Aikakauskirja 10/1991

10 1991 I TOIMITUSKUNTA Matti Lappalainen Ohto Manninen, Juhani Halväri Markku Palokangas, Pekka Peltonen Aila Helenius ENGLISH SUMMARIES Erkki Nordberg SOTAHISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 10 Helsinki 1991 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN JA SOTATIETEEN LAITOKSEN JULKAISUJA JOURNAL OF MILITARY HISTORY 10 PUBLISHED BY: THE SOCIETY FOR MILITARY HISTORY AND THE INSTITUTE OF MILITARY SCIENCE ISSN 0357-816X Tekstinvalmistus: Magneettisesta tekstistä Painaminen ja sidonta: Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1991 LUKIJALLE Sotahistoriallinen Aikakauskirjamme, Sotahistoriallisen Seuran ja Sotatieteen Laitoksen yhteisjulkaisu, on nyt ehtinyt kymmenen teen numeroonsa. 1940-luvun lopulla Sotamuseo-nimisenä alkanee na kirjallamme on ollut monivaiheinen taival murheineen mutta myös tyytyväisyyden hetkineen ja tunteineen. Tämän julkaisutoi minnan seestyminen viime vuosikymmenen alussa ensin joka toi nen vuosi ja varsin nopeasti joka vuosi ilmestyväksi aikakauskir jaksi on osoittanut sillä olevan merkittävän roolinsa suomalaisen sotahistorian tutkimuksen edistäjänä ja tunnetuksi tekijänä. Ruot sinkieliset tutkielmat ja englanninkieliset yhteenvedot ovat ofSet myös tuiki tarpeellisia,yhteyslinkkejä muun maailman sotahl' Ko rian tutkijoihin ja sotahistoriaa harrastaviin ihmisiin yleensä. Vah vistukoot nämä linkit edelleen. Sotahistorian tutkimus on välttämätön perustekijä kansakunnan rakentaessa tulevaisuuttaan ja motivoidessaan mm. turvallisuu teensa liittyviä toimia. Suomen puolustusvoimatkin tarvitsevat vankkaa analysoitua sotahistoriaa sitä enemmän mitä syvemmässä rauhantilassa maailmassa yleensä tunnutaan elettävän. Toivotta vasti tämä oivallus ja tarve näkyvät myös niissä voimavaroissa, joita sotahistorian tutkimukseen ja opetukseen vastaisuudessa suunna taan. Ja onhan kaikilla sotatieteillä oma historiansa, jota ilman nii tä ei yksinkertaisesti olisi. On tutkimus- ja opetuspolitiikkamme kummajaisia, että maassamme ei ole edes yhtä sotahistorian yliopis tollista oppituolia. Pelätään kaiketi tieteen ”militarisoitumista”. Nyt ilmestynyt Aikakauskirjamme on jo perinteiseen tapaan si- kermäluontoinen. Siten sen on arvioitu parhaiten vastaavan lukija kunnan koostumusta ja toivomuksia. Mitään maamme sotahisto riallista vaihetta ei ajanmittaan jätetä tarkoituksellisesti unholaan tai historian roskatynnyriin, vaan skaalamme ulottuu periaattees sa heimojemme esihistoriallisista vaiheista omalle ajallemme. Tut kittavaa kyllä riittää jatkuvasti. Toivottavasti jatkossakin tulee olemaan tutkijoita, jotka täyttävät Aikakauskirjan sivut ansiok kailla töillään. Vanhempaa Ruotsin vallan aikaista sotahistoriaa tässä julkaisus 3 sa edustaa filosofian maisteri Ali Pylkkäsen 1600-luvun upseeristoa koskeva tutkimus. Esa Sundbäck tarkastelee samoin mielenkiintoi sesti brittien Suomea koskevia intressejä vuosilta 1918-19. Jatko sodan alkamisen 50-vuotismuistoihin liittyen julkaisemme ruotsin maalaisen historiantutkijan, kahden sotamme vapaaehtoisen, toh tori, majuri Arne Staden kertomuksen Hangon rintaman ruotsa- laispataljoonasta. Toiseen maailmansotaan liittyy myös mielenkiin toinen tutkielma senaikaisista