Neljännesvuosijulkaisu 2/2015 Kvartalspublikation 2/2015

Miesten elinajanodotteessa selkeitä alue-eroja Helsingissä Nuoret: Koulu antaa hyvät valmiudet tulevaisuuteen sisällys / innehåll

helsingfors stads faktacentral • city of helsinki urban facts Haastattelussa |Intervju med timo cantell 4 Helsingillä on hyvä “kaupunkiobservatorio” Neljännesvuosijulkaisu | Kvartalspublikation | Quarterly Helsingfors har ett bra ”stadsobservatorium” vesa keskinen Päätoimittaja | Ansvarig redaktör | Editor in Chief 12 Koulu opettaa myös elämää varten Helsingin kaupungin tietokeskus Skolan lär också för livet timo cantell pl 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. (09) 310 1612 sini askelo Toimitus | Redaktör | Editor 22 Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat alueittain tarkasteluina? Teemu Vass Utgivare Vad säger valresultatet ur lokalperspektiv i Helsingfors? Helsingfors stads faktacentral jonas sjöblom Käännökset | Översättning | Translations pb 5500, 00099 Helsingfors stad 32 Lähidemokratia Helsingissä – mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen? M agnus Gräsbeck tel. (09) 310 1612 Närdemokrati i Helsingfors – vad hände efter demokratipilotprojekten

Kuviot | Figurer | Graphs Publisher netta mäki 42 Pirjo Lindfors C ity of Helsinki Urban Facts Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014 Förväntad livslängd i olika delar av Helsingfors 1996–2014 lotta haglund (ss. 22–31) p.o.box 5500, fi – 00099 City of Helsinki, Finland eila ratasvuori Visuaalinen ilme | Formgivning | General Layout telephone +358 9 310 1612 59 Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa? Pekka Kaikkonen Hur uppfylls datasekretessen för enskilda i kommunens statistik och forskning? Tilaukset, jakelu | Beställningar, distribution uutisia Kansi | Pärm | Cover p. | tel. (09) 310 36293 Yksin kaupungissa -sivustolla tutkitaan yksinelämisen erityispiirteitä Pekka Kaikkonen [email protected] 68 kaupunkiympäristössä På webbplatsen ”Ensam i stan” utreds särdrag i ensamboendet i stadsmiljö Painoyhteydet | Tryckerikontaktperson Orders by phone, Distribution Liaison with printers telephone +358 9 310 36293 70 summary in english tarja sundström-alku [email protected]

Kansikuva | Pärmbild | Cover Photo issn 0788-1576 (painettu) n visit helsinki/ issn 1796-7279 (verkossa)

jussi hellsten

/jussi hellste /jussi i

Paino | Tryckeri | Print nk T ammerprint Oy | Tampere 2015

Julkaisija visit helsi visit

kvartti 2/2015

441 878 Painotuote www.kvartti.fi

2/2015 kvartti | 3 4 |kvartti haastattelu • haastattelu 2 / 2015 ”stadsobservatorium” har bra ett Helsingfors ”kaupunkiobserva torio” ”kaupunkiobserva Helsingillä on hyvä Cantell: Timo

intervju

tarja sundström-alku blick av den omgivande staden. från våra fönster fåen kan nästan graders 360 över avseende. T tilanteensaloinenkin ja siinä tapahtuvat muutokset.” töön. Näin Helsingin onhelpompi hahmottaa kul pungin johdon, ja kaupunkilaisten muiden käyt koskevaakaupunkia tietoa ja jalostamme sitä kau- Euroopassa kaupunkiobservatorioksi.” ehkä ”Tämän tapaista tietotaloa kutsuttaisiin eteläisessä digitalisoitumisessa. näkee uusia mahdollisuuksia kaupunkien H jainti tässä hyvissä kehityksessä asemissa. koska toimitilojen ikkunoista avautuu toimitilojen ikkunoista koska lähes as 360 städer digitaliseras. Som ämbetsverk har pa kanske kallas ettpa stadsobservatorium.” kanske kallas nuläge ochdeförändringar som sker.” det lättare för Helsingfors att få ett begrepp om sitt ens, invånarnas ochandras förfogande. På så sätt är omstadention stadsledning ochförädlar den till Faktacentrale Huset Cantell huomauttaa, että tietokeskuksen jo si ”Me keräämme, tallennamme ja analysoimme ”Ett sådant här i kunskapshussödra skulle Euro ”Vi samlar och analyserar in, förvarar informa ”Vi Cantell påpekar att Faktacentralens läge i Ympyrätalossa på något i ochmed sättatt man symboliskt, är ser nya möjligheter iatt som chefredaktör för Kvartti Faktacentralen samtidigt och tillträdde som direktör för , som iaprilimo cantell en bra utsiktsplats i detta aloittanut timocantell Kvartin johtajana ja samalla­ kaupungin tietokeskuksen uhtikuussa Helsingin on jollakin tapaa onjollakin symbolinen, Tietokesus päätoimittajana 2 / 2015 2015 on virastona kvartti

Runda

,

| 5 ------mäiset puolella.” onlaadittu jo 1800-luvun ulottuu kauemmaksi, ensimtätäkin- koska kaarista 1911. vuonna rustetiin juhliaan; sen edeltäjä tilastokonttori kaupungin pe- kaupunkeja”, hän sanoo. panostuksesta johtamiseen.aikaisesta tiedolla nisaatiossa onsuoranainen harvinaisuus. mittakaavassatietolaitos tällainen kaupungin orga mutta virastoja, nimpiä Suomen ja jopa maailman verkottunutmonipuolisesti kaupungin sisällä.” tietokeskusvirastoja, onmyös poikkeuksellisen kaupungin asiantuntemuksellakaikkia lyttämisen velemme ja ja tilasto- tutkimustiedolla tiedon säi ”Toimintamme luonteesta johtuen, pal eli koska teen kaaressa näkymä ympäröivään kaupunkiin. 6

