Palveluseteli Antaa Vaihtoehdon Servicesedeln Erbjuder Alternativ

SEUTULEHTI atp eafle Ljusreklam Valomainos huomataan märks Fart påhelafolket Kaiken kansan liiku erbjuderalternaServicesedeln Palveluseteli antaa vaihtoehdon REGIONBLADET tt aja

ti v

12 6 4 7 5

4/2009

VF 4/2009 Yhteistyöllä eroon kyseenalaisesta maineesta Förbätt rat rykte genom samarbete

aasanseudun viestintää on ryhdytty tveckling av kommunikationen i Va- kehittämään julkisen ja yksityisen saregionen har inletts som samarbete sektorin yhteistyönä. Yhteistyön ta- mellan den oﬀ entliga och den privata voitteena on viestiä seudusta ulospäin sektorn. Syftet med samarbetet är att yhdenmukaisestiV ja tehokkaasti ja siten saada Usända ut enhetliga och eﬀ ektiva signaler om regio- myös positiivista viestiä läpi valtakunnan tasolla. nen och därigenom få igenom det positiva budska- pet även på riksnivå. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTOJOHTAJA VELI-MATTI LAITINEN, MIKSI VIESTINTÄYHTEIS- VASA STADS FÖRVALTNINGSDIREKTÖR VELI-MAT- TYÖ ON TARPEEN? TI LAITINEN, VARFÖR BEHÖVS SAMARBETE INOM KOMMUNIKATION? Kaikki mittarit kertovat, että Vaasa ja Vaasan seutu ovat mainettaan parempia paikkoja; meillä Alla mätare visar att Vasa och Vasaregionen är bättre on täällä asiat hyvin. Poliittiset päättäjät ja elin- än sitt rykte; vi har det bra här. Huvudsakligen är de keinoelämän edustajat pääsääntöisesti tietävät politiska beslutsfattarna och näringslivets repre- sen, samoin ihmiset, jotka ovat tulleet seudulle. sentanter medvetna om detta, likaså de människor Määrittelemällä viestinnälle yhteiset tavoitteet som har kommit till regionen. Genom att precisera joiden kanssa. joiden ti ja toteutustavat pyrimme saamaan tämän viestin gemensamma mål för vårt budskap och metoder för myös tavallisten suomalaisten tietoisuuteen. att sprida det, strävar vi efter att nå fram med bud- skapet också till den vanliga finländaren. TÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ ON MUKANA USEITA TAHO- JA, ESIMERKIKSI POHJANMAAN LIITTO, VASEK, I DET HÄR SAMARBETET DELTAR FLERA OLIKA KAUPPAKAMARI, YRITTÄJÄYHDISTYKSET, YLIOPIS- AKTÖRER, TILL EXEMPEL ÖSTERBOTTENS FÖR- TO, YLE JA USEITA SUURIA YRITYKSIÄ. TARKOIT- BUND, VASEK, HANDELSKAMMAREN, FÖRETA- TAAKO TÄMÄ, ETTÄ NIIDEN ON HYVÄKSYTETTÄVÄ GARFÖRENINGARNA, UNIVERSITETET, YLE OCH VIESTINTÄNSÄ VAASAN KAUPUNGILLA? MÅNGA STORA FÖRETAG. BETYDER DET HÄR ATT DE MÅSTE FÅ SIN INFORMATION GODKÄND AV Viestintäyhteistyössä on mukana sellaisia taho- VASA STAD? ja, joille Vaasan seudun imago on tärkeä. Imagon tärkeys voi näkyä esimerkiksi rekrytoinnissa tai I kommunikationssamarbetet deltar de sektorer, opiskelijoiden tänne saamisessa. Me määritte- för vilka Vasaregionens image är viktig. Imagens lemme yhdessä millaisista asioista ja mille koh- betydelse kan märkas till exempel vid rekrytering kelserien diskuterar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen Pekka direktör verkställande VASEKs diskuterar kelserien ti aktuella ärenden i Vasaregionen med experter från olika intressentgrupper. från olika med experter aktuella ärenden i Vasaregionen

kkelisarjassa VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen keskustelee Haapanen keskustelee Pekka toimitusjohtaja VASEKin kkelisarjassa deryhmälle haluamme kertoa ja raportoimme eller då man försöker få hit studerande. Vi faststäl- ti toisillemme, millaisia markkinointi- ja tiedotta- ler tillsammans vilka saker vi vill berätta för vilken mistoimenpiteitä olemme omilla tahoillamme målgrupp, och vi rapporterar till varandra hurdana Tässä ar Tässä asiantun eri sidosryhmiä edustavien asioista seudun ajankohtaisista Vaasan I den här ar tehneet. Yhteistyö ei siis rajoita minkään yksit- marknadsförings- och informationsåtgärder vi har täisen toimijan viestintää, mutta tuo siihen mu- vidtagit i våra egna sektorer. Samarbetet begränsar kaan suunnitelmallisen seutunäkökulman. alltså inte någon enskild aktörs budskap, men bidrar med regionens planmässiga synvinkel. MYÖS VASEK TUO OMAN KORTENSA VIESTINTÄYHTEISTYÖHÖN REKRY- OCKSÅ VASEK BIDRAR TILL KOMMUNIKATIONS- TOIMALLA LÄHITULEVAISUUDESSA SAMARBETET GENOM ATT INOM EN NÄRA PALVELUKSEENSA SEUDUN VIESTIN- FRAMTID REKRYTERA EN KOMMUNIKATIONS- NÄN KOORDINAATTORIN, JOKA KOORDINATOR, SOM SKA BETJÄNA ALLA PALVELEE KAIKKIA YHTEISTYÖ- SAMARBETSPARTER. TAHOJA. Det stämmer. Denna person kommer också att delta Juuri näin. Tämä henki- i styrgruppen för utveckling av kommunikation och i lö tulee osallistumaan den operativa gruppens arbete och blir ett ypperligt

PEKKA HAAPANEN Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja, rakentamistalouden diplomi-insinööri Vasaregionens Utveckling Ab VASEKs verkställande direktör, diplomingenjör inom byggnadsekonomi 9 200 / VF 4/2009 4 2 M myös viestinnän kehittämisen ohjausryhmän ja tillskott till samarbetet. Eftersom VASEK, som ägs av U operatiivisen ryhmän työskentelyyn ja on erin- flera kommuner, har kommunikationskoordinatorn omainen lisä yhteistyöhön. Usean kunnan omista- på sin lönelista, möjliggörs ett naturligt kommunika- R man VASEKin palkkalistoilla oleva viestintäkoor- tionssamarbete med regionens olika aktörer, obero- dinaattori pystyy tekemään viestintäyhteistyötä ende om det handlar om läroanstalter, företag, kom- FO seudun eri toimijoiden kanssa luonnollisesti, oli- muner eller någon annan oﬀ entlig aktör. pa sitten kyseessä oppilaitos, yritys, kunta tai muu julkinen toimija MÄNNISKAN ÄR OFTA BLIND FÖR DE GODA SA- KER SOM FINNS I HENNES NÄRHET. VILKA SAKER MONESTI IHMINEN ON SOKEA NÄKEMÄÄN I REGIONEN ÄR FÖR TILLFÄLLET SÅ BRA ATT DET LÄHELLÄ OLEVIA HYVIÄ ASIOITA. MITKÄ ASIAT LÖNAR SIG ATT BERÄTTA OM DEM PÅ RIKSNIVÅ? SEUDULLA OVAT TÄLLÄ HETKELLÄ NIIN HYVIN, ETTÄ NIISTÄ KANNATTAA KERTOA VALTAKUNNAN Till exempel sysselsättningsläget i Vasa och i hela re- TASOLLA? gionen är väldigt gott och för detta går ett stort tack till företagen i energiklustret. Det nuvarande ekono- Esimerkiksi työllisyystilanne Vaasassa ja koko miska läget påverkar förstås även oss, men tills vi- seudulla on erittäin hyvä ja tästä kuuluu iso kii- dare har vi klarat oss undan lågkonjunkturen med tos energiaklusterin yrityksille. Tämänhetkinen relativt små skador. Vi har gott om studiealternativ taloussuhdanne tietysti vaikuttaa meihinkin, mut- och studieplatser, vår boendeomgivning är trygg ta toistaiseksi olemme selvinneet lamasta melko och infra- och servicestrukturen fungerar fint. Också pienin vaurioin. Meillä on runsaasti opiskeluvaih- kulturutbudet är rikligt och mångsidigt. toehtoja ja -paikkoja, asumisympäristömme on turvallinen ja infrastruktuuri ja palvelurakenne VILKA ÄR DE VIKTIGASTE MÅLGRUPPERNA FÖR toimivat hienosti. Myös kulttuuritarjonta on run- KOMMUNIKATIONSSAMARBETET? sasta ja monipuolista. Den första målgruppen är regionens nuvarande och MITKÄ OVAT VIESTINTÄYHTEISTYÖN framtida invånare och arbetstagare, den andra grup- TÄRKEIMMÄT KOHDERYHMÄT? pen utgörs av nya studerande, till den tredje gruppen hör nya företag och den fjärde gruppen utgörs Ensimmäinen kohderyhmä ovat seudun nykyiset av turister. Förutom dessa grupper är också riksom- ja tulevat asukkaat ja työntekijät, toisen ryhmän fattande medier en viktig målgrupp, eftersom regio- muodostavat uudet opiskelijat, kolmanteen ryh- nens budskap via den vägen når ut till hela folket. mään kuuluvat uudet yritykset ja neljäs ryhmä ovat matkailijat. Näiden ryhmien lisäksi myös HUR FÅR VI UT INFORMATION OM valtakunnallinen media on tärkeä kohderyhmä, DESSA GODA SIDOR? koska sen kautta leviää viesti seudusta koko kansalle. Olika organisationer och projekt spriderprider information via sina egna kommunikations-tions- och MITEN NÄITÄ HYVIÄ ASIOITA TUODAAN JULKI? marknadsföringskanaler. Utgångspunktenten är att vi för varje målgrupp berättar sådana sakerker som vi Eri organisaatiot ja hankkeet vievät viestiä pitkin antar är av intresse för just den målgruppen.ppen. En omia tiedotus- ja markkinointikanaviaan. Lähtö- studerande som slutför gymnasiet har till ex- kohta on, että kerrotaan kullekin kohderyhmälle empel andra intressen än en barnfamilj.. sellaisista asioista, joiden ajatellaan kiinnostavan juuri kyseistä kohderyhmää. Esimerkiksi lukiota päättävää opiskelijaa kiinnostavat eri asiat kuin lapsiperhettä.

