DOCSLIB.ORG

Metallogenic Zones and Metallic Mineral Deposits in Finland

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Metallogenic Zones and Metallic Mineral Deposits in Finland Geological Survey of Finland Special Paper 35 Boris Saltikoff, Kauko Puustinen and Mikko Tontti Metallogenic zones and metallic mineral deposits in Finland Explanation to the Metallogenic Map of Finland Geological Survey of Finland Espoo 2006 Saltikoff, Boris, Puustinen, Kauko & Tontti, Mikko, 2006. �e�allogenic �ones and me�allic mineral deposi�s in Finland – Explana�ion �o �he �e�allogenic �ap of Finland. Geologian �u�kimuskeskus – Geological Survey of Finland, Special Paper 35. 66 pages, 19 figures, 2 tables. This paper con�ains explana�ions �o �he �e�allogenic �ap of Finland 1 : 1 000 000 (Sal�ikoff e� al. 2002). The aim is �o provide �he reader wi�h a general descrip�ion of �he individual me�allogenic �ones and wi�h references regarding �he present knowledge of the specified metallogenic zones and individual deposits and occurrences in Finland. A metallogenic map of a region depicts the natural metallogenic zones (linear, sub- linear), provinces and fields (isometric), i.e. the areas of mineral occurrences of certain types. The map is based on knowledge about the existing mineral occurrences and favourable geological structures. The present metallogenic map of Finland is mainly empiric, and the metallogenic groups are defined as ‘clusters of similar mineralisa- tions’, without precise specification of the nature of the ‘similarity’. In the explanation report, the word mineralisation is used as a general term for a mineralised body. The mineralisa�ions are divided in�o mineral deposi�s, occurrences and showings accord- ing to their volume and are classified on the map in respect to their metal content and morphological type. The metallogenic zones and provinces are classified according to the metal content of the respective mineralisations. The legend and classification of metallogenic zones and provinces and mineralisations are largely based on the prin- ciples of the Metallogenic Map of Europe of 1973, e.g. the term ‘morphological type of a deposi�’ is used as �he posi�ion of �he deposi� in rela�ion �o �he hos�ing s�ra�a ra�her than as the geometric shape of the deposit. In the report, the metallogenic zones and provinces are individually described in terms of their location, geological setting, the mos� impor�an� or �ypical mineralisa�ions and �he mos� popular gene�ic concep�s. A� �he end of �he paper �here are also descrip�ions of some impor�an� single deposi�s no� belonging to any of the described metallogenic groups. The geological base material for the Metallogenic Map comes from the Bedrock �ap of Finland 1 : 1 000 000 of 1997 and �he mineralisa�ion da�a mainly from �he Ore Deposit Database MALMIKANTA of the Geological Survey of Finland. The descriptions of the metallogenic zones and deposits in the report are accompanied by a wide lis� of references con�aining selec�ed papers in widely used languages, English, German and in some ins�ances French. Papers prin�ed in na�ional languages (Finnish or Swedish) are included only if they contain a substantial summary in English or German or if they have fundamental information. When published sources were not available, information was obtained via personal communications with informants also men�ioned in �he �ex�. Key words (GeoRef Thesaurus, AGI): metallogeny, metallogenic map, ore deposit, ore geology, mineral deposi�, Finland, explana�ory �ex�. Boris Saltikoff Mikko Tontti Sammalkallionkuja 2 F 104 Geological Survey of Finland FIN - 02210 Espoo, FINLAND P.O.Box 96 E-mail: [email protected] FIN - 02151 Espoo, FINLAND E-mail: [email protected] Kauko Puustinen Rantakuja 8 E FIN - 02170 Espoo, FINLAND E-mail: [email protected] ISBN 951-690-852-7 ISSN 0782-8535 Vammalan Kirjapaino Oy 2006 Saltikoff, Boris, Puustinen, Kauko & Tontti, Mikko, 2006. �e�allogenic ���������ones and me�allic mineral deposi�s in Finland – Explana�ion �o �he �e�allogenic �ap of Finland. Geologian �u�kimuskeskus – Geological Survey of Finland, Special Paper 35. 