39. puoluekokous Tampere 6.-8.6.2002

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen TOIMINTAKERTOMUKSET

1999 - 2001 Sisällysluettelo

Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 1999 ...... 1

1. YLEISKATSAUS...... 1 1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö...... 1 1.2. Kotimainen toimintaympäristö...... 4

2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA-JA TOIMEENPANOELIMET...... 7 2.1. Puoluekokous...... 7 2.2. Puoluevaltuusto...... 7 2.3. Puoluehallitus...... 11 2.4. Hallinto-ja henkilöstö ...... 12

3. SUUNNITTELUTOIMINTA ...... 13 3.1. Toiminnan päälinjat ...... 13 3.2. Työryhmät...... 15

4. JÄRJESTÖTOIMINTA...... 20 4.1. Toiminnan päälinjat ...... 20 4.2. Ammattiyhdistystoiminta...... 31 4.3. Kunnallispoliittinen toiminta ...... 32 4.4. Maaseutupoliittinen toiminta ...... 33 4.5. Piirijärjestöt ja jäsen istö ...... 33 4.6. Koulutustoiminta ja periaateohjelman uudistaminen...... 36

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA...... 38 5.1. Toiminnan päälinjat ...... 38 5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö ...... 39 5.3. Koulutus-ja seminaaritoiminta...... 45 5.4. Edustus valtiollisissa elimissä ...... 45 5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ...... 46

6. TIEDOTUSTOIMINTA ...... 49 6.1. Toimintaympäristö...... 49 6.2. SDP ja julkisuus...... 50 6.3. Sisäinen tiedotus...... 51 7. TALOUDELLISIA ASIOITA...... 51 7.1. Tilintarkastus ...... 51 7.2. Työväentalojen koijausmäärärahat 1999 ...... 52 7.3. Sd-viestintäyritykset...... 52

Sosialidemokraattisten Naiset 1999 ...... 55 Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 2000 ...... 68

1. YLEISKATSAUS...... 68 1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö...... 68 1.2. Kotimainen toimintaympäristö...... 72

2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA- JA TOIMEENPANOELIMET 75 2.1. Puoluevaltuusto...... 75 2.2. Puoluehallitus...... 77 2.3. Valtioneuvosto ...... 78 2.4. Hallinto-ja henkilöstö ...... 78

3. SUUNNITTELUTOIMINTA ...... 80 3.1. Toiminnan päälinjat ...... 80 3.2. Työryhmät...... 81

4. JÄRJESTÖTOIMINTA...... 84 4.1. Toiminnan päälinjat ...... 84 4.2. Ammattiyhdistystoiminta...... 95 4.3. Koulutustoiminta ...... 97 4.4. Piirijärjestöt ja jäsen istö ...... 98

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ...... 102 5.1. Toiminnan päälin jat...... 102 5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö...... 104 5.3. Koulutus- ja seminaaritoiminta...... 110 5.4. Edustus valtiollisissa elimissä...... 111 5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ...... 111

6. TIEDOTUSTOIMINTA ...... 115 6.1. Toimintaympäristö...... 115 6.2. SDP ja julkisuus...... 117 6.3. Sisäinen tiedotus...... 117

7. TALOUDELLISIA ASIOITA...... 117 7.1. Tilintarkastus ...... 118 7.2. Työväentalojen korjausmäärärahat 2000 ...... 118 7.3. Sd-viestintäyritykset ...... 119

Sosialidemokraattiset Naiset 2000 ...... 121 Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 2001 ...... 133

1. YLEISKATSAUS...... 133 1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö...... 133 1.2. Kotimainen toimintaympäristö...... 135

2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA- JA TOIMEENPANOELIMET . . . 138 2.1. Puoluevaltuusto...... 138 2.2. Puoluehallitus...... 140 2.3. Valtioneuvosto ...... 140 2.4. Hallinto- ja henkilöstö ...... 141

3. SUUNNITTELUTOIMINTA ...... 142 3.1. Toiminnan päälinjat ...... 142 3.2. Työryhmät...... 143

4. JÄRJESTÖTOIMINTA...... 147 4.1. Yleinen järjestötoim inta...... 147 4.2. Ammattiyhdistystoiminta...... 150 4.3. Koulutustoiminta ...... 152 4.4. Piirijärjestöt...... 154

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ...... 158 5.1. Toiminnan p äälin jat...... 158 5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö...... 159 5.3. Koulutus- ja seminaaritoiminta...... 166 5.4. Edustus valtiollisissa elimissä...... 166 5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ...... 167

6. TIEDOTUSTOIMINTA ...... 172 6.1. Toimintaympäristö...... 172 6.2. Sisäinen tiedotus...... 173

7. TALOUDELLISIA ASIOITA...... 173 7.1. Tilintarkastus ...... 173 7.2. Työväentalojen korjausmäärärahat 2001 ...... 174 7.3. Sd-viestintäyritykset ...... 174

Sosialidemokraattiset Naiset 2001 ...... 176 SDP:N TILINPÄÄTÖKSET 1999-2001 ...... 187

SDP:n talous 1999 ...... 187 Tuloslaskelma 01.01.-31.12.1999 ...... 189 Tase 31.12.1999 191 Tilinpäätöksen liitetieto...... 193 Tilintarkastuskertomus...... 195

SDP:n talous 2000 ...... 196 Tuloslaskelma 01.01.-31.12.2000 ...... 198 T a s e 3 1 .12.2000 200 Tilinpäätöksen liitetieto...... 202 Tilintarkastuskertomus...... 205

SDP:n talous 2001 ...... 206 Tuloslaskelma 01.01.-31.12.2001 ...... 208 Tase 31.12.2001 210 Tilinpäätöksen liitetieto...... 212 Tilintarkastuskertomus...... 215 Toimintakertomus 1999

Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 1999

1. YLEISKATSAUS

1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö

Vuoden aikana kansainvälinen toimintaympäristö oli voimakkaassa liikkeessä niin maailmanlaajuisesti kuin eurooppalaisellakin tasolla.

Vuoden 1999 alusta Suomi siirtyi käyttämään yhteistä eurovaluuttaa Euroa tilivaluut­ tana yhdessä 10 muun maan kanssa. Myös pankit siirtyivät käyttämään uutta viitekor­ koa, Euriboria. Vuoden alussa vaatimukset komission eroamiseksi vahvistuivat. Se saavutti tammikuussa Euroopan parlamentin äänestyksessä luottamukseen vaadittavan enemmistön tuen. Komission toimien tutkimiseksi perustettiin kuitenkin komitea ja maaliskuun puolivälissä komissio erosi ja uuden kokoojaksi nimettiin nopeasti italialainen Romano Prodi.

Maaliskuussa EU:ssa syntyi sopu Agenda 2000 -paketista, jolla luotiin pohja EU:n budjettikehykseksi vuosiksi 2000-2006ja säädeltiin raamit EU:n maatalouspolitiikalle ja aluetuille. Ratkaisuilla vahvistettiin EU:ta karsimalla sen kuluja sekä luotiin taloudellisia edellytyksiä EU:n laajenemiselle Itä-Eurooppaan. Suomen kannalta ratkaisun tulosta arvioitiin kaikkialla erittäin hyväksi.

Helmikuussa tapahtunut kurdien poliittisen johtajan Abdullah Öcalanin pidätys johti laajoihin mielenosoituksiin koko Euroopassa. Myös Suomessa kurdit jäljestivät rauhanomaisia mielenilmaisuja mm. SDP:n puoluetoimiston, UM:n ja eduskunnan edessä. Muualla Euroopassa mielenosoituksissa oli myös väkivaltaisia piirteitä, mm. SPD:n puoluetoimisto yritettiin vallata Saksassa ja mm. Tukholmassa Ruotsin SAP:n työntekijöitä ei päässyt poistumaan Folkets Husin rakennuksesta kurdivaltauksen takia.

Helmikuussa Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton vapautettiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä. Samassa kuussa Jordaniaa 40 vuotta hallinnut kuningas Hussein menehtyi syöpään. Maaliskuussa Saksan sosialidemokraattisen koalitiohallituksen valtiovarainministeri ja SPD:n entinen puheenjohtaja Oscar Lafontaine erosi yllättäen

1 paikaltaan ja vetäytyi täydellisesti politiikasta. Eroa oli edeltänyt pitkäaikainen jännitteellinen tilanne SPD:n puoluejohdon sisällä. Maaliskuussa Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät vuoden 1996 päätöksen mukaisesti Naton jäseniksi.

Myös Kosovon kriisi alkoi pahentua alkuvuodesta. Jo tammikuussa oli kosovolaisesta Racakin kylästä löydetty albaanisiviilien joukkomurhan uhrien hauta. Serbejä epäiltiin vahvasti teosta ja kansainvälisen yhteisön painostus voimistui entisestään mm. serbihallituksen toteuttaman Etyj:n kansainvälisen tarkkailijaryhmän johtajan karko­ tuksen jälkeen. Maaliskuun lopussa ETYJ:n tarkkailijat vedettiin kokonaan pois alueelta Rambouilletin linnassa lähellä Pariisia käytyjen neuvottelujen katkettua. Nato antoi tuolloin ilmaisku-uhkavaatimuksensa. Sen laukeamispäivä oli 24.3, jolloin lopullinen päätös ilmaiskuista sitten tehtiinkin. Serbihyökkäyksen jatkuttua edelleen alkoi Kosovossa laajamittainen sotatoimi serbijoukkoja vastaan Naton toteuttamana.

Kosovon ensimmäiset sotakuukaudet aiheuttivat arviolta 600.000 ihmisen pakolaisvir­ ran pois kriisialueilta. Pakenemaan joutuneiden kokonaislukumäärä oli n. 800.000 henkeä. Heistä 90 prosenttia oli albaaneja. Toukokuussa serbijohto ilmoitti valmiudes­ taan joukkojensa osittaiseen vetämiseen Kosovosta. Tähän ei kuitenkaan tyydyttyjä pommituksia jatkettiin. Vihdoin toukokuun lopussa Jugoslavian johto hyväksyi vetäytymisen Kosovosta ja G-8:n eli rikkaimpien teollisuusmaiden ns. G-7:n sekä Venäjän muodostaman liittokunnan ehdot rauhaan pääsemiseksi. Martti Ahtisaaren panos oli prosessin kuluessa merkityksellinen ja hän nautti sovittelutehtävänsä menestyksellisen loppuunsaattamisen johdosta laajaa arvonantoa.

Maaliskuussa Iso-Britannian parlamentin ylähuone teki päätöksen Chilen entisen diktaattorin Augusto Pinochetin ns. oikeudellisen immuniteetin purkamisesta. Päätök­ sen perusteella mahdollistui Pinochetin saattaminen syytteeseen Espanjassa Chilessä tekemistään vakavista ihmisoikeusrikoksista. Toukokuussa Venäjän presidentti Jeltsin erotti maan pääministerin Jevgeni Primakovin ja kesäkuussa paikalle nimitettiin entinen sisäministeri Sergei Stepashin. Elokuussa Jeltsin erotti Stepashinin ja nimitti paikalle Vladimir Putinin. Saksassa liittopäivät valitsi kesäkuussa maan presidentiksi sosialidemokraattien arvostetun veteraanipoliitikon Johannes Raun.

Kesäkuuhun tultaessa Suomen EU-puheenjohtajuuden valmistelut olivat loppusuoralla japuheenjohtajamaan ohjelma esiteltiin juuri ennen juhannusta. Samassa kuussa ILO:n vuotuisessa kokouksessa syntyi sopimus, jolla kiellettiin ns. pahimmat lapsityön muodot (A Convention Banning the Worst Forms of Child Labour). Kesäkuussa Intian ja Pakistanin riita Kashmirin alueesta kärjistyi täysimittaiseksi sodaksi, jossa Intian

2 Toimintakertomus 1999

joukot kukistivat jälleen kerran alueen muslimisissit. Kesällä käynnistyi Euroopasta tuleva romaanipakolaisten tulo Suomeen, mikä johti ensin samana vuonna viisumipa­ kon käyttöönottoon mm. Slovakian kansalaisille ja on omalta osaltaan aikaansaamassa Suomen maahaanmuutto-ja pakolaiskäytäntöihin liittyviä muutoksia.

Kesäkuussa Suomessa yhdessä 14 muun Euroopan maan kanssa käytiin Euroopan parlamentin vaalit, joissa SDP:n ääniosuudella parlamenttiin saatiin kolme paikkaa. Suuri syy tulokseen oli äänestysaktiivisuus vaaleissa, joka oli ennätyksellisen alhainen; 31,4 prosenttia.

Heinäkuun alussa alkoi Suomen ensimmäinen puheenjohtajuuskausi Euroopan unionissa. Kausi sujui myös ulkopuolisten arvioiden mukaan erittäin hyvin. Kaudelle osui myös vaikeita kysymyksiä. Ratkaisuja haettiin niin EU:n ulkopuolisten alueiden konflikteihin kuin jäsenvaltioiden keskinäisiin suhteisiin sekä unionin kehittämiseen.

Tshetshenian tilanne kriisiytyi jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana niin, että elokuussa alueella oli käynnissä täysimittainen sota. Syksyllä molemmin puolen Bos- borin salmea tapahtui pahoja maanjäristyksiä, jotka aiheuttivat laajaa aineellista tuhoa ja useita ihmishenkiä menetettiin. Maanjäristysten takia Kreikan ja Turkin välit kuiten­ kin osoittivat lientymisen merkkejä, jolla oli merkitystä myöhemmin syksyllä eteen tulevien poliittisten ratkaisujen kannalta.

Elokuussa tilanne Itä-Timorissa jälleen kiristyi vaalien jälkeen, joissa äänestettiin alueen itsenäisyydestä. Itsenäisyyden kannalla oli kansalaisten selkeä enemmistö. Vaalituloksen julistamisen jälkeen aseistautuneet sotilasjoukot aloittivat voimakkaan siviiliväestön terrorisoimisen, jossa kuoli satoja ihmisiä ja useita joutui jättämään kotinsa. Myöhemmin alueelle lähetettiin kansainvälisiä YK-joukkoja rauhoittamaan tilanne.

Lokakuussa Euroopan unioni kokoontui ylimääräiseen Eurooppa-neuvoston kokouk­ seen Tampereelle. Kokouksen pääteemoina olivat EU:n maahanmuutto- ja pakolais­ kysymykset, rikollisuuden torjunta ja kansallisten perusoikeudet. Kokous oli onnistu­ nut ja sen kautta EU aloitti yhteisten suuntaviivojen ja käytäntöjen luomisen myös näillä politiikan lohkoilla.

Joulukuussa Seattlessa järjestettiin WTO-kokous, jonka tarkoituksena oli neuvotella vapaakaupan kehittämisestä edelleen. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja Seattlen

3 prosessia vastaan.

Joulukuun alussa Helsingissä jäljestettiin Euroopan unionin huippukokous, jossa tehtiin päätökset Euroopan unionin uiko- ja turvallisuuspolitiikan edelleen kehittämi­ sestä, uuden hallitusten välisen konferenssin käynnistämisestä ja työn saattamisesta päätökseen vuoden 2000 aikana, EU:n laajenemisneuvottelujen aloittamisesta sekä otettiin Turkki mukaan hakijamaiden joukkoon.

Vuoden aikana sosialidemokraatit menestyivät vaaleissa mm. seuraavissa maissa: Viro, Israel, Turkki, Belgia ja Etelä-Afrikka (ANC). Kesällä Luxemburgissa jäljeste­ tyissä vaaleissa sosialidemokraatit joutuivat tyytymään kolmanneksi suurimman puo­ lueen asemaan ja jäivät muodostetun hallituksen ulkopuolelle.

1.2. Kotimainen toimintaympäristö

Alkuvuoden keskeisimpiä tapahtumia olivat eduskuntavaalit, käydyt hallitusneuvotte­ lut ja kesäkuun europarlamenttivaalit. Loppuvuotta hallitsi Suomen EU-puheenjohta- juusja käynnistyvä presidentinvaalitaistelu. Talouskehitysjatkui hyvänä ja työttömyys aleni entisestään.

Maailman taloudessa Kaukoidän talouskriisistä alkanut epävarmuus väheni ja luotta­ mus talouskasvun jatkumiseen jopa entistä vahvempana kasvoi. Suomen kansantalou­ den vakaa kasvu jatkui noin 3,5 prosentin vauhdilla. Työllisyys koheni edelleen. Työl­ listen määrä lisääntyi vuoden aikana noin 75 000 henkilöllä niin, että vuoden lopussa työllisyysaste oli 66,6 prosenttia työvoimasta. Työttömyysaste laski Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden loppuun mennessä alle 10 prosenttiin. Inflaatio pysyi alle 2 prosentiksi asetetussa tavoitteessa.

Maaliskuun eduskuntavaaleissa sosialidemokraatit säilyivät asettamansa tavoitteen mukaisesti suurimpana puolueena. Puolue sai 22,9 prosenttia äänistä ja 51 kansan­ edustajaa entisten 63 sijaan. Keskustapuolue lisäsi kansanedustajiensa määrää neljällä 48 kansanedustajaan ja Kokoomus seitsemällä 46 kansanedustajaan.

Suurimman puolueen aseman ansiosta hallituksen muodostajaksi nousi sosialidemo­ kraattien puheenjohtaja Paavo Lipponen. Hallitusneuvotteluj en tuloksena syntyi Paavo Lipposen II hallitus samalle pohjalle kuin Lipposen I hallitus. Pääministerin lisäksi

4 Toimintakertomus 1999

sosialidemokraateille tulivat ulko-kauppa- ja teollisuus-, oikeus-, opetus- ja työminis- terin salkut.

Uuden vuosituhannen aloittava hallitus ilmoitti jatkavansa edeltäjänsä viitoittamalla yhteistyön ja laajan luottamuksen tiellä tärkeimpänä tavoitteena työllisyyden paranta­ minen ja työttömyyden alas painaminen. Tavoitteena on, että työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy Suomessa EU:nkin työllisyystavoitteeksi asettamaa 70 prosenttia. Hallitusneuvottelut sujuivat pääpiirteissään hyvässä hengessä, eikä niissä tarvittu tehdä kansalaisia koskettavia suuria menojen leikkauspäätöksiä. Kokoomus kuitenkin kärj isti työehtosopimusten yleissitovuutta koskevan kiistan. Yleissitovuudes­ ta ei tullut hallitusohjelmaan mainintaa, koska työehtosopimuskomitean työ oli kesken ja siltä odotettiin asiasta esitystä syksyllä.

SDP:n 1 OO-vuotisjuhlapuoluekokouksessa toukokuun lopussa vahvistettiin puolueelle sosialidemokratian periaatteet -asiakirja. Puheenjohtajana jatkoi Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajiksi valittiin Antero Kekkonen ja Säde Tahvanainen.

Kevään mittaan oli käyty keskustelua sosialidemokraattien presidenttiehdokkuudesta, kun Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari oli ilmoittanut, ettei ollut käytettävissä esivaaliin. Jälleen järjestetyssä esivaalissa eniten ääniä sai ulkoministeri Tarja Halo­ nen, jonka puoluekokous valitsi sosialidemokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Kesäkuun puolivälissä järjestettyjen europarlamenttivaalien äänestysvilkkaus oli vain 31,4 prosenttia. Sosialidemokraatit saivat 17,8 prosenttia äänistä ja kolme curoparla- menttiedustajaa. Kokoomus ja Keskustapuolue saivat kumpikin neljä paikkaa, vihreät kaksi, Vasemmistoliitto, Rkp ja kristilliset kukin yhden paikan. Syiksi huonoon osal­ listumiseen on tarjottu vaaliväsymystä, ehdokasasettelua, vaalin ajankohtaa, komission eroon johtaneita syytöksiä väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä sekä Kosovon kriisiä ja kansainvälistä voiman käyttöä sen ratkaisussa. Kriisin pitkittyessä poliittista ratkai­ sua haettiin myös EU:n toimesta. Presidentti Ahtisaaren sovittelu onnistui, mutta se ei noussut lainkaan esille vaaleissa.

Valtion talousarvioehdotuksesta hallitus neuvotteli Suomen alkavan EU-puheenjohta- juuden vuoksi poikkeuksellisesti jo heinäkuussa. Neuvottelut sujuivat nopeasti. Ta­ lousarviossa pidettiin menot suunnilleen ennallaan. Tuloveron kevennyksiin hallitus päätti palata, kun sopimuslinja työmarkkinoilla on syntynyt. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painotti kannanotossaan erityisesti kuntien palvelujenjakohtuuhintai-

5 sen asumisen turvaamista sekä opiskelijoiden asumistuen uudistamista ja eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentamista hallitusohjelman mukaisesti.

Työmarkkinoilla tavoiteltiin laajasti kolmatta perättäistä vakauttavaa tulopoliittista kokonaisratkaisua, johon olisi liittynyt tuloveron kevennyksiä. Tulosopimuksen synty­ minen olisi kuitenkin edellyttänyt, että eräiden teollisuusalojen alakohtaisiin ongelmiin olisi löytynyt ratkaisuja. Koska näin ei käynyt, SAK katsoi syyskuun lopulla, ettei ole riittäviä edellytyksiä aloittaa neuvotteluja tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta.

Kun kävi ilmi, ettei neuvotteluja keskitetystä ratkaisusta synny, hallitus teki osan auki olleesta veroratkaisusta. Eläkeläisten sairausvakuutusmaksu alennettiin ja pääomavero- kanta nostettiin hallitussopimuksen mukaisesti 29 prosenttiin. Palkansaajien tulovero- ratkaisut jätettiin myöhemmäksi.

JohallitusohjelmaneuvotteluissaKokoomus oli uhitellut työehtosopimuksen yleissito- vuuskysymyksellä. Asiaa käsitelleessä työsopimuslakikomiteassa keskeiset osapuolet olivat valmiita ratkaisemaan asian komitean puheenjohtajan välitysesityksen pohjalta, mutta yksityiskohtien hiomiseen komitealle myönnettiin jatkoaika vuoden 2000 puo­ lelle.

Suomen hyvin hoidettu EU:n puheenjohtajuus vahvisti Suomen kansainvälistä roolia. Puheenjohtajakaudella tehtyjen päätösten tuloksena unioni on jatkanut EU:n uiko-ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä ja selkeyttänyt laajentumisen näkymät, kun päätet­ tiin neuvottelujen avaamisesta kuuden muun jäsenyyttä hakevan maan kanssa ja annet­ tiin Turkille ehdokasmaa-asema. Pohjoinen ulottuvuus vakiinnutettiin.

SDP:n presidenttiehdokas TaijaHalonen pääsi aloittamaan kampanjansa EU:n puheen­ johtajuuden tuomien työvelvoitteiden vuoksi vasta EU:n Helsingin huippukokouksen jälkeen Marina Congress Centerissä 12.12. pidetyssä vaalijuhlassa. Sen jälkeen jul­ kaistut mielipidemittaukset nostivat hänet Kokoomuksen ehdokkaan Riitta Uosukaisen ohi toiseksi Keskustapuolueen presidenttiehdokkaan Esko Ahon jälkeen ja samalla suuren yleisön silmissä ehdokkaaksi, jolla on mahdollisuus tulla valituksi. RKP:n Elisabeth Rehnin hän oli ohittanut jo marraskuun lopussa, kun puoluevaltuuston ja samaan viikonloppuun ajoittuneet muut julkiset esiintymiset toivat julkisuutta hänen uiko-ja turvallisuuspoliittiselle asiantuntemukselleen ja teemoilleen: oikeudenmukai­ suudelle, tasa-arvolle ja hyvinvointiyhteiskunnan arvonpalautukselle. Koko maata koskeva vaalikiertue käynnistyi aivan vuoden lopussa.

6 Toimintakertomus 1999

Uusi presidentti aloittaa kautensa eduskunnan vuonna 1999 päättämän uuden perustus­ lain astuessa voimaan. Se vähentää tasavallan presidentin sisäpoliittista valtaa mm. hallituksen nimittämisessä ja määrittelee hänen päätehtäväkseen uiko-ja turvallisuus­ politiikan johtamisen yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA-JA TOIMEENPANOELIMET

2.1. Puoluekokous

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 38. puoluekokous pidettiin 26.-30.5.1999 Turussa Kongressikeskus Caribiassa. Kokous toimi samalla puolueen 100-vuotisjuhla- kokouksena ja kokouksen yhteyteen oli jäljestetty 100-vuotisjuhlallisuudet. Puolueko­ kousedustajina toimi kokoukseen valitut 350 puoluekokousedustajaa.

SDP:n 100-vuotisjuhlakokouksen tapahtumat aloitettiin keskiviikkona 26.5. klo 09.00 kunniakäynnillä turkulaisten puolueveteraanien haudoilla. Seppeleet laskettiin puolu­ een ensimmäisen puheenjohtajan N.R af Ursinin, puheenjohtaja Rafael Paasion ja pitkäaikaisen puoluevaltuuston puheenjohtajan Johannes Koikkalaisen haudoille.

Puoluekokous valitsi puoluekokouskaudeksi 1999-2002 puheenjohtajaksi Paavo Lip­ posen, puoluesihteeriksi Kari Laitisen, I varapuheenjohtajaksi Antero Kekkosen jaII varapuheenjohtajaksi Säde Tahvanaisen.

Puoluekokous valitsi SDP:n presidenttiehdokkaaksi jäsenäänestyksen perusteella ulkoministeri Tarja Halosen.

2.2. Puoluevaltuusto

Puoluevaltuustoon ovat kuuluneet 38. puoluekokoukseen saakka puheenjohtajana Jukka Mikkola, I varapuheenjohtajana Helena Rissanen ja II varapuheenjohtajana Hannu Myyryläinen sekä jäseninä ja varajäseninä:

Helsingin piiristä Tuula Hänninen, Risto Kolanen, Petra Paasilinna, Veikko Vermilä ja varalla Jarmo Koikkalainen, Titta Maja, Reino Saijanen, Maija Lindroos

7 Uudenmaan piiristä Hanne Aho, Juha Kähärä, Vesa Mauriala, Susanna Rahkonen, Matti Tukiainen, Erkki Vuorenmaa, Reino Taurovaara ja varalla Taina Lackman, Ilkka Alava, Aija-Liisa Puurula, Timo Pirttijärvi, Markku Sistonen, Ritva Vuorio, Arto Lindberg

Varsinais-Suomenpiiristä Mikko Sedig, Miila Nieminen, Matti Kivikoski, Anja Savo­ lainen, Mia Leino ja varalla Tom Holmroos, Jorma Kauppila, Pirjo Mäkinen, Asko Puikkonen, Heikki Paloheimo

Satakunnan piiristä Ilona Wessman, Eero Laine, Mirva Heino-Laikku, Voitto Raita- aho, Seppo Tarkkanen ja varalla Alpo Jokinen, Veikko Nurmi, Päivi Yli-Kauhaluoma- Nurmi, Soili Veijonaho, Jorma Lehto

Etelä-Hämeenpiiristä Isto Hannula, Kalevi Ilmarinen, Arto Lapiolahti, Taija Vikman ja varalla Sinikka Kakko, Pekka Sillanmäki, Jouko Kanerva, Aulis Kollin

Pirkanmaan piiristä Riitta Jakara, Helena Rissanen, Markku Riipinen, Seppo Salmi­ nen Matti Salo, Anne Tervoja varalla Kirsi Nurmio, Leena Mankkinen, Antti Jehko­ nen, Markku Rahikkala, Hilkka Heinonen, Jaana Luoranen

Kymen piiristä Harri Helminen, Titta Karppinen, Sirkka Kotola, Hannu Myyryläinen, Taito Mäkelä, Jukka Nyberg, Marita Pirkka ja varalla Juha Koivula, Jukka Jaatinen, Ritva Halttunen, Milja Laine, Heikki Haimila, Vaito Seppälä, Soili Häkkinen

Mikkelin piiristä Sirkka Rytkönen, Olavi Salminen, Maija-Liisa Paananen ja varalla Virpi Kaksonen, Liisa Ruokoselkä, Virve Pasanen.

Kuopion piiristä Matti Kuronen, Irma Peiponen ja varalla Tuula Riikonen, Eino Pen­ nanen

Pohjois-Karjalan piiristä Markku Mononen, Sari Paajanen, Seija Vuorenpää, Pauli Bau ja varalla Maija Sormunen, Pekka Meriläinen, Marko Laitinen, Raija Lihavainen

Keski-Suomen piiristä Timo Kemppainen, Taija Kuisma, Markku Oksanen, Helena Pihlajasaari ja varalla Sari Rimmi, Raimo Jakonen, Leena Yksjärvi, Esko Rantamäki

Pohjanmaan piiristä Esko Kujala, Raija Kuusisto, Kari Urpilainen ja varalla Seppo Tyni, Miapetra Kumpula, Eila Kujala

8 Toimintakertomus 1999

Oulun piiristä Matti Pasanen, Ritva Kitinoja ja varalla Rauni Kinnunen, Urpo Kortet- järvi

Lapin piiristä Esko J. Ojala, Matti Päkkilä ja varalla Markku Halju, Asta Väisänen

Finlands Svenska Socialdemokrater Monica Ahlfors, Birgitta Högback ja varalla Christer Björkstrand, Richard Sjölund

Puoluevaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 3.3.1999 Helsingin Työväen­ talon juhlasalissa. Kokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi puo­ luehallituksen esitys siirtää Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sääntöjen 31. pykälän mukaisesti päätöksenteko puolueen presidenttiehdokkaasta 26.-30.5.1999 kokoontuvalle puoluekokoukselle.

Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidettiin 14.4.1999 Helsingin Työväentalon juhlasalissa. Kokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta hallitukseen.

SDP:n 38 puoluekokous valitsi puoluevaltuuston puheenjohtajiksi vuosiksi 1999-2002 Jukka Mikkolan, I varapuheenjohtajaksi Riitta Jakaran ja II varapuheenjohtajaksi Hannu Myyryläisen.

Puoluevaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi 1999-2002 valittiin:

Helsingin piiristä Petra Paasilinna, Risto Kolanen, Anna-Maria Kantola, Veikko Ver- milä ja varalla Laura Tuomisto, Maija Lindroos, Jarmo Koikkalainen, Reino Saijanen

Uudenmaan piiristä Erkki Vuorenmaa, Petri Mustakallio, Matti Tukiainen, Hanne Aho, Juha Kähärä, Johanna Värmälä, Taija Berg ja varalla Vesa Mauriala, Taina Lackman, Markku Sistonen, Ilkka Alava, Aimo Savinko, Milja Sandberg, Ritva Vuo­ rio

Varsinais-Suomen piiristä Eeva-Johanna Eloranta, Matti Ranne, Mikko Sedig, Jorma Elovaara, Talvikki Koskinen ja varalla Tom Holmroos, Anja Savolainen, Helena Lahti, Arto Jokinen, Markku Ahokas

Satakunnan piiristä Ilona Wessman, Eero Laine, Johanna Autio, Harri Kivenmaa, Alpo Jokinen, ja varalla Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi, Soili Veijonaho, Voitto Raita- aho, Pentti Rajala, Veikko Nurmi

9 Etelä-Hämeenpiiristä Minna Lintonen, Arto Lapiolahti, Taija Vikman, Kalevi Ilmari­ nen, ja varalla Isto Hannula, Pekka Sillanmäki, Iiris Riikonen, Kari Hyytiä

Pirkanmaan piiristä Riitta Jakara, Erkki Koivulahti, Kirsi Nurmio, Meija Päivärinta, Jorma Rantanen, Seppo Salminen ja varalla Anne Tervo, Eero Virtanen, Leena Mank- kinen, Antti Jehkonen, Johanna Järvi, Paula Lindström

Kymen piiristä Taito Mäkelä, Marita Pirkka, Hannu Myyryläinen, Sirkka Kotola, Titta Karppinen, Harri Helminen, Jukka Nyberg ja varalla Juha Koivula, Heikki Haimila, Soili Häkkinen, Ansela Tarakkamäki, Tuure Narsakka, Ritva Halttunen, Anneli Kilju­ nen

Mikkelin piiristä Sirkka Rytkönen, Heikki Seila, Kimmo Aholainen, ja varalla Heikki Hjunqvist,Kari Kääriäinen, Anne Puntanen

Pohjois-Savonpiiristä Tuula Väätäinen, Matti Kemppainen, ja varalla Matti Kuronen, Tuomo Luostarinen

Pohjois-Karjalanpiiristä Juha Hämäläinen, Markku Mononen, Kerttu Törnqvist, Seija Turunen ja varalla Pauli Hakkarainen, Pekka Kettunen, Terttu Kovalainen, Ayla Sha- kir

Keski-Suomen piiristä Timo Kemppainen, Taija Kuisma, Helena Pihlajasaari, Tero Vuorimies ja varalla Miika Stahl, Raimo Jakonen, Onni M. Paananen, Maria Hentunen

Pohjanmaan piiristä Martti Alakoski, Raimo Harsunen, Miapetra Kumpula, ja varalla Katja Heikkilä, Seppo Tyni, Esko Kujala

Oulun piiristä Tuija Pohjola, Alpo Löytynoja, ja varalla Raimo Piirainen, Urpo Kortet- järvi

Lapin piiristä Kauko Kontio, Esko J. Ojala, ja varalla Eino Meriläinen, Asta Väisänen

Finlands Svenska Socialdemokrater Viveca Lahti, Harry Swanljung, ja varalla Monica Ahlfors, Richard Sjölund

10 Toimintakertomus 1999

Puoluevaltuusto kokoontui sääntömääräisen syyskokoukseen 21.11.1999 Helsingin Työväentalolle. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi ajankohtais­ ta poliittista tilannetta, josta annettiin julkilausuma.

2.3. Puoluehallitus

(Puoluehallituksen kokoukset ajalla 13.1. - 26.5, kokouksia 23 kpl, suluissa osallistu- miskerrat)

Puoluehallitukseen ovat kuuluneet 38. puoluekokoukseen saakka puheenjohtajana Paavo Lipponen (21), puoluesihteeri Kari Laitinen (21), I varapuheenjohtaja Antero Kekkonen (23), II varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (17) sekä jäseninä; Antti Kal­ liomäki (18), Sanna Vallinen (16), Lasse Eskonen (15), Ulla-Maija Juurola (18), Seija- Sojia Kirvesniemi (6), Juha Nummela (18), Reijo Laitinen (13), SädeTahvanainen (19), Lauri Metsämäki (17), Jouni Backman (21)ja Osku Pajamäki (12).

SDP:n 38. puoluekokous valitsi puoluehallitukseen: (puoluehallituksen kokoukset ajalla 30.5. - 2.12.1999, kokouksia 17 kpl, suluissa osallistumiskerrat)

Puheenjohtajaksi Paavo Lipposen (13), puoluesihteeriksi Kari Laitisen (17), I varapu­ heenjohtajaksi Antero Kekkosen (15), II varapuheenjohtajaksi Säde Tahvanaisen (14) ja jäseniksi; Osku Pajamäki (10) Susanna Rahkonen (16), Ulla-Maija Juurola (15), Antti Kalliomäki (13), Lasse Eskonen (12), Juha Nummela (11), Jouni Backman (10), Reijo Laitinen (9), Liisa Jaakonsaari (10), Klaus Hellberg (12) ja Helena Vartiainen (17).

Puoluehallituksen kokouksiin ovat osallistuneet puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola (23), I varapuheenjohtaja Helena Rissanen (11) puoluekokoukseen saakkaja RiittaJakara (7) puoluekokouksesta lähtien, II varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen (13), sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtajat Erkki Tuomioja 14.4. saakka (14.4. lähtien kauppa- ja teollisuusministeri) Virpa Puisto, Maija 14.4 Rask saakka (14.4. lähtien opetusministeri) ja Tarja Filatov 14.4. lähtien, SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa ryhmän puheenjohtaja Riitta Myller, Sos.dem. ministereistä ulkoasiain­ ministeri Tarja Halonen, sosiaali-ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (14.4. lähtien työministeri) II valtiovarainministeriJ omä» Skinnari, hallintoministeri Jouni Backman, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki ja työministeri Liisa Jaakonsaari 14.4.1999 saakka sekä uutena ministerinä 14.4. lähtien oikeusministeri Johannes

11 Koskinen. Lisäksi puoluehallituksen kokouksiin ovat osallistuneet poliittinen sihteeri Jorma Westlund, SAMAKin pääsihteeri Tom Saxen, sos.dem. eduskuntaryhmän sih­ teeri Sisko Seppä, Demarin päätoimittaja Kari Arola, Arbetarbladetin päätoimittaja Alf-ErikHelsing, SosialidemokraattistenNaistcn pääsihteeri Marja-Liisa Kiljunen sekä puoluetoimiston toimitsijat. Puoluehallituksen sihteerinä on Xoimmat Maunu Ihalainen.

2.4. Hallinto- ja henkilöstö

Puoluetoimiston toimistovaliokunta on kokoontunut keskiviikkoisin puoluesihteerin johdolla. Kokouksiin ovat osallistuneet puoluetoimiston toimitsijat, poliittinen sihteeri Jorma Westlund, eduskuntaryhmän sihteeri Sisko Seppä, Sosialidemokraattisten Nais­ ten pääsihteeri Marja-Liisa Kiljunen, koulutussihteeri Irma Tuomisto ja tiedotussih­ teeri Merja Oksanen. Sihteerinä on toiminut Sisko Lipsanen.

Henkilöstö vuonna 1999

Puolueen johto Puheenjohtaja Paavo Lipponen (pääministerinä vuodesta 1995) Puoluesihteeri Kari Laitinen Sihteeri Anneli Koivisto

Tiedotussihteeri Tapio Pekkola Kv-sihteeri Tero Shemeikka Sihteeri Tuula Lampinen

Päätöksenteon valmistelu, tiedon tuottaminen Poliittinen sihteeri Paula Pannanne Sihteeri Sirpa Paltamo

Järjestötoiminta (kenttätyön organisointi, alueverkoston tukijäsenpalvelut) Järjestösihteeri Markku J. Jääskeläinen Koulutussihteeri Seppo Ylinen Jäsenpalvelusihteeri Eero Jämbäck Jäsenasiainhoitaja Aija Pennanen Sihteeri Irja Hyvönen (1.9. lähtien osa-aikaeläkkeellä) Vt. sihteeri (toistaiseksi) Eila Raittinen

12 Toimintakertomus 1999

Ay-toiminta Ay-sihteeri Ari Kekkinen Työmarkkinasihteeri Matti Kouri

Tukipalvelut (taloudenhoito-, hallinto-, henkilöstö- ja materiaalipalvelut, kiinteistönhoito) Hallintopäällikkö Maxmu Ihalainen Toimistosihteeri Sisko Lipsanen Laskentasihteeri Juha Backman Kirjanpitäjä/kassa Merja Jukonen Kirjanpitäjä (piirit) Merja Jäppinen Palkanlaskija Riitta Elovuo Postittaja Merja Tähtinen (sairaslomalla) Postittaja/tekstinkäsittelijä Titta Redsven (4.6. saakka) Tekstinkäsittelijä Eila Raittinen Tekstinkäsittelijä Sirpa Salanto-Ahlroth Puhelinvaihteen hoitaja Sirpa Niemi Autonkulj ./vahtimestari Petri Nurmi Keittiö/lähetti Lyyli Raatikainen Siivoojat Ritva Saari Arja Hämäläinen

3. SUUNNITTELUTOIMINTA

3.1. Toiminnan päälinjat

Painopisteitä olivat alkuvuoden 1999 eduskunta-ja europarlamenttivaalien, hallitusoh- jelmaneuvottelujenja puoluekokouksen ohjelmallinen valmistelu sekä valmistautumi­ nen loppuvuoden Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja vuoden 2000 presidentinvaaliin. On seurattu mielipide- ja muuta tutkimusta sekä osallistuttu puolueiden yhteisen mielipidetiedustelun tekemiseen. Tuloksista on raportoitu mm. kannanotoin, ohjelmin, tiedottein, keskustelu-ja taustamuistioin. Lisäksi on valmisteltu esitteitä sekä tiedotettu päätöksistä ja puolueen tavoitteista myös internetin välityksellä.

Tammikuun lopun vaalivaltiopäivät käynnistivät eduskuntavaalikampanjan loppuhui­ pennuksen. Vaalityöntekijöiden ja ehdokkaiden työtä tuettiin taustamuistioin, puo­

13 luekokouksen päätösten ja hallitusohjelman seurantaraportein ja eduskuntaryhmän vaalivaltiopäiville valmistaman kaivosalan avulla. Lisäksi edellisenä syksynä puo­ luevaltuuston antaman “Tavoitteena täystyöllisyys”-vaalijulistuksen teemoista helmi­ kuussa tuotetut tietopaketit toimitettiin kaikkien saataville internetiin SDP:n ko­ tisivuille.

Tammikuussa puoluehallitus päätti puoluekokousaloitteisiin liittyvistä lausunnoista ja puoluekokoukselle tehtävistä esityksistä. Ne toimitettiin jäijestöjen käsittelyyn helmi­ kuun loppuun mennessä. Keskustelua käytiin erityisesti puolueen periaatteista, mihin liittyvääkeskusteluaineistoa valmisteltiin ja koulutusta jäljestettiin puoluekokoukseen saakka. Toukokuun lopussa, 26-30.5, pidetylle puoluekokoukselle valmisteltiin pää- tösasiakhjojen ja erilaisten tausta-aineistojen lisäksi selvitys edellisen puoluekokouk­ sen päätösten toteutumisesta.

Puoluekokous päätti sosialidemokratian periaatteista ja ohj elmatyön periaatteista, antoi julkilausumat sisäpolitiikasta ja kansainvälisestä politiikasta sekä kannanotot alue-, kaupunki- ja kuntapolitiikasta, asuntopolitiikasta, elinkeinopolitiikasta, energiapolitii­ kasta , Eurooppa-politiikasta, jäijestötoiminnasta, kansainvälisistä asioista, koulutus­ politiikasta, kulttuuripolitiikasta, liikennepolitiikasta, liikuntapolitiikasta, oikeuspoli- tiikasta, sosiaalipolitiikasta, talous-, työllisyys-ja veropolitiikasta, terveyspolitiikasta, tiede-ja korkeakoulupolitiikasta, työelämästä, viestinnästä ja ympäristöpolitiikasta.

Puoluehallitus käynnisti syksyllä puoluekokouspäätösten edellyttämät toimenpiteet nimittämällä uudet työryhmät. Työryhmät valmistelevat selvityksiä mm. periaateohj el­ matyön jatkosta ja ohjelmatyöstä puoluekokouskauden aikana sekä puolue-ja jäijestö- toiminnan uudistamisesta.

Puoluevaltuusto käsitteli sääntömääräisessä kevätkokouksessaan 3.3. eduskuntavaaleja ja kehotti kannanotossaan kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan. Ylimääräinen puo­ luevaltuuston kokous 14.4. päätti hallitukseen osallistumisesta. Syksyn puoluevaltuus­ to hyväksyi 21.11. kannanoton, jossa käsiteltiin talous-ja työllisyys-ja hyvinvointipo­ litiikka ja presidentinvaaleja.

Puoluehallitus antoi europarlamenttivaalijulistuksen (22.4.). Puoluehallitus antoi pyy­ detyt lausunnot oikeusministeriölle samaa sukupuolta olevien parisuhteesta (27.9.) ja vaalirahoituskomitean mietinnöstä (21.10).

14 Toimintakertomus 1999

3.2. Työryhmät

SDP:n vahvuutena on kunkin puoluehallituksen apuelimikseen asettamien valmistelu­ ja suunnittelutyötä avustavien työryhmiksi organisoituneiden vapaaehtoisten asiantun­ tijajoukko. Puoluehallituksen jäsenillä ja ministereillä on oma vastuutyöryhmänsä. Työryhmät pitävät oman alansa asioissa yhteyttä hallitus-, eduskunta- ja europarla- menttiryhmän ja muiden puoluetta lähellä olevien organisaatioiden mm. sisaijäijestö- jen valmistelutyöhön.

Työryhmillä on ollut sekä puoluekokouspäätösten edellyttämiä että ajankohtaisia puoluehallituksen antamia tehtäviä.

Työryhmät puoluekokouskaudella 1996-1999

Päättyneen puoluekokouskauden 1996-1999 työryhmät toimivat pääsääntöisesti touko­ kuun puoluekokoukseen saakka. Osa työryhmistä avusti periaateohjelmatyöryhmää. Työryhmät tekivät esityksiä teema-ja kampanja-aineistoiksi ja linjauksiksi maaliskuun 1999 eduskuntavaalejajahallitusohjelmaneuvotteluja, toukokuun 1999 puoluekokous­ ta jakesäkuun 1999 puolivälin europarlamenttivaalejavarten. Työryhmät osallistuivat puoluekokouspäätösten toteutumisesta koskevan raportin valmisteluun.

Puoluekokoukseen saakka toimivat seuraavat työryhmät:

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä: pj. Aaltonen Markus, vpj. Halonen Taija, siht. Shemeikka Tero.

Lähialuetyöryhmä: pj. Äikäs Hannu, vpj. Myller Riitta, Kukkonen Jorma, siht. Frilan- der Timo, Korhonen Olli.

Kehitysyhteistyö-ja kehitysmaatyöryhmä: pj. Sundman Folke, siht. Saara Koikkalai­ nen.

Puolustuspoliittinen työryhmä: pj. Laitinen Reijo, vpj. Ojala Aija ja Pajamäki Osku, siht. Haranne Markku.

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä: pj. Kiljunen Kimmo, vpj. Tuominen Helinä, siht. Marianne Huusko.

15 EU-työryhmä: pj. Tuomioja Erkki, vpj. Kannisto Tuulikki, siht. Rauhio Pertti.

Asuntopoliittinen työryhmä: pj. Kautto Taija, vpj. Joenpalo Ilkka, siht. Karhu Ulla- Mari, Myllyselkä Pertti.

Elinkeino-ja energiapoliittinen työryhmä: pj. Rönnholm Mikko, vpj. Rissanen Helena, siht. Mauriala Vesa.

SDP.nyrittäjätoimikunta: pj. Skinnari Jouko, vpj. Niinikoski Irma, Lindberg Arto.

Kunta-ja aluepoliittinen työryhmä: pj. Mikkola Jukka, vpj. Juurola Ulla-Maija, Metsä- mäki Lauri, siht. Mikola Sinikka, Holmroos Tom.

Kaupunkipoliittinen työryhmä: pj. Lehto Elina, vpj. Eskonen Lasse, Penttilä Hannu, siht. Eskelinen Juha, Taavitsainen Hannu, Ylinen Seppo.

Maaseutupoliittinen työryhmä: pj. Rajamäki Kari, vpj. Lackman Taina, Muttilainen Kyllikki, siht. Ehrsten Leif, Hellsten Tapio.

Koulutuspoliittinen työryhmä: pj. Gustafsson Jukka, vpj. Tahvanainen Säde, siht. Liikkanen Harri, Turunen Jorma.

Korkeakoulu-, tiede- ja teknologiatyöryhmä: pj. Luhtanen Leena, vpj. Kumpula Mia- petra, Paunio Keijo, siht. Huurre Petteri, Ollikainen Janne.

Kulttuurityöryhmä: pj. Uhlenius Jani, vpj. Seppälä Riitta, siht. Kinnunen Krista, Siija- mo Anna-Liisa.

Sosiaalisen hyvinvoinnin työryhmä: pj. Puro Kari, vpj. Puisto Virpa, siht. Karhu Ulla- Mari, Metsämäki Janne.

Terveyspoliittinen työryhmä: pj. Haatainen Tuula, vpj. Kirvesniemi Seija-Sofia, siht. Kivimäki Elise, Latostenmaa Kaarina.

Talouspoliittinen työryhmä: pj. Lipponen Paavo, vpj. Laitinen Kari, Jaakonsaari Liisa, siht. Hellsten Tapio, Kiander Jaakko.

16 Toimintakertomus 1999

Talouspoliittinen valmisteluryhmä: pj. Pekkarinen Jukka, vpj. Kari Laitinen, siht. Sisko Seppä.

Työllisyystyöryhmä: pj. Santamäki-Vuori Tuire, vpj. Laitinen Kari, Jaakonsaari Liisa, siht. Hellsten Tapio.

Valtiosääntö- ja oikeuspoliittinen työryhmä: pj. Koskinen Johannes, vpj. Vallinen Sanna, siht. Jungner Mikael, Rahkonen Susanna.

Viestintä- ja liikennetyöryhmä: pj. Kekkonen Antero, siht. Siijamo Anna-Liisa, Jung­ ner Mikael.

Ympäristötyöryhmä: pj. Hellberg Klaus, vpj. Kuusi Osmo, Vallinen Sanna, siht. Ruo­ konen Pekka, Ylitalo Pasi.

Ammattiyhdistystoimikunta: pj. Lipponen Paavo, vpj. Ihalainen Lauri, Swanljung Esa, siht. Kekkinen Ari.

Työelämätyöryhmä: pj. Lindroos Reijo vpj. Myyryläinen Hannu, Prusti Riitta, siht. Rauhio Pertti, Puura Heli.

Järjestö- ja sääntötyöryhmä: pj. Nummela Juha, vpj. Savolainen Anja, siht. Jääskeläi­ nen Markku J., Tuomisto Irma.

Uskontopoliittinen työryhmä: pj. Tykkyläinen Maija-Liisa, vpj. Heino Harri, Savolai­ nen H eli, siht. Pietilä Miia.

Liikuntatoimikunta: pj. Olin Kalevi, vpj. Huovinen Susanna, Bryggare Arto, siht. Rossi Pekka, Kosonen Irma.

Nuorisoasiaintoimikunta: pj. Laitinen Kari, vpj. Viitanen Pia, siht. Ylitalo Pasi, Kaski- mo Esa.

Periaateohjelmatyöryhmä: pj. Backman Jouni, vpj. Laitinen Kari, Filatov Taija, siht. Vesa Mauriala (päätoiminen työryhmän sihteeri) , Kirsi Törmänen, Seppo Ylinen.

Tasa-arvotyöryhmä: pj. Tuula Haatainen, vpj. Maija-Liisa Kiljunen, siht. Maija Erkki­ lä.

17 Työryhmät puoluekokouskaudeksi 1999-2002

Puoluehallitus päätti 16. ja 30.9.1999 apuelimiksesi asetettavista uusista työryhmistä, niiden puheenjohtajista, varapuheenjohtajista ja sihteereistä sekä työryhmien yhteis­ työstä ja työnjaosta hallitusryhmän, eduskuntaryhmän ja valiokuntaryhmien kanssa. Työryhmien työskentelyyn osallistuvat myös vastuuhenkilöt puoluehallituksesta ja - toimistosta, eduskuntaryhmästä ja -toimistosta ja hallitusryhmästä ao. ministeri eri- tyisavustajineen. Työryhmät ovat kokoonpanoltaan joustavia.

Työryhmien vetäjillä oli 24.11. yhteiskokous, jossa keskusteltiin ajankohtaisista haas­ teista ja työryhmien yhteisistä tehtävistä. Kaikkien työryhmien kiireisin tehtävä on valmistautua vuoden 2000 vaaleihin.

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä (lähialueet, kehitysyhteistyö, kehitysmaa, maahanmuutto):pj. Liisa Jaakonsaari, vpj. Taija Halonen ja Pertti Paasio, siht. Tero Shemeikka.

Puolustuspoliittinen työryhmä: pj. Antero Kekkonen, vpj. Miapetra Kumpula, siht. Markku Haranne.

EU-työryhmä (EU:n rakenne ja päätöksenteko, laajentuminen, pohjoinen ulottuvuus): pj. Antti Kalliomäki, vpj. Kimmo Kiljunen ja Riitta Myller, siht. Pertti Rauhio.

Asuntopoliittinen työryhmä: pj. Taija Kautto, vpj. Veijo Lehto, siht. Jukka Luttinen.

Elinkeino- ja energiapoliittinen työryhmä ( yrittäjäprojekti, kuluttaja-asiat, puhdas/geeniruoka, maa-ja metsätalous): pj. Erkki Tuomioja, vpj. Leena Luhtanen, siht. Tapio Hellsten ja Petteri Oksa.

Kunta- , kaupunki- ja aluepoliittinen työryhmä (kuntatalous/peruspalvelut, maaseutu): pj. Jukka Mikkola, vpj. Lasse Eskonen, Elina Lehtoja Kari Urpilainen, siht. Sinikka Mikola ja Jouko Sillanpää.

Koulutus- ja kulttuurityöryhmä (peruskoulu/esiopetus, II aste/(amm.)aikuiskoulutus, korkeakoulu-ja tiede, kulttuuri): pj. Säde Tahvanainen, vpj. Jukka Gustafsson ja Ulla Juurola (kulttuuri), siht. Vesa Mauriala ja Ville Wallin.

18 Toimintakertomus 1999

Oikeuspoliittinen työryhmä: pj. Johannes Koskinen, vpj. Susanna Rahkonen, siht. Timo Koskinen ja Perttu Puro.

Sosiaali- ja terveystyöryhmä ( palvelut/sosiaalivakuutus, esiopetus/lasten asema, terveys, vammaisasiat, sukupuolten tasa-arvo): pj. Virpa Puisto, vpj. Tuula Haatainen (terveys, tasa-arvo) ja Pekka Morri (eläke), siht. Sinikka Näätsaari.

Talouspoliittinen työryhmä): pj. Paavo Lipponen, vpj. Antti Kalliomäki ja Jukka Pek­ karinen, siht. Pentti Puoskari.

Viestintä-ja liikennetyöryhmä (tietoyhteiskunta, digi-tv/Yle, tekijänoikeudet/kilpailu- lainsäädäntö, tieverkko/tielaitos): pj. Jouni Backman, vpj. Osku Pajamäki ja Tarja Filatov, siht. Susanna Parkkonen ja Mikael Jungner.

Ympäristötyöryhmä: pj. Pia Viitanen, vpj. Pekka Ruokonen, siht. Jaana Leppäkorpi.

Ammattiyhdistystoimikunta (asetettu2.9.1999): pj Paavo Lipponen, vpj. Lauri Ihalai­ nen, Esa Swanljung ja Pekka Hemmilä, siht. Pekka Sarkkinen, Tom Holmroos, Reijo Virtanen, Heli Puura, Irma Tuomisto, Matti Kouri ja Ari Kekkinen. - Työelämätyöryhmä: pj. Reijo Laitinen, vpj Pirkko Peltomo ja Hannu Myyryläinen, siht. Heli Puuraja Harri Liikkanen.

Järjestö-ja sääntötyöryhmä (järjestö-ja sääntöuudistus/vaalilainsäädäntö, nuorisopro­ jekti, liikuntaprojekti, eläkkeensaajaprojekti): pj. Kari Laitinen (eläke ja nuoriso), vpj. Juha Nummela, Heli Paasio (nuoriso) ja Kalevi Olin (liikunta), siht. Markku J Jääske­ läinen, Irma Tuomisto, Eija Tanninen (nuoriso), Esko Ranto (liikunta) ja Teuvo Ikonen (eläke).

Suuntatyöryhmä (periaatekeskustelun jatko, tulevaisuuden haasteet/vastauksia, ohjel­ matyön koordinointi): pj Jouni Backman, vpj. Tarja Filatov, siht. Vesa Mauriala, Sanna Viitanen ja Seppo Ylinen.

19 4. JÄRJESTÖTOIMINTA

4.1. Toiminnan päälinjat

Toimintavuonna puolue osallistui eduskunta-ja europarlamenttivaaleihin ja valmistau­ tui presidentin vaaliin. Sen lisäksi puolue vietti 100-vuotisjuhlavuottaan ja hyväksyi itselleen uuden periaateohjelman puoluekokouksessaan. Puolueen toiminnalliset ta­ voitteet oli viritetty korkealle samanaikaisesti kun taloudelliset resurssit pienenivät.

Eduskuntavaaleissa tavoiteltiin suurimman puolueen asemaa ja se myös saavutettiin. Europarlamenttivaaleissa tavoiteltiin lisäpaikkaa. Toisin kävi. Sosialidemokraatit menettivät yhden paikan ja ääniosuus oli eräs puolueen huonoimpia sen historiassa.

Puoluekokous sujui hyvin. Sinne valmisteltu uusi periaateohjelma hyväksyttiin laajan jäjjestökäsittelyn ja jäsenkeskustelun jälkeen. Kokous oli juhlavuudestaan huolimatta varsin asiakeskeinen ja sillä saralla tuloksekas. Puoluekokouksen yhteydessä jäljestet­ ty puolueen 100-vuotisjuhla oli mieliin painuva elämys.

Koulutustoiminta keskittyi alkuvuonna periaateohjelmaan.

Vuoden aikana ei toteutettu erillistä jäsenhankintaa. Jäseniä liittyi puolueeseen xx henkilöä. Kokonaisjäsenmäärä laski edelleen. Myös jäsenmaksua maksavien jäsenten määrä laski, erityisesti vapaajäsenten määrän lisääntyessä.

Järjestöyksikköön kuuluivat järjestösihteeri Markku J. Jääskeläinen, koulutussihteeri Seppo Ylinen, jäsenpalvelusihteeri Eero Jämbäck ja jäsenasiainhoitaja Aija Pennanen. Projektitehtävissä ovat toimineet periaateohjelmasihteeri Vesa Mauriala ja vaalien valmistelutehtävissä toimitsija Matti J Laine. Ay-yksikköön kuuluivat ammattiyhdis- tyssihteeri Ari Kekkinenja työmarkkinasihteeri Matti Kouri. Osastosihteeri Iija Hyvö­ nen siirtyi syyskuussa osa-aikaeläkkeelle ja hänen kanssaan tehtävässä vuorottelee Eila Raittinen.

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa 1999 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue säilytti suurimman puolueen aseman niin äänissä kuin eduskuntapaikoissakin. Puolue menetti kuitenkin

20 Toimintakertomus 1999

vuoden 1995 ennätystulokseen nähden. Vaalien voittajia olivat Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Kristillisten liitto. Remonttiryhmä nousi uutena ryhmänä eduskuntaan.

Sosialidemokraatit saivat 613.007 ääntä, mikä on 172.630 ääntä vähemmän kuin vuo­ den 1995 vaaleissa. Tämä merkitsi 51 edustajapaikkaa. Suomen Keskusta sai vaaleissa 600.187 ääntä, 48.184 ääntä enemmän kuin vuoden 1995 vaaleissa. Paikkoja Keskusta sai 48. Kokoomus sai 562.868 ääntä, jossa lisäystä edellisen vaalin tulokseen on 65.244. Kansanedustajia Kokoomus sai 46.

Pienemmistä puolueista ääniä eniten menettivät Nuorsuomalaiset, peräti 50.117. Tämä selittää osaltaan Kokoomuksen äänimäärän nousua. Vasemmistoliitto sai 19.101 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Huomattava on, että SKP ollessaan nyt ensim­ mäistä kertaa mukana sai 20.519 ääntä, joista ainakin osa on poissa Vasemmistoliitol­ ta.

Eduskuntavaalien äänestysvilkkaus on parin viime vuosikymmenen aikana vaihdellut 71-81 prosentin välillä. Vuosien 1991 ja -95 vaalien äänestysvilkkaus on ollut lähellä 72 prosenttia. Näissä vaaleissa äänestysaktiivisuus laski ennätysmäisen alas, 68,3 prosenttiin. Viimeksi aktiivisuus on ollut näin alhaalla vuonna 1939.

Ehdokasasettelu

Ehdokasasettelu toteutettiin syksyllä 1998 muissa piireissä paitsi Pirkanmaalla ja Kymessä, joissa puolueäänestys ehdokkaista pidettiin jo keväällä 1998. SDP asetti vaaleihin ehdokkaita 229.

Tällä kertaa naisia oli ehdolla vähemmän kuin viime vaaleissa, 37%, viimeksi 39%. SDP:n ehdokkaista naisia oli 43 prosenttia, joten heitä tuli valituksi samassa suhteessa, v. 1995 vaaleissa ehdolla oli 46 %naisia. Ehdokasasettelu on naisten kannalta täysin ratkaiseva, ehdokkaiden määrä korreloi valittujen määrän kanssa. Naisia valittiin niin SDP:n ehdokkaista kuin kokonaisuudessaankin täsmälleen samassa suhteessa kuin heitä oli ehdolla.

Puolue solmi ensimmäistä kertaa vaaliliiton eduskuntavaaleissa. Tämä tapahtui Pohjois-Kaijalan vaalipiirissä vasemmistoliiton kanssa. SDP asetti listalle Ilja Va­ semmistoliitto kolme ehdokasta.

21 Kampanjasuunnittelu ja toteutus

Puolueen kampanjasuunnittelu nojasi aikaisempaa enemmän tutkittuun tietoon. Puolu­ eiden yhteistä mielipidetiedustelua teettävät puolueet saivat käyttöönsä päättyneen eduskuntavaalikauden euro-, kunnallis-ja eduskuntavaalien yliopistollisen seurantatut­ kimusten konetaulukot. Niissä selvitettiin lähinnä vaalikäyttäytymiseen vaikuttavia imagoja ja mainontaa.

Eduskuntavaalien tutkimussarjan tiedustelut tehtiin viikonvaihteessa 19.-23.2. ja 5.-9.3. ja jälkitutkimus toteutetaan 26.-30.3.1999. Tuloksia voitiin verrata Gallupin 16.-20.10.1998 tekemän niin kutsuttuun vaalien pilottitutkimukseen ja puolueiden 29.1 .-2.2.1999 teettämänyhteistutkimuksen aineistoon. Asiantuntijamme Pekka Tont- tilan tekemien raporttien pohjalta voitiin saada vaalikampanjan etenemisestä ajan tasalla olevaa tietoa puoluejohdon käyttöön.

Kesällä 1998 toteutettiin laaja kohderyhmätutkimus, jolla selvitettiin vaalinalustunnel- mia eläkkeensaajien, nuorten äänestäjien ja lähiöissä asuvien naisten keskuudessa. Tutkimukset olivat osaltaan vaikuttamassa kohderyhmävalintoihin.

Kampanjan kohderyhmät määriteltiin siten, että vakiintunut kannattajakunta, johon kuuluu paljon ammattiyhdistysaktiiveja ja eläkkeensaajia otettiin erityisen aktivointi- kampanjan kohteeksi. Tätä kutsuttiin nimellä projekti 99. Lähiöissä asuviin naisiin, epäröiviin eläkkeensaajiin ja työssäkäyviin nuoriin kohdistui myös mediakampanjaa.

Puoluetoimistoon muodostettiin kaksi työryhmää, jotka valmistelivat vaalikampanjaa, toinen viestinnän ja toinen kampanjakokonaisuuden näkökulmasta. Molemmat toimi­ vat puoluesihteerivetoisesti ja mukana oli myös ulkopuolista apua. Keväällä 1999 nämä yhdistettiin tiimiksi, joka alkoi syyskauden alettua kokoontua päivittäin.

Tieto piirien ja puolueen välillä liikkui pääasiassa sisäisen sähköpostin välityksellä. Uutena välineenä otettiin käyttöön Forward~eteenpäin~välitä -sähköpostiviesti, jolla päivittäin tavoitettiin sadoittain puolueaktiiveja. Viesteissä oli sekä poliittista taustaa että kampanjatietoa. Lisäksi tietoa välitettiin piirien toiminnanjohtajakokouksissa, Viikottaisissa puhelinneuvotteluissa ja telefaxilla.

Ehdokkaille tuotettiin tausta-aineistoja, jotka toimivat myös koulutusaineistona. Eh­ dokkaille ja vaalityöntekijöille tarkoitetut vaalityökansiot toimitettiin ehdokkaille piirien kautta jo elokuussa ja niihin tarkoitettua vaalityötä tukevaa aineistoa neljä

22 Toimintakertomus 1999

kertaa syys-lokakuun aikana. Ehdokkaat nimenneiden piirikokousten j a puoluevaltuus­ ton kokouksen jälkeen ehdokkaille toimitettiin suoraan seitsemän täydennysaineistoa.

Kuukausi ennen vaaleja ehdokkaat saivat vaalijulistuksen teemoista valmistetut len- näkkiluonteiset tietopaketit, katekismukset. Ne olivat vaalijulistuksen taustana myös Internetissä SDP :n kotisivulla. Ehdokkaille toimitettiin myös puoluehallituksen esityk­ set toukokuun 1999 puoluekokouksen kannanotoiksi. Vaalityötä tukivat myös välira­ portti Paavo Lipposen hallituksen ohjelman toteutumisesta ja eduskuntaryhmän asiasta vaalivaltiopäiville valmistama kalvosarja.

SDP:n puoluevaltuusto antoi 26.11.1998 vaalijulistuksen Tavoitteena täystyöllisyys. Sille loi taustan kolme keskustelumuistiota SDP:n sosiaalisen hyvinvoinnin työryhmän 14.9.1998 muistio Kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan, talouspoliittisen valmistelu­ ryhmän 14.9.1998 muistio Tavoitteena täystyöllisyys ja 18.11.1998 valmistunut muis­ tio Uudistuva kunta-ja aluepolitiikka.

