Drengpoikia Ja Hurrikkaita
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Drengpoikia ja hurrikkaita Kielirajavyöhyke ja sen vaikutukset Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen maaseutuväestöön 1600–1700-luvuilla Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Perttu Immonen Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion –Faculty Laitos Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare – Author Perttu Immonen Työn nimi Arbetets titel – Title Drengpoikia ja hurrikkaita. Kielirajavyöhyke ja sen vaikutukset Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen maaseutuväestöön 1600–1700-luvuilla. Oppiaine Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji Arbetets art Level Aika Datum – Month and year Sivumäärä Sidoantal – Number of pages Pro gradu Elokuu 2014 103 sivua ja 7 liitettä Tiivistelmä Referat – Abstract Suomen rannikkoalueille muutti keskiajalla runsaasti ruotsinkielisiä uudisasukkaita, mikä vaikutti keskeisesti koko maan historiaan. Aiemmassa historiallisessa tutkimuksessa on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle se, millainen suomen- ja ruotsinkielisen väestön suhde oli maaseudulle syntyneellä kielirajalla. Tässä tutkimuksessa selvitetään 1) suomen- ja ruotsinkielisen maaseutuväestön välisen kielirajavyöhykkeen ominaispiirteitä 1600–1700-luvuilla sekä 2) kielirajan vaikutuksia sen tuntumassa eläneisiin ihmisiin. Alueellisesti tutkimus rajautuu keskipohjalaisiin Kokkolan ja Kälviän pitäjiin, joista ensin mainittu oli pääosin ruotsinkielinen ja jälkimmäinen suomenkielinen. Tutkimuksen päähuomio kohdistuu kaksikieliseen Korpilahden kyläseutuun, joka levittäytyi mainittujen pitäjien väliselle kielirajavyöhykkeelle. Tutkimuksen tärkeimpänä lähdeaineistona toimivat Kokkolan ja Kälviän käräjäkunnan tuomiokirjat 1690- ja 1770-luvuilta. Niiden ohella alkuperäislähteinä käytetään Pohjanmaan rykmentin sotilaskatselmusluetteloita (1690-luku), Kokkolan ja Kälviän seurakuntien rippikirjoja sekä Kokkolan pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjoja (1770–1780-luvut). Lähdeaineistoa analysoidaan ensisijaisesti laadullisesta näkökulmasta. 1) Tulokset osoittavat keskipohjalaisen kielirajavyöhykkeen olleen alituisesti, joskin hyvin hitaasti liikkuva talonpoikaisyhteisöjen ominaisuus. Aikakauden muihin yhteiskunnallisiin ryhmiin ei vastaavaa kielirajaa syntynyt. 1600–1700-lukujen säätyläistö ja porvaristo olivat nimittäin valtaosin ruotsinkielisiä, kun taas tilaton väestö oli maantieteellisesti liikkuvaista ja kielelliseltä koostumukseltaan muuntuvaista. Keski-Pohjanmaan ruotsin- ja suomenkielisiä talonpoikia erottivat kielen ohella tietyt kulttuuripiirteet, jotka kuitenkin olivat vähäpätöisiä verrattuna esimerkiksi Pohjanmaan ja Savon välisiin kulttuurieroihin. Pohjalainen kielirajavyöhyke herättikin 1600–1700-luvuilla varsin vähän huomiota. Kirkollinen ja maallinen esivalta kylläkin kehittelivät ajoittain ajatusta Pohjanmaan suomalaisalueiden ”ruotsalaistamisesta” sekä jyrkensivät paikoin kielirajaa hallinnollisten rajanvetojensa avulla. Yhteinen uskonto, sotaväki, oikeusjärjestelmä ja kauppayhteydet toisaalta loivat yhteenkuuluvuutta kieliryhmien välille. Niinpä keskipohjalainen talonpoikaisväestö suhtautui keskinäisiin kielellisiin eroavaisuuksiinsa käytännönläheisesti, ilman voimakkaita tunnelatauksia. 2) Tulokset osoittavat, että väkivaltaa ei keskipohjalaisten kieliryhmien välillä esiintynyt käytännössä lainkaan. Keskipohjalaista kielirajavyöhykettä leimasivat kuitenkin sitkeät maankäyttöriidat. Ne eivät perustuneet etnisiin vastakkainasetteluihin. Sen sijaan hyvin hallitun yhteisen kielen puuttuminen vaikeutti maankäyttöriitojen sopimista käräjien ulkopuolella. Asenteiden kärjistymistä ehkäisivät kielirajavyöhykkeen kaksikielisyys ja talonpoikaisten kieliryhmien sosiaalinen tasavertaisuus. Ruotsinkielisillä säätyläisillä oli kuitenkin taipumus suhtautua kielteisesti suomenkieleen, jota pidettiin leimallisesti rahvaan kielenä. Kokkolan ja Kälviän käräjillä suomenkieliset joutuivat lisäksi ruotsinkielisiä useammin syytetyksi siveysrikoksista ja noituudesta, vaikka esimerkiksi varkaus- ja paloviinarikoksissa ei vastaavia eroja ollut. Tämä oletettavasti johtui suomalaiskylien väljemmästä sosiaalisesta kontrollista, mitä ilmensi myös ruotsalaiskylille tyypillisen oltermannijärjestelmän vajavaisuus. Kielirajavyöhykkeen myönteisiä vaikutuksia aikaansai ennen kaikkea kaksikielisyys, josta myös Korpilahden seudun talonpojat hyötyivät kaupanteossa, käräjillä ja monissa heille myönnetyissä luottamustoimissa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Kieliraja, kieliryhmät, Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Kälviä, suomenruotsalaiset, talonpojat Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sinä kurja ihmislapsi jonka pitää maailman tietä vaeltaman, ajattele kuolevaisuuttasi ja katso nyt tässä muita Sinun säätysi, arvosi ja mitä vielä autuuden nimeä Sinulle maailma on uskotellut: täällä nähdään miten köyhä talonpoika saa saman levon kuin säätyläinenkin Kurjan, rikkaan luilla, niillä kaikilla on täällä satama. A:o 1701.1 1 Teksti Kokkolan pitäjän kirkkotarhan vanhassa luukorissa. Nikula 1969, 146. Sisällys 1. Johdanto ............................................................................................................................ 