66 sivua, 19 kuvaa, 2 �aulukkoa. Julkaisu on Suomen me�allogeenisen kar�an (�e�allogenic �ap of Finland 1 : 1 000 000, Saltikoff et al. 2002) selitys. Sen tarkoituksena on tutustuttaa lukija Suomen metallogeenisiin vyöhykkeisiin ja alueisiin, metallimalmiesiintymiin ja -aiheisiin sekä tarjota monipuolinen ja ajankohtainen kirjallisuusviiteluettelo. Jonkin geologisen tai maantieteellisen yksikön, tässä tapauksessa Suomen, metallo- geenisessä kartassa esitetään tietyn tyyppisille malmiesiintymille otollisten metallogeen- isten alueiden ja vyöhykkeiden sijainti. Kartta perustuu monipuoliseen tietoon olemassa olevista malmiesiintymistä ja niille suotuisista geologisista olosuhteista ja rakenteista. Tämä kartta on perusteiltaan empiirinen, ja metallogeeniset alueet ja vyöhykkeet on määritelty ’samankaltaisten esiintymien ryhminä’ siten, että ’samakaltaisuuksien’ luon- netta ei ole eksaktin täsmällisesti eritelty. Julkaisussa käytetään sanaa mineralisaatio yleisenä terminä kuvaamaan minkä tahansa kokoista malmimuodostumaa. Mineralisaa- tiot on jaettu malmiesiintymiin, -aiheisiin ja -viitteisiin koon mukaan, ja kartalla ne on esitetty luokiteltuina metallisisältönsä ja morfologiansa mukaisesti. Metallogeeniset ryhmät (vyöhykkeet ja alueet) on jaoteltu vastaavasti mineralisaatioiden metallisisällön mukaisesti. Kartassa on pyritty noudattamaan vuoden 1973 Euroopan Metallogeenisen kartan periaatteita, esimerkiksi termiä ’esiintymän morfologinen tyyppi’ käytetään lähinnä kuvaamaan esiintymän asemaa suhteessa isäntäkivilajeihin ja –rakenteisiin eikä malmikappaleen muotoa. Julkaisussa kuvataan jokaisen metallogeenisen ryhmän sijainti, geologinen ympäristö, tärkeimmät malmiesiintymät sekä joitakin syntyteorioita. Julkaisun loppuosassa on kuvattu myös eräitä tärkeitä yksittäisiä esiintymiä, joiden ei katsota kuuluvan mihinkään kuvatuista metallogeenisistä ryhmistä. Metallogeenisen kartan geologisena pohjana on yksinkertaistettu Suomen kalli- operäkartta 1:1 000 000 vuodelta 1997 ja malmiesiintymätietojen pääasiallinen lähde on Geologian tutkimuskeskuksen malmitietokanta MALMIKANTA. Selitysjulkaisun vyöhyke- ja esiintymäkuvauksiin on liitetty laaja kirjallisuusluettelo. Sekä kartta että selitys ovat kansainvälistä lukijakuntaa ajatellen englanninkielisiä, mistä syystä kirjallisuusviitteisiin ei ole otettu yksinomaan suomen kielellä kirjoitettuja julkaisuja. Englanninkielisten julkaisujen lisäksi on muutamia saksan-, ranskan- ja ruotsinkielisiä viitteitä. Julkaistujen lähteiden puuttuessa tietoja on saatu haastattelemalla tutkijoita, jotka on myös mainittu tekstissä. Avainsanat (GeoRef Thesaurus, AGI): metallogeny, metallogenic map, ore deposit, ore geology, mineral deposi�, Finland, explana�ory �ex�. Boris Saltikoff Mikko Tontti Sammalkallionkuja 2 F 104 Geologian tutkimuskeskus 02210 ESPOO PL 96 Sähköposti: [email protected] 02151 ESPOO Sähköposti: [email protected] Kauko Puustinen Rantakuja 8 E 02170 ESPOO Sähköposti: [email protected] CONTENTS INTRODUCTION ...................................................................................................... 7 Scope of �he map .................................................................................................... 7 His�orical review .................................................................................................... 7 PRINCIPLES APPLIED TO THE METALLOGENIC MAP OF FINLAND ............ 