Vaalikampanja oli entistä ehdokaskeskeisempi. Puolueen panostus vaaleihin oli noin 2,5 miljoonaa markkaa, piirien hieman yli kolme miljoonaa markkaa ja ehdokkaat käyttivät arvioiden mukaan yhteensä yli kymmenen miljoonaa markkaa.

Vaalityötä pyrittiin viemään entistä enemmän kansan pariin, ostoskeskuksiin ja toreil­ le. Soppatykit, kahvit, ruusut ja ilmapallot olivat suosittuja kampanjakeinoja. Sisätilai- suuksia oli entistä vähemmän eivätkä ne vetäneet ulkopuolista yleisöä aikaisempaa enempää, päin vastoin. Useamman puolueen ehdokkaiden yhteiset vaalikeskustelut lisääntyivät ja osoittautuivat hyviksi sekä julkisuuden että yleisön saannin kannalta.

Yhdessä ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattien kanssa käynnistettiin aktivoin- tikampanja projekti 99. Voionmaan opistolla järjestettiin ehdokaskoulutusta, jonka piirissä oh yli 100 ehdokasta. Lennäkkipohjia työpaikoille tehtiin aiheina muun muas­ sa yleissitovuus, työreformi, verotus, optiot, eläkeikä ja työttömyys. Voionmaan Opistolla koottavat ehdokaskansiot lähetettiin noin 150 ehdokkaalle. Täydentävää tausta-aineistoa toimitettiin ehdokkaille jaannettiin asiakysymyksissä puhelinpalvelua.

Vaalimateriaali ja -rekvisiitta

Puolue teki vaalijulisteen, jonka tunnuksena oli “Elämässä mukana - yhdessä tur­ vallisesti”ja ruotsinkielisen julisteen “Trygghet i livet - tillsammans”. Piirikohtai- sesti ehdokkaista tehtiinperinteinenehdokasjuliste.Ehdokkaillejakunnallisjärjestöille

23 tehtiin ilmoituspohjia ja -logoja. Piireille tehtiin telttoja, päivänvaloja, lippusiimoja, kahvimukeja, makeisia, näyttelysomisteita ja banderolleja.

Muusta vaalimateriaalista kannattaa mainita puolueen j a Sosialidemokraattisten naisten ilmapallot, joita jaettiin kymmeniä tuhansia eri puolilla maata jäljestetyissä vaalitilai­ suuksissa.

Vaalimainonta

Puolue teki ensimmäisen tv-mainoksensa jo kesällä 1998. Se esitettiin ensimmäisen kerran joulun jälkeen. Varsinainen kampanja käynnistyi vasta maaliskuun alussa. Tv- mainosten tehoa tutkittiin eri yhteyksissä.

Vaalimainonnan tehoa seurattiin myös yhdessä muiden suurten puolueiden kanssa toteutetulla Gallupkanava-seurannalla. Lopulliset tulokset saadaan vaalien jälkeen. Puolue mainosti myös aikakauslehdissä. Mainoksissa tuotiin esille puolueen linjauksia yhdistettynä tunnettuihin kasvoihin, kuten ministereihin, eduskuntaryhmän johtoon ja nuorisojärjestön puheenjohtajaan. Mainoksia oli myös ruotsinsuomalaisten lehdissä, ay-lehdissä ja eräissä kohderyhmäjulkaisuissa.

Naisliiton toimesta julkaistiin mainoksia naisten lehdessä. Ne noudattivat puolueen ilmoittelun linjaa.

SDP:n vaalijulistus toteutettiin myös pistekiijoituksella ja se levisi sokeiden organisaa­ tioiden kautta koko Suomeen.

Europarlamenttivaalit

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai europarlamenttivaaleissa 221 543 ääntä ja ääniosuus oli vain 17,8 prosenttia. Puolue menetti neljännen paikkansa europarlamen­ tissa. SDP menetti edellisistä eurovaaleista 261 034 ääntä ja joutui tyytymään kolman­ neksi suurimman puolueen asemaan. Koko EU:n alueella sosialidemokraatit menetti­ vät kannatustaan äänestysaktiivisuuden jäädessä kaikkialla alhaiselle tasolle. Suomessa äänestysaktiivisuus oli 30,1 prosenttia.

Kokoomus, Vihreät ja Kristillisten liitto nousivat vaalien voittajaksi. Suurimmat tappi­ ot kokivat Keskusta, sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto, joista kaksi viime mainit­ tua menettivät kumpikin yhden paikan parlamentissa.

24 Toimintakertomus 1999

Kokoomus oli suurin puolue 25,3 prosentin ja 313 732 äänen kannatuksellaan. Silti Kokoomuskin menetti edellistä vaaleista 250 103 ääntä. Keskusta sai 21,3 prosenttia ja 264 593 ääntä. Keskustan menetys oli äänissä laskien suurin kaikista puolueista, 283 448 ääntä edellistä Eurovaaleista..

Vasemmistoliiton kannattajat vähenivät edellisistä eurovaaleista 123 738 äänestäjällä. Vasemmistoliitto sai 112 752 ääntä, joka vastasi 9,1 prosentin kannatusta.

Vihreät voittivat yhden lisäpaikan europarlamenttiin lähinnä Heidi Hautalan henkilö­ kohtaisen äänimäärän ansiosta. Vihreät saivat 166 801 ääntä ja 13,4 prosenttia. He menettivät edellisistä vaaleista vain 28 045 ääntä.

Ehdokasasettelu

Ehdokasasettelu toteutettiin syksyllä 1998, ensin piireissä ja sitten puoluevaltuustossa marraskuun lopulla. Listalle asetettiin 20 ehdokasta, joista kahdeksan oli naisia.

Tiedonkulku puolueen sisällä

Kampanjan aikana käytettiin jo eduskuntavaaleissa hyvän palautteen saanutta Fonvard-sähköpostiviestintää. Jokaisena arkipäivänä tavoitettiin sen kautta tuhansia aktiiveja. Myös ehdokkaisiin yhteydenpito, erityisesti kampanjan loppuaikana, tapah­ tui pääasiassa sähköpostitse.

Kampanjan alussa ehdokkaille lähetettiin joka viikko kirje, jossa kerrottiin puolueen kampanjan valmistelutilanteesta. Ehdokkaille jäljestettiin yksi yhteinen kokoontumi­ nen, jossa sovittiin pelisäännöistä ja kampanjan rakenteesta.

Ehdokkaille tuotettiin tausta-aineistoja, jotka toimivat myös koulutusaineistona.

Viestintästrategia

Vaalikampanjan kohderyhmiksi päätettiin hyvin varhaisessa vaiheessa samat kuin eduskuntavaaleissa. Kohderyhmiä oli kolme: SDP:n perinteinen kannattajakunta (Mo- nitor työväestö), koulutetut naiset (25-45 -vuotiaat) sekä nuoret ja kaupunkien ne väestöryhmät, joilla on ollut taloudellisia vaikeuksia.

25 Vaaliviestinnän painopisteenä oli näkyminen uutisissa, lehdissä ja ajankohtaislähe- tyksissä puolueen politiikkaa tukevilla tavoilla. Valtakunnallisen mainonnan kanavaksi valittiin televisio ja alueiden ykköslehdet, niin sanottu Kärkimedia.

Vaalimateriaali ja -rekvisiitta

Puolue teki suomenkielisen vaalijulisteen, jonka tunnuksena oli “Ihmisten Eurooppa - yhdessä turvallisesti” ja ruotsinkielisen julisteen “Människornas Europa - Trygghet tillsammans”. Julisteissa esiintyivät eurovaaliehdokkaat.

Puolue teki ehdokkaista sekä suomen- että ruotsinkielisen esitteen, jossa ehdokastieto- jen lisäksi oli puolueen vaalijulistus.

Muusta vaalimateriaalista kannattaa mainita puolueenjaSosialidemokraattisten naisten ilmapallot, joita jaettiin kymmeniä tuhansia eri puolilla maata jäljestetyissä vaalitilai­ suuksissa.

Vaalimainonta

Puolue teki kaksikymmentä erilaista ehdokasmainosta televisiomainontaa varten. Puolue osti kaikille ehdokkaille saman verran televisioaikaa sekä valtakunnalliseen että alueelliseen verkkoon.

Puolue julkaisi ehdokkaiden yhteismainokset molemmissa iltapäivälehdissä, Helsingin Sanomissaja alueiden ykköslehdissä, kussakin kaksi kertaa. Lisäksi sosialidemokraat­ tisissa lehdissä oli yksi ilmoituskierros. Mainontaa tehostettiin ilmoituksilla mm. TULin liittojuhlalehdessä ja eräissä ay-lehdissä.

SDPin eurovaalijulistus ja eurovaaliehdokkaiden esittely toteutettiin myös pistekir- joituksella ja se levisi sokeiden organisaatioiden kautta koko Suomeen.

Presidentinvaali 2000

Sosialidemokraattinenpuolue oli jo edellisissä presidentinvaalissa vuonna 1993 omak­ sunut uuden käytännön presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Silloin varsin nopealla aikataululla jäljestetyt esivaalit saivat osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Tältä poh­ jalta puoluevaltuusto puoluekokouksen antamin evästyksin uudisti puolueen sääntöjä. Uutta esivaalikäytäntöä sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa.

26 Toimintakertomus 1999

Ennen esivaalia puoluehallitus ilmoitti puolueosastoille määräajan, johon mennessä ehdokkaita presidenttiehdokkaan jäsenvaaliin tuli asettaa. Puoluevaltuusto päätti ko­ kouksessaan 3.3.1999 presidenttiehdokkaan asettamisen delegoimista puoluekokouk­ selle. Puoluehallitus puolestaan käsitteli kokouksessaan 25.2.1999 SDP:n president­ tiehdokkaan asettamisaikataulua, koska se vaikutti ratkaisevasti puoluevaltuuston päätökseen.

Pohjana päätöksenteolle oli SDP:n sääntöjen 25 pykälä, jossa todetaan: “Oikeus aset­ taa ehdokkaita jäsenäänestyksiin on puolueosastoilla sekä vähintään viiden johonkin puolueosastoon kuuluvan äänioikeutetunjäsenen muodostamilla valitsijayhdistyksillä. Puolueosaston jäsen voi kuulua vain yhteen valitsijayhdistykseen. Presidenttiehdok­ kaasta jäljestettävässä jäsenäänestyksessä tulee ehdokkaan olla vähintään kymmenen puolueosaston tai vähintään 250 äänioikeutetunjäsenen muodostaman valitsijayhdis­ tyksen esittämä.”

Puoluehallituksen asettaman jäijestö-ja sääntötyöryhmän laatiman muistion mukaan oli mahdollista jatkaa puolueen sisäistä ehdokasasettelua 28.4.1999 saakka. Näin tehtiinkin. Puoluehallituksen oli varmistuttava asetettujen ehdokkaiden suostumuksesta 29.4.1999 mennessä. Myös näin meneteltiin.

Koska tiedossa ei ollut, tulevatko esivaalit ylipäänsä jäljestettäviksi, vaalien järjestä­ mistapaa ei vielä tuolloin ratkaistu. Puoluehallitus kuitenkin päätti, että mikäli ehdok­ kaita on useampia kuin yksi ja päädytään esivaaliin, se jäljestetään toukokuun puolivä­ lissä siten, että muille kuin puolueiden jäsenille jää riittävästi aikaa rekisteröityä äänes­ täjiksi. Rekisteröityminen tapahtuu puhelimitse valtakunnalliseen maksulliseen nume­ roon 50 markan rekisteröitymismaksulla. Puoluetoimistolle annettiin valtuudet käyn­ nistää toimet ennakkorekisteröinnin teknisistä valmisteluista välittömästi.

20 prosenttia puolueosastoista asetti joko yhden tai useampia ehdokkaita. Asetettuun määräaikaan mennessä oli asetettu sääntöjen määräämällä tavalla seuraavat suostu­ muksensa antaneet henkilöt: ulkoministeri Taija Halonen, Europarlamentaarikko Pertti Paasio sekä EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman. Näiden lisäksi tasavallan president­ ti Martti Ahtisaarta oli laajasti esitetty ehdokkaaksi. Hän kuitenkin ilmoitti puoluehalli­ tukselle, ettei ole käytettävissä ehdokkaaksi SDP:n esivaalissa.

Ehdokkaat kiersivät jonkin verran kentällä vaalitilaisuuksissa. Lyhyt kampanja-aika ja ehdokkaiden työkiireet rajoittivat yhteiset tilaisuudet yhteen. Imatralla 16.5.1999

27 jäljestetty paneelikeskustelu kokosi j ärj esto väen lisäksi paikalle runsaan tiedotusväli­ neiden edustajien joukon.

Esivaali jäljestettiin uumavaalina paikallisella tasolla 22. -24.5.1999. Vaikka puolu­ een ulkopuolisilla oli mahdollisuus osallistua, ulkopuolisten rekisteröityneiden osuus jäi valitettavan alhaiseksi, noin kolmeen sataan. Tämä johtui siitä, että ennakkoon rekisteröitymistä ja 50 markan maksua vierastettiin.

Kaiken kaikkiaan äänioikeuttaan käytti 12 789 äänestäjää. Tulos oli selkeä. Ulkominis­ teri Taija Halonen sai reilusti yli puolet annetuista äänistä, 7342 ääntä, mikä oli 57,7 prosenttia annetuista äänistä. Europarlamentaarikko Pertti Paasio kiri toiseksi lähinnä Pohjois-ja Itä-Suomen äänillä. Paasio sai 2837 ääntä, mikä on 22,2 prosenttia äänistä. EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman sai 2570 ääntä, 20,1 prosenttia annetuista äänis­ tä.

28 Toimintakertomus 1999

Äänet jakautuivat seuraavasti:

Piiri Tarja Halonen Pertti Paasio Jacob Söderman Helsinki* 1020 165 297 Uusimaa 1002 281 492 Varsinais-Suomi 487 246 470 Satakunta 489 297 150 Etelä-Häme 521 217 79 Pirkanmaa 707 285 230 Kymi 694 282 159 Mikkeli 381 119 69 Pohjois-Savo 262 62 48 Pohjois-Karjala 323 159 31 Keski-Suomi 362 212 93 Pohjanmaa 409 240 331 Oulu 361 160 61 Lappi 228 93 32 Rekisteröityneet 136 19 28 Yhteensä 7382/57,72% 2837/22,18% 2570/20,1%

* sisältää myös Brysselin äänet (19)

Esivaali tuloksen pohjalta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialde- mokratiska Parti rp:n XXXVIII puoluekokous päätti 30.5.1999 asettaa ulkoasiainmi­ nisteri, kansanedustaja Tarja Halosen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdok­ kaaksi vuonna 2000 presidentin vaaliin.

Piirien neuvottelupäivät

Edellisen syksyn myönteisten kokemusten pohjalta jäljestettiin elo-syyskuussa suur- läänipohjaiset neuvottelupäivät, joilla käsiteltiin ajankohtaista poliittista tilannetta,

29 aluepolitiikkaa sekä suurläänien sisällä piirien välistä yhteistoimintaa. Neuvottelupäi­ vät jäljestettiin

Etelä-Suomi 21.8.1999 Helsingissä Länsi-Suomi ei tänä vuonna pidetty Itä-Suomi 4.9.1999 Kuopiossa Lappi ja Oulu 28.-29.8.1999 Torniossa

T oimitsijakokoukset

Piirien toiminnanjohtajakokouksia jäljestettiin seuraavasti:

Helsingissä 23.-24.1.1999 Sotkamossa 28.01.1999 Helsingissä 25.03.1999 Helsingissä 27.04.1999 Vaasassa 18.05.1999 Polvijärvellä 23.-24.8.1999 Ylihärmässä 16.9.1999 Rovaniemellä 03.11.1999 Helsingissä 21.11.1999

Puolueen, piirijärjestöjen, kunnallisjärjestöjen sekä sisar-ja yhteistyöjärjestöjen työn- tekijöidenneuvottelupäivätjärjestettiin 23-24.8.1999 Polvijärvellä Huhmarin lomakes­ kuksessa. Osanottajia oli hieman yli sata.

Piirien toimistonhoitajien kokouksia järjestettiin 18.-21.9.1999 Sodankylässä ja 13.12.1999 Helsingissä.

Muut valtakunnalliset tilaisuudet

Puolueen valtakunnalliset Vaali valtiopäivät järjestettiin Espoon Dipolissa 23.- 24.1.1999. Paikalla oli lähes 700 osallistujaa.

Presidentinvaalit käynnistettiin 12.12.1999 Marina Congress -centerissä yli 2000 hengen yleisötilaisuudella.

30 Toimintakertomus 1999

Puolueveteraanien perustamien Wanhojen Tovereiden neuvottelupäivät pidettiin Tu­ russa 14.-15.8.1999. Tapaamisen aiheena oli SDP 100 vuotta.

4.2. Ammattiyhdistystoiminta

Yleistä

Toimintavuoden loppupuolella pyrittiin saamaan aikaan j atkoa maan talouden kannalta menestyksekkäästi toteutetulle tulopoliittiselle linjalle. Neuvottelut eivät johtaneet toivottuun tulokseen ammattiliittojen monimuotoisten erityistarpeiden vuoksi. Toinen merkittävä keskustelun aihe toimintavuonna oli työsopimuslakikomitean työn valmis­ tumisen arviointi ja sieltä erityisesti työehtosopimusten yleissitovuus määräysten selventäminen.

Ammattiyhdistystoimikunta

Ammattiyhdistystoimikunnan jäseninä 1999 puoluekokoukseen saakka olivat SDP: Paavo Lipponen (puheenjohtaja), Kari Laitinen, Reijo Laitinen, Matti Kouri ja Ari Kekkinen (sihteeri). SAK: Lauri Ihalainen (varapuheenjohtaja), Tuulikki Kannisto, Per-Erik Lund, Jarmo Lähteenmäki, Pertti Ahonen, Jouni Riskilä, Maj-Len Remahl, Kauko Lehikoinen, Kalevi Vanhanen ja Mauri Kivistö. STTK: Esa Swanljung (varapuheenjohtaja), Seppo Junttila, Raija Hukkamäki, Kaarina Muhii, Ilkka Joenpalo, Helena Rissanen ja Mikko Mäenpää. AKAVA: Reijo Virtanen

Puoluehallitus nimesi uuden ammattiyhdistystoimikunnan jäseniksi: SDP: Paavo Lipponen (puheenjohtaja), Kari Laitinen, Reijo Laitinen, Matti Kouri ja Ari Kekkinen (sihteeri). SAK: Lauri Ihalainen (varapuheenjohtaja), Tuulikki Kannisto, Per-Erik Lund, Jarmo Lähteenmäki, Raimo Rannisto, Jouni Riskilä, Maj-Len Remahl, Kauko Lehikoinen, Kalevi Vanhanen ja Mauri Kivistö. STTK: Esa Swanljung (varapuheenjohtaja), Seppo Junttila, Raija Hukkamäki, Kaarina Muhii, Ilkka Joenpalo, Helena Rissanen ja Mikko Mäenpää. AKAVA: Pekka Hemmilä ja Joel Salminen

Toimikunnan sihteeristönä toimivat Pekka Sarkkinen, Tom Holmroos, Pertti Rauhio, Reijo Virtanen, Irma Tuomisto, Matti Kouri ja Ari Kekkinen.

31 Edustaja- ja liittokokoukset

Rakennusliitto piti liittokokouksensa 7.-9.5199. Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pekka Hynönen (vas) ja sihteeriksi Mauri Kivistö.

Kiinteistötyöntekijäin liiton liittokokous pidettiin Kiljavalla 4.-5.9.1999. Liiton pu­ heenjohtajana jatkaa Risto Sorsa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n valtuusto valitsi puheenjohtajakseen STTK-J:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään 2.12.1999 pitämässään kokouksessa. Esa Swanljungin siirtyi muihin tehtäviin.

Järjestötoiminta

SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteinen presidentin vaalityöseminaari jäljestettiin 21-23.11.1999 Tukholmassa. Samalla perehdyttiin Ruotsin poliittiseen-ja työmark­ kinatilanteeseen. Osanottajia oli 100.

Pohjoismainen ay-sihteerien kokous pidettiin Norjassa 21 .-23.6.1999. Aiheena oli työ­ paikoille ulottuva poliittinen työ. SDPrsta osallistuivat kokoukseen Ari Kekkinen ja Matti Kouri ja SAKrsta Ghrister Björkstrand.

43. Kunnallispoliittinen toiminta

Kunnallis-ja aluepoliittisen työryhmän puheenjohtajana ennen puoluekokousta toimi Jukka Mikkola ja varapuheenjohtajina Lauri Metsämäki ja Ulla Juurola. Sihteereinä ovat toimineet Sinikka Mikola ja Tom Holmroos. Lisäksi työryhmän työhön ovat osallistuneet ministeri Jouni Backman ja hänen erityisavustajansa Mikael Jungner.

Työryhmä kokoontui ennen puoluekokousta kolme kertaa. Työryhmä käsitteli kuntien ja valtion välisiä suhteita, kunnallistalouden ajankohtaisia ongelmia ja aluehallinnon sekä aluepolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Työryhmä seurasi tiiviisti myös Suomen kuntaliiton sekä Euroopan Unionin alueiden komitean asioita.

Puoluekokouksen jälkeen asetetun kuntatyöryhmän puheenjohtajaksi asetettiin Jukka Mikkola, varapuheenjohtajiksi Elina Lehto, Kari Urpilainen ja Lasse Eskonen. Sihtee­ reinä ovat toimineet Jouko Sillanpää ja Sinikka Mikola. Uusi työryhmä on ennättänyt

32 Toimintakertomus 1999

kokoontua jo kolme kertaa. Se on asettanut ensimmäiseksi tavoitteekseen puolueen kunnallisvaaliohjelman laatimisen.

4.4. Maaseutupoliittinen toiminta

Puoluehallituksen nimeämässä maaseutupoliittisessa työryhmässä ennen puolueko­ kousta toimi puheenjohtajana Kari Rajamäki, varapuheenjohtajana Taina Lackman ja sihteerinä Leif Ehmsten. Lisäksi työryhmää on avustanut Tapio Hellsten sosialidemo­ kraattisesta eduskuntaryhmästä.

Maaseutupoliittinen työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Työryhmä on käsitellyt ajan­ kohtaisia maa-ja metsätalouspoliittisia kysymyksiä sekä valmistellut puolueelle kan­ nanottoa maaseutupolitiikasta.

4.5. Piirijärjestöt ja jäsenistö

Kertomusvuonna oli toiminnassa 14 suomenkielistä piirijärjestöä. Itsenäisenä piirijär­ jestönä on toiminut Ruotsalainen Työväenliitto, jonka toiminta-alue on Helsingin, Uu­ denmaan, Turun eteläinen ja Vaasan vaalipiirit.

Piiritoimistojen henkilökunta:

Helsingin piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Janne Puumi 1.1.1999 oman toimen ohella ja kokopäivätoimisesti 1.4.1999 alkaen ja toimistonhoitajana Sirkku Salminen sekä vaalityöntekijänä Amos Hasan 30.4. saakka.

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Esko Berg ja toimistonhoitajana Virpi Haapala.

Varsinais-Suomen piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Ilkka Kero sekä toimiston­ hoitajana Johanna Jalonen 15.1.1999 saakka ja 18.1.1999 lähtien Anne Sirkiä.

Toiminnanjohtajana on toiminut Pekka Ovaska ja toimistonhoitajana Liisa Vannekari.

Etelä-Hämeen piiri: T oiminnanjohtajana on toiminut Raimo Turunen ja toimistonhoi­ tajana Irmeli Wilen.

33 Pirkanmaan piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Harri Sandell ja toimistonhoi­ tajana Tarja Auvinen.

Kymen piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Ossi Roininen ja toimistonhoitajana Raija Holopainen.

Mikkelin piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Voitto Lyytikäinen ja toimistonhoitaja­ na Laura Vihamies 1.10.1999 saakka.

Pohjois-Savon piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Eero Hoffren ja osa-aikaisena toimistonhoitajana Hely Manninen.

Pohjois-Karjalan piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Reijo Jeskanen ja toimiston­ hoitajana Sanna Konttinen 30.6.1999saakka ja 1.8. 1999 alkaen Tuija Kuusisto.

Keski-Suomen piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Jari Blom ja toimistonhoitajana Marita Putkonen.

Pohjanmaan piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Aarne Heikkilä ja toimitsijana Erkki Aho 1.2.1999 saakka.

Oulun piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Jyrki Pohjola ja toimistonhoitajana Eija Henttonen 31.12.1999 saakka.

Lapin piiri: Toiminnanjohtajana on toiminut Seppo Nordström ja toimistonhoitajana Liisa Kuntsi 1.11.1999 saakka.

Finlands Svenska Socialdemokrater: Toiminnanjohtajana on toiminut Stefan Sjöberg, toimitsijana Anders Björklöf ja toimistonhoitajana Carola Grönlund.

Jäsenistö

Kertomusvuoden päättyessä puolueen jäsenrekisterissä oli 62 195 jäsentä. Miehiä oli 37 791 ja naisia 24 404, vapaajäseniä 21 130, maksuvapaita jäseniä 5 329 ja äänioikeu­ tettuja jäseniä 49 960. Jäsenmaksut olivat vuodenvaihteessa hoitamatta 12 235jäsenel­ tä.

34 Toimintakertomus 1999

Vuoden 1999 aikana puolueeseen liittyi 814 uutta jäsentä ja jäsenyydestä poistui 2 730 henkilöä. Äänioikeutettujen määrä väheni 1 448 jäsenellä.

Puoluejärjestojen ja jäsenten määrä piirijärjestöittäin 31.12.1999:

P iiri Puolue­ M uutos Jäsen ­ M uutos Äänioi­ M uutos osastoja m äärä (% suluissa) k eutetut (% suluissa) jäsenet

Helsinki 82 -3 4529 -1 6 5 (1 ,7 ) 3671 - 97 (2,6)

Uusimaa 119 -2 7273 - 207 (2,8) 6009 -1 3 6 (2,3)

V-Suomi 125 -2 5158 - 195 (3,8) 4147 -1 1 8 (2,8)

Satakunta 78 - 4757 - 99 (2,1) 4112 -1 4 8 (3,6)

E-Häme 60 -2 4466 -1 2 0 (2,7) 3762 - 78 (2,1)

Pirkanmaa 111 - 6276 -1 9 2 (3,1) 5089 -143 (2,8)

Kymi 55 -1 6328 -231 (3,7) 5383 -213 (4,0)

Mikkeli 65 -2 3112 -9 7 (3 ,1 ) 2505 - 52 (2,1)

Pohj-Savo 39 -1 2033 -3 4 (1 ,7 ) 1595 - 40(2,5)

P-Karjala 76 - 3689 - 98 (2,7) 2902 - 93(3,2)

K-Suomi 73 -2 4224 -1 8 5 (4,4) 3231 -103 (3,2)

Pohjanmaa 61 -1 3115 - 79 (2,5) 2453 - 59 (2,4)

Oulu 62 - 2839 - 83 (2,9) 1939 - 57 (2,9)

Lappi 44 -2 2043 - 89 (4,4) 1374 - 52 (3,8)

FSD 67 - 2353 -4 2 (1 ,8 ) 1788 - 59 (3,3)

Y hteensä 1117 -18 62195 -1916 (3,1) 49960 -1448 (2,9)

Kertomusvuonna toimi 123 kunnallisj ärjestöä, joista 112 suomenkielistä ja 11 ruotsin­ kielistä.

Vuonna 1999 perustettu yhdistys

Yhdistys Kunta Piiri Uusi Sosialidemokratia - Kouvola Kouvola Kymi

35 Vuonna 1999 purkautuneet yhdistykset

Yhdistys Kunta Piiri

Vääksyn SosialidemokraatitAsikkala E-Häme Kymintehtaan Sos.-dem. Naisyhdistys Kuusankoski Kymi Heinolan mlk:n Työväenyhdistys Heinola Mikkeli Turun Sos.-dem. Kilta Turku V-Suomi Simpeleen Sos.-dem. Naisyhdistys Rautjärvi Kymi Hirvaan Sos.-dem. Työväenyhdistys Rovaniemi mlk Lappi Janakkalan Sos.-dem. Toimihenkilöt Janakkala E-Häme Iisveden Sos.-dem. Työväenyhdistys Suonenjoki P-Savo Järventaustan Työväenyhdistys Lammi E-Häme Länsi-Raision Sos.-dem. Yhdistys Raisio V-Suomi Perkkaan Sosialidemokraatit Espoo Uusimaa Petäjäskosken Sos.-dem. Työväenyhd. Rovaniemi mlk Lappi Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys Helsinki Helsinki Pihtiputaan Sd Kunnallisjärjestö Pihtipudas K-Suomi Muurasjärven Työväenyhdistys Pihtipudas K-Suomi Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys Keuruu K-Suomi Kulomäen Sosialidemokraatit Vantaa Uusimaa Pieksämäen Sos.-dem. Yhdistys Pieksämäki Mikkeli Noormarkun Sd Kunnallisjärjestö Noormarkku Satakunta Ilomantsin Sd Kunnallisjärjestö Ilomantsi P-Katjala Vaasan Sos.-dem. Toveriseura Vaasa Pohjanmaa Urheiluväen Sosialistiseura Helsinki Helsinki Ekalaisten Sos.-dem. Yhdistys Helsinki Helsinki

4.6. Koulutustoiminta ja periaateohjelman uudistaminen

Toimintavuosi 1999 olijärjestöllisesti koko puolueelle vaativa. Kevään eduskuntavaa­ lit, puoluekokous, EU- parlamenttivaalit ja presidentinvaalit tekivät kaudesta toimin­ nallisen supervuoden. Koulutuksessakin keskityttiin näiden olennaisten tapahtumien ja kampanjoiden tukemiseen.

Puolueen omaan koulutukseen luotua tuki- ja seurantapalvelua laajennettiin nyt kol­ mantena toiminta-vuotena myös perusjärjestöihin. Muutamat piirit alkoivat toteuttaa pitempikestoista uusien jäsenten koulutusta. Aatepajoja käynnistyi SDP:n, nais-,

36 Toimintakertomus 1999

nuoriso- ja opiskelijaliiton perustasolla. Aatepajojen sisällöt koostuivat periaateohjel­ man uudistamisen teemoista.

Vaali-j a puoluekokousvuoden ruuhkasta huolimatta koulutuksen määrälliset tavoitteet saavutettiin.

Vuoden aikana puolue pystyi tajjoamaan opintotilaisuuksia 7125 jäsenelle. Tavoitim­ me 11 prosenttia jäsenkunnasta. Miesten osuus osallistuneista oli 11 prosenttia ja naisten 11 prosenttia. Erilaisia opintotilaisuuksia jäljestettiin 293 kertaa. TSL:n SDPille myöntämä 1253 tunnin opintotuntikiintiö ylitettiin. Oppitunteja kertyi 1631. Keskimääräinen opintotapahtuman kesto nousi likelle kuutta tuntia.

Naisliiton toimesta yhteistyössä puoluepiirien kanssa toteutettiin jäijestövalmiuksien kehittämiskursseja. Pääsääntöisesti tilaisuudet toteutettiin paikallisinaja iltaisin. Ai­ heena olivat jäjjestöjohtaminen, kokous-, puhe-, esitys- ja ilmaisutaidot. Otetta elä­ mään - kurssit olivat suosittuja.

TSL jäljesti yhteistyössä SDP:n, ay-liikkeen sekä Sd-europarlamenttiryhmän kanssa kahdeksan EU ja aluevaikuttaminen - viikonvaihdekurssia. Teemoina olivat mm. aluepolitiikka ja alueellinen edunvalvonta. Näille kursseille osallistui 227 aluevaikutta- jaa. Heille täydennysjaksoina toteutettiin Brysseliin 2 opinto-matkaa. Yhteistyössä TSL:n kanssa toteutettiin myös viisi Talous, työllisyys ja hyvinvointi - viikonvaihde- kurssia. Niihin osallistui 126 aktiivia.

Jäijestökoulutuksessa keskityttiin viestinnän taitojen kehittämiseen, joka on yksi vii­ destä SDP:n tärkeimmistä kehittämisalueista.

Periaateohjelman uudistustyö jatkui. Työryhmäkokoontui uudistustyön aikana kaikki­ aan 29 kertaa. Jäsenten osallistumisaste pysyi korkeana. Periaateohjelman uudistami­ sen tueksi tuotettiin kaikkiaan 12 keskustelu-ja virikeaineistoa aatepajoihin. Viimei- simpinä julkaistiin Johdatus sosialidemokratian perusteisiin, Taloudellinenmenestymi- nen muutoksessa sekä Sosialidemokratian arvot ja eettinen perusta.

Aineistot koottiin periaateohjelma- ja erityistyöryhmien jäsenten ja asiantuntijoiden khjoituksista. Julkaisujen 3000 kappaleen painos lähetettiin piireihin, perusosastoihin ja aatepajojen vetäjille sekä tiedotusvälineille. Useimmista jäljestettiin erityinen tiedo­ tustilaisuus. Perusosastoissa aatepoliittinen opintotoiminta saatiin liikkeelle.

37 Epäilemättä resurssimme käsitellä tällaista määrää aatepolitiikkaa oli äärirajoilla. Samaan aikaan samat ihmiset työskentelivät myös muiden tärkeiden puolueko- kousasioiden ja kolmien vaalien keskellä. Silti itse periaatekeskustelun ja -prosessin synnyttämiseen pyrkiminen on ollut modernisoituvan liikkeen pohjustusta. Periaate- ja tulevaisuuden suuntakeskustelua sekä poliittista ohjelmatyötä tullaan jatkamaan puoluekokouksen päätöksen mukaisesti tällä puoluekokouskaudella. Haluamme olla myös alkavalla uudella vuosisadalla johtava poliittinen ja yhteiskunnallinen uudistus­ liike Suomessa.

Puoluekokoukseen asti jatkunut avoin keskustelu tuotti Sosialidemokratian periaatteet. Asiakitja käännettiin ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja espanjaksi. Myös muissa sisarpuolueissa ja Sosialistisessa Internationaalissa on tällä hetkellä käynnissä periaateohjelmien uudistustyö.

Koulutukseen kiijautui toimintavuotena menoja kaikkiaan n. 860 000 markkaa, mihin saatiin TSL-opintokeskusapua vajaat 300 000 mk. Periaateohjelmaan ja muuhun aate­ poliittiseen työhön puolue panosti kahden vuoden aikana yli miljoonaa markkaa.

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

5.1. Toiminnan päälinjat

SDP:n kansainvälinen toiminta oli vuoden 1999 aikana vilkasta. Sen pääasioita olivat eduskuntavaaleihin, Euroopan parlamentin vaaleihin, SDP:n 100-vuotisjuhlakokouk- seen sekä Suomen puheenjohtajuuteen Euroopan unionissa liittyneet kansainväliset kysymykset.

Sosialistisen Internationaalin tärkein tapahtuma vuoden 1999 aikana oli jäijestön kongressi Pariisissa. Siellä luotiin suuntaviivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen jäijestön kehittämiselle. Lisäksi SI:lle valittiin uusi portugalilainen puheenjohtaja Antonio Guterres. Myös SDP oli kongressivalmisteluissa aktiivisesti mukana valmis­ tellen päätöksiä mm. pohjoismaisella tasolla.

Euroopan sosialidemokraattisessa puolueessa (ESP) vuosi 1999 oli kokonaisuudessaan aktiivisen toiminnan ja muutosten vuosi. Maaliskuussa Milanossa kokoontunut kon­ gressi linjasi eurooppalaisen sosialidemokraattisen politiikan perusteita kohti uutta

38 Toimintakertomus 1999

vuosituhatta ja kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleja. Kesäkuun vaaleissa eurooppa­ lainen sosialidemokratia joutui hivenen luopumaan asemistaan. Parlamentin suurim­ man ryhmän asema menetettiin, jonka seurauksena myös parlamentin puheenjohtajan asema liukui konservatiiveille. ESP kuitenkin jatkoi vahvaa työtään koko Euroopan tasolla ja Suomen parlamenttivaltuuskunta lähti aktiivisesti liikkeelle käynnistämään toimintaansa.

SDP:n kansainvälistä toimintaa leimaava suuri yksittäinen asia oli Suomen puheenjoh­ tajuus Euroopan unionissa vuoden jälkipuoliskolla. SDP järjesti sekä Tampereen että Helsingin huippukokousten yhteydessä Euroopan sosialidemokraattisten pääministe- reiden ja puheenjohtajien illalliskokoukset. Tämän lisäksi ESP:n kanssa koordinoitiin ennen ministerineuvostojen kokouksia jäljestettäviä eri EU-maiden sosialidemokraat­ tisten ministereiden tapaamisia.

Työväenliikkeen pohjoismainen yhteistyökomitea SAMAK jatkoi vuoden aikana aktiivista toimintaansa erilaisen työryhmätoiminnan ja seminaarien sekä kongressien kautta.

SDP:n 100-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä puolue jakoi 10.000 euron suuruisen ihmisoikeuspalkinnon. Vuoden 1999 ihmisoikeuspalkinto annettiin Suomen Punaiselle Ristille käytettäväksi Kosovon kriisin uhrien auttamiseen.

SDP jatkoi vuoden aikana ns. maailmanpyöräprojektia, jonka avulla uutta kansainväli­ sistä asioista kiinnostunutta nuorisoa on tuotu mukaan puolueen toiminnan pariin.

Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on vuoden aikana toiminut perinteisen mallinsa mukaisesti hankekohtaisen työn parissa. Lisäksi Solidaarisuussäätiö on saattanut päätökseen SDP:n solidaarisuusrahaston Tuhat toveria -keräyksen sekä siihen liitty­ neen matrikkelin toimittamisen ja julkaisun.

5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö

Yhteispohjoismaiset suhteet

Pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden ja sosialidemokraattisen ammattiyh­ distysliikkeen yhteistyökomitea SAMAK piti vuosikokouksensa 13.-14.1. Kööpenha­ minassa. Kokoukseen osallistuivat Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja, Ilkka-Christian Björklund, Taija Kantola, Markku Wallin, Joel Salminen, Ville Wallin, Jari Luoto,

39 Timo Pesonen ja Tero Shemeikka. Kokouksessa hyväksyttiin SAMAKin energia-ja ympäristöpoliittinen toimintaohjelma ja esiteltiin hyvinvointiryhmän raportti sekä työllisyysryhmän ja globalisaatioryhmän väliraportit.

SAMAKin konferenssi työllisyydestä ja talouspolitiikan koordinoinnista EU: ssa pidet­ tiin 19.10. Helsingissä. SDPrstä kokoukseen osallistuivat Paavo Lipponen, Kari Laiti­ nen, Pentti Puoskari, Jouko Skinnari, Markku Wallin, Marja-Liisa Kiljunen ja Tero Shemeikka.

Puheenjohtajakokous pidettiin 6.5. Oslossa ja 11.10. Kööpenhaminassa. Kokousten pääteemana oli SAMAKin manifesti.

Puolue-/LO-sihteerikokouksiin21.3. Helsingissä, 2.6. Riiassa, 13.9. Oslossa ja 1.12. Kööpenhaminassa osallistui Kari Laitinen. Puoluesihteerien kesäkokousta Riiassa edelsi yhteiskokous kolmen Baltian maan sosialidemokraattisten puolueiden edustajien kanssa.

Uiko-ja turvallisuuspoliittinen ryhmä on pitänyt kolme kokousta (26.3. Tukholmassa, 3.10. Oslossaja 12.12. Kööpenhaminassa) ja keskustellut ajankohtaisista kysymyksis­ tä. Työryhmä on valmistellut ihmisoikeuksia koskevan asiakirjan ja esitti, että aiheesta toteutetaan konferenssi vuonna 2000. Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet Jaakko Kalela, Taija Halonen, Markus Aaltonen/Liisa Jaakonsaari, Alec Aalto, Tarja Kantola ja Tero Shemeikka. SAMAKin jäsenpuolueiden kansainvälisten asiain sihteerit ovat pitäneet työkokouksia UTP-ryhmän kokousten yhteydessä.

EU-ryhmä on pitänyt kaksi kokousta 12.4. ja 14.12. Tukholmassa käsitellen ensisijai­ sesti EU:n laajenemista. Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet Tarja Kantola ja Tero Shemeikka. Ryhmän valtuuskunta, johon SDPrstä osallistui Tero Shemeikka, kävi 26.-27.10. Berliinissä, jossa se tapasi SPD:n ja DGB:n edustajia.

Työllisyysryhmä kokoontui Tukholmassa viisi kertaa (13.1., 22.4., 17.6., 5.10. ja 8.12.) ja jäljesti työllisyyskonferenssin Helsingissä 19.10. Ryhmän työskentelyyn on osallistunut Pentti Puoskari.

Globalisaatioryhmä on pitänyt neljä kokousta (28.4. Kööpenhaminassa, 18.6. Tukhol­ massa sekä 24.9. ja 5.11. Kööpenhaminassa). Työryhmä valmisteli vuoden 2000 vuo­ sikokoukselle hyvinvointiraportin. Työryhmän jäsenenä on ollut Kimmo Kiljunen.

40 Toimintakertomus 1999

Hyvinvointiryhmä kokoontui 3.11. Kööpenhaminassa. Ryhmän jäsenenä on ollut Paavo Löppönen.

Vaalianalyysiryhmä aloitti toimintansa loppuvuonna, ja piti yhden kokouksen 9.11. Tukholmassa. Ryhmän tehtävänä on valmistaa keväällä 2000 yhteenvetoanalyysi vaaliemme ja vaalikampanjoidemme suunnistaja ongelmista. Työryhmän työskente­ lyyn on osallistunut Markku J. Jääskeläinen.

Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue, ESP

Viidessätoista Euroopan unionin jäsenmaassajärjestettiinEuroopan parlamentin vaalit 13.6.

Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen 3. kongressi pidettiin 1.-2.3. Milanossa. Kongressissa hyväksyttiin vaalijulistus, työllisyyskannanotto sekä kurdikannanotto. Kokoukseen osallistuivat Markus Aaltonen, Marja-Liisa Kiljunen, Taija Kantola, Miapetra Kumpula, Paula Pannanne ja Tero Shemeikka.

Jäsenpuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat 29.-30.1. Wienissä, 1.-2.3. Milanossa, 14.4. Brysselissä, 2.6. Kölnissä, 16.6. Brysselissä, 14.10. Tampereella ja 9.12. Helsin­ gissä.

Wienissä 29.-30.1. pidetyn kokouksen asialistalla olivat ESP:n vaalijulistus Euroopan parlamentin vaaleja varten sekä EU:n ajankohtaiset asiat kuten Agenda 2000 -ohjel­ man tilanne.

Tampereella 14.10. pidettyyn puheenjohtajakokoukseen osallistuivat mm. pääministe­ rit Antonio Guterres, Lionel Jospin, Costas Simitis, Wim Kok, liittokansleri Viktor Kiima, ulkoministeri Robin Cook, EU:n komission jäsenen Antonio Vitorino Portuga­ lista sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Enrico Baron Crespo. SDP:stä kokoukseen osallistuivat Paavo Lipponen ja Taija Halonen. Kokouksessa keskusteltiin Tampereella 15.-16.10. jäljestetyssä Eurooppa-neuvoston erityiskokouksessa esillä olleista EU:n oikeus-ja sisäasioista.

Helsingissä 9.12. pidettyyn puheenjohtaja- ja pääministerikokoukseen osallistuivat mm. pääministerit Tony Blair, Antonio Guterres, Lionel Jospin, Poul Nyrup Rasmus- sen, Costas Simitis, liittokanslerit Viktor Kiima ja Gerhard Schröder, varapääministeri Lena Hjelm-Wallen, ulkoministerit Robin Cook, Anna Lindh, George Papandreou,

41 puolustusministerit Rudolf Scharping ja Akis Tsohatzopoulos, EU-komissaarit Erkki Liikanen, Neil Kinnock ja Günter Verheugen sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Javier Solana. SDP:stä kokoukseen osallistuivat Paavo Lipponen ja Taija Halonen. Kokouksessa keskusteltiin Helsingissä 10.-11.12. jäljestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esillä olleista EU:n laajenemiseen liittyvistä asioista.

Kari Laitinen osallistui 13.6. Brysselissä jäljestettyyn Euroopan parlamentin vaalitu- losmediatapahtumaan sekä 16.6. Brysselissä pidettyyn puoluejohtajien työkokoukseen.

ESP:n työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Työvaliokunnan jäseninä SDP:stä ovat Kari Laitinen ja Tero Shemeikka.

Työryhmät

ESP:n pääministereiden erityisavustajien (Sherpas) puheenjohtajakokouksia valmiste­ levan työryhmän kokouksiin osallistui Jari Luoto.

Gallup-, kampanja-ja viestintävastaavien kokouksiin Milanossa 1 .-2.3. osallistui Paula Pannanne.

PES-Ecofmin eli sos.dem. valtiovarainministereiden kokouksiin 24.5. ja 8.11 on osal­ listunut Jukka Pekkarinen. Työryhmä keskustelee valtionvarainministerikokouksien (ECOFIN) asialistoilla olevista asioista.

Naiskomitean ja sen työvaliokunnan kokouksiin Brysselissä tammi-, huhti- ja loka­ kuussa osallistui Maija-Liisa Kiljunen.

Network Europe -vaalianalyysityöryhmän kokoukseen ja seminaariin Brysselissä 29.- 30.4. osallistui Paula Pannanne.

ESP:n ja Serbian oppositiopuolueiden tapaamiseen Bukarestissa 20.-21.6. osallistui Taija Kantola.

Euroopan demokratia- ja solidaarisuusfoorumi

SDP on ollut vuodesta 1994 jäsen Euroopan demokratia-ja solidaarisuusfoorumissa (European Forum for Democracy and Solidarity), jonka Steering Committeen kokouk­ siin ovat vuonna 1999 osallistuneet Ulf Sundqvist ja Taija Kantola.

42 Toimintakertomus 1999

Muut kokoukset ja matkat

ESP:n pääsihteeri Jean-François Vallin oli SDP:n vieraana 7.-8.6. Hän vieraili Kemis­ sä ja Helsingissä ja tapasi mm. Paavo Lipposen ja Kari Laitisen.

ESP:n Balkan-konferenssiin Wienissä 22.-23.7. osallistuivat Kari Laitinen ja Antti Kalliomäki.

ESP:n 4. kesäyliopisto jäljestettiin Bommersvikissä Ruotsissa 27.7.-1.8. SDP:tä edus­ tivat Petra Paasilinna ja Vertti Kiukas.

Sosialistinen Internationaali

SI:n 21. kongressi pidettiin Pariisissa 8.-10.11. SDP:n edustajina olivat Paavo Lippo­ nen, Kari Laitinen, Matja-Liisa Kiljunen ja Tero Shemeikka sekä pääministerin eri­ tyisavustaja Jari Luoto. Kokouksen tärkeimmät asiat olivat SI:n Pariisin deklaraation hyväksyminen, SI:n toiminnallisen ohjelman hyväksyminen, kongressin yleispoliitti­ nen julistus, päätökset uusista jäsenpuolueista, joidenkin jäsenpuolueiden nosto jä- senyyskategoriassa sekä SI:n johdon valitseminen.

Valtuuston kokous pidettiin Buenos Airesissa Argentiinassa 25.-26.6. SDP:tä edustivat Kari Laitinen ja Tero Shemeikka. Kokouksen pääteemoina olivat valmistautuminen SI:n marraskuussa pidettyyn kongressiin sekä latinalaisen Amerikan poliittinen tilanne. Kokous keskusteli myös kehitysmaiden tilanteeseen ja Afrikan kehityksen liittyvistä kysymyksistä.

Keski-ja Itä-Euroopan komitean kokous pidettiin Bukarestissa 5.-6.2. SDP:tä edusti Markus Aaltonen.

Paikallishallinnon komitean kokous pidettiin Cartaxossa Portugalissa 10.-11.9. SDP:tä edustivat Lasse Eskonen ja Tapani Hellstén.

Kahdenväliset yhteydet veljespuolueisiin

Tero Shemeikka tapasi Dominikaanisen Tasavallan PRD:n edustajan Rafael Santasin Helsingissä 7.6.

43 Tero Shemeikka tapasi Ranskan Sosialistipuolueen edustajan Maurice Braudin Helsin­ gissä ETUCin kokouksen yhteydessä kesäkuun lopussa.

Espanjan Sosialistipuolueen puheenjohtaja Joaquin Almunia vieraili Suomessa 17.9. Almunian seurueeseen kuuluivat myös kansainvälisten asiain sihteeri Raimon Obiols ja Eurooppa-asioiden sihteeri Maria Solanas.

Itävallan sosialidemokraattisen puolueen SPÖ:n 30.9.-1.10. Wienissä jäljestämään vaalikampanjaseminaariin vaalivalvojaisiin osallistui Sanna Viitanen.

Möödukadin puoluekokoukseen Tallinnassa 27.11. osallistui Paula Pannanne.

Saksan SPD:n puoluekokoukseen 7.-9.12. Berliinissä osallistui Seppo Ylinen.

Muita yhteyksiä ja kokouksia

Burmalaiset opiskelijajohtajat ja ihmisoikeusaktivistit Maung Htwe ja Soe Thwin tapasivat Tero Shemeikan ja Demariopiskelijoiden edustajia 7.1.

SDP:n vaalivalvojaisia olivat seuraamassa mm. Christer Ahlén, Kirsien Bagge-Niel- sen, Frode Jahren, Enn Kokk, Jerry Svensson Ingvar Sverrison, Ingela Thalén, Solveig Torsvik, Pekka Tuominen sekä Jean-François Vallin.

SDP:n puoluekokousta 26.-30.5. Turussa oli seuraamassa joukko veljespuolueiden edustajia: Noijan DNAista Tonje Westby, Ruotsin SAPrsta Göran Persson, Lena Hjelm-Wallén, Ingela Thalén, Enn Kokk, Nils-Gösta Damberg ja Lennart Svensson, Tanskan sosialidemokraattisesta puolueesta Lene Jensen, Bulgarian Euro-Left -puolu­ eesta Matei Matejev, Ison-Britannian Työväenpuolueesta Rosemary Nuamah, Itävallan SPÖ:stä/Renner-Institutista Erich Fröschl, Kroatian sosialidemokraattisesta puolueesta Tonino Picula, Romanian Demokraattisesta Puolueesta Cristian Rädulescu, Saksan SPD:stä Franz Thönnes, Unkarin Mszp:stä Rudolf Ronai ja Évâ Âdam, Venäjän so- sialidemokraattisestapuolueestaBoris Orlov, Sergei Shurigin, Vladimir Zibarev, Pavel Shinkarenko, Khamzine Ravil ja Maria Rezina sekä Viron Möödukad-puolueesta LembitLuts ja Jarno Laur. SAMAKia edusti Tom Saxén, Euroopan Sosialidemokraat­ tista Puoluetta Antony Beumer, Sosialistista Internationaalia Luis Ayala, Ahvenan­ maan sosialidemokraatteja Pekka Tuominen ja Iranin Kurdistanin Demokraattista Puoluetta Abdoulmajid Häkki ja Ali Mehrparvar. Lisäksi kokousta oli seuraamassa

4 4 Toimintakertomus 1999

suurlähetystöjen edustajia n. 20 maasta sekä Somali Social Democrats -puolueosaston edustajia.

Ruotsin SAP:n lehden, Aktuelli i Politikenin, henkilökunta vieraili SDP:ssä 7.6.

Irlannin, Itävallan, Ruotsin ja Suomen sosialidemokraattien uiko-ja turvallisuuspoliit­ tista yhteistyötä pohtiva kokous jäljestettiin Wienissä 20.-21.6. Kokoukseen osallistui Tero Shemeikka. Tukholmassa 10.9. jäljestettyyn puolueettomien maiden sd-kokouk- seen osallistuivat Liisa Jaakonsaari, Antti Sierla ja Tero Shemeikka.

Kiinan kommunistisen puolueen delegaatio vieraili Suomessa 19.-22.10. ja tapasi myös SDP:n edustajia. Delegaatiota johti Shangain alueen puoluesihteeri Huang Ju.

SDP jäljesti Helsingissä 9.12. seminaarin “Eurooppa uuden vuosituhannen globaalina toimijana”. Seminaarissa alustivat pääministeri Tony Blair, pääministeri Paavo Lippo­ nen, EU-komissaari Erkki Liikanen, MeritaNordbankeninkonsemijohtaja Hans Dal- borg ja kauppa-ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja.

Venäjän Sosialidemokraattinen Puolue järjesti Venäjän sd-puolueen yhdistymisko- kouksen Pietarissa 14.12. Hannu Äikäs osallistui kokoukseen.

5.3. Koulutus- ja seminaaritoiminta

Voionmaalla jäljestettiin 24.-25.4. kurssi “EU-vaaleista uudelle vuosituhannelle - Suomen puheenjohtajakauden haasteita”. SDP:n nuorison Maailmanpyöräprojektin tapahtuma “Välitätkö tiedosta? - Kansainväliset tapahtumat ja media” jäljestettiin Helsingissä 27.11.

5.4. Edustus valtiollisissa elimissä

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta: Jari Luoto

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta: 22.6. asti: Reijo Laitinen (varajäsen: Anna-Liisa Siijamo), Erkki Hatakka (Unto Vesa), Matti Hynynen (Markku Haranne), Tuija Zapasnik (Krista Kinnunen), Helinä Tuominen (Paula Pannanne). 23.6. lähtien: Reijo Laitinen (Markku Haranne), Erkki Hatakka (Matti Hynynen), Tuija Zapasnik (Susanna Parkkonen), Helinä Tuominen (Paula Parinanne)

45 Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy:n hallintoneuvosto: 31.3. asti: Jermu Laine, Taija Kantola ja Erkki Tuomioja. 27.4. lähtien: Jermu Laine ja Taija Kantola

Ulkoministeriön kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta: 31.5. asti Kimmo Kiljunen (varajäsen: Saara Koikkalainen), Jouko Elo (Jutta Urpilainen) ja Helena Laukko (Lari Kangas). 16.9. lähtien: Kimmo Kiljunen (Jutta Urpilainen) ja Helena Laukko (Lari Kangas)

Ulkoministeriön valinta-ja koulutuslautakunta: Taija Kantola

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta: Leena Luhtanen (Raimo Mähö­ nen)

YK:n yleiskokouksen valtuuskunnan sijasta ulkoasiainministeriö jäljesti poliittisten puolueiden edustajien tutustumismatkan Geneveen ja Strasbourgiin 6.-17.9. Ryhmä tutustui Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin toimintaan. SDP:tä edusti Pertti Rauhio.

5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

Hallinto

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön ylimpään päättävään elimeen, valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 1999 Irma Peiponen (puheenjohtaja) varajäsenenään Reijo Keurulai- nen, Sirkka Kotola (varapuheenjohtaja) (Erkki Hatakka), Vilho Lautala (Tuomo Sora- luoma), Eino Kivelä (Ismo Kainulainen), Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi (Mikko Se- dig), Hilkka Kairamo (Marko Koskinen), Sinikka Näätsaari (Eija Anttonen), Tuomo Saarinen (Petra Toivonen), Jorma Turunen (Seppo Vettenranta), Astrid Nikula (Hans Jem), Lauri Syijä (Juha Eskelinen) ja Ritva Heljasvaara (Martti Havin).

Valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa huhtikuussa Helsingin Inkeri-keskuksessa ja syyskokoukseensa marraskuussa Vantaalla Tiedekeskus Heure­ kassa.

Solidaarisuussäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Taija Halonen ja varapuheen­ johtajana Taija Kantola. Hallituksen muina jäseninä toimivat Taija Filatov, Unto Vesa, Matti Remes, Meija Leskinen-Aholainen, Ilkka Tahvanainen, Saara Koikkalainen ja Maija-Liisa Kiljunen.

46 Toimintakertomus 1999

Tilintarkastajina toimivat Tuovi Allen ja HTM Teuvo Immonen ja varatilintarkastajina Arto Kuusiola ja Simo Ojanen.

Säätiön toiminnanjohtajan Jari Luodon ollessa koko vuoden virkavapaalla vt. toimin­ nanjohtajana toimi 1.1.1999 - 28.2.1999 välisen ajan Helena Laukko, jonka jäätyä äitiyslomalle 1.3.1999 alkaen vt. toiminnanjohtajana toimi vuoden loppuun asti Jari Virtanen. Kehitysyhteistyösihteereinä toimivat 20.1.1999 - 28.2.1999 Jari Virtanen ja 8.2.1999 lähtien Terhi Lindqvist. Taloussihteerinä työskenteli Pirkko Holappa. Toi­ mistosihteerin tehtäviä hoiti 15.2.1999 alkaen työllistämistuella Pirkko Laitinen. Va- rainhankintarekisterin keräyskiijeiden suunnittelusta, postituksesta ja seurannasta huolehti erillis-sopimuksella Keräystoimisto Jouko Elo Oy. Palkanlaskentaa hoiti Riitta Elovuo samoin erillissopimuksella.

Kehitysyhteistyösihteeri Hannu Mikkola työskenteli hanketoteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä Ugandassa. Kehitysyhteistyösihteeri Jukka Pakkala työskenteli hanketoteutuksesta vastaavana projekti-päällikkönä Nicaraguassa.

Kehitysyhteistyötoiminta

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteutti vuonna 1999 kehitysyhteistyöhankkeita Nicaraguassa ja Ugandassa. Kehitysyhteistyötoimintaan käytettiin yhteensä noin 9 miljoonaa markkaa, josta säätiön omarahoitusosuus oli 2,3 miljoonaa, ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjäijestötuki 3,6 miljoonaa ja Euroopan komission tuki 3,1 miljoonaa markkaa. minnan mahdollistivat ne yli 15.000 lahjoittajaa, jotka tukivat myös vuoden 1999 aikana säätiön toimintaa prosenttiliikkeen jäseninä, kummeina ja yksittäisin lahjoituk­ sin, yhteensä 3,1 miljoonalla markalla.

Nicaragua

Pohjois-Nicaraguassa jatkettiin vuonna 1998 käynnistettyjä Pohjois-Nicaraguan asun- torahastohanketta ja erityisesti kuivilla alueilla naisten ja paikallisyhteisöjen tukemi­ seen tähtäävää kehityshanketta. Hankkeita toteutettiin yhteistyössä Nicaraguan sosiaa­ lisen kehityksen yhdistyksen ASDENICm (Asociación de Desarrollo Social de Nicara­ gua) kanssa. Hankkeiden tavoitteena on lisätä yhteisöjen elintarvikeomavaraisuutta kehittämälläuusiatuotantovaihtoehtojajaparantamallaperustuotteidenjalostusastetta.

47 Tuotantokokeilujen lisäksi tavoitteisiin pyritään jäljestämällä yhteisöjen jäsenille koulutusta sekä myöntämällä tuottajille ja asuntojen rakentajille ja peruskoijaajille pienluottoja.

Nicaraguan keskiosien maatalousyhteisöissä Boacon alueella jatkui nimikään moni­ vuotinen hanke-kokonaisuus, jonka ensimmäinen vaihe oli Työväen Sivistysliiton vuonna 1992 aloittama, myöhemmin säätiölle siirtynyt aikuiskoulutushanke. Sen jatkoksi käynnistyi vuonna 1997 uusi integroitu yhteisö-kehitysohjelma, jota toteute­ taan kuuden kunnan alueella (Boaco, Camoapa, Teustepe, San Lorenzo ja Santa Lucia). Ohjelman tavoitteena on vahvistaa paikallisten yhteisöjen elinkeinorakennetta ja paikallista ruokaturvaa sekä parantaa paikallisten yhteisöjen kykyä ratkoa itse elä­ mänsä ongelmia. Vuonna 1999 käynnistyi lisäksi uusi Boacon luomukahvintuotannon edistämishanke. Molempia hankkeita toteutetaan yhteistyössä Paikallisyhteisöjen kehitysyhdistyksen ASPRODICm (Asociación para la Promoción de Desarollo Integ­ ral Comunitario) kanssa.

INPRHUin (Instituto de Promoción Humana) kanssa jatkettiin 1998 aloitettua hanketta Managuan katulasten aseman parantamiseksi. Kouluopetuksen, vapaa-ajantoiminnan ja terveydenhuoltopalvelujen lisäksi hanke keskittyy lasten itsensä ja aikuisympäristön asenteiden muokkaamiseen, jotta saavutetut tavoitteet voisivat olla kestäviä.

Uganda

Ugandassa saatettiin loppuun vuonna 1996 käynnistynyt lasten ja naisten kehitysrahas- tohanke. Hanke antoi tukea paikallisyhteisöjen, erityisesti naisten ponnisteluille orpo­ lasten ja muutoin heikossa asemassa olevien lasten elämän turvaamiseksi. Hanketta toteutettiin kolmen läänin alueella Itä-Ugandassa; Pallisassa, Kapchorwassa ja Kamu- lissa. Sen turvin koulutettiin kaikkiaan 280 naisryhmää pienten tuotantohankkeiden toteutuksessa.

Itäisessä Ugandassa jatkui vuonna 1997 käynnistynyt, viisivuotinen lukutaitohanke. Sen tavoitteena on luku-ja kirjoitustaidon avulla vahvistaa naisten ja koulunsa kesken jättäneiden nuorten tyttöjen sosiaalista asemaa. Molemmat hankkeet saavat tukea sekä ulkoministeriöltä että Euroopan komissiolta ja niitä toteutetaan yhteistyössä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi paikallistasolla työskentelevän järjestön UCOBACm (Uganda Community Based Association for Child Welfare) kanssa. Ugandan pääkau­ pungissa Kampalassa jatkettiin vuonna 1998 alkanutta yhteistoimintaa katulasten kanssa työtä tekevän FOCA:n (Friends of Children Association) kanssa. Hanke sisäl­

48 Toimintakertomus 1999

tää suoran ruoka-, terveyspalvelu- ja kouluavun lisäksi pyrkimyksen löytää katulap- siongelmaan pysyviä ratkaisuja sijoittamalla lapsia takaisin kasvatusperheisiin ja anta­ malla nuorille mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen.

Edellä esiteltyjen lisäksi vuonna 1999 valmisteltiin yhteistyössä tanskalaisen AOF Hovedstadenin kanssa aikuiskoulutushanke Pohjois-Somaliaan, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden 2000 aikana. Ensimmäisenä suomalaisena kansalaisjärjestönä Kansainvälinen solidaarisuussäätiö myös aloitti yhteistyön Pohjois-Somalian kanssa tekemällä tavaralahjoituksen Hargeisan äitiys-ja lastensairaalalle elokuussa 1999.

SOLID 2000 -rahasto

1997 Kansainvälisen solidaarisuussäätiön alaisuuteen perustetun SOLID 2000 - SDP 100 vuotta -solidaarisuusrahaston hallituksen puheenjohtajana toimi Kalevi Sorsa ja hallituksen jäseninä Irma Peiponen ja Kari Laitinen.

Rahaston toimeksiannosta Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tukenut vuonna 1999 katulapsien aseman parantamiseen tähtääviä toimia Ugandan pääkaupungissa Kampa- lassa,NicaraguanpääkaupungissaManaguassa sekä Pietarissa Venäjällä. Ulkoministe­ riön ja SOLID 2000 -rahaston rahoituksella käynnistettyä toimintaa jatketaan vuoden 2000 aikana. Venäjän toiminta on tarkoitus jatkossa kohdentaa lähialueillemme Viipu­ riin.

Rahasto jakoi vuonna 1999 Turun puoluekokouksessa ensimmäisen SDP:n ihmisoi- keuspalkinnon (10.000 euroa), joka myönnettiin SPRilIe käytettäväksi humanitaariseen apuun Kosovossa.

6. TIEDOTUSTOIMINTA

6.1. Toimintaympäristö

Vuosi 1999 oli SDPrlle tiedotuksellisesti vilkas. Vaalit, puoluekokous ja suuret kan­ sainväliset kokoukset hallitsivat SDP:n viestintää toimintavuonna.

Vuoden 1999 eduskunta-ja Euroopan parlamentin vaaleihin valmistautuminen, vuo­ den 2000 presidentin vaaleihin valmistautuminen sekä SDP:n 38. puoluekokous hallit­

49 sivat SDP:n tiedostustoimintaa koko toimintavuoden ajan. Myös SDP:n jäsenlehden julkaiseminen ja intemet-sivujen laadinta edellä mainittuihin projekteihin.