|kvartti visit helsinki/jussi hellsten Timo Cantellia kiehtoo ajatus, ettätietokeskus ”Osa Helsingin tilastoaineistojen kaupungin Tietokeskusvuotta sitten neljä vietti satavuotis on ”Helsinki tiedon hyödyntämisessä eturivin Cantellin mukaan tämä kertoo Helsingin pitkä mittakaavassaKaupungin tietokeskus pie- on 2 / 2015 - - - - - len sinstad kan utgåendetidsper från ett 500-årigt uppgöras redan på 1800-talet.” har ännu längre anor iochmed att deförsta började kontorstatistiska 1911. grundades raårsjubileum: dess föregångare Helsingfors stads kunskap”,utnyttja säger han. långvariga satsning genom på styre kunskap. skapsverk ien stads organisation en ovanlighet. ochmed global är ett sådant proportion till här kun- bland deminsta ämbetsverken, men ifinländskoch kontaktnätdigt inomstadsförvaltningen.” har Faktacentralenverk, ett exceptionellt mångsi betjänar stadens alla kunskapsförvaring ämbets forskning och istatistik, medtersom vår expertis vi ”Som följd av vår verksamhets natur, ef alltså Timo Cantell tycker omtanken att Faktacentra del av”En Helsingfors stads material statistiska år sedanFör firade fyra Faktacentralen sitt hund ”Helsingfors är bland defrämsta städerna iatt CantellEnligt detta om vittnar stadsHelsingfors Inom stadsförvaltningen är Faktacentralen ------lä. lä. aikajänteeltuntee 500-vuotisella noin kaupunkinsa vaalimisesta.” 2050 jälkeenkin. Kysevuoden onkulttuuriperinnön tulevaisuuteen, pitkälle säilyminen asiakirjojen gin toa ohjaavana virastona onvarmistaa myös- kaupun että meidän tehtävämme- kaupungin asiakirjahallin hän huomauttaa. väestöennustemyös esimerkiksi vuoteen 2050 asti”, nastamme löytyy meiltä nykypäivään, keskittyy 1569. vuodelta Helsingin porvareille dokumentti, kuningas Juhana III:n erioikeuskirje Helsingin vanhin kaupungin löytyy makasiinista ne johtuvat. laisten taustalle, kaupunki-ilmiöiden selittää mistä yhä tuottaa pitäisi enemmän eri ymmärrystä myös keämpää.” yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssatär on yhä yritysten, en asiantuntijoiden yksityisten yhteistyö don tuottamista varten. sektorilla toimivi Julkisella aineistojen tulevien uuden- yhdistely tahoilta tie eri tell sanoo. aineistot”, kertyvät hyödynnetään kaupungille Can- miten päästään ja tietoaineistoihin uusiin käsiksi hyväksi.”kilaisten jatkossa hyödyntää tietomassoja kasvavia - kaupun ei kaikki. Osavä. datasta mutta käytettävissä, onkaupungin mien kautta uskomattomia tietoa määriä joka päi langattomien kertyy luistakin laitteiden jatunnisti ihmisten tekemisistä palvekaupungin kuin- vaikka teaa. uusia mahdollisuuksia”,meillekin Timo Cantell to tavoin erilaisin kuin ennen. syntyy Tieto ontänä päivänä sähköisessä muodossa ja sitä Tiedon yhdistelyäjaymmärtämistätarvitaan Kaupungiarkisto ”Katsomme tulevaisuuteen”Katsomme siinäkin, vaikkapa ja osa”Vaikka tilasto- tutkimustoimin suurin - Datan kerryttäminen ei ole kaikki kaikessa, vaankaikessa, kaikki ei ole Datan kerryttäminen ”Tulevaisuudessa varmasti korostuu erilaisten ja ”Tietokeskuksen pitää kehittyä jatkuvasti siinä, tavoin voimme kaikilla millä tiedä vielä, ”Emme Digitaalisesti verkottuneessakaupungissa niin ”Uskon, ettädigitalisaatio kaupungeilleavaa ja onosa tietokeskusta, ja sen ------värna omett kulturarv.” in iframtiden, även efter år 2050. Det handlar om att att säkerställa att stadens dokumentlångt bibehålls verk förstadens handlar dokumentförvaltning om meningen att åliggande ämbetsvårt som styrande år 2050”,ända fram till påpekar han. exempel en befolkningsprognos till också faktiskt forskningsmaterial fokuserar på nuläget ju har vi anno 1569. borgarna iHelsingfors till privilegiebrev han III:s kumentet säga iHelsingfors konung stad, det vill Jo och i dess magasin finns bland annat det äldsta do beror på. stadsfenomenklarhet ochinsikter ochvad iolika de damål, gälla att mera utan allt också det skulle ge och forskningsinstitut.” meratorn allt samarbetar med högskolor företag, stanser, inomden att offentliga experter likaså sek att slags in- kombinerafrån information olika olika att viktigare produceraallt ny information genom Cantell. nar den dataav all nyttigt som samlas inom staden”, me- komma åt nya informationsmaterial ochgöra något stadsbornas bästa.” informationsmassornatill de växande utnyttja kan stadens förfogande,till men inte alla. parater ochidentifikatorer. En del av dessa data står otroligavice mängder trådlösa ap information via dag både verksamhet ochstadens genom folks ser för staden ochföross”, menar Timo Cantell. uppstår på andra sätt än förr. Kunskapen finns idag i elektronisk ochden form, Det behövskombineringochförståelseavdata lande till liknande städer liknande exem utelande- till ivärlden, till spektiv. ”Till framtiden ser vi också bland annat också framtiden”Till ser iden vi ”Och trots att största delen statistik-av vårt och ”Hur utvecklar sig läget i Helsingfors i förhål Attihop samlaen massa data är inte ett självän- framtiden kommer”I det högst troligen att bli ”Faktacentralen måste hela tidenblibättre på att framtidenvi i sätt alla vet inte ännu på”Vi vilka I en uppkopplad digitalt stad uppstår det varje ”Jag tror digitaliseringen öppnar nya möjligheter Stadsarkivet är en del av Faktacentralen, 2 / 2015 2015 kvartti

| 7 ------n ”Miten esimerkiksi Helsingin tilanne seurai- pel Stockholm, Hamburg eller Tallinn, och vilka är lee kansainvälisten verrokkikaupunkien kuten Tuk- skillnaderna”, funderar Cantell. holman, Hampurin tai Tallinnan kehitystä, ja missä Ett intressant forskningsobjekt är hur tvilling-

poikkeaa niistä?” Cantell pohtii. stadsprojektet Helsingfors-Tallinn utvecklas. ”Den i/jussi hellste Eräs kiinnostava kysymys on tutkia Helsinki– faktabasis som då behövs är något vi vill stärka till- Tallinna-kaksoiskaupungin kehitystä. ”Siihen liitty- sammans med Tallinn.” vää tietoperustaa haluamme vahvistaa yhdessä Tal- Till Faktacentralens traditionella kärnåliggan- linnan kanssa.” den hör kunskapen om och förutseendet av Hel- visit helsi nk Tietokeskuksen perinteisiin ydintehtäviin kuu- singfors befolkningsstruktur. ”Våra befolkningsfak- luu Helsingin väestörakenteen tunteminen ja en- ta används mycket inom beslutsfattandet.” nustaminen. ”Tässä meidän tietojamme käytetään Även en grundlig kännedom om Helsingfors oli- paljon hyväksi päätöksiä tehtäessä.” ka stadsdelar är en av Faktacentralens starka sidor. Myös Helsingin eri alueiden syvällinen tunte- Det handlar bland annat också om att förstå lokala mus on tietokeskuksen vahvuuksia. Siihen liittyy skillnader i välfärd. Det finns data som går långt till- muun muassa kaupungin sisäisten hyvinvointiero- baka, och det gör det lättare att se dessa saker i sitt jen ymmärtäminen. Tietoa on pitkältä ajanjaksolta, rätta sammanhang ja se auttaa tulkitsemaan ilmöissä tapahtuvat muu- ”Att förstå stadens dynamik är väsentligt”, påpe- tokset oikeassa asiayhteydessä. kar Cantell. ”Som exempel är allting som är annor- ”Kaupunkidynamiikan ymmärtäminen on olen- lunda inte negativt, utan i dynamiska städer som naista”, Cantell huomauttaa. ”Esimerkiksi kaikki eri- utvecklas finns det alltid en viss mängd skillnader. laisuus ei ole negatiivista, vaan dynaamisiin kehitty- Samtidigt finns det också negativa skillnader i ut- viin kaupunkeihin kuuluu aina tietty määrä eroja. vecklingen, och även dem gäller det att se.” Toisaalta on myös kehitykseen sisältyviä negatiivi- sia eroja ja nekin täytyy tunnistaa.” Sätt stadsbornas och ämbetsmännens Kaupunkilaisten ja virkamiesten osaaminen kunnande i rullning käyttöön Helsingfors är en pionjärstad inom öppen data. Teksti | Text: teemu vass Helsinki on avoimen datan pioneerikaupunki. Tämän Detta omdöme berättar Timo Cantell att han senast Timo Cantell kertoo jälleen toukokuussa kuulleensa i maj hört än en gång från utländska forskare, en del käyttämisessä, samoin muiden paikallisten toimi- Även andra lokala aktörer, såsom företagen, behö- kansainvälisiltä tutkijoilta Etelä-Amerikkaa myöten, ända från Sydamerika, då han var värd för stadens joiden kuten yritysten. On hyvä tietää esimerkiksi ver fås med. Som exempel är det viktigt att känna till kun hän isännöi kaupungin vastaanottoa yhteiskun- mottagning vid en samhällsvetenskaplig konferens kaupunkilaisten kokemuksista ja heidän tavoistaan hur invånarna upplever saker och ting och hur de så tatieteiden big dataa käsitelleessä konferenssissa. om big data. käyttää kaupunkia”, Cantell sanoo. att säga nyttjar sin stad”, fortsätter Cantell. ”He sanovat, että kunpa heilläkin olisi vastaavat ”De sade att tänk om de själva hade motsvaran- Häntä kiinnostaa myös se, miten Helsinki voisi Han är också intresserad av hur Helsingfors mahdollisuudet hyödyntää paikallisia julkisia tieto- de möjligheter att nyttja sina lokala offentliga data- hyödyntää nykyistä paremmin sitä kokemuspohjaa, bättre än hittills skulle kunna stöda sig på all den varantoja.” förråd.” joka kertyy jokaisen työpäivän aikana kaupungin erfarenhet som varje arbetsdag samlas hos stadens ”Helsingillekään kunnia ei ole tullut ilmaiseksi. ”Denna ära har Helsingfors inte fått gratis. Det omille 40 000 työntekijälle. ”He ovat asiantuntijoi- 40 000 anställda. ”De är sakkunniga inom sina om- Tämä ei olisi onnistunut ilman kaupungin johdon skulle inte ha gått vägen utan stadsledningens osvik- ta, jotka tarkastelevat kaupunkia mitä moninaisim- råden, och de ser på staden ur en myckenhet olika vankkumatonta tukea ja virkamiesten uurastusta.” liga stöd och tjänstemännens idoga arbete.” mista näkökulmista.” perspektiv.” Cantell muistuttaa myös, ettei urakka ole kos- Cantell påminner också om att man aldrig får tro Jotta tietokeskus kykenisi kokoamaan yhteen För att kunna bringa samman denna kunskaps- kaan valmis ja eturivissä kulkeminen vaatii jatkuvaa att man är färdig och att det krävs ständigt och mål- tätä tietomassaa niin kaupunkilaisilta ja yksityisil- massa från invånare och privatpersoner, ämbetsmän päämäärätietoista kehittämistä. medvetet utvecklande om man vill hållas i täten. tä kuin virkamiehiltä ja muilta asiantuntijoilta, sen och andra sakkunniga behöver Faktacentralen även Tietojärjestelmät, tilastot ja tutkimukset on ol- Datasystem, statistik och forskning har man va- on oltava tulevaisuudessakin hyvin verkostoitunut. i framtiden starka nätverk. lut tähän asti tapana tuottaa visusti virastojen seini- rit van vid att producera strikt inom ämbetsverkens ”Meidän pitää virittää tuntosarvemme havain- ”Vi ska vässa våra känselspröt så vi kan fånga en sisällä, ja siellä niitä on myös pääasiassa käytetty. hank och stör, och där har de i huvudsak använts. noimaan ympäröivää kaupunkielämää. Tässä on upp allt stadslivet omkring oss. Det gäller att kunna ”Tulevaisuudessa kaupunkilaisten pitää olla mu- ”I framtiden behöver invånarna tas med i produ- osattava ottaa kaikki irti sosiaalisista medioista ja ta ut allt av sociala media och övriga elektroniska in- kana kaupunkia koskevan tiedon tuottamisessa ja cerandet och tillämpandet av kunskap om staden. muista sähköisistä viestintäkanavista.” • formeringskanaler.” •

