsuojelualueet sekä Virtain palstan iso saari. Maisema-alue on pääosin hyvin selvärajainen ja hahmottuu yhtenäisenä kokonaisuutena. Jokilaaksoon on kerrostunut Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maise- laajalle alueelle hienojakoisia maalajeja. Jokilaaksoa rajaavat ma-alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Alueen luo- karut, kiviset moreenimaat, joilla peruskallio on hyvin lähellä teisosassa ne sijaitsevat hajallaan jokilaakson alueella, osa niis- maanpintaa. Joen eteläpuolella laaksoa reunustavat selännea- tä sijaitsee jokilaakson reunoilla varsin etäällä joesta. Järviky- lueet ovat selvärajaisemmat ja korkeammalle kohoavat kuin lässä Pidisjärven eteläpuolella on useiden kohteiden muodos- joen pohjoispuolella. tama rypäs kivikautisia asuinpaikkoja sekä Mönkönsaaren la- pinrauniot, esihistoriallisen ajan hautapaikka. Hemminkan- Maisema-alueen runkona on kaakosta luoteeseen kohti Poh- kaalla on historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Maise- janlahtea virtaava Kalajoki, joka Nivalan taajaman kohdalla ma-alueen kaakkoispäässä Oksavassa asuinpaikat sijaitsevat avautuu kolmen kilometrin pituiseksi ja kilometrin levyisek- Kalajoen ja kapean Kortejärven rannoilla. si Pidisjärveksi. Pohjanmaan jokien tavoin Kalajoen veden määrä vaihtelee suuresti: kesäaikana jokiuoma voi olla lähes Alue on vanhaa viljelysseutua. Kalajokilaaksoon alkoi muo- kuiva, ja keväällä tulva saattaa peittää laajoja alueita. Tulvien dostua pysyvää asutusta 1500-luvun puolivälin jälkeen. Pel- rajoittamiseksi joen pääuomaa on perattu ja pengerretty. Ka- toalueet raivattiin viljaville maille jokilaaksoon. Asutus muo- toutui pitkiksi rivikyliksi ja harvoiksi nauhoiksi Kalajoen ja 48 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 38. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 44

sen sivujokien varsille. Aikojen kuluessa viljelysalueet laajen- mm. kaupallisia palveluita ja pienteollisuutta. Taajaman kaak- tuivat jokivarresta kohti erämaita. Peltopinta-alaa kasvatet- koispuolelle on rakennettu uusia laajoja asuinalueita. Niiden tiin myös järviä laskemalla ja soita kuivaamalla. Viljelysmai- lomaan rajautuu paikoin edelleen viljelyskäytössä olevia pel- sema kuvasti maataloudessa tapahtuneita muutoksia, ja ihmis- tolohkoja. Taajama ei ulotu Pidisjärven rantaan saakka, järveä työn jäljen merkitys maisemassa lisääntyi maatalouden kehit- ympäröivät viljelysalueet, mikä korostaa sen merkitystä ja nä- tymisen myötä. Aikanaan alueella harrastettiin kaskiviljelyä, kyvyyttä maisemassa. Taajaman kasvu ja kehitys kertoo osal- peltoviljelyä ja karjataloutta. Kaskiviljely ja laidunnus lisäsi- taan alueen elinvoimaisuudesta. vät luonnon monimuotoisuutta ja synnyttivät uusia maisema- tyyppejä, kuten ahoja, lehtoja ja lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Maisema-alueelle sijoittuu muutamia pienialaisia perinnemai- Karjatalouden maisemaan kuuluivat tiheät pystyaidat, joilla semia ja perinnebiotooppeja. Vaikka alueet ovat kooltaan sup- karjan pääsy viljelyksille estettiin. Peltoheinän viljelyn myötä peita, ne rikastuttavat maisemaa ja alueen luonnon monimuo- maisemaan ilmestyivät heinäladot. Maatalouden teknillinen toisuutta merkittävästi. Maakunnallisesti arvokkaita perinne- ja taloudellinen kehitys toi maisemaan omat muutoksensa.49 maisemia alueella ovat Myllykangas ja Kotilan niityt.51

Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat Kalajo- Maisema-alueella sijaitsevat Vähäkankaan kyläraitti, Kyösti kea yhtenäisenä leveänä nauhana. Viljelysalueiden ominais- ja Kalervo Kallion talot -kokonaisuuteen kuuluvat president- piirteet ilmentävät tämän päivän elinvoimaista maataloutta. ti Kyösti Kallion isännöimän suurtilan pihapiiri Heikkilä sekä Peltoalueet ympäröivät jokea laajoina yhtenäisinä lohkoina. kuvanveistäjä Kalervo Kallion rakennuttama Pajari Nivalan Maisemaan kuuluvat mm. maatilojen isokokoiset tuotantora- taajamassa sekä Köyhänperän latoalue on määritelty valta- kennukset. Perinteiseen maatalousmaisemaan aikanaan kuu- kunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäris- luneet ladot ovat vähitellen katoamassa, ja maisemaa täplittä- töiksi (RKY 2009).52 Maisema-alueella on runsaasti maakun- vät muovitetut pyöröpaalit. Vanhastaan maatalousmaisemal- nallisesti arvokkaita rakennusperintö- ja kulttuuriympäristö- le ominaiset sarkaojat, rantalaitumet, hakamaat, luonnonnii- kohteita ja -kokonaisuuksia.53 tyt ja metsälaitumet ovat nykyään lähes tyystin kadonneet. Arviointiteksti Asutus keskittyy jokilaakson reuna-alueille, joen molemmin puolin viljelylakeuden ja sitä rajaavien metsäalueiden vaihet- Kalajokilaakson kulttuurimaisema on edustava esimerkki Kes- tumisvyöhykkeen tuntumassa kulkevien maanteiden varsil- ki-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyypillises- le. Myös viljelysalueiden keskellä jokivarressa on yksittäisiä tä jokilaakson kulttuurimaisemasta. Maisemakuva on yhte- maatilojen pihapiirejä ja muutamien vierekkäisten pihapiirien näinen, eheä ja vaikuttava. Maisema-alueen arvot perustu- muodostamia kokonaisuuksia. Nauhamainen asutus muodos- vat alueen omaleimaisiin erityispiirteisiin ja edustavuuteen taa jokilaaksoon selvästi erillisiä kyliä. Muita suurempina erot- sekä alueen merkitykseen perinteisenä ja kerroksellisena, tuvat Haapajärven luoteispuolella Kalajokeen laskevan Setti- edelleen erittäin elinvoimaisena maatalousmaisemana. Mai- joen varrella sijaitseva Oksava, Jokikylä ja Ojakylä, Haapape- sema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti ja maise- rä, Pidisjärven lounaispuolella sijaitseva Järvikylä, Ojalanpe- mallisesti arvokasta, talonpoikaista rakentamisen perinnettä rä ja Paloperä, Ypyä, Kalajoen vastakkaisilla rannoilla sijait- edustavaa rakennuskantaa. Alueella ja sen tuntumassa sijaitsevat Jaakolanranta ja Padinki sekä Raudaskylä ja Vähäkan- sevat kasvavat taajamat, Nivala, Ylivieska ja Haapajärvi, ker- gas. Kylät ovat rakentuneet maisemalle ominaisten piirteiden tovat osaltaan alueen elinvoimaisuudesta. pohjalta keskenään erityyppisiksi. Vähäkangas, Haapaperä ja Järvikylä ovat jokilaakson laidalla sitä rajaavien selänteiden Maisema-alueelle tyypillinen, ainutlaatuinen ja omaleimai- reuna-alueilla sijaitsevia, selkeästi tiestöön tukeutuvia nau- suutta luova erityispiirre on Kalajokea leveänä vyöhykkeenä hakyliä. Raudaskylä sijaitsee joen eteläpuolella laajalla moree- reunustavan kulttuurimaiseman laajuus ja avoimuus. Maise- nikumpareella. Ypyän kylä on rakentunut jokilaakson keskel- ma-alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja laajat, silmänkantamatto- lä sijaitseville, laajojen viljelysalueiden ympäröimille pienille mat näkymät. Maisema-alueen avoimuus korostaa maamer- kumpareille. Jaakolanrannassa ja Jokikylässä asutus keskittyy keiksi hahmottuvien rakennusten ja rakennelmien merkitys- Kalajoen varsille.50 tä maisemakuvassa. Kauas näkyvinä, perinteisinä maamerk- keinä maisemassa erottuvat edelleen kirkkojen korkeat tor- Maisema-alueen keskuksena erottuu Pidisjärven koillisrannal- ninhuiput. la matalalla moreeniselänteellä sijaitseva Nivalan taajama. Taa-

jama-alue on edellisen maisemainventoinnin laatimisen jäl- 51 Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit 1999, 37–38, 89–90. keen selvästi laajentunut, keskustan ympärille on rakennettu 52 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/ read/asp/r_default.aspx (7.10.2013). 53 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 67–75, 49 Kalajokilaakson kotiseutulukemisto 2004, 106; Kaukoniemi & Tikkanen 1996, 7–9. 94–102, 112–122. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu 50 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 38–39. Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 45

0 2,5 5 7,5 km M MML

Kalajokilaakson kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 46

Pidisjärven koillisrannalla sijaitseva, viljelysmaiseman kolmelta suunnalta ympäröimä Nivalan taajama erottuu maisema-alueen keskuksena. Nivalan taajamalla on pitkä historia merkittävänä osana Kalajokilaakson asutusta ja maisemaa. Kasvavassa taajamassa mm. liikerakentaminen sekä taajamaa ympäröivät asuinalueet ja työpaikka-alueet kertovat osaltaan alueen elinvoimaisuudesta, ja ne ovat olennainen osa muuttuvaa kulttuurimaisemaa. Nivalan taajamassa sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäris- töksi (RKY 2009) määriteltyyn kohteeseen Kyösti ja Kalervo Kallion talot kuuluvat Heikkilä ja Pajari sijaitsevat keskeisellä ja näkyvällä paikalla taajaman ja sitä ympäröivien viljelysalueiden halki kiemurtelevan Malisjoen varrella. Heikkilän piha- piiriä ympäröivät viljelysalueet, jotka taajaman luoteispuolella avautuvat jokilaakson levyiseksi laajaksi viljelytasangoksi.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Kalajokilaakson kulttuurimaisemat Ylivieskan ja Haapajärven taajamien väliin rajautuvalla alueella. Maisema-alueeseen kuuluvat Kalajokea ympäröi- vät viljelysalueet sekä jokilaaksoja reunustavien selännealu- eiden reuna-alueet. Rajausta on paikoin laajennettu, maisema-alueeseen on otettu mukaan taustamaisemana merkittä- vien selännealueiden reuna- ja lakialueet. Karvoskylä hahmottuu osaksi maisemakokonaisuutta, joten se on otettu mukaan maisema-alueeseen.

Maisema-alueen rajausta on inventoinnin yhteydessä muutettu siten, että alueeseen on rajattu kuuluvaksi myös Pidisjärven koillispuolella keskellä maisema-aluetta sijaitseva Nivalan taajama. Taajama on olennainen osa maisema-aluekokonaisuut- ta. Viljelysalueiden ympäröimänä se näkyy avoimessa maisemassa laajalle ja kauas. Keskellä taajamaa sijaitsevan kirkon torni erottuu pitkän matkan päästä näkyvänä maamerkkinä. Taajaman ja sitä ympäröivän viljelysmaiseman väliset reuna- vyöhykkeet ovat avoimessa maisemassa avautuvien näkymien taustamaisemina merkittäviä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 47

4.3. POHJOIS-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

HAILUOTO

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Hailuoto. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Hailuoto. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Kunta: Hailuoto

Kuva: Kalle Hellströn Kuvailu Hailuodon pohjoisosassa on kuivia, jäkäläpohjaisia, hiekalla kasvavia männiköitä. Tuulen vaikutus näkyy saaren länsi- ja Hailuoto on Perämeren suurin saari. Se on syntynyt maan- pohjoisrannoilla paikoin kilometrien mittaisina harjanteina ja kohoamisen tuloksena: ensimmäiset Hailuodon pohjoisosan hiekkakinoksina. Saaren eteläosissa on laajoja niittyjä ja veh- harjanteet kohosivat meren pinnalle 1800–1900 vuotta sit- maita lehtimetsiä. Saaren kaakkoisosissa Syökärin alueella on ten. Aikojen kuluessa merestä kohosi kolme kookasta saar- hieskoivikkoja, haavikkoja ja tuomi- ja pihlajalehtoja. Hailuo- ta – Luoto, Hanhinen ja Santonen – sekä useita pieniä saaria, dolle tyypillisiä erityispiirteitä ovat lentohiekkavallit ja ranta- jotka yhdistyivät yhdeksi kookkaaksi saareksi, Hailuodoksi. vallit sekä lentohiekkavallien salpaamat glojärvet. Luonnon- Nykyään Hailuodon korkein kohta, Hyypänmäki, on 32 met- maisemaa rikastuttavat myös Hanhisjärvensuon – Härkinne- riä korkea. Saaren halki Hyypänmäeltä Marjaniemeen kulkee van suolakeus, vanhat keidassuot, nuoret lampisoistumat ja 15 km pitkä harjuselänne. Maankohoamisen ohella maape- Hannuksen rehevä tervaleppäluhta.56 rän muotoihin ovat vaikuttaneet veden virtailujen liikuttama hiekka ja kuivuvan hiekan siirtyilyt tuulessa.54 Hailuodossa sijaitsevat Natura 2000-alueet Hailuoto pohjoisranta, Härkinneva – Hanhisjärvensuo, Isomatala – Maasyvän- Maisemassa ja kasvillisuudessa näkyvät epäsäännöllisen me- lahti, Kirkkosalmi sekä Ojakylänlahti ja Kengänkari. Hailuo- riveden korkeusvaihtelun ja maankohoamisilmiön vaikutuk- don ranta-alueet kuuluvat kansainvälisesti arvokkaaseen lin- set. Kasvillisuudelle ovat ominaisia rantaviivan siirtymisen tualueeseen (IBA) Oulun seudun kerääntymisalue. Arvokkaita seurauksena syntyneet sukkessiovyöhykkeet. Saaressa on run- tuuli- ja rantakerrostumia Hailuodossa ovat Hyypänmäki, Hui- saasti kotoperäisiä kasvilajeja ja uhanalaisia lajeja.55 kunkangas, Karvo, Mäntyniemi, Isomäki, Marjaniemi, Pajuperä,

54 Merilä 2003, 11–15. 55 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 54. 56 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 54. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 48

Huilunnokka ja Sunikari. Saarella on useita luonnonsuojeluoh- Asutus tukeutuu saaren halki Huikusta Marjaniemeen johta- jelma-alueita: Hailuodon pohjoisosien harjualue Marjaniemi – vaan tiehen. Asutus on nauhamainen kokonaisuus, jossa tihen- Hiidenniemi kuuluu harjujensuojeluohjelmaan, ja Hailuodon tyminä erottuvat Ojakylä, Keskikylä ja Kirkonkylä. Kylissä on ranta-alueet (Isomatala – Kirkkosalmi) kuuluvat lintuvesien- paljon talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavia ra- suojeluohjelmaan. Lisäksi saarella on lukuisa määrä luonnon- kennuksia, joista useat on määritelty maakunnallisesti merkit- suojelualueita, kuten Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonpe- täviksi.61 Pihapiirit sijaitsevat tiiviisti tien varressa tai peltojen rän, Hannuksenrannan-Pohjoisrannan, Hailuodon seurakun- keskellä. Hailuodolle tyypilliseen tapaan talot sijaitsevat kah- nan, Havulan, Kuljunsivun, Nikulan, Marjaniemen, Mattilan, den tai kolmen talon ryhmissä, ja monissa ryhmissä taloilla on Rantakarin, Riestenkuljun, Takarannan ja Väntelän luonnon- yhteinen pihamaa. Pihapiireissä asuinrakennukset ja talous- suojelualueet. rakennuksista puoji, talli ja navetta sijaitsevat nelikulmaisen, kulmista avoimen pihapiirin ympärillä, ja riihikenttä sijaitsee Kulttuurimaiseman ominaispiirteiden muodostumiseen ovat etäämmällä pihamaalta. Usean talon yhteispihamailla piha- aikojen mittaan vaikuttaneet saarella harjoitetut elinkeinot, piirin ympärillä on useita asuinrakennuksia. Usein yhteispi- maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti sekä merenkulku. Arvi- hamaista on pyritty eroon sijoittamalla kuisti asuinrakennuk- oidaan, että jo 800-luvulla Hailuodon saari tarjosi levähdys- sen toiselle puolelle, jonne on sittemmin muodostunut uusi paikan Perämeren rannikon kalastajille. Saarelle syntyi pysy- pihapiiri.62 Kulttuurimaisemalle aina 1900-luvun alkupuolel- vää asutusta vuoden 1050 paikkeilla. Pysyvä maatalouden har- le saakka ominaisista tuulimyllyistä jäljellä on edelleen kol- joittaminen alkoi 1200-luvulla. Vuosisatojen kuluessa vedestä me.63 Avoimille paikoille sijoitettuina ne erottuvat maamerk- vapautuneita ranta-alueita raivattiin viljelysmaaksi.57 keinä maisemassa.

Aina 1900-luvun puoliväliin saakka saari oli kokonaisuudes- Vaikka vanhaa rakennuskantaa on huomattavan paljon, ko- saan maatalouskäytössä. Luonnonmaat olivat niitty- ja lai- konaisuutena rakennuskannalle on ominaista kerroksellisuus. dunkäytössä. Saarella harjoitettiin niittytaloutta ja kasvatettiin Tämä näkyy varsinkin Hailuodon keskustassa, missä perin- karjaa ja lampaita. Kulttuurimaisemaan kuuluivat rantaniityt, teinen talonpoikainen rakennusperintö ja 1900-luvun jälki- nummet, hakamaat ja kuivat kentät. Vapaan laiduntamisen puoliskon rakennusperintö sekoittuvat. Maatilojen pihapii- loppumisen jälkeen vanhat niitty- ja laidunmaat ovat kasva- reissä on nykyaikaisia kookkaita karjarakennuksia ja kone- neet umpeen, ja maiseman avoimuus on vähentynyt. Niitty- halleja. Saarella on paljon 1900-luvun lopulla rakennettuja ja laiduntalouden päättymisen jälkeen tarpeettomiksi jääneet vapaa-ajanasuntoja. rakennukset ja rakenteet, kuten niittymökit, kesänavetat, niit- tyladot ja pystyaidat, edustavat katoamassa olevaa rakennuspe- Saarelle tyypillistä omaleimaista rakennusperintöä edustavat rintöä.58 Jäänteinä niittytalouden ajasta Hailuodossa on useita Marjaniemen, Pajuperän, Fiskin Sunikarin, Korkean Sunika- perinnemaisemakohteita. Valtakunnallisesti arvokkaita ovat rin ja Ison Sunikarin, Rautaleton ja Matikanniemen kalamök- Kaaranselkä, Tömpän niitty ja Pökönnokka, maakunnallises- kikylät sekä Marjaniemen entisen luotsiaseman rakennukset. ti arvokkaita Viinikan niityt, Virpiniemen nummi ja Rauta- Monet kalamökkikylien rakennuksista ovat käyttämättömi- letto. Paikallisesti arvokkaita ovat Iso Härkäsäikkä, Pirttiperä nä rapistumassa ja katoamassa kulttuurimaisemasta. Marja- – Koninnokka, Mäntyniemen nummi, Valtasenkari, Pajupe- niemessä valtaosa kalamökkikylän rakennuksista on korjattu rän kalamökkikylä ja Kirkonkylän kentät.59 loma-asuntokäyttöön, mikä on muuttanut rakennusten omi- naispiirteitä ja kalastajakyläksi rakentuneen kokonaisuuden Hailuodossa viljelysalueet ja asutus keskittyvät nauhamaise- luonnetta. Marjaniemessä majakka, luotsiaseman rakennuk- na kokonaisuutena Kirkkosalmen ja Ojakylänlahden rannal- set, luotsihotelli sekä satama aallonmurtajineen ja tuulivoi- le. Viljelysmaisemalle ominainen erityispiirre on sen pieni- maloineen muodostavat yhdessä omaleimaisen, kerrokselli- piirteisyys. Hailuodossa maanjako perustui aina 2000-luvun sen kokonaisuuden. vaihteen tienoille saakka 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toteutettuun isojakoon. Vanhan pirstaleisen maanjaon Sekä Marjaniemessä että Santosessa satama-alueilla aallon- seurauksena viljelysmaisemaan kuuluu monimuotoisia pelto- murtajilla sijaitsevat tuulivoimalat hahmottuvat osana kerrok- kuvioita, kenttiä, ketoja, kujanteita, puuryhmiä ja pieniä met- sellista ja monimuotoista, aikojen kuluessa muuttuvaa kult- siköitä, jotka elävöittävät maisemaa. Maatalousmaisema on tuurimaisemaa. Hailuodossa sijaitseville tuulivoimaloille on elinvoimaista, välillä metsittymään päässeitä pakettipeltoja on ominaista melko pieni koko, joten ne eivät liiallisesti hallitse otettu 1990-luvulla takaisin viljelykseen ja myös uusia pelto- avointa ja laakeaa maisemaa. Santosessa lauttarannassa sijait- alueita on otettu käyttöön.60 61 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I 1993, 63–75. Maa- 57 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 51–60; Merilä 2003, 12–13, 20–21. kunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla 58 Merilä 2003, 12–13, 20–24, 47. syksyllä 2013. 59 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 51–60. 62 Merilä 2003, 52. 60 Merilä 2003, 20–22. 63 Merilä 2003, 62–63. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 49

0 2,5 5 7,5 km M MML

Hailuoto

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 50

Kuva: Kalle Hellströn

sevat tuulivoimalat näkyvät avoimessa maisemassa kauas Hai- lonpoikaista rakentamisen perinnettä edustava rakennuskanta luotoon saapumisesta viestivinä maamerkkeinä. paikallisine erityispiirteineen, vanhat kalamökkikylät, merenkulkuun ja sen historiaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat Saaren merellisestä historiasta kertovat merimerkit ja maja- sekä uusi matkailu- ja lomarakentaminen. kat. Ne erottuvat maisemassa maamerkkeinä. Ensimmäiset tunnusmajakat eli pookit rakennettiin 1770-luvulla. Hailuo- Rajaus don vanhin säilynyt merimerkki on vuonna 1858 rakennettu Keskiniemen tunnusmajakka, joka tunnetaan myös nimel- Maisema-alueeseen kuuluvat Hailuodon saari kokonaisuudes- lä Karvon pooki. Se sijaitsee Keskiniemessä Hailuodon poh- saan sekä sitä ympäröivät merialueet. joisrannalla. Marjaniemessä sijaitseva majakka on rakennettu vuonna 1872.

Muinaisjäännöksiä Hailuodossa ovat keskiaikainen Hailuodon vanhan kirkon paikka sekä Hyypänmäellä sijaitsevat hakka- ukset historialliselta ajalta. Hailuodon ja Kellon välisellä me- rialueella on useita alusten hylkyjä historialliselta ajalta, mm. Deux Celina ja Sophia Maria.

Arviointiteksti

Hailuoto on määritelty kansallismaisemaksi. Hailuodon saari ympäröivine merialueineen on arvokas ja omaleimainen kokonaisuus. Hailuodolla on erittäin vahva erityisluonne ja identiteetti. Alueen omaleimaisuus ja arvot perustuvat satojen vuosien kuluessa muodostuneeseen kulttuurimaisemaan ja sille tyypillisiin erityispiirteisiin. Kulttuurimaisemaan liittyy monipuolisia kulttuurihistoriallisia arvoja ja luonnonarvoja. Hai- luodolla on arvoa myös matkailukohteena.

Hailuodossa maankohoamisen seurauksena muodostunut ja alati muuttuva luonnonmaisema sekä elinkeinojen muokkaama kulttuurimaisema muodostavat kerroksellisen, erityispiir- teiltään ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kulttuurimaisemassa yhdistyvät toisiinsa maatalouden muokkaama maisema ja ta- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 51

LIMINGAN LAKEUDEN KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Limingan lakeus. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä

Kuvailu pitkät ja laajat, monin paikoin silmänkantamattomat näkymät.

Limingan lakeuden maisema-alue sijaitsee Pohjanlahden ran- Maisemakokonaisuuteen kuuluu Liminganlahden alue. Li- nikolla Liminganlahden kaakkoispuolella. Maisema-alue on minganlahden rannikolla rantaviiva muuttuu ja siirtyy maan- laaja, laakea ja tasainen. Limingan lakeus on yksi maamme kohoamisen seurauksena. Rannikolla erityispiirteenä näky- suurimpia tasankoja. Maanpinta nousee kymmenen metriä vät maankohoamisrannikolle luonteenomaiset kasvillisuuden merenpinnan yläpuolelle vasta 15 km päässä merenrannas- sukkessiovyöhykkeet. ta.64 Tasaisen maiseman halki virtaavat Liminganlahteen laskevat kapeat joet: Lumijoki, Vanha Liminganjoki, Temmesjo- Rantaniittyjen merkitys maisemassa on huomattava. Maanko- ki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. hoamisen myötä muodostunut laaja tasankoalue on aikanaan ollut laajojen rantaniittyjen peitossa. Suurin osa niistä on ai- Maisema-alue on vanhaa meren pohjaa. Rannikolla ja kapei- kojen kuluessa raivattu pelloiksi. Alueella on kuitenkin edel- den jokien varsilla on hienojakoisia maalajeja. Alueella ylei- leen runsaasti pajukkoisia niittyjä, joiden viljelyä vaikeuttaa sin maalaji on savi, jota esiintyy paikoin jopa 50 metrin pak- maaperän liiallinen kosteus ja suolapitoisuus.66 Liminganlah- suisina kerroksina.65 Maisema-alueen reunoilla on karkeara- den rannikolla on luonnonniittyjä, jotka on määritelty arvok- keisia maalajeja. kaiksi perinnemaisemakohteiksi. Alueen inventoituja perinnemaisemia ovat mm. Nenännokan ja Mäntyvaaran niityt sekä Limingan lakeuden laajaa viljelytasankoa reunustavat koilli- Purnunnokka Oulunsalossa (Oulussa), Nenän niitty Kempe- sessa meren vetäytyessä syntyneet rantavallit, lounaassa loi- leessä, Vanhan Liminganjokivarren niityt Limingassa, Pitkän- vasti kumpuileva selännealue. Alueen kaakkoisosissa jokien okka Lumijoella sekä Ängeslevänjokivarren niityt Tyrnävällä.67 varsia myötäilevien viljelysalueiden lomaan rajautuu laajoja suovaltaisia alueita. Maisemalle on ominaista avoimuus sekä Valtaosa maisema-alueesta kuuluu kansainvälisesti arvokkaa-

64 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 66 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 65 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 67 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 125–128, 223–224. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 52

seen lintualueeseen (IBA), Oulun seudun kerääntymisalue. Li- le. Merkittävimpiä asutus- ja palvelukeskittymiä alueella ovat minganlahti on Natura-aluetta ja Ramsar-aluetta (Ramsar 34), jokien varsilla sijaitsevat Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän taa- suojelun perusteena ovat linnusto- ja luontotyypit. jamat. Taajama-alueet ovat 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa laajentuneet, keskusta-alueiden ympärille on rakennet- Esihistoriallisella ajalla Limingan lakeuden alue oli vielä veden tu laajoja asuinalueita. Taajamat ovat luonteva osa maisema- alla, joten siellä on hyvin vähän arkeologista kulttuuriperintöä kokonaisuutta. Niiden reuna-alueilla asutus ja viljelysalueet edustavia kohteita. Esihistorialliselta ajalta peräisin olevat asuin- lomittuvat toisiinsa, paikoin asutuksen lomaan rajautuu edel- paikat sijaitsevat huomattavasti kauempana sisämaassa selännea- leen viljelyskäytössä olevia peltoalueita. Viheralueet pehmen- lueiden reunoilla, selvästi Limingan lakeuden maisema-alueen tävät paikoin asuinalueiden ja viljelysalueiden välisiä reuna- rajojen ulkopuolella. Maisema-alueen reunalla Lumijoella on pintoja. Asutustihentyminä erottuvat myös Ala-Temmes, Än- pyyntikuoppia ja Greusin vesimylly historialliselta ajalta, Limin- geslevä ja Murto. gassa Aappolan ja Heiskarin kylänpaikat historialliselta ajalta. Maisema-alueella on runsaasti vanhaa, talonpoikaista raken- Limingan seudulla oli pysyvää asutusta jo 1300-luvulla. Van- tamisen perinnettä edustavaa rakennuskantaa. Kulttuurihis- himmat viljelysalueet ja asuinpaikat sijaitsivat pitkinä ja ka- toriallisesti merkittäviä rakennuksia ja niiden muodostamia peina nauhamaisina kokonaisuuksina jokien varsilla. Limin- kokonaisuuksia on mm. Ängeslevän- ja Tyrnävänjokivarsilla, ganjoen ja Temmesjoen varret olivat 1500-luvulla verraten ti- Ala-Temmeksellä, Keskikylässä, Hirvasniemessä, Virkkulassa, heään asutut.68 Keskiajalla Limingan pitäjä ulottui Pohjanlah- Rantakylässä, Lapinkylässä sekä Limingan, Lumijoen ja Tyrnä- den rannikolta nykyiselle itärajalle saakka. Pitäjän suurin kylä vän kirkonkylissä.72 Valtakunnallisesti merkittäviksi rakenne- oli Limingan kylä.69 tuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009) määriteltyjä kohteita ovat Kankaanpääntien kylämaisema, Lapinkylän tuulimyl- Limingan niityt ovat olleet omaleimaisena ja arvokkaana tun- lyt -kokonaisuuteen kuuluvat Penttilän, Erkkilän, Granlundin nettu maisema-alue jo kauan. Limingan lakeuteen kuuluvia ja Kyrön tuulimyllyt, Pohjanmaan rantatie -kokonaisuuteen laajoja niittyalueita ja niille ominaisia näkymiä ovat ylistäneet kuuluva Äijänseläntie, Limingan kirkko ympäristöineen, Li- mm. luonnontutkija Carl von Linné 1730-luvulla ja maantietei- mingan ranta, Ala-Temmeksen jokivarsitalot sekä Tyrnävän lijä ja professori Iivari Leiviskä 1920-luvulla.70 Limingan niitty- meijerikatu.73 jen mainetta loi karjatalouden voimakas kehitys 1700-luvulla. Tuolloin laajoilta luonnonniityiltä niitettiin heinää karjan re- Limingan lakeuden alueella rakennetulle kulttuuriympäristölle huksi, ja Liminkaan tuli heinäntekoaikaan työväkeä Etelä-Suo- kokonaisuutena on ominaista kerroksellisuus. Maatalousmai- mesta asti. Niittytaloutta jatkui 1950-luvulle saakka.71 semaan kuuluvat vanhojen, talonpoikaista rakentamisen perin- nettä edustavien rakennusten ohella myös nykymaataloudelle Limingan lakeus on hyvin vanhaa ja edelleen erittäin elinvoi- tyypilliset kookkaat ja korkeat tuotantorakennukset. Limingan maista maatalousmaisemaa. Alueen pääelinkeinoiksi vakiin- lakeuden avoimessa ja alavassa maisematilassa kauas näkyvi- tuivat keskiajalla maanviljelys ja karjanhoito – alueella oli laajo- nä maamerkkirakennuksina erottuvat perinteisten maamerk- ja, hedelmällisiä, viljelykseen hyvin sopivia maita ja rantaniityt kirakennusten, kuten kirkkojen ja tuulimyllyjen, ohella maa- soveltuivat hyvin karjan laidunalueiksi. Peltoalaa kasvatettiin tilojen konehallit, karjasuojat, viljankuivaamot ja rehusiilot. myös suoviljelyllä ja soita raivaamalla. Karjatalouden merkitys näkyi myös osuustoiminnassa: Limingan ja Tyrnävän osuus- Maisema-alueen halki kulkee vilkasliikenteinen valtakunnalli- meijerit olivat 1900-luvun alussa merkittäviä tuotantolaitoksia, nen päätie, valtatie 4. Valtatieltä avautuu komeita, laajoja näky- ja kookkaat, keskeisillä paikoilla kylissä sijaitsevat meijerira- miä ympäröiville viljelysalueille. Valtatien varrella Tupoksella kennukset erottuivat maisemassa maamerkkeinä. on liikerakentamista, ja sen määrä on tulevaisuudessa edelleen lisääntymässä. Avoimen viljelysalueen ympäröimät liikeraken- Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet muodostavat laajan, nukset ja varsinkin niiden korkeat mainostornit näkyvät avoi- avoimen maisemakokonaisuuden, joka on yksi Suomen laa- messa ja tasaisessa maisemassa maamerkkeinä laajalle ja kauas. jimpia yhtenäisiä viljelysalueita. Viljelysmaisemassa näkyvät Samaan tapaan Limingassa uusien liikerakennusten rakenta- maataloudessa aikojen kuluessa tapahtuneet muutokset. Esi- minen näkyvällä ja liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaitse- merkiksi aikaisemmin maisema-alueelle luonteenomaiseksi valla Liminganportin alueella valtatien 8 varrella vaikuttaa mai- piirteeksi hahmottuneet lukuisat ladot ovat katoamassa maiseman ominaispiirteisiin. Toisaalta liikerakentaminen kertoo semasta tarpeettomina. osaltaan alueen elinvoimaisuudesta, ja liikerakennukset ovat olennainen osa muuttuvaa kulttuurimaisemaa. Asutus keskittyy kapeina nauhoina jokien ja pääteiden varsil- 72 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2 1993, 25–47, 60–75. 68 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjan- 69 Kuorilehto 2013, 9–11. maalla syksyllä 2013. 70 Kuorilehto 2013, 3. 73 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, 2009. http://www. 71 Hämeenaho et.al. 1993, 22–23. rky.fi/read/asp/r_default.aspx (9.9.2013). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 53

0 2,5 5 7,5 km M MML

Liminan lakeuden kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 54

Arviointiteksti porttikohtana. Maisema-alueeseen on otettu mukaan valtatie- tä molemmin puolin rajaavat viljelysalueet. Liminganlahden Limingan lakeuden maisema-alue on laaja, omaleimainen ja pohjois- ja itärannoilla maisema-alueen rajauksia on tarkis- monipuolinen kokonaisuus. Maisemalle tyypillisiä ominais- tettu, rajauksissa on huomioitu rannikolta lahdelle ja lahdelta piirteitä ja alueen merkittävimpiä identiteettitekijöitä ovat rannoille paikoin avautuvat näkymät sekä rannikon sukkes- elinvoimaiset maatalousalueet ja taajama-alueet sekä Limin- siovyöhykkeet. Oulunsalossa lahden pohjoisrannalla maise- ganlahden luonnonympäristö, rannikon maankohoamisalueet ma-alueeseen on rajattu mukaan ranta-aluetta reunustavan ja sukkessiovyöhykkeet. Avoimelle ja alavalle maisema-alueel- metsän reuna sekä Kylänpuolen rannan tuntumassa sijaitse- le tyypillinen, omaleimaisuutta luova erityispiirre ovat pitkät vat viljelysalueet, Limingan pohjoispuolella Nenänperällä ja ja laajat, paikoin silmänkantamattomat näkymät. Maisemaku- Selkämaalla maisema-alueeseen on otettu mukaan rannan ja va on pääpiirteissään yhtenäinen ja vaikuttava. Liminganlah- sitä myötäilevän tien välissä sijaitsevat ranta-alueet ja vilje- den alue on kansainvälisesti arvokas luontokohde, johon liit- lysalueet. tyy merkittäviä luontoarvoja.

Maisema-alueen arvot perustuvat sen pitkään historiaan elinvoimaisena, yhtenäisenä ja omaleimaisena viljelysmaisemana ja erityispiirteistään tunnettuna maisemanähtävyytenä. Kulttuurimaisemalle ominaiset laajat peltoalueet, maiseman halki kapeissa uomissa kiemurtelevat joet, jokivarsia myötäi- levä asutus ja vanha tiestö sekä taajama-alueet muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Viljelysmaisemassa jokien varsilla on runsaasti vanhaa, talonpoikaista rakentamisen perin- nettä edustavaa rakennuskantaa, johon liittyy historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Alueella on useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita ja kokonaisuuksia.

Maisema-alueen halki kulkevat vilkasliikenteiset päätiet, valtatie 4 ja valtatie 8. Limingan lakeuden kulttuurimaisema avautuu teille laajana, alavana ja avoimena kokonaisuutena. Teil- tä niitä ympäröivään kulttuurimaisemaan avautuvat näkymät ovat tiemaisemassa vahva omaleimaisuutta luova erityispiirre.

Rajaus

Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Liminganlahden kaakkois- ja lounaispuolella tasaisen maisema-alueen halki virtaavien jokien ympärillä sijaitsevat laajat, avoimet viljelysalueet, niiden keskellä sijaitsevat taajamat sekä Liminganlahti ja sen ranta-alueet.

Maisema-alueen rajauksiin on tehty paikoin tarkistuksia. Laa- joja viljelysalueita reunustavat taustametsät muodostavat maisema-alueelle selkeän rajan. Maisema-alueen rajausta on tarkennettu siten, että taustametsien reuna-alueet tulevat mukaan maisema-alueeseen. Lapinkankaan – Selkäsenkylän – Ketun- maan alue hahmottuu osaksi maisemakokonaisuutta, joten se on rajattu mukaan maisema-alueeseen. Aikaisemmassa inventoinnissa alue oli määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi74. Tupoksen pohjoispuolella valtatien 4 varrella avoimen pel- tomaiseman ja metsäalueen raja hahmottuu maisemallisena

74 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 60–61. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 55

OULUJOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Oulujoen laakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Muhos, Oulu

Kuvailu Muhoksen taajama sijaitsee savikivistä koostuvan ns. Muhok- sen muodostuman alueella. Muodostuman paksuus on 475 m Maisema-alue tukeutuu kaakko-luode-suunnassa maiseman ja maalajikerroksen paksuus 53 m. Graniittinen peruskallio halki virtaavaan Oulujokeen ja siihen Muhoksen taajaman on runsaan 500 m syvyydessä. Oulujoen mutkassa on Kiek- kohdalla laskevaan kapeaan Muhosjokeen. Oulujoki virtaa sin konglomeraattipaljastuma, joka on rauhoitettu luonnon- matalassa uomassa. Muhosjoen kanjoni on paikoin yli 20 m suojelulain nojalla.77 syvä.75 Jokien risteyskohdan pohjoispuolella Oulujoki tekee jyrkän mutkan ja laajentuu Muhoslammeksi ja Montanlam- Muhoksen taajaman eteläpuolella sijaitsevat alavat viljelys- meksi. alueet kuuluvat kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA), Oulun seudun kerääntymisalue. Pyhäkosken voimalai- Jokilaakso on Muhoksen taajaman luoteispuolella kapea ja toksen tuntumassa Oulujoen pohjoisrannalla sijaitsevat Pyhä- selkeästi rajautuva. Pohjoispuolella jokilaaksoa rajaa selkeä kosken luonnonsuojelualueet, Pyhäkosken arvokas kallioalue metsäinen selännealue. Maisema on voimakkaasti kumpuile- sekä lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat Pyhäkosken lehdot. vaa. Paikoin korkeimmilta paikoilta avautuu vaihtelevia nä- kymiä joelle sekä joen yli sen toisella puolella näkyvään vilje- Oulujoen laaksossa on jälkiä esihistoriallisen ajan asutukses- lysmaisemaan. Joen eteläpuolella on avointa peltomaisemaa, ta. Esihistorialliselta ajalta peräisin olevat asuinpaikat sijaitse- jota rytmittävät kunnaat, kankareet, metsäsaarekkeet ja syvät vat jokilaaksoa rajaavien selännealueiden reunoilla. Muhok- purouomat. Muhoksen taajaman lounaispuolella jokilaakso sen tienoilla maisema-alueen kaakkoisosassa asuinpaikat ovat laajenee alavaksi ja avoimeksi viljelystasangoksi, jolla maise- kivikautisia, maisema-alueen keskiosassa varhaismetallikau- malle ovat ominaisia avoimet, pitkät ja laajat näkymät. Oulu- tisia. Alueen luoteisosassa lähempänä rannikkoa asuinpaikat jokilaaksoa erottaa Limingan lakeuden viljelytasangosta ma- ovat peräisin varhaismetallikaudelta, pronssikaudelta tai his- tala vedenjakajaselänne.76 torialliselta ajalta.

75 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 76 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 77 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 56

Oulujokilaakson pysyvä asutus alkoi muodostua 1300-luvulla. Maisema-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät ra- Varhaisin asutus sijoittui lämpimille ja kuiville rantatöyräille kennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Päivärinteen pa- joen partaille harvana, nauhamaisena kokonaisuutena.78 Asu- rantola, Muhoksen kirkko, museosiltoihin kuuluva Ponkilan tus lisääntyi ja viljelysalueet laajentuivat ajan mittaan. 1900- silta sekä kokonaisuuteen Oulujoen ja Sotkamon reitin voi- luvun alussa Oulujokea reunusti yhtämittainen asutusvyö va- malaitokset kuuluvat Pyhäkoski ja Montta sekä Pikkaralan rakkaine taloineen ja hyvin hoidettuine peltoineen ja niittyi- sähköasema ja muuntamo.82 Alueella on myös lukuisia maa- neen. Jokilaaksoa ympäröivät autiot saloseudut.79 kunnallisesti arvokkaita rakennusperinne- ja kulttuuriympä- ristökohteita.83 Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat Oulu- jokea yhtenäisenä nauhana. Maisema on kumpuilevaa, mai- Oulujokilaakson maisema-alueella sijaitsevat Oulujoen voi- semakuvaltaan vaihtelevaa ja monivivahteista. Sille ovat tyy- malaitokset, Montta ja Pyhäkoski, ja niihin liittyvät patora- pillisiä joelle ja sen yli avautuvat vaihtelevat näkymät, maa- kennelmat sekä voimalaitoksille johtavat voimajohtolinjat merkkeinä hahmottuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ra- ovat olennainen osa maisemaa. Voimalaitosten rakentaminen kennukset sekä viljelysmaiseman ympäröimiin pihapiireihin muutti aikanaan huomattavasti jokimaisemaa. 1900-luvun johtavat puukujat. Viljelysmaisema on elinvoimaista. Monin jälkipuoliskon kuluessa voimalaitoksista ja niihin liittyvistä paikoin viljelysalueet ovat 1990-luvun jälkeen laajentuneet. rakennelmista on tullut merkittävä osa kulttuurimaisemaa. Ne kertovat osaltaan sotien jälkeen tapahtuneesta kasvusta Oulujokivarressa vanha asutus tukeutuu maastonmuotoihin, ja taloudellisesta kehityksestä. Nykyään ne hahmottuvat Ou- jokeen ja jokiuomaa myötäileviin vanhoihin maanteihin. Mai- lujoen maisemalle luonteenomaisina erityispiirteinä ja iden- semassa erottuu edelleen selvästi Oulujoen eteläpuolella kul- titeettitekijöinä. kevan vanhan, alun perin jo 1610-luvulla valmistuneen Oulu – Kajaani -maantien linjaus. Alueen nykyiset maantiet nou- Arviointiteksti dattavat monin paikoin vanhan tien 1700- ja 1800-luvuilla laadituille kartoille merkittyä linjausta. Alueella on paikoin Oulujokilaakson maisema-alue on sekä historiallisesti että käytöstä poistuneita sekä mm. pihateinä ja metsäautoteinä maisemallisesti monivivahteinen kokonaisuus. Se on edus- toimivia tieosuuksia, joilla on edelleen näkyvissä vanhalle tava esimerkki Oulujokivarren vanhasta, historiallisesti ker- tielle aikanaan ominainen mittakaava.80 Asuinpaikat sijait- roksellisesta, edelleen elinvoimaisesta maisemasta. Alueella sevat joen partaalla sekä jokea reunustavien kumpareiden ja yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisema, taajamamaisema ja selännealueiden jokea kohti viettävillä rinteillä. Paikoin asu- voimatalouden muokkaama maisema. tus reunustaa jokea pitkänä katkeamattomana nauhana. Yh- tenäisinä kyläkokonaisuuksina ja asutustihentyminä erottu- Oulujokilaaksossa maaseudun kulttuurimaisemalle tyypilli- vat Pikkaraisenkylä, Päivärinne, Kosulankylä – Rova, Laita- siä erityispiirteitä ovat kumpuilevat viljelysalueet, maisemassa saari – Laukka, Riihikylä – Soso, Kopsa, Laitilankylä – Leh- maamerkkeinä erottuvat vanhat rakennukset ja pihapiirit sekä toselkä, Suokylä ja Hyrkäs. viljelysalueille ja jokimaisemaan avautuvat vaihtelevat näky- mät. Maisema-alueella sijaitseva viljelysmaiseman ympäröi- Jokivarressa vanhat, talonpoikasta rakentamisen perinnettä mä Muhoksen taajama on olennainen osa maisema-aluetta. edustavat rakennukset ja 1900-luvulla rakennetut rakennukset muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Uusi rakenta- Maisema-alueen runkona toimiva Oulujoki on historiallises- minen sopii pääsääntöisesti hyvin maisemaan, vaikka raken- ti arvokas vesiväylä. Maisema-alueen ominaispiirteet ilmen- nusten ominaispiirteet poikkeavat vanhalle rakennuskannalle tävät joen merkitystä eri aikoina. Joki on ollut tärkeä kulku- tyypillisistä piirteistä. Poikkeuksena ovat muutamat Muhok- väylä, jonka varrelle viljelykseen parhaiten soveltuvat maat ja sen taajamaa ympäröivillä alueilla sijaitsevat asuinalueet. Mu- asutus ovat aikojen kuluessa sijoittuneet. Vanhastaan joki tun- hoksen taajamaa hallitsee pääasiassa 1900-luvun jälkipuolis- nettiin lohijokena, lohenpyynti on jokilaakson elinkeinoista kon kuluessa rakennettu rakennuskanta. Taajaman alueella on vanhin. 1600-luvulta aina 1900-luvun alkuun saakka Oulu- myös maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä rakennuksia joki oli merkittävä tervan kuljetusreitti, ja 1800-luvulla joki ja pihapiirejä, joihin liittyy historiallisia, rakennushistorialli- toimi tukkien uittoväylänä. Oulujoella ja sen koskilla on ollut sia ja maisemallisia arvoja81. merkitystä myös matkailukohteina.

78 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 79 Lackman et.al. 2002, 213. 80 Oulu – Kajaani -maantie Oulussa ja Muhoksella 1785, 2004. 82 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, 2009. http://www. 81 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 30–62, rky.fi/read/asp/r_default.aspx (9.10.2013). 150–164. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Poh- 83 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 30–62, jois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 150–164. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 57

0 2,5 5 7,5 km M MML

Oulujokilaakson kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 58

Jokiympäristöön ovat 1940- ja 1950-luvuilta lähtien kuuluneet voimalaitokset. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat Mon- tan voimalaitos sekä Pyhäkosken voimalaitos ja sen lähistöllä sijaitseva Leppiniemen asuinalue ovat historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. Voimatalou- den rakennukset ja rakenteet hahmottuvat alueelle ominaisi- na identiteettitekijöinä.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Oulujokea ja Muhosjokea ympä- röivät viljelysmaisemat Pikkaralan ja Hyrkäksen kylien väliin rajautuvalla alueella, Muhoksen taajaman alue sekä Pyhäkos- ken ja Montan voimalaitosalueet.

Oulujokivarressa maisema-alueen rajausta on tarkennettu siten, että kokonaisuuteen on otettu mukaan jokilaaksoa reunustavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. Selännealueet näkyvät kauas ja laajalle jokilaaksoon ja sen poikki avautuvien näkymien taustamaisemina.

Maisema-alueen luoteisosassa alueen rajausta on tarkennettu. Oulujoen Turkansaaressa sijaitseva Turkansaaren ulkomuseo, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009), on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle, maisema-alueen raja sijaitsee Lapin- saaren kohdalla Pikkaralan kylän luoteispuolella. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 59

4.4. POHJOIS-POHJANMAAN NEVALAKEUDEN SEUTU

AITTOJÄRVEN JA LIVOJOKIVARREN KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Aittojärvi – Kyngäs. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Pudasjärvi

Kuva: Taimi Mahosenaho Kuvailu Suuri osa ranta-alueista on asumatonta luonnonmaisemaa tul- vaniittyineen, soineen ja metsineen. Tulvan ulottuvilla olevilla Maisemakokonaisuus sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan nevalakeu- alavilla rannoilla kasvipeite on rehevää. Alueella on tulvaniit- den seudulla. Pääpiirteissään alueen pinnanmuodostus on laa- tyjä, jotka niiton loputtua ovat pensoittumassa, pensaikkoisia keaa. Järvien ja jokiuomien ympärillä on harjanteita ja pieniä luhtia, lettorämettä, hieskoivuvaltaisia runsasruohoisia tulva- kumpareita, jotka elävöittävät tasaista maisemaa. Pudasjärven metsiä sekä lehtomaisia kangasmetsiä tavanomaisten kangas- ja Aittojärven pohjoispuolitse kulkee harjumuodostuma. Pai- metsätyyppien ohella. Laajimmat tulvaniityt ovat Härmänjoen koin harju on jyrkkärinteinen ja selännemäinen, paikoin laaja Siikahaaran väliin rajautuvassa Livonsaaressa. Aittojärven kea ja kangasmainen. Aittojärven länsipäässä on luode-kaak- rannoilla on myös karuja hiekkarantoja. ko-suuntainen harju, Siljakangas. Harjun puoleinen ranta on karua hiekkarantaa, joten sillä rannalla ei ole juuri viljelyksiä. Iijokivarressa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Maise- Kangas on porojen laidunaluetta.84 Maisema-alueen ympärillä ma-alueella Aittojärven ympärillä on useita kivikautisia asuin- on laajoja suoalueita. Soiden aluejaossa maisema-alue kuuluu paikkoja ja pyyntikuoppia. Seudulle alkoi muodostua pysyvää Pohjois-Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. asutusta 1500- ja 1600-lukujen kuluessa. Asutus sijoittui hedel- mällisille viljelykelpoisille maille kulkureitteinä toimivien vesis- Maisema-alueeseen kuuluvat Iijokeen laskeva Livojoki, joka töjen varsille ja järvien rannoille.85 tekee Kynkään kylän pohjoispuolella tiukan mutkan, sekä kaksi järveä, Aittojärvi ja Ypykkäjärvi. Aittojärvi on yhteydessä Livo- Aittojärven ympärillä ja Livojokivarressa asutus ja viljelys- jokeen Aitto-ojan kautta, ja Ypykkäjärvi laskee Iijokeen Isojär- alueet sijaitsevat maisemassa pieninä, selkeästi rajautuvina ja ven kautta kulkevien purojen välityksellä. Livojoessa on Kynkään maastonmuotoihin tukeutuvina kokonaisuuksina. Asutus si- kylän kohdalla vapaana virtaava Kynkäänkoski. jaitsee vesistöjen – järvien ja jokien – rannoilla maiseman kor-

84 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. 85 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 60

Kuva: Taimi Mahosenaho keimmilla kohdilla harjanteilla ja kumpareilla, viljelysalueet vista vanhoista rakennuksista on huonokuntoisia. Paikallisil- rinteillä asutuksen ympärillä. Aittojärven pohjoispuolella si- la asukkailla on kuitenkin paljon kiinnostusta ja intoa aloit- jaitsevassa Aittojärven kylässä asutus ja pienet peltoalueet si- taa maiseman hoito, jotta alue voisi säilyä valtakunnallisesti jaitsevat yhtenäisenä ja selkeärajaisena kokonaisuutena rannan arvokkaana maisema-alueena. myötäisellä harjanteella. Aittojärven etelärannalla on muu- taman pihapiirin ja niitä ympäröivien pienten peltoalueiden Rajaus muodostama kokonaisuus. Ypykkäjärvellä asutus ja viljelysalueet keskittyvät järven ympärillä sijaitseville kumpareille. Kyn- Maisema-alueeseen kuuluvat Aittojärvi ja sen pohjoisrannalla kään kylässä asutus on sijoittunut Livojoen varteen ja teiden sijaitseva Aittojärven kylä, Aittojärven eteläpuolella sijaitsevat varsille, kylässä on myös uudehkoa asutusta. viljelysalueet ja asutus, Ypykkäjärvi ja sen ympärillä sijaitsevat viljelysalueet ja asutus sekä Livojoen varrella sijaitseva Kyn- Maisema-alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi ra- kään kylä. Maisema-aluekokonaisuuteen on rajattu mukaan kennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) määriteltyyn ko- taustamaisemina merkittäviä selännealueita. konaisuuteen pyramidikattoiset kesänavetat kuuluva Mannila.86 Maisema-alueella on myös maakunnallisesti arvokkaiksi mää- Maisema-alueen rajausta on inventoinnin perusteella tarken- riteltyjä kohteita.87 nettu. Pudasjärven kirkonkylä ja Hilturanta, jotka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympä- Arviointiteksti ristöksi RKY 2009 määriteltyyn kokonaisuuteen Pudasjärven kirkkomaisema, eivät hahmotu osaksi maisema-aluetta, joten Maisema-alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle ne on rajattu maisema-aluekokonaisuuden ulkopuolelle. Pu- tyypillistä järvenranta-asutusta. Maisemakokonaisuus on pie- dasjärven kirkonkylän ja Kynkään kylän välissä Iijoen haaro- nipiirteinen. Kylät erottuvat maisemassa selkeärajaisina eril- jen, Siikahaaran ja Härmänjoen, ympärillä on laajoja suoval- lisinä kokonaisuuksina. Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvel- taisia alueita, jotka eivät hahmotu valtakunnallisesti arvok- lä on säilynyt vanhaa, perinteistä rakennuskantaa, johon liit- kaiksi maisema-alueiksi. tyy rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Harjanteilta avautuu näkymiä järville.