SDP:n puoluevaltuusto kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Maaliskuussa pidetyssä puoluevaltuuston kokouksessa teemoina olivat kevään eduskuntavaalit, kesän Euroopan parlamentin jäsenten vaali sekä tuleva tasavallan presidentin vaali. Marraskuun puoluevaltuuston päähuomio oli vuoden 2000 presidentinvaalissa. Huhti­ kuussa kokoontunut SDP:n ylimääräinen puoluevaltuusto hyväksyi Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelman ja SDP:n ministerilistan. Eduskuntavaalien vaaliteemat julkistettiin tammikuussa Espoossa pidetyillä vaalivaltiopäivillä.

SDP:n puoluejohto, hallitusryhmän yksittäiset ministerit sekä eduskuntaryhmä toimi­ vat SDP:n julkisuuskuvan ja toimintalinjan keskeisinä muotoilijoina ja puolestapuhuji­ na.

Vuoden 1999 toisen vuosipuoliskon aikana Suomi oli Euroopan Unionin puheenj ohta- jamaa. Ennen puheenjohtajakauteen kuuluvia huippukokouksia jäljestettiin sekä Tam­ pereella lokakuussa että Helsingissä joulukuussa Euroopan sosialidemokraattisten puolueiden puheenjohtajien ja pääministereiden illalliskokous.

Paavo Lipposen II hallituksen toiminta nautti tehtyjen mielipidemittausten mukaan kansan enemmistön luottamusta. Nykyinen hallituspohja oli kansan keskuudessa suosituin vaihtoehto. Hallituksen suosio oli suurempi kuin siinä olevien puolueiden suosio.

6.2. SDP ja julkisuus

SDP:n tiedotus suuntautui puoluekokouksenjapuoluehallituksen päätösten mukaisesti SDP:n hallituspolitiikan tukemiseen ja siitä tiedottamiseen puoluehallituksen kan­ nanottojen perusteella.

Puoluehallituksessa käsiteltiin myös useita yhdistysten lähettämiä puolueen toiminta­ linjaa koskevia kysymyksiä.

T oimintavuoden aikana jatkettiin SDP .n viestintästrategian toteutusta mm. jäljestämäl­ lä piireissä viestintäseminaareja etenkin eduskuntavaaleihin liittyen. Viestintäkoulutus liittyi myös vaaliviestintään. Ehdokaskoulutustilaisuuksissa on ollut oma osio vaali- viestinnästä ja viestintästrategian laatimisesta.

50 Toimintakertomus 1999

SDP ja Suomessa ja Euroopassa sai Tampereella ja Helsingissä pidettyjen huippuko­ kousta edeltävien kokousten ansiosta suurta huomiota tiedotusvälineissä. Kokousjär­ jestelyissä SDP:n organisaation ohella olivat avuksi viralliset kokousjäijestäjät ja lukuisa joukko tiedotusvälineiden edustajia, jotka seurasivat kokouksia.

6.3. Sisäinen tiedotus

Jäsenistölle suunnattua viestintää toteutetaan on jäsenlehden kautta, Sosialidemokraa­ tit. Jäsenlehti ilmestyi vuoden 1999 aikananeljäkertaa Vuoden numeroissa keskityttiin erityisesti eduskunta- euro- ja presidentin vaaleihin sekä puoluekokoukseen.. Sosiali­ demokraatit lehden liitteenä ilmestyi “Suunta 2000"-artikkeliliite. Suunta liitteessä on käsitelty SDP:n periaateohjelman uudistamiseen liittyviä asioita.

Puoluehallituksen kokouksista on toimitettu muistiot, jotka ovat sosialidemokraattisen politiikan tekijöiden käytössä.

7. TALOUDELLISIA ASIOITA

Puoluehallitus on myöntänyt osaltaan luvan seuraaville yhdistyksille: (omaisuuden myynti- ja ostoluvat, siirrot, vaihtokaupat ja lahjoitukset)

Ähtärin Sosialidemokraatit ry, Hukkalan Työväenyhdistys ry, Kangasniemen Työvä­ enyhdistys ry, Enon Työväenyhdistys ry, Virkkalan Työväenyhdistys ry, Kotalan Työväenyhdistys ry, Nokian Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry, Tervakosken Sosialidemo­ kraatit ry, Haukivuoren Työväenyhdistys ry, Järventaustan Työväenyhdistys ry, Etelä- Hämeen Sosialidemokraatit ry, Askolan Sosialidemokraatit ry, Pihtiputaan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry, Muurasjärven Työväenyhdistys ry, Tuhkala-Remojärven Työvä­ enyhdistys ry, Hartolan Työväenyhdistys ry ja Virtain Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry.

7.1. Tilintarkastus

Puoluekokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet HTM Lasse Lehti, HTM Reijo Nuikki ja hallintopäällikkö Marja-Leena Lehtimäki sekä varatilintarkastajina HTM Seija Sihvonen ja HTM Martti Haapakoski.

Tilintarkastajien puheenjohtajana on toiminut HTM Lasse Lehti.

51 Puoluehallituksen valitsemana valvontatarkastajana on toiminut HTM Lasse Lehti.

SDP:n 38. puoluekokous valitsi uudelleen vuosiksi 1999-2002 nykyiset tilintarkastajat ja varatilintarkastajat.

7.2. Työväentalojen korjausmäärärahat 1999

Opetusministeriön myöntämästä työväentalojen koijausmäärärahasta sai avustusta 36 sosialidemokraattista yhdistystä yhteensä 1.587.000 markkaa.

Työväentalojen koqausavustusta saaneet sosialidemokraattiset järjestöt:

Herajoen Työväenyhdistys ry, Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys ry, Iin Sosialidemo­ kraatit ry, Ingä Socialdemokratiska Förening rf, Juupajoen Sosialidemokraatit ry, Järvenkylän Työväenyhdistys ry, Karjalohjan Työväenyhdistys ry, Keuruun Sosialide­ mokraatit ry, Kokkolan Työväenyhdistys ry, Kylmäkosken Työväenyhdistys ry, Kö- nönpellon Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Lappilan Työväenyhdistys Kärkölä, Lestijär­ ven Työväenyhdistys ry, Lohjan Työväenyhdistys ry, Lohjan Immulan Työväenyhdis­ tys ry ja Luhalahden Työväenyhdistys ry, Martinniemen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Nummelan Työväenyhdistys Elo ry, Nuorten Puolesta ry, Oskari Tokoi-Seura ry, Otalammen Työväenyhdistys ry, Palokan Sosialidemokraatit ry, Pankakosken Sosiali­ demokraattinen Yhdistys ry, Pihtiputaan Työväenyhdistys ry, Pirkkalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistys ry, Rantasalmen Työvä­ enyhdistys Sovinto ry, Rekolan Työväenyhdistys ry, Sauvon Työväenyhdistys ry, Suoraman Työväenyhdistys ry, Tammelan Liesijärven Työväenyhdistys ry, Tapanilan Työväenyhdistys ry, Teiskon Työväenyhdistys ry, Työväenyhdistys Runko ry, Viialan Työväenyhdistys ry, Viisarin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry.

7.3. Sd-viestintäyritykset

Joukkoviestinnän yritysrakenne säilyi melko vakaana toisin kuin monena edellisenä vuotena. Sekä sijoittajien että julkisuuden mielenkiinto siirtyi perinteisestä joukko­ viestinnästä informaatioteknologiaan, erityisesti teleyhtiöihin, uusmediaan ja intemet- yhtiöihin. Sd-viestintäyrityksille vuosi merkitsi suurta muutosta, kun omistus Kymen Lehtimedia-konsemissa myytiin. Kauppahinnalla saatettiin yhtiöryhmän jäljellä oleva liiketoiminta velattomaksi. Lisäksi tehtiin sijoituksia koti-ja ulkomaisiin osakkeisiin, kotimaisiin kiinteistöihin ja korkoinstrumentteihin.

52 Toimintakertomus 1999

Yhtiöryhmän osakkuusyhtiöiden liiketoiminnan tuotot olivat noin 270 milj. mk (670 milj. mk 1998) ja keskimääräinen omistusprosentti niissä noin 60. Yhtiöryhmän tulos verojen jälkeen oli n. 100 miljoonaa markkaa. Tuloksesta merkittävä osa koostui Ky­ men Lehtimedian myyntivoitosta, mutta myös muu sijoitustoiminta oli menestyksellis tä.

Sosialidemokraattiset lehdet Sd-lehtien liiketoiminnan tuotot olivat noin 68 milj. mk (71 milj. mk 1998) ja tulos lehdistötuki huomioonottaen 0,5 milj. mk (1,0 milj. mk 1998). Lehtien levikki oli vuoden lopussa 90 000 kpl. Demarin ja Turun Päivälehden tiivis yhteistyö jatkui ja myös sd-viikkolehtien yhteistoimintaa hajjoitettiin edelleen ’’Viikko” -tuotteen puit­ teissa. ’’Viikon” painopaikka vaihtui vuoden lopussa Anjalankoskelta Poriin. Samalla käynnistettiin journalistinen ja tekninen tuotekehitysprojekti. Lehtien tuloksen odote­ taan säilyvän vakaana vuonna 2000. Yhteistyöllä SAK-laisen ay-liikkeen kanssa on ratkaiseva merkitys sd-lehtien menestykselle ja valtion lehdistötuen säilyminen on niiden julkaisemisen edellytys.

Graafinen tuotanto ja kaupunkilehdet Kiijapainojen liiketoiminnan tuotot olivat 42 milj. mk (45 milj. mk 1998) ja tulos 0,6 milj. mk (1,2 milj. mk 1998). Toimintavuotta rasittivat poikkeuksellisen suuret korjaus- ja ylläpitokustannukset. Näkymät vuodelle 2000 ovat paranevat. Kaupunki- lehtiä julkaisevien osakkuusyhtiöiden liikevaihto ja tulos olivat edellisen vuoden tasoa, eli liikevaihto 7 milj. mk ja tulos 0,5 milj. mk.

Sähköinen viestintä Radioalan kilpailutilanne kiristyi toimintavuonna erittäin voimakkaasti uusien toimilu­ pien myötä. Lisäksi Plusketjun lanseerauskustannukset rasittivat yhtiöryhmän radiotoi­ minnan tulosta. Alan osakkuusyhtiöiden liiketoiminnan tuotot olivat 83 milj. mk (89 milj. mk 1998) ja tulos 3 milj. mk tappiollinen (+ 0,4 milj. mk 1998). Vireillä oleva tervehdyttämisohjelma parantaa tulosta vuonna 2000, mutta ei vielä tee sitä voitolli­ seksi.

Yhteistyö ja sijoitustoiminta Sd-lehtiyritysten yhteistyötä koordinoi T-lehdistö Oy ja toimituksellista yhteistyötä UP-uutispalvelu Oy. Yhteydet sd-jäijestöihin ja ay-liikkeeseen hoidetaan Työväenleh- distö ry:ssä. Suomen Viestintärahoitus Oy jatkoi sijoitustoimintaa viestintäyrityksiin ja siirsi toimintansa painopistettä yleisen sijoitusyhtiön suuntaan SVR Oy:n tulos verojen jälkeen oli 63 milj. mk (2,6 milj. mk 1998).

53 Sd-lehtien ja kirjapainojentoimitusjohtajat 31.12.1999 Arbetarbladet Alf-Erik Helsing Demari Risto Salonen Eteenpäin Jari Jääskeläinen Hämeen Kansa Matti Hämäläinen Keski-Suomen Viikko Heikki Nykänen Kitjapaino Jaarli Oy Seppo Nieminen Oy Kehitys Reijo Nuikki Pohjois-Karjala Pekka Kivioja Pohjolan Työ Risto Kenttä Päijätseutu Juha Peltonen Turun Päivälehti Antti Vuorenrinne Uusi Aika Reijo Nuikki Valpas Matti Vimpari Vapaus Markku Lahikainen

T-lehdistö Oy:n hallitus Reijo Nuikki (puheenjohtaja), Rauno Iivonen (varapuheenjohtaja), Risto Kenttä, Markku Lahikainen, Heikki Nykänen, Risto Salonen, Antti Vuorenrinne, Tuomas Harpf (toimitusjohtaja), Eeva-Liisa Mehtonen (sihteeri)

Työväenlehdistö ry:n johtokunta Reijo Nuikki (puheenjohtaja), Rauno Iivonen (varapuheenjohtaja), Jari Jääskeläinen, Heikki Nykänen, Risto Salonen, Tuomas Harpf (toimitusjohtaja), Eeva-Liisa Mehto­ nen (sihteeri)

Suomen Viestintärahoitus Oy:n hallitus Reijo Nuikki (puheenjohtaja), Maunu Ihalainen (varapuheenjohtaja), Eero Heinä- luoma, Rauno Iivonen, Jari Jääskeläinen, Heikki Nykänen, Tuomas Harpf (toimitus­ johtaja)

54 DemariNaiset 1999

Sosialidemokraattisten Naiset 1999

1. Yleistä

Toimintavuosi oli täynnä poliittisesti tärkeitä tapahtumia. Kalenterivuoteen mahtuivat niin eduskuntavaalit kuin europarlamenttivaalit, naisliiton liittokokous ja puolueko­ kous. Loppuvuonna valmistauduttiin v. 2000 presidentinvaaleihin ja osittain jo kun- nallisvaaleihinkin.

Liittokokouksessa käsiteltiin asiakirjat “Meillä on unelma hyvästä elämästä”- tavoi- teasiakiqa ja kansainvälinen tausta-aineisto “EU ja kansainvälisyys”. Kokouksessa hyväksyttiin julkilausuma “Ihmiskasvoinen hyvinvointi syntyy palveluista ja yhteis­ vastuusta” sekä kansainvälinen julkilausuma, jossa mm. kannettiin huolta sotatoimien laajentumisesta entisen Jugoslavian alueella.

Liittohall ituksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Tarja Filatov ja varapuheen­ johtajiksi lehtori Anja Savolainen ja tasa-arvosihteeri Anja Oksa sekä liiton pääsihteeriksi Maija-Liisa Kiljunen.

Liittokokous totesi julkilausumassaan, että Sosialidemokraattiset N aiset pitää tärkeänä, että SDP jäljestää vaihtoehtoja tarjoavan esivaalin presidenttiehdokkaistaan. Liittoko­ kous tuki ministeri Tarja Halosta ehdokkaaksi presidentinvaaleihin. Samassa julkilau­ sumassa kannatettiin kansanedustaj a Liisa Jaakonsaaren valitsemista puolueen puheen- johtajistoon SDP:n puoluekokouksessa 1999.

Liittokokouksen yhteydessä esiteltiin naispuoliset europarlamenttivaaliehdokkaat. Kokouksessa hyväksyttiin myös eurovaalijulistus, jossa aiheina olivat Tasa-arvon Eurooppa, Kansalaisten Eurooppa, Ympäristönsuojeluja kestävä kehitys, Euroopan unionin laajentuminen ja Suvaitsevainen rauhan ja yhteistyön Eurooppa.

Sosialidemokraattisen puolueen puoluekokouksessa hyväksyttiin naisliiton puolueko- kousaloite “Tasa-arvon lisääminen kunnallisellaja valtakunnallisella tasolla”. Samoin hyväksyttiin naisliiton aloite “Lapsillekin taattava tasa-arvoinen mahdollisuus saada laadukasta ja yhtäläiset tavoitteet saavuttavaa opetusta”. Kiintiöiden laajentamista

55 koskeva aloite sisällytettiin sääntöjen kokonaisuudistusta koskevaan järjestökannanot- toon.

Eduskuntavaalit olivat menestykselliset naisten kannalta. SDP:n eduskuntaryhmään valittiin naisia samassa suhteessa kuin heitä oli ehdokkaina eli 43 prosenttia (22 nais­ ta). Merkittävää oli nuorten naisten menestyminen. Ryhmään valittiin yhdeksän alle 40-vuotiasta naista, mutta vastaavasti vain yksi tuon ikäryhmän mies. SDP:n äänihara- va oli nainen, ulkoministeri Taija Halonen. Hän oli koko maassa kolmannella sijalla ja naisista toisella sijalla Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimeksen jälkeen.

Europarlamenttivaaleissa sosialidemokraattien ehdokkaista noin kolmasosa oli naisia. Euroopan parlamenttiin valittiin kolme sosialidemokraattia, joista kaksi naista eli Riitta Myller ja Ulpu Iivari.

2. Liiton päätöksenteko

2.1. Liittokokous

SosialidemokraattistenNaisten liittokokous pidettiin 24.-25.4.1999 Helsingin työväen­ talon juhlasalissa. Sääntöjen mukaan liittokokousedustajat valitsevat naispiirit ja ko­ koukseen valitaan 200 kokousedustajaa. Liittokokoukseen osallistui 182 kokousedus­ tajaa. Kansainvälisinä kutsuvieraina kokousta seurasivat ja kokoukselle tervehdyksen toivat Sosialistisen Naisintemationaalin pääsihteeri Marlene Haas sekä Viron Sosiali­ demokraattisista naisista Tiina Öynapuu. SDP:n tervehdyksen toi kokousväelle lauan­ taina puoluesihteeri Kari Laitinen ja sunnuntaina puolueen puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen. Kokouksessa työskenteli kaksi valiokuntaa. Liittokokouksessa käy­ tettiin 104 puheenvuoroa.

Meillä on unelma hyvästä elämästä Kokouksessa käsiteltiin tavoiteasiakhja, jossa aihealueina olivat Naiset ja työelämä, Perhe, Sivistys, Naisen kehoja Ikäihmiset. Tavoiteasiakhja oli laadittu monien asian­ tuntijoitten kirjoitusten pohjalta. Tavoiteasiakirjaa ei kokouksessa hyväksytty, koska aikataulullisesti ei keritty käsittelemään monia muutosesityksiä. Kokouksessa päädyt­ tiin ratkaisuun, että piirihallitukset käsittelevät muutosesitykset ja niitten pohjalta liittohallitus sitten hyväksyy asiakirjan. Näin meneteltiin ja liittohallitus 29.10.1999 kokouksessaan hyväksyi tavoiteasiakirjan “Meillä on unelma hyvästä elämästä”.

56 DemariNaiset 1999

Liittokokousaloitteet Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin 16 aloitetta.

EU-vaalijulistus Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin EU-vaalijulistus sekä esiteltiin eurovaaleissa ehdokkaana olevat naiset. Europarlamenttivaaleihin tehty tausta-aineisto “EU ja kan­ sainvälisyys” jaettiin kokousedustajille.

Julkilausumat Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin julkilausuma “Ihmiskasvoinen hyvinvointi syntyy palveluista ja yhteisvastuusta” sekä kansainvälinen julkilausuma, jossa mm. kannettiin huolta sotatoimien laajenemisesta entisen Jugoslavian alueella sekä siviiliväestön kärsimyksistä Kosovossa. Hyväksyttiin myös julkilausuma, j ossa tuettiin Taija Halosen ehdokkuutta presidentinvaaleihin sekä tuettiin Liisa Jaakonsaaren valit­ semista puolueen puheenjohtajistoon SDP:n puoluekokouksessa 1999.

Henkilövalinnat Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen kansanedustaja Taija Filatov 109 äänellä, vastaehdokas kansanedustaja Maijatta Vehkaoja sai 67 ääntä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti lehtori Anja Savolainen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen tasa-arvosihteeri Anja Oksa 132 äänellä, vastaehdokas Eija Lahikainen sai 44 ääntä. Pääsihteeriksi valittiin yksimieli­ sesti Maija-Liisa Kiljunen. Liittohallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Varsinaiset jäsenet:Varajäsenet: Piiri:

Tytti Pyöttiälä Ritva Sänkiaho Helsinki Ilja Wiss Kirsi Ängeslevä Uusimaa Ruth Hasan Maiju Boenisch Varsinais-Suomi Eeva-Liisa Ylinen Eeva Puustjärvi Satakunta Riitta Nokkala Minna Lintonen Etelä-Häme Kyllikki Lahtinen Tuula Petäkoski-Hult Pirkanmaa Mervi Luhtanen Liisa Halonen Kymi Irma Kaski Eila Toikka Saimaa Kaija Karvinen Raili Läng Mikkeli Ritva Holopainen Saima Kettunen Pohjois-Savo Aija Puoskari Annu Alava Pohjois-Kaijala Terttu Mäkinen Maija Piitulainen Keski-Suomi

57 Riitta Kivimäki Piijo Andrej eff Pohjanmaa Virpi Aho Terttu Kilpelänaho Oulu Irmeli Paasivirta Eila Afflekt Lappi

Liittohallituksen jäsenet valittiin yksimielisesti. Valittujen henkilöiden kukittamisen suorittivat Meija Jukonen ja Aija Pennanen. Valokuvaajana toimi Meija Oksanen.

Liittokokousväellä oli lauantai-illan ohjelmassa työministeri Sinikka Mönkäreen vas­ taanotto Smolnassa.

2.2. Liittohallitus

Liittohallitus ennen liittokokousta

Liittokokoukseen mennessä liittohallitus kokoontui kolme (3) kertaa: 29.1., 27.2. ja 23.4.

Liittohallituksen kokouksiin osallistuttiin seuraavasti:

Puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari 2 ,1 varapuheenjohtaja Anja Savolainen 2, II varapu­ heenjohtaja Sinikka Näätsaari 1 ja vt. pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen 3 kertaa.

Piiri varsinainen jäsen varajäsen Helsinki Satu Kaski 3 Aija Hörhammer Uusimaa Sinikka Heikkinen 1 Annukka Vuojolainen Varsinais-Suomi Ruth Hasan 3 Maiju Boenisch Satakunta Eeva-Liisa Ylinen 3 Piijo-Riitta Tuomela Etelä-Häme Riitta Nokkala 2 Ritva Aho Pirkanmaa Kyllikki Lahtinen 3 Tuula Petäkoski-Hult Kymi Maija-Liisa Pöntynen 2 Liisa Halonen Saimaa Irma Kaski 2 Outi Laitinen Mikkeli Tuula Kotiaho 2 Kaija Karvinen Keski-Suomi Maija Piitulainen 2 Hilkka Illman Pohjois-Kaijala Seija Boehm 3 Aija Puoskari Kuopio Irene Kaij alainen 1 Ritva Holopainen 1 Vaasa Piijo Andrejeff 2 Riitta-Liisa Fills Oulu Virpi Aho 2 Iija Lahdensivu Lappi Irmeli Paasivirta 2 Eila Afflekt

58 DemariNaiset 1999

Seuraajina kokouksiin ovat osallistuneet Liisa Halonen ent. Tahvanainen, Ritva Holo­ painen ja Iija Lahdensivu kukin kerran ja Aija Puoskari 2 kertaa. Kokousta seuraamas­ sa on ollut Anja Rilasmaa Pirkanmaalta kerran. Liittohallituksen sihteerinä on toiminut Irma Tuomisto.

Liiton työvaliokuntaan ovat kuuluneet Liisa Jaakonsaari, Anja Savolainen, Sinikka Näätsaari ja Maija-Liisa Kiljunen. Liiton toimiston sihteeristö on osallistunut kokouk­ siin.

Liittohallitus liittokokouksen jälkeen

Liittokokouksen jälkeen liittohallitus piti vuonna 1999 kolme (3) kokousta: 8.5., 4.9. ja 29.10.

Näihin kokouksiin osallistuttiin seuraavasti:

Puheenjohtaja Taija Filatov 2 ,1 varapuheenjohtaja Anja Savolainen 3, II varapuheen­ johtaja Anja Oksa 3 ja pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen 3 kertaa.

Varsinaisetjäsenet: Varajäsenet: Piiri:

Tytti Pyöttiälä 3 Ritva Sänkiaho Helsinki Iija Wiss 2 Kirsi Ängeslevä 1 Uusimaa Ruth Hasan 3 Maiju Boenisch Varsinais-Suomi Eeva-Liisa Ylinen 2 Eeva Puustjärvi 1 Satakunta Riitta Nokkala 3 Minna Lintonen Etelä-Häme Kyllikki Lahtinen 3 Tuula Petäkoski-Hult Pirkanmaa Mervi Luhtanen 2 Liisa Halonen Kymi Irma Kaski Eila Toikka 1 Saimaa Kaija Karvinen 3 Raili Läng Mikkeli Ritva Holopainen 3 Saima Kettunen Pohjois-Savo Aija Puoskari 2 Annu Alava 1 Pohjois-Kaijala Terttu Mäkinen 3 Maija Piitulainen Keski-Suomi Riitta Kivimäki 2 Piijo Andrejeff 1 Pohjanmaa Virpi Aho 2 Terttu Kilpelänaho 1 Oulu Irmeli Paasivirta 3 Eila Afflekt Lappi

59 Liittohallituksen kokousta seuraamassa on ollut kerran Tuula Petäkoski-Hult. Liitto­ hallituksessa 4.9. vieraana oli Sonja Lokar, tasa-arvotyön johtaja Euroopan Unionin demaripuolueiden perustamassa “Solidaarisuuden ja Demokratian Foorumissa”. Hän kertoi työstään Itä-Euroopan alueen demarinaisten parissa. Tehtäväsarka on haasteelli­ nen: organisoida, kouluttaa ja edistää demarinaisia osallistumaan demokratian ja tasa- arvon toteuttamiseen Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueella. Hänen mieles­ tään tärkeintä on saada naiset auttamaan itse itseään. Vapaus alkaa korvien välistä, jolloin ajatukset muuttuvat teoiksi. Liittohallituksen sihteerinä on toiminut Irma Tuo­ misto.

Liittohallitus asetti työvaliokunnan sekä hyväksyi työvaliokunnalle ohjesäännön. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet Taija Filatov, Anja Savolainen, Anja Oksa, Matja- Liisa Kiljunen, Ruth Hasan, Tytti Pyöttiälä, Ulla Laakso, Merja Oksanen ja Irma Tuomisto. Työvaliokunnan sihteerinä on toiminut Irma Tuomisto.

Historiatoimikuntaan ovat kuuluneet Marjaliisa Hentilä, puheenjohtajana, Pirkko Aro, varapuheenjohtajana, Sinikka Luja-Penttilä, Maija-Liisa Kunnas ja Irma Tuomisto sihteerinä. Asiantuntijoina historiatoimikunnassa mukana ovat olleet Maria Lähteenmäki ja Maija-Liisa Kiljunen.

2.3. Liiton toimisto

Liiton vt. pääsihteerinä ja 24.4. lähtien pääsihteerinä on toiminut Maija-Liisa Kiljunen, jäijestö-, koulutus-ja ay-sihteerinä Irma Tuomisto, projektisihteerinä Sanna Viitanen 31.3.1999 saakka, tiedotussihteerinä Merja Oksanen (palasi työvapaalta 1.4.) ja toimis­ tosihteerinä Ulla Laakso.

3. Järjestötoiminta

3.1. Toiminnan päälinjat

Toimintavuonnaolivatkokojäijestöväkisekäjäijestötyöntekijät lujilla. Kevätkaudella olivat eduskuntavaalit, presidentinvaalien esivaali, liittokokous, puoluekokous sekä europarlamenttivaalit. Syyskaudella aloitettiin presidentinvaalikampanja sekä valmis­ tautuminen kunnallisvaaleihin. Liiton toimiston väki toimi tiiviissä yhteistyössä puolu­ een kanssa.

60 DemariNaiset 1999

Kanssakäymistä toteutettiin puoluepiirien kanssa koulutuksellisen yhteistyön myötä. pidettiin ay-naistoimitsijoiden kanssa palaveri, jossa pohdittiin tulevia yhteistyömuoto­ ja. Presidentinvaalien tiimoilta jäljestettiin vaikuttajanaisten palaveri, johon kutsuttiin ay-naispuheenjohtajat, naiskansanedustajat sekä liittohallituksen jäsenet. Tilaisuus pidettiin SAK:n tiloissa 21.9.1999. Eduskuntavaaleihin liittyvässä projekti '99 sekä presidentinvaaleihinja kunnallisvaaleihin liittyvässä projekti 2000 - toiminnassa olem­ me olleet aktiivisesti mukana.

Kansanedustajien avustajille pidettiin naisliittoon tutustumispalaveri 12.11. puoluetoi­ miston tiloissa.

Toimintavuoden alussa todettiin, että edelliseen liittokokoukseen verrattuna naisliiton jäsenten määrä on vähentynyt 993 jäsenellä, vaikka uusia järjestöjä on saatu jäseniksi. Jäsenmäärä vuoden alussa oli 16 237. Ainoat naispiirit, jotka saavuttivat plus-tuloksen olivat Helsinki, Satakunta ja Oulu.

3.2. SDP:n puoluekokous

SDP:n 100-vuotisjuhlapuoluekokous pidettiin 26.-30.6.1999 Turussa. Kokouksessa hyväksyttiin uusi periaateohjelma. Puoluekokous nimesi SDP:n ehdokkaaksi presiden­ tinvaaleihin ulkoasiainministeri Tarja Halosen. Kokouksessa päätettiin myös puolue- toiminnan elvyttämisestäjauudistamisesta sekä sääntöremontista. Naisliiton edustaja­ na SDP:n puoluekokouksessa oli pääsihteeri Marja-Liisa Kiljunen.

3.3. Tiedotus

Toimintasuunnitelman mukaisesti naisliiton kärkihahmoina esiintyivät puheenj ohtajis- to ja pääsihteeri, jotka olivat hyvin edustettuna eri tiedotusvälineissä haastattelujen, kolumnien ja referaattien myötä. Liiton toimitsijat avittivat demarinaisten toiminnan uutisointia sekä koulutustilaisuuksien näkyvyyttä. Naispiirien aktiivisuus paikallisissa medioissa, erityisesti työväenlehdissä, on lisääntynyt.

Perusjärjestöille lähetettiin jäijestökiije kolme kertaa, 10.2,4.6 sekä 19.11 ja jokaises­ sa kirjeessä painottuivat ajankohtaiset vaaliasiat. Naisliiton toimitsijat pitivät yhteyttä "nimikkopiireihinsä" puheenjohtajien välityksellä, kirjeillä, sähköpostilla sekä osallistumalla joihinkin piirihallituksen kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin.

61 Internetissä olevia kotisivuja kehitettiin entistä toimivimmiksi. Sivuilta löytyvät muun muassa naisliitonluottamushenkilöidenjatoimiston yhteystiedot, ajankohtaisia uutisia, laajempia artikkeleja varten hakupaikkaTosiTarinat, toimintakalenteri sekä piirikuulu- misia varten erityinen oma osio.

Demarinaisten logo uudistettiin graafikko Kati Rosenbergin ehdotuksen mukaiseksi. Uudella logolla painettiin naisliitolle mm. kiijepaperit ja - kuoret. Presidentinvaalikam­ panjassa kirjekuoriin painettiin myös tunnus Tarja Halonen presidentiksi. Kati Rosen­ berg suunnitteli naisliitolle millenium - Tarja -joulukortin. Heijastin, vilkkuva “sosi­ aalinen sydän”, oli naisliiton presidentinvaalikampanjan hittimyyntituote.

Punahilkka-lehti valmistettiin tukemaan vaalityötä. Aikakausilehtityyppisenä Puna- hilkkaa toimitettiin sekä eduskuntavaaleihin että EU-vaaleihin. 1/99 lehden painos- määrä oli 27.000 kappaletta mikä mahdollisti lehden postittamisen kaikille puolueen naisjäsenille. 2/99 painettiin 3.000 kappaletta. Kustannussyistä kolmas numero presi­ dentin vaaleja varten tehtiin tabloidilehdeksi ja painosmäärä oli 50.000. Tämä Tarja- teemallinen Punahilkka ilmestyi presidenttikampanjan alkupuolella jo marraskuussa hyödyttäen valtakunnallisesti koko puolueen vaalityötä.

Puolueen Sosialidemokraatit jäsenlehteä ilmestyi neljä numeroa ja lehdessä oli naisille oma nimikkosivu. 1/99 Matja-Liisa Kiljusen artikkeli "Järjellä ja sydämellä" käsitteli naisliiton linjauksia eduskuntavaaleihin, muun muassa työn ja perhe-elämän yhteenso­ vittamista. 2/99 Matja-Liisa Kiljusen vaalianalyysi "Demarinaiset menestyivät vaaleis­ sa loistavasti”. Hänen kirjoituksensa päättyy enteellisesti:"SDP:n ääniharava oli nai­ nen, ulkoministeri Tarja Halonen. Hän nosti kannatustaan edellisestä kerrasta peräti 50 prosentilla. Hän oli koko maassa kolmannella sijalla ja naisista kakkonen Suvi-Anne Siimeksen jälkeen. SDP:n tulevaisuus näyttää ihan lupaavalta - ainakin kansanedusta- misesta kiinnostuneiden iän - ja sukupuolenkin perusteella”. 3/99 "Onko nainen liian kallis työntekijä?" kysyy Tarja Filatov kirjoituksessaan. Merja Oksanen haastatteli eduskuntaryhmämme nuoria kansanedustajanaisia "7 kertaa tasa-arvosta”. 4/99 Mar- ja-Liisa Kiljunen kannusti naisten sivulla "Tarja Halonenkoko kansan presidentiksi" ja Merja Oksanen kirjoitti Wanhan Satamanjoulumessuista "Vaalityötä ihmisvilskees- sä", missä demarinaiset kampanjoivat Tarja Halosen presidenttiyden puolesta. Samassa lehdessä oli vielä Merja Oksasen laatima "Naisliiton Niksit Tietysti Tarjan Vaali Voit­ toon".

Demarinaisten toimintaa sekä vaalityötä tehtiin tunnetuksi osallistumalla näytteilleaset- tajina kolmille messuille. Lahdessa Naisten Messut olivat 10.-11.4. ja teemanamme

62 DemariNaiset 1999

olivat EU-vaalit. Ehdokkaista messutempaukseemme osallistuivat Ulpu Iivari, Riitta Myller ja Tony Melville. Yleisökilpailussamme kysyimme Euroopan Unioniin liittyviä perusasioita ja palkinnoksi arvottiin kahden hengen viikonloppuloma Huhmarissa. Olimme ainoa poliittinen naisjärjestö messuilla ja saimme osaksemme myönteistä huomiota. Turun Osaava Nainen Messuilla 15.-17.10. valttinamme oli puolueen presi­ denttiehdokas Taija Halonen. Messukyselynä oli Taija tietoutta ja joka päivä arvoim­ me kahden hengen Ruotsin risteilyn. Taija Halonen vieraili myös messuosastollamme innokkaan yleisön piirittämänä. Vuoden viimeinen messukoitos oli Helsingissä Nais­ ten Joulumessut Wanhassa Satamassa 2.-6.12., jonne oli jäljestetty presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen naisehdokkaille oma esittelytila. Taija Halonen osallistui messuihin mm. jakaen naisliiton Talja-tinoja. Joka päivä arvottiin Taija-kyselyyn osallistuneille yksi Taija-kaulaliina. Messuihin osallistumisen antia oli suora yhteys suureen naisjoukkoon ja jokaisessa messukyselyssä oli myös osio: “haluan lisätietoja demarinaisten toiminnasta”, joka oli varsinaistajäsenhankintaa. Lisäksi Lahden, Turun seudun, Helsingin ja Uudenmaan piirin demarinaisia osallistui aktiivisesti alueensa messujen käytännön jäijestelyihin.

Kansainvälistä Naistenpäivää 8.3 vietettiin Helsingin Esplanadin puistossa Nytkis -jäqestöjen yhteisellä tempauksella, “Soppaa siskoille”, jossa demarinaiset jakoivat sopan lisäksi ruisleipiä, ilmapalloja ja kansanedustajaehdokkaiden esitteitä.

Liittohallitus otti kantaa seuraavasti: 29.1. “Yhteisverotus loukku naisille” 27.2. “Huumeet vakava ongelma” ja “Väkivaltakulttuuriin puututtava” 8.5. “Tsemppiä ministeri Rask”, esiopetusta käsittelevä julkilausuma 4.9. “Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen omaan kotiin” 31.10. “Perheystävällisempään työelämään”

3.4. Vaalit

3.4.1. Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalit pidettiin 21.3.1999. Sosialidemokraattiset naiset menestyivät loista­ vasti eduskuntavaaleissa, vaikka demareille tulikin vaalitappio. SDP:n eduskuntaryh­ mä pieneni 12 edustajalla. Eduskuntaryhmä naisistui, eli naisia on uudessa eduskuntaryhmässä 22 eli 43 prosenttia. Naisia oli ehdokkainakin samassa suhteessa. Naisten saama äänimäärä oli nyt 41,3 prosenttia, mikä oli muihin puolueisiin verrattu­ na toiseksi suurin vihreitten jälkeen. Vasemmistoliiton naisehdokkaat saivat 40 ja

63 kokoomuksen naisehdokkaat 39,6 prosenttia. Keskustan naisehdokkaat saivat vain 29,7 prosenttia äänistä. Valituista demarinaisista on peräti kolme 26 - vuotiaita ja alle 40 - vuotiaita naisia ryhmässä on yhdeksän. Kaiken kaikkiaan eduskuntaan valittiin seitsemän naista enemmän kuin viime vaaleissa. Eduskunnassa on naisia nyt 74, joka on 37 prosenttia edustajista. Vaalimateriaaleina olivat Punahilkka - lehti, joka postitettiin kaikille puolueen naisjäsenillesekä jaettiin eri tilaisuuksissa, “ystävä”-, “naisenergialla eteenpäin” sekä “meillä on unelma hyvästä elämästä” - kortteja. SDP:n vaalivaltiopäivien osanottajille jaettiin punaiset sykkivät sydämet. Vaaliteemoina olivat työllisyyspolitiikka sekä hyvinvointiyhteiskunta.

3.4.2. Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit jäljestettiin 13.6. mikä ei ollut omiaan lisäämään äänestysaktii- visuutta. Vaaleihin valmistautumisessa oli selvästi nähtävissä väsymystä eduskunta­ vaalien japuoluekokouksen sekä naisliiton liittokokouksen voimia vaatineiden ponnis­ tusten jälkeen. Naisliitto oli valmistanut vaaliaineistoksi liittokokouksessa käsitellyn asiakirjan EU ja kansainvälisyys sekä eurovaalijulistuksen. Lahdessa Naisten messuil­ la teemanamme olivat europarlamenttivaalit, toukokuussa ilmestyi Punahilkka - lehti, joka oli eurovaalinumero ja Turussa puoluekokouksen yhteydessä oli toritapahtuma 28.5.1999.

Vaaleissa oli seitsemän naisehdokasta: toimittaja, viestintäkonsultti Ulpu Iivari, radio­ toimittaja Hilppa Kimpanpää, kauppatiet.kand, toiminnanjohtaja Maija Lindroos Hel­ singistä, tiedottaja, insinööri Miapetra Kumpula Vaasasta, Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller Joensuusta, KTM, lehtori Eeva Pihlajamäki-Smith Porista sekä ylilääkäri Leena Piikivi Oulusta.

Europarlamenttivaalit menivät demareitten osalta vielä huonommin, kuin eduskunta­ vaalit. Sosialidemokraatit saivat 3 paikkaa. Valituiksi tulivat Ulpu Iivari, Riitta Myller ja Reino Paasilinna.

3.4.3. Tasavallan presidentinvaali 2000

SDP jäljesti esivaalin 22.-24.5.1999. Esivaaleissa oli kolme ehdokasta: Taija Halonen, Jakob Söderman ja Pertti Paasio. Taija Halonen voitti esivaalin kirkkaasti ja SDP:n puoluekokous asetti ulkoasiainministeri Taija Halosen SDP:n ehdokkaaksi tasavallan presidentinvaaliin.

64 DemariNaiset 1999

Marraskuussa julkaistiin Punahilkka - lehti tabloidilehtenä 50 000 kappaleen painokse­ na. Lehti koostui Tajja-tietoudestaja sitä jaettiin vaalitapahtumissa ympäri maan.Presi- dentinvaalikampanjassa naisliiton kirjekuoriin painettiin myös tunnus Tarja Halonen presidentiksi. Kati Rosenberg suunnitteli naisliitolle millenium - Tarja -joulukortin. Korttia otettiin kaksi painosta eli 20 000 kpl. Kukin naispiiri sai 100 kpl korttia omaan käyttöönsä, muut kortit myytiin. Heijastin, vilkkuva “sosiaalinen sydän”, oli naisliiton presidentinvaalikampanjan suosituin myyntiartikkeli.

3.5. Koulutus

Toimintavuoden aikana järjestettiin yksi valtakunnallinen seminaari. Vuoden aikana jatkettiin järjestövalmiuksia antavaa koulutusta. Järjestöjohtamiskursseja pidettiin Kokemäellä, Kankaanpäässä, Raumalla ja Porissa. Kokoustoiminnan kurssi oli Vantaalla. Otetta elämään kursseja järjestettiin Turussa, Forssassa, Kotkassa 2 kpl, Helsingissä, Suomussalmella ja Kemissä.

Järjestötoiminnan eloa ja iloa- seminaari järjestettiin Aktiivi-instituutissa 30.- 31.10.1999. Seminaarissa keskusteltiin poliittisesta tilanteesta, pohdittiin tulevan vuoden vaaleja, mietittiin naisliiton 100-vuotisjuhlavuoteen liittyviä tapahtumia ja tempauksia sekä käytiin läpi ideoita, joita voitaisiin toteuttaa järjestötyössä. Seminaarissa alustajina toimivat Tarja Filatov, Marja-Liisa Kiljunen, Anja Savolainen ja Irma Tuomisto. Seminaariin osallistui 41 naista. Kaikki naispiirit olivat edustettuina.

4. Kansainväliset asiat

4.1. Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaisesta yhteistyöstä SKN:ssä (Socialdemokratiska Kvinnor i Norden) on vastannut sihteeristö, joka koostuu pääsihteereistä. SKN:n puheenjohtajamaana toimi Norja. 16.-17.4.1999 Oslossa pidettyyn vuosikokoukseen, jonka teemana oli “Naisiin kohdistuva väkivalta” osallistuivat Satu Kaski, Sanna Viitanen ja asiantuntijana Marjut Jyrkinen STAKESista. Kokouksen pääalustuksen piti ruotsalainen EU-komissaari Anita Gradin. SKN:ssä on käsitelty valmisteluluonteisesti sekä SIW:n että PES:n kokousten asioita sekä keskusteltu yhteistyömahdollisuuksien tiivistämisestä erityisesti Baltian sosialidemokraattisiin naisiin.

65 4.2. Sosialistinen Naisinternationaaii (SIW)

Sosialistinen Naisinternationaaii piti kokouksen Buenos Airesissa 27.-28.6. sekä 17. kongressin Pariisissa 5-6.11.1999. Buenos Airesin kokoukseen Naisliitto ei osallistu­ nut taloudellisten syiden vuoksi. Pariisin kongressiin osallistuivat varapuheenjohtaja Anja Savolainen ja pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen. Pariisin kongressin teemana oli “ Pekingistä 21.vuosisadalle - Sosialistisen Naisintemationaalin näkökulma”. Kon­ gressissa hyväksyttiin julkilausuma, joka pohjautui Pekingissä vuonna 1995 pidetyn YK:n naisten asemaa käsitelleen konferenssin julistukseen ja toimintasuunnitelmaan tavoitteena vedota SI:njäsenpuolueisiinPekingin toimintasuunnitelman toteuttamisek­ si.

SIW:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin espanjalainen entinen europarlamentaarikko Dolors Renau i Manen. Pääsihteerinä jatkaa hollantilainen Marlene Haas. Pohjoismai­ den ja Baltian aluetta edustavaksi varapuheenjohtajaksi valittiin notjalainen kansan­ edustaja Hill-Martha Solberg.

Kongressin Naisia, valtaaja mediaa käsitelleen työryhmän raportoijana toimi Maija- Liisa Kiljunen.

4.3. Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue (ESP)

ESP:n pysyvän naisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut italialainen europarla­ mentaarikko Fiorella Ghilardotti, varapuheenjohtajana belgialainen Anne van Lancker ja sihteerinä Brigitte Battaille. Naisvaliokunta ja sen työvaliokunta on kokoontunut 7- 8.1., 8-9.4. ja 21 -22.10. Kokouksiin on osallistunut pääsihteeri. Naisvaliokunta valmis­ ti europarlamenttivaaleihin asiakirjan “Naiset ja miehet kohti uutta eurooppalaista kansalaisuutta”, jota jaettiin 500 kpl painos suomenkielisenä.

4.4. Baltia-yhteistyö

Sosialidemokraattiset Naiset toteutti ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyömäärära- hojen tuella koulutushankkeen Latviassa. Viikonlopun 19.-21.11.1999 kestänyt koulutusseminaari suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Euroopan demokratia ja solidaarisuus-foorumin tasa-arvokoulutusohjelman kanssa. Koulutusohjelman johtaja Sonja Lokar teki hankkeen suunnittelumatkan Suomeen 2-7.9.1999. Hän osallistui samalla mm. liittohallituksen kokoukseen 4.9. ja tapasi useiden järjestöjen edustajia.

66 DemariNaiset 1999

Koulutustilaisuuden “Naiset osaavat”- teemalla veti norjalainen kansanedustaja Inger Lise Husoy. Hän oli suunnitellut koko koulutusteeman ja sen aineiston.

Suomesta kouluttajina osallistuivat kansanedustaja Saara Karhuja pääsihteeri Marja- Liisa Kiljunen. Seminaariin osallistui yhteensä 25 naista Venäjältä, Ukrainasta. Viros­ ta, Latviasta ja Liettuasta. Yhteistyöhankkeen osana tuotettiin koulutusoppaasta venä­ jänkielinen painos.

5. Historia-projekti

100 - vuotishistoriatyössä on edetty toimintasuunnitelman mukaisesti. Historiatoimi­ kunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Historiavastaavien koulutustilaisuutta ei jäljestetty. Opetusministeriöltä saatiin litterointiin avustusta 15 000 mk. Kotitalousva- listusta työläisnaisille-kiija julkistettiin laskiastiistaina 16. helmikuuta. Kirjan työsti Pirkko Aro.

6. Nytkis

NYTKISin (Naisjärjestöt yhteistyössä -Kvinnoorganisationer i samarbete) puheenjoh- tajajärjestönä toimintavuonna oli Suomen Keskustanaiset ry. japuheenjohtajana toimi eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila. NYTKIS järjesti mm. Soppaa siskoille -tapahtuman Esplanadin puistossa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. teemana edus­ kuntavaalit. Sihteeristön kokouksiin on osallistunut pääsihteeri.

Kesäkuun 5.-6. Päivinä jäljestettiin Helsingissä European Women's Lobbyn vuosiko­ kous. Nytkis on EWL:n suomalaisjäsen. Loppuvuonna valmisteltiin muiden naisjärjes­ töjen kanssa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen asiakirjaa Pekingin seurantakokouksen valmisteluihin liittyen.

67 Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 2000

1. YLEISKATSAUS

1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö

Vuoden 2000 aikana kansainvälisessä toimintaympäristössä on kiinnitetty yhä enem­ män huomiota valtioiden ja alueiden kasvavaan poliittiseen, taloudelliseen ja teknistie­ teelliseen keskinäisriippuvuuteen. Yhden sektorin esimerkkinä voi todeta, että vuositu­ hannen vaihtuessa odotettuja tietokoneohjelmien toimintaan liittyviä Y2K- ongelmia ei kuitenkaan missään päin maailmaa ilmennyt laajassa mittakaavassa.

Tammikuussa Saksassa aloitettiin tutkimukset kristillisdemokraattien CDU:n entisen puheenjohtajan Helmut Kohlin toiminnasta ja yritysten puoluerahoitukseen suuntaa­ mista lahjoituksista. Myöhemmin myös Kohlin seuraaja Wolfgang Schäuble joutui eroamaan. Kroatiassa sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit ja muodosti yhdessä neljän muun puolueen kanssa koalitiohallituksen. Chilessä yhtyneen vasemmiston ehdokas Ricardo Lagos voitti Chilen presidentinvaalit. Samaan aikaan Iso-Britanniassa tehtiin päätös, ettei Chilen entistä diktaattoria Augusto Pinochetia tulla luovuttamaan Espanjaan tuomittavaksi hänen suorittamistaan ihmisoikeusrikkomuksista. Myöhem­ min Pinochet palasi Chileen, missä hän joutunee oikeudessa vastaamaan toiminnas­ taan.

Helmikuussa hallitus antoi eduskunnalle selonteon Suomen tavoitteista EU:n päätök­ sentekomenettelyjen uudistamiseksi. Tavoitteeksi kirjattiin, että konferenssin asialis­ tassa tulee keskittyä laajentumisen edellyttämiin välttämättömiin uudistuksiin. Näiden tulee tehostaa unionin päätöksentekoa ennen sen laajentumista ja olla kansalaisten hyväksyttävissä. Keväällä hallitus myös uudisti lähialueyhteistyötä koskevan suunni­ telmansa, jonka aikajänteeksi määriteltiin 3-5 vuotta. Ohjelmassa Suomen tavoitteita sovitetaan yhteen mm. EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden kanssa.

Itävallan vaalien jälkeisessä tilanteessa konservatiivinen Kansanpuolue sopi yhdessä äärioikeistolaisen Vapauspuolueen kanssa hallitusyhteistyöstä. Tämä johti mittaviin

68 Toimintakertomus 2000

mielenosoituksiin ja voimakkaaseen arvosteluun myös muista EU-maista. Myöhem­ min EU-maat päättivät katkaista kahdenväliset suhteensa Itävaltaan. Eteläisessä Afri­ kassa koettiin laajat tulvat ja mm. Mosambikissa puolet maasta kärsi vahinkoja. Iranis­ sa järjestettiin helmikuun lopulla parlamenttivaalit, joissa uudistusmieliset vahvistivat asemiaan. Maaliskuussa Norjaan perustettiin Jens Stoltenbergin johdolla työväen­ puolueen vähemmistöhallitus, jonka ulkoministeriksi tuli puolueen puheenjohtaja Thorbjom Jagland.

Maaliskuussa YK:n länsimaiden ryhmä WEOG valitsi yksimielisesti Suomen yleisko­ kouksen puheenjohtajaksi vuoden 2000 syksyksi. Suomen hallitus valitsi tehtävään valtioneuvos Harri Holkerin ja varsinaista kolmipäiväistä Millenium-huippukokousta johtivat Tasavallan presidentti Taija Halonen ja Namibian presidentti Sam Nujoma.

Maaliskuussa Ruotsin Sosialidemokraattinen puolue asettui kannattamaan maan liitty­ mistä yhteisen valuutan Euroalueeseen. Kokous kuitenkin hyväksyi asiasta ponsiesi­ tyksen, jossa päätettiin asettua kannattamaan kansanäänestyksen jäljestämistä asiassa. Espanjassa sosialistipuolue ei saanut vaalivoittoa eikä saanut hallitusvastuuta.

Maaliskuussa Lissabonissa kokoontui Eurooppa-neuvosto ylimääräiseen kokoukseen­ sa, j onka teemoina olivat työllisyys, talouden rakenneuudistukset, työelämän uudistuk­ set sekä tietoyhteiskunnan kehittäminen. Euroopan unionin varsinainen huippukokous jäljestettiin Portugalin Feirassa kesäkuussa. Loppuvuodesta keskustelu EU:n tulevai­ suudesta kiihtyi ranskalaisten valmistellessa omaan EU-puheenjohtajuuteensa liittyen EU:n päätöksentekorakenteisiin tarvittavia uudistuksia. Useat Euroopan poliittiset johtajat käyttivätvuoden aikana pitkälle visioivia puheenvuoroja Euroopan tulevaisuu­ desta. Lopullinen vääntö mm. neuvoston äänimääristä käytiin Nizzassa Ranskan pu­ heenjohtajuuskauden päättäneessä Eurooppa-neuvoston varsinaisessa kokouksessa. Nizzassa eurooppalaiset johtajat vaikeitten ja osin epäselvästi johdettujen neuvottelu­ jen jälkeen pääsivät kuitenkin lopulta sopimukseen EU:n päätöksentekojäijestelmän uudistamisesta.

Alkuvuodesta Venäjältä vietiin äänioikeus Euroopan neuvoston kokouksissa maan Tshetshenia-politiikan takia. Päätöksenjälkeen Venäjän edustajat poistuivat kokoussa­ lista. Maaliskuussa Venäjän presidentinvaalit voitti pääministerinä toiminut Vladimir Putin. Huhtikuussa Venäjän kansanedustuslaitos duuma hyväksyi useita vuosia avoin­ na olleet strategisten aseiden rajoittamista koskevan sopimuksen START 2 (Treaty on the Further Reduction and Limitation Of Strategic Offensive Arms) sekä ydinkokeet kieltävän CNTBT-sopimuksen (Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty) sekä ratifioi

69 ne. Toukokuussa Venäjän pääministeriksi nimitettiin aiemmin varapääministerinä ja talousministerinä toiminut Mihail Kasjanov. Elokuussa pohjoisella jäämerellä upposi ydinsukellusvene Kursk, joka sai laajasti huomiota kaikkialla maailmassa.

Huhtikuun lopussa Filippiineillä kaapattiin kaksi suomalaisturistia, jotka monien vai­ heiden jälkeen vapautettiin vuoden lopussa. Tanskan sosialidemokraattinen puolue asettui samassa kuussa kannattamaan maan liittymistä Euro-alueen jäseneksi. Maassa jäljestettiin syksyllä kansanäänestys, jossa tanskalaiset torjuivat maan liittymisen niukalla enemmistöllä (53,l%/46,9%). Kreikassa sosialistinen PASOK-puolue jatkoi vaalien jälkeen hallitusvastuussa.

Keväällä Mannin tasavaltalaisarmeija IRA ilmoitti aloittavansa aseidenriisunnan Pohjois-Irlannissa, jota valvomaan nimitettiin presidentti Martti Ahtisaari ja Afrikan kansalliskongressin ANC:n entinen johtaja Cyril Ramaphosa. Toukokuussa EU ja Kiina pääsivät sopuun Kiinan WTO-jäsenyyden yleisistä ehdoista. Somaliassa valittiin maalle ensimmäinen presidentti sitten vuoden 1991.

Syyskuussa kolmihenkinen työryhmä esitti, että EU luopuisi Itävallalle helmikuussa määräämistään pakotteista. Pakotteet kumottiin pian tämän jälkeen. Samassa kuussa Jugoslaviassa jäljestettiin presidentinvaalit, joissa opposition ehdokas Vojislav Kos­ tunica otti selvän voiton ensimmäisellä kierroksella. Vaalien oikean tuloksen julista­ mista ei kuitenkaan tapahtunut, jolloin kansa siirtyi kaduille ja pakotti Milocevicin eroamaan.

Syksyllä Euroopassa voimistui keskustelu elintarviketurvallisuudesta. Syynä tähän oli naudoilla havaittujen ns. BSE-tautitapausten lukumäärän kasvu lähes kaikissa unionin jäsenmaissa Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta. Syksyllä eurooppalaisessa keskuste­ lussa oli vahvasti esillä myös polttoaineiden hinta raaka-öljyn maailmanmarkkinahin­ nan kohoamisen takia. Polttoaineiden hintaa ei kuitenkaan keinotekoisesti laskettu missään EU:n jäsenmaassa Euroopan liikennettä lamaannuttaneista protesteista huoli­ matta. Myöhemmin öljytuotteiden markkinahinnat laskivat.

Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin syksyllä Etelä-Korean presidentille Kim Dae- Jungille demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä sekä ansioista Koreoiden lähen­ tymisprosessissa. Puolassa presidentinvaalit voitti sosialidemokraattien ehdokas, presi­ dentti Kwasnievski. Kosovossa jäljestettiin ensimmäiset paikallisvaalit, joissa voiton vei maakunnan itsenäistymistä ajava maltillinen albaanipuolue LDK. Kosovon serbit boikotoivat vaaleja. Liettuassa sosialidemokraattinen puolue sai vaalivoiton, mutta

70 Toimintakertomus 2000

joutui jäämään hallituksen ulkopuolelle. Sloveniassa sosialidemokraattinen puolue sai hyvän vaalituloksen ja tuli osaksi uutta hallituskoalitiota.

Maailmankaupan vapauttamista ja globalisaatiota vastustavat ryhmät jäljestivät näky­ viä mielenosoituksia vuoden aikana mm. Prahassa Maailmanpankin kokouksen yh­ teydessä, Etelä-Korean Soulissa EU-Aasia-kokouksen yhteydessä sekä Eurooppa- neuvoston kokousten yhteydessä Ranskassa. Mielenosoituksista osa riistäytyi väkival­ taisiksi ja häiritsi kokousten työskentelyä.

Marraskuussa Yhdysvalloissa jäljestettiin presidentinvaalit, joiden voittajaksi pitkälli­ sen ääntenlaskuprosessin ja korkeimpaan oikeuteen päättyneen tulkinnanvaraisen valitusprosessin kautta julistettiin George W. Bush. Syksyllä Haagissa jäljestettiin YK:n ilmastokokous, jonka perusteella EU ja Yhdysvallat eivät myöhemmin päässeet sopuun päästöjen vähentämisen laskutavoista ja yleisistä pelisäännöistä. Vuoden lo­ pussa USA:n kansantalouden kasvuvauhti alkoi pitkän vahvan kasvukauden jälkeen hidastua.

Joulukuussa tehtiin päätös Suomen liittymisestä Schengenin-sopimukseen maaliskuus­ sa 2001. Sopimus poistaa rajatarkistukset henkilöliikenteestä siihen osallistuvien mai­ den välisiltä rajoilta. Joulukuussa Romaniassa jäljestettiin presidentinvaalit, joissa entisiin kommunisteihin lukeutuva Ion Iliescu otti selvän voiton.

Koko vuoden aikana negatiivisin kehitys koettiin Etelä-Libanonin tilanteessa ja Isra­ elin ja palestiinalaisten välisissä suhteissa. Alkuvuodesta Israelin pääministeri Ehud Barak lupasi, että maa vetäytyy miehittämiltään alueilta. Keväällä jatkuvat rauhanneu­ vottelut alkoivat takkuilla ja palestiinalaisalueilla alkoivat levottomuudet. Kesäkuussa YK:n rauhanturvaajat lähetettiin Etelä-Libanoniin Israelin vetäydyttyä alueelta. Heinä­ kuussa palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat ja Israelin pääministeri aloittivat Bill Clintonin johdolla lopulliset rauhanneuvottelut. Neuvottelijat eivät kuitenkaan enää päässeet sopimukseen. Elokuussa Israelin hallitus alkoi rakoilla sisäisiin erimielisyyk­ siin neuvottelutavoitteista. Syyskuussa Ehud Barak ja Jasser Arafat yrittivät vielä palata neuvottelupöytään, mutta neuvottelut katkaisi lokakuussa alkanut verinen väki­ vallan kierre. Väkivallan lopullisesti laukaissut tekijä oli Israelin oppositiojohtajan Ariel Sharonin vierailu Jerusalemin temppelivuorella, joka provosoi palestiinalaiset toimimaan. Väkivallan kierre johti Israelin hallituksen eroon ja uusien vaalien julista­ miseen. Juuri ennen vuodenvaihdetta neuvotteluosapuolet kuitenkin vielä palasivat neuvottelupöytään.

71 1.2. Kotimainen toimintaympäristö

Alkuvuoden keskeisin tapahtuma oli kaksivaiheinen presidentinvaali ja Presidentti Tarja Halosen virkakauden alkaminen maaliskuussa uuden perustuslain myötä. Loppu­ vuotta hallitsivat kunnallisvaalit. Suomen talouskehitys jatkui hyvänä, työllisyysaste kohosi ja työttömyys jatkoi tasaista laskua. Luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiriä kuvasti vuoden 2000 liittokohtaisten sopimusten jatkoksi syksyn aikana neuvoteltuja joulukuussa allekiijoitettu kaksivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

SDP:n presidenttiehdokas ulkoministeri Taija Halosen lyhyt, mutta tehokas kampanja ja koko maata koskeva kiertue pääsi vauhtiin vasta vuodenvaihteessa Suomen EU- puheenjohtajakauden päätyttyä. Tammikuun puolivälin ensimmäisellä äänestyskierrok­ sella hän sai 40 prosenttia. Niinikään toiselle kierrokselle selvinnyt Keskustan Esko Aho sai 35 prosenttia äänistä. Toisella äänestyskierroksella 6. helmikuuta Suomen kansa teki historiaa valitessaan Taija Halosen ensimmäisenä naisena tasavallan presi­ dentiksi. Hän sai äänistä 51,6 prosenttia ja Esko Aho 48,4 prosenttia. Runsaan 103000 äänen ja 3,2 prosentin ero osoittautui hyvinkin selväksi verrattuna marraskuun USA:n presidentin vaalit ratkaisseeseen äänieroon. Äänestysaktiivisuus nousi toisella kierrok­ sella yli 80 prosentin. Naisten äänestysaktiivisuus oli yli 5 prosenttiyksikköä miehiä korkeampi. Tammikuussa nuorten keskuudessa tehty tutkimus osoitti nuorten kiinnos­ tuksen presidentinvaaleihin, mutta erittäin vähäisen kiinnostuksen tuleviin kunnallis­ vaaleihin.

Presidentinvaalien myötä SDP valitsi uudeksi ulkoministeriksi kauppa- ja teollisuus­ ministeri Erkki Tuomiojan, kauppa- ja teollisuusministeriksi työministeri Sinikka Mönkäreen ja uudeksi työministeriksi Taija Filatovin. Hallituksessa tapahtui vuoden mittaan myös muita ministerivaihdoksia. Äitiyslomalle huhtikuussa jääneen Rkp:n peruspalveluministeri Eva Biaudetin tilalla aloitti vihreiden Osmo Soinivaara kaksi- vuotiskautensa vuotta suunniteltua aikaisemmin. Kokoomus valitsi Kuopion kaupun­ ginjohtajaksi syyskuussa palanneen Kari Häkämiehen tilalle uudeksi sisäministeriksi Ville Itälän. Presidentinvaalissa kokemansa tappion jälkeen Keskustan puheenjohtaja Esko Aho anoi ja sai eduskunnalta vapautuksen kansanedustajan työstä vuoden opis­ kelua varten USA:ssa. Kesäkuussa Keskustan puoluekokous valitsi vt. puheenjohtajak­ si kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen.

Tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuuttajahyvinvointiyhteiskunnanarvon- palautusta korostanut presidentinvaalikampanja ja SDP:n kannatuksen koheneminen mielipidemittauksissa loivat hyvät lähtöasetelmat kunnallisvaaleihin. Puoluevaltuusto

72 Toimintakertomus 2000

käynnisti kampanjan maaliskuussa hyvinvointipalveluja korostavalla julistuksella “Kunnissa luodaan hyvän ja turvallisen elämän edellytykset”. Puoluehallitus laajensi keväällä kannanoton ohjelmaksi ja pohjaksi paikallisten vaaliohjelmien tekemiselle. Iskulauseeksi valittiin “Sinulla on mahdollisuus - valitse palvelut”. Tavoitteeksi asetet­ tiin neljäsosa äänistä ja pysyminen suurimpana puolueena. Kun mielipidemittaukset osoittivat sosialidemokraattien ajamien julkisten palveluj en arvostuksen vahvistuneen, lopulta kaikki puolueet erilaisuudestaan huolimatta kampanjoivat samalla teemalla.

Samanaikaisesti hallitus valmisteli seuraavan vuoden valtion talousarviota ja työmark­ kinat mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Sosialidemokraattinen eduskunta­ ryhmä korosti elokuussa yhteistyön ilmapiirin vaalimista ja tulosovun syntyä, hyvin- vointipalvelujenkehittämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja laman vaurioiden korjaamista sekä aluepolitiikan vauhdittamista mm. kaupunki-ja asuntopoliittisin toimin. Budjetti valmistuikin ripeästi pitkälle sosialidemokraattien linjaustenpohjalta. Jatkoselvittelyyn jäivät kuitenkin vielä vahiovarainministeri Niinistön esille nostamat työttömyysturvan ja eläketurvan leikkausesitykset ja tulosopua hiertänyt, varsin yksimielisen työsopi- muslakikomitean esitysten riitauttaminen. Eläkeläiset olivat puolestaan tyytymättömiä Ahon hallituksen raippaveron eli ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistamisvauh- tiin. Sitä tuntui kärjistäneen kansanedustajien ripeästi tehty palkkionkorotus.

Kunnallisvaaleissa SDP sai 23 prosenttia äänistä. Ääniosuus oli vuoden 1999 eduskun­ tavaalien 22,9 prosenttia suurempi, mutta SDP menetti suurimman puolueen aseman vaalit voittaneelle Keskustalle, jonka ääniosuus oli 23,8 prosenttia. Hallituspuolueista Kokoomus sai 20,8 prosentin, Vasemmistoliitto 9,9 prosentin, Vihreät 7,7 prosentin ja Rkp 5,1 prosentin ääniosuuden.

