Elo­syyskuu 2012 63. vuosikerta – N:o 8­9

Johannesjuhlat Kaarinan Hovirinnassa 4.8. 2012

KARJALAN KEHTO Ennen muinoin, takaa vuosien, niin, jo takaa vuosituhanten syntyi kahden meren mahtavan laitamille kehto Kalevan.

Karu ei se ollut kontu tää, täynnä hymyä ja elämää: lahjaksi soi sille sävelen Henki suuri, luodessansa sen.

Laine lauloi tuutulauluaan, sirkat virittivät viulujaan, koko seutu helisi ja soi, sävel kaiken täällä kammitsoi.

Kukkui käki, lehti koivupuu, päivän vuossa välkkyi virransuu, mehiläinen mettä keräten kautta kulki joka kukkasen.

Haukka harmaa piilopesästään lehahtihe, uljas, lentämään kohottuen kauas pilvihin, kääntyi alas katsein tutkivin:

Sata saarta, tuhat lahdelmaa Kukkien lasku muistomerkille. Airuina KIrsti metsän äärtä, vuorta kukkulaa, ja Auvo Paju. Runon lausuja Liisa Katajainen. Muistokukkien laskija Pirjo Ruoho. näki allaan auvon maiseman meidän maamme, meidän Karjalan.

Johannes­Seuran kukat muistokivellä. Sieltä alkoi karjalaisten tie, kaunis, kallis, karukin se lie. Mihin kohtalo sen viitoittaa, siitä henkii laulun kotimaa. Muistoissamme Karjala Ulkona liehuivat salkoihin nostetut siniristiliput, kun kirkkokan- saa aamulla vaelsi Kaarinan kirkolle rukoushetkeen aloittamaan johannesjuhlia. Kirkossa puheen ja rukouksen piti rovasti Paavo Väntsi ja kanttorina toimi Jukka Saarinen. Tilaisuuden jälkeen laskettiin kukat muistomerkille. Tilaisuuden aluksi allekirjoittanut toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja kertoi ohjelman kulun. Juhlavasti ja verkalleen kumahtelivat entisen kotikirkkomme Johanneksen kirkonkellot täyttä- en soinnillaan kirkkosalin. Kuulijoissa oli varmasti niitäkin, jotka ovat kuulleet kellojen soiton Johanneksessa kävellessään Vaahtolassa kohti kirkkoa jumalanpalvelukseen. Uljas, erittäin kau- nis kirkko oli seurakuntalaisilleen rakas. Se hallitsi maisemaa ja sen torni näkyi kauas merelle. Hiljalleen vaimenevan kellojen soiton jälkeen veisasimme muutaman säkeistön virrestä ”Ajasta aikaan varjellut Herra on kirkkoamme”. Rovasti Paavo Väntsi puhui ja piti lopuksi rukouksen. Päätteeksi veisattiin Anna-Mari Kaskisen sanoittama isänmaallinen virsi ”Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan”. Hiljentynein mielin siirryimme ulos Muistoissamme Karjala -muistomerkin äärelle. Sitä vartioivat airuina Kirsti ja Auvo Paju. Lausuin tuntemattoman tekijän runon ”Karjalan kehto” ja Pirjo Ruoho laski Johannes-Seuran puolesta sinivalkoisen, kauniin kukkalaitteen muistoki- velle. Lopuksi veisattiin yhdessä ”Sun kätes, Herra voimakkaan”. Johannesjuhlilla muistellaan paljon Karjalaa, mutta olemme myös kiitollisia nykyisistä asuinsijoistamme. Anna-Mari Kaskisen sanoittamasta virrestä löytyvät meille sopivat sanat: ”Kiitos sisukkaasta työstä isien, kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen.” Kaarinan kirkon kaunis alttari urkuineen. – Liisa Katajainen – 2 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

Kuolleita

Väinö Matti Meriläinen kuoli 5.7.2012 Porissa. Hän oli syntynyt P ä t       j   15.4.1929 Uuraan Suikkilassa. Kaipaamaan jäivät Kaino, Marja, Timo, Kai ja Kim sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu hiljaisuudessa. Lämmin kiitos osanotosta. knt Tapani Mäkinen kuoli 27.6. Espoossa. Hän oli syntynyt 24.10.1937 Syyskuu Kolmikesälässä. Tapania muistaen Kalevi, muut sisaret ja veljet 3. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta Avustajia muistettiin perheineen sekä hyvät naapurit. klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Ester Emilia Suominen o.s. Tauti kuoli 14.7.2012 Porissa. Hän oli Juhlien edellä on hyvä hetki tarkastella taakse jääneen syntynyt 25.5.1921 Hylkiälässä. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Lokakuu vuoden satoa. Jokainen vuosi tuo lehden tekoon jotain uutta omaiset ja ystävät. 1. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta ja antaa lisää myös vanhaan pohjaan. Niistä aineksista klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori lehden avustajan tai avustajien muistamista mietitään. 7. Hörkön sukuseuran muisteluiltapäivä Kesän keskellä mietteet kiteytyvät lehtitoimikunnassa nimik- Johannes-Seuran toimistolla klo 13 si, jotka taas juhlilla julkistetaan. Marraskuu Ensimmäisenä estradille kutsuttiin turkulainen Jukka 5. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta Johansson. Hänen kirjoitusaiheensa ovat liittyneet sekä klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori matkoihin että sukuihin ja henkilökuviin. Kirjoituksissa on 23.-25. Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka persoonallinen leima ja niistä välittyy oma tunnelmansa, Viipuri, Johannes erityisesti palava kiinnostus aiheisiin. Tämä on huomion- arvoista myös siksi, että Jukka ei ole syntyperältään karja- Joulukuu laisia, vaan asiat ja aiheet ovat tulleet lähipiiristä. Siinä on 3. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta esimerkin voimaa, miten karjalaisuus tarttuu ja vaikuttaa. klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Muistamisen kouriintuntuvana välineenä Jukka sai uunituoreen teoksen Aikamatka Viipurissa, jossa kuvaparein näytetään vanhan Viipurin ja nyky-Viipurin näkymät samasta pisteestä. Nostalgiaa luo se, että vanhemmat kuvat Kiitokset ovat pääosin postikortteja likimain sadan vuoden takaa. Kiitokset muistamisesta merkkipäivänäni Viipurin rakentaminen on tehty aikanaan tavalla, joka kaikille Tarton matkalaisille. kestää ajan hammasta ja karkeaa kulutusta. – Seija – Toisena avustajana todettiin Raoul Johnssonin mittava ja monin tavoin harvinainen aineistoapu, jolla lehteämme on voitu rakentaa koko talven ja kevätkauden ajan. Keskeisenä Muistomerkki antina ovat Freyn suvun sekä Kaislahden ja Lahden hovien PUHE RUKOUSHETKESSÄ vaiheet. Samalla on ollut mahdollista tutustua suuriruhtinas 20 v -postimerkki Paavo Väntsin puhe Johannesjuhlien Aleksanteri II:n persoonaan, Viipurin suuriin tapahtumiin rukoushetkessä4.8.2012: Johannes-Seuran Omakuvapostimerkki- 1850-luvulta alkaen, on voitu kurkistaa johannekselaisiin sarjan aiheeksi valittiin tänä vuonna Johan- ”Älkää enää menneitä muistelko, vallasverkostoihin sekä Johanneksen kunnan syntyyn ja neksen kirkon paikalle pystytetty muisto- älkää muinaisia miettikö! esimerkiksi koululaitoksen varhaisiin askeliin. Tällaisten merkki. 1. luokan merkin painosmäärä oli 500 Katso minä luon uutta. kuvausten välittäminen kuuluu lehden perustehtäviin silloin, kpl ja sitä on vielä jonkin verran jäljellä. Nyt se puhkeaa esiin Myyntihinta . kun siihen aukeaa mahdollisuuksia. Se on myös suunnannut 2 €/kpl lehdentekijöiden toimia: aiheesta on hankittu täydentäviä – ettekö huomaa? (Jes. 43:18­19) kuvia, vanhoja lehtiartikkeleita ja muita dokumentteja. Tällaisen Jumalan viestin profeetta Jesaja välitti aikanaan omalle kan- Tieto Johanneksesta on karttunut ja aineistoa on edelleen salleen. Tämä viesti tuntuu kovin ristiriitaiselta, koska hän toisaalla odottamassa sopivaa julkaisuhetkeä. Raoul Johnsson ei kehottaa muistelemaan menneitä aikoja. Näin myös koko Vanhassa päässyt henkilökohtaisesti paikalle, mutta posti on hoitanut testamentissa: muistakaa, älkää unohtako. muistamiset perille. Oma Johannes-historia ja kuvateos Ristiriita on kuitenkin näennäinen. Viestin tarkoituksena on roh- kaista. Mitä olikaan koettu, ei saanut jumiuttaa paikoilleen. Oli näh- auttavat tutustumaan Freyn suvun yhteen kotiseutuun sekä tävä, että Jumala luo uutta ja suuntauduttava sen mukaisesti. pitäjään, jolle Julius Frey antoi vahvan panoksen vajaan Profeetan sanojan taustana raskaat ajat, kansan pakkosiirto omasta kolmen vuosikymmenen ajan. maasta ja pitkä odotus vapautumisesta. Nämä sävyttivät kansan elä- mää. Mutta tämä ei saanut jäädä ainoaksi todellisuudeksi. Profeetta Näiden kahden avustajamme kautta kiitokset lähtevät lupaa tulevaisuuden ja toivon. Ettekö huomaa, että Jumala, joka oli lehden koko avustajakaartille. tullut tutuksi kansan varhaisessa vaelluksessa, luo uutta. Johannekselaiset ja johannekselaisten ystävät ovat kokoontumassa Tämä numero eletään vielä juhlatunnelmissa, siksi lehden tänään perinteisille kotiseutujuhlille. Kotiseututoiminnan sisältö mää- kokoakin oli tarve suurentaa. Arkisempaan vuoden kiertoon ritellään Johannes-Seuran säännöissä. Keskeistä niissä on yhteyden palataan kuukauden päästä. Lehden palstat ovat avoinna vaaliminen johannekselaista sukujuurta olevien kesken, kotiseudun Salme Halonen omille muistoille ja yhteiselle viestinnälle. muistojen, historian ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä johannekse- ja Olavi Haltia.Vihittyjä laisuuden säilyminen myös tulevien sukupolvien keskuudessa. Hannu Rastas Näin näilläkin juhlilla täällä Kaarinassa entiseen kotiseutuun liit- Maiju Haltia ja Juho Nurmi. Maijun van- tyvät muistot ovat pinnalla, vaikka omakohtaisten muistojen kantajat hemmat Esa ja Raili Haltia, Juhon vanhem- ovat vähenemässä. Tietoisuus vanhempien ja esivanhempien uurastuk- mat Marjukka ja Harri Nurmi. Molempien sesta vuosisatojen aikana, erilaisissa olosuhteissa, hiljentää mielemme. vanhemmilla on sukujuuria Karjalassa. Aineiston toimittaminen Hiljennymme tänään kunnioittamaan heidän muistoaan. Emme voi Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. syrjäyttää myöskään muistoja raskaiden sotavuosien varrelta. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä Keskinäinen yhteys eri tilanteissa, juhlilla ja tapahtumissa nuo- aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki rentaa yhteisiä muistojamme. Tärkeä kysymys on myös juhlilla usein perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. kuultu: Mitä siulle kuuluu? Tänään joudumme myös toteamaan, että on kulunut jo yli 70 vuot- Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: [email protected] tai ta siitä, kun entiset asuinsijat, monien sukujen kohdalla jopa vuosi- [email protected] sataiset, jouduttiin jättämään. Näemme, että uudet johannesjuuriset Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: sukupolvet ovat varttuneet uusilla asuinpaikoilla eri puolella Suomea. tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Heidän suhteensa johannekselaisuuteen sävyttyy vanhempiensa ja iso- Johannekselainen, Myllytie 1, 21500 Piikkiö. vanhempiensa välittämiin tietoihin ja kokemuksiin. Tämä on merkinnyt keskeisesti myös sitä, että on jouduttu kysele- mään, mitä on karjalaisuus tänään? Mitä tuo elettävän elämän keskel- Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: le johannekselainen perintö? Mennyt aika muistoineen ja tulevaisuus etsivät tasapainoa. Lokakuun numeroon aineisto viimeistään 22.9. (painopäivä 4.10.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo Profeetta Jesajalla voisi olla meillekin sanottavaa. Muistakaa men­ painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään neitä aikoja, mutta älkää jääkö niiden vangiksi. Pitäkää elämän kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimitta- rikkautena sitä, mikä on jo takanapäin, mutta suunnatkaa kat­ misesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa seenne eteenpäin. Kulkekaa uskossa ja toivossa eteenpäin, sillä yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Jumala luo uutta. Lehtitoimikunta – Paavo Väntsi – Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 3

Karhulan Skytillä 40 vuotta yhteydenpitoa Karhulan Skytät kokoontuivat ensimmäistä täneen kuvia suvun jäsenistä ja kertoneen ”Kurkistus Kirjolaan” kertaa kesällä 1972 Liedossa tarkoituksenaan tekevänsä sukualbumin. Kymmenen vuotta perustaa sukuseura ylläpitämään yhteyt- myöhemmin albumi oli valmis ja jaettiin kai- tä eri puolille Suomea hajaantuneen suvun kille suvun perheille. Puheen pääaihe käsitte- Valokuvanäyttely jäsenten kesken. Sunnuntaina elokuun 19. li Skytän suvussa vallinnutta yhteishenkeä ja päivänä kokoonnuttiin Lietoon sukuseuran sopua. Puhuja kertoi, miten Taavetti Skytän perustamisen 40-vuotistapaamisen merkeis- 1800-luvun lopulla syntynyt suurperhe kerä- Kaarinassa sä. Paikalle oli saapunut noin 80 sukuseuran si ensin yhdessä maaomaisuutta ja jakoi sen jäsentä. Tihkusateisen pyhäpäivän vietto aloi- kaikessa sovussa v. 1918 Taavetin vielä eläessä. Nobel­suvun kesäpaikka Kirjolan kartano Johanneksessa (Sovetski) tunnet­ tettiin osallistumalla messuun Liedon kirkos- Sota-aikana ja evakkoon jouduttaessa sukulai- tiin muun muassa upeasta puutarhastaan. Samaisesta paikasta on aikanaan sa. Messun jälkeen vietiin kukkatervehdykset set auttoivat toisiaan. Isovanhemmilta periy- alkanut myös Havi­kynttilöiden valmistus. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkil- tynyt kyky yhteistyöhön tulee monin tavoin le ja Konsta Skytän haudalle. Haudalla suku- esille nykypolvenkin keskuudessa. Lopuksi seuran puheenjohtaja Markku Lindfors kertoi hän toivoi uusien sukupolvien tulevan mu- lyhyesti Konsta Skytän merkityksestä sukuyh- kaan sukuseuran toimintaan ja tutustumaan teistyön alkuunpanijana ja sukutietojen tal- toisiinsa. lentajana. Yhteisesti laulettu suvivirsi päätti Sukuseuran varsinaisessa kokouksessa muistotilaisuuden. puheen johtajana oli jo melkein perinteeksi tul- Kirkkomaalta siirryttiin tien toisel- leeseen tapaan Sakari Vornanen. Kokouksen le puolelle Liedon kunnantalolle ravintola alussa Aarne Reunala esitti seuralle kaikkia Härkätiehen odottelemaan varsinaisen suku- Karjalan Skyttiä yhdistävän laajan sukuseuran tapaamisen alkua. Runsaan tunnin väliaika Skytät ry:n onnittelut. Seuran puheenjohtaja kului kuulumisien vaihtoon ja Helge Toivosen Jukka Skyttä ei ollut päässyt paikalle. Hänen näyttämien vanhojen kuvien katseluun. Sitten terveisensä on luettavissa Skytän Sanomissa. olikin jo aika kokoontua pöytien ääreen kuu- Toimintakertomuksen ja tilien käsittelyn jäl- lemaan Markku Lindforsin tervetuliaistoi- keen valittiin erovuorossa olevat jäsenet Reijo votukset ja laulamaan Karjalaisten laulu. Aalto, Juha Kaukiainen ja Tuula Laaksonen Vuorossa oli ensin maittava lounas vilkkaan edelleen sukuseuran hoitokuntaan. Hoito- keskustelun säestämänä. kunnan muut jäsenet ovat Jouko Koli, Raisa- Lounaan jälkeen Aarne Reunala esitte- Liisa Moilanen, Martti Raininko ja Markku li sukuseuran toimintaa viimeksi kuluneen Lindfors. Toiminnantarkastajina jatkavat Riitta Rouskulle (vas.), Sirkku Riikoselle ja Anja Virralle näyttely toi mieleen lapsuusmuistoja. Näyttelyn avajaisissa, kuvassa alla vas. Sovetskin kunnanjohtaja Andrey Nekrasov, kymmenvuotiskauden aikana. Perinteinen Sakari Vornanen ja Kyösti Raininko. projektipäällikkö Katja Kursu ja Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