Maisema-alueen elinvoimaisuus viljelysmaisemana on edellisen inventoinnin laatimisen jälkeen 1990- ja 2000-lukujen mittaan selvästi vähentynyt. Viljelyskäytössä olevien peltoalueiden määrä on vähentynyt erityisesti Kynkään kylässä Li- vojoen varsilla. Viljelyksestä poistuneet peltoalueet ovat vähi- tellen kasvamassa umpeen, mikä vaikuttaa maisemakuvaan ja maisema-alueelle ominaisiin näkymiin. Osa alueella sijaitse-

86 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, 2009. http://www. rky.fi/read/asp/r_default.aspx (9.10.2013). 87 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 192. Maa- kunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 61

0123km M MML

Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 62

OLVASSUO

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Pudasjärvi, Utajärvi, (Puolanka)

Kuva: Miisa Pietilä Kuvailu Palovaaralla myös dyynejä ja rantakivikoita. Harjualueella on paljon erikorkuisia rantaterasseja.89 Pohjoisessa suoaluetta ra- Olvassuon alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maa- jaavat Syrjävaara ja Kiviharju. kuntien rajalla. Alue on laaja erämainen maisemallinen kokonaisuus, johon kuuluu useita suursoita ja Palovaara – Kä- Maisema-alue on pääosin aapasoiden ja kivennäismaasaarek- väsvaaran pitkä harjujakso. Alueen soita ovat mm. Olvassuo, keiden muodostamaa mosaiikkia. Valtaosa alueen metsistä Oravisuo, Näätäsuo, Verkkolamminsuo, Koirasuo, Ahmasuo, (lukuun ottamatta metsätalouden aluetta) on luonnontilaisia Viimasuo, Iso Karkusuo, Kärppäsuo ja Leväsuo. Pääosa sois- ja suojelullisesti arvokkaita. Soiden linnusto on monipuoli- ta on aapasoita. Ne ovat paikoin hyvin märkiä ja vaikeakul- nen ja edustava aapasoiden yleisimmistä lajeista harvinaisiin kuisia, paikoin niiden keskellä on moreenisaarekkeita sekä ka- erämaisiin lajeihin. Laajan erämaaluonnon ansiosta alueen peita, pitkiä ja matalia hiekkaharjanteita88. Soiden halki vir- lajistoon kuuluvat myös suurpedot. Etenkin lähteisillä, rehe- taavat kapeat Piltuanjoki ja Nuorittajoki, jotka kuuluvat Kii- villä lettoalueilla esiintyy useita vaateliaita ja uhanalaisia kas- minkijoen vesistöalueeseen. Alueella on muutamia pieneh- vilajeja.90 köjä järviä ja lampia. Maisema-alue on valtaosaltaan suojelualuetta. Olvassuo on Maastonmuodot ovat tasaisia ja alavia. Laajaa suoaluetta reu- Natura 2000-aluetta, Natura-alueen keskuksena on Olvas- nustavat matalat vaarat ja harjanteet. Suoalueen halki kulkee suon luonnonpuisto. Olvassuo on mm. IBA-alue ja Euroo- itä-länsisuuntainen harjujakso, johon kuuluvat Kälväsvaara pan neuvoston soidensuojeluohjelmakohde sekä kansainvä- ja Kirkkaanlamminharju sekä Iso Palovaara ja Petäjävaara. lisen soidensuojeluohjelman Project Telma -kohde. Se kuu- Harjujakso on reunamuodostuman luonteinen selänne, jonka luu kansainväliseen kosteikkoluontoa suojelevaan RAMSAR korkein kohta Isolla Palovaaralla on 190 m. Muodostumaan -ohjelmaan. Olvassuo on erityisen merkittävä linnustonsuo- kuuluu erilaisia harjanteita, rantavalleja ja suppia sekä Isolla jelu-kohde (SPA) sekä luontotyyppien ja lajien suojelun kan-

89 Rautiainen 2006, 4. 88 Rautiainen 2006, 4. 90 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksistä 2013, 9. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 63

0 2,5 5 7,5 km M MML

Olvassuo

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 64

nalta tärkeä alue (SCI). Natura-alueeseen kuuluvat myös Käl- valakeuden alueelle tyypillisestä aapasuoluonnosta. Se on mai- väsvaaran ja Iso Palovaaran harjujensuojeluohjelma-alueet. semakokonaisuutena ja maisemanähtävyytenä ainutlaatuinen Natura-alueen länsiosassa on pieni yksityinen Ryömän luon- ja edustava. Olvassuo edustaa ensisijaisesti luonnonmaisemaa, nonsuojelualue. Alueella sijaitsevat soidensuojelualueet Ora- mutta suolla on myös kulttuuriarvoja. Olvassuota on esitetty visuo-Näätäsuo-Sammakkosuo ja Leväsuo-Kärppäsuo. Olvas- kansallispuistoksi, ja sitä on tarkoitus kehittää luontomatkai- suon alueella vallitsevista luontotyypeistä aapa- ja keidassuot lukohteena. on luokiteltu edustavuudeltaan ja luonnontilaltaan pääosin parhaaseen mahdolliseen luokkaan.91 Olvassuohon liittyy huomattavia ja monipuolisia luontoarvoja sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Erityisesti aapasuot ja Olvassuolla ja sen lähiympäristöllä on pitkä historia paikallis- pohjavesivaikutteiset lettosuot ovat valtakunnallisesti arvok- ten ihmisten nautinta-alueena. Alueella on edelleen nähtävis- kaita. Alueen tärkeimpiä luontoarvoja ovat laajat ja yhtenäi- sä vanhoja pitkospuureittejä ja polkuja, jotka ovat toimineet set suoalueet ja harvinainen suokasvillisuus, luonnontilainen yhdysreitteinä talolta toiselle. Aluetta on käytetty eräaluee- metsäluonto, erityisesti koivulettojen runsaus ja vanhat iki- na, siellä on poltettu tervaa ja siellä on useita vanhoja tulva- metsät, sekä harvinainen ja uhanalainen kasvi- ja eläinlajis- , suo- ja rantaniittyjä.92 Suolla on jälkiä esihistoriallisen ajan to, johon kuuluvat mm. suurlinnusto ja suurpedot. Suolla on asutuksesta Iso Olvasjärven rannalla sekä Piltuanjoen varrel- nähtävissä alueelle tyypillistä kulttuuriperintöä pitkältä ajan- la. Vanhimmat asuinpaikat ovat mahdollisesti jopa ajalta 7000 jaksolta, aina esihistorialliselta ajalta lähtien. eaa. Piltuanjokivarressa ja Kälväsvaaran reunalla Kirkaslam- men ympärillä on useita historialliselta ajalta peräisin olevia Rajaus tervahautoja. Lisäksi alueella on niittylatojen, niittysaunojen, hautapirttien ja savotta/uittokämppien jäänteitä sekä muuta- Maisema-alueeseen kuuluvat yhtenäisen laajan suoalueen mia pyyntikuoppia, jotka kertovat alueella aikanaan harjoite- muodostavat suot: Olvassuo, Oravisuo, Näätäsuo, Verkkolam- tuista elinkeinoista. Olvassuon suo- ja jokivarsiniittyjä niitet- minsuo, Koirasuo, Ahmasuo, Viimasuo, Iso Karkusuo, Kärp- tiin vielä 1940-luvulla, ja erämaataloja asuttiin 1960-luvulle päsuo ja Leväsuo. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiir- saakka. Olvassuon arvokkaimmat perinnemaisemat sijaitse- teissään kansallispuistoksi esitetyn alueen rajausta, mukaan vat Leväojan ja Piltuanjoen varressa. Myös alueen paikanni- luettuna Olvassuon luonnonpuiston alue. Maisema-alueeseen mistö, kuten esim. Kärppäsuo, Ahmasuo ja Oravisuo, kertoo on rajattu mukaan alavaa suomaisemaa reunustavia selännea- alueen käytön historiasta.93 lueita, vaaroja ja harjanteita.

Alueella on edelleen huomattava porotalousmerkitys hyvien laidunmaiden ja porokarjojen käsittelyyn sopivien paikkojen ansiosta. Kälväsvaara on tunnettu poroerotuspaikka. Luon- nonpuistoa lukuun ottamatta alueella metsästetään. Metsästys- tapa on tiettömyyden ja vaikeakulkuisuuden takia perinteinen.

Olvassuolla on merkitystä retkeilykohteena. Suolla on kaksi ly- hyttä luontopolkua: Sammakkosuon luontopolku ja Kirkaslam- men luontopolku. Reittien varsilla on opastauluja ja retkeilyä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia, kuten laavuja ja lintu- torneja.94 Iso Kirkaslampi on nimensä mukaisesti kirkasvetinen ja syvä, ja soveltuu harrastajasukeltamiseen. Kuva: Miisa Pietilä Arviointiteksti

Pohjois-Pohjanmaan on soiden maakunta, ja Pohjois-Pohjan- maan nevalakeuden alueella suomaisemat ovat olennainen osa maisemakuvaa. Olvassuo on merkittävä, poikkeuksellisen laaja, erämainen ja eheä esimerkki Pohjois-Pohjanmaan ne-

91 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksistä 2013, 5-6. 92 Rautiainen 2006, 5. 93 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksistä 2013, 12; Rautiainen 2006, 5. 94 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksistä 2013, 13. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 65

ROKUANVAARA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ahmas – Rokua. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997).

Kunta: Muhos, Utajärvi, Vaala

Kuvailu men kylästä Rokuan harjuvyöhykkeen etelälaitaa Neittävälle ja Rokuanjärven eteläpuolitse nykyisen Rokuan kansallispuis- Rokuanvaara on alavan suomaiseman keskellä kohoava, noin ton rajalla edelleen Muhokselle.97 20 km pitkä ja 5 km leveä harju- ja dyynimuodostuma. Se on osa Sotkamosta Oulujärven kautta Hailuotoon ulottuvaa Rokuanvaara hahmottuu osin matkailumaisemana. Vaaran harjujaksoa, joka muodostui viimeisen jääkauden vetäytyes- pohjoislaidalla on majoitus-, kylpylä- ja kuntoutuspalveluita sä, mutta Rokuan näkyvimmät pinnanmuodot muodostuivat sekä lomarakentamista. vasta, kun maasto nousi veden pinnan yläpuolelle. Alueella on lukuisia kirkasvetisiä järviä, jääkauden synnyttämiä suppia ja Rokuanvaaran etelälaidalla sijaitsee Rokuan kansallispuisto, Itämeren varhaisempien vaiheiden rantavalleja.95 jonka metsät ovat luonnontilaisia vanhoja männiköitä. Ro- kuanvaara on osa laajempaa Rokuan Geopark-aluetta. Geo- Rokuanvaara säilyi pitkään asumattomana, koska se ei karuu- parkit ovat UNESCO:n suojeluksessa olevia, ainutlaatuisia tensa vuoksi sovi viljelyyn. Rokuan karuissa kangasmetsissä geologisia kohteita.98 maata peittävät laajat, valkeina hohtavat jäkäläkankaat. Ne olivat aikanaan porolaitumina, aina 1800-luvun puoliväliin Arviointiteksti saakka.96 Valtaosa Rokuanvaaran maisema-aluekokonaisuudesta sijait- Rokuanvaaran länsirinteellä kulkee pohjois-eteläsuuntainen see Kainuun maakunnassa Vaalan kunnassa. Rokuanvaaraa on Keisarin tie, joka rakennettiin 1600-luvulla yhdistämään Ka- Kainuussa tehdyssä päivitysinventoinnissa esitetty valtakun- jaanin ja Oulun linnoja. Tie kulki Oulusta Säräisniemelle Ou- nallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. lujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania jatkui Oulu- järven yli joko vesitse tai jäitse. Keisarin tie kulkee Säräisnie- Rokuavaara on ainutlaatuinen harju- ja dyynimuodostuma.

95 Muhonen & Savolainen 2013. 97 Muhonen & Savolainen 2013. 96 Muhonen & Savolainen 2013. 98 Muhonen & Savolainen 2013. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 66

Se on osa harjujaksoa, joka ulottuu Sotkamosta Oulujärven vataan erikoisia kasvillisuustyyppejä. Lakialueiden karut jäkä- kautta aina Pohjanlahden rannikolle ja Hailuotoon saakka. liköt ovat Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset.99 Rokuanvaaran arvot perustuvat sen harjuluonnolle ominaisiin erityispiirteisiin. Rokualla kaikki harjuluonnon ominaispiir- Rajaus teet ovat kehittyneet poikkeuksellisen laajoiksi ja selkeiksi. Ro- kuanvaaralla on erityisen paljon teräväpiirteisiä suppakuop- Maisema-alueen rajaus noudattaa Kainuun arvokkaiden mai- pia. Niistä huomattavin on Syvyydenkaivo, joka on pinta-alal- sema-alueiden inventoinnin yhteydessä määriteltyä rajausta. taan Suomen suurin suppa. Useissa suppakuopissa on karuja, kirkasvetisiä järviä tai lampia. Suppien ja dyynien rinteillä ta- 99 Muhonen & Savolainen 2013.

Kuva: Kalle Hellström ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 67

0 1,5 3 4,5 km M MML

Rokuanvaara

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 68

4.5. KAINUUN VAARASEUTU

IIJOKIVARREN KULTTUURI- JA LUONNONMAISEMAT

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Pudasjärvi, Taivalkoski

Kuvailu vaara sekä jokilaaksoa nauhamaisena rivistönä reunustavat Iso Kellovaara, Pikku Kellovaara, Koivukulma, Koivukangas, Maisema-alueen runkona on kapeassa uomassa virtaava, eloi- Haapuanvaara, Toinenvaara, Ketunpesäharju, Käpylautakan- sasti mutkitteleva Iijoki. Joelle ovat luonteenomaisia lukuisat gas, Kisosvaara ja Kuivikkovaara. kosket, virtapaikat ja suvannot. Joki putoaa noin 50 km matkalla noin 60 m. Joki laajenee monin paikoin lammiksi, mai- Iijoen varressa on paikoin rantaniittyjä ja tulvametsiä. Joessa sema-alueella sijaitsevat Jurmunlampi, Kellolampi, Lapinlam- on useassa kohdassa pieniä niittysaaria. Maisema-alueella si- pi ja Kurjenlampi. Iijoen vesistön keski- ja yläosat on suojeltu jaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet koskiensuojelulailla. Haukiojan suun – Kurjenlammen laidunniityt ja Jurmun tulva- saaret, maakunnallisesti arvokkaat Kurjenkosken tulvaniittysaa- Jokilaakso on kapea. Sitä ympäröi kumpuileva vaaramaisema. ret, Sotkajärven Pöllänjokisuisto ja Puiroonsaari sekä paikalli- Maisema-alue sijaitsee kahden maisemaseudun, Pohjois-Poh- sesti arvokkaat Kurjenlammen tulvaniittysaaret, Kellonlammen janmaan nevalakeuden seudun ja Kainuun vaaraseudun, vai- tulvaniittysaaret, Kurjen Säkkisen rantalaidun, Vasikkasaari ja hettumisalueella. Maisema-alueen länsipäässä Sotkajärveä Kotiniemi, Takasaari ja Pajalan niitty.100 ympäröivillä alueilla maisema on nevalakeuden seudulle tyypilliseen tapaan loivapiirteistä ja suovaltaista. Sotkajärven itä- Sotkajärvi on poikkeuksellisen edustava sisämaan suistojärvi. puolella maiseman pinnanmuodot muuttuvat Kainuun vaara- Se on matala, rehevä ja laajoilta alueilta vesiniittyjen vallassa. seudulle ominaisiksi kumpuileviksi moreenimaiksi. Sotkajär- Järveä ympäröivät suot, niityt, luhdat ja tulvametsät. Sotkajär- veltä itään avautuvia näkymiä hallitsevat jokilaakson molem- vi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, se on Natura-aluet- min puolin kohoavat Hirvasvaara ja Sotkavaara. Joen varsilla ta ja kuuluu Sotkajärvi ja Helkalansuo – Kalettomansuo Na- korkeimpina maastonkohtina kumpuilevassa vaaramaisemas- tura 2000-alueeseen (SPA/SCI) sekä valtakunnalliseen lintu- sa erottuvat Kokkovaara, Näätävaara, Pisamovaara ja Lapin- 100 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 148–161, 205–215. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 69

0 2,5 5 7,5 km M MML

Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 70

vesien suojeluohjelmaan. Jurmunlammen pohjois- ja koillis- Iijoen pohjoispuolella jokiuomaa ja maastonmuotoja myötäil- ranta kuuluvat arvokkaaseen Pahkakurun – Porraslammin- len kulkevalta maantieltä avautuu vaihtelevia näkymiä joen var- kankaan harjualueeseen, joka rajoittuu jyrkänteenä Jurmun- ressa sijaitseviin kyliin. Paikoin tie kulkee lähellä jokea. Joen yli lampeen. Jurmunlammessa on harvinaisen hyvin kehittynyt kulkevat sillat erottuvat maisemassa solmukohtina. sisämaan delta. Jurmunlampi kuuluu Natura 2000-alueeseen Pahkakuru – Jurmunlampi (SCI). Asutusta ympäröivät viljelysalueet ovat pinta-alaltaan melko pieniä. Joen varressa on avoimia viljelykäytössä olevia peltoja Iijokivarressa on ollut asutusta jo kivikaudella. Esihistorial- ja niittyjä. Paikoin viljelysalueet sijaitsevat joen rannoilla vas- lista ja historiallista aikaa edustavat kohteet sijaitsevat lähellä tapäätä toisiaan, ja kapean joen yli avautuvat näkymät elävöit- jokea. Maisema-alueen länsiosassa Sotkajärven ympäristössä tävät maisemakuvaa. Maatalouden muutosten ja rantaniitty- on kivikautisia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia. Iijoen varrella jen hoidon lopettamisen myötä niityt ja osa pelloista on kasva- on muutamia kivikautisia asuinpaikkoja ja kuoppia sekä usei- massa umpeen, mikä muuttaa maisemaa. Paikoin viljelysalueet ta historiallista aikaa edustavia tervahautoja. ovat 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa myös laajentuneet.

Saamelaiset antoivat aikanaan nykyiselle Iijoelle nimeksi Iddji- Arviointiteksti johka, Yöjoki, ja suomalaisasukkaat käänsivät nimen myöhem- min Iijoeksi. Seutu oli hämäläisten eräaluetta yli tuhat vuotta Iijokivarsi on vaikuttava ja arvokas maisemakokonaisuus, johon sitten, ja Perämeren rannikon asukkaat käyttivät aluetta eräret- liittyy runsaasti sekä luonnonarvoja että kulttuurihistoriallisia killään 1200-luvulta alkaen.101 Iijoen varsille muodostui vaki- arvoja. Maisema-alue on edustava esimerkki Iijokivarren har- naista asutusta 1500-luvun lopulta lähtien.102 Asutuksen si- vasta, erämaiden katkomasta asutuksesta. Maisema-alueella yh- jaintiin vaikuttivat joen tarjoamat liikkumis- ja kalastusmah- distyvät toisiinsa luonnonmaisemat ja maaseudun kulttuuri- dollisuudet sekä viljelyyn ja karjan laiduntamiseen sopivien maisemat. Kokonaisuus muodostuu Iijokea harvana nauhana maa-alueiden sijainti joen varrella. Asutus sijoittui hedelmäl- reunustavista ja luonnonmaisemien toisistaan erottamista pie- lisille viljelykelpoisille maille kulkureitteinä toimivien vesistöjen nistä kylistä ja asutuskeskittymistä viljelysalueineen. Kyläkoko- varsille ja järvien rannoille. 1600-luvun alussa pysyvää asutusta naisuuksille ja viljelysmaisemille on ominaista pienipiirteisyys. oli mm. Sotkajärven ja Kuren kylissä. Kylissä on talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Olennaisena Ennen tieyhteyksien rakentamista Iijoki oli tärkeä kuljetusreit- osana maisemakokonaisuuteen kuuluvat asumattomat alueet, ti. Aikanaan se oli tärkeä idän ja lännen välinen kulkureitti, jota erämaat, metsäalueet ja suot joen varressa. käyttivät mm. vienalaiset ja pohjalaiset. Se on ollut myös mer- kittävä puutavaran uittoväylä aina 1900-luvun lopulle saakka. Maisema-alueen runkona on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Iijoki. Iijoella on historiallista merkitystä kulkuväylä- Asutus Iijoen varrella ei ole yhtenäistä, vaan se sijoittuu pie- nä, uittoväylänä, matkailukohteena ja virkistyskäytössä. Joki- niin, asumattomien jokiosuuksien toisistaan erottamiin kyliin. maisemaa elävöittävät kosket, virtapaikat ja suvannot. Iijoen Joen varrella sijaitsevia kyläkokonaisuuksia ovat Hirvaskoski, vesistöön kuuluva Sotkajärvi on luontoarvoiltaan merkittävä Sotka, Ervasti, Kurki, Yli-Kurki, Haapua, Elkonniemi, Parviai- ja monipuolinen kokonaisuus. nen, Hautakylä ja Jurmu. Kylien lisäksi jokivarressa on yksit- täisiä tiloja ja muutamien tilojen muodostamia asutusryppäi- Rajaus tä viljelyksineen. Perinteinen asutus sijaitsee Iijoen törmillä lähellä jokea, joen kulkua myötäilevien maanteiden varsilla Maisema-alueeseen kuuluvat Iijoki ja sitä tiiviisti reunustavat sekä teiden ja joen väliin rajautuvilla alueilla. Suuri osa raken- kylät viljelysalueineen. Lounaassa maisema-alue rajautuu Sot- nuksista on peräisin sotia edeltävältä ajalta. Alueella sijaitse- kajärven ympäristöön, koillisessa Jurmun kylän pohjoispuolelle. via maakunnallisesti arvokkaita rakennusperinne- ja kulttuu- riympäristökohteita ovat Sotkan maisemakokonaisuus, Hir- Maisema-alueen rajausta on täsmennetty paikoin siten, että vaskosken ruukin alue ja Hirvaskosken rukoushuone Pudas- maisema-alueeseen on otettu mukaan jokilaaksoa rajaavat, järvellä sekä Jurmun kylä ja Elkonniemi Jurmun Parviaises- taustamaisemana merkittävät vaarat ja kumpareet. Sotkajär- sa Taivalkoskella.103 Jokivarteen on viime aikoina rakennettu ven pohjoispuolella sijaitseva Hirvaskosken kylä on otettu mu- myös vapaa-ajanasuntoja, jotka kaikki eivät ominaispiirteil- kaan maisema-aluekokonaisuuteen. Hirvaskoski on edustava tään sopeudu ympäristöönsä. esimerkki alueelle tyypillisestä maaseudun viljelysmaisemasta. Kylässä on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvo- 101 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. kasta rakennuskantaa. 102 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 202. 103 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 190–208. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjan- maalla syksyllä 2013. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 71

TYRÄJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Tyräjärven kulttuurimaisemat. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Tyräjärvi – Jokijärvi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997).

Kunta: Taivalkoski

Kuvailu Tyräjärvellä asutus tukeutuu selkeästi maastonmuotoihin. Asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Tyräjärven pohjoisrannoil- Maisema-alueella ovat näkyvissä Kainuun vaaraseudulle omi- la, vaarojen etelään kohti järveä viettävillä rinteillä. Vaarojen naiset piirteet. Seudulle tyypillisiä ovat kumpuilevat moreeni- väliin rajautuu asumattomia suovaltaisia alueita. Järven ete- maat ja soiden runsas määrä. Alueella on suuria reittimäisiä läpuoliset rannat ovat harvaan asuttuja. järvivesistöjä, pienempiä järviä, puroja ja jokia. Alue on harvaan asuttua. Asutus sijaitsee vesistöjen rannoilla, kumpareil- Tyräjärven luoteisrannalla sijaitseva Tyrämäen kylä on koko- la ja vaarojen rinteillä. naisuutena tiivis ja selvästi hahmottuva. Kylällä on pitkä historia, vanhimmat kylän tiloista on perustettu jo 1600-luvulla. Maisema-alue keskittyy Tyräjärven ympärille. Noin 2500 ha Pienipiirteisessä kulttuurimaisemassa kumpuileva viljelysmai- laajuinen Tyräjärvi kuuluu Iijoen vesistöön. Tyräjärveä ympä- sema, talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustava raken- röi kumpuileva vaaramaisema, vaarojen ja kumpareiden vä- nuskanta, eloisasti kaartuileva kylänraitti sekä raittia myöten leissä on alavia suovaltaisia alueita. Järveä ympäröivät Vasik- ja raitilta järvelle avautuvat näkymät muodostavat omaleimai- kavaara, Tyrävaara, Hiltusenvaara ja Hyvävaara. Maisemas- sen kokonaisuuden. Viljelysalueet sijaitsevat Tyrämäen lael- sa selkeimmin erottuu Tyräjärven pohjoispuolella sijaitseva la, missä korkeimmalla kohdalla maamerkkinä erottuu vanha muita vaaroja korkeampi ja laajempi Tyrävaara. tuulimylly. Pihapiirit sijaitsevat Tyrämäkeä kiertävän, järven rantaa myötäilevän vanhan kylätien varressa. Paikoin raitti Tyräjärven ja sen lähistöllä sijaitsevien järvien rannoilla on kulkee pihapiirien läpi, asuinrakennukset ja talousrakennuk- useita muinaisjäännöksiä. Maisema-alueella on muutama ki- set sijaitsevat tien eri puolilla. Osa vanhoista, kulttuurihisto- vikautinen asuinpaikka. Tyräjärven ja Koviojärven välisessä riallisesti arvokkaista rakennuksista on huonokuntoisia, mikä salmessa on esihistorialliselta ajalta peräisin oleva lapinpato. uhkaa kylälle ominaisten arvojen säilymistä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 72

Tyrävaaran kylä on maisemallisesti upea kokonaisuus. Asutus sijaitsee järven pohjoispuolella vaaran etelärinteellä, maastonmuotoja mukaillen kulkevan maantien ja järven väliin rajautuvalla alueella. Viljelysalueet ulottuvat paikoin järven rantaan saakka. Rakentaminen tukeutuu tiehen väljänä, nauhamaisena kokonaisuutena. Kylässä on hyvin säilynyttä perinteistä rakennuskantaa ja paljon myös uutta rakennuskantaa.

Hutunniemessä asutus ja viljelysalueet keskittyvät Hutunvaa- ran länsirinteelle järveen työntyvälle kapeakärkiselle niemelle. Järven koilliskulmassa Pahkoniemessä on viljelysalueita ja asutusta järven rannassa, etelään järveä kohti viettävällä rinteellä.

Tyräjärven ympärillä sijaitsevissa kylissä viljelyskäytössä olevien peltoalueiden määrä on kylien laidoilla ja ranta-alueilla jonkin verran vähentynyt 1990-luvulta lähtien. Maatalouden merkitys elinkeinona näkyy kuitenkin edelleen selkeästi maisemassa. Viljelysmaisemalle on ominaista elinvoimaisuus ja omaleimaisuus.

Arviointiteksti

Tyräjärven maisemakokonaisuus on maisemakuvaltaan vaikuttava ja edustava esimerkki Kainuun vaaraseudulle tyypil- lisistä maisemista. Maisema-alueella yhdistyvät toisiinsa luonnonmaisema ja maaseudun viljelysmaisema. Alueelle ominaisia piirteitä ovat vanhat, pitkään viljelyskäytössä olleet peltoalueet ja talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavat rakennukset.

Tyräjärven pohjoispuolella sijaitsevat kylät, Tyrämäki ja Tyrä- vaara, ovat edustavia esimerkkejä Kainuun vaaraseudulle tyy- pillisestä vaara- ja järvenranta-asutuksesta. Kylissä on runsaasti vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Tyrävaaran kylästä avautuvat poikkeuksellisen upeat pit- kät ja laajat näkymät Tyräjärvelle. Tyräjärvi on maisemallisesti komea järvi. Järvessä on lukuisia erikokoisia, luonteeltaan erämaisia saaria.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Tyräjärvi ja sitä ympäröivillä vaaroilla sijaitsevat kyläkokonaisuudet, Tyrämäki, Tyrävaa- ra ja Hutunniemi. Maisema-alueen rajausta on tarkennettu, rajaukseen on otettu mukaan järvi kokonaisuudessaan sekä maisema-alueen taustamaisemina merkittävät selännealueet. Tyräjärven luoteispuolella sijaitseva Jokijärvi on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 73

0123km M MML

Tyräjärven kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 74

4.6. KUUSAMON VAARASEUTU

MÄÄTTÄLÄNVAARAN KULTTUURIMAISEMA

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Määttälänvaara – Vuotunki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Määttälänvaara. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993). Vuotungin kylä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Alueella on ollut asutusta esihistorialliselta ajalta lähtien. Esi- historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on alueen eteläosassa Määttälänvaaran kylä sijaitsee Kuusamon itäosassa. Maiseman Suininkijärven rannalla. Suiningin Ruumissaaressa on histo- muodoissa näkyy selvästi mannerjäätikön aiheuttama luo- riallisen ajan hautapaikkoja. de-kaakko -suuntainen kulutuskorkokuva. Maisemassa vaihtelevat muodoiltaan rikkonaiset järvialueet ja luode-kaakko Kylässä asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Määttälänvaaran jär- -suuntaiset vaarajaksot. Vesistöjen muodoille ovat tyypillisiä veä kohti viettävällä rinteellä. Asutus sijaitsee maastonmuoto- pitkänomaiset lahdet ja pitkät ja kapeat, teräväkärkiset niemet. ja myötäilevän vanhan kylätien, Alatien, varrella. Kylässä on runsaasti arvokasta, talonpoikaista rakentamisen perinnet- Kylä sijaitsee Suininkijärven pohjoispuolella Määttälänvaa- tä edustavaa rakennuskantaa. Maakunnallisesti merkittävik- ralla. Suininkijärvessä on pieniä luonnontilaisia saaria. Jär- si kohteiksi on määritelty Alatalo, Härkönen ja Uutela104. Pi- veä ympäröi vaaramaisema. Määttälänvaran kylän ympärillä hapiirit ovat perusmuodoiltaan pohjoispohjalaiselle rakenta- sijaitsevat Veskelvaara, korkeudeltaan 350 m merenpinnasta, misen perinteelle tyypilliseen tapaan nelikulmaisia, kulmista sekä sitä matalammat Kautiaisenaho, Soukkeloaho, Piippuaho avoimia ja joko kolmelta tai neljältä sivulta rakennusten raja Pitkäselänne. Metsäinen Veskelvaara näkyy Suiningin eteä- jaamia. Pihapiirien muodoissa näkyvät myös sijaintipaikan rannalta kylää kohti avautuvan näkymän taustana. vaikutukset: rakennukset on sovitettu maastoon järveä kohti viettävän rinteen muotoja mukaillen. Pihapiirejä ympäröivät Suininki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. edelleen viljelyskäytössä olevat peltoalueet sekä niittyalueet. Suininki on Natura 2000-alue (SPA/SCI). Kylän edustalla ranta-alueella on Kylänniemi, noin 200 m pitkä hiekkasärkkä- 104 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 184. Maa- kunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla muodostuma. syksyllä 2013. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 75

0 1 2 3 km M MML

Määttälänvaaran kulttuurimaisema

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 76

Hallitsematon uudisrakentaminen muodostaa merkittävim- män uhkatekijän maiseman ominaispiirteiden ja arvojen säi- lymiselle. Keskeisille ja näkyville paikoille edellisten vuosikymmenien kuluessa rakennetut uudisrakennukset eivät kaikki sopeudu ominaispiirteiltään kokonaisuuteen. Järven rannassa on muutamia loma-asuntoja, jotka ovat lehtipuuvaltaisen ranta- metsikön suojassa.

Arviointiteksti

Määttälänvaaran kylässä maisemakokonaisuudelle ominaiset arvot pohjautuvat luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman ominaispiirteisiin, asutuksen pitkään historiaan ja paikalli- seen omaleimaisuuteen. Kylä on edustava esimerkki Koillis- maan rivikylämäisestä vaaranlakiasutuksesta. Se on pieniko- Kuva: Kalle Hellström koinen, pienipiirteinen ja elinvoimainen kokonaisuus. Perin- teinen koillismaalainen viljelysmaisema ja kylässä sijaitsevat talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustavat rakennukset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kylämaisemalle ovat ominaisia komeat näkymät kylästä Suininkijärvelle sekä järveltä ja sen takaa Määttälänvaran rinteillä sijaitsevaan ky- lään. Kylän taustamaisemana näkyvä Veskelvaara on olennainen osa maisemakokonaisuutta.

Rajaus

Maisemakokonaisuuteen kuuluu Määttälänvaaran kylä, kylän luoteispuolella sijaitseva taustamaisemana merkittävä Veskel- vaara sekä kylän eteläpuolella Suininkijärven ranta-alueet ja järvessä sijaitsevat saaret.

Alueen rajaus on määritelty päivitysinventoinnin perusteella aikaisemmasta rajauksesta poikkeavaksi. Määttälänvaaran kylä hahmottuu selkeästi omana erillisenä kokonaisuutenaan. Määt- tälänvaaran pohjoispuolella sijaitseva Vuotungin kylä on mää- ritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuu- riympäristöksi RKY 2009, joten se on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle. Määttälänvaaran ja Vuotungin väliin rajautuvalla alueella sijaitsevat viljelysalueet eivät hahmotu osaksi Määt- tälänvaaran kylää, eikä niillä ole merkitystä valtakunnallisesti arvokkaana maaseudun kulttuurimaisemana. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 77

OULANKAJOEN JA KITKAJOEN KOSKIMAISEMAT

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kuusamon kosket. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Oulanka – Kitka. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat -maisema-alue- Oulankajoki ja Kitkajoki virtaavat jylhäpiirteisessä vaaramai- kokonaisuus kuuluu Oulangan kansallispuistoon. Se on semassa Kuusamon koillisosassa. Joet kuuluvat Venäjän puo- Ramsar-aluetta ja Natura 2000-aluetta (Oulanka, SPA/SCI). lella sijaitsevaan Paanajärveen laskevaan Koutajoen vesistöön. Maisema-alueella on runsaasti arvokkaita luontokohteita. Maisema-alue on osa Oulangan kansallispuistoa. Oulanka- ja Alue kuuluu Oulanka – Sukerijärven kansainvälisesti arvok- Kitkajokien maisemalle tyypillisiä erityispiirteitä ovat rotko- kaaseen lintualueeseen. Oulankajokilaaksossa olevat hiekka- laaksot, kosket ja putoukset. Jokia ympäröivät pitkään luon- muodostumat kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluoh- nontilassa olleet metsät. jelmaan. Jyrävänjärven ympärillä on arvokas kallioalue Jyrä- vänjärven kalliot ja Pessanvaaran arvokas tuulikerrostuma. Kitkajoessa Ala-Juumajärven itäpuolella sijaitsevat Niskakos- Koutajoen vesistön valuma-alueet on suojeltu koskiensuoje- ken, Myllykosken, Aallokkokosken ja Jyrävän kosket. Jyräväs- lulailla. Oulanka- ja Kitkajokien alue on kasvistoltaan arvo- sä joki virtaa yhdessä maamme suurimmista rotkomuodostu- kas ja omaleimainen. Kasvistollisesti arvokkain alue on Jyrä- mista useiden kilometrien matkalla lähes yhtämittaisena kos- vän läheisyydessä sijaitseva Juuman vuomat. Siellä rotkojen kena. Ala-Juumajärven pohjoisrannalla oleva Juuman kylä on poikkeuksellisissa ilmasto-olosuhteissa on säilynyt arvokasta maakunnallisesti arvokas maisema-alue. reliktikasvillisuutta.105

Oulankajoki virtaa Kitkajokea avoimemmassa laaksossa voi- Kiutakönkäällä Oulankajoen varrella sekä Savilammen poh- makkaasti mutkitellen. Joen uoma on muuttanut ajoittain joisrannalla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ne sijaitse- paikkaansa ja jokilaaksolle ovat tyypillisiä vanhat, sivuutetut vat aivan joen partaalla. Maisema-alueen lähistöllä Kitkan- uomanpätkät. Oulankajoessa on useita koskia, joista suurin joen varrella Yli-Juumajärven ja Ala-Juumajärven rannoilla on Kiutakönkään putous. Sen pohjoispuolella sijaitsevat He- on useita kivikautisia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia. pokoski, Taivalköngäs ja Oulanganköngäs. 105 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 148. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 78

0 2,5 5 7,5 km M MML

Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 79

Jokimaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriaa. Oulankajokea Rajaus on käytetty 1900-luvun alussa Venäjälle myydyn puutavaran uittoväylänä. Tuolloin metsää on hakattu myös Oulankajo- Maisema-alueen rajauksia on merkittävästi laajennettu. Mai- keen laskevan Kulmakkopuron varresta. Alueella on edelleen semakokonaisuuteen kuuluvat Oulankajoki Oulangankön- jäljellä jälkiä metsätöistä, mm. savottakämppien raunioita.106 käältä itään ja Kitkajoki Juumasta itään, idässä maisema-alue rajautuu jokien yhtymäkohtaan. Maisema-alueeseen on rajattu Maisema-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat pe- mukaan jokia reunustavia selännealueita, polkuverkostoja ja rinnemaisemakohteet Rytipuron paiseniitty, Haaralammen perinnemaisemakohteita. Valtaosa maisema-alueesta sijaitsee tulvaniityt, Kiutakankaan niityt ja Isoniemi sekä maakunnal- Oulangan kansallispuiston alueella. Osa maisema-alueesta si- lisesti arvokkaat Runsuniitty ja Kiutavaaran tulvaniittysaari. jaitsee Lapin maakunnassa Sallan kunnan alueella. Niityillä on useita latoja. Jokien varsilla on myös paikallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita.107

Kuusamon kosket liittyvät myös voimatalouden rakentamisen historiaan. Kitkajoen koskiosuuksista käytiin voimatalo- usyhtiöiden välistä kamppailua 1950-luvulla. 1960-luvun kuluessa koskisota muuttui voimatalouden ja luonnonsuojelun väliseksi kiistaksi. Lopullinen päätös Kuusamon koskisodalle oli vuonna 1987 säädetty koskiensuojelulaki.

Arviointiteksti

Oulankajoen ja Kitkajoen koskien arvot perustuvat alueen luonnonmaisemalle tyypillisiin erityispiirteisiin. Jokimaise- mat jylhine rotkolaaksoineen ja putouksineen ovat olennainen osa Kuusamon vaaraseudun monipuolista maisemaa. Kos- kimaisemat ovat Kuusamossa myös merkittävä identiteetti- ja imagotekijä. Oulankajoen luonnonmaisemat ja kulttuurimaisemat on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kohteeseen liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Mai- sema-alueella jokien varsilla on perinnemaisemakohteita ja niittylatoja.

Koskilla on merkitystä matkailukohteena. Tunnettu retkeilyreitti, Karhunkierros, kulkee jokien vartta myöten Savilammel- ta Kiutakönkäälle ja edelleen Juumaan. Karhunkierros-reitti on historiallisesti arvokas retkeilyreitti. Se merkittiin maastoon 1950-luvun puolivälissä. Se linjattiin osittain vanhoille poromiesten ja kalamiesten reiteille, ja reitin varrella olevia poromiesten ja metsäyhtiöiden kämppiä otettiin retkeili-

jöiden käyttöön. Mittava virkistyskäyttö kuluttaa ulkoilurei- Kuva: Kalle Hellström tin lähimaastoa.

106 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 148. 107 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 90–120. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 80

VIRKKULAN KULTTUURIMAISEMA JA RUKAN VAARAJONO

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Virkkula. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Virkkula – Ruka. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu lahden rannat ovat hyvin jyrkät ja paikoin kallioiset. Jyrkäntei- tä on varsinkin järven koillisreunalla Porontimajoen suussa. Maisema-alueella näkyy Kuusamon vaaraseudulle ominainen jylhyys. Maisemassa vaihtelevat vaarat ja niiden väleissä sijait- Rukan – Valtavaaran alue sijaitsee valtaosaltaan muuta Kuu- sevat järvet ja jokikanjonit. Maastonmuodoissa näkyy man- samoa korkeammalla, joten siellä on paljon erilaisia luonto- nerjäätikön vaikutuksesta syntynyt luode-kaakkosuuntaisuus. tyyppejä. Valtavaaran suojelualueella on paljaita kallioita, kuu- Maisema-aluetta hallitsee lounas-koillissuuntainen vaarajo- simetsiä sekä soisia painanteita. Kallioperän kalkkipitoisuu- no, johon kuuluvat Pyhävaara, Rukatunturi, Valtavaara, Vä- desta sekä pienilmaston kosteusoloista johtuen alueen kasvil- livaara, Valkeaisenvaara, Pessarinvaara, Konttainen, Masso- lisuus on rehevää ja lajisto monipuolista. Tunturikasvien kirjo rinvaara, Hopeavaara ja Iso Kumpuvaara. Ruka-Valtavaara on laaja, alueella on tyypillisiä etelävuori-kallioita, joiden olo- on Pohjois-Pohjanmaan korkein alue, Rukan korkeus on 500 suhteet vastaavat alppikasvien vaatimuksia. Näillä kallioilla m ja Valtavaaran korkeus 492 m merenpinnasta. Korkeusero kasvaa Suomessa ainutlaatuinen pohjoisten ja eteläisten laji- vaarajakson juurella oleviin järviin on noin 200 m. Erityisen en sekoitus. Tunturivihvilä, sielikkö, kurjenkanerva ja riekon- jyrkkiä kohtia ovat Rukan Juhannuskallio ja Konttaisen länsi- marja ovat Valtavaaralla esiintyviä tunturikasveja. rinne. Juhannuskallion pahta on maisemallisesti arvokas jyr- känne, Rukatunturin maisemallinen tunnus, ja se on rauhoi- Maisema-alueella on useita suojelualueita. Valtavaara kuu- tettu luonnonsuojelulain nojalla. Vaarojen välissä on useita luu Natura 2000-alueeseen Valtavaara – Pyhävaara (SPA/SCI) pieniä järviä ja lampia, niistä suurimpia ovat Konttaisjärvi, sekä kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen Valtavaara Ala-Pessari ja Ylä-Pessari. – Pyhävaara (IBA). Maisema-alueen pohjoisosassa sijaitsevat Natura 2000-alueet Kumpuvaaran suot (SCI). Porontima- Vaarajonon rinteet viettävät kohti niiden itäpuolella sijaitse- järvestä erkaneva Myllylampi ja Porontimajokea reunustavat vaa Porontimajärveä. Järveä jakaa kahteen osaan Koirakallion Joenniskankalliot kuuluvat Natura 2000-alueeseen Valtavaa- hallitsema Pitkäniemi. Järven itäisen osan muodostavan Pitkä- ra – Pyhävaara. Maisema-alueella sijaitsevat erittäin arvokkaat ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 81

0123km M MML

Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono

V -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 82

kallioalueet Vattuvaara – Porontiman kanjoni, Konttainen – Arviointiteksti Mossorinvaara ja Valtavaara – Valkeisenvaara. Maisema-alue, johon kuuluvat Pyhävaaralta Iso Kumpuvaa- Rukatunturilla on pitkä historia matkailu- ja laskettelukoh- ralle ulottuva vaarajono ja Virkkulan kylä viljelysalueineen teena. Nykyään se on kansainvälisesti merkittävä matkai- on maisemakuvaltaan monimuotoinen ja vaikuttava koko- lukohde. Ruka alkoi saada merkitystä matkailukohteena jo naisuus. Maisema-alueella yhdistyvät toisiinsa erämaamaise- 1930–1940-luvuilla. Tuolloin alueella harrastettiin murtomaa- malle, matkailumaisemalle ja maaseudun kulttuurimaisemalle hiihtoa ja ”mutkamäenlaskua”. Ruka alkoi kehittyä laskette- ominaiset piirteet. Vaarajono on maisemallisesti erittäin arvo- lukohteeksi 1950-luvulla. Tunturiin raivattiin ensimmäinen kas kokonaisuus. Sen korkein huippu, Rukatunturi, on suur- laskettelurinne 1950-luvun puolivälissä. Tämä rinne on ajan maisemaa hallitseva maamerkki, joka näkyy kauas. mittaan laajentunut nykyiseksi eturinteeksi. Rukalla pidettiin ensimmäiset pujottelukilpailut vuonna 1955. Tunturiin raken- Valtavaaran ja Konttaisen erämaamaisemat ovat alueen iden- nettiin ensimmäinen hiihtohissi sekä ensimmäiset majoitus- titeetin ja imagon kannalta merkittävä erityispiirre. Alueen ja ravintolatilat 1950-luvun puolivälin jälkeen. Rinnealueet luonnonympäristö on monimuotoista, alueella on paljon eri- laajentuivat tunturin takana oleville alueille 1960-luvun alku- laisia luontotyyppejä. Lajisto on monipuolista, ja alueella kas- puoliskon kuluessa. Rukan suuri hyppyrimäki on valmistunut vaa myös harvinaisia kasvilajeja. vuonna 1964. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Rukan alueelle rakennettiin uusia rinteitä ja hissejä, matkailu- ja ma- Rukatunturi on paitsi merkittävä maisemanähtävyys, myös joituspalvelurakennuksia sekä lomarakennuksia.108 Nykyään kansainvälisesti tunnettu matkailukeskus, ja sillä on matkailu- Rukalla on 34 laskettelurinnettä, 21 hissiä ja kaksi hyppyri- ja talviurheilukeskuksena pitkä historia. Matkailutoimintojen mäkeä sekä majoitus- palvelu- ja ravintolarakennuksia. Mai- alueella maiseman arvot pohjautuvat alueen elinvoimaisuu- semassa etäälle näkyvä tehokas rakentaminen keskittyy varsin teen matkailukohteena. Matkailualueen sijainti valtakunnal- suppealle alueelle Rukan kylään tunturin länsirinteelle. Maas- lisesti arvokkaalla maisema-alueella on paitsi vahvuus ja voi- tonmuotoja on muokattu voimakkaasti tunturin länsipuolella mavara, myös identiteetti- ja imagotekijänä merkittävä. Rukan kylän yläpuolella sijaitsevilla rinteillä. Virkkulan kylä on komea ja edustava esimerkki Kuusamon Valtavaaran, Konttaisen ja Ison Kumpuvaaran alueet ovat säi- vaaramaan kannas- ja mäkiasutuksesta. Kylässä on paljon ta- lyneet luonnontilaisina. Merkittävä retkeilyreitti, Karhunkier- lonpoikasta rakentamisen perinnettä edustavia arvokkaita ra- ros, kulkee Rukan, Valtavaaran ja Konttaisen maastoja Oulan- kennuksia. Kylälle ovat tyypillisiä jyhkeät ja omaleimaiset erä- gan kansallispuistoon. Karhunkierros-reitti merkittiin maas- maa- ja vaaramaisemat Porontimajärven yli Rukan, Valtavaa- toon 1950-luvun puolivälissä. Reitin merkitsemisellä oli suo- ran ja Konttaisen suuntaan. jelullinen tarkoitus, sen avulla retkeilijät ohjattiin käyttämään samoja polkuja ja vältettiin luonnonympäristön kulumista.109 Rajaus Se linjattiin osittain vanhoille poromiesten ja kalamiesten reiteille, ja reitin varrella olevia poromiesten ja metsäyhtiöiden Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Pyhävaaran, Rukatunturin, kämppiä otettiin retkeilijöiden käyttöön. Valtavaaran, Konttaisen ja Ison Kumpuvaaran muodostama vaarajono sekä sen koillispuolella Porontimajärven rannalla Virkkulan kylä on pieni, selkeästi hahmottuva kokonaisuus. sijaitseva Virkkulan kylä. Alueen rajausta on muutettu siten, Se sijaitsee Porontimajärven rannalla Pitkäniemen eteläosas- että aluekokonaisuuteen on otettu mukaan Rukatunturi ja Py- sa. Viljelysalueet ja asutus sijaitsevat vaaran laella ja sen Po- hävaara, jotka ovat olennainen osa yhtenäistä, lounas-koillis- rontimajärvelle ja Pikku-Porontimajärvelle viettävillä rinteillä. suuntaista vaarajonoa. Kylässä on 1800-luvun, 1930-luvun ja 1950- ja 1960-lukujen asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Korkeimmalla koh- Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyn maisema-alueen raja- dalla sijaitseva Ylänteen talo erottuu maisemassa maamerkki- us noudattaa pääpiirteissään edellisen inventoinnin yhteydes- rakennuksena. Se on hieno esimerkki 1800-luvun koillismaa- sä määriteltyä Virkkula – Ruka-maisema-alueen rajausta.110 laisesta rakennustyylistä. Pihapiirissä on asuinrakennuksen li- Tuolloin alueesta osa oli määritelty valtakunnallisesti ja osa säksi useita vanhoja talousrakennuksia. Pihapiirejä ympäröi- maakunnallisesti arvokkaaksi. Mainittua rajausta on inven- vät peltoja niittyalueet. Virkkulan kylään on edellisten vuo- toinnin perusteella paikoin tarkennettu maastonmuotojen ja sikymmenien kuluessa rakennettu muutamia uusia asuinra- maiseman ominaispiirteiden perusteella. kennuksia, jotka eivät ominaispiirteiltään ja sijainniltaan suhteessa maisemaan sovi kokonaisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla.

108 Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi 2006, 60–61. 109 Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi 2006, 61. 110 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 135. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 83

Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 5Pohjois-Pohjanmaalla – maisema-alueiden kuvaukset

Päivitysinventoinnin perusteella maakunnallisesti arvokkaik- tä kahteen sisältyy entuudestaan maakunnallisesti arvokkaiksi si maisema-alueiksi Pohjois-Pohjanmaalla ehdotetaan 81 koh- maisema-alueiksi määriteltyjä pieniä alueita). Alueista 26 on detta. Niistä 38 on jo entuudestaan määritelty maakunnalli- aikaisemmin joko kokonaan tai osittain määritelty joko val- sesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Luetteloa on täydennetty takunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuik- 43 uudella alueella. Niistä 17 on kokonaan uusia alueita (niis- si kulttuuriympäristöiksi.