Keskusta onnistui tekemään kuntavaaleista yleispoliittiset korostamalla hallitus-oppo- sitioasetelmaa ja mobilisoimaan potentiaalisen äänestäjäkuntansa. SDP ja muut halli­ tuspuolueet eivätvaltakunnallisesti onnistuneet kannattajakuntansa liikkeelle saamises­ sa, vaikka joillakin alueilla ja paikkakunnilla menestyttiin onnistuneiden kampanjoi­ den ja järjestötyön ansiosta. Kokoomus, Vihreät ja Vasemmistoliitto onnistuivat kam­ panjoissaan erityisesti Helsingissä.

Äänestämässä kävi vain 5 6 prosenttia äänioikeutetuista, naiset jälleen miehiä ahkeram­ min. Nuorten aktivointiyrityksistä huolimatta jo tammikuussa ennakoidusti nuoret eivät kokeneet paikallisvaaleja kiinnostavina. Vihreitä lukuun ottamatta hallituspuolu­ eet menettivät sekä ääniosuuttaan että ääniä edellisistä kunnallisvaaleista. Alhaisen äänestysprosentin vuoksi kaikki puolueet menettivät ääniä edellisistä eduskuntavaa­

73 leista. Selvityksen mukaan äänestämättömyyden taustalta löytyi välinpitämättömyyttä, voimattomuutta, kyllästymistä, epäluottamusta ja protestointia. Viimeksi mainittu oli tosin huomattavasti vähäisempää edellisten kunnallisvaalien jälkeen tehtyyn selvityk­ seen verrattuna.

SDP:n puoluehallitus analysoi marraskuun aikana kunnallisvaalitulosta ja ajankohtai­ sia haasteita ja päätti seuraavan budjetin painopisteistä: työttömyyden edelleen alenta­ minen (osa-alueita, talous- ja työllisyyspolitiikka), ratkaisujen etsiminen köyhyyden ongelmiin (tulonjakopolitiikka mm. tuloerojen kasvun pysäyttäminen), peruspalvelu­ jen turvaaminen (väestön ikääntymisen ongelmat, palvelut tulonsiirtojen edelle), katse tulevaisuuteen (satsaus koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen), ympäristöstä huolehtiminen (mm Itämeri ja erityisesti Suomenlahti, Etelä-Suomen metsät) ja vah­ vuutena kansainvälisyys (mm. toiminta EU:n piirissä).

Vuoden 2000 liittokohtaiset sopimukset avanneet liitot jatkoivat työllisyyttä tukevaa, Emun oloihin sopeutettua työmarkkinapolitiikkaa. Eräillä aloilla sopimukset syntyivät vasta lyhyehköjen työtaistelujen kautta. Tahtoa kuitenkin riitti saada liittokierroksen jälkeen syntymään pitkäaikaisempi tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Kim neuvottelui­ den käynnistämistä estäneistä työttömyys-ja eläketurvaselvityksistä ja työsopimuslaki- kiistassa oli päästy sopimukseen keskusjäijestöjen välinen sopimus syntyi ripeästi ja liittokohtaiset neuvottelujen jälkeen keskusjäijestöt Akavaa lukuun ottamatta allekir­ joittivat tulopoliittisen kokonaisratkaisun joulukuun puolivälissä. Sopimuksen piiriin tuli 95 prosenttia palkansaajista ja 85 prosenttia Akavan jäsenistä. Valtio sitoutui omalta osaltaan verotukseen, kuntien taloutta, koulutusta, työelämän uudistamista ja työttömyysturvaa koskeviin toimenpiteisiin.

Suomen talous jatkoil 990-luvun puolivälistä alkanutta nopeata ja yhtäjaksoista kasvu­ aan tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn ollessa maailman huippua. Luottamus ja yhteistyö - mistä myös jälleen syntynyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu on osoitus - ovat edesauttaneet talouden hyvää hoitoa, työllistymistä ja varmistanut hyvinvointiyh­ teiskunnan perustan. Tuloverotus alenee. Vuonna 2000 tuotanto kasvoi noin 5 prosent­ tia. Työllisyys kohentui edelleen ja työllisyysasteessa yllettiin 67 prosenttiin vuonna 2000. Uusien työpaikkojen nettolisäys oli 40 000. Työttömyys aleni Tilastokeskuksen mukaan vuoden lopussa 8,3 prosenttiin. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edelli­ seen vuoteen verrattuna kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla. Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys laski. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä oli 41400 eli 6100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Vähenemiseen on vaikuttanut mm. hallituk­ sen köyhyyden ja syijäytymisen ehkäisyyn kunnille osoittamat työllisyysvarat. Julki­

74 Toimintakertomus 2000

nen talous vahvistui. Valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen ja kuntatalouden tulot kasvussa.

Enemmistö sosialidemokraattisesta eduskuntaryhmästä oli jo ennen vaaleja tehnyt aloitteen raippaveron eli eläkkeensaajien ylimääräisen sairausvakuutusmaksun halli­ tuksen esitystä suuremmasta alentamisesta. Näin tapahtuikin hallituksen eduskuntaryh­ mien yhteisellä sopimuksella. Vuoden 2000 hyväksytyssä seuraavan vuoden valtion talousarviossa eläkeläisten tuloja lisäävät mm. eläkkeensaajien ylimääräisen sairausva­ kuutusmaksun alentaminen, eläkkeiden indeksikorotukset, kansaneläkkeen korotus, kansaneläkkeen lapsikorotukset, rintamalisän nostoja tuloverotuksen keventäminen.

2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA-JA TOIMEENPANOELIMET

2.1. Puoluevaltuusto

Puoluevaltuustoon ovat kuuluneet puheenjohtaja Jukka Mikkola, I varapuheenjohtaja Riitta Jakava ja II varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen sekä jäseninä ja varajäseni­ nä:

Helsingin piiristä Petra Paasilinna, Risto Kolanen, Anna-Maria Kantola, Veikko Ver- milä ja varalla Laura Tuomisto, Maija Lindroos, Jarmo Koikkalainen, Reino Sarjanen

Uudenmaan piiristä Erkki Vuorenmaa, Petri Mustakallio, Matti Tukiainen, Hanne Aho, Juha Kähärä, Johanna Värmälä, Taija Berg ja varalla Vesa Mauriala, Taina Lackman, Markku Sistonen, Ilkka Alava, Aimo Savinko, Milja Sandberg, Ritva Vuo­ rio

Varsinais-Suomen piiristä Eeva-Johanna Eloranta, Matti Ranne, Mikko Sedig, Jorma Elovaara, Talvikki Koskinen ja varalla Tom Holmroos, Anja Savolainen, Helena Lahti, Arto Jokinen, Markku Ahokas

Satakunnan Sosialidemokraateista Ilona Wessman, Eero Laine, Johanna Autio, Harri Kivenmaa, Alpo Jokinen, ja varalla Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi, Soili Veijonaho, Voitto Raita-aho, Pentti Rajala, Veikko Nurmi

75 Hämeen Sosialidemokraateista Minna Lintonen, Arto Lapiolahti, Taija Vikman, Kalevi Ilmarinen, ja varalla Isto Hannula, Pekka Sillanmäki, Iiris Riikonen, Kari Hyy- tiä

Pirkanmaan Sosialidemokraateista Riitta Jakara, Erkki Koivulahti, Kirsi Nurmio, Meija Päivärinta, Jorma Rantanen, Seppo Salminen ja varalla Anne Tervo, Eero Virta­ nen, Leena Mankkinen, Antti Jehkonen, Johanna Järvi, Paula Lindström

Kymen piiristä Taito Mäkelä, Marita Pirkka, Hannu Myyryläinen, Sirkka Kotola, Titta Karppinen, Harri Helminen, Jukka Nyberg ja varalla Juha Koivula, Heikki Haimila, Soili Häkkinen, Ansela Tarakkamäki, Tuure Narsakka, Ritva Halttunen, Anneli Kilju­ nen

SDP Etelä-Savonpiiristä Sirkka Rytkönen, Heikki Seila, Kimmo Aholainen, ja varalla Heikki Lhjunqvist, Kari Kääriäinen, Anne Puntanen

Pohjois-Savonpiiristä Tuula Väätäinen, Matti Kemppainen, ja varalla Matti Kuronen, Tuomo Luostarinen

Pohjois-Karjalanpiiristä Juha Hämäläinen, Markku Mononen, Kerttu Törnqvist, Seija Turunen ja varalla Pauli Hakkarainen, Pekka Kettunen, Terttu Kovalainen, Ayla Sha- kir

SDP. n Keski-Suomen piiristä Timo Kemppainen, Taija Kuisma, Helena Pihlajasaari, Tero Vuorimies ja varalla Miika Stahl, Raimo Jakonen, Onni M. Paananen, Maria Hentunen

Pohjanmaan piiristä Martti Alakoski, Raimo Harsunen, Miapetra Kumpula, ja varalla Katja Heikkilä, Seppo Tyni, Esko Kujala

Oulun piiristä Tuija Pohjola, Alpo Löytynoja, ja varalla Raimo Piirainen, Urpo Kortet- järvi

Lapin piiristä Kauko Kontio, Esko J. Ojala, ja varalla Eino Meriläinen, Asta Väisänen

Finlands Svenska Socialdemokrater Viveca Lahti, Harry Swanljung, ja varalla Monica Ahlfors, Richard Sjölund

76 Toimintakertomus 2000

Puoluevaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 8.-9.3.2000 Helsingin Työ­ väentalon juhlasalissa. Kokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi kunnallisvaaliohjelma “Kunnissa luodaan hyvän ja turvallisen elämän edellytykset”. Poliittisen tilanteen yhteydessä annettiin julkilausuma, jossa puoluevaltuusto onnitteli Tasavallan presidenttiä Taija Halosta ja toivotti hänelle menestystä koko kansan presi­ denttinä. “Häneen henkilöityvät uiko- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntemus, tasa- arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus “ todetaan julkilausumassa. Samalla puoluevaltuusto kiitti presidentti Martti Ahtisaarta päättyneestä kaudesta.

Puoluevaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen 20.9.2000 Helsingin Työväentaloon. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluevaltuusto hyväksyi kunnallis- vaalijulistuksen “Ihmisiä on kohdeltava tasa-arvoisesti. ”

2.2. Puoluehallitus

(Puoluehallituksen kokoukset ajalla 27.1. - 14.12.2000 kokouksia 27 kpl, suluissa osallistumiskerrat)

Puoluehallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lipponen (23), puoluesih­ teerinä Kari Laitinen (26), I varapuheenjohtajana Antero Kekkonen (22), II varapu­ heenjohtajana Säde Tahvanainen (19) ja jäseninä; Osku Pajamäki (15) Susanna Rah­ konen (22), Ulla-Maija Juurola (22), Antti Kalliomäki (25), Lasse Eskonen (18), Juha Nummela (23), Jouni Backman (21), Reijo Laitinen (16), Liisa Jaakonsaari (17), Klaus Hellberg (19) jaHelena Vartiainen (25).

Puoluehallituksen kokouksiin ovat osallistuneet puoluevaltuuston puheenj ohtaj a Jukka Mikkola (23), I varapuheenjohtaja Riitta Jakara (12), II varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen (13) sos.dem.eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki, I vpj Virpa Puisto (1) ja II vpj Tapio Karjalainen (5) SDP:n valtuuskunta Euroopan parla­ mentissa ryhmän puheenjohtaja Riitta Myller (1), sekä valtioneuvoston sos.dem. mi­ nisterit. Lisäksi puoluehallituksen kokouksiin ovat osallistuneet, valtiosihteeri Rauno Saari poliittinen sihteeri Jorma Westlund 31.5. saakka ja Mikael Jungner6 1.. alkaen, SAMAKin pääsihteeri Tom Saxen 31.5. saakka, sos.dem.eduskuntaryhmän sihteeri Sisko Seppä, Demarin päätoimittaja Arola, Arbetarbladetin päätoimittaja/tZ/^rz'/: Helsing, SosialidemokraattistenNaistenpääsihteeriMar/a-Lu.s’ö fö//M/ie«sekäpuolue- toimiston toimitsijat. Puoluehallituksen sihteerinä on toiminut Maunu Ihalainen 30.4. saakka ja Risto Salonen 1.5. alkaen.

77 2.3. Valtioneuvosto

Valtioneuvostossa sos.dem. ministereinä ovat toimineet; pääministeri Paavo Lipponen, ulkoministeri 25.2. saakka Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja (kauppa-ja teollisuusministeri 25.2. saakka), kauppa-ja teollisuusministeri SinikkaMönkäre (työ- ministeri 25.2. saakka), työministeri Tarja Filatov 25.2. alkaen, oikeusministeri Johan­ nes Koskinen ja opetusministeri Maija Rask.

Ministerin poliittisina avustajina ovat toimineet

Pääministerin avustajina: Jorma Westlund 31.5. saakka Mikael Jungner 1.6. alkaen, ulkopoliittinen neuvonantaja Timo Pesonen, EU-asioiden neuvonantaja Jari Luoto, talouspoliittinen neuvonantaja Pentti Puoskari, eduskuntasihteerinä Ulla-Maija Raja- kangas 29.2. saakka ja Mikael Jungner 1.3.-31.5. välisen ajan, Miapetra Kumpula 21.8. alkaen sekä hallinnollinen avustaja Rita Svento. Ulkoministerin avustajina; Tarja Kantoloin lehdistöavustaja Tuija Zapasnik, kauppa-ja teollisuusministerin avustajina Tuula Sivonen 30.4. saakka Timo Koivisto 1.5. alkaen ja avustava virkamies Esko Tikka, oikeusministerin avustajina Mikael Jungner 29.2. saakka Perttu Puro 1.3. alkaen, opetusministerin avustajana Tapio Kosunen sekä työministerin avustajana Reino Ojala.

2.4. Hallinto- ja henkilöstö

Puoluetoimiston toimistovaliokunta on kokoontunut keskiviikkoisin puoluesihteerin johdolla. Kokouksiin ovat osallistuneet puoluetoimiston toimitsijat, pääministerin poliittinen sihteeri Jorma Westlund 31.5 saakka ja Mikael Jungner 1.6. alkaen, edus­ kuntaryhmän sihteeri Sisko Seppä, Sosialidemokraattisten Naisten pääsihteeri Marja- Liisa Kiljunen, koulutussihteeri Irma Tuomisto ja tiedotussihteeri Merja-Hannele Vuohelainen Sihteerinä on toiminut Sisko Lipsanen.

Henkilöstö vuonna 2000

Puolueen johto Puheenjohtaja Paavo Lipponen (pääministerinä vuodesta 1995) Puoluesihteeri Kari Laitinen Sihteeri Anneli Koivisto

Tiedotussihteeri Tapio Pekkola

78 Toimintakertomus 2000

Kv-sihteeri Tero Shemeikka Sihteeri Tuula Lampinen

Päätöksenteon valmistelu, tiedon tuottaminen Poliittinen sihteeri Paula Pannanne Sihteeri Sirpa Paltamo

Järjestötoiminta (kenttätyön organisointi, alueverkoston tukijäsenpalvelut)

Jäijestösihteeri Markku J. Jääskeläinen 31.12. saakka Koulutussihteeri Seppo Ylinen Jäsenpalvelusihteeri Eero Jämbäck Jäsenasiainhoitaja Arja Pennanen Sihteeri Irja Hyvönen (osa-aikaeläkkeellä) Vt.siht./tekstinkäsittelijä Eila Raittinen

Ay-toiminta Ay-sihteeri Ari Kekkinen Työmarkkinasihteeri Matti Kouri 31.7. saakka

Tukipalvelut (taloudenhoito-, hallinto-, henkilöstö-ja materiaalipalvelut, kiinteistönhoito) Hallintopäällikkö Maunu Ihalainen 30.4. saakka i6 Risto Salonen 1.5. alkaen Toimistosihteeri Sisko Lipsanen Laskentasihteeri Juha Backman Kirjanpitäjä/kassa Merja Jukonen Kirjanpitäjä (piirit) Merja Jäppinen Palkanlaskija Riitta Elovuo Tekstinkäsittelijä Sirpa Salanto-Ahlroth Puhelinvaihteen hoitaja Sirpa Niemi ATK-tukihenkilö Petri Nurmi Keittiö/lähetti Lyyli Raatikainen (äitiyslomalla) Siivoojat Ritva Saari Arja Hämäläinen Kiinteistönhoitaja Markku Tapio (osa-aikainen)

79 3. SUUNNITTELUTOIMINTA

3.1. Toiminnan päälinjat

Toiminnan painopisteitä olivat alkuvuoden lyhyt, mutta tehokas presidentinvaalikam­ panja ja kunnallisvaalikampanjan suunnitteluja syksyllä kampanjan toteuttaminen ja arviointi. Kannatus-, mielipide- ja muut tutkimukset ja niistä tehdyt raportit tarjosivat kampanjoiden käyttöön ja niiden etenemisestä ajan tasalla olevaa tietoa. Tuloksista, päätöksistä ja tavoitteista raportoitiin ohjelmin, kannanotoin, tiedottein, keskustelu-ja taustamuistioin ja myös internetin välityksellä.

Puoluevaltuusto käsitteli 8.-9.3. sääntömääräisen kevätkokouksensa julkilausumassa historiallisia presidentinvaaleja, yhteistyön merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä ja esitti puoluetoiminnan julki sen rahoituksen saattamisesta ajan tasalle. Puoluevaltuusto käynnisti kunnallisvaalikampanjan julistuksella “Kumussa luodaan hyvän ja turvalli­ sen elämän edellytykset”. Syksyn puoluevaltuusto hyväksyi 20.9. kunnallisvaaleihin liittyvän kannanoton “Ihmisiä on kohdeltava tasa-arvoisesti”. Kevään valtuusto sai selvityksen Lipposen II hallituksen ohjelman toteutumisesta ja syksyn valtuusto vuo­ den 1999 puoluekokouspäätösten seurannasta.

Puoluehallitus hyväksyi 25.5. kunnallisvaaliohjelman: “Kunnissa luodaan hyvän ja turvallisen elämän edellytykset” ja 14.9. ja vaaleihin liittyvän ympäristökannanoton “Terve luonto - hyvä ympäristö - hyvinvoiva ihminen”. Puoluehallitus antoi 26.10 eduskuntaryhmän kanssa yhteisen kannanoton valtion omistajapolitiikasta. Puoluehal­ litus päätti 30.11. kunnallisvaalien tuloksesta tekemänsä analyysin perustella politiikan lähiajan painopisteistä ja asetti toteuttamista varten koordinaatioryhmän.

Puoluehallitus antoi pyydetyt lausunnot sosiaali-ja terveysministeriölle tasa-arvoasioi- den organisointityöryhmän väliraportista (25.5.), työministeriölle hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisesta toimintaohjelmaehdotuksesta (7.9.).

Vuoden aikanajätj estettiin mm. seuraavia seminaareja ja tilaisuuksia: Kioto -seminaari 20.1, EU:n perusoikeuskirjaa käsittelevä keskustelutilaisuus 7.3, asuntopoliittinen seminaari 3.5, talouspoliittinen keskustelutilaisuus 16.5, tulonjakoseminaari yhdessä eduskuntaryhmän kanssa 18.5, veroseminaari 6.6. (eduskuntaryhmä), SDP:n kunnallis­ päivät 20.-21.5, tieto, osaaminen ja sivistys -seminaari 27.5, kuntavaaleja ja valtion talousarviotakäsitelleetjärjestöväensuurläänitilaisuudet 12.8,13.8.ja26.-27.8,ympä­

80 Toimintakertomus 2000

ristöpoliittinen seminaari 13.9, terveyspoliittinen seminaari 5.10, kuulemistilaisuus globalisaatiosta ja WTO:sta Sosialistisen Internationaalin näkökulmasta 21.1, SDP ja sosialidemokratia Venäjällä 26.11, Suunta-seminaari globalisaation vaikutuksista poliittiseen ja alueelliseen kehitykseen 16.12.

3.2, Työryhmät

Puoluehallitus päätti 16. ja 30.9.1999 apueliminään, valmistelu- ja suunnittelutyötä avustavien työryhmien puheenjohtajista, varapuheenjohtajista ja sihteereistä sekä työryhmien yhteistyöstä ja työnjaosta hallitusryhmän, eduskuntaryhmän ja valiokunta- ryhmien kanssa. Presidentinvaalin ja ministerinvaihdosten myötä puoluehallitus teki työryhmiin muutoksia 11.5.2000.

Työryhmien työskentelyyn osallistuvat myös vastuuhenkilöt puoluehallituksesta ja - toimistosta, eduskuntaryhmästä ja -toimistosta ja hallitusryhmästä ao. ministeri eri- tyisavustajineen. Työryhmät ovat kokoonpanoltaan joustavia. Työryhmät pitävät oman alansa asioissa yhteyttä hallitus-, eduskunta-ja europarlamenttiryhmän ja mui­ den puoluetta lähellä olevien organisaatioiden mm. sisarjärjestöjen valmistelutyöhön. Työryhmillä on ollut sekä puoluekokouspäätösten edellyttämiä että ajankohtaisia puoluehallituksen antamia tehtäviä.

Työryhmien vetäjien yhteiskokoukset marraskuussa 1999 ja elokuussa 2000 käsitteli­ vät erityisesti valmistautumista kunnallisvaaleihin. Kunnallisvaaliohjelmaa valmistele- va kunta- ja aluepoliittinen työryhmä sai muilta työryhmiltä ajan tasalla olevat tiiviit linjaukset tammikuun 2000 aikana. Muistioiden pohjalta valmistuivat kunnallisvaaliju- listukset ja kunnallispoliittinen ohjelma sekä teema-jatausta-aineistojakunnallisvaa- leja varten. Kaikki aineisto jaettiin taustamuistioina ja myös internetissä SDP:n ko­ tisivuilla. Periaateohjelmatyön jatkoa ja puoluekokousvälin ohjelmatyötä koordinoiva Suuntatyöryhmä aloitti koulutusseminaarien saijan.

Työryhmät puoluekokouskaudella 1999-2002

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä : pj. Liisa Jaakonsaari, vpj. Taija Halonen 1.3. saakka; Erkki Tuomioja 11.5. lähtien ja Pertti Paasio, siht. Tero Shemeikka. Työryhmä piti kolme kokousta.

81 Lähialuetyöryhmä; pj. Kimmo Kiljunen, vpj. Hannu Äikäs, siht. Nesrin Can. Työryhmä piti viisi kokousta sekä jäljesti SDP ja sosialidemokratia Venäjällä -seminaarin 26.11. Kehitysyhteistyötyöryhmä: pj. Folke Sundman, vpj. Helena Laukko, siht. Lari Kangas. Työryhmä piti kuusi kokousta.

Puolustuspoliittinen työryhmä: pj. Antero Kekkonen, vpj. Miapetra Kumpula, siht. Markku Haranne. Työryhmä piti kolme kokousta.

EU-työryhmä: pj. Antti Kalliomäki, vpj. Kimmo Kiljunen ja Riitta Myller, siht. Pertti Rauhio. Työryhmä piti 13 kokousta.

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä ja EU- työryhmä pitivät yhteiskokouksen lokakuussasekä lisäksi marraskuussa yhteiskokouksen puolustuspoliittisen työryhmän ja eduskunta-ryhmän kanssa.

Asuntopoliittinen työryhmä: pj. Taija Kautto, vpj. Veijo Lehto, siht. Jukka Luttinen. Työryhmä piti kuusi kokousta sekä jäljesti 3.5. seminaarin asuntopolitiikan faktoista.

Elinkeino- ja energiapoliittinen työryhmä: pj. Erkki Tuomioja 11.5. saakka, josta lähtien Leena Luhtanen, vpj. Leena Luhtanen 11.5. saakka, josta lähtien Jussi Ranta, siht. Tapio Hellsten ja Petteri Oksa. Työryhmä piti kuusi kokousta sekä jäljesti 20.1. Kioto -seminaarin yhdessä ympäristöpoliittisen työryhmän kanssa. Valmisteli yhdessä eduskuntaryhmän talousvaliokunnan kanssa puoluehallituksen 26.1 Oja eduskuntaryh­ män antaman kannanoton valtion omistajapolitiikasta.

Maaseututyöryhmä (maa-ja metsätalous) (11.5.2000): pj. Kari Rajamäki, vpj. Kari Laitinen, siht. Tapio Hellsten

Kunta-, kaupunki- ja aluepoliittinen työryhmä: pj. Jukka Mikkola, vpj. Lasse Esko­ nen, Elina Lehto ja Kari Urpilainen, siht. Jouko Sillanpää ja Sinikka Mikola 11.5. saakka, josta lähtien Laura Tuomisto. Työryhmä piti kuusi kokousta. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa käsitellen kunnallisvaaleihin valmistautumista ja vaalien jälkeen niiden analysoimista. Loppusyksystä työryhmä käynnisti alue-ja kuntapoliitti- set valmisteluprosessit seuraavaa puoluekokousta varten.

82 Toimintakertomus 2000

Koulutus-ja kulttuurityöryhmä: pj. Säde Tahvanainen, vpj. Jukka Gustafsson ja Ulla Juurola (kulttuuri), siht. VesaMaurialaja Ville Wallin. Työryhmä piti yhden kokouksen.

Oikeuspoliittinen työryhmä: pj. Johannes Koskinen, vpj. Susanna Rahkonen, siht. Timo Koskinen ja Perttu Puro. Työryhmä jäljesti 7.3. EU:n perusoikeuskirjaa käsitte­ levän keskustelutilaisuuden.

Sosiaali-ja terveystyöryhmä: pj. Virpa Puisto, vpj. Tuula Haatainen ja Pekka Morri, siht. Sinikka Näätsaari. Työryhmä piti seitsemän kokousta. Lisäksi työryhmä järjesti yhdessä eduskuntaryhmän sosiaalivaliokunnan kanssa keskustelutilaisuuden hyvin­ voinnin perusteista 16.5. ja eläkepolitiikasta 22.11.

Sosiaalivakuutustyöryhmä (ent. eläkepoliittinen työryhmä): pj. Pekka Morri, siht. Janne Metsämäki. Työryhmä piti viisi kokousta. Syrjäytymisprojekti: pj. Pentti Arajärvi, siht. Sinikka Näätsaari. Työryhmä piti yhden kokouksen. Terveystyöryhmä: pj. Tuula Haatainen, siht. Timo Kärkkäinen. Työryhmä piti yhden kokouksen ja jäljesti terveyspoliittisen seminaarin 5.10. yhdessä edus­ kuntaryhmän kanssa. Tasa-arvotyöryhmä: pj. Marja-Liisa Kiljunen, siht. Marja Erkkilä. Työryhmä piti yhden kokouksen.

Talouspoliittinen työryhmä: pj. Paavo Lipponen, vpj. Antti Kalliomäki ja Jukka Pekka­ rinen, siht. Pentti Puoskari. Työryhmä piti neljä kokousta, jäljesti keskustelutilaisuu­ den 16.5. sekä tulonjakoseminaarin 18.5. yhdessä eduskuntaryhmän kanssa.

Viestintä-ja liikennetyöryhmä: pj. Jouni Backman, vpj. Osku Pajamäki ja TaijaFilatov 11.5. saakka, siht. Susanna Parkkonen ja Mikael Jungner. Työryhmä piti kolme ko­ kousta sekä jäljesti viestintästrategiaseminaarin.

Ympäristötyöryhmä: pj. Pia Viitanen, vpj. Pekka Ruokonen, siht. Jaana Leppäkorpi. Työryhmäpitikolme kokousta sekäjäijesti 20.1. Kioto -seminaarin yhdessä elinkeino­ ja energiapoliittisen työryhmän kanssa sekä 16.9. Yhteinen maailma-läheinen kunta - seminaarin, jossa julkistettiin kannanotto Terve luonto - hyvä ympäristö - hyvinvoiva ihminen.

83 Työelämätyöryhmä: pj. Reijo Laitinen, vpj Pirkko Peltomo ja Hannu Myyryläinen, siht. Heli Puuraja Harri Liikkanen, Eija Hietanen, Jorma Skippari. Työryhmä kokoon­ tui kuusi kertaa.

Järjestö-ja sääntötyöryhmä: pj. Kari Laitinen 11.5 saakka, josta lähtien Juha Numme­ la, vpj. Juha Nummela 11.5. saakka, josta lähtien Sirkka-Liisa Vehviläinen, siht. Mark­ ku J Jääskeläinen ja Irma Tuomisto. Työryhmä piti neljä kokousta.

Nuorisotyöryhmä: pj. Kari Laitinen, vpj. Heli Paasio, siht. Eija Harjula (ent. Tanninen) Liikuntatyöryhmä: pj. Kalevi Olin, siht. Esko Ranto Eläkkeensaajafoorumi: pj. Kari Laitinen, siht. Teuvo Ikonen. Työryhmä piti seitsemän kokousta.

Suuntatyöryhmä: pj Jouni Backman, vpj. Tarja Filatov, siht. Vesa Mauriala ja Seppo Ylinen. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja käynnisti periaateohjelmatyön jatkoon liittyvän seminaarien sarjan 16.12.

4. JÄRJESTÖTOIMINTA

4.1. Toiminnan päälinjat

Toimintavuonna puolue osallistui presidentin vaaliin ja kunnallisvaaleihin. Presidentin vaalin ensimmäisellä kierroksella SDP:n ehdokas Tarja Halonen sai eniten ääniä ja pääsi toiselle kierrokselle, jonka sitten voitti. Tarja Halosesta tuli maamme ensimmäi­ nen naispresidentti.

Järjestöyksikköön kuuluivat järjestösihteeri Markku J. Jääskeläinen, koulutussihteeri Seppo Ylinen, jäsenpalvelusihteeri Eero Jämbäckjajäsenasiainhoitaja Arja Pennanen. Ay-yksikköön kuuluivat ammattiyhdistyssihteeri Ari Kekkinen ja työmarkkinasihteeri Matti Kouri 31.7.2000 asti. Osastosihteeri Irja Hyvönen oli edelleen osa-aikaeläkkeellä ja hänen kanssaan tehtävässä vuorotteli Eila Raittinen.

84 Toimintakertomus 2000

Tasavallan presidentin vaali

Taija Halonen voitti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen 1 224 431 äänellä, mikä on 40,0 prosenttia annetuista äänistä. Sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaa­ na Halonen sai suurimman osuuden äänistä seitsemässä vaalipiirissä. Eniten ääniä hän sai Helsingin (48,1 % ) ja Pirkanmaan (45,2 % (vaalipiireissä. Halosen kannatus oli 5,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin Ahon kannatus.

Esko Aho Suomen Keskustan ehdokkaana oli vaalien toinen voittaja. Aho sai ääniä 1 051 159 eli 34,4 prosenttia annetuista äänistä ja hävisi vaalien voittajalle 173 272 äänellä. Aho saavutti suurimman äänimääräosuuden kahdeksassa vaalipiirissä. Oulun vaalipiirissä hän sai yli puolet annetuista äänistä (50,2 %) ja menestyi hyvin myös Vaasan (49,8) ja Lapin (48,6) vaalipiireissä.

Kokoomuksen ehdokas Riitta Uosukainen sai 392 305 ääntä, 12,8 prosenttia annetuista äänistä. Uosukainen keräsi vaalissa kolmanneksi eniten ääniä, mutta hänen kannatuk­ sensa ei riittänyt suurimpaan äänimääräosuuteen yhdessäkään vaalipiirissä. Parhaiten hän menestyi Kymin vaalipiirissä, jossa hän sai 20,2 prosenttia äänistä.

Ruotsalaisen Kansanpuolueen ehdokas Elisabeth Rehn sai 241 877 ääntä, mikä on 7,9 prosenttia annetuista äänistä. Rehn menestyi parhaiten Vaasan vaalipiirissä (15,9 %) sekä Ahvenanmaalla (56,8). Rehnin kannatus oli nyt 14,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 1994 presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Heidi Hautala sai 100 740 ääntä eli 3,3 prosenttia annetuista äänistä. Hautala oli vaa­ leissa Vihreän Liiton ehdokkaana. Hän menestyi parhaiten Helsingin vaalipiirissä, jossa hänen kannatuksensa oli 6,4 prosenttia.

Perussuomalaisten ehdokas Ilkka Hakalehto sai 31 405 ääntä, mikä on yksi prosentti annetuista äänistä. Parhaimman ääniosuuden Hakalehto sai Satakunnan ja Pirkanmaan vaalipiireissä, jossa hänen kannatuksensa oli 1,4 prosenttia.

Risto Kuisma keräsi yhteensä 16 943 ääntä, 0,6 prosenttia annetuista äänistä. Kuisma oli vaaleissa Remonttiryhmän ehdokkaana. Parhaimman vaalituloksen Kuisma saavutti Uudellamaalla ja Pirkanmaalla (0,7 %).

Presidentinvaalien toisessa vaalissa Tarja Halonen voitti vastaehdokkaansa Esko Ahon. Halosen äänimäärä oli 1 644 532 eli 51,6 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi

85 sijoittuneen Esko Ahon äänimäärä oli 1 540 803,48,4 prosenttia äänistä. Jo lähtöase­ ma ensimmäisen kierroksen jälkeen oli ehdokkaiden kesken tasaväkinen jajatkui myös toisella kierroksella äärimmäisen tasaväkisenä. Taija Halosen kannatus oli 3,2 prosent­ tiyksikköä korkeampi kuin Ahon. Äänimäärissä laskettuna ero oli kaikkiaan 103 729 ääntä.

Halonen menestyi erityisen hyvin Suomen eteläisissä vaalipiireissä ja niiden suurissa kaupungeissa. Parhaimmat tuloksensa Halonen sai Helsingin, 66,3 prosenttia ja Uu­ denmaan vaalipiiristä, 59,3 prosenttia äänistä. Aholla vahvoja vaalipiirejä, joissa hänen äänimääränsä nousi Halosen äänimäärää korkeammaksi, oli kaikkiaan 8. Kor­ keimmat kannatusprosenttinsa hän sai Vaasan (70 %) ja Ahvenanmaan (60,6 %) vaali­ piireistä.

Ensimmäisen kierroksen "perintönä" ääniä jäi jaettavaksi noin 780 000 ääntä. Ehdok­ kaat jakoivat vapautuneet äänet melko tasaväkisesti. Vaalin ensimmäiseen kierrokseen verrattuna Ahon osuus lisääntyi 489 644 äänellä (14 prosenttiyksiköllä) ja Halosen 420 101 äänellä (11,6 prosenttiyksikköä). Molemmat saivat Kokoomuksen ääniä melko tasaväkisesti, Aho jonkin verran Halosta enemmän. Vihreän Liiton Heidi Hautalan äänet periytyivät lähinnä Haloselle Ahon saadessa taas valtaosan Rehnin äänistä.

Molemmat ehdokkaat menestyivät yhtä hyvin suuren ja keskimääräisen työttömyyden alueilla sekä teollisuus-ja palvelualueilla. Pienen työttömyyden alueilla Aho sen sijaan voitti kolmisen prosenttiyksikköä enemmän kuin Halonen. Tarja Halonen menestyi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna erittäin hyvin kaupunkiasutusalueilla. Esko Aho lisäsi kannatustaan sekä kaupungeissa, taajamissa että haja-asutusalueilla.

Esko Aho lisäsi kannatustaan hyvätuloisten alueilla 3 -4 prosenttiyksikköä enemmän kuin Taija Halonen. Pelkästään ennakkoäänistä lasketussa analyysissä tilanne oli päinvastainen.

Ehdokasasettelu

Sosialidemokraattinen puolue olijo edellisissä presidentinvaalissa vuonna 1993 omak­ sunut uuden käytännön presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Silloin varsin nopealla aikataululla jäljestetyt esivaalit saivat osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Tältä poh­ jalta puoluevaltuusto puoluekokouksen antamin evästyksin uudisti puolueen sääntöjä. Uutta esivaalikäytäntöä sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa.

86 Toimintakertomus 2000

Ennen esivaalia puoluehallitus ilmoitti puolueosastoille määräajan, johon mennessä ehdokkaita presidenttiehdokkaan jäsenvaaliin tuli asettaa. Puoluevaltuusto päätti ko­ kouksessaan 3.3.1999 presidenttiehdokkaan asettamisen delegoimista puoluekokouk­ selle. Puoluehallitus puolestaan käsitteli kokouksessaan 25.2.1999 SDP:n president­ tiehdokkaan asettamisaikataulua, koska se vaikutti ratkaisevasti puoluevaltuuston päätökseen.

Pohjana päätöksenteolle oli SDP:n sääntöjen 25 pykälä, jossa todetaan: “Oikeus aset­ taa ehdokkaita jäsenäänestyksiin on puolueosastoilla sekä vähintään viiden johonkin puolueosastoon kuuluvan äänioikeutetunjäsenen muodostamilla valitsijayhdistyksillä. Puolueosaston jäsen voi kuulua vain yhteen valitsijayhdistykseen. Presidenttiehdok­ kaasta jäljestettävässä jäsenäänestyksessä tulee ehdokkaan olla vähintään kymmenen puolueosaston tai vähintään 250 äänioikeutetunjäsenen muodostaman valitsijayhdis­ tyksen esittämä.”

Puoluehallituksen asettaman järjestö-ja sääntötyöryhmän laatiman muistion mukaan oli mahdollista jatkaa puolueen sisäistä ehdokasasettelua 28.4.1999 saakka. Näin tehtiinkin. Puoluehallituksen oli varmistuttava asetettujen ehdokkaiden suostumuksesta 29.4.1999 mennessä. Myös näin meneteltiin.

Koska tiedossa ei ollut, tulevatko esivaalit ylipäänsä jäljestettäviksi, vaalien jäijestä- mistapaa ei vielä tuolloin ratkaistu. Puoluehallitus kuitenkin päätti, että mikäli ehdok­ kaita on useampia kuin yksi ja päädytään esivaaliin, se jäljestetään toukokuun puolivä­ lissä siten, että muille kuin puolueiden jäsenille jää riittävästi aikaa rekisteröityä äänes­ täjiksi. Rekisteröityminen tapahtuu puhelimitse valtakunnalliseen maksulliseen nume­ roon 50 markan rekisteröitymismaksulla. Puoluetoimistolle annettiin valtuudet käyn­ nistää toimet ennakkorekisteröinnin teknisistä valmisteluista välittömästi.

20 prosenttia puolueosastoista asetti joko yhden tai useampia ehdokkaita. Asetettuun määräaikaan mennessä oli asetettu sääntöjen määräämällä tavalla seuraavat suostu­ muksensa antaneet henkilöt: ulkoministeri Taija Halonen, Europarlamentaarikko Pertti Paasio sekä EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman. Näiden lisäksi tasavallan president­ ti Martti Ahtisaarta oli laajasti esitetty ehdokkaaksi. Hän kuitenkin ilmoitti puoluehalli­ tukselle, ettei ole käytettävissä ehdokkaaksi SDP:n esivaalissa.

Ehdokkaat kiersivät jonkin verran kentällä vaalitilaisuuksissa. Lyhyt kampanja-aika ja ehdokkaiden työkiireet rajoittivat yhteiset tilaisuudet yhteen. Imatralla 16.5.1999

87 jäljestetty paneelikeskustelu kokosi jäxjestöväen lisäksi paikalle runsaan tiedotusväli­ neiden edustajien joukon.

Esivaali j äij estettiin uumavaalina paikallisella tasolla 22.-24.5.1999.V aikka puolu­ een ulkopuolisilla oli mahdollisuus osallistua, ulkopuolisten rekisteröityneiden osuus jäi valitettavan alhaiseksi, noin kolmeen sataan. Tämä johtui siitä, että ennakkoon rekisteröitymistä ja 50 markan maksua vierastettiin.

Kaiken kaikkiaan äänioikeuttaan käytti 12 789 äänestäjää. Tulos oli selkeä. Ulkominis­ teri Taija Halonen sai reilusti yli puolet annetuista äänistä, 7342 ääntä, mikä oli 57,7 prosenttia annetuista äänistä. Europarlamentaarikko Pertti Paasio kiri toiseksi lähinnä Pohjois-ja Itä-Suomen äänillä. Paasio sai 2837 ääntä, mikä on 22,2 prosenttia äänistä. EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman sai 2570 ääntä, 20,1 prosenttia annetuista äänis­ tä.

Äänet jakautuivat seuraavasti: (* sisältää myös Brysselin äänet (19)

Puri Tarja Halonen Pertti Paasio Jacob Söderman Helsinki* 1020 165 297 Uusimaa 1002 281 492 Varsinais-Suomi 487 246 470 Satakunta 489 297 150 Etelä-Häme 521 217 79 Pirkanmaa 707 285 230 Kymi 694 282 159 Mikkeli 381 119 69 Pohjois-Savo 262 62 48 Pohjois-Kaijala 323 159 31 Keski-Suomi 362 212 93 Pohjanmaa 409 240 331 Oulu 361 160 61 Lappi 228 93 32 Rekisteröityneet 136 19 28 Yhteensä 7382/57,72% 2837/22,18% 2570/20,1%

88 Toimintakertomus 2000

Esivaali tuloksen pohjalta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialde- mokratiska Parti ip:n XXXVIII puoluekokous päätti 30.5.1999 asettaa ulkoasiainmi­ nisteri, kansanedustaja Taija Halosen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdok­ kaaksi vuonna 2000 presidentin vaaliin.

Kampanjasuunnittelu ja toteutus

Puolueen kampanjasuunnittelu nojasi varsin paljon tutkittuun tietoon. Loppukesän ja alkusyksyn tutkimuksissa näkyi kansalaisten kuningas- tai kuningatarkaipuu. Asia­ kysymykset jäivät taka-alalle. Edustavuus korostui niissäkin selvityksissä, joita SDP teki sekä omissa joukoissaan että laajemmin valitsijoiden keskuudessa. Lisäksi niistä kävi ilmi, että Taija Halosesta tiedettiin todella vähän.

Kesällä 1999 oli saatavissa tietoja kansalaisten suhtautumisesta ehdokkaiden kykyyn hoitaa presidentin tehtäviä. Iltalehti teetätti tutkimuksen, jonka tulokset julkaistiin jo heinäkuussa. Kansalaiset tuntuivat sen mukaan arvostavan Taija Halosen ulkopoliitti­ sia taitoja. Myös Halosen kykyyn selviytyä kriiseistä luotettiin.

SDP seurasi kansalaisten suhtautumista ehdokkaisiin säännöllisesti, viikoittain. Tämä osoittautuikin tärkeäksi kampanjasuunnittelun kannalta.

Yhdessä Keskustan ja Kokoomuksen kanssa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kansalaisten mielestä Taija Halonen oli ehdokkaista paras ulkopolitiikan hoitaja, paras ehkäisemään kansalaisten kahtiajakautumistaja syrjäytymistä sekä parantamaan työlli­ syyttä. Nämä kolme aluetta olivat kansalaisten mielestä tärkeimmät valittaessa tasaval­ taan presidenttiä. Näiden lisäksi korostui maan ulkoisen kuvan kohentaminen ja henki­ nen johtajuus.

Kansalaiset pitivät Elisabeth Rehniä parhaana ehdokkaana maamme ulkoisen kuvan parantamisessa. Riitta Uosukainen oli puolestaan kansalaisten mielestä paras ehdokas maamme henkiseksi johtajaksi. Esko Aho ei ollut paras missään kansalaisten tärkeim­ miksi nostamissa asioissa. Näin tilanne nähtiin marraskuussa 1999. Tutkimuksissa selvitettiin myös sitä, miksi ehdokastamme ei kannatettu laajemmin, vaikka häntä arvostettiin. Samoin selvitettiin mahdollisten kannattajien määrä ja koostumus.

Loppusyksyllä 1999 alkoinäkyä vaatimuksia kampanjan aikaistamiseksi. Ehdokkaam- me kannatus mielipidetiedusteluissa oli selvästi alle 20 prosentin tasolla ja kaikki kolme muuta niin sanottua pääehdokasta olivat selvästi edellä. Tässä tilanteessa päätet­

89 tiin aikaistaa kampanjan alkua jäljestämällä Marina Congress Centerin tiloissa näyttä­ vä kampanja-avaus 12.12.1999.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti 13.11.1999 lähteä vaaleihin asettumatta virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Vasemmistoliiton puoluejohto puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen johdolla ilmoittautui välittömästi Taija Halosen vaalityöhön. Mukaan tuli myös paljon puolue-j ajäij estöaktiiveja. Ammattiyhdistysliikkeen vasem­ mistoliittolaiset olivat tehneet ratkaisunsa jo aiemmin. Monet näkyvät ay-vaikuttajat tulivat vaalityöhön jo alkusyksystä.

Kansalaisvaltuuskuntaan sai ilmoittautua postikortilla tai sähköpostilla. Kampanja lopussa kampanjan kotisivuilta oli luettavissa yli 10 000 kansalaisen nimet. Silmiin pistävää oli alusta lähtien kulttuuripiirien laaja edustus.

Erilaisten opiskelijaryhmien joukkoon organisoitui pro-Taqa -liikkeitä, joista tunne­ tuin oli Unelmaryhmä, joka toimi pääkaupunkiseudulla jäljestäen näyttäviäkatutem- pauksia ja Taija-rock -tapahtuman.

Tarja Halosen kampanjassa käännekohdaksi muodostui niin sanottu superviikonloppu, jolloin hän esiintyi juhlittuna puhujana sekä SAK:n että SDP:n valtuustoissa ja Hel­ singin setlementtiyhdistyksen 80-vuotisjuhlissa. Viikonlopun jälkeen Halosen kanna­ tus kääntyi nousuun, joka jatkui vaaleihin saakka.

Varsinainen vaalikiertue alkoi joulun jälkeen. Vaalityötä pyrittiin viemään entistä enemmän kansan pariin, ostoskeskuksiin ja toreille. Soppatykit, kahvit, ruusut ja ilmapallot olivat suosittuja kampanjakeinoja. Sisätilaisuuksia oli entistä vähemmän mutta kun niitä jäljestettiin, ne vetivät yleisöä runsaasti. Silmiinpistävää oli nuorten suuri osuus. Kiertueaikataulu liitteenä.

Tieto vaalityöntekijöiden ja puoluetoimiston välillä liikkui pääasiassa sähköpostin välityksellä. Marraskuussa 1999 otettiin käyttöön Forward-eteenpäin-välitä -sähköpos­ tiviesti, jolla päivittäin tavoitettiin tuhansittain Taija Halosen kannattajia. Viesteissä oli sekä poliittista taustaa että kampanjatietoa. Lisäksi tietoa välitettiin kokouksissa, päi­ vittäisissä puhelinneuvotteluissa ja telefaxilla.

Yhdessä Presidentti-2000 yhdistyksen kanssa ylläpidettiin www.taijahalonen.fi -ko­ tisivuja, jotka palvelivat niin vaalityöntekijöitä, toimittajia kuin äänestäjiäkin. Ehdokas

90 Toimintakertomus 2000

vastasi lehdistön, radion, television ja erilaisten vaalikoneiden kysymyssaijoihin, joita oli kymmeniä. Lisäksi tulivat laajemmat haastattelut ja ehdokastentit.

Vaalikeskusteluja ehdokkaiden kesken jäljestettiin runsaasti. Toisella kierroksella ehdokkaat olivat yli 20 tuntia televisiossa. Yhteenveto liitteenä.

Puolueen panostus vaaleihin oli noin 3,1 miljoonaa, Presidentti 2000 -yhdistyksen 2,1 miljoonaa ja piirien 1,7 miljoonaa markkaa.

Vaalimateriaali ja -rekvisiitta

Ehdokkaasta tehtiin perinteinen ehdokasjuliste. Vaalityöntekijöille, järjestöille ja kunnallisjäijestoille tehtiin ilmoituspohjia ja -logoja, kahvimukeja, karamellejä, näytte- lysomisteitaja banderolleja. Muusta vaalimateriaalista kannattaa mainita somistepape- rit, postikortit, esitteet, käyntikortit ja ilmapallot, joita jaettiin kymmeniä tuhansia eri puolilla maata jäljestetyissä vaalitilaisuuksissa.

Vaalimainonta

Televisiomainoksia valmistui kaksi versiota. Ensimmäinen sai hyvän palautteen.Toista esitettiin vain muutaman kerran. Mainoskampanja alkoi joulun jälkeen.

Lehtimainonta rajoittui ensimmäisellä kierroksella iltapäivä- ja naistenlehtiin. Töisellä kierroksella oli mainontaa myös päivälehdissä mutta varsin rajoitetusti. Mainoksia oli jonkin verran myös ruotsinsuomalaisten lehdissä, ay-lehdissä ja eräissä kohderyhmä- julkaisuissa.

Naisliiton toimesta julkaistiin mainoksia naisten lehdessä. Ne noudattivat puolueen ilmoittelun linjaa.

Tarja Halosen vaalimainos toteutettiin myös pistekiijoituksella ja se levisi sokeiden organisaatioiden kautta koko Suomeen.

Kunnallisvaalit

SDP lisäsi valtuustopaikkoj aan edellisistä kunnallisvaaleista 65 kunnassa. Vaalipiireis­ tä kannatusosuus kasvoi Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Puolue kasvatti kan­

91 natusosuuttaan edellisistä eduskuntavaaleista Uudenmaan, Hämeen, Varsinais-Suo- men, Pirkanmaan, Vaasan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä.

SDP sai 72 768 ääntä vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja 102 169 ääntä vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 1999. SDPmenetti valtuustopaikkoja 181. Tappi­ oita tuli noin 180 kunnassa. 173 kunnassa valtuustopaikat säilyivät ennallaan.

Keskusta sai 9823 ääntä enemmän kuin kunnallisvaaleissa 1996 mutta 72 464 ääntä vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 1999. Eduskuntavaaleihin nähden keskusta menet­ ti ääniä puolueista kolmanneksi eniten. Keskusta menetti myös kannatusosuuttaan eduskuntavaaleista Helsingin, Uudenmaan ja Kymen vaalipiireissä.

Kokoomus menetti 51 348 ääntä edellisistä kunnallisvaaleista ja 100 870 ääntä edus­ kuntavaaleista 1999. Kannatusosuuttaan Kokoomus menetti edellisistä kunnallisvaa­ leista Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kymen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Kaijalan, Vaasan, Keski-Suomen, OulimjaLapin vaalipiireis­ sä. Edellisistä eduskuntavaaleista Kokoomus menetti kannatusosuuttaan Varsinais- Suomen, Satakunnan, Hämeen, Kymen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiireissä.

Vihreät saivat 21 916 ääntä enemmän kuin kunnallisvaaleissa 1996 mutta 23 596 ääntä vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 1999. Vihreät menettivät kannatusosuuttaan edel­ lisistä kunnallisvaaleista vain Kymen, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireissä mutta edellisistä eduskuntavaaleista kannatusosuus laski Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kymen, Etelä-Savon, Vaasan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin vaalipiireissä.

Vasemmistoliitto menetti 26 991 ääntä edellisistä kunnallisvaaleista ja 72 254 ääntä eduskuntavaaleista 1999. Vasemmistoliiton kannatusosuus nousi edellisistä kunnallis­ vaaleista vain Helsingissä, Satakunnassa ja Kymessä. Vuoden 1999 eduskuntavaaleista kannatusosuus nousi vain Helsingissä.

Ehdokasasettelu

Tavoitteena oli asettaalO 000 ehdokasta, joista tuhat alle 30 vuotiasta ehdokasta. Tavoitteena oli naisvaltuutettujen osuuden lisääminen. Ehdokkaita asetettiin 8 875 (piirikohtaiset luvut liitteenä). Nuoria alle 30 vuotiaita oli 806. Naisia ehdokkaista oli 3 398, mikä vastaa 37,7 prosentin osuutta SDP:n ehdokkaista (1996 se oli 35,1 pro­ senttia ja 1992 vaaleissa 33.3 %).

92 Toimintakertomus 2000

Sitoutumattomia oli puolueen listoilla suurin piirtein sama määrä kuin 1996. Tarkkoja tietoja sitoutumattomista ei piireissä kerätty. Vaaliliittoja solmittiin 31 kunnassa, mikä oli selvästi enemmän kuin v.1996.

Tiedonkulku puolueen sisällä

Kampanjan aikana käytettiin jo aikaisemmissa vaaleissa hyvän palautteen saanutta Forward-sähköpostiviestintää. Jokaisena arkipäivänä tavoitettiin sen kautta tuhansia aktiiveja. Myös piirit ja kunnallisjäijestöt käyttivät entistä enemmän sähköpostia.

Viestintästrategia

V aalikampanj an kohderyhmistä päätettiin hyvin varhaisessa vaiheessa, samoin keskei­ sestä viestistä. Tärkeimmät kohderyhmät olivat taajamissa asuvat työssäkäyvät naiset, jotka jo presidentinvaalissa olivat olleet ratkaisevia äänestäjäryhmiä.

Valtakunnallisen vaaliviestinnän tarkoitus oli tukea paikallista vaalityötä. Keinoina oli näkyminen uutisissa, lehdissäjaajankohtaislähetyksissä puolueen politiikkaa tukevilla tavoilla. Valtakunnallisen mainonnan kanavaksi valittiin televisio.

Vaalimateriaali ja -rekvisiitta

Puolue teki suomenkielisen vaalijulisteen, jonka tunnuksena oli Sinulla on mahdollisuus- valitse palvelut ja ruotsinkielisen julisteen Du väljer - Välj välfard. Paikallisissa julisteissa esiintyivät ehdokkaat.

Muusta vaalimateriaalista kannattaa mainita ilmapallot, somistepaperi, kahvimukit ja ruusukarkit,joitajaettiin kymmeniä kilojajäijestetyissä vaalitilaisuuksissa. Vaalimate- riaalilla rohkaistiin ehdokkaita paikalliseen vaalityöhön ihmisten keskelle.

Ensimmäistä kertaa keskitettiin ehdokkaiden palvelu puolueen kotisivuille. Niiden kunnallisvaalisivustoon oli koottu tietoa kunnallisista j a valtakunnallista asioista, logo- ja ilmoituspohjia, esite-, käyntikortti- ja tarramalleja sekä yhteydet paikallislehtiin. Vaaleissa kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa ehdokkaille räätälöidyn materiaalin tilaamista suoraan netin välityksellä, postiennakolla.

93 Vaalimainonta

Puolue televisiomainonnassaan eduskuntavaaleissa 1999 positiivisen palautteen saa­ neisiin mainoksiin. Mainokset kohdistettiin kohderyhmäajattelun mukaisesti ja niillä tavoitettiin asetetut kohderyhmät yli 70 prosenttisesti.

Puolueella ei ollut varsinaista lehtimainontaa. Ilmoituksia oli vain eräissä ay-lehdissä.

Vaalimateriaali julkaistiin pistekiijoituksella ja se levitettiin näkövammaisorganisaati- oiden kautta.

Piirien neuvottelupäivät

Jo perinteeksi muodostuneita suurläänipohjaiset neuvottelupäiviä ei presidentin vaalin vuoksi jäljestetty vuoden alussa. Etelä-Suomen piirit jäljestivät neuvottelupäivänsä 6.5.2000. Tavan mukaan elo-syyskuussajärjestetytsuurläänipohjaisetneuvottelupäivät käsittelivät juuri hyväksyttyä hallituksen budjettiesitystä, ajankohtaista poliittista tilannetta, aluepolitiikkaa sekä suurläänien sisällä piirien välistä yhteistoimintaa. Neu­ vottelupäivät jäljestettiin

Etelä-Suomi 12.8.2000 Helsingissä Länsi-Suomi 13.8.2000 Raisiossa Itä-Suomi 12.8.2000 Huhmarissa, Polvijärvellä Lappi ja Oulu 26.-27.8.2000 Kuusamossa

T oimitsijakokoukset

Piirien toiminnanjohtajakokouksia jäljestettiin seuraavasti: Helsingissä 17.01.2000 Helsingissä 10.02.2000 Helsingissä 07.03.2000 Hämeenlinnassa 26.-27.03.2000 Joensuussa 11.04.2000 Jyväskylässä 19.05.2000 Helsingissä 15.06.2000 Polvijärvellä 21.-22.08.2000 Eurajoella 29.08.2000 Helsingissä 19.09.2000

94 Toimintakertomus 2000

Helsingissä 06.10.2000 Helsingissä 15.11.2000

Puolueen, piirijärjestöjen, kunnallisjärjestöjen sekä sisar-ja yhteistyöjärjestöjen työn­ tekijöiden neuvottelupäivät järjestettiin 21 -22.8.2000 Polvijärvellä Huhmarin lomakes­ kuksessa. Osanottajia oli hieman yli sata.

Piirien toimistonhoitajien kokous jäljestettiin 30.11.-1.12.2000 Oulussa.

Muut valtakunnalliset tilaisuudet

Puolueen valtakunnalliset Kunnallispäivät järjestettiin Jyväskylässä 20.-21.5.2000. Paikalla oli yli 300 osallistujaa.

Presidentinvaalit käynnistettiin 12.12.1999 Marina Congress centerissä yli 2000 hen­ gen yleisötilaisuudella.

Puolueveteraanienperustamien Wanhojen Tovereiden neuvottelupäivät pidettiin Poris­ sa 17.-18.6.2000. Tilaisuudessa puhui tasavallan presidentti Tarja Halonen.

4.2. Ammattiyhdistystoiminta

Yleistä

Pyrkimyksissä keskitettyyn tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun epäonnistuttiin ammat­ tiliittojen erityistarpeiden vuoksi. Kuitenkin Metallityöväen Liiton solmiman työeh­ tosopimuksen palkankorotuksesta muodostui ns. yleinen linja, joka kattoi sopimusken- tän hyvin laajasti. Varhain syksyllä aloitettiin uudet neuvottelut tulopoliittisen koko­ naisratkaisun aikaan saamiseksi ja ne johtivatkin tulokseen joka allekirjoitettiin 17.11.2000. Keskusjärjestöistä Akava jäi tupon ulkopuolelle. Syynä oli tyytymättö­ myys ns. koulutettujen matalapalkka ratkaisuun. Akavan jäsenliitoista tuli kuitenkin valtaosa mukaan tulopoliittisen ratkaisuun. Sopimuskausi päättyy 31.1.2003.

Uusi työsopimuslaki hyväksyttiin eduskunnassa 18.12. Sitä valmisteltiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöj en kanssa lähes viisi vuotta. Keskeisimmät lain uudistukset koske­ vat valtakunnallisten työehtosopimusten yleissitovuutta.

95 Ammattiyhdistystoimikunta

Ammattiyhdistystoimikunnan jäseninä toimivat: SDP: Paavo Lipponen (puheenjohtaja), Kari Laitinen, Reijo Laitinen, Matti Komi ja Ari Kekkinen (sihteeri).

SAK: Lauri Ihalainen (varapuheenjohtaja), Tuulikki Kannisto, Per-Erik Lund (1.9 saakka) Erkki Vuorenmaa (1.9 lähtien)Jarmo Lähteenmäki, Raimo Rannisto, Jouni Riskilä, Maj-Len Remahl, Kauko Lehikoinen, Kalevi Vanhanen ja Mauri Kivistö.

STTK: Mikko Mäenpää (varapuheenjohtaja), Seppo Junttila, Raija Hukkamäki, Kaarina Muhii, Ilkka Joenpalo ja Helena Rissanen.

AKAVA: Pekka Hemmilä ja Joel Salminen

Toimikunnan sihteeristönä toimivat Pekka Sarkkinen, Tom Holmroos, Heli Puura, Reijo Virtanen, Irma Tuomisto, Matti Kouri ja Ari Kekkinen.

Toimikunta kokoontui 11 kertaa.

Edustaja- ja liittokokoukset

Suomen Merimies-Unioni piti edustajakokouksensa Helsingissä IL- 12.5. Uudeksi liiton puheenjohtajaksi valittiin Simo Zitting.

Metallityöväen Liiton liittokokous pidettiin Tampereella 14.- 15.5. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Erkki Vuorenmaa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto piti liittokokouksensa Helsingissä 14.-16.6. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Palomäki (kes).

Tekstiili-ja Vaatetustyöväen Liiton liittokokous pidettiin Tampereella 9.-11.6. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Auli Korhonen.

Sähköalojen ammattiliiton edustajisto piti kokouksensa Tampereella 17.- 19.11. Ko­ kous valitsi Lauri Lylyn jatkamaan puheenjohtajana.

96 Toimintakertomus 2000

Kunnallisvirkamiesliitto piti liittokokouksensa 14.-16.11. Liiton uudeksi puheenjohta­ jaksi valittiin Markku Jalonen (kok)

Liikealan ammattiliitto, Hotelli-ja Ravintolahenkilökunnan Liitto, Kiinteistötyönteki- jäin Liitto ja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto pitivät päättävien elintensä kokouk­ set 28.11 Helsingissä päättäen lopettaa liittojensa toiminnan ja perustaa uuden yksityi­ sen palvelusektorin työntekijäliiton. Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n perustava kokous pidettiin 29.11. Uuden liiton puheenjohtajaksi valittiin Maj-Len Remahl.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen ay-sihteerien kokous pidettiin Tukholmassa 21 .-22.3.2000. Aiheena oli vaalityö työpaikoilla. SDPrsta osallistuivat kokoukseen Ari Kekkinen ja Matti Kouri ja SAK:sta Ghrister Björkstrand.

Pohjoismaiden ay-sihteerit kokoontuivat Helsingissä 18. - 19.12.2000. Aiheena oli ammattiyhdistysliikkeen poliittinen perintö. Samalla kukitettiin ay-sihteerien tehtävät jättävät Kuno Kjaeruff Tanskasta, Rune Holmström Ruotsista ja Matti Kouri Suomes­ ta.

4.3. Koulutustoiminta

Toimintavuosi 2000 oli jäijestöllisesti vaativa. Alkutalven presidentinvaalit ja syksyn kunnallisvaalit huipensivat lyhyeen ajanjaksoon kasautuneen vaalisuman. Koulutuk­ sessakin keskityttiin näiden olennaisten tapahtumien ja kampanjoiden tukemiseen. Vaaliruuhkasta huolimatta koulutuksen määrällisissä tavoitteissa lähestyttiin puolueko­ kouksen asettamaa tavoitetta - aktivoida 15 % jäsenkunnasta jäijestölliseen ja aatepo­ liittiseen opiskeluun.

Vuoden aikana puolue pystyi taijoamaan opintotilaisuuksia 8308 (7646) jäsenelle (suluissa vuoden 1999 luvut) Tavoitimme 14 % (12) jäsenkunnasta. Piireistä puo- luekokoustavoitteen ylittivät Pohjanmaa, Oulu ja Helsinki. Miesten osuus osallistu­ neista oli 56 % (60) ja naisten 44% (40). Erilaisia opintotilaisuuksia jäljestettiin 326 (293) kertaa. TSL:n SDP:lle myöntämä 1752 (1253) tunnin opintotuntikiintiö ylitet­ tiin. Oppitunteja kertyi 2017 (1721). Myös keskimääräinen opintotapahtuman kesto nousi 6,2 (5,9) tuntiin. Kaikkiaan opintoimintaan kujaantui menoja noin miljoona markkaa (860.000). Yhden oppitunnin kustannus oli 500 mk.

97 SDP jäljesti yhteistyössä TSL:n kanssa viisi (5) maakunnallista aluekehittämisse­ minaaria. Teemoina olivat mm. aluepolitiikka, maakunnallisten keskusten kehittämis- strategiatja seudullinen yhteistyö. Näihin seminaareihin osallistui 527 aluevaikuttajaa. Täydennysjaksona toteutettiin 22 osallistujalle opintomatka Brysseliin.

Suuntatyöryhmän ja TSL:n kanssa käynnistettiin suunta-seminaarien saija. Sen ensim­ mäiseen seminaariin Globalisaation vaikutukset poliittiseenja alueelliseen kehitykseen - osallistui 116 aktiivia eri puolilta Suomea.

Sekä presidentinvaalien että kunnallisvaalien keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen teema sytytti arvokeskustelua. Se poiki piireissä oman periaatekeskuste- lumme jatkoksi virkeitä tilaisuuksia. Osallistumisaktiivisuuden perusteella aatepoliitti­ selle suunta-keskustelulle on kysyntää.

Puolueen eri työryhmien, SDP:n keskustoimiston ja piirien yhteistyönä toteutettiin mm. viisi (5) alueellista koulutuspoliittista seminaaria opetusalan luottamushenkilöille sekä ammattilaisille. Näihin lauantaipäivän seminaareihin osallistui 217 opettajaa ja luottamushenkilöä. Valtakunnallinen ympäristöpoliittinen seminaari kokosi 59 osallis­ tujaa.