suku tapaaminen on järjestetty joka toinen Toimintasuunnitelmassa olivat esillä mm. Historiallinen Kirjolan vaiheista kertova va- Näyttelyn valvojina päivystivät Johannes- vuosi, ja sitä ennen on ilmestynyt suvun yhte- aineiston kerääminen suvun nettisivuille ja yh- lokuvanäyttely ”Kurkistus Kirjolaan” oli esillä Seuran edustajat. Mielenkiintoiseen näytte- yden pitäjä, Skytän sanomat. Sukumatkoja on teisen sukumatkan järjestäminen. Keskus- elokuussa Kaarinassa. Näyttelyn toteuttivat lyyn kävi tutustumassa 250 henkilöä, joista tehty vuosina 2003 ja 2010. Näillä matkoilla on telussa Tuula Lind kertoi Marjapellonmäkeä yhteistyössä Kaarinan kaupunki ja sen ystä- moni muisti kuulleensa kartanossa palvellei- aina käyty myös Karhulassa suvun kantatilal- koskevan perinnetiedon keräämisestä. Maija- vyyskunta Sovetski. Näyttelyssä oli henkilö- den sukulaistensa kertomuksia Nobeleista ja la. Sen päärakennuksen hirsistä Esa Pitkänen Liisa Pitkänen kehotti sodanjälkeiset ajat vielä kuvia Nobelien perhealbumista, ilmakuvia Kirjolasta. Nekin tiedot olisi hyvä tallettaa kairasi näytteen, jonka vuosilustoja tutkimalla muistavan pikkuserkkusukupolven kirjoitta- kartanon ympäristöstä, kuvia talvisodan jät- Johannes-Seuran arkistoon. Jos tiedossanne saatiin rakennuspuiden kaatovuodeksi 1828. maan kokemuksistaan uudelle paikkakunnal- tämistä jäljistä, asiakirjakopioita ja taiteilijoi- on henkilöitä, joilla on em. muistelmia, otta- Aarne Reunala painotti myös pienempien le sopeutumisesta. Kirjoituksia voi lähettää den ikuistamia maisemia Kirjolasta. Mukana kaa yhteyttä Helge Toivoseen, puh. 050 2611, serkkutapaamisien merkitystä yhteyksien yl- Skytän sanomien päätoimittajalle Teppo oli myös muutamia kuvia Peter Nobelin tai Johannes-Seuran toimistoon. läpitäjänä. Uusin yhteyden pitämismuoto on Rainingolle ([email protected]). Kirjolan-matkalta vuonna 2010. – Marjatta Haltia – Skyttien verkkosivut, joissa Karhulan Skytät Asia on kuulemma tärkeämpi kuin kirjoitus- ovat vahvasti esillä. Verkkosivujen ylläpitäjä- asu, sillä jutut saadaan kyllä stilisoiduksi. Sovetskin kunnan lahja Kaarinan kaupungille oli upea Kirjolan kartanoa esittävä kuvakudos. nä Aarne toivoi saavansa sinne perhekuvia ja Kokouksen päättämisen jälkeen nautittiin uusinta tietoa suvusta ja muistutti, että myös kahvit ja jatkettiin kesken jäänyttä rupatte- netin keskustelupalstat ovat käytettävissä. lua. Ennen kuin siirryttiin ulos katsomaan Lopuksi hän totesi suvun jäsenmäärän jatku- hoitokunnan ja muun suvun välistä kyykkä- vasti kasvavan, nyt meitä on 514 henkeä. ottelua Aarne Reunala kuvasi kunkin suku- Raili Kaukiainen toi tilaisuuteen tekemän- haaran edustajat Skyttien nettisivuja varten. sä musiikkia ja runoja sisältävän CD-levyn Sieltä jokainen voi käydä katsomassa keitä su- ”Kotiinpaluu”, jota kuunneltiin haikein mielin. vusta oli paikalla. Tasaväkinen kyykkäottelu Maija-Liisa Pitkänen kertoi saaneensa hoi- päättyi hoitokunnan mielestä tuomarin tul- tokunnalta tehtäväkseen pitää puhe karjalan kinnoista johtuen hoitokunnan niukkaakin murteella. Sillä hän aloittikin, mutta siirtyi niukempaan tappioon. Kotiin lähtiessä luvat- sitten yleiskieleen, todeten puheen pitämisen tiin tavata taas kahden vuoden päästä ja tuoda murteella olevan liian haastava tehtävä. Hän uuttakin polvea mukana. Rouva kertoi Konsta Skytän jo vuonna 1963 näyt- – Kyösti Raininko – Edla Nobel. 4 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

Isä Immanuel Nobel nuorempi aloitti uransa NOBEL-SUVUSTA suutarin oppilaana. Suvun vanhin tunnettu esi-isä on Skoonessa, Simrishamnin kun- nan Östra Nöbbelövissä (Nybbile) syntynyt Petrus Olai (n. 1656- 1707). Petruksen isän oletetaan olevan noin vuonna 1620 syntynyt talollinen Olof Pedersson Gisslövin kylästä ja hänen isänsä talollinen Petrus Östra Nöbbelövistä.

Petrus Olai oli musikaalisesti lahjakas, sai ku- tytärtä. Tyttäret ja kaksi pojista kuolivat pie- ninkaallisen stipendin ja pääsi Uppsalan yli- ninä. Jäljelle jäivät veljekset Robert, Ludvig, opiston rehtori Olof Rudbeckin suojelukseen. Alfred ja Emil, joka kuoli tapaturmaisesti vain Yliopistoon hänet kirjattiin nimellä ”Petrus 20 vuoden ikään ehtineenä. Säilyneistä kir- Olai Nobelius e Scania”. Vuonna 1695 Nobelius jeistä ja muistiinpanoista ilmenee, että pojat nimitettiin Olandin ja Frösäkerin kihlakun- pitivät isäänsä terävä-älyisenä nerona, hieman nan tuomariksi Upplandiin. Vuotta myöhem- monimutkaisena isähahmona. Andrietta puo- min hän avioitui rehtori Rudbeckin tyttären lestaan oli rakastava, herttainen ja huolehti- Vendelan kanssa. Vendelan esi-isä, Västeråsin vainen äiti. piispa, hovisaarnaaja, teologi ja matematiikan Opetustyön ohella Immanuel Nobel tutki professori Johannes Rudbeckius (1581-1646) mm. kumipuun jalostamista ja perusti Ruotsin perusti Ruotsin ensimmäisen kymnaasin (lu- ensimmäisen kumitehtaan. Hän kehitteli ku- kion). mista lähinnä armeijan käyttöön tarkoitetun Petruksella ja Vendelalla oli kahdeksan las- puhallettavan repun, jota voi käyttää myös ta, joista poika Olof (1706-1760) oli taiteelli- pelastusliivinä ja ponttonisillan elementtinä. sesti lahjakas kuten isänsä. Olof Nobelius oli Keksinnöllä ei kuitenkaan ollut menekkiä. mm. miniatyyrimaalari ja toimi piirustuk- Samoin kävi Nobelin kehittelemälle uudelle sen opettajana (ritmästare) Uppsalan yliopis- maamiinalle. Ideoita Nobelilla oli, mutta nii- tossa. Avioliitosta Anna Christina Wallinin den toteuttaminen vaati rahaa. Nobel olikin kanssa syntyi seitsemän lasta. Heidän nuo- parempi keksijänä kuin liikemiehenä, ja pian rin poikansa, kirurgi, Gävlen piirilääkäri lää- olivat velkojat hänen kintereillään. Tuloksena käri Immanuel Nobelius (1757-1839) rupesi oli konkurssi vuonna 1833. käyttämään sukunimeä Nobell, myöhemmin Nobel. Hän oli naimisissa kahdesti. Toisesta Venäjän rockefellerit avioliitosta Brita Catarina Ahlbergin kanssa Matti Kinnunen, helsinkiläinen filosofian syntyi mm. poika Immanuel Nobel nuorempi lisensiaatti, suomentaja, toimittaja ja histo- (1801-1872). rioitsija kirjoittaa Tiede-lehdessä 11/2009 Immanuel Nobel ei osoittanut nuorena julkaistussa artikkelissaan Nobelit, Venäjän minkäänlaista kiinnostusta opiskelua koh- rockefellerit (http://www.tiede.fi/artikke- taan, ja niinpä isä lähetti hänet suutarinop- li/1141/nobelit_venajan_rockefellerit): piin. Kenkien tekokaan ei oikein kiinnostanut, ”Suomalaiset olivat kummeina, kun enimmäkseen hän vain piirteli laivoja. Eräs Nobelin veljekset kokosivat rikkauksia, joista lääkäri-isän ystävistä kehotti lähettämään näinä päivinä jaetaan jo 108. kerran maail- pojan laivamatkalle Välimerelle, jolloin hän mankuulut tiedepalkinnot. … pääsisi tutustumaan tarkemmin laivoihin ja Suomalainen Lars Gabriel von Haartman, saisi näin hyödyllisiä tietoja mahdollisia jatko- joka johti Tukholmaan saapunutta keisa- opintoja varten. Immanuel Nobel matkusti- ri Nikolai I:n kauppavaltuuskuntaa. Von kin Th etis-nimisellä laivalla Aleksandriaan, Haartman oli Turun läänin maaherra, josta jossa tutustui amiraali Ismael Gibraltariin. myöhemmin tuli Suomen senaatin talous- Gibraltar pestasi Immanuelin laivaansa muu- osaston varapuheenjohtaja eli suuriruhtinas- tamaksi vuodeksi. kunnan ’pääministeri’. Siinä virassa hän pysyi Vuonna 1818 neljän vuoden poissaolon jäl- peräti 17 vuotta. keen Immanuel palasi kotiin ja aloitti laivan- (L G von Haartmanin isä osti 1700-luvun rakennusoppilaana konduktööri Loellin luona lopulla Piikkiöstä Raadelman kartanon, joka Gävlessä. Professorit Blom ja Kraff t näkivät pysyi suvun vahvana kiintopisteenä 1870-lu- erään Immanuel Nobelin suunnitteleman vulle asti. toim. huom.) holvikaaren ja kehottivat häntä pyrkimään Von Haartman neuvoi pulaan joutunutta Tukholman taideakatemiaan. Immanuel lä- Nobelia muuttamaan Suomeen. Joulukuussa päisi kokeet ja aloitti opinnot vuonna 1819. 1837 Immanuel Nobel vilkutti perheelle Opintojen jälkeen hän jatkoi akateemisella hyvästit. Vaimo Andrietta ja pojat Robert, alalla vuoteen 1837, ensin professori Blomin Ludvig ja Alfred jäivät miltei puille paljaille. apulaisena tämän rakennuksilla, sitten suun- Äiti ruokki ja kustansi pojat kouluun pitämäl- nittelu- ja rakenneopin sekä geometrian lä maito- ja vihannespuotia. Pojat auttoivat opettajana Teknologian instituutissa (myöh. myymällä tulitikkuja kadulla. Teknillinen korkeakoulu). Isä purjehti Turkuun, mutta jo vuotta myö- Immanuel Nobel vihittiin avioliit- hemmin hän jatkoi imperiumin kuhisevaan toon kamreeri Anders Ahlsellin tyttären pääkaupunkiin Pietariin. Ruotsinkielisten Andriettan kanssa vuonna 1827, ja heille suomalaisten rahoituksella Nobel perusti sin- Veljesten äiti Andrietta o.s. Ahlsell. syntyi kahdeksan lasta, kuusi poikaa ja kaksi ne pienen konepajan.

Ludvig Nobel. Hänen puolisonsa Edla osti Robert Nobel, vanhin Nobelin veljeksistä. Kirjolan kartanon v. 1894. Von Haartman ei unohtanut suojattiaan vaan lainen luutnantti Carl August Standertskjöld. tutustutti hänet vaikutusvaltaisiin ystäviinsä. Hänestä tuli Nobeleiden perheystävä, neuvon- Vuonna 1841 Nobel pääsi esittelemään maa- antaja, uskottu, liikekumppani ja bisnesenkeli. miinansa keisarille. Koe onnistui niin hyvin, Myöhemmin Standertskjöld nimitettiin ken- että Nikolai I antoi palkkioksi 3 000 hopea- raaliluutnantiksi ja Tulan suurten asetehtai- ruplaa. Niillä Nobel rakensi uuden tehtaan. den johtajaksi, jonka suhteet olivat Nobelille Noihin aikoihin maailman armeijoiden kiin- elintärkeät. nostus kohdistui kuitenkin merimiinoihin. Lähipiiriin tuli myös Carl Augustin ser- Seuraavana kesänä iltahämyssä keisarin veli kunpoika Hugo Standertskjöld, jonka Nobelit suuriruhtinas Mihail todisti korkeimman junailivat Isjevskin suuren kivääritehtaan joh- henkilökohtaisesti, kuinka Nobelin miinat rä- tajaksi. Hän vaurastui upporikkaaksi ja pystyt- jäyttivät kolmimastoisen purjelaivan taivaan ti Helsingin Etelärantaan komean talon, josta tuuliin. Immanuel itse ikuisti historiallisen keisari Aleksanteri III:n kerrotaan sanoneen, hetken akvarelleihinsa. että se oli ”rakennettu venäläisille pistimille”. Bisnekset pääsivät vauhtiin Menestynyt Immanuel toi perheensä Tukholmasta Pietariin. Siellä avautui yltä- Koe teki silminnäkijöihin niin suuren vaiku- kylläinen maailma. Pian pojat puhuivat ruot- tuksen, että tsaari palkitsi sen 25 000 ruplal- sin lisäksi sujuvasti venäjää, ranskaa, saksaa ja la ja sotaministeriö nimitti Nobelin yhtiöön englantia ja saivat aikansa parasta tekniikan ja yhteysupseerin. Tehtävään määrättiin suoma- kemian opetusta myös käytännössä. Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 5