VELIMATTI LAITINEN Vaasan kaupungin hallintojohtaja / Vasa stads förvaltningsdirektör 9 0 00 0 200 20 2 /200 /20 /2 / 4 4 F4 F 4 3 VF 4/2009 4 V 4 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUIDEN OSTA I TAKT MED ATT ANTALET PERSONER SOM BEHÖVER MINEN PALVELUSETELILLÄ YLEISTYY PALVELUN TARVIT SOCIAL OCH HÄLSOTJÄNSTER ÖKAR, BLIR KÖP MED SER SIJOIDEN MÄÄRÄN KASVAESSA. SAMAAN AIKAAN KAS VICESEDEL ALLT VANLIGARE. SAMTIDIGT ÖKAR ANTALET VAA YKSITYISTEN HOIVAPALVELUYRITYSTEN MÄÄRÄ. PRIVATA PRODUCENTER AV OMSORGSTJÄNSTER. Palveluseteli antaa vaihtoehdon Servicesedeln erbjuder alternati v TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: SMARTUM & AITO KOTIHOITO OY

osiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyt- et har varit möjligt att använda servicesedlar tö on ollut mahdollista vuodesta 2004 lähtien. inom social- och hälsovården sedan år 2004. Palvelusetelillä kunnan asukas voi hankkia sel- Med en servicesedel kan kommunens invåna- laisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kuulu- re anskaff a sådana social- och hälsotjänster Svat kunnan järjestämisvastuun piiriin ja joihin kunta on somD åligger kommunen att ordna och för vilka kommu- päättänyt myöntää palvelusetelin käyttömahdollisuuden. nen har beslutat bevilja möjlighet att använda servicese- Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan del. Den tjänst som anskaff as med sedel är ett alternativ tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. till den tjänst som kommunen eller samkommunen producerar. Tänä vuonna hyväksytty palvelusetelilaki antaa kunnille mahdollisuuden käyttää yksityisiä palveluntuottajia en- Lagen om servicesedlar som godkändes i år ger kommu- tistä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä- nerna möjlighet att i större utsträckning än tidigare anlita misessä. Käyttökohteiden lisääminen tuo yksityisille pal- privata serviceproducenter för ordnandet av social- och veluntuottajille lisää liiketoimintamahdollisuuksia. hälsotjänster. Ett utökat antal användningsalternativ ger privata serviceproducenter ökade verksamhetsmöjlighe- Uuden lain tavoitteena on kehittää yksityisen ja julki- ter. sen sektorin yhteistyötä ja sitä kautta lisätä asukkaiden valintamahdollisuuksia palvelujen käytössä sekä lisätä Syftet med den nya lagen är att utveckla samarbetet mel- pienten kuntien palveluresursseja palvelusetelillä käy- lan den privata och off entliga sektorn och därigenom öka tettävien ostopalveluiden kautta. Jokainen kunta päättää invånarnas valmöjligheter i användningen av tjänster, kuitenkin itse palvelusetelin käyttöönotosta sekä sen samt att med hjälp av köptjänster som anskaff as med myöntämisestä asiakkaille. Vain kunnan hyväksymät ja servicesedel öka små kommuners serviceresurser. Varje kriteerit täyttävät palvelujentuottajat voivat toimia pal- kommun beslutar emellertid själv om ibruktagandet av veluseteliyrittäjinä. servicesedel och om beviljandet av den till klienterna. En- dast de serviceproducenter som kommunen har godkänt VAASA SEUDUN EDELLÄKÄVIJÄNÄ och som uppfyller kriterierna för serviceproducenter kan verka som servicesedelsföretag. Vuoden 2006 alusta lähtien Vaasassa on käytetty palve- luseteliä asiakkaan kotona tapahtuvaan tilapäiseen tai VASA SOM FÖREGÅNGARE I REGIONEN säännölliseen kotipalveluun sekä omaishoitajien lakisää- teisten vapaapäivien järjestämiseen. Setelin käyttöä on Från och med början av år 2006 har servicesedlar använts tarkoitus lähivuosina laajentaa myös kotisairaanhoitoon. i Vasa för tillfällig eller regelbunden hemtjänst som sker i – Palveluseteli on vaihtoehto kaupungin itse tuottamille klientens hem samt för ordnandet av lagstadgade lediga palveluille. Palvelusetelin saanut asiakas tilaa tarvitse- dagar för anhörigvårdare. Användningen av sedeln är mansa palvelun valitsemaltaan, kaupungin hyväksymältä tänkt att inom de närmaste åren utvidgas även till hem- palveluntuottajalta, selittää Vaasan kaupungin kotihoi- sjukvården. – Servicesedeln ger ett alternativ till de tjäns- don johtaja Christine Skjäl. ter som staden själv producerar. Den klient som har fått servicesedel beställer själv den behövliga servicen av en önskad serviceproducent, som är godkänd av staden, för- klarar Christine Skjäl, chef för hemservicen i Vasa stad.

För närvarande finns i Vasa 13 stycken serviceproducenter som är godkända av staden. Den största delen av hem- tjänstens klienter i Vasa använder tjänster som staden producerar, drygt 20 procent av klienterna använder servicesedel. Andelen som använder servicesedel har ökat snabbt, eftersom behovet av hemtjänst har ökat snabbare än stadens eget serviceutbud. Skjäl betonar ändå att varje klient inom hemtjänsten har rättighet att få service som produceras av staden och ingen är tvungen att ta emot servicesedeln.

– Servicesedeln är ett tryggt sätt att skaﬀ a sig hemtjänst, eftersom staden övervakar de privata serviceproducen-

VF 4/2009 4 Palveluseteli Servicesedeln rohkaisi uppmuntrade ti ll yritt äjyyteen företagande

aasalainen AITO Koti hoito on tänänä öretaget AITO Koti hoito i Vasa, som pro- syksynä toimintansa aloitt anutnut ducerar omsorgstjänster och har inlett sin V hoivapalveluyritys, joka on Vaasansan F verksamhet i höst, är en av Vasa stads hem- kaupungin koti palvelun hyväksymä palve-ve- tjänst godkänd serviceproducent. De unga företa- luntuott aja. Nuoret yritt äjät Hanna-Leenaena garna Hanna-Leena Muurinen, Kati Murtonen och Maa- Muurinen, Kati Murtonen ja Maarit Kokkinen ovat aiemmin olleet rit Kokkinen har ti digare arbetat för samma arbetsgivare och de har töissä samalla työnantajalla ja heillä on yhteensä yli kymmenen vuo- sammanlagt över ti o års erfarenhet av omsorgstjänster i privat regi. den kokemus yksityisistä hoivapalveluista. Kokkinen och Murtonen, sjukvårdare och närvårdare, hade redan en Kokkinen ja Murtonen, sairaanhoitaja ja lähihoitaja, olivat suunnitel- längre ti d planerat att grunda eget företag. Då Muurinen, som är ut- leet oman yrityksen perustamista jo pitempään. Sosionomin koulu- bildad socionom, anslöt sig ti ll teamet bestämde de sig för att inleda tuksen saaneen Muurisen liitt yminen ti imiin sai heidät päätt ämään företagsverksamheten. – Klienternas möjlighet att utnytt ja service- yritystoiminnan aloitt amisesta. – Asiakkaiden mahdollisuus palvelu- sedel och hushållsavdrag inverkade positi vt på företagsbeslutet, be- setelin ja koti talousvähennyksen käytt öön vaikutti yritt äjyyspäätöksen rätt ar Muurinen. Också rådgivningen som de fi ck vid Vasaregionens syntymiseen, Muurinen kertoo. Myös Vaasanseudun Uusyrityskeskus Nyföretagscentrum Starti a uppmuntrade ti ll att starta eget. Starti asta saatu yrityksen perustamisneuvonta rohkaisi yritt äjyyteen. Murtonen försäkrar att alla tre arbetar med hjärtat. Förutom hjärta Murtonen vakuutt aa, ett ä kaikki kolme tekevät työtä sydämellä. Sydä- är också förstånd och yrkesmässigt kunnande med i arbetet och dess- men lisäksi työssä on mukana järki, ja ammati llisen osaamisen lisäk- utom införskaff ar de sig kunskaper i företagande. Företagets service- si he hakevat oppia myös yritt äjyyteen. Yrityksen palvelutarjonta on utbud är noggrant utt änkt och tjänsterna är dimensionerade så att tarkkaan mieti tt y ja palvelut on mitoitett u niin, ett ä yritt äjät pystyvät företagarna åtminstone ti ll en början klarar av att på tre man hand ainakin aluksi pyöritt ämään vuorotyötä vaati vaa yritystä kolmestaan. sköta det skift arbete som krävs. – Vår service är riktad ti ll alla, såväl – Palvelumme on suunnatt u kaikille vauvasta vaariin. Tarjoamme gammal som ung. Vi erbjuder mångsidig hemvård ti ll vasabor i precis monipuolista koti hoitoa ihan kaikenikäisille vaasalaisille, Kokkinen alla åldrar, säger Kokkinen. sanoo. Lisäti etoja / Mera informati on: www.aito-koti hoito.fi