Yhteistyössä nuorisoliiton ja SAKKI ry:n kanssa käynnistettiin koko lukuvuoden kestävä 5-6 viikon- vaihdeseminaarin Tulevaisuus-koulu Työväen Akatemiassa. Rek­ rytointiin panostamalla tästä pitempi-jaksoisesta koulutusprojektista kehittyy tärkeä väylä valmentaa myös puolueen perusjärjestöihin liittyneitä nuoria jäseniä poliittiseen toimintaan,

Jäij estökoulutuksessa käynnistyi yhteistyössä TSL:n kanssa ATK-koulutus. Tavoittee- na oli tietotekniikan soveltaminen käytännön järjestötoimintaan ja etenkin viestintään. Kolmen viikonvaihteen opinto-kokonaisuus toteutettiin viidessä maakunnassa keskellä kunnallisvaalitaistelua Tietotekniikan soveltamisessa ja hyödyntämisessä SDP:n järjestötoimintaanja viestintään ollaan vaatimattomalla tasolla. Kehittämisen ja koulu­ tuksen tarve on huutava.

4.4. Piirijärjestöt ja jäsenistö

Kertomusvuonna oli toiminnassa 14 suomenkielistä piirijärjestöä. Itsenäisenä piirijär­ jestönä on toiminut Ruotsalainen Työväenliitto, jonka toiminta-alue on Helsingin, Uu­ denmaan, Turun eteläinen ja Vaasan vaalipiirit. Piireistä nimensä muuttivat

98 Toimintakertomus 2000

Piiritoimistojen henkilökunta:

Helsingin piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Janne Puumi ja toimistonhoitajana Sirkku Salminen.

Uudenmaan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Esko Berg ja toimistonhoitajana Virpi Haapala.

Varsinais-Suomen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Ilkka Keroja toimistonhoitajana Anne Sirkiä.

Satakunnan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Pekka Ovaska ja toimistonhoitajana Liisa Vannekari.

Hämeen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Raimo Turunen ja toimistonhoitajana Irmeli Wilen.

Pirkanmaan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Harri Sandell ja toimistonhoitajana Taija Auvinen.

Kymen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Ossi Roininen ja toimistonhoitajana Raija Holopai­ nen.

Etelä-Savo piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Voitto Lyytikäinen.

Kuopion piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Eero Hofiren ja osa-aikaisena toimistonhoitajana Hely Manninen.

Pohjois-Karjalan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Reijo Jeskanen ja toimistonhoitajana Tuija Kuusisto.

Keski-Suomen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Jari Blom ja toimistonhoitajana Marita Putkonen.

99 Pohjanmaan piiri Toimiimanjohtajana on toiminut Aarne Heikkilä.

Oulun piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Jyrki Pohjola.

Lapin piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Seppo Nordström.

Finlands Svenska Socialdemokrater Toiminnanjohtajana on toiminut Stefan Sjöberg, toimitsijana Anders Björklöf ja toimistonhoitajana Carola Grönlund.

Jäsenistö

Kertomusvuoden päättyessä puolueen jäsenrekisterissä oli 61 089 jäsentä. Miehiä oli 36 916janaisia24 173, vapaajäseniä21 840, maksuvapaita jäseniä 4 902jaäänioikeu- tettujajäseniä49 848. Jäsenmaksut olivat vuodenvaihteessa hoitamatta 11 241 jäsenel­ tä.

Vuoden 2000 aikana puolueeseen liittyi 1 639 uutta jäsentä ja jäsenyydestä poistui 2 745 henkilöä. Äänioikeutettujen määrä väheni 112 jäsenellä.

Kertomusvuonna toimi 109 kunnallisjäijestöä, joista 99 suomenkielistä ja 10 ruotsin­ kielistä.

100 Toimintakertomus 2000

Puoluejärjestöjen ja jäsenien määrä piirijärjestöittäin 31.12.2000:

Piiri Puolue­ M uutos Jäsen­ Muutos Äänioi­ Muutos osastoja määrä (% suluissa) keutetut (% suluissa) jäsenet Helsinki 80 -2 4486 - 43 (0,9) 3667 - 4 (0,1)

Uusimaa 113 -6 6991 -282 (4,0) 5829 -180 (3,1)

V-Suomi 123 -7 5020 - 38 (0,8) 4148 + 1 (0,0)

Satakunta 71 -1 4489 - 268 (6,0) 3867 -245 (6,3)

E-Häme 66 +6 4885 + 419 (8,6) 4149 +387 (9,3)

Pirkanmaa 114 +2,5 6398 +122 (1,9) 5344 +255 (4,8)

Kymi 55 - 6195 -1 3 0 (2,1) 5329 -5 4 (1,0) Mikkeli 63 -3 2702 -4 1 0 (1 5 ,2 ) 2180 -325 (14,9) Pohj-Savo 38 -1 2000 - 33 (1,6) 1614 + 19 (1,2)

P-Kaijala 76 - 3620 - 69 (1,9) 2931 + 29 (1,0) K-Suomi 71 -2 4212 - 12(0,3) 3215 -1 6 (0,5)

Pohjanmaa 61 - 3032 - 83 (2,7) 2436 -1 7 (0,7) Oulu 62 - 2798 - 41 (1,5) 1953 + 14 (0,7)

Lappi 44 - 1943 -1 0 0 (5,1) 1391 + 17 (1,2) FSD 65 -2 2318 - 35 (1,5) 1795 + 7 (0,4)

Yhteensä 1103 -14 61 089 -1 1 0 6 (1 ,8 ) 49 848 -112 (0 ,2 )

Vuonna 2000 perustettu yhdistys

Yhdistys Kunta Piiri Kerimäen Sos.-dem. Paikallisosasto Kerimäki Etelä-Savo

Vuonna 2000 purkautuneet yhdistykset

Yhdistys Kunta Piiri Gerby-Västervik Socialdemokrater Vaasa FSD Hyvinkään Sosialidem. Kunnallisj. Hyvinkää Uusimaa Ahjolan Työväenyhdistys Yhteistyö Vihti Uusimaa Ikurin Sosialidemokraatit Tampere Pirkanmaa Oravasaaren Työväenyhdistys Jyväskylän mlk K-Suomi

101 Petäjäveden Sosialidemokraatit Petäjävesi K-Suomi Lokalahden Työväenyhdistys UusikaupunkiV-Suomi Pieksämäen Sosialidem. Kunnallisj. Pieksämäki Etelä-Savo Mikkelin mlk:n Sos.-dem. Kunnallisj. Mikkeli Etelä-Savo Vekkulankylän Työväenyhdistys Jämsä K-Suomi Spärvägens Svenska Soc.-dem. Förening Helsinki FSD Helsingin Ammattiautoilijani Sd. Yhd. Helsinki Helsinki Ahlaisten Sos.-dem. Työväenyhdistys Pori Satakunta Iisalmen Sosialidem. Kunnallisj. Iisalmi Pohjois-Savo Uimalan Sos.-dem. Työväenyhdistys Iisalmi Pohjois-Savo Mjösundin Sosialidemokraatit Kemiö V-Suomi Kangasalan Sos.-dem. Yhdistys Kangasala Pirkanmaa Helsingfors Soc.-dem Ungdomsklubb Helsinki FSD Helsingin Yrittäjäväen Sos.-dem. Yhd. Helsinki Helsinki

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

5.1. Toiminnan päälinjat

Vuoden aikana SDP:n kansainvälisen toiminnan painopisteinä oli Sosialistisen Interna­ tionaalin toimintaan vaikuttaminen kansainvälisesti sekä SI:n teemakampanjoiden käynnistäminen Suomessa. Sosialistisen Internationaalin piirissä käynnistettiin kevääl­ lä neljä kampanjaa, joiden teemat ovat: köyhimpien maiden velkojen anteeksianto, köyhyyden vastainen taistelu Afrikassa, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen ja kuolemantuomion poistaminen. Kutakin teemaa varten valittiin SDPrssä vastuuhen­ kilöt, jotka kokosivat ympärilleen työryhmät. Keväällä SI:n neuvoston kokouksessa Brysselissä järjestön WTO-työryhmän puheenjohtajuus tuli SDP:n vastuulle. Vuoden aikana Suomessa aloitettiin järjestölle myöhemmin annettavan raportin valmistelut. Ensimmäinen raportin sisällysluettelo esiteltiin SI:n neuvoston kokouksen yhteydessä Maputossa Mosambikissa syksyllä. Aiheesta järjestettiin Suomessa eduskunnan audi­ toriossa kuulemistilaisuus kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden edustajille.

Euroopan sosialidemokraattisessa puolueessa (ESP) poliittisen toiminnan ilmapiiriin vaikutti vahvasti Itävallan vastainen boikotti. Aluksi tuntui olevan epäselvää, miten Itävallan sosialisteihin suhtauduttaisiin kansainvälisessä ympäristössä. Pian käytän­ nöksi vakiintui pyrkimys puoluesolidaarisuuden vahvistamiseen ESP:n sisällä, ja

102 Toimintakertomus 2000

Euroopasta tuli vahvaa tukea itävaltalaisille tovereille. Vuoden aikana tärkeimpinä teemoina ESP:n sisällä keskusteltiin EU :n laajentumisen aikatauluista ja EU:n päätök­ sentekojärjestelmien uudistamisesta. SDP:n puoluehallitus käsitteli keväällä ehdotuk­ sen ESP:n saattamisesta muodollisestikin osaksi kansallisten puolueidenjärjestöraken- netta. Portugalin ja Ranskan EU-puheenjohtajakausilla ESP:n toiminta on taantunut, ja uudistuksia on odotettavissa vuoden 2001 aikana.

Työväenliikkeen pohjoismaisessa yhteistyökomiteassa SAMAK:ssa vuosi 2000 oli siirtymäkausi. Järjestön sihteeriys siirtyi vuoden puolivälissä Suomesta Tanskaan. Vakiintuneen työryhmätoiminnan lisäksi S AMAK:n vuoden päätapahtuma oli onnistu­ neen Itämeri-seminaarin järjestäminen lokakuussa Tallinnassa.

SDP:n kansainvälisistä työryhmistä lähialuetyöryhmä oli erittäin aktiivinen. Yhteis­ työssä pohjoiskarjalaisten aktiivien kanssa työryhmäjärjesti matkan Venäjän karjalaan Sortavalaan. Loppusyksystä Helsingissä järjestettiin Suomen ja Venäjän välistä lä­ hialueyhteistyötä pohtiva seminaari. Seminaarissa oli osallistujia myös vuoden alussa perustetusta uudesta Venäjän sosialidemokraattisesta puolueesta.

Kahdenvälisissä suhteissa vuodelle 2000 ajoittui vilkasta toimintaa Kiinan kanssa. SDP:n valtuuskunta vieraili kesällä Kiinassa ja syksyllä SDP:n vieraana oli kiinalainen valtuuskunta. Molempien järjestelyt onnistuivat moitteettomasti ja olivat poliittisesti hyödyllisiä.

Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön toiminnassa vuosi 2000 oli uuden aktiivisuuden aikaa. Säätiön toimisto ja hankesuunnittelu vakiinnutettiin ja yleisen toiminnan laatu kohosivat. Säätiön toiminnan kotimaan näyttävin tapahtuma oli järjestön 30-vuotisjuh- lien järjestäminen syksyllä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsuttiin juhlassa säätiön kunniapuheenjohtajaksi.

Vuoden aikana SDP:n kansainvälisestä toiminnasta tiedottamista on tehostettu niin puolueen omassa tiedotuksessa, sosialidemokraattisessa lehdistössä kuin julkisessa sanassa yleisemminkin.

103 5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö

Yhteispohjoismaiset suhteet (SAMAK)

Pohjoismaisten sosialidemokraattistenpuolueidenja sosialidemokraattisen ammattiyh­ distysliikkeen yhteistyökomitea SAMAK piti vuosikokouksensa 13.-14.1. Tukholmas­ sa. Kokoukseen osallistuivat Erkki Tuomioja, Jouko Skinnari, Markku Wallin, Heli Puura, Tuula Sivonen ja Tero Shemeikka. Kokouksessa hyväksyttiin SAMAKin yleis­ poliittinen julkilausuma “SAMAK-Manifest 2000" sekä työllisyystyöryhmän, globa- lisaatiotyöryhmän ja hyvinvointityöryhmän raportit. Kokouksessa päätettiin perustaa demokratiatyöryhmä. Kokous antoi myös julkilausuman Tshetsheniasta.

SAMAKin hyvinvointikonferenssi pidettiin 4.5. Reykjavikissa Islannissa.

SAMAKin Itämeri-konferenssi pidettiin 16.-17.10. Tallinnassa. Kokouksen päätee­ moina olivat EU:n laajentuminen ja siihen liittyvät työllisyyskysymykset Itämeren alueella sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet hakijamaissa. Erityistee­ moina olivat hyvinvointiyhteiskunta ja työelämän kysymykset. Konferenssiin osallis­ tuivat Erkki Tuomiojan, Kimmo Kiljunen, Taija Kantola, Marja-Liisa Kiljunen, Sanna Vallinen ja Tero Shemeikka.

Puheenjohtajakokous pidettiin 20.12. Kööpenhaminassa. Kokoukseen osallistui Kari Laitinen. Kokouksessa käytiin läpi mm. EU:n laajenemista ja Ruotsin puheenjohta­ juuskauden asioita. Kokouksessa päätettiin myöntää SAMAKin jäsenyys uudelle Alliancen Socialdemokrateme -nimiselle islantilaispuolueelle, johon entinen jäsen Althyduflokkurinn nyt kuuluu.

Puolue-/LO-sihteerikokouksiin 1.3. Tukholmassa, 23.10. Helsingissä ja 5.12. Kööpen­ haminassa osallistui Kari Laitinen. Tukholmassa 16.5. pidettyyn kokoukseen osallistui Tero Shemeikka. Osa 23.10. Helsingissä pidetystä kokouksesta pidettiin yhteiskokouk­ sena Pohjoismaiden Neuvoston demariryhmän hallituksen kanssa.

Uiko-ja turvallisuuspoliittinen ryhmä on pitänyt kolme kokousta (14.5. Helsingissä, 15.10. Oslossa ja 10.12. Kööpenhaminassa) ja keskustellut ajankohtaisista kysymyk­ sistä. Toukokuussa Helsingissä pidettyä kokousta emännöi Tasavallan presidentti Taija Halonen. Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet Jaakko Kalela, Erkki Tuomioja, Taija Kantola ja Tero Shemeikka. SAMAKin jäsenpuolueiden kansainvälisten asiain sihteerit ovat pitäneet työkokouksia UTP-ryhmän kokousten yhteydessä.

104 Toimintakertomus 2000

EU-ryhmä on pitänyt kaksi kokousta 29.3. ja 4.10. Tukholmassa käsitellen ensisijai­ sesti Nizzan huippukokousasioita ja EU:n laajenemista. Ryhmän toimintaan on osallis­ tunut Taija Kantola.

Demokratiatyöryhmä kokoontui 14.11. Tukholmassa ja 12.12. Kööpenhaminassa. Ryhmän jäsenenä on ollut Pertti Paasio.

Vaalianalyysiryhmä kokoontui kolmesti: 25.1. Helsingissä,28.2. Kööpenhaminassa ja 27.3. Oslossa. Ryhmä valmisti yhteenvetoanalyysin (4 maaraporttia) vaaliemme ja vaalikampanjoillemme suunnistaja ongelmista. Työryhmän työskentelyyn osallistui Markku J. Jääskeläinen.

Ihmisoikeustyöryhmä kokoontui 2.10. Kööpenhaminassa. Suomesta työryhmän työhön osallistui ay-liikkeen edustaja. Työryhmä valmisteli vuoden 2001 vuosikokouksen käsiteltäväksi asiakhjan “Pohjoismainen ay-liike ja ihmisoikeudet”.

Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue, ESP

Jäsenpuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat 22.3. Lissabonissa, 18.6. Portossa, 12.10. Biarritzissa ja 6.12. Nizzassa.

Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Työvaliokunnan jä­ seninä SDP:stä ovat Kari Laitinen ja Tero Shemeikka.

Työryhmät

ESP:n pääministereiden erityisavustajien (Sherpas) puheenjohtajakokouksia valmiste­ levan työryhmän kokouksiin osallistui Jari Luoto.

PES-Ecofinin eli sos.dem. valtiovarainministereiden kokouksiin ovat osallistuneet Jukka Pekkarinen ja Pentti Puoskari. Työryhmä keskustelee valtionvarainministeriko- kouksien (ECOFIN) asialistoilla olevista asioista.

Naistoimikunnan ja sen työvaliokunnan kokouksiin Brysselissä 10.2., 28.-29.6. ja 7.- 8.12. osallistui Maqa-Liisa Kiljunen, joka helmikuun kokouksessa valittiin toimikun­ nan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2000-2001.

105 Laajentumistyöryhmän kokoukseen 4.-5.5. Prahassa osallistui Tero Shemeikka ja 3.- 4.11. Varsovassa Sanna Vallinen.

Euroopan demokratia- ja solidaarisuusfoorumi

SDP on ollut vuodesta 1994 jäsen Euroopan demokratia-ja solidaarisuusfoorumissa (European Forum for Democracy and Solidarity), jonka Steering Committeen kokouk­ siin on nimettynä edustajana osallistunut Ulf Sundqvist.

Muut kokoukset ja matkat

Round Table -kokoukseen “Sosialidemokratia 21. vuosisadalla” Lontoossa 17.3. osal­ listui Jouni Backman.

Seminaariin “Uudenaikainenpuolueorganisaatio” Oslossa 17.-18.3. osallistui Markku J. Jääskeläinen.

EU:n laajentumisesta jäljestettyyn Round Table -kokoukseen 5.5. Prahassa osallistui Tero Shemeikka.

ESP:n 5. kesäyliopisto jäljestettiin 22.-27.8. Dublinissa Irlannissa. SDP:tä edustivat Jutta Urpilainen ja Aslak Haarahiltunen. Kesäyliopistossa käsiteltiin mm. EU:n laa­ jenemista ja Euroopan ja USA:n suhteita.

Round Table -kokoukseen “Tiedotusvälineet ja demokratia” Milanossa 27.-28.10. osallistui Susanna Parkkonen.

Sosialistinen Internationaali

Neuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 10.-11.4. Brysselissä. SDP:tä edustivat Kari Laitinen, Liisa Jaakonsaari, Ulpu Iivari, Maija-Liisa Kiljunen ja Tero Shemeikka. Kokouksessa aloitettiin SI:n globalisaatioraportin käsittely. Neuvosto asetti uusia työryhmiä, mm. WTO:n työtä tarkastelevan työryhmän, jonka puheenjohtajaksi valit­ tiin Erkki Tuomioja. WTO-työryhmälle koottiin suomalainen asiantuntijoista koostuva taustaryhmä. SI:n neuvoston kokouksessa avattiin myös neljä teemakampanjaa, joiden aiheet ovat Köyhimpien maiden velkojen anteeksianto, Afrikan köyhyyden vähentämi­ nen, Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen ja Kuolemantuomion poistaminen. Puoluehallitus nimesi 11.5. vastuuhenkilöt kuhunkin kampanjaan.

106 Toimintakertomus 2000

Neuvoston toinen kokous pidettiin Maputossa Mozambikissa 10.-11.11. SDP:tä edus­ tivat Kari Laitinen, Erkki Tuomioja, Marja-Liisa Kiljunen, Tarja Kantola ja Tero Shemeikka. Kokouksen pääteemat olivat Afrikan kehitys, Lähi-idän tilanne, SI:n globalisaatioraportinhyväksyminenjakomitearaportit. Kokous hyväksyi julkilausumat Angolasta, Dominikaanisesta tasavallasta ja Länsi-Saharasta.

SI:n puheenjohtajiston kokouksiin Lissabonissa 22.L, Brysselissä 9.4. ja Maputossa 9.11. osallistui Kari Laitinen.

Talous-, sosiaalinen koheesio-ja ympäristökomitean kokous pidettiin 15.-16.9. Ber­ liinissä. Kokoukseen osallistuivat Erkki Tuomioja ja Taija Kantola.

Keski-ja Itä-Euroopan komitean kokoukseen Zagrebissa 6.-7.10. osallistui Liisa Jaa­ konsaari.

Rauhan-, Demokratian ja Ihmisoikeuksien komitean kokoukseen Prahassa 16.-17.10. osallistui Pertti Paasio. WTO:n työtä tarkastelevan työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Maputossa 11.11. Kokoukseen osallistuivat työryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja, Kari Laiti­ nen, Matja-Liisa Kiljunen, Taija Kantola ja Tero Shemeikka.

Lähi-itä-komitean kokoukseen Oslossa 2.11. osallistui Markku Haranne.

Kahdenväliset yhteydet veljespuolueisiin

Itävallan Sosialidemokraattisen Puolueen SPÖ:n puoluesihteeri Alfred Gusenbauer, Johann Pucher ja Susanne Gaugl vierailivat Suomessa 12.1. Valtuuskunta tapasi Liisa Jaakonsaaren, Jaakko Kalelan, Jaakko Blombergin, Taija Kantolan ja T ero Shemeikan. Tapaamisen aiheena oli Itävallan uiko-ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen ja tulevan hallitusratkaisun teemat.

Ruotsin SAP:n puoluekokoukseen 10.-12.3. osallistuivat Paula Pannanne ja Tero Shemeikka.

Itävallan SPÖ:n puoluekokoukseen Wienissä 28.-29.4. osallistuivat Suomesta Liisa Jaakonsaari, Ulpu Iivari, Matti Tukiainen ja Ria Freiermuth.

107 Tanskan Socialdemokratiet-puolueen puoluekokoukseen 13.-17.9. osallistui Pentti Väänänen.

Iso-Britannian Työväenpuolueen vuosikokoukseen Brightonissa 24.-28.9. osallistui Jari Luoto.

Latvian Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen LSDWP:n puoluekokoukseen Riikas­ sa 21.10. osallistuivat Markus Aaltonen ja Eija Lahikainen.

Dominikaanisen Tasavallan vallankumouspuolueen PRD:n hallituksen jäsen, kansan­ edustaja Eulogia Familia vieraili Suomessa 26.-29.10. Vierailunsa aikana hän tapasi mm. Taija Filatovin, Taija Kantolan, Helena Laukon, Kalle Räisäsen ja Tero She- meikan sekä vieraili eduskuntaryhmässä.

Norjan Työväenpuolueen puheenjohtaja Thorbjom Jagland täytti 50 vuotta 3.11. Kari Laitinen kävi Oslossa luovuttamassa hänelle Paasio-mitalin.

Noijan Työväenpuolueen puoluekokoukseen Oslossa 9.-12.11. osallistui Antti Kal­ liomäki.

Ranskan Sosialistipuolueen puoluekokoukseen Grenoblessa 24.-26.11. osallistuivat Säde Tahvanainen, Maija-Liisa Kiljunen ja Sanna Vallinen. Kroatian Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokoukseen Zagrebissa 2.12. osallis­ tui Tero Shemeikka.

Muita yhteyksiä ja kokouksia

SDP:n presidentinvaalivalvojaisia 6.2. olivat seuraamassa Christer Ahlen, Luis Ayala, Erik Boel, Nils-Gösta ja Riitta-Liisa Damberg, Lena Hjelm-Wallen, Toomas Hendrik Ilves, Judith Jäderberg, Enn Kokk, Lembit Luts, Barbro Sundback, Jerry Svensson, Andres Tarand, Pekka Tuominen ja Tonje Westby.

Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajavan Polisario Frontin Pohjoismaiden toimistonjohtaja Yahiaoui Lamine tapasi Tero Shemeikan 14.3.

Saksan SPD:n parlamenttiryhmän ja Friedrich Ebert -säätiön Berliinissä 6.-7.4. jäljes­ tämään uiko-ja turvallisuuspoliittiseen seminaariin osallistuivat Liisa Jaakonsaari ja Tero Shemeikka.

108 Toimintakertomus 2000

Joensuun Työväenyhdistyksen 4.-5.5. jäijestämälle toimittajavaltuuskunnan tutustu­ mismatkalle Sortavalaan ja Lahdenpohjaan osallistui Tapio Pekkola

Dominican pääministeri Roosevelt Douglas, kansanedustajat Kelly Graneau ja Lorrai­ ne Bannis ja pääministerin erityisavustaja Leslie Taylor tapasivat Kari Laitisen, Tero Shemeikan, Taija Kantolan, Timo Koiviston ja Tapio Kosusen vierailullaan Suomessa 16.-18.5.

Filippiinien Sosialidemokraattisen Puolueen PDSPmpuheenjohtajaNorberto Gonzales vieraili Suomessa 15.6. Hän tapasi vierailunsa aikana mm. Liisa Jaakonsaaren, Taija Kantolan, Helena Laukon, Hannu Ohvon ja Tero Shemeikan.

SDP:n valtuuskunta vieraili Kiinassa Kiinan kommunistisen puolueen vieraina 16.- 22.6. Valtuuskuntaan kuuluivat Kari Laitinen, Taija Kantola ja Tero Shemeikka.

Eurokansanedustaja Gary Titley vieraili Suomessa 22.-27.7. ja tapasi Tero Shemeikan 25.7.

Puolueen lähialuetyöryhmä jäljesti yhdessä Joensuun Työväenyhdistyksen Kaijala- jaoston kanssa tutustumismatkan Sortavalaan 23.-24.8. Matkalle osallistuivat Kimmo Kiljunen, Maija-Liisa Kiljunen, Saara Koikkalainen, Tapio Pekkola, Nesrin Can, Tapio Hämäläinen, Sakari Tahvanainen, Lea Ylitalo, Matti Mikkonen ja Tero She­ meikka. Matkalle osallistui myös toimittajia Demari-, Uusi Pohjois-Kaijala-, Kaijalainen- ja Karjalan Heili -lehdistä.

Namibian Congress of Democrats -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Ben Ulen- ga sekä kansanedustajat Nora Schimming-Chase ja Ignatius Sixwameni vierailivat Suomessa 15.-19.7. Valtuuskunta kävi vierailunsa aikana myös tutustumassa Lempää­ län kunnalliselämään. Pääkaupunkiseudulla valtuuskunta tapasi henkilöitä puoluetoi­ mistosta, eduskunnasta, ay-liikkeestäjakehitysyhteistyöjäijestöistä.

ILRS:n (International League of Religious Socialists) kongressiin 14.-15.10. Budapes­ tissa osallistui Tapio Lampinen.

SDP:n kunnallisvaalivalvojaisia 22.10. olivat seuraamassa Berith Andersson, Dorte Bennedsen, Sigvatur Björgvinsson, Erik Boel, Berit Brörby, Bjorgulf Froyn, Äke Gustavsson, Preben Karisen, Ragnhild Mathisen, Peter Palshoj, Niklas Rengen, Gun­ nar Stenarv, Lars Stjemqvist ja Jerry Svensson.

109 Kiinan kommunistisen puolueen valtuuskunta varapääministeri Wei Jianxingin johdol­ la vieraili Suomessa SDP:n vieraana 23.-27.10. Valtuuskunta tapasi maan korkeinta poliittista johtoa, SDP:n edustajia ja liike-elämän edustajia. Valtuuskunta kävi vierai­ lunsa aikana myös Turussa ja Rovaniemellä.

Keski- ja Itä-Euroopan Naisverkoston johtaja Sonja Lokar vieraili Suomessa 27.- 31.10. Vierailunsa aikana hän tapasi mm. Liisa Jaakonsaaren, Marja-Liisa Kiljusen, Taija Kantolan, Helena Laukon, Jorma Turusen, Meija Leskisen ja Tero Shemeikan.

Zimbabwen Movement for Democratic Change -oppositiopuolueen puheenjohtaja Morgan Tsvangirai vieraili 30.-31.10. Suomessa ja tapasi vierailunsa aikana mm. Kari Laitisen, Hannu Ohvon, Sanna Vallisen ja Tero Shemeikan.

EU:hun kuuluvien sotilaallisesti liittoutumattomien maiden turvallisuus-ja puolustus­ politiikkaa käsittelevä kokous pidettiin Tukholmassa 31.10. Kokoukseen osallistui Taija Kantola.

Saksan SPD ja Iso-Britannian Työväenpuolue jäljestivät Euroopan puoluerakenteita käsittelevän “Updating Policy” -jatkokokouksen Berliinissä 30.11. -2.12. Kokoukseen osallistuivat Jouni Backman ja Tero Shemeikka.

Venäj än yhdistyneen sosialidemokraattisen puolueen (RUSDP) toiseen puoluekokouk­ seen Moskovassa 9.-10.12. osallistuivat Kimmo Kiljunen ja Tero Shemeikka.

Lisäksi puoluetoimistossa on vuoden aikana vieraillut eri kansalaisjäq estojen ja suurlä­ hetystöjen edustajia.

5.3. Koulutus-ja seminaaritoiminta

Eduskunnan auditoriossa jäljestettiin ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan kuulemisti­ laisuus 21.11. Tilaisuuden aiheena oli globalisaation ja Maailmankauppajäijestö WTO:n välinen suhde SI:n WTO-työryhmän näkökulmasta.

SDP:n lähialuetyöryhmä jäljesti 26.11. Helsingin Työväentalolla seminaarin “SDP ja sosialidemokratia Venäjällä”. Seminaariin osallistui toistakymmentä venäläistä Pieta­ rista, Leningradin alueelta, Sortavalasta ja Petroskoista. Kaikkiaan osallistujia oli yli sata. Seminaarissa käsiteltiin mm. Venäjän sosialidemokraattista liikettä ja rajayhteis- työtä.

110 Toimintakertomus 2000

5.4. Edustus valtiollisissa elimissä

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta: 23.3. asti Jari Luoto (Titta Maja), 24.3. lähtien Jari Luoto (Miapetra Kumpula)

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta: Reijo Laitinen (Markku Haranne), Erkki Hatakka (Matti Hynynen), Tuija Zapasnik (Susanna Parkkonen), Helinä Tuominen (Paula Pannanne)

Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy:n hallintoneuvosto: 27.4. asti Jermu Laine ja Tarja Kantola, 28.4. lähtien Jorma Kukkonen ja Taija Kantola

Ulkoministeriön kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta: Kimmo Kiljunen (Jutta Urpi­ lainen) ja Helena Laukko (Lari Kangas) Ulkoministeriön valinta-ja koulutuslautakunta: Taija Kantola

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta: Leena Luhtanen (Raimo Mähö­ nen)

YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa 2.-13.10. osallistuneessa poliittisessa valtuus­ kunnassa SDP:tä edusti Jutta Urpilainen.

5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

Hallinto

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön ylimpään päättävään elimeen, valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2000 Irma Peiponen (puheenjohtaja) varajäsenenään Reijo Keurulai- nen, Sirkka Kotola (varapuheenjohtaja) (Erkki Hatakka), Vilho Lautala (Tuomo Sora- luoma), Eino Kivelä (Ismo Kainulainen), Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi (Mikko Se- dig), Hilkka Kairamo (Marko Koskinen), Sinikka Näätsaari (Eija Anttonen), Tuomo Saarinen (Petra Toivonen), Jorma Turunen (Seppo Vettenranta), Astrid Nikula (Hans Jem), Lauri Syijä (Juha Eskelinen) ja Ritva Heljasvaara (Martti Havin).

Valtuuskunta piti sääntömääräisen kevätkokouksensa huhtikuussa Työväen Akate­ miassa, Kauniaisissa. Valtuuskunnan syyskokous jäljestettiin marraskuussa Helsingis­ sä säätiön 30-vuotisjuhlien yhteydessä Kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisas- sa. Marraskuun 18. päivänä jäljestettiin juhlavastaanotto, johon osallistui n. 250 sääti­

111 ön tukijaa ja yhteistyökumppania. Juhlavastaanotolla nimitettiin säätiön pitkäaikainen puheenjohtaja Tasavallan presidentti Taija Halonen säätiön kunniapuheenjohtajaksi. Juhlavastaanoton päätteeksi jäljestettiin illanvietto säätiön toiminnassa vuosien varrel­ la mukana olleille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Illanviettoon osallistui n. 80 aktivistia.

Solidaarisuussäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Taija Halonen maaliskuun alkuun asti, jolloin hän otti vastaan tasavallan presidentin tehtävät. Huhtikuun alusta lähtien hallituksen puheenjohtajana toimi erityisavustaja Taija Kantola ja varapuheen­ johtajana kansainvälisten asiain sihteeri Tero Shemeikka. Hallituksen muina jäseninä toimivat Heli Paasio, Unto Vesa, Matti Remes, Merja Leskinen, Ilkka Tahvanainen, Saara Koikkalainen ja Maija-Liisa Kiljunen.

Tilintarkastajina toimivat Arto Kuusiola (KHT) ja Teuvo Valjas ja varatilintarkastaji­ na Anne Vuorio (KHT) ja Rauli Warto.

Säätiön toiminnanjohtajan Jari Luodon ollessa virkavapaalla vt. toiminnanjohtajana toimi Jari H.K. Virtanen 31.5.2000. Jari Luodon erottua tehtävästään toiminnanjohta­ jaksi nimitettiin Helena Laukko 1.6.2000 alkaen. Tiedotus- ja koulutustoiminnasta vastaavana määräaikaisena kehitysyhteistyösihteerinä toimi Terhi Lindqvist äitiyslo­ mansa alkuun asti 10.3.2000. Toisen kehitysyhteistyösihteerin tehtävistä vastasi Saara Koikkalainen 1.2. -31.5.2000 välisen ajan osa-aikaisesti ja 14.8.- 5.11.2000 välisen ajan kokopäiväisesti. Vuodesta 1991 taloussihteerinä työskennellyt Pirkko Holappa päätti työsuhteensa säätiössä 6.10.2000. Syyskuun alusta 2000 alkaen toisena kehi­ tysyhteistyösihteerinä on toiminut Miia Nuikka ja talous- ja jäijestösihteerinä Kirsi Siitari. Toimistosihteerin tehtäviä hoiti 30.8.2000 ja 1.11 .-31.12.2000 välisenä aikana aiemmin työllistämistuella työskennellyt Pirkko Laitinen. Varainhankintarekisterin keräyskiijeiden suunnittelusta, postituksestaja seurannasta huolehti erillissopimuksella Keräystoimisto Jouko Elo Oy. Kiijanpidosta vastasi 1.9.2000 alkaen Kaisa Koskisen Tili-jatoimistopalveluOy. Palkanlaskentaahoiti Riitta Elovuo samoin erillissopimuksella.

Kehitysyhteistyösihteeri Hannu Mikkola työskenteli hanketoteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä Ugandassa 31.10.2000 saakka. Kehitysyhteistyösihteeri Jukka Pakkala työskenteli hanketoteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä Nicaraguassa.

112 Toimintakertomus 2000

Kehitysyhteistyötoiminta

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteutti vuonna 2000 kehitysyhteistyöhankkeita Nicaraguassa ja Ugandassa. Kehitysyhteistyötoimintaan käytettiin yhteensä noin 9 miljoonaa markkaa, josta säätiön omarahoitusosuus oli 2 miljoonaa, ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjäijestötuki 6 miljoonaa ja Euroopan komission tuki 1,5 miljoonaa markkaa. minnan mahdollistivat ne yli 15.000 lahjoittajaa, jotka tukivat myös vuoden 2000 aikana säätiön toimintaa prosenttiliikkeen jäseninä, kummeina ja yksittäisin lahjoituk­ sin, yhteensä 2,5 miljoonalla markalla.

Nicaragua

Vuonna 2000 säätiön hanketoiminta keskittyi Pohjois-Nicaraguassa vuoden 1998 lopulla suuria tuhoja aiheuttaneen hirmumyrsky Mitchin vaikutusten korjaamiseen. Heti hirmumyrskyn jälkeen käynnistettyjä Pohjois-Nicaraguan asuntorahastohanketta ja naisten ja paikallisyhteisöjen tukemiseen tähtäävää kehityshanketta jatkettiin. Este- lin, Condegan, SomotonjaMadrizin lääneissä käynnistettiin jälleenrakennustoimintaa vaikeimmilla tuhoalueilla. Pohjois-Nicaraguassa aikuiskoulutustoimintaan erikoistu­ neen kehityksen koulun tukemiseksi käynnistyi uusi kolmivuotinen ohjelmakokonai­ suus. Hankkeita toteutettiin yhteistyössä Nicaraguan sosiaalisen kehityksen yhdistyk­ sen ASDENICm (Asociación de Desarrollo Social de Nicaragua) kanssa. Hankkeiden tavoitteena tukea yhteisöjen ponnisteluja hirmumyrskyn aiheuttamien tuhojen korjaa­ miseksi sekä lisätä yhteisöjen elintarvikeomavaraisuutta kehittämällä uusia tuotanto- vaihtoehtojajaparantamallaperustuotteidenjalostusastetta.Tuotantokokeilujen lisäksi tavoitteisiin pyritään järjestämällä yhteisöjen jäsenille koulutusta sekä myöntämällä tuottajille ja asuntojen rakentajille ja peruskorjaajille pienluottoja.

Nicaraguan keskiosien maatalousyhteisöissä Boacon alueella saatettiin päätökseen vuonna 1997 käynnistynyt integroitu yhteisökehitysohjelma, jota toteutettiin kuuden kunnan alueella (Boaco, Camoapa, Teustepe, San Lorenzo ja Santa Lucia). Ohjelman tavoitteena oli vahvistaa yhteisöjen elinkeinorakennetta ja paikallista ruokaturvaa sekä parantaa yhteisöjen kykyä ratkoa itse elämänsä ongelmia. Vuonna 1999 käynnistynyttä Boacon luomukahvintuotannon edistämishanketta jatkettiin sekä aloitettiin uusi naisten ja lasten terveysohjelma. Boacon ohjelmia toteutettiin yhteistyössä Paikallisyhteisöjen

113 kehitysyhdistyksen ASPRODIC:n (Asociación para la Promoción de Desarrollo In­ tegral Comunitario) kanssa.

INPRHUm (Instituto de Promoción Humana) kanssa vuonna 1998 aloitettu ohjelma Managuan katulasten aseman parantamiseksi päättyi vuoden lopussa. Lasten kou­ luopetuksen, vapaa-ajantoiminnanjaterveydenhuoltopalvelujen lisäksi hanke keskittyi aikuisympäristön asenteiden muokkaamiseen. Syksyllä 2000jätettiin ulkoministeriölle uusi hankeanomus yhteistyön jatkamiseksi katulasten auttamiseksi ja INPRHUm toimintojen omavaraisuuden lisäämiseksi.

Uganda

Itäisessä Ugandassa jatkui vuonna 1997 käynnistynyt viisivuotinen lukutaitohanke, jonka tavoitteena on luku- ja kiijoitustaidon avulla vahvistaa naisten ja koulunsa kes­ ken jättäneiden nuorten tyttöjen sosiaalista asemaa. Vuoden 2000 aikana koulutettiin lukutaidon opettajia Kumin, Sorotin ja Katakwin lääneissä. Koulutuksen saaneet opet­ tajat käynnistivät kyläyhteisöissä lukutaitopiirejä. Hankkeen paikallisena yhteistyö­ kumppanina on lasten hyvinvoinnin parantamiseksi työskentelevä UCOBAC (Uganda Community Based Association for Child Welfare). Ugandan pääkaupungissa Kampa- lassa jatkettiin vuonna 1998 alkanutta yhteistoimintaa katulasten kanssa työtä tekevän FOCArn (Friends of Children Association) kanssa. Hanke sisältää suoran ruoka-, terveyspalvelu-ja kouluavun lisäksi pyrkimyksen löytää kätulapsiongelmaan pysyviä ratkaisuja sijoittamalla lapsia takaisin kasvatusperheisiin ja antamalla nuorille mahdol­ lisuuden oppisopimuskoulutukseen.

Syksyllä 2000jätettiin Euroopan Unionille uusi hankeanomus vuonna 1999 päättyneen lasten j a naisten kehitysrahastohankkeen kokemuksia hyödyntävästä hankkeesta Ugan­ dan keskiosissa. Katulasten auttamiseksi ja FOCA omavaraisuuden kehittämiseksi jätettiin ulkoministeriölle uusi anomus hanketoiminnanjatkamiseksi vuosina 2001 -2004.

Muu avustustoiminta

Edellä esiteltyjen lisäksi jatkettiin vuonna 1999 käynnistynyttä hankesuunnittelua yhteistyössä tanskalaisen AOF Hovedstadenin kanssa aikuiskoulutushankkeen toteut­ tamiseksi Pohjois-Somaliassa. Hankkeen käynnistyminen viivästyi, koska tanskalainen yhteistyökumppani ei saanut hankkeelle hakemaansa rahoitusta. Syksyllä 2000 suorite­ tun uudelleen arvioinnin seurauksena päätettiin rajata hankkeen toteutusalueeksi Pohjois-Somalia ja yhteistyökumppaneiksi valittiin Islamic Relief Committee (IsRC)

114 Toimintakertomus 2000

ja Candlelight Health and Education (CLHE) järjestöt. Varsinainen hanketoteutus käynnistyi vuoden 2000 lopulla.

Euroopan kommissiolta odotettiin rahoituspäätöksiä Boacossa toteutettavaan integroi­ tuun kehityshankkeeseen sekä englantilaisen sisarjärjestön One World Actionin kanssa yhteistyössä toteutettavaksi suunniteltuun terveydenhuoltohankkeeseen Bangladeshis­ sa. Molempien hankkeiden osalta päätöksenteko siirtyi vuoden 2001 puolelle. Marras­ kuussa saatiin ulkoministeriöltä erillisavustus Bangladeshissa jäljestetyn kansanter- veyskokouksen tukemiseksi.

SOLID 2000 -rahasto

1997 Kansainvälisen solidaarisuussäätiön alaisuuteen perustetun SOLID 2000 - SDP 100 vuotta -solidaarisuusrahaston hallituksen puheenjohtajana toimi Kalevi Sorsa ja hallituksen jäseninä Irma Peiponen ja Kari Laitinen.

Rahaston toimeksiannosta Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tukenut vuonna 2000 katulapsien aseman parantamiseen tähtääviä toimia Ugandan pääkaupungissa Kampa- lassa, Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. Lähialueen avustuskohteeksi kaavail­ tiin Viipuria, mutta suunnitelmasta jouduttiin luopumaan ulkoministeriön kielteisen rahoituspäätöksen vuoksi. Syksyllä 2000 jätettiin ministeriölle uusi hankeanomus naisten, perheiden ja vanhusten aseman parantamiseksi turvakoti-ja palvelutalotoimin- taa kehittämällä Sortavalassa, Karjalan tasavallassa Venäjällä.

6. TIEDOTUSTOIMINTA

6.1. Toimintaympäristö

Vuosi 2000 oli SDPrlle tiedotuksellisesti vilkas. Vuoden 2000 presidentin vaaleihin ja kuntavaaleihin valmistautuminen hallitsivat SDP:n tiedostustoimintaa koko toiminta­ vuoden ajan. Myös SDP:n jäsenlehden, Sosialidemokraatit, julkaiseminen sekä ko­ tisivujen ylläpito ja kehittäminen olivat tiedotuksen keskeisiä tehtäviä.

Vuoden ensimmäiset viikot olivat SDP:n tiedostuksen kannalta kiireisiä. Presidentin vaalikampanja vaati päivittäistä aktiivista palvelutoimintaa aina mediasta yksittäiseen kansalaiseen. Merkittävänä apuna tässä toiminnassa olivat useat vapaaehtoiset tiedo­

115 tusalan ammattialiset. Presidentin vaalien ratkaisun kannalta tiedotusvälineet olivat merkittävässä asemassa. Etenkin television ajankohtaisohjelmat ja vaalikeskustelut olivat tärkeitä. Presidentin vaalin henkilöityminen tiesi myös entistä suurempaa me­ diajulkisuutta. TV- ja radioesiintymisiä riitti lähes jokaiselle kampanjapäivälle.

Osoituksena kampanjoiden julkisuusarvosta molempien toisen kierroksen ehdokkaiden kampanjasta kirjoitetut kirjat nousivat myös hyvin julkisuuteen. Tarja Halosen presi­ dentinvaalikampanjasta ja myös kampanjatiedotuksesta saa oivan kuvan Markku J. Jääskeläisen ja Tapio Pekkolan kirjasta, Kampanja, jonka ei pitänyt onnistua.

Kampanjatiedotuksen kannalta oli olennaista, että sitä edeltävissä euro- ja eduskunta­ vaaleissa oli luotu viestinnällistä pohjaa presidentin- ja kunnallisvaaleille. Asiaa edesauttoi myös Suomen EU-puheenjohtajakaudella saatu huomio kahta SDP:n järjes­ tämää Euroopan sosialidemokraattisen puolueen kokousta kohtaan. Pelkistetysti; media ja toimittajat olivat pitkälti samoja vuodesta 1999 alkaneesta ja vuoteen 2000 päättyneessä “vaaliputkessa” ja keskeisissä poliittisissa tapahtumissa..

Olennaisen tärkeää edellä kuvatussa pitkässä työrupeamassa on yhteistyö. Erityisesti on syytä mainita yhteistyö eduskuntaryhmän kanssa niin tiedostuksen kuin muunkin toiminnan kohdalla.

Lokakuussa pidettyjen kunnallisvaalien viestintästrategiaa alettiin suunnitella heti presidentinvaalien jälkeen. Tavoitteeksi tuli saada SDP:n ehdokkaat hyödyntämään median, uuden tekniikan ja viestinnän mahdollisuudet mahdollisuudet vaalityössä. Lähes kaikkialla maassa järjestettiin kunnallisvaaliseminaarien yhteydessä myös vies- tintäseminaareja. Useilla paikkakunnilla harrastettiin myös ehdokkaiden media- ja esiintymiskoulutusta.

SDP:n puoluejohto, SDP:n hallitusryhmän ministerit sekä eduskuntaryhmä toimivat SDP:n julkisuuskuvan ja toimintalinjan keskeisinä muotoilijoina ja puolestapuhujina. Yhteistyöhön viestinnällisissä asioissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja hallitusryhmän välisessä yhteistyössä. Tämä näkyi erityisesti kunnallisvaalikampanjassa.

Toimintavuoden aikana ylläpidettiin yhteyksiä tiedotusvälineiden toimituksiin. Yhteis­ työssä Joensuun Työväenyhdistyksen, Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön ja SDP:n lähialuetyöryhmänkanssajärjestettiin kaksi tutustumismatkaa toimittajille Sortavalaan

116 Toimintakertomus 2000

ja Valamoon. Matkan aikana tutustuttiin Joensuun ty:n ja Kaijala-avun toimintaan lähialueella.

Toimintavuoden lopulla käynnistettiin yhteistyö yhteisten kotisivujen ja graafisen ilmeen edistämiseksi. Toiminta on osa SDP:n viestintätyöryhmän aloittamaa viestintä­ strategian suunnittelua.

6.2. SDP ja julkisuus

SDP:ntiedotus suuntautuipuoluekokouksenjapuoluehallituksenpäätöstenmukaisesti SDP:n hallituspolitiikan tukemiseen ja siitä tiedottamiseen puoluehallituksen kan­ nanottojen perusteella.

Puoluehallituksessa käsiteltiin myös useita yhdistysten lähettämiä puolueen toiminta­ linjaa koskevia kysymyksiä.

Toimintavuoden aikanajatkettiinSDP.n viestintästrategian toteutusta mm. järjestämäl­ lä piireissä viestintäseminaareja erityisesti kunnallisvaaleihin liittyen. Viestintäkoulu­ tus liittyi myös vaaliviestintään. Ehdokaskoulutustilaisuuksissa on ollut oma osio vaaliviestinnästä ja viestintästrategian laatimisesta.

6.3. Sisäinen tiedotus

Jäsenistölle summattua viestintää toteutetaan on jäsenlehden kautta, Sosialidemokraa­ tit. Jäsenlehti ilmestyi vuoden 2000 aikana neljä kertaa Vuoden numeroissa keskityttiin erityisesti kunnallisvaaleihin ja politiikan painopisteisiin. Sosialidemokraatit lehdessä omana kokonaisuutena ilmestyi “Suunta 2000"-osuus. Suunta liitteessä on käsitelty SDP:n politiikan periaatteellisia kysymyksiä sekä SDP:n historiaa.

7. TALOUDELLISIA ASIOITA

Puoluehallitus on myöntänyt osaltaan luvan seuraaville yhdistyksille: (omaisuuden myynti- ja ostoluvat, siirrot, vaihtokaupat ja lahjoitukset)

Luhtapohjan Työväenyhdistys ry, Lokalahden Työväenyhdistys ry, Keuruun Sosialide- mokraatitry, Tottijärven Työväenyhdistys ry, Vuokon Eteläpään Työväenyhdistys ry,

117 Monoskylän Työväenyhdistys ry, Vuohijärven Työväenyhdistys ry, Uudenmaan So­ sialidemokraattinen Piiri ly ja Satakunnan Sosialidemokraatit ry.

7.1. Tilintarkastus

Puoluekokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet HTM Lasse Lehti, HTM Reijo Nuikki ja hallintopäällikkö Marja-Leena Lehtimäki sekä varatilintarkastajina HTM Seija Sihvonen ja HTM Martti Haapakoski.

Tilintarkastajien puheenjohtajana on toiminut HTM Lasse Lehti.

Puoluehallituksen valitsemana piirien valvontatarkastajana on toiminut HTM Lasse Lehti 31.5. saakka, Martti Haapakoski 1.6. alkaen.

7.2. Työväentalojen korjausmäärärahat 2000

Opetusministeriön myöntämästä työväentalojen koijausmäärärahasta sai avustusta 29 sosialidemokraattista yhdistystä yhteensä 1.535.000 markkaa.

Työväentalojen koijausavustusta saaneet sosialidemokraattiset järjestöt:

Pankakosken Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, Palokan Sosialidemokraatit ry, Hera- joen Työväenyhdistys ry, Viialan Työväenyhdistys ry, Kaijaan Sos.dem. Yhdistys ry, Leppäkorven Järvenpään kylätoimikuntayhdistys, Halkian Työväenyhdistys ry, Sam­ matin Työväenyhdistys ry, Nummelan Työväenyhdistys Elo ry, Andelslaget Folkets Hus, Littoisten Työväenyhdistys ry, Vihdin Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Mathildeda- lin Työväenyhdistys ry, Hämärin Työväenyhdistys ry, Humppilan Sos.dem. Työvä­ enyhdistys ry, Viisarin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, Tammelan Liesjär- ven Työväenyhdistys ry, Uijalan Työväenyhdistys ry, Tyrvään Sosialidemokraatit ry, Enonkosken Työväenyhdistys ry, Rautalammin Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Könön- pellon Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Varparannan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Oravisalon Työväenyhdistys ry, Koskenpään Työväenyhdistys ry, Kuhmoisten Työvä­ enyhdistys ry, Ilmajoen Työväenyhdistys ry, Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry ja Nivalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry.

118 Toimintakertomus 2000

7.3. Sd-viestintäyritykset

Joukkoviestinnän talouden kehitys oli yllätyksellistä. Sanomalehdet vahvistivat asemi­ aan, kun taas radio- ja tv-yhtiöiden tulos painui tappiolliseksi. Digitalisoitumisen myötä sähköisen viestinnän kilpailu kiristyy edelleen. Vuoden 2000 aikana myös tieto­ ja teletekniikan sekä uusmedia-ja intemet-alan yhtiöiden tulokset heikkenivät ja notee­ rattujen yhtiöiden kurssit laskivat jyrkästi.

Sd-viestintäyritykset jatkoivat edellisenä vuonna aloitettua rakenneuudistusta. Tappiol­ liseksi painuneen radioalan omistuksista luovuttiin. Yhtiöryhmän liikevaihto oli noin 195 milj. mk (270 milj. mk 1999). Liikevaihdon lasku johtui radiotoimialasta luopumi­ sesta. Tulos verojen jälkeen oli n. 20 milj. mk (104 milj. mk 1999) Edellisenä vuonna tulosta kasvattivat Kymen Lehtimedian myyntituotot.

Sosialidemokraattiset lehdet

Sd-lehtien liiketoiminnan tuotot olivat noin 67 milj. mk (68 milj. mk 1999) ja tulos lehdistötuki huomioonottaen 0,5 milj. mk (0,5 milj. mk 1999). Lehtien levikki oli vuoden lopussa 87 000 kpl. Demarin ja Turun Päivälehden sulautumisesta yhdeksi tuotteeksi uudella nimellä ja lehden perusteellisesta uudistamisesta päätettiin toiminta­ vuoden aikana. Sd-viikkolehtien osalta käynnistettiin vuodenvaihteeseen 2002 tähtää­ vä tuoteuudistus. SAK:n liittojen lehtiedulla ja muulla yhteistyöllä ay-liikkeen kanssa on ratkaiseva merkitys sd-lehtien menestykselle ja valtion lehdistötuen säilyminen on niiden julkaisemisen välttämätön edellytys.

Graafinen tuotanto ja kaupunkilehdet

Kiijapainojen liiketoiminnan tuotot olivat 44 milj. mk (42 milj. mk 1999) ja tulos 2,0 milj. mk (0,6 milj. mk 1999). Kaupunkilehtiä julkaisevien osakkuusyhtiöiden liike­ vaihto oli 5,0 milj. mk (7,0 milj. mk 1999) ja tulos 0,5 milj. mk (0,5 milj. mk 1999). Liikevaihdon muutos johtui siitä, että Vaasan paikallisradion toiminnan lopettamisen yhteydessä yhtiön julkaisema kaupunkilehti myytiin Vaasa Oy:lle.

Sähköinen viestintä

Radioalan kilpailutilanne kiristyi ja mainonnan sekuntihinta laski. Radioketju Plussan perustamiseen liittyvät odotukset eivät toteutuneet. Yhtiöryhmä päätti keväällä myydä Radio Novan osakkeet ja syksyllä luopua radiotoiminnasta kokonaan siten, että lähe­

119 tykset loppuvat 31.12.2000. Toiminnan lopettamisen vaikutus tulokseen oli muutamia miljoonia markkoja negatiivinen, joskin Novan osakkeiden myynti koijasi tilannetta merkittävästi.

Yhteistyö ja sijoitustoiminta

Sd-lehtiyritysten yhteistyötä koordinoi T-lehdistö Oy ja toimituksellista yhteistyötä UP-uutis- palvelu Oy. Yhteydet sd-jäijestöihin ja ay-liikkeeseen hoidetaan Työväen- lehdistö ry:ssä. Suomen Viestintärahoitus Oy jatkoi sijoitustoimintaa. Sen tulos vero­ jen jälkeen oli noin 9 milj. mk (64 milj. mk 1999).

120 DemariNaiset 2000

Sosialidemokraattiset Naiset 2000

1. Yleistä

Toimintavuosi oli Sosialidemokraattisten Naisten 100-vuotisjuhlavuosi. Toimintavuosi oli myös historiallinen merkittävien vaalien takia. Vuoden 2000 tasavallan presidentin vaaleissa valittiin ensimmäistä kertaa tasavallan presidentiksi nainen, sosialidemokraatti Tarja Halonen.

Toimintavuonna jäljestettiin myös kunnallisvaalit, joissa sosialidemokraattiset naiset lisäsivät valtuustopaikkojaan.

Vuoden tärkein tapahtuma oli tasavallan presidentin valinta, johon naisliitto oli aloitta­ nut^valmistautumisenjo liittokokouksessa tukemalla ulkoministeri Tarja Halosta ehdok­ kaaksi. Naisliiton vaalityö oli aktiivista ja monipuolista eri puolilla Suomea. Yhteistyö­ tä tehtiin ammattiyhdistysliikkeen naisten, eri sisarjärjestöjen ja muiden poliittisten naisjärjestöjen kanssa.

Naisliitto täytti 100 vuotta 4.7.2000jolloin liiton toiminta oli esillä eri tiedotusvälineis­ sä. Varsinaiset juhlallisuudet sijoittuivat poliittisen syksyn käynnistyttyä elo-syyskuun vaihteeseen. Monien tapahtumien joukossa tärkeimpiä olivat dosentti Maria Lähteen­ mäen kirjoittaman 100-vuotishistoriakiijan julkaisu, historiaseminaari sekä 100-vuotis- juhla Helsingin työväentalolla.

Poikkeuksellisen vilkkaan toimintavuoden toiset tärkeät vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa. Naisehdokkaiden määrä lisääntyi suhteellisesti edellisistä kunnallisvaaleista ja heitä tuli myös valituksi entistä enemmän valtuutetuiksi. Erityisesti nuoret sosialide­ mokraattiset naiset menestyivät vaaleissa hyvin.

2. Liiton päätöksenteko

2.1. Liittohallitus

Liittohallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kuusi (6) kertaa: 12.2., 18.3. ja 1.9. Helsingissä SDP:n toimistossa, 5.5. Jyväskylässä, 7.10. Kajaanissa sekä 18.11. Kelan pääkonttorissa Helsingissä.

121 Näihin kokouksiin osallistuttiin seuraavasti:

Puheenjohtaja Taija Filatov 5,1 varapuheenjohtaja Anja Savolainen 5, II varapuheen­ johtaja Anja Oksa 4 ja pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen 5 kertaa.

Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Piiri: ytti Pyöttiälä 4 Ritva Sänkiaho 1 Helsinki Iqa Wiss 6 Kirsi Ängeslevä Uusimaa Ruth Hasan 5 Maiju Boenisch Varsinais-Suomi Eeva-Liisa Ylinen 3 Eeva Puustjärvi 1 Satakunta Riitta Nokkala 4 Minna Lintonen Etelä-Häme Kyllikki Lahtinen 6 Tuula Petäkoski-Hult Pirkanmaa Mervi Luhtanen 1 Liisa Halonen 2 Kymi Irma Kaski 4 Eila Toikka Saimaa Kaija Karvinen 4 Raili Lang Mikkeli Ritva Holopainen 6 Saima Kettunen Pohjois-Savo Aija Puoskari 1 Annu Alava 4 Pohjois-Kaqala Terttu Mäkinen 4 Maija Piitulainen 2 Keski-Suomi Riitta Kivimäki 5 Piijo Andrejeff Pohjanmaa Virpi Aho 5 Terttu Kilpelänaho 1 Oulu Irmeli Paasivirta 3 Eila Afflekt 1 Lappi

Seuraajina kokouksiin ovat osallistuneet Terttu Kilpelänaho 5.5. sekä Maiju Boenisch, Maija Piitulainen, Helena Haaranen ja Eijaleena Ojala 1.9..

Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi (6) kertaa. Työvaliokuntaan ovat kuulu­ neet Taija Filatov, Anja Savolainen, Anja Oksa, Marja-Liisa Kiljunen, Ruth Hasan, Tytti Pyöttiälä, Ulla Laakso, Meija-Hannele Vuohelainen ja Irma Tuomisto. Työvaliokunnan sihteerinä on toiminut Irma Tuomisto.

Historiatoimikuntaan ovat kuuluneet Maijaliisa Hentilä, puheenjohtajana, Pirkko Aro, varapuheenjohtajana, Sinikka Luja-Penttilä, Maija-Liisa Kunnas ja Irma Tuomisto sihteerinä. Asiantuntijoina historiatoimikunnassa mukana ovat olleet Maria Lähteenmäki ja Maija-Liisa Kiljunen.

122 DemariNaiset 2000

2.2. Liiton toimisto

Liiton pääsihteerinä on toiminut Maija-Liisa Kiljunen, jäijestö-, koulutus-ja ay-sihtee- rinä Irma Tuomisto, tiedotussihteerinä Meija-Hannele Vuohelainen ja toimistosihteeri­ nä Ulla Laakso.

3. Järjestötoiminta

3.1. Toiminnan päälinjat

Toimintavuonna elettiin suurissa juhlatunnelmissa ja kuunneltiin historian siipien havi­ naa. Naisliiton 100 - vuotisjuhlavuosi alkoi loistokkaasti, kun saimme tasavallan presi­ dentiksi sosialidemokraattisen naisen Taija Halosen. Kunnallisvaaleissa naiset menes­ tyivät ja demarinaisten osuus valtuutetuista nousi kolme prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Yhteistyötä tehtiin puoluepiirien kanssa koulutuksellisen yhteistyön myötä sekä mes­ suilla.

Ammattiyhdistysliikkeessä toimivien naisten kanssa yhteistyötä jatkettiin tiiviisti. Erityisesti KTV:n kanssa keskusteltiin aktiivisemmasta yhteistyöstä koulutuksen mer­ keissä. Pohjolan demarinaisten vuosikokouksen yhteydessä jäljestettyyn seminaarin sekä perhepoliittiseen seminaariin kutsuttiin ay-naisia osallistujiksi samoin juhlavuoden eri tapahtumiin.

3.2. 100 - vuotisjuhlavuosi

Naisliitto täytti 100 vuotta 4.7.2000. Naisliitto oli esillä tiedotusvälineissä mm. MTV:n aamulähetyksessä, jossa haastateltiin puheenjohtaja Taija Filatovia sekä aktiivijäsentä Pirkko Aroa, Demarissa ja Helsingin Sanomissa. Varsinaiset juhlallisuudet ajoittuivat elo-syyskuun vaihteeseen. 31.8. istutettiin Tokoin rantaan hopeapaju juhlavuoden kun­ niaksi. Puun istutti liiton puheenjohtaja, ministeri Taija Filatov ja puunistutuspuheen piti liiton pääsihteerinäkin toiminut sosiaalineuvos Sinikka Luja-Penttilä. Samana päi­ vänä oli puoluetoimistossa juhlavastaanotto. Onnittelijoita kävi runsaasti. Kulttuurioh­ jelmana kuunneltiin vanhoja työväenlauluja. Muistamiset ohjattiin Naisliiton tilille juhlajäijestelyihin käytettäväksi.

123 1.9. jäljestettiin pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa naisliiton historiakirjan “Vuosisadan naisliike - Naisetja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa” julkistamis­ tilaisuus. Kujan kirjoitti dosentti Maria Lähteenmäki käyttäen aineistonaan myös Nais­ liiton kymrlnenvuotisen historiaprojektin tuottamaa haastatteluaineistoa. Kirjanjulkaise- miseen saatiin opetusministeriön apuraha. Tilaisuudessa esiintyi myös Leila Luukkai­ nen.

Samana päivänä 1.9. jäljestettiin Helsingin yliopistolla työläisnaisliikkeen historiaa käsittelevä seminaari. Alustajina olivat dosentti Maria Lähteenmäki, kirjailija Kaari Utrio, sosiaalineuvos Sinikka Luja-Penttilä ja maisteri Päivi Lipponen. Seminaarissa puheenjohdattelijana toimi kansanedustaja Tuula Haatainen ja dosentti Päivi Setälä toi Helsingin yliopiston tervehdyksen.

1 OO-vuotisjuhlakokouksessaan 1.9. liittohallitus mm. päätti lahjoittaa 10 000 mk Kotien puolesta -järjestölle vähävaraisten perheiden lomatoiminnan tukemiseen. Shekki luovu­ tettiin 13.12..

2.9. liittohallituksen ja sihteeristön jäsenet esiintyivät historiallisissa asuissa Hakanie­ men torilla, mikä oli samalla näkyvä kunnallisvaalitempaus. Jaettavissa ilmapalloissa oli Naisliiton juhlalogo.

Juhlallisuuksienkohokohta oli pääjuhla Työväentalon juhlasalissa. Yli 500juhlavieraan joukossaolivattasavallanpresidenttiTarjaHalonen, SDP:npuheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen, joka piti juhlapuheen, rouva Eeva Ahtisaari, kauppa-ja teollisuusmi­ nisteri Sinikka Mönkäre, opetusministeri Maija Rask, SDP:n puoluesihteeri Kari Laiti­ nen, europarlamentaarikko Riitta Myller sekä useita istuvia ja entisiä kansanedustajia ja liiton luottamus- ja toimihenkilöitä.

Juhlassa kutsuttiin kunniajäseniksi seuraavat henkilöt: Helen Katajisto ja Pirkko Aro Helsingistä, Sylva Parkkonen Uudeltamaalta, Annikki Lundman Varsinais-Suomesta, Pirkko Valtonen Satakunnasta, Maija-LiisaUihero Hämeestä, Lyyli Hautamäki Pirkan­ maalta, Katri Lindfors Kymistä, Liisi Vanhanen Saimaalta, Rauha Säämänen Etelä- Savosta, Kaija Kröger Kuopiosta, Ella Vatanen Pohjois-Kaijalasta, Ellen Lehtonen Keski-Suomesta, Airi Koskimäki Pohjanmaalta, Toini Svensk Oulusta ja Marjatta Hyvönen Lapista.

124 DemariNaiset 2000

Juhlassa sai ensi esityksen naisliiton 1 OO-vuotisjuhlalaulu “Demarinaisten laulu”, jonka sävelsi ja sanoitti Leila Luukkainen. Juhlarunon tekijänä oli Elsa Tohnunen ja juhlaru­ non lausui Maija Piitulainen. Maija toimi juhlissa myös juontajana.

Teatteri Kehä III (Anne Nielsen, Meija Ikkelä, Leena Hurri) esitti juhlassa liiton sata­ vuotista taivalta kuvanneen musiikkikavalkadin. Illalla juhlayleisö vietti juhlavastaanot­ toa ministeri Taija Filatovin emännöimänä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnas­ sa.