8 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 9 5 kaupunkikysymystä • 5 stadsfrågor Kiinnostava ajankohtainen kaupunki-ilmiö? • Ett intressant aktuellt stadsfenomen? ”Kaupunkiaktivismin kasvu Helsingissäkin ja sen jatkuva muuntuminen ovat olleet yksi viime vuosien kiehtova ilmiö. Se voi näyttäytyä muun muassa ruo- Viihtyisä paikka Helsingissä? • Ett trivsamt ställe i Helsingfors? kakulttuurina, kirpputoreina, paikallistapahtumina tai mielenosoituksina.” Timo Cantell: ”Pitkospuut Lammassaareen ovat yksi lempipaikoistani kau- ”De senaste åren har den ökande stadsaktivismen också i Helsingfors – och hur pungissa. Tunnelma on kaksijakoinen, koska samaan aikaan näkee metron ja den levt med sin tid – varit väldigt intressant att följa. Den kan ta sig uttryck i till ex- Hakanie- kuulee pelkkää linnunlaulua. Kaupunkikulttuuria aistin mielelläni text: empel matkultur, loppmarknader, lokala jippon eller demonstrationer.” • men torilla tai hallissa, toisaalta kahviloista Gran Delicato on sellainen paik- • ka, johon palaan säännöllisesti. ” Timo Cantell: ”Stockspången ut till Fårholmen är ett av mina älsklingsställen

i stan. Stämningen är lite kluven, i och med att man samtidigt ser metron men hör teksti vass teemu

bara fågelsång. Stadskultur känner jag gärna in på Hagnäs torg eller saluhallen där, n och bland caféerna är Gran Delicato ett ställe dit jag om och om igen återvänder.”

Viimeksi lukemasi kaupunkikirja? • Vilken stadsbok läste du sist?

”Voisin mainita James Joycen Odysseuksen, vaikka se onkin pitkän aikavälin i/jussi hellste projekti enkä ole vielä päässyt aivan loppuun. Dublinin kadut ja maamerkit ovat kirjassa tärkeässä osassa. Luen sitä Leevi Lehdon suomennoksena, joka on täynnä tietoa ja alaviitteet vievät joskus suuren osan sivusta.” visit helsi nk ”Jag kunde nämna James Joyces Odysseus, fastän det är ett långtidsprojekt och jag ännu inte kommit riktigt till slutet. Gatorna och landmärkena i Dublin spelar en viktig roll i boken. Jag läser den i Leevi Lehtos finska översättning, som är så full av information att fotnoterna ibland tar en stor del av sidan.”

Kaupunkitutkimus, joka kannattaa lukea? • En stadsstudie som det lönar sig att läsa? ”Yritän itse lukea kerran vuodessa Louis Wirthin artikkelin Urbanism as a Way of Life. Olen sosiologi, ja tieteenalan hyveisiin kuuluu perinteisesti klas- sikkojen selailu. Joidenkin lähteiden mukaan tämä taitaa muuten olla sosiolo- gian siteeratuin artikkeli.” ”Jag försöker själv en gång om året läsa Louis Wirths artikel Urbanism as a Way of Life. Jag är sociolog, och till dygderna inom vår disciplin hör att bläddra i klassikerna. Enligt vissa källor torde detta för övrigt vara den mest citerade artikeln inom sociologi.”

Kerro kaupunkifakta, jolla on sinulle henkilökohtainen merkitys. Nämn ett stadsfakta som haft stor betydelse för dig personligen. ”Merenrannan pituus on minulle juoksijana konkreettinen fakta, koska lenk- keilen usein Helsinginniemellä rantoja pitkin. Helsingillä on rantaviivaa yli 130 kilometriä, tarkkaa lukemaa en tosin osaa sanoa!” ”Havsstrandens längd är ett konkret faktum för mig som löpare, eftersom jag ofta tar mina joggingrundor längs Helsingforsnäsets stränder. Över 130 kilometer strandlinje har ju Helsingfors – exakt på metern vet jag inte.”

10 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 11 n Vesa Keskinen

i/jussi hellste Koulu opettaa

visit helsi nk myös elämää varten kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja miten niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Skolan lär också för livet då det talas om skolorna i Finland fäster man ofta uppmärksamhet vid elevernas framgångar i läroämnen och i internationella jämförelser. Eller så ser man på resurserna, till exempel antalet gymnasier, gruppstorlekar i skolorna eller datateknisk utrustning. Sällan sägs det särskilt mycket om innehållet i lärdomen eller hur den undervisas och studeras. Ännu mindre vet vi om vilka kunskaper och färdigheter eleverna upplever att de fått.

uosittain toteutettava­ Nuo- ngdomsbarometern, som upp­ risobarometri mittaa 15–29-vuoti- repas varje år, sonderar värderingar aiden suomalaisten nuorten arvoja och inställningar bland 15–29-åring- ja asenteita. Pysyvien perusteemojen, ar i Finland. Förutom de varaktiga työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seu- grundtemana arbete och utbildning rattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen har barometern länge mätt sådant som vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen samhälleligt påverkande, boende, framtid och socialt elämä sekä tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin. liv, samt belåtenhet med olika livsområden. Special- Tämän vuoden tutkimuksen erityisteemana oli ar- tema för barometern år 2015 var hantering av varda- jenhallinta. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1 894 gen. Enkäten besvarades av 1 894 unga, varav 269 var nuorta, joista helsinkiläisiä oli 269. från Helsingfors. Helsingin kaupunki päätti osallistua vuoden Helsingfors stad beslöt delta i barometern 2015 2015 tutkimukseen 1000 nuoren lisäotoksella. Li- med ett tilläggsurval à 1 000 unga. Behovet av ett säotoksen tarve syntyi Nuorten hyvinvointikerto- extra­ urval konstaterades då Välfärdsberättelsen om musta1 tehtäessä, kun huomattiin, että monia vali- de unga i Helsingfors (www.nuortenhyvinvointi- kertomus.fi) uppgjordes och man märkte att många 1) www.nuortenhyvinvointikertomus.fi

12 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 13 taulukko 1. Kuinka paljon koulussa oppii seuraavia asioita (N=1002), % tabell 1. Hur mycket om följande saker lär man sig i skolan (N=1002), %