Eipä aikaakaan, kun Immanuel lunasti koko (1913-1987). yhtiön itselleen ja hankki tehtaalleen uudet 6. Ingrid Hildegard Nobel, Ahlqvist (1879- tilat, joissa uurasti tuhat työläistä. Menestys 1929). Puoliso 1900 Walter Ahlqvist, syntyi huipentui 1853, kun Immanuel esiteltiin ho- Haminassa 1867 ja kuoli Helsingissä 1918, van- vissa ja hän sai keisarin kultamitalin. hemmat kauppaneuvos Karl Henrik Ahlqvist ja Anna Louise Bruun. Suomen asiain kans- Brittilaivasto pelästyi miinoja lian ylim. virkamies 1897, senaatin talous- Nobelin verstaat tuottivat solkenaan vaunun- osaston ylim. kopisti 1901. Taidemesenaatti. pyöriä, akseleita, putkia, sorveja ja jopa uu- Jälkeläisiä Suomessa. denaikaisia keskuslämmityslaitteita. Nobelilta 7. Marta Helena Nobel­Oleinikoff (1881- tilattiin myös 500 hevosvoiman höyrykoneet 1973). Puoliso Georg Pavlovits Oleinikoff kolmeen sotalaivaan ja pienemmät koneet 100 (1864-1937) putosi jäihin ja hukkui ollessaan tykkiveneeseen, 14 korvettiin ja kuuteen klip- palaamassa ’Tohtorin saarelta’ Johanneksessa. periin. Oleinikoffi t asuivat talvisotaan asti ympäri- Euroopan taivaalle oli nimittäin jälleen vuotisesti Kirjolassa. Lapset Nils Nobel­ kerääntymässä sodan synkkiä pilviä. Nikolai Oleinikoff (1905-1990) ja Sven Georg Nobel I:n Venäjä havitteli Balkanille ja Välimerelle, (1908 Kirjolassa). Nilsillä lapset Helen mikä kiukutti länsivaltoja. Vuonna 1854 rii- Roscher, Peter Nobel­Oleinikoff (1937) dasta leimahti kaksivuotinen Krimin sota, ja Nils Nobel­Oleinikoff (1944). Svenillä Alfred Nobelin nimi on esillä vuosittain Emil Nobel menehtyi räjähdysonnettomuu­ jonka tuoksinassa Britannia ja Ranska lähet- tytär Tiny (1938) ja poika Michael Nobel tivät laivastonsa Itämerelle painostamaan Nobel­palkintojen myöntämisen yhteydessä. dessa. (1940). Venäjää. Suomessa selkkaus muistetaan 8. Rolf Nobel (1882-1947) Oolannin sotana. venäläisittäin Zoroaster. Sarjan seuraavat lai- pääsen Viipurin puolelle, kaikki kyllä järjestyy’, Britannia koetti saada Ruotsilta tykki- vat kastettiin Buddhaksi ja Nordenskiöldiksi. Mannerheim sanoi. Yhtiömme ranskalainen 9. Emil Waldemar Ludvig Nobel (1885-1951) veneitä ja lupasi niistä palkkioksi Suomen. edustaja Eugène Beaux oli juuri palannut so- 10. Gustaf Oscar Ludvig (Gösta) Nobel Kuningas Oskar I torjui tarjouksen, mutta ve- Pian kuin Rockefellerit tapalveluksesta Ranskasta ja liittyi heidän seu- (1886-1951) näläisillä oli täysi syy pelätä Pietarin turvalli- raansa. Kun he olivat ehtineet Marskentälle, Ludvig ryhtyi yhteistyöhön myös saksalaisen suuden puolesta. Siksi Kronstadtin ja Viaporin sotilas juoksi heidän peräänsä. ’Joku teistä on Lisäksi tiedetään Emmanuelin ja Göstan välil- Rudolf Dieselin kanssa ja rakensi Pietariin linnoitusten lähivedet päätettiin miinoittaa. upseeri!’ hän huusi. ’Kyllä, minä olen upseeri’, tä kuolleen ainakin 4, eräiden tietojen mukaan maailma n ensimmäisen dieselmoottoriteh- Räjähdyspanokset olivat vielä niin alkeel- vastasi Beaux ja esitti ranskalaisen sotilaspas- 7 lasta pieninä. taan. Luonnollisesti yhtiön tankkerilaivasto lisia, että Nobelin miinojen sanottiin olevan sinsa. Sotilas teki kunniaa ja poistui. Millaiseksi varustettiin näillä moderneilla moottoreilla. Alfred Bernhard Nobel (1833-1896), keksijä yhtä vaarallisia omille kuin vihollisille - mut- Suomen vapaustaistelu olisikaan sukeutunut, Yhtiö panosti vahvasti myös tutkimukseen ja (mm. dynamiitti), kemisti, lahjoittaja, ta kilpailevaa merkkiä pilkattiin pahemmin: jos Beaux ei olisi ollut niin nokkela?” tuotekehittelyyn. Nobelpalkinnon perustaja. Naimaton. siitä ei ollut vaaraa kenellekään. Robert Nobel Vuonna 1879 aloitti toimintansa Nafta- oli mukana laskemassa miinoja Ludvig-veljen Immanuel Nobel nuoremman Nitroglyseriini tuotantoyhtiö Veljekset Nobel, joka tunnet- tarkkaillessa vihollisen liikkeitä Kronstadtin palkittiin useilla tiin sähkelyhenteellä Branobel. Sairasteleva ja Andrietta Ahlsellin korkeimmasta tornista. kulta mitaleilla. Robert palasi Ruotsiin, ja yhtiö jäi Ludvigin jälkeläisiä: Kronstadtin miinoitus onnistui niin hyvin, huomaan. Talousasiantuntijana toimi Alfred, että brittiamiraali Charles Napier katsoi vii- Emil Nobel jonka räjäytysainetutkimukset olivat johtaneet saammaksi vetää pois laivastonsa. Väylät näyt- (1843-1864), turvalliseen ja tehokkaaseen dynamiittiin. tivät olevan täynnä Nobelin ”helvetinkoneita”. opiskelija, kuoli Etevänä liikemiehenä Alfred oli patentoinut Sen sijaan Viaporia länsilaivasto pommitti an- räjähdys- keksintönsä, jolle löytyi rajattomasti markki- karasti elokuussa 1855. Helsinkiläisille riitti onnettomuudessa noita ripeästi teollistuvassa maailmassa. ihmettelemistä Kaivopuiston kallioilta. Tukholmassa. Branobel kukoisti ja levittäytyi koko laa- Naimaton. Lamasta uuteen nousuun jaan keisarikuntaan Vaasasta Vladivostokiin. Ludvig Nobelin Teollisuusimperiumiin kuului öljylähteitä, leski Edla Nobel Sodan päätyttyä Venäjän orastava teollisuus jalostamoita, varastoja, rautateitä, laivoja ja hankki perheel- ajautui lamaan, eikä maan siviilitalous tar- satamia. Se paisui Venäjän suurimmaksi yh- leen kesäasunnoksi jonnut riittäviä markkinoita. Nobelin teh- tiöksi ja maailman toiseksi suurimmaksi öl- Kirjolan kartanon Johanneksesta. das tekikin konkurssin 1859. Isä Immanuel, jyntuottajaksi heti Rockefellereiden Standard Vuosina 1917-18 oli Kirjola Nobeleille äiti Andrietta ja Venäjällä syntynyt kuopus Oilin jälkeen. Yhtiön liikevaihto oli suurempi Robert Hjalmar turvapaikkana, mutta sitten he Emil päättivät palata Ruotsiin, mutta Robert, kuin Ruotsin valtion budjetti. Nobel (1829-1896), teknikko ja muuttivat Tukholmaan. Ludvig ja Alfred jäivät Pietariin. Ludvigin kuoltua äkisti 1888 poika Emanuel teollisuusmies, toinen Bakun naftatehtaan Marta Nobel­Oleinikoff perheineen jäi Ruotsissa Immanuel jatkoi räjäytyskokei- otti ohjat suvun öljybisneksessä. Keisari perustajista. Kirjolaan ja asui siellä ympärivuotisesti. taan nitroglyseriinillä. Alfred teki omia ko- Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna, Puoliso 1860 Paulina Sofia Carolina Lenn­ keitaan Pietarissa, kunnes 1863 muutti isänsä entinen Tanskan prinsessa Dagmar, vierailivat gren, helsinkiläisen liikemiehen tytär. Neljä – Marjatta Haltia – luokse Tukholmaan. Seuraavana vuonna la- yhtiön Bakun-laitoksissa vielä samana vuonna lasta: Hjalmar Immanuel Nobel (1863-1956), boratoriossa sattui traaginen räjähdysonnet- ja kehottivat Emanuelia anomaan Venäjän kan- Ludvig Emanuel Nobel (1868-1946), Ingeborg tomuus, jossa vasta 20-vuotias Emil ja useita salaisuutta. Sen hän oitis myös teki. Sofia Nobel, von Frischen Ridderstolpe (1865- Lähteet: muita ihmisiä sai surmansa. 1939) ja Thyra Nobel (kuoli 23-vuotiaana). Työ kuitenkin jatkui. Maailmalla sodittiin Vallankumous kaatoi Ludvig Immanuel Nobel (1831-1888), tek- http://hd.se/familj/slaktforskning/2007/12/10/ tauotta. Yhdysvalloissa käytiin sisällissotaa, imperiumin nikko ja teollisuusmies, toinen Bakun nafta- foereningen-vaardar-slaekten-nobel/ ja rautakansleri Otto von Bismarck yhdisti tehtaan perustajista. Saksaa. Kranaateilla, tykeillä, laveteilla ja ki- Nobelien öljyimperiumi edusti keisarillisen Ensimmäisestä avioliitosta Mina Ahlsellin http://hd.se/familj/slaktforskning/2007/12/10/ vääreillä riitti kysyntää. Venäjän myönteisimpiä uudistuspyrkimyksiä. (1832–1869) kanssa kolme lasta: alfred-nobel-och-hans-roetter/ Nobelien Venäjän-yhtiö, jonka Ludvig oli Lokakuun 1917 vallankaappauksella bolsevi- onnistunut pelastamaan, päätti panostaa ase- kit tekivät siitä kuitenkin lopun yhtä nopeasti 1. Emanuel Nobel (1859-1932), Branobelin http://www.fi nland.se/public/default.aspx?con tuotantoon. Ludvig suunnitteli uuden koneen, ja häikäilemättömästi kuin koko keisarin val- johtaja isänsä jälkeen. Naimaton. tentid=181366&contentlan=3&culture=sv-FI jolla valmistettiin rihlattuja kiväärinpiippuja. takunnasta. 2. Carl Nobel (1862-1893) http://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_family Valinta osoittautui oikeaksi, ja Nobelin teh- Emanuel Nobel sukulaisineen ja avusta- 3. Anna Nobel, Sjögren (1866-1935) taat kukoistivat. Venäjän armeija tilasi peräti jineen selviytyi Venäjän vallankumouksen 200 000 takaa ladattavaa kivääriä. kuohuista. Maaliskuussa 1917 Pietarissa sattui Toinen puoliso Edla Collin (1848-1921), välikohtaus, joka saattoi hyvin muuttaa myös Johanneksen Kirjolan kar- Kauppamatkalla öljy- Suomen historian kulun, kuten suvun luotto- tanon ja Lahden hovin bisnekseen mies Karl Wilhelm ”Vasiljevitš” Hagelin kertoi haltija 1894 - n. 1918. päiväkirjassaan: Lapset tästä avioliitosta: Kiväärintukkeihin tarvittiin pähkinäpuu- ”Tiistaina 12. maaliskuuta. Kylvettyämme 4. Esther Wilhelmina ta, jota Robert Nobel lähti hankkimaan ja syötyämme aamiaista palasimme kontto- (Mina) Olsen,Nobel Kaukasukselta. Matkalla hän tapasi hollan- riin. Marskentän etelälaidalla jouduimme ki- (1873-1929) tilaisen merikapteenin, joka sai hänet in- väärituleen. Meitä ammuttiin molemmista 5. Ludvig Alfred (Lullu) nostumaan mittaamattomien öljykenttien suunnista. Kammottavaa! Nobel (1874-1935). Lahden mahdollisuuksista Kaspianmeren rannal- Johtokunnassa tapasin kenraali Manner- hovin tulipalossa 1911 la Bakussa, nykyisessä Azerbaidzanissa. heimin. Hän oli palannut lomalta Suomesta kuolivat lapsensa Mary Öljynjalostamo aloitti toimintansa 1875, ja ja oli matkalla takaisin rintamalle. Hän oli ta- Lorna (1902-1911) ja Robert sai myös Ludvigin ja Alfredin osak- vannut Emanuelin Hôtel Europessa. Hotellin Manuel Ludvig (1904- kaiksi yritykseen. portieeri oli kehottanut Mannerheimia häipy- 1911). Emanuel Percy Alussa ongelmana ei ollut öljyn saan- mään sieltä niin pian kuin mahdollista, koska Ludvig Alexis Nobel ti vaan sen kuljettaminen. Nobelit ottivat ’upseereita etsitään’. Silloin Emanuel oli tuo- mallia Amerikan Rockefellereistä ja raken- nut Mannerheimin johtokuntaan ja lähettä- Immanuel Nobel asui Turussa vuosina 1837­38 ja mm. ehti suunnitella sinne kivitalon sekä sivat Venäjän ensimmäisen öljyputken. Sillä nyt noutamaan hänelle siviilivaatteita. Hän muita pienempiä rakennuksia. Kaunis kaksikerroksinen, ruotsalaisen empiretyylin ainoa oli mittaa 15 kilometriä. Sitten he hankkivat oli juuri ehtinyt vaihtaa asua, kun tulimme edustaja Suomessa, ”Nobelin talo” Uudenmaankatu 8:ssa sai v. 1961 ”Turun taudin” seu­ Ruotsista maailman ensimmäiset rautatiesäi- sisään. rauksena, omistajan ja rakennuttajan vastustuksesta huolimatta, maistraatilta purkutuo­ Vaahtolan tammi v. 1989 liövaunut sekä petrolihöyrylaivan eli säiliö- Joimme yhdessä teetä, minkä jälkeen mion, jotta ”voidaan katumaalle varata tulevan liikenteen tarvitsemat kolme ajokaistaa ( Kuva: Tuula Costiander) laivan, joka sai nimekseen Zarathustra, tosin Emanuel ja kenraali poistuivat. ’Kunhan vain kumpaankin suuntaan ja uudet rakennukset voidaan sijoittaa tontille väljemmin”. 6 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 Johannesjuhlat Johannesjuhlat Kaarinassa Hovirinnan koululla 4.8. 2012

Mitä on odotettavissa Venäjältä? – Tiivistelmä Professori Alpo Juntusen puheesta Johannesjuhlassa – Suhde maahan

Suomessa jatkuvasti ihmetellään, miksi venäläi- Maakysymys oli agraarisella Venäjällä tär- Suomeen kohdistuneen bobrikovilaisen po- set saavat omistaa tontteja ja maata Suomessa, keä ja bolševikit käyttivät sitä häikäilemättä litiikan taustalla oli valtakunnan ja Pietarin mutta suomalaisten omistus Venäjällä, myös hyväkseen lupaamalla 1918 kaikille haluk- turvallisuus. entisessä Suomen Karjalassa on mahdotonta. kaille maata. Tämä oli ratkaiseva keino, jolla Vallankumous ei muuttanut turvallisuus- Miksi maiden välillä ei vallitse tasavertaisuut- Lenin sai kansan taakseen. Tosiasiassa kom- tilannetta. 1930-luvulla NL karkotti ja hä- ta? Toinen suomalaisia askarruttava kysy- munistit kannattivat kollektiivista omistusta, vitti epäluotettavina pitämänsä inkeriläiset mys on, millä oikeudella Venäjä haluaa ohjata joka bolševikkivallan vakiinnuttua toteu- ja karjalaiset Suomen vastaiselta rajaltaan. Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. tettiin rajuin ottein. Kommunismin oppien Sodan tuloksena raja työnnettiin lännem- Näistä asioista on käyty keskusteluja myös po- mukaan maan kollektiivinen omistus ja sen mäksi ja Suomi alistettiin uskolliseksi YYA- liittisella tasolla huonoin tuloksin. yhteisviljely olivat sosialismin keskeisiä pe- sopimuksella. Neuvostoliitto piti Suomea Taustalla on historiallisia ja turvalli- rusteita. Seurauksena oli katastrofi . Tuotanto etupiiriinsä kuuluvana. suuspoliittisia syitä. Suomessa omistaminen romahti. Miljoonia viljelijöitä tuhottiin ja kar- Määrätietoisella ja viisaalla politiikalla perustuu ikivanhaan pohjoismaiseen käy- kotettiin. Stalin ja puolue säilyttivät valtansa Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyten- täntöön. Ruotsissa, johon Suomi kuului vuo- vain terrorin avulla. sä tietyssä määrin ja jopa taloudellisesti hyö- sisatojen ajan, kansa oli vapaata ja viljelijät Pitkä maaorjuuden ja sosialismin kausi tymään suuren naapurin tarpeista. omistivat maansa. Venäjällä maa kuului val- ovat jättäneet väestöön syvät jäljet. NL:n hajo- tiolle eli tsaarille. Keisarillisella Venäjällä ei amisen jälkeen alettiin toteuttaa yksityisvilje- Kuinka asiat ovat nyt? ollut länsieurooppalaista monipuolista maan- lyjärjestelmää huonoin tuloksin. Suomestakin omistusta yksityisine kartanoineen, talon- kerättiin maatalouskoneita Venäjän Karjalaan Suomalaisilla on mahdollisuus maan vuok- Venäjälle Suomen liittyminen Natoon mer- poikineen ja päiväläisineen. Aatelistokin oli ja toivottiin sinne kehittyvän ”fermeritalo- raamiseen, mutta silloinkin valtion eli vuok- kitsisi ennen kaikkea ulkopoliittista tappio- saanut tiloihin nautintaoikeuden palveluvel- uksia”. ”Fermerit” eivät ole menestyneet, sil- ranantajan oikeudet ovat vahvemmat kuin ta. Sotilaallisesti asialla ei ole merkitystä. vollisuutta vastaan. Venäjän keskeisillä alueil- lä maassa ei ole yksityisviljelijöitä palvelevaa Suomessa. Natohan on jo Baltiassa. Suomen jäsenyys la nautintaoikeuteen liittyi talonpoikien työ. infrastruktuuria. Viljelijät tarvitsevat pää- merkitsisi maan liukumista lännen leiriin ja Maanhaltijat eli lähinnä aatelisto ja luostarit omia, koneita, jalostuslaitoksia ja yrittäjyyt- Strateginen ajattelu Venäjän vaikutusvallan heikkenemistä. elivät talonpoikien työllä. tä. Venäjällä näyttävät menestyvän paremmin Venäjän kannalta Suomi on tärkeä sijain- Kun Uudenkaupungin rauhan (1721) jäl- maatalousyhtymät, jotka vuokraavat maita Meillä kävi alkukesästä kenraali Nikolai tinsa tähden. Itämeri on tärkein Venäjää ja keen laajat Ruotsin Karjalan alueet jäivät tuotantoa varten. Viime vuosina Venäjästä on Makarov, joka esiintyi ilmiselvänä ”suurval- Keski-Eurooppaa yhdistävä väylä. Venäjälle Venäjän valtaan, saivat karjalaiset tutustua ve- jälleen monen vuosikymmenen jälkeen tullut taöykkärinä”. Herää kysymys. Mistä tulevat on edullista, että Suomessa on hyvät sata- näläiseen käytäntöön. Keisari lahjoitti suuria viljanviejä. Ongelmana on kotieläintalous. Bobrikoff , Stalin, Ždanov, Makarov? Suomessa mat, tiet ja rautatiet, jotka palvelevat myös maa-alueita asukkaineen ansioituneille virka- Neuvostoliiton aikana oli mahdollista yk- on perinteisesti tartuttu ko. ihmisiin ja ku- Venäjää. Viimeisen vuosikymmenen kulues- miehille ja upseereille. Syntyi suomalaiselle yh- sityinen palstaviljely vuokramaalla. Siten tur- viteltu heidän esiintyvän yksityishenkilöi- sa Suomenlahden pohjukkaan on rakennettu teiskunnalle vieras ns. lahjoitusmaajärjestelmä. vattiin maan vihannestuotanto. Nyttemmin nä. Viimeksi ulkoministeri Tuomioja väitti Venäjän tärkein energiateollisuuden solmu- Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1861, Venäjän kansalaiset voivat lunastaa palstoja Makarovin puhuvan omiaan. Sitten Putin kes- kohta ja maalle on mitä tärkeintä vakauden mutta maat jäivät kyläyhteisön omistukseen. omaksi. Lunastamista vaikeuttaa byrokratia. kustelussaan Niinistön kanssa ilmoitti tuke- säilyminen Itämeren alueella. Tämä kollektiivinen omistus ei vastannut Suuri ongelma on maarekisterin puuttumi- vansa Makarovin mielipidettä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uskot- kaikkien toiveita, sillä yhteisö joutui toimi- nen. Suomessa maarekisteri perustuu vuosisa- Suomessa vieraillut kenraali edustaa perin- tiin Venäjän kehittyvän länsimaisen demokra- maan heikoimpien ja laiskempien ehdoilla. tojen kuluessa kehittyneeseen järjestelmään. teistä Venäjän strategista ajattelua. Venäläiset tian kaltainen markkinatalous ja sivistysvaltio. Ei syntynyt yritteliäisyyttä. Vasta tultaes- Sellaista ei Venäjällä ole ja sen luominen on ovat vuosisatojen ajan tarkastelleet Itämeren Uskalsin epäillä tuota toiveajattelua ja uskoin sa 1900-luvulle hallitusvalta alkoi toteuttaa osoittautunut vaikeaksi. aluetta rajamaana. Vihollinen on tullut län- todellisten muutosten tapahtuvan sukupol- maareformia. Uudistusta vastustettiin laajas- Karjalaisten keskuudessa on ihmetelty, nestä, ja maan länsirajat ovat turvallisuusvyö- vien vaihtumisen myötä. Nyt tunnen olleeni ti. Slavofi ilit ja venäläisen perinteen kannat- eikö Moskovan rauhassa luovutetuilla alueil- hykettä. osittain oikeassa. Neuvostojälkeinen sukupol- tajat katsoivat, ettei yksityinen maanomistus la voitaisi soveltaa Suomen vanhaa maarekis- Venäläiset katsovat olevansa suuri kansa, vi on tunkeutunut esiin suurkaupungeissa. sovi Venäjälle. Näihin kuului mm. Leo Tolstoi. teriä. Asiakirjathan ovat olemassa. Tähän on jonka turvallisuutta eivät pienet vähemmis- Se ei alistu komentojärjestelmään eikä tyydy Ennen 1. maailmansotaa oli näkyvissä itse- todettava että rauhansopimuksessa Suomi on töt saa häiritä. Ennen 1. maailmansotaa puo- pelkkään toimeen tuloon. Nuoret haluavat va- näisen viljelijäväestön muodostumista. Mm. luopunut alueista, jolloin niillä sovelletaan uu- lalaisten, balttien ja suomalaisten kansallisia pautta ja demokratiaa. Suomen ja Venäjän sa- Pietarin ympäristössä inkeriläiset harjoittivat den isännän lakia. pyrkimyksiä pidettiin uhkana valtakunnan moin kuin karjalaisten tulevaisuus on uusien menestyksellistä viljelyä ja vaurastuivat. yhtenäisyydelle ja turvallisuudelle. sukupolvien käsissä. Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 7