10 Definitions .............................................................................................................. 10 Base data ................................................................................................................ 10 Classification of the mineralisations and metallogenic zones ............................... 13 �orphological �ypes .............................................................................................. 14 DESCRIPTION OF THE METALLOGENIC ZONES .............................................. 14 1. Orijärvi Zn-Pb-Cu + Fe zone ............................................................................. 14 2. Kemiö Ta zone ................................................................................................... 17 3. Palmottu U zone ................................................................................................ 17 4. Vammala Ni-Cu zone ......................................................................................... 17 5. Pirkkala-Valkeakoski Au zone ........................................................................... 20 6. Eräjärvi Ta zone ................................................................................................. 20 7. Haveri-Orivesi Au-Cu-W zone .......................................................................... 20 8. Peräkorpi Ti-Fe province ................................................................................... 20 9. Telkkälä Ni-Cu zone .......................................................................................... 21 10. Juva-Puumala Ni-Cu province ......................................................................... 21 11. Rantasalmi Au zone ......................................................................................... 21 12. Virtasalmi Cu zone ........................................................................................... 22 13. Ilmolahti Ni-Cu zone ....................................................................................... 23 14. Kotalahti Ni-Cu zone ....................................................................................... 23 15. Vehmersalmi
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Local Food in Municipal Catering Ņ a Survey of Local Food Purchasing in Finnish Municipalities
    Eija Muukka, Leena Kuosmanen, Meeri Ylinampa, Ulla Blomquist, Irma Kärkkäinen, Kirsi Malaska, Taira Soininen, Jukka Soininen Local Food in Municipal Catering ņ A Survey of Local Food Purchasing in Finnish Municipalities ABSTRACT SAVO VOCATIONAL COLLEGE EkoCentria Eija Muukka, Leena Kuosmanen, Meeri Ylinampa, Ulla Blomquist, Irma Kärkkäinen, Kirsi Malaska, Taira Soininen, Jukka Soininen Report, 52 p. September 2008 Keywords: catering services in municipalities, public foodstuff procurement, tendering, local food, organic, Portaat Luomuun, EkoCentria, Lähikeittiöhanke, telephone survey This report is the first published report on the use of local food in almost all of Finland’s municipalities, and covers the use of local food products in public municipality catering fairly comprehensively. The report presents the results of a telephone survey for the catering managers of Continental Finland. The survey was a part of EkoCentria’s Sustainable Catering in Public Services Project in 2007 and was carried out by Local Food Advisors. The number of participating municipalities totals to 366, which is 92 % of municipalities in Continental Finland. The first hypothesis of the report was that the ratio of local products acquired is larger when the procurer is not part of any procurement circle. The second hypothesis was that preparing food from local ingredients is easier for kitchens that prepare fewer meals. Interviews were used to learn which foodstuffs in public catering come from local suppliers, are they put out to tenders separately and by whom, or are they acquired without tendering. The report takes a look at factors that enable and factors that reduce the usage of local food items. In addition, a search for kitchens that have cut their bulk purchases in order to favor local foodstuffs was conducted.