▪ Välfärdsberättelsen om unga lyfte fram paljon + ▪ Nuorten hyvinvointikertomuksesta erittäin jonkin erittäin de ungas erfarenhet att man i skolan inte får eos ei paljon nousi esiin nuorilta saatu kokemus siitä, (N=1002), % paljon paljon verran lainkaan tillräckliga färdigheter för att kunna klara sig väldigt mycket svårt lite mycket + että koulusta ei saa riittävästi taitoja, mycket att säga grann ingenting väldigt i livet. Till exempel konsten att söka arbete mycket joilla pystyy pärjäämään. Esimerkiksi undervisas inte tillräckligt. (Högnabba et al. Ongelmien ratkaisutaidot työnhakutaitoja ei opeteta riittävästi 2014, 15). 6,3 50,6 0,8 38,5 3,9 56,9 (Högnabba, Ranto ym. 2014, 15). Problemlösning Oppimaan oppiminen Inlärning 13,8 50,0 1,0 32,7 2,6 63,8 Vuorovaikutustaidot Växelverkan 19,3 47,3 1,0 29,0 3,3 66,6 tun viitekehyksen mukaisia indikaattoritietoja ei indikatorer som skulle ha behövts inte fanns att få. Oman koulutuspolun löytyminen ollut saatavissa. Valtakunnallisen kyselyn lomaket- Så den riksomfattande enkätens blankett justerades, Hitta sin egen utbildningsväg 9,0 37,8 0,8 42,7 9,8 46,8 ta muokattiin ja joitakin kysymyksiä esitettiin vain och vissa frågor ställdes enbart till helsingforsbor. Työelämätaidot helsinkiläisille. Helsingin aineisto kerätiin puhelin- Materialet för Helsingfors insamlades genom en te- Arbetslivsfärdigheter 4,1 24,9 1,0 51,5 18,6 29,0 haastatteluina helmi–maaliskuussa 2015. lefonenkät i februari–mars 2015. Oman ammattihaaveen löytyminen Hitta sitt eget drömyrke 7,2 23,7 0,9 48,7 19,5 30,9 Valmiuksia tulevaisuutta varten Färdigheter för framtiden Työnhakuun liittyvät taidot 6,6 21,5 0,7 47,4 23,9 28,1 Koulumaailmaan liittyviä kysymyksiä tutkittiin Frågor som gällde skolvärlden sonderades i Hel- Färdigheter i att söka arbete Helsingissä yhdeksän väittämän avulla. Mitä nuoret singfors med hjälp av nio påståenden om vad de Arkielämän taidot (asunnon haku, olivat mielestään peruskoulussa ja lukiossa tai am- unga tyckte att de lärt sig i grundskolan och gymna- taloudenhoito, velka) Vardagslivsfärdigheter (söka bostad, 3,1 11,9 0,9 41,7 42,4 15,0 mattikoulussa oppineet? siet eller yrkesskolan. sköta hushållet, skulder) Seuraavassa taulukossa kysytyt asiat on järjestet- De saker som frågorna i följande tabell gällde har Raha-asioiden hoitaminen ty paljon-sarakkeen mukaiseen järjestykseen. Vasta- ordnats i samma ordning som i kolumnen mycket.­ Sköta sina penningangelägenheter 1,9 11,1 1,2 47,8 38,0 13,0 uksista nousee kärkeen kolme koulussa opittua asi- Tre saker man lärt sig i skolan framträder starkt: aa: ongelmien ratkaisutaidot, oppimaan oppiminen kunskaper i problemlösning, inlärning och växel- ja vuorovaikutustaidot. Tulos yllättää positiivisesti. verkan. Detta rön är en glad överraskning. De unga i Suomalainen koulu antaa nuorten mielestä paljon Finland tycker att skolan ger dem många färdigheter valmiuksia tulevaisuuteen. Koulu opettaa muutakin för framtiden. Skolan lär ut också annat än baskun- Tulos vastaa hyvin koulutukselle asetettuja vaa- på skolan. De två saker som placerade sig högst, dvs. kuin perustietoja eri aineista. skaper i olika ämnen. timuksia. Kaksi kärkeen noussutta asiaa, ongelmien problemlösningsförmåga och inlärningskunskap, Edellä mainitussa Nuorten hyvinvointikerto- Som referensram för sin beskrivning av väl- ratkaisutaidot ja oppimaan oppiminen ovat luon- är något som man i skolorna inte lär ut som sådana muksessa hyvinvoinnin kuvaamisen viitekehykseksi måendet tog Välfärdsberättelsen om unga en teo- teeltaan sellaisia, joita koulussa ei suoraan opeteta i något läroämne. Det handlar om kunskaper som valittiin Nobel-taloustieteilijä Amartya Senin ja filo- ri om möjligheter att förverkliga. Den är utvecklad missään oppiaineessa. Kyse on kouluvuosien aikana man fått under åren i skolan. Problemlösningsför- sofi Martha Nussbaumin kehittämä toimintamah- av nobel­prisvinnaren Amartya Sen och filosofen kasautuneista taidoista. Ongelmien ratkaisutaidot måga brukar snarare förknippas med universitets- dollisuuksien teoria. Martha Nussbaumin mukaan Martha­ Nussbaum. Enligt Martha Nussbaum (se liitetään pikemminkin yliopisto-opintoihin ja siellä- studier, och närmast i slutarbetesskedet. (ks. Hart, Biggeri & Babic 2014, 24–25, 51) koulu- Hart, Biggeri & Babic 2014, 24–25, 51) borde under- kin pro gradu -vaiheeseen. Förmåga till växelverkan behövs däremot allt tuksen tulisi tarjota lapsille ja nuorille taitoja kriit- visningen ge de unga kunskap i kritiskt tänkande, Vuorovaikutustaitoja sitä vastoin tarvitaan yhä mera, och sådant kan läras ut. Klassandan i skolorna tiseen ajatteluun, vuorovaikutustaitoihin ja oppi- växelverkan och inlärningsteknik. enemmän ja niitä voidaan myös opettaa. Koulujen har enligt 2013 år skolhälsoenkät stadigt förbättrats maan oppimiseen. I och för sig kunde resultatet ha varit lite annor- luokkahenki on vuoden 2013 kouluterveyskyselyn sedan år 20062. Den förbättrade klassandan har en- Tulos saattaisi tosin olla hieman erilainen, jos lunda om svarsalternativen också omfattat mera mukaan parantunut tasaisesti vuodesta 20062. Pa- ligt forskningen i någon mån att göra med att elever- vastausvaihtoehdoissa olisi ollut valittavana tavan- konventionella färdigheter såsom språkkunskaper rantunut luokkahenki liittyy tutkimusten mukaan nas sociala färdigheter förbättrats. Som exempel kan omaisempia koulun opettamia asioita kuten esimer- eller historiekunskap. ett andligt klimat som uppmuntrar att uttrycka åsik- kiksi kielitaito ja historian tuntemus. Dessa rön motsvarar de förväntningar som ställts 2) www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuo- ter förbättra inlärningsresultaten. rovaikutus

14 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 15 kuvio 1. Koulussa oppii paljon tai erittäin paljon seuraavia asioita, vastaukset ikäryhmittäin (%), N=1002 figur 1. Svar åldersgruppsvis på vilka saker man lär sig mycket eller väldigt mycket i skolan (%), N=1002 tehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteis- Manliga och kvinnliga svarare gav mycket likar- ta oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yh- tade svar. Endast i växelverkan upplevde sig damer- dessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista.“ na ha fått mera utbildning än herrarna. Skillnaden Vuorovaikutustaidot VuorovaikutustaidotVäxelverkan Miehet ja naiset vastasivat väittämiin yhteneväs- var statistiskt signifikant. Växelverkan ti. Ainoastaan vuorovaikutustaitoja naiset mainitsi- De allra yngsta svararna, dvs. 15-19-åringarna, Oppimaan oppiminen vat saaneensa koulusta enemmän kuin miehet. Ero uppger sig klart mera än de övriga svararna ha lärt Oppimaan oppiminenInlärning Inlärning oli tilastollisesti merkitsevä. sig alla de saker frågorna gällde – utom växelverkan Nuorimmat vastaajat eli 15–19-vuotiaat kertoivat – i skolan. Detta torde förklaras av att skolan finns Ongelmien ratkaisutaidot oppineensa koulussa, vuorovaikutustaitoja lukuun starkt med i de yngstas vardag, så de saker som frå- Ongelmien ratkaisutaidotProblemlösning Problemlösning ottamatta, kaikkia kysyttyjä asioita selvästi enem- gorna gäller får lätt en rentav överpositiv laddning.