Johannesjuhlien päiväjuhla

Päiväjuhlaan Hovirinnan koulun juhlasaliin saapui runsaasti juhlaväkeä. Musiikista huolehti Kuusiston Puhaltajat. Tervehdyssanat esitti seuran puheenjohtaja Janne Aso. Musiikkiesityksistä huolehtivat Kaarinan-Piikkiön sotaveteraanikuoro ja KaNuTe- kuoro. Kaarinan Karjala-Seuran vunukat tanhusivat ja juhlapuheen piti FT Alpo Juntunen Tilaisuudessa jaettiin Karjalan Liiton an- siomerkit. Juontajana toimi Liisa Katajainen.

Karjalan kaihoa ja perustettu vuonna 1985. Sen ensimmäinen Venäjän tietoutta johtaja oli Sylvi Ahtiainen. Hän johti kuoroa vuoteen 1991 asti. Kuorossa on ollut useita Aina iloinen Reippaasti puhalteli säveliä orkesteri johannekselaisia jäseniä. Siinä laulavat aina- Mäen Pirkko Kuusiston Puhaltajat johtajanaan Timo Laiho. kin Paavo Hörkkö ja vähän nuorempaa pol- myynti­ Aluksi Karjalan jääkärien marssia, jota seurasi vea edustava Jaakko Riikonen. Hänen isänsä pöydän muitakin karjala-aiheisia sävelmiä. Orkesterin Uuno Riikonen oli kuoron jäsen sen perusta- takaa. soitellessa tervetulomusiikkia alkoi juhlasa- misesta asti. Kuoron puheenjohtaja oli Reino li vähitellen täyttyä. Puheenporinan lakattua Mikkola, jonka poika Risto Mikkola johtaa nyt juontaja avasi juhlan tervetulotoivotuksella kuoroa. Kuoroon kuuluneen, edesmenneen ja uuden Valamon pappismunkki Paavalin Väinö Reposen sanojen mukaan kuoroon kuu- säkeillä ”On muisto kallis valoisin”. Ohjelma lumisella oli suuri, elämää rikastuttava mer- alkoi Johannes-Seuran puheenjohtaja Janne kitys. Yhteenkuuluvuus on kuoron koossa Ason tervehdyssanoilla. pitävä voima. Tällä kertaa kuoron esitysten Yhteislauluna kajahti komeasti Johanneslaulu. aiheet olivat myös Karjalasta. Kaihoisa ”Kirje Tämän jälkeen esiintymiskorokkeen eteen Karjalaan” oli tunteisiin vetoava ja lopuksi asettui Kaarinan-Piikkiön sotaveteraanikuoro kuultiin melodialtaan ja sanoiltaan erittäin johtajanaan Risto Mikkola. Ennen esityksiä kaunis ”Synnyinmaan tähdet”. Kuoroa säesti kuultiin hieman kuoron historiaa. Kuoro on Ari Hynynen.

Juhlapuheen piti professori emeritus, FT Alpo KaNuTe kuoro. Juntunen. Hän on Venäjän historian tuntija ja toiminut tutkijana ja opettajana Turun, Joensuun ja Helsingin yliopistoissa. Viimeiset 12 vuotta hän oli Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen Venäjän sotilaspolitiikan erikoistutkija ja professori. Puhe oli mielen- kiintoinen ja herätti kuulijoissa kysymyksiä. Pieni Vunukkapari tanhun pyörteissä. Kysymykset koskivat karjalaisten entisten kotitalojen ja maiden omistusoikeutta, vii- sumivapautta ja Karjalan palauttamista. Tätä kaikkea karjalaiset ovat saaneet kokea Kysymyksiä olisi riittänyt enemmänkin, mutta toimiessaan idän puskurina. Syytä laulun aika oli rajallinen. sanojen muuttamiseen ei ole ollut. Laulu oli Ennen väliaikaa laulettiin yhteises- alkujaan kuorolaulu, mutta siitä tuli nopeas- ti P.J. Hannikaisen säveltämä ja sanoittama ti yhteislaulu. Sävelmälle on tunnusomaista Karjalaisten laulu. Siitä kuultiin lyhyt histo- melodinen kauneus, kansanomaisuus kohot- ria. Tekijä muokkasi laulua 18 vuoden ajan, ja tavuus ja mukaansa tempaavuus. Siinä on versioita teksteihin syntyi noin 30. Alun perin isänmaallisuutta, karjalaisuutta, jotain sel- laulussa oli 7 säkeistöä. Niissä Hannikainen laista mikä koskettaa kaikkia suomalaisia. muistelee Karjalaa laulun ja soiton maana Hannikainen oli syntyperäinen karjalainen ja ylistää sen luonnonkauneutta sekä tilittää Nurmeksesta. Vuonna 1999 Karjalaisten laulu Karjalan heimon kokemuksia. Laulu on kar- täytti 100 vuotta. jalaisille ikiaikainen perinne. Laulun kohtaa ”kurja Karjalamme” on arvosteltu ja yritet- Kepeää tanhuamista ty muuttaa muotoon ”kaunis Karjalamme”. Hannikainen on sanalla kurja tarkoittanut ja kuorolaulua sorrettua, vainottua ja kohtalon koettelemaa. Väliajan jälkeen esiintyjien ikärakenne nuo- reni huomattavasti, kun lavalle astelivat Kuusiston Puhaltajat johtajanaan Kaarinan Karjala-Seuran vunukat tanhua- Timo Laiho. maan kahdessa eri ryhmässä. Nuoremmat tanhuajat olivat 5-6- vuotiaita ja heitä ohjasi Sari Roine. Taitavasti siinä pyörähtelivät pie- net esiintyjät tanhujen eri kuvioissa. Tuttuja tanhuja olivat ainakin ”Lintu lensi oksalle” ja ”Ystäväni tuttavani”. Hieman varttuneem- pien tanhuajien iät vaihtelivat 7-9 vuoteen. Heitä ohjasivat Tommi ja Pirkko Noponen. Tanhuissa taidettiin ”Taneli”, ”Hoppa-valssi”, ”Valjakko-jenkka” ja ”Vengerka” .Yleisö pal- kitsi tanhuajat runsailla kättentaputuksilla. Musiikkiesitykset jatkuivat Kaarinan Nuorisoteatterin KaNuTe Chicks -kuoron lauluilla. Kuoro on perustettu 10 vuotta sitten. Ryhmä on laulanut eri kokoonpanoilla mo- nenlaisissa tilaisuuksissa. Tällä kertaa kuultiin neljää naislaulajaa, joista yksi oli kuoron johta- ja Minna-Stiina Saaristo-Vellinki Kuoro lauloi seitsemän kappaletta ja ilman säestystä, koska muusikot olivat jossain muussa tilaisuudes- sa. Kuoro on lähdössä Kaarinan ystävyyskau- punkiin Portugalin Ansiaoon festivaaleille. Saimme kuulla muutaman kappaleen mat- kaohjelmistosta, ja loput lauluista oli valittu erityisesti näitä juhlia varten. Toivotamme kuorolle menestystä festivaaleille! 8 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

SYYSKOKOUKSESSA KATSE ETEENPÄIN

Koulun auditorio täyttyi mukavasti seuran syyskokouksen edellä. Viralli­ seen osallistujalistaan kertyi 91 nimeä eli viime vuosien aktiivisessa tahdissa pysyttiin. Kokouksen avauksen suoritti seuran puheen- johtaja ja varsinaisen kokouksen puheenjoh- tajaksi valittiin kaarinalainen Matti Ranne. Paikallisen valtuuston puheenjohtaja sai kä- teensä Johanneksen kunnanvaltuuston pati- noituneen nuijan ja hyvin päätösten vahvistus sillä sujui. Samalla ilmeni tarvetta selvittää nuijan vaiheita hieman tarkemminkin, sillä alkuperäiset johannekselaiset esineet ovat arvoesineitä lajissaan. Päätösten kirjaajak- si kutsuttiin seuran sihteeri Soile Suomi. Pöytäkirjan tarkastajiksi nimettiin Hannu Sinkkonen ja Raimo Salmi. Ennen talousarvion vahvistamista käy- tiin seikkaperäisempi esittely ja keskustelu Johanneksen kansallispukujen tarkistustyös- tä. Pukumalleille ei ole aikanaan haettu vi- rallistamista eikä sitä ehkä olisi täsmälleen nykyiseen kuosiin saatukaan. Virallistaminen on kuitenkin pukumallin tulevaisuuden kan- nalta arvokas asia ja sille tuli kokousväeltä Karjalan Liiton ansiomerkit jakoi seuran puheenjohtaja Janne Aso. kannatus. Taloudellisesti asia on myös ar- vokas, sillä useamman vuoden hanke mak- sanee muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Ansiomerkit ja huomionosoitukset luovutti omenapuusta taitavasti veistämänsä puheenjohtajan nuijan Hankkeen käynnistykselle näytettiin joka ja luovutuskirjan Johannes-Seuran puheenjohtaja Janne Asolle. tapauksessa vihreää valoa ja talousarviossa Karjalan Liiton ansiomerkit jakoi seuran puheenjohtaja Janne Aso, ja Kuolemajärvi-säätiön puheenjohtaja Kalevi Kettinen esitti tervehdyk- aloitus otettiin huomioon. Kansallispukujen häntä avusti seuran sihteeri Soile Suomi. Hopeisen ansiomerkin saivat sensä ja toivotti tervetulleeksi Kuolemajärvi-juhlille Turkuun 9.9.2012. tarkistusta ja virallistamista selvitetään leh- Pirjo Hällfors ja Tommi Noponen. Pronssisen merkin saivat Pirkko Loppupuheenvuoron kiitoksineen käytti Kaarinan kaupungin­ den sivuilla tarkemmin oman otsikon alla. Etholen, Aira Johansson, Riitta Kukkonen, Tuulevi Paakkanen, Anne valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Toimintasuunnitelma vahvistettiin Pentti, Sirkku Riikonen ja Boris Tsitsikov. Tervetuloa Lietoon ensi kesänä toivotti Arja Niemelä. Karjalaisten ja siitäkin on lehdessä erikseen tiedot. Pitäjälehti Johannekselainen palkitsee vuosittain avustajiaan. juuriensa takia hän totesi aina joutuvansa asialle, kun kyse on jostain Toimintasuunnitelman käsittel ena. Tällä kertaa huomionosoituksen kohteena olivat Jukka Johansson ja karjalaisesta tilaisuudesta. Puheesta ilmeni myös, että hän lukee pitäjä­ Johtokunnan puheenjohtajana ja samalla Raoul Johnsson. Päätoimittaja Hannu Rastas esitti perustelut valin- lehteämme Johannekselaista. yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Janne noille. Pyydetyissä puheenvuoroissa FT Pirkko Kanervo kertoi te- Johannesjuhlat päättyivät juhlavasti Maamme-lauluun. Aso, päätös koskee kaksivuotiskautta ensi keillä olevasta kirjasta ”Meille jäi vain nimi sankarin”. Jouko Hörkkö vuoden alusta. Johtokunnan erovuoroiset – Liisa Katajainen – jäsenet Jari Sairanen, Raimo Salmi, Hannu

Boris kaappasi “tytöt” Auditorio täyttyi syyskokouksen kainaloonsa. osanottajista.

Sinkkonen ja Kyösti Vuontela valittiin uudel- leen. Erovuoroisista varajäsenistä valittiin uudelleen Pirkko Etholen ja Helge Toivonen. Uusia varajäseniä ovat Helena Nieminen Turusta sekä Hilkka Heinonen Kaarinasta. Toiminnantarkastajina jatkavat Heimo Kukkonen ja Kyösti Raininko, samoin va- ratarkastajat Pirkko Kanervo ja Kaisa Ylhä. Johtokunta sai valtuudet nimetä tarvittavat toimikunnat. Kokouskutsujen ja muiden jäsenistölle suunnattavien ilmoitusten julkaisufoorumit Iloinen juhlavieras ovat edelleen Johannekselainen sekä Karjala- 92-vuotias Vieno lehti. Koska muita asioita ei käsiteltävänä ollut, Katajainen puheenjohtaja nuiji kokouksen kiitoksin päät- tyneeksi 40 minuutin kuluttua avauksesta.