Tällä hetkellä Vaasassa on 13 kaupungin hyväksymää pal- ternas verksamhet och den service som dessa producerar mås- veluntuottajaa. Suurin osa Vaasan kotipalvelun asiakkais- te vara lika högklassig som stadens service. Därför erbjuder vi ta käyttää kaupungin tuottamia palveluja, palveluseteliä till exempel alla servicesedelsföretagare gratis den utbildning käyttää reilu 20 prosenttia asiakkaista. Palvelusetelin som vi själva arrangerar och som vi också erbjuder vår egen käyttäjien osuus on noussut nopeasti, sillä kotipalvelui- personal, säger hon. den tarve on kasvanut nopeammin kuin kaupungin oma palveluntarjonta. Skjäl kuitenkin korostaa, että jokainen Av kommunerna i Vasaregionen är det endast Vasa stad som an- kotipalvelun asiakas on oikeutettu saamaan kaupungin vänder servicesedel. VASEKs företagsrådgivare inom välfärds- tuottamia palveluja eikä palveluseteliä ole pakko ottaa branschen, Sari Saarikoski, hoppas ändå att också de andra vastaan. kommunerna ska godkänna servicesedeln. – Om regionens kommuner sinsemellan skulle avtala om att ta i bruk en regio- – Palveluseteli on turvallinen tapa hankkia kotipalveluita, nal servicesedel, kunde en serviceproducent som är godkänd i sillä kaupunki valvoo yksityisten palveluntuottajien toi- en kommun erbjuda sina tjänster också till invånare i en annan mintaa ja niiden tuottamien palveluiden on oltava yhtä kommun. Då skulle efterfrågan och tillgång på service bättre laadukkaita kuin kaupungin palvelun. Siksi esimerkiksi mötas, förklarar hon. tarjoamme kaikille palveluseteliyrittäjille ilmaiseksi sa- mat, itse järjestämämme koulutukset, jotka tarjoamme myös omalle henkilökunnallemme, hän sanoo. Hyväksytt y palveluntuott aja: Vaasan seudun kunnista ainoastaan Vaasan kaupunki - on ennakonperintärekisterissä käyttää palveluseteliä. VASEKin hyvinvointialan yritys- - on saanut lääninhallitukselta vaaditun toimiluvan neuvoja Sari Saarikoski on kuitenkin toiveikas siitä, että - tuott aa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita myös muut kunnat hyväksyisivät palvelusetelin. – Jos seu- - on poti lasvahinkovakuutett u tai vastuuvakuutett u dun kunnat sopisivat keskenään, että ottaisivat käyttöön - täytt ää kunnan asett aman muut vaati mukset seudullisen palvelusetelin, yhdessä kunnassa hyväksytty palveluntuottaja voisi silloin tarjota palvelujaan myös toi- En godkänd serviceproducent: sen kunnan asukkaille. Silloin palvelujen kysyntä ja tar- – ﬁ nns i förskott suppbördsregistret jonta kohtaisivat paremmin, hän ehdottaa. – har fått det verksamhetsti llstånd av länsstyrelsen som krävs – producerar tjänster som ti ll standarden motsvarar de kommunala tjänsterna – är pati entskade- eller ansvarsförsäkrad – uppfyller övriga krav som kommunen ställer

5 VF 4/2009 Kaiken kansan liikutt aja

TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN

MONI MIELTÄÄ KUNTAYHTYMÄ VAASANSEUDUN UR MÅNGA UPPFATTAR BOTNIAHALLEN OCH VAASA ARENA, HEILUHALLIEN OMISTAMAT BOTNIAHALLIN JA VAASA SOM ÄGS AV SAMKOMMUNEN VASAREGIONENS ARENAN VAIN HUIPPUURHEILIJOIDEN JA URHEILUA IDROTTSHALLAR, ENBART SOM TRÄNINGSPLATSER FÖR VAKAVISSAAN HARRASTAVIEN HARJOITTELUPAIKOIKSI. TOPPIDROTTARE OCH PERSONER SOM HÅLLER PÅ MED IDROTT PÅ ALLVAR.

älle luulolle kuntayhtymän johtaja Leena Ollila amkommunens direktör Leena Ollila under- antaa kyytiä laajan kädenliikkeen säestämänä. stryker sin rättelse av denna missuppfattning – Sekä Botniahalli että Vaasa Arena ovat myös med en vid handrörelse. – Både Botniahallen och kaiken kansan terveysliikuntakeskuksia, jon- Vaasa Arena är hela folkets friskvårdscenter, där neT me tavalliset kuntoilijatkin olemme tervetulleita, hän ocksåS vi vanliga motionärer är välkomna, utropar hon. huudahtaa. Ollila medger att trots organiserat hälsofrämjande arbete Ollila myöntää, että järjestelmällisestä terveysliikunta- och information är de gamla uppfattningarna seglivade työstä ja tiedottamisesta huolimatta vanhat käsitykset och också delvis styrda av media. – Inte skriver man ju istuvat lujassa ja ovat osittain myös median ohjaamia. i tidningen eller berättar i tv om sm-företags tyky-dagar – Eihän seudun pk-yritysten tyky-päivistä tai sauvakäve- eller stavgångskurser. Botniahallen eller Vaasa Arena lykursseista kirjoiteta lehdissä tai kerrota televisiossa. nämns som arenor där det ordnas idrottstävlingar eller Niissä Botniahalli tai Vaasa Arena mainitaan urheilukil- ishockeymatcher. pailujen tai jääkiekko-otteluiden pitopaikkoina. EU-PROJEKT GAV KICK ÅT VERKSAMHETEN POTKUA TOIMINTAAN EU-PROJEKTISTA Leena Ollila har redan under några års tid marknadsfört Leena Ollila on jo muutaman vuoden markkinoinut mo- båda hallarna som friskvårdscenter där företag kan hålla lempia halleja terveysliikuntakeskuksina yrityksille tyky- sina tyky- och rekreationsdagar. För detta ändamål har ja virkistyspäivien pitopaikaksi. Tätä varten molempien båda motionshallarnas visuella marknadsföringsimage liikuntapaikkojen visuaalista markkinointi-ilmettä on ändrats för att passa hela folket bättre – vem kan väl mot-

VF 4/2009 6 Botniahallissa järjestetään esimerkiksi yritysten tyky-päiviä. I Botniahallen ordnas ti ll exempel företags tyky-dagar. muutettu enemmän koko kansalle sopivaksi – kukapa voisi stå en läcker, inhemsk jordgubbe! Samtidigt har man också vastustaa herkullista, kotimaista mansikkaa! Samanaikaisesti lärt sig genom kontakt med andra finländska motionscenter on haettu oppia myös muista suomalaisista terveysliikuntaan som är specialiserade på friskvård. erikoistuneista keskuksista. Mera trovärdighet som friskvårdscenter har man fått genom Lisää uskoa terveysliikuntakeskuksena toimimiseen on saatu det sameuropeiska projektet Healthy Stadia, i vilket 36 part- 36 partnerin yhteiseurooppalaisesta Healthy Stadia -hank- ner deltar. Förutom Botniahallen och Vasa Arena är det keesta, johon Botniahallin ja Vasa Arenan lisäksi Suomesta från Finland endast Finnair Stadium som deltar osallistui vain Finnair Stadium. Hankkeen tavoitteena oli i projektet. Syftet med projektet är att utveck- kehittää osallistuvista urheiluareenoista entis- la de deltagande idrottsarenorna till ännu häl- tä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä sosammare och miljövänligare platser såväl paikkoja niin katsojille, urheilijoille, työnteki- för åskådare, idrottare och arbetstagare jöille kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. som för omgivande samhälle.