Oman koulutuspolunOman koulutuspolun löytyminen män kuin muut vastaajat. Tämä selittynee sillä, että Av svararna i Helsingfors satt ännu över hälften Hitta löytyminen sin egen utbildningsväg - Hitta sin nuorimpien arjessa koulu on vahvasti mukana arjes- på skolbänken eller studerade. En dryg tredjedel ar- egen utbildningsväg sa, joten kysytyt asiat saavat helposti jopa ylipositii- betade. De som studerade höll märkbart mera än de Oman Omanammattihaaveen ammattihaaveen löytyminen visia latauksia. som förvärvsarbetade med om tre saker som skolan löytyminenHitta sitt eget - Hitta drömyrke sitt eget drömyrke Helsinkiläisistä vastaajista yli puolet oli vie- lärt dem, nämligen: lä koulun penkillä tai opiskeli. Reilu kolmasosa oli • Problemlösningsförmåga Työelämätaidot ArbetslivsfärdigheterTyöelämätaidot Arbetslivsfärdigheter töissä. Opiskelijat olivat kolmen väittämän kanssa • Hitta sitt eget drömyrke työssäkäyviä useammin samaa mieltä. Nämä olivat • Sköta sina penningangelägenheter. • Työnhakuun liittyvät taidot ongelmien ratkaisutaidot, oman ammattihaaveen TyönhakuunFärdigheter liittyvät i att söka taidot arbete IkäryhmätIKÄRYHMÄT Färdigheter i att söka arbete ÅldersgrupperÅLDERSGRUPPER löytyminen ja raha-asioiden hoitaminen. • Arkielämän taidot (asunnon haku, taloudenhoito,Arkielämän taidot velka) KaikkiKaikki |- Alla Alla (asunnon haku, Vardagslivsfärdighetertaloudenhoito, velka) Vardagslivsfärdigheter 15-1915–19 (N=150)(N=150) (söka(söka bostad, bostad, sköta sköta hushållet, hushållet, skulder)skulder) 20-2420–24 (N=396) Raha-asioiden hoitaminen SkötaRaha-asioiden sina penningangelägenheter hoitaminen 25-2925–29 (N=456)(N=456) Sköta sina penningangelägenheter

0 20406080 0 20 40 60 80% %

jossain määrin oppilaiden sosiaalisten taitojen pa- Enligt enkäten Ung i Helsingfors 2011 hade rantumiseen. Esimerkiksi mielipiteiden ilmaisuun arbetsförhållandena i skolorna utvecklats till rohkaiseva ilmapiiri saattaa parantaa oppimistulok- det bättre åren 2000–2011 (Keskinen & Nyholm sia. 2012). Detta märktes i synnerhet på att eleverna Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen mukaan upplevde att deras påverkningsmöjligheter ökat koulun työskentelyolosuhteet kehittyivät parem- och de hade större frihet att uttrycka sig själva i paan suuntaan vuosina 2000–2011 (Keskinen & Ny- klassen. holm 2012). Tämä näkyi erityisesti oppilaiden koke- Den målsättning som Helsingfors stads utbild- mana vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä ja ningsverks läroplan uttrycker tycks ha efterlevts vapaampana itseilmaisuna luokkatilanteessa. bra, nämligen att skolans värderingar och grund- Helsingin kaupungin opetusviraston opetus- läggande uppdrag blir förverkligade genom skolor- dt

suunnitelman tavoite vuodelta 2011 näyttää toteutu- nas arbetssätt och att inlärning genom växelverkan, n neen hyvin: ”Helsingissä koulun työtapojen kautta undervisning i att lära sig, arbete tillsammans och toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perus- aktivt deltagande stärks. immo bra k

16 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 17 VaikuttamallaVaikuttamalla ostospäätöksillä ostospäätöksillä GenomGenom köpbeslut köpbeslut

ToimimallaToimimalla porukalla porukalla jonkin Nuori vaikuttaa jonkin asian asian puolesta puolesta tai tai vastaan vastaan Verka förVerka eller för emoteller emot någonting någonting i igrupp grupp ostopäätöksillä ToimimallaToimimalla verkkoyhteisöissä verkkoyhteisöissä Verka Verkainom inom en webbgemenskap en webbgemenskap TuottamallaTuottamalla kuvia, kuvia,musiikkia, musiikkia, juttuja juttuja verkkoon verkkoon ja porukalla Lägga ut bilder, musik, artiklar på webben Lägga ut bilder, musik, artiklar på webben EsiintymälläEsiintymällä tapahtumissa/tilaisuuksissa tapahtumissa/

o

k Uppträda vid tillställningar/happeningstilaisuuksissa Unga påverkar Uppträda vid tillställningar/happenings Järjestämällä tapahtumia OrdnaJärjestämällä tillställningar/happenings tapahtumia genom köpbeslut Ordna tillställningar/happenings

lauri rot

och i grupp TekemälläTekemällä vapaaehtoistyötä vapaaehtoistyötä DeltaDelta i frivillgarbete i frivillgarbete

ToimimallaToimimalla järjestöissä järjestöissä VerkaVerka inom inom ideella ideella föreningar föreningar itä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yh- ad avser man idag med samhälleligt delta- KeskustelemallaKeskustelemalla poliittisista poliittisista asioista teiskunnallisella osallistumisella ja vaikut- gande och påverkande bland unga? Traditio- asioista sosiaalisessasosiaalisessa mediassa mediassa tamisella? Perinteinen järjestöosallistu- nell föreningsverksamhet och partipolitisk DiskuteraDiskutera politiska politiska ärenden ärenden i sociala i sociala media media Mminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria verksamhetV har inte på länge intresserat de unga. I VaikuttamallaVaikuttamalla taiteen taiteen keinoin keinoin PåverkaPåverka genom genom konst konst innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret stället deltar de på andra sätt. KaikkiKaikki -| SamtligaSamtliga osallistuvat muulla tavalla. Av dem som svarat på Ungdomsbarometern år MuullaMuulla tavoin tavoin På något annat sätt NainenNainen - | Kvinna Vuoden 2013 nuorisobarometriin (Myllyniemi 2013 (Myllyniemi 2014, 21) deltog sju procent i poli- På något annat sätt MiesMies - | Man 2014, 21) vastanneista seitsemän prosenttia oli mu- tisk verksamhet. Enligt undersökningen Ung i Hel- ToimimallaToimimalla oppilaskunnassa oppilaskunnassa Verka inom elevkåren kana poliittisessa toiminnassa. Nuoret Helsingissä singfors 2011 (Keskinen & Nyholm 2012, 112) ver- Verka inom elevkåren 2011 -tutkimuksen (Keskinen & Nyholm 2012, 112) kade fem procent av 11–18-åringarna via en ideell ­ 0 20 40 60 80 % mukaan 11–18-vuotiaista nuorista viisi prosenttia organisation, och till en politisk ungdomsorgani- 0 20 40 60 80 % toimi järjestöjen kautta ja poliittisiin nuorisojärjes- sation hörde endast tre procent av de unga. Men töihin kuului vain kolme prosenttia nuorista. Nuo- de unga deltar och påverkar samhälleligt på många kuvio 2. Helsinkiläisnuorten (15–29-vuotiaat) vaikuttaminen lähiympäristönsä tai yhteiskunnan asioihin 12 kk aikana (N=1002) ret osallistuvat ja vaikuttavat nyky-yhteiskuntaan andra­ sätt idag. figur 2. Påverkande av saker i närmiljön och samhället bland 15-29-åringar i Helsingfors under de senaste 12 månaderna (N=1002) kuitenkin monilla muilla tavoilla. Vilka dessa andra sätt var ville helsingforsfrå- Tätä jotakin muuta selvitettiin vuoden 2015 nuo- gorna i Ungdomsbarometern 2015 klarlägga. Bland risobarometrin Helsinki-kysymyksissä. Kaksitois- de nya infallsvinklarna i blocket med tolv frågor losten vertailtavuutta heikentää se, että Helsingis- singfors gällde en ett år lång period, mot att år 2013 takohtaisen kysymyskokonaisuuden uusina näkö- kan nämnas sociala media och verksamhet på egen sä toimintaa mitattiin vuoden ajanjaksolta, kun taas i riksenkäten inte ha haft någon tidsavgränsning. kulmina mainittakoon sosiaalinen media ja itse tai hand eller i grupp. Av de saker frågorna gällde var vuoden 2013 valtakunnallisessa tutkimuksessa aika- Vanligaste sättet bland unga i Helsingfors att -på porukalla tekeminen. Kysytyistä asioista viisi olivat fem samma som vid barometern år 20133. Rönens rajausta ei ollut. verka världens gång är att medvetet fatta mera ekolo- samoja kuin vuoden 2013 nuorisobarometrissa13. Tu- jämförbarhet försämras av att frågan år 2015 i Hel- Ostopäätöksillä ekologisempien valintojen teke- giska köpbeslut. Det hade 75 procent av de unga gjort. minen on helsinkiläisnuorten yleisin käsitys omas- Vid Ungdomsbarometer 2013 hade 60 procent av sva- 3) On huomioitava, että osa esitetyistä kysymyksistä oli melko yleis- 3) Vi bör beakta att en del av de frågor som ställdes var av ganska allmän luontoisia, joten vastaajat saivat itse määritellä, mitä he vastauksillaan natur, så att svararna själva fick förklara vad de menade med sina svar. Så ta tavastaan vaikuttaa maailman menoon. Näin oli rarna påverkat genom sina köpbeslut (Myllyniemi tarkoittivat. Näin meneteltiin myös vuoden 2013 nuorisobarometris- hade man också gjort vid Ungdomsbarometern 2013. I en telefoninter- menetellyt 75 prosenttia nuorista. Vuoden 2013 nuo- 2014, 27). Av de saker frågorna gällde var påverkande sa. Puhelinhaastattelussa varsinainen kysymys unohtuu helposti, kun vju glöms den egentliga frågan lätt bort om den består av många delar. risobarometrissa ostopäätöksillä oli vaikuttanut 60 genom köpbeslut den mest individuella lösningen. De vastataan moniosaiseen kysymykseen. Voidaan esittää pieni epäilys Och vi kan uttrycka ett litet tvivel huruvida till exempel allt deltagande prosenttia vastaajista (Myllyniemi 2014, 27). Os- övriga handlade mera om kollektivt beteende. siitä, että esimerkiksi kaikki toiminta verkkoyhteisössä tai esiintymiset i webbgemenskaper eller framträdanden vid tillställningar verkligen tilaisuuksissa olisivat todella vaikuttamista lähiympäristöön tai yhteis- innebär påverkan av närmiljön eller samhället. Med en formulärenkät topäätöksellä vaikuttaminen on kysytyistä asioista Nästan varannan ung i Helsingfors uppgav att de kuntaan. Lomakekyselyssä saataisiin ehkä pienempiä yhteiskunnallisia skulle den samhälleliga påverkan få en mindre roll då den egentliga frå- luonteeltaan eniten yksilöllinen ratkaisu; muut ovat i grupp verkat för eller mot någon sak. Lite färre, 41 vaikuttamisosuuksia, kun varsinainen kysymys on koko ajan silmien gan hela tiden syns på pappret. ehkä enemmän kollektiivista toimintaa. procent, hade påverkat genom något slags webbge- edessä nähtävillä. menskap.