    [Show full text]
  • Kuopio−Siilinjärvi−Lapinlahti−Iisalmi−Kajaani
    8.1.—3.6.2018 KUOPIO−SIILINJÄRVI−LAPINLAHTI−IISALMI−KAJAANI 8.1.-3.6.2018 KUOPIO-KAJAANI M-P M-P+ M-S pika P M-P M-P M-S SS YY Helsinki linja-autoasema 1:00 10:15 Helsinki-Vantaan lentoas. T2 1:35 10.45 Lahti matkakeskus 2:45 12:00 Mikkeli matkakeskus 4:30 13:45 Varkaus matkakeskus 6:00 14:55 Kuopio Ammattiopisto I 13:40 14:45 I Kuopio Savilahti 6:58 13:45 14:50 15:50 Kuopio KYS pääovi 7:00 F 13:50 14:55 15:52 F Kuopio linja-autoasema 6:25 6:50 7:30 11:20 14:00 15:05 16:15 20:00 Vuorelan th 6:34 6:59 7:38 11:29 14:09 15:14 16:24 20:09 Siilinjärvi linja-autoasema 6:45 7:15 7:50 11:40 14:20 15:30 16:35 20:25 Pöljä 6:52 7:22 7:55 11:47 14:27 15:37 16:42 20:32 Alapitkä 6:58 7:27 8:02 11:53 14:34 15:42 16:48 20:40 Lapinlahti as 7:15 7:50 8:20 12.10 14:50 16:00 17:10 21:00 Iisalmi linja-autoasema 7:50 Z 8:20 Z 8:50 12.40 15:20 16:25 17:45 21:25 Iisalmi linja-autoasema 9:00 12.40 17:45 21:25 Sukeva Neste th vt 5 9:30 13.10 18:15 21:55 Kajaani linja-autoasema 10:15 13.55 19:00 22:40 M-P M-P+ M-P++ M-P+ M-S M-P P M-S pika Kajaani linja-autoasema 12:00 15:45 21:25 Sukeva Neste th vt 5 12:35 16:20 21:55 Iisalmi linja-autoasema 6:05 8:15 9:15 9:35 13:15 15:25 16:55 22:35 Lapinlahti as 6:30 8:40 9:40 10:00 13:45 15:55 17:20 23:00 Alapitkä 6:45 8:55 9:55 10:15 14:00 16:10 17:35 23:15 Pöljä 6:53 9:03 10:03 10:23 14:05 16:18 17:43 23:20 Siilinjärvi linja-autoasema 7:00 9:15 10:15 10:35 14:20 16:25 17:50 23:30 Vuorelan th 7:09 9:25 10:25 10:45 14:30 16:35 18:00 23:38 Kuopio linja-autoasema 7:25 9:40 10:40 11:00 14:45 16:45 18:10 23:50 Kuopio KYS pääovi 7:20 9:45 T 10:45 T 11:05 T I 0:07 F Kuopio Savilahti I 9:50 T 10:50 T 11:10 T I 0:08 Kuopio Ammattiopisto 7:35 T I I Varkaus matkakeskus 15:50 1:05 Mikkeli matkakeskus 17:00 2:10 Lahti matkakeskus 18:45 4:00 Helsinki-Vantaan lentoas.
    [Show full text]
  • Tornado Climatology of Finland
    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
    [Show full text]
  • Kokemuksia Ja Oppeja Osallisuuden Edistämisestä
    Kokemuksia ja oppeja osallisuuden edistämisestä Kestävä kaupunki -ohjelman Osallisuus ja yhteisöllisyys -haastekimpputyö, SYKE Kunnat kestävän kehityksen toteuttajina 7.5.2020 Toimintatavat Voit pyytää puheenvuoroa kirjoittamalla chat-kenttään PVP tai PV ja lyhyen kuvauksen puheenvuoron sisällöstä Kommentointi ja keskustelu chatissa tervetullutta! Tätä sessiota eikä chat-viestejäkään tallenneta, paitsi loppukeskustelun mahdollisia ehdotuksia osallisuuden edistämisen jatkotoimiksi poimimme avuksi Kestävä kaupunki -ohjelman loppusuoran toteutukseen Pidäthän mikrofonin kiinni, kun et puhu Ohjelma 14:00 Tervetuloa! 14:15 Kokemuksia ja oppeja osallisuuden edistämisestä: Antti Leskinen, Diskurssi Oy + Lempäälä, Enontekiö, Iisalmi, Hyvinkää Kysymyksiä, keskustelua 14:45 Kokemuksia ja oppeja osallisuuden edistämisestä: Katja Syvärinen, Kaskas Media Oy + Kirkkonummi, Helsinki, Koski Tl, Lahti Kysymyksiä, keskustelua 15:15 Yhteenvetokeskustelu 15:30 Tauko, paluu pääsessioon koko päivän yhteenvetoon 15:45 Tekijät: Maija Faehnle, Piritta Hannonen, Anni Hapuoja, Iina Turunen, Emma Terämä Osallisuussparraus ● Tarkoituksena auttaa kuntia ● Kokemuksia jaetaan 7.5. paikallisissa osallisuuden haasteissa kuntaverkostoseminaarissa ja 20.8. ja tukea samalla Saa kuulua! - Kuntademokratiaverkoston julkaisun käyttöönottoa tapaamisessa, josta tallenne jakoon ● Sparraajina neljä osallisuuden ● Tapaustarinat mukaan Saa kuulua! – erityisasiantuntijaa julkaisun 2.0-versioon ● Haku kunnille tammikuussa 2020, 32 hakemusta, 16 valittiin ● Kunnille maksutonta, sisältää