5.1. SUOMENSELKÄ

AHOKYLÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ahokylä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäntä ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 84

Kuvailu Arviointiteksti

Ahokylän kulttuurimaisemakokonaisuus sijaitsee Pyhännältä Ahokylä on pienipiirteinen, idyllinen esimerkki Suomenselän Iisalmeen johtavan maantien varrella. Viljelysalueet ja asutus alueelle tyypillisestä mäkiasutuksesta. Kumpuileva maisema, sijaitsevat laajojen tasaisten suovaltaisten maisemien ympä- pienialaiset viljelysalueet ja vanhat pihapiirit kertovat maaseu- röimällä kankaalla. Ahokylän ympärillä sijaitsevat laajat Lam- dun maisemien historiasta. minnevan ja Ahmonsuon turvetuotantoalueet. Valtaosa rakennuksista on melko tavanomaisia maaseudun ra- Maisema-alue on pinta-alaltaan pieni ja selkeästi rajautuva ko- kennuksia. Yhdessä viljelysalueiden kanssa ne kuitenkin muo- konaisuus. Pihapiirit sijaitsevat yksittäisinä ja pieninä rykelmi- dostavat maakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kylässä nä tien varrella ja viljelysalueiden keskellä. Pellot ympäröivät on myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. asutusta pieninä lohkoina. Ahokylässä on paitsi vanhoja perin- teisiä talonpoikaisrakennuksia, myös jälleenrakennuskauden Rajaus rakennuksia. Vaikka rakennukset ovat itsessään melko vaatimattomia, ne muodostavat yhdessä mielenkiintoisen, kerrok- Maisema-alueeseen kuuluu maaseudun kulttuurimaisemia sellisen kokonaisuuden. edustava kokonaisuus Ahokylässä Pyhännältä Iisalmeen johtavan tien varrella. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 85

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Ahokylän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 86

ALARANNAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Alaranta. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Kärsämäki

Kuvailu nen osa maisemaa ovat myös nykyaikaista maataloutta edustavat kookkaat tuotantorakennukset, kuten navetat, viljankui- Alarannan kulttuurimaisema sijaitsee Pyhäjoen varrella Kärsä- vaamot ja rehusiilot. Pihapiirit ovat laajoja ja monimuotoisia, mäen kirkonkylän lounaispuolella. Maastonmuodot ovat var- niihin kuuluu asuinrakennusten ohella lukuisia eri-ikäisiä ta- sin tasaisia ja loivapiirteisiä. Jokilaaksoa reunustavat suovaltai- lousrakennuksia. set selännealueet. Matalina kohoumina maisemassa erottuvat Petäjäkangas, Kärsämäki, Tervakangas ja Luonuanlehto. Pyhä- Arviointiteksti joessa on maisema-alueella useita koskipaikkoja. Alarannan kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas Viljelysalueet reunustavat kapeaa Pyhäjokea molemmin puo- maisemakokonaisuus. Se on hyvä esimerkki pitkään jatku- lin leveänä yhtenäisenä nauhana. Joen eteläpuolella viljelyk- neen maatalouden muovaamasta maatalousmaisemasta. Py- sessä olevat peltoalueet avautuvat laajaksi avoimeksi viljely- häjokivarsi on hyvin vanhaa ja edelleen erittäin elinvoimaista tasangoksi. Viljelysalueiden halki kulkee kapeita ojia, kuten viljelysseutua. Maisemakuvassa ovat näkyvissä alueen pitkä Ruununoja, Sammaloja ja Tavinoja. historia viljelysmaisemana sekä nykyaikaiselle maataloudelle ominaiset piirteet. Alueella perinteiset maatalousrakennukset Asuinpaikat sijaitsevat jokitörmillä, paikoin yhtenäisinä rivis- ja nykymaataloudelle tyypilliset kookkaat tuotantorakennuk- töinä, paikoin katkelmallisina nauhoina, sekä yksittäisinä pi- set yhdistyvät kerrokselliseksi kokonaisuudeksi. hapiireinä viljelysalueiden keskellä teiden varsilla. Vanhim- mat asuinpaikat sijaitsevat jokivarsilla edelleen samoilla pai- Pyhäjoen rannalla Kattilakosken partaalla on vanhan, vuon- koilla kuin 1800-luvulla laadituilla kartoilla. Vanhat tiet kul- na 1765 rakennetun Kärsämäen ensimmäisen kirkon paik- kevat joen molemmin puolin jokiuomaa myötäillen. Maise- ka ja hautausmaa. Sen tuntumassa sijaitsee arkkitehtonises- ma-alueen poikki kulkee Haapajärveltä Kärsämäelle johtava ti ja maisemallisesti arvokas ja matkailukohteena merkittävä maantie. Myös teiden linjaukset ovat pääpiirteissään edelleen Paanukirkko. Paanukirkko näkyy maamerkkirakennuksena samat kuin 1800-luvun kartoilla. Teiltä ja Pyhäjoen yli kulke- joen yli kulkevilta silloilta. Kärsämäen Paanukirkko, pappila vilta silloilta avautuu komeita, laajoja näkymiä joelle ja vilje- ja Kattilakosken tienoo on maakunnallisesti arvokas raken- lysmaisemaan. nettu kulttuuriympäristö.

Alarannan kulttuurimaisemalle on ominaista kerroksellisuus. Rajaus Vaikka alue on hyvin vanhaa viljelysseutua, maisemakuva il- mentää tämän päivän maatalouden luonnetta. Alueella on pal- Maisema-alueeseen kuuluvat Kärsämäen kirkonkylän lounais- jon vanhaa perinteistä rakennuskantaa. Niiden ohella olennai- puolella Pyhäjokea reunustavat viljelysalueet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 87

0 0,5 1 1,5 km M MML

Alarannan kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 88

HAAPAPURON KULTTUURIMAISEMA PYHÄJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Haapapuron alue. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäjärvi

Kuvailu Arviointiteksti

Haapapuron kulttuurimaisema-alueella viljelyksessä olevat Haapapuron kulttuurimaisema on edustava esimerkki Suo- peltoalueet sijaitsevat yhtenäisenä nauhana kapeana mutkit- menselän alueen viljelysmaisemista Pyhäjokivarressa. Omalei- televan Pyhäjoen varsilla. Maastonmuodot ovat loivasti kum- maisuutta luo alueen sijainti valtatien 4 varrella: kauniisti kumpuilevia. Jokilaaksoa rajaavat selännealueet, koillisessa Man- puileva viljelysmaisema hahmottuu kohokohtana tiemaise- kismäki ja lounaassa Saarasenmäet. massa. Mäkien päällä sijaitsevat viljelysalueiden ympäröimät pihapiirit erottuvat hyvin valtatielle. Alueelle ovat tyypillisiä Pitkittäin maisema-alueen halki kulkee valtakunnallinen pihapiireihin johtavat idylliset soratiet, niitä rajaavat koivuku- päätie, valtatie 4. Valtatie lienee rakennettu vanhan joki- jat ja kapean joen yli kulkevat pienet puusillat. vartta myötäilleen maantien pohjalle. Tieltä avautuu näky- miä viljelysmaisemaan ja Pyhäjoelle, joka kulkee kapeana Rajaus syvässä uomassaan paikoin aivan tien vierellä. Maisema-alueeseen kuuluvat Pyhäjokeen tukeutuvat viljelys- Asuinpaikat sijaitsevat yksittäisinä pihapiireinä ja useiden alueet valtatien 4 varrella. pihapiirien muodostamina rykelminä jokivarsilla, usein pie- nillä mäillä ja kumpareilla. Valtatieltä pihapiireihin johtavat kapeat, koivukujien reunustamat soratiet ja joen yli kulkevat pienet puukaiteiset sillat, jotka ovat kaikki keskenään samanlaisia. Pihapiireissä on perinteistä maaseudun rakennuskantaa 1800-luvun lopulta, 1900-luvun alusta ja jälleen- rakennuskaudelta. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 89

0 0,5 1 1,5 km P MML

Haapapuron kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 90

HAUTAJOEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Hautajoki. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Kärsämäki

Kuvailu Kylässä on myös muutamia uusia rakennuksia, joista kaikki eivät sovi maisemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uudisra- Hautajoen kylä viljelysalueineen sijaitsee maiseman halki tiuk- kentamista olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakennustapaohjeilla, koina mutkina kiemurtelevan Hautajoen varrella. Maaston- jotta alueen maisemalliset arvot ja rakennetulle kulttuuriym- muodot ovat loivapiirteisiä. Maisema-aluetta ympäröivässä päristölle ominaiset arvot säilyisivät. maisemassa vaihtelevat tasaiset suovaltaiset alueet ja laakeat kangasmaat. Lounaassa kylää rajaavat lähes yhtenäisenä nau- Arviointiteksti hana Lehdonkangas, Raudankallio, Kotakangas, Viitainkan- gas, Mustolankangas, Kotiperkkiönkangas ja Isonkivenkangas. Hautajoen kulttuurimaisema on sekä maisema-alueena että Kylän koillispuolella on laaja suoalue, Iso Lapinneva. rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Kapea ja kiemurainen, tasaisten viljelys- ja Hyvin kapea, paikoin lähes ojamainen jokiuoma kulkee ma- puutarha-alueiden ympäröimä Hautajoki on omaleimainen ja talassa painanteessa, viljelyskäytössä olevien peltoalueiden ja hieno. Se on selkäranka, johon kylä ja viljelysmaisema tukeu- puutarha-alueiden ympäröimänä. Avoimen maiseman ympä- tuvat. Myös viljelysmaiseman avoimuus hahmottuu omalei- röimä jokiuoma erottuu maisemakuvassa kapeudestaan huo- maisuutta luovana piirteenä. Pellot, niityt ja laidunalueet ja limatta varsin hyvin. niiden halki kulkevat tiet muodostavat yhtenäisen, avoimen ja idyllisen maisemakokonaisuuden, jota teiden varsilla kas- Viljelysalueet sijaitsevat kangasmaiden väliin rajautuvilla laa- vavat maisemapuut ja viljelysalueiden ympäröimät pihapiirit keilla mailla. Ne ympäröivät Hautajokea laaja-alaisina lohko- elävöittävät. Kylässä on paljon perinteistä, kulttuurihistorial- na. Asuinpaikat sijaitsevat harvoina nauhoina joen ja teiden lisesti arvokasta rakennuskantaa. varsilla. Useimmat niistä sijaitsevat viljelysmaiseman ympäröi- millä pienillä ja matalilla kumpareilla. Pihapiireissä on paljon Rajaus talonpoikaista rakennusperinnettä edustavia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Avoimen viljelysmaiseman Maisema-alueeseen kuuluvat Hautajoen varrella sijaitseva keskellä metsän reunassa sijaitsevat pihapiirit muodostavat Hautajoen kylä ja sitä ympäröivät viljelysalueet. pienipiirteistä ja miellyttävää maaseutukylämiljöötä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 91

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Hautajoen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 92

HYVÖLÄNRANNAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Hyvölänranta. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Siikalatva

Kuvailu Rajaus

Hyvölänrannan kulttuurimaisema-alue sijaitsee Siikajoen var- Maisema-alueeseen kuuluu Siikajokivarressa sijaitseva Hyvö- ressa Kestilän kirkonkylän eteläpuolella. Maisema on loivasti länrannan kylä viljelysalueineen. Rajauksessa on huomioitu kumpuilevaa. Kapeaa jokilaaksoa reunustavat kangasmaat ja jokilaaksoa rajaavien selännealueiden merkitys avoimen vil- niiden väleihin rajautuvat suovaltaiset alueet. jelysmaiseman taustana.

Viljelysalueet reunustavat jokea molemmin puolin metsäisten alueiden paikoin katkomana nauhana. Asuinpaikat sijaitsevat joen molemmin puolin kulkevien teiden varsilla, jokilaaksoa rajaavien metsäisten selänteiden reunoilla. Maisemakuva on vaihteleva, pienipiirteinen ja viehättävä. Joki kulkee viljelysalueiden halki painanteessa ja jokirannat ovat monessa kohdin puuttomat, joten maisema-alueelle ovat tyypillisiä viljelysalueiden yli joen vastarannalle avautuvat näkymät.

Maisema-alueella on vanhaa, arvokasta rakennuskantaa. Maa- kunnallisesti arvokas Hyvölän koulu erottuu maamerkkirakennuksena.

Arviointiteksti

Hyvölänrannan kulttuurimaisema on hyvä esimerkki Siika- jokivarren perinteisistä viljelysmaisemista. Siikajoki, sitä molemmin puolin reunustavat viljelysalueet, maastonmuotoja myötäillen kaartuilevat tiet ja jokivarren asutus muodostavat maakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 93

0 0,5 1 1,5 km M MML

Hyvölänrannan kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 94

JOKIKYLÄN – RUHKAPERÄN JOKIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Jokikylä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäjärvi

Kuvailu la ruukin yhteydessä toimi mylly, raamisaha, pärehöylä, tär- pätti- ja oluttehdas sekä luujauhotehdas. Nykyään ruukin pai- Jokikylän ja Ruhkaperän alueilla Pyhäjokivarressa on perin- kalla on vuonna 1965 rakennettu Vesikosken voimalaitos. Ky- teistä pienipiirteistä maaseudun viljelysmaisemaa. Maaston- lässä sijaitsee Vesikosken maatila, joka on aikanaan ollut Ve- muodot ovat kumpuilevia. Viljelysalueet ja asutus tukeutuvat sikosken ruukin patruunan tila. kapeana virtaavaan Pyhäjokeen. Viljelysalueille on ominaista monimuotoisuus, viljelyksessä olevien peltoalueiden lisäk- si jokivarsilla on rantaniittyjä ja laidunalueita sekä marjavil- Arviointiteksti jelmiä. Asuinpaikat sijaitsevat joen sekä jokiuomaa ja maastonmuotoja myötäilevän tien varsilla. Kylässä on sekä van- Jokikylän – Ruhkaperän alue on perinteistä pienipiirteistä haa että uudempaa rakennuskantaa, myös kulttuurihistorial- maaseudun kulttuurimaisemaa. Omaleimaisuutta luovana lisesti arvokkaita kohteita. Joen varressa on kaksi kivikautis- piirteenä alueella erottuu useasta kohdasta padottu jokiuo- ta asuinpaikkaa. ma, joka paikoin kiemurtelee jyrkkinä mutkina kapeassa uomassaan, paikoin leviää pienialaisiksi patoaltaiksi. Jokikylän Jokimaisema on omaleimainen: joessa on Vesikosken voima- historiaan liittyy Vesikosken voimalaitoksen paikalla aikanaan laitos ja useampia pienempiä patoja, ja kapea jokiuoma laaje- toimineen ruukin historia. nee patojen yläpuolella pienialaisiksi patoaltaiksi. Kylämaise- massa kohokohtana erottuu Pyhäjokeen laskevan kapean Loh- Rajaus vanjoen tienoo. Joen yli johtavalta sillalta avautuu idyllisiä nä- kymiä jokitörmien laidunalueille. Maisema-alueeseen kuuluvat Pyhäjokivarressa sijaitsevat Jo- kikylän ja Ruhkaperän kylät viljelysalueineen. Jokikylässä toimi vuosina 1840–1875 Vesikosken ruukki. Ruuk- ki valmisti rautaa lähiseudun järvistä, pääosin Pyhäjärvestä ja Parkkimajärvestä, kerätystä järvimalmista. 1850–1870-luvuil- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 95

0 0,5 1 1,5 km P MML

Jokikylän - Ruhkaperän jokimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 96

JUNNONOJAN – KOSKENRANNAN KULTTUURIMAISEMA LAMUJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Koskenranta. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993). Launola. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993). Junnonoja – Laakkola. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Siikalatva

Kuvailu maamerkkirakennuksena. Launolankankaalla pihapiirit sijaitsevat ryppäinä kankaan etelään ja länteen viettävillä rinteillä. Kulttuurimaisemakokonaisuus sijaitsee Lamujoen varrella Pulkkilan kirkonkylän lounaispuolella. Kapea Lamujoki vir- Koskenrannassa viljelysalueiden ympäröimät pihapiirit sijait- taa kiemurtelevassa ja kaartelevassa uomassa. Joen mutkissa sevat harvana nauhana joen partailla. Maisemakuvaa elävöit- on useita koskipaikkoja. Laakkolan koillispuolella joki tekee tävät paikoin jokivartta myötäileviltä teiltä pihapiireihin joh- laajan lenkin luoteeseen. Jokilaaksoa ympäröivät maaston- tavat puukujanteet. Junnonojalla pihapiirit ryhmittyvät vilje- muodoiltaan loivapiirteiset, suovaltaiset selännealueet. Jo- lysalueiden keskelle vanhojen, osittain jo katoamassa olevien keen nähden poikittaisina, luode-kaakko-suuntaisina har- kapeiden tielinjausten varsille ja teiden risteyskohtien ympä- janteina maisemassa erottuvat Hyppyriharju Laakkolassa ja rille. Tielinjausten muutokset antavat alueelle hiukan sekavan Launolankangas. ilmeen. Junnonojalla on komeita esimerkkejä talonpoikaisesta rakentamisperinteestä. Viljelysalueet ja asutus tukeutuvat jokeen. Peltoalueet ympä- röivät Lamujokea paikoin kapeaksi rajautuvana, paikoin laa- Maisema-alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta, joiksi viljelysaukeiksi avautuvana nauhana. Asuinpaikat si- talonpoikaista rakentamisperinnettä edustavaa rakennuskan- jaitsevat useista pihapiireistä koostuvina ryhminä ja nauhoi- taa. Useimmat arvokohteista sijaitsevat Koskenrannan alueel- na jokivarsilla sekä selänteiden ja harjanteiden reuna-alueilla. la Lamujokivarressa. Pihapiireissä on asuinrakennusten lisäk- Asutustihentyminä erottuvat Laakkola, Junnonoja, Launolan- si lukuisia talousrakennuksia. kangas ja Koskenranta. Junnonojan vanha silta on 1900-luvun alkupuolella luonnon- Laakkola erottuu maisemassa pitkänomaisella harjanteella si- kiviarkuille niittaamalla paikalla tehty terässilta, jossa on puu- jaitsevana, raittiin tukeutuvana nauhakylänä. Kylässä on sekä kansi.111 vanhaa että uutta rakentamista. Rakennuskanta on suurimmaksi osaksi varsin tavanomaista, mutta joukossa on myös

muutamia arvokohteita. Laakkolan koulu erottuu maisemassa 111 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2 1993, 98. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 97

0 0,5 1 1,5 km M MML

Junnonojan - Koskenrannan kulttuurimaisema Lamujokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 98

Monin paikoin viljelysalueiden halki kulkee vanhoja, osittain Alue on maisemakuvaltaan monipuolista ja vaihtelevaa. Koko- jo käytöstä poistuneita tielinjauksia. Vanhoilta teiltä avautuu naisuudelle on ominaista kerroksellisuus: maisemassa näkyy hienoja ja mielenkiintoisia näkymiä viljelysmaisemaan. Mai- paljon jälkiä sille menneinä aikoina tyypillisistä piirteistä, mm. sema-alueen lounaisreunalla, Raatteenperällä, Haapavedel- vanhoja tielinjauksia, vanhaa perinteistä rakennuskantaa sekä tä Pulkkilaan johtavalta maantieltä avoimeen viljelysmaise- hyvin pitkään viljelyskäytössä olleita peltoalueita. maan avautuvat näkymät hahmottuvat maisemallisena porttikohtana. Rajaus

Arviointiteksti Maisema-alueeseen kuuluvat 1990-luvulla laaditussa inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisik- Junnonojan – Koskenrannan kulttuurimaisema on edustava si kohteiksi määritellyt aluekokonaisuudet Koskenranta, Lau- esimerkki jokivarsien vanhoista, edelleen elinvoimaisista kult- nola ja Junnonoja-Laakkola.112 tuurimaisemista. Maisemakokonaisuus sijaitsee Suomenselän ja Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisemaseu- tujen rajalla, alueella, jossa Suomenselän kumpuilevat ja karut maisemat alkavat muuttua rannikkoalueen tasaisemmiksi jo- kilaaksomaisemiksi. 112 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2 1993, 95–99. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 99

KUUSENMÄEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kuusenmäki – Liittoperä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäjärvi

Kuvailu lakkautettiin vuonna 1969. Nykyään kylällä on edelleen toiminnassa olevia maatiloja. Kuusenmäki sijaitsee valtatien 27 varrella Pyhäjärveltä itään. Pienikokoista kylää ympäröivät karut metsäiset kangasmaat Arviointiteksti ja niiden väleihin rajautuvat tasaiset suoalueet. Kuusenmäki on perinteistä maaseudun viljelysmaisemaa. Se Suomenselän maisemamaakunnalle tyypilliseen tapaan maas- on edustava esimerkki Suomenselän mäkiasutuksesta. Paikal- tonmuodot ovat pienipiirteisiä ja kumpuilevia. Asuinpaikat si- lisena erityispiirteenä hahmottuu maiseman pienipiirteisyys: jaitsevat kumpareilla yksittäisinä pihapiireinä tai parin piha- viljelysmaisemassa vaihtelevat pienialaiset kumpuilevat pellot piirin muodostamina rykelminä, niitä ympäröivät pienialaiset ja laidunalueet, kumpareilla sijaitsevat maatilojen pihapiirit ja viljelysalueet. Pihapiireihin johtavat kapeat, maastonmuotoja mäkien alarinteille ulottuvat metsän rajaamat peltosuikaleet. myötäillen kaartuilevat soratiet. Kylässä on myös perinteistä talonpoikaista rakennuskantaa.

Kuusenmäki on vanhaa viljelysaluetta. Kylän asuttamisen his- Rajaus toria alkaa 1600-luvun vaihteesta. Tuolloin alueelle rakennettiin ensimmäiset kolme taloa. Kuusenmäellä Heittolassa toimi Maisema-alueeseen kuuluu Kuusenmäen kylä viljelysaluei- meijeri 1800-luvun lopulta 1920-luvulle saakka. Heittopellossa neen. toimi 1900-luvun alussa myös karjakkokoulu. Kylän keskuksena oli kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1898. Koulu ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 100

0 0,3 0,6 0,9 km P MML

Kuusenmäen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 101

PIHKALANRANNAN – MÄLÄSKÄN KULTTUURIMAISEMAT SIIKA- JA NEITTÄVÄNJOKIVARSILLA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Siika- ja Neittävänjokivarsi. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Siikalatva

Kuvailu Siikajokivarressa Pihkalanrannassa sekä sen ja Kestilän kir- konkylän väliin rajautuvalla alueella viljelysalueet reunusta- Maisema on kumpuilevaa. Neittävänjoki ja Siikajoki virtaavat vat Siikajokea kapeana nauhana. Jokea ympäröivä kulttuuri- kapeissa, loivasti kaartelevissa uomissa. Neittävänjoki yhtyy maisema on ominaispiirteiltään melko tavanomaista maaseu- Siikajokeen Kestilän kirkonkylän kaakkoispuolella. Neittävän- dun viljelysmaisemaa. Joen ja jokiuomaa myötäilevän maan- joen ja Siikajoen varsilla asutus ja viljelysalueet sijaitsevat jo- tien varsilla on maatilojen pihapiirejä. Jokivarsilla on myös kilaaksoissa selkeästi jokiin tukeutuvina nauhoina. Jokilaak- uutta rakennuskantaa, mm. asuinrakennuksia, loma-asunto- soja ympäröivät suovaltaiset selännealueet. Mäläskän kylän ja ja maatilojen tuotantorakennuksia. Uusien rakennusten so- alueella Neittävänjokilaakso laajentuu kangasmaiden, Lou- vittamista jokivarren kulttuurimaisemaan olisi tarpeen ohjata teenkankaan, Iso Myllykankaan ja Pikku Myllykankaan, Ka- rakennustapaohjeilla, joissa annetaan ohjeita myös rakennus- rirooppikankaan, Taninselän, Korkalanselän, Pylsynkankaan, ten ominaispiirteistä. Myllyrimminkankaan ja Mustikkakankaan, rajaamaksi loivasti kumpuilevaksi viljelysaukeaksi. Kestilän kirkonkylä sijaitsee maisema-alueella Siikajoen pohjoispuolella, Neittävänjoen suualueen länsipuolella. Kirkon- Jokivarsille on muodostunut pysyvää asutusta 1500-luvun kylän selkärankana on kirkonkylänraitti, joka on rakentunut puolivälin jälkeen. Uudisasukkaat ovat tulleet pääasiassa Sa- Siikajoen pohjoisrannalla kulkevan maantien varrelle. Kesti- vosta, osa myös Limingasta ja Oulujoelta. Yksi alueen ensim- län raitti on aluekokonaisuutena määritelty maakunnallisesti mäisiä taloja on Mäläskä. Aikoinaan Siikajoki ja Neittävänjoki arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Raitin var- ovat olleet merkittäviä uittoväyliä. Kainuun runsaiden metsä- rella vanhat rakennukset rajaavat paikoin tiiviisti tietä. Raitil- varojen hyödyntämiseksi Neittävänjoki yhdistettiin Oulujär- la on useita maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaikki veen vuonna 1903 valmistuneella uittokanavalla, jota pitkin raitin varrella sijaitsevat eivät ole itsessään arvokkaita, mutta uitettiin parhaimmillaan yli 300 000 tukkia vuodessa. Neittä- yhdessä ne muodostavat miellyttävän ja mieleen jäävän mil- vänjoen uitto lakkasi 1920-luvun puolivälin paikkeilla, jolloin jöökokonaisuuden. kanava julistettiin luonnonväyläksi.113

113 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 30. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 102

Maisemallisesti komein kokonaisuus maisema-alueella on Arviointiteksti Kestilän kirkonkylän koillispuolella Neittävänjoen varsilla sijaitseva Mäläskä. Mäläskän kylän halki virtaavaa Neittävänjo- Siikajokeen ja Neittävänjokeen tukeutuva kulttuurimaisema- kea ympäröi molemmin puolin kumpuileva viljelysmaisema. kokonaisuus on hyvä ja edustava esimerkki Suomenselän mai- Kylän keskellä jokeen laskevat viljelysmaiseman halki tiukkoi- sema-alueella jokilaaksossa sijaitsevasta perinteisestä, pitkän na mutkina kiemurteleva Ohenoja sekä suoralinjainen Pur- ajan kuluessa muodostuneesta maaseudun viljelysmaisemas- nunkanava. Viljelyskäytössä olevien peltoalueiden ympäröi- ta. Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti ar- mä asutus sijaitsee joko yksittäisinä pihapiireinä tai muuta- vokasta rakennuskantaa. mien pihapiirien muodostamina ryhminä joen törmillä, jokilaaksossa sijaitsevilla kumpareilla tai joen kulkua myötäilevien Erityisesti Mäläskän kylässä kulttuurimaisemalle vanhastaan maanteiden varsilla. Mäläskän kylässä omaleimaisuutta luo- ominaiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Se on maisemallisesti vana piirteenä näkyy maastonmuotojen vaikutus asuinpaik- hieno ja elinvoimainen kokonaisuus. Kestilän raitti on maa- kojen sijaintiin maisemassa: kylälle ominainen piirre ovat jo- kunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. kilaakson kumpareilla sijaitsevat pihapiirit ja pihapiirien ryh- mät. Kylän keskellä Pietonkankaan kupeessa joen yli johtava Rajaus silta hahmottuu maisemallisena solmukohtana. Mäläskän ky- lässä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta, vanhaa ra- Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään aikaisem- kennuskantaa. man inventoinnin yhteydessä määriteltyä maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta. Paikoin rajausta on päi- vitysinventoinnin pohjalta tarkennettu ja laajennettu. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 103

0 2 4 6 km M MML

Pihkalanrannan - Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neittävänjokivarsilla

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 104

PYHÄJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Pyhäjärven alue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Pyhäjärvi

Kuvailu Alhon niitty.114 Sammaljoen varressa sijaitseva Kursun yhteislaidun on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Maisema-alue sijaitsee Suomenselän maisemaseudulla Kes- ki-Suomen järviseudun rajalla. Maisema on muodoiltaan loi- Pyhäjärven rannoilla on runsaasti muinaisjäännöksiä. Valta- vapiirteistä ja kumpuilevaa. Korkeimpana kohtana maisemas- osa kivikautisista asuinpaikoista sijaitsee Pyhäjärven kirkon- sa erottuu Vuohtomäki, jolta avautuu pitkiä ja laajoja näkymiä kylän alueella, Pyhäsalmessa ja Junttiselän länsirannalla. Jär- järvelle ja sitä ympäröivään maisemaan. ven rannoilla on myös muutamia röykkiöitä ja pyyntikuoppia esihistorialliselta ja historialliselta ajalta. Pääelinkeinoja Maisema-alueen keskuksena on Pyhäjärvi. Pyhäjärvi on Poh- olivat tuolloin kalastus ja metsästys, ja asuinpaikat valittiin jois-Pohjanmaan suurimpia järviä, kooltaan se on 12 400 ha. kalavesien läheltä. Järven rantaviiva on monimuotoinen, sille ovat ominaisia kapeat, muodoiltaan pitkänomaiset lahdet ja niemet. Järvessä on Alueella oli 1500- luvun puolivälissä asutusta, joka lissäntyi kolmisenkymmentä keskenään erikokoista saarta. edelleen 1600-luvulla. Asutus oli kuitenkin pitkään harvaa ja muodostui yksinäistaloista ja pienistä taloryhmistä. Asuin- Pyhäjärven saaret ja osa ranta-alueista kuuluu Pyhäjärven paikoista käytettiin nimiä, joissa jälkimmäinen osa oli usein Natura-alueeseen. Pyhäjärven saaret kuuluvat valtakunnalli- -ranta, -lahti, -niemi, -mäki tai -perä: alueella sijaitsivat mm. seen rantojensuojeluohjelmaan. Vuohtomäen pohjois- ja län- Pitäjänmäki, Emolahti, Mannilanranta, Eskoperä, Vuohtonie- sipuolella sijaitsevat arvokkaat kallioalueet Ukonnoronkallio mi ja Mukurinperä.115 – Kirkkokallio. Maisema-alueella sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet Kursun yhteislaidun ja

114 Tikkanen, Hongell & Polso 1999, 107–110. 115 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 26. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 105

0 2 4 6 km M MML

Pyhäjärven kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 106

Pyhäjärven kylä kasvoi kirkonkyläksi ja kunnan keskustaaja- maisemallisesti merkittävillä ranta-alueilla, joita ovat erityi- maksi 1800-luvun lopulla. Se oli kunnan hengellinen ja maal- sesti vesialueiden ympäröimät niemet. linen keskus. Kirkonkylässä sijaitsivat entuudestaan kirkko ja tapuli sekä kirkkoherran ja kappalaisen pappilat, Isopappila Arviointiteksti ja Pikkupappila. Kirkonkylälle perustettiin kunnan ensim- mäinen kauppa vuonna 1869. Vähitellen palveluita tuli lisää, Maisema-alue on laaja, monimuotoinen ja kerroksellinen ko- apteekki tuli kirkolle vuonna 1875, pankki aloitti toimintan- konaisuus, jossa yhdistyvät toisiinsa järvimaisema, maaseu- sa vuonna 1876 ja postitoimisto vuonna 1882. Verkkoran- dun kulttuurimaisema ja luonnonmaisema sekä taajamamai- taan rakennettiin vuonna 1881 kunnan ensimmäinen kan- sema ja teollisuusmaisema. sakoulu. 1900-luvun alussa raitin varrella oli yhtä aikaa jopa neljä vähittäiskauppaa.116 Kirkonkylä oli kunnan keskus aina Kohteen maisemalliset arvot perustuvat laajan ja perushah- sotavuosiin saakka. Salmenkylän, nykyisen Pyhäsalmen, mer- moltaan monimuotoisen Pyhäjärven merkitykseen avoime- kitys alkoi kasvaa 1920-luvulla rautatien rakentamisen myötä. na maisematilana ja maisema-alueen keskuksena, johon ko- Kylällä toimi Salmen saha ja se oli raakapuun ja sahatavaran konaisuus tukeutuu. Maisemalle ovat ominaisia rannoilta jär- lastauspaikka. Hallinnolliset ja kaupalliset palvelut siirtyivät velle ja järven yli sekä järveltä rannoille avautuvat näkymät. kirkonkylältä Pyhäsalmelle 1940-luvun alkupuolella117. Maiseman kannalta arvokkaita ovat erityisesti järveen työnty- vät, vesialueiden molemmin puolin ympäröimät pitkänomai- Nykyään asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Pyhäjärven ympä- set niemenkärjet, joiden rannoilla on asutusta ja pitkään vil- rillä suojaisilla paikoilla pitkänomaisten lahtien rannoilla ja jelyskäytössä olleita peltoalueita. Rannoille sijoittuva raken- pohjukoissa sekä kapeilla niemillä. Pääosa asutuksesta keskit- taminen näkyy avoimessa järvimaisemassa laajalle ja kauas. tyy järven pohjois- ja länsiosiin. Pienikokoisina kyläkokonai- suuksina erottuvat järven pohjoiskärjessä Junttiselän länsiran- Maamerkkinä maisemassa erottuu Ruotasen kaivoksen 90 nalla Hietakylä ja Junttikylä, Korhosenniemellä Kirkonkylä, metriä korkea kaivostorni, joka kertoo alueen teollisesta his- Emoniemellä Rintaperä, Hynynkylä ja Röytiönranta, Emolah- toriasta ja merkityksestä kaivospaikkakuntana. den pohjukassa Emolahti, Emolahden ja Suonenlahden väliin rajautuvalla leveällä niemellä Lamminaho ja Piiponselän poh- Rajaus jukassa Oravankylä. Järven kaakkoisosissa Munasaarenselän ja Maaselänlahden itärannat ovat pääosin asumattomat. Jär- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Pyhäjärvi kokonaisuutena ven itäpuolella asutusta on rannalla Vuohtoniemellä, Vuohto- ja sitä ympäröivät maaseudun kulttuurimaisema, luonnon- mäellä sekä Rannankylässä. maisema ja rakennettu maisema. Maisema-alueen rajausta on aikaisempaan verrattuna tarkistettu ja laajennettu. Maisema- Maisemallisena solmukohtana hahmottuvat Tikkalansalmen kokonaisuuteen on rajattu mukaan maisemaa rajaavien selän- yli johtavat sillat. Paikoin maisema-alueen sivuitse järven län- nealueiden reuna- ja lakialueet. sipuolella kulkevalta valtatieltä 4 avautuu näkymiä tien ja rannan välissä sijaitsevien viljelysalueiden yli järvimaisemaan.

Pyhäjärven itäpuolella Ruotasessa sijaitsee Pyhäsalmen kaivos. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1959 ja se avattiin vuonna 1962. Kaivoksen vieressä on Ruotasen kaivosky- lä. Pyhäjärvellä oli kaivoksen alkuaikoina asuntopula, ja kai- vosyhtiö päätyi rakentamaan oman asutusalueen. Ensimmäi- set asuinrakennukset valmistuivat vuonna 1960. Pyhäsalmen kaivosalue ja Ruotasen kaivoskylä ovat maakunnallisesti arvokkaita kokonaisuuksia.

Pyhäjärveä ympäröivien alueiden kehittämisessä ja suunnit- telussa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti maisema-alueelle tyypillisiin, laajalle avoimelle järvialueelle ja sen yli avautuviin pitkiin ja laajoihin näkymiin. Rakennusten sijoittumista maisemaan olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakentamistapaohjeilla

116 Pyhäjärven kirkonkylän suuruuden aika. http://www.kirjastovirma.fi/pyhjarvi/mennyt aika(14.12.2015) 117 Tulkku, Jorma. Sähköposti 11.6.2015 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 107

PYHÄNNÄN SUORYHMÄ

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Pyhäntä

Kuvailu Laajuutensa takia alue soveltuu myös jokamiehenoikeuksin tapahtuvaan omatoimiseen retkeilyyn. Pääteiden läheisyyden Pyhännän suoryhmä on useiden soiden kokonaisuus Pyhän- takia suoryhmä ei ole suurta hiljaisuutta tarjoava luonnonrau- nän taajaman lähellä. Suoryhmä sijoittuu valtatien 28 ja kan- ha-alue. Toisaalta pääteiltä kuuluvat liikenteen äänet myös voi- tatien 88 risteyskohtaan, pääosa teiden väliin ja osa kantatien vat luoda turvallisuuden tunnetta. 88 eteläpuolelle. Kokonaisuus on Oulujoen eteläpuolista aapasuoluontoa näyttävimmillään ja laajimmillaan. Suot näky- Kansanneva – Muurainsuo on Natura-ohjelmaan kuuluva val- vät osittain pääteille ja niiden lähiosat ovat helposti saavutet- tion luonnonsuojelualue. Suoryhmän muut suot on varattu tavissa. Iisalmentien P-paikalta lähtee Muurainsuolle kilomet- Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa luonnonsuo- rin pituinen pitkospolku. Kansanneva – Muurainsuon kaut- jelulain nojalla toteuttaviksi luonnonsuojelualueiksi. Maan- ta on useina vuosina kulkenut ylläpidetty hiihtovaellusreit- käyttöratkaisujen takia luonnontilaisuusaste tulee oletettavas- ti. Suoryhmän kautta kulkee myös moottorikelkkailureittejä. ti edelleen kasvamaan reunaojitusten ennallistamisen ja luon- taisen ennallistumisen myötä. Suoryhmä sisältää seuraavat suot: Iisalmentien pohjoispuolella on Kansanneva – Muurainsuo sekä Peurasuo, Iisalmentien Arviointiteksti eteläpuolella Lähdeneva ja Kurkineva. Valtaosa suoryhmäs- tä on maisemallisesti näyttävää avo- tai vähäpuustoista suota. Pyhännän suoryhmä on suomaisemana maakunnallisesti ar- Vallitsevana suoyhdistymätyyppinä on aapasuo. Ryhmän aa- vokas harvinaisuutensa, maisemallisen näyttävyytensä sekä pasuot sisältävät myös keidassuo-osia, lähinnä viettokeitaita. sijaintinsa takia. Oulujoen eteläpuolisen maakunnan osalla Kaikilla ryhmän soilla on rimmikoita, laajimmat ovat Kansa- suoluonto on yleisesti ottaen muuttunut pitkälle, ojitusaste neva – Muurainsuolla. Soiden ravinteisuus vaihtelee keskimi- on 80 %. Näin laajoja pääosin luonnontilaisia kokonaisuuk- nerotrofisesta äärikaruun. Korpien osuus on pieni. Suuri osa sia on koko alueella jäljellä vain kolme kappaletta. Pyhännän alueesta soveltuu suomarjojen marjastukseen, joten suoryhmä suoryhmä edustaa soiden kehityskaaressa pitkälle kehittynyttä tarjoaa mahdollisuuksia lakan ja karpalon poimijoille. Sadot aapasuoluontoa ja tuo sitä esille monipuolisella tavalla usea- kuitenkin vaihtelevat. na suursuona. Kohteen saavutettavuus on laajaksi suoalueek- si poikkeuksellisen hyvä. Suolinnusto on monipuolinen, kahlaajia esiintyy osalla aluetta runsaasti, lisäksi alueella tavataan suurpetolintuja. Esimerk- Rajaus keinä lintulajistosta ovat kurki, joutsen, nuolihaukka, kapus- tarinta, riekko, valko- ja metsäviklo, liro ja tavi. Myös metsä- Maisema-alueen muodostavat Kansanneva – Muurainsuon peura laiduntaa näillä soilla. soidensuojelualue ja lähekkäiset kolme maakuntakaavan SL- 1-suoaluetta. Ne on yhdistetty yhtenäiseksi maisema-alueko- Soiden luonnontilaisuusaste on korkea. Suot ovat pääosin konaisuudeksi. luonnontilaisia, mutta useimpien suoryhmien reunoilla on kuitenkin jonkin verran ojituksia. Kokenut suontutkija Antti Huttunen toteaa Peurasuosta näin: ”Reunaojituksista huoli- matta suomaisema on metsäsaarekkeineen, minikokoisine kal- liosaarineen ja kelokkoineen ilmeikkään rauhallinen, jopa erä- mainen.” Iisalmentiehen rajoittuva Muurainsuo, jossa pitkos- puupolku sijaitsee, on tien puolelta täysin luonnontilainen.

Suoryhmän rimpiset osat ovat vaikeakulkuisia. Yhtenäisten rimpialueiden pääsuunta on koillisesta kaakkoon. Kokenut kulkija voi yrittää ylittää rimmikoita poikittaisia jänteitä pitkin. Soiden keidasosat ja reunaosat ovat turvallisia liikkua. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 108

0 1 2 3 km M MML

Pyhännän suoryhmä

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 109

TAVASTKENGÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Tavastkenkä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997). Tavastkengän kulttuurimaisema Siikajokivarressa. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993). Tavastkenkä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäntä

Kuvailu kuvaa. Maisema-alueelle ovat ominaisia pitkät, monimuotoiset ja vaihtelevat näkymät mäeltä toiselle ja mäiltä avoimeen Tavastkengän kylässä maisema on voimakkaasti kumpuile- viljelysmaisemaan. vaa. Suurimmat korkeuserot alueella ovat noin 25 m.118 Vilje- lysalueet sijaitsevat maastonmuotoja myötäilevinä lohkoina Viljelysalueet sijaitsevat jokien varsilla ja selännealueiden rin- voimakkaasti kiemurtelevan Siikajoen varrella, mäkien, kum- teillä. Peltolohkot ovat paikoin pienialaisia ja monimuotoisia, pareiden ja kankaiden keskelleen rajaamalla alueella. Maise- metsäisten kumpareiden ja kankaiden rajaamia. Jokien varsilla ma-alueella Siikajokeen laskevat Pyhännänjoki ja Törmäsen- peltoalueet avautuvat yhtenäiseksi, laajaksi ja avoimeksi, kum- joki. Joet ovat kapeita ja eloisasti mutkittelevia. Jokien varsil- puilevaksi viljelysmaisemaksi. Kulttuurimaisemalle on omi- la on pieniä järviä ja lampia. naista elinvoimaisuus. Viljelysalueet ovat laajentuneet 1990- luvun jälkeen. Nykyään kylän keskiosassa jokea ympäröivät Luoteessa viljelysmaisemaa rajaavat lähes yhtenäisenä nauha- alueet ovat kokoaan viljelyksessä. na Mäntyselkä, Korvenpäällyskangas, Hirsikangas ja Honka- mäki, koillisessa Pykäläkangas, Korkeakangas, Kuoppakan- Asuinpaikat sijaitsevat joko yksittäisinä tai väljinä ryppäinä gas ja Lumikangas, idässä pohjois-eteläsuuntaisena yhtenäi- teiden varsilla sekä selännealueiden rinteillä ja matalilla mäil- senä harjanteena Palokangas, kaakossa Kivimaankangas, Hal- lä ja kumpareilla. Pihapiirit ovat laajoja, useimmissa niistä on keimenkangas ja Koivuojankangas, lounaassa Kinttuvaaran- asuinrakennusten ohella paljon talousrakennuksia. kangas ja Kinttuvaara, Selkämaankangas, Korkiakangas, Aa- vakangas ja Repokangas. Maisemassa korkeimpina kohtina Maisema-alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ne si- erottuvat kankaat ovat rakentamattomia ja metsän peittämiä. jaitsevat kumpareilla ja niiden rinteillä. Vakinaista asutusta Myös viljelysalueiden keskellä on raivaamattomia ja rakenta- alueelle alkoi muodostua 1560–1570-lukujen taitteessa. Vuon- mattomia metsäisiä kangasmaita, jotka elävöittävät maisemana 1581 alueella oli veroluettelon mukaan viisi verotaloa.119

118 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 28. 119 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 28. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 110

Asutus sijoittui aikanaan viljelykseen hyvin sopiville maille Arviointiteksti jokien varsille. Alueen halki virtaavat kapeat joet ovat toimineet myös kulkuväylinä ja vesivoiman antajina. Alueelta on ai- Tavaskenkä on yksi hienoimmista maaseudun kulttuurimai- kanaan toimitettu runsaasti puutavaraa Siikajoessa alempana semaa edustavista kokonaisuuksista Pohjois-Pohjanmaalla. olleille sahalaitoksille.120 Kylän nimi Tavastkenkä tulee mui- Maisema-alue on maakunnallisesti arvokas, ja sen arvo ylet- naisruotsin sanoista ”tavast” eli ”häme” ja ”gänge” eli ”käytä- tyy lähes valtakunnallisesti arvokkaan kohteen tasolle. Tavas- vä, kulkutie”. tkenkä on myös rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallisesti arvokas. Tavastkenkä on myös rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Alueella on paljon sekä Tavastkengän kulttuurimaisema on edustava esimerkki maa- maakunnallisesti että paikallisesti merkittäviä, talonpoikais- seudun viljelysmaisemasta Suomenselän maisema-alueella. Se ta rakentamisperinnettä edustavia rakennuksia ja pihapiirejä. on maamme pohjoisimpia esimerkkejä perinteisestä mäkiasu- Kumpareilla sijaitsevat avoimien peltoalueiden ympäröimät tuksesta. Vahvana omaleimaisuutta luovana piirteenä alueella pihapiirit näkyvät maisemassa kauas. ovat kumpuileva maisema, johon viljelysalueet, asutus ja tiestö ovat aikojen kuluessa maiseman ehdolla sijoittuneet. Alueella Maisema-alueen halki kulkevien teiden linjaukset myötäilevät on runsaasti vanhaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ra- luontevasti maastonmuotoja. Sorapintaiset, kapeahkot tiet so- kennuskantaa. Maisemalle ovat ominaisia poikkeuksellisen pivat mittasuhteiltaan ja korkeusasemaltaan maisemaan hyvin. hienot ja monimuotoiset näkymät. Teiden varsilla on merkittäviä maisemapuita ja puurivistöjä. Rajaus Pyhännänjoen etelärannalla Kurkelanjärven kohdalla on paikallisesti merkittävä perinnemaisema Alakurkelan rantalai- Maisema-alueeseen kuuluu Tavaskengän kylän kulttuurimai- dun.121 Alueella ei ole arvokkaiksi määriteltyjä luontokohteita. sema. Maisema-alueen rajausta on tarkennettu ja jossain mää- rin laajennettu, maisema-alueeseen on rajattu mukaan vilje- Uusien asuinrakennusten sijoittumista maisemaan olisi hyvä lysmaisemaa rajaavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. ohjeistaa esimerkiksi rakentamistapaohjeiden avulla. Kumpui- levassa ja avoimien peltoalueiden hallitsemassa maisemassa rakennukset näkyvät laajalle ja kauas. Myös rakennusten omi- naispiirteistä ja pihapiirien muodoista olisi hyvä antaa ohjeita, jotta uusi rakentaminen sopeutuisi luontevaksi osaksi arvokasta, kerroksellista kulttuurimaisemaa.

120 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 28. 121 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 111

0 0,5 1 1,5 km M MML

Tavastkenän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 112

VENETPALON KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Venetpalon kylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993). Venetpalo. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Kärsämäki

Kuvailu kohteista Lystilän asuinrakennus erottuu maisemassa maamerkkirakennuksena. Kylässä on paitsi vanhoja, perinteisiä Venetpalon kylä viljelysalueineen sijaitsee Pyhäjokivarressa, maatilojen pihapiirejä, myös jälleenrakennuskauden raken- valtakunnallisen päätien, valtatien 4, varrella. Maisema on nuksia ja paljon uutta rakennuskantaa. Uudisrakentamista kumpuilevaa. Kapea Pyhäjoki virtaa kallioisten selännealuei- alueella olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakentamistapaohjeiden den paikoin tiiviisti rajaamassa jokilaaksossa. Joessa on kylän avulla, jotta rakennuskannalle ominaiset kerroksellisuus ja kohdalla useita koskipaikkoja. Jokilaaksoa reunustavat kylän monimuotoisuus eivät muuttuisi hajanaisuudeksi. luoteispuolella Marjokallio, koillisessa Höykerinmäki, Mäki- kallio ja Raudankallio. Iso Lamminnevalta Pyhäjokeen laske- Arviointiteksti vaa kapeaa Laurinpuroa ympäröi jokea kohti viettävä laakso- painanne. Venetpalon kylä viljelysalueineen on sekä maisema-alueena että rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallisesti ar- Keskellä kylää sijaitsee vuonna 1960 käyttöön otettu Venet- vokas kokonaisuus. Pyhäjokilaakson viljelysalueet ovat vanhaa palon voimalaitos. Voimalaitokseen liittyvät maiseman halki ja edelleen elinvoimaista viljelysmaisemaa, joka on maisema- kulkeva kapea kanava ja Pyhäjokea kylän eteläpuolella reu- kuvaltaan monimuotoista ja näkymiltään vaihtelevaa. Erityi- nustavat patopenkereet. sesti kylän sisäiset näkymät laaksopainanteiden yli kylän laidalta toiselle ovat poikkeuksellisen hienoja. Rakennetulle kult- Viljelysalueet sijaitsevat Pyhäjoen ja Laurinpuron ympäril- tuuriympäristölle on ominaista kerroksellisuus, vanhan perin- lä, vesistöjä kohti viettävillä rinteillä. Pyhäjokivarressa pellot teisen rakennuskannan ohella kylässä on myös uusia asuin- ja reunustavat jokea paikoin yhtenäisenä leveänä nauhana, pai- talousrakennuksia. koin metsäalueiden ja pihapiirien väliin rajautuvina lohkoina. Laurinpuroa ympäröivät viljelysalueet avautuvat maamerkin- Ohikulkutieltä jokilaaksoon kumpuilevaan viljelysmaisemaan omaisena maisemakokonaisuutena alueen itäpuolitse kulke- avautuvat näkymät ovat merkittävä osa paikan imagoa. Ky- valle valtatielle 4. Kylän sisäiset päätiet, niistä erityisesti Höy- läkokonaisuus hahmottuu valtatielle 4 maamerkinomaisena, kerinmäeltä etelään Laurinpuron yli johtava tie, hahmottuvat mieleen jäävänä kohteena ja kohokohtana tiemaisemassa. maisemateinä, joilta avautuu poikkeuksellisen hienoja näky- miä viljelysalueiden yli laakson reunalta toiselle. Rajaus

Asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen varsilla ja viljelysmaisemaa Maisemakokonaisuuteen kuuluu Pyhäjokivarressa sijaitseva rajaavien selännealueiden reunavyöhykkeillä. Kylässä on usei- Venetpalon kylä viljelysalueineen. ta maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä kohteita. Arvo- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 113

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Venetpalon kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 114

VIITAMÄEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Viitamäen viljelymaisema. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuu- riympäristö 1993). Viitamäki. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäntä

Kuvailu Viljelysalueet sijaitsevat harjanteen lakialueilla ja ylärinteillä Viitamäen kulttuurimaisema on pieni ja selkeärajainen maise- pieninä lohkoina. Pihapiirit sijaitsevat viljelysalueiden keskel- ma-aluekokonaisuus. Asutus ja viljelysalueet sijaitsevat poh- lä pienen matkan päässä kylän halki kulkevasta tiestä. Kylässä jois-eteläsuuntaisella harjanteella. Harjanteen ylitse kylän sijaitseva Konola on määritelty maakunnallisesti arvokkaak- halki kulkee Pyhännältä Kiuruvedelle johtava maantie. Tiel- si kohteeksi. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointien tä avautuu monin paikoin upeita näkymiä viljelysmaisemaan. yhteydessä olisi hyvä tarkastaa kylässä sijaitseviin rakennuk- Kylää ympäröivät maastonmuodoiltaan laakeat suovaltaiset siin kokonaisuutena liittyvät kulttuurihistorialliset arvot ja se, metsäalueet. Kylän itäpuolella on laaja Konnunsuon turve- miten rakennuksiin liittyvät arvot vaikuttavat alueen arvoon tuotantoalue. kulttuurimaisemakokonaisuutena.