18 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 19 Porukalla jonkin asian puolesta tai jotakin vas- Omkring var tredje ung i Helsingfors hade delta- n taan ilmoitti vaikuttavansa lähes joka toinen helsin- git i frivilligarbete. Det är en klart mindre andel än vid kiläisnuori. Verkkoyhteisössä vaikuttaneita oli hie- den riksomfattande barometern år 2013, där 43 pro- man vähemmän, 41 prosenttia vastanneista. cent av svararna uppgav sig ha deltagit i frivilligarbete. Vapaaehtoistyötä helsinkiläisistä oli tehnyt noin Skillnaden kan bero på ovan nämnda skillnad i tids- i/jussi hellste joka kolmas. Tämä on selvästi pienempi osuus kuin avgränsning för frågorna. Att delta i ideella organisa- vuoden 2013 valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa tioners arbete är lite ovanligare än frivilligarbete. Att vapaaehtoistyötä oli tehnyt 43 prosenttia vastaajista. delta i ideella organisationers arbete kan också tolkas visit helsi nk Ero saattaa johtua edellä mainitusta erosta kysymys- omfatta finansering åt organisationerna. ten aikarajauksessa. Järjestöissä toimiminen on hie- Genom konsten uppgav sig var fjärde ung i Hel- man vähäisempää kuin vapaaehtoistyö. Järjestöissä singfors ha påverkat. Det är en stor andel jämfört toimimiseen voi tulkita kuuluvan myös järjestöjen med den riksomfattande barometern 2013, där mot- rahoittamisen. svarande andel var 16 procent – utan tidsavgräns- Taiteen keinoin mainitsi vaikuttaneensa joka ning (Myllyniemi 2014, 27). I Helsingfors ligger neljäs helsinkiläisnuori. Osuus on suuri verrattuna många av läroninrättningarna inom konst, inklusive vuoden 2013 valtakunnalliseen kyselyyn, jossa vas- de konstinriktade gymnasierna, så det finns gott om taava osuus ilman vuoden aikarajausta oli 16 pro- potential i staden för att påverka genom konst. senttia. (Myllyniemi 2014, 27). Helsinkiin on keskit- Svararnas ålder och kön särskilde svaren på vis- tynyt monia taidealan oppilaitoksia mukaan lukien sa frågor. Av kvinnorna hade 80 procent gjort etiskt taidepainotteiset lukiot, joten potentiaalisia taiteen och/eller miljövänligt selektiva köpbeslut, av män- keinoin vaikuttajiakin on paljon. nen 67 procent. Statistiskt är detta en mycket signi- Vastaajan ikä ja sukupuoli erottelivat vastaajia fikant skillnad. Även deltagande i frivilligarbete är muutamassa väittämässä. Naisista 80 prosenttia oli vanligare bland kvinnor än män. I webbgemenska- harrastanut eettisesti ja/tai ympäristöystävällises- perna är däremot männen aktivare. ti valikoivaa ostamista, miehistä 67 prosenttia. Ero Den fråga som gäller påverkan inom elevkåren on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös vapaaeh- berör närmast bara den yngsta gruppen, 15-19-åring- toistyö on enemmän naisten kuin miesten toimin- arna. Var femte (22 %) hade verkat inom elevkåren. taa. Sen sijaan verkkoyhteisöissä miehet toimivat Påverkan genom köpbeslut och inom organisatio- naisia yleisemmin. ner ökar med åldern. Kysymys oppilaskunnissa vaikuttamisesta koskee­ Rönen bygger på helsingforsdelen – ett tilläggs- lähinnä vain nuorinta 15–19-vuotiaiden ikäryhmää. urval à 1000 unga – i den riksomfattande Ungdoms- Heistä joka viides (22 %) oli toiminut oppilaskunnas- barometern 2015. 15–29-åringar intervjuades per te- sa. Ostopäätöksiin vaikuttaminen ja järjestöissä toi- lefon. Materialet insamlades i februari-mars 2015. • miminen lisääntyvät iän myötä. Tulokset perustuvat valtakunnallisen Nuoriso- barometri 2015:n Helsinki-osion tuhannen nuoren Lähteet | Källor: Helsingin kaupungin tietokeskus. lisäotokseen. Puhelinhaastattelun kohteena olivat Tutkimuksia 2012:2. Hart Caroline Sarojini, Biggeri Mario & Babic Bernhard (eds.) 15–29-vuotiaat. Aineisto kerättiin helmi–maalis- Myllyniemi Sami (2014): Vaikuttava (2014). Agency and Participation in Childhood and Youth kuussa 2015. • osa. Nuorisobarometri 2013. International Applications of the Capability Approach in Opetus- ja kulttuuriministeriö. Schools and Beyond. Bloomsbury.

Nuorisoasian neuvottelukunta. dt

Vesa Keskinen on Helsingin kaupungin tietokes- n Högnabba Stina, Sanna Ranto, Vesa Keskinen, Pirjo Mattila, Nuorisotutkimusverkosto. kuksen tutkija. Tiina Nurmi & Harri Taponen (2014). Kooste nuorten Opetusvirasto (2011). hyvinvointikertomuksesta 2014. Helsingin kaupungin Helsingin kaupungin bra immo Vesa Keskinen tietokeskus. Työpapereita 2014:3. k är forskare vid Helsingfors stads suomenkielisten peruskoulujen faktacentral. Keskinen Vesa & Anna Sofia Nyholm (2012). Nuoret opetussuunnitelman muutokset ja Helsingissä 2011. Vapaalla, kouluissa, vaikuttamassa. täydennykset. 12.5.2011.