erillisrauhanpyrkimyksistä. Tut kielman on julkaisuamme varten tuottanut diplomi-insinööri Nils- Erik Stenbäck, sodan aikana Washingtonin lähetystössämme toimi nut diplomaatti. Aina uskollisen avustajamme eversti Jyri Paula- harjun tuttu varma tutkijanote näkyy jälleen tässäkin julkaisussa hänen kenttätykistömme hankintoja koskevassa tarkastelussaan. Valtiotieteen tohtori Martti Turtolan katsaus viimeaikaiseen alan kirjallisuuteen ja kuvaus Sotahistoriallinen Seura r.y:n toiminnas ta ovat jo ilmeisesti lukijakuntaa kiinnostavaa vakiotavaraa kir jamme kansien sisällä. Edesmennyt kenraaliluutnantti Reino Arimo oli etevä sotilas, tai tava ja esimerkillisen uuttera sotahistorian tutkija ja suuri persoo na. Paitsi kirjamme ansiokkaana avustajana ja monien sotahisto riallisten teosten kirjoittajana Sotahistoriallisen Seuran jäsenkunta muistaa sen suuren taidon ja miellyttävyyden, jolla kenraali Arimo jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan vuosikokouksissa aina luot sasi Seuran uudelle vuositaipaleelleen. Kenraali Arimon hyvin tun tenut eversti, professori Vilho Tervasmäki tarkastelee muistokirjoi tuksessaan lähemmin kenraali Arimon elämäntyötä ja vaikutusta. Jättäessäni nyt vuosikymmenen pituisen mieluisaksi kokemani taipaleen Sotahistoriallisen Aikakauskirjan päätoimittajana esitän lämpimät kiitokseni sen julkaisijoille Sotahistorialliselle Seuralle ja Sotatieteen Laitokselle niiden osoittamasta luottamuksesta. Sama koskee kaikkia kirjoittajia, toimituskuntia, toimitussihteereitä, jul kaisun taloudellisia tukijoita ja painotaloja. Toivon, että seuraajani saa toimia yhtä rohkaisevissa ja tukevissa kehyksissä. Harras toi veeni on, että Sotahistoriallinen Aikakauskirja edelleen eläisi ja kehittyisi. Vivere non necesse - historia est! MATTI LAPPALAINEN 4 SISÄLLYS VILHO TERVASMÄKI: Reino Arimo - linnoittaja ja historioitsija..................... 7 ALI PYLKKÄNEN: Hämeen Jalkaväkirykmentin ja Hämeen-Uudenmaan Ratsuväkirykmentin vuoden 1641 päällystön palvelusura......................................................................... 12 ESASUNDBÄCK: Britannian Suomea koskevat sotilaalliset suunnitelmat vuosina 1918-1919................................... 47 JYRI PAULAHARJU: Kenttätykkien hankinnat ja menetykset sota-aikana 1939-1945..................................................... 71 NILS ERIK STENBÄCK: De krigförandes fredssonderingar 1939-1945 .............. 109 ARNE STADE: Svenska frivilligbataljonen framfor Hangö 1941.......... 133 MARTTI TURTOLA: Talvisotakeskustelun huipennus - talvisota tutkimuksessa ja kirjallisuudessa 1989-1990 .............. 195 SOTAHISTORIALLINEN SEURA r.y.: Vuoden 1990 toiminnasta................................................. 208 5 CONTENTS VILHO TERVASMÄKI: Reino Arimo - fortification specialist and historian..... 7 ALI PYLKKÄNEN: Military careers of the officers who served in Häme Infantry Regiment and in Häme-Uusimaa Cavalry Regiment in 1641............................................................... 12 ESA SUNDBÄCK: The British military plans conceming Finland in 1918-1919........................................................ .............. 47 JYRI PAULAHARJU: The procurements and losses of field guns in 1939-1945....................................................................... 