Arviointiteksti

Viitamäen viljelysmaisema on pienikokoinen ja pienipiirteinen, selkeästi rajautuva kokonaisuus. Se on edustava esimerkki maisema-alueelle tyypillisestä mäkiasutuksesta.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Viitamäen kylän asutus ja viljelysalueet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 115

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Viitamäen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 116

YLIPÄÄN – KARJALAHDENRANNAN KULTTUURIMAISEMAT KALAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Haapajärvi

Kuvailu vana mutta yhtenäisenä nauhana. Alueella on paljon arvokasta rakennuskantaa. Maisema-alue sijaitsee Haapajärven taajaman kaakkoispuolella. Maisema-alueen keskellä on pitkänomainen Ylipäänjärvi, Maisema-alueen pohjoisreunalle on rakentumassa Haapajär- joka pohjoisessa laskee Haapajärveen. Maisema-alueen poh- ven taajamaan liittyviä asuinalueita. Asuinalueiden ja viljelys- joispuolella järvi avautuu Harjunlahdeksi ja Savilahdeksi, mai- maiseman väliset rajapinnat ovat maisemallisesti merkittäviä. sema-alueella Paavonlahdeksi ja Lohilahdeksi. Järveen laskee idästä Kuonanjoki, etelästä Vonganjoki ja lännestä Kalajanjo- Arviointiteksti ki. Maisema-alueen lounaispuolella on laaja Hautaperän teko- järvi. Vesialueet kuuluvat Kalajoen vesistöön. Maisema-alue on maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Alueesta tekevät omaleimaisen maastonmuotojen, vesistö- Maastonmuodot ovat kumpuilevia. Jokilaaksoa reunustaa län- alueiden ja viljelysalueiden monimuotoisuus. Maisemaan nessä kangasmaiden jono, idässä kookas Haittakallio. Seläntei- avautuvat näkymät ovat moninaisia ja vaihtelevia. Alueella den reunavyöhykkeillä on kivikautisia asuinpaikkoja. on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä.

Viljelysalueet sijaitsevat Kalajokilaaksossa joen ja jokilaaksoa Rajaus reunustavien selännealueiden väliin rajautuvilla loivasti jokea kohti viettävillä rinteillä. Ylipäässä joen itäpuolella viljelysmai- Maisema-alueeseen kuuluvat Karjalahdenrannan ja Ylipään sema on loivasti kumpuilevaa ja joen länsipuolella paikoin voi- viljelysmaisemat Kalajokilaaksossa, Haapajärven taajaman makkaasti kumpuilevaa. Rantapeltojen välissä on maisemaan eteläpuolella. vaihtelua antavia notkelmia. Maisemassa vaihtelevat viljely- käytössä olevat pellot sekä laidunmaat.

Asuinpaikat sijaitsevat jokien törmillä ja teiden varsilla. Pi- hapiirit ovat yksittäisiä, peltoalueiden ympäröimiä, tai muutamista pihapiireistä muodostuvia ryppäitä ja nauhoja. Joen itärannalla Ylipäässä pihapiirit sijaitsevat joen partaalla har- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 117

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Ylipään - Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 118

5.2. KESKI-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

ALAVIIRTEEN SAARISTO JA MAAKANNUSKARINLAHTI

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Alaviirteen saaristo. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001). Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001).

Kunta: Kalajoki, Lohtaja

Kuvailu sijaitsee Lohtajanjokisuussa. Paikalla on ollut kalasatama jo 1500-luvulla. Venevajat, joita on noin 60, sijaitsevat rivissä jo- Maisema-alueeseen kuuluvat Lohtajanselän saaristo ja ran- kisuun länsirannalla. Niistä vanhimmat ovat peräisin 1800-lu- nikkoalueet. Saaret sijaitsevat rannikon edustalla Viirretjo- vulta.125 kisuussa, ja niitä ympäröivät Lohtajanselän ja Selkämatalan merialueet. Saaristoon kuuluu kolme kookasta mannermaista Maakannuskarinlahdella rannikko on matalaa ja alavaa, ja saarta, Käräjäluoto, Iso-Mansikka – Kuusiluoto ja Ruohokari, rannikon edustan merialue on matalaa. Rannikolla sijaitse- sekä kymmeniä pieniä metsäsaaria, luotoja ja kivikoita. Saa- vat laajat rantaniityt ovat sekä kasvistollisesti että linnustolli- ristossa ovat edustettuina kaikki saariston vyöhykkeet man- sesti arvokkaita. Kannuskarin rantaniityt muodostavat ranni- nermaisesta sisäsaaristotyypistä ulkosaaristoon.122 kolle noin 700 m pitkän, 100–300 m leveän vyöhykkeen. Alue on alati muuttuva nopean maankohoamisen vuoksi. Ranta- Suurimmat saaret ovat olleet kesäkausina lampaiden ja muun niityillä kasvillisuus on edustava esimerkki maankohoamis- karjan laidunkäytössä. Saarissa on edelleen melko paljon ra- rannikon vyöhykkeisestä niittykasvillisuudesta ja on lajistol- kentamattomia rantoja. Saaristo on voimakkaasti kasvavan taan hyvin rikas. Maakannuskarin itäpuolisella rantaniityllä on virkistyskäytön kohde. Retkeily, metsästys ja muu yleinen vir- myös suolamaalaikkuja, joilla kasvaa Pohjanlahden rannikolla kistyskäyttö keskittyvät suurimmille saarille sekä uloimpiin harvinaista suolasolmukkia. Alueella on runsas pesimälinnus- merivyöhykkeen saariin.123 to, johon kuuluu mm. vesilintuja ja kahlaajia. Lahti on myös arvokas lintujen muutonaikainen ruokailu- ja levähdysalue.126 Saarilla on kulttuuriperintökohteita. Merivyöhykkeen saarissa on muutamia vanhoja kalastustukikohtia. Käräjäluoto Maisema-alueeseen kuuluvat rannikolla Ulko-Kannuskarin on vanha kalastajien käyttämä tukikohta, jonne kalastajia ko- molemmin puolin sijaitsevat Natura-alueet Maakannuskarin- koontui kesäkuukausiksi laajalta monen pitäjän alueelta. Luo- lahti ja Viirretjoen suisto. Kannuskarin rantaniityt on maakun- don korkeimmalla kohdalla sijaitsevat kehässä olevat käräjä- nallisesti arvokas perinnebiotooppi.127 kivet. Paikalla on pidetty käräjiä todennäköisesti 1000-luvun alussa. Myös Someron saaressa on vanha kalastajayhdyskunta Maakannuskarinlahden suulla rannikolla sijaitsee maakun- ja uloimmalla Ulkopauhan saarella on merkkejä vanhasta ka- nallisesti merkittävä maisemakohde, Meksinkallio. Se on lou- lastuskulttuurista. Nykyään ammattimainen kalastus on kes- nais-koillissuuntainen noin 300 m mittainen kallioselänne, kittynyt mantereen satamiin, ja saaret ovat lähinnä loma-asu- joka kohoaa jyrkkänä merestä. Selänteen korkeus on noin 15 tuskäytössä.124 m merenpinnasta, mikä on muuten tasaisella rannikkoalueella relatiivisena korkeuserona varsin suuri. Meksinkallion mai- Rannikolla maaseudun kulttuurimaisemaa edustavana kylä- semallinen arvo perustuu ennen muuta kallion laelta ja etelä- kokonaisuutena maisema-alueeseen kuuluu Niemelän kylä. kärjestä avautuvaan merimaisemaan.128 Kylässä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Viirretjoen ja Lohtajanjoen suistoalueilla ja Jäneskarissa on Arviointiteksti venevajoja merkkinä edelleen elävästä kalastuskulttuurista. Jäneskarin kärjessä on kalastussatama, joka on ainaisemmin Maisema-alue on maakunnallisesti arvokas kokonaisuus, jossa toiminut myös satamapaikkana, jonne on tuotu suolalaste- yhdistyvät luonnonmaisemalle ja rannikkoalueen kulttuuri- ja Ruotsista ja jossa on lastattu tervaa. Edustavin kalaranta maisemalle tyypilliset piirteet. Rannikolla ja saaristossa on ar-

125 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38–39. 122 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38–40. 126 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 40. 123 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38–39. 127 Tikkanen et.al. 1999, 42–43. 124 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38–39. 128 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 40. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 119

0123 km M MML

Alaviirteen saaristo ja Maakannuskarinlahti

M -

M - K-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 120

vokasta kulttuuriperintöä, kuten vanhoista, edelleen elinvoimaisista elinkeinoista kertovaa rakennuskantaa, esimerkiksi kalastajakylät, kalasatamat ja venevajat. Maakannuskarinlah- ti on arvokas luontokohde ja edustava esimerkki maannouse- marannikon maisemasta. Matalalla ja alavalla rannikkoalueella näkyy kasvillisuuden vyöhykkeisyys.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Lohtajanselällä sijaitseva Ala- viirteen saaristo sekä sitä ympäröivät Lohtajanselän, Pussin- perän, Harmaalanperän ja Maakannuskarinlahden rannikkoalueet. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjen maisema-alueiden Alaviirteen saaristo sekä Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio rajauksia. Maisema-alue sijaitsee osittain Keski-Pohjanmaalla Lohtajan kunnan alueella. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 121

EVIJÄRVEN JA VÄÄRÄJOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Sievi

Kuvailu nimet kertovat alueen historiasta: alueella sijaitsevat mm. Kuu- sisaari, Koivusaari, Asunsaari, Petäjäsaari, Mönkönsaari, Va- Maisema-alue sijaitsee Sievin taajaman koillispuolella Väärä- ressaari ja Pirttisaari. Idässä laaja ja tasainen viljelysmaisema jokilaaksossa. Viljelysalueiden halki kiemurtelee kapea Vää- kuroutuu kumpuilevien selännealueiden molemmin puolin räjoki. Paikalla aikanaan sijainnut Evijärvi on kuivatettu vil- rajaamaksi Vääräjokilaaksoksi. jelysalueeksi. Entisen Evijärven alueella joki kulkee maiseman halki suoralinjaisena, molemmin puolin patopenkereiden ra- Asuinpaikat sijaitsevat rykelminä viljelysalueiden keskellä ko- jaamana. Jokilaaksoa reunustavat molemmin puolin kumpui- hoavilla kumpareilla sekä nauhoina selänteiden reunoilla kul- levat selännealueet. Lännessä maisema-alue liittyy vieressä si- kevien teiden varsilla. Suurimpina kyläkokonaisuuksina erot- jaitsevaan, niin ikään maakunnallisesti arvokkaaseen maise- tuvat Sievin taajama ja Vääräjokilaakson pohjoislaidalla sijait- makokonaisuuteen Vanhakirkon – Jyringin kulttuurimaise- seva nauhamainen Järvikylä. Jokilaaksossa kumpareilla sijait- mat Vääräjokivarressa. sevat Jakolanniemi, Isosalo, Vähäsalo ja Halkosensalo.

Evijärven viljelylakeus on laaja ja tasainen. Se on syntynyt pai- Alueella on paljon uutta rakentamista. Uusien rakennusten ja kalla sijainneen Evijärven kuivattamisen seurauksena. Hai- asuinalueiden sijaintia maisemassa olisi hyvä ohjata maiseman kolankylän ja Jyringinkylän välillä sijainnut Evijärvi oli vielä ehdoilla ja esimerkiksi rakennustapaohjeiden avulla. Erityisen 1700-luvulla kalaisa järvi. Sen kuivatus alkoi saman vuosisa- merkittävinä maisemassa näkyvät rakennettujen alueiden ja dan loppupuolella niittymaan puutteen vuoksi. Järvikuivioil- avoimen viljelysmaiseman väliset rajapinnat. ta niitettiin arvokasta luonnonheinää. Heinä kerättiin suoviin, joista heinä talven aikana ajettiin eläimille. Evijärveä kuivattiin Maisema-alueelle ovat ominaisia jokilaaksoa rajaavien selän- useaan otteeseen ja lopullisesti järvi saatiin kuriin 1960-luvul- nealueiden reunoilla kulkevilta maanteiltä viljelysalueille ja la pengertämällä Vääräjoki. Järvikuivio tuotti runsaasti hei- niiden yli avautuvat pitkät ja laajat näkymät. Evijärven takana nää, jota kasvava karjalauma tarvitsi. Vielä nykyäänkin Sie- maisemassa selkeästi erottuvalla pitkänomaisella harjanteella vissä mennään ”järvelle” eli järvikuiviolle maataloustöihin.129 sijaitseva Sievin taajama erottuu avoimen viljelysmaiseman yli Viljelyslakeuden keskellä kohoavien metsäisten kumpareiden kauas. Kirkon torni erottuu maisemassa maamerkkinä.

129 http://www.sievi.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=10105 (1.10.2014). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 122

0 1 2 3 km M MML

Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 123

Arviointiteksti puilevana viljelysmaisemana, jonne avautuu komeita näkymiä selänteiden reunoilta kulkevilta teiltä. Alueella on myös pal- Alue on maisemakuvaltaan näyttävä kokonaisuus. Evijärven jon arvokasta rakennuskantaa. Sievin kirkonmäki ja Järviky- kuivatuksen historia tekee alueesta omaleimaisen ja historial- läntien – Kalliotien raitti on aluekokonaisuuksina määritelty taan kiinnostavan. Maisemakokonaisuus on edustava esimerk- maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympä- ki järvien kuivattamisen avulla keinotekoisesti muodostetus- ristökokonaisuuksiksi. ta viljelysmaisemasta. Rajaus Alueen arvot pohjautuvat ennen muuta maisemalle tyypillisiin ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityispiirteisiin. Evijär- Maisema-alueeseen kuuluvat Vääräjokea ympäröivät laajat vil- ven viljelylakeuden alueella omaleimaisuutta luovat maise- jelysalueet Sievin taajaman koillis- ja kaakkoispuolilla. Maise- man tasaisuus ja avoimuus. Vääräjokilaaksossa selännealuei- ma-alueeseen kuuluvat mukaan jokilaaksoa rajaavien selän- den reunustama jokilaakso hahmottuu selkeärajaisena, kum- nealueiden reunavyöhykkeet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 124

HIMANGAN KULTTUURIMAISEMA LESTIJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Himangan peltoalue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001).

Kunta: Kalajoki

Kuvailu kannassa näkyvät pohjalaiselle talonpoikaiselle rakennuspe- rinteelle ominaiset piirteet, jotka poikkeavat hieman pohjois- Lestijokilaaksoa ympäröivää laajaa viljelytasankoa rajaavat pohjalaisesta perinteestä. Alueella on esim. komeita kaksiker- kumpuilevat selännealueet. Jokilaaksossa maisema on tasais- roksisia talonpoikaistaloja, jotka erottuvat maisemassa merk- ta ja alavaa. Jokilaakson viljelystasangon halki virtaa kaksi ka- kirakennuksina. Tasaisessa ja avoimessa maisemassa yksityis- peaa jokea, Lestijoki ja sen haara Tomujoki, sekä kapea Kina- kohdat näkyvät laajalle ja kauas. Tästä syystä yksittäisillä ra- rehenoja. Viljelysmaisemaa elävöittävät jokien lisäksi matalat kennuksilla ja pihapiireillä on maisema-alueen edustavuuteen mäet ja kumpareet. suuri merkitys: laajassa, avoimessa maisemassa maisemakuvassa korostuvat mm. rakennukset ja pihapiirit ja niille tyy- Asutus sijaitsee nauhamaisesti vanhojen teiden varsilla. Pai- pilliset ominaispiirteet. koin pihapiirit sijaitsevat tasaisella maalla viljelysalueiden kes- kellä, paikoin rykelminä matalilla mäillä ja kumpareilla sekä Maisema-alueen avoimuutta vähentää jokivarsien umpeenkas- teiden ja vesistöjen risteyskohdissa. Maisemakuvaa elävöittä- vu. Tiheä jokivarsikasvillisuus estää näkymät jokien yli ran- vät pihapiirejä ympäröivä tuuhea puusto sekä paikoin pääteiltä nalta toiselle. pihapiireihin johtavat puukujanteet. Merkittäviä rakennettua kulttuuriympäristöä edustavia kokonaisuuksia alueella ovat Arviointiteksti Kannuskylän raitti sekä asutus päätien varrella koulun ympä- ristössä ja jokivarressa Hillilässä. Maisema-aluekokonaisuus on edustava esimerkki Keski-Poh- janmaan jokiseutu ja rannikko -alueelle tyypillisestä maaseu- Lestijoki ja sen haara Tomujoki ovat Lestijoen Natura-aluetta. dun viljelysmaisemasta. Alue on vanhaa ja elinvoimaista maa- Maisema-alueella Tomujoen varrella sijaitsee paikallisesti ar- talousaluetta. Jokien yli johtavat sillat erottuvat maisemassa vokas perinnemaisemakohde Koivulan haka. Maisema-alueel- solmukohtina. la Lestijoen varrella sijaitsevat historiallisen ajan muinaisjään- nöskohteiksi luokitellut Hillilänkosken vesimylly ja Sämpilän- Maisema-alueelle tyypillisiä omaleimaisuutta luovia piirtei- kosken vesimylly. tä ovat viljelysalueen tasaisuus ja maisema-alueelle ominaiset pitkät, avoimet näkymät. Maisema-alueella on paljon kulttuu- Rakennuskannalle on ominaista kerroksellisuus. Rakennus- rihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 125

0 0,5 1 1,5 km M MML

Himanan kulttuurimaisema Lestijokivarressa

M -

M - K-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 126

Rajaus si määritellyn alueen rajausta. Maisema-alueen rajausta on tarkennettu olemassa olevan tilanteen pohjalta. Kokonaisuu- Maisema-alueeseen kuuluu Lestijokea ympäröivä viljelys- teen on otettu mukaan maisemaa rajaavien selännealueiden maisema Himangan kirkonkylän kaakkoispuolella. Maise- reuna-alueet. ma-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään vuoden 2001 inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueek- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 127

MALISJOKIVARREN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Malisjokivarsi – Erkkilä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Nivala

Kuvailu Maisema-alueella on pitkä historia asuttuna, elinvoimaisena maaseudun kulttuurimaisemana. Vanhimmat jäljet asutuk- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kalajokeen laskevaa Malis- sesta ovat peräisin esihistorialliselta ajalta, Erkkisjärven ym- jokea ja siihen laskevia kapeita ojia, Sarjanojaa ja Kesonojaa, päristössä ja jokilaakson reuna-alueilla on muutamia kivikau- ympäröivät viljelysalueet. Malisjoki kiemurtelee viljelysaluei- tisia asuinpaikkoja. den halki kapeana, monipolvisena nauhana. Malisjokivarressa viljelysmaisema on varsin tasaista ja alavaa, korkeuserot ovat Maisema-alueen läpi kulkee Nivalasta Kärsämäelle johta- vähäisiä. Jokilaakson alavat alueet ovat laajasti viljelyskäytös- va maantie. Tie kulkee maisema-alueen pohjoislaidalla loi- sä, peltoalueet reunustavat jokea leveänä yhtenäisenä vyöhyk- vapiirteistä selännealueen reunaa myötäillen. Tieltä avautuu keenä. Jokilaaksoa ympäröivät loivapiirteiset selännealueet. monin paikoin komeita, avoimia näkymiä viljelysalueiden ja Malisjoen yli etelään. Näkymät on tärkeää huomioida alueen Asutus tukeutuu jokiin ja tiestöön. Malisjoen varrella selväs- ja sitä ympäröivän maiseman ominaispiirteisiin vaikuttavien ti muita suurempana kyläkokonaisuutena erottuu Maliskylä. suunnitelmien, kuten tuulivoima-alueiden rakentamissuun- Asutus sijaitsee joen partaalla ja teiden varsilla sekä paikoin nitelmien, yhteydessä. matalilla kumpareilla useista pihapiireistä muodostuvina ry- kelminä ja nauhoina. Asutustihentyminä erottuvat myös Ruus- Arviointiteksti kankylä, Leppiperä, Huituperä, Pihlajaperä, Ahde, Pääkönpe- rä, Pirttipuhto, Erkkilä ja Sarjankylä. Maisema-alueella on pal- Malisjoen, Sarjanojan ja Kesonojan ympärillä sijaitsevat vil- jon arvokasta rakennuskantaa. jelysalueet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Maisema-alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaa- Maisemalle ovat tyypillisiä vuoroin sulkeutuvat ja vuoroin seen maisema-alueeseen Kalajokilaakson kulttuurimaisema. avoimien viljelysalueiden yli avautuvat pitkät ja laajat näky- mät. Esimerkiksi Erkkilän kylän kohdalla avautuu pitkiä nä- Alueen arvot pohjautuvat sen edustavuuteen vanhana ja edel- kymiä pohjoiseen kohti Sarjankylää. Maisemakuva on pieni- leen elinvoimaisena maaseudun kulttuurimaisemana. Maise- piirteisempi kuin Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvok- makuvaa hallitsevat laajoina, tasaisina ja avoimina avautuvat kaalla maisema-alueella. viljelysalueet. Maisemalle luonteenomainen, omaleimaisuutta luova piirre on näkymien vaihtelu avoimista suljettuihin. Mai- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 128

0 2 4 6 km M MML

Malisjokivarren kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 129

sema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittä- jennettu, maisemakokonaisuuteen on otettu mukaan mm. viä rakennuksia, joihin liittyy historiallisia, arkkitehtonisia ja Erkkilän pohjoispuolella sijaitseva Sarjankylä laajoine vilje- maisemallisia arvoja. lysalueineen, Pihlajaperä sekä Ahteen ja Nivalan taajaman vä- lissä sijaitsevat viljelysalueet. Nivalan taajaman koillispuolella Rajaus Malisjokivarren kulttuurimaisema rajautuu Kalajokilaakson kulttuurimaisemaan, joka on määritelty valtakunnallisesti ar- Maisema-alueeseen kuuluu maaseudun kulttuurimaisema vokkaaksi maisema-alueeksi. Malisjoen varsilla. Maisema-alueen rajausta on vuoden 1997 inventoinnissa esitettyyn rajaukseen verrattuna paikoin laa- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 130

PITKÄSENKYLÄN – TYNGÄN KULTTUURIMAISEMAT KALAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Pitkäsenkylä – Tynkä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kalajoki

Kuvailu avoimen viljelytasangon. Asutus sijaitsee yhtenäisinä nauhoina jokien varsilla sekä jokiuomia myötäilevien teiden varsilla. Maisemakokonaisuuteen kuuluu Kalajokea ja Vääräjokea Paikoin teiltä avautuu pihapiirien lomasta pitkiä näkymiä vil- ympäröivä kulttuurimaisema Kalajoen alajuoksulla. Maise- jelysmaisemaan. Tyngän kylässä sijaitsee paikallisesti arvokas ma-alueella sijaitsevat Etelänkylä, Pitkäsenkylä ja Tynkä. Ka- perinnemaisema Rantatalon joenrantalaidun131. lajokilaaksossa jokiuomaa ympäröivä alue on pinnanmuodoil- taan laakea ja tasainen. Kalajoki virtaa kaakko-luode-suun- Maisema-alueella on runsaasti perinteistä, kulttuurihistori- nassa kohti Pohjanlahtea. Kalajokeen laskee kapea Vääräjoki. allisesti arvokasta rakennuskantaa. Maakunnallisesti arvok- Kalajokilaaksoa reunustavilla selännealueilla matalien kum- kaita pihapiirejä ja rakennuksia on alueella mm. Tyngän ky- pareiden väliin rajautuu monin paikoin suoalueita. lässä ja Pitkäsenkylässä. Tyngän kylässä sijaitseva aluekokonaisuus Tyngän mylly ja Hihnalankoski on määritelty raken- Maisema-alue on ehkä vanhinta viljelysmaisemaa Kalajoki- nettuna kulttuuriympäristönä maakunnallisesti arvokkaaksi. laaksossa. Ensimmäiset tiedot asutuksesta alueella ovat pe- Maisema-alueella on myös nykyaikaiseen maatalouteen liit- räisin vuodelta 1547. Veroluetteloiden mukaan Kalajoen pitä- tyviä uusia, kookkaita tuotantorakennuksia, kuten isoja na- jässä oli tuolloin kahdeksan kylää, joista yksi oli Tyngän kylä. vettarakennuksia, mikä osaltaan kertoo maatalouden elinvoi- Nykyisestä Pitkäsenkylästä käytettiin 1500-luvulla nimityksiä maisuudesta. Pitkäkoski ja Pitkäsenkoski. Pitkäsenkylässä oli vuonna 1547 yhteensä 7 ja Tyngän kylässä 5 taloa. Asutuksen lisääntymi- Maisema-alueen luoteispuolella Kalajoen varrella sijaitse- nen alueella oli nopeaa. Tyngän kylässä oli vuonna 1607 jo 24 va Kalajoen taajama on vähitellen laajentumassa jokea myö- taloa. Kalajoen ensimmäinen kirkko sijaitsi vuosina 1525– täillen kaakon suuntaan. Uusi asutus saattaa muuttaa maise- 1555 Tyngän kylällä.130 ma-alueen ilmettä. Uuden rakentamisen sijoittamista maisemaan ja rakennuskannan ominaispiirteitä olisi hyvä ohjata Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet ympäröivät Kalajokea esimerkiksi rakentamistapaohjeiden avulla. ja Vääräjokea leveänä yhtenäisenä vyöhykkeenä. Pitkäsenky- lällä Kalajoen pohjoispuolella peltoalueet muodostavat laajan

130 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 46. 131 Tikkanen, Hongell & Polso 1999, 45. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 131

0 1 2 3 km M MML

Pitkäsenkylän - Tynän kulttuurimaisemat Kalajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 132

Maisema-aluetta ympäröivien selännealueiden reunoilla on Rajaus muutamia röykkiöitä esihistorialliselta ajalta. Suurin osa mui- naisjäännöksistä sijaitsee maisema-alueen ulkopuolella. Hih- Maisema-alueeseen kuuluvat Kalajoen taajaman kaakkoispuo- nalankosken lähistöllä sijaitseva Koskelan paja on määritelty lella Kalajoen ja Vääräjoen varrella sijaitsevat viljelysalueet. muinaisjäännöskohteeksi. Maisema-alueen rajaus pohjautuu vuoden 1997 inventoinnissa määriteltyyn maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Arviointiteksti rajaukseen. Rajausta on tarkennettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Maisema-alueeseen on rajattu mukaan vil- Alue on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemakokonai- jelysalueiden reunavyöhykkeinä merkittävien selännealuei- suus, jonka arvot perustuvat sen merkitykseen hyvin vanha- den reuna-alueet. na ja edelleen elinvoimaisema kulttuurimaisemana. Maise- ma-alue on edustava esimerkki Kalajokea reunustavasta viljelysmaisemasta ja asutuksesta. Alueella on runsaasti rakennuskantaa, johon liittyy historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 133

VANHAKIRKON – JYRINGIN KULTTUURIMAISEMAT VÄÄRÄJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Vanhakirkko – Jyrinki. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Sievi

Kuvailu Viljelysalueet sijaitsevat Vääräjokea ympäröivillä, selännealu- eiden reunustamilla loivapiirteisillä alueilla. Paikoin viljelys- Maisema-aluekokonaisuus tukeutuu kapeaan Vääräjokeen. maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, paikoin taas pellot Maisema-alueella sijaitsevat Jyringinjärvi ja Sievinmäenjär- muodostavat yhtenäisiä, laajoja ja avoimia viljelytasankoja. vi. Vääräjokeen laskee useita kapeita ojia. Vääräjoki yhdistyy Viljelyskäytössä olevien peltoalueiden pinta-ala on selkeästi Kalajokeen Tyngän kylän tienoilla. lisääntynyt edellisen inventoinnin jälkeen 1990- ja 2000-lukujen kuluessa erityisesti maisema-alueen länsiosissa, missä Vanhakirkon ja Jyringin seudulla maisema-alueen itäosissa suoalueita on raivattu pelloiksi. Vanhakirkolla sijaitsee paikal- maastonmuodot ovat loivasti kumpuilevia. Vanhakirkon koh- lisesti arvokas perinnemaisema Isotaluksen keto133. dalla kapeaksi kuroutuvaa jokilaaksoa reunustavat harjanteet ja kangasmaat. Maisema-alueen länsiosissa maasto on huo- Asutus keskittyy erillisiksi, viljelysalueiden ympäröimiksi ky- mattavasti tasaisempaa ja jokilaakso on leveämpi kuin alueen läkokonaisuuksiksi vanhojen teiden varsille. Pihapiirit sijait- itäosissa. Sievinmäen luoteispuolella on laaja suoalue Lähden- sevat nauhoina ja rykelminä teiden varsilla ja matalilla kum- eva. Viljellyn jokilaakson eteläpuolella avautuu laaja, karu se- pareilla. Maisema-alueella on paljon maakunnallisesti arvok- lännealue. kaita kohteita. Vanhakirkko on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristökokonaisuus. Alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Jokilaak- sossa selänteiden reuna-alueilla on useita kivikautisia asuin- Tiestössä näkyy kerroksellisuus. Vanhat, kapeat ja kiemurte- paikkoja. Sievin seudulle Vanhankirkon ja Asemakylän tie- levat tiet ja linjauksiltaan loivat uudet maantiet erottuvat sel- noille muodostui vakinaista asutusta 1500-luvulla. Vanhakir- västi toisistaan. Vääräjoen eteläpuolella maisema-alueen ete- kolla on Kalmistonkankaan kirkkotarha, joka lienee toiminut lälaidalla kulkee Kannuksesta Sieviin johtava maantie, maise- hautausmaana ennen Sievin kappeliseurakunnan perustamis- ma-alueen pohjoislaidalla Kalajoelle johtava maantie. Jyringis- ta vuotta 1654. Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa si- sä, Ruuttilassa, Vanhakirkolla ja Markkulassa Kalajoelle joh- jaitsivat Vanhankirkon alueella. Vääräjoen ranta-alueet ovat tava vanha maantie kulkee monin paikoin uuden, linjauksel- paikkakunnan vanhinta viljely- ja asuinaluetta. Joen rannoilla taan suoremman tien rinnalla. Vanhat tielinjat ovat tärkeä osa on tervahautojen pohjia. Alueella on toiminut pikipolttimo.132 kerroksellista kulttuuriympäristöä.

132 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 50. 133 Tikkanen, Hongell & Polso 1999, 118. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 134

Maisema-alueen tuntumassa on paikoin soranottopaikkoja. arvokkaita rakennuksia Jyringin, Vanhakirkon, Markkulan ja Ne erottuvat maisemavaurioina. Sievinmäen kylissä.

Arviointiteksti Rajaus

Maisema-alue on vanhaa ja elinvoimaista maaseudun kulttuu- Maisemakokonaisuuteen kuuluu Vääräjokea ympäröivä kult- rimaisemaa. Maiseman ominaispiirteet vaihtelevat Vanhakir- tuurimaisema Sievin taajaman länsipuolella. Maisema-alueella kon ja Jyringin seudun kumpuilevasta ja harjanteiden väliin sijaitsevat Sievinmäki, Markkula, Vanhakirkko ja Jyrinki. Mai- tiiviistikin rajaamasta pienipiirteisestä ja näkymiltään vaihte- sema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään aiemman, 1990- levasta viljelysmaisemasta Sievinmäenjärven ympärillä sijait- luvun lopulla tehdyn inventoinnin yhteydessä määriteltyä ra- seviin avoimiin peltolakeuksiin. jausta. Paikoin rajausta on tarkennettu ja laajennettu, maisema-alueeseen on otettu mukaan Vongannevalle laajentuneet Maisemassa on monin paikoin kerroksellisuutta ja muistu- peltoalueet sekä maisemaa rajaavat ja maisemaelementteinä mia maaseudun kulttuurimaisemille vanhastaan tyypillisis- merkittävät selännealueet. tä ominaispiirteistä, kuten kapeat, peltoalueiden halki maastonmuotoja myötäillen mutkittelevat tiet, vanhat rakennukset sekä vanhat ilmajohtoina maiseman halki kulkevat säh- kölinjat. Maisema-alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 135

0 1 2 3 km M MML

Vanhakirkon - Jyrinin kulttuurimaisemat Vääräjokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 136

5.3. POHJOIS-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO

HARJULAN KULTTUURIMAISEMA KUIVAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ahmonen. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Ii

Kuvailu senkoski. Asuinpaikat sijaitsevat yksittäisinä jokivarressa peltojen keskellä tai metsän ympäröiminä tien varsilla. Kuivajoen varsilla Oijärven tienoilla, entisen Kuivaniemen kunnan koillisosissa, asutus on harvaa ja jokea reunustavat Arviointiteksti paikoin kapeana nauhana pienialaiset, metsien katkomat viljelysalueet. Kapeaa jokilaaksoa ympäröivät laajat asumatto- Harjulan alue on esimerkki perinteisistä viljelysmaisemista ja mat suovaltaiset metsäalueet. Kuivajoki on suojeltu voimalai- asutuksesta Kuivajokivarressa. Viljelysalueet ovat pienialaisia tosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Kuivajokivarressa on ja rakennukset arkkitehtuuriltaan ja ominaispiirteiltään var- useita kivikautisia asuinpaikkoja. Niistä neljä sijaitsee mai- sin vaatimattomia, mutta sellaisina ne kertovat alueen kehi- sema-alueella. tyksestä ja historiasta.

Harjulan tienoo on tyypillistä Kuivajokivarren viljelysmaise- Rajaus maa. Kapeana kiemurteleva luonnontilainen joki, rannoilla sijaitsevat pienialaiset peltotilkut ja pienikokoisten rakennusten Maisema-alueeseen kuuluvat viljelysalueet ja jokivarren mai- ympäröimät pihapiirit muodostavat vaatimattoman mutta vai- semat Harjulan tienoolla Kuivajokivarressa kuttavan kokonaisuuden. Joessa on useita pieniä koskia, joista maisema-alueella sijaitsevat Sonnikoski, Haarakoski ja Ahmo- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 137

0 0,3 0,6 0,9 km P MML

Harjulan kulttuurimaisema Kuivajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 138

HUUMOLAN – NIEMELÄN KULTTUURIMAISEMA SIIKAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Huumola. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Siikajoki

Kuvailu taalla. Tietä avautuu hienoja näkymiä joelle sekä jokivarren viljelysmaisemiin. Maisema-aluekokonaisuus sijaitsee Siikajoen ja siihen laskevan Luohuanjoen varsilla Paavolan kirkonkylän itäpuolella. Maisema-alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokasta, perin- Maisema-alueelle ovat tyypillisiä loivapiirteinen viljelysmai- teistä rakennuskantaa. Alueella on useita komeita, maakun- sema ja metsäiset kumpareet ja harjanteet. Jokilaaksoa reu- nallisesti arvokkaita luhtiaittoja. nustavat suovaltaiset selännealueet. Maisema-alueella on jälkiä esihistorialliselta ajalta. Maiseman Huumolan ja Niemelän kylät sijaitsevat Siikajoen molemmin korkeimmilla kohdilla on kivikautisia asuinpaikkoja. Linnan- puolin toisiaan vastapäätä, Huumola joen pohjoispuolella ja kankaalla on tervahautoja historialliselta ajalta sekä jätinkirk- Niemelä eteläpuolella. Joen pohjoisrannalla viljelyskäytössä ko esihistorialliselta ajalta. olevat peltoalueet sijaitsevat etelään jokea kohti viettävällä rin- teellä. Kylän selkärankana hahmottuu lounas-koillissuuntai- Arviointiteksti nen, vierekkäisistä kankaista muodostuva pitkänomainen se- länne. Asuinpaikat sijaitsevat selännealueen reunalla sekä lä- Huumolan ja Niemelän kylät viljelysalueineen muodostavat hellä jokea viljelysmaiseman ympäröimillä kumpareilla. Kylän maakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden, joka on halki kulkee selänteen myötäisesti Vihannista Paavolan kautta edustava esimerkki Siikajokivarren vanhoista, edelleen elin- Liminkaan johtava maantie, valtatie 86. voimaisista maaseudun kulttuurimaisemista. Laajan ja avoimen viljelysmaiseman ympäröimillä kankailla on myös maa- Joen eteläpuolella viljelysalueet sijaitsevat alavilla ja tasaisil- kunnallisesti arvokasta rakennuskantaa. Siikajoen eteläran- la mailla Siikajoen ja Luohuanjoen varsilla. Jokia ympäröivät nalla joen partaalla kulkeva Hoikanrannantie on hieno ja ar- pellot avautuvat monin paikoin laajaksi yhtenäiseksi viljely- vokas tiemaisemakokonaisuus. tasangoksi. Asutus keskittyy viljelysalueiden keskellä kohoa- ville mäenkumpareille joko yksittäisinä pihapiireinä tai muu- Rajaus tamien asuinpaikkojen muodostamina ryhminä. Maisema-alueeseen kuuluvat Siikajoen varrella sijaitsevat Siikajoen etelärannalla kulkeva Hoikanrannantie on omalei- Huumolan ja Niemelän kylät viljelysalueineen. mainen ja arvokas tiemaisemakohde. Vanha ja kapea, puus- ton paikoin tiiviisti reunustama soratie kulkee aivan joen par- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 139

0 0,5 1 1,5 km M MML

Huumolan - Niemelän kulttuurimaisema Siikajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 140

IIJOEN SUUN KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Iijoen suu. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Ii

Kuvailu na 1445. Jokisuistossa oli tunnettu satama- ja kauppapaikka, jonka keskuksena oli Iin Hamina. Keskiajan lopulla Hami- Maisema-alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja ran- na tunnettiin markkinapaikkana laajalti Itämeren alueella. Jo nikko -maisemaseutuun, jolle tyypillisiä piirteitä ovat mereen 1500-luvulla Haminan käsityöläismökit, kauppapuodit ja aitat laskevat joet ja jokilaaksoissa sijaitsevat kapeat viljellyn maan muodostivat kaupunkimaisen tiiviin kokonaisuuden. Hami- vyöhykkeet. Jokilaaksoissa kylät sijaitsevat usein pienillä kum- nassa vanhimmat säilyneistä rakennuksista ovat peräisin 1800- pareilla sekä jokien rantamalla. Jokilaaksoja erottavat toisis- luvun alkupuolelta.134 Rakennukset ovat hyväkuntoisia, alueen taan karut ja harvaanasutut selännealueet. miljöö on mittakaavallisesti yhtenäinen.

Maisema-alueen runkona on Pohjanlahteen laskeva Iijoki. Ii- Iijoen suistoalueella sijaitsevat saaret ovat omaleimaisuutta joki on ollut merkittävä pääliikenneväylä ja yhteys itään. Joen luova piirre. Saariin liittyy myös historiallisia arvoja. Kirkko- suussa kohtasivat meren kautta tullut läntinen ja jokia pitkin saaressa ja Illinsaaressa ovat olleet Iin vanhimmat kirkonpai- saapunut itäinen kulttuuri. Joki on toiminut paitsi tärkeimpänä kat. Haminan edustalla sijaitseva Kruununsaari, entinen Sata- kulkuväylänä, myös uittoväylänä. Iijoen suulla Ranta-Kestiläs- masaari, on entinen kauppapaikka, nykyään saaressa on puis- sä oli Iijoen suuren uiton erottelualue. Erottelun rakenteita on tomainen hautausmaa.135 edelleen jäljellä. Iijoki on ollut myös tärkeä lohijoki, ja lohen- kalastuksella on ollut alueella erittäin suuri merkitys. Iijoki- Iijokisuistossa on ollut teollista toimintaa pitkään. Uitto syn- suistossa kulttuuriympäristössä näkyy edelleen joen merkitys nytti jokisuulle myös puunjalostusteollisuutta. Joen eteläisellä vanhastaan tärkeänä kulkuväylänä ja maisema-alueen runko- rannalla Kestilässä sijaitsi Kestilän höyrysaha, joka oli toimin- na, johon alueen asutus tukeutuu. Iijoen suisto ja Hiastinlahti nassa vuosina 1859–1910. Se oli Suomen ensimmäinen höy- ovat Natura-alueita. rysaha. Paikalla on edelleen sahan tiilinen savupiippu, joka erottuu maisemassa maamerkkinä ja muistumana mennees- Jokisuistossa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Mai- tä ajasta. sema-alueella on useita muinaisjäännöskohteita. 1300-luvulla Ii oli kirkollis-hallinnollinen keskus. Ii mainitaan asiakir- joissa ensimmäisen kerran Pietarsaaren seurakunnan kappeli- 134 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I 1993, 124–125; Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 66. na vuonna 1374. Iin seurakunta itsenäistyi viimeistään vuon- 135 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I 1993, 125–127. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 141

0 1 2 3 km M MML

Iijoen suun kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 142

Maisema-alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa valta- Rajaus kunnallinen päätie, valtatie 4. Tie kulkee Iin taajaman halki. Iijoen kohdalla jokea ylittäviltä silloilta avautuu komeita nä- Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään aikaisem- kymiä joki- ja suistoalueen maisemiin. Sillat ja joki hahmot- man inventoinnin yhteydessä määriteltyä maakunnallisesti tuvat valtatielle maamerkkeinä. Iin taajaman itäpuolella Ase- arvokkaan maisema-alueen rajausta.136 Rajausta on paikoin makylässä rautatie kulkee kylän halki. Iijoen yli kulkeva rau- tarkennettu ja laajennettu, maisema-aluekokonaisuuteen on tatiesilta on maisemallisesti ja historiallisesti arvokas. otettu mukaan joen varsilla olemassa olevat viljelysalueet sekä jokilaaksoa rajaavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. Maisema-alueella on paljon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä aluekohteita ja rakennuksia. Iin Maisema-alueeseen kuuluu Iijoen suistoalue Raasakasta me- Haminan vanha satama- ja kauppapaikka, Akolan tila sekä relle saakka: maisema-alueeseen kuuluvat Raasakan ja Illin- alueen läpi kulkevaan Pohjanmaan rantatiehen kuuluvat Kan- saaren välissä Iijoen pääuomaa ympäröivät alueet, Illinsaari tolantie ja Hiivalantie on määritelty valtakunnallisesti mer- ja sitä molemmin puolin rajaavat Iijoen uomat ja joen ran- kittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009). ta-alueet, Iin taajama ja Pohjois-Iin kylä sekä jokisuiston saaret ja rannikkoalueet Pauhunlahdelta Pihlajakariin saakka. Maise- Jokisuistossa maisemallisessa solmukohdassa sijaitseva Iin ma-alueeseen kuuluvat jokisuiston edustalla sijaitsevat saaret. taajama on laajentunut edelleen edellisen inventoinnin jäl- keen 1990- ja 2000-lukujen kuluessa. Kasvu ja kehitys kertovat osaltaan alueen elinvoimaisuudesta. Rakentamista ja rakennusten suhdetta maisemaan olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakentamistapaohjeiden avulla, jotta maiseman ominaispiirteet ja arvot säilyvät. Rakentamisessa olisi tärkeää huomioida myös valtatieltä 4 taajamaan avautuvien näkymien merkitys Iin taajaman käyntikorttina ohikulkijoille.

Arviointiteksti

Iijokisuisto on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti erittäin arvokas maisemakokonaisuus. Maisema-alueella yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisemille, taajamamaisemille sekä luonnonmaisemille ominaiset piirteet ja arvot. Maise- ma-alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009) määriteltyjä kokonaisuuksia. Kokonaisuutena maisema-alue on maakunnallisesti merkittävä.

Iin taajaman pohjoisreunalla Iijoen varrella sijaitseva Iin Ha- mina on omaleimainen ja identiteetiltään vahva kokonaisuus, johon liittyy merkittäviä historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Hamina on harvinainen ja hyvin säilynyt, valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus.

Maisema-alueen kehityksen taustalla vaikuttaneiden elinkeinojen monipuolisuus näkyy kulttuuriympäristössä edelleen. Iijoki hahmottuu maisema-alueen runkona, johon rakentaminen tukeutuu. Joki on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti erittäin merkittävä. Iijoelle avautuvat näkymät ovat olennainen osa maisemakuvaa. Jokisuistossa on edelleen olemassa merkkejä siellä menneinä aikoina harjoitetuista elinkeinoista, kuten kalastuksesta, uitosta ja teollisesta toiminnasta. Niiden säilyttäminen on kulttuuriympäristön historiallisen kerroksellisuuden kannalta tärkeää.

136 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 68–69. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 143

ISO MATINSUO

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Oulu, Muhos

Kuva: Jarmo Laitinen Kuvailu Iso Matinsuo on pääosin kumpumoreeni- ja drumliinialuetta, jossa drumliineja on etelä- ja pohjoisosissa (reunaosissa) laajan Ison Matinsuon alue on laaja useiden soiden kokonaisuus, kumpumoreenialueen sijoittuessa suon keskiosiin. Korkeudel- jonka ”keskussuona” voidaan pitää Isoa Matinsuota. Muita taan vaihtelevat kumpumoreenit kohoavat paikoin jyrkkäreu- soita ovat Pikku Matinsuo, Tervasuo, Oisavansuo, Tuppelan- naisesti soiden pinnan tasosta. Tämä on huomattavin alueen suo, Joutensuo, Vehkasuo, Susiselänsuo ja Susisuo. Suot, vaik- yleisilmettä leimaava maisemallinen piirre. Soilla on paikoin ka niillä on pääosin omat altaansa, ovat jatkuvia eli liittyvät isoja kiviä. Suoaltaat ja metsäiset moreenikumpareet luovat toisiinsa suoyhteyden kautta. Matinsuon alue sijaitsee Sangin- Matinsuolle kauniin mosaiikkimaisen maisemavaikutelman, joen ja Oulujoen välissä, Muhos – Ylikiiminki -tien itäpuolella. jossa on enemmän vertikaalista ilmeikkyyttä kuin maakun- Alue on asumatonta, vaikka se on vain 30 kilometrin etäisyy- nan soissa yleensä. dellä Oulun keskustasta. Suoalueen laidoille johtaa eri suun- nista kevytrakenteisia yksityisteitä. Matinsuon alue liittyy län- Suoyhdistymätyyppien runsauteen ja suomorfologian moni- tisimpänä osana vielä laajempaan Matinsuo – Lääväsuo – Ki- muotoisuuteen alueella vaikuttavat toisaalta kivennäismaiden visuo -suuralueeseen. geomorfologia ja toisaalta valumasuhteet. Suon korkeus merenpinnasta vaihtelee koko alueella erittäin vähän, mistä syys- Suoalue on vesitaloudeltaan hyvin luonnontilainen; pääosalla tä Matinsuolla ei juuri esiinny kynnyskohtia tai maisemassa arvioitu luonnontilaisuusluokka on 4. Muita ominaispiirteitä selvästi näkyviä viettäviä suonkohtia. Kokonaisuutena alue on ovat edustava suomaisema, kivennäismaiden erikoinen geo- Oulujoen ja Sanginjoen vesistön vedenjakaja-aluetta, jossa va- morfologia, suotyyppien ja suoyhdistymätyyppien monipuo- lumasuhteet ja suomorfologia ovat monimutkaiset, 2/3 aluees- lisuus, alueen vilkas monikäyttö ja useat vesimuodostumat. ta laskee vetensä Sanginjokeen, 1/3 Oulujokeen. Vedenjakajaa- sema suo mahdollisuuden pienten keidassuo-osien runsaalle ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 144

esiintymiselle. Alueen perussuoyhdistymä onkin keidasaapa- sa Ouluun hyvä, ja reunaosien kevytrakenteiset tiet ja muu- suo. Rahkakeitaat ovat usein puuttomina maisemallisesti hyvin tama pitkospuureitti sekä laavut tarjoavat kohtuulliset mah- kauniita (laaja yleisnäkymä myös aapasuon puolelle). dollisuudet omatoimiseen liikkumiseen alueella. Ison Matin- suon luonnonrauha-aste on hyvä, parhaita ellei peräti paras Kivennäismaiden geomorfologia lyö leimansa myös erityyp- Oulun lähialueilla. Häiriintymisherkkien eläinlajien esiinty- pisen suokasvillisuuden jakaantumiseen. Alueen suokasvilli- minen rajoittaa virkistysinfran lisäämisen mahdollisuuksia suudessa pinta-alallisesti vallitsevat puuttomat nevat ovat val- osalla aluetta. Alueen tunnettuus on nykyisen käyttäjäkun- taosaltaan karuja (oligotrofisia). Hyvin laajat neva-alat ovat nan ulkopuolella heikko. Maakunnallisena maisema-alueena oligotrofisen lyhytkorsinevan ja Sphagnum-rimpinevan väli- tunnettuus lisääntyisi. mailla olevaa kasvillisuutta. Kaikkein karuin (ombrotrofinen) nevakasvillisuus on alueella valtaosin välipintaista tai väli- ja Rajaus rimpipinnan rajamailla olevaa. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään soidensuo- Alue soveltuu hyvin monikäyttöön, vaikka on nykyisellään hei- jelualueen rajausta kosti tunnettu. Tähän vaikuttavat alueen ominaisuudet (suuren suoalueen tuntu, osin hakkaamattomat metsäsaarekkeet) ja toisaalta se, että alue on suhteellisen lähellä Oulun väestö- keskittymää. Alueella on jokunen erämaakesämökki, avoin kämppä tai kämppiä, riistanruokintapaikka tai paikkoja sekä pari puomillista metsäautotietä. Retkeilyä tukee se, että Ison Matinsuon suuralueen laitaosissa on pari merkittyä reittiä ja laavu. Suon keskiosissa on polutonta maastoa ja merkitsemät- tömiä pikkupolkuja. Erityisen hyvin päiväretkikohteeksi soveltuu alueen länsilaitaan sijoittuva Tervasuo, jossa on yleisessä käytössä oleva laavu reitin varrella. Alueen pohjoisosassa Jät- tiläissaaressa sijaitsee näyttävä jätinkirkko. Kokenut suontutkija Jarmo Laitinen on todennut Tuppelansuosta seuraavaa: ”Tuppelansuo on Tervasuon rinnalla Ison Matinsuon päivä- retkihelmi pitkospuureitin, helposti tavoitettavien suomaise- Kuva: Jarmo Laitinen mien ja korkean suosaarekkeen jätinkirkon takia.”

Matinsuon linnusto on melko monipuolinen, vaikka erityisen suuret rimpialtaat puuttuvat. Muun muassa kaakkuri ja erityisesti suojeltava petolintulaji pesivät alueella.

Matinsuon itäpuolella sijaitsee Räkäsuon soidensuojelualue. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaa-kuntakaavassa Matinsuon alue on varattu luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi soi- densuojelualueeksi, poikkeuksena lounaiskulman Tervasuo, joka on esitetty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäk- si alueeksi. Osia Matinsuon alueesta on jo hankittu luonnon- suojelutarkoitukseen. Koko Matinsuo - Lääväsuo – Kivisuon suuralue on osoitettu vaihemaakuntakaavassa luonnon mo- Kuva: Jarmo Laitinen nikäyttöalueeksi.

Arviointiteksti

Ison Matinsuon alue on suomaisemana maakunnallisesti arvokas. Keskeiset arvoperusteet ovat suomaiseman laajuus, nor- maalia suurempi vaihtelevuus, suuri luonnontilaisuusaste, mo- nikäyttö- ja kulttuurihistorialliset arvot sekä sijainti lähellä Oulun väestökeskittymää. Kohteen saavutettavuus on suhtees- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 145

0 1 2 3 km M MML

Iso Matinsuo

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 146

JAKKUKYLÄN KULTTUURIMAISEMA IIJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Iijoen alajuoksu. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997). Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993).

Kunta: Oulu

Kuvailu dunalueet lohkoina niiden ympärillä. Etelässä kylää rajaavat Murtokangas, Kuusimaa ja Perkkauksenkangas. Maisema-alueeseen kuuluvat Iijoen varrella vastarannoilla sijaitsevat Jakkukylä ja Jakkuranta. Iijokeen laskee pohjoisran- Jakkukylällä ja Jakkurannalla on useita vanhoja tervahautoja nalta kaksi vanhaa, osittain umpeutunutta jokiuomaa, Alapu- aivan rannan tuntumassa.137 Jakkurannassa sijaitseva Jakku- das ja Yläpudas. Alaputaan länsipuolella maisemassa erottuvat rannan haka on arvokas perinnemaisema.138 painanteina jäljet vanhoista umpeenkasvaneista jokiuomista. Iijokiuoma laajenee maisema-alueella kahdeksi suvantopai- Arviointiteksti kaksi, Jakkusuvannoksi ja Laukansuvannoksi. Jokea ympäröi- vät kangasmaat. Maisemassa korkeimpana erottuu Jakkukylän Iijoen varsilla vastapäätä toisiaan sijaitsevien kylien, Jakkuky- taustalla Viitakangas. län ja Jakkurannan, muodostama kokonaisuus on maisemallisesti arvokas. Maisema-alueen runkona on maiseman halki Jakkukylä sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla. Viljelysalueet ja asu- loivina kaarteina mutkitteleva, paikoin suvannoiksi laajeneva tus sijaitsevat Iijoen ja Alaputaan rannoilla. Pellot sijaitsevat Iijoki sivu-uomineen. lohkoina ja nauhoina jokivarsilla. Asutus tukeutuu jokiuomia myötäilevään tiehen. Kylässä on paljon uusia asuinra- Rajaus kennuksia. Kylän poikki kulkee Iistä Yli-Iihin johtava maantie. Kylän kaakkoisosassa tielinjausten muutokset tekevät ky- Kokonaisuuteen kuuluvat Iijoen molemmin puolin vastapää- lärakenteesta sekavan. tä toisiaan sijaitsevat Jakkukylä ja Jakkuranta.

