Asukaskyselyn Tulokset
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10.-13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomak- keella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehto- reille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella interne- tin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 % Nurmijärven asukasmääräs- tä. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa ja Rajamäellä asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen postinumeroalueittain. Kuvassa ovat mukana vain ne postinumerot, joilta vastaajia oli vähintään 10. Taulukko 1. Postinumeroalueet, joilla suurin osa kyselyyn vastanneista asuu. Osuus kaikista Postinumero Postitoimipaik k a vastaajista (%) 01900 Nurmijärvi 25.9 01800 Klaukkala 13.5 05200 Rajamäki 10.1 01840 Klaukkala 9.7 01820 Klaukkala 8.6 01860 Perttula 7.3 05100 Röykkä 5.4 01830 Lepsämä 5.0 01810 Luhtajoki 4.6 05450 Nukari 4.5 01940 Palojoki 3.4 Vastaajista 64 % oli naisia ja 36 % miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Seuraa- vassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli 26-44 –vuotiaita (63 %). Myös 45-64 -vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 %). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain 19 15- 25 -vuotiasta. Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21. Alle 10 henkilöä ei ilmoittanut sukupuoleen tai ikää liittyviä tietojaan kyselyssä. Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Vastaajat ikäryhmittäin (n=1050) 70.0 % 63.1 60.0 50.0 40.0 30.0 26.7 20.0 10.0 6.4 0.9 1.0 2.0 0.0 alle 15 vuotta 15-17 18-25 26-44 45-64 yli 64 vuotta Kuva 1. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista (58 %) asui neljän tai viiden hengen talouksissa. Kolmen hengen talo- uksissa asuvia oli yhteensä 15 % ja kahden hengen talouksissa asuvia 13 % vastaajista. Yh- den hengen talouksissa asuvia oli alle 4 % vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty oheisessa kuvassa. Vastaajan kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=1046) 50.0 % 40.0 37.9 30.0 20.2 20.0 14.8 13.4 10.0 5.8 3.5 2.2 0.6 0.8 0.9 0.0 12345678910 tai enemmän henkilöä Kuva 2. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vastaajilta kysyttiin myös ikäryhmää, johon kotitaloudessa asuvat henkilöt kuuluvat. Kysy- mykseen vastanneista 48 % ilmoitti taloudessaan asuvan alle 6-vuotiaita, 78 % 6-14 - vuotiaita, 30 % 15-17 -vuotiaita, 97 % 18-64 -vuotiaita ja 11 % yli 64-vuotiaita. Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Suurin osa vastaajista (72 %) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 3 on esitetty vastaa- jat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Kuvassa esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi vas- taajan päätoimeksi mainittiin muun muassa omaishoitajana toimiminen sekä vuorotteluvapaal- la oleminen. Vastaajan päätoimi (n=1053) täysipäiväisessä työssä käyvä 71.6 koululainen tai opiskelija 7.8 osa-aikaisessa työssä käyvä 7.0 äitiys- tai isyysvapaalla oleva 5.4 eläkeläinen 3.7 yrittäjä 1.3 työtön 1.2 kotiäiti 0.7 muu 1.2 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 % Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä päätoimen mukaan. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 %) sekä toimiva polkupyörä käytet- tävissään (91 %). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 % vastaajista. Ajokorttia, joukkoliikennelippua ja polkupyö- rää koskevat tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukot 2, 3, ja 4. Vastaajien ajokortillisuus, joukkoliikennelipun omistaminen sekä polkupyörän käyttömahdol- lisuus. Ajokortillisuus Vastaajien lukumäärä Osuus kysymykseen (kpl) vastanneista (%) Kyllä 960 91.5 Ei 89 8.5 Yhteensä 1049 100 Voimassa olevan joukkoliikennelipun omistaminen Vastaajien lukumäärä Osuus kysymykseen (kpl) vastanneista (%) Kyllä 153 14.7 Ei 880 84.4 En osaa sanoa 10 1.0 Yhteensä 1043 100 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Toimivan polkupyörän käyttömahdollisuus Vastaajien lukumäärä Osuus kysymykseen (kpl) vastanneista (%) Kyllä 952 90.8 Ei 94 9.0 En osaa sanoa 2 0.2 Yhteensä 1048 100 Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 % vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käy- tössä vain noin prosentilla vastaajista. Työsuhdeautoon ja -matkalippuun liittyvät tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 5. Työsuhdeauton ja -matkalipun käyttö. Työsuhdeauton tai joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttö Vastaajien lukumäärä Osuus kysymykseen (kpl) vastanneista (%) Kyllä, työsuhdeauto 112 10.7 Kyllä, työsuhdelippu 12 1.1 Ei ole 923 88.2 Yhteensä 1047 100 Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 %) asui kahden auton taloudessa. Kolmen auton talouksia oli vastaajien keskuudessa enem- män kuin kokonaan autottomia. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilö- autojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä (n=1035) 80.0 % 66.2 60.0 40.0 27.6 20.0 4.4 1.1 0.7 0.0 01234 tai enemmän henkilöautoa Kuva 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien autojen lukumäärä. Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan auto säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liitty- neessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 95 % vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettä- vissään. Niiden osuus, joilla auto ei ole käytettävissä (5 % vastaajista) oli hieman suurempi kuin autottomissa talouksissa asuvien vastaajien (1 %). Vastaajista lisäksi 2 % ilmoitti ajavan- sa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittä- vimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 % vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 % vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 6 % vastaa- jista ilmoitti jonkin muun tekijän. Näistä yleisimpiä olivat puolison kotiseutu ja koulun tai päi- väkodin läheisyys, lisäksi mainittiin muun muassa alueen maaseutumaisuus, sopivan talon tai asunnon löytyminen sekä sattuma. Muutamat vastaajat korostivat, että ilmoitetut tekijät olivat olleet aikanaan syynä asuinpaikan valintaan, mutta eivät enää vaikuta. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=1053) alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö 52.0 lapsille asumisen hintataso 44.7 ympäristön viihtyisyys, rauhallisuus, 42.5 meluttomuus, ei lähinaapureita, luonnonläheisyys alueen turvallisuus 30.8 lapsuuden ympäristö, sukujuuret 17.9 työpaikan läheisyys 14.3 sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, 12.3 sukulaiset) palveluiden läheisyys 11.5 hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä 10.1 en osaa sanoa 3.8 kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä 3.7 turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kotoa 3.5 työpaikalle/kouluun/harrastuksiin 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 % Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät. Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 % vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enem- män talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki 8–12 % vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 % vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolel- la. Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 100.0 % Kesällä (n=974) 80.0 76.5 Talvella (n=955) 72.0 60.0 40.0 20.0 10.1 5.9 7.8 5.7 2.3 2.3 1.1 0.1 0.6 0.0 1.1 0.9 0.0 henkilö- joukko- pyörällä kävellen moottori- mopolla tai muulla autolla liikenteellä pyörällä skootterilla tavalla Kuva 6. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta