Liitteet (4.4 MB, Pdf)
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
LIITE 1. 1(2) Kuvia paahdeympäristöjen perhosista Kuva 1. Paahdehyönteishankkeen runsaslukuisin perhos- Kuva 2. Celypha cespitana -kirjokääriäinen oli seuran- laji, Ancylis unguicella -sirppikääriäinen. Kuva: Jaakko ta-aineiston viidenneksi runsaslukuisin perhoslaji. Kuva: Kullberg. Jaakko Kullberg. Kuva 3. Karvaskallioisella (Erigeron acer) toukkana elävä Kuva 4. Argyroploce arbutella, toukkana sianpuolukal- hietikkokenttäkääriäinen (Dichrorampha heegerana) la (Arctostaphylos uva-ursi) elävä kirjokääriäinen. Kuva: (VU) kuuluu Örön harvinaisuuksiin. Kuva: Jaakko Kull- Jaakko Kullberg. berg. Kuva 5. Erittäin uhanalainen (EN) ajuruohopussikoi Kuva 6. Eulamprotes wilkella kuuluu paljon paahdelajeja (Coleophora lixella) on hyvin runsaslukuinen Örön aju- sisältävään jäytäjäkoiden (Gelechiidae) isoon heimoon. ruohopaikoilla. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 7. Ajoruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla) Kuva 8. Platyptilia tesseradactyla on melko tavallinen (NT), elinympäristönsä suhteen melko vaatimaton kan- kissankäpälällä (Antennaria dioica) elävä sulkanen. Kuva: gasajuruohon (Thymus serpyllum) perhonen. Laji on Jaakko Kullberg. vaikea erottaa lähilajista, dyynisulkasesta (Merrifieldia 117 tridactyla) (EN). Kuva: Jaakko Kullberg. LIITE 1. 2(2) Kuva 9. Vaaratunut (VU) nunnakirjokoisa (Pyrausta cin- Kuva 10. Näyttävän näköinen verikirjokoisa (Pyrausta san- gulatus) (VU) on voimakkaasti taantunut koisaperhonen guinalis) (VU) on Lounais-Suomen merenrantahietikoiden (Pyralidae), jonka toukka tarvitsee paljaalla hiekalla kas- perhonen. Sitä tavattiin vain Öröstä, mutta vanhoja ha- vavaa kangasajuruohoa. Kuva: Jaakko Kullberg. vaintoja tunnetaan myös Säkylänharjulta. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 11. Erittäin uhanalainen (EN), toukkana ajuruoholla Kuva 12. Toukkana kissankäpälää syövä paahdekirjokoisa elävä kenttäkirjokoisa (Pyrausta ostrinalis) kuuluu lento- (Pyrausta porphyralis) on levinnyt koko Suomeen. Laji on aikanaan Örön runsaslukuisimpiin perhoslajeihin. Kuva: Pohjois-Suomessa yleisempi kuin Etelä-Suomessa, missä se Jaakko Kullberg. on arvioitu alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 13. Isoarokoisa (Pempeliella ornatella) (VU) kuuluu Kuva 14. Ajuruoholla elävää pikkuarokoisaa (Pempeliella taantuneisiin kangasajuruoholla eläviin perhosiin. Laji voi dilutella) (VU) tavataan samanlaisilla paikoilla kuin suku- olla sopivalla paikalla erittäin runsas ja pääsikin hankkeen laislajiaan isoarokoisaa. Kuva: Jaakko Kullberg. “top 10” -listalle. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 15. Punemittari (Lythria cruentaria) on ahosuola- heinää (Rumex acetosella) kasvavien paahdepaikkojen Kuva 16. Vuotamittari (Rhodostrophia vibicaria) on lähin- kaunistus. Kuva: Jaakko Kullberg. nä Lounais-Suomen kanervikkojen mittariperhonen. Lajia 118 ei luokiteltu paahdelajiksi, koska sitä tavataan paahde- ympäristöjen lisäksi mm. kuivilta rämeiltä. Kuva: Jaakko Kullberg. LIITE 2. 1(2) Kuvia paahdeympäristöjen myrkkypistiäisistä Kuva 1. Harvinainen Chrysis rutilans -kultapistiäinen elää Kuva 2. Ancistrocerus ichneumonideus -erakkoampiainen toukkavaiheessa loisena erakkoampiaisten pesissä. Kuva: tekee pesänsä pihkakääriäisen (Retinia resinella) touk- Juho Paukkunen. kien männynoksiin tekemiin pihkaäkämiin. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 3. Eumenes coarctus -erakkoampiainen rakentaa Kuva 4. Hyvin harvinainen Arachnospila sogdiana -tiepis- ruukkumaisia pesiä kasvien varsille paahteisilla paikoilla. tiäinen elää avoimessa maastossa, jossa on kivikkoinen tai Kuva: Juho Paukkunen. hiekkainen ja auringon kevyesti lämmittämä maaperä. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 5. Priocnemis schiodtei -sahasääripistiäinen elää Kuva 6. Komiolla tehtiin Suomen ensimmäinen havainto erityisesti metsänreunoilla, joissa on hiesuinen ja kivik- 30 vuoteen Ferreola diffinis -tiepistiäisestä. Laji on myös koinen maaperä, mutta myös kosteammilla biotoopeilla. kansainvälisesti harvinainen. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 7. Kansainvälisesti harvinaista Mimesa bruxellensis Kuva 8. Lestica subterranea -petopistiäinen rakentaa -petopistiäistä on löydetty Suomesta Komion lisäksi vain pesän hiekka- tai hiesumaahan ja saalistaa pieniä perho- viideltä paikalta. Laji elää lämpimillä ja kuivilla hietik- sia, kuten koisia ja kääriäisiä. Kuva: Juho Paukkunen. koalueilla, varsinkin kedoilla ja kentillä yms. Kuva: Juho Paukkunen. 119 LIITE 2. 2(2) Kuva 9. Tachyspex helveticus -petopistiäinen esiintyy Kuva 10. Erittäin uhanalainen (EN) sysimaamehiläinen harvinaisena Etelä- ja Länsi-Suomen rannikon hietikoilla. (Andrena nigrospina) oli v. 2004 asti kateissa Suomesta Kaivaa pesän hiekkamaahan ja saalistaa heinäsirkkojen 40 vuotta. Seuranta-alueista laji elää ainakin Räyskälän toukkia. Kuva: Juho Paukkunen. ja Kiikalan lentokentillä sekä Säkylänharjulla. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 11. Vaarantunutta (VU) vaskivakomehiläistä Kuva 12. Silmälläpidettävä (NT) ruosteverimehiläinen (Halictus confusus) tavattiin molemmilta tutkituilta lento- (Sphecodes ferruginatus) on pesävieras, jonka toukka kentiltä ja Säkylänharjulta. Laji näyttää olevan runsas ai- varttuu hietamehiläisten (Lasioglossum spp.) pesissä. nakin Räyskälässä, mistä se löytyi Etelä-Hämeelle uutena. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 13. Töpäkkä NT pihkahuopamehiläinen (Anthidium Kuva 14. NT pyöröverhoilijamehiläinen (Megachile circum- strigatum) rakentaa pesänsä nimensä mukaisesti pihkasta cincta) on Suomessa oligolektinen laji; se on erikoistu- kivien pinnalle. Kuva: Juho Paukkunen. nut keräämään siitepölyä hernekasveilta. Kuva: Juho Paukkunen. Kuva 15. NT hentopipomehiläinen (Coelioxys elongata) Kuva 16. Äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) arvioitu, mutta on lahossa puuaineksessa pesivien verhoilijamehiläisten viime aikoina ehkä yleistynyt mantukiertomehiläi- (Megachile spp.) pesäloinen. Kuva: Juho Paukkunen. nen (Nomada opaca) elää pesävieraana maamehiläisen (Andrena fulvida) pesissä. Kuva: Juho Paukkunen. 120 LIITE 3. Kuvia paahdeympäristöjen kovakuoriaisista Kuva 1. Pienenpieni ajuruohonirppu (Apion atomarium) Kuva 2. Vaarantunutta (VU) reunustyppyjäärää (Acmaeops kuuluu seuranta-aineiston harvinaisiin kangasajuruohon marginata) on löydetty lähinnä alueilta, joissa on sään- monofageihin. Kuva: Jaakko Kullberg. nöllisesti paloja, kuten armeijan ampuma-alueilta. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 3. Silmälläpidettävää (NT) isokuismakuoriaista Kuva 4. Hietikkokiitäjäinen (Cicindela hybrida) on sukulai- (Chrysolina hyperici) tavataan Suomessa vain lounaassa siaan kenttäkiitäjäistä (C. campestris) ja nummikiitäjäistä mäkikuismaa (Hypericum perforatum) kasvavilta paikoil- (C. sylvatica) hieman vaateliaampi hiekkamaiden peto. ta. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 5. Cymindis macularis -maakiitäjäinen on tavallisim- Kuva 6. Ristityppykiitäjäisen (Lebia cruxminor) toukka millaan merenrantojen hietikoilla mutta esiintyy myös si- elää toisen kovakuoriaisen, pietaryrttinälvikkään (Gale- sämaan paahdealueilla. Kuva: Jaakko Kullberg. ruca tanaceti), koteloiden ulkoloisena. Kuva: Jaakko Kullberg. Kuva 7. Sirosysikiitäjäinen (Poecilus lepidus) on melko Kuva 8. Karvaturkkilo (Nicrophorus vespillo) elää läm- yleinen mutta paikoittainen harjujen paahdeympäristö- pimissä ympäristöissä paahteisilta tieluiskilta rämeiden jen maakiitäjäinen. Kuva: Jaakko Kullberg. reunoille. Kuva: Jaakko Kullberg. 121 LIITE 4. 1(2) Kuvia paahdeympäristöjen luteista ja kaskaista Kuva 1. Erittäin uhanalainen (EN) kulolatikka Kuva 2. Peikonlude (Coranus subapterus) päästelee sirit- (Aradus signaticornis) on palonvaatija. Kuva: Jaakko tävää ääntä hankaamalla kärsäänsä rintaa vasten. Kuva: Kullberg. Jaakko Kullberg. Kuva 3. Sianpuolaludetta (Phimodera lapponica) on kut- Kuva 4. Silmälläpidettävä (NT) orvokkilude (Thyreocoris suttu lentokenttäluteeksi, koska monet havaintopaikoista scarabaeoides) muistuttaa kovakuoriaista. Kuva: Jaakko ovat pienlentokenttiä. Kuva: Jaakko Kullberg. Kullberg. Kuva 5. Harvinaista suolaheinäludetta (Spathocera dal- Kuva 6. Vaarantunut (VU) jymylude (Jalla dumosa) on sel- mani) löydettiin vain yksi yksilö Kiikalan lentokentältä. kärangattomia saalistava typpylude, joka elää monenlai- Kuva: Jaakko Kullberg. sissa avoimissa ympäristöissä. Kuva: Jaakko Kullberg. 122 LIITE 4. 2(2) Kuva 7. VU aitoahdeluteen (Notostira erratica) ja VU kaa- Kuva 8. Aiemmin vain merenrantojen hietikkonataa konahdeluteen (N. elongata) erottaminen toisistaan voi (Festuca polesica) ja rantakauraa (Ammophila arenaria) olla vaikeaa kokeneellekin määrittäjälle. Kuvan yksilö on kasvavilta paikoilta tavattu VU hietikkonatakaskas määritetty aitoahdeluteeksi. Kuva: Jaakko Kullberg. (Gravesteiniella boldi) löytyi yllättäen Komion luonnon- suojelualueelta. Kuva: Anders Albrecht. Kuva 9. Planaphrodes laeva -kääpiökaskas elää paahde- Kuva 10. Nymfinä lampaannadalla (Festuca ovina) elävää ympäristöissä ja kuivilla rämeillä Lappia myöten. Kuva: kääpiökaskasta (Eupelix cuspidata) saatiin pääasiassa Anders Albrecht. kuoppapyydyksillä molemmilta Lopen seuranta-alueil- ta, Komiolta ja Räyskälän lentokentältä. Kuva: Anders Albrecht. 123 LIITE 5. 1(5) Alueiden kartat sekä alojen ja pyydysten sijainnit Komion luonnonsuojelualueen pohjoisosan perhosalat ja -linjat. Komion luonnonsuojelualueen eteläosan perhosalat ja -linjat. 124 LIITE 5. 2(5) Komion luonnonsuojelualueen pohjoisosan pyydykset. Komion luonnonsuojelualueen eteläosan pyydykset. 125 LIITE 5. 3(5) Räyskälän lentokentän perhosalat ja pyydykset. Örön perhosalat ja pyydykset. 126 LIITE 5. 4(5) Kiikalan lentokentän perhosalat ja pyydykset. 127 LIITE 5. 5(5) Säkylän perhosalat ja pyydykset.