Jakkuranta sijaitsee Jakkukylän kohdalla Iijoen etelärannal- la, Laukansuvannon ja Jakkusuvannon väliin rajautuvalla le- veällä niemekkeellä. Kylä on rakenteeltaan melko tiivis kokonaisuus: asuinpaikat sijaitsevat nauhamaisena rykelmänä jo- 137 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 96. kiuomaa myötäillen kaartuvan maantien varressa, pellot ja lai- 138 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 233. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 147

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Jakkukylän kulttuurimaisema Iijokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 148

KARJALANKYLÄN – HÖKÄNRANNAN KULTTUURIMAISEMAT IIJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Iijoen alajuoksu. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Oulu

Kuvailu le. Pihapiireissä on paljon eri-ikäisiä asuin- ja talousrakennuksia. Alueella on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkai- Maisema-aluekokonaisuus tukeutuu Iijokeen. Joessa on maita rakennuksia. sema-alueella useita pieniä koskia. Iijoen voimalaitosraken- taminen on muuttanut maisemaa. Ihan maisema-alueen lä- Arviointiteksti hituntumassa jokimaisemaa on voimakkaasti muokattu. Kes- kikylän ja Hökänrannan eteläpuolella jokiuomasta erkanee Maisemakokonaisuus on esimerkki elävästä maaseudun kult- Maalismaan voimalaitoksen kanava. Maalismaan voimalaitos tuurimaisemasta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan joen, Ii- valmistui vuonna 1967. joen, varrella. Maisemakokonaisuus on pienipiirteinen. Omaleimaisuutta luovia piirteitä ovat pienialaiset, jokea ka- Viljelyskäytössä olevat peltoalueet reunustavat jokea metsä- peana nauhana reunustavat viljelysalueet sekä Iijokivarrelle alueiden katkomana nauhana. Viljelysalueiden nauha on pai- perinteisesti tyypilliseen tapaan jokitörmillä sijaitsevat piha- koin kapea, pellot sijaitsevat joen partailla pienialaisina loh- piirit. koina. Laajimmat viljelysalueet sijaitsevat kylien ympärillä. Jokilaaksoa ympäröivät laajat suovaltaiset, loivasti kumpui- Iijoki on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti ar- levat selännealueet. vokas joki. Se on aikojen mittaan toiminut mm. kulkuväylä- nä ja uittoväylänä. Jokimaisemaan liittyy myös merkkejä voi- Karjalankylässä vanhin asutus on perimätiedon mukaan peräi- malaitosrakentamisen historiasta. sin 1500-luvulta. Hökänrannalla sijaitsee maallikkosaarnaaja Jaakko Högmanin synnyinpaikka, mikä näkyy myös paikan- Rajaus nimessä. Hökänrannalla on ollut 1920-luvulla saha. Mahdol- lisesti samalla paikalla toimii edelleen pieni saha.139 Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Iijokilaakson kulttuurimaisemat joen alajuoksulla. Maisema-alueella sijaitsevat Karjalan- Kyläkokonaisuuksina alueella erottuvat Karjalankylä, Keski- kylä, Mannisenranta, Keskikylä ja Hökänranta. Karjalankylän kylä, Hökänranta ja Mannisenranta. Asuinpaikat sijaitsevat ja Hökänrannan väliin rajautuvan alueen rajaus noudattaa pää- nauhoina ja ryppäinä Iijoen törmillä lähellä jokea, joen ja jo- piirteissään vuonna 1997 julkaistussa Pohjois-Pohjanmaan ar- kiuomaa myötäilevien teiden välissä. Tiet kulkevat paikoin vokkaiden maisema-alueiden luettelossa esitettyä rajausta. Ai- aivan joen partailla, ja teiltä avautuu komeita näkymiä Iijoel- kaisemmin maisemakokonaisuuteen kuuluneet Jakkukylä ja Jakkuranta ovat mukana erillisenä maisemakokonaisuutena,

139 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 96. Jakkukylän kulttuurimaisema Iijokivarressa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 149

0 0,5 1 1,5 km M MML

Karjalankylän - Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 150

KASTELLIN JÄTINKIRKKO

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Raahe

Kuvailu oli merestä kohoava saari. Nykyään Linnakangas sijaitsee noin 13 km etäisyydellä rannikosta. Kastellin jätinkirkko sijaitsee Linnakankaalla, Ylipään kylän lähistöllä. Maastonmuodot ovat loivapiirteisiä ja kumpuilevia, Linnakankaan kaakkoispuolella kulkee Kastellin ja Tuohinnon maisemassa vuorottelevat matalat kankaat ja niiden väleihin talojen välillä vanha oikopolku, Viinapolku. Polku on paikal- rajautuvat suoalueet. Linnankangasta ympäröi Linnaräme. Sen lishistoriallinen kohde, ja se on merkitty maastoon opasteilla. takana kohoavat Mustankannonkangas, Liekokangas, Kissa- kangas, Kiviojakangas ja Korvenkangas. Linnankangasta ym- Arviointiteksti päröivät pohjoisessa, idässä ja kaakossa metsäalueet, lounais- ja länsipuolella on pienialaisia viljelysalueita. Kastellin jätinkirkko on valtakunnallisesti merkittävä mui- naisjäännöskohde.141 Jätinkirkko ympäristöineen on maisema- Jätinkirkko sijaitsee Linnakankaan laen kaakkoisreunalla. Jä- nähtävyytenä määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi koh- tinkirkko on suurin maassamme, se on kooltaan noin 36 x 62 teeksi. metriä. Vallin korkeus on enimmillään lähes 2 metriä ja siinä erottuu kuusi porttiaukkoa. Kaivauksissa vallin sisäpuolelta ja Rajaus ulkopuolelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joista erityisesti liuske-esineet ajoittavat jätinkirkon myöhäiskivi- Maisema-alueeseen kuuluu Linnakangas sekä sitä ympäröi- kautiseksi. Harjanteella kirkon ulkopuolella on kolmisenkym- vien selännealueiden reuna- ja lakialueet. mentä röykkiötä ja useita erilaisia painanteita. Kankaan laella ja kaakkoisreunassa hiekkakuopan ja metsätien välissä on kivikautinen asuinpaikka. Kauimpana harjun laen koillispäässä erottuu pyyntikuopalta vaikuttavia kuoppia.140

Kivikauden lopulla, 2000–3000-luvulla eaa, merenpinta oli 45–55 metriä nykyistä korkeammalla. Tuolloin Linnakangas

140 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default. 141 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default. aspx?taulu=T_KOHDE&tunnus=582010001 (3.10.2014). aspx?taulu=T_KOHDE&tunnus=582010001 (3.10.2014). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 151

0 0,2 0,4 0,6 km P MML

Kastellin jätinkirkko

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 152

KOITELINKOSKI JA HUTTUKYLÄN KULTTUURIMAISEMA KIIMINKIJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kiiminkijoen Koiteli. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Oulu

Kuvailu Kiiminkijokivarsi on asuinalueena hyvin vanha. Joen tuntumassa, selännealueiden reunalla, on muutamia kivikautisia Maisema-alue tukeutuu Kiiminkijokeen. Joki virtaa vapaana asuinpaikkoja. Nykyään asuinpaikat sijaitsevat joen partailla kallioisessa uomassa. Joessa on useita koskia, joista maisemal- sekä jokiuomaa myötäilevien teiden varsilla. Merkittävimpä- lisesti merkittävin on Koitelinkoski. Koitelinkosken kohdalla nä kyläkokonaisuutena jokivarressa erottuu Huttukylä. Kyläs- joki jakautuu useammaksi uomaksi, joiden väliin on syntynyt sä on kulttuurihistoriallisesti arvokasta, talonpoikaista raken- useita pitkänomaisia saaria. Niistä suurimmat ovat Myllysaari, nusperinnettä edustavaa rakennuskantaa. Tulisaari, Koiteli ja Sahasaari. Tulisaarta käytettiin hautausmaana 1550–1600-luvuilla. Myös Myllysaari on ollut hautausmaa- Koiteli on vanhastaan tunnettu virkistäytymispaikka. Siellä na. Kiiminkijoki on suojeltu koskiensuojelulailla. on pistäydytty retkellä ja kalassa. Se on ollut myös juhannus- valvojaisten ja lavatanssien pitopaikka. Alueella oli 1950- ja Maisema-alueella on merkkejä moninaisista elinkeinois- 1960-luvuilla mm. tanssilava. 1950-luvulla Oulu Oy:n toimesta. Sahasaarella toimi 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle ta alueelle rakennettiin Pikkusaareen ja Sahansaareen riippu- Uleå-yhtiön omistama saha. Sahan perustuksia on edelleen jäl- sillat sekä yhtiön oman väen virkistyskäyttöön tarkoitettu- jellä. Kiiminkijoki on toiminut pitkään uittoväylänä. Puutava- ja mökkejä huoltorakennuksineen. Yhtiö suunnitteli alueelle ra uitettiin Kiiminkijokea myöten jokisuulle irtouittona. Uitto myös laajempaa virkistyskeskusta pelikenttineen, mutta sitä jatkui Kiiminkijoella aina vuoteen 1958 saakka. ei koskaan toteutettu. Sahansaaressa oli telttailualue ja kosken etelärannalla kahvio ja pieni esiintymislava.143 Nykyään kos- Viljelysalueet sijaitsevat Kiiminkijoen varsilla metsäalueiden ken seutu on suosittu retkeily- ja kalastuskohde. toisistaan erottamina kokonaisuuksina. Kulttuurimaisemalle on ominaista pienipiirteisyys. Pienialaiset pellot sijaitsevat joen Arviointiteksti varsilla harvana ja katkonaisena nauhana. Viljelysalueet ovat laajimmillaan Huttukylän ympäristössä. Maisema-alueella si- Koitelinkosken koskimaisema on Pohjois-Pohjanmaalla har- jaitsevat paikallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet Ala-Ii- vinainen. Useimmat alueen jokien koskista on valjastettu voi- sakan rantalaidun, Koitelin keto ja niityt sekä Kantolan met- matalouden käyttöön. sälaitumet142.

142 Vainio & Kekäläinen 1997, 80–87. 143 http://www.koiteli.fi/ (18.12.2014). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 153

0 0,5 1 1,5 km M MML

Koitelinkoski ja Huttukylän kulttuurimaisema Kiiminkijokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 154

Koitelinkosken alue on myös matkailumaisemana maakun- Rajaus nallisesti arvokas kokonaisuus. Alue on tunnettu retkeilykohde, ja sillä on sellaisena myös historiallista merkitystä. Aluee- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kiiminkijoen Koitelinkos- seen liittyy monipuolista kulttuurihistoriaa ja elinkeinohisto- ki sekä Kiiminkijoen varrella sijaitseva Huttukylä ja jokea ym- riaa. Virkistystoimintaan liittyvät rakenteet, kuten riippusil- päröivät viljelysalueet. lat, sekä retkeilyyn liittyvät rakennukset ja rakennelmat ovat luonteva osa historiallisesti kerroksellista kulttuuriympäristöä. Maisema-alueen rajausta on muutettu vuoden 1997 inventointiluettelossa esitetystä rajauksesta. Ylikylän alue liittyy ny- Koitelinkosken alapuolella jokea ympäröivälle viljelysmaise- kyään osaksi Kiimingin taajamaa. Kylässä on runsaasti uutta malle tyypilliset piirteet eivät ole mitenkään erityisen huomi- asuinrakentamista ja viljelysalueet ovat lähes tyystin hävin- onarvoiset tai erityiset. Kiiminkijoki koskineen ja ympäröivine neet, osa peltoalueista on pusikoitunut ja osa on otettu raken- viljelysmaisemineen on hieno ja idyllinen kokonaisuus, mutta nusmaaksi. Ylikylän seutu ei enää hahmotu maakunnallisesti ei itsessään välttämättä maakunnallisesti arvokas. Kuitenkin arvokkaana kulttuurimaisemana. Koitelinkosken alue ja Huttukylä yhdessä muodostavat maakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden, jossa yhdis- tyvät toisiinsa matkailumaisemalle ja maaseudun kulttuurimaisemalle ominaiset piirteet. Kokonaisuudelle on ominaista historiallinen kerroksellisuus, se on esimerkki monimuotoi- sesta jokimaisemasta. Huttukylässä on vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 155

KRUNNIT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Krunnit. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Ii

Kuvailu merenkulun virkamiesyhdyskunnasta. Hyvin säilynyt ja monipuolinen rakennuskanta sijaitsee ympäristössä, jossa ei ole Krunnien saariryhmä sijaitsee Iin edustalla, noin 15 km etäi- tapahtunut mainittavia muutoksia luotsiaseman lakkauttami- syydellä rannikosta. Siihen kuuluvat Maakrunni, Ulkokrunni, sen jälkeen. Tunnusmajakka erottuu maisemassa saarta hal- Isokivenletto ja Tyni, Pohjanletto, Hietakraasukka, Kraasukka litsevana maamerkkinä. ja Tasasenletto. Maisema on tasaista, korkeuserot ovat vähäisiä. Rajaus Ulkokrunnit on ollut antoisa kalastuspaikka siitä lähtien, kun se on noussut merestä, ja sitä ennenkin hyvä kalastusmatalik- Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat Krunnien saariryhmä ko. Se on ollut asutuin saariryhmän saarista. Aikoinaan kalas- ja sitä ympäröivät merialueet. tamassa olleet lohen-, siian- ja silakanpyytäjät rakensivat saa- reen kalamajoja yöpymistä ja säänpitoa varten. Saarella on merkkejä asutuksesta 1800-luvulta. Ulkokrunnilla on vuonna 1874 rakennettu tunnusmajakka, 29,6 metriä korkea Ul- kokrunnin pooki, sekä vuonna 1872 valmistunut luotsiase- marakennus.

Maakrunnilla ja Ulkokrunnilla on historiallista aikaa edustavia muinaisjäännöksiä. Ulkokrunnilla on kivilatomuksia, ”lak- smarkkeja”, sekä jatulintarhoja. Maakrunnilla on litteä kivi, jolle on annettu nimi Kalajumala. Nimensä mukaisesti sen luona lienee pidetty kalaonneen liittyviä menoja.144 Saarilla oli aikanaan talollisten niittyjä, mikä näkyy myös saarten nimis- tössä: Maakrunnilla on Hanhiniitty ja Ulkokrunnilla Isoniitty.

Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen Maakrunni-säätiön hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna 1956, mutta ovat olleet epävi- rallisesti rauhoitusalueena vuodesta 1937 saakka.

Arviointiteksti

Krunnien saariryhmä on maakunnallisesti arvokas esimerkki Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueen saaristosta. Maisemassa näkyvät maankokoamisen vaikutukset. Saa- riin liittyy historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Ulkokrunni on eräs Suomen edustavimpia merenkulun ra- kennusperinnön kohteita. Saariin liittyy myös luontoarvoja.

Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäris- töksi (RKY 2009). Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvät rakennukset ovat hyvä esimerkki eristyneissä oloissa toimineesta

144 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I 1993, 134; Poh- jois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 74. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 156

0123 km M MML

Krunnit

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 157

KUIVAJOEN SUUN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kuivajoen pohjoisranta. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997). Kirkonkylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993. (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993).

Kunta: Ii

Kuvailu eloisasti myötäilevä vanha kylätie, joka paikoin kulkee kyläl- le tyypillisesti pihapiirien läpi. Tieltä avautuu sarja vaihtelevia Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko-maisemaseudulle näkymiä pihapiireihin, viljelysalueille ja jokimaisemaan. Poh- tyypilliseen tapaan asutus ja viljelysalueet keskittyvät kapeana joisrannan kylässä on runsaasti talonpoikaista rakentamisen nauhana Kuivajoen varsille. Jokea ympäröivät loivapiirteisesti perinnettä edustavia, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti kumpuilevat kangasmaat. Asutus ja viljelysalueet tukeutuvat arvokkaita rakennuksia. Suuri osa vanhoista rakennuksista on jokeen ja jokiuomaa myötäileviin vanhoihin teihin. Jokisuis- asuttuja ja hyväkuntoisia, mutta vanhoja asuinrakennuksia on tossa joen länsipuolella on Pohjoisrannan kylä, joen itäpuo myös tyhjillään. Niiden säilyttäminen olisi miljöön ominais- lella Kuivaniemen kirkonkylä. piirteiden säilymisen kannalta erittäin tärkeää. Rakennetulle kulttuuriympäristölle kokonaisuutena on ominaista kerrok- Kuivajoen suulle meren rannikolle alkoi syntyä asutusta sellisuus: kylässä on myös jälleenrakennuskaudelta peräisin 1500-luvulla. Merkittäviä elinkeinoja alueella ovat olleet maa- olevia sekä niitä uudempia rakennuksia. talouden ohella kalastus ja pienimuotoinen teollisuus, mikä näkyy edelleen kulttuuriympäristössä. Rannoilla jokisuistos- Kuivaniemen kirkonkylässä viljelyskäytössä olevien pelto- sa on verkkovajoja ja venesuojia. Miettusen tilan kohdalla jo- alueiden määrä on edellisen, 1990-luvulla tehdyn inventoin- kirannassa on vanha kalasatama verkkovajoineen145. Kyläs- nin jälkeen huomattavasti vähentynyt. Myös osa vanhoista, sä on vuonna 1918 rakennettu Suukosken mylly, jonka yh- vuonna 1993 laaditussa inventointiluettelossa mainituista ra- teydessä toimi 1920-luvulla myös sähkölaitos. Myllykanava kennuksista on kadonnut kyläkuvasta146. Kylä ei itsessään enää patoineen ja myllyrakennus muodostavat yhtenäisen pienen hahmotu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaana teollisuusmiljöön. kokonaisuutena. Kirkonkylässä jokivarressa sijaitsevat viljelysalueet ovat osa Kuivajokisuun maisemakokonaisuutta. Pohjoisrannan kylä on pitkänomainen, nauhamainen kokonaisuus. Viljelysalueet ja asutus tukeutuvat selkeästi jokeen ja Maisema-alueella kulkeva Huttulantie – Vanhatie on osa valta- sitä myötäilevään tiehen. Kylämiljöön muodostavat joen var- kunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ressa sijaitsevat vanhat rakennukset ja pihapiirit, niitä ym- (RKY 2009) määriteltyä Pohjanmaan rantatietä. päröivät pienikokoiset viljelysalueet sekä maiseman muotoja

145 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1, 140. 146 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1, 135–138. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 158

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Kuivajoen suun kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 159

Maisema-alueeseen kuuluvat Kuivajoen yli kulkevat sillat: val- Rajaus tatien 4 silta ja rautatiesilta. Sillat hahmottuvat maisemassa maamerkkeinä, ja toisaalta Kuivajokimaisema hahmottuu sil- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kuivajoen suiston luoteis- loilta käsin maamerkkinä. Kuivajoen yli kulkeva rautatiesilta puolella sijaitseva Pohjoisranta sekä Kuivajoen kaakkoispuo- on komea teräsbetonirakenteinen kaksiaukkoinen kaarisilta, lella sijaitsevan Kuivaniemen kirkonkylän ranta-alueet. Poh- joka näkyy hyvin valtatielle 4. joisrannassa maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen vanhaa rajaus- Arviointiteksti ta, jota on paikoin tarkennettu, ottaen huomioon viljelysalueiden muutokset ja maisemaa rajaavat selännealueet. Kuivajoen Kuivajokisuisto ja joen rannoilla sijaitsevat Pohjoisrannan itäpuolella maisema-alueeseen on rajattu mukaan jokivarres- kylä ja Kuivaniemen kirkonkylän ranta-alueet ovat maakun- sa sijaitsevia Kuivaniemen kirkonkylään kuuluvia viljelysalu- nallisesti arvokas kokonaisuus. Pohjoisrannan kylä on hieno, eita. Kuivaniemen kirkonkylä ei kuitenkaan kokonaisuudes- eheä maisemallinen kokonaisuus. Talonpoikaista rakentamis- saan kuulu maisema-alueeseen, tavanomaista 1900-luvun lo- perinnettä edustavat rakennukset, niitä ympäröivät viljelys- pulla syntynyttä taajama-asutusta edustavat alueet on rajattu alueet ja jokivartta myötäillen kulkeva vanha tie muodostavat maisema-aluekokonaisuuden ulkopuolelle. Kuivajoen yli kul- monimuotoisen ja pienipiirteisen, edustavan kokonaisuuden. kevat sillat on rajattu mukaan maisema-alueeseen. Alueella on vanhan ja perinteisen maaseudun kulttuurimaiseman leima. Maisema-alueelle tyypillisiä, omaleimaisuutta luovia rakennustyyppejä alueella ovat kalastuselinkeinoon liitty- vät vanhat rakennukset, verkkovajat ja venesuojat. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 160

LUOHUAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Luohua. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Siikajoki

Kuvailu Luohuan kylä on monimuotoinen, elävä ja kerroksellinen. Vanhojen rakennusten ohella kylässä on myös uusia asuin- Luohuan kylä viljelysalueineen sijaitsee kapean, eloisasti kie- rakennuksia, joista useimmat sopeutuvat miljööseen kohta- murtelevan Luohuanjoen varressa. Joessa on kylän kohdal- laisen hyvin. Maatilojen pihapiireissä vanhat, perinteiset ra- la useita koskipaikkoja. Maasto on loivapiirteistä. Tasaista, kennukset ja uudet tuotantorakennukset yhdistyvät moni-il- suovaltaista maisemaa elävöittävät paikoin pienet kumpareet, meisiksi, maatalouselinkeinon jatkuvuudesta kertoviksi ko- kangasmaat ja matalat harjanteet. Kylän halki kulkee Alpualta konaisuuksiksi. Paavolaan johtava maantie. Kylä on rakentunut kohtaan, jossa tie kulkee lyhyen matkaa lähellä jokea. Keskellä kylää päätie- Arviointiteksti hen yhdistyy kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas Heinolanperä – Luohua -tie. Luohuan kulttuurimaisema on edustava, idyllinen, maakunnallisesti arvokas kokonaisuus, jonka muodostavat metsäisten Viljelysalueet sijaitsevat Luohuanjoen varsilla kangasmaiden kangasmaiden rajaamat peltoalueet, viljelysmaiseman halki väliin rajautuvilla tasaisilla mailla. Paikoin viljelysmaisema on virtaava Luohuanjoki, kylän selkärankana toimiva kauniisti tasaista ja alavaa, paikoin loivapiirteisesti kumpuilevaa. Met- kaartuileva vanha maantie sekä maatilojen pihapiirien raken- säisten kankaiden rajaamille peltoaukeille avautuvat näkymät nukset. Luohuan kylä viljelysalueineen on vanha ja perintei- ovat monimuotoisia ja mielenkiintoisia. nen, edelleen elinvoimainen maaseutukylä, jonka pitkä historia hahmottuu kulttuuriympäristössä hyvin. Asuinpaikat sijaitsevat useiden pihapiirien muodostamina väl- jinä rykelminä teiden varsilla, jokivarressa ja viljelysalueiden Kylässä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita raken- keskellä kohoavien matalien kumpareiden rinteillä. Kylän kes- nuksia. Osa niistä on maakunnallisesti arvokkaita. Luohuan kustassa rakentaminen tukeutuu raittiin. Pihapiirit reunusta- raitti on rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallises- vat raittia väljästi harvana nauhana. Kylän keskustassa maa- ti arvokas kokonaisuus. merkkirakennuksina hahmottuvat Luohuan koulu ja Luohuan osuusmeijeri, tietä tiiviisti rajaava vanha liikerakennus sekä Rajaus Mäkitalon kaksikerroksinen asuinrakennus. Teiden varsilla on paikoin maamerkkeinä hahmottuvia maisemapuita. Maisema-alueeseen kuuluu Luohuanjokivarressa sijaitseva Luohuan kylä viljelysalueineen. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 161

0 0,5 1 1,5 km M MML

Luohuan kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 162

MANKILAN – SIPOLAN KULTTUURIMAISEMAT SIIKAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Mankila – Sipola. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Siikalatva, Siikajoki

Kuvailu Rantsilan seutuun liittyy paljon Suomen sodan aikaista sotahistoriaa. Kenraali Sandels oli majoittuneena Rantsilaan Maisema-alue tukeutuu Siikajokeen. Maisema-alueen pohjois- neljä kertaa, mikä näkyy paikallisessa nimistössä: Rantsilas- osassa sijaitsee Siikajokeen laskeva Mankilanjärvi. Maisema sa on edelleen Sandelsintie. Sotajoukot käyttivät Kerälänky- on pääpiirteissään varsin tasaista. Paikoin jokilaaksoa ympä- län ja Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, josta röivät kumpuilevat kangasmaat. Kapeaa jokilaaksoa reunus- Mankilankylän ja Temmeksen väli on venäläisten rakentama tavat molemmin puoli laajat, asumattomat suovaltaiset alueet. tykkitie. Siitä on edelleen jäljellä jäänteitä. Männistönkankaal- Maaston tasaisuudesta johtuen kapeassa uomassa virtaava Sii- la ja Rahvaannevalla on venäläisten sotilaiden hautakummut kajoki ei juuri näy maisemassa. Suomen sodan ajalta.148

Maisema-alueella on muutamia kivikautisia asuinpaikkoja. Nykyään viljelyskäytössä olevat peltoalueet ympäröivät Siika- Ne sijaitsevat aivan joen partaalla sekä jokilaakson reunoilla, jokea yhtenäisenä nauhana. Paikoin viljellyn maan vyöhyke on jokea ympäröivän tasaisen viljelysalueen ja sitä reunustavien kapea, kangasmaiden ja suoalueiden rajaama, ja paikoin taas selännealueiden reunavyöhykkeillä. Mankilanjärvessä sijait- peltoalueet muodostavat laajoja tasaisia viljelysaukeita. Ko- sevassa Kalmusaaressa on historialliselta ajalta peräisin oleva konaisuutena jokilaakson viljelysvyöhyke on kuitenkin var- hautapaikka. Sipolan kylässä on Siika-Savon saarnahuoneen sin kapea ja paikoin metsäalueiden katkoma. Maisemakuval- paikka ja Rantsilan kirkonkylässä Rantsilan vanha kirkkomaa le on ominaista pienipiirteisyys ja vaihtelevuus. Asuinpaikat ja kirkon paikka historialliselta ajalta. sijaitsevat viljelysalueiden ympäröiminä yksittäisinä pihapii- reinä jokitörmillä lähellä jokea sekä yksittäisinä pihapiireinä Siikajokivarteen Rantsilan seudulle syntyi vakinaista asutus- tai muutamien pihapiirien muodostamina ryhminä jokea reu- ta 1500-luvun kuluessa. Asutuksen muodostumisen taustalla nustavilla pienillä kumpareilla. oli kuningas Kustaa Vaasan lupaus verovapaudesta erämaiden asuttajille. Siikasavona aikanaan tunnettuun alueeseen kuului- Suurimpina asutuskeskittyminä erottuvat Mankila, Rantsilan vat Revonlahden, Paavolan, Rantsilan, Kestilän, Piippolan ja kirkonkylä ja Sipola. Mankilan kylässä asuinpaikat keskittyvät Pulkkilan pitäjät.147 luode-kaakko -suuntaiselle harjanteelle kylänraitin varrelle.

147 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 82. 148 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 82. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 163

0246 km M MML

Mankilan - Sipolan kulttuurimaisemat Siikajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 164

Kylää ympäröivät laajat viljelysalueet. Rantsilan kirkonkylä si- Arviointiteksti jaitsee joen itärannalla vanhojen maanteiden risteyksessä. Kir- konkylän keskustassa rakentaminen tukeutuu selkeästi van- Maisema-alue on edustava ja maakunnallisesti arvokas esi- haan päätiehen, Rantsilanraittiin. Kirkonkylään ympäröivillä merkki Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueen alueilla sekä vanha että uusi asutus sijaitsee matalilla kumpa- kulttuurimaisemista. Se on laaja ja monimuotoinen kokonai- reilla ja kangasmailla, Männistönkankaalla, Keinonkankaal- suus. Siikajokivarsi on vanhaa, edelleen elinvoimaista vilje- la ja Hiukalankankaalla, sekä jokivarressa. Rantsilan kirkon- lysmaisemaa. Kulttuurimaiseman ominaispiirteet muistutta- kylän eteläpuolella asutustihentyminä erottuvat Porkanranta, vat edelleen monin paikoin jokivarsien viljelysmaisemille pe- Kerälä, Hyttikoski ja Sipola. Pihapiirit sijaitsevat joen varsil- rinteisesti tyypillisiä piirteitä. la harvana nauhana. Maisema-alueella on runsaasti perinteistä, kulttuurihistorialli- Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita raken- sesti arvokasta rakennuskantaa. Rantsilan kirkko ja vanha rait- nuksia ja aluekokonaisuuksia. Rantsilan kirkko ja vanha raitti ti sekä Vareksen tila ovat valtakunnallisesti merkittäviä raken- ovat edustava esimerkki maaseudun kirkonkylälle vielä 1900- nettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kurikkakangas ja luvun alkupuoliskolla tyypillisistä piirteistä. Raitin varrella on Nivat Rantsilan kirkonkylän lähistöllä on aluekokonaisuutena säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylille tyypillinen ra- maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. kenne ja runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Kirkonkylän julkiset rakennukset ja asuinrakennukset ovat tiiviinä nauhana Sii- Rajaus kajoen itärannan harjanteella joen suuntaisen vanhan maantien varressa. Vareksen tila, joka sijaitsee Siikajoen viljelys- Maisemakokonaisuuteen kuuluu Siikajokea ympäröivä kult- maiseman länsireunalla, edustaa vaurasta pohjoispohjalaista tuurimaisema Mankilan ja Sipolan kylien väliin rajautuval- talonpoikaisrakentamista 1800-luvun puolivälistä. la alueella. Maisema-alueella sijaitsevat Jokikylä, Mankila, Rantsilan kirkonkylä, Porkanranta, Kerälä, Hyttikoski ja Si- Maisema-alueella on myös arvokasta luonnonympäristöä. pola. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään vuon- Mankilankylä on FINIBA-aluetta. Osittain maisema-alueel- na 1997 julkaistussa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden mai- la, Mankilankylän eteläpuolella, on arvokkaita moreenimuo- sema-alueiden luettelossa esitettyä rajausta. Paikoin rajausta dostumia. Maisema-alueelle ulottuu pieneltä osaltaan soi- on tarkennettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi, maise- densuojeluohjelmaan kuuluva Pikarineva-Siltaneva-Mat- ma-alueeseen on otettu mukaan jokea ympäröivät viljelysalu- kusneva -suoalue. Kerälän kylän eteläpuolella jokivarressa eet sekä viljelysmaisemaa rajaavien, taustamaisemina merkit- sijaitsee Natura-alue Heikkilän laitumet. Maisema-alueel- tävien selännealueiden reuna- ja lakialueet. la sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet Ali-Heikkilän joenrantaniitty ja Heikkilän laitumet ja niitty sekä paikallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet Ala-Heikkilän rantalaidun, Yli-Heikkilän laidun, Poikolan haka sekä Saaren tilan haka 1 ja haka 2.149

149 Vainio & Kekäläinen (toim.) 1997, 190–195. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 165

MIELUSKYLÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Mieluskylän viljelysmaisema. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Haapavesi

Kuvailu luvun lopun ja 2000-luvun alun rakennuskantaa. Maatilojen pihapiireissä monin paikoin sijaitsevat kookkaat nykyaikaiset Maisema-alueeseen kuuluvat Mieluskylän Pyhäjokea ympä- tuotantorakennukset kertovat osaltaan maatalouden elinvoi- röivät viljelysmaisemat Haapaveden kirkonkylän luoteispuo- maisuudesta. Kylän keskustassa sillan tuntumassa sijaitseva lella. Selvärajaista jokilaaksoa rajaavat molemmin puolin laa- jälleenrakennuskauden koulu erottuu maisemassa maamerk- jat, rakentamattomat selännealueet. Koillisessa jokilaaksoa ra- kirakennuksena. jaavat paikoin korkealle kohoavat kallioiset kangasmaat. Kor- keimpina maisemassa erottuvat Vattukallio, Lautakangas ja Arviointiteksti Haapovuori. Joen lounaispuolella maastonmuodot ovat koil- lispuolta tasaisempia. Mieluskylän kulttuurimaisema on kerroksellinen ja elinvoimainen kokonaisuus. Vaikka maisema on monin paikoin omi- Viljelysalueet ja asutus tukeutuvat selvästi jokeen. Viljelyskäy- naispiirteiltään melko tavanomaista maaseudun viljelysmai- tössä olevat peltoalueet reunustavat jokea yhtenäisenä jatku- semaa, se on tyypillinen, edustava ja hyvä esimerkki jokivar- vana nauhana. Joen eteläpuolella asuinpaikat sijaitsevat yksien viljelysmaisemista. Maisemassa erottuu monin paikoin sittäisinä viljelysalueiden keskellä, joen pohjoispuolella pai- hienoja miljöökokonaisuuksia. Sellainen on esimerkiksi joen koin lähes katkeamattomana nauhana joen rinnalla kulkevan yli johtava silta ja sen ympäristö. maantien varrella. Joen koillispuolella kylän keskustassa tiiviisti tien varrella sijaitsevat rakennukset muodostavat raitti- Rajaus maista kylärakennetta. Maisema-alueeseen kuuluvat Mieluskylää ympäröivät viljelys- Jokilaaksossa joen varrella kulkevat sen molemmin puolin maisemat Pyhäjokivarressa. Rajauksessa on otettu huomioon maantiet. Mieluskylän kohdalla joen yli kulkeva silta erottuu viljelysmaisemaa rajaavat taustamaisemina merkittävät selän- liikenteellisenä ja maisemallisena solmukohtana. Teiltä avau- nealueet. Koillisessa ja lounaassa maisema-alueen rajat ovat tuu pitkin matkaa hienoja näkymiä jokilaakson viljelysmaise- helposti määriteltävissä, selännealueiden molemmin puolin miin. Viljelysalueiden ympäröimät pihapiirit erottuvat maise- reunustama jokilaakso on hyvin selkeärajainen. Sen sijaan luo- massa nauhamaisena kokonaisuutena. teessa ja erityisesti kaakossa maisema-alueen rajaa on vaike- ampaa määritellä. Kaakossa jokea reunustavan yhtenäisen vil- Alueen rakennuskannalle on ominaista kerroksellisuus: Mie- jelysalueiden vyöhykkeen voidaan ajatella jatkuvan Humalo- luskylässä on paitsi vanhaa, perinteistä rakennuskantaa, myös jalle tai jopa Haapaveden kirkonkylään saakka. mm. jälleenrakennuskauden rakennuskantaa sekä uutta, 1900- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 166

0 0,5 1 1,5 km M MML

Mieluskylän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 167

OULUJOEN SUUN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Oulujoen suisto, Oulujoen laakso. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Oulu

Kuvailu kikeskus on syntynyt Merikosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1940-luvulla. Voimalaitos ja siihen liittyvät pa- Maisema-alue tukeutuu historiallisesti ja maisemallisesti ar- torakennelmat ovat maisemassa erittäin vaikuttavia. Jokisuis- vokkaaseen Oulujokeen. Oulun kaupunki on perustettu Ou- to ja sen edustalla sijaitsevat merialueet kuuluvat kansainvä- lujoen suulle vuonna 1605. Maisema-alueen kerroksellinen lisesti arvokkaaseen lintualueeseen, Oulun seudun keräänty- rakennuskanta kertoo jokivarren pitkästä kulttuurihistoriasta. misalueeseen. Jokisuiston saarilla sijaitsevat Oulujoen suiston Natura-alueet. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Oulujokivarren maisemat suistoalueelta Madekoskelle ja Turkansaaren tienoille saakka. Arvokkaita aluekokonaisuuksia jokivarsilla ovat Hupisaar- Maisema muuttuu vähitellen suistoalueen virkistysalueina toi- ten-Plaatansaaren puistoalue, Lasaretinsaari, Lehtoranta, mivilta saarilta tiiviisti rakennetuksi kaupunkimaisemaksi ja Nokkalan ranta, Laanila, Värtönranta, Oulujoen kirkon ym- edelleen maaseudun harvaan rakennetuksi viljelysmaisemak- päristö, Saarela-Tuppela, Maikkulan ranta- ja viljelysmaisema, si. Suistoalueella jokea reunustavat rakennetut alueet ja niiden Markkuun ryhmäpuutarha ja Heikkilänsaaren jälleenraken- väliin rajautuvat puistomaiset viheralueet. Kirkkokankaalla jo- nuskauden loma-asunnot. Maamerkkikohteina jokimaisemis- kivarressa on pieniä peltotilkkuja, jotka elävöittävät maisemaa sa erottuvat mm. Toivoniemen pistetalot, Hupisaarten vihe- ja kertovat alueen historiasta ja jokivarren perinteistä elinkei- ralueet, rannoilla sijaitsevat huvilarakennukset mm. Tuirassa noista. Heikkilänkankaan ja Kärpän tienoilla jokivarren mai- ja Hintassa, patosilta ja Merikosken voimalaitoksen rakenteet, semat alkavat muuttua avoimiksi viljelysmaisemiksi. Yläjuok- Koskitien rivi- ja kerrostalot, Tuiran uimaranta, teräsristikko- sun talonpoikaisten pihapiirien, niitä ympäröivien peltojen ja rakenteinen rautatiesilta, Koskenniskan ja Värtön uudet ker- metsäisten ranta-alueiden ketju ulottuu Vasankankaalta kohti rostaloalueet, Oulun veden vanha konttorirakennus, viljelys- kaupunkia aina Oulujoen pappilaan asti. alueen ympäröimät Oulujoen kirkko ja pappila sekä Sangin- jokisuulla sijaitseva huvila, joka toimi pitkään lastenkotina. Kaupungin edustalla sijaitsevat suuret saaret, Hietasaari ja Mustasaari, sekä suistoalueen pienemmät saaret muodosta- Madekosken sillalta avautuu molempiin suuntiin rauhallinen vat sekä ominaispiirteiltään että historialtaan kerroksellisen, vuoroin peltojen vuoroin metsäisten alueiden jaksottama nä- monimuotoisen kokonaisuuden. Suistoalueen vehreät saaret kymä. Jokimaiseman kohokohdan muodostavat talonpoikai- ovat täydentävä vastapari rakennetulle kaupunkimaisemal- nen Alaturkan ja Yläturkan pihapiiri, rantapellot, historiallise- le. Joen yli johtavilta silloilta avautuvat komeat näkymät kau- na markkinapaikkana tunnettu Turkansaari ulkomuseoineen punkiin, jokisuistoon ja merelle hahmottuvat omaleimaisena ja metsäinen Siikasaari. kaupunkijulkisivuna. Arviointiteksti Suistoalueella on paljon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita alueita ja kohteita. Nallikarissa sijaitsevalla matkai- Oulujokilaakso on sekä historiallisesti että maisemallisesti ar- lualueella on esim. 1970- ja 1980-lukujen modernia matkailu- vokas, laaja ja ominaispiirteiltään monivivahteinen aluekoko- rakentamista. Nallikarin rantahietikoilta avautuu laaja, avoin naisuus. Maisema-alueen runkona toimiva Oulujoki on histo- merimaisema. Hietasaaren vehmas huvila-alue on merkittävä riallisesti arvokas vesiväylä, joka on aikojen mittaan tunnettu ja varhainen esimerkki kaupunkien lähialueille 1800-luvulla mm. tärkeänä lohijokena, tervan kuljetusreittinä ja uittoväy- syntyneestä huvilakulttuurista. Pikisaaressa on pienellä alueel- länä. Nykyään Oulujoki ranta-alueineen hahmottuu ennen la monipuolinen teollisen historian sekä luotsien ja teollisuus- muuta arvokkaana maisemakokonaisuutena sekä monipuoli- työntekijöiden kaupunkimaisen asumisen keskittymä. Suisto- sena virkistys- ja viheralueena. Maiseman ominaispiirteet ja alueen puistovyöhyke koostuu useasta kapeiden vesiuomien jokivarren rakennusperintö kertovat osaltaan myös joen mer- toisistaan erottamasta saaresta. Hupisaaret ovat 1800-luvun kityksestä ja sen hyödyntämisestä eri aikakausina. lopulta lähtien olleet kaupunkilaisten virkistysalueena. Kos- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 168

0 2 4 6 km M MML

Oulujoen suun kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 169

Oulujokea reunustavat arvokasta rakennettua kulttuuriym- päristöä edustavat aluekokonaisuudet. Valtakunnallisesti arvokkaina rakennettuina kulttuuriympäristöinä (RKY 2009) maisema-alueeseen liittyvät Hietasaaren huvila-alue, Toppi- lan satama ja teollisuusalue (satama), Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus, Oulun rantakorttelien julkinen kaupunkitila, Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzé- nin puisto, Kaupunginojan varren puistovyöhyke, Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Merikoski), Oulujoen kirkko, Maikkulan reservikomppania ja Turkansaaren ulkomuseo. Niiden ohella jokivarsilla on myös paljon maakunnallisesti arvokkaita alueita ja kohteita. Eri-ikäiset rakennukset muodostavat yhdessä kerroksellisen kokonaisuuden.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Oulujoen suistoalue saarineen, Oulujoki ja sitä ympäröivät ranta-alueet, jokeen tukeutuvat viheralueet ja viljelysalueet. Alue ulottuu Oulun edustan me- rialueelta Turkansaaren tienoille, missä se yhdistyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Oulujokilaakson kulttuurimaisema-alueeseen. Maisema-alueeseen liittyy kaksi muuta maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Pohjantie, Kontin- kangas – Laanila sekä Sanginjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat.

Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään aikaisem- man inventoinnin yhteydessä määriteltyjä rajauksia, joita on jokisuistossa tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla monin paikoin täsmennetty ja tarkennettu. Alueen kaakkoisosassa maisema-aluekokonaisuuteen on otettu mukaan jokilaaksoa reunustavat selännealueet, joilla on merkitystä jokilaaksoon ja sen poikki avautuvien näkymien taustamaisemina. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 170

PARHALAHDEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Parhalahti. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pyhäjoki

Kuvailu Arviointiteksti

Parhalahden kylä viljelysalueineen sijaitsee rannikon tuntu- Parhalahti on kulttuurimaisemana maakunnallisesti arvokas. massa kapean Liminkaojan varrella. Liminkaojaan laskevat Se on myös rakennettuna kulttuuriympäristönä arvokas koko- Sortinoja ja Tyypäkinoja. Maisema on pääpiirteissään tasais- naisuus. Alueen arvot pohjautuvat sen merkitykseen esimerk- ta. Kylää ympäröivät suoalueet ja matalat kangasmaat. Kylän kinä perinteisestä maaseutukylästä viljelysalueineen ja talon- halki kulkee valtatie 8. poikasta perinnettä edustavine rakennuksineen. Keskeisellä paikalla sijaitseva, tyyliltään jugend-henkinen Parhalahden Parhalahden kylä on saanut nimensä sen ensimmäisen asuk- koulu erottuu kylässä maamerkkirakennuksena. kaan, 1500-luvulla siellä asuneen Pietari Parhalahden, mukaan. Vuoden 1548 veroluettelossa mainitaan kylällä sijain- Kylällä on merkitystä myös valtatien 8 varrella sijaitsevana neen tuolloin neljä taloa: Parhalahti-Pietilä, Mattila, Yli-Mat- maamerkinomaisena kokonaisuutena: tielle näkyvä maakun- tila ja Erkkilä.150 nallisesti arvokas maisemakokonaisuus, kylän viljelysalueet ja talonpoikaisrakennukset, ovat arvokas ja mieleen jäävä osa Kylän viljelysmaat sijaitsevat ojien ympärillä matalien kankai- tiemaisemaa. Tiemaisemassa maamerkkikohteina erottuvat den rajaamalla alueella. Asuinpaikat sijaitsevat teiden varsilla erityisesti Syrjälän ja Rantalan rakennukset. harvoina nauhoina, yksittäisinä pihapiireinä ja useiden pihapiirien muodostamina rykelminä. Asutuskeskittyminä erot- Rajaus tuvat Silvolanpuhto, Teerelänpuhto ja Pietipuhto. Kylän halki kulkevan vanhan maantien varrelle koulun ja Liminganojan Maisemakokonaisuuteen kuuluu Parhalahden kylä viljelys- väliin rajautuvalle alueelle muodostuu lyhyt raittimainen ko- alueineen. konaisuus, jossa muutamat vanhat asuinrakennukset rajaavat tiealuetta. Parhalahden kylässä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta talonpoikaista rakennuskantaa.

150 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2 1993, 142–144. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 171

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Parhalahden kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 172

PATTIJOEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Raahe

Kuvailu seutukirkonkylänä ja se toimii porttimaisena aiheena Patti- joen taajamaan saavuttaessa. Maisema-alue sijaitsee Pattijoen kirkonkylän kaakkoispuolella, kapean Pattijoen varsilla. Maisema-alueen halki kulkevat Pattijoen kulttuurimaisemalla on merkitystä myös valtatielle rautatie sekä Oulusta Raaheen johtava valtatie 8. Viljelysmai- 8 avautuvana maisemakokonaisuutena. Tietä avautuu näky- semaa rajaavat matalat kangasmaat. miä avoimeen viljelysmaisemaan.

Maastonmuodot ovat pääpiirteissään melko tasaisia, paikoin Rajaus loivasti kumpuilevia. Peltoalueet sijaitsevat alavilla, matalien kumpareiden rajaamilla alueilla Pattijoen ja siihen laskevien Maisema-alueeseen kuuluvat Pattijoen kirkonkylän kaak- kapeiden ojien, Kerosenojan, Saarenhaanojan ja Jängenojan, koispuolella Pattijoen varrella sijaitsevat viljelysalueet. Mai- varsilla. Asuinpaikat sijaitsevat harvoina nauhoina Pattijoen sema-alueen halki kulkee valtatie 8. ja teiden varsilla sekä rykelminä peltoalueiden ympäröimillä matalilla, loivapiirteisillä kumpareilla. Alueella on vanhaa arvokasta rakennuskantaa.

Luoteessa viljelysmaisema rajautuu Pattijoen taajama-alueeseen. Tiiviisti rakennettujen asuinalueiden ja avoimen viljelysmaiseman välinen rajapinta on maisemallisesti merkittävä. Taajaman reuna-alueet näkyvät kauas valtatielle 8 ja toimivat porttiaiheena taajamaan saavuttaessa.

Arviointiteksti

Maisemalle ovat tyypillisiä metsän rajaamat peltolohkot ja loivasti kumpuilevassa maisemassa kaartuillen kulkevat vanhat tiet. Maisemakokonaisuus kertoo Pattijoen historiasta maa- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 173

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Pattijoen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 174

PETÄJÄSKOSKEN KULTTUURIMAISEMA PYHÄJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kalapudas – Vaikkola. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Merijärvi, Oulainen

Kuvailu teiden varsilla. Asutuskeskittyminä maisema-alueella erottuvat Vaikonmäki, Kulju, Kastari ja Myllyperä. Niistä Kastari sijait- Maisema-alue tukeutuu kapeaan Pyhäjokeen. Joessa on koskia see maisemallisesti näkyvällä ja edustavalla paikalla avoimen sekä kapeita ja pitkänomaisia saaria. Pyhäjokeen laskee eteläs- viljelysmaiseman ympäröimällä matalalla kumpareella joen tä Vaikonoja. Kokonaisuutena jokea reunustava viljelysaluei- yli kulkevan sillan kupeessa. Ala-Kastarin ja Yli-Kastarin pi- den vyöhyke on varsin kapea ja katkonainen. Jokilaaksoa ra- hapiireissä sijaitsevat rakennukset näkyvät maisemassa kauas. jaavat molemmin puolin asumattomat metsäiset selännealu- eet. Maastonmuodot ovat paikoin melko tasaisia, paikoin loi- Arviointiteksti vasti kumpuilevia. Petäjäskosken kulttuurimaisema on edustava esimerkki joki- Omaleimaisuutta luovana erityispiirteenä maisema-alueella varsien perinteisestä viljelysmaisemasta. Alueelle leimaa-anta- erottuvat jokea molemmin puolin reunustavat penkereet. Pen- via, omaleimaisuutta luovia piirteitä ovat joen molemmin puo- kereillä kulkevilta kapeilta sorateiltä avautuu näkymiä joelle ja lin kulkevat pengertiet, pitkään viljelyskäytössä olleet pelto- jokea reunustaville viljelysalueille. alueet ja jokilaaksossa kumpareilla rykelminä sijaitseva asutus.

Peltoalueet on raivattu Pyhäjokilaaksoon alaville, viljelykseen Rajaus parhaiten soveltuville maille. Viljelysmaisema on monimuotoista ja vaihtelevaa: peltoalueet reunustavat jokea paikoin laa- Maisemakokonaisuuteen kuuluu Pyhäjokea ympäröivä Petä- joina ja avoimina viljelysaukeina, paikoin ne taas ovat pieniä jäskosken kulttuurimaisema Laulumaanperältä Myllyperälle. ja kapeita. Kalaputaan kylä viljelysalueineen on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY Maisema-alueella näkyy edelleen kulttuurimaisemalle vanhas- 2009), joten se on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle. Kala- taan tyypilliset asutuksen ja viljelysten väliset suhteet: jokea putaan kylä -kokonaisuuteen kuuluvat Kalapudas, Poutiaisen- ympäröivät tasaiset maat ovat viljelyskäytössä, ja asuinpaikat si- puhto ja Männistönpuhto.151 jaitsevat rykelminä peltojen ympäröimillä matalilla kumpareil-

la ja harjanteilla sekä joen molemmin puolin kulkevien maan- 151 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1420 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 175

0 0,5 1 1,5 km M MML

Petäjäskosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 176

PIIPSJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Piipsjärven viljelysmaisema. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Oulainen

Kuvailu ma hahmottuu tielle maamerkkinä ja kohokohtana tiemaisemassa. Maisema-alueen ytimenä on kookas Piipsjärvi. Järvi kuuluu Pyhäjoen vesistöön. Osmankijärvestä alkava Piipsanjoki yh- Asuinpaikat sijaitsevat ryhminä ja nauhoina teiden varsilla ja distää Piipsjärven Pyhäjokeen. Piipsjärvi on Suomen ensim- selänteiden rinteillä. Järven länsipuolella tihentyminä erottu- mäinen uudelleen vesitetty järvi: järvi kuivatettiin 1800-luvul- vat Häkkimäki ja Rautioranta. Pyrrönkankaalla asutus tukeu- la maanviljelyn tarpeita varten ja vesitettiin uudelleen 1970-lu- tuu tiehen lähes yhtenäisenä nauhana. Järven itäpuolella ko- vulla virkistyskäyttöön.152 konaisuuksina hahmottuvat Mattisaari, Aholanmäki ja Hon- karanta. Maisema-alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti Maisema on kumpuilevaa. Järveä ympäröivää viljelysmaise- arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä. maa reunustavat kallioiset selännealueet. Järven itä- ja länsi- puolilla aluetta rajaavat koillis-lounassuunnassa pitkänomai- Arviointiteksti set, nauhamaiset harjanteet. Maasto laskee kohti järveä ja Piip- sanjokea. Piipsjärven kulttuurimaisema on edustava ja hieno maisemakokonaisuus. Se on yksi hienoimmista maaseudun kult- Piipsjärveä ympäröivät viljelyskäytössä olevat peltoalueet. Vil- tuurimaisemaa edustavista kokonaisuuksista Pohjois-Pohjan- jelysalueet sijaitsevat järven rannoilla alavilla mailla, kohti jär- maalla. Maisemakokonaisuus on maakunnallisesti arvokas, veä viettävillä rinteillä. Laajimmat viljelysaukeat sijaitsevat ta- ja sen arvo kokonaisuutena ylettyy lähes valtakunnallisesti saisimmilla paikolla Piipsanjoen sekä Kurjennevalta järveen arvokkaan kohteen tasolle. Alueella on paitsi maisemallista laskevan ojan ympärillä. arvoa, myös rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Maisema-alueella on paljon arvokkaita rakennuksia ja Piipsjärven länsipuolitse kulkee Vihannista Oulaisiin johta- pihapiirejä. va maantie, valtatie 86. Tieltä avautuu komeita näkymiä Piip- sjärvelle ja sitä ympäröivään viljelysmaisemaan. Järvimaise- Alueelle ominaisia, omaleimaisuutta luovia piirteitä ovat pit- kät näkymät järvelle ja sen yli vastarannalle sekä järveä ympä-

152 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 33. röivien viljelysalueiden avoimuus. Maisemakokonaisuudella ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 177

0 0,5 1 1,5 km M MML

Piipsjärven kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 178

on merkitystä myös sen läpi kulkevalle maantielle erottuvana lysmaiseman taustamaisemina merkittävien selännealueiden maamerkkikohteena ja kohokohtana tiemaisemassa. reuna- ja lakialueet.