Liverpoolista liikkeelle lähtenyt idea istui kuin Idén, som fick sin start i Liverpool, pas- nenä päähän jo olemassa olevaan terveyslii- sade som hand i handske för det redan be- kuntakeskukseen. Healthy Stadia on Vaasassa fintliga friskvårdscentret. Healthy Stadia toteutettu niin, että terveysliikuntakeskuksen har i Vasa genomförts utgående från frisk- terve/frisk -ajatusta on laajennettu liikuntamah- vårdscentrets idé terve/frisk, och har utvid- dollisuuksista esimerkiksi ruokatarjontaan, sii- gats från att handla om motionsmöjligheter voukseen, ilmanlaatuun ja kierrätykseen. – Vaik- till att också omfatta bespisning, städning, ka EU-projekti on nyt ohi, me jatkamme tätä työ- luftkvalitet och återvinning. – Trots att EU- tä sekä omin päin että pitämällä yhteyttä part- projektet nu är avslutat, fortsätter vi det här nereihimme ja oppimalla heidän kokemuksistaan, arbetet både självständigt och genom att hålla Ollila vakuuttaa. kontakt med våra partner och lära oss av deras erfa- renheter, försäkrar Ollila. MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN LIIKUNTAPAIKKOJA MOTIONSARENOR MED MÅNGA MÖJLIGHETER Vaasa Arenan kolmella jäällä voi jääkiekon lisäksi harrastaa esimerkiksi luistelua tai vaikka curlingia. Se antaa erinomaiset På Vaasa Arenas tre isplaner kan man förutom att spela is- mahdollisuudet yritysten tai muiden ryhmien harrastamiseen. hockey också åka skridsko och spela curling. Det ger utmärk- Botniahallissa voi yleisurheilulajien lisäksi pelata jalkapalloa, ta möjligheter för företag och andra grupper att motionera. pesäpalloa, amerikkalaista jalkapalloa, lentopalloa, sulkapal- I Botniahallen kan man utöva allmänna idrottsgrenar och loa, rullakiekkoa, salibandya ja futsalia sekä harrastaa rulla- dessutom spela fotboll, boboll, amerikansk fotboll, volleyboll, hiihtoa, rullaluistelua, kävelyä tai vaikka pyörätuolikelausta. badminton, inline-hockey, innebandy och futsal, samt åka rull- Hallissa on myös erittäin hyvät testausmahdollisuudet sekä skidor, inlines, promenera eller testa rullstolsåkning. I hallen jumppa- ja kuntosalit. finns också väldigt goda testmöjligheter samt både gymnas- tiksalar och gym. Molemmat hallit ovat monikäyttöisiä tiloja. Ne soveltuvat ur- heilun lisäksi hyvin erilaisten tapahtumien kuten esimerkiksi konserttien, messujen tai konferenssien pitopaikaksi. Etenkin ”Speciellt i Botniahallen ﬁ nns många Botniahallissa on paljon vuoroja, jolloin yleisö voi tulla mukaan harrastamaan liikuntaa. – Fysioterapeuttimme järjestä- sådana turer då allmänheten kan komma vät mielekästä tekemistä niin ryhmille kuin yksilöille ja ovat med och moti onera.” aina valmiita neuvomaan, kuinka liikuntaharrastusta voi jat- kaa siihen tutustumisen jälkeen, Ollila sanoo. Båda hallarna har många användningsmöjligheter. De lämpar sig förutom för sport också väl för olika evenemang som till ex- ”Botniahallissa on paljon vuoroja, jolloin empel konserter, mässor eller konferenser. Speciellt i Botnia- hallen finns många sådana turer då allmänheten kan komma yleisö voi tulla mukaan harrastamaan med och motionera. – Våra fysioterapeuter ordnar trevlig sys- selsättning både för grupper och enskilda och är alltid redo liikuntaa. ” att ge råd om hur man kan fortsätta med en sportgren efter att man har bekantat sig med den, säger Ollila. Yrityksissä on viime vuosikymmenten aikana huomattu työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnan tärkeys. I företag har man under de senaste årtiondena märkt betydel- Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu tyky-toiminta sen av verksamhet som syftar till att upprätthålla arbets- och tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä funktionsförmågan. Professionellt och långsiktigt genomförd ehkäisee työkyvyttömyyttä. Tämä tiedetään myös Botniahal- tyky-verksamhet stödjer för sin del orken i arbetet och upp- lissa. – Yritysten henkilökunnalle räätälöidyt tyky-päivät ovat rätthållandet av arbetsförmågan samt förebygger arbets- meidän erikoisalaamme, Ollila kertoo. oförmåga. Det här är man också medveten om i Botniahallen. – Skräddarsydda tyky-dagar för företagens personal är vår specialitet, berättar Ollila.

7 VF 4/2009 Uusiutuvalla energialla i Med förnybar ener

sana EU:n ilmastopakettia myös Suomen EU:s miljöpaket ingår att också Finland bör öka sin on nostettava uusiutuvan energian käytön användning av förnybar energi med 10 procenten- osuutta 10 prosenttiyksikköä, vaikka uusiu- heter, trots att andelen förnybar energi av den totala tuvan energian osuus Suomen kokonaisener- energianvändningen i Finland redan är 28 procent. gianO käytöstä on jo 28 prosenttia. Tämä edellyttää uusiu- IDet här förutsätter utveckling och ibruktagande av lös- tuvien energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. ningar med förnybar energi.

Vaasan seudulla on paljon osaamista energian tuotan- I Vasaregionen finns mycket kunnande om teknologier toon, jakeluun ja energiansäästöön liittyvissä teknologi- i anslutning till produktion och distribuering av energi, oissa. Tällä seudulla on myös toteutettu ja tullaan jatkos- liksom om energisparande åtgärder. I den här regionen sakin toteuttamaan monipuolisesti uusiutuvaa energiaa har också genomförts, och kommer även i fortsättningen hyödyntäviä hankkeita. Tässä on muutamia esimerkkejä att genomföras, projekt som mångsidigt utnyttjar för- niistä. nybar energi. Här presenteras några exempel på sådana projekt. TUULESTA PUHDASTA ENERGIAA VIND GER REN ENERGI Tuulivoiman hyödyntämisestä on Suomessa puhuttu paljon, sillä siihen on jo nyt olemassa hyvät tekniset mahdol- I Finland har det talats mycket om utnyttjandet av vind- lisuudet. Tuulivoimakeskustelu puhaltaa voimakkaana kraft, eftersom det redan nu finns goda tekniska möj- myös Vaasan seudulla. Meillä on tuuliolosuhteiltaan erin- ligheter tillgängliga. Diskussionen om vindkraft blåser omaisesti voimalakäyttöön sopiva rannikko, rakentami- kraftigt också i Vasaregionen. Vi har en kust med vindför- seen halukas energiayhtiö ja paljon erilaista tuulivoima- hållanden som lämpar sig utmärkt för kraftverksbruk, ett loihin liittyvää teknistä osaamista. Uusia tuulivoimaloita energibolag som är villigt att bygga och mycket tekniskt ei alueelle kuitenkaan ole vielä noussut Korsnäsin vanho- kunnande i anknytning till vindkraft. I nejden har ändå jen voimaloiden seuraksi. inte rests några nya vindkraftverk som sällskap till de gamla kraftverken i Korsnäs. – Tuulivoimalan rakentamisen mahdollistaa se, että se on sekä teknisesti että taloudellisesti toteutettavissa ja että – Byggandet av ett vindkraftverk möjliggörs av att det är sen lupa-asiat ovat kunnossa, sanoo EPV Tuulivoima Oy:n både tekniskt och ekonomiskt genomförbart och tillstån- toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. – Tekninen toteutus den är i skick, säger EPV Tuulivoima Oy:s verkställande onnistuu jo nyt ja taloudellinen kannattavuus on mah- direktör Tomi Mäkipelto. – Det tekniska genomföran- dollista varsinkin suurille yksiköille, kunhan hallitus ja det lyckas redan nu och ekonomisk lönsamhet är möjlig eduskunta viimeistelevät ensi keväänä syöttötariffilain. Sitten ovat jäljellä kunnissa tehtävät kaavoitus- ja raken- nuslupapäätökset. ”Det är en utmaning att utnytt ja

Tuulivoiman hyväksikäyttö on haasteellista, sillä vaikka vindkraft en, eft ersom majoriteten enemmistö kansasta näkee sen olevan hyvä asia, juuri av befolkningen, trots att den anser kukaan ei halua tuulivoimalapuistoja omaan lähiympäris- töönsä. Uusiutuvan energian tuottaminen tuulivoimalla vindkraft vara en god sak, inte vill ha on kuitenkin mahdollista sitten, kun hankkeet etenevät kuntatasolla. en vindkraft spark i sin egen närmiljö.”

VF 4/2009 8 ilmastonmuutosta vastaan ergi i kampen mot klimatf örändringen

TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN

LÄNSIMAAT OVAT YKSIMIELISIÄ SIITÄ, ETTÄ FOSSIILIS VÄSTLÄNDERNA ÄR ENIGA OM ATT ANVÄNDNINGEN TEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÄ ON RAJOITETTAVA JA AV FOSSILA BRÄNSLEN MÅSTE BEGRÄNSAS OCH AN UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖÄ LISÄTTÄVÄ, JOTTA VÄNDNINGEN AV FÖRNYBAR ENERGI MÅSTE ÖKA, FÖR VOIMME HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA. ATT VI SKA KUNNA HEJDA KLIMATFÖRÄNDRINGEN.