Naisliiton historiaa kuvaavan näyttelyn tekemisestä vastasivat Petri Tanskanen Työväen Arkistosta ja naisliiton veteraaniaktiivi Pirkko Aro. Näyttely kiersi useilla paikkakun­ nilla.

Naisliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäljestettiin myös patalappukisa. Patalaput olivat juhlan yhteydessä näytteillä ja yleisö äänesti kolme parhainta patalappua. Kun­ niakujat töistänsä saivat Impi Kovanen Jyväskylästä (I palkinto) ja Anja Kytöaho Klaukkalasta (II ja III palkinto).

3.3. Tiedotus

Toimintasuunnitelman mukaisesti naisliiton kärkihahmoina esiintyivät puheenjohtajisto ja pääsihteeri, jotka olivat hyvin esillä eri tiedotusvälineissä haastattelujen, kolumnien ja puhereferaattien myötä. Demarinaisten toiminta sai kotikunnissa hyvin julkisuutta paikallislehdissä. Naisliiton historiaa esittelevä näyttely kiersi myös maakunnissa muu­ tamilla paikkakunnilla khjastoissa sekä työväentaloilla (Vantaa, Turku, Pohja, Tam­ misaari) ja juhlajulkaisua “Vuosisadan naisliike” lahjoitettiin kiijastoihin julkisuuden saattelemana.

Keskeisinä teemoina tiedotuksessa olivat naisliiton 100-vuotisjuhlat oheistapahtumi- neen, tasavallan presidentin vaalit sekä kunnallisvaalit. Liiton toimitsijat avittivat dema­ rinaisten toiminnan uutisointia sekä koulutustilaisuuksien näkyvyyttä.

Tiedotustilaisuuksia jäljestettiin kaksi: 6.5. Jyväskylässä ja 24.5. Helsingissä. Molem­ missa tilaisuuksissa esiteltiin juhlavuoden tapahtumia sekä lisäksi 6.5. julkaistiin perhe­ poliittinen toimintaohjelma 2000-luvulle sekä 24.5. selvitettiin naisten työmarkkinati­ lannetta..

Liittohallitus julkaisi kuntapoliittisia kannanottoja seuraavasti:

125 1.9. “Tasa-arvoa kuntalaisten palveluihin” 7.10. “Koti kunnassa. Elämä aijessa. Kunnallisvaalit 22.10." 18.11. “Lisää käsiä ja vakituisia työsuhteita julkisiin palveluihin”

Perusjärjestöille lähetettiin jäijestökiije kolme kertaa: 20.1., 6.4. ja 14.6. Naisliiton toimitsijat pitivät yhteyttä “nimikkopiireihinsä” puheenjohtajien välityksellä, kirjeillä, sähköpostilla sekä osallistumalla joihinkin piirihallitusten kokouksiinja koulutustilai­ suuksiin.

Internetissä olevia naisliiton kotisivuja päivitettiin valtakunnallisten demariuutisten lisäksi myös ajankohtaisilla piirikuulumisilla ja alueellisten tapahtumien toimintakalen­ terilla.

Punahilkka-lehtiä valmistettiin tukemaan vaalityötä. Taija- teemallinen Punahilkka- lehti ilmestyi jo presidenttikampanjan alkupuolella, marraskuussa 1999. Lehti, jonka painos oli 50.000 kappaletta, oli ahkerassa levityksessä aina vaalityön loistavaan loppu- huipennukseen 6.2.2000, kun Taija Halonen valittiin koko kansan presidentiksi.

Kunnallisvaali-Punahilkka käsitteli naisliiton kunnallispolitiikan tavoitteita sekä 100- vuotisjuhlallisuuksia. Painos oli 15.000 lehteä.

Sosialidemokraatit -jäsenlehti ilmestyi neljästi. Naisten nimikkosivuilla 1/00 Maija- Liisa Kiljunen kirjoitti, kuinka “Halonen mursi lasikaton” eli vaalianalyysi naisnäkökul­ masta. 2/00 oli Meija-Hannele Vuohelaisen raportti Jy väskylässä järjestetystä valtakun­ nallisesta perhepoliittisesta seminaaristamme “Yhdessä on hyvä olla” sekä 3/00 100- vuotisjuhlistamme “Naisten tie torilta Smolnaan”. 4/00 lehdessä oli Maija-Liisa Kilju­ sen artikkeli “Naisia myös puheenjohtajaksi” sekä Meija-Hannele Vuohelaisen kunnal­ lispoliittinen kolumni “Nimismiehen kiharat ja jäljen valo”.

Demarinaisten toimintaa j a vaalityötä tehtiin tunnetuksi osallistumalla näytteilleasettaj i- na kaksille naisten messuille: 8.-9.4. Lahdessa Nainen 2000 messuilla sekä 20.-22.10 Turussa Osaava Nainen - messuilla. Molemmissa yleisökilpailujen aiheina olivat kunnallisvaalit. Lahden messuilla oivina apujoukkoina toimivat Lahden demarinaiset ja Turun Osaava nainen - messuilla yhteistyötä tehtiin Varsinais-Suomen demarinais­ ten, Turun kunnallisjäijestön, Varsinais-Suomen Sos.dem. piirin, eduskuntaryhmän sekä europarlamentaarikko Riitta Myllerin kanssa. Kunnallisvaalipäivän aattona 21.10. varapuhemies Jukka Mikkola, eduskuntaryhmän I varapuheenjohtaja Virpa Puisto sekä

126 DemariNaiset 2000

Varsinais-Suomen kunnallisvaaliehdokkaat jakoivat ruusuja halukkaalle yleisölle messuosastollamme.

Kansainvälistä Naistenpäivää 8.3 vietettiin Helsingin Esplanadin puistossa Nytkis - järjestöjen “Ellit Espalla” tempauksella. Tapahtuman juhlapuhujana oli itse tasavallan presidentti Taija Halonen.

3.4. Vaalit

3.4.1. Tasavallan presidentinvaali 2000

Naisliiton liittokokouksessa huhtikuussa 1999 käynnistyi virallisesti kampanjointi Taija Halosen presidenttiehdokkuuden puolesta. Halonen esiintyi Turun Osaava Nainen - messuilla syyskuussa 1999 naisliiton ja KTV:n kutsumana. Marraskuussa julkaistiin Punahilkka-tabloidlehtenä 50 000 kappaleen painoksena. Lehti koostui presidenttikam­ panjasta ja sitä jaettiin vaalitilaisuuksissa ympäri maan vuodenvaihteen jälkeenkin.

Naispiirit jäljestivät vaalitilaisuuksia eri puolilla maata ja liiton jäsenet osallistuivat aktiivisesti kampanjointiin ja materiaalin levitykseen eri vaalitapahtumissa, tumilla ja toreilla. Helsingissä jäljestettiin kaksi erillistä suurtapahtumaa. Näyttävimpiä olivat erityisesti lapsiperheille suunnattu “Koko perheen kekkerit” sekäuseidennaisjäijestöjen kanssa yhteistyössä jäljestetty vaalitilaisuus Helsingissä. Jälkimmäisen tilaisuuden juonsi tunnettu tv-juontaja Marco Bjurström ja siellä esiintyi useita eturivin taiteilijoita ja naisvaikuttajia.. Taija Halosen ehdokkuuden ja valinnan puolesta kiijoitettiin lehtiin. Kampanjoinnin yhteydessä myytiin mm. heijastinta, “sosiaalista sydäntä”, josta tulikin myyntimenestys.

3.4.2. Kunnallisvaalit

Kunnallisvaalit olivat osa sitä vaalisumaa, joka ajoittui puolentoista vuoden jaksolle 1999-2000. Naisliitto pyrki tiettyyn jatkuvuuteen, ulkoisen imagon yhtenäisyyteen ja näkyvyyteen tänä ajanjaksona, johon sijoittui myös Naisliiton liittokokous huhtikuussa 1999 ja 100-vuotisjuhlallisuudet elo-syyskuun vaihteessa 2000.

Naisehdokkaiden suhteellinen osuus nousikin vajaat kolme prosenttiyksikköä viime kunnallisvaaleista 37.7%:iin. Alle 30-vuotiaista naispuolisia ehdokkaita oli 45%.

127 Liittokokousasiakitja “Meillä on unelma hyvästä elämästä” käsitteli sosiaalisia kysy­ myksiä, työelämäkysymyksiä, terveyttä, koulutusta ja ikääntymistä ja oli osaltaan tausta-asiakhja myös kunnallisvaaleissa. Toukokuussa 2000julkistettiin lapsi-japerhe- poliittinen ohjelma “Yhdessä on hyvä olla”. Aiheeltaan kunnallispoliittisesta tausta- aineistosta otettiin kaksi painosta, yhteensä 4000 kpl ja sitä jaettiin erityisesti naiseh­ dokkaille. Puolueen periaateohjelmaprosessin aikana valmistettiin Aateaapinen, josta otettiin 10 000 kpl painos. Syyskuussa ilmestyi kunnallisvaaliteemainen Punahilkka- lehti, painos 15 000 kpl. Jälleen otettiin uusi painos suositusta kortista, jonka teksti on “Naisenergialla eteenpäin”, painos 10 000 kpl.

Naisehdokkaille toimitettiin TANEn tuottamaa esitettä uudesta Maankäyttö- ja raken­ nuslaista “Hyvä ympäristö, kaikkien ympäristö” (1000 kpl) sekäNYTKISnjäsenjärjes- töilleen jakamaa Naisjäijestöjen keskusliiton tuottamaa vihkosta “Tunnetko temput” (3000 kpl).

Kampanja-aineistona myytiin punaista vilkkuvaa heijastinsydäntä “Demarinaisten sosiaalinen sydän” sekä valmistettiin ja myytiin eri värisiä rintanappeja teksteillä “Nainen kuin unelma”, “Vuosisadan naisliike” sekä “Miinasta Tarjaan ja tulevaan”. Lisäksi myytiin Naisliiton 100-vuotisjuhlahuivia sekä Naisliiton 100-vuotishistoriakir- jaa “Vuosisadan naisliike”.

Historiakirjaa lahjoitettiin sosialidemokraattisten naisten paikallisjärjestöjen toimesta maamme kirjastoihin. Osa näistä kirjanluovutustilaisuuksista ajoittui kunnallisvaalien alle, jolloin niitä saatettiin käyttää hyväksi myös osana paikallista kunnallisvaalikam- panjointia paikallisen julkisuuden saattelemana.

Naisliiton liittohallitus hyväksyi kolme tasa-arvoa ja lisähenkilöstöä julkisiin palvelui­ hin vaativaa kannanottoa kunnallisvaaleihin liittyen. Kannanottoja jaettiin tekstiver­ sioina kampanjamateriaalina.

S AK:n naiset tekivät aloitteen kolmikantayhteistyöstä naisehdokkaiden esilletuomiseksi ja äänestäjien aktivoimiseksi Vasemmistonaistenja Demarinaisten kanssa. Yhteistyössä sovittiin naisehdokkaiden tempauspäiväksi eri paikkakunnilla 14.10. Tempausta varten valmistettiin postikortti (20 000 kpl) ja ilmapallo tekstillä “Olemme pienten puolella - Naiset on nastoja” (10 000 kpl). Kolmikantapohjalta tilaisuuksia järjestettiin Helsingis­ sä kaksi, Lahdessa, Jyväskylässä, Joensuussa, Kontiolahdella, Kajaanissa ja Vaasassa. Vaaleihin liittyvää yhteistyötä tehtiin mm. koulutuksessa ja materiaalin tuottamisessa Metalliliiton naisten, KTV:n ja SAK:n naisten kanssa.

128 DemariNaiset 2000

Useissa piireissä jäljestettiin kunnallisvaalitilaisuuksia, joista osa oli yhdistettyjä 100- vuotisjuhlia. Naisliiton liittohallitus kokoontui 7.10. Kajaanissa. Samassa yhteydessä jäljestettiin “Eloa ja iloa vaalityöhön” -tilaisuus 6.10. sekä tempaus torilla 7.10.

TANE jaNYTKIS järjestivät eduskunnan auditoriossa 10.10. tiedotusseminaarin “Kun­ nallispolitiikalla hyvään arkeen”, johon osallistui noin 60 ehdokasta, tukihenkilöitä ja tiedotusvälineiden edustajaa. Helsingin NYTKIS jäljesti myös oman vaalitilaisuuden.

Naisliitto osallistui jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti Turun Osaava Nainen-messutapahtumaan 20.-22.10. Yhteistyökumppaneita olivat sd-eduskuntaryh- mä, Varsinais-Suomen puoluepiiri ja Turun kunnallisjäijestö sekä Varsinais-Suomen naispiiri ja europarlamentaarikko Riitta Myller. Messuilla oli jaossa kaikki em. vaaliai- neisto, perinteisiä ruusuja ja eduskuntaryhmän lahjoittamia karamelleja.

Sosialidemokraattiset naiset menestyivät hyvin vaaleissa. Valtuutettujen määrä nousi 38.1 prosenttiin. Kaikista valtuutetuista naisten määrä nousi edellisistä vaaleista 31.4 prosentista 34.4 prosenttiin. Erityisesti nuoret demarinaiset menestyivät, alle 30-vuoti- aista demariehdokkaista heitä oli 45 prosenttia, valituista 61 prosenttia.

3.5. Koulutus

Toimintavuoden aikana koulutus painottui kunnallisvaaleihin sekä naisliikkeen histori­ aan. Valtakunnallisia seminaareja jäljestettiin kaksi.

Perhepoliittinen seminaari “Yhdessä on hyvä olla” jäljestettiin Jyväskylän työväentalon Aalto-salissa 6.5.. Seminaarissa käyttivät alustuspuheenvuorot naisliiton puheenjohtaja Taija Filatov ja professori Raija Julkunen. Seminaarissa työskenneltiin kolmessa työpa­ jassa:

1. Työnjaperhe-elämänyhteensovittaminen, vetäjänätasa-arvosihteeri Anja Oksa. 2. Vanhemmuuden olemus ja kokeminen, vetäjänä psykoterapeutti, yhttri Terttu Mäkinen. 3. Naisen elämänkaari - riskejä ja mahdollisuuksia, vetäjänä terveysalan opettaja, erityissairaanhoitaja Mervi Luhtanen.

Historiaseminaari jäljestettiin 1.9. Helsingin yliopistolla. Tilaisuudessa puhuivat do­ sentti Päivi Setälä, dosentti Maria Lähteenmäki, kirjailija Kaari Utrio, sosiaalineuvos

129 Sinikka Luja-Penttilä ja maisteri Päivi Lipponen. Seminaarissa puheenjohdattelijana toimi kansanedustaja Tuula Haatainen.

Naisliiton toimisijat osallistuivat piirien seminaareihin alustajina ja järjestely öinä.

4. Kansainväliset asiat

4.1. Pohjoismainen yhteistyö

Naisliitto toimi pohjoismaiden sosialidemokraattisten naisten SKN:n puheenjohtajajär- jestönä toista kertaa peräkkäin huhtikuussa Helsingissä pidetyn vuosikokouksen päätöksellä. Vuosikokouksen teemana oli perhe- ja työelämän yhdistäminen, josta alustuksen piti SAK:n sosiaalisihteeri Milja Janerus. Sihteeristö on kokouksissaan valmistautunut SIW:n ja Euroopan sosialistipuolueen naistoimikunnan kokouksiin sekä käsitellyt yhteistyötä lähialueiden ja erityisesti Baltian sosialidemokraattisten naisten kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana on toiminut pääsihteeri. SKN on tiivistänyt yhteistyötä pohjoismaiden ammatillisen ja sosialidemokraattisen yhteistyö- jäij eston SAMAKin kanssa ja valmistellut mm. SAMAKin tasa-arvo-ohjelman seuran­ taa ja jatkotyötä.

4.2. Sosialistinen Naisinternationaali (SIW)

Sosialistinen naisinternationaali kokoontui toimintavuonna yhden kerran, 7-8.4. Brysse­ lissä. Kokouksen teemana oli “Naisten rooli demokratian kehittämisessä ja rauhantyös­ sä”. Kokouksessa todettiin, että kiintiöt on havaittu tehokkaimmaksi keinoksi lisätä naisten määrää poliittisina päätöksentekijöinä. SI:n neuvostossa käynnistettiin SIW:n puheenjohtajan Dolors Renaun aloitteesta kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisestajokaonyksi SI:n neljästä maailmanlaajuisesta kampanjasta. Puolue asetti Suomen kampanjan vetäjäksi työryhmän, jossa puheenjohtajana on Tuula Haatainen ja sihteeristönä Maija-Liisa Kiljunen ja Meija-Hannele Vuohelainen. Pääsihteeri Kiljunen valittiin edustamaan SIW:iä SI:n Itä-ja Keski-Euroopan komiteaan.

4.3. Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue (ESP)

Euroopan Sosialidemokraattisen puolueen naistoimikunta kokoontui Brysselissä kolme kertaa. Toimintavuoden aikana on käsitelty erityisesti EU:n laajentumista ja naisten ja tasa-arvon tilaa hakijamaissa. Muita käsiteltyjä teemoja, joista kokouksissa on kuultu

130 DemariNaiset 2000

asiantuntijoita ja europarlamentaarikkoja ovat olleet Euroopan laajuinen naiskauppa, prostituutio ja sen ehkäisy, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, EU:n viides tasa- arvo-ohjelma, perusoikeusasiakiija, YK:n Pekingin konferenssin seuranta sekä työ-ja perhe-elämän yhdistäminen. Resurssien vähentymisen vuoksi naistoimikunnan kokouk­ sia on jouduttu supistamaan. Naistoimikunnan rooli on tärkeä tasa-arvokysymysten esille tuojana ESP:n sisällä ja vaikuttajana ESP:n kautta unionin tasa-arvopolitiikkaan. EU:n tasa-arvopolitiikka onkin vahvistunut niin työelämää koskien kuin yleisemminkin ns. tasa-arvon valtavirtaistamisen kautta unionin kaikkia toimialueita koskevaksi.

4.4. Lähialue-yhteistyö

Lähialueyhteistyö Karjalan tasavallan Sortavalaan aloitettiin syksyllä ja Kansainvälisen solidaarisuussäätiön yhteishankkeessa mukana ovat Joensuun Työväenyhdistyksen Kaijala-jaosto, Vanhus-ja lähimmäispalveluliitto, TSL sekä Kaijalan Apu. Hankkee­ seen osallistuminen ei edellytä jäijestöltämme omarahoitusosuutta.

Naisliiton ensisijaisena intressinä on naisten ja lasten turvakodin tilojen kunnostaminen Sortavalaan. Kaksi tutustumismatkaa Sortavalaan tehtiin yhdessä yhteistyödelegaation edustajien kanssa: Marja-Liisa Kiljunen 22.-23.8, jolloin selvitettiin kaupungin val­ miuksia yhteistyöhön ja Meija-Hannele Vuohelainen 30.-31.10, jolloin katsastettiin mahdollisia turvakodin sijoittamiskiinteistöjä.

Perheväkivalta on Kaijalan tasavallassa vielä tällä hetkellä hävettyjä vaiettu asia eikä sen vaikutusta esimerkiksi lasten elämään ole aikaisemmin kunnolla tiedostettu. Turva­ kodin tarkoituksena on kriisiavun lisäksi toimia myös avoimena kohtaamispaikkana, jossa perheet voivat keskustella ongelmistaan ilman tuomitsemista tai häpeää. Tavoit­ teena on, että tämä turvakoti tulisi toimimaan esimerkkinä, jonka myötä Kaijalan tasa­ vallassa turvakotitoiminta tulisi osaksi sosiaalityötä.

Sortavalan naisten ja lasten turvakodin ensimmäinen vaihe toteutetaan vuonna 2001. Vuoden aikana remontoidaan turvakoti, tuotetaan koulutus- ja tiedotusmateriaali ja pidetään alkuseminaari. Turvakodin henkilökunta kutsutaan Suomeen koulutukseen sekä tutustumaan meidän turvakotitoimintaan. Lisäksi jäljestetään naisten verkostoitu- miseen ja pienryhmätoimintaan tähtäävää koulutusta. Humanitaarista apua toimitetaan tarpeen mukaan. Vuoden lopulla toimintaa arvioidaan ja päätetään, tarvitaanko vuodelle 2002 lisätukea.

131 Olennainen osa hankkeen sisältöä on naisten ja perheiden yhteistoiminnan ja verkostoi- tumisen tukeminen sekä sitä edistävän omaehtoisen koulutuksenjäijestäminen vapaaeh­ toisille pienryhmävetäjille, jotta paikalliset naiset tuntisivat oikeutensa. Koulutuksen tueksi tuotetaan tiedotusmateriaalia venäjäksi. Jatkuvaan väkivaltaan ei tarvitse alistua, vaan turvakodin ammattitaitoinen henkilökunta voi myös hätämajoituksen lisäksi suun­ nitella perheelle selviytymisstrategian. Turvakodissa tarjotaan myös avohoidon palvelu­ ja vaikeassa tilanteessa eläville perheille.

5. Historia-projekti

Kymmenen vuotta kestänyt historia-projekti sai upean päätöksen, kun Sosialidemo­ kraattisten Naisten 1 OO-vuotishistoria “Vuosisadan naisliike - Naiset j a sosialidemokra­ tia 1900 - luvun Suomessa” julkistettiin 1.9.2000. Kirjan kirjoitti dosentti Maria Läh­ teenmäki. Naispiirien historiavastaavat tekivät upeata työtä kerätessään haastatteluai­ neistoja, jonka pohjalta on tehty ja julkaistu myös muitakin kirjallisia tuotteita.

100 - vuotishistoriaprojekti opetti sen, että aineiston tallentaminen on osa jokapäiväistä järjestötyötä, niinpä historiavastaavat jatkavatkin haastatteluja ja aineistojen tallenta­ mista Työväen Arkistoon seuraavia historian tutkijoita varten

Juhlavuoden kunniaksi teetettiin näköispainos “Äiti kasvattajana”-kirjasesta.

6. Nytkis

NYTKIS-naisjäijestöt yhteistyössä verkoston puheenjohtajajärjestönä on toiminut Vasemmistonaiset. NYTKIS otti kantaa naispresidentin puolesta ennen ensimmäistä kierrosta, mutta ei toisella kierroksella. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi tervehdyksensä NYTKISin perinteiseen “Soppaa siskoille” -naisten päivän tempauk­ seen Esplanadin puistossa 8.3. NYTKIS toteutti loppuvuodesta lähialueyhteistyönä koulutushankkeen Virossa yhteistyössä Naisten koulutuskeskuksen kanssa, jossa ovat mukana kaikki poliittiset naisjärjestöt. NYTKIS on suomalainen jäsen EU;n naisjärjes­ töjen yhteistyöjärjestössä European Women’s Lobbyssa, joka toimii naisjärjestöjen edustajana ja vaikutuskanavana EU:iin päin. Kunnallisvaaleissa NYTKIS kampanjoi naisehdokkaiden lisäämisen ja nais valtuutettujen valinnan puolesta. Loppuvuodesta eduskunta hyväksyi merkittävän lisäyksen NYTKISin määrärahaan nostaen vuosittai­ sen avustuksen 500 000 mk:aan, mikä mahdollistaa kokopäivätoimisen pääsihteerin palkkaamisen ja oman toimitilan vuokraamisen.

132 Toimintakertomus 2001

Kertomus Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnasta 2001

1. YLEISKATSAUS

1.1. Kansainvälinen toimintaympäristö

Ruotsi aloitti heinäkuuhun kestävän EU-puheenjohtajuuskautensa. Tammikuussa vain viiden sadan äänen marginaalilla USA:n presidentiksi valittu George W. Bush astui virkaansa. Palestiinalaiset hylkäsivät Bill Clintonin aiemmin tekemän rauhanaloitteen tammikuun alussa. Portugalissa pidettiin presidentin vaalit, joissa toiselle kaudelle valittiin sosialistien ehdokas Jorge Sampaio. Kongon presidentti Laurent Kahila mur­ hattiin. Hänen poikansa kenraali Joseph Kahila nimitettiin myöhemmin Kongon demo­ kraattisen tasavallan presidentiksi.

Filippiinien presidentti Joseph Estrada joutui eroamaan pitkään jatkuneiden mie­ lenosoitusten ja väärinkäytössyytteiden vuoksi ja tilalle tuli varapresidentti Gloria Arroyo. Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuminen johti USA:n keskuspankin toistu­ viin koron laskuihin. Maailmantaloutta vaijosti koko vuoden epävarmuus ja kaikkien talousalueiden kohdalla kasvuluvut taantuivat. Keväällä Armenia ja Azerbaidzan liittyivät Euroopan neuvoston jäseniksi. Intiassa koettiin voimakas maanjäristys, jossa 25000 ihmistä menetti henkensä.

Helmikuussa Israelissa jäljestetyissä parlamenttivaaleissa voitti oikeistolaisen Likud- puolueen pääministerikandidaatti Ariel Sharon. Työväenpuolue ilmoitti myöhemmin osallistuvansahallitusyhteistyöhön. Tammikuussa Taleban-liike surmasi n. 300 siviiliä Afganistanissa. Helmikuussa Iso-Britanniajoutui eristämään suurimman osan maaseu­ dustaan suu-ja sorkkatautiepidemian vuoksi. Kielto kumottiin huhtikuussa. Enemmis­ tö sveitsiläisistä vastusti kansanäänestyksessä maan EU-jäsenyysneuvotteluiden aloit­ tamista. Ywoveri Museveni valittiin uudelleen Ugandan presidentiksi. Norja sulki EU:n alueelta tulevilta liha- ja maitojalosteilta pääsyn markkinoilleen.

Maaliskuussa G.W. Bush ilmoitti, ettei USA aio ratifioida vuonna 1997 syntynyttä Kioton ilmastosopimusta. Maa tuottaanoinneljänneksen kaikista hiilidioksidipäästöis­ tä. EU:n Schengen-sopimus astui voimaan ja Suomen ja Schengen-alueen välillä astui

133 voimaan passivapaus. EU:n sotilaskomitean johtoon valittiin kenraali Gustaf Häg­ glund. Avaruusasema Mir poistettiin käytöstä pudottamalla se Tyyneen mereen.

Huhtikuussa Jugoslavian ex-presidentti pidätettiin ja hänet asetettiin syytteeseen Haa­ gin kansainvälisessä rikosoikeudessa. Japanissa maalle valittiin uusi pääministeri Junichiro Koizumi. Makedonian pohjoisosissa käytiin koko toukokuun taisteluja. Viro voitti euroviisut, jonkajälkeen maan EU-jäsenyyden kannatus lähti kasvuun kansalais­ ten keskuudessa saavuttaen vuodenvaihteessa enemmistön tuen. Suomen ja Venäjän välistä perussopimusta päätettiin jatkaa vuonna 2002. Sopimus tuli YYA-sopimuksen tilalle vuonna 1992.

Italiassa oikeistopopulistinen Forza Italia voitti parlamenttivaalit, jonka seurauksena Silvio Berlusconi palasi pääministeriksi. Yhdysvaltojen kongressi muuttui demokraat- tienemmistöiseksi republikaanisenaattorin julistauduttua riippumattomaksi. Amnesty International täytti 40 vuotta. Somaliasta irrottautuneen, mutta kansainvälisesti tunnus­ tamattoman Somalimaan kansalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä uuden perustus­ lain.

Kesäkuun alussa hallitus hyväksyi puolustus-jaturvallisuuspoliittisen selonteon, jonka yhteydessä luovuttiin hankkeesta taisteluhelikoptereiden hankkimiseksi. Kesäkuun alussa Iso-Britannian Työväenpuolue voitti parlamenttivaalit selvällä enemmistöllä. Iranissa presidentinvaalit voitti uudistusmielinen Mohammed Khatami. Kesäkuussa Suomessa jäljestettiin ensimmäinen Kansalaisjäijestöfoorumi Euroopan unionin tule­ vaisuuteen liittyen. Eurooppaneuvoston kokous jäljestettiin Göteborgissa Ruotsissa, jossa pääjulkisuuden saivat suuret mellakat.

Ruotsin puheenjohtajuuskausi oli muutoin onnistunut. Suomessa keskusteltiin kevään aikana EU:n laajentumisesta ja työmarkkinoista. SDP oli yhdessä ammattiyhdistysliik­ keen kanssa teemassa aktiivinen.

Belgia aloitti EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alussa. Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Imatralla, jossa päätettiin aloittaa systemaattiset tapaamiset EU-politiik- kaan liittyen. Liettuan pääministeriksi tuli vaalien jälkeen Sosialidemokraattisen puolu­ een puheenjohtaja Algirdas Brazauskas. Heinäkuussa YK:n kehitysjäijestö UNDP totesi Suomen olevan kehittynein maa teknologian alueella. Myöhemmin World Economic Forum totesi Suomen maailman kilpailukykyisemmäksi maaksi.

134 Toimintakertomus 2001

Vuoden 2008 kesäolympialaiset päätettiin antaa Pekingille. Heinäkuun lopussa Italian Genovassa pidettiin johtavien teollisuusmaiden ja Venäjän G-8 kokous, jonka yh­ teydessä jälleen nähtiin rajuja mielenosoituksia. Samassa kuussa löydettiin Bonnissa jäljestetyssä ympäristöministerikokouksessa kompromissi Kioton sopimukseen liitty­ en. Israel valtasi länsirannalla PLO:n epävirallisen päämajan Orient Housen. Make­ doniassa allekiijoitettiin sopimus, jolla yritettiin lopettaajo lähes puoli vuotta jatkuneet väkivaltaisuudet albaanisissien ja hallituksen välillä. Syksyllä Puolassa sosialistinen työväenpuolue voitti vaalit ja palasi hallitusvaltaan. Virossa maan presidentiksi valit­ tiin epäsuoralla vaalilla Kansanliitto-puolueen Arnold Ruutel. Syksyn aikana kahdessa pohjoismaassa Norjassa ja Tanskassa käytiin parlamenttivaalit. Molemmissa maissa vaalien tuloksena oli, että sosialidemokraattiset puolueet siirtyivät oppositioon.

Koko kansainvälistä yhteisöä eniten järkyttänyt tapahtuma koettiin syyskuussa. Terrori-iskut Yhdysvalloissa saivat aikaan epävarmuutta kaikkialla maailmassa. Yh­ dysvallat suoritti liittolaisineen taisteluoperaation Afganistaniin, jolla pyrittiin hajotta­ maan ja saattamaan edesvastuuseen terrori-iskujen päävastuulliseksi ilmoittautunut Osama bin Ladenin al-Qaida -jäijestö ja häntä tukenut ääri-islamilainen Taleban-hal- linto. Varsinaiset sotatoimet saatiin alueella päätökseen Taleban-hallinnon murruttua. Suomen toiminta oli koko kriisin ajan johdonmukaista ja kriisin eri vaiheet huomioi­ vaa. Globaalilla tasolla terrorismin vastustaminen sai aikaan ennen kokemattoman yhtenäisyyden, jolla tullee olemaan vaikutusta myös tulevaisuudessa maailmanlaajuis­ ten ongelmien ratkaisussa.

Syksyllä Dohassa päästiin sopimukseen Maailmankauppajäijestö WTO:n uuden neu­ vottelukierroksen aloittamisesta. Päätöksellä WTO voi aloittaa pitkät ja vaikeat neu­ vottelut. Kehitysmaat saivat Dohan Quatarin päätöksillä aiempaa enemmän huomiota vaatimuksilleen paremmasta asemasta maailman markkinoilla, joita mm. EU Dohassa tuki.

1.2. Kotimainen toimintaympäristö

Kansainväliset talousvaikeudet tuntuivat Suomessakin viennin vaikeutumisena ja talouskasvun hidastumisena. Kansainvälinen epävakaus ja erityisesti Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrori-iskun seuraukset korostivat entisestään suomalaisen vakauden, kilpailukyvyn ja kotimarkkinoiden merkitystä.

Maaliskuun alussa kokoontunut puoluevaltuusto korosti yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin vaalimista talouden hyvän hoidon, työllistymisen ja hyvinvointiyhteiskun­

135 nan perustan turvaamiseksi. Samalla valtuusto samoin kuin eduskuntaryhmäkin koros­ tivat pääministeri Paavo Lipposen hallitusten pitkäjänteisen talouspolitiikan tuloksena syntyneen kasvun tarjoaman liikkumavaran käyttämistä mm. kunnallisten sosiaali-ja terveyspalvelujen turvaamiseen ja täsmätoimiin pitkäaikaistyöttömyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi ja aluekehityksen vahvistamista valtion ja kuntien yh­ teistyöllä.

Vuoden 2002 budjettiriihessä edettiin myönteisesti sosialidemokraattien asettamissa tavoitteissa. Keväällä kehysriihen yhteydessä hallitus jo sopi toimista köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tätä täydensi kesäkuussa tehty hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimus työllisyyttä parantavista määrärahalisäyksistä sekä sosiaa­ li-ja terveyspalveluihin että liikenneverkon ja ympäristönsuojelun investointeihin.

Erityisesti tärkeitä olivat työllisyyden ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen kuin myös homekoulujenkorjaamiseenja keliakiapotilaiden erityisruokavalion kulujen korvaami­ seen myönnetyt lisävarat. Poliittisessa keskustelussa painotettiin kehitysyhteistyömää­ rärahojen nostamisen tarvetta kohti YK:n asettamaa tavoitetta. Peruspalvelujen rahoi­ tusta turvattiin. Valtion ja kuntien rahoitussuhteita koskevat uudistukset ja päätetyt voimavarojen lisäykset vakauttavat kuntataloutta ja tasapainottavat kuntien välisten erojen kasvua.

Budjettiesityksessä reagoidaan kasvun hidastumiseen alentamalla tuloverotusta ja työnantajamaksuja. Veronkevennykset ylläpitävät osaltaan kysyntää matalasuhdan­ teessa sekä kannustavat työntekoon ja työpaikkojen tarjoamiseen. Kokoomuksen vaatimuksesta työttömyysturvan tasokorotus tuli ehdolliseksi työmarkkinajärjestöjen sosiaalivakuutusneuvotteluissa saatujen tulosten kanssa.

Marraskuun alussa kokoontunut puoluevaltuusto oli huolissaan talouden notkahduk­ sesta ja vaati kasvun ja työllisyyden elvyttämistä. Lisäksi se vaati nopeita ratkaisuja työmarkkinajärjestöjen syksyn aikana käymistä työttömyys-ja eläketurvaa koskevista sosiaali vakuutusneuvotteluistaj a hallitukselta valmiuksia viedä asioita määrätietoisesti eteenpäin.

Puoluevaltuuston mukaan ratkaisuilla on tarkoitus vahvistaa ansioturvaan kuuluvaa vakuutusperiaatettaja sen mukaista maksujen ja etujen välistä yhteyttä. Lainsäädäntö- uudistuksissa se vaati otettavaksi huomioon työelämän muutoksen ja tehtäväksi oikeut­ ta niin pätkätöissä oleville kuin työpaikkaa vaihtaville ja nuorille. Eläketurvauudistuk- sessa keskeistä on pyrkiä tukemaan pysymistä nykyistä pitempään työelämässä. Puo­

136 Toimintakertomus 2001

luevaltuuston mukaan tavoitteeseen päästään kehittämällä sekä eläkejärjestelmää että työelämää ikääntyvien osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseksi työpaikoilla. Työt- tömyysturvaratkaisussa puoluevaltuusto vaati ansioturvalle pääsyn helpottamista, mikä suoraan vähentää köyhyysongelmaa j a kuntien toimeentulomenoj en kasvua. Ratkaisun synnyttyä hallitus teki samalla esityksen työttömyysturvan vähimmäispäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta.

Vuoden aikana pidetyissä puoluekokouksissa Remonttiryhmä päätti lakkauttaa toimin­ tansa vuoden lopulla. Puolueen perustaja ja puheenjohtaja kansanedustaja Risto Kuis­ ma liittyi Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 52. jäseneksi. Vihreä liitto valitsi puheenjohtajakseen peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran ympäristöministeri Satu Hassin jälkeen. Kokoomus valitsi kesäkuussa puheenjohtajakseen sisäministeri Ville Itälän valtiovarainministeri Sauli Niinistön jälkeen. Keskustapuolueen Yhdysvalloissa sapattivapaallaollutpuheenjohtajaEsko Aho sai sijaisenaan toimineelta kansanedusta­ ja Anneli Jäättenmäeltä puoluetalon avaimen. Loppuvuodesta keskusteltiin julkisuu­ dessa Esko Ahon mahdollisistajatkamishaluista puolueensa puheenjohtajana erityisesti eduskunnan pankkivaltuuston asetettua hänet ja Ilkka Kanervan ehdolle Suomen Pan­ kin johtokuntaan, mutta Tasavallan Presidentti Taija Halosen nimitettyä johtokuntaan valintaprosessin jälkeen Pentti Hakkaraisen.

Vuoden aikana käytiin viisi kuukautta kestänyt lääkärilakko. Samoin vuoden yksi keskeisistä keskusteluaiheista oli ruoan turvallisuus ja puhtaus erityisesti Euroopassa riehuneen suu-ja sorkkatautiepidemian ja esiintyneiden BSE-tapausten vuoksi. Aivan loppuvuodesta myös Suomesta löytyi yksi BSE-tapaus.

SDPmpää-äänenkannattajan Demarin nimi ja ilmiasu muuttuivat Uutispäivä Demarik­ si helmikuun alusta. Vuoden aikana puolue juhli kahden merkkihenkilönsä syntymän vuosijuhlia.

Maaliskuussa vietettiin puolueen entisen puheenjohtajan Väinö Tannerin syntymän 120-vuotisjuhlaa ja joulukuun lopussa K.A. Fagerholmin syntymän 100-vuotisjuhlaa. Kummankin tilaisuuden yhteydessä järjestettiin heidän elämäntyötään koskeva se­ minaari. Sosialidemokraattinen puolue käynnisti osana jäijestöuudistusta puolueosas­ tojen kehittämisprojektin. Kuntalaisille jajäsenistölle avoimien, ajankohtaistenkeskus- telutilaisuuksien tavoitteena on mm. puoluetoiminnan kautta lisätä kosketuspintaa kuntalaisten ja kunnallisen päätöksenteon välillä.

137 2. PUOLUEEN PÄÄTÖSVALTA-JA TOIMEENPANOELIMET

2.1. Puoluevaltuusto

Puoluevaltuustoon ovat kuuluneet puheenjohtaja Jukka Mikkola, I varapuheenjohtaja Riitta Jakara ja II varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen sekä jäseninä ja varajäseni­ nä:

Helsingin piiristä Petra Paasilinna, Risto Kolanen, Anna-Maria Kantola, Veikko Vermilä ja varalla Laura Tuomisto, Maija Lindroos, Jarmo Koikkalainen, Reino Sarjanen

Uudenmaan piiristä Erkki Vuorenmaa, Petri Mustakallio, Matti Tukiainen, Hanne Aho, Juha Kähärä, Johanna Värmälä, Taija Berg ja varalla Vesa Mauriala, Taina Lackman, Markku Sistonen, Ilkka Alava, Aimo Savinko, Milja Sandberg, Ritva Vuorio

Varsinais-Suomen piiristä Eeva-Johanna Eloranta, Matti Ranne, Mikko Sedig, Jorma Elovaara, Talvikki Koskinen ja varalla Tom Holmroos, Anja Savolainen, Helena Lahti, Arto Jokinen, Markku Ahokas

Satakunnan Sosialidemokraateista Ilona Wessman, Eero Laine, Johanna Autio, Harri Kivenmaa, Alpo Jokinen, ja varalla Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi, Soili Veijonaho, Voitto Raita-aho, Pertti Rajala, Veikko Nurmi

Hämeen Sosialidemokraateista Minna Lintonen, Arto Lapiolahti, Taija Vikman, Kalevi Ilmarinen, ja varalla Isto Hannula, Pekka Sillanmäki, Iiris Riikonen, Kari Hyytiä

Pirkanmaan Sosialidemokraateista Riitta Jakara, Erkki Koivulahti, Kirsi Nurmio, Meija Päivärinta, Jorma Rantanen, Seppo Salminen ja varalla Anne Tervo, Eero Virtanen, Leena Mankkinen, Antti Jehkonen, Johanna Järvi, Paula Lindström

Kymen piiristä Taito Mäkelä, Marita Pirkka, Hannu Myyryläinen, Sirkka Kotola, Titta Karppinen, Harri Helminen, Jukka Nyberg ja varalla Juha Koivula, Heikki Haimila,

138 Toimintakertomus 2001

Soili Häkkinen, Ansela Villikka, Tuure Narsakka, Ritva Niemi, Anneli Kiljunen

SDP Etelä-Savonpiiristä Sirkka Rytkönen, Heikki Seila, Kimmo Aholainen, ja varalla Heikki Lhjunqvist, Kari Kääriäinen, Anne Rintanen

Pohjois-Savon piiristä Tuula Väätäinen, Matti Kemppainen, ja varalla Matti Kuronen, Tuomo Luostarinen

Pohjois-Karjalan piiristä Juha Hämäläinen, Markku Mononen, Kerttu Törnqvist, Seija Turunen ja varalla Pauli Hakkarainen, Pekka Kettunen, Terttu Kovalainen, Ayla Shakir

SDP:n Keski-Suomen piiristä Timo Kemppainen, Taija Kuisma, Helena Pihlajasaari, Tero Vuorimies ja varalla Miika Stahl, Raimo Jakonen, Onni M. Paananen, Maria Hentunen

Pohjanmaan piiristä Martti Alakoski, Raimo Harsunen, Miapetra Kumpula, ja varalla Katja Heikkilä, Seppo Tyni, Esko Kujala

Oulun piiristä Tuija Pohjola, Alpo Löytynoja, ja varalla Raimo Piirainen, Urpo Kortetjärvi

Lapin piiristä Kauko Kontio, Esko J. Ojala, ja varalla Eino Meriläinen, Asta Väisänen

Finlands Svenska Socialdemokrater Viveca Lahti, Harry Swanljung, ja varalla Monica Ahlfors, Richard Sjölund

Puoluevaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 14.3.2001 Helsingin Työväentalon juhlasalissa. Poliittisen tilanteen yhteydessä annettiin julkilausuma, jossa puoluevaltuusto korosti yhteistyön ilmapiiriä, josta oli osoituksena joulukuussa solmittu kaksivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Julkilausumassa korostettiin myös työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista täsmätoimin, peruspalvelu] en kuntoon saattamista valtion jakuntien yhteistyöllä sekä avoimuuden ja vaikutusmahdollisuuksi­ en lisäämistä kunta-ja paikallistasolla.

Puoluevaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen 7.11.2001 Helsingin Työväentaloon. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluevaltuusto hyväksyi äänestys-

139 ja vaalijäijestyksen puoluekokousedustajani valitsemiseksi sekä eduskuntavaalien jäsenäänestyksen äänestys-ja vaalijäijestyksen vuoden 2003 kansanedustajain vaalien ehdokkaiden asettamiseksi. Julkilausumassaan puoluevaltuusto korosti kasvua ja työllisyyttä elvyttävää politiikkaa, eläke- ja työttömyysturvasta nopeita ratkaisuja ja liittoutumatonta peruslinjaa Suomen uiko- ja turvallisuuspolitiikassa.

2.2. Puoluehallitus

(puoluehallituksen kokoukset ajalla 18.1. - 13.12.2001 kokouksia (34), suluissa osal- listumiskerrat)

Puoluehallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lipponen (31),puoluesihteerinä Kari Laitinen (17), I varapuhcenjohtajana^ntero Kekkonen ( 32 ), II varapuheenjohtajana Säde Tahvanainen ( 29) ja jäseninä; Osku Pajamäki (22 ) Susanna Rahkonen (33 ) , Ulla-Maija Juurola (22 ), Antti Kalliomäki ( 32 ), Lasse Eskonen (17), Juha Nummela (29 ), Jouni Backman (3 1 ), Reijo Laitinen (19 ), Liisa Jaakonsaari (16 ), Klaus Hellberg (16) ja Helena Vartiainen (29).

Puoluehallituksen kokouksiin ovat osallistuneet puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola (24 ), I varapuheenjohtaja Riitta Jakara (16 ), II varapuheenjohtaja Hannu Myyryläinen (22 ) sos.dem.eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki, I vpj Virpa Puisto (2 ) ja II vpj Tapio Karjalainen (1) SDP:n valtuuskunta Euroopan parla­ mentissa ryhmän puheenjohtaja Riitta Myller (3), sekä valtioneuvoston sos.dem. mi­ nisterit. Lisäksi puoluehallituksen kokouksiin osallistuivat kutsuttuina, valtiosihteeri Rauno Saari poliittinen sihteeri Mikael Jungner, sos.dem.eduskuntaryhmän pääsihtee­ ri Sisko Seppä, Demarin päätoimittaja Kari Arola, Arbetarbladetin päätoimittajaAlf- Erik Helsing, Sosialidemokraattisten Naisten pääsihteeri Marja-Liisa Kiljunen sekä puoluetoimiston toimitsijat. Puoluehallituksen sihteerinä on toiminut Risto Salonen.

2.3. Valtioneuvosto

Valtioneuvostossa sos.dem. ministereinä ovat toimineet; pääministeri Paavo Lipponen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, kauppa-ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, työmi- nisteri Tarja Filatov ,oikeusministeri Johannes Koskinen ja opetusministeri Maija Rask

Ministerin poliittisina avustajina ovat toimineet:

140 Toimintakertomus 2001

Pääministerin avustajina: Mikael Jungner, ulkopoliittinen neuvonantaja Timo Peso­ nen, ElJ-asioidenneuvonmtaja. Jari Luoto, talompoliittinexineuvonmtaja Pentti Puos­ kari 30.8.2001 saakka, Markus Sovala 1.9.2001 alkaen, eduskuntasihteerinä Miapetra Kumpula sekä hallinnollinen avustaja Rita Svento. Ulkoministerin avustajina; Tarja Kantola ja lehdistöavustaja Tuija Zapasnik, kauppa-ja teollisuusministerin avustajina Timo Koivisto, oikeusministerin avustajana Perttu Puro, opetusministerin avustajana Tapio Kosunen sekä työministerin avustajanaReino Ojala.

2.4. Hallinto-ja henkilöstö

Puoluetoimiston toimistovaliokunta on kokoontunut keskiviikkoisin puoluesihteerin johdolla. Kokouksiin ovat osallistuneet puoluetoimiston toimitsijat, pääministerin poliittinen sihteeri Mikael Jungner, eduskuntaryhmän pääsihteeri Sisko Seppä, Sosiali­ demokraattisten Naisten pääsihteeri Marja-Liisa Kiljunen, koulutussihteeri Irma Tuomisto, tiedotussihteeri Merja-Hannele Vuohelainen ja Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Kalle Räisänen. Sihteerinä on toiminut Sisko Lipsanen.

Henkilöstö vuonna 2001

Puheenjohtaja Paavo Lipponen (pääministerinä vuodesta 1995) Puoluesihteeri Kari Laitinen (sairaslomalla 4.4.-30.9.ja 27.11. -) Sihteeri Anneli Koivisto

Backman Juha laskentasihteeri!A TK-vastaava Elovuo Riitta palkanlaskija Hyvönen Irja sihteeri (osa-aikaeläkkeellä) Hämäläinen Arja siivooja Jukonen Merja kirjanpitäjä/kassa Jämbäck Eero jäsenpalvelusihteeri Jäppinen Merja kirjanpitäjä (piirit) Kekkinen Ari ay-sihteeri (31.3. saakka) Lampinen Tuula sihteeri (kv. yksikkö) Lipsanen Sisko toimistosihteeri Mauriala Vesa järjestösihteeri Niemi Sirpa puhelinvaihteen hoitaja Nurmi Petri A TK-tukipalvelut Näätsaari Ari ay-sihteeri (16.3. alkaen) Paltamo Sirpa sihteeri

141 Parmanne Paula poliittinen sihteeri Pekkola Tapio tiedotussihteeri Pennanen Arja jäsenasiainhoitaja Raatikainen Lyyli keittiö/lähetti (äitiyslomalla) Raittinen Eila sihteeri/tekstinkäsittelijä Saari Ritva siivooja Salanto-Ahlroth Sirpa tekstinkäsittelijä (15.10. saakka) Salonen Risto hallintopäällikkö (vt.puoluesihteeri 4.4.-30.9. ja 27.11.-) Shemeikka Tero kansainvälisten asiain sihteeri Tapio Markku kiinteistönhoitaja (osa-aikainen) Ylinen Seppo koulutussihteeri

3. SUUNNITTELUTOIMINTA

3.1. Toiminnan päälinjat

Painopisteitä olivat vuoden 2002 puoluekokouksen ja seuraavan vuoden eduskuntavaa­ lien ohjelmallinen valmistelu. Puoluehallitus teki elokuussa Huhmarissa pitämässään kokouksessa päätöksen puoluekokouksen 2002 ohjelmallisesta valmistelusta. Puo­ luekokouksen aloiteaika päättyi vuoden 2001 lopussa. Kannatus-, mielipide-ja asen­ netutkimukset, mm. puolueiden yhteistutkimuksesta tehdyt raportit ja analysointi toimivat pohjana seuraavan eduskuntavaalien suunnittelulle.

Kevään puoluevaltuustolle valmisteltiin väliraportti hallitusohjelman toteutumisesta (taustamuistiot 3 ja 8/2001) ja syksyn puoluevaltuustolle väliraportti vuoden 1999 puoluekokouksen päätösten toteutumisesta. Työn tuloksista, päätöksistä ja tavoitteista raportoitiin ohjelmin, kannanotoin, tiedottein, keskustelu-ja taustamuistioin ja interne­ tissä.

Puoluevaltuuston 14.3. julkilausuman keskeiset aiheet olivat yhteistyön ja luottamuk­ sen ilmapiirin vaaliminen, työttömyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta sekä peruspalvelujen kuntoon saattaminen valtion ja kuntien yhteistyöllä. Julkilausumassa 7.11. edellytettiin kasvua ja työllisyyttä on elvytettävän, eläke-ja työttömyysturvasta nopeita ratkaisuja sekä todettiin että, SDP:n mielestä liittoutumattomuus on edelleen Suomen peruslinja uiko- ja tuvallisuuspolitiikassa.

142 Toimintakertomus 2001

Puoluehallitus antoi pyydetyt lausunnot SDP:n näkemyksistä Vaalitoimikunta 2000:n esittämiin kysymyksiin (22.2.), selvitysmies Jukka Pekkarisen kuntien peruspalvelui­ den rahoitusta koskevista esityksistä (22.2.), Itämeren suojeluohjelmasta (30.8.), ulkoasianministeriön teettämästä selvityksestä "Puolueidenkehitysmaasuhteetjadialo- gi demokratian edistämiseksi" (30.8.), oikeusministeriön ehdotuksesta vaalijäqestel- män teknisestä kehittämisestä (27.9.) sekä kielilakikomitean mietinnöstä (22.11.).

Vuoden aikana jäljestettiin mm. seuraavia seminaareja ja tilaisuuksia: Väinö Tanner 120 vuotta -juhlaseminaari (10.3.), Ruotsin EU-puheenjohtajakaudesta (13.3.), Suo­ malaisten kohtalo Stalinin vainoissa , Lähialueseminaari (15.5.). Suunta-seminaarit: Murros ja sen hallinta (3.2.), Tasa-arvoiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen alueel­ liseen kehitykseen (24.3.), Aikuiskoulutuksen suunta (20.3.), Sosiaalisesti ja alueelli­ sesti eheään Suomeen (24.3.), Tieto, osaaminen ja sivistys - 2000-luvun hyvinvoinnin perusta (5.5.), Yrittäjäseminaari (5.5.), Kuka vastaa vai vastaako kukaan? Seminaari terveydenhuollon palvelutuotantomalleista (19.5.), Energia- ja ympäristöseminaari (19.-20.5.), Ympäristö, vedet ja ruuan turvallisuus (22.9.), Globalisaatio ja kansalais­ liikkeet - Reilu maailma on mahdollinen (6.10.), Hyvinvointivaltion suunta (27.10.), Sosialidemokratian suunta ja kuntapäivä (1.12.) sekä 10 alueellista kehittämisse­ minaaria.

3.2. Työryhmät

Puoluehallitus päätti 16. ja 30.9.1999 apueliminään, valmistelu-ja suunnittelutyötä avustavien työryhmien puheenjohtajista, varapuheenjohtajista ja sihteereistä sekä työryhmien yhteistyöstäjatyönjaosta hallitusryhmän, eduskuntaryhmän ja valiokunta- ryhmien kanssa. Puoluehallitus täydensi työryhmiä 11.5.2000.

Työryhmien työskentelyyn osallistuivat myös vastuuhenkilöt puoluehallituksesta ja - toimistosta, eduskuntaryhmästä ja -toimistosta ja hallitusryhmästä ao. ministeri eri- tyisavustajineen. Työryhmät ovat kokoonpanoltaan joustavia.

Työryhmät pitävät oman alansa asioissa yhteyttä hallitus-, eduskunta- ja europarla- menttiryhmän ja muiden puoluetta lähellä olevien organisaatioiden mm. sisarjärjestö- jen valmistelutyöhön. Työryhmillä on ollut sekä puoluekokouspäätösten edellyttämiä että ajankohtaisia puoluehallituksen antamia tehtäviä.

Työryhmien vetäjien yhteiskokoukset olivat 14.2.ja5.9. Kokouksissa käsiteltiin mm. työryhmien yhteisiä tehtäviä, ajankohtaisia asioita. Kevään kokouksessa käsiteltiin

143 erityisesti vuoden 2002 budjetin painopisteitä ja työryhmien syksyn kokouksessa valmistautumista vuoden 2002 puoluekokoukseen (Taustamuistio 10/2001).

Puoluekokouksen päätöksen mukaisesti valmistelutyön periaatteena on ollut, että puoluehallitus käsittelee ajankohtaisiin haasteisiin liittyvät erillisohjelmat ja kan­ nanotot sekä valmistelee tausta- ja keskustelumuistioita. Puoluevaltuusto käsittelee laaja-alaisemmat erillisohjelmat ja vaaliohjelmat. Puoluekokous päättää periaatteelli­ sista kysymyksistä, kuten periaateohjelman uudistamisesta, aloitteisiin liittyvistä lin­ jauksista ja puoluekokouskautta koskevista kannanotoista sekä ajankohtaisista poliitti­ sista julkilausumista.

Työryhmät valmistelivat loppuvuodesta 2001 esitykset seuraavan puoluekokouskau­ den linjauksiksi eri aihepiireistä. Ne toimivat aloitteiden lausuntojen ja päätösesitysten pohjana, kun puoluehallitus antaa esityksensä puoluekokoukselle, valmistauduttaessa seuraaviin eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Suuntatyöryhmä on jatkanut periaatekeskustelua jäljestämällä suuntaseminaarien saijan ja pohtinut puoluekokouskauden ohjelmatyötä, mm. uusien asiakiijojenja lin­ jausten valmistelua vuoden 2002 puoluekokoukselle.

Työryhmät puoluekokouskaudella 1999-2002

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä: pj. Liisa Jaakonsaari, vpj. Erkki Tuomioja ja Pertti Paasio, siht. Tero Shemeikka. Työryhmä piti viisi kokousta, josta kaksi yh­ dessä puolustuspoliittisen työryhmän ja kaksi yhdessä EU-työryhmän puolustuspoliit­ tisen työryhmän kanssa.

Lähialuetyöryhmä: pj. Kimmo Kiljunen, vpj. Hannu Äikäs, siht. Nesrin Can. Työryhmä piti kolme kokousta sekä jäljesti seminaarin suomalaisten kohtalosta Stalinin vainoissa 15.5. Kehitysyhteistyötyöryhmä: pj. Folke Sundman, vpj. Helena Laukko, siht. Lari Kangas 28.8. saakka, josta lähtien Jutta Urpilainen. Työryhmä piti viisi ko­ kousta.

Puolustuspoliittinen työryhmä: pj. Antero Kekkonen, vpj. Miapetra Kumpula, siht. Markku Haranne. Työryhmä piti viisi kokousta, joista kaksi yhdessä uiko-ja turvalli­ suuspoliittisen työryhmän ja kaksi yhdessä uiko-ja turvallisuuspoliittisen ja EU-työ- ryhmän kanssa.

144 Toimintakertomus 2001

EU-työryhmä: pj. Antti Kalliomäki, vpj. Kimmo Kiljunen ja Riitta Myller, siht. Pertti Rauhio. Työryhmä piti 14 kokousta, joista kaksi yhdessä uiko-ja turvallisuuspoliitti­ sen ja puolustuspoliittisen työryhmän kanssa sekä jäljesti 13.3. seminaarin Ruotsin EU-puheenjohtajakaudesta. Valmisteltiin taustamuistio Euroopan unionin laajenemi­ sen vaikutuksista työmarkkinoihin (5/2001).

Asuntopoliittinen työryhmä: pj. Taija Kautto, vpj. Veijo Lehto, siht. Jukka Luttinen. Työryhmä piti kuusi kokousta; esillä tuotannon rahoitus, hinta- ja vuokrataso.

Elinkeino-ja energiapoliittinen työryhmä: pj. Leena Luhtanen, vpj. Jussi Ranta, siht. Tapio Hellsten ja Petteri Oksa. Työryhmä piti kahdeksan kokousta sekä jäljesti energia- ja ympäristöseminaarin 19.-20.5. Työryhmä valmisteli taustamuistion (7/2001) energiapoliittisesta tilanteesta.

Maaseututyöryhmä (maa-ja metsätalous) (11.5.2000): pj. Kari Rajamäki, vpj. Kari Laitinen, siht. Tapio Hellsten. Työryhmä piti kolme kokousta, joista yksi oli yhdessä ympäristöpoliittisen työryhmän kanssa sekä valmisteli maaseutupoliittista ohjelmaa kevään 2002 puoluevaltuustolle.

Kunta-, kaupunki- ja aluepoliittinen työryhmä: pj. Jukka Mikkola, vpj. Lasse Esko­ nen, Elina Lehtoja Kari Urpilainen, siht. Jouko Sillanpää ja Laura Tuomisto. Työryh­ mä piti kahdeksan kokousta. Työryhmä jatkoi alue- ja kuntapoliittista valmistelu­ prosessia seuraavaa puoluekokousta varten jäljestämällä seminaarin Tasa-arvoinen, sosiaalinen ja alueellinen kehitys (24.3.) sekä 10 alueellista kehittämisseminaaria. Taustamuistiot valmisteltiin Jukka Pekkarisen kuntien peruspalvelujen rahoitusta koskevasta esityksestä (1/2001) ja kunta- ja aluepolitiikasta (13/2001).

Koulutus- ja kulttuurityöryhmä: pj. Säde Tahvanainen, vpj. Jukka Gustafsson ja Ulla Juurola (kulttuuri), siht. Ville Wallin. Työryhmä piti kaksitoista kokousta sekä jäljesti seminaarin aikuiskoulutuspolitiikasta 20.3. ja koulutuksen suunta-seminaarin 5.5.

Oikeuspoliittinen työryhmä: pj. Johannes Koskinen, vpj. Susanna Rahkonen, siht. Timo Koskinen ja Perttu Puro. Työryhmä piti kolme kokousta.

Sosiaali- ja terveystyöryhmä: pj. Virpa Puisto, vpj. Tuula Haatainen ja Pekka Morri, siht. Sinikka Näätsaari. Työryhmä piti kuusi kokousta. Lisäksi työryhmä jäljesti keskustelutilaisuudet sosiaali- ja terveyspolitiikan rahoituksesta 27.3., 8.5. ja 30.5.

145 Keskustelujen pohjalta eduskuntaryhmä otti asiaan kantaa 17.5. Valmisteltiin tausta­ muistio perhe-ja työelämän yhteensovittamisesta (12/2001)

Sosiaalivakuutustyöryhmä (ent. eläkepoliittinen työryhmä): pj. Pekka Morri, siht. Janne Metsämäki. Työryhmä piti yhdeksän kokousta ja valmisti tausta­ muistion työttömyysturvasta (2/2001).

Terveystyöryhmä: pj. Tuula Haatainen, siht. Timo Kärkkäinen. Työryhmä piti kahdeksan kokousta ja jäljesti terveyspolitiikan suunta-seminaarin 19.5. Työ­ ryhmä asetti projektiryhmän, joka valmisti taustamuistion ruoan laadusta ja turvallisuudesta (6/2001). Projektin puheenjohtajana toimi Tuula Haatainen ja sihteerinä Meija-Hannele Vuohelainen. Projektiryhmä piti kolme kokousta. Tasa-arvotyöryhmä: pj. Maija-Liisa Kiljunen, siht. Maija Erkkilä. Työryhmä piti kolme kokousta. Syijäytymisprojekti: pj. Pentti Arajärvi, siht. Sinikka Näätsaari. Projekti piti kaksi kokousta ja valmisteli taustamuistioita toimenpiteistä ja mahdollisuuksis­ ta ehkäistä köyhyyttä ja syijäytymistä (4 ja 14/2001). Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisprojekti: pj. Susanna Rahkonen, siht. Meija-Hannele Vuohelainen. Työryhmä piti kolme kokousta.

Talouspoliittinen työryhmä: pj. Paavo Lipponen, vpj. Antti Kalliomäki ja Jukka Pekka­ rinen, siht. Pentti Puoskari. Työryhmä piti kaksi kokousta.

Talouspoliittinen kiijoitusryhmä: pj Jukka Pekkarinen, siht. Ilja Kavonius. Työryhmä piti kahdeksan kokousta

Viestintä-ja liikennetyöryhmä: pj. Jouni Backman, vpj. Osku Pajamäki, siht. Susanna Parkkonen ja Mikael Jungner. Työryhmä piti seitsemän kokousta.

Ympäristötyöryhmä: pj. Pia Viitanen, vpj. Pekka Ruokonen, siht. Jaana Leppäkorpi. Työryhmä piti kahdeksan kokousta, joista yksi oli yhdessä maaseututyöryhmän kanssa sekä jäljesti ympäristöpoliittisen suunta-seminaarin 22.9. Työryhmä valmisti tausta­ muistion Itämeren suojelusta (9/2001)

Työelämätyöryhmä: pj. Reijo Laitinen, vpj Pirkko Peltomo ja Hannu Myyryläinen, siht. Heli Puuraja Harri Liikkanen, Eija Hietanen, Jorma Skippari. Työryhmä kokoon­ tui kuusi kertaa.

146 Toimintakertomus 2001

Järjestö- ja sääntötyöryhmä: pj. Juha Nummela, vpj. Sirkka-Liisa Vehviläinen, siht. Vesa Mauriala ja Irma Tuomisto. Työryhmä piti kaksitoista kokousta. Valmisteltiin taustamuistio jäq estötutkimuksen osastojen toimintaa koskevista tuloksista (11/2001).

Nuorisotyöryhmä: pj. Kari Laitinen, vpj. Heli Paasio, siht. Eija Haijula (ent. Tanninen) Liikuntatyöryhmä: pj. Kalevi Olin, siht. Esko Ranto Eläkkeensaajafoorumi: pj. Kari Laitinen, siht. Teuvo Ikonen..

Suuntatyöryhmä: pj. Jouni Backman, vpj. Taija Filatov, siht. Seppo Ylinen. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja käynnisti periaateohjelmatyön jatkoon liittyvän suunta-se­ minaarien saijan, joita oli vuoden aikana 11.

4. JÄRJESTÖTOIMINTA

4.1. Yleinen järjestötoiminta

Turun puoluekokouksen päätösten mukaan SDPrtä kehitetään kansanliikkeenä. Puo­ luekokous 1999 velvoitti lisäksi uudistamaan puolueen järjestöllistä rakennetta ja käytäntöjä. Näiden toimenpiteiden valmistelu ajoittui vuoteen 2001. Tavoitteena oli täsmentää SDP:n toiminta-ajatusta, selvittää organisaation eri tasojen palvelutarpeet sekä luoda perusta puoluetoiminnan kehittämiselle, tavoitteena entistä toimivampi ja demokraattisempi organisaatio.

Puoluehallitus kävi 15.2.2001 lähetekeskustelun jäijestöllisen toiminnan uudistamises­ ta järjestö- ja sääntötyöryhmän sekä muiden asiantuntijoiden valmisteleman Tähtäi­ messä tulevaisuus -asiakirjan pohjalta. Muistion tarkoituksena oli koota yhteen näke- myksetpuolueorganisaation eri toimielimissä käynnissä olevista kehittämisprojekteista ja tarkastella hankkeita yhtenäisen tulevaisuudenvision näkökulmasta.