20 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 21 n i/jussi hellste visit helsi nk

» Mitä Vad säger Helsingin valresultatet vaalitulokset kertovat ur lokalperspektiv alueittain tarkasteltuina? i Helsingfors?

22 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 23 Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun Suutarila Puistola Tuomarinkylä muassa, että kannatus jakautui ­joillakin Östersundom Jakomäki Itä- Malmi Helsingin alueilla monen puolueen kesken, Kaarela Pakila Länsi-Pakila Pukinmäki kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät Mellunkylä Pitäjän- Oulunkylä mäki Maunula varsin vahvasti kahdelle puolueelle. Haaga Latokartano Myllypuro Vanha- Vuosaari kaupunki Vartiokylä Munkki- Pasila Sini Askelo niemi Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Taka-Töölö Kulosaari Kallio

Laajasalo Valresultaten vid riksdagsvalet visar­ bland Vironniemi Kampinmalmi Lautta- annat att väljarstödet i vissa ­delar av Hel- saari Ullanlinna Äänestysprosentti Valdeltagande singfors splittrat upp sig på många partier, 80,0–85,3 75,2–79,9 70,0–75,1 medan det i andra starkt riktat in sig på bara 60,6–69,9 två partier. © Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015

kartta 1: Äänestysaktiivisuus (%) Helsingin peruspiireissä eduskuntavaaleissa 2015 karta 1: Valdeltagande (%) i distrikten i Helsingfors vid riksdagsvalet 2015

elsinkiläisistä äänioikeutetuista id riksdagsvalet våren 2015 röstade­ %) peruspiireissä. Alimmillaan äänestysaktiivisuus näst högsta med 85,2 procent. Lägst var valdeltagan- 75,1 prosenttia äänesti vuoden 75,1 procent av de röstberättigade i oli Jakomäen (60,6 %) ja Mellunkylän (65,8 %) pe- det i Jakobacka (60,6 %) resp. Mellungsby (65,8 %) 2015 eduskuntavaaleissa. Se on Helsingfors. Det var en lite mindre ruspiireissä. distrikt. hiukan vähemmän kuin vuonna andel än vid riksdagsvalet 2011, då Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna ää- I femton av Helsingfors 34 distrikt steg valdel- 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5 procent röstade. Ändå var hel- nestysaktiivisuus nousi viidessätoista 34 perus- tagandet jämfört med riksdagsvalet 2011. Mest steg H75,5 prosenttia. Helsinkiläiset kävivät äänestämässä Vsingforsbornas valdeltagande fortfarande aktiva- piiristä. Äänestysaktiivisuus nousi eniten Län- det i Västra Baggböle, med 1,5 procentenheter, och edelleen muuta Suomea aktiivisemmin. Äänestys- re än medeltalet i hela landet, där 70,1 procent av si-Pakilassa, 1,5 prosenttiyksikköä, ja Alppiharjun Åshöjden med 1,2 dito. Mest sjönk valdeltagandet i aktiivisuus koko maassa oli 70,1 prosenttia. de röstberättigade­ röstat. peruspiirissä, 1,2 prosenttiyksikköä. Äänestysak- distrikten Botbyåsen och Mellungsby, med 2,1 resp. tiivisuuden lasku oli voimakkainta Vartioharjun ja 2,4 procentenheter. Mellunkylän peruspiireissä, joissa pudotusta oli 2,1 Tuomarinkylässä äänestettiin vilkkaimmin Livligaste valdeltagandet i Domarby ja 2,4 prosenttiyksikköä. Helsingissä peruspiirien korkein äänestysprosentti Av distrikten i Helsingfors hade Domarby högsta oli Tuomarinkylän (86,6 %) ja Länsi-Pakilan (85,2 valdeltagandet, 86,6 procent, och Västra Baggböle » 24 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 25 Peruspiirin eniten kannatusta saanut puolue / Det parti som fick mest röster KESK / C Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus KOK / Saml ylittää Helsingin alle Helsingin keskitason keskitason Äänestys- PS / Sannf Valdeltagandet Valdeltagandet aktiivisuus Koko maa högre än lägre än Helsingissä SDP stadsmedeltalet stadsmedeltalet Hela landet 75,1 % VIHR / Gröna Helsinki KOK Saml KOK Val- Helsingfors VIHR Gröna VIHR deltagandet VAS / VF SDP SDP SDP i Helsingfors Sannf 75,1 % RKP / SFP PS PS

KD Suutarila Puistola Östersundom Muut / Övriga Tuomarinkylä Jakomäki 0 5 10 15 20 25 30 % Kaarela Itä-Pakila Malmi Länsi-Pakila Pukinmäki kuvio 1: Puolueiden kannatus Helsingissä ja Suomessa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Mellunkylä figur 1: Partiernas väljarstöd i Helsingfors och hela Finland vid riksdagsvalet 2015. Pitäjänmäki Manula Oulunkylä Haaga Latokartano Myllypuro Vuosaari Helsinkiläiset äänestävät yhä eri tavoin kuin Helsingforsborna röstar fortfarande Vanhakaupunki Vartiokylä muu Suomi annorlunda än medelfinländaren Munkkiniemi Herttoniemi Helsingissä eniten kannatusta saanut puolue oli ko- Det parti som fick största väljarstödet i Helsingfors Reijola Vallila koomus, joka sai 26 prosenttia äänistä. Seuraavaksi var Samlingspartiet, med 26 procent av rösterna, Alppiharju Kulosaari Kallio suurimmat puolueet ovat vihreät, 18,8 prosenttia ää- följt av De Gröna (18,8 %) och Socialdemokrater- Taka-Töölö nistä ja SDP, 15,5 prosenttia äänistä. Koko maan suu­ na (15,5 %). I Finland som helhet gavs mest röster åt Vironniemi Laajasalo rin puolue oli keskusta (21,1 %), seuraavana kokoomus Centerpartiet (21,1 %), Samlingspartiet (18,2 %) och Kampinmalmi (18,2 %) ja kolmantena perussuomalaiset (17,7 %). Sannfinländarna (17,7 %). Helsinki poikkeaa poliittiselta kuvaltaan muus- Till sin politiska profil avviker Helsingfors från övri- Lauttasaari Ullanlinna ta Suomesta, vaikka yhdistävänä tekijänä onkin ko- ga Finland, trots att en förenande faktor är att Sam- koomuksen kuuluminen kolmen suuren puolueen lingspartiet hör till de tre stösta partierna (Figur 1). joukkoon (Kuvio 1). Selvimmin ero Helsingin ja Klarast syns skillnaden mellan Helsingfors och öv- muun Suomen välillä näkyy keskustan ja vihreiden riga Finland på Centerns och De Grönas väljarstöd. © Helsingin kaupunkimittausosasto. Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015 kannatuksessa. Kun keskustan kannatus Helsingis- I Helsingfors var Centerns väljarstöd 7,2 procent, i sä oli 7,2 %, kannatti keskustaa suomalaisista 21,1 %. Finland som helhet 21,1 procent. De Grönas väljar- kartta 2: Peruspiirissä eniten kannatusta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saanut puolue Vihreiden kannatus Helsingissä oli vuorostaan 18,8 stöd var 18,8 procent i Helsingfors, mot 8,5 procent karta 2: Distrikten i Helsingfors enligt vilket parti som fått mest röster vid riksdagsvalet 2015 % ja koko maassa 8,5 %. i hela landet. Kokoomus oli suurin puolue yhdeksässätoista Samlingspartiet var största parti i 19 av Helsing- Helsingin 34 peruspiiristä (ks. Kartta 2). Korkeim- fors 34 distrikt (se Karta 2). Störst var partiets väl- Vihreät oli suurin puolue kaikissa Keskisen Gröna största parti och dessutom i distrikten Ladu- millaan kokoomuksen kannatus oli Tuomarinkylän jarstöd i distriktet Domarby, där 45,1 av dem som suurpiirin peruspiireissä sekä Latokartanon ja Hert- gården och Hertonäs. De Grönas väljarstöd var som peruspiirissä, missä puoluetta kannatti 45,1 prosent- hade röstat stödde Samlingspartiet. I en stor del av toniemen peruspiireissä. Vihreiden kannatus ylsi högst 28,6 procent, nämligen i distrikten Berghäll tia äänestäneistä. Suurella osalla kokoomuksen vah- de områden där Samlingspartiet fick många röster korkeimmillaan 28,6 prosenttiin Kallion ja Alppi- och Åshöjden. I De Grönas starka områden var val- voista kannatusalueista myös äänestysprosentti oli var valdeltagandet också högre än stadsmedeltalet. harjun peruspiireissä. Äänestysprosentti vihreiden deltagandet högre än stadsmedeltalet i alla distrikt i kaupungin keskitasoa korkeampi. I alla distrikt i Mellersta stordistriktet var De vahvoilla kannatusalueilla ylitti kaupungin keski- Mellersta stordistriktet utom Böle.