JÄTEVOIMAA speciellt för stora enheter, bara regeringen och riksdagen nästa vår färdigställer lagen om inmat- Bioenergiasta ei Vaasan seudulla ole viime aikoi- ningstariﬀ . Sedan återstår bara planläggnings- och na puhuttu yhtä paljon kuin tuulienergiasta. Silti bygglovsbesluten som ska fattas i kommunerna. Mustasaaressa sijaitseva Stormossenin jätteen- käsittelylaitos oli yksi Suomen ensimmäisistä Det är en utmaning att utnyttja vindkraften, efter- mekaanisen ja biologisen käsittelyn laitoksista, som majoriteten av befolkningen, trots att den an- joka jalostaa jätteet energiaksi. Stormossenilla ser vindkraft vara en god sak, inte vill ha en vind- käsitellään päivittäin noin 170 tonnia keittiö- ja kraftspark i sin egen närmiljö. Det är ändå möjligt biojätettä sekä 70 tonnia puhdistamolta tulevaa att producera förnybar energi med vindkraft se- raakalietettä, joka mädätetään ja siitä prosessista dan då projekten framskrider på kommunnivå. syntyvällä biokaasulla tuotetaan sähköä ja lämmi- tysenergiaa Stormossenin omaan käyttöön ja esi- AVFALLSKRAFT merkiksi Botniahallin lämmitykseen. Det har inte pratats lika mycket om bioenergi som Påttin puhdistamolla syntyvä liete on tähän asti om vindenergi i Vasaregionen den senaste tiden. rahdattu kuorma-autoilla Stormossenille, mut- Ändå var Stormossens avfallscentral i Korsholm ta nyt Vaasan Veden suunnitelmissa on rakentaa en av de första i Finland som tog i bruk en me- putki Påttin puhdistamolta suoraan Stormosse- kanisk och biologisk behandlingsanläggning, som nille, mikäli rahoitus järjestyy. Tämä helpottaisi förädlar avfall till energi. På Stormossen hanteras pinta-alaltaan pienen ja keskellä asuinaluetta dagligen cirka 170 ton köks- och bioavfall. Från sijaitsevan Påttin puhdistamon logistiikkaa ja vä- reningsverket kommer dessutom 70 ton råslam hentäisi ympäristön hajuhaittoja. för förruttning. Biogasen som utvinns i rötnings- processen används till el och uppvärmnings- PUHTAASTI POLTTAMALLA energi för Stormossens eget bruk och för exem- pelvis uppvärmning av Botniahallen. Jätehuolto kuuluu myös tulevaisuudessa kiin- teästi seudun energiantuotantokuvioon. Viiden Det slam som samlas vid Påttska reningsverket alueellisen jäteyhtiön omistaman Westenergy Oy har hittills fraktats med lastbilar till Stormossen, Ab:n jätteenpolttolaitoksen maanrakennustyöt men nu planerar Vasa Vatten att bygga en ledning alkoivat marraskuun puolivälissä Stormossenin från Påttska reningsverket direkt till Stormossen, alueella. Vuonna 2012 valmistuvassa jätteenpolt- förutsatt att finansieringen ordnas. Detta skulle tolaitoksessa on tarkoitus polttaa 50 kunnan alu- underlätta logistiken och minska luktproblemen i eelta kerätty kierrätykseen kelpaamaton palava omgivningen av Påttska reningsverket, som är pla- jäte ja tuottaa siitä syntyvällä lämmöllä sähköä. cerat på en liten tomt mitt i ett bostadsområde.

Vaikka polttolaitos tuottaakin jätteestä energiaa, RENT GENOM FÖRBRÄNNING sen päätehtävä on jätteenkäsittely. – Laitoksella poltetaan sellaista jätettä, joka muuten päätyisi Även avfallshantering hör i framtiden nära ihop kaatopaikoille synnyttämään kaatopaikkakaasu- med regionens energiproduktionssystem. För ja. Polttamalla jätteet vähennämme hiilidioksidi- Westenergy Oy Ab, som ägs av fem regionala av- päästöjä ympäristössä, sanoo Westenergyn toimi- fallsbolag, påbörjades i mitten av november jord- tusjohtaja Jan Teir. byggnadsarbetena för förbränningsanläggningen

9 VF 4/2009 på Stormossens område. I avfallsförbränningsanläggningen som färdigställs år 2012 ska enligt planerna 50 kommuners ”Tuulivoiman hyväksikäytt ö on haasteel- brännbara avfall som inte är återvinningsbart brännas, och av lista, sillä vaikka enemmistö kansasta värmen som uppstår ska elektricitet produceras.

näkee sen olevan hyvä asia, juuri kukaan Även om förbränningsanläggningen producerar energi av av- ei halua tuulivoimalapuistoja omaan fall, så är dess huvudsakliga uppgift avfallshantering. – I an- läggningen förbränns sådant avfall, som annars skulle hamna lähiympäristöönsä. ” på avstjälpningsplatser och förorsaka deponigaser. Genom att bränna avfallet minskar vi koldioxidutsläppen i omgivningen, säger Westenergys verkställande direktör Jan Teir. ArinatekniikkaaA i k iikkk käyttävässäkä ä ä ä polttolaitoksessal l i k jätteidenjää id polt-l tolämpötila on niin korkea, jopa 850 °C, että savukaasut pa- I förbränningsanläggningen används rostteknik, vilket inne- lavat täydellisesti. Korkea polttolämpötila, poltettavien jättei- bär att soporna förbränns vid en så hög temperatur, till och den koostumus sekä tuhkan ja savukaasujen erikoiskäsittely med 850 °C, att rökgaserna förbränns totalt. Den höga för- nostavat polttolaitoksen hinnan normaalia voimalaitosta kor- bränningstemperaturen, avfallets sammansättning samt spe- keammaksi. 135 miljoonan euron investointikulut aiheutta- cialhanteringen av askan och rökgaserna gör att priset för vat sen, että ainakaan ensimmäisen 20 käyttövuoden aikana förbränningsanläggningen stiger högre än normalt. Investe- polttolaitokselle jätepusseja toimittava kuluttaja ei saa korva- ringsutgifterna på 135 miljoner euro gör att under åtminsto- usta raaka-aineesta, vaan joutuu tuttuun tapaan maksamaan ne de första 20 bruksåren kommer konsumenten som för sina jätteenkäsittelystä. soppåsar till förbränningsanläggningen inte att få ersättning för råvarorna, utan får liksom tidigare betala för avfallshan- GEOENERGIAA VERKOSTON KAUTTA teringen.

Vaasan asuntomessualueella Suvilahdessa hyödynnettiin geo- GEOENERGI VIA NÄTVERK energiaa ensimmäistä kertaa matalaenergiaverkoston avulla. Suvilahdessa energia kerätään merenpohjan sedimenttiker- På området för Vasa bostadsmässa i Sunnanvik utnyttjades roksista ja johdetaan kiinteän verkoston avulla 43 kiinteis- geoenergi för första gången med hjälp av ett lågenerginät. I tölle, joissa jokaisessa on oma maalämpöpumppu. Tämä maa- Sunnanvik upptas energi från havsbottens sedimentlager och lämpöpumppu käyttää sedimenttiin varastoitunutta energiaa leds med ett fast nät till 43 fastigheter, där var och en har sin joko asuntojen lämmittämiseen tai kesäaikana niiden viilen- egen jordvärmepump. Denna pump använder energin som nykseen. har lagrats i sedimenten, antingen för uppvärmning av lägen- heterna eller för nedkylning sommartid. Asuntomessualueelle rakentanut Jarkko Juntunen valit- si talonsa lämmitysjärjestelmäksi matalalämpöverkoston. Jarkko Juntunen som byggde på mässområdet valde lågvär- Hän halusi kotiinsa luotettavaa ja tasaista lämpöä suhteelli- menät som uppvärmningssystem för sitt hus. Han ville få på- sen edullisesti. Matalalämpöverkoston vertailukohteena hän litlig och jämn värme till sitt hem till ett relativt förmånligt käytti perinteistä maalämpöratkaisua. Juntusen valitsemassa pris. Som jämförelseobjekt till lågvärmenätet använde han matalalämpöverkostossa kaikki käytännön ratkaisut talon si- traditionellt jordvärmesystem. I lågvärmenätet, som Juntunen sällä ovat samankaltaiset – lukuun ottamatta pientä eroavai- valde, är alla praktiska lösningar inne i huset av samma slag suutta lämpöpumpussa – kuin perinteisessä maalämpövaih- som i ett traditionellt jordvärmealternativ – med undantag av toehdossa. Vain investointi omaan lämpökaivoon puuttuu. en liten skillnad på värmepumpen. Det är bara investeringen i – Otin tietoisen riskin valitsemalla ennen käyttämättömän en egen värmebrunn som saknas. – Jag tog givetvis en risk ge- järjestelmän, hän toteaa. – Uskon, että kehittämällä lämmön- nom att välja ett hittills oanvänt system, konstaterar han. – Jag keruujärjestelmää edelleen, järjestelmästä saadaan nykyistä- tror att lågvärmenätet, efter ytterligare utveckling av värme- kin kilpailukykyisempi vaihtoehto esimerkiksi perinteiseen upptagningssystemet, kommer att bli ett ännu mera konkur- maalämpöön verrattuna. renskraftigt alternativ än till exempel traditionell jordvärme.

Juntunen on lämmittänyt taloaan kaksi talvea matalaläm- Juntunen har under två vintrar värmt upp sitt hus med energi pöverkostosta saatavalla energialla, sillä jo ensimmäisenä från lågvärmenätet, eftersom energi redan den första vintern talvena energiaa käytettiin kivitalon rakennusaikaiseen kui- användes för att torka upp stenhuset under byggskedet. Han vattamiseen. Hän on ollut tyytyväinen valitsemaansa läm- har varit nöjd med valet av uppvärmning, trots att de totala mitysratkaisuun, vaikka sen kokonaiskustannuksia on vielä kostnaderna fortfarande är svåra att jämföra med de utgifter vaikea verrata omasta maalämpökaivosta aiheutuviin kustan- som en egen jordvärmebrunn förorsakar. – Vi har åtminstone nuksiin. – Meillä ainakin on ollut lämmintä, vaikka myös toi- haft det varmt, även om vi har läst andra slags nyheter i tid- senlaisia uutisia olemme lehdestä lukeneet, hän sanoo. ningen, säger han.

Vaasan toinen matalalämpöverkosto on rakennettu Väs- Det andra lågvärmenätet i Vasa har byggts i Västervik, där 19 tervikiin, jossa verkostoon kuuluu 19 kiinteistöä. Mata- fastigheter hör till nätverket. Lågvärmenätets energi upptas lalämpöverkoston energia kerätään kallioperästä, mutta från berggrunden, men energidistributionsnätet är i övrigt av energianjakeluverkosto on muuten samankaltainen kuin samma slag som på bostadsmässans område. asuntomessualueella.