– Hannu Rastas –

Ensi vuonna Johannesjuhlien

Kaarinan-Piikkiön sotaveteraanikuoro johtajanaan Risto Mikkola. järjestelyvuoro on Liedolla. Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 9

Paavo Hörköstä koskijärveläisten Kutsuvieraana Johannesjuhlat 2012 Johannesjuhliin, Jukka Johannesjuhlat ovat taas juhlittu. Kesäiset kunniapuheenjohtaja­ ilmatkin olivat meille suosiolliset. Kiitän Johansson kiittää! kaikkia Teitä, arvoisa yleisö, jotka edelleen Kun eräänä iltapäivänä ennen Johannes­ runsaana jaksatte olla mukana. Juhlien jär- juhlia tulimme kotiin ompelimosta, oli jestämisessä on aina kova työ, eikä se on- muun postin joukossa Johannes-Seura ry.n nistuisi ilman juhlatoimikuntaa ja suurta lähettämä kirje, jonka avasimme uteliaina ja joukkoa innokkaita talkoolaisia. Kaikille hieman hämmentyneinä. Kirje oli KUTSU, Teille nöyrä kiitos. Kiitos myös kaikille oh- ja se oli osoitettu Jukka Johanssonille. jelman suorittajille. Suurkiitos Kaarinan kaupungille ja kaikille tukijoillemme, ilman Oli pakko soittaa heti, ja ensimmäiseksi Teitä emme saisi talouttamme onnistumaan. Katajaisen Liisalle. Liisa on nimittäin meille Ensi vuonna juhlamme järjestelyvuoro sellainen henkilö, että jos jotain Johannekseen on Liedolla, joten onnea matkaan. liittyvää asiaa pohdiskelemme, niin yleensä Kiitos kaikille! soitto Liisalle, ja siitä asiat selviävät. Nyt oli pakko soittaa! Juhlatoimikunnan puolesta Yrjö Ahjosaari ”Mitäs tässä nyt on tapahtumassa kun Seikossa syntynyt paljasjalkainen turkulai- nen sai KUTSUN Johannesjuhliin?” kysyin Eira Laiho luovutti Paavo Hörkölle kunniakirjan, vasemmalla Jouko Hörkkö, oikealla Liisalta. Liisaa nauratti. Reijo Hörkkö. ”Nyt on asia sillä tavalla Jukka, että se KUTSU on todella sinulle”,vastasi Liisa, ”mut- Koskijärven kyläkokous Johannesjuhlilla alkoi kunniakirjan ja puheenjohtajan nuijan luovut- ta sinun ei tarvitse laulaa eikä näytellä, vaan tamisella kunniapuheenjohtajaksi nimitetylle Paavo Hörkölle. laitat sinisen kutsuvierasmerkin takkisi rinta- Kyläkokouksessa muisteltiin kesän matkoja. Koskijärvellä käyneiden korvissa koski kuohui pieleen, otat avecin mukaasi ja tulet juhliin!” tutusti edelleenkin. Rokkalanjoen veden määrä on kuitenkin Armas Hörkön mukaan vähen- Vielä oli pakko soittaa Marjatta Haltialle ja tynyt entisestä. vastaus oli ihan yhtä hämärä ja etäinen kuin Kesäkuun taistelupaikkamatkalta terveisiä toivat Jouko Hörkkö ja Kyösti Vuontela. Matkalla Liisankin. Saan ottaa avecin mukaan? No olleet 28 pääsivät tutustumaan niin Summaan kuin Kuuterselkäänkin, Siiranmäkeen ja mutta hei, taidanpa ottaa avecikseni vaimoni Ihantalaan. Asiantuntijana mukana toimi majuri evp. Maunu Uoti. Pirkon, sillä Pirkkohan on karjalaistyttö ja kai- Evakkomatkan 1944 Paavo Hörkkö kertoi tehneensä polkupyörällä nuorena poikana ken lisäksi Johanneksessa syntynyt. Lähes 54 Johanneksesta Kouvolaan asti, josta hän viimein pääsi junan kyytiin. Pyörän kumit kestivät vuotta on Pirkon kanssa yhdessä matkaa kul- narulla vahvistettuina. Muu perhe oli lähtenyt jo aikaisemmin evakkoon. jettu, ja näin avecin valinta oli lopulta minulle Keskustelu rönsyili mm. johannekselaisten ”kullan” ajoon. Kyseessä oli Viipurin ulkohuussien todella helppo. Kun sitten juhlissa kuulin mai- tyhjennys, jota sai tehdä vain klo 24.00 – 4.00. Käymäläjäte lastattiin tynnyreihin ja kuljetet- nittavan nimeni pitäjälehti Johannekselaisen tiin hevosilla Johannekseen. Viipuriin myös vietiin perunaa ja paluumatkalla tuotiin tuhkaa, huomionosoituksissa, niin enpä olisi uskonut, jota sitten levitettiin pelloille. Kolikkoinmäellä oli vaaransa, sillä kuormat saattoivat joutua että se näistä minun kirjoituksistani olisi. rosvojen käsiin. Lahjakirjan välissä oli lappunen, jossa oli Kiitokset Kaarinaan – KS – teksti: Tänä vuonna olemme päättäneet huo- mioida Teidät mielenkiintoisten henkilö- ja Taas saimme teidät tavata sukutarinoiden sekä matkakirjoitustenne pe- te naapurit ja tutut Hörkön sukuseura Johannesjuhlilla rusteella. Allekirjoittajina olivat Hannu Rastas ja Marjatta Haltia. ja keskenämme kerrata Hörkön sukuseura ry. piti virallisen vuosikokouksensa Johannesjuhlien yhteydessä. Paikalle oli Olen saamastani mieluisasta huomion- nuo Johanneksen jutut. saapunut parikymmentä seuran jäsentä. Kokouksen alussa puheenjohtaja Reijo Hörkkö onnit- osoituksesta erittäin yllättynyt ja iloinen. Oli hyvä mieli kaikilla teli seuran kunniapuheenjohtajaa Raimo Hörkköä tämän täytettyä kesällä 80 vuotta. Kiitos siitä teille, jotka tämän päätöksen teitte! kun sai haastaa mie ja sie Puheenjohtajan johdolla käsiteltiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilit sekä luettiin ti- Sen verran vielä kerron, että minulle kir- oma murre ajatukset lintarkastuskertomus, joka hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmassa tälle ja seuraavalle vuodelle joittaminen on erittäin mieluisaa, mutta ei kauas menneisyyteen vie. ehdotettiin muisteluiltaa viime vuoden tapaan sekä erityisesti nuorille – mutta myös varttu- välttämättä helppoa. Minulla on nimittäin neemmille kiinnostuneille – suunnattavaa golftapaamista. Yhteistyötä Simo Hörkön sukuyh- turkulaisena ja amatöörikirjoittajana vaike- distyksen kanssa tehdään edelleen, esimerkiksi yhteisiä matkoja. utena lauseen muodostaminen sellaiseksi, Juhlahetki kirkolla Erovuorossa olevat eli puheenjohtaja Reijo Hörkkö ja hallituksen jäsenet Alpo Hörkkö ja Seppo että sitä on helppo lukea. Turkulainen mur- niin hartahasti vietettiin Pentti valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. re asettaa sanat lauseessa aivan väärään jär- se jokaiselle melkein Hörkön sukuseuran perustamisesta tulee 20 vuotta vuonna 2013, minkä huomioon ottami- jestykseen, ja siinä sitä korjaamista sitten sai silmät kyyneliin. nen jätettiin seuran hallituksen toimeksi. onkin. ”Ei Hannu koton ol?” kysyn puheli- Juhlapaikan ruokapuoli – KS – messa, ja vastaus on: ”Mistäs tiesit!” Näitä vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka kävijöille maistui paljon. Kirjoittamisen aihe ja tarve tulee mi- hapalohko lautasilta Hankalan ja Pukin koulupiirien kokous nulle joskus eteen, ja sen yli en sitten pääse, tuota pikaa haihtui. kuten nytkin. Toki nyt oli julkisen kiitoksen Koulupiiriläisiä ja heidän jälkeläisiään kokoontui luokkaan 17 henkilöä. Allekirjoittanut toivotti paikka, mutta ne muut juttujen aiheet ne vain kaikki tervetulleiksi yhteiseen tilaisuuteen. Mitään virallista ohjelmaa ei ollut, vaan keskusteltiin Sitten keskityimme tulevat ja tulevat. Toivottavasti jaksatte lukea me juhlan ohjelmaan yhdessä saarimatkoista ja muisteltiin kuluneen vuoden tapahtumia. Olemme viettäneet pik- niitä vielä joskus, jos kirjoittamisen tarve il- kujoulujuhlan ja palmusunnuntaina kokoonnuttiin litsaamaan munia. Molemmat tilaisuudet maantuu. orkesterin soittoon olivat Juhlapalvelu Primadonnan tiloissa Piikkiössä. Päätettiin, että tämän vuoden pikkujoulu- ja kuoron laulantaan. juhla pidetään edelleenkin samassa paikassa. Olimme kaikki sitä mieltä, että pikkujoulujuhliin – Jukka Johansson – Vunukkojen tanhunta ovat tervetulleita kaikki saarelaiset ja heidän jälkeläisensä haltiansaarelaiset, huunonsaarelaiset oli taidokasta ja hevonsaarelaiset yhdistävät voimansa. Tilaisuuden päätteeksi veisattiin yhdessä Suvivirsi. – Liisa Katajainen – siinä pyöri tosissaan aika monta lasta.

Simo Hörkön sukuyhdistys koolla Johannesjuhlilla Juhlapuheen ajatukset innostivat meitä paljon oli aiheestakin tarkkaan kyselleitä. Johanneksen oma laulu kaikui sydämestä kaipuun meissä herätteli ajasta mennehestä.

Juontajana toimi Katajaisen Liisa häneltä se juttu käy ja asiaakin piisaa. Kyllä oli juhlat hyvät siitä kiitos Kaarinalle seuraavaks on Liedon vuoro tulla areenalle.

Simo Hörkön sukua vuosikokouksessaan Johannesjuhlapäivänä. Perhe Johansson Vaahtolan Metsäkylässä. – Seija - 10 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

Johanneksen kansallispuvun tarkistus – kallis kulttuuriteko

Itsenäisyyspäivänä vuonna 1949 peruste­ tun Johannes-Seuran (Johannekselaiset ry) Tarkistusprosessi päätehtäviksi linjattiin Johannesjuhlien alkaa järjestäminen, kotiseudun perinnetyö, johannekselaisten kansallispukujen Johannes-Seuran syyskokous hyväksyi hal- aikaan­saaminen sekä oman pitäjälehden lituksen esityksen Johanneksen kansallis- julkaiseminen. Johannesjuhlia alettiin pukujen tarkistusprosessin aloittamisesta. viettää kesästä 1950 alkaen. Jo sitä ennen Ryhdymme tähän haasteelliseen projektiin oli toteutettu useita vastaavia kesäjuhlia. ehkä ajoittain kauhunsekaisinkin ajatuksin, Pitäjälehti Johannekselaisen ensimmäi­ kun emme etukäteen tiedä, mitä haasteita set koenumerot julkaistiin samoin kesällä tulee selätettäväksi. Olen kuitenkin positii- 1950. Palaute ja saatujen tilausten mää­ visesti yllättynyt projektin niin monilta ta- rä rohkaisivat jatkamaan. Juhlaperinne ja hoilta saamasta kiinnostuksesta ja tuesta. Jo oman lehden julkaiseminen ovat edelleen Johannesjuhlilla kuolemajärveläiset tarjou- seuratoiminnan näkyvin muoto. tuivat tukijoiksi, tuli hyviä ohjeita avustusten hakemiseen ja ihan pukujen tekoonkin tar- Päätehtävistä oli seuraavana kansallispukujen jottiin apuvoimia. Tämä on tosiaan niin iso aikaansaaminen. Naisten Johannes-puku jul- projekti, että se tarvitsee todella monen alan kistettiin jo kesällä 1951 ja miesten puku ke- ja asian osaajaa. sällä 1956. Puvut ovat malliltaan onnistuneet; ”Yks ossaa yhtä ja toinen toista ja joku tun- ne ovat herättäneet vuosikymmenten mit- too jonkun ja joku on kuult jostai jottai tähä taan ihastusta, ja erityisesti miesten puku on liittyvää. Pienkii tieto voi jossai kohas olla hy- kansantanssin harrastajien suosima. Tätinsä vinkii merkittävä.” Siksi pyydänkin jokaista, maisteri Tyyni Vahterin kokoamien pukujen joka jollain tavalla tahtoisi olla tässä projektis- luonnokset laati kansallispukuihin erikoistu- sa mukana, ilmoittamaan itsestään seuran toi- nut koristetaiteilija Alli Touri. mistoon sähköpostilla tai puhelimella tai itse Suosiostaan huolimatta Johanneksen käymällä ja kertomaan, mikä on se oma osaa- kansallispuvuilla ei ole virallista kansallis- minen ja mitä voisi tai haluaisi tehdä. Myös puvun statusta. Naisten puvussa on yhdis- niiden henkilöiden, jotka ovat olleet tekemäs- tetty sekä savakko- että äyrämöispuvun osia, sä pukuja 1950-luvulla tai joilla muuten on mikä ei pukuhistoriallisesti vastaa oikeaa to- tietoa Johannes-puvun tähänastisista vaiheis- teutusta. Tunnetun suomalaisten kansallis- ta, tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Pyydän pukujen valmistajan ja tarvikkeiden myyjän Teitäkin ilmoittautumaan. Projektiryhmä pe- Helmi Vuorelma Oy:n hinnastosta löyty- rustetaan lähitulevaisuudessa ja työn etene- vät Johanneksen miesten ja poikien puvut. misestä kerrotaan Johannekselaisessa. Naisten pukujen valmistaminen ja myynti on lopetettu vuosia sitten, koska eräät yksi- Miust ois hienoo, jos tään tarkistuspro- tyiskohdat ovat niin työläitä, että puvun hin- sessin loppupuolel ois mahollista avata puvun ta nousee käsityönä kohtuuttoman suureksi. valmistuspaja, jossa halutessaan voisi valmis- Uuden puvun on saanut vain itse tekemällä taa itselleen Johanneksen kansallispuvun tai tai teettämällä se ompelijalla. Tästä johtuen puuttuvan osan. Kyl mie uskon, et yhes myö puvusta on erilaisia versioita, mm. hameiden tästkii selvitää! pituudet vaihtelevat nilkasta melkein polvipi- Kuulemisiin! tuuteen. Johannes-Seuran hallituksessa kes- kusteltiin kevään mittaan kansallispuvuista ja – Pirjo Ruoho – päädyttiin esittämään vuoden 2012 syyskoko- uksessa pukujen tarkistamistyön aloittamista jäsenistön hyväksyttäväksi. Alkuperäistä vastaavat materiaalit mahdol- Suomen kansallispukukeskuksen Kansallispukutietokannasta listavat oikeiden työtapojen käytön ja eten- (http://www.craftmuseum.fi/kokoelmaselain/) löytyy tiedot Mitä kansallispuvun kin rekkojen kirjonta saa upean täyteläisen, haasteellisen ja taidokkaan toteutuksen. Tämä myös Johanneksen naisten puvusta: tarkistus tarkoittaa? työ tehdään Kansallispukukeskuksen ohja- uksessa ja Kansallispukuraadin valvonnassa. Kansallispuvun tarkistusprosessin tarkoitus Puvun historia: Johanneksen naisen kansallispuvun on suunnitellut Tyyni Kansallispukuraati hyväksyy valmiin malli- on tehdä puku näkyväksi ja tunnetuksi. Sille Vahter 1951. Pukumallin tilasi Johannekselaiset ry. Piikkiöstä ja sano­ puvun, minkä jälkeen Johannes-Seuran teh- etsitään vahvistettu muoto, jossa pukua ale- tävä on julkistaa uusi puku ja saattaa puku malehti Johannekselainen Paimiosta. Johannes erotettiin vuonna 1859 taan valmistaa ja käyttää. Puvulle etsitään tuotantoon eli etsiä sille kotipaikka, josta Viipurin pitäjästä, jossa länsisuomalaistyyppinen savakkovaatetus yleistyi hankintapaikka, josta kaikki puvun hankin- Johanneksen kansallispuvusta kiinnostuneet jo 1700-luvun lopussa. Johanneksen kansallispuku on kuitenkin tehty äyrä­ nasta kiinnostuneet saavat neuvoja sekä tie- saavat kaipaamansa tiedon. toja materiaalien ja kankaiden hankinnasta möistyyppiseksi muun kannakselaisen esineistön mukaan. Johanneksesta ja valmistuksesta, puvun käytöstä ja hoidosta ei ole talletettu ajallisesti sopivaa vaatetusta. Sinihameisessa puvussa on sekä voivat ostaa kirjalliset ohjeet ja kaavat ja Kulttuuriteko ja rekkopaidan lisäksi myös liivi. Tämän pukuhistoriallisen virheen Vahter materiaalit tai valmiit puvut. Kansallispuvun velvollisuus hyväksyi tilaajien toivomuksesta. Nyytinki- ja kirjontakoristeisen esilii­ tarkistustyö sisältää pukukokonaisuuden nan malli on Muolaasta. Vahter suunnitteli viipurilais-johannekselaisesta määrittelemisen, kaavojen teon, ohjeiden laa- Tämä on kallis kulttuuriteko, joka on timisen ja kahden mallipuvun valmistamisen. Johannes-Seuran pyhä velvollisuus jälkipolvia aineistosta myös Johanneksen savakko-kansallispuvun mallin, joka oli­ Työ tehdään Suomen kansallispukukes- kohtaan. Kansallispuku liittää kantajansa esi- si ollut pukuhistoriallisesti oikeampi, mutta pitäjäjuhlassa vuonna 1951 kuksen konsultin kanssa yhteistyössä. Ensin isien ketjuun arvokkaalla tavalla. Hankkeen äyrämöispuku äänestettiin Johanneksen kansallispuvuksi. kartoitetaan puvun museaalinen aineis- kokonaiskustannuksia on tässä vaihees- to. Puvun historiallinen tausta selvitetään sa mahdoton arvioida, koska jokainen puku kirjallista ja kuvallista aineistoa käyttäen. on oma tapauksensa, mutta aiemmat budje- Karjalaiset kansan- ja kansallispuvut esillä 29.9. Vaatekappaleiden esikuvat etsitään museoi- tit ovat liikkuneet 20.000- 40.000 eurossa. den ja yksityisten kokoelmista. Puku pyritään Johanneksen naisen puvulla ei ole selkeää Yksi karjalaisten kädentaitojen teemavuoden päätilaisuuksista on lauantaina 29.9.2012 saamaan vastaamaan alkuperäistä kansan pukuhistoriallista esikuvaa, vaan se on yh- klo 12 Karjalatalolla Helsingissä järjestettävä karjalaisten kansallis- ja kansanpukujen juhlapukeutumista Johanneksen alueella distelmä savakko- ja äyrämöispuvuista, mikä näytös, joka on näyttävä karjalaisen pukuperinteen katselmus. 1800- luvulla. Kansallispukuraati hyväksyy ei ainakaan helpota työtämme ja voinemme puvun kokonaissuunnitelman ja nimeää pu- unohtaa pienet summat. Miten rahoitamme Pukunäytös on klo 13.30-15.30. Aiheeseen liittyvää oheisohjelmaa jo klo 12 alkaen ja vulle asiantuntijan. hankkeen? Pitäisikö jäsenmaksun ja lehden esityksen jälkeen. Esikuvien nimeämisen jälkeen niiden ma- hintaa nostaa? Mielestäni ei. Haemme kaikki teriaalitiedot, ompelurakenteet ja kaavoitus mahdolliset avustukset ja käytämme ”Meille Pääsymaksu pukunäytökseen 5 euroa. tutkitaan ja tallennetaan tarkasti. Tämän jäi vain nimi sankarin”-kirjan tuoton tähän. jälkeen mallipuku valmistetaan mahdolli- Voimme myös perustaa pukurahaston, jon- Pitäjäseurat ja -säätiöt esittelevät omaa toimintaansa ja tuotteitaan. simman tarkasti samanlaiseksi uusinnok- ne voi tehdä vapaaehtoisia lahjoituksia esim. Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. seksi. Puvusta laaditaan valmistusohjeet ja lehti- ja jäsenmaksun yhteydessä, ohjata syn- Näytöksen järjestävät Karjalan Liitto, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ja OK- kaavat, ja puvun yleisilme ryhdistyy ja kau- tymäpäivälahja- tms. rahat tai vaikka tehdä opintokeskus. nistuu, kun mittasuhteet ovat oikeanlaiset. testamentin hankkeen hyväksi. . Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 11