Rajaus

Maisema-alueeseen kuuluvat Piipsjärvi ja sitä ympäröivät viljelysmaisemat. Maisema-alueeseen on otettu mukaan vilje- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 179

POHJANTIE, KONTINKANGAS – LAANILA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Oulu

Kuvailu

Valtatie 4 kulkee Oulun kaupungin läpi Pohjantie-nimisenä tuina kulttuuriympäristökokonaisuuksina maakunnallisesti moottoritienä. Tie alkaa Oulun eteläpuolelta Limingan Haa- arvokkaita. ransillalta ja jatkuu kaupungin pohjoispuolelle Haukiputaan Kelloon. Tie kulkee Oulun kaupungin keskustan ohitse etelästä Arviointiteksti Karjasillan-Raksilan-Intiön ja Kontinkankaan-Peltolan-Vär- tön kaupunginosien välistä, Oulujoen yli, ja edelleen Laani- Pohjantie on tiemaisemakohteena arvokas kokonaisuus. Tietä lan läpi pohjoiseen. Tie on erittäin vilkkaasti liikennöity val- ympäröivät puistomaiset viheralueet, tiemaisemassa erottuvat takunnallinen päätie, jota käytetään myös kaupungin sisäisen maamerkkirakennukset ja Oulujoen sillalta joelle ja jokiran- liikenteen väylänä. Liikennemäärä Pohjantien vilkkaimmalla noille avautuvat komeat näkymät ovat omaleimaisuutta luovia tieosuudella Oulujoen yli kulkevien siltojen kohdalla oli vuon- piirteitä. Tietä reunustavat valtakunnallisesti ja maakunnalli- na 2014 noin 40 000 – 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.153 sesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi mää- ritellyt aluekokonaisuudet. Kaupungin halki kulkevalta tiel- Pohjantien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla. Tielinjaus oli tä avautuva monimuotoinen, kerroksellinen ja vaihteleva tie- merkitty pääpiirteissään nykyiselle paikalleen Otto I Meur- maisema kertoo Oulun kaupungin pitkästä historiasta elin- manin ja Aarne Ervin vuonna 1952 laatimassa Oulun yleis- voimaisena keskuksena. Oulujoen silta erottuu tiemaisemas- kaavassa. Kaavassa sovellettiin soluttaisen hajakeskityksen ja sa kohokohtana. vyöhykejaon periaatteita, joiden mukaisesti asumalähiöt erotettiin toisistaan rakentamattomin puisto-, metsä- tai viljelys- Rajaus aluein. Pohjantietä ympäröivät Höyhtyän, Karjasillan, Kauko- vainion, Kastellin ja Laanilan asumalähiöiden väliin rajautu- Maisema-alueeseen kuuluvat Pohjantie ja sitä ympäröivät vi- vat viheralueet.154 heralueet Karjasillan, Raksilan, Intiön, Kontinkankaan, Pel- tolan, Värtön ja Laanilan kaupunginosien väliin rajautuvalla Ensimmäisen tieosuuden rakentaminen aloitettiin vuonna alueella. Rajauksessa on huomioitu tieltä avautuvat näkymät. 1962. Tie avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle lokakuus- sa 1967. Pohjantie oli yksi Suomen ensimmäisistä ohikulku- teistä. Se oli pääosin kaksikaistainen, lukuun ottamatta Kon- tinkankaan ja Laanilan välistä osuutta, jolla tie oli nelikaistai- nen. Tiellä oli eritasoliittymät Kontinkankaalla ja Laanilassa. Pohjantietä on sittemmin parannettu useassa vaiheessa 1970-, 1980- ja 1990-lukujen mittaan. Tietä on levennetty ja tielle on rakennettu useita uusia eritasoliittymiä.

Viheralueiden ympäröimä Pohjantie on osa Oulun kaupun- kirakennetta. Tien varrella maamerkkirakennuksia erottuvat tien itäpuolella sijaitsevat kookkaat koulurakennukset ja liikerakennukset sekä tien länsipuolella sijaitsevat Ouluhalli ja Välkkylän rakennukset. Tien varsilla sijaitsevat Intiön hautausmaa ja Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäris- töjä (RKY 2009). Kaukovainion moderni metsälähiö, Kontin- kankaan viheralueet, Värtönranta ja Laanila ovat rakennet-

153 http://www.oulunkaupunki.fi/liikenne/ker9.html (16.12.2014). 154 Lahti 2006, 96. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 180

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Pohjantie Kontinkanas - Laanila

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 181

PYHÄJOEN SUUN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Pyhäjoen suu. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Pyhäjoki

Kuvailu joka on osa 1600-luvulla rakentunutta Pohjanmaan rantatie- tä. Keskusta-alueella vanhan päätien varrella eri-ikäiset liike- Maisema-alueeseen kuuluu Pohjanlahteen laskevan Pyhäjoen rakennukset reunustavat tiealuetta paikoin yhtenäisenä nau- suistossa sijaitseva Pyhäjoen taajama. Pyhäjoki jakautuu suis- hana. Rakennetulle kulttuuriympäristölle on ominaista ker- toalueella kahteen suurempaan haaraan, Etelähaaraan ja Poh- roksellisuus. Vanhat ja uudemmat rakennukset muodostavat joishaaraan sekä useampiin niitä kapeampiin jokihaaroihin. mittakaavaltaan pääpiirteissään varsin yhtenäisen kokonai- Niiden väliin rajautuu erikokoisia saaria. Joessa on useita kos- suuden. Taajamakuvan mielenkiintoisuutta ja eloisuutta li- kipaikkoja. Kokonaisuutena jokimaisema on monimuotoinen. säävät jokiuomien yli kulkevat sillat, jotka jakavat taajamara- kennetta erillisiin osiin. Rannikolla maastonmuodot ovat laakeita ja tasaisia. Taaja- man kaakkoispuolella Pyhäjokilaaksoa reunustavat loivasti Taajaman keskusta-aluetta ympäröivät asuinalueet. Aivan kes- kumpuilevat kangasmaat. Maisemassa kohoumina erottuvat kustan tuntumassa jokivarsilla on myös perinteistä kylämäistä Ilomäki, Tolpankangas, Tupakkikivenkangas ja Käymäkalliot. maaseutuasutusta ja viljelyskäytössä olevia peltoalueita. Ran- Rannikkoalueilla ja jokisuiston saarilla on laajoja rantaniit- nikolla on metsäisiä alueita, luonnonympäristöä ja vapaa-aja- tyjä. Tuhkasennokan-Isorannan merenrantaniitty ja Hyytä- nasutusta. Keskusta-alueen sivuitse kulkee valtatie 8. Maise- män rantaniitty ovat paikallisesti arvokkaita perinnemaisemia. ma-alueelle ovat ominaisia valtatieltä jokimaisemiin avautuvat vaihtelevat näkymät. Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon maisema-alueelle ominaiseen tapaan viljelysalueet ja asutus ovat aikanaan kes- Maisema-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaiksi kittyneet viljaville maille jokilaaksoon, joen varsille ja suisto- rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009) määritel- alueen saarille. Maisema-alueen keskuksena on Pyhäjoen kir- lyt kohteet Etelänkylän Isosilta, kokonaisuuteen Pyhäjoen ka- konkylä, Pyhäjoen kunnan keskustaajama, joka on rakentu- larannat kuuluvat Jokipuojin kalaranta ja Kaukon kalalanssi nut maisemallisesti ja liikenteellisesti keskeiselle paikalle jo- sekä kokonaisuuteen Pohjanmaan rantatie kuuluva Vanhatie. kisuistoon ja jokiuomien keskelle rajautuville suurille saarille. Maakunnallisesti arvokkaita, rakennettua kulttuuriympäristöä edustavia aluekokonaisuuksia ovat Kiiskilän raitti sekä Pyhä- Taajaman keskustassa rakentaminen tukeutuu vanhaan ties- joen kirkonmäki. Lisäksi maisema-alueella on maakunnalli- töön. Taajamarakenteen runkona on vanha maantie, Vanhatie, sesti arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 182

0 0,5 1 1,5 km M MML

Pyhäjoen suun kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 183

Arviointiteksti merkki perinteisestä ja edelleen elävästä maaseutukirkonky- lästä. Kulttuurimaiseman ominaispiirteet kertovat alueen pit- Pyhäjoen taajama on maisemakuvaltaan hieno, arvokas ja mie- kästä historiasta. Maisema-alueella on paljon kulttuurihistori- leen jäävä kokonaisuus. Alueella on paitsi maisemallista arvoa, allisesti arvokasta rakennuskantaa. Vahvana omaleimaisuutta myös rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Ko- luovana erityispiirteenä Pyhäjoella hahmottuvat suistoalueen konaisuus on maakunnallisesti arvokas, ja sen arvo ylettyy jokinäkymät. lähes valtakunnallisesti arvokkaan kohteen tasolle. Rajaus Maisema-alueella monimuotoiset jokimaisemat, taajamamaisema, perinteiset maaseudun viljelysmaisemat sekä rannik- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Pyhäjoen suistoalue, Py- koalueiden luonnonmaisemat ja loma-asutus yhdistyvät ja li- häjoen taajama ja sitä ympäröivät viljelysalueet, suistoaluet- mittyvät toisiinsa omaleimaiseksi ja arvokkaaksi kokonaisuu- ta ympäröivät rannikkoalueet ja suistoalueen edustalla sijait- deksi. Maisemakokonaisuus on havainnollinen ja hieno esi- sevat merialueet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 184

PYHÄJOKILAAKSON, MUSTIKKAMÄEN JA SULKAKYLÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Mustikkamäki – Sulkakylä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Haapavesi

Kuvailu Maisema-alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Osa niistä sijaitsee järveä kohti viettävillä rinteillä, osa järven ran- Maisema-alueeseen kuuluvat Pyhäjokilaakson Kuljunsaaren, nan tuntumassa. Vattukylän ja Kytökylän peltoaukeat ja kumpareasutus, Haa- pajärveä ympäröivät viljelysalueet ja Haapaveden taajaman Alue on vanhaa viljelysseutua. Haapaveden pitäjän alueelle ranta-alueet sekä Mustikkamäen ja Sulkakylän kumpuilevat alkoi syntyä vakinaista asutusta 1500-luvun puolivälissä. Asu- viljelysalueet. tusta muodostui viljelykseen parhaiten soveltuville paikoille jokien ja järvien rannoille. Maastonmuodot ovat kumpuilevia. Maasto laskee voimakkaasti kohti Pyhäjokea ja Haapajärveä. Haapaveden taajama Nykyään asutus sijaitsee useiden pihapiirien muodostamina on rakentunut etelään kohti järveä viettävään rinteeseen. Taa- rykelminä ja nauhoina viljelysmaisemaa rajaavien selännea- jaman kohdalla järven eteläpuolella jokilaaksoa rajaa korkea lueiden reunavyöhykkeillä ja viljelysalueiden keskellä sijaitse- Ryyppymäki. Maisema-alueelle ovat tyypillisiä Haapajärvelle villa harjanteilla ja kumpareilla. Pihapiireihin kuuluu asuin- ja sen ylitse sekä avoimien viljelysalueiden yli laakson laidal- rakennusten lisäksi paljon talousrakennuksia. ta toiselle avautuvat pitkät ja laajat näkymät. Mustikkalahden koillisrannalla järveä kohti viettävällä rinteel- Sulkakylän ja Mustikkamäen viljelysmaisemat sijaitsevat Mus- lä sijaitseva, vuonna 1911 alun perin emäntäkouluksi raken- tikkaojaa ympäröivässä laajassa laakeassa laaksopainanteessa, nettu Haapaveden kotitalousoppilaitos on määritelty maakun- jota rajaavat luode-kaakko-suuntaiset harjannealueet ja kan- nallisesti merkittäväksi kohteeksi. Se kuuluu myös valtakun- gasmaat. Korkeimpina kohtina maisemassa ja viljelysalueiden nallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön taustamaisemina erottuvat Rainkallio ja Matokallio. Haapa- (RKY 2009) Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikka- järven kaakkoispuolella kapeaa Pyhäjokea ympäröivät laajat mäen viljelymaisema. Kotitalousoppilaitoksen vanha päära- viljelysalueet. Viljelysmaisemassa kohoavilla kumpareilla si- kennus, joka sijaitsee näkyvällä paikalla puistoalueen keskel- jaitsevat asutuskeskittymät Vattukylä, Koivuperä, Kuljunsaa- lä, erottuu maisemassa maamerkkirakennuksena. Alueella on ri, Kytökylä ja Nevalanmäki. paljon myös muuta vanhaa, kulttuurihistoriallisesti merkittä- vää rakennuskantaa. Maisemalle omaleimaisuutta luovat viljelysalueiden halki rantaan johtavat puukujanteet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 185

0 1 2 3 km M MML

Pyhäjokilaakson Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 186

Sulkakylässä ja Mustikkamäellä, Pyhäjoen varsilla sekä jär- Arviointiteksti ven kaakkois- jalounaispuolisilla ranta-alueilla harjoitetaan edelleen maataloutta ja peltoalueet ovat viljelyskäytössä. Töt- Haapajärveä ympäröivien viljelysmaisemien muodostama ko- teröperällä Haapaveden taajaman laajentuminen vaikuttaa konaisuus on edustava esimerkki maaseudun kulttuurimaise- maiseman ominaispiirteisiin. Viljelysalueet ovat monin pai- mista. Kumpuileva viljelysmaisema, avoimien peltoalueiden koin muuttuneet asuinalueiksi. Rakentamisen sijoittumiseen yli Haapajärvelle ja sen yli avautuvat vaihtelevat näkymät sekä suhteessa maisemaan sekä avoimen viljelysmaiseman ja ra- kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset muodostavat kennettujen alueiden välisiin rajapintoihin ja niiden sijain- omaleimaisen ja mieleenpainuvan kokonaisuuden. tiin suhteessa maastonmuotoihin olisi hyvä kiinnittää erityis- tä huomiota. Myös Sulkakylän alueella on uutta rakentamista. Haapajärven pohjoispuolella järveä kohti viettävässä rintees- Uudet asuinrakennukset sijaitsevat pääsääntöisesti viljelysalu- sä sijaitseva Haapaveden taajama on maisemallisesti näyttä- eiden reunoilla metsänreunan tuntumassa, ja ne sopeutuvat vä ja hieno kokonaisuus. Etelästä saavuttaessa Ryyppymäeltä sijainniltaan maisemaan kohtalaisen hyvin. Uudisrakennus- avautuu järven yli poikkeuksellisen komeita näkymiä kohti ten ominaispiirteistä olisi hyvä antaa ohjeita esim. rakennus- taajaman keskustaa. Taajaman ranta-alueet ovat olennainen tapaohjeissa. osa arvokasta maisema-aluetta.

Haapaveden taajaman ranta-alueilla pappilan ja kirkon kohdalla on hyvin hoidettuja puistoalueita. Haapaveden kirkko, Rajaus pappila ja vanha tapuli erottuvat maisemassa maamerkkirakennuksina. Näkymien avaaminen rinteessä sijaitsevaan Haa- Maisema-alueeseen kuuluvat Haapaveden taajaman koillis- paveden Opiston entiseen 1920-luvun päärakennukseen pa- puolella sijaitsevat Mustikkamäki ja Sulkakylä viljelysaluei- rantaisi taajamamaisemaa entisestään. Keskustan länsipuolel- neen, Haapajärveä ympäröivät viljelysalueet ja Haapaveden la Alarannan alueella rannat ovat viljelyskäytössä. Keskustan kirkonkylän ranta-alueet sekä Pyhäjokilaakson Kuljunsaaren, kohdalla sijaitsevassa Kylpyläsaaressa on vapaa-ajantoimintaa Vattukylän ja Kytökylän peltoaukeat ja kumpareasutus. Mai- ja mm. leirintäalue. Merkit saaressa aikoinaan sijainneesta kyl- sema-alueen rajaus on selvästi vuonna 1997 julkaistussa Poh- pylästä ovat lähes kokonaan kadonneet, vain saaren nimi on jois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden luettelossa jäljellä muistumana paikan historiasta. esitettyä rajausta laajempi. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 187

PYHÄNKOSKEN KULTTUURIMAISEMA PYHÄJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Pyhänkoski. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Merijärvi, Pyhäjoki

Kuvailu Jokilaakso on varsin kapea. Sitä rajaavat suoalueet ja karut selännealueet. Maisema-alueen pohjoisosissa maastonmuo- Maisemakokonaisuus tukeutuu Pyhäjokeen. Joessa on mai- dot ovat alavampia ja tasaisempia kuin eteläosissa, missä jo- sema-alueella lukuisia koskia: Alasalon ja Yläsalon saarten kilaakson maisema on kumpuilevaa ja sen ympärillä on kal- kohdalla Turvakkokoski, Somerokoski ja Nikkakoski, niiden lioisia selännealueita. Pyhänkosken kohdalla jokilaaksoa ra- yläpuolella Karhukoski, Tolpankoski ja Pyhänkoski. Pyhän- jaavat lännessä Juntinkalliot ja Ristivuori, etelässä Pyhäjoen kosken eteläpuolella Pyhäjokeen laskee kapea Hiito-oja. Mai- ja Hiito-ojan välissä Heikkilänkallio ja idässä Hiukkaharju ja sema-alueen pohjoisosassa pitkän ja kapean Alasalon saaren Äijänkallio. kohdalla jokiuomaa reunustavat molemmin puolin penkereet. Maisema-alueen eteläosassa jokirannat ovat korkeita ja Maisema-alue edustaa perinteistä jokivarren viljelysmaise- kallioisia. Pyhänkosken kohdalla joki virtaa kallioseinäises- maa. Asutus levisi Pyhäjokivartta myöten Merijärven seudulle sä kanjonissa. Koskiin liittyy myös kulttuurihistoriaa: Pyhän- 1400-luvulla. Pyhänkoskella oli aikanaan teollista toimintaa: kosken jylhillä kalliorannoilla kuvattiin vuonna 1943 otoksia Pyhänkosken niskalla sijaitsi Haglundin mylly, jonka yhtey- ensimmäiseen Edvin Laineen ohjaamaan elokuvaan Yrjänän dessä toimivat myös saha ja sähkölaitos. Haglundin kookas emännän synti. myllyrakennus on purettu.156

Pyhäjoen saaret Alasalo ja Yläsalo olivat aikanaan Helaakos- Jokilaaksossa joen partailla on muutamia kivikautisia asuin- ken kylän asukkaiden aktiivisessa maatalouskäytössä. Alasa- paikkoja. Jokilaaksoa reunustavilla kallioisilla selänteillä on lo oli lähes kokonaan peltona, syksyisin laitumena. Yläsalo oli pronssikautisia ja rautakautisia röykkiöitä. pääosin lammaslaitumena, osin myös peltona. Joen yli saariin johti Helaakosken kylän puolelta renkkusillat, jotka purettiin Nykyään viljelysalueet sijaitsevat jokivarressa kapeana ja kat- syksyisin pois. Nykyisin paikalla on uimaranta. Saaret ovat konaisena nauhana. Peltoalueet sijaitsevat joen varsilla ala- sittemmin metsittyneet, Alasalossa on lehtipuustoa, Yläsalos- vimmilla paikoilla, niiden väliin rajautuu kallioisia alueita ja sa kuusikkoa.155 kangasmaita. Asuinpaikat sijaitsevat yksittäisinä pihapiireinä sekä useiden pihapiirien muodostamina ryhminä ja katkel-

155 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 84. 156 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 84. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 188

0 0,5 1 1,5 km M MML

Pyhänkosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 189

mallisina nauhoina peltoalueiden ympäröiminä joen törmillä. jyrkkäpiirteinen, paikoin kanjonimainen jokiuoma on mer- Maisema-alueella on perinteistä talonpoikaista rakennuskan- kittävä ja poikkeuksellinen maisemaelementti muuten tasai- taa. Pihapiireissä on myös uudempia rakennuksia. Eri-ikäiset sessa jokilaaksossa. Maatilojen pihapiirejä rajaavat eri-ikäiset rakennukset muodostavat mittakaavaltaan ja ominaispiirteil- rakennukset muodostavat yhtenäistä ja miellyttävää miljöötä. tään hyvin yhteensopivan kokonaisuuden. Rajaus Arviointiteksti Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Pyhäjokivarren kulttuuri- Maisema-alue on maisemakuvaltaan hieno esimerkki Poh- maisemat Helaakosken pohjoispuolelta Hiitoperälle. Rajauk- jois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -maisemamaakunnal- seen on otettu mukaan viljelysmaisemaa rajaavien selännealu- le tyypillisistä jokivarsien kulttuurimaisemista. Pyhäjokivar- eiden reuna-alueet. Rajaus on pääpiirteissään sama kuin vuosi koskineen ja jokilaaksossa sijaitsevine viljelysalueineen on den 1997 inventoinnin pohjalta laadittu rajaus, sitä on paikoin identiteetiltään vahva kokonaisuus. Erityisesti Pyhänkosken tarkennettu olemassa olevan tilanteen pohjalta. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 190

RAAHEN SAARISTO JA MERIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Vanha Meri-Raahe. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Raahe

Kuvailu laajentamalla kaupunkia etelään ja itään. Raahen Rantatorin paikka ja mittakaava sekä Vanhan Raahen katutilojen mitta- Raahen kaupunki sijaitsee Perämeren rannikolla. Kaupungin kaava periytyvät 1600-luvulta, pääosa vanhasta rakennuskan- edustalla sijaitsevat Pitkäkari, Ulko-Fantti ja Maa-Fantti. Lä- nasta ja keskustori, Pekkatori, 1800-luvulta.158 hinnä rannikkoa sijaitsevat suurimmat saaret, Preiskari-Loue- kari-Uniletto, Ämmä-Äijä, Pikku-Kraaseli ja Iso-Kraaseli. Nii- Rantakatu rakennuksineen on kaupungin edustava merijulki- den lisäksi saaristoon kuuluu paljon pienempiä saaria. Kauim- sivu, joka kertoo Raahesta 1800-luvun huomattavana laivan- pana rannikosta, Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan tun- varustajakaupunkina. Raahen merellisyydestä kertovat myös tumassa, sijaitsevat Kalla ja Tasku. ruutukaava-aluetta laajemman, Ruottalosta Heiniemeen ulot- tuvan rantavyöhykkeen sekä Raahen saariston lukuisat kult- Rannikkoalue on monimuotoinen, se muodostuu niemistä ja tuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Raahen saariston mai- niiden suojaamista lahdista. Raahen kaupungin vanha keskus- semassa näkyvät varhaisten elinkeinojen, kuten kalastuksen, ta, Vanha Raahe, sijaitsee Pitkäkarin ja Maa-Fantin suojaaman laidunnuksen ja merenkulun, jäljet. Alueella on vanhoja ka- Pikkulahden itärannalla. lastukseen liittyviä rakennuksia ja rakennelmia, perinnemaisemia sekä merenkulkuun liittyviä rakennuksia ja rakennel- Raahen saaristo on suurimmaksi osaksi Natura-aluetta. Val- mia. Aiemmin kalastus-, laidun- ja varastokäytössä olleet saa- taosa saaristosta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Rannoil- ret ja rannat alkoivat 1800-luvun loppupuolelta lähtien muut- la ja saarissa on arvokkaita uhanalaisia ja vaarantuneita kas- tua huvila-alueiksi. Alueella on edelleen jäljellä edustavia hu- vilajeja157. vilakauden kohteita.159

Raahen kaupungin perusti Pietari Brahe vuonna 1649. Kau- Maisema-alueella on erittäin paljon kulttuurihistoriallisesti punki sai tapulioikeuden, eli oikeuden harjoittaa ulkomaan- arvokasta rakennuskantaa. Iso-Kraaselin ja Taskun tunnus- kauppaa, vuonna 1791. Kaupunkia rakennettiin 1600-luvun majakat sekä Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puu- lopulla vuonna 1650 valmistuneen ruutuasemakaavan mu- talokorttelit ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kaan. Kaava uusittiin vuoden 1810 kaupunkipalon jälkeen kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Maisema-alueella sijaitse-

158 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 78. 157 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 78. 159 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 78. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 191

0 1 2 3 km M MML

Raahen saaristo ja merimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 192

vista kohteista Preiskarin huvilat ja Ulko-Fantti on määritelty historiaa sekä merenkulun historiaa. Kaupungin ranta-alueet aluekokonaisuuksina maakunnallisesti arvokkaiksi rakenne- avautuvat laajana ja kauas näkyvänä aluejulkisivuna saaris- tuiksi kulttuuriympäristöiksi. Alueella on paljon myös yksit- toon ja merelle. täisiä maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkai- Raahen kaupunki ja ranta-alueet sen molemmin puolin muo- ta rakennuksia ja rakennelmia, jotka kertovat alueella aikojen dostavat kaupunkijulkisivun ja rannikkoalueen julkisivun, kuluessa harjoitettujen elinkeinojen historiasta. Arvokkaita joka avautuu saaristoon ja merelle. Kokonaisuutena rannik- kohteita ovat mm. Raahen kaupungin ranta-alueilla säilyneet koalue hahmottuu mereltä käsin suurmaisemana. Rannik- vanhat rakennukset sekä rannoilla ja saaristossa sijaitsevat hu- kosiluetissa korkeimmalle kohoavat rakennukset erottuvat vilat, kalastajien tukikohtien rakennukset sekä merenkulkuun maamerkkirakennuksina kauas. Kaupunkia mereltä käsin lä- liittyvät rakennukset ja merimerkit. hestyttäessä rannikkomaiseman yksityiskohdat tarkentuvat: maisemassa erottuvat toisistaan kaupungin puistomaiset ran- Rajaus ta-alueet, keskustaa ympäröivät asuinalueet, loma-asutuksen alueet ja teollisuusalueet. Laajana kokonaisuutena merelle nä- Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat Raahen kaupungin kyvä rantamaisema on kenties näkyvin ja kaupungin imagon ranta-alueet ja Raahen edustan saaristo. Alueen rajaukseen kannalta merkittävin Raahen kaupungin julkisivuista. on otettu mukaan kaupunkia ympäröivät ranta-alueet Virpi- perältä Mikonkarinlahdelle. Arviointiteksti Alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään vuonna 1997 julkais- Raahen kaupungin ranta-alueet ja kaupungin edustalla sijait- tussa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden lu- seva saaristo muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän ettelossa esitettyä rajausta. Siitä poiketen RKY 2009-kohde ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jolle on ominais- Raahen seminaari on kokonaisuudessaan ja Raahen Pekkato- ta historiallinen kerroksellisuus. Alueeseen liittyy mm. kau- ri ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit valtaosaltaan rajattu punkitoiminnan, kaupankäynnin ja kaupunkirakentamisen maisema-alueen ulkopuolelle. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 193

REVONLAHDEN KULTTUURIMAISEMA SIIKAJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Revonlahti. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Siikajoki

Kuvailu Asuinpaikat sijaitsevat yksittäisinä viljelysalueiden keskellä ja jokirannassa ja useiden asuinpaikkojen muodostamina nau- Maisema-alue tukeutuu Siikajokeen. Siikajoki ja sen rinnalla hoina joen molemmin puolin kulkevien teiden varsilla. Asu- kulkeva vanha, osittain jo maatunut joen rinnakkainen uoma tustihentymänä erottuu Revonlahden kirkonkylä, entisen Re- erottavat keskelleen kookkaan saaren, Huhansaaren. Siikajoes- vonlahden kunnan keskustaajama. Nauhamainen taajama si- sa on maisema-alueella useita pieniä koskia. Alue on maaston- jaitsee Siikajokivarressa joen molemmin puolin, jokiuomaa muodoiltaan verraten tasaista jokivarren kulttuurimaisemaa. myötäilevien teiden varsilla. Taajaman keskustan poikki kul- Jokea molemmin puolin ympäröivillä viljelysalueilla maas- kee Raahesta Liminkaan johtava valtatie 8. Siikajoen eteläran- tonmuodot ovat tasaisia ja alavia. Maisemakuvaa elävöittävät nalla kulkee kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkit- monin paikoin viljelysalueiden keskelle työntyvät metsäiset, tävä Revonlahti – Siikajoki -tie. rakentamattomat kumpareet ja kankaat. Jokilaaksoa ympäröi- vät suovaltaiset selännealueet. Kulttuuriympäristössä on näkyvissä jäänteitä alueelle vanhastaan tyypillisistä ja merkittävistä elinkeinoista. Vesivoiman Revonlahden seutu on vanhaa, perinteistä viljelysaluetta. Va- käytön historiaan liittyvät Kirkkokosken, Ylivaskurin ja Mar- kinainen asutus sijoittui viljaville maille kulkuväylänä tärkeän tikkalan saha- ja myllylaitokset.162 Maisema-alueella on pal- joen varrelle, hyvien riistamaiden läheisyyteen. Historiatie- jon perinteistä rakennuskantaa ja maakunnallisesti arvokkaik- tojen mukaan Revonlahdella oli vuonna 1548 neljä talollista. si määriteltyjä kohteita. Martikkala on aluekokonaisuutena Uudisasutus lisääntyi 1560–1580-luvuilla niin, että vuosisadan määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kult- lopulla Revonlahdella oli jo 25 taloa. Uudisasukkaat saapuivat tuuriympäristöksi. Siikajoen länsirannalla on hautapaikka esi- seudulle mm. Siikajoelta, Limingasta ja Savosta.160 historialliselta ajalta. Alueella sijaitsee paikallisesti arvokas perinnemaisema Hentilän lammaslaidun163. Jokivarsilla on myös Alueeseen liittyy sotahistoriaa. Alueella käytiin Suomen sodan uusia omakotitaloja. Uudisrakentamista ja rakennusten sijoit- aikana vuonna 1808 sodan kulkuun merkittävästi vaikuttanut tumista maisemaan olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakentamis- Revonlahden taistelu. Maisema-alueella on taistelusta kerto- tapaohjeiden avulla. va muistomerkki.161

160 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 92. 162 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 92. 161 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 92. 163 Vainio & Kekäläinen (toim.) 1997, 196–197. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 194

0 0,5 1 1,5 km M MML

Revonlahden kulttuurimaisema Siikajokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 195

Arviointiteksti Rajaus

Maisema-aluekokonaisuus on esimerkki Pohjois-Pohjanmaan Maisemakokonaisuuteen kuuluu Siikajokea ympäröivä kult- jokiseutu ja rannikko-seudulle ominaisista jokilaaksojen kulttuurimaisema Revonlahdella. Maisema-alueella sijaitsevat Re- tuurimaisemista. Maisema-alueella yhdistyvät maaseudun vonlahti ja Lahtiranta. Maisema-alueen rajaus noudattaa pää- kulttuurimaisemille ja taajamamaisemille tyypilliset piirteet. piirteissään edellisen, 1990-luvulla tehdyn inventoinnin yh- Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat viljavat jokivarressa sijaitse- teydessä määriteltyä rajausta. Rajausta on paikoin tarkennet- vat viljelysalueet sekä perinteiset, kulttuurihistoriallisesti ar- tu, maisema-alueeseen on rajattu mukaan viljelysmaiseman vokkaat rakennukset. Kulttuurimaisemassa on merkkejä van- taustamaisemina merkittävät selännealueet. hoista elinkeinoista, mm. kulttuurihistoriallisesti merkittävik- si kohteiksi määritellyt saha- ja myllylaitokset. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 196

REVONNEVA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Siikajoki, Liminka, Lumijoki

Kuvailu Arviointiteksti

Revonneva on laaja aapa-keidassuo -sekayhdistymä aivan val- Revonneva on maakunnallisesti arvokas suomaisema. Ottaen tatien 8 vieressä, Limingan ja Raahen välissä. Suo sijaitsee suu- huomioon sekä liikennevirran että suon koon ja sijoittumisen relta osin Siikajoen kunnan alueella. Suo avautuu hyvin valta- suhteessa tiehen se lienee maakunnan katsotuin ja tunnetuin tielle. Pääosa suosta on laajaa avosuota, jossa on sekä keidas- suomaisema. Suon luonnontilaisuusaste on hyvä, ja Revonne- suo- että aapasuo-osia. Rimpinen alue keskittyy suon etelä- va on maakunnan ylivoimaisesti laajin luonnontilainen nuori osaan. Suon pohjoiskulmassa lähellä valtatietä on alue, jossa suo. Sekä marjastus että lintuharrastus on vilkasta. maankohoamisilmiö on nähtävissä harvinaisen selvästi. Pe- räkkäisenä sarjana on runsas kymmenen kapeaa rantavallia Maankohoamisilmiö olisi poikkeuksellisen hyvin nähtävis- eli kaartoa, joiden välissä on rimpinen suojuotti. Kaarrot ovat sä, mutta sen esittely yleisölle vaatisi palveluvarustusta. Ilman karua mäntyvaltaista kangasta. Revonneva on kokonaisuu- palveluvarustusta ja vain valtatieltä havainnoituna ja riista-ai- dessaan nuori matalaturpeinen suo, jossa maankohoamisen dan häiritsemänä maisemakuva jää niukaksi suon potentiaa- tuoreus on hyvin esillä. liin nähden: näkyvissä on vain suon karuinta ja vähiten vaihtelevaa osaa. Revonneva on tunnettu lintusuo. Pesimälajisto käsittää yli 60 lajia, johon kuuluu kahlaajia, sorsalintuja ja suoympäristön pe- Rajaus tolintuja. Runsaimpia lajeja ovat pikku- ja isokuovi, pikku- ja valkoviklo, liro ja harmaalokki. Revonnevalla on tavattu suo- Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään soidensuo- ympäristössä harvinaista punajalkavikloa. Eteläosan rimpi- jelualueen rajausta. alueella on pesinyt säännöllisesti lokkiyhdyskunta.

Revonneva on tielle hyvin näkyvänä tunnettu suo. Suomarjo- jen poimijat ovat käyttäneet suota vilkkaasti, kuten myös lin- tuharrastajat. Hyvinä hillasatovuosina on suon kohdalla voi- nut olla kymmeniä pysäköityjä autoja. Nykyinen riista-aita ja liikennevirta vaikeuttavat jonkin verran suon virkistyskäyttöä valtatien suunnasta. Revonneva on Natura-ohjelmaan kuuluva suojelusuo, joka on hankittu valtiolle suojelutarkoitukseen.

Revonnevalle on mahdollista kulkea myös eteläpuolelta Ruu- kin suunnasta. Luonnonrauha-aste on parempi suon etelä- osassa, pohjoislaidalla valtatien liikennemelu kantautuu suolle, mutta etelälaita on puolestaan lähempänä rautatieliikennet- tä. Revonnevan itäpuolella, rautatien toisella puolella, sijaitsee Ruonneva, joka myös on soidensuojelualue. Revonneva soveltuu ominaisuuksiltaan lyhytaikaisille ja päiväkäynneille. Suon palveluvarustuksen kehittämisestä on laadittu suunnitelmia, mutta toistaiseksi toteutusta ei ole saatu järjestymään. Maan- kohoamisilmiön esittelyyn suolla olisi hyvät mahdollisuudet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 197

0 1 2 3 km M MML

Revonneva

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 198

SANGINJOKIVARREN KULTTUURI- JA LUONNONMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Sanginjokivarsi. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Oulu, Muhos

Kuvailu sa joen pohjoispuolella. Joen varrella on myös loma-asutusta.

Maisema-alueeseen kuuluvat Oulujokeen laskevaa Sanginjo- Viljelyskäytössä olevat peltoalueet sijaitsevat jokivarressa ka- kea ympäröivät alueet. Sanginjärvestä alkava Sanginjoki on peina nauhoina ja pieninä lohkoina. Paikoin maisema avau- kapea ja mutkainen. Joki virtaa syvällä uomassa, tiiviin puus- tuu metsän rajaamiksi pieniksi viljelysaukeiksi. Viljelysmai- ton reunustamana. Joessa on lukuisia koskipaikkoja. Paikoin sema on pienipiirteistä ja idyllistä. Maatilojen pihapiirit si- jokiuoma avautuu suvantopaikoiksi tai lammiksi. Niistä suu- jaitsevat jokitörmillä ja viljelysalueiden keskellä joen ja tien rin on Lamminkylän kohdalla sijaitseva Sankilampi. Aittoky- välissä. Joen yli johtaa muutamia hienoja pieniä siltoja. Mai- län itäpuolella Sanginjokeen yhtyy Koivujoki. sema-alueella on paljon perinteistä, arvokasta rakennuskantaa. Jokivarsilla on myös vanhoja, piirteiltään ja yksityiskoh- Jokea ympäröivät kumpuilevat kangasmaat. Kankaiden väliin diltaan huvilamaisia rakennuksia, jotka erottuvat omaleimai- rajautuu tasaisia suovaltaisia metsäalueita. Maisema-alueen suutta luovina kohteina. Jokisuussa on uusia omakotitaloja, länsiosissa jokilaaksoa rajaavat tiiviisti metsäisten seläntei- jotka sopivat hyvin maisemaan. den ja kumpareiden muodostamat jonot ja rykelmät. Maas- tonmuodot loiventuvat kohti itää. Alueen itäosissa jokea ym- Sanginjokivarressa on useita esihistoriallisia suojelukohteita, päröivät laajat, tasaiset suoalueet, joiden keskellä kohoaa ma- kiviröykkiöitä ja kivikautisia löytöpaikkoja.164 talia kumpareita. Sanginjokiympäristö on myös retkeily- ja ulkoilualueena mer- Maisema-alueella yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisema ja kittävä. Jokivarressa on useita luontopolkuja. luonnonmaisema. Maisema-alueen runkona ovat Sanginjoki sekä jokiuomaa ja maastonmuotoja myötäillen mutkitteleva Arviointiteksti tie. Monin paikoin tie kulkee hyvin lähellä jokea, ja tieltä avautuu näkymiä joelle. Maisemassa vuorottelevat tietä ja jokea tii- Sanginjokivarsi on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. viisti rajaavat metsäalueet sekä pienet kylät viljelysalueineen. Alueella yhdistyvät toisiinsa pienipiirteinen maaseudun vilje- Jokivarressa erillisinä kokonaisuuksina erottuvat Mikonmä- lysmaisema ja luonnonmaisema. Kapea ja mutkainen Sangin- ki, Peräkylä, Holtinkylä, Kinnunen, Jylhänkylä, Lamminky-

lä, Sanginjoki ja Aittokylä. Asuinpaikat sijaitsevat pääasias- 164 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 59. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 199

0246 km M MML

Saninjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 200

joki, maastomuotoja myötäilevä vanha tie sekä tietä ja jokea Rajaus ympäröivät kumpuilevat metsämaisemat, viljelysalueet ja asutus ovat monimuotoinen ja mielenkiintoinen, maisemakuval- Maisema-alueeseen kuuluvat Sanginjokivarren maisemat jo- taan vaihteleva ja omaleimainen kokonaisuus. kisuistosta (Oulujoelta) Aittokylään saakka. Maisema-alueen rajaukseen on otettu mukaan kapeaa jokilaaksoa reunusta- Alueeseen liittyy paitsi maisemallisia, myös rakennushisto- vien selännealueiden reuna- ja lakialueet. Sankivaaran golf- riallisia arvoja. Sanginjokivarressa on runsaasti arvokasta ra- kenttä on rajattu maisema-aluekokonaisuuden ulkopuolelle. kennuskantaa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 201

SIIKAJOEN SUUN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Siikajoen suu. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Siikajoki

Kuvailu omaisia saaria, joista useat ovat toimineet laidunsaarina. Lai- dunkäyttö näkyy nimistössä edelleen, alueella sijaitsevat mm. Siikajoen suistoalueella ja joen alajuoksulla maisema on maas- Konisaari ja Lammassaari. Syvällä kapeassa uomassaan virtaa- tonmuodoiltaan varsin tasaista. Omaleimaisena piirteenä mai- va Siikajoki ei juuri näy maisemassa. Paikoin näkymiä peittää sema-alueen ympärillä rannikon tuntumassa erottuvat hiekka- jokirannassa tuuhea puusto. kankaat ja rantaviivan suuntaiset, jokiuomaan nähden poikit- taiset rantavallit, kaarrot, jotka erottuvat maastossa kapeina ja Siikajoki on historiansa aikana toiminut kulkureittinä, uitto- pitkinä, peräkkäisinä harjanteina. Kaarrot ovat muodostuneet väylänä ja vesivoiman lähteenä. Joessa uitettiin enimmillään aaltojen ja tuulen vaikutuksesta ja jääneet sisämaahan maan- vuonna 1938 lähes 200 000 kiinto-m3 puuta. Vuonna 1824 kohoamisen seurauksena. Siikajoessa oli yhteensä 9 vesimyllyä. Ensimmäinen merkittä- vä sahalaitos perustettiin Siikajokeen vuonna 1840. Nykyään Maisema-alue tukeutuu Perämereen laskevaan Siikajokeen. joen alajuoksu kuuluu koskiensuojelulain piiriin.166 Siikalatvan kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yh- tymäkohdasta alkava Siikajoki on pituudeltaan 152 km. Sii- Siikajoen kirkkopitäjä erotettiin Salon suurpitäjästä 1600- kajoen suun maisema-alueella joki laskee noin 24 m. Joessa luvun lopulla. 1700-luvulla Siikajoki oli Siikajoen suurpitäjän on useita koskia: Kärnänkoski, Nikolankoski, Patokoski, Pek- suurin kylä. Kylän kehitykseen vaikutti jokisuiston soveltuvuus kalankoski, Rialankoski, Ukkolankoski ja Toppilankoski. Jo- kalastukseen, metsästykseen ja maatalouteen.167 kiuoma muodostui nykyiselle paikalleen 1500–1600-lukujen tienoilla kevättulvan ja jäidenlähdön seurauksena, joen vanha Siikajoen suualueella kirkon vierestä joen yli kulkee Pohjan- uoma sijaitsi aikanaan nykyisen Putaalanojan paikalla. Suis- maan rantatie, joka oli ensimmäinen maantieyhteys Peräme- toalueella on joen kuljettaman hiekan ja maannouseman yh- ren rannikkoa pitkin Turusta Tukholmaan. Tien linjaus näkyy teisvaikutuksesta syntyneitä säikkiä.165 Siikajoen suualue kuu- vuonna 1806 laaditulla Suomen tiekartalla, johon on merkat- luu Natura-alueeseen Siikajoen lintuvedet ja suot sekä lintu- tu myös Siikajoen suulla sijaitsevat kestikievarit, Certtula ja vesiensuojeluohjelmakohteeseen Merikylänlahti, Siikajokisuu, Färja. Mainitut tilat, Kerttula ja Väri, ovat edelleen olemassa. Säikänlahti ja Hietaniitynlahti. Joessa on muodoltaan pitkän- Väri (Färja) on entinen lossipaikka, joen yli kuljettiin tältä pai-

166 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 80. 165 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 80. 167 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 80. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 202

0123 km M MML

Siikajoen suun kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 203

kalta mm. Suomen sodan aikana. Värin aitan seinässä on Suo- lisuus. Maisema-alueella on runsaasti merkkejä alueen his- men sodan aikaisia tykinkuulia.168 Joen etelärannalla kulkee toriasta sekä kulttuuriympäristössä että alueen nimistössä. kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Revon- Muun muassa joessa olevien saarten nimet, kuten Meijeri- lahti – Siikajoki -tie. Maastonmuotoja myötäillen kaartuilevat saari, Lukkarinsaari, Lohisaari, Konisaari ja Lammassaari, ker- vanhat tiet ovat olennainen ja näkyvä osa kulttuuriympäristöä. tovat monipuolisesta elinkeinojen historiasta. Siikajokivar- Tietä myöten avautuu sarja vaihtelevia näkymiä. ressa on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita aluekohteita ja rakennuksia. Nykyään viljelyskäytössä olevat peltoalueet reunustavat Siika- jokea kapeana, metsäalueiden rajaamana ja katkomana nau- Rajaus hana. Yksittäiset, peltoalueiden ympäröimät pihapiirit sijaitsevat joen rannassa sekä joen molemmin puolin paikoin hyvin Maisemakokonaisuuteen kuuluu Siikajokea joen suistoalueella lähellä jokiuomaa kulkevien teiden varsilla. Suurimpana asu- ympäröivä kulttuurimaisema. Maisema-alueella sijaitsevat Sii- tuskeskittymänä erottuu Siikajoen kunnan vanha keskustaa- kajoen Kirkonkylä, Keskikylä, Alapää, Välikylä ja Ylipää. Mai- jama, Siikajoenkylä. Maisema-alueella sijaitsevat maakunnal- sema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään vuonna 1997 lisesti merkittävä perinnemaisemakohde Yli-Patokosken joen- julkaistussa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-aluei- rantalaidun ja paikallisesti merkittävä perinnemaisemakohde den luettelossa esitettyä rajausta. Paikoin rajausta on tarken- Hiirosen joenrantalaidun169. nettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi, maisema-alueeseen on otettu mukaan jokea ympäröivät viljelysalueet sekä Maisema-alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita viljelysmaisemaa rajaavien, taustamaisemina merkittävien se- aluekokonaisuuksia ja rakennuksia. Nikolan umpipiha ja Sii- lännealueiden reuna- ja lakialueet. kajoen kirkko ympäristöineen sekä kokonaisuuteen Pohjan- maan rantatie kuuluvat Vanha maantie-Kirkkotie ja Klingspo- rintie on määritelty valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009). Komppalinnan alue on maakunnallisesti arvokas aluekokonaisuus. Lisäksi maisema-alueella on paljon maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä. Osa vanhoista rakennuksista on huonossa kunnossa. Alueella on paikoin myös uutta rakentamista. Uu- disrakentamista olisi hyvä ohjata esimerkiksi rakentamistapaohjeilla, joissa annetaan ohjeita mm. rakennusten ominais- piirteistä, pihapiirien muodostumisesta ja rakennusten sijoit- tumisesta maisemaan.

Siikajoen suistoalue on luonnonsuojelulailla suojeltua aluetta Siikajoen lintuvedet ja suot. Alue sisältyy valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Suistoalue kuuluu kansainväli- sesti tärkeään lintualueeseen Oulun seudun kerääntymisalue.

Arviointiteksti

Siikajoen suualueella ja joen alajuoksulla jokivarren kulttuurimaisema on pienipiirteistä. Kulttuurimaiseman ominaispiirteet vaikuttavat esim. Kalajokilaakson laajoihin viljelysmaisemiin verrattuna jopa vaatimattomilta. Maisemakokonaisuus on maakunnallisesti arvokas. Pienialaiset viljelysalueet sijaitsevat metsäalueiden katkomana nauhana Siikajoen varsilla. Maisema-alueelle tyypillisiä ovat jokea myötäileviä vanhoja teitä myöten sekä teiltä viljelysalueille avautuvat vaihtelevat näkymät. Paikoin avautuu näkymiä joen yli rannalta toiselle.

Kulttuuriympäristölle on ominaista historiallinen kerroksel-

168 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 80. 169 Vainio & Kekäläinen (toim.) 1997, 201–204. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 204

VAITINIEMEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Vaitiniemi. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Haapavesi

Kuvailu Rajaus

Vaitiniemen kylä viljelysalueineen sijaitsee Osmankijärven Maisema-alueeseen kuuluvat Osmankijärven lounaisrannalla lounaisrannalla, Osmanki- ja Ainalijärvien väliin rajautuval- sijaitseva Vaitiniemen kylä viljelysalueineen, järven kaakkois- la kannaksella. Järviä yhdistää toisiinsa kapea Sonnilanoja. rannat sekä järven itäpuolella sijaitseva Osmankivuori. Maise- Maisema on maastonmuodoiltaan tasaista. Järviä ympäröi- ma-alueen rajausta on muutettu päivitysinventoinnin yhtey- vät laajat, soiset metsäalueet. Osmankijärvi kuuluu kansain- dessä ja se poikkeaa maisema-alueiden inventoinnin yhtey- välisesti merkittävään lintujärvikokonaisuuteen Haapaveden dessä 1990-luvulla laaditusta rajauksesta: Ainalijärven rannal- lintujärvet. la sijaitseva Säynäjäniemen kylä ei hahmotu maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena, joten se rajautuu maisemako- Vaitiniemen kylässä asutus keskittyy matalalle kumpareelle konaisuuden ulkopuolelle. Osmankijärven rannalle. Pihapiirit sijaitsevat kylän päätien varrella polveilevana rykelmänä. Kylää ympäröivät suurehkoi- na lohkoina tilojen viljelyksessä olevat peltoalueet. Kylän rakennuskanta koostuu valtaosaltaan vanhoista, talonpoikaista rakennusperintöä edustavista rakennuksista.

Arviointiteksti

Vaitiniemen kylä on pienikokoinen, pienipiirteinen ja selkeäs- ti rajautuva maaseudun kulttuurimaisemia edustava kokonaisuus. Omaleimaisia piirteitä kylässä ovat yhtenäiseksi polveile- vaksi nauhaksi kylätien varrelle sijoittuvat pihapiirit sekä avoimet, pienialaiset viljelysalueet. Kauniisti kaartuilevalta kylä- tieltä avautuu monimuotoinen sarja näkymiä maisemaan ja pihapiireihin. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 205

0 0,5 1 1,5 km M MML

Vaitiniemen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 206

VATJUSJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Vatjusjärvi. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Haapavesi

Kuvailu Arviointiteksti

Maisema-alueeseen kuuluvat neljä järveä – Iso Vatjusjärvi, Vatjusjärven kulttuurimaisema on maisema-alueena maakun- Pieni Vatjusjärvi, Kurranjärvi ja Valkeinen – sekä niitä ym- nallisesti arvokas. Arvojen perustana on neljän järven ja niitä päröivät viljelysalueet ja asutus. Maisema-alueella maaston- ympäröivien viljelysmaisemien muodostama kokonaisuus. muodot ovat melko tasaisia ja alavia. Järviä ympäröivät laa- Maisema-alueelle ovat tyypillisiä viljelyksessä olevien avoi- jat asumattomat metsä- ja suoalueet. Maisema-alueen länsi- mien peltojen yli järville avautuvat laajat näkymät. puolella on laajoja suoalueita, pohjoisessa ja idässä matalia kangasmaita. Rajaus

Viljelysalueet ja asutus tukeutuvat Ison Vatjusjärven ja Pienen Maisema-alueeseen kuuluvat järvet, Iso Vatjusjärvi, Pieni Vat- Vatjusjärven länsipuolelta kulkevaan Nivalasta Haapavedelle jusjärvi, Kurranjärvi ja Valkeinen, sekä niitä ympäröivät vil- johtavaan pohjois-eteläsuuntaiseen maantiehen. Tien varrelle jelysmaisemat. muodostuu nauhamainen Vatjusjärven kylä. Kylässä on paljon maisemallisesti arvokkaita peltoja ja ennen 1960-lukua raken- tuneita pihapiirejä. Maisemalle ovat ominaisia järvenrantanä- kymät. Järvien ympärillä on myös loma-asutusta.