VF 4/2009 10 M U R FO

Raine Vasanoja, Pekka Haapanen, Pentti Risberg ja Tuula Töyli kertovat, Raine Vasanoja, Pekka Haapanen, Pentti Risberg och Tuula Töyli berätt ar ett ä VASEK ja Vaasan Yritt äjät tukevat toisiaan yritt äjyyden edistämisessä. att VASEK och Vaasan Yritt äjät stödjer varandra i arbetet för företagande.

TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: CHRISTOFFER BJÖRKLUND Juhliva yritt äjäyhdistys toimii yhteistyössä VASEKin kanssa Den jubilerande företagarföreningen verkar i samarbete med VASEK

esäkuussa 1939 perustettu Vaasan Yksityisyrittäjät öretagarföreningen Vaasan Yksityisyrittäjät ry, som ry merkittiin yhdistysrekisteriin talvisodan kynnyk- grundades i juni 1939, infördes i föreningsregistret i sellä saman vuoden lokakuussa. Sota ja säännöstely oktober samma år, på tröskeln till vinterkriget. Krig haittasivatkin nuoren yrittäjäyhdistyksen toimintaa, och ransonering störde den unga företagarförening- muttaK jälleenrakennuksen myötä niin yritys- kuin yhdistystoi- Fens verksamhet, men i takt med återuppbyggandet tog både minta saivat vauhtia, joka jatkui koko 1900-luvun lopun ajan. företagar- och föreningsverksamheten fart, vilket höll i sig under hela slutet av 1900-talet. Nykyään Vaasan Yrittäjät ry on 70-vuotias, vireä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden äänitorvi, jonka jäsenmäärä hipoo tuhat- Idag är Vaasan Yrittäjät ry en pigg 70-åring, som fungerar som ta. Vaasan Yrittäjät osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen språkrör för företagande och företagsamhet, med ett med- keskusteluun sekä vaalii jäsenkuntansa etuja erilaisissa luot- lemsantal som nuddar vid tusenstrecket. Vaasan Yrittäjät del- tamuselimissä. Yhdistyksen jäseniä on mukana yrittäjäjärjes- tar aktivt i den samhälleliga diskussionen och värnar i olika tön päätöksentekoelimissä valtakunnan tasolla ja yhdistyksen förtroendeorgan om medlemskårens intressen. Föreningens jäseniä on myös useilla muilla tärkeillä edunvalvontapaikoil- medlemmar är med i företagarorganisationens beslutsfattan- la. Vaasan Yrittäjät nousi erittäin näkyvään asemaan yhdessä de organ på riksnivå och föreningens medlemmar finns också Österbottens Företagarföreningin kanssa kamppaillessaan på många andra viktiga intressebevakningsposter. Vaasan oman aluejärjestönsä puolesta 2000-luvun alkuvuosina. Tä- Yrittäjät fick, tillsammans med Österbottens Företagarföre- män voimannäytön tuloksena saatiin Pohjanmaan rannikolla ning, väldigt mycket publicitet i den gemensamma kampen för toimiville yrittäjäyhdistyksille oma aluejärjestö, Rannikko- en egen regionorganisation i början av 2000-talet. Resultatet Pohjanmaan Yrittäjät. av detta kraftprov var en egen regionorganisation, Kust-Öster- bottens Företagare, för de företagarföreningar som verkar på – Vaasan Yrittäjät on aina ollut erityisesti pienten yritysten den österbottniska kusten. edunvalvoja. Pienet yritykset eivät yksin saa ääntään kuulu- ville, mutta yhdessä ne pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnan – Vaasan Yrittäjät har alltid varit intressebevakare speciellt för asioihin, toteaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pent- små företag. Små företag får inte ensamma sin röst hörd, men ti Risberg. – Viime vuosikymmeninä yrittäjien arvostus on tillsammans kan de påverka ärenden i samhället, konstaterar noussut, mikä näkyy myös vaikuttamismahdollisuuksien nou- föreningens styrelseordförande Pentti Risberg. – Under de suna. senaste årtiondena har företagarnas status höjts, vilket också märks som ökade möjligheter att påverka. Vaasan Yrittäjät toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa pait- si Vaasan kaupungin myös seudun kuntien yhteisen elinkei- Vaasan Yrittäjät verkar, förutom med Vasa stad, också i aktivt noyhtiön VASEKin kanssa. – Pyrimme yhdessä edistämään samarbete med regionens kommuners gemensamma närings- yrittäjyyttä mm. erilaisten hankkeiden kautta. VASEKin edus- livsbolag VASEK. – Vi strävar tillsammans efter att främja före- taja Raine Vasanoja on myös kutsuttu mukaan Vaasan Yrit- tagande, bl.a. med hjälp av olika projekt. VASEKs representant täjien hallitustyöhön, kertoo Vaasan Yrittäjien toimitusjohtaja Raine Vasanoja har också kallats till Vaasan Yrittäjäts sty- Tuula Töyli. relsearbete, berättar Vaasan Yrittäjäts verkställande direktör Tuula Töyli. – Vaikka toimimme saman asian puolesta, toimintamme ei ole päällekkäistä, vaan teemme yhteistyötä hyvässä hengessä ja – Trots att vi arbetar för samma sak, är verksamheten inte toisiamme kunnioittaen, kertoo VASEKin toimitusjohtaja Pek- överlappande, utan vi samarbetar i god anda med ömsesidig ka Haapanen, jolla itselläänkin on yrittäjätausta. respekt, berättar VASEKs verkställande direktör Pekka Haa- panen, som också själv har företagarbakgrund.

11 VF 4/2009 LUUPIN ALLA - UNDER LUPPEN Luupin alla on uusi arti kkelisarja, jossa esitellään eri Under luppen är en ny arti kelserie som presenterar företag aloilla toimivia yrityksiä Vaasan seudulta. verksamma inom olika branscher i Vasaregionen. Hela Koko arti kkeli löytyy VASEKin sivuilta www.vasek.fi . arti keln fi nns att läsa på VASEKs webbplats www.vasek.fi .

TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Valomainos huomataan Ljusreklam märks

sokyröläinen Veli-Pekka Koskela on tehnyt töitä valomai- torkyrobon Veli-Pekka Koskela har arbetat med ljusrek- nosten kanssa koko aikuisen ikänsä. Armeijan jälkeen hän lam hela sitt vuxna liv. Efter armén började han arbeta i meni töihin seinäjokelaiseen valomainosyritykseen ja vuon- ett ljusreklamföretag i Seinäjoki och år 1994 grundade na 1994 hän perusti oman yrityksen, Lakeuden Neonin. En- han sitt eget företag, Lakeuden Neon. De första åren ver- simmäisetI vuodet yritys toimi Seinäjoella vuokratiloissa melkein kadeS företaget i en hyrd lokal i Seinäjoki, nästan bara ett stenkast kivenheiton päässä kodista. Perheen muutto Isoonkyröön mut- hemifrån. Men familjens flytt till Storkyro krånglade till arbets- kisti työmatkatilannetta. – Kuljimme molemmat vaimon kanssa resorna. – Både jag och min fru pendlade från Storkyro till våra Isostakyröstä Seinäjoelle töihin, joten silloisen elinkeinoasiamie- arbeten i Seinäjoki, så på inrådan av dåvarande näringsombuds- hen Mika Erkkilän houkuttelemana päädyin siirtämään yrityk- man Mika Erkkilä beslutade jag flytta företaget till Storkyro, be- seni Isoonkyröön, Koskela muistelee. rättar Koskela.

Lakeuden Neon Oy on täyden palvelun valomainosyritys, olipa Lakeuden Neon Oy är ett ljusreklamföretag med full service, sitten kyse valomainoksen suunnittelusta, valmistamiseen liitty- oberoende om det gäller planering, plåt- och elarbete i anslut- vistä pelti- ja sähkötöistä tai teip- ning till tillverkning, tejpning och paamisesta, asentamisesta taik- montering, eller service av befint- ka olemassa olevien mainosten lig reklam. – Den största delen av huoltamisesta. – Suurimman osan arbetet gör vi själva, men vi sam- töistä teemme itse, mutta teemme arbetar också med andra företag, myös yhteistyötä muiden yritys- till exempel med reklambyråer, ten – esimerkiksi mainostoimisto- förklarar Koskela. jen – kanssa, Koskela kertoo. FRÅN NEON TILL LED NEONISTA LEDEIHIN I Finland finns för närvarande cir- Suomessa on tällä hetkellä noin ka 20 tillverkare av ljusreklam för 20 ulkovalomainosten valmista- utomhusbruk. Det betyder att La- jaa. Se tarkoittaa, että koko Suomi keuden Neons marknadsområde on Lakeuden Neonin markkina- är hela Finland. Under intervjun aluetta. Haastatteluhetkellä hal- håller man i hallen på att tejpa lissa teipataan ja viimeistellään och färdigställa en stor ljusreklam isoa, Kittilään asennettavaa valo- som ska monteras i Kittilä. mainosta. Veli-Pekka Koskela Lakeuden Neons specialområden Lakeuden Neonin erikoisosaamisalaa ovat valaistut irtokirjain- är ljusreklamer med separata bokstäver, lysrörsupplysta ljuslå- mainokset, loisteputkivalaistut valolaatikot, valomainoskuutiot, dor, ljusreklamskuber, klock-termometrar och ljusreklamstorn. kello-lämpömittarit sekä valomainostornit. Irtokirjainten valais- För belysning i separata bokstäver används både traditionellt tuksessa käytetään sekä perinteisiä neonvaloja että uusia LED- neonljus och nytt LED-ljus. I samma lokaler som Lakeuden Neon valoja. Samoissa tiloissa Lakeuden Neonin kanssa toimii yksi verkar ett av de få finländska glasblåserier som framställer neon- harvoista suomalaisista neonvaloputkien puhaltajista, Glasberg rör, Glasberg Oy Ltd. Oy Ltd. UTBYGGNAD AV HALLEN HALLIN LAAJENNUS HARJASSA Det allmänna ekonomiska läget märks också i efterfrågan på ljus- Yleinen taloustilanne näkyy myös valomainosten menekissä ja reklam och enligt Koskela har det varit mindre arbete än vanligt. Koskelan mukaan töitä on ollut vähemmän kuin normaalisti. – Å andra sidan kan redan en litet större beställning förändra si- – Toisaalta jo yksi vähän isompi tilaus voi muuttaa tilanteen, hän tuationen, påpekar han. muistuttaa. Då lågkonjunkturen var ett faktum, beslutade Koskela sig för att Kun laskusuhdanne oli edessä, Koskela päätti hyödyntää tuon använda tiden till att bygga ut hallen och på så vis förbereda sig ajan laajentamalla hallia ja siten varautua tulevaan nousuun. för den kommande uppgången. – Jag kontaktade VASEKs före- – Olin yhteydessä VASEKin yritysneuvoja Antti Alasaareen heti, tagsrådgivare Antti Alasaari genast då tidpunkten var lämplig kun aika näytti sopivalta hallin laajentamiselle. Antti on auttanut att utvidga hallen. Antti har hjälpt bland annat med utarbetandet mm. TE-keskukselle menneen investointihakemuksen laatimi- av den investeringsansökan som inlämnades till TE-centralen, sessa, Koskela kertoo. berättar Koskela.