Karjalasta maailmaan lähdin kulkemaan Olin juuri valmistunut Lappeenrannan sairaanhoitajatarkoulusta vuonna 1964. Istuin kahvilla opiskelutoveri- ni Anneli Karjalaisen kanssa tuumaillen, kuinka voisimme parhaiten tehdä työtä uudessa ammatissamme ja samalla muutaman kuukauden ajan nähdä maailmaa kotimaamme rajojen ulkopuolella. Siskoni Leena toi mi- nulle silloin sanomalehtileikkeen, jossa etsittiin suomalaisia sairaanoitajattaria töihin Sveitsiin. Olen vieläkin kiitollinen sille kahvituokiolle ja siskolleni, työpaikkailmoitus muutti hauskalla tavalla elämäni suunnan.

Kotitalo Kaijalassa, mummo ja Maija. Potilas ja hoitajansa, ensimmäinen työpaikka Sveitsissä 1964. Ensimmäinen hiihtoloma vuorimaassa.

Olen kotoisin Johanneksesta Kaijalan kylästä, Tapaamme kurssini tyttöjen kanssa yhä vielä kohti Badenia. Ohjeiden mukaan istuuduim- Ystävät Sveitsissä ja että sen tilaisuuksis- Kannaksen tyttöjä. Kotimme oli maanviljelys- parin vuoden välein. me sitten asemakahvilaan matkalaukut hy- sa käy paljon suomalaisia nuoria, nimittäin tila Rokkalan joen varrella, sillä kohtaa mis- Lappeenrannan koulun päätyttyä hain ja vin näkyvissä ja hetken kuluttua meitä tulikin insinöörinalkuja teknisellä korkeakoululla sä vedestä pistää esiin iso kivi. Sitä sanottiin sain työpaikan Hämeenlinnasta. Juuri opittu puhuttelemaan ystävällinen herra, joka osoit- ETH:lla sekä medisiinan opiskelijoita. Näillä meilläpäin Kajavakiveksi, sinne ei päässyt ihan ammatti tarjosi myös mahdollisuuden lähteä tautui Barmelweidin sairaalan autonkuljetta- puolestaan oli kuulema myös oma yhdistys kahlaamalla vaan piti osata uida. Kajavakiven kokeilemaan sairaanhoitajattaren siipien kan- jaksi. Keskustelu sujui ei niin kovin joutuisasti, ja vilkasta vapaa-ajan toimintaa. Panimme kohdalla meillä oli rantapuiden katveessa pie- tavuutta myös ulkomaille. Sattumalta muuan koska ajomies ei osannut suomea emmekä me kuulemamme korvan taakse ja käytyämme ni sauna. Taidemaalari Väinö Rautio on maa- ylilääkäri kertoi matkastaan Sveitsiin ja että se paikallista murretta. Mutta oikea oli osoite ja muutaman kerran Zürichissä totesimme Frau lannut kiven ja saunarannan, taulu vaikuttaa on niin siisti maa, että siellä pestään kadutkin hetken kuluttua jäi Badenin kaupunki taak- Apteekkarin tiedot paikkansa pitäviksi. rauhalliselta hämyisellä sinisellä värillään. kahdesti päivässä. Tottakai se herätti uteliai- semme auton kiivetessä vuorenrinnettä ylös Annelin kanssa teimme usein matkoja Isäni oli maanviljelijä ja hyvin innostunut suuden mennä itse paikan päälle katsomaan pitkin sankassa metsässä kiemurtelevaa tietä vuorille ja huomasimme, että murtomaa- ja hevosista kuten molemmat muutkin veljen- asian laitaa. Ja kuten alussa mainitsin, osui kä- kohti uutta työpaikkaamme. alppihiihto ovat kaksi aivan erilaista liikunta- sä. Vanhassa kotitalossamme asui myös isän teeni lehtileike koskien työtarjousta Sveitsissä. Siihen aikaan oli Sveitsissä vielä usei- muotoa. Sisulla ja huumorilla pääsimme ker- äiti, joka mielellään työnteli minua esikois- Opiskelutoverini Annelin kanssa emme kau- ta tuberkuloosiparantoloita ja Barmelweid rankin korkealta vuorenrinteeltä hyvin alas, ta lastenvaunussa talon teillä. Vanhempieni aa odotelleet, vaan lähetimme enempi leik- oli yksi keuhkokirurgian sekä kuntoutuksen tosin vasta myöhään illalla kun hiihtohissit oli kertomuksista olen saanut Kaijalasta ku- kimielellä kuin aivan vakavissamme oitis keskuksia. Paikka sijaitsi aurinkoisella kau- jo suljettu. Meidät löysi ja saattoi kohti kylää van rauhallisena ja kauniina osana kodis- hakupaperimme Barmelweidin parantolaan niilla vuorenrinteellä, rakennukset olivat reipas ja iloinen nuori hiihdonopettaja. Tämä ta Karjalassa, naapureiden kanssa oli paljon lähellä Badenia. Emme edes kääntäneet todis- uusia ja henkilökunnan suhtautuminen kah- tietenkin kannusti meitä eteenpäin lumisella yhteyttä ja Kaijalassa paistoi aina aurinko. tuksiamme saksaksi, olihan lehti-ilmoituskin teen nuoreen Schwesteriin hyvin ystävällistä. urallamme ja paransimme jatkuvasti laskette- Loppuvuodesta 1939 isäni astui armeijaan. kirjoitettu suomenkielellä! Olimme aika yllät- Suomella ja suomalaisilla oli kaikkialla siellä lutaitojamme. Tuota avuliasta hiihdonopetta- Hän palveli Mantsin saaren rantatykistössä tyneitä postin tuodessa parin viikon kulut- oikein hyvä maine, talvisodan ihme oli vielä jaa emme vain enää tavanneet, meistä oli kai ja äidin kanssa meidän kaikkien oli jätettävä tua myönteisen vastauksen ja kutsun töihin tuoreessa muistissa kuten myös Sibeliuksen ja tullut liian hyviä vuorihiihtäjiä.. kotiseutu ja lähdettävä talvipakkasessa vähin Alppimaahan. Kirjeessä oli tarkat ohjeet, min- Paavo Nurmen nimetkin. Työ oli mielenkiin- Pari vuotta myöhemmin kävelin Annelin tavaroin kohti tuntematonta Länsi-Suomea. ne tulla ja miten varustautua. Oli kuitenkin toista ja opimme nopeasti riittävän määrän kanssa kaupungin pääkadulla, tulimme juu- Evakkoperheemme sijoitettiin monien vielä varhainen kevät eikä Saksaan ollut jäi- saksaa. Oli hauskaa kuulla, kuinka meitä pu- ri kielikoulusta. Raitiovaunupysäkillä meitä muiden johannekselaisten tavoin Ulvilaan. den vuoksi vielä yhteyttä matkustajalaivalla. huteltiin: Meitä kutsuttiin „Schwester Anneli“ puhutteli muuan nuori mies, suomalainen, Siellä rauhan tultua 1944 isämme rakensi Olimme innoissamme ehtineet sanoa itsem- tai „Schwester Maija.“ Anneli saikin usein ja koska oli jo kolea syksy, pyysi hän minua kunnon hirsitalon, se meidän piti kuitenkin me jo työpaikasta irti, nyt olisi kyllä ollut töitä osakseen ystävälliset hymyt esittäytyessään keskustelun päätteeksi kahvilaan kupilliselle luovuttaa korvauksetta hiitolalaisille. Kävin ulkomailla mutta sinne ei ollut vielä mahdol- potilaille: „Ich bin Schwester Anneli.“ Anne kaakaota. Se ei ole koskaan ollut mielijuomaa- kansakouluni ensimmäiset luokat Ulvilassa lista lähteä. Odottaessamme jäitten sulamista on nimittäin täällä aika tavallinen etunimi, ni mutta suostuin. Kävimme sen jälkeenkin ja lopuksi päädyimme Paimioon, Kalevalle. Itämereltä löysimme muutamaksi kuukau- mutta Anneli on vain aivan pienille tytöille usein yhteisellä iltakahvilla, menimme vuo- Sinne isä rakensi uuden talon kaunille koivuja deksi uuden työpaikan ja vihdoin toukokuus- tarkoitettu läheinen lempinimi… Työpaikalla den päästä kihloihin ja pari vuotta eteenpäin kasvavalle kumpareelle. Tullessamme oli pel- sa pääsimme lähtemään. Tavarani mahtuivat ei sopinut sinutella edes maamiestään – mutta naimisiin pakkasiltana Hämeenlinnan kir- tojen alueilla puut kaadettu ja kuljetettu pois, aika pieneen matkalaukkuun, mukana oli työilmapiiri oli oikein miellyttävä ja saimme kossa. Olimme ensin Suomessa kunnanlää- sitten talkoovoimin hevospelillä ja naapurei- tietenkin huolella silitetty suomalaisen sai- nopeasti hyviä ystäviä. kärin töissä Kainuun kunnissa ja palasimme den kanssa raivattiin pellot kivistä ja kan- raanhoitajan työpuku ja hilkka. Hampurista Meiltä ei kukaan kysellyt, mitä merkit- Zürichiin, jossa mieheni teki väitöskirjaansa noista viljelykelpoisiksi. Talon viereen nousi nousimme yöjunaan ja aamulla katselimme sivät hakupapereidemme suomenkieliset ja erikoistumistaan. Perheemme kasvoi tyt- navetta maitokarjaa varten ja vihannesmaan uteliaina maisemia saapuessamme Sveitsiin lauseet tai arvosanat, olimme kai rehelli- tärellä ja pojalla, asuimme aivan Zürichin reunaan kanala, mikä meitä neljää lasta kovas- Baselin asemalle. sen näköisiä vaaleita hoitajattaria ja lisäk- Kantonsspitalin vieressä ja meillä oli aivan ti ilahdutti. Me lapset autoimme talon töissä Koska olimme tulossa maahan töihin, si Suomesta! Työsopimuksemme oli puolen ihastuttavia naapureita, joihin pidämme yhä voimiemme mukaan. oli ensin edessä terveystarkastus rajalääkä- vuoden pituinen. Mieli teki sen jälkeen oi- kontaktia. Lapset alkoivat koulunsa, itse eri- Aloitin oppikoulun Paimiossa. Koulu­ rin vastaanotolla. Saimme joukon vaikutta- kein kaupunkiympäristöön töihin ja niinpä koistuin anestesiahoitajattareksi ja lukuisia matkaa kertyi kymmenisen kilometriä, tämän vannäköisiä todistuksia monine leimoineen löysimme itsemme kohta Usterin sairaalasta. vuosia myöhemmin avasimme mieheni kans- matkan taitoin kävellen ja loput onnikalla, jos- ja niiden turvin nousimme paikallisjunaan Työtämme ja taitojamme arvostettiin korkeal- sa oman vastaanoton kaupungin keskustas- kus pyörällä. Viimeiset pari kilometriä koti- le, koska koulutuksemme Suomessa oli hyvin sa. Lasten lomat vietimme aina Suomessa. matkaa kuljin metsäpolkua pitkin. Yhdessä käytännön-läheinen. Olimme oppineet hoita- Kävimme ystävällisten sukulaistemme luona kohtaa oli pieni aukea ja metsän laidassa iso maan potilasta a:sta ö:hön, antamaan ruiskeita heidän mökeillään, kunnes löysimme oman kivi. Sillä istuen pidin aurinkoisella ilmal- lihakseen ja suoneen, ottamaan verinäytteitä kesäpaikkamme. Sinne kuljetimme vanhan la usein tauon kirjoja lukien ja luontoa seu- ym. Meillä oli etumatkaa sveitsiläisiin hoita- pienen riihen Varpaisjärveltä, jossa olin ol- raten. - Lukion kolme luokkaa kävin Turun jattariin monta metriä. Työpäivät olivat aa- lut opettajana. Kesiemme riemukohtia olivat Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja asuin viikot musta iltaan, välillä parin tunnin vapaa joka vanhempiemme ja sisarustemme tapaamiset. tätini Kerttu Pitkäsen luona Yliopistomäellä vietettiin asuntolassa omassa huoneessa no- Olemme hyvin iloisia siitä, että jo aikuiset lap- jota myös Ryssänmäeksi sanottiin koska siinä kosia ottaen. Maan tavan mukaan oli aamu- semme taitavat yhä puhdasta suomenkieltä, lähellä oli ennen vapaussotaa ollut venäläisten päivisin yhdeksältä ns. Z’nüni eli kahvitauko. käyttävät sitä keskenään ja innostavat siihen varuskunta. Kieltä oikein hyvin taitamatta joimme kahvi- myös aviopuolisojaan. Viihdymme koko perhe Toimittuani kansakoulunopettaja- kuppimme nopeasti ja poistuimme sitten ta- hyvin täällä Sveitsissä jo usean vuosikymme- na Puumalassa sekä Varpaisjärvellä hain kaisin osastolle töitä jatkamaan. Suomalaisia nen ajan. Luoja on antanut meille aurinkoisen Lappeenrantaan Sairaanhoitajakouluun. Se hoitajattaria pidettiin näiden lyhyiden tauko- elämänkaaren, sen juuret ovat Karjalassa. oli siihen aikaan sisäoppilaitos. Koulu kesti jensa vuoksi oikeina työmyyrinä, vaikka syy kolmisen vuotta ja meitä pidettiin siellä hyväs- olikin ehkä sanavaraston pienuuden puolella. – Maija Nyberg o.s. Hörkkö – sä kurissa ja järjestyksessä. Oppilaskunnalla Usterissa ystävystyimme erään suoma- Vanhemmat Väinö Hörkkö ja Helvi oli opintojen ohella monenlaista toimintaa ja laisen rouva apteekkarin kanssa. Hän antoi o.s. Kunttu (Kaijala, Vanhatalo), meillä vallitsi oikein hyvä henki, tytöistä suu- meille vihjeen, että läheisessä Zürichin kau- isovanhemmat Aleksanteri Mikonpoika rin osa oli kotoisin Lappeenrannan alueelta. Mummi ja lapset “elämänsä huipulla”. pungissa toimii yhdistys nimeltään Suomen Hörkkö ja Emilia Fredrikintytär Väntsi 12 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

KESÄINEN MATKA TARTTOON JA SETUKAISALUEELLE Neljän päivän ajan nautimme kauniista ilmoista veljeskansamme Viron maisemissa. Luonto oli kaunista ja kaikkialla oli erittäin siistiä. Haikarat pesivät tolppien päissä, jopa aivan talojen piha- piirissä. Tutustuimme vanhaan, historialliseen Tarton kaupunkiin sekä omatoimisesti että oppaan johdolla. Näimme kauniita puutarhoja upeine istutuksineen.Tutustuimme Setukaisalueeseen ja sen maatilamuseoon. Kuuntelimme ja ihailimme kansallispukuisen setukuoron esityksiä. Poikkesimme vielä Otepään kaupungissa, joka on Viron talviurheilukeskus.