Keväällä toteutettiin lisäksi piirihallitusten jäsenille suunnattu kysely sekä historialli­ sen laaja puolueosastojen kehittämiskysely, jossa selvitettiin koko puoluekentän osas­ tojen toimintaa. Syksyllä 2001 käynnistettiin lisäksi laaja puolueosastojen kiinteistö- kartoitus. Vastauksensa lähettämällä osastoj en kehittämistyöhön otti osaa 42 prosenttia puolueosastoista, yhteensä 448 osastoa. Kyselyn johtopäätöksinä voidaan todeta:

147 Puolueosastojen menestys riippuu vallitsevasta toiminnallisesta hengestä ja innostuksesta sekä johtokunnan kyvystä luotsata toimintaa. Puoluejärjestöjen rakenne sinänsä ei selitä onnistumisia. Seudullista yhteistyötä on tiivistettävä järjestötoiminnassa ja ulospäin suuntau­ tuvassa poliittisessa vaikuttamisessa. Puolueelle on luotava koulutuksen kehittämisohjelma, jolla tuetaan myös pai­ kallisesti ja seudullisesti jäsenten koulutus- ja valmennustarpeita. Puolueen materiaalit on päivitettävä vastaamaan paikallisia tarpeita. Taloudellisia voimavaroja tulee saada osastoihin lisää. Tukitoimia tarvitaan erityisesti nuorten jäsenten hankintaan ja valmennukseen.

Edellä mainittujen toimenpiteiden tuloksena puoluekokoukselle valmisteltiin päätös poliittisen toiminnan kehittämisestä, jossa määritellään järjestötyön kehittämisen pai­ nopisteet tulevalle puoluekokouskaudelle.

Puolueen kaikkien j ärj estötasoj en säännöt on lisäksi vuoden 2001 aikana modernisoitu. Sääntöuudistuksessa noudatetaan edelleen kiinteän liiton periaatetta, jolloin puolueen sääntöjen muutokset kertautuvat muiden järjestötasojen mallisääntöihin.

Puolueen voimassa olevat säännöt oli hyväksytty seuraavissa puoluekokouksissa:

Puolueen säännöt SDP:n XXXVI puoluekokouksessa Helsingissä 1993. Piirijärjestön mallisääntö, SDP:n XXXVI puoluekokouksessa Helsingissä 1993. Kunnallisjärjestön mallisääntö, SDP:n XXX puoluekokouksessa Jyväskylässä 1975. Puoluosastonmallisääntö, SDP:nXXXVpuoluekokouksessa Lappeenrannassa 1990.

Järjestö- ja sääntötyöryhmä valmisteli lisäksi uuden, seudullista ja valtakunnallista erityistehtävää hoitavan puolueosaston mallisäännön sekä uuden kunnallispoliittisen malliohjesäännön ohjeeksi kunnallisjärjestöissä laadittavaa ohjesääntöä varten (kunnal­ lisjärjestön säännöt 12 §).

Toimintavuonna uudistettiin perusteellisesti SDP:n tietoliikenneyhteydet. Vuoden 2001 loppuun mennessä kaikki SDP:n piirijärjestöt ovat tulleet liitetyiksi puolueen intranet -verkkoon. Samassa yhteydessä jäsenrekisteripalveluita kehitettiin siten, että käytössä on yksi, keskustoimiston ja piiritoimistojen yhteinen raporttigeneraattori.

148 Toimintakertomus 2001

Jäsenhankinnan kohteena ovat olleet erityisesti vuoden 2000 kunnallisvaaliehdokkaina ja vaalityössä mukana olleet. Toimintavuonna SDPihen liittyi yhteensä 1242 uutta jäsentä. Jäsenhankinnan tehostamiseen liittyvät toimenpiteet ovat olleet keskeisellä sijalla puoluekokouksen päätösesityksiä valmisteltaessa. Piirijäijestöt ovat lisäksi jäljestäneet omat seminaarinsa jäijestöllisen toiminnan uudistamisesta.

Jäijestöviestintää on kehitetty aktivoivampaan suuntaan. Toimintavuonna otettiin käyttöön suoraan osastoihin lähetettävä valtakunnallinen jäijestökiije, jolla pyrittiin yhtenäistämään puolueen eri j ärj estötasoj en toimintasuunnitelmatyötä. Syksyn tiedot­ teessa osastojakehotettiin mm. valmistautumaan aktiivisesti puoluekokoukseen. Uusi­ en jäsenten opas on päivitetty.

Vuoden 2001 aikana käynnistettiin SDP:n graafisen yleisilmeen kokonaisvaltainen uudistaminen, joka otetaan käyttöön 2002 puoluekokoukseen mennessä.

Puoluetoimisto on tiivistänyt kunnallisissa luottamustoimissa olevien sosialidemo­ kraattien yhteistyötä. Suomen Kuntaliiton kuntapäivät pidettiin Helsingin Messukes­ kuksessa 16.-17.5., jonka jälkeen järjestäytyivät kuntaliiton eri toimielinten sosialide­ mokraattiset ryhmät. 1.12.2001 jäljestettiin HTYdlä SDP:n kuntapäivä, jonka yh­ teydessä pidettiin toimintasuunnitelman edellyttämä maaseutupoliittinen osuus. Syk­ syllä 2001 käynnistettiin lisäksi puolueen maaseutupoliittinen ohjelmatyö.

Poliittisten vaikuttajien maakuntakierros

Piirien neuvottelupäivät korvattiin vuonna 2001 valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn kanssa yhteensovitetulla poliittisten vaikuttajien maakuntakierroksella. Kierroksen tulokset olivat rohkaisevia.

Maakuntakierros (8.-17.9.2001)

Paavo Lipponen, Häme, Erkki Tuomioja, Pirkanmaa, Sinikka Mönkäre SDP Etelä- Savo, Varsinais-Suomi, Johannes Koskinen Keski-Suomi, Pohjanmaa, Satakunta, Rask Maija, Lappi, Pohjois-Savo, Fitatov Tarja Uusimaa, Helsinki, Kalliomäki Antti, Pir­ kanmaa, Mikkola Jukka, Kymi ja Säde Tahvanainen, Oulu.

149 Järjestötoiminnan kehittämispäivät

Puoluetoimiston järjestötyötä tekevät kokoontuivat toiminnan suunnittelu- ja kehitys- päiville seuraavasti:

Työväen Akatemia 29.5.2001 Puoluetoimisto 14.12.2001

Huhmarin suunnittelukokous

SDP:n eri järjestötasoilla toimivat työntekijät kokoontuivat suunnittelemaan toiminta­ vuotta Huhmarin järjestötapaamiseen 20. - 21.8.2001.

Toimitsijakokoukset

Piirien toiminnanjohtajakokouksia jäljestettiin seuraavasti:

Saariselällä 19.1.-21.1.2001 Harjavallassa 27.2.2001 Helsingissä 13.3.2001 Helsingissä 18.4.2001 Helsingissä 15.5.2001 Turussa 27.-28.7.2001 Helsingissä 5.9.2001 Tampereella 3.10.2001 Helsingissä 6.11.2001 Helsingissä 30.11.2001

Edellisten lisäksi järjestettiin n. kerran viikossa toiminnanjohtajien puhelinkokous. Piirien puheenjohtajat kokoontuivat kaksi kertaa. Piirien toimistonhoitajat kokoontui­ vat 13.3.2001 Helsingissä.

4.2. Ammattiyhdistystoiminta

Yleistä

Kuvitelma keskitetyn tulopoliittiseen kokonaisratkaisun syntymisen jälkeisestä hiljai­ sesta ajasta osoittautui jälleen paikkansa pitämättömäksi.

150 Toimintakertomus 2001

Toimintavuoden ammattiyhdistystoimintaa pitivät virkeinä mm. lääkärilakko, EU:n itälaajenemisesta virinnyt keskustelu, Tulopoliittisen ratkaisun aikataulukeskustelu, ns. Puron ja Toiviaisen työryhmissä syntynyt sosiaalipaketti ja loppuvuodesta virinnyt keskustelu työ-ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Aihe joka hallitsi myös loppu­ vuodesta alkanutta puoluekokousasiakirja valmistelua. Myös hallituksen valmistelema, vuonna 2002 esitykseen tuleva, kansallinen terveysohjelma piti ammattiyhdistystoi­ mintaa virkeänä.

Puoluetoimistossa tapahtui myös henkilöstömuutos. Ay- sihteeri Ari Kekkinen jäi eläkkeelle 15.3. ja hänen tilalleen valittiin Ari Näätsaari, työmarkkinasihteerin nimik­ keellä.

Ammattiyhdistystoimikunta

Ammattiyhdistystoimikunnan jäseninä toimivat: SDP: Paavo Lipponen (puheenjohtaja), Kari Laitinen, Reijo Laitinen, Ari Kekkinen (sihteeri) 15.3.saakka ja Ari Näätsaari 15.3. (sihteeri) lähtien. SAK: Lauri Ihalainen (varapuheenj ohtaja), Tuulikki Kannisto 5.4. saakka, j osta lähtien Auli Korhonen, Erkki Vuorenmaa, Jarmo Lähteenmäki, Raimo Rannisto, Jouni Riskilä 30.8. saakka, Tuire Santamäki-Vuori, Maj-Len Remahl, Kauko Lehikoinen 5.4. saakka, jostalähtienTimo Räty, Kalevi Vanhanen ja Mauri Kivistö.

STTK: Mikko Mäenpää (varapuheenjohtaja), Seppo Junttila, Raija Hukkamäki 11.10. saakka, josta lähtien Liisa Terävä, Ilkka Joenpalo ja Helena Rissanen. AKAVA: Pekka Hemmilä ja Joel Salminen. Toimikunnan sihteeristönä toimivat Pekka Sarkki­ nen 30.8. saakka, josta lähtien Matti Tukiainen, Tom Holmroos 11.10. saakka, josta lähtien Matti Hynynen, Heli Puura, Reijo Virtanen, Irma Tuomisto, Ari Kekkinen 15.3. saakka, josta lähtien Ari Näätsaari.

Toimikunta kokoontui kuusi kertaa, joista kaksi tapaamista oli seminaareja. Näissä seminaareissa käsiteltiin Eu:n itälaajentumista ja sosiaalipakettia.

Edustaja- ja liittokokoukset

Toimintavuonna 2001 oli runsaasti palkansaajajäijestöjen edustaja-ja liittokokouksia. Noin puolessa edustaja- tai liittokokouksia pitäneistä liitoissa vaihtui puheenjohtaja.

151 Edustaja- ja liittokokouksensa pitivät mm. seuraavat liitot: Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (Uusi puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori), Veturimiesten liitto ry (uusi puheenjohtaja Risto Elonen), Rautatieläisten liitto ry (Uusi puheenjohtaja Mauri Lun- den), Viestintäalan ammattiliitto ry (uusi puheenjohtaja Pertti Raitoharju), Teknisten Liitto TL ry, Suomen teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry, Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL ry, Svenska Tekniska Funktionärsförbunder i Finland STAF ry (neljäviimeksimainittuayhdistyivätToimihenkilöunioniksi),MyynninjaMarkkinoin- nin ammattilaiset SMKJ, Postiliitto ry (uusi puheenjohtaja Esa Vilkuna), Tulliliitto ry (uusi puheenjohtaja Ari Mäkinen), Tehy ry, Paperiliitto ry, Puu-ja erityisalojen liitto ry, Palkansaajajärjesto Pardia ry, Kuntien Teknisten Keskusliitto KTK ry (Uusi pu­ heenjohtaja Kijo Houhala) sekä kaikki kolme palkansaajakeskusjäijestöä Suomen AmmattiliittojenKeskujäijestö SAK, Toimihenkilökeskusjäijestö STTKja AKAVA.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoimainen ay-sihteerien kokous pidettiin Kööpenhaminassa 14.-15.8.2001. Aihee­ na oli Tanskan ja Noijan vaalit sekä vappujuhlien uudistaminen ja IT:n käyttö puoluetyössä. SDP:sta osallistuivat kokoukseen Ari Näätsaari ja Tapio Pekkola ja SAK:sta Ghrister Björkstrand.

4.3. Koulutustoiminta

Toimintavuosi 2001 oli jäjjestötoiminnan kannalta lupaava. Kun ei ollut vaaleja, re­ surssit ja - kehittämistoimet voitiin keskittää järjestötoimintaan. Puoluekokouksen päätöksen mukaan toteutettiin osastojen kehittämis-tiedustelu, johon vastasi yli 40 prosenttia perusosastoista. Hanke toteutettiin osastojenjohtokuntien toimesta tutkivana itsekoulutuksena. Tämä myös opinnollinen hanke ja lisääntyneen koulutustaijonnan voimakas kysyntä nosti puolueen opintotoiminnan suoritteet ennätyskorkealle. Koulu­ tuksen määrällisissä tavoitteissa ylitettiin puoluekokouksen asettama tavoite - aktivoi­ da 15 prosenttia jäsenkunnasta jäqestölliseen ja aatepoliittiseen opiskeluun.

Vuoden aikana puolue pystyi taqoamaan opintotilaisuuksia 15091 (8308) jäsenelle (suluissa vuoden 2000 luvut). Osallistujamäärän kasvu edellisestä vuodesta oli 82 prosenttia. Tavoitimme koulutukseen 25 prosenttia (14) jäsenkunnasta. Pohjanmaalla osallistui taijottuun koulutukseen peräti 40 prosenttia jäsenkunnasta, Lapissa 30, Hel­ singissä ja Pirkanmaalla 25 prosenttia. Valtakunnallisesti miesten osuus osallistuneista oli 55 prosenttia(56).

152 Toimintakertomus 2001

Erilaisia opintotilaisuuksia jäljestettiin 532 (326) kertaa. TSL:n SDP:lle myöntämä 2500(1752) tumiin valtionavullinen opintotuntikiintiö ei riittänyt kuin puoleen toteutu­ neista kursseista. Laskennallinen opintotoiminnan valtionavun saamatta jäänyt osuus on 625.000 markkaa. SDP:n oppitunteja kertyi 5308 (2017) ja sisaijäijestöineen se nousi samalla TSL:n jäsenjärjestöjen suoritteissa suurimmaksi koulutuksenjärjestäjäk- si.

Myös keskimääräinen opintotapahtuman kesto nousi 10 tuntiin (6,2). Kaikkiaan opin- toimintaan tilastoitui menoja noin 2,1 miljoonaa markkaa (1 milj), mistä puolueen oma suora panostus on n. puoli miljoonaa markkaa. Muu rahoitus on saatu avustuksi­ na, TSL:n kautta valtionapuna ja piirien sekä osallistujien omavastuuosuuksina. Yhden oppitunnin keskimääräinen kustannus jäi vain 404 markkaan (500), piireissä alle 200 markkaan.

Osastokyselyn kehitellyt työryhmä jatkoi loppuraportin jälkeen SDP:n koulutuksen kehittämisohjelman valmistelua. Se tulee Tampereen puoluekokouksen käsittelyyn. Koulutusohjelman keskeisenä sisältönä on koko jäsenkunnan pitäminen liikkeen ta­ voitteista osallisena ja luottamustehtävien hoitamiseen valmennettuna. Liike, joka pystyy demokraattisen keskustelun kautta hahmottamaan tulevaisuuden suunnan, hankkii aikaa myöden poliittisen aloiteoikeuden ja määrittää myös politiikan asialistan omista arvoistaan ja tavoitteistaan käsin.

Kohonnut opintotarjonta ja koulutukseen osallistuneiden määrän voimakas kasvu kertoo, että sosialidemokratialla on kysyntää ja oman poliittisen identiteetin vahvista­ misen tarvetta. Liikkeeltä odotetaan uusien ongelmien ennakointia ja varhaista tunnis­ tamista, uusia poliittisia avauksia ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja myös jumiutu­ neiden ongelmien uusia hahmottamistapoja. Kaivataan avointa sosialidemokraattista ajatusmyllytystä, koska se on hyvä väline yhteiskuntapoliittisen tieto- ja arvopohjan sekä keskustelun vireyttäjänä.

SDP:n suuntatyöryhmän ja TSL:n kanssa jatkettiin suuntaseminaarien sarjaa. Sisältöi­ nä olivat tulevaisuuden haasteet, jotka liittyvät globaalistuneisiin ilmiöihin ja kehitys­ suuntiin, kansalaisten osallisuuteen ja demokratiaan sekä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Alustajina oli poliittisten toimijoiden ohella alan tutkijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Myös useat SDP:n työryhmät suunnittelivat omasta näkökulmastaan näihin yleistee- moihin liittyviä asiantuntijaseminaareja. Kaikkiaan 10 valtakunnalliseen suun-

153 taseminaariin osallistui yli 2000 aktiivia eri puolilta Suomea.

Suuntaseminaarien suosio kertoo, kuinka tarpeelliseksi jäsenistö kokee olla mukana yhteiskunnallisessa ja aatepoliittisessa keskustelussa sekä suunnan määrittelyssä, kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja uusien haasteiden edessä.

SDP:n piirit toteuttivat yhteistyössä TSL:n kanssa seitsemän (7) maakunnallista alue­ kehittämisseminaaria. Teemoina olivat mm. aluepolitiikka, maakunnallisten keskus­ ten kehittämisstrategiat ja seudullinen yhteistyö.

Yhteistyössä nuorisoliiton kanssa toteutettiin toisen kerran syyskauden kestävä viiden (5) seminaarin Tulevaisuuskoulu. Ohjelma rakentui sekä suuntaseminaareista että Työväen Akatemiassa pidetyistä osioista. Rekrytointiin panostamalla tästä pitempijak- soisestaprojektista on kehitettävissä yksi väylä valmentaa myös puolueen perusjäijes- töihin liittyneitä nuoria jäseniä poliittiseen toimintaan. Nuorisoliitto on voimistanut SDP:n sisaijäijestöistä parhaiten omaa koulutustoimintaansa. Keskimääräisen opinto- tapahtuman kesto nousi 10 tuntiin ja osallistujien määrä kohosi yli 2100 aktiivin.

4.4. Piirijärjestöt

Kertomusvuonna oli toiminnassa 14 suomenkielistä piirijäijestöä. Itsenäisenä piirijär­ jestönä on toiminut Ruotsalainen Työväenliitto, jonka toiminta-alue on Helsingin, Uu­ denmaan, Turun eteläinen ja Vaasan vaalipiirit.

Piiritoimistojen henkilökunta:

Helsingin piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Janne Puumi maaliskuun loppuun ja Jukka Paasikallio 15.2. alkaen oman toimen ohella ja 1.4. alkaen päätoimisesti. Toimistonhoitajana on toiminut Sirkku Salminen 31.7. asti ja 6.8. alkaen Carola Grönlund.

Uudenmaan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Esko Berg ja toimistonhoitajana Virpi Haapala.

Varsinais-Suomen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Ilkka Kero ja toimistonhoitajana Anne Sirkiä.

154 Toimintakertomus 2001

Satakunnan piiri Toinnnnanjohtajana on toiminut Pekka Ovaska 1.3. saakkajosta lähtien vt.toiminnan­ johtajana toimistonhoitaja Liisa Vannekari.

Hämeen Sosialidemokraatit Toiminnanjohtajana on toiminut Raimo Turunen ja toimistonhoitajana Irmeli Wilen.

Pirkanmaan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Harri Sandell ja toimistonhoitajana Taija Auvinen.

Kymen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Ossi Roininen ja toimistonhoitajana Raija Holopai­ nen.

SDP Etelä-Savo Toiminnanjohtajana on toiminut Voitto Lyytikäinen.

Pohjois-Savon Sosialidemokraatit Toiminnanjohtajana on toiminut Eero Hoffren ja osa-aikaisena toimistonhoitajana Hely Perälä.

Pohjois-Karjalan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Reijo Jeskanen ja osa-aikaisena toimistonhoitajana Tuija Kuusisto.

Keski-Suomen piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Jari Blom ja toimistonhoitajana Marita Putkonen.

Pohjanmaan piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Aarne Heikkilä.

Oulun piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Jyrki Pohjola.

Lapin piiri Toiminnanjohtajana on toiminut Seppo Nordström.

155 Finlands Svenska Socialdemokrater Toiminnanjohtajana on toiminut Stefan Sjöberg, toimitsijana Anders Björklöf ja toimistonhoitajana Carola Grönlund 30.6. asti.

Jäsenistö

Kertomusvuoden päättyessä puolueen jäsenrekisterissä oli 59 567 jäsentä. Miehiä oli 35 888 ja naisia 23 679, vapaajäseniä 22 708, maksuvapaitajäseniä 4559ja äänioikeu­ tettuja jäseniä 49 222. Jäsenmaksut olivat vuodenvaihteessa hoitamatta 10345 jäsenel­ tä.

Vuoden 2001 aikana puolueeseen liittyi 1 242 uutta jäsentä ja jäsenyydestä poistui 2 764 henkilöä. Äänioikeutettujen määrä väheni 626 jäsenellä.

156 Toimintakertomus 2001

Puoluejärjestojen ja jäsenien määrä piirijärjestöittäin 31.12.2001:

Piiri Puolue­ M uutos Jäsen­ Muutos Äänioi­ Muutos osastoja määrä (% suluissa) keutetut (% suluissa) jäsenet

Helsinki 80 - 4375 -111 (2,5) 3595 -72 (2,0) Uusimaa 117 - 6805 -186 (2.7) 5776 -53 (0,9)

V-Suomi 123 - 4888 -132 (2,7) 4130 -18 (0,4)

Satakunta 71 -6 4339 -150 (3,5) 3784 -83 (2,2)

Häme 59 -1 4767 -118(2,5) 4043 -106 (2,6)

Pirkanmaa 108 -1 6250 -148 (2,4) 5248 -96 (1,8)

Kymi 49 -6 6004 -191 (3,2) 5228 -101 (1,9)

SDP E-Savo 63 -3 2592 -110(4,2) 2139 -41 (1,9)

Pohj-Savo 37 -1 1953 -47 (2,4) 1576 -38 (2,4)

P-Karjala 76 - 3555 -65 (1,8) 2873 -58 (2,0)

K-Suomi 70 - 4169 -43 (1,0) 3259 + 44(1,4)

Pohjanmaa 61 - 2953 - 79 (2,7) 2483 + 47(1,9)

Oulu 61 -1 2749 -4 9 (1 ,8 ) 1939 -1 4 (0,7)

Lappi 43 -1 1885 -58 (3,1) 1369 -2 2 (1 ,6 )

FSD 65 - 2283 -35 (1,5) 1780 - 15 (0,8)

Yhteensä 1 083 -20 59 567 -1 522 (2,6) 49 222 -626 (M )

Kertomusvuonna toimi 107 kunnallisjäijestöä, joista 97 suomenkielistä ja 10 ruotsin­ kielistä.

Vuonna 2001 perustetut yhdistykset

Yhdistys Kunta Piiri Femiina Turku Vars.-Suomi Viikin ja Viikinmäen Demarit-Vinde Helsinki Helsinki

157 Vuonna 2001 purkautuneet yhdistykset

Yhdistys Kunta Piiri Asikkalan Sosialidemokraattinen Kunnallisj. Asikkala Häme Ylikylän Sosialidemokraatit Rovaniemi mlk Lappi Raholan Sos.-dem. Yhdistys Tampere Pirkanmaa Söörmarkun Työväenyhdistys Noormarkku Satakunta Porin Sos.-dem Työväenyhdistys Pori Satakunta Pohj.-ja Koillis-Espoon Sos.demokraatit Espoo Uusimaa Vuohijärven Työväenyhdistys Valkeala Kymi Kellosalmen Työväenyhdistys Padasjoki Häme Kerimäen Raikuun Työväenyhdistys Kerimäki Etelä-Savo Mikkelin Etel. Sos.-dem. Työväenyhd. Mikkeli Etelä-Savo Vanajan Itäinen Työväenyhdistys Hämeenlinna Häme

5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

5.1. Toiminnan päälinjat

SDP:n kansainvälisessä toiminnassa keskityttiin perusteemoihin vuoden aikana. Näin tehtiin sekä kansainvälisessä vaikuttamisessa että kotimaan toiminnassa. Vuoden aika­ na yhteistyössä tiedotuksen kanssa tehostettiin SDP:n kansainvälisen toiminnan näky­ vyyttä ulospäin.

Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnassa vuoden aikana merkittävin asia oli Berliinissä toukokuussa 2001 jäljestetty kongressi. SDP oli aktiivisesti mukana Berliinin poliittisten päätösten valmistelussa. ESP:n toiminnassa poliittinen vaikutta­ minen ja muutosesitykset ESP:n sääntöihin olivat keskeiset teemat. SDP:n aloitteesta ja pohjoismaisella yhteistyöllä sääntöihin saatiin Berliinissä kiijattua hakijamaille paremmat vaikuttamismahdollisuudet. ESP:n puheenjohtajistoon valittiin Antti Kal­ liomäki, jonka vastuualueeksi tuli EU:n laajentuminen yhdessä Unkarin Lazlo Kovac- sin kanssa.

Sosialistisessa Internationaalissa SDP keskittyi globalisaatiokysymyksiinja Maailman- kauppajäqestö WTO:n toimintaa käsittelevään työryhmän työhön. Työryhmää vetää

158 Toimintakertomus 2001

SDP:n edustajana Erkki Tuomioja. Suomessa toimineessa taustaryhmässä prosessoitiin vuoden aikana työryhmän käyttöön taustamateriaaleja sekä julkilausumatekstejä. Lis­ sabonin neuvoston yhdeksi pääteemaksi mm. muodostui WTO- työryhmässä muotoiltu SI:n kanta WTO:n neuvottelukierroksen toteuttamisesta kehitysmaiden näkökulmasta. Prosessointia jatkettiin SI:n Dominikaanisen tasavallan kokouksessa marraskuussa, jossa oli mahdollisuus jo pureutua WTO:n Dohan kokouksen jälkeiseen tilanteeseen.

S AMAK:n työssä vuoden aikana painottui erilainen koordinaatio mm. ESP:n kongres- sivalmistautumiseen liittyen. SAMAK:n vuosikokouksessa Norjassa pääteemana oli ammattiyhdistysliike ja kansainväliset ihmisoikeudet. Lisäksi Suomessa aloitettiin syksyllä SAMAKrn vuoden 2002 Hämeenlinnan vuosikokouksen suunnittelu ja toi­ minnan koordinaatio.

Vuoden aikana SDP:n edustajat kävivät seuraamassa kaikkia merkittäviä veljespuolu­ eiden kokouksia. Tavoitteena tällä toiminnalla oli tuoda uusia virikkeitä SDP:n toimin­ nan muotoihin ja sisältöihin lähestyttäessä Tampereen puoluekokousta.

Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö saavutti vuoden aikana hyvän tason kehitysyhteis­ työtoiminnassaan. Tämä mm. tarkoitti siirtymistä kuuden suurimman kehitysyhteis­ työtä toteuttavan kansalaisjärjestön joukkoon ulkoasianministeriön kehysjäijestöksi.

5.2. Kansainvälinen sosialidemokraattinen yhteistyö

Yhteispohjoismaiset suhteet (SAMAK)

Pohjoismaisten sosialidemokraattistenpuolueidenja sosialidemokraattisen ammattiyh­ distysliikkeen yhteistyökomitea SAMAK piti vuosikokouksensa SörmarkassaNoijassa 11.-12.1. Kokoukseen osallistuivat Paavo Lipponen, Kari Laitinen, Erkki Tuomioja, Johannes Koskinen, Taija Kantola, Jari Luoto, Timo Pesonen, Sanna Vallinen ja Tero Shemeikka. Kokous hyväksyi asiakirjan “Pohjoismainen ay-liike ja ihmisoikeudet”. Kokouksen pääteemoina olivat ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet ja hyvinvoin­ tiyhteiskunta globalisoituneessa maailmassa sekä informaatioteknologia ja nk. uusi talous. Kokouksessa käsiteltiin myös tasa-arvopolitiikkaan liittyviä asioita sekä popu­ listisen oikeistopolitiikan nousun yhteydessä ilmenneitä teemoja. Lisäksi käsiteltiin kansalaisten ja eurooppalaisen yhteistyön välistä suhdetta.

SAMAKin Itämeri-konferenssi pidettiin Kööpenhaminassa 20.-21.8. Konferenssi käsitteli mm. hyvinvoinnin kehittymistä Puolassa ja Baltian maissa sekä tarvetta kes­

159 kustella edelleen koko Itämeren alueen hyvinvoinnin kehittämisestä. Konferenssiin osallistui Sanna Vallinen.

Puheenj ohtajakokous pidettiin 29.10. Kööpenhaminassa. Kokouksessa käsiteltiin ajan­ kohtaista poliittista ja ay-tilannetta Pohjolassa. Puheenjohtajakokous hyväksyi pohjan SAMAKin toiminnan uusien linjausten käsittelemiseksi edelleen siten, että ne hyväk­ sytään lopullisesti 21. Pohjoismaisessa Työläiskongressissa Södertäljessä kesällä 2002.

Puolue-/LO-sihteerikokoukseen 15.3. Helsingissä osallistui Kari Laitinen ja Tero She- meikka. 16.5. Tukholmassa, 10.9. Oslossa ja 3.12. Kööpenhaminassa pidettyihin ko­ kouksiin osallistui Tero Shemeikka. Kokouksessaan 16.5. puolue- ja LO-sihteerit käynnistivät hankkeen “Tehokkaasti toimivat hyvinvointiyhteiskunnat Euroopassa”. Hankkeen tarkoituksena on lisätä pohjoismaisen työ-väenliikkeen vaikutusta EU:n hyvinvointipolitiikkaan. Hankkeen teknisessä työryhmässä olivat jäseninä Pertti Puos­ kari ja Markus Sovala. Oslossa 10.9. pidetyssä kokouksessa käytiin yhteinen keskus­ telu pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä Pohjoismaiden Neuvoston sosialidemo­ kraattisen ryhmän hallituksen kanssa.

Vuotuinen puoluesihteeritapaaminen pidettiin Lofooteilla 13.-15.6. Siellä keskusteltiin erityisesti tulevista vaaleista ja jäijestöllisestä kehityksestä. Tapaamiseen osallistui Tero Shemeikka.

Uiko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä on pitänyt kolme kokousta (28.2. Helsingissä, 18.6. Oslossa, 7.10Kööpenhaminassaja9.12. Tukholmassa) Ryhmän toimintaan ovat osallistuneet Jaakko Kalela, Erkki Tuomioja, Alec Aalto, Markus Lyra, Taija Kantola ja Tero Shemeikka. SAMAKin jäsenpuolueiden kansainvälisten asiain sihteerit ovat pitäneet työkokouksia UTP-ryhmän kokousten yhteydessä.

EU-ryhmä on pitänyt vuoden aikana kolme kokousta käsitellen Nizzan ja Tukholman huippukokousten tuloksia sekä Laekenin huippukokousvalmisteluja. Ryhmän työhön on osallistunut Taija Kantola.

Demokratiatyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Ryhmän jäsenenä on ollut Pertti Paasio ja Risto Kolanen (1.9.2001 lähtien). Työryhmä valmisteli v. 2002 vuosi­ kokoukselle raportin “Tulevaisuuden kansanvalta - Demokratia Pohjolassa 2000-lu- vulla”.

160 Toimintakertomus 2001

Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue, ESP

ESP piti 5. kongressinsa Berliinissä 7.-8.5. Kongressiin osallistuivat Paavo Lipponen, Antero Kekkonen, Säde Tahvanainen, Erkki Tuomioja, Johannes Koskinen, Antti Kalliomäki, Liisa Jaakonsaari, Kimmo Kiljunen, Sisko Seppä, Maija-Liisa Kiljunen, Sanna Valimen, Kalle Räisänen ja Tero Shemeikka. Kongressia valmistelevan työryh­ män kokoukseen 26.2. osallistui Tero Shemeikka.

Jäsenpuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat 22.3. Tukholmassa, 14.6. Göteborgissa, 19.10. Gentissä ja 13.12. Laekenissa.

Berliinin kongressin jälkeen toimintansa aloittanut ESP:n puheenjohtajisto kokoontui 26.6. Lontoossa, 2.9. Reggio Emiliassa Italiassa, 20.9. ylimääräisessä kokouksessa Brysselissä, 30.10. Brysselissäja 1.12. Tallinnassa. ESP:n yhtenä varapuheenjohtajana kokouksiin on osallistunut Antti Kalliomäki. Lokakuussa Brysselissä pidettyyn ko­ koukseen osallistui Tero Shemeikka.

Työvaliokunta kokoontui alkuvuoden aikana kolme kertaa. Työvaliokunnan jäseninä SDPrstä olivat Kari Laitinen ja Tero Shemeikka. Berliinin kongressin jälkeen toimin­ tansa aloittanut koordinointityöryhmä kokoontui kolme kertaa. Koordinointityöryhmän jäsenenä on Tero Shemeikka. Tapio Pekkola osallistui syyskuussa pidettyyn koor­ dinointityöryhmän kokoukseen.

Työryhmät

ESP:n pääministereiden erityisavustajien (Sherpas) puheenjohtajakokouksia valmiste­ levan työryhmän kokouksiin osallistui Jari Luoto.

PES-Ecofinin eli sos.dem. valtiovarainministereiden kokouksiin on osallistunut Jukka Pekkarinen ja Pentti Puoskari. Työryhmä keskustelee valtionvarainministerikokouksi- en (ECOFIN) asialistoilla olevista asioista.

ESP:n oikeus-ja sisäasioiden ryhmän kokouksiin on osallistunut Johannes Koskinen.

Naistoimikunnan ja sen työvaliokunnan kokouksiin osallistui Marja-Liisa Kiljunen, joka toimi toimikunnan varapuheenjohtajana.

161 Euroopan demokratia- ja solidaarisuusfoorumi

SDP on ollut vuodesta 1994 jäsen Euroopan demokratia-ja solidaarisuusfoorumissa (European Forum for Democracy and Solidarity), jonka Steering Committeen kokouk­ siin on nimettynä jäsenenä osallistunut Ulf Sundqvist.

Foorumin yhdessä T sekin Sosialidemokraattisen Puolueen kanssa jäljestämään konfe­ renssiin “Romaniyhteisöt Euroopan integraatioprosessissa” Prahassa 26.-27.10. osal­ listui Taija Kantola.

Muut kokoukset ja matkat

ESP:n parlamenttiryhmä jäljesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän se­ minaarin Brysselissä 29.3. Seminaariin osallistui Timo Pesonen.

ESP:n kongressin yhteydessä 7.5. jäljestettyyn nuorille kongressiosanottajille tarkoi­ tettuun “Network Berlin” - tapaamiseen osallistui Kalle Räisänen.

ESP:n 6. kesäyliopisto jäljestettiin Reggio Emiliassa, Italiassa 29.8.-2.9. Kesäyliopis­ toon osallistuivat Aleksi Henttonen ja Nesrin Can. Kesäyliopiston pääaiheena oli “Euroopan uusi kehityspolitiikka”, joka sisälsi alaotsikot “Pohjois-etelä -suhteet”, “Yhteinen uiko-ja turvallisuuspolitiikka” ja “Globalisaatio”.

ESP:n jäsenpuolueiden eläkeläisten liiton perustava kokous pidettiin Wienissä 19.- 20.10. Kokoukseen osallistui Teuvo Ikonen.

Kokoukseen “Yhteistyö muslimimaiden ja -yhteisöjen kanssa” 30.10. Brysselissä osallistuivat Nesrin Can ja Tero Shemeikka.

ESP:n puolustusministereiden kokoukseen Brysselissä 18.11. osallistui puolustuspo­ liittisen työryhmän sihteeri Markku Haranne.

ESP:n, ESP:n parlamenttiryhmän ja Moodukadin jäljestämään EU:n laajentumisse- minaariin Tallinnassa 30.11.-2.12. osallistuivat Antti Kalliomäki, Tero Shemeikka, Tapio Pekkola ja Sanna Vallinen.

162 Toimintakertomus 2001

Sosialistinen Internationaali

Neuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 29.-30.6. Lissabonissa. SDP:tä edustivat Erkki Tuomioja, Susanna Rahkonen, Folke Sundman, Marja-Liisa Kiljunen, Taija Kantola ja T ero Shemeikka. Kokous keskusteli teemasta “Sosialidemokratia maailmas­ sa tänään”, jolla juhlistettiin SLnjälleenperustamisen 50-vuotisjuhlaa. Muita kokouk­ sen teemoja olivat Kioton sopimus, rauhanaloitteet Lähi-Idän tilanteesta ja Afrikan konflikteista sekä globalisaatio ja Maailman Kauppajärjestö WTO:n uudistaminen.

Neuvoston toinen kokous pidettiin Santo Domingossa 26.-27.11. SDP:tä edustivat Erkki Tuomioja, Folke Sundman ja Taija Kantola. Kokouksen otsikkona oli “Kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa”. Kokouksen muina teemoina oli mm. taistelu terrorismin rahoitusta vastaan, Lähi-Idän ja Kolumbian tilanne ja WTO:n Dohan ministerikonferenssi.

SI:n puheenjohtajiston kokoukseen Lissabonissa 22.1. osallistui Kari Laitinen, 28.6. Lissabonissa ja 25.11. Santo Domingossa Erkki Tuomioja.

Talous-, sosiaalinen koheesio-ja ympäristökomitean kokous pidettiin 4.-5.5. Casablan­ cassa Marokossa. Kokoukseen osallistui Peter J. Boldt.

WTO:n työtä tarkastelevan työryhmän kokous pidettiin Lontoossa 10.4. Kokoukseen osallistuivat työryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja, Peter J. Boldt, Taija Kantola ja Tero Shemeikka.

SI jäljesti köyhien maiden velkojen anteeksiantoa käsittelevän kokouksen Pariisissa 5.10. Kokoukseen osallistuivat Folke Sundman ja Helena Laukko.

Kahdenväliset yhteydet veljespuolueisiin

Liettuan Sosialidemokraattisen Puolueen ja Liettuan Demokraattisen Työväenpuolueen yhdistymiskokoukseen Vilnassa 27.-28.1. osallistui Kimmo Kiljunen.

Iso-Britannian Työväenpuolueen kevätkonferenssiin Glasgow’ssa 16.-18.2. osallistui Vesa Mauriala.

Unkarin Sosialistipuolueen puheenjohtaja Laszlo Koväcs vieraili Helsingissä 27.-28.3. Hän tapasi vierailullaan mm. Paavo Lipposen ja Tero Shemeikan.

163 Australian Työväenpuolueen varjohallituksen metsäasioita käsittelevä ministeri Laurie Ferguson tapasi Tero Shemeikan 12.4.

Viron Möödukad-puolueen puoluekokoukseen 19.5. Tallinnassa osallistuivat Ulpu Iivari ja Tero Shemeikka.

Iso-Britannian Työväenpuolueen vaalikampanjaa seuraamassa 29.5.-2.Ö. oli Harri Sandell.

Iso-Britannian Työväenpuolueen puoluekokous pidettiin Brightonissa 30.9.-3.10. tiukkojen turvatoimien saattelemana. Kokoukseen osallistui Tapio Pekkola.

Latvian Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen puoluekokoukseen 27.10. Riiassa osallistui Markus Aaltonen.

SAP:n puoluekokoukseen Västeräsissa 5.-11.11. osallistuivat Kari Laitinen ja Tero Shemeikka.

Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokoukseen Numbergissä 19.-22.11. osallistuivat Jouni Backman ja Vesa Mauriala.

SI:n tarkkailijajäsenpuolueen Democratic Party of Iranian Kurdistan’in edustajat tapa- sivat Tero Shemeikan 21.11.

Hollannin Työväenpuolueen puoluekokoukseen Amsterdamissa 14.-15.12. osallistui Paula Pannanne.

Muita yhteyksiä ja kokouksia

Somalialainen paluumuuttaja Abdullahi Haider vieraili Suomessa kertomassa paluu­ muuton edellytyksistä. Haider tapasi Tero Shemeikan 10.1.

SDP:n valtuuskunta tutustui OECD:n toimintaan ja vieraili Ranskan Sosialistipuolu- eessa Pariisissa 23 .-24.1. Valtuuskuntaan kuuluivat Kari Laitinen, Taija Filatov, Jouni Backman, Pentti Puoskari, Sisko Seppä, Paula Pannanne ja Tero Shemeikka.

Viron ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves vieraili Helsingissä 19.2. Ilves tapasi vie­ railullaan Paavo Lipposen lisäksi SDP:n eduskuntaryhmän johtoa.

164 Toimintakertomus 2001

Kuuban Kommunistisen Puolueen keskuskomitean kv-sihteeristön edustaja Noel Car­ rillo ja Kuuban Suurlähetystön asiainhoitaja Manuel Vinas tapasivat Tero Shemeikan 26.2.

Venäjän sd-puolueen RUSDPrn Leningradin alueen puheenjohtaja Jevgeni Tortsev ja Dmitri Galusko vierailivat Helsingissä 6.3. Vierailunsa aikana he tapasivat puoluetoi­ miston edustajina Risto Salosen, Paula Parmanteen ja Tero Shemeikan, eduskuntaryh­ mästä Jussi Rannan ja ryhmätoimistosta Saima Vallisen. Tortsev ja Galusko vierailivat myös SDP:n lähialuetyöryhmän kokouksessa.

Quebecin hallituksen Lontoon toimiston edustajat Daniel Audet ja Denis Turcotte tapasivat Tero Shemeikan 26.4.

OSCE Parliamentary Assemblyn puheenjohtaja Adrian Severin vieraili Suomessa 30.- 31.5. Vierailunsa aikana Severin tapasi Liisa Jaakonsaaren ja Tero Shemeikan.

Kiinan Kommunistisen Puolueen keskuskomitean edustajat Zhang Zhijun, Xu Luping, Chen Jinxiang, GuZhenling ja Gu Wanli vierailivat Suomessa SDP:n vieraina 31.5.- 2.6. Delegaatio tapasi vierailunsa aikana puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja ay- liikkeen edustajia.

Friedrich Ebert Stiftung yhdessä Johannes Mihkelson’s Centerin kanssa jäljestivät työvoiman liikkuvuutta EU:n laajenemisen yhteydessä käsittelevän kongressin Tallin- nassa 7.-8.6. SDP:tä kongressissa edusti Ulpu Iivari.

Itävallan Sos.dem. Puolueen, Saksan Sos.dem. Puolueen ja Iso-Britannian Työväen­ puolueen jäljestämään kokoukseen “Poliittiset puolueet 21. vuosisadalla” 21.-23.6. Wienissä osallistui Tapio Pekkola.

ZimbabwelaisenZANUm (Zimbabwe African National Union Patriotic Front) edusta­ jat T. Mathutu ja L. Dokora vierailivat Suomessa syyskuun alussa. Valtuuskunta tapasi Tero Shemeikan 3.9.

Liettuan työväenliikkeen sivistysjäijestö LLES:n edustajat Irena Bruzinskiene, Vy- tautas Juodagalvis, Inesa Karsten, Laura Kligyte, Giedre Lelyte ja Romas Turonis tekivät opintokäynnin Helsinkiin 14.-16.9. Valtuuskunta tapasi mm. TSL:n, eduskun­ taryhmän, Nuorten Kotkien ja Sos.dem. Naisten edustajia. Puoluetoimistosta valtuus­ kunnan tapasi 14.9. Tero Shemeikka.

165 Chilen Radical Social Democratic Party PRSD:n uiko- ja turvallisuuspoliittisen työ­ ryhmän puheenjohtaja Carlos Parra Merino ja Chilen yliopiston rehtorin avustaja Jorge Sánchez tapasivat Liisa Jaakonsaaren 21.9. Suomen-vierailunsa yhteydessä.

Kurdistan National Congressin edustajat Zubeyir Ay dar j a Suleyman Gunyeli tapasivat Tero Shemeikan 29.10.

SDP:n valtuuskunta vieraili Kiinassa Kiinan Kommunistisen Puolueen vieraina 26.10.- 1.11. Valtuuskuntaan kuuluivat Antero Kekkonen, Säde Tahvanainen, Susanna Huovi­ nen, Tapio Pekkola ja Sanna Vallinen.

Venäjän yhdistyneen sosialidemokraattisen puolueen perustamiskokoukseen Mosko­ vassa 23.-24.11. osallistuivat Kimmo Kiljunen ja Hannu Äikäs.

Balkanin vakauttamisohjelman yhteyteen perustetun tasa-arvo-ohjelman vetäjä ja Eu­ roopan demokratia-ja solidaarisuusfoorumin naisten aseman parantamiseen tähtäävän koulutusohjelman johtaja Sonja Lokar vieraili Suomessa 29.11.-3.12. Lokar tapasi Tero Shemeikan 30.11.

5.3. Koulutus-ja seminaaritoiminta

Eduskunnan auditoriossa jäljestettiin 13.3. seminaari “Nizzasta Gentiin - Ruotsin EU- puheenjohtajuus”. Seminaarissa Ruotsin puheenjohtajuuskauden teemoja esitteli Ruot­ sin eduskunnan EU-valiokunnan puheenjohtaja Sören Lekberg.

Helsingin Työväentalolla jäljestettiin 15.5. lähialueseminaari “Suomalaisten kohtalo Stalinin vainoissa. Seminaarissa oli n. sata osanottajaa.

5.4. Edustus valtiollisissa elimissä

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta: Jari Luoto (Miapetra Kumpula)

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta: Reijo Laitinen (Markku Haranne), Erkki Hatakka (Matti Hynynen), Tuija Zapasnik (Susanna Parkkonen), Helinä Tuominen (Paula Pannanne)

Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy:n hallintoneuvosto: 27.4. asti Jermu Laine, 28.4. lähtien: Jorma Kukkonen ja Taija Kantola

166 Toimintakertomus 2001

Ulkoministeriön kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta: 30.9. asti: Kimmo Kiljunen (Jutta Urpilainen) ja Helena Laukko (Lari Kangas), 1.10. lähtien: Jussi Ranta (Jutta Urpilainen) ja Helena Laukko (Janne Ronkainen)

Ulkoministeriön valinta- ja koulutuslautakunta: Tarja Kantola

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta: Leena Luhtanen (Raimo Mähö­ nen)

YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa 21.10.-2.11. osallistui Kalle Räisänen.

5.5. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

Hallinto

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön ylimpään päättävään elimeen, valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2001 Irma Peiponen (puheenjohtaja) varajäsenenään Reijo Keurulai- nen, Sirkka Kotola (varapuheenjohtaja)(Erkki Hatakka), Vilho Lautala (Tuomo Sora- luoma), Eino Kivelä (Ismo Kainulainen), Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi (Mikko Se- dig), Hilkka Kairamo (Marko Koskinen), Sinikka Näätsaari (Eija Anttonen), Tuomo Saarinen (Petra Toivonen), Jorma Turunen (Seppo Vettenranta), Astrid Nikula (Hans- Jem), Lauri Syrjä (Juha Eskelinen) ja Ritva Heljasvaara (Martti Havin).

Valtuuskunta piti sääntömääräisen kevätkokouksensa huhtikuussa SDP:n puoluetoi­ mistolla Helsingissä. Kevätkokouksen yhteydessä jäljestettiin keskustelutilaisuuden Itä-Euroopasta murroksessa.Teemasta alusti entinen slovenialainen kansanedustaja Sonja Lokar. Valtuuskunnan syyskokous oli marraskuussa Helsingissä säätiön 30- vuotisjuhlavuoden päätteeksi. Kokouksen yhteydessäjärjestettiin naisten osallistumista demokratian rakentamiseen Suomessa, Ugandassa ja Somalimaassa käsittelevä se­ minaari. Alustajina seminaarissa oli Somalimaan naisjäijestöjenkattojärjestönNagaa- din edustajat Zamzam Abdi Adan ja Amran Ali Haji Mahmoud sekä säätiön Ugandan hankkeissa pitkään yhteisöterveystyötä tehnyt terveysneuvoja Catherine Othieno.

Solidaarisuussäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi erityisavustaja Taija Kantola ja varapuheenjohtajana kansainvälistenasiainsihteeri Tero Shemeikka. Hallituksen muina jäseninä toimivat Heli Paasio, Unto Vesa, Matti Remes, Meija Leskinen, Ilkka Tahvanainen, Saara Koikkalainen ja Maija-Liisa Kiljunen.

167 Tilintarkastajina toimivat Arto Kuusiola (KHT) ja Teuvo Valjas ja varatilintarkastaji­ na Anne Vuorio (KHT) ja Rauli Warto.

Säätiön toimistolla Helsingissä työskenteli toiminnanjohtaja Helena Laukko sekä tiedotus- ja koulutustoiminnasta vastaavana kehitysyhteistyösihteerinä toimi Miia Nuikka. Talous-ja jäijestösihteerinä edellisenä vuonna aloittanut Kirsi Siitari työsken­ teli säätiön palveluksessa 30.4.2001 saakka, jolloin hän muutti Mikkeliin.

-30.6.2001 välisen ajan. Työllistämistyöntekijänä aiemmin säätiössä työskennelleen toimistosihteeri Pirkko Laitisen työsuhde päättyi 28.2.2001. Keravan ammattikorkea­ koulussa kaupan- ja hallinnon linjalla opiskeleva Janette Jalonen työskenteli ensin työharjoittelijana 5.2.-31.5.2001 välisen jakson, 1.6.-31.7.2001 määräaikaisena toi- mistohaijoittelijanasekä 1.12.2001 alkaenjälleen työharjoittelijana. Lisäksi toimistolla työskenteli belgialainen tutkija Philippe Berger tutkimus- ja tiedotustehtävissä osa- aikaisesti ensin työkokeilutuella jaksolla 5.2.- 31.5.2001 ja myöhemmin työllistämis­ tuella 1.7. -31.12.2001 välisen ajan.

Syksyllä toimenkuvia hieman muutettiin ja uudeksi toimistosihteeriksi palkattiin elo­ kuun alusta alkaen Sirkku Salminen ja toiseksi kehitysyhteistyösihteeriksi Susanna Tan.

Varainhankintarekisterin keräyskiijeiden suunnittelusta, postituksesta ja seurannasta huolehti erillissopimuksella Keräystoimisto Jouko Elo Oy. Kirjanpidosta vastasi Kaisa Koskisen Tili- ja toimistopalvelu Oy ja palkanlaskennasta Riitta Elovuo. Toimiston siivouksesta huolehti Tmi Siivous- ja kotipalvelu Eila Jokelainen.

Kehitysyhteistyösihteereinä toimi Nicaraguassa Jukka Pakkala. Pohjois-Somaliassa kenttätyöntekijänä 1.8.2001 alkaen aloitti Airi Toivonen. Ugandan hanketoiminnasta vastaavina kehitysyhteistyösihteereinä toimivat alkuvuoden palkkioperusteisesti Cat­ herine Othieno ja Riitta Kujala, joka jatkoi päätoimisena kehitysyhteistyösihteerinä 7.9.2001 alkaen.

Kehitysyhteistyötoiminta

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteutti vuonna 2001 kehitysyhteistyöhankkeita Nicaraguassa, Ugandassa ja Somaliassa sekä lähialueellamme Karjalan tasavallassa. Kehitysyhteistyötoimintaan käytettiin yhteensä noin 9,5 miljoonaa markkaa, josta

168 Toimintakertomus 2001

säätiön omarahoitusosuus oli 2 miljoonaa, ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjäijestötuki 6,5 miljoonaa ja Euroopan komission tuki miljoona markkaa.

minnan mahdollistivat ne yli 15.000 lahjoittajaa, jotka tukivat myös vuoden 2001 aika­ na säätiön toimintaa prosenttiliikkeen jäseninä, kummeina ja yksittäisin lahjoituksin, yhteensä 2,5 miljoonalla markalla.

Nicaragua

Vuonna 2001 Pohjois-Nicaraguassa oli käynnissä neljä kehitysohjelmaa. Naisten ja paikallisyhteisöjen kehitysohjelman tarkoituksena oli vahvistaa naisten asemaa ja ke­ hittää uusia tuotantovaihtoehtoja perheiden ansioiden kasvattamiseksi. Hankkeeseen osallistui vuonna 2001 noin 2000 ihmistä 40 paikallisyhteisössä. Nicaraguan poh­ joisosassa jatkui jälleenrakennusprojekti, jonka tarkoituksena on hirmumyrskyn tu­ hoista kärsivien perheiden elinolojen parantaminen. Projektin hyödynsaajiin kuului n. 300 perhettä, joille tarjottiin mm. elinkeinojen harjoittamisessa tarvittavaa koulutusta. Lisäksi tuettiin ahdistuksesta ja pelkotiloista kärsivien lasten toipumista psykologisen kuntoutusohjelman avulla. Somoton kasteluohjelman avulla parannettiin Nicaraguan pohjoisosan maatalousosuuskuntien ja pienviljelijöiden tuotantokykyä. Vuoden ku­ luessa rakennettiin kaksikymmentä kastelujäijestelmää 11 eri maaseutuyhteisössä. Kastelujäijestelmien rakentaminen paransi yli 1300 ihmisen ravitsemusta ja elinoloja. Projekti edisti myös paikallista käsityötuotantoa antamalla maataloustuottajille ja käsi­ työläisille pienimuotoiseen saviteollisuuteen sekä agaavekaktuksen kasvattamiseen ja kaktuskuitujen prosessointiin liittyvää koulutusta ja työvälineitä.

Pohjois-Nicaraguassa toteutettavien hankkeiden koulutustoiminnasta vastasi säätiön kehitysohjelmien huomattavimpana saavutuksena pidettävä Kehityksen koulu. Kehi­ tyksen koulu on hanketoiminnan ohessa kehittynyt laadukas ja jatkuvasti toimiva kou­ lutusjärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sellaisille ihmisil- le, jotka ovat jääneet ammatillisten, teknisten ja yliopistollisten koulutusmahdollisuuk­ sien ulkopuolelle. Kehityksen koulun kursseille osallistuu joka vuosi yli 2000 ihmistä. Yhteistyökumppaneina Pohjois-Nicaraguan hankkeissa toimivat Nicaraguan sosiaali­ sen kehityksen yhdistys (ASDENIC) sekä alueen maataloustuottajien järjestöt.

Nicaraguan keskiosissa Boacossa tuettiin luonnonmukaisen kahvin tuotantoa, jalosta­ mista ja markkinointia. Hankkeen toteutusjakson aikana yli 300 kahvinkasvattajaa sai koulutusta ja taloudellista tukea huonotuottoisten kahviviljelmien uudistamiseen, tuo­

169 tantomenetelmien tehostamiseen, luonnonmukaisen kahvin viennin edistämiseen sekä pienimuotoisen kahvinpaahtimon perustamiseen. Tähän mennessä projekti on antanut yli 200 kahvintuottajalle mahdollisuuden myydä luomukahvia Eurooppaan ja Pohjois- Amerikkaan. Hanketta toteuttivat yhteistyössä säätiön kanssa luomukahvintuottajien osuuskunta (COSATIN) sekä Nicaraguan Paikalliskehityksen edistämisyhdistys (AS- PRODIC).

Lisäksi säätiö aloitti vuonna 2001 uuden hankkeen katulasten auttamiseksi ja paikalli­ sen yhteistyökumppanin INPRHUm (Instituto de Promoción Humana) toimintojen omavaraisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on Nicaraguan katulapsityötä tekevien jär­ jestöjen, lastenhuollon ammattilaisten ja vapaaehtoisten auttajien tietojen, taitojen ja toimintakyvyn parantaminen.

Uganda

Itäisessä Ugandassa jatkui vuonna 1997 käynnistynyt viisivuotinen lukutaitohanke, jonka tavoitteena on luku-ja kiijoitustaidon avulla vahvistaa naisten ja koulunsa kes­ ken jättäneiden nuorten tyttöjen sosiaalista asemaa. Vuoden 2001 aikana Kumin, Soro- tin ja Katakwin läänien lukutaitopiireissä luku-ja kirjoitustaitoa opiskelija yli 4000 aikuista. Kumin lukutaitopiireille jäljestettiin koulutusta myös pientuotannollisista hankkeista ja parhaiten menestyneet ryhmät saivat vuoden lopulla tuotannollisen toi­ minnan käynnistämiseen lainan hankkeen perustamasta luottorahastosta. Hankkeen paikallisena yhteistyökumppanina on lasten hyvinvoinnin parantamiseksi työskentele­ vä UCOBAC (Uganda Community Based Association for Child Welfare). Ugandan pääkaupungissa Kampalassa jatkettiin vuonna 1998 alkanutta yhteistoimintaa katulas­ ten kanssa työtä tekevän FOCA:n (Friends of Children Association) kanssa. Hanke sisältää suoran ruoka-, terveyspalvelu-ja kouluavun lisäksi pyrkimyksen löytää katu- lapsiongelmaan pysyviä ratkaisuja sijoittamalla lapsia takaisin kasvatusperheisiin ja antamalla nuorille mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen. Somalia

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö jatkoi vuoden 2000 lopulla käynnistyneen kehi­ tyshankkeen tukemista koko 1990-luvun sisällissodasta ja levottomuuksista kärsinees­ sä Somaliassa. Hankkeen tavoitteena on tarjota ammattikoulutusta 15-35 -vuotiaille nuorille, jotka sodan takia jäivät ilman riittävää peruskoulutusta. Tarve tämän väliinpu- toajasukupolven koulutukselle koko Somalian alueella on valtava, mutta varojen puute vaikeuttaa koulujen toimintaa. Kolmivuotinen hanke toteutetaan pohjoisessa Somali- maassa, Hargeisassa ja Buraossa, jossa vallitsevat rauhalliset olosuhteet mahdollista-

170 Toimintakertomus 2001

vat pitkäjänteisen suunnittelun ja kehitystyön. Nuorille taijotaan esimerkiksi putkitöi­ den sekä toimisto- ja tietotekniikan kursseja kahdessa koulutuskeskuksessa, joiden toimintaa rahoitetaan lukukausimaksuilla.

Vuoden 2001 aikana rakennettiin Buraossa toimivan koulun yhteyteen uudet tilat putki- ja toimistotyön opintolinjoja varten sekä käynnistettiin pommituksissa osin tuhoutuneen Hargeisan vanhan ammattikoulun jälleenrakennustyöt. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimii kaksi paikallista kansalaisjärjestöä, Islamic Relief Com­ mittee (IsRC) ja Candle Light for Health and Education (CLHE), jonka toiminta kes­ kittyy erityisesti naisten tukemiseen.

Muu avustustoiminta

Solidaarisuussäätiö aloitti vuonna 2001 hanketoiminnan Aasiassa yhteistyössä englan­ tilaisen sisaijäij eston One World Actionin (OWA) kanssa. Yhteistyöhankkeessa kehi­ tetään yhteisöpohjaista terveydenhuoltojärjestelmää, terveys-ja ravitsemuskasvatusta sekä perhesuunnittelua Dhakan slummeissa, Bangladeshissa. Monivuotisesta ohjel­ masta hyötyy suoraan yli 250 000 köyhää dhakalaista. Tavoitteena on luoda kaupungin slummeihin sairausvakuutusjäijestelmä, joka antaa turvaa heikossa asemassa eläville slummien asukkaille. Tavoitteeseen pyritään kouluttamalla ja rekrytoimalla paikallisia ihmisiä sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon että varsinaiseen sairaanhoitoon. Hankkeen aikana slummeihin perustetaan kaikkiaan 30 yhteisöterveyskeskusta, joissa myös koulutetaan ohjelman piirissä toimivia vapaaehtoisia. Hankkeen toteutuksesta Bangladeshissa vastaa Gonoshasthaya Kendra (GK), joka on toteuttanut vastaavia hankkeita Bangladeshin maaseudulla menestyksekkäästi jo 25 vuotta.

SOLID 2000 -rahasto ja lähialueyhteistyö

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön alaisuuteen perustetun SOLID 2000 - SDP 100 vuotta -solidaarisuusrahaston hallituksen puheenjohtajana toimi Kalevi Sorsa ja halli­ tuksen jäseninä Solidaarisuussäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Irma Peiponen ja SDP:n puoluesihteerit Kari Laitinen sekä hänen sijaisenaan toiminut Risto Salonen.

Rahaston toimeksiannosta Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tuki vuonna 2001 avopalvelujen kehittämistä vanhuksille Sortavalan esikaupungissa Helylässä, Karjalan tasavallassa. Helylässä sijaitsevan vanhusten palvelutalon keittiö-, ruokailu-ja pesuti­ loja kunnostettiin vuoden kuluessa siten, että palvelutalo voi tarjota avopalveluja myös kotona asuville huonokuntoisille vanhuksille.

171 Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Sortavalan kaupunki, vanhustentalon henkilökuntajakaupungissa toimiva naisjäijestöNadezda (toivo). Suomessa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa arvokasta apua ovat antaneet Vanhus-ja lähimmäispal­ velun liitto, Ensi-ja turvakotien liitto, Sosialidemokraattiset Naiset, Työväen Sivistys­ liitto, Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto, Joensuun kaupunki ja Kaijalan Apu.

6. TIEDOTUSTOIMINTA

6.1. Toimintaympäristö

SDP:n jäsenlehden, Sosialidemokraatit, julkaiseminen sekä kotisivujen ylläpito ja kehittäminen olivat tiedotuksen tärkeitä tehtäviä. SDP:n uusi ilme on osa SDP:n vies­ tintää. Sekä jäsenlehti että kotisivut palvelevat myös sisäistä tiedotusta ulkoisen tiedo­ tuksen ohella. SDP:n toimiston ja piirien sisäisen tiedotuksen kannalta tärkeää oli SDP:n oman intranetin aloittaminen.

SDP:n tiedotus suuntautui puoluekokouksen japuoluehallituksen päätösten mukaisesti SDP:n hallituspolitiikan tukemiseen ja siitä tiedottamiseen puoluehallituksen kan­ nanottojen perusteella.

Yhteistyötä viestinnällisissä asioissa on jatkettu hallitusryhmän ja eduskuntaryhmän kanssa. Lisäksi viestinnällisissä asioissa on tehty yhteistyötä mm. piirien ja paikallis­ ten tilaisuuksien jäijestäjien kanssa.

Yhteyksien ylläpitämistä tiedotusvälineiden toimituksiin ja yksittäisiin toimittajiin jatkettiin ja kehitettiin.

Vuoden 2001 aikana tiedotuksessa painottui myös kansainvälinen toiminta. Berliinissä pidetyssä ESP:n puoluekokouksessa SDP:n valtuuskunnalle jäljestettiin tiedotustilai­ suus, joka suunnattiin suomalaisille tiedotusvälineille. Lisäksi valtuuskunnan jäsenille jäljestettiin myös puhelinhaastatteluja liittyen kongressin asioihin.

Tallinnassa pidetyn laaj entumisseminaarin yhteydessä toimittiin edellä kuvatulla taval­ la. Näin SDP:n Eurooppa-politiikan kannanottoja saatiin myös suomalaiseen keskus­ teluun.

172 Toimintakertomus 2001

SDP.n viestintästrategian toteutusta edistettiin mm. järjestämällä piireissä viestin- täseminaareja. Viestintäkoulutus liittyi jo myös tulevien eduskuntavaalien vaaliviestin- tään. Koulutustilaisuuksissa on ollut oma osio vaaliviestinnästä ja vaaliviestintästrate- gian laatimisesta.

Puoluehallituksessa käsiteltiin myös useita yhdistysten lähettämiä puolueen toiminta­ linjaa koskevia kysymyksiä.

6.2. Sisäinen tiedotus

Jäsenistölle suunnattua viestintää toteutetaan onjäsenlehden kautta, Sosialidemokraatit ilmestyi vuoden 2001 aikana neljä kertaa Vuoden numeroissa keskityttiin erityisesti sosialidemokraattisen politiikan esittelyyn ja eri sektorien SDP:n toiminnan julkituo­ miseen. Sosialidemokraatit lehdessä oli myös Naisliiton toimittama Punahilkka sekä omana kokonaisuutena ilmestynyt “Suunta 2000". Suunta liitteessä on käsitelty SDP:n politiikan periaatteellisia kysymyksiä sekä SDP:n historiaa.

7. TALOUDELLISIA ASIOITA

Puoluehallitus on myöntänyt osaltaan luvan seuraaville yhdistyksille: (omaisuuden myynti- ja ostoluvat, siirrot, vaihtokaupat ja lahjoitukset)

Kuopion Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Pattijoen Sosialidemokraattinen Työväenyh­ distys ry, Kontiovaaran Työväenyhdistys ry, Porvoon Työväenyhdistys ry, Kotkan Sos.dem.Työväenyhdistys ry, Pihlavan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Nurmeksen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Itä-Hakkilan Sos.dem. Yhdistys ry, Köklax Svenska arbetarforeningr.f, Askolan Sosialidemokraatit ry, Korson Sos.dem. Työväenyhdistys ry ja Kuohun Työväenyhdistys ry.

7.1. Tilintarkastus

Puoluekokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet HTM Lasse Lehti, HTM Reijo Nuikki ja hallintopäällikkö Marja-Leena Lehtimäki sekä varatilintarkastajina HTM Seija Sihvonen ja HTM Martti Haapakoski.