1 1.1 Tutkimuskysymykset ja -käsitteet .............................................................................. 1 1.2 Aiempi tutkimus ja tämän tutkimuksen lähdeaineisto .............................................. 5 2. Pohjalainen kylä, pitäjä ja kaupunki ................................................................................ 13 2.1 Pohjalaista asutushistoriaa: Kokkola – Karleby ........................................................ 13 2.2 Pohjalaista kyläelämää: Korpilahti – Korplax ........................................................... 20 3. Pohjalainen kielirajavyöhyke ........................................................................................... 27 3.1 Lähikuva kielirajavyöhykkeestä ................................................................................ 27 3.2 Kulttuurinen rajavyöhyke? ....................................................................................... 37 3.3 Säädyllisiä rajoja ....................................................................................................... 47 4. Pohjalaisen kielirajan vaikutukset ................................................................................... 54 4.1 Kielirajakahakoita? ................................................................................................... 54 4.2 Asenteita ja ennakkoluuloja ..................................................................................... 66 4.3 Kieliraja-aseman etuja .............................................................................................. 83 5. Päätelmät......................................................................................................................... 90 Lähteet ................................................................................................................................. 99 Liite 1. Keski-Pohjanmaan kieliraja. ................................................................................... 104 Liite 2. Korpilahden kylä .................................................................................................... 105 Liite 3. Kokkolan ja Kälviän käräjillä vuosina 1770–1775 käsitellyt paloviinarikossyytökset ................................................................................................... 106 Liite 4. Kokkolan ja Kälviän käräjillä vuosina 1690–1700 käsitellyt riitatapaukset, joissa osapuolina Korpilahden kylän asukkaita ...................................... 108 Liite 5. Kokkolan ja Kälviän käräjillä vuosina 1770–1775 käsitellyt riitatapaukset, joissa osapuolina Korpilahden kylän asukkaita ...................................... 110 Liite 6. Kokkolan ja Kälviän käräjillä vuosina 1690–1700 käsitellyt salavuoteus- ja huoruussyytökset ................................................................................... 121 Liite 7. Kokkolan ja Kälviän käräjillä vuosina 1690–1700 käsitellyt varkaussyytökset ............................................................................................................. 124 1. Johdanto 1.1 Tutkimuskysymykset ja -käsitteet Itämeren ylitse muutti keskiajalla suhteellisen runsas joukko ruotsalaisia talonpoikia, jotka asuttivat pysyvästi Suomenlahden pohjoisrannikon ja Pohjanlahden itärannikon. Pohjanmaalla tämän uudisasutusliikkeen alku ajoittuu 1200–1300-luvuille. Muuttoliike johtui osin luonnollisesta väestönkasvusta, mutta sen taustalla vaikuttivat myös kuninkaalliset päätökset: Ruotsin kruunu vahvisti samoihin aikoihin asemiaan idässä.2 Seuraavien vuosisatojen aikana Suomeen asettunut ruotsinkielinen väestö lisääntyi ja levisi kohti harvaan asuttua sisämaata, jota samaan aikaan asutettiin myös suomenkielisen väestön toimesta. Tämä molemminpuolinen asutustoiminta johti siihen, että ruotsin- ja suomenkielisen talonpoikaisasutuksen väliin muodostui viimeistään 1600-luvulla kieliraja, joka yleispiirteiltään on säilynyt samanlaisena aina 2000-luvulle saakka. Ruotsinkielinen asutus keskittyi rannikkoalueelle, joka alkoi Länsi-Karjalasta ja jatkui rannikkoa myötäillen Uudenmaan kautta Varsinais-Suomeen. Satakunnan rannikkoseudulla vallitsi suomenkielinen väestö, mutta sen pohjoispuoleisilla Pohjanmaan rannikkoalueilla oli toinen ruotsinkielinen asutusalue,