Lisäti etoja / Mera informati on: www.lakeudenneon.ﬁ LUE LISÄÄ - LÄS MER

VF 4/2009 12 Seuraava Yritt äjäakatemia alkaa Vaasassa helmi- kuussa 2010. Infoti laisuus Yritt äjäakatemiasta Hotel ONKO KOULUTUKSESTA Vallonia Gardenissa 21.1.2010. HYÖTYÄ TUOREELLE YRITTÄJÄLLE? Ilmoitt autuminen infoti laisuuteen: Vaasanseudun Uusyrityskeskus Starti a, Anne Pennström, anha viisaus sanoo, ettei oppi ojaan kaada. Tämä pätee puh (06)317 7600, anne.pennstrom@vasek.ﬁ myös yrittäjiin. Koulutustapahtumat lisäävät yrittäjän tietomäärää ja auttavat häntä verkottumaan uusien ih- Nästa Yritt äjäakatemia inleds i Vasa i februari 2010. Informati on om utbildningen Yritt äjäakatemia ges i misten kanssa. Eri oppilaitokset ja hankkeet tarjoavat Hotel Vallonia Garden 21.1.2010. Vmonia erilaisia koulutuksia. Runsas tarjonta voi hankaloittaa juuri Anmälningar ti ll informati onsmötet: Vasaregionens omaan tarpeeseen sopivan koulutusvaihtoehdon valintaa. Nyföretagscentrum Starti a, Anne Pennström, tf n 06 317 76 00, anne.pennstrom@vasek.ﬁ Yrittäjän ammattitutkintoon johtava Yrittäjäakatemia on käytännön- läheinen ja joustava koulutusmuoto sekä alkavalle että jo toimivalle yrittäjälle. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startialla, Rastorilla ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimistolla on lähes 10 vuoden kokemus yhteistyönä järjestetyistä, suosituista Yrittäjäakatemioista, joissa jokainen opiskelija soveltaa saamiaan oppeja oman yrityksensä kehittämiseen.

Noin 1,5 vuotta kestävä Yrittäjäakatemia on sopiva sekoitus lähiope- tusta, ohjattua etäopiskelua sekä omassa yrityksessä tehtävää kehittä- mistyötä. Yrittämisen ohella tapahtuva opiskelu on mielekästä, koska yrittäjäkokemusta saaneiden opettajien antamaa tietoa ja neuvoja voi soveltaa suoraan oman yrittäjätoiminnan kehittämiseen. Ryhmään kuuluvien muiden yrittäjien kanssa käytävät keskustelut antavat yrit- täjälle yhtä paljon ajateltavaa kuin varsinainen koulutus.

ÄR UTBILDNING NYTTIG FÖR EN FÄRSK FÖRETAGARE?

unskap skadar aldrig, som det brukar heta. Det påståen- det gäller också för företagare. Utbildning ger företagarna ökade kunskaper och hjälper dem att knyta nya kontakter och bilda nätverk. Olika läroanstalter och projekt erbju- Kder många olika slags utbildningar. Det rikliga utbudet kan försvåra valet av lämplig utbildning för just de egna behoven.

Utbildningen Yrittäjäakatemia (sv. företagarakademin) som leder till yrkesexamen för företagare är en praktisk och flexibel utbildnings- form som passar för både nya och redan verksamma företagare. Va- saregionens Nyföretagscentrum Startia, Rastor och Vasa kustregions läroavtalsbyrå har närmare tio års erfarenhet av att i samarbete an- ordna de populära utbildningarna, där varje studerande tillämpar de införskaﬀ ade kunskaperna i utvecklingen av det egna företaget.

Utbildningen tar 1,5 år och är en lagom blandning av närstudier, ins- truerade distansstudier och utvecklingsarbete som utförs i det egna företaget. Studierna som sker vid sidan av företagandet är givande, eftersom lärarna har erfarenhet av företagande och ger information och råd som direkt kan tillämpas i utvecklingen av den egna företags- verksamheten. Diskussionerna med de andra företagarna i gruppen ger företagaren lika mycket tänkvärd information som den egentliga VASTAA utbildningen. ARAR RAMI SV

TälläTällä palstallal ll VVaasanseudund UUusyrityskeskusi k k SStarti an johtajajh j Raimo Mansikkamäki vastaa yritt äjiksi aikovien yleisimpiin kysy- myksiin.

I den här kolumnen svarar Vasaregionens Nyföretagscentrum Starti as direktör Raimo Mansikkamäki på de vanligaste frågorna som ställs av personer som planerar att bli företagare. 13 VF 4/2009 M FORU

Jussila RPY:n johtoon Jussila styr KÖF

arkus Jussila on aloitt anut työnsä Rannikko-Poh- arkus Jussila har inlett sitt arbete på Kust-Öster- janmaan Yritt äjien toimitusjohtajana 2.11.2009. bott ens Företagare som verkställande direktör M Samanaikaisesti hän toimii myös Österbott ens M den 2 november 2009. Han är samti digt också Företagarförening r.f.:n toimitusjohtajana. Aiemmin vienti - Österbott ens Företagarförening r.f.:s verkställande direktör. osuuskunta Viexpon sekä sen tytäryhti ön Awec Oy:n toimi- Jussila, som ti digare har varit vd på exportandelslaget Viexpo tusjohtajana toiminut Jussila on koulu- och dess dott erbolag Awec Oy, är ti ll utbild- tukseltaan kauppati eteiden maisteri. ningen ekonomie magister.

– Ensimmäiset päivät kuluvat työhön ja – De första dagarna bekantade jag mig med laajaan toimintakentt ään tutustuessa, arbetet och det omfatt ande verksamhets- Jussila toteaa. fältet, konstaterar Jussila.

Vaikka osa työhön liitt yvistä asioista ja Även om en del av ärendena och personerna henkilöistä on tutt uja, Jussila myöntää, i anslutning ti ll arbetet är bekanta, medger ett ä paljon on myös uutt a. Tehtävä- Jussila att mycket också är nytt . Arbetsfältet kentt ä on laaja sekä monimuotoinen ja är omfatt ande och mångfasett erat och i sitt uudessa työssään hän kohtaa pääosin nya arbete möter han främst företag som koti maan markkinoilla toimivia yrityk- verkar på den inhemska marknaden. För siä. Omalta osaltaan hän toivoo voi- egen del hoppas han kunna inverka positi vt vansa vaikutt aa positi ivisesti ihmisten på atti tyderna gentemot företagande. asenteisiin yritt äjyytt ä kohtaan. Jussila lotsar företagarorganisati onen med Jussila luotsaa yritt äjäjärjestöä nöyräl- ödmjukt sinne. – Vid planeringen av verk- lä mielellä. – Toiminnan sisältöä suun- samhetens innehåll bör rätt esnöret vara nitellessa täytyy ohjenuoraksi ott aa den respons som kommer från medlemsfö- jäsenyrityksiltä tuleva palaute, hän sanoo. retagarna, säger han.

VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen iloitsee Jussilan VASEKs vd Pekka Haapanen glädjer sig åt valet av Jussila ti ll valinnasta yritt äjäjärjestön johtoon. – Olen tehnyt Jussilan företagarföreningens ledning. – Jag har samarbetat med Jus- kanssa yhteistyötä vuodesta 2002 lähti en ja uskon, ett ä RPY sila sedan år 2002 och jag anser att KÖF ﬁ ck en väldigt före- sai eritt äin aikaansaavan toimitusjohtajan, joka osaa myös si- tagsam vd, som också behärskar samarbetet med intressent- dosryhmäyhteistyön, Haapanen hehkutt aa. grupperna, berömmer Haapanen.

VASEKin sivut uudistuvat VASEKs webbsidor förnyas

aasanseudun Kehitys Oy VASEK ott aa käytt öön uu- asaregionens Utveckling Ab VASEK tar i bruk för- situt verkkosivut tammikuussa 2010. Sivujen osoi- nyade webbsidor i januari 2010. Adressen www. V te www.vasek.ﬁ säilyy enti sellään, mutt a sivujen V vasek.ﬁ är fortf arande den samma, men sidornas ulkoasua uudistetaan ja sivuilla olevat ti edot ryhmitellään layout förnyas och informati onen presenteras på ett nytt uudella, käytt äjäystävällisellä tavalla. och användarvänligt sätt .