71 NILS ERIK STENBÄCK: The peace probings of the belligerents in 1939-1945... 109 ARNE STADE: The Swedish Voluntary Battalion in Hanko Peninsula in 1941............................................................... 133 MARTTI TURTOLA: The peak of discussions concerning the Winter War - the war in research works and literature in 1989-1990....................................................................... 195 SOTAHISTORIALLINEN SEURA R.Y.: Some aspects about the activities of 1990...................... 208 6 Vilho Tervasmäki REINO ARIMO - LINNOITTAJA JA HISTORIOITSIJA Suomen talvisodassa ja jatkosodassa vaikutusvaltaisissa komenta jan tehtävissä toiminut ”sotasukupolvi” väistyy huimaavaa vauhtia, mutta siitä huolimatta ”vanhat sotilaat eivät milloinkaan kuole”. Heidän muistonsa ja muisteluksensa elävät ikuisesti. Tämä koskee erityisesti täysin palvellutta kenraaliluutnantti Atri Reino Tapio Arimoa, joka kutsuttiin lähes suoraan harrastustensa äärestä vii meiseen iltahuutoon 13.5.1991. Hänen muistonsa ja muisteluksen sa säilyvät hyvin kauan ja hänen pääteoksensa ”Suomen linnoitta misen historia 1918—1944” toivottavasti ikuisesti. Onhan siitä jul kaistu Ruotsissakin laaja lyhennelmä. Reino Arimon veljellinen, leppoisa ja rauhallinen olemus keräsi pysyviä ja todellisia ystäviä niin esimiesten ja virkaveljien kuin alaistenkin joukosta. Häneltä riitti aina aikaa, ymmärtämystä ja ystävällinen sana sotilaallisen hierarkian kaikkien portaiden edus tajille alokkaasta kenraaliin. Kun jouduin Arimon 40 viimeisen elinvuoden aikana asumaan melko lähellä häntä, ihailin jatkuvasti hänen kykyään noudattaa pikkutarkasti itselleen asettamiaan mi nuutti-, tunti-ja päiväaikatauluja. Monista ja monentasoisista teh tävistä huolimatta hän pystyi kiireitä valittamatta järjestämään itselleen aikaa sekä taloyhtiön pihaportin saranoiden ja lukkojen korjaamiseen että ylipäällikön Suomen Marsalkka Mannerheimin suunnitelmien kirjalliseen käsittelemiseen. Muun lahjakkuuden ja kyvykkyyden ohella tällä taitavalla omien työaikataulujen laatimi sella ja noudattamisella oli varmasti vaikutusta hänen hyvään me- nestykseensä neljä vuosikymmentä kestäneellä sotilasuralla. Palvelusuransa alkuvuodet Reino Arimo oli teknisesti suuntautu nut. Viesti- ja pioneeriaselajien ”avoliiton” aikana hän oli aluksi viestiupseeri pääasiassa viestialan joukko-osastoissa. Vuoteen 1934 mennessä hän julkaisi ”Viestimiehen sähköopin” ja ”Viestimiehen käsikirjan”. Sotateknillinen koulu sekä siirto Pioneeripataljoonaan ja Kadettikouluun yhdistetyksi pioneeri- ja viestiopettajaksi näkyi- 7 Kenraaliluutnantti Airi Reino Tapio Arimo, s. 23.4.1908 Lammilla, k. 13.5.1991 Helsingissä. Kenraaliluutnantti Arimo paneutui an siokkaan virkauran jälkeen Suomen sotahistoriaan ja julkaisi teok set: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944, Suomen puolustus- suunnitelmat 1918-1939, 1 -1 1 1 sekä Saksalaisten sotilaallinen toi minta Suomessa 1918. SA-kuva. vät heti muutamina pioneerialan kirjoituksina Sotilasaikakausleh- dessä. Kadettikoulun 1930-luvun viimeisten vuosien kadetit kiitti vät hänen täyspainoista ja täsmällistä opetustaan. Arimo oli korkeat mitat täyttävä upseeri

Load more