Vatjusjärvellä oli 1890-luvulla 33 taloa ja noin 60 torppaa, mikä näkyy edelleen pihapiirien rakennuskannan vaatimattomuute- na. Alueen rakennuskanta on pääosin paikallisesti arvokasta tai tavanomaista. Vatjusjärven vuosina 1903 ja 1924 sekä Ete- lälahden vuonna 1954 valmistuneet koulut edustavat aikansa hyvää maalaiskouluarkkitehtuuria. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 207

0 0,5 1 1,5 km M MML

Vatjusjärven kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 208

VIITASTENJÄRVEN RANTAMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Viitanen. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Siikalatva

Kuvailu Rajaus

Maisema-alueen keskuksena on Viitastenjärvi. Se on pieni, laa- Maisema-alueeseen kuuluu Viitastenjärvi ja sitä ympäröivät jojen asumattomien metsä- ja suoalueiden ympäröimä järvi. ranta-alueet. Järveä ympäröivät kangasmaat, Makkosenkangas, Ahonkan- gas, Hautakangas ja Hyttikangas. Niitä ympäröivät laaja-alai- set suovaltaiset metsäalueet. Järven kaakkoispuolella on Va- sikkanevan suoalue.

Viitastenjärven maisema-alueella yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisemat ja loma-asutus. Järven länsi- ja pohjoisrannoilla on edelleen viljelyskäytössä olevia pienialaisia peltoalueita ja vanhaa asutusta. Pihapiireissä on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Lisäksi järven ympärillä on loma-asutusta.

Leimaa-antava piirre maisemassa on järven rantoja myötäil- len kulkeva tie, joka kiertää lähes koko järven ympäri. Tieltä avautuu hienoja näkymiä järvelle ja sen yli.

Arviointiteksti

Viitastenjärven rantamaisema on pieni, hieno ja omaleimainen maisemakokonaisuus. Maisemassa yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisemat, loma-asutus ja järvimaisema. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 209

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Viitastenjärven rantamaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 210

YLIPÄÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ylipää. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Lumijoki

Kuvailu piirit sijaitsevat joen molemmin puolin vastapäätä toisiaan, ja joen yli johtaa siltoja. Pihapiireissä sijaitsevat rakennukset Ylipään kulttuurimaisema sijaitsee Lumijoen ja siihen laske- eivät välttämättä ole itsessään erityisen arvokkaita, mutta nii- van Haarasuonojan varsilla Lumijoen taajaman lounaispuolel- den yhdessä muodostama kokonaisuus on kerroksellisen ja la, valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ehdotetun mielenkiintoinen, mittakaavaltaan ja ominaispiirteiltään yh- Limingan lakeuden kulttuurimaiseman tuntumassa. Maaston- teensopiva. muodot ovat tasaisia ja alavia. Maisema-aluetta ympäröivät laajat suoperäiset alueet. Tasaisessa maisemassa erottuu pai- Arviointiteksti koin rannikon suuntaisia pitkiä ja kapeita rantavalleja sekä matalia kankaita ja mäkiä. Ylipään kylä on kulttuurimaisemana maakunnallisesti arvokas. Kokonaisuuden muodostavat kapeat ja mutkaiset jokiuo- Ylipään talot on asuttanut siirtoväki Karjalasta ja Kuusamosta. mat, niitä molemmin puolin reunustavat laajat ja elinvoimai- Sotien jälkeen Etelä-Pohjanmaan ruotsinkieliset kunnat osti- set maatalousalueet sekä jokiin tukeutuva, peltoalueiden ym- vat vastiketiloja mm. Lumijoen Ylipään kylästä. Näin kunnat päröimistä pihapiireistä muodostuva nauhamainen asutus. estivät vieraan väestön pääsyn omalle alueelle.170 Rajaus Maisema-alue on voimakasta perinteistä maatalousaluetta hyvin hoidettuine tiloineen. Tasaiset, avoimet viljelysalueet Maisema-alueeseen kuuluu Ylipään kylä viljelysalueineen. reunustavat maiseman halki kiemurtelevia kapeita jokiuomia yhtenäisenä leveänä nauhana. Joet erottuvat maisemassa puus- ton reunustamina nauhoina, mutta kapeat jokiuomat eivät it- sessään juuri näy.

Asutus tukeutuu selkeästi jokiin. Maatilojen talouskeskukset sijaitsevat harvana nauhana jokien varsilla. Paikoin piha-

170 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2 1993, 47. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 211

0 0,5 1 1,5 km M MML

Ylipään kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 212

ÄNGESLEVÄN YLIPÄÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ängeslevän Ylipää. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympäris- tö 1993). Ängeslevän Ylipää. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Tyrnävä

Kuvailu Arviointiteksti

Ylipään kylä sijaitsee tiukkoina mutkina kiemurtelevan ka- Ylipää on edustava ja maakunnallisesti arvokas esimerkki la- peassa ja syvässä uomassa virtaavan Ängeslevänjoen varrel- keuden alueelle tyypillisestä perinteisestä maaseudun kulttuu- la. Kylän itäpuolella kulkee Ängeslevänjokeen laskeva kapea rimaisemasta. Maisema-alueella on vanhaa, talonpoikaista ra- Keskusoja. Kylää ympäröivä maisema on tasaista ja alavaa. kentamisperinnettä edustavaa rakennuskantaa. Kylän länsipuolella on laajoja suoalueita, itäpuolella Pyrrin- kankaiden alueella jääkauden aikana syntyneitä rantavalleja. Rajaus Kylän kaakkoispuolella tasaisessa maisemassa erottuu matala Kukkolanvaara. Maisema-alueeseen kuuluu Ylipään kylä viljelysalueineen. Maisema-alue sijaitsee Limingan lakeuden valtakunnallises- Viljelysalueet sijaitsevat Ängeslevänjokea ja Keskusojaa ym- ti arvokkaan maisema-alueen lähituntumassa, sen jatkeena. päröivillä alavilla mailla yhtenäisinä, metsäalueiden ympäröi- minä lohkoina. Asuinpaikat sijaitsevat jokien ja teiden varsilla toisistaan erillisinä, viljelysalueiden ympäröiminä kokonaisuuksina.

Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti arvokas perinnemaisemakohde Ängeslevän Ylipää/Uusitalo.171 Ylipää kuuluu osittain kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen Oulun seudun kerääntymisalue.

171 Vainio & Kekäläinen (toim.) 1997, 225. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 213

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Äneslevän Ylipään kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 214

5.4. POHJOIS-POHJANMAAN NEVALAKEUDEN SEUTU

AHMASJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Ahmas – Rokua. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Muhos, Utajärvi

Kuvailu rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Tie kulkee jär- ven sivuitse sen länsipuolelta, jatkuu etelässä Rokuanvaaran Maisema-alueen keskuksena on Ahmasjärvi, joka sijaitsee Ro- lounaisrinnettä myötäillen Neittävään ja edelleen Kentänky- kuanvaaran pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyy- lään, pohjoisessa kulkee Kormunkylän ja Murronkylän kaut- dellä Oulujoesta. Järvi on yhteydessä Oulujokeen Lähtevän- ta Muhosperälle. ojan kautta. Matalarantainen ja rehevöitynyt Ahmasjärvi on vesilintujen suosima vesistö, joka kuuluu valtakunnalliseen Arviointiteksti lintuvesien suojeluohjelmaan. Järveä ympäröivät mäntyvaltai- set sora- ja hiekkaharjut, jotka ovat tärkeitä pohjaveden muo- Ahmas on edustava esimerkki Pohjois-Pohjanmaan nevala- dostumisalueita. Ahmaskankaan Revonhautojen alue on suo- keuden maisemaseudulle tyypillisestä järvikylästä. Maise- sittua ulkoilualuetta. Sieltä kerätään myös jäkälää.172 ma-alueella yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisema ja jää- kauden muovaama luonnonmaisema, mikä antaa alueelle Alueen maiseman ominaispiirteissä näkyvät selvästi jääkau- omaleimaisuutta. Ahmasjärven ympärillä viljelyksessä ole- den jäljet: maisemalle ovat tyypillisiä harjut, dyynit ja ranta- vat peltoalueet avautuvat paikoin alaviksi ja avoimiksi, met- vallit. Ahmasjärvi sijaitsee Rokuanvaaran ja Ahmaskankaan säalueiden rajaamiksi viljelytasangoiksi. Viljelysalueiden kes- väliin rajautuvassa laakeassa painanteessa. Järveä ympäröivil- kellä sijaitsevien pihapiirien rakennukset näkyvät avoimessa lä viljelysalueilla maisema on tasaista. Asutuksen sijoittumi- maisemassa kauas. Peltojen yli avautuu monin paikoin näky- seen Ahmasjärven seudulle on aikanaan vaikuttanut maan- miä järvelle ja sen yli vastarannalle. Järven pohjois- ja länsi- viljelykseen sopiva maaperä, Oulujoen kulkuyhteydet ja ka- puolella sijaitseva Ahmaskangas on omaleimainen jääkauden lakanta sekä asuinympäristönä miellyttävät rantamaisemat.173 muokkaama alue. Nykyään viljelysalueet ja asutus sijaitsevat Ahmasjärven ym- pärillä. Järven etelä- ja itärannoilla viljelysalueet sijaitsevat le- Rajaus veänä vyöhykkeenä järven ja Rokuanvaaran väliin rajautuvalla tasaisella alueella, järven pohjois- ja länsirannoilla kapeana Maisemakokonaisuuteen kuuluu Ahmasjärveä ympäröivä nauhana järven ja kangasmaiden välissä. Maisemassa vaihtele- kulttuurimaisema. Maisema-alueella sijaitsevat Ahmas, Sep- vat pellot ja metsäsaarekkeet. Pihapiirit sijaitsevat yksittäisinä pälänniemi ja Pekkalanperä.Maisema-alueen rajausta on muu- viljelysalueiden keskellä sekä rykelminä ja nauhoina rannan tettu. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi määri- tuntumassa ja teiden varsilla. teltyyn kokonaisuuteen Ahmas – Rokua kuuluva Rokuanvaa- ra on omana kokonaisuutenaan määritelty valtakunnallisesti Ahmasjärven rannoilla on kivikautisia asuinpaikkoja Raate- arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maakunnallisesti arvokkaa- lahden rannalla ja Kivarin talon vieressä.174 Maisema-alueen seen maisema-alueeseen kuuluvat Ahmasjärvi ja sitä ympä- halki kulkee Keisarin tie, joka on valtakunnallisesti arvokas röivä kulttuurimaisema. Maisema-alueeseen kuuluvat myös Ahmasjärveä ympäröiviä viljelysalueita lounaassa ja luotees- 172 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 110. sa rajaavat selännealueet, Ahmaskangas ja Räisälänkangas. 173 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 110. 174 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 110. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 215

0 0,5 1 1,5 km M MML

Ahmasjärven kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 216

HIRVISUO JA KUUSISUO – HATTUSUO

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Oulu, Pudasjärvi

Kuva: Antti Huttunen Kuvailu Hirvisuolla on eri suotyyppejä monipuolisesti, aapasuoval- taisuuden lisäksi siellä on useita allikkoisia keidassuo-osia ja Hirvisuo sekä Kuusisuo – Hattusuo sijaitsevat Oulusta Kuusa- lampia. Suon lintulajisto on monipuolinen, pesiviä vesilintu- moon johtavan valtatien 20 varrella Pudasjärven ja Oulun ra- lajejakin on yli 10. Hirvisuo on hyvä hanhisuo, jossa pesii joka jalla, Hirvisuo länsipuolella ja Kuusisuo-Hattusuo itäpuolella. vuosi useita hanhipareja. Suurten lintujen, hanhien, kurkien ja Koko alue on Natura-ohjelmaan kuuluvaa soidensuojelualuet- petolintujen, lisäksi suomaisemaan kuuluvat kesäaikana porot ta. Maisema on hyvin tasaista. Laajaa suoaluetta reunustavat sekä hirvet, joiden laidunta suo on. matalat kaakko-luode-suuntaiset harjanteet. Kuusisuo-Hattusuo sisältää useita suoaltaita, joista laajin Kuu- Sekä Hirvisuo että Kuusisuo – Hattusuo ovat rimpisten aa- sisuo. Kuusisuon yhtenäinen rimmikko on maakunnan laa- pasoiden komeita edustajia. Hirvisuo on valtatien vieressä jimpia, sen pituus on 4 kilometriä. Linnusto on monipuolinen ja avautuu tielle hyvin. Lisäksi suon kohdalla on rakennet- kuten Hirvisuolla. Suolla ei ole rakennettuja reittejä, mutta tu levähdysalue, jossa on suohon liittyvää opastusta ja josta keskiosan läpi kulkee vanhoja rantavalleja, kaartoja, joita pit- alkaa pitkospolku suolle ja lintutornille. Kuusisuo-Hattusuo kin suon läpi on helppo kulkea. Kaarrot tarjoavat samalla näyt- on hyvin saavutettavissa valtatien läheiseltä Ollinkankaalta, tävän suomaiseman ympärilleen. Suon länsiosan Kaunismaa josta suolle johtavat helppokulkuiset kaarrot. Molemmat suot ja Kaunislampi ovat nimensä mukaisia. Myös Kuusisuo-Hat- ovat hyviä hillasoita. tusuon maisemakuvaan kuuluvat kesäaikana porot.

Hirvisuon suoaukea lienee laajin päätieverkon suonäkymä Suomessa. Etäisyys valtatieltä suon perälle on 7 kilometriä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 217

0 2 4 6 km M MML

Hirvisuo ja Kuusisuo - Hattusuo

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 218

Arviointiteksti Vaikka molemmat suot ovat lähellä valtatietä, ovat niiden pe- räosat rauhallisia eikä liikenteen melu kuulu niihin. Hirvisuo Hirvisuon ja Kuusisuon – Hattusuon muodostama kokonai- soveltuu hyvin lyhytkestoiseen käyntiin P-alueelta käsin. Kuu- suus on edustava ja arvokas esimerkki Pohjois-Pohjanmaan sisuo – Hattusuo on vähintään päiväretkikohde ja täydentää nevalakeuden alueen suomaisemista. Alue on maisemallises- kokonaisuutta intiimimpänä osana. Suolla on mahdollisuus ti ja linnustollisesti erittäin merkittävä. Suolla on merkitystä ihailla poikkeuksellisen laajaa yhtenäistä rimmikkoa ja näyt- myös retkeilykohteena. Hirvisuon tunnettuus on hyvä, Kuu- täviä kaartoja. sisuo-Hattusuo sen sijaan on heikosti tunnettu. Rajaus Tiemaisemassa Hirvisuo hahmottuu arvokkaana ja mieleen jäävänä maisemanähtävyytenä. Laaja, tasainen ja avoin, puu- Maisema-alueeseen kuuluu kaksi erillistä suoaluetta, Hirvisuo ton suomaisema avautuu vaikuttavana kokonaisuutena valta- ja Kuusisuo – Hattusuo. Alueiden rajaukset noudattavat pää- tielle 20. Näkymän yhteyteen liittyy retkeilyinfraa ja opastus- piirteissään soidensuojelualueiden rajauksia. aineistoa. Suoluonto on laajuutensa lisäksi runsas allikkoisine keidasosineen, lampineen, suurine suolintuineen ja laidunta- vine poroineen. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 219

JOKI-KOKON KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Joki-Kokko. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Oulu

Kuvailu Arviointiteksti

Maisema-alue sijaitsee Kiiminkijoen varrella, jokiuoman teke- Joki-Kokko on hieno pieni kyläkokonaisuus. Se on melko vaa- män jyrkän kaarteen ympäröimällä mäellä. Maisema on kum- timaton mutta silti edustava ja maakunnallisesti arvokas esi- puilevaa. Kylää ympäröivät pohjoisessa ja idässä Jäkälämaa, merkki harvaan asutuilla alueilla Kiiminkijokivarressa sijait- Myllykangas ja Halme. Niistä kylän koillispuolella sijaitseva sevasta maaseudun kulttuurimaisemasta. Kokonaisuus on pie- Myllykangas on kylän taustamaisemana merkittävä. Kangas- nipiirteinen ja selkeästi rajautuva. Siihen kuuluvat Kiiminki- maiden ja kumpareiden väliin rajautuu soisia alueita. joki, kumpareella kylänraitin varrella sijaitsevat rakennukset ja niitä ympäröivät viljelysalueet. Rakennetulle kulttuuriym- Kylän länsipuolelta kulkee Ylikiimingistä Nuorittaan ja edel- päristölle on ominaista kerroksellisuus, kylässä on sekoittu- leen Hetekylään johtava maantie. Tieltä avautuu komeita nä- neena vanhaa ja uutta rakennuskantaa. kymiä kohti kumpareella sijaitsevaa, viljelysalueiden ympä- röimää kylää. Rajaus

Kiiminkijoessa on kylän koillispuolella Kukonkoski. Joki on Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kiiminkijoen varrella si- suosittu melontareitti. Kiiminkijoen vesistö on suojeltu kos- jaitseva Joki-Kokon kylä viljelysalueineen sekä kylän koillis- kiensuojelulain nojalla. puolella sijaitseva Myllykangas. Alueen rajaus noudattaa pää- piirteissään Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-aluei- Pihapiirit sijaitsevat nauhamaisena kokonaisuutena kylän den inventoinnissa 1990-luvulla määriteltyä rajausta. halki kulkevan vanhan tien varsilla. Kylän keskellä tie kulkee pihapiirien halki. Kylässä on paljon vanhaa rakennuskantaa. Vaikka yksittäiset rakennukset ovat ominaispiirteiltään vaatimattomia, ne ovat osa maisemakuvaa. Kylässä on myös uusia omakotitaloja. Niistä kaikki eivät sovi maisemaan parhaalla mahdollisella tavalla. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 220

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Joki-Kokon kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 221

JUOPULIN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Juopuli. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Oulu

Kuvailu muodostavat pienipiirteisen, idyllisen kokonaisuuden. Kylän ohitse sen eteläpuolelta kulkevalta maantieltä avautuu paikoin Juopulin kylä viljelysalueineen sijaitsee Juopulinjärven ete- hienoja näkymiä viljelysalueille ja niiden yli järvelle. Maise- lärannoilla. Maastonmuodot ovat kumpuilevia. Kylää ja jär- makuvassa korostuvat kumpareilla sijaitsevat, avoimen vilje- veä ympäröivät metsäiset kangasmaat: Vaaraselkä, Metelin- lysmaiseman ympäröimät rakennusryhmät. kangas, Kiviharju, Suthovinkangas ja Hiirimaa. Juopulinjär- vi kuuluu koskiensuojelulailla ja vesilailla suojeltuun Kiimin- Rajaus kijoen vesistöön. Maisema-alueeseen kuuluvat Juopulinjärven eteläpuolella si- Viljelysalueet sijaitsevat järven etelä- ja lounaisrannoilla, jär- jaitsevan Juopulin kylän asutus ja viljelysmaisema. veä kohti viettävillä loivilla rinteillä. Asuinpaikat keskittyvät rykelmiksi viljelysalueiden ympäröimille kumpareille. Piha- piireihin johtavat kauniisti kaartuilevat soratiet. Teiltä avautuu vaihtelevia näkymiä viljelysmaisemaan, järvelle ja pihoil- le. Järven pohjoisrannoilla on loma-asutusta.

Kylän rakennukset edustavat varsin tavanomaista maaseudun perinteistä rakennuskantaa. Pihapiireissä on kuitenkin esim. hienoja aittoja. Kylässä on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Rakennusten ja maiseman muodostama kokonaisuus on maakunnallisesti arvokas.

Arviointiteksti

Juopuli on maisema-alueena maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Kumpuilevat maastonmuodot, pienialaiset viljelysalueet, niityt ja laidunmaat sekä perinteinen rakennuskanta ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 222

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Juopulin kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 223

JUORKUNAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Juorkuna. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu pelihautausmaa175. Maisema-alueella on vanhaa, talonpoikaista rakentamisperinnettä edustavaa rakennuskantaa. Alueella Maisema-alue sijaitsee Kiiminkijoen vesistöön kuuluvien jär- on myös maakunnallisesti arvokkaita kohteita. vien, Juorkunan ja Mätäsjärven, ympärillä. Kiiminkijoen vesis- tö on Natura-alue ja se on suojeltu koskiensuojelulailla. Järviä Arviointiteksti ympäröivät alavien, soisien alueiden ympäröimät kumpareet ja harjanteet. Juorkunaa ja Mätäsjärveä ympäröivät Tolpan- Maisema-alue on pienialainen, pienipiirteinen järvenranta- kangas, Koskikangas, Korkiaharju, Harmaalankangas, Susi- kylä Kiiminkijoen latvavesillä. Maisema-alueella on pienialai- lehto, Hattelankangas, Kalliomaa, Kannasmaa ja Kemilänmaa. sia viljelysalueita ja vanhaa, kulttuurihistoriallisesti merkittä- vää rakennuskantaa. Maisematyyppinsä edustajana se on omi- Maisema-alueella on kolme asutuskeskittymää, jotka sijait- naispiirteiltään melko vaatimaton, mutta silti kokonaisuutena sevat Holapantörmällä Mätäsjärven ja Juorkunan välisellä maakunnallisesti arvokas. niemellä, Juorkunan kaakkoisrannalla sekä Juorkunan koillisrannalla Määtänvirran pohjoispuolella. Asutuksen raken- Rajaus teessa näkyy selkeästi maastonmuotojen vaikutus: asutus ja viljelysalueet sijaitsevat järvien rannoilla, raivaamattomien Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään 1990-luvulla soisten alueiden toisistaan erottamilla kumpareilla. Pihapiirit tehdyn maisemainventoinnin yhteydessä määriteltyä rajausta. sijaitsevat väljästi rakentuneina rykelminä kumpareiden rin- teillä. Asutusta ympäröivät pienialaiset viljelysvyöhykkeet. Jär- vien rannoilla on jonkin verran loma-asutusta.

Holapantörmällä on kivikautinen asuinpaikka, Kiviniemessä hautapaikka historialliselta ajalta, Määtänvirrassa lapinpato ja sen pohjoisrannalla lapinkenttä, asuinpaikka historialliselta ajalta. Juorkunassa sijaitseva pieni Kalmusaari on entinen kap-

175 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 104. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 224

0 0,5 1 1,5 km M MML

Juorkunan kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 225

KEMILÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kemilä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu muotoinen kokonaisuus. Alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kohde Kemilä. Maisema-alueen runkona on Utosjoki. Kapea, mutkainen jokiuoma kaartaa maisema-alueella idästä kohti etelää. Joessa Rajaus on useita koskipaikkoja. Maisema-alueella ovat mm. Niskan- koski, Heljankoski, Rakankoski, Saarenpääkoski, Piirovankos- Maisema-alueeseen kuuluu Utosjokiympäristö Kemilän kylän ki ja Vääräkoski. Paikoin jokiuoma jakautuu kahtia, jokihaa- kohdalla. rojen väliin rajautuvat suuret saaret, Etusaari ja Piirovansaari.

Jokea ympäröivät laajat tasaiset suovaltaiset alueet. Maisemas- sa kohoumina erottuvat kallioiset muodoltaan pitkänomaiset kaakko-luode-suuntaiset selännealueet ja kangasmaat. Jokea rajaavat pohjoisessa Välitalonkangas ja Jokikangas, ja niitä vas- tapäätä joen etelärannalla Kemilänkangas.

Maisema-alueella on paikoin vanhaa asutusta. Pihapiirit sijaitsevat jokitörmillä toisiaan vastapäätä. Asutus on harvaa, pihapiirien väleihin rajautuvilla alueilla on pienialaisia viljelysalueita sekä rakentamattomia metsä- ja suoalueita. Paasikon- lammen ympärillä jokivarsilla on myös uutta rakentamista.

Arviointiteksti

Kemilän kulttuurimaiseman merkitys maakunnallisesti arvokkaana kohteena perustuu ennen muuta jokimaisemaan ja sen ominaispiirteisiin. Suomaisemien halki harjanteiden lomitse kiemurteleva Utosjoki pienine koskineen on hieno ja moni- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 226

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Kemilän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 227

KOLLAJAN KULTTUURIMAISEMA IIJOKIVARRESSA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kollaja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu jelyskelpoisille maille. Kollajanniemelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1600-luvulla. 1900-luvun alussa Kollaja oli Pudas- Maisema-alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järven suurimpia kyliä, tuolloin siellä oli 104 taloa ja 51 torp- seudulla, missä maisema on loivapiirteistä ja tasaista, soiden paa.176 osuus maa-alasta on suuri. Maisema-alue sijaitsee Iijoen varrella. Maisemalle leimaa-antava piirre on jokiuoman vierellä Nykyään asutus keskittyy Iijoen länsipuolelle Kollajanniemelle kulkeva pohjois-eteläsuuntainen harjuselänne. Kollajannie- sekä joen itäpuolelle Kollajan harjulle ja Kantolanharjulle. Kol- men ja Kollajan kylät sijaitsevat selänteen poikki kulkevan Ii- lajanniemen kylä on rakenteeltaan tiivis, talouskeskukset ovat joen jyrkästi kaartuvan mutkan lounaispuolella joen molem- kiinni toisissaan. Kylässä on paljon vanhaa rakennuskantaa. min puolin. Kylien eteläpuolella Iijokea ympäröivät kapeat Kollajanniemelle rakennettiin kiinteä tieyhteys vasta vuonna sivu-uomat sekä joen varsille muodostuneet lammet. Maise- 1982. Siihen saakka kulku kylälle tapahtui kesäisin veneellä ma-aluetta ympäröivät laajat, tasaiset suoalueet. Kantolanharjusta ja talvella jäätä myöten. Kantolanharjulla on maanviljelystä ja avoimia peltoalueita, kyläkuvassa näkyy Iijokivarressa on ollut asutusta jo kivikaudella. Kollajan- harvinaisia pystykatajia. Maisemassa vuorottelevat peltoau- niemellä on ajoittamaton muinaisjäännös sekä latomus histo- keat ja metsäsaarekkeet. Kollajan harjulla asutus sijaitsee har- rialliselta ajalta. Hämäläiset tekivät eräretkiä alueelle yli tuhat jun laella kulkevan tien varrella, maasto viettää jyrkästi kohti vuotta sitten, ja Perämeren rannikon asukkaat käyttivät aluet- syvällä uomassaan virtaavaa jokea. Kollajan harjulla Iijoen ja ta eräretkillään 1200-luvulta alkaen. Iijoki oli vienalaisten ja Naisjärven väliin rajautuvalla alueella asutus on hyvin har- pohjalaisten käyttämä merkittävä kulkuväylä. Ennen tieyhte- vaa. Alueella sijainneet viljelysalueet ovat suurimmaksi osak- yksien rakentamista Iijoki oli tärkeä kuljetusreitti. Iijoella ui- si kadonneet edellisen, 1990-luvulla toteutetun inventoinnin tettiin puutavaraa vuoteen 1988 saakka, ja tätä varten koskia jälkeisenä aikana. Jokea kohti viettävällä jyrkällä rinteellä on on aikanaan perattu. Koskia on uiton loppumisen jälkeen kun- uudehkoja vapaa-ajanasuntoja. Harju näkyy kylämaisemassa nostettu, nykyään koskiala on 90 % ennen kunnostusta ollees- korkeana mäntykankaana, joka laskee paikoin jyrkkänäkin ta tilanteesta. Puutavaran lisäksi myös tervatynnyreitä on las- rinteenä Iijoelle ja Naisjärvelle. kettu jokea pitkin Ouluun.

Iijokivarressa pysyvä asutus muodostui jokea ympäröiville vil- 176 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 102. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 228

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Kollajan kulttuurimaisema Iijokivarressa

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 229

Alueen kulttuurimaisemalle vielä 1990-luvun alussa ominaiset Arviointiteksti piirteet ovat muuttuneet edellisten vuosikymmenien kuluessa. Esimerkiksi joen rannoilla vielä 1990-luvulla olleet kapeat Iijoki ja Kollajan harju sekä Kollajan ja Kollajanniemen kyli- viljelysalueet ovat kadonneet maisemasta 1990- ja 2000-luku- en viljelysalueet ja asutus muodostavat maisemallisesti hie- jen kuluessa. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Kolla- non kokonaisuuden. Joen varsilla vastapäätä toisiaan sijaitse- jan harjulla, missä viljelysalueet ovat kasvaneet umpeen ja pal- vat kylät hahmottuvat pienipiirteisenä maisemakokonaisuu- jon vanhaa rakennuskantaa on kadonnut. Harju on kuitenkin tena. Kulttuurimaisema ilmentää alueelle tyypillisiä piirteitä: maisemallisesti arvokas osa kokonaisuutta. asutus on harvaa, kylät ovat pieniä ja viljelysalueet sijaitsevat pihapiirien ympärillä pienikokoisina lohkoina. Kylissä on run- Kollajan kylä ja Kollajanniemi on aluekokonaisuuksina määri- saasti vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa. telty maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriym- päristöiksi. Maisema-alueella sijaitsevat paikallisesti arvokkaat Rajaus perinnemaisemat Kollajan Pajuniemi ja Kollajan niitty. Kolla- jan niityllä kasvaa uhanalasta pulskaneilikkaa.177 Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kollajanniemen ja Kolla- jan kylät Iijoen molemmin puolin. Maisema-alueen rajausta on tarkennettu, ottaen huomioon maisemassa tapahtuneet muutokset.

177 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 166–172. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 230

KURIMON RUUKIN ALUE

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kurimon ruukin alue. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympä- ristö 1993). Kuuluu kohteeseen Särkijärvi. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu oli masuuni, josta ovat muistona vain peruskivet. Verstaalta johti tie ylös törmälle, jossa oli ruukinpatruuna Axel Backma- Kiiminkijoen Kurimuksen kosken varrella toimi vuosina nin rakennuttama Kurimon päärakennus. Nurkittain Herrgå- 1854–1878 rautaruukki, johon kuului mm. masuuni, put- rdin eli Herkoolin kanssa pihassa oli navettarakennus ja työ- laus- ja hitsauslaitos, kankirauta-, sulain- ja nippuvasara sekä tupa. Kahdelta sivulta pihaa reunusti upea kuusiaita. Lahden valimo.178 Valimo pystyi valmistamaan kaikkia mahdollisia pohjukassa hiukan kauempana Herrgårdista oli koulu, toisella valutuotteita hellanlevyistä hautaristeihin saakka. Oulussa puolella lahdelmaa taas puisto, jonne oli istutettu harvinaisia toimi ruukin oma myymälä. Ruukin toiminnan loistokausi puita ja pensaita. Pihamaalta lähtevää tietä reunustivat myös oli 1860-luvulla. Tuolloin tuotanto oli 1 700 000 kg erilaisia monet rakennukset: työväen asunnot, tallit ja vajat. Niiden rautatarvikkeita. Ruukissa kokeiltiin tuolloin myös teräksen joukossa oli ”Ristipytinki”, joka toimi ruukin konttorina.180 valmistamista järvi- ja suomalmista. Ruukki ajautui vaikeuk- sien jälkeen vararikkoon ja toiminta loppui vuonna 1878.179 Ruukista on maastossa jäljellä vähäisiä rakennelmia, mm. kanava, kuonakasoja sekä kartanon paikka ja sitä rajaava kuusi- Rautaruukki rakennuksineen ja työpajoineen sijaitsi Kiimin- aita. Alueella on metsähallituksen pystyttämiä rakennelmia, ginjoen pohjoisrannalla luonnonkauniilla paikalla. Edustalla kuten laavu. virtasi vuolas joki ja ympärillä levittäytyivät laajat korpimetsät. Joen pohjoisrannalla niemen poikki kaivetun kanavan varrella Kiiminkijoki on suojeltu koskiensuojelulailla ja vesilailla. Ku- oli verstas, jossa olivat putlaus- ja hitsausuunit, valssi ja sulain- rimonkosken niityt ovat suojeltua Natura-aluetta. vasara. Sen pohja on vielä näkyvissä. Kanavan toisella puolella

178 Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, 252. 179 Kurimon ruukin vaiheita. http://kirjastovirma.net/utajarvi/kurimo/#a02 (27.10.2014). 180 Kurimon ruukin vaiheita. http://kirjastovirma.net/utajarvi/kurimo/#a02 (27.10.2014). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 231

0 0,2 0,4 0,6 km P MML

Kurimon ruukin alue

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 232

Arviointiteksti Rajaus

Kurimon ruukin alue on esimerkki maakunnan teollisuuden Maisema-alueeseen kuuluu Kiiminkijoen Kurimonkoski ja historiasta. Maisemassa on edelleen olemassa jäänteitä alueella sitä ympäröivät ranta-alueet sekä joen pohjoisrannalla sijait- aikanaan toimineesta rautaruukista. Alue on paitsi historialli- seva Kurimon ruukin alue. sesti arvokas, myös maisemallisilta arvoiltaan merkittävä. Se on arkeologinen kohde ja maisemanähtävyys, jolla on merki- tystä myös matkailu- ja retkeilykohteena. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 233

OULUJOKIVARREN JA LÄHTEVÄNOJAVARREN KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Oulujokivarsi – Lähtevänoja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu Oulujoen ja lähtevänojan varsilla on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Oulujokivarressa sijaitseva Maisema-alue tukeutuu Oulujokeen ja siihen laskevaan Lähte- Sipolankylän raitti on aluekokonaisuutena maakunnallisesti vänojaan. Jokiuoma avautuu paikoin lammiksi ja lahdelmiksi, arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. maisema-alueella sijaitsevat Kurtinlampi ja Liisanlahti. Joes- sa on paikoin muodoltaan pitkänomaisia saaria. Jokeen las- Arviointiteksti kee useita kapeita, kiemurtelevia ojia. Jokea ympäröivä maisema on tasaista ja paikoin loivasti kumpuilevaa, jokea reu- Kokonaisuutena Oulujokivarren ja Lähtevänojavarren kult- nustavat suovaltaiset metsäalueet ja matalat kumpareet. Mai- tuurimaisemat ovat maakunnallisesti merkittävä kokonaisuus. sema-alueen lounaispuolella kohoaa Rokuanvaara. Oulujokivarren kulttuurimaisema on pääpiirteissään vanhaa mutta ominaispiirteiltään aika tavanomaista jokivarren vilje- Oulujokivarressa on harvakseltaan kivikautisia asuinpaikko- lysmaisemaa. Monin paikoin jokea ympäröivät metsäalueet. ja. Jokivarsi on hyvin vanhaa viljelysseutua. Nykyään vilje- Oulujokivarressa maisema-alueen arvot perustuvat nimen- lyksessä olevat peltoalueet reunustavat jokea kapeana, met- omaan Oulujokeen ja sille tyypillisiin, omaleimaisiin erityis- säalueiden monin paikoin katkomana nauhana. Asuinpaikat piirteisiin. sijaitsevat peltoalueiden keskellä, paikoin lähes yhtenäisinä nauhoina jokitörmillä, paikoin joen ja sen molemmin puo- Oulujokeen laskevan kapean ja mutkittelevan Lähtevänojan lin kulkevien maanteiden väliin rajautuvilla alueilla. Kyläko- varsilla sijaitsevat peltoalueet ja asutus muodostavat maakun- konaisuuksina erottuvat Ala-Niska, Alasuvanto, Sipolankylä, nallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Alueella on paljon kult- Kurttila ja Keski-Niska. tuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Oulujokivarren maisema on muotoutunut voimalaitosten ra- Rajaus kentamisen seurauksena. Oulujokeen rakennettiin kaikkiaan kahdeksan vesivoimalaitosta 1950-luvun kuluessa. Maise- Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Oulujokivarsi Utasen voima-alueen pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1957 rakennettu malaitoksen yläpuolelta etelään sekä Oulujokeen laskevaa Läh- Utanen. Se ei kuulu maisema-alueeseen. tevänojaa ympäröivä kulttuurimaisema. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään Pohjois-Pohjanmaan arvokkai- Lähtevänojan varressa pihapiirit sijaitsevat kiemurtelevan ojan den maisema-alueiden luettelossa esitettyä rajausta. varsilla. Viljelysalueet reunustavat ojaa yhtenäisenä nauhana. Tihentymänä erottuu Kylmälästä Oulujokivarteen johtavan maantien ja rautatien risteyskohdan ympärillä sijaitseva Ojakylä. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 234

0 1 2 3 km M MML

Oulujokivarren ja Lähtevänojavarren kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 235

PÄRJÄNSUON ASUTUSMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Pärjänsuo. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu Kylä on rakennettuna kulttuuriympäristönä yhtenäinen kokonaisuus. Valtaosa kylässä sijaitsevista rakennuksista on ra- Pärjänsuo on vuoden 1936 asutuslain mukaan perustettu asu- kennettu jälleenrakennuskaudella. Pihapiireissä on asuinra- tusalue. Pärjänsuolle on perustettu yli 100 asutustilaa, pääosa kennusten ohella talousrakennuksia. Kylässä on myös muu- niistä viime sodan jälkeen. Pärjänsuo sijaitsee Livojoen ete- tamia 1900-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja omakotitalo- läpuolella alavalla, suovaltaisella alueella, jota idässä rajaavat ja. Kylän keskustassa maamerkkirakennuksena erottuu Pär- luode-kaakkosuuntaiset selännealueet. jänsuon koulu.

Kylä on rakenteeltaan hyvin harva, mikä on jälleenrakennus- Arviointiteksti kauden kylille yleisesti tyypillinen piirre. Asuinpaikat sijaitsevat joko yksittäisinä tai muutamista pihapiireistä muodostuvi- Pärjänsuon asutustilakylä on laaja, edustava ja yhtenäinen, na rykelminä laajoina lenkkeinä maastoon linjattujen teiden hyvin säilynyt esimerkki jälleenrakennuskaudella rakenne- varsilla. Toisistaan erillisinä asutustihentyminä kylässä erot- tuista asutustilakylistä. Rakennuksille alkujaan tyypilliset omi- tuvat matalilla kumpareilla sijaitseva kylän keskusta, Lintu- naispiirteet ovat säilyneet useimmiten varsin hyvin. Pärjänsuo perä ja Latva. Lintu-perällä tilat on nimetty lintujen mukaan, on myös rakennettuna kulttuuriympäristönä maakunnallises- alueella sijaitsevat mm. Kuovi, Kurki, Koppelo, Teeri, Rastas, ti arvokas aluekokonaisuus. Västäräkki, Varpunen, Metso, Peippo, Tikka, Riekko, Hanhi, Tavi, Haikara, Joutsen, Pääsky, Kuikka ja Tavi. Rajaus

Asuinpaikkojen ympärillä on paikoin pienialaisia peltoalueita. Alueeseen kuuluu tiestön varaan väljästi rakentunut Pärjän- Kylämaisema on muuttunut viljelyksessä olevien peltoaluei- suon asutustilakylä viljelysalueineen. Maisema-alueen rajauk- den vähentymisen seurauksena. Asutusta ympäröivät laajat ja sessa on huomioitu taustamaisemana merkittävä Murtomaa. tasaiset asumattomat suoalueet. Kylästä avautuu paikoin hienoja näkymiä ympäröivään vaaramaisemaan. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 236

0 1 2 3 km M MML

Pärjänsuon asutusmaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 237

SANGINKYLÄN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Sanginkylä. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu Arviointiteksti

Sanginkylän kulttuurimaisema sijaitsee Sanginjärven rannalla Sanginkylä on maisemakuvaltaan hieno, pienipiirteinen ja järven kaakkoispuolella. Vastarannalla järven luoteisrannalla idyllinen esimerkki harvaanasutun Pohjois-Pohjanmaan ne- on maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriym- valakeuden seudun perinteisestä järvenranta-asutuksesta. päristöksi määritelty Lahden kylä viljelysalueineen. Sanginky- Alueen arvot pohjautuvat ennen muuta viljelysmaisemal- län sivuitse kulkee Utajärveltä Juorkunan ja Särkijärven kautta le tyypillisiin piirteisiin. Olennainen osa kokonaisuutta ovat Puolangalle johtava maantie. peltoalueiden yli Sanginjärvelle ja sen yli avautuvat laajat nä- kymät. Myös rakennuskantaan liittyy maisemallisia ja kult- Maisema-alue on pieni ja selkeästi rajautuva. Kylä viljelys- tuurihistoriallisia arvoja. alueineen sijaitsee järveen niemenä työntyvällä harjanteella. Kylän lounaispuolella on Kaminkangas. Kylän koillispuolella Rajaus on Itäojaa ympäröivä laakea suoalue, Vaarnikkasuo, ja kaakkoispuolella turvetuotantoalue. Ympäröivillä alueilla vuorot- Maisema-alueeseen kuuluu Sanginkylä viljelysalueineen. televat tasaiset suovaltaiset alueet ja kaakko-luode -suuntaiset harjanteet.

Sanginkylä on pienipiirteinen kokonaisuus. Asuinpaikat sijaitsevat ryhminä harjanteella järven rantojen tuntumassa ja viljelysalueet niiden ympärillä pienehköinä lohkoina. Pelto- alueiden väleissä kulkevat maastonmuotoja myötäillen kauniisti kaartuilevat kapeat soratiet. Kylässä on paitsi vanhoja, talonpoikaista rakentamisperinnettä edustavia rakennuksia, myös runsaasti uudempia, 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja omakotitaloja ja loma-asuntoja. Valtaosa rakennuksista on varsin vaatimattomia. Suurin osa kylän pelloista on kesannolla. Viljelyksen loppumisen jälkeen maisemakokonaisuutta uhkaa umpeenkasvu. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 238

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Saninkylän kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 239

SÄRKIJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Särkijärvi. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Utajärvi

Kuvailu Särkijärvellä on paljon vanhaa rakennuskantaa. Valtaosa rakennuksista on melko tavanomaisia esimerkkejä talonpoikai- Maisema-alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden sesta rakentamisperinteestä. Kylässä on myös uusia rakennuk- maisemaseudun ja Kainuun vaaraseudun vaihettumisalueel- sia, jotka sopeutuvat suhteellisen hyvin maisemaan. la, mikä näkyy maiseman ominaispiirteissä. Maastonmuodot ovat lievästi kumpuilevia. Järven ympärillä on matalia kumpa- Arviointiteksti reita ja kankaita. Korkeimpina erottuvat järven luoteispuolella sijaitsevat Herkkulankangas, Revonaho ja Jurvalankangas. Särkijärven kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas. Maisema-aluetta ympäröivät laajat suovaltaiset alueet. Se on edustava esimerkki järvenranta-asutuksesta. Järveä ym- päröivät viljelysalueet, vanhat talonpoikaista rakennusperin- Kyläasutus on aikanaan syntynyt viljavien rantamaiden, ka- nettä edustavat rakennukset sekä järvelle ja sen yli avautuvat lavesien ja metsästysmaiden äärelle. Kylän historiaan liittyy vaihtelevat näkymät muodostavat omaleimaisen ja mieleen noin 4 km päässä Kiiminkijoen Kurimonkosken rannalla si- jäävän kokonaisuuden. Maisemassa ovat monin paikoin säi- jainnut rautaruukki, joka oli toiminnassa 1800-luvun jälki- lyneet maaseudun kulttuurimaisemille vanhastaan tyypilli- puoliskolla.181 set piirteet. Maisemakuvaa elävöittävät esim. maastonmuotoja myötäillen kulkevaa tietä paikoin rajaavat puurivistöt. Maisema-alueen keskuksena on Särkijärvi. Se kuuluu Kiimin- kijoen vesistöön, joka on Natura-aluetta ja suojeltu koskien- Rajaus suojelulain nojalla. Maisema-alueen rajaus on pääpiirteissään sama kuin Poh- Särkijärven rannat ovat lähes kauttaaltaan viljelykäytössä. jois-Pohjanmaan arvokkaita maisema-alueita esittelevässä jul- Monin paikoin avoimet viljelysalueet ulottuvat rantaan saak- kaisussa esitetty rajaus. Rajausta on paikoin tarkennettu ja laa- ka. Asutus tukeutuu maastonmuotoihin, pihapiirit sijaitsevat jennettu, maisema-alueeseen on rajattu mukaan viljelysmaise- joko yksittäisinä tai useamman pihapiirin muodostamina ryh- maa reunustavia, taustamaisemina merkittäviä selännealueita. minä matalien kumpareiden järveä kohti viettävillä rinteillä ja teiden varsilla. Järven ympäri kiertää järven muotoa myötäile- Kiiminkijoen varressa sijaitseva Kurimon ruukin alue on ra- vä tie. Tieltä avautuu monin paikoin hienoja näkymiä järvelle jattu maisema-aluekokonaisuuden ulkopuolelle. Se ei hahmo- ja sen yli vastarannan maisemaan. tu osaksi maisema-aluetta. Kurimon ruukin alue on päivitys- inventoinnin yhteydessä otettu mukaan luetteloon erillisenä kohteena. Se on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja

181 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 108. esimerkki arkeologisesta maisemasta. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 240

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Särkijärven kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 241

TAIPALEENHARJUN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Taipaleenharju. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö RKY 1993 (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993). Taipaleenharju ja tuulimyllyt. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu Kylän sivuitse kulkee Oulusta Kuusamoon johtava valtatie 20. Valtatieltä avautuu edustavia näkymiä kylään, kylä hahmottuu Taipaleenharjun kylä sijaitsee muodoltaan pitkänomaisella tielle maamerkinomaisena kokonaisuutena. Tyylimyllyt hah- luode-kaakko-suuntaisella, ympäristöstään selkeästi erottu- mottuvat valtatielle paikallista omaleimaisuutta luovina maa- valla harjanteella, Kotikankaalla. Kotikankaan luoteispuolella merkkirakennuksina. on sitä pienempi ja matalampi harjanne, Kankaanpäänkangas. Harjanteita ympäröivät alavat suovaltaiset alueet. Kylää ympä- Arviointiteksti röivät järvet ja lammet, kylän pohjoispuolella sijaitsevat Mus- talampi, Taipaleenlampi ja Paskonlampi, ja kylän eteläpuolella Taipaleenharjun kylä on omaleimainen kulttuurimaisemako- Aittojärvi, Iso Kivijärvi ja Pikku Kivijärvi. konaisuus, johon liittyy maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Kotikankaan laella sijaitseva Taipaleenharjun kylä Kotikankaan Aittojärveä kohti viettävällä kaakkoisrinteellä on erottuu maamerkkinä valtatielle 20. Omaleimaisuutta luovia muinaisjäännöskohteena kivikautinen asuinpaikka. maamerkkirakennuksia kylämaisemassa ovat kolme vanhaa tuulimyllyä. Viljelyksessä olevat peltoalueet ja asutus sijaitsevat Kotikan- kaalla: asutus sijaitsee harjanteen korkeimmalla kohdalla, vil- Rajaus jelysalueet harjanteen koilliseen ja lounaaseen viettävillä rin- teillä. Kylässä on paljon talonpoikaista rakentamisen perin- Maisema-alueeseen kuuluu Taipaleenlammen ja Aittojärven nettä edustavaa vanhaa rakennuskantaa. Paikallisena erityis- väliin rajautuva Taipaleenharjun kylä. Rajauksessa on otettu piirteenä kylässä ovat näkyvillä paikoilla harjanteella sijaitse- huomioon kylää ympäröivät vesistöt ja selännealueet. vat, avoimen viljelysmaisema ympäröimät vanhat tuulimyllyt. Kylässä on myös uutta rakentamista, joka ei kaikilta osin sopeudu maisemaan. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 242

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Taipaleenharjun kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 243

YLI-VUOTTON KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Yli-Vuotto. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Oulu

Kuvailu Arviointiteksti

Yli-Vuotton kylä sijaitsee Iso-Vuotungin järven rannalla Kii- Yli-Vuotto on esimerkki järvenranta-asutuksesta Pohjois-Poh- minkijoen eteläpuolella. Maisema on varsin tasaista ja suoval- janmaan nevalakeuden seudulla. Kylä on maisemallisesti hyvä taista. Järveä ympäröivät loivapiirteiset kankaat. kokonaisuus ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Asutus ja viljelysalueet sijaitsevat järven pohjoisrannalla Yli- Rajaus kiiminkiin johtavan maantien varrella, keskelle järveä työnty- vällä niemellä sekä järven länsirannalla. Viljelyskäytössä olevat Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään edellisen peltoalueet sijaitsevat järven rannoilla, pihapiirit viljelysaluei- maisemainventoinnin yhteydessä määriteltyä rajausta. Rajaus- den keskellä ja teiden varsilla. Järven pohjoisrannalla rakenta- ta on paikoin tarkennettu, ottaen huomioon kulttuurimaise- minen tukeutuu maantiehen muodostaen nauhamaisen koko- massa tapahtuneet muutokset. Vähä-Vuotton kylän alueel- naisuuden. Alueella on vanhoja, kulttuurihistoriallisesti mer- la järvien väliin rajautuvalla kannaksella rajausta on huo- kittäviä rakennuksia. Kylässä on myös uusia asuinrakennuksia, mattavasti supistettu. Vähä-Vuotungin järven rannalla vielä jotka poikkeavat vanhoista rakennuksista ominaispiirteistään. 1990-luvulla sijainneet viljelysalueet ovat edellisen inventoinnin jälkeen miltei kokonaan kadonneet, ja alue ei enää hah- Yli-Vuoton kylässä viljelyskäytössä olevien peltoalueiden motu arvokkaana kulttuurimaisemana. määrä on jossain määrin vähentynyt edellisen maisemainventoinnin jälkeen, 1990- ja 2000-luvuilla. Näin on tapahtunut varsinkin maisemallisesti parhaimpana kohtana edellises- sä inventoinnissa määritellyllä Iso-Vuotungin keskelle työn- tyvällä niemellä. Vähä-Vuotungin järvi ei erotu maisemassa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 244

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Yli-Vuotton kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 245

5.5. KAINUUN VAARASEUTU

JOKIJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Tyräjärvi – Jokijärvi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Taivalkoski

Kuvailu Alue on harvaan asuttua. Asutus sijaitsee vesistöjen rannoilla, kumpareilla ja vaarojen rinteillä. Jokijärven ympärillä asutus Maiseman ominaispiirteissä näkyy selvästi mannerjäätikön ja viljelysalueet keskittyvät Väliperän ja Kauhaperän sekä Kau- aiheuttama luode-kaakko-suuntaisuus. Maisemassa erottuu haperän ja Murhiperän väliin rajautuville niemille, Väliperän mannerjäätikön kulkusuunnassa poikittaisia lounas-koillis- länsirantaa myötäilevän tien varrelle sekä Iijoen rannoille ka- suuntaisia harjanteita. Yksi niistä kulkee Jokijärven Välipe- pean Tyräjoen suualueen ympärille. Viljelysalueet ovat pieniä rältä koilliseen. ja asumattomien erämaisten alueiden toisistaan erottamia. Pel- lot sijaitsevat vesistöjen rannoilla pieninä lohkoina. Viljelys- Maisema-alueella ovat näkyvissä Kainuun vaaraseudulle omi- käytössä olevien peltoalueiden määrä on monin paikoin sel- naiset piirteet. Maisemarakenne muodostuu vaaroista ja kum- västi vähentynyt edellisen, 1990-luvulla tehdyn inventoinnin pareista sekä niiden väliin rajautuvista alavista suomaista ja jälkeen. Näin on tapahtunut varsinkin Väliperän länsirannalla. vesistöalueista. Tyräjärven pohjoispuolella korkeimpina vaaroina erottuvat Isovaara, Hiltusenvaara, Tyrävaara ja Vasikka- Maisema-alueella on perinteistä maaseudun rakennuskantaa. vaara, Koviojärven pohjoispuolella sijaitsevat Koviovaara, Soi- Jokijärven etelärannalla on kirjailija Kalle Päätalon lapsuu- dinkumpu ja Joutenaho. Jokijärven pohjoispuolella kohoavat denkoti Kallioniemi, joka on historiallisesti arvokas kohde. Käkikangas, Peräkangas, Ulkukangas, Soidinvaara, Välimaa, Jylkky, Pyyvaara ja Lamminkangas. Arviointiteksti

Alueella on suuria reittimäisiä järvivesistöjä, pienempiä jär- Jokijärven maisema-alue on maakunnallisesti arvokas koko- viä, puroja ja jokia. Maisema-alueeseen kuuluva Jokijärvi on naisuus. Se on edustava esimerkki Kainuun vaaraseudun har- muodoltaan monimuotoinen järvi, joka jakautuu niemien toi- vasta, vesistöihin tukeutuvasta ja erämaiden ympäröimästä sistaan erottamiin osiin, Väliperään, Kauhaperään ja Murhi- asutuksesta. Jokijärven maisemat ovat Päätalon kirjallisen tuo- perään. Jokijärvi laskee Iijokeen Vääräjoen sekä Lummelam- tannon myötä saamassa kansallisomaisuuden luonteen ja niil- men ja Kurtinlammen kautta. Iijoessa on useita pieniä koskia. lä on myös matkailullista merkitystä. Jokijärven länsipuolella Iijoen yhtymäkohdassa on harjusaa- rekkeita. Jokijärveen laskevat Tyräjärvi Tyrälammen sekä ka- Rajaus pean ja mutkittelevan Tyräjoen kautta sekä Murhijoki Mur- hiperän kautta. Vesistöt kuuluvat Iijoen vesistön keski- ja ylä- Maisema-alueeseen kuuluvat Jokijärveä ympäröivät viljelys- osaan, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. alueet ja asutus sekä erämaa-alueet. Rajauksessa on otettu huomioon maisema-aluetta rajaavat selännealueet. Kaakos- Jokijärven alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä. Järven sa maisema-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaksi eh- rannoilla on kivikautisia asuinpaikkoja ja kuoppia. Kirkko- dotettuun maisema-alueeseen Tyräjärven kulttuurimaisema. saaressa on hautapaikka historialliselta ajalta. Jokijärven län- sipuolella asuinpaikat sijaitsevat nauhana jokiuomien väliin rajautuvalla harjanteella.