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Ansiomerkit R
    -- -- SPL:n Joensuun piiri: Alands Bolldistrikt: Suomen Palloliiton ansiomerkit Erotuomarikerho Pallopuntari Eckerö Idrottsklubb Ilomantsin Pallo -75 Finströms Boll-o. Idrottssällskap Joensuun Maila-Pojat Ha=arlands Idrottsklubb 1. F. Finströms Kamraterna Joensuun Pallo-Pojat I Kunniapuheenjohtaja: Joensuun Palloseura 1. F. Fram Joensuun Pallo-Toverit 1. F. Kamraterna J uuan Palloseura 1. F. Kasbergskamraterna E. von Frenckell. ! Karelian Pallo 1. F. Start II Kunniajäsenet: Liperin Taimi 1. F. Östernäskamraterna i Niemisen Urheilijat Jomala Idrottsklubb 1. A. Johansson (t), Ruotsi, 2. 1. Kornerup (t), Ruotsi, 3. 1. Fulda (t); Venäjä, Nurmeksen Sepot Lemlands Idrottsförening 4. A. Bertram (t), Venäjä, 5. K. Soinio (t), 6. T. Tegner, Ruotsi, 7. 1. Fredriksen, Outokummun Vesa Sunds Idrottsförening Tanska, 8. E. Eriksson (t), Ruotsi, 9. W. Flander (t), 10. E. von Frenck!ill., 11. J. Palloseura Hurtat Alands Bolldomare Suomela, 12. K. Alakari (Ahlgren). 13. H. Valpas, 14. J. W. Walden (t), 15. Niilo 13 seuraa. 13 seuraa. Koskinen, 16. Kalle Altti, 17. Väinö Heikkinen, 18. Osmo P. Kartrunen. " UI Ainaiset jäsenet: r I 1. E. von Frenckell, 2. 1. Tanner (t), 3. W. Flander (t), 4. A. Blomberg (t), 5. 1. Oestrup (tl. Tanska, 6. P. Skou (t), Norja, 7. S. Almqvist, Ruotsi, 8. F. Linne­ I mann (t), Saksa, 9. H . Meisl (t), Itävalta, 10. K. Karvonen (tl. 11. B. Sjöström (tl, l2. T. Torruvuori (tl. 13. K. Middelboe (t), Tanska, 14. L. Fredriksen, Tanska, I l5. A. Englund (t), 16. C. Lindberg (tJ. 17. W. Qvist (tl, 18. J. Suomela, 19. H. Valpas, 20. 1. Mäkinen (t), 21. N. Koskinen, 22. G. Aström (t), 23.
    [Show full text]
  • Liite 1 TOIMILUPA RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEEN Luvanhaltija
    Liite 1 TOIMILUPA RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEEN Luvanhaltija Bauer Media Oy Toimilupa Toimilupa on myönnetty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 36 §:n nojalla. Luvanhaltijalla on oikeus harjoittaa valtakunnallista toimiluvanvaraista radiotoimintaa maanpäällisessä joukkoviestinverkossa. Taajuudet Luvanhaltijalla on oikeus harjoittaa radiotoimintaa taajuuksilla (MHz) Espoo 106.2 Lappeenranta 103.8 Eurajoki 90.4 Lapua 106.5 Haapavesi 104.1 Lieksa 104.3 Hollola 89.7 Mikkeli 106.9 Hämeenlinna 100.2 Oulu 104.8 Inari 106.3 Padasjoki 87.8 Joensuu 88.7 Pelkosenniemi 105.8 Jokioinen 94.6 Pertunmaa 103.0 Jyväskylä 105.8 Pihtipudas 105.1 Kaarina 103.9 Pori 91.6 Kokemäki 100.7 Raahe 105.3 Kokkola 103.4 Rovaniemi 105.5 Kolari 107.9 Savonlinna 107.7 Kouvola 105.7 Sotkamo 105.7 Kristiinankaupunki 107.6 Sysmä 90.2 Kruunupyy 98.8 Taivalkoski 105.0 Kuopio 106.7 Tampere 104.7 Kuusamo 100.8 Tervola 107.5 Taajuudet muodostavat valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden 1. Taajuuskokonaisuus on määritelty toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annetussa Viestintäviraston määräyksessä (M 74). Ohjelmisto Toimilupa antaa oikeuden lähettää yhtä radio-ohjelmistoa. Ohjelmisto tulee lähettää kuuluvuusalueella samanaikaisesti ja samansisältöisenä. Voimassaoloaika Toimilupa on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen 31 päivään joulukuuta 2029 saakka. Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2018 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Ylijohtaja Olli-Pekka Rantala Liite 2 TOIMILUPA RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEEN Luvanhaltija
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]