Kansallispukuinen setukaiskuoro.

Laivamatka Helsingistä Tallinnaan kestää kol- (”keittokaupunki”) on saanut nimensä kasvis- Raatihuoneen tori tuli tutuksi läheisen sijain- la on suuri sika-patsas. Jokirantaa pitkin voi me tuntia ja se kului nopeasti. Tallinnasta jat- ten mukaan nimetyistä kaduistaan. tinsa takia. Siellä ulkoilmaravintolassa saattoi kuljeskella ja käydä ostoksilla tavarataloissa koimme välittömästi matkaa kohti Tarttoa. Bussi pysähtyi Toomemäen puistoalueen istuskella ja seurata kaupungin elämää. Torin ja tulla toista rantaa takaisin. Valitettavasti Välimatka on noin 190 km. Maisemat olivat reunalle ja lähdimme kävellen kiertämään ympärillä on paljon pieniä käsityöpuoteja. jokiristeilyyn ei tarjoutunut mahdolli- tasaisia, mutta siistejä ja vehreitä. Haikaroita mäkeä. Mäki on saanut nimensä sinne raken- Raatihuoneen edustalla oleva suihkulähde suutta. Päivällinen syötiin historiallisessa oli paljon ja niiden pesiä näkyi tolppien no- netuista Tarton tuomiokirkosta ja piispanlin- patsaineen on kaupungin tunnetuin nähtä- Ruutikellarissa. Gulassikeitto tarjottiin kan- kassa. Ilmeisesti ne ovat tottuneet ihmisiin, nasta. Kirkko on tuhottu ja se on raunioitunut. vyys. Kaupunkikierroksen jälkeen ajoimme nellisen leivän sisällä. Nälkäisenä saattoi syö- koska pesiä oli aivan talojen pihapiirissä. Raunioilla järjestetään kesäisin teatteriesityk- Etelä-Viron suurimpaan ostoskeskukseen, dä koko tarjoiluastian kansineen päivineen Pysähdyimme Adaveren tuulimyllyn kahvi- siä ja konsertteja. Venäläiset tuhosivat vuon- Lounakeskukseen. Ennen päivällistä tuli Pippuripihvi ja vielä jälkiruoka perään niin laan. Samalla maisteltiin paikallista kahvipul- na 1708 lähes kaikki linnoitteet tältä alueelta. käytyä Tarton kauppahallissa, jonka edustal- olimme varmasti kaikki kylläisiä. laa, jonka sisällä oli nakki. Toinen pysähdys Mäellä on muistomerkkejä ja paljon patsaita. kirkon luokse, jonka lähellä oli pieni kauppa Lounaislaidalla on Tarton Tähtitorni ja mäelle Tampere­Maja on tamperelaisen ja tarttolaisen kulttuurin kohtaamispaikka. ja tori. Tori oli autio, mutta kauppa oli auki ja johtavien katujen yli on rakennettu kaksi siltaa pian olivat ensimmäiset kenkäostokset teh- ns. Enkelinsilta ja Pirunsilta. Yliopiston pää- ty. Kielivaikeuksia ei ollut. Aitäh- kiitos sujui rakennuksen takana seisoo Kustaa II Adolfi n, jo kaikilta. Nägemisine ja jatkamaan matkaa. yliopiston perustajan patsas. Hän on allekir- joittanut Tarton yliopiston perustamisasiakir- Tutustumme Tarttoon jan sotaleirillä 30.6.1632. Piipahdimme sisälle yliopiston ala-aulaan haistelemaan akateemis- Tarton kaupungissa hotellimme London si- ta ilmapiiriä. jaitsi aivan keskustassa lähellä Raatihuoneen Yliopiston kasvitieteellinen puutarha oli toria. Kaikki nähtävyydet olivat kävelymatkan paikka johon oli poikettava. Puutarha on laa- päässä. Aikaa jäi tutustua omatoimisesti kau- ja ja siellä kasvaa 6000 erilaista kasvilajia. punkiin. Päivällinen hotellissa oli herkullinen. Valtavan puutarhan hoitoon tarvitaan run- Seuraavana aamuna oli kiertoajelu ja kävely saasti työntekijöitä. kaupungilla oppaan johdolla. Tartto (Tartu) on Lähellä yliopistoa Jaaninkadulla sijait- Viron toiseksi suurin kaupunki. Se on perus- see Johanneksen eli Jaanin kirkko.Kirkko on tettu vuonna 1030 ja kaupunkioikeudet se sai Tarton vanhimpia rakennuksia ja rakennettu ennen vuotta 1262. Se on Tartunmaan maa- todennäköisesti 1300-luvun ensimmäisellä kunnan pääkaupunki ja Etelä-Viron keskus. kolmanneksella. Se on vaurioitunut sodissa ja Sitä pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen tulipaloissa, mutta korjattu ja otettu uudelleen pääkaupunkina. Siellä sijaitsee maan vanhin ja käyttöön 2005. Kirkko on tunnettu terrakot- suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri taveistoksistaan, joita alun perin on ollut yli Vanemuine, Viron opetusministeriö, korkein tuhat. Kävimme kirkossa katsomassa seinille oikeus ja Viron kansallismuseo. Kaupunki asetettuja veistoksia. levittäytyy Emajoen varrelle. Tampere ja Kirkkoa vastapäätä on Tampere Maja. Se Turku ovat sen ystävyyskaupunkeja. Mainio on ystävyyskaupunki Tampereen kulttuuri- oppaamme Reet kertoili kaupungin historiaa ja yhteistyökeskus. Puurakenteinen, tyypil- kiertoajelun aikana. Kaupungista löytyy myös linen porvaristalo on rakennettu 1700-luvun laajoja puutaloalueita. Taloja ympäröivät kau- loppupuolella. niit, siistit puutarhat. Kaupunginosa Supilinn Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 13

Setukaismuseo, Seto Setukaisten kansantanssin säestystä Talumuuseeum haitarilla. Seuraavana aamuna lähdimme kohti setu- kaistenaluetta Värskaa Reet-opas tuli taas mukaamme.Matkan mielenkiintoisin kohde nähtäisiin tänään. Matkan varrella pysäh- dyimme Räpinään. Ohitimme paperiteh- taan pysähtyen Sillapean kartanon alueelle. Tutustuimme sen kauniiseen ja monipuoli- seen puutarhaan. Erityisesti ruusutarhat oli- vat ihastuttavaa katsella. Alueella sijaitsi myös puutarhakoulu. Kartanon sisälle ei ollut pää- syä. Setukaisten maa kuuluu osittain Virolle ja osittain Venäjälle. Maa on aina ollut raja- aluetta. Vironpuoleinen alue on jaettu kahteen maakuntaan ja neljään kuntaan. Räpinästä matkamme jatkui Värskaan. Setukaiset ovat ortodokseja. Heillä on oma kieli ja kulttuu- ri. Erityisen kauniita ja koristeellisia ovat heidän kansallipukunsa. Setukaiset viettä- vät uskonnollisia juhlia esim. juhannuksena. Setukaisilla on omia perinteisiä lauluja ja eri- koinen laulutyyli. Heidän muinainen jumalan- sa on Pekko. Joka vuosi valitaan setukaisten kuningas. Maatilamuseon alueelle oli koottu van- hoja rakennuksia. Rakennukset ympäröivät pihaa ja niissä oli myös vanhoja työvälinei- tä. Alueella oli asuinrakennus, talli, aittoja eri tarkoituksiin, vajoja ja savusauna. Paikallinen opas kertoi setukansan historiaa ja tietoja mu- seoalueesta. Kilipukki käyskenteli vapaana ja tuli tervehtimään vieraita. Talliin oli suljettu hevonen, joka oli tullut niin tunkeilevaksi, että kävi vierailijoiden laukuilla etsimässä tuliai- sia. Olipa se yrittänyt nousta linja-autoonkin. Saimme kuunnella ja katsella setukuoron esi- tyksiä. Kuorossa oli kahdeksan laulajaa, jois- ta yksi toimi esilaulajana. Säestys tapahtui haitarilla. Laulut ovat esivanhemmilta perit- tyjä. Aiheet ovat tulleet jokapäiväisestä elä- mästä, juhlista ja nuorten seurustelutavoista. Laulut ovat pitkiä. Lopuksi kuorolaiset esitti- vät kansantanssia musiikin ja laulun tahdissa. Komeat, värikkäät ja ainutlaatuiset kansallis- puvut tekivät esityksestä näyttävän. Naisten päähineistä voidaan päätellä heidän siviilisää- tynsä.

Kansallispukuun Sikapatsas Tarton kauppahallin edustalla. Nukumaja, täällä myytiin pieniä käsitöitä. kuuluu rintamuksella riippuva valtava hopeasolki, raha­ käätyjä ja ketjuja Lounaaksi söimme seturavintolassa perin- teistä ruokaa. Erikoista, mutta varmasti ter- veellistä! Lopuksi muistettiin pienillä lahjoilla ja onnittelulaululla pyöreitä vuosia täyttävää Seijaa. Mielenkiintoinen paikka Virossa jäi taakse ja suuntasimme matkan kohti Otepäätä. Otepään kaupunki on Viron talviurheilukes- kus. Siellä maasto on jo mäkistä ja kumpui- levaa. Korkean hyppyrimäen laelta oli hyvä katsella maisemia. Harvinainen nähtävyys oli energiapatsas. Sitä halailemalla voi täyt- tää energiapuutoksensa. Ainoastaan allekir- Tarton Raatihuoneen tori ja Raatihuone. Kärhöportin edustalla joittanut käväisi kiertämässä kätensä patsaan syntymäpäivänään ympärille. Sisältörikas päivä oli päättymässä Seija Pöhö. ja palasimme takaisin Tarttoon. Iltaa vietet- tiin ulkona kauniissa kesäsäässä ja jatkettiin vielä hotellin ravintolassa. Raatihuoneen torin varrelta silmäiltiin vielä sen kiinnostavin ra- kennus Tarton taidemuseo ns. vino talo. Sen julkisivu on kallellaan vasemmalle, koska sen oikea sivu on rakennettu vanhan kaupungin muurin päälle ja sen vasen sivu uudelle perus- talle.Virhe ei siis ole katsojan silmissä!

Viimeisenä matkapäivänä ehdittiin vielä tehdä ostoksia helteisessä Tallinnassa kovan ukkosenjyrinän ja sadekuuron seassa.

Hyvää alkavaa syksyä kaikille mukana olleille!

– Liisa Katajainen –

Lähde: Wikipedia

Setukaismuseon värikäs portti. Adaveren tuulimylly toimi kahvilana. 14 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2012

KOTISEUTUMATKAT 4.OSTOS­ JA PIKKUJOULUMATKA ...... 23.-25.11.2012 Kohteet: Viipuri ja Johannes. Majoitus hotelli Victoria. Muutokset mahdollisia. Ilmoittautumiset matkaemäntä Liisa Katajaiselle, puh 040­7410425. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh. 02 4775 600.

OSTOS- JA PIKKUJOULUMATKA VIIPURIIN JA Paluumatkan reitti sama kuin tullessa. JOHANNEKSEEN Matkan hinta 225 €/henk. + viisumi 56 €/henk.

23.-25.11. 2012 Sisältää seuraavat palvelut: • bussimatkat Vistamatkojen bussilla + majoitus hotelli Victoriassa H2 huoneissa Tervetuloa perinteiselle pikkujoulumatkalle Viipuriin ja Johannekseen. Majoitus on • aamiainen x 2 ja päivällinen hot. Victoriassa Victoria hotellissa aivan torin laidalla. Perinteisesti käymme myös Johanneksessa. • viisumi+viisumikeskuksen toimitusmaksu ja rek.maksu, sekä suomalainen matkustajavakuutus 23.11. (perjantai) reitti ja aikataulu: • Johannes-Seuran matkaemännän ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut Lieto/Shell ...... 5.40 Turku/linja-autoasema, tilausajolaituri 9 ...... 6.00 Huom! Hinnat perustuvat 1.4. 2012 hintoihin, valuuttakursseihin, veroihin ja Kaarina/ent. Paraisten th ...... 6.10 määräyksiin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Piikkiö/Shellin pys...... 6.20 Lisämaksusta: Paimio/Vistamatkat ...... 6.30 Salo/Piihovin piha (bussiruudut) tarvittaessa ...... 6.55 • pikkujoulupäivällinen Pyöreässä tornissa 20 €/henkilö (varataan ilmoittautumisen yhteydessä) Espoo ABC-liikenneasema Nihtisilta • H1 lisämaksu 75 € Helsinki Kiasman pys...... 8.55-9.00 Vastuullinen matkanjärjestäjä Vistamatkat Oy. Karhula/Leikari ruokailumahdollisuus Matkalle tarvitaan ehjä passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan päättymisen jälkeen Vaalimaa/tullit sekä 1 kpl passikuva ja viisumikaavake täytettynä (ohjeet ilmoittautuneille viisumikeskuksen Viipuri, majoittuminen hotelli Victoriaan määräysten mukaisesti). Varaa matkasi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti. Päivällinen hotellin ravintolassa ...... 19.00 Ilmoittautumiset Johannes­Seuran matkaemäntä Liisa Katajaiselle 040­7410425 tai 24.11. ( lauantai) Viipuri­Johannes ­Viipuri matkatoimisto: Aamiainen hotellissa. Lähtö Johannekseen, jossa kynttilät muistomerkeille ja käynti sosiaa- Vistamatkat puh. 02-4775 600 tai sähköpostilla: likeskus Ladassa. Paluu Viipuriin pellavakaupan kautta. Illalla päivällinen Pyöreässä tornissa asiakaspalvelu@vistamatkat.fi . (lisämaksu). Varausmaksu 100 €/henk.ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan. Loppumaksu kuukautta ennen lähtöä. 25.11. (sunnuntai) Viipuri ja paluumatka kotiin Aamiainen hotellissa. Omaa ostosaikaa kauppahallissa ja lähistön kaupoissa. Huoneiden luo- HUOM! Johannes-Seuran avustusmatka Viipuriin ja Johannekseen vutus ja tavarat bussiin klo 11.00. Ajo Vaalimaalle. Tullien välissä tax-free ostokset ja Suomeen. 6.-7.10.2012 peruutetaan. Seuran toimintasuunnitelman 2013 tiivistelmä

Sääntöjensä mukaan Johannes-Seura toimii edelleen yhdyssiteenä sekä kokoaa ja tallentaa Huolehditaan matkojen yhteydessä Johanneksen kirkonmäen ja hautausmaan muistomerkkien johannekselaista kotiseutuperinnettä, historiaa sekä kulttuuriarvoja. Seura pyrkii varmista- ympäristöstä ja kunnosta. maan johannekselaisuuden säilymisen ja vahvistumien tulevienkin sukupolvien keskuudessa. Aloitetaan Johanneksen kansallispukujen tarkistustyö.