– Jatkossa sivuillamme on enemmän lukemista, esimerkik- – I fortsätt ningen fi nns det mera att läsa på vår webbplats, si ajankohtaisia verkkoarti kkeleita, kertoo sivujen sisällöstä ti ll exempel aktuella webbarti klar, berätt ar VASEKs informa- vastaava ti edott aja-kääntäjä Johanna Hieti kko-Koljonen tör-översätt are Johanna Hieti kko-Koljonen, som ansvarar VASEKista. – Näistä ja muista ajankohtaisista asioista kerro- för webbplatsens innehåll. – Om de här och andra aktuella taan eVASEK-uuti skirjeessä, jonka voi ti lata omaan sähkö- ärenden berätt ar vi mera i eVASEKs nyhetsbrev, som du kan posti in osoitt eesta info@vasek.fi . beställa ti ll din egen e-post från info@vasek.fi .

Sivujen uudesta ulkoasusta vastaa Mainostoimisto Bock’s För sidornas nya layout svarar Mainostoimisto Bock’s Oﬃ ce Oﬃ ce ja ne toteutetaan yhteistyössä Creamarketi ngin kans- och de utarbetas i samarbete med Creamarketi ng. sa.

VF 4/2009 14 Videokirjeitä lentoasemalta Ovi Vaasan seudun energiaklusteriin M aasan lentoaseman kautt a matkustavat voivat U joulukuusta lähti en lähett ää lentoa odotellessaan aasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Teknologiakes- R V videoterveiset esimerkiksi koti in tai työpaikalle. kus Oy Merinova Ab ovat yhteistyössä luoneet Vaa- JoinMe Tube -videokirjepalvelun mahdollistaa VASEK, joka san seudun energiaklusteria esitt elevän portaalin,

on tehnyt sopimuksen JoinMe Tube -laitt een pilotti käytös- V FO jonka kautt a löytyy ti etoa energiateknologian alalla toimi- tä lentoasemalla. – Videoterveisten lähett äminen on käyt- vista Vaasan seudun yrityksistä, niitä palvelevista organi- täjille ilmainen palvelu. Videokirjeen saaja saa lähett äjän saati oista sekä alalle osaajia koulutt avista korkeakouluista terveisten kylkiäisenä ti etoa myös Vaasan seudun energia- ja oppilaitoksista. Kolmella kielellä toteutett u portaali tar- osaamisesta ja logisti ikkakeskuksesta, kertoo yritysneuvo- joaa tuoreinta faktati etoa seudun energiaklusterista ja alan ja Raine Vasanoja VASEKilta. tapahtumista ja se on tuotett u aluekeskusohjelman rahoi- tuksella. Vaasalaisyrityksen kehitt ämä JoinMe Tube on laajakais- tapäätelaite, jolla satunnaiset käytt äjät voivat lähett ää Lisäti etoa: www.energyvaasa.fi . tutt avilleen sähköposti n tai sosiaalisen median kautt a vi- deotervehdyksiä, joihin lisätään palvelun tarjoajan inter- netmainontaa. Tänä vuonna toimintansa aloitt anut yritys tähtää tuott eellaan ensi vaiheessa Suomen lisäksi myös Euroopan markkinoille. – JoinMe Tube on ns. viraalimark- kinointi järjestelmä, jossa laitt een käytt äjät eli tavalliset En dörr ti ll kulutt ajat levitt ävät omien tervehdystensä lisäksi myös energiklustret i Vasaregionen laitt een ylläpitäjän markkinointi viesti ä omille tutt avilleen joko sähköposti n tai vaikkapa YouTuben tai Facebookin asaregionens Utveckling Ab VASEK och Teknologi- kautt a, kertoo JoinMe Tube Oy:n myynti päällikkö Kimmo centrum Oy Merinova Ab har ti llsammans skapat Nyman. V en portal som presenterar Vasaregionens energikluster. Genom portalen fi nner man informati on om före- Lisäti etoja: www.joinmetube.com tag i Vasaregionen som sysslar med energiteknologi, om organisati oner som betjänar dem samt om högskolor och läroanstalter som utbildar sakkunniga inom branschen. Videobrev från fl ygplatsen Portalen erbjuder också den nyaste faktainformati onen om regionens energikluster och händelser inom branschen på esenärer som besöker Vasa fl ygplats kan från och tre språk. Portalens förverkligande är fi nansierat av regi- med december skicka videohälsningar ti ll exem- oncentrumprogrammet. pel hem eller ti ll arbetsplatsen i väntan på fl yget. R Tilläggsinformati on: www.energyvaasa.fi JoinMe Tube -videobrevsservice möjliggörs av VASEK, som har ingått ett avtal om pilotanvändning av JoinMe Tube på fl ygplatsen. – Att skicka videohälsningar är grati s för användarna. Videobrevets mott agare får vid sidan av av- sändarens hälsning också informati on om Vasaregionens energikunnande och logisti kcentrum, berätt ar företags- Kannessa / I Pärmen: rådgivare Raine Vasanoja på VASEK. VASEK FORUM Veli-Pekka Koskela, Lakeuden Neon Oy

JULKAISIJA / UTGIVARE KÄÄNNÖKSET/ÖVERSÄTTNINGAR: Vasaföretaget JoinMe Tube har utvecklat bredbandster- Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Lingart minalen, med vilken ti llfälliga användare kan sända e-post Vasaregionens Utveckling Ab VASEK ti ll sina bekanta eller videohälsningar via sociala medier, TAITTO, VALOKUVAUS / där serviceleverantörens webbreklam ti lläggs. Företaget, PÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTÖR: OMBRYTNING, FOTOGRAFERING: som inledde sin verksamhet i år, siktar med sin produkt Pekka Haapanen Mainostoimisto Pointer C&D Oy i första hand förutom på Finlands även på Europas mark- TOIMITUSNEUVOSTO/REDAKTIONSKOMMITTÉ: PAINO, JAKELU/TRYCK, DISTRIBUTION: nad. – JoinMe Tube är en s.k. viral marknadsföringsmetod. Gromov Tarja, Haapanen Pekka, UPC Print Terminalens användare, alltså vanliga konsumenter, spri- Hieti kko-Koljonen Johanna, PAINOS/UPPLAGA: der vid sidan av sina egna hälsningar också marknadsfö- Ismark Anita, Jacklin Elina, Kuha Rita 58 000 kpl/st. ringsbudskap från terminalens ti llhandahållare ti ll sina TEKSTIT/TEXTER: ISSN 1796-9476 (painett u) bekanta, anti ngen per e-post eller via YouTube eller Face- Viesti ntä Oy Prowomedia ISSN 1796-9484 (verkkojulkaisu) book, berätt ar JoinMe Tube Ab:s försäljningschef Kimmo Nyman. Alatori / Nedre torget 1 A 65100 VAASA / VASA Mera informati on: www.joinmetube.com puh. / tf n (06) 317 7600 info@vasek.ﬁ www.vasek.ﬁ

15 VF 4/2009 Varaudu menestymään Förbered dig för framgång

Vaasanseudun Kehitys Oy Vasaregionens Utveckling Ab toimitusjohtaja – verkställande direktör Pekka Haapanen, 040 507 7330

Aloittava yrittäjä Blivande företagare Raimo Mansikkamäki, 0500 668 409 Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia

Kehittyvä yritys Befintliga företag Antti Alasaari, 044 512 6613 Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö – Storkyro, Laihela, Lillkyro erityisosaaminen: maaseutuyrittäjyys specialkompetens: landsbygdens näringar

Sari Saarikoski, 040 558 6058 erityisosaaminen: hyvinvointiala specialkompetens: välfärdsbranschen

Stefan Malm Harkitsetko oman yrityksen perustamista? Tarvitsetko neuvoja , 040 826 9179 Maalahti – Malax yrityksesi kehittämiseen tai haetko kenties jatkajaa yrityksellesi? erityisosaaminen: metalliala Avun kaikkiin kysymyksiisi yritys- ja elinkeinoasioista saat specialkompetens: metallbranschen VASEKista. Ota meihin yhteyttä! Kjell Nydahl, 050 368 2686 Korsnäs, Oravainen, Vöyri-Maksamaa VASEK koordinoi seudullisia yrityspalveluja Vaasan seudulla. Korsnäs, Oravais, Vörå-Maxmo erityisosaaminen: turkisala Neuvontapalvelumme ovat maksuttomia. specialkompetens: pälsbranschen

Stefan Råback, 050 590 2525 Mustasaari – Korsholm Överväger du att grunda eget företag? Behöver du råd för att erityisosaaminen: puu-, vene- ja media-alat utveckla ditt företag eller söker du kanske någon som kan överta specialkompetens: trä-, båt- och mediebranscherna verksamheten? Hos VASEK får du hjälp med alla frågor som rör Raine Vasanoja, 044 332 2159 företags- och näringslivsärenden. Kontakta oss! Vaasa – Vasa erityisosaaminen: kansainvälistyminen specialkompetens: internationalisering VASEK koordinerar regionala företagstjänster i Vasaregionen. Våra rådgivningstjänster är avgiftsfria. Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset sekä yrityskummitoiminta Ägar- och generationsskiften samt företagsmentorverksamhet Kari Huhta, 0500 761 996

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Alatori 1 A – Nedre Torget 1A Vasaregionens Utveckling Ab VASEK 65100 VAASA – VASA www.vasek.fi (06) 317 7600, [email protected]