Jokijärven Hilturannalla sijaitsi Taivalkosken ensimmäinen kirkko, jonka ”yläpitäjäläiset” jokijärvisten johdolla raken- nuttivat vuosina 1847–1848. Kirkko siirrettiin Taivalkosken kirkonkylään Anninpalonmäelle vuosina 1877–1878. Kirkko siirrettiin uittamalla jokea pitkin kesällä 1877.182

182 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 126. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 246

0 1 2 3 km M MML

Jokijärven kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 247

JONGUN, JAURAKAN JA PUHOKSEN JOKI- JA JÄRVIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu Arviointiteksti

Puhosjoen ja Korpijoen vesistöalue sijaitsee Pudasjärven Puhosjoen ja Korpijoen vesistöalueen maisemassa yhdistyvät itä-kaakkoisosassa. Erämaa-alueiden läpi mutkittelevat joet Koillismaan erämaatyyppinen vaaramaisema järvineen ja jo- yhdistävät alueen suuret järvet, Puhosjärven ja Jongunjärven, kineen sekä pienipiirteinen koillismaalainen maaseudun kult- Iijoen vesistöön. Suurten järvien lisäksi Puhosjoen ja Kor- tuurimaisema. Vapaina virtaavat joet ovat virtaamiltaan ja le- pijoen vesistöalueella on runsaasti pienempiä järviä, lampia, veyksiltään kohtalaisen pieniä. Suurin osa jokivarsista on ra- jokia ja puroja. kentamatonta erämaata, jota pilkottavat vanhat pihapiirit ja niitä ympäröivät pienet peltoaukiot. Vesistöalueen metsät ovat Maisemallisesti alue on osa Koillismaan jylhää vaaramaise- suurelta osin metsätalouskäytössä. maa. Alueeseen yhdistyy isoja ja pienempiä järviä sekä erä- maa-alueiden ja pienten viljelysalueiden lävitse kulkevia va- Rajaus paasti virtaavia jokia. Maisema-alueeseen kuuluvat Puhosjärvi, Välijoki, Kosamon- Nykyinen asutus levisi Jongunjärven, Jaurakkajärven ja Puhos- järvi, Puhosjoki, Korpijoki, Akonjärvi, Jaurakkajärvi, Peltta- järven alueille 1500-luvulta lähtien. Asutus seuraa selkeästi ve- rinjärvi ja Jongunjärvi. sistöreittejä. Asuinpaikat ja niitä ympäröivät pienialaiset viljelysalueet sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Maisema-alueella sijaitsevat Puhoksen, Jaurakkajärven ja Jongun kylät useine erillisine kylänosineen. Järvien ja jokien varsilla on myös paljon loma-asutusta. Vesistöjen väliset erämaa-alueet ovat jää- neet suurimmalta osalta asumattomiksi metsätalouskäyttöön. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 248

0 4 8 12 km M MML

Jonun Jaurakan ja Puhoksen joki- ja järvimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 249

JULMA ÖLKKY

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Julma Ölkky kuuluu Hossan Natura-alueeseen. Haarakangas – Julma Ölkky on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Kuusamon eteläosassa sijaitseva Julma Ölkky on suurin kol- mesta maan halkeamaan syntyneestä kanjonijärvestä Suomes- Julma Ölkky on tunnettu retkeilykohde. Kanjonin ympäri sa. Ölkky on vanhaa lapinkieltä ja tarkoittaa rotkoa. Julman kiertää retkeilyreitti. Järveltä alkaa Julma Ölkky – Somer – Ölkyn synty ajoittuu yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtunee- Hossa -melontareitti. seen maapallon pinnan muodostumiseen. Julma Ölkky on ylimmäinen järvi Oulujoen vesistöön kuuluvalla Hyrynsal- Arviointiteksti men reitillä. Järven vedet virtaavat Kiantajärven läpi Emäjokea myöten Oulujärveen ja sieltä Oulujokea pitkin Perämereen. Julma Ölkky on Suomen suurin kanjonijärvi. Korkeiden ja jyrkkien kallioseinämien reunustama järvi on maisemiltaan Kanjonijärvi on lähes 50 m syvä. Kolme kilometriä pitkän kan- jylhäpiirteinen ja vaikuttava. Alue on maisemanähtävyyte- jonin seinämät ovat paikoin yli 50 m korkeat. Seinämät ovat nä merkittävä retkeilykohde. Rotkojärven itärannalla on Jul- pystysuoria, jyrkkiä ja karuja kallioita, jotka ovat paikoin ra- ma-Ölkyn kivikautinen kalliomaalaus. pautuneet komeiksi rakkakivikoiksi. Rotkon itäreunalla on kaltevia kalliopintoja ja louhikoita. Itärannalla lähellä järven Rajaus pohjoispäätä on holvimainen kalliohalkeama, Pirunkirkko, jota paholainen on tarinan mukaan pitänyt majapaikkanaan. Maisema-alueeseen kuuluu kallioseinämien ympäröimä Julma Järven itäisellä jyrkänteellä on useita puroja, niistä Pirunkir- Ölkyn kanjonijärvi. kon luona kallionjyrkänteeltä laskevaa puroa kutsutaan Sa- teenkaarilähteeksi veden aiheuttaman värileikin takia.

Rotkojärven itärannalla kalliopahdassa on Julma-Ölkyn kalliomaalaus, joka on pohjoisin Suomesta löydetty kalliomaalaus. Maalaukset, joissa on 3–4 hahmoa, ihmisiä ja hirvi, ovat pystysuorassa pohjois-eteläsuuntaisessa kallioseinässä, noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta183.

183 Muinaisjäännösrekisteri, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/ mjreki/read/asp/r_default.aspx (30.11.2015). ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 250

0 0,3 0,6 0,9 km P MML

Julma Ölkky

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 251

KORENTOJÄRVEN RANTAMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu Korentokylässä sijaitsevat rakennukset ovat varsin tavanomaisia ja lähinnä paikallisesti arvokkaita. Niillä on merkitystä Maisema-alueeseen kuuluvat Korentojärvi ja sen rantamaise- osana maisemakokonaisuutta. mat. Järven pohjois- ja länsipuolilla rannoilla on viljelysalueita ja harvaa asutusta. Etelä- ja itäpuolilla järveä on laajoja asu- Arviointiteksti mattomia metsä- ja suoalueita. Pohjoisesta järveen laskee Ii- nattijoki ja koillisesta suoalueiden ympäröimä kapea Nikuoja. Korentojärvi, valtatieltä 20 järvelle ja sen yli avautuvat näky- Lounaassa järvi laskee Hirvasjoen kautta Iijokeen. mät ja järven taustalla näkyvät vaaramaisemat muodostavat yhdessä maakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Järvi ja Maisemassa näkyvät Kainuun vaaraseudulle tyypilliset piir- sen rantamaisemat erottuvat tiemaisemassa maamerkinomai- teet. Maisemalle ovat ominaisia vaarat ja niiden väliin rajautu- sena maisemakokonaisuutena. Maisema-alue on edustava esi- vat laajat tasaiset suoalueet. Luoteessa järveä rajaa lounas-koil- merkki Kainuun vaaraseudulle tyypillisestä järvenranta-asu- lissuuntainen pitkänomainen harjanne, Korentokangas. Idäs- tuksesta. sä, etelässä ja lounaassa järveä ympäröivät alavat suoalueet. Niiden taustalla kohoavat Myllyvaara, Rumavaara ja Lapin- Rajaus kangas.Viljelysalueet sijaitsevat rantojen tuntumassa pieninä lohkoina ja kapeina nauhoina. Asuinpaikat sijaitsevat järven Maisema-alueeseen kuuluvat Korentojärvi ja sitä ympäröivät pohjoisrannalla Korentokankaan rinteillä. Alue on asuinpaik- kulttuuri- ja luonnonmaisemat. Järven taustalla kaukomai- kana hyvin vanha, rinteillä on nykyisten asuinpaikkojen lo- semassa näkyvät vaarat, mm. Myllyvaara, Rumavaara ja La- massa useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rantojen tuntumas- pinkangas, ovat taustamaisemana olennaisia, vaikka ne eivät sa järven länsirannalla on myös loma-asutusta. kuulu maisema-alueen rajaukseen.

Korentojärven pohjoispuolitse Korentokangasta myöten kulkee Oulusta Kuusamoon johtava valtatie 20. Tieltä järvelle avautuvat komeat näkymät tekevät maisemakokonaisuudesta maakunnallisesti merkittävän. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 252

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Korentojärven rantamaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 253

SYÖTTEEN MAISEMATIE

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Pudasjärvi

Kuvailu harjujensuojelualue. Se on myös osa Syötteen-Salmitunturin linnustonsuojelualuetta. Syötteen vanha maantie, Syötteen maisematie, kulkee Kainuun jylhissä vaaramaisemissa Iso-Syötteen ja Lotjan vaarojen väliin Tien varressa on paikoin soranottoalueita, jotka erottuvat mai- rajautuvalla alueella. Tie johtaa Iinattijärvelta pohjoiseen kul- semavaurioina. Ne on rajattu maisemakokonaisuuden ulko- kevalta maantieltä Naamangan kylän ja Pikku-Syötteen ohitse puolelle. Syötekylään. Maisemalle ovat ominaisia vaarat ja niiden vä- leihin rajautuvat kapeat jokilaaksot ja pienialaiset suoalueet. Arviointiteksti

Tie kulkee maastossa Naamanganjoen uoman tuntumassa, Syötteen maisematie on hieno ja arvokas esimerkki Kainuun matalien vaarojen muodostamaa selännettä myötäillen. Tien seudun jylhistä vaaramaisemista. Alueen arvojen perustana varrella on paikoin loma-asutusta. Naamankajärven eteläpuo- ovat vaaramaisemassa maastonmuotoja myötäillen sekä pysty- lella, pienen Pölläjärven ja Hoikkalammen välisellä kannak- että sivusuunnissa kaarrellen kulkeva maantie ja tieltä ym- sella, on valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuu- päröivään suurmaisemaan avautuvat moninaiset ja vaihtele- riympäristöksi (RKY 2009) määritelty Naamangan kylä. vat näkymät.

Tiemaisemalle ovat ominaisia vaaramaisemaan avautuvat, mo- Rajaus ninaiset, vaihtelevat ja hienot näkymät. Tieltä avautuu näky- miä vaaroille, niiden väliin rajautuville suoalueille, jokilaak- Tiemaisemakokonaisuuteen kuuluu tiealue lähiympäristöi- soihin ja järville. Maisemassa erottuvat mm. Niskavaara, Ko- neen. Alueen rajauksessa on huomioitu tieltä avautuvat näky- tivaara, Lotja ja Petäjä-Lotja, Tolpanvaara, Kettumaa, Pitämä- mät ja näkymien taustamaisemina kohoavat selänteet ja vaarat. vaara, Keihäsvaara ja Pikku-Syöte. Vaarojen metsäiset rinteet muodostavat näkymien taustamaisemaa. Myös kaukomaisemassa näkyvät vaarat, jotka jäävät maisema-alueen rajauksen ulkopuolelle, ovat taustamaisemana merkittäviä.

Tiemaisema-alueelle ulottuu Naamankaharjun-Pytkynharjun ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 254

0 0,5 1 1,5 km M MML

Syötteen maisematie

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 255

TAIVALKOSKEN KIRKONKYLÄ

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Taivalkosken kirkonkylä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Taivalkoski

Kuvailu rakennuskantaa. Keskellä kirkonkylää sijaitsevat Jalavan ja Karvosen kauppakartanot. Jakkilanmäellä on vanhaa asutus- Taivalkosken kirkonkylä sijaitsee Taivalvaaran kupeessa, Ii- ta, mm. kylän vanhimpiin taloihin kuuluvan Jakkilan raken- joen ja siihen laskevan Kostonjoen uomien rajaamalla alueel- nukset. la. Vesistöjen monimuotoisuus on vahvasti paikallista omaleimaisuutta luova piirre: jokien uomat kiemurtelevat vaarojen Vuoden 1996 kartalla näkyvät, kirkonkylän keskustan tuntu- ja kankaiden väleistä, jokimaisemassa vaihtelevat kosket ja massa sijaitsevat viljelysalueet ovat kadonneet edellisen mai- suvantopaikat. Iijoki kiertää mutkitellen Taivalvaaran ympä- semainventoinnin jälkeen, 1990- ja 2000-lukujen kuluessa, ri. Joki laajentuu Taivalvaaran koillispuolella Pesiölammeksi. lähes kokonaan. Kirkonkylän keskustan sivuitse kulkee Ou- Kaakossa kirkonkylää rajaa Kostonjokeen laskeva Siikalam- lusta Kuusamoon johtava valtatie 20, joka oikaistiin Jurmus- pi. Kirkonkylän kohdalla Iijoessa on Taivalkoski. Kirkonky- ta Taivalkosken kirkonkylän kautta kulkevaksi 1950–1960-lu- lää ympäröivät vaarat ja kankaat, joista korkeimpana erottuu kujen vaihteessa. maisemaa hallitseva Taivalvaara. Taivalvaaran korkeus Alasu- vantoon verrattuna on noin 90 m184. Arviointiteksti

Alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla: Pesiö- Taivalkosken kirkonkylä sijaitsee maisemallisesti kauniilla ja lammen rannoilla on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Seu- omaleimaisella paikalla, Taivalvaaran, Iijoen ja Kostonjoen dulle syntyi pysyvää asutusta 1600-luvun paikkeilla. Iijoen uomien sekä Siikalammen ja Pesiölammen rajaamalla alueel- koski, Taivalkoski, mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisesti la. Maisemalle ovat monin paikoin tyypillisiä pitkät näkymät 1600-luvulla, kuningas Kaarle IX:n teettämässä Pohjanmaan vesistöjen yli ja taajaman laidalta toiselle. jokien kulkukelpoisuutta kuvaavassa selvityksessä. Jyrkkyy- tensä vuoksi koski ei ollut veneellä kuljettavissa, vaan sen ohi Taivalkosken kirkonkylä on maisemakokonaisuutena maa- jouduttiin taivaltamaan maitse. Alueen asukkaat velvoitettiin kunnallisesti arvokas. Vaikka kirkonkylän keskusta on monin pitämään kunnossa kosken ohi rakennettua veto- eli telatietä. paikoin rakennuskannaltaan ja taajamarakenteeltaan varsin Kirkonkylän syntyyn vaikutti vesisahan valmistuminen Tai- tavanomainen kunnan keskustaajama, kokonaisuus on kui- valkoskeen vuonna 1840. Sahan yhteydessä oli myös mylly. tenkin arvokas ja mieleen jäävä. Alueen arvot pohjautuvat Kosken ympärille kasvoi 1870-luvulle mennessä tiivis kylä, vahvasti nimenomaan maisemalle ominaisiin erityispiirtei- jossa asui toista sataa henkeä. Taivalkoskesta tuli kirkonkylä siin. Kirkonkylä sijaitsee maisemallisesti poikkeuksellisen hie- 1870-luvun lopulla, kun aiemmin Jokijärvellä sijainnut kirk- nolla paikalla. Taajama erottuu maamerkinomaisena kohtee- ko siirrettiin Anninpalonmäelle vuosina 1877–1878. Samalla na valtatielle 20. paikalla sijaitsee nykyään vuonna 1933 rakennettu kirkko.185 Kirkonkylässä on useita kulttuurihistoriallisesti ja maisemal- Nykyään kirkonkylä sijaitsee Taivalkoskea ympäröivillä alu- lisesti merkittäviä rakennuksia. Taajamaympäristön hoitoon eilla, Taivalvaaran ja Kotivaaran Iijokea kohti viettävillä rin- on edeltäneiden vuosien aikana kiinnitetty paljon huomiota, teillä. Kirkonkylän keskusta sijaitsee Iijoen ja Siikalammen mikä on parantanut huomattavasti ympäristön laatua. Ympä- väliin rajautuvalla alueella. Keskustassa liikerakennukset reu- ristön ilmettä on monin paikoin kohennettu paikallista iden- nustavat kirkonkylän vanhaa päätietä harvana nauhana. Kes- titeettiä tukevalla tavalla. kusta-aluetta ympäröivät asuinalueet. Vaara- ja jokimaiseman ominaispiirteet luovat paikallista omaleimaisuutta, mutta ra- Rajaus kennuskanta on pääosin varsin tavanomaista maaseututaaja- mille tyypillistä rakentamista. Maisema-alueeseen kuuluvat Taivalkosken kirkonkylä ja sitä ympäröivät vesialueet (Siikalampi, Pesiölampi ja Pikku-Pe- Kirkonkylässä on myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta siö) sekä vaarat (Taivalvaara, Kaakkurivaara ja Kotivaara). Ra- jauksessa on huomioitu taustamaisemina merkittävät selän- 184 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 126. 185 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 126. nealueet. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 256

0 0,5 1 1,5 km M MML

Taivalkosken kirkonkylä

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 257

VIRKKUSEN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Virkkunen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Taivalkoski

Kuvailu Rajaus

Alueen maisemalle leimaa-antavia ovat Latvavaaran, Korte- Maisema-alueeseen kuuluvat Virkkusenjärvi ja sitä ympäröi- vaaran, Kuusivaaran, Soidinvaaran ja Viitavaaran muodosta- vät ranta-alueet. Rajauksessa on huomioitu taustamaisemina ma pohjois-eteläsuuntainen vaarajono sekä niiden länsipuo- merkittävät selännealueet. lella sijaitsevien pienten järvien, Kortejärven, Luokanjärven ja Virkkusenjärven, ryhmä.

Virkkusenjärven rannat ovat olleet pitkään asuttuina. Järven lounaisrannalla Isoniemellä on kivikautinen asuinpaikka. Ny- kyään viljelysalueet ja asutus keskittyvät järven etelä- ja koillis- rannoille. Viljelysalueet ovat huomattavasti vähentyneet edellisen inventoinnin jälkeen, 1990- ja 2000-lukujen mittaan. Ky- lässä on talonpoikasta rakentamisen perinnettä edustavia rakennuksia sekä maisemallisesti vaikuttavalla ja näkyvällä paikalla sijaitseva koulurakennus 1940-luvulta. Koulu hahmottuu kylässä maamerkkirakennuksena.

Arviointiteksti

Vaaramaiseman ympäröimä pieni Virkkusenjärvi on hieno, pieni maisemakokonaisuus. Järven rannoilla on viljelyskäy- tössä olevia peltoalueita sekä muutamia vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Maisemakokonaisuus on edustava ja maakunnallisesti arvokas esimerkki Kainuun vaaraseudulle ominaisesta järvenranta-asutuksesta. Järvimaisema erottuu tiemaisemassa maamerkkikohteena. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 258

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Virkkusen kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 259

5.6. KUUSAMON VAARASEUTU

IIVAARA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Iivaara. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Arviointiteksti

Iivaara, korkeudeltaan 471 metriä, on Kuusamon korkein ja Iivaara on maisemallisesti arvokas, kaukomaisemassa kauas Etelä-Kuusamon korkein luonnontilainen vaara.186 Iivaaraa erottuva kokonaisuus, johon liittyy myös luontoarvoja. Se on ympäröivät sitä matalammat pienet vaarat ja harjanteet, Ah- maisemanähtävyytenä edustava esimerkki Kuusamon vaara- venvaara, Penikkavaara ja Suokannanvaara, sekä järvet, Naa- seudulle tyypillisistä vaaramaisemista. mankajärvi, Ahvenjärvi ja Penikkajärvi. Iivaaran ympäri kiemurtelee kapea Matalajoki. Iivaaralta näkyvät kaukomaise- Rajaus massa mm. Venäjän puolella sijaitsevat Rohmoiva ja Nuo- runen187. Maisema-alueeseen kuuluu Iivaaran, Ahvenvaaran ja Penikka- vaaran muodostama kokonaisuus. Maisema-alueen rajaus on Iivaaralla on maantieteelliseen sijaintiin nähden vaateliasta ja sama kuin edellisen inventoinnin yhteydessä määritelty rajaus. rehevää lehtokasvillisuutta, mikä johtuu maaperän kalkkipi- toisuudesta. Iivaaran – Matalaojan lehdot kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.188

Iivaara on matkailu- ja virkistyskäytössä. Vaaran läheisyydes- sä on matkailua palvelevia rakenteita, mm. polkuverkosto, tu- lentekopaikkoja, laavuja ja autiotupa.189

186 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 150. 187 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 150. 188 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 150. 189 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 150. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 260

0 0,5 1 1,5 km M MML

Iivaara

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 261

ITÄ-KUUSAMON JÄRVIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde. Alueen sisälle jäävät kohteet: Heikkilä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997), maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993). Kantokylä – Törmäsenvaara. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Arviointiteksti

Laaja maisema-alue ulottuu Kuusamon keskustaajamasta aina Itä-Kuusamon järvialue on komeaa, maakunnallisesti arvokas- valtakunnan itärajalle saakka. Maisema-alueeseen kuuluvat ta järvimaisemaa ja matkailumaisemaa. Erämaiset metsäiset Itä-Kuusamon suuret järvet: Kuusamojärvi, Muojärvi, Kirpis- vaaramaisemat, laajat järvialueet pienine saarineen, järvien tö, Kiitämä ja Joukamojärvi. Suuria järviä yhdistävät toisiinsa välisiltä kannaksilta avautuvat pitkät ja laajat näkymät ja ran- pienemmät järvialtaat ja kapeat salmet. noilla matalilla vaaroilla sijaitsevat pienet kylät viljelysalueineen muodostavat omaleimaisen, identiteetiltään vahvan ko- Maisemassa näkyy selkeästi mannerjäätikön vaikutukses- konaisuuden. ta syntynyt luode-kaakkosuuntaisuus. Maisemalle luonteenomaisia ovat laajat, muodoltaan rikkonaiset järvet, vaarat ja Kuusamojärven rannalla sijaitsevat Kantokylän ja Törmäsen- kankaat ja niiden väleihin rajautuvat suoalueet, järvialtaita toi- vaaran kylät ovat edustavia esimerkkejä maisemaseudulle tyy- sistaan erottavat kapeat kannakset, järviin pistävät teräväkärki- pillisestä vaara-asutuksesta. Kiitämäjärven ja Kirpistöjärven set niemet, kapeat lahdet ja muodoltaan pitkänomaiset saaret. välisellä kapealla kannaksella sijaitseva Heikkilä on Kuusamon vaaraseudulle tyypillinen kannaskylä. Kylistä avautuu hienoja Maisema-alueella sijaitsevat Muojärven sekä Raatelampi, Raa- näköaloja järvimaisemiin. tesalmi – Kulaslahti, Kantolahti Natura-alueet. Järvien rannoilla on paljon muinaisjäännöskohteita esihistorialliselta ja Rajaus historialliselta ajalta. Maisema-alueeseen kuuluvat Itä-Kuusamon suuret järvet, Ennen suomalaisten uudisasukkaiden tuloa Kuusamon alue Kuusamojärvi, Muojärvi, Kirpistö, Kiitämä ja Joukamojärvi, oli metsäsaamelaisten asuttama. Saamelaisilla oli alueella kaksi sekä järviä ympäröivät ranta-alueet. Rajauksessa on huomioitu kylää eli siidaa, Maanselkä ja Kitka. Maanselän saamelaiset taustamaisemina merkittävät selännealueet. Maisema-aluee- asuttivat Etelä-Kuusamoa ja Kuusamojärven vesistön ympä- seen sisältyvät Heikkilän sekä Kantokylän – Törmäsenvaaran ristöä ja Kitkan saamelaiset Kitkajärven ympäristöä ja poh- maisema-alueet. joisempaa Kuusamoa. Kuusamon erämaihin alkoi muodostua pysyvää suomalaisasutusta 1600-luvulla. 1700-luvun loppuun mennessä saamelaisväestö oli joko sulautunut uudisasukkaisiin tai muuttanut kauemmaksi itään ja pohjoiseen.

Nykyään järvien rannoilla on paikoin asutusta ja viljelysalueita. Asutus on harvaa. Kylät sijaitsevat tyypillisesti matalilla vaaroilla järvien välisillä kannaksilla ja niemien kärjissä. Asuinpaikat sijaitsevat rykelminä ja nauhoina harjanteilla ja kumpareilla maiseman korkeimmilla kohdilla, pienialaiset viljelysalueet niiden ympärillä järviä kohti viettävillä rinteillä. Edustavia esimerkkejä alueelle tyypillisestä vaara-asutuksesta ovat Kantokylä, Törmäsenvaara ja Heikkilä. Asumismuotona puhtaasti maatalouteen perustuvan vaara-asutuksen katsotaan syntyneen 1500–1600-luvuilla. Kuusamon vaaraseutu edustaa vaara-asutuksen pohjoisinta esiintymisaluetta. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 262

0 5 10 15 km M MML

Itä-Kuusamon järvimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 263

JUUMAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Oulanka – Kitka. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu nen ja mieleen jäävä kokonaisuus. Kuusamon vaaraseudulle tyypilliseen tapaan asutus ja pienialaiset viljelysalueet sijaitse- Juuman kylä sijaitsee Suopalammen, Yli-Juumajärven, vat vaaran rinteellä. Juumassa on myös matkailuun ja retkei- Ala-Juumajärven ja Jyrävänjärven ympäröimällä Juumavaa- lyyn liittyvää rakentamista ja rakenteita. Matkailu- ja retkei- ralla. Maastonmuodot ovat Kuusamon vaaraseudulle ominai- lytoiminta ovat alueen elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä seen tapaan jyrkkäpiirteisiä ja järvien rikkomia. Kylässä maise- elinkeinoja, mikä näkyy luontevasti myös maisemakuvassa. ma on vaihtelevaa ja voimakkaasti kumpuilevaa. Kylästä avautuu vaihtelevia näkymiä ympäröivään järvimaisemaan. Järvien Rajaus rannoilla on kivikautisia asuinpaikkoja. Maisema-alueeseen kuuluu Juuman kylä viljelysalueineen. Juuman kylässä asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Juumavaaran Maisema-alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maise- kaakkoon ja etelään kohti Ala-Juumajärveä viettävillä rinteillä. ma-alueeseen Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat. Kylä on pienikokoinen ja selkeästi rajautuva, maastonmuotoihin tukeutuva kokonaisuus. Viljelysalueet ovat pienikokoisia ja rikkonaisia. Asutus sijaitsee vaaran rinteellä, rinteen puolivä- lissä, viljelysalueiden keskellä sekä nauhana järven pohjoisrannalla. Maisemakuvassa hahmottuvat monin paikoin maaseudun viljelysmaisemalle vanhastaan tyypilliset ominaispiirteet.

Rakennuskannalle on ominaista kerroksellisuus. Kaikki uudisrakennukset eivät asetu maisemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uudisrakentamista olisi hyvä ohjata esim. rakentamistapaohjeiden avulla.

Arviointiteksti

Juuman kulttuurimaisema on pienipiirteinen, monimuotoi- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 264

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Juuman kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 265

KITKAN JÄRVIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi alue Alueen sisälle jää Vasaraperä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu sä saamelaisväestö oli joko sulautunut uudisasukkaisiin tai muuttanut kauemmaksi itään ja pohjoiseen. Yli-Kitkan poh- Maisema-alueeseen kuuluvat Kuusamon kunnan luoteisosissa joisrannalla, Taliskotalammen pohjoispuolella olevalla Talis- sijaitseva Kitkajärvi ja sen ranta-alueet. Maastonmuodot ovat kotakentällä, sijaitsi saamelaisten talvikylä eli siida: Kitkajär- Kuusamon vaaraseudulle ominaiseen tapaan jyrkkäpiirteisiä. ven siida. Talvikylissä saamelaiset viettivät sydäntalven kuu- Rannoilta avautuvat komeat näkymät kuusamolaiseen järvi- kaudet ja siellä istuttiin kotakäräjät, joissa ratkaistiin saame- maisemaan hahmottuvat vahvana omaleimaisena piirteenä. laisten keskinäiset riita-asiat. Kitkan länsirannalta Riisitunturin kansallispuistosta avautuu näkymä yli koko Kitkan. Idässä Yli-Kitkaa rajaavat korkeim- Nykyään asuinpaikat ja viljelysalueet sijaitsevat tyypillisesti pina vaaroina Kouvervaara ja Naatikkavaara. järvien rannoilla, järviin ulottuvilla pitkänomaisilla niemillä ja järvien välisillä kapeilla kannaksilla. Asuinpaikat sijaitsevat Kirkasvetinen Kitkajärvi on Suomen ainoa säännöstelemä- rykelminä ja nauhoina matalilla vaaroilla, pienet peltoalueet tön suurjärvi, joka on tunnettu pienestä muikustaan, Kitkan rinteillä asuinpaikkojen ympärillä. viisaasta, sekä taimenistaan. Puhdasta ja kirkasvetistä Kitkaa kutsutaan myös Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Kitkasta 2/3 Yli-Kitkan alueella sijaitsee Kitkan Natura-alue. Niemillä ja on Lapin Posion kunnan ja 1/3 Pohjois-Pohjanmaan Kuusa- saarilla on lisäksi pienempiä luonnonsuojelualueita, kuten Va- mon kunnan alueella. saraniemen suot ja Kouervaaran lehdot ja suot. Järvien rannoilla on useita muinaisjäännöskohteita esihistorialliselta ja Kitka kuuluu Koutajoen vesistöön. Järveen kuuluu kaksi osaa, historialliselta ajalta. Yli-Kitka ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi. Posiojärvi liittyy Yli-Kitkaan järven luoteispäässä. Yli-Kitkan allas sijait- Arviointiteksti see muinaisessa kallioperustan murtumalaaksossa poikittain jääkauden aikaiseen mannerjäätikön liikuntasuuntaan näh- Kitkajärvien alue on maakunnallisesti arvokasta matkailu- ja den. Sen suurimmat syvänteet ovat lähes 30 metriä syviä. Ve- kulttuurimaisemaa. Kitkan Naatikkavaaran ja Kouervaaran denjakaja Maaselkä kulkee Kitkan eteläpuolelta. Kitkan vedet järvimaisemia, jotka ulottuvat yli Kitkan saarien Riisituntu- virtaavat siten sekä itään että länteen. Ala-Kitkasta itään läh- rin kansallispuistoon saakka, on kutsuttu useissa Suomen van- tevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen ja se edelleen Koutajo- hoissa matkakertomuksissa Suomen Sveitsiksi. Komeat nä- keen. Kitkajoki ja Oulankajoki virtaavat Oulangan kansallis- kymät Kitkajärvelle ovat Kuusamossa merkittävä imago- ja puiston läpi. Kitkan vedet kulkevat edelleen Venäjälle Paan- identiteettitekijä. ajärveen päätyen lopulta Vienanmereen. Kitka on Suomen ainoa suurjärvi, jonka vedenkorkeutta ei Suomen puolella Koutajoen vesistöalue on suojeltu koskien- säännöstellä eikä muuteta. Kirkasvetistä, kohtalaisen luon- suojelulailla. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä ranto- nontilaista karua järveä kutsutaan Euroopan suurimmaksi ja, matalikoita ja karikoita. Järvelle ovat tyypillisiä myös mata- lähteeksi. likoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät. Pikku luotoja sekä pieniä saaria on paljon. Järven linnusto on mo- Maisema-alueella sijaitsee Vasaraperän kylä, joka on 1990-lu- nipuolinen, siihen kuuluu monia harvinaisia sekä uhanalai- vulla laaditussa maisemainventoinnissa määritelty maakun- sia lajeja. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla nallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vasaraperä on edus- kahdessa vaiheessa yhteensä n 2,1 metriä, jotta rannoille saa- tava esimerkki Kuusamon vaaraseudun rinneasutuksesta. tiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Rajaus Kuusamon alue oli perinteistä metsäsaamelaisten asuinaluetta 1600-luvulle saakka. Tuolloin suomalaisten uudisasutus alkoi Maisema-alueeseen kuuluu Kitkajärvi ja sitä ympäröivät ran- levitä Kuusamon erämaahan. 1700-luvun loppuun mennes- ta-alueet. Rajauksessa on huomioitu taustamaisemina mer- ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 266

0 3 6 9 km M MML

Kitkan järvimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 267

kittävät vaarat ja selänteet. Suuri osa maisema-alueesta ulottuu Lappiin Posion kunnan alueelle. Tässä inventoinnissa alueen rajaus on esitetty vain Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle, rajaus noudattaa osittain Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin välistä maakuntarajaa. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 268

KURKIJÄRVEN KULTTUURIMAISEMAT

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Kurkijärvi. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Kurkijärven pohjoisrannalla sijaitsevat ranta-asutustilat on aluekokonaisuutena määritelty maakunnallisesti merkittä- Kurkijärvi sijaitsee Kuusamon vaaraseudulle tyypillisessä vaa- väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kurkijärven itä- ramaisemassa. Maisemassa näkyy selkeästi mannerjäätikön päässä on valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kult- luode-kaakko-suuntainen kulutuskorkokuva. Maisema-alueen tuuriympäristöksi (RKY 2009) määriteltyyn kokonaisuuteen keskuksena on Kurkijärvi, joka on kapea ja lähes 20 km pitkä Pyramidikattoiset kesänavetat kuuluva Salmela. järvi. Järven rantaviiva on monimuotoinen, sille ovat ominaisia niemet ja lahdet. Järvessä on useita pieniä saaria. Järveä Arviointiteksti ympäröivät harjanteet ja kumpareet. Kurkijärven maisema-alue on maakunnallisesti arvokas mai- Kurkijärven etelä- ja pohjoisrannoilla on asutusta ja pieniko- sema-alue, jonka ominaispiirteet ilmentävät Kuusamon vaa- koisia viljelysalueita, jotka sijaitsevat tyypillisesti järveen työn- raseudulle tyypillisiä maisemapiirteitä. Maisema-alueella yh- tyvillä niemillä ja kannaksilla. Asutus on hyvin harvaa. Asutus distyvät maaseudun kulttuurimaisemat ja erämaamaisemat. ja viljelysalueet sijaitsevat rantojen tuntumassa pienialaisina, Alueella on myös sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti luonnonmaisemien ja erämaamaisemien toisistaan erottami- arvokasta rakennusperintöä. na kokonaisuuksina. Rajaus Maatalouselinkeinon harjoittamisen vähentymisen seurauksena järven rannoille entisille maatalousmaille on rakennettu lo- Maisema-alueeseen kuuluvat Kurkijärvi ja sitä ympäröivät ma-asutusta. Järven pohjoisrannoilla on yksityisiä loma-asun- maaseudun kulttuurimaisemat ja erämaamaisemat. Rajauk- toja, ja Kouluniemellä yhteisöjen loma-asuntoja.190 Viljelyk- seen on otettu mukaan järveä ympäröivät vaarat. sessä olevien peltoalueiden määrä on edelleen huomattavasti supistunut edellisen, 1990-luvulla laaditun inventoinnin jäl- keisenä aikana. Alueella näkyy myös porotalouden merkitys perinteisenä elinkeinona. Esimerkiksi Kurkijärvellä sijaitseva Kestilä on vanha porotila, ja sen lähistöllä sijaitsevan Kaarelan lähellä on mm. poroaitaus 1900-luvun alusta.191

190 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 140. 191 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I 1993, 179. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 269

0 1,5 3 4,5 km M MML

Kurkijärven kulttuurimaisemat

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 270

LIIKASENVAARANTIE

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Uusi kohde

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Arviointiteksti

Liikasenvaarantie kulkee Käylästä Oulangan kansallispuiston Liikasenvaarantie on maakunnallisesti arvokas, monimuotoi- kautta Liikasenvaaran kylään. Tietä ympäröivät Kuusamon nen ja omaleimainen tiemaisemakokonaisuus. Tie kulkee osit- vaaraseudun jylhät vaaramaisemat. Tiemaisemassa vaihtele- tain Oulangan kansallispuiston alueella. Se on Oulangan kan- vat pienet maaseutukylät viljelysalueineen ja asumattomat, sallispuiston pääsisääntuloväylä, joten tiemaisemalla on mer- erämaiset vaaramaisemat. Käylän kylän koillispuolella tie kul- kitystä myös matkailumaisemana ja käyntikorttina kansallis- kee Kallunkijärven rantoja myötäillen, ja tieltä avautuu laajoja puistoon saapuville. näkymiä suurelle järvelle. Rajaus Tiemaisema on näkymiltään vaihteleva ja mielenkiintoinen. Tie on linjaukseltaan monimuotoinen, se kulkee maisemas- Kokonaisuuteen kuuluu Liikasenvaarantie ja tietä ympäröi- sa maastonmuotoja sekä pysty- että vaakasuunnassa myötäil- vät alueet Käylän ja Liikasenvaaran kylien väliin rajautuval- len. Tiemaisemalle tyypillisiä, omaleimaisuutta luovia piir- la alueella. Rajauksessa on huomioitu tiemaisemalle ominai- teitä ovat kapea tiealue ja paikoin varsin jyrkätkin kaarteet set näkymät. ja mäet. Tiealue on paikoin selvästi ja tiiviisti rajautuva, paikoin taas tieltä avautuu pitkiä ja laajoja näkymiä ympäröi- vään maisemaan. Väliin tiemaisemassa on useita peräkkäisiä ylämäkien ja alamäkien sarjoja, kun tie kulkee pitkänomaisten, tien suunnassa poikittaisten harjanteiden ylitse.

Liikasenvaarantie kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisema-alueen Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat läpi. Vaarojen rajaama Oulankajokilaakso erottuu tiemaisemassa maamerkinomaisena paikkana. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 271

0246 km M MML

Liikasenvaarantie

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 272

PURNUVAARAN KULTTUURIMAISEMA

Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokka

Purnuvaara. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997). Purnuvaara. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Kylässä on vanhaa rakennuskantaa. Monet rakennuksista ovat huonokuntoisia, jotkut niistä ovat sortuneet. Kylässä on myös Purnuvaaran kylä sijaitsee luonnonmaisemaltaan komealla uutta lomarakentamista. paikalla Iso-Purnujärven koillisrannalla. Iso-Purnujärveä ja siihen yhdistyvää Pikku-Purnujärveä ympäröi kumpuileva Arviointiteksti vaaramaisema. Järvien ympärillä sijaitsevat Purnuvaara, Pe- täjäselkä, Niemivaara. Kylää ympäröi erämaamaisema. Purnuvaaran kylä on edustava esimerkki Kuusamon vaaraseudulle tyypillisestä vaara-asutuksesta. Se edustaa vaara-asu- Alueelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1700-luvun puolivälin tuksen laki- ja rinnesijainnin välimuotoa. Kauniissa vaara- tienoilla.192 Nykyään viljelysalueet ja asutus sijaitsevat mai- maisemassa sijaitseva kylä on pienipiirteinen kokonaisuus. semallisesti komealla paikalla Iso-Purnujärven koillispuolel- Purnuvaaralta avautuu näkymiä järville ja niitä ympäröivil- la sijaitsevalla vaaralla ja sen lounaaseen kohti järveä viettä- le vaaroille. vällä rinteellä. Kylän keskellä Purnuvaaran laella korkeusero Iso-Purnujärveen on noin 50 metriä. Kylältä avautuvat kau- Maisemassa uhkatekijänä on viljelysalueiden umpeenkasvu, niit näköalat Purnujärven yli läheisille vaaroille. joka muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä.

Viljelysalueet sijaitsevat vaaran rinteellä pienialaisina lohkoi- Rajaus na. Asuinpaikat sijaitsevat vaaran laella sekä vaaran etelä- ja länsirinteillä rannan tuntumassa. Viljelyksessä olevien pelto- Kokonaisuuteen kuuluvat Purnuvaaran kylä sekä Iso-Purnua alueiden määrä on selvästi vähentynyt edellisen, 1990-luvul- ja Pikku-Purnua ympäröivät vaarat. Rajausta on paikoin tar- la tehdyn inventoinnin jälkeen. Maisemalle on ominaista pu- kennettu, maisema-alueeseen on otettu mukaan maisemako- sikoituminen, avoin viljelysmaisema on vähitellen kasvamas- konaisuuteen kuuluvat vaarat järvien ympärillä. sa umpeen.

192 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 144. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 273

0 0,25 0,5 0,75 km P MML

Purnuvaaran kulttuurimaisema

M -

M - P-P ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 274 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 275

Lähteet

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Helsinki, 1992

Ervasti, Seppo ja Vasari, Yrjö. Kuusamon historia I. Kuusamo, 1978

Hirvonen, Sari. Kärsämäen Miilurannan asutustilakylän asuinrakennusten korjaustapaohjeita ja kyläkuvan kohentamisehdo- tuksia. Taajamien vetovoimaisuus-hankkeen internet-sivut, http://www.oulu.fi/taajamat/p8.htm (12.8.2013)

Hämeenaho, Raimo; Markkola, Juha; Ohtonen, Arvo; Ojanen, Mikko; Pessa, Jorma & Siira, Jouko. Liminganlahti. Pohjoi- nen, Oulu, 1993

Inventointiohje. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ympäristöministeriö, MAPIO-työryhmä, 10/2010. http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/up- loads/2011/09/inventointiohje_fi_300910.pdf (7.10.2013)

Kalajoen kunnan internet-sivut, http://www.visitkalajoki.fi/fi/merenkavijoille/kalajoenmeriselitys/hiekkasarkkienhistoria#II (16.10.2013)

Kalajokilaakson kotiseutulukemisto. Kalajokilaakson kotiseutuliitto, 2004

Kaukoniemi, Tapani & Tikkanen, Hannu. Kulttuurimaiseman kasvot. Nivalan Kotila. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö 14, Helsinki, 1996

Kemi, Asta (toim.). Kylä keskelle korpea. Miilurannan kyläyhdistys, Jyväskylä, 1998

Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy, Kirjapaino Antti Välikangas Oy, 2001

Koitelin internet-sivut, http://www.koiteli.fi/ (18.12.2014)

Kortesalmi, Juhani J. Kuusamon talonpoikaiselämä 1670–1970. Kuusamon historia II. Helsinki, 1975

Kuorilehto, Markku. Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle. Oulun yliopiston historiatieteet, Suomen ja Skandi- navian historia, Pro gradu -tutkielma, 2013. http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201302221051.pdf (27.9.2013)

Kurimon ruukin vaiheita. http://kirjastovirma.net/utajarvi/kurimo/#a02 (27.10.2014)

Kyllönen, Matti. Kalajoen ja Raution historia 1865–1975. Kalajoen kunta, 1980

Kyläsuunnitelma, Kuusenmäki, Pyhäjärvi. Kuusenmäen kylätoimikunta, Kylävalakiat -hanke, 2005

Lackman, Matti; Tervonen, Antero; Vahtola, Jouko & Hiltunen, Mauno. Muhoksen kunnan historia 1865–1995. Muhoksen kunta, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2002

Lahti, Juhana. Arkkitehti Aarne Ervin moderni kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. Taidehistoriallisia tutkimuksia 34. Taidehistorian seura, Helsinki, 2006

Maijala, Juha (toim.). Reisjärven kirja. Gummerus Oy kirjapaino, Jyväskylä, 1987 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 276

Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Hel- sinki, 1992

Merilä, Eino. Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2003

Muinaisjäännösrekisteri. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (30.11.2015)

Oulu – Kajaani -maantie Oulussa ja Muhoksella 1785. Tieinventointi, Muhoksen kunta, Tekniset- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut, 2004

Oulun kaupungin internet-sivut, http://www.oulunkaupunki.fi/liikenne/ker9.html (16.12.2014)

Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu, 1997

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1. Oulun kaupunkiseutu, Iijokisuu, Oulujokilaakso, Koillis- maan seutukunta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu, 1993

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2. Lakeus, Siikalatva, Raahen seutukunta. Pohjois-Pohjan- maan seutukaavaliitto, Oulu, 1993

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3. Oulaisten-Haapaveden seutukunta, Ylivieskan seutukunta, Haapajärven-Pyhäsalmen seutukunta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu, 1993

Pyhäjärven kirkonkylän suuruuden aika. http://www.kirjastovirma.fi/pyhajarvi/mennyt_aika (14.12.2015)

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennush- istorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsinki, 1993

Salmela, Anneli. Lakeuden kulttuurimaisema. Lakeuden seutukunta, Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä, 1996

Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi. Kuusamon kulttuuriympäristöohjelma. Kuusamon kaupunki, Kuusamo, 2006

Tikkanen, Hannu; Hongell, Harri & Polso, Anne. Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit. Alueelliset ympäristöjulkaisut 112. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Kokkola, 1999

Tulkku, Jorma. Sähköposti 11.6.2015

Vainio, Maarit & Kekäläinen, Hannele (toim.). Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu, 1997

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx (7.10.2013)

Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 1.5.1995. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisemaalueet (7.10.2013) ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 277

Hakemisto

Ahmasjärven kulttuurimaisema...... 214 Kurimon ruukin alue...... 230 Ahokylän kulttuurimaisema...... 83 Kurkijärven kulttuurimaisemat...... 268 Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema...... 59 Kuusenmäen kulttuurimaisema...... 99 Alarannan kulttuurimaisema...... 86 Alaviirteen saaristo ja Maakannuskarinlahti...... 118 Liikasenvaarantie...... 270 Limingan lakeuden kulttuurimaisema...... 51 Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat...... 121 Luohuan kulttuurimaisema...... 160

Haapapuron kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 88 Malisjokivarren kulttuurimaisema...... 127 Hailuoto...... 47 Mankilan – Sipolan kulttuurimaisemat Siikajokivarressa...162 Harjulan kulttuurimaisema Kuivajokivarressa...... 136 Mieluskylän kulttuurimaisema...... 165 Hautajoen kulttuurimaisema...... 90 Miilurannan asutusmaisema...... 33 Himangan kulttuurimaisema Lestijokivarressa...... 124 Määttälänvaaran kulttuurimaisema...... 74 Hirvisuo ja Kuusisuo – Hattusuo...... 216 Huumolan – Niemelän kulttuurimaisema Siikajokivarressa138 Olvassuo...... 62 Hyvölänrannan kulttuurimaisema...... 92 Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat...... 77 Oulujoen suun kulttuurimaisema...... 167 Iijoen suun kulttuurimaisemat...... 140 Oulujokilaakson kulttuurimaisema...... 55 Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat...... 68 Oulujokivarren ja Lähtevänojavarren kulttuurimaisemat...233 Iivaara...... 259 Iso Matinsuo...... 143 Parhalahden kulttuurimaisema...... 170 Itä-Kuusamon järvimaisemat...... 261 Pattijoen kulttuurimaisema...... 172 Petäjäskosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 174 Jakkukylän kulttuurimaisema Iijokivarressa...... 146 Pihkalanrannan – Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neit- Jokijärven kulttuurimaisemat...... 245 tävänjokivarsilla...... 101 Joki-Kokon kulttuurimaisema...... 219 Piipsjärven kulttuurimaisema...... 176 Jokikylän – Ruhkaperän jokimaisemat...... 94 Pitkäsenkylän – Tyngän kulttuurimaisemat Kalajokivar- Jongun, Jaurakan ja Puhoksen joki- ja järvimaisemat...... 247 ressa...... 130 Julma-Ölkky...... 249 Pohjantie, Kontinkangas – Laanila...... 179 Junnonojan – Koskenrannan kulttuurimaisema Lamujoki- Purnuvaaran kulttuurimaisema...... 272 varressa...... 96 Pyhäjoen suun kulttuurimaisema...... 181 Juopulin kulttuurimaisema...... 221 Pyhäjokilaakson, Mustikkamäen ja Sulkakylän kulttuurimai- Juorkunan kulttuurimaisema...... 223 sema...... 184 Juuman kulttuurimaisema...... 263 Pyhäjärven kulttuurimaisemat...... 104 Pyhänkosken kulttuurimaisema Pyhäjokivarressa...... 187 Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo...... 39 Pyhännän suoryhmä...... 107 Kalajokilaakson kulttuurimaisema...... 43 Pärjänsuon asutusmaisema...... 235 Karjalankylän – Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivar- ressa...... 148 Raahen saaristo ja merimaisema...... 190 Kastellin jätinkirkko...... 150 Reisjärven kulttuurimaisemat...... 36 Kemilän kulttuurimaisema...... 225 Revonlahden kulttuurimaisema Siikajokivarressa...... 193 Kitkan järvimaisemat...... 265 Revonneva...... 196 Koitelinkoski ja Huttukylän kulttuurimaisema Kiiminkijo- Rokuanvaara...... 65 kivarressa...... 152 Kollajan kulttuurimaisema Iijokivarressa...... 227 Sanginjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat...... 198 Korentojärven rantamaisemat...... 251 Sanginkylän kulttuurimaisema...... 237 Krunnit...... 155 Siikajoen suun kulttuurimaisema...... 201 Kuivajoen suun kulttuurimaisema...... 157 Syötteen maisematie...... 253 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 278

Särkijärven kulttuurimaisema...... 239 Taipaleenharjun kulttuurimaisema...... 241 Taivalkosken kirkonkylä...... 255 Tavastkengän kulttuurimaisema...... 109 Tyräjärven kulttuurimaisema...... 71

Vaitiniemen kulttuurimaisema...... 204 Vanhakirkon – Jyringin kulttuurimaisemat Vääräjokivar- ressa...... 133 Vatjusjärven kulttuurimaisema...... 206 Venetpalon kulttuurimaisema...... 112 Viitamäen kulttuurimaisema...... 114 Viitastenjärven rantamaisema...... 208 Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono...... 80 Virkkusen kulttuurimaisema...... 257

Ylipään – Karjalahdenrannan kulttuurimaisemat Kalajokivar- ressa...... 116 Ylipään kulttuurimaisema...... 210 Yli-Vuotton kulttuurimaisema...... 243

Ängeslevän Ylipään kulttuurimaisema...... 212 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA 279 Pohjois-Pohjanmaan Liitto Sepänkatu 20, Puh. +358 (0)40 685 4000 [email protected] Council of Oulu Region 90100 OULU, Finland Fax. +358 (0)8 3113 577 www.pohjois-pohjanmaa.fi

B:86 ISBN 978-952-5731-48-4 (ePub) ISSN 1236-8393