Toiminnan jatkuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Matkat Seurassa määritellään painopisteet tulevia vuosia varten. Seura järjestää kotiseutumatkoja jäsenistön toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Käytännön Toimikuntatyöskentelyä pyritään vahvistamaan rekrytoimalla niihin uusia jäseniä nykyisten järjestelyissä turvaudutaan matkatoimistojen apuun seuran johtokunnan päättämällä tavalla. jäsenien lisäksi. Toimikunnat esittäytyvät Johannesjuhlien yhteydessä. Perinteinen kuntalaismatka järjestetään toimintavuoden aikana ja Viipuri kytketään matkaan Jäsenistö voimakkaammin mukaan. Kotiseutukoulutuksella pyritään saamaan Karjalan matkoille sopivia matkaisäntiä ja –emäntiä. Johannes-Seura ylläpitää omaa jäsenrekisteriä yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa. Tarpeen mukaan järjestetään myös muita matkoja lähialueiden eri kohteisiin. Jäsenmaksu on mahdollista hoitaa lehden vuosimaksun yhteydessä. Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään Johannesjuhlien yhteydessä. Kevätkokous on Tiedotus- ja julkaisutyö huhtikuussa. Pitäjälehti Johannekselainen on seuran keskeisin tiedotus- ja julkaisufoorumi. Juhlat ja jäsentapahtumat Seuran kotisivujen käyttöä painotetaan ja parannetaan tiedotuskanavana. Merkittävistä tapahtumista tiedotetaan sanomalehti Karjalassa. Johannesjuhlat järjestetään Liedossa. Juhlien yksi- tai kaksipäiväisyydestä päättää tilanteen Muita julkaisuhankkeita toteutetaan tai niihin osallistutaan tapauskohtaisesti johtokun- mukaan järjestävä yhteisö yhdessä johtokunnan kanssa. nan päätöksen mukaan. Helsingin, Lahden ja Porin johannekselaisten kanssa järjestetään yhteinen tapahtuma. Johannes tutuksi –teemailtojen sarjaa jatketaan syksyllä. Toimisto Erilaisia jäsentapahtumia ja toimistotapaamisia järjestetään vuoden varrella. Seuran toimisto sijaitsee Kaarinassa, Piikkiön keskustassa (Myllytie 1, 21500 Piikkiö). Kaikista tapahtumista tiedotetaan pitäjälehti Johannekselaisessa ja seuran kotisivuilla, joiden Toimisto pidetään avoinna siten, että asiakkaiden on mahdollista hoitaa asioitaan myös hen- ajantasaisuuteen panostetaan aikaisempaan enemmän. kilökohtaisesti. Toimisto tarjoaa kokoustiloja myös erilaisten johannesryhmien käyttöön. Kotiseututyö Toimiston aukioloajoista tiedotetaan pitäjälehti Johannekselaisessa ja seuran kotisivuilla. Seura jatkaa menetettyyn ja nykyiseen kotiseutuun liittyvän muisti- ja arkistotiedon Kevät- ja syyskausilla järjestetään kuukausittainen teemalauantai –tapahtuma toimistolla. keruuta. Vanhojen valokuvien ja niihin liittyvien tietojen tallentamista jatketaan nykyajan mahdollis- Yhteistyö tamin keinoin. Entisistä kotikylistä ja niiden vaiheista pyritään saamaan DVD-tallenteita ja Seura toimii yhteistyössä muiden karjalaisten pitäjäseurojen ja yhteisöjen kanssa. kuvajulkaisuja. Seura kuuluu Karjalaisten Pitäjäseurojen Liiton kautta Karjalan Liittoon. Sukuseurojen, koulupiirien ja kylätoimikuntien työtä tuetaan tiedotuksen, kokoontumistilojen Seura on Varsinais-Suomen Karjalaseurojen piirin jäsen. ja mahdollisten yhteistilaisuuksien muodossa. Seura jatkaa alueellista kuntayhteistyötä sekä yhteydenpitoa Sovetskin aluehallinnon kanssa. Jatketaan kotiseututuntemuksen siirtämistä nuoremmille ikäpolville sekä kotiseutumatkailun Yhteydenpitoa ns. johanneskuntien (Kaarina, Lieto, Paimio) kanssa jatketaan. tarpeisiin. Seurataan tarkoin Sovetskin ortodoksikirkon suunnitelmia kirkon rakentamiseksi Johanneksen Toteutetaan Johannes-tiivistelmä valmiiksi ja julkaistaan Johannesjuhlien yhteydessä. kirkon muistomerkkialueelle. Kotiseututyössä huomioidaan erityisesti myös sotiemme veteraanien jättämä perintö. Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9 15

Rokkalanjoen vesistöllä on mittaa Kartan laatija: Yrjö Lempiäinen Johannes on asuinseutuna kasvanut vesien äärelle: saaristoon, merenrantaan, Rokkalanjoen suistoon sekä jokivarteen. Veden vilja antanut elantoa ja veden väylät on käytetty liikkumiseen. Rokkalanjoen suisto on saatu viljelyyn meren väistyessä ja Kaijalan kylän keskiosakin on samaa entistä merenpohjaa. Johanneksesta huomataan helpommin meren merkitys eikä katse käänny jokiu- oman suuntaan yläjuoksulle. Kannattaisi kuitenkin kääntää ja kysyä, mistä näitä vesiä oikein tulee.

Virran silta Karhulan kylässä on monelle Lietolainen Yrjö Lempiäinen on syntyi- päätepiste, jonka takaa ei isommin tarvit- sin Uudeltakirkolta. Hän on selvittänyt ja se pohtia latvavesien vaiheita. Siellä on soita mittaillut vesireitin kulkua ja tuloksena on ja pienehköjä järviä ja sitten tulee järvivesiä seuraava lista: Kuolemajärveltä, tunnistetaan sillan kuohuis- ta. Tai ollaan tietävinään. Tottahan tuokin on Korpioja osaltaan, mutta lopulta Rokkalanjoen tarina Rieskjärvi on paljon suurempi tarina. Halolanjärvi Johanneksen mantereinen pinta-ala ilman Kivikko­oja/Halolanjok saaristoa on alle 200 km2. Se alue kuuluu mil- Halilanjärvi tei kokonaan Rokkalanjoen vesistöalueeseen Kuujoki eli vedet kulkeutuvat mereen Rokkalanjoen Kuujärvi kautta. Kukkolan ja Kaislahden seudut jäävät Patrunjoki tietysti sivuun Rokkalan jokiuomasta, mutta Kirkkojärvi esimerkiksi laajan Harraissuon vedet löytä- Kirksillanoja vät pääosin reittinsä sinne. Usein Suomessa Kolijärvi kuntarajoja on laiteltu sinne, missä veden Peippolanjoki virtaamat kääntyvät vastakkaisiin suuntiin. Kaukjärvi Länsikannaksella ei ole tehty näin. Jos olisi Summajoki tehty, Johannes olisi ollut kooltaan kolmin- Rokkalanjoki nelinkertainen jättipitäjä, sillä Rokkalanjoen vesistöalueen pinta-ala on karkeasti arvioiden Lempiäisen mittausten mukaan Rokkalan- noin 800 km2. joen vedet kulkevat Uudenkirkon alueella Kun haetaan Rokkalanjoen kaukaisinta mutkitellen 70 km, ennen kuin ne livahta- alkupistettä, päädytään Uudenkirkon eteläi- vat Kuolemajärven puolelle. Siellä vedet kul- siin osiin lähelle Inon linnaketta ja siten lä- keutuvat eteenpäin 17 km ja siirtyvät lopulta helle Suomenlahden rantaa. Niin yllättävältä Johanneksen puolelle. Mereen päätyessään kuin kuulostaakin, Järmilän pohjoispuolisilta etäisimmät vesierät ovat matkanneet selvästi ”Pärniköiltä” eli suoalueelta vedet eivät läh- yli 100 km . Rokkalanjoeksi nimike muuttuu sii- de etelään muutaman kilometrin päässä au- nä vaiheessa, kun Summajoki ja Työppölänjoki keavalle merelle, vaan länteen. Alkupaikka yhdistyvät. Tämän Työppölänjoen latvoilla on lopulta aika kuvaavasti Jokisuo ja vesien ovat suuret Kuolemajärven järvenselät, joi- kulku-uoman nimenä on Korpioja, joka las- hin palataan erikseen. Ja on hyviä syitä pala- kee vajaan peninkulman päässä Rieskjärveen. ta Uudenkirkonkin järvimaisemiin. Kyseessä on oikeastaan kaksoisjärvi, sillä vain Alla kuva maisemasta, jossa Korpiojan vedet laskevat Rieskjärveen. Halolanjärvelle kapea salmi erottaa Rieskjärven sitä selväs- – Hannu Rastas – johtava salmi on suoraan vastapäätä lännessä. Kuva: Keijo Hietanen. ti suuremmasta Halolanjärvestä. Rieskjärven pinta nousee likimain 30 metrin korkeudelle meren pinnasta ja luonnollisesti se on vaaksan korkeammalla kuin Halolanjärvi. Kirstinälän kylä vesien vartijana Korpioja laskee Rieskjärveen Uudenkirkon Kirstinälän kylässä. Tarinat ja talotiedot ker- tovat aktiivisesta ja elinvoimaisesta kannak- selaisesta pienkylästä. Erikoisuuksiin kuuluu se, että Samuli Paulaharju toimi ensimmäi- sessä opettajanvirassaan juuri Kirstinälässä kolmen vuoden ajan, 1800-luvun viimeiset vuodet. Kylän lukuisiin Lempiäisiin kuului myös kaukopartiomies Urpo Lempiäinen. Hänen seikkailijaverensä veti uhkarohkeaan yritykseen noutaa välirauhan aikana alku- kesällä 1941 arvoesineitä talteen karjalaiselta kotiseudulta. Kyseessä olivat tuttavaperheen hopeaseppäyrityksen tavarat, joita oli kätket- ty maahan talvisodan alkaessa. Paikka sijaitsi Rieskjärven tuntumassa Halolanjärven ete- lärannalla. Kolmen uhkarohkean miehen ta- rina jäi sittemmin elämään kirjana ja Mikko Niskasen elokuvana ”Hopeaa rajan takaa”. Urpo Lempiäinen kirjoitti kirjan aiheesta itse, taiteilijanimellä Esa Anttala. Nimi on sittem- min tullut tutuksi laajalle lukijakunnalle so- takirjatuotannon kasvaessa. Jokien ja järvien ketju Rieskjärven-Halolanjärven maisemista alkaa pienten jokien ja järvien ketju, joka kierrättää Rokkalanjoen latvavesiä jokseenkin kaikkiin ilmansuuntiin. 16 Elo-syyskuu 2012 – No. 8-9

Muistoja Johanneksen muistomerkkien talkootyöstä Tänä vuonna tulee kuluneeksi jo 20 vuotta, kun talkoovoimin kunnostimme upean kirkon mäkemme nykyiseen asuunsa. Koko työ sai alkunsa silloisen puheenjohtajamme Kauko Hörkön kovien ponniste­ luiden ja neuvotteluiden tuloksena. Vuosikymmenet olivat tehneet kirkonpohjan tiheäksi koivikoksi. Kauko keräsi talkooryhmän kasaan ja siitä vaan töihin. Työskentelyä helpotti vieressä ollut Lokki­ Muistomerkkialue on raivattu. hotelli, jossa asuimme ja ruokailimme. Ruoat meille valmistivat mukana olleet omat emäntämme, eikä nälissään tarvinnut olla. Kirkkomme tornihan räjäytettiin suomalaissotilaiden saa- risti pystytettiin ja valettiin betoniin, panimme siihen tua siihen käskyn. Kerrotaan, että torni romahti palasiksi, myös betoniraudat vahvistukseksi. Betonin saimme pai- Kaislahden koulupiiri kokoontuu lauantaina mutta huipulla ollut risti säilyi ehjänä. Sodan melskeet kalliselta yrittäjiltä maksusta, joten sitä ei tarvinnut tuoda 29.9.2012 klo 13:00 Littoisten monitoimi- tuhosivat kauniin kirkkomme isoksi tiilikasaksi. Toki kir- Suomesta asti. Vielä tiilenporon päälle täytemaata, että talolla, huoneet 1 ja 2. kon punatiiliä oli paljon hävinnyt parempiin tarkoituksiin. olisi parempi kävellä. Kaikki tämä tapahtui kesällä 1992, Mukana talkoolaisilla oli kankien ja lapioiden lisäksi joten työtä riitti. Muistellaan alkukesän kotiseutumatkaa Viipuriin ja Johannekseen. myös järeämpiä työkaluja. Hovin Raimon traktoria ja kai- Kunnostetun kirkonmäkemme muistoristin vihkiäis- Kaikki ihanat muistot ja valokuvat mukaan. Suunnitellaan tulevan vinkauhaa tarvittiin. juhlat 13.9.1992 olivat arvokkaiden juhlavieraiden kan- ajan tapahtumia, myös mahdolliset uudet Karjalan matkat esillä. Ensin asentelimme puuttuvia luonnonkiviä pai- soittamat. Tilaisuudesta on runsaasti valokuvia. Talkoot Juodaan pullakahvit. koilleen, jotta kirkon ääriviivat asettuisivat kohdalleen. jatkuivat seuraavana kesänä 1993. Silloin ajoimme tasoit- Tervetuloa kaikki koulupiiriläiset ja ystävämme! Seuraavaksi kaivurin kauha alkoi tasoitella tiilenpalasia teeksi vielä multaa, johon heitimme pikkuisen ruohon- Kutsujana Yrjö Ahjosaari notkopaikkoihin. Aina kun kaivurin jäljiltä paljastui jokin siementä. Kirkon viereen pystytimme myös muistokiven pieni raudan tai muun metallin palanen, niin paikalliset sankarivainajillemme. Melkein jokainen Karjalaan suun- pikkuapulaiset ryntäsivät ottamaan niitä ja kauppasivat nattu kotiseutumatka poikkeaa vielä tänäkin päivänä TULE VIIPURIIN 30.11.-2.12. ne meille kahdella markalla. Monien talkooreissujemme kirkonmäelle mukanaan kukkia ja kynttilöitä. Joka kesä KESÄKAUDEN MUISTELOIHIN! jälkeen meille jäi näistä ”apulaisistamme” hyviä ystäviä kirkonmäki siistitään, ruoho leikataan ja roskat kerätään Hintaan sis. bussimatka, majoitus ”VIIPURI”- vuosiksi. pois. Vuonna 2002 raivosi kirkonmäelläkin kova ”Manta- hotellissa 2-hengen huoneissa, PUOLIHOITO- Entisen kirkkomme alttarin kohdalle rakensimme myrsky”, joka oli tuhota kaikki tekemämme työn. Onneksi RUOKAILUT, hoitokuluvakuutus, ryhmäviisumi, 219,- alttaripöydän ja muistoristin. Alttaripöydäksi asensim- rajusti kaatuneet isot koivut eivät osuneet muistoristiin ei- ja 30.11.-1.12. ostoskuljetukset. Porvoo-Vaalimaa me kirkon kyljestä vanhan hautakiven. Kivi sai näin kun- vätkä alttariin. Talkoisiin lähdettiin jälleen ja nyt mootto- 1.12. puolihoitoon sisältyy JOULU- alueelta tulevilta ILLALLINEN 209,- niapaikan. Muistoristi oli vahvaa, haponkestävää terästä, risahan kanssa. Hankalaa oli sahata, kun jotkut puut jäivät , glögiä ja muita juomia! Eremitaasi jonka lahjoitti entinen Johanneksen asukas, rautakaup- nojaamaan toisiinsa. Onneksi siitäkin selvittiin. 1.12. -käynti sis. lipun ja opastuksen 10,-/hlö. Bussireitti: Pori-Rauma-Turku-Kaarina-Salo-Helsinki-Vaalimaa pias Starckjohann. Risti hitsattiin ja tehtiin valmiiseen Varaukset Matka-Mekka Oy Puhelin 02-8423512 muotoon Kaarinassa ja kuljetettiin kirkonmäelle. Kun – Yrjö Ahjosaari – [email protected] ohjelmat; www.matka-mekka.fi

Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) 21500 Piikkiö Puh. 02-4795 118 Avoinna: arkilauantaisin 10-15. www.kolumbus.fi /johannesseura sähköposti: Johannesseura@elisanet.fi Työ on alkanut, muutama koivu kaadettu. Johannekselainen ilmestyy 10-12 kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, 21500 Piikkiö Puh: 050-3541 363 Hirvi­patsas sankarihauta­alueella. Sähköposti: hannu.rastas@dlc.fi Taustalla urheilukenttää. Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 €/palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 €/palstamm. Kiitosilmoitukset: 5 €. Tilaushinnat: Vuosikerta 28 € koti- ja pohjoismaihin, muualle ulkomaille 33 €. Piikkiön Osuuspankki 471410-259546. Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen.

Sovetskilaisia yhteiskuvassa muistomerkin pystyttäjien kanssa. Taitto: Esa Haltia