Tilintarkastajien puheenjohtajana on toiminut HTM Lasse Lehti.

173 Puoluehallituksen valitsemana piirien valvontatarkastajana on toiminut Martti Haapa­ koski.

7.2. Työväentalojen korjausmäärärahat 2001

Opetusministeriön myöntämästä työväentalojen korjausmäärärahasta sai avustusta 25 sosialidemokraattista yhdistystä yhteensä 1.495.000 markkaa.

Työväentalojen koijausavustusta saaneet sosialidemokraattiset järjestöt: Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys ry, Oskari Tokoi-seura ry, Sauvon Työväenyhdistys ry, Herajoen Työväenyhdistys ry, Joutsenon Korvenkylän Työväenyhdistys ry, Alapit- kän Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Valtimon Kirkonkylän Työväenyhdistys ry, Kos- kenpään Työväenyhdistys ry, Karhulankylän Työväenyhdistys ry, Vanhankylän So­ sialidemokraatit ry, Kylmäkosken Työväenyhdistys ry, Tiutisten Työväenyhdistys ry, Rautalammin Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Pihtiputaan Työväenyhdistys ry, Tarvas­ joen Työväenyhdistys ry, Ruoveden kk:n Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Konneveden Työväenyhdistys ry, Andelslaget Folkets Hus, Jalasjärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry, Kaijaan Sos.dem. Ty ry, Hämärin Työväenyhdistys ry, Kurun Sosialidemokraatit ry, Pohjankapeen Työväenyhdistys ry, Viialan Työväenyhdistys ry ja Lestijärven Sos.­ dem. Työväenyhdistys ry.

7.3. Sd-viestintäyritykset

Joukkoviestinnän taloudelliset näkymät muuttuivat toimintavuoden aikana negatiivi­ siksi. Jo edellisenä vuonna alkanut sähköisen viestinnän heikko talouskehitys levisi vuoden jälkipuoliskolla myös sanomalehtiin ja graafiseen tuotantoon. Mediamainon- taan käytetty markkamäärä supistui runsaat 6 %. Kireä talouskehitys vaikutti myös yhtiöryhmän liiketoimintaan. Sijoitustoiminnankin kannalta vuosi oli heikko.

Sd-viestintäyritykset jatkoivat vuonna 1999 aloitetun rakenneuudistuksen loppuunsaat­ tamista. Liiketoiminnan volyymin supistuttua yritysmyyntien vuoksi, yhtiöryhmässä on käynnistetty joukko fuusioita ja muita rakcnnejärjestelyjä, jotka saatetaan pääosin loppuun kevääseen 2004 mennessä. Prosessin lopputavoitteena on tuottava, velaton ja vakavarainen, rakenteeltaan nykyistä selkeämpi, mutta myös olennaisesti vuoden 1999 tasoa pienempi yhtiöryhmä.

Yhtiöryhmän liikevaihto oli noin 200 miljoonaa markkaa, josta sijoitustoiminnan liike­ vaihtoa noin 65 milj. mk. (yhteensä 195 milj. mk vuonna 2000). Tulos verojen jälkeen

174 Toimintakertomus 2001

oli 2,0 milj. mk (n. 20 milj. mk vuonna 2000). Tiedot perustuvat alustaviin, tilintarkas- tamattomiin lukuihin.

Sosialidemokraattiset lehdet

Sd-lehtien liiketoiminnan tuotot olivat noin 65 milj. mk (67 milj. mk vuonna 2000) ja tulos lehdistötuki huomioon ottaen 0,1 milj. mk (0,5 milj. mk vuonna 2000). Lehtien levikki oli vuoden lopussa 84 000 kpl. Demarin ja Turun Päivälehden sulautuminen yhdeksi tuotteeksi Uutispäivä Demarin nimellä saatettiin loppuun toimintavuoden aikana. Lehdessä toteutettiin myös mittava sisällön ja ulkoasun uudistus ja talouden tervehdyttämistoimia. Myös sd-viikkolehtien osalta toteutettiin tuotekehitysprojekti, johon liittyi myös lehtien sisällön ja painoformaatin muutos vuodenvaihteeseen 2002.

SAK:n liittojen lehtiedulla ja muulla yhteistyöllä ay-liikkeen kanssa on ratkaiseva ja jatkossa yhä kasvava merkitys sd-lehtien menestykselle ja valtion lehdistötuen säilymi­ nen on niiden julkaisemisen välttämätön edellytys.

Graafinen tuotanto ja kaupunkilehdet

Kiijapainojen liiketoiminnan tuotot olivat noin 46 milj. mk (44 milj. mk vuonna 2000) ja tulos 0,6 milj. mk (2,0 milj. mk 2000). Kaupunkilehtiä julkaisevien osakkuusyhtiöi­ den liikevaihto oli noin 4,0 milj. mk (5,0 milj. mk 2000) ja tulos 0,4 milj. mk (0,5 milj. mk 2000).

Yhteistyö ja sijoitustoiminta

Sd-lehtiyritysten yhteistyötä koordinoi T-lehdistö Oy ja toimituksellista yhteistyötä UP-uutispalvelu Oy. Yhteydet sd-jäijestöihin ja ay-liikkeeseen hoidetaan Työväenleh- distö ry:ssä. Sijoitustoimintaa jatkoivat edellisten vuosien tapaan Suomen Viestintära- hoitus Oy ja Eteenpäin Oy. Niiden tulos verojen jälkeen oli noin 1,0 milj. mk (9 milj. mk v. 2000).

175 Sosialidemokraattiset Naiset 2001

1. Yleistä

Toimintavuoteen mahtui useita tärkeitä hankkeita ja tapahtumia. Vuoden 2001 aikana käynnistettiin valmistautuminen seuraavan vuoden liittokokoukseenjapuoluekokouk- seen. Pitkäjänteisesti suunniteltiin myös kevään 2003 eduskuntavaaleihin valmistautu­ mista.

Keskeisellä sijalla oli jäijestön sisäinen kehittäminen ja toiminnan elävöittäminen sekä yhteistyön laajentaminen ja tiivistäminen ammattiyhdistysliikkeen naisten ja eri sisaijärjestöjen kanssa. Onnistuneita tuloksia saavutettiin Dooris-projektilla, jonka tarkoitus on innostaa nuoria naisia liiton toimintaan mukaan.

Koulutuksessa keskityttiin erityisesti EU-tietouden ja osaamisen vahvistamiseen euroon siirtymistä ja EU:n laajentumistakin silmälläpitäen. Kannanotoissa jajulkilau- sumissa kiinnitettiin huomiota lasten ja perheiden asemaan, naisten asemaan työmark­ kinoilla, työssäjaksamiseen sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja prostituutioon. Punahilkka-lehteä julkaistiin puolueen jäsenlehden osana.

Naisliitto oli mukana usean jäijestön yhteisissä Sortavalan vanhusten palvelutalo-ja naisten ja lasten kriisikeskushankkeissa ja teki tutustumismatkan Sortavalaan alkusyk­ systä. Näkyvyyttä liitolle haettiin muun muassa osallistumalla naisjärjestöjen yhteiseen Kansainvälisen naisten päivän tapahtumaan Espan puistossaja Turussa OsaavaNainen -messuille. Yhdessä Työväen Sivistysliiton kanssa toteutettiin suvaitsevaisuuskampan- jaa. Yksi vuoden kohokohtia oli vierailu Tasavallan presidentin Taija Halosen luona Mäntyniemessä kesäkuussa.

2. Liiton päätöksenteko

2.1. Liittohallitus

Liittohallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana seitsemän (7) kertaa: 3.2., 30.3., 8.6. ja 23.11. Helsingissä SDP:n toimistossa, 7.9. Joensuussa Hopealahdessa, 27.10. Metalliliiton tiloissa sekä 27.2. puhelinkokous.

176 DemariNaiset 2001

Näihin kokouksiin osallistuttiin seuraavasti:

Puheenjohtaja Tarja Filatov 5 ,1 varapuheenjohtaja Anja Savolainen 6, II varapuheen­ johtaja Anja Oksa 4 ja pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen 5 kertaa.

Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Piiri:

Tytti Pyöttiälä 4 Ritva Sänkiaho 1 Helsinki Irja Wiss 4 Kirsi Ängeslevä Uusimaa Ruth Hasan 6 Maiju Boenisch 1 Varsinais-Suomi Eeva-Liisa Ylinen 3 Eeva Puustjärvi 4 Satakunta Riitta Nokkala 6 Minna Lintonen Etelä-Häme Kyllikki Lahtinen 5 Tuula Petäkoski-Hult Pirkanmaa Mervi Luhtanen 2 Liisa Halonen Kymi Irma Kaski 5 Eila Toikka 1 Saimaa Kaija Karvinen 5 Raili Läng Mikkeli Ritva Holopainen 7 Saima Kettunen Pohjois-Savo Arja Puoskari 5 Annu Alava 2 Pohjois-Karjala Terttu Mäkinen 5 Maija Piitulainen 3 Keski-Suomi Riitta Kivimäki 5 Pirjo Andrejeff Pohjanmaa Virpi Aho 5 Terttu Kilpelänaho Oulu Irmeli Paasivirta 4 Eila Afflekt Lappi

Seuraajina kokouksiin ovat osallistuneet Ritva Sänkiaho, Eeva Puusljärvi, Eila Toikka, Maija Piitulainen ja Saima Kettunen 30.3., Eeva Puustjärvi, Eila Toikka, Maija Piitu­ lainen, Annu Alava, Saima Kettunen, Eila Afflekt ja Riitta Hytönen 8.6., Annu Alava, Riitta Hytönen, Pirjo Kiiskinen ja Kyllikki Mäkinen 7.9., Riitta Hytönen ja Gunvor Honkanen 27.10. sekä Eila Toikka, Riitta Hytönen ja Gunvor Honkanen 23.11.

Liittohallituksen Oulun naispiirin varajäsen Terttu Kilpelänaho menehtyi sairauskoh­ taukseen syyskuussa.

Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi (6) kertaa. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet Tarja Filatov, Anja Savolainen, Anja Oksa, Marja-Liisa Kiljunen, Ruth Hasan, Tytti Pyöttiälä, Ulla Laakso, Merja-Hannele Vuohelainen ja Irma Tuomisto. Työvaliokunnan sihteerinä on toiminut Irma Tuomisto.

177 2.2. Liiton toimisto

Liiton pääsihteerinä on toiminut Maija-Liisa Kiljunen, jäijestö-, koulutus-ja ay-sihtee- rinä Irma Tuomisto, tiedotussihteerinäMeija-Hannele Vuohelainenjatoimistosihteeri- nä Ulla Laakso.

3. Järjestötoiminta

3.1. Toiminnan päälinjat

Toimintavuoden aikana paneuduttiin jäijestötoiminnan kehittämistyöhön olemalla aktiivisesti mukana puolueen jäijestötyön kehittämisprojektissa. Syyskaudella tehtiin järjestökysely naispiireille.

Yhteistyötä tehtiin puoluepiirien kanssa koulutuksellisen yhteistyön myötä sekä messuilla.

Ammattiyhdistysliikkeessä toimivien naisten kanssa yhteistyötä jatkettiin tiiviisti. KTV:n kanssa jäljestettiin yhteinen seminaari 30.3. Helsingissä.

3.2. Dooris-verkosto eli Nuoret DemariNaiset

Kipinä “nuorten” demarinaisten tiiviimmälle yhteistyölle lähti presidentinvaalityön innostavista kokemuksista. Lounastapaamisella 21.2. oli koolla pieni porukka: Maija- Liisa Kiljunen, Sanna Salovaara, Aysu Shakir, Katrianna Raunio sekä Meija-Hannele Vuohelainen hahmottamassa nuorten naisten pointtia tulla mukaan meidän naistoimin- taan. Päätettiin ryhtyä kokoamaan pääkaupunkiseudun nuorten demarinaisten verkos­ toa, jonka yhteyttä ylläpidettäisiin ensisijaisesti eemelillä (=sähköpostilla) sekä tapaa­ misilla, vapaamuotoisilla “akkasaunailloilla”.

Demarinuorten “viidakkorummun” kautta kutsuttiin naistoiminnasta kiinnostuneita ja tämän kautta yhteyslistoillemme ilmoittautui 11 nuorta (näistä neljä pääkaupunkiseu­ dun ulkopuolelta). Etsimme yhteyksiä ammattiliiton nuoriin toimitsijoihin ja eduskun­ nan demareihin, lisäksi kutsulista jatkuvasti täydentyi jo puoluetoiminnassa mukana olleilla sekä ystävän ystävillä. Ensimmäiseen Akkasaunaan lähtikin noin 65 kutsua. Koollekutsujana ja koordinaattorina toimi Meija-Hannele Vuohelainen, tilaisuuksien

178 DemariNaiset 2001

“ideoivana kirjurina” Eija Riikonen.

Ensimmäinen Akkasauna pidettiin puheenjohtaja Taija Filatovin kutsusta työministe­ riössä Vihtorin päivänä 22.3. Tilaisuudessa oli läsnä 17 (estyneinä 17). Käytiin vilkas­ ta keskustelua nuorten naisten asemasta työelämässä ja ajan aijessa.

Seuraava Akkasauna oli puoluetoimistossa 31.5., emäntänä Maija-Liisa Kiljunen. Kirjailija Leena Lehtolainen kertoi yhteiskunnallisesti valveutuneiden dekkareidensa naisista. Paikalla oli 11 Joista kaksi olivat ensimmäistä kertaa demareiden tilaisuuksis­ sa (esteestä ilmoitti 24). Päätettiin, että liittokokousteemoja käsiteltäisiin akkasaunail- loissa ja syksyn ensimmäinen teema liittyi talouspolitiikkaan/ naiset ja uusi talous.

Vuoden viimeinen, talouspolitiikalla terästetty Dooris-ilta pidettiin 22.11 Eduskunnas­ sa. Asiantuntijoina ja keskustelun virittäjinä toimivat Elina Berghäll (VATT), Reija Lilja (PT) sekä Sisko Seppä (sd-ryhmäpomo). Paikalla oli kabinetillinen dooriksia, yli 30 naista. Ilta-lehdessä oli seuraavana päivänä myönteinen ja näyttävä juttu tapahtu­ mastamme.

3.3. Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen - Sosialistisen Internationaalin kampanja Suomessa

Sosialistisen Internationaalin kampanjaa SDP:n osalta on pohtinut työryhmä, jonka puheenjohtajana on kansanedustaja Tuula Haatainen ja sihteeristönä Meija-Hannele Vuohelainen sekä Marja-Liisa Kiljunen naisliitosta. Työryhmään kuuluvat eri sosiaa­ lialan jäijestöjen asiantuntijoita: STAKESin pääjohtaja Vappu Taipale, erikoistutkijat Reet Nurmi ja Petteri Sveins, Suomen Mielenterveysseuran toimitusjohtaja Pirkko Lahti, Ensi ja Turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen sekä Aysu Shakir YK Ihmisoikeusliitosta.

Työryhmä kuuli tutkijoiden selvityksiä Suomessa käynnissä olevista, suunnitelluista tai äskettäin toteutetuista prostituutioon ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä vähentävistä projekteista ja kampanjoista.

Työryhmä valmisti muistion oikeusministeri Johannes Koskiselle seksuaalirikoslakiin liittyvästä lähestymiskieltolaista, jota tultaneen soveltamaan väkivaltaisen avo- /aviopuolison kolmen kuukauden pakkohäädöllä pois ahdistetun kotipiiristä. Ryhmän kannanotosta keskusteltiin oikeusministeri Koskinen ja hänen erityisavustaja Perttu

179 Puron kanssa 29.3. Ministeri suhtautui lähestymiskieltolakiin myönteisesti. Hän oli myös samaa mieltä, että laki ei riitä, vaan siihen on rakennettava kattava valvonta sosiaalityön keinoin: tiivistä viranomaisyhteistyötä sekä kiellolla suojattavien että kieltoon määrättävien henkilöiden suhteen.

Valmistettiin yhteistyössä Työväen Sivistysliiton kanssa postikorttisarja “Reilu maailma on mahdollinen”, jonka yhtenä teemana oli seksibisneksen lopettaminen. Kortin sanomana: Rintaa, reittä, revaa. Seksibisnes ei kaihda keinoja. Naiskaupan uhreja on vuosittain monta miljoonaa, joista 500.000 päätyy Länsi-Eurooppaan. Seksi- bisnes ei kaihda keinoja. Yhä nuorempia, lapsiakin raiskataan. Stoppi ihmiskaupalle! Korttien tueksi toimitettiin lennäkki naiskaupan faktoista ja valmistettiin kampanjaan rintamerkkejä.

Edellä kuvattua seksibisnestä vastustavaa kampanjamateriaalia jaettiinmuun muassa Osaava Nainen messuilla 19.-21.10 Turussa ja SDP:n yleisötapahtumien yhteydessä eri puolella Suomea.

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja SI:n projektista tehtiin lehtijuttuja Uutispäivä Demariin (30.3.), SDP:n jäsenlehteen 2/01 ja Punahilkka-liitteessä. Naisliiton verkkosivuilla ( www.sdp.fi/naisliitto) oli vuoden mittaan vaihtuvia aiheeseen liittyviä artikkeleita ja kannanottoja. Työryhmä ehdottaa, että sosialidemokraatit tekevät omissa kunnissaan valtuustoaloitteen, joka velvoittaa selvittämään, kuinka naisiin kohdistuvaa väkivaltaa toijutaan ja minkälaista kriisiapua on tarjolla. Joka kunnassa pitää olla oma selviytymisstrategia, toimiva väkivallan ehkäisy-ja hoito-ohjelma.

Työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Tuula Haatainen teki aloitteen ihmiskaupan ehkäisemiseksi Pohjoismaisen neuvoston kokoukselle 25.-26.6.01.

Sosialidemokraattisten Naisten liittohallitus antoi kokouksessaan 29.10. kannanoton, jossa vaadittiin täyttä kieltoa naiskaupalle - prostituution asiakkuuden kriminalisoimis­ ta ja lainsäädännön kehittämistä siten, että todistajainsuojelu oikeusprosessissa toteu­ tuu.

Työryhmän kampanjan edistämiseksi Sosialidemokraattiset Naiset valmisti puolueko- kousaloitteet, jotta puoluekokous (6.-8.6.2002) tulisi antamaan puoluehallitukselle tehtäväksi edistää seuraavien asioiden toteuttamista yhteiskunnassamme: I) Suomen on heti aloitettava YK:n kansainvälisen organisoitunutta rikollisuutta käsittelevän yleissopimuksen säädösten toteuttaminen naiskaupan ehkäisemi­

180 DemariNaiset 2001

seksi. Erityisesti tulee suojella naiskaupan uhreja. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että todistajansuojelu oikeusprosessissa toteutuu. II) Prostituution asiakkuus on kriminalisoitava. III) Seksi-ilmoittelu on lailla kiellettävä. IV) Turvakotitoiminta pitää olla kunnan vastuulla olevaa sosiaalipalvelua. V) Turvakoteja väkivallan uhreille on lisättävä todellisia tarpeita vastaaviksi ja toiminnan talous on turvattava. VI) Maahanmuuttajanaisilleja heidän lapsilleen on tuijottava entistä aktiivisemmin informaatiota heidän oikeuksistaan sekä palveluj ärj estelmistä kuten turvako­ deista, heidän omalla kielellään. VII) Lainsäädäntöä on muutettava siten, että pahoinpitelyä velvoitetaan osallistu­ maan väkivallan katkaisuohjelmaan. VIII) Laista on poistettava syyttämättäjättämispykälä, jonka mukaan väkivallan uhri voi omasta vakaasta tahdostaan pyytää, ettei jutun syyttäjä nosta syytettä. Syyt- tämättäjättämispäätöstä ei saa jättää uhrin vastuulle, sillä kyseessä ei ole per­ heen “sisäinen” asia, vaan vakava rikos, josta syyllinen tulee saattaa vastuuseen tuomioistuimeen kuten muissakin väkivaltarikoksissa. IX) Siskon- päivä 26. marraskuuta on julistettava viralliseksi liputuspäiväksi muis­ tuttamaan naisrauhan arvokkuudesta koko yhteiskunnalle.

3.4. Tiedotus

Järjestön sisäinen tiedotus tapahtui entistä enemmän sähköpostin välityksellä, kun lähes kaikki liittohallituksen ja piirien yhteystoverit ovat jo tavoitettavissa tietokoneen avulla. Sähköisistä osoitteista ryhmiteltiin kohdejoukkoja, kuten nuorten demarinaisten Dooris - verkosto, naistoimittajat ja tiedotusvälineiden toimitukset, joille lähetettiin viestiä naisliiton toiminnasta. Internetissä naisliiton kotisivuilla on ollut nähtävissä päivitetty toimintakalenteri, vinkkejä jäijestötilaisuuksista, piirikuulumisia, uutisia ja laajempia artikkeleita eli “tositarinoita”. Tietokoneet eivät kuitenkaan korvaa perintei­ siä yhteydenpitotapoja.

Perusjärjestökirjeitä lähetettiin kaksi (18.5. ja 12.10.), toimitsijat pitivät yhteyttä “ni- mikkopiireihinsä” puheenjohtajien välityksellä, kileillä, sähköpostilla sekä osallistumallajoihinkinpiirihallitustenkokouksiinjakoulutustilaisuuksiin.Pääsihteeri Maija-Liisa Kiljunen kirjoitti myös Uutispäivä Demariin kolumneja.

Punahilkka-lehti oli liiteosana puolueen Sosialidemokraatit - jäsenlehteä tavoittaen

181 koko puolueen jäsenkentän neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tiedotussihteeri Vuohelainen osallistui lehden sisällön suunnitteluun ja toimitustyöhön.

Liittohallitus otti kokouksissaan kantaa seuraavasti: 5.2. perättiin ikäihmisten hoitoon laatusuosituksia, 11.6. esitettiin, että vuoden 2002 budjetista on tehtävä peruspalvelu- budjetti ja 29.10. vaadittiin täyttä kieltoa naiskaupalle - prostituution asiakkuuden kriminalisoimista ja lainsäädännön kehittämistä siten, että todistajainsuojelu oikeus­ prosessissa toteutuu.

100-vuotisjuhlia varten koottu näyttely “Vuosisadan naisliike” oli esillä muun muassa Savonlinnassa ja Helsingissä naispiirien tilaisuuksissa ja liiton historiakiijaa lahjoitet­ tiin maakunnan khjastoihin julkisuuden saattelemana. heijastavan keltaisia kampanjaliivejä, joihin on molemmin puolin painettu logot. Toi­ sessa logossa on liiton tunnus ja toisessa on kielletyn ajosuunnan liikennemerkki, jon­ ka päällä teksti: “Älä töni mun kaveria”. Kampanjaliivejä lainattiin naispiireille yleisö­ tapahtumiin, muun muassa Satakuntaan Wanhan Ajan Työväeniltamiin. Lisäksi liiton nappikoneella painettiin rintamerkkejä myyntiin, yhtenä aiheena oli suvaitsevaisuutta edistävä Älä töni mun kaveria -merkki.

Osaava Nainen Messuilla Turussa 19.-21.10. Teemanamme oli EU ja euro. Messuilla jäljestimme myös seminaarin aiheesta “Puhdas ruoka ja kuluttajan vastuu”. Aiheesta puhumassa olivat europarlamentaarikko Riitta Myller ja Riitta Tainio Suomen Kulutta­ jaliitosta. Yhteistyökumppaneina messuilla olivat SDP:n eduskuntaryhmä, Työväen Sivistysliitto, europarlamentaarikko Riitta Myller sekä Varsinais-Suomen Sos.dem. Naispiiri.

3.5. Vaalit

Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin valmistautuminen aloitettiin. Joulukuussa perustet­ tiin “Edistykselliset Ellit Eduskuntaan”- projekti 03 :n aputyöryhmä. Ryhmään kuuluu eri ammattiliittojen naistoimitsijoita.

3.6. Koulutus

31.3. jäljestettiin yhteistyössä KTV:n kanssa työmarkkinaseminaari “Mielekäs työ, miehekäs palkka, sisarellinen yhteistyö” HTY: tiloissa. Seminaarissa puhujina olivat

182 DemariNaiset 2001

naisliiton puheenjohtaja, työministeri Taija Filatov, KTV:n II puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Tuire Santamäki-Vuori valittiin kesäkuussa KTV^puheenjohtajak­ si. Seminaariin osallistui 70 henkilöä.

9.6. jäljestettiin EU-seminaari, jossa alustajina olivat europarlamentaarikot Ulpu Iivari ja Riitta Myller sekä pääministerin avustaja Miapetra Kumpula. Seminaari oli kohdis­ tettu liittohallituksen jäsenille.

24.-25.11. oli “Eloa ja iloa jäijestötoimintaan”-seminaari Aktiivi-instituutissa. Se­ minaarissa pohdittiin jäijestötoiminnan kehittämistä sekä liittokokoukseen ja puo­ luekokoukseen valmistautumista. Seminaarissa oli myös alustajana Päivi Vartiainen- Ora aiheenaan “Kim kulttuurit kohtaavat”. Poliittisen tilannekatsauksen piti Taija Fila­ tov ja eläkeasiaa valaisi Lea Ala-Mononen. Seminaariin osallistui 40 henkilöä.

1.-2.12. jäljestettiin yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja ay-naisten kanssa “EU:n laajentumisen vaikutukset työelämään ja arkeen”-seminaari Helsingissä. Seminaariin kutsuttiin osallistumaan hakijamaitten edustajia.

Naisliiton toimisijat osallistuivat piirien seminaareihin alustajina ja jäijestelijöinä.

4. Kansainväliset asiat

4.1. Pohjoismainen yhteistyö

Naisliitto toimi pohjoismaiden sosialidemokraattisten naisten SKNmpuheenjohtajajär- jestönä toista kertaa peräkkäin huhtikuuhun 2001 saakka. Puheenjohtana oli pääsihtee­ ri Maqa-Liisa Kiljunen. Helsingissäpidettiin SKN:n vuosikokous 20-21.4. Kokouksen teemoina olivat Demokratia ja sukupuolten tasa-arvo sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden Sosialidemokraattisten Naisten yhteistyö.

Puhujaksi oli kutsuttu Euroopan sosialidemokraattisten puolueiden Solidaarisuus- ja Demokratiafoorumin tasa-arvokoulutuksen johtaja Sonja Lokar Sloveniasta. Kokouk­ seen osallistui sosialidemokraattisia naisia Virosta, Latviasta ja Liettuasta pohjoismaiden lisäksi.

Vuosikokouksessa uusittiin SKN:n sääntöjä siten, että puheenjohtajajäijestö valitaan joka kolmas vuosi entisen jokavuotisen valinnan sijaan. Puheenjohtajuus on sillä jär-

183 jestolla, jolla on SIW:n varapuheenjohtajuus. Suomella on tämän periaatteen mukaan SKN puheenjohtajuus seuraavan kerran vuosina 2005-2008. SKN:n työssä tärkeällä sijalla on ollut yhteinen valmistautuminen ESP:n naistoimikunnan ja SIW:n kokouk­ siin sekä keskinäinen tiedonvaihto naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyvistä kysymyk­ sistä.

4.2. Sosialistinen Naisinternationaali (SIW)

SosialistmenNaisintemationaali kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Kevätkauden kokous jäljestettiin 26-27.6 Lissabonissa Portugalissa ja siihen osallistui pääsihteeri Kiljunen. Syksyn kokous oli 26-27.11. Santo Domingossa Dominikaanisessa tasaval­ lassa, johonNaisliitto ei osallistunut määrärahatilanteen vuoksi. Lissabonin kokouksen teemana oli naisnäkökulma terveyteen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Pääsihteeri Kiljunen toimi SIW:n edustajana SI:n Itä-ja Keski-Euroopan komiteassa. SIW:n toiminnan painopisteenä vuonna 2001 naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy janaisten terveys. PohjoismaidenjaBaltian aluetta edustavana varapuheenjohtajana on toiminut norjalainen kansanedustaja Hill-Marta Solberg.

Pääsihteeri Kiljunen ja tiedotussihteeri Vuohelainen ovat toimineet sihteeristönä SDP:n asettamassa työryhmässä, jonka puheenjohtaja on kansanedustaja Tuula Haatai- nen ja jonka tehtävä on suunnitella Suomen osalta SI:n kampanjaa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

4.3. Euroopan Sosialidemokraattinen Puolue (ESP)

Euroopan Sosialidemokraattisen puolueen naistoimikunta kokoontui Brysselissä kolme kertaa 8.2., 7.6. ja 8.11. ja kerran Berliinissä 6.5. ESP:n kongressin aattona. Kokouk­ siin osallistui pääsihteeri Kiljunen, joka oli naistoimikunnan varapuheenjohtaja kaksi­ vuotiskauden 2000-2001. ESP:n lopetettua matkakulujen maksamisen kokouksiin, ei marraskuun kokoukseen enää osallistuttu.

Toimintavuoden aikana on käsitelty naisten asemaa työmarkkinoilla, Euroopan laa­ juista naiskauppaa, prostituutiota ja sen ehkäisyä, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä, EU:n viidettä tasa-arvo-ohjelmaa, perusoikeusasiakirjaa, YK:n Pekingin konferenssin seurantaa sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Berliinin kon­ gressissa hyväksytyissä uusissa PES:n säännöissä vahvistui naistoimikunnan janaisten asema puolueessa j a siellä hyväksyttiin naistoimikunnan esityksestä naiskaupan kieltä­ vä kannanotto.

184 DemariNaiset 2001

Resurssien vähentymisen vuoksi naistoimikunnan kokouksia on jouduttu supistamaan. ESP lopetti kokonaan matkakulujen maksamisen heinäkuussa, mikä tekee Naisliiton osallistumisen kokouksiin mahdottomaksi korkeiden matkakulujen vuoksi. Näin Nais­ liittomme toiminta ja vaikutus naistoimikunnan sisällä supistuvat olemattomiin. Naistoimikunnan rooli on tärkeä tasa-arvokysymysten esille tuojana ESP:n sisällä ja ESP:n kautta vaikuttajana unionin tasa-arvopolitiikkaan. Toimikunnalla on myös tärkeä rooli EU-tietouden levittämisessä ja sosialidemokraattisten naisten aktivoimi­ sessa europarlamenttivaaleissa. EU :n tasa-arvopolitiikka onkin vahvistunut niin työelä­ mää koskien kuin yleisemminkin tasa-arvon valtavirtaistamisen kautta unionin kaikkia toimialueita koskevaksi, millä on myönteisiä vaikutuksia jäsenmaiden tasa- arvopolitiikkaan.

4.4. Lähialue-yhteistyö

Lähialueyhteistyö Kaij alan tasavallan Sortavalaani atkui vuonna2001. Kansainvälisen solidaarisuussäätiön johtamassa yhteishankkeessa mukana ovat Joensuun Työväenyhdistyksen Karjala-jaosto, Vanhus-ja lähimmäispalveluliitto, TSL, Ensi-ja turvakotien liitto, Karjalan Apu sekä Sosialidemokraattiset Naiset. Hankkeessa on kaksi osaa eli vanhusten palvelutalo ja naisten ja lasten kriisikeskus. Naisliitto on hankkeessa asiantuntijatahona eikä siihen osallistuminen edellytä järjestöltämme omarahoitusosuutta. Naisliitto tiedottaa hankkeista ja niihin liittyvistä varojenkeräys- kampanjoista jäsenistölleen. Pääsihteeri Kiljunen on toiminut hankkeen johtoryhmän jäsenenä varajäsenenäänMeija-Hannele Vuohelainen. Vanhusten palvelutalon remont­ ti sekä keittiön ja pesutilojen kalustaminen toteutettiin vuonna 2001 ja henkilökunnan koulutus on käynnistetty.

Naisten ja lasten kriisikeskuksen kunnostaminen tapahtuu vuonna 2002. Henkilökun- nankoulutus käynnistyi vapaaehtoistyön seminaarillaja tutustumiskäynneillä Suomes­ sa syksyllä 2001. Kriisikeskuksen tarkoituksena on kriisiavun ja avopalvelujen lisäksi toimia myös kohtaamispaikkana väkivallasta kärsiville perheille. Keskukseen tulee tilapäinen asunto muutamalle perheelle kerrallaan. Tavoitteena on, että tänä kriisikes­ kus toimii esimerkkinä, jonka myötä Karjalan tasavallassa kriisikeskustoiminta tulisi osaksi sosiaalityötä.

Naisliitto järjesti tutustumismatkan Sortavalaan 8-9.9. Matkalle osallistui sekä liitto­ hallituksen jäseniä että muita liiton aktiiveja. Liitto maksoi sihteeristön matkat, muuta­ mat naispiirit maksoivat edustaj ansa matkat ja muut osallistuneet kustansivat matkansa itse. Matkan aikana tutustuttiin kaupungin sosiaalisiin ongelmiin ja alan laitoksiin sekä

185 naisjäijestöNadezhdan (Toivo) toimintaan. Naisliitto lahjoitti vanhusten palvelutalolle 1000 FIM liinavaatteiden hankkimista varten.

Naisliitto järjesti yhteistyössä TSL:n kanssa Metallityöväenliiton tiloissa EU:n laajen­ tumista käsittelevän seminaarin 30.11.-1.12., johon oli kutsuttu edustajia kolmesta Baltian hakijamaasta sekä Sonja Lokar Sloveniasta.

5. Nytkis

NYTKIS-naisjäijestöt yhteistyössä verkoston puheenjohtajajäijestönä on toiminut vuona 2001 Kokoomusnaiset. Vuoden aikana valmisteltiin NYTKISin rekisteröitymis­ tä ja sen edellyttämiä uusia sääntöjä. Rekisteröitymisestä päätettiin ja uudet säännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa 4.12. Helsingin Sosialidemokraattinen naispiiri ry on NYTKIS ry:n perustajajäsen, sillä Sosialidemokraattiset Naiset -järjestö ei ole rekiste­ röity yhdistys. Naisliiton hallituksen päätöksellä Sosialidemokraattisten naisten edus­ tus NYTKIS ry:n toiminnassa tapahtuu käytännössä liiton sihteeristön toimesta.

NYTKIS toteutti lähialueyhteistyönä koulutushankkeen Virossa yhteistyössä Naisten koulutuskeskuksen kanssa, jossa ovat mukana kaikki poliittiset naisjärjestöt. NYTKIS on suomalainen jäsen EU:n naisjärjestöjen yhteistyöjärjestössä European Women’s Lobbyssa. Eduskunta nosti NYTKISin valtionavustuksen 500000 mk:aan, mikä mah­ dollisti omien toimitilojen vuokraamisen ja kokopäivätoimisen pääsihteerin palkkaa­ misen vuonna 2001.

186 Tilinpäätös 1999

SDP:N TILINPÄÄTÖKSET 1999-2001

SDP:n talous 1999

Yleistä SDP:n talouden kannalta merkittävintä vuonna 1999 oli eduskuntavaalit, 100 v puoluekokous, EU-vaalit sekä syyskaudella valmistautuminen presidentin vaaliin.

Eduskuntavaaleissa tapahtunut 12. Kansanedustajapaikan menetys heijastui talouteen puolue-ja EU-vaalituen vähenemisenä yhteensä 3.017.000 markkaa.

Kulut Järjestötoiminnan kulut olivat 12.794.008,73 markkaa, jossa kasvua edellisestä vuodesta 544.405,11 markkaa eli 4,44 %. Piiri-ja muiden jäijestöjen avustuksiin käytettiin 8.281.700 markkaa. Järjestöjen avustukset ovat 47,76 % varsinaisesta puoluetuesta.

Kokonaiskulut ilman lehdistötukea olivat 26.852.257 markkaa.

Parlamentaarista lehdistötukea jaettiin T-lehdille 12.150.000 markkaa.

Tuotot SDP:n jäsenmaksujen kokonaiskertymä oli 5.140.293 markkaa. Puoluevaltuuston päättämä puolueenjäsenmaksuosuus oli 1.258.123 markkaa, joka sisältää ylimääräinen 20 markan perityn maksun puoluekokouskulujen kattamiseksi Jäsenrekisteri- palautukset olivat 555.081 markkaa. Jäsenrekisteristä aiheutuneet kulut ilman palkka­ kuluja olivat 492.539 markkaa.

Toiminta-avustukset olivat 1.370.931 markkaa ja muut tulot 611.420 markkaa. Myyntitulot olivat 405.667 markkaa, korkotulot 39.616 markkaa, korkokulut vastaavasti 354.914 markkaa.

Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä 6.486.621 markkaa, kasvua edellisestä vuodesta 1.865.291 markkaa.

187 Vaalit Eduskuntavaalien tuotot olivat 1.002.474 markkaa ja kulut 2.823.591 markkaa. EU- vaalien kulut olivat 1.756.029 markkaa joista katettiin EU-vaalituella 1.628.140 markkaa. Vaalikulut ylittyivät talous-arviosta 289.621 markkaa ja Eu-vaalituki oli 261.860 markkaa budjetoitua pienempi.

Tilikaudelle ajoittuneet presidentin vaalien tuotot ja kulut jaksotettiin vuodelle 2000.

Yleisavustukset Puoluetuki oli 17.339.154 markkaa. Puoluetuesta kansainvälisen toiminnan tuen osuus on 1.031.154 markkaa. EU-vaalien tuki oli 1.628.140 markkaa. Lehdistötuki oli 12.150.000 markkaa.

Yleisavustukset ilman lehdistötukea olivat kokonaistuotoista 76,29 %.

Kokonaistuotot ilman lehdistötukea olivat 24.861.878 markkaa ja kokonaiskulut 26.852.257 markkaa. Poistot käyttöomaisuudesta olivat 450.000 markkaa. Tilinpäätös on alijäämäinen 590.379,71 markkaa.

Pääomakulut Tel-laina oli tilinpäätöksessä 3.708.406 markkaa.

Lainojen lyhennyksiin käytettiin 279.127 markkaa ja korkokuluihin 354.914 markkaa.

Lopuksi Puoluevaltuuston hyväksymään talousarvioon verrattuna kulut alittivat 1.871.000 markkaa ja varainhankinnan tuotot ylittyivät 407.000 markkaa.

Toimintavarauksia lisättiin 500.000 markka ja vaalivarauksia purettiin 1.900.000 markkaa.

Tilikauden tulos on 867.653 markkaa edellistä vuotta huonompi ja 890.379 markkaa talousarviota huonompi.

188 Tilinpäätös 1999

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Tuloslaskelma 01.01.-31.12.1999

Varsinainen toiminta

Järjestötoiminta Tuotot 3 377 994,33 3 377 994,33 Kulut Henkilöstökulut 8 167 527,68 Poistot 450 000,00 Muut kulut 7 554 475.38 -16 172 003.06 -12 794 008,73

Vaalitoiminta Tuotot 1 002 474,05 Kulut -4 579 621.04 - 3 577 146.99 -3 577 146,99

Lehdistötoiminta

Tuotot 12 150 000,00 Kulut 12 150 000.00 0.00 0.00 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -16 371 155,72

Järjestöjen avustaminen Tuotot 0,00 Kulut -8 281 700.00 8 281 700.00 -8 281 700.00 Kulujäämä -24 652 855,72

Varainhankinta Tuotot 4 681 493,85 Kulut -754 413.49 3 927 080.36 3 927 080.36 Kulujäämä -20 725 775,36

189 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 39 616,22 Myyntivoitot osakkeet 171 000,00 Korkokulut -354 914,57 Myyntitappiot osakkeet - 87 600.00 -231 898.35 -231 898.35

Kulujäämä -20 957 673,71

Yleisavustukset Puoluetuki 17 339 154,00 EU-vaalituki 1 628 140.00 18 967 294.00 18 967 294.00 Tilikauden tulos -1 990 379,71 Varausten lisäys -500 000,00 Varausten vähennys 1 900 000.00 Alijäämä - 590 379.71

190 Tilinpäätös 1999

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

T a s e 31.12.1999

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 57 225,20 Rakennukset 6 678 858,44 Koneet ja kalusteet 546 634,98 Muut aineelliset hyödykkeet 117 460.00 7 400 178,62

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet 122 735.75 122 735,75

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus Myyntitavarat 590 532,00

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 195 920,51 Laina- ja muut saamiset 1 341 364,16 Siirtosaamiset 2 554 546.05 6 091 830.72

Rahat ja pankkisaamiset 413 149.94 413 149.94 14 618 427.03

191 Vastattavaa

Oma pääoma

Rahastot 6 930 118,52 Muu oma pääoma Edellisten vuosien ai -2 253 173,87 Tilikauden alijäämä - 590 379.71 -2 843 553.58 4 086 564,94 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset 1 000 000,00

Vieras pääoma

Pitkäaikainen Eläkelainat 3 448 817,73 3 448 817,73 Lyhytaikainen Eläkelainat 259 588,40 Ostovelat 226 892,69 Siirtovelat 5 596 563.27 6 083 044.36 14 618 427.03

192 Tilinpäätös 1999

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Tilinpäätöksen liitetieto Tilinpäätös 31.12.1999

Tilikauden palkat 4 761 104,45 Eläkekulut 551 458,92 Henkilöstösivukulut pakolliset 1 232 973,17 vapaaehtoiset 265 456,69 1 498 429,86

Rakennukset Rakennukset 01.01.99 6 946 646,78 Lisäys 0,00 vähennykset 0,00 Poistot 267 788.34 Tase-arvo 31.12.1999 6 678 858,44

Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto 01.01.99 648 487,00 Lisäys 80 359,64 vähennykset 0,00 Poistot 182 211.66 Tase-arvo 31.12.1999 546 634,98

Vaihto-omaisuus 590 532,00

Oman pääoman muutokset Rahastot 6 930 118,52 Edellisten tilikausien alijäämä -2 253 173,87 Tilikauden alijäämä - 590 379.71 4 086 564,94

Oma pääoma 01.01.99 4 676 944,65 Oma pääoma 31.12.1999 4 086 564,94 Muutos vuonna 1999 - 590 379,71

193 Velanvakuudeksi annetut kiinnitykset 6 500 000,00

Saariniemenk. 6 kiinnitetyt haltijavelkakiijat yht. 7,5 milj.mk, joista omien velkojen vakuutena 4,5 milj.mk ja muiden yhteisöjen velkojen vakuutena 2,0 milj.mk. Vapaana 1,0 milj. mk. Sisarjärjestojen velkojen takaukset 200.000 markkaa.

Takaukset 200 000,00

Helsingissä helmikuun 24. päivänä 2000

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE - FINLANDS SOSIALDEMOKRATISKA PARTI r.p.

Paavo Lipponen Kari Laitinen puheenjohtaja puoluesihteeri

Antero Kekkonen Säde Tahvanainen varapuheen]' ohtaj a varapuheenj ohtaj a

Maunu Ihalainen Juha Backman hallintopäällikkö laskentasihteeri

Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä

Tilinpäätös on laadittu hyvän kiijanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä maaliskuun 7. päivänä 2000

Lasse Lehti Reijo Nuikki Maija-Leena Lehtimäki HTM HTM

194 Tilinpäätös 1999

Tilintarkastuskertomus

Olemme tarkastaneet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 1999. Puoluehallituksen allekirjoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Sosialidemokraattisten Naisten eriytetty kirjanpito tarkastettiin osana puolueen kirjanpitoa. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilivuoden aikana on valvontatarkastustasuorittanutpuoluehallituksenvalitsemanaTilintarkastusrengasOy ja tarkastustyön on tehnyt tilintarkastaja Lasse Lehti, HTM, jonka tarkastuksistaan antamat tarkastuskertomukset ovat olleet käytettävissämme. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty puoluehallituksen jäsenten ja vastuuvelvollisten toiminnan lain mukaisuutta puolue- ja yhdistyslain säännösten perusteella.

Tilinpäätös antaa oikeat tiedot puoluelain nojalla puolueen säännöissä määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen saatujen avustusten käytöstä.

Lausuntona esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot puolueen toiminnan tuloksestaja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää puoluehallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilivuodelta. Puoluehallituksen esitys 590.379,71 markan alijäämän siirtämisestä edellisten tilikausien yli/alijäämätilille on yhdistyslain mukainen.

Helsingissä maaliskuun 7. päivänä 2000

Lasse Lehti Reijo Nuikki Marja-Leena Lehtimäki HTM HTM

195 SDP:n talous 2000

Yleistä

Vuoden 2000 aikana käydyt presidentinvaalit sekä kunnallisvaalit rasittivat merkittävästi puolueen taloutta. Myös edellinen vuosi sisälsi kahdet valtakunnalliset vaalit.

Merkittävin rahoitustulo, puoluetuki, pieneni edellisestä vuodesta 964 000 markkaa.

Alijäämäinen tilinpäätös merkitsee erityisesti kiristynyttä maksuvalmiutta.

Tulevaisuuden näkymät vuodelle 2001 ovat jossakin määrin valoisammat, koska puoluetukeen on tullut yhtensä 6 mmk:n korotus.

Kulut Järjestötoiminnan kulut olivat 11.608.215,92 markkaa, jossa laskua edellisestä vuodesta 1.185.792,81 markkaa eli 9,27 %. Piiri-ja muiden järjestöjen avustuksiin käytettiin 7.806.160 markkaa. Järjestöjen avustukset ovat 47,67 % varsinaisesta puoluetuesta.

Kokonaiskulut ilman lehdistötukea olivat 24.574.363 markkaa.

Parlamentaarista lehdistötukea jaettiin T-lehdille 11.475.000 markkaa.

Tuotot SDP:n jäsenmaksujen kokonaiskertymä oli 4.648.006 markkaa. Puoluevaltuuston päättämä puolueen jäsenmaksuosuus oli 800.453 markkaa. Jäsenrekisteristä aiheutuneet kulut ilman palkkakuluja olivat 481.949 markkaa.

Toiminta-avustukset olivat 1.227.264 markkaa ja muut tulot 222.089 markkaa. Myyntitulot olivat 464.486 markkaa, korkotulot 43.504 markkaa, korkokulut vastaavasti 372.105 markkaa.

Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä 4.432.187 markkaa, laskua edellisestä vuodesta 2.054.434 markkaa.

196 Tilinpäätös 2000

Vaalit

Presidentin vaalien tuotot olivat 2.813.042 markkaa ja kulut 3.097.877 markkaa. Kunnallisvaalien tuotot olivat 36.466,75 markkaa ja kulut 910.162 markkaa. Vaalikulut ylittyivät talous-arviosta 658.530 markkaa.

Yleisavustukset Puoluetuki oli 16.375.869 markkaa. Puoluetuesta kansainvälisen toiminnan tuen osuus on 973.869 markkaa. Lehdistötuki oli 11.475.000 markkaa.

Yleisavustukset ilman lehdistötukea olivat kokonaistuotoista 70,82 %.

Kokonaistuotot ilman lehdistötukea olivat 23.123.470 markkaa ja kokonaiskulut 24.574.363 markkaa. Poistot käyttöomaisuudesta olivat 400.000 markkaa. Tilin­ päätös on alijäämäinen 450.897,21 markkaa.

Pääomakulut

Tel-laina oli tilinpäätöksessä 3.448.817 markkaa.

Lamojen lyhennyksiin käytettiin 259.588 markkaa ja korkokuluihin 372.105 markkaa.

Lopuksi Puoluevaltuuston hyväksymään talousarvioon verrattuna kulut ylittävät 8.000 markkaa ja varainhankinnan tuotot alittavat 318.000 markkaa.

Toimintavarauksia purettiin 500.000 markka ja vaalivarauksia purettiin 500.000 markkaa.

Tilikauden tulos on 139.482 markkaa edellistä vuotta parempi ja 450.897 markkaa talousarviota huonompi.

197 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Tuloslaskelma 01.01.-31.12.2000

Varsinainen toiminta Jäijestötoiminta Tuotot 2 772 230,07 2 772 230,07 Kulut Henkilöstökulut 8 001 514,26 Poistot 400 000,00 Muut kulut 5 978 931.73 -14 380 445.99 -11 608 215,92

Vaalitoiminta Tuotot 2 849 509,55 Kulut -4 008 039.82 -1 158 530.27 -1 158 530,27

Lehdistötoiminta

Tuotot 11 475 000,00 Kulut 11 475 000.00 0.00 0.00 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -12 766 746,19

Jäijestöjen avustaminen

Tuotot 0,00 Kulut -7 806 160.00 7 806 160.00 -7 806 160.00 Kulujäämä -20 572 906,19

Varainhankinta

Tuotot 3 740 587,08 Kulut - 779 846.25 2 960 740.83 2 960 740.83 Kulujäämä -17 612 165,36

198 Tilinpäätös 2000

Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 43 504,84 Myyntivoitot osakkeet 114 000,00 Korkokulut -372 105,69 Myyntitappiot osakkeet 0.00 -214 600.85 -214 600.85 Kulujäämä -17 826 766,21

Yleisavustukset Puoluetuki 16 375 869,00 EU-vaalituki ______0.00 16 375 869.00 16 375 869.00 Tilikauden tulos -1 450 897,21 Varausten lisäys 0,00 Varausten vähennys 1 000 000.00 Alijäämä - 450 897.21

199 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Tase 31.12.2000

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 57 225,20 Rakennukset 6 464 063,51 Koneet ja kalusteet 555 615,21 Muut aineelliset hyödykkeet 117 460.00 7 194 363,92

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet 86 735.75 86 735,75

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus Myyntitavarat 589 714,00

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 450 139,52 Laina- ja muut saamiset 1 329 421,43 Siirtosaamiset 703 027.53 3 482 588,48

Rahat j a pankkisaamiset 787 181.06 787 181.06 12 140 583.21

200 Tilinpäätös 2000

Vastattavaa

Oma pääoma

Rahastot 6 930 118,52 Muu oma pääoma Edellisten vuosien alijäämä -2 843 553,58 Tilikauden alijäämä - 450 897.21 -3 294 450.79 3 635 667,73 Tilinpäätössiirtojen kertymä

Vapaaehtoiset varaukset 0,00 Vieras pääoma Pitkäaikainen Eläkelainat 3 207 400,49 3 207 400,49 Lyhytaikainen Eläkelainat 241 417,24 Ostovelat 30 727,55 Siirtovelat 5 025 370.20 5 297 514.99 12 140 583.21

201 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Liitetiedot 2000

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Perusteet: Tilinpäätös on laadittu suoriteperiaatteiden mukaisesti.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Perusteet: Suunnitelman mukaiset poistot on tehty seuraavasti: Rakennuksesta 3,22 % jäännösarvosta. Koneistaja kalustosta 25 % jäännösarvosta.

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Rakennuksien, koneiden ja kaluston muutokset:

Rakennukset Rakennukset 01.01.2000 6 678 858,44 Lisäys 0,00 vähennykset 0,00 Poistot 214 794,93 Tase-arvo 31.12.2000 ______6 464 063,51

Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto 01.01.2000 546 634,98 Lisäys 194 185,30 vähennykset 0,00 Poistot 185 205,07 Tase-arvo 31.12.2000 555 615,21

Osakkeet Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 39176 osaketta. Asunto Oy Kivihaankuja 4 374 osaketta Elisa Communications Oyj 2100 osaketta.

202 Tilinpäätös 2000

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oman pääoman muutokset 2000 1999 Vararahasto 1 456 175,52 1 456 175,52 Rakennusrahasto 3 000 000,00 3 000 000,00 Eläkerahasto 2 473 943,00 2 473 943,00 Ed. Tilikauden tulos - 2 843 553,58 -2 253 173,87 Tilikauden yli/alijäämä -450 897,21 -590 379,71 Oma pääoma yhteensä 3 635 667,73 4 086 564,94

Eläkelainan, joka erääntyy myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. 2 399 302,38 markkaa. Siirtovelat: 5 025 370,20 markkaa. Siitä olennaiset erät: Vuosilomapalkkojen kulukiijaus: 704 569,81 markkaa. Rahoitusvelka: 2 400 000 markkaa.

Vakuudet ja vastuusitoumukset: Haltijavelkakiijoja lainojen vakuutena 6 500 000 markkaa. Omassa hallussa 1 000 000 markkaa. Jäijestölle annettu takaus 200 000 markkaa.

Eläkevastuut:

Eläkevastuut Eläkkeet 57 457,60 vastuu ______4 964 336,64______4 964 336,64

rahastoitu 2 473 943,00

Vastuuvajaus

Leasingvastuut: Vuosi Markkaa 2001 201 318,00 2002 196 194,00 2003 170 574,00 2004 138 449,00 2005 60 390,00

203 LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilivuoden aikana henkeä.

1999 2000 31 henkeä 32 henkeä

Palkat ja palkkiot -4 685 710,07 markkaa Saadut palkkakorvaukset 61 274,80 markkaa Yhteensä 4 624 435,27 markkaa

Eläkekulut -540 059,12 markkaa Välitetyt eläkkeet -1 090 603,66 markkaa Muut henkilöstösivukulut 281 275,30 markkaa

Helsingissä helmikuun 22. päivänä 2001

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE - FINLANDS SOSIALDEMOKRATISKA PARTI r.p.

Paavo Lipponen Kari Laitinen puheenjohtaja puoluesihteeri

Antero Kekkonen Säde Tahvanainen varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja

Risto Salonen Juha Backman hallintopäällikkö laskentasihteeri

Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä

Tilinpäätös on laadittu hyvän kiijanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 22. päivänä 2001

Lasse Lehti Reijo Nuikki Maija-Leena Lehtimäki HTM HTM

204 Tilinpäätös 2000

Tilintarkastuskertomus

Olemme tarkastaneet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 2000. Puoluehallituksen allekirjoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Sosialidemokraattisten Naisten eriytetty kirjanpito tarkastettiin osana puolueen kirjanpitoa. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilivuoden aikana on valvontatarkastusta suorittanut puoluehallituksen valitsemana Tilintarkastusrengas Oy ja tarkastustyön on tehnyt tilintarkastaja Lasse Lehti, HTM, jonka tarkastuksistaan antamat tarkastuskertomukset ovat olleet käytettävissämme. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty puoluehallituksen jäsenten ja vastuuvelvollisten toiminnan lain mukaisuutta puolue- ja yhdistyslain säännösten perusteella.

Tilinpäätös antaa oikeat tiedot puoluelain nojalla puolueen säännöissä määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen saatujen avustusten käytöstä.

Lausuntona esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot puolueen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää puoluehallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilivuodelta. Puoluehallituksen esitys 450.897,21 markan alijäämän siirtämisestä edellisten tilikausien yli/alij äämätilille on yhdistyslain mukainen.

Helsingissä helmikuun 22. päivänä 2001

Lasse Lehti Reijo Nuikki Marja-Leena Lehtimäki HTM HTM

205 SDP:n talous 2001

Yleistä

Tilikauden 2001 tulos oli 863.000 markkaa voitollinen ja tulos on 2.314.000 markkaa parempi kuin edellisellä tilikaudella. Toimintavuosi 2001 toteutui talousarvion mukaisesti ja tavoitteena olikin edellisvuosien tappioiden pienentäminen.

Merkittävin rahoitustulo, puoluetuki, kasvoi edellisestä vuodesta 1 530 000 markkaa. Kasvusta piirien osuus oli runsaat 40% .

Puolueen ja piirien kesken päätettiin yhteisen tietoliikenneverkon rakentamisesta sekä siihen liittyvästä kustannusjaosta.

Puoluetalouden kannalta näkymät vuodelle 2002 ovat haastavat. Kesäkuun alussa on puoluekokous Tampereella, jonka kulubudjetti on runsaat 170 000 euroa. Samaten vuoden 2002 aikana on merkittävältä osin luotava taloudelliset puitteet vuoden 2003 eduskuntavaaleihin.

Kulut Jäijestötoiminnan kulut olivat 11.703.118,12 markkaa, jossa kasvua edellisestä vuodesta 94.902,20 markkaa eli 0,82 %. Piiri- ja muiden jäijestöjen avustuksiin käytettiin 8.527.000 markkaa. Järjestöjen avustukset ovat 47,61 % varsinaisesta puoluetuesta.

Kokonaiskulut ilman lehdistötukea olivat 20.929.904 markkaa.

Parlamentaarista lehdistötukea jaettiin T-lehdille 11.475.000 markkaa.

Tuotot SDP:n jäsenmaksujen kokonaiskertymä oli 4.384.889 markkaa. Puoluevaltuuston päättämä puolueen jäsenmaksuosuus oli 522.658 markkaa. Jäsenrekisteristä aiheutu­ neet kulut ilman palkkakuluja olivat 499.320 markkaa.

Toiminta-avustukset olivat 1.655.983 markkaa ja muut tulot 98.478 markkaa.

206 Tilinpäätös 2001

Toiminta-avustukset olivat 1.655.983 markkaa ja muut tulot 98.478 markkaa. Myyntitulot olivat 470.473 markkaa, korkotulot 51.283 markkaa, korkokulut vastaavasti 373.065 markkaa.

Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä 4.632.814 markkaa, kasvua edellisestä vuodesta 200.627 markkaa.

Yleisavustukset Puoluetuki oli 17.906.382 markkaa. Puoluetuesta kansainvälisen toiminnan tuen osuus on 973.869 markkaa. Lehdistötuki oli 11.475.000 markkaa.

Yleisavustukset ilman lehdistötukea olivat kokonaistuotoista 80,78 %.

Kokonaistuotot ilman lehdistötukea olivat 22.165.729 markkaa ja kokonaiskulut 20.929.904,19 markkaa. Poistot käyttöomaisuudesta olivat 400.000 markkaa. Tilin­ päätös on ylijäämäinen 862.760,05 markkaa.

Pääomakulut Tel-laina oli tilinpäätöksessä 3.207.400 markkaa. Lainojen lyhennyksiin käytettiin 241.417 markkaa ja korkokuluihin 373.065 markkaa.

207 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Partí r.p.

Tuloslaskelma 01.01.-31.12.2001

Varsinainen toiminta

Järjestötoiminta Tuotot 2 508 541,54 2 508 541,54 Kulut Henkilöstökulut 7 998 166,19 Poistot 400 000,00 Muut kulut 5 813 493.47-14 211 659.66 -11 703 118,12

Vaalitoiminta Tuotot 0,00 Kulut 0.00 0.00 0,00

Lehdistötoiminta Tuotot 11 475 000,00 Kulut -11 475 000.00 0.00 0.00 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -11 703 118,12

Järjestöjen avustaminen Tuotot 0,00 Kulut - 8 527 000.00 8 527 000.00 -8 527 000.00 Kulujäämä -20 230 118,12

Varainhankinta Tuotot 4 208 064,15 Kulut - 699 786.07 3 508 278.08 3 508 278.08 Kulujäämä -16 721 840,04

Rahoitustuotot-ja kulut Korkotuotot 51 283,70 Korkokulut - 373 065,61 Myyntitappiot osakkeet 0.00 -321 781.91 -321 781.91

208 Tilinpäätös 2001

Kulujäämä - 17 043 621,95

Yleisavustukset Puoluetuki 17 906 382,00 EU-vaalituki 0.00 17 906 382.00 17 906 382.00 Tilikauden tulos 862 760,05 Varausten lisäys 0,00 Varausten vähennys 0.00 Ylijäämä 862 760.05

209 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Tase 31.12.2001

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 57 225,20 Rakennukset 6 457 882,32 Koneet ja kalusteet 497 035,73 Muut aineelliset hyödykkeet 118 855.00 7 130 998.25

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet 86 735.75 86 735.75

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntitavarat 565 494,75

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 361 059,09 Laina- ja muut saamiset 1 400 534,78 Siirtosaamiset 386 304.58 3 147 898.45

Rahat ja pankkisaamiset 250 547.17 250 547.17 11 181 674.37

210 Tilinpäätös 2001

Vastattavaa

Oma pääoma Rahastot 6 930 118,52 Muu oma pääoma Edellisten vuosien alijäämä - 3 294 450,79 Tilikauden ylijäämä 862 760.05 -2 431 690.74 4 498 427.78 Vieras pääoma

Pitkäaikainen Eläkelainat 2 982 882.49 2 982 882,49

Lyhytaikainen Eläkelainat 224 518,04 Ostovelat 286 334,24 Siirtovelat 3 189 511.82 3 700 364.10 11 181 674.37

211 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Liitetiedot 2001

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Perusteet: Tilinpäätös on laadittu suoriteperiaatteiden mukaisesti.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Perusteet: Suunnitelman mukaiset poistot on tehty seuraavasti: Rakennuksesta 3,50 % jäännösarvosta. Koneistaja kalustosta 25 % jäännösarvosta.

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Rakennuksien, koneiden ja kaluston muutokset:

Rakennukset Rakennukset 01.01.2001 6 464 063,51 Lisäys 228 140,23 vähennykset 0,00 Poistot 234 321,42 T ase-arvo 31.12.2001 6 457 882,32

Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto 555 615,21 01.01.2001 Lisäys 107 099,10 vähennykset 0,00 Poistot 165 678,58 Tase-arvo 31.12.2001 497 035^73

Osakkeet Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö 39176 osaketta Asunto Oy Kivihaankuja 4 374 osaketta Elisa Communications Oyj 2100 osaketta

212 Tilinpäätös 2001

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oman pääoman muutokset 2001 2000 Vararahasto 1 456 175,52 1 456 175,52 Rakennusrahasto 3 000 000,00 3 000 000,00 Eläkerahasto 2 473 943,00 2 473 943,00 Ed. Tilikauden tulos - 3 294 450,79 - 2 843 553,58 Tilikauden yli/alijäämä 862 760,05 -450 897,21 Oma pääoma yhteensä 4 498 427,78 3 635 667,73

Eläkelainan joka erääntyy myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. 2 231 351,25 markkaa Siirtovelat: 3 189 511,82 markkaa Siitä olennaiset erät: Vuosilomapalkkojen kulukirjaus: 705 527,25 markkaa. Rahoitusvelka: 633 853,57 markkaa.

Vakuudet ja vastuusitoumukset: Haltijavelkakirjoja lainojen vakuutena 6 500 000 markkaa. Omassa hallussa 1 000 000 markkaa. Järjestölle annettu takaus 200 000 markkaa.

Eläkevastuut:

Eläkevastuut Eläkkeet 65 759,29 vastuu 5 681 654,50 5 681 654,50

rahastoitu 2 473 943,00

Vastuuvajaus 3 207 711,50

Leasingvastuut: Vuosi Markkaa 2002 196 194,00 2003 170 574,00 2004 138 449,00 2005 60 390,00 2006 0,00

213 LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilivuoden aikana henkeä. 2000 2001 32 henkeä 31 henkeä

Palkat ja palkkiot -4 653 530,75 markkaa Saadut palkkakorvaukset 131 820,94 markkaa Yhteensä 4 521 709,81 markkaa Eläkekulut -666 285,70 markkaa Välitetyt eläkkeet -1 111 042,90 markkaa Muut henkilöstösivukulut 288 552,36 markkaa

Helsingissä helmikuun 14. päivänä 2002

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE - FINLANDS SOSIALDEMOKRATISKA PARTI r.p.

Paavo Lipponen Risto Salonen puheenjohtaja hallintopäällikkö, vt. puoluesihteeri

Antero Kekkonen Säde Tahvanainen varapuheeni ohtaj a varapuheenj ohtaj a

Juha Backman laskentasihteeri

Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä

Tilinpäätös on laadittu hyvän kiijanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 14. päivänä 2002

Lasse Lehti Reijo Nuikki Maija-Leena Lehtimäki HTM HTM

214 Tilinpäätös 2001

Tilintarkastuskertomus

Olemme tarkastaneet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.ptn kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 2001. Puoluehallituksen allekiijoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Sosialidemokraattisten Naisten eriytetty kiijanpito tarkastettiin osana puolueen kirjanpitoa. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilivuoden aikana on valvontatarkastusta suorittanut puoluehallituksen valitsemana Tilintarkastusrengas Oy ja tarkastustyön on tehnyt tilintarkastaja Lasse Lehti, HTM, jonka tarkastuksistaan antamat tarkastuskertomukset ovat olleet käytettävissämme. Kiijanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty puoluehallituksen jäsenten ja vastuuvelvollisten toiminnan lain mukaisuutta puolue-ja yhdistyslain säännösten perusteella.

Tilinpäätös antaa oikeat tiedot puoluelain nojalla puolueen säännöissä määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen saatujen avustusten käytöstä.

Lausuntona esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot puolueen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää puoluehallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilivuodelta. Puoluehallituksen esitys 862.760,05 markan ylijäämän siirtämisestä edellisten tilikausien yli/alijäämätilille on yhdistyslain mukainen.

Helsingissä helmikuun 14. päivänä 2002

Lasse Lehti Reijo Nuikki Matja-Leena Lehtimäki HTM HTM

215