26 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 27 Keskim. kannatuksensa ylittäneitä puolueita Selvimmin ero Helsingin Partier som överskred sitt eget stadsmedeltal 2

3–4 Suutarila ja muun Suomen välillä näkyy Puistola Östersundom 5–6 Tuomarinkylä keskustan ja vihreiden kannatuksessa. Jakomäki

Kaarela Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi- Pakila tason Keskisen suurpiirin peruspiireissä Pasilaa lu- Socialdemokraterna var största parti i distrikten Mellunkylä Pitäjän- Oulunkylä kuun ottamatta. Kårböle, Månsas, Bocksbacka, Skomakarböle, Jako- mäki Manula SDP oli suurin puolue Kaarelan, Maunulan, Pu- backa, Kvarnbäcken, Mellungsby och Nordsjö. Bara Haaga Latokartano Myllypuro Vuosaari kinmäen, Suutarilan, Jakomäen, Myllypuron, Mel- i Skomakarböle nådde valdeltagandet över stads- Vanha- Vartiokylä lunkylän ja Vuosaaren peruspiireissä. Vain Suuta- medeltalet, om ock knappt. Största stödet fick SDP kaupunki Munkki- Pasila rilassa peruspiirin äänestysprosentti ylitti niukasti i distriktet Mellungsby, där 26,7 av dem som röstat niemi Herttoniemi kaupungin keskitason. SDP:n kannatus oli korkeim- gav sin röst åt det partiet. Sannfinländarna var störs- Reijola Vallila millaan Mellunkylän peruspiirissä, missä puoluetta ta parti i Jakobacka, där 27,3 procent av dem som Alppiharju Kallio Kulosaari kannatti 26,7 prosenttia äänestäneistä. Perussuoma- röstat gav sin röst åt dem. Taka-Töölö laiset oli suurin puolue Jakomäessä, missä puoluetta Vironniemi Laajasalo kannatti 27,3 % äänestäneistä. Kampinmalmi Väljarstödet starkt koncentrerat på två par- tier i vissa distrikt Lauttasaari Ullanlinna Kannatus keskittyi osassa alueista vahvasti Partiernas röstandelar distriktsvis kan bedömas kahdelle puolueelle också genom att jämföra hur partierna i de enskil- Puolueiden kannatusta peruspiireittäin voi arvioi- da distrikten nådde över sitt genomsnittliga väljar- da myös tarkastelemalla, miten puolueet ylittivät stöd i staden (Karta 3). Där som till exempel De kussakin peruspiirissä oman kaupunkitason kanna- Gröna fick 18,8 procent av rösterna i hela staden © Helsingin kaupunkimittausosasto. Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015 tuksensa (Kartta 3). Esimerkiksi kun vihreiden kan- fick de 28,6 procent i Berghäll. I de flesta distrikt kartta 3: Kaupunkitasoisen kannatuksensa (%) eduskuntavaaleissa 2015 ylittäneiden puolueiden lukumäärä peruspiireittäin. natus kaupungin tasolla oli 18,8 %, se oli Kalliossa överskred tre eller fyra partier sitt respektive stads- karta 3: Antal partier som i de olika distrikten vid riksdagsvalet 2015 överskred sitt genomsnittliga väljarstöd (%) i staden. 28,6 %. Yleisimmin eli useimmissa peruspiireissä genomsnitt. kaupunkitason kannatusosuutensa ylittää kolme tai I nio stordistrikt var det bara två partier som neljä puoluetta. överskred sin genomsnittliga nivå. I Drumsö, Yhdeksässä peruspiirissä ainoastaan kaksi puo- Munksnäs och Brändö var Samlingspartiet och luetta oli ylittänyt keskimääräisen tasonsa. Ko- Svenska folkbprtiet de två framgångsrika partier- liitto ja Vasemmistoliitto. Vihreät ovat näiden aluei- starka partier där Samlingspartiet dominerade. I koomus ja ruotsalainen kansanpuolue olivat kak- na. I Domarby, Västra Baggböle och Östra Baggbö- den suurin puolue, mutta Vasemmistoliiton kanssa alla desssa nio distrikt var valdeltagandet högre än si hyvin menestynyttä puoluetta Lauttasaaressa, le var det Centern och Samlingspartiet som över- selvästi tasavahvempi kuin kokoomuksen hallitse- stadsmedeltalet. Munkkiniemessä ja Kulosaaressa. Tuomarinkylässä, skred sina respektive stadsmedeltal. Dessa distrikt milla kahden puolueen alueilla. Kaikissa näissä yh- De distrikt där många (fem eller sex) partier Länsi-Pakilassa ja Itä-Pakilassa kaksi kaupunkitason får ett enhetligt politiskt klimat i och med Samlings- deksässä peruspiirissä äänestysaktiivisuus oli keski- överskred sina respektive stadsmedeltal uppgick kannatuksensa ylittänyttä puoluetta olivat keskus- partiets stora väljarstöd kompletterat av SFP:s eller määräistä korkeampi. till fem stycken. Ett dylikt mångsidigt politiskt kli- ta ja kokoomus. Yhtenäistä poliittista ilmapiiriä luo Centerns, vilka ändå är klart mindre. Peruspiirejä, joissa kaupunkitason kannatuksen- mat rådde i Böle, Åggelby, Ladugården, Jakobacka näillä alueilla kokoomuksen korkea kannatusosuus, Av de fem distrikten i Mellersta stordistriktet sa ylittäneitä puolueita oli useita (viisi tai kuusi), oli och Mellungsby. Dessa distrikt kännetecknas alla mitä RKP tai keskusta täydentävät selvästi pienem- hörde Berghäll, Alphyddan och Vallgård till dem yhteensä viisi kappaletta. Näitä useiden keskimää- av att SDP, Sannfinländarna och Centern samtidigt mällä ääniosuudellaan. som hade två framgångsrika partier, nämligen De räistä paremmin menestyneiden puolueiden alueita hade ett ganska stort väljarstöd. En förenande fak- Keskisen suurpiirin viidestä peruspiiristä Kal- Gröna och Vänsterförbundet. De Gröna är störs- olivat Pasila, Oulunkylä, Latokartano, Jakomäki ja tor för fyra av de fem distrikten var också ett ganska lio, Alppiharju ja Vallila olivat kahden menestyneen ta parti i dessa områden, men klart mera jämnspel- Mellunkylä. Kaikkia näitä monipuolisen poliittisen lågt valdeltagande: bara i Åggelby var det högre än puolueen peruspiirejä. Niissä menestyivät Vihreä ta med Vänsterförbundet än i de distrikt med två ilmaston alueita luonnehtii SDP:n, perussuomalais- stadsmedeltalet.

28 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 29 taulukko 1. Puolueiden vahvin ja heikoin kannatusalue 2015. tabell 1. Partiernas bästa och sämsta områden 2015

Osuus Osuus Heikoimman ääniosuuden äänistä äänistä puolue Korkeimman äänisouuden äänestysalue äänestysalue Andel Andel av parti Röstningsområde med högsta väljarstödet Röstningsområde med lägsta av rös- rösterna väljarstödet terna % % kok | Saml Munkkiniemi B | Munksnäs B 52,6 Jakomäki B | Jakobacka B 8,9 vihr | Gröna Kallio D | Berghäll D 33,6 Santahamina | Sandhamn 7,6 Kaartinkaupunki / Munkkiniemi B / Santahamina sdp Kontula A | Gårdsbacka A 30,1 Gardesstaden / Munksnäs B / 5,1 Sandhamn ps | Sannf Jakomäki A | Jakobacka A 29,5 Ullanlinna C | Ulrikasborg C 2,8

vas | vf Kumpula | Gumtäkt 24,1 Östersundom 2,1 n kesk | c Viikki A | Vik A 13,3 Eira 3,6 rkp | sfp Kaartinkaupunki | Gardesstaden 23,3 Jakomäki A | Jakobacka A 1,5 i/jussi hellste Eira / Ullanlinna B kd Tapulikaupunki | Stapelstaden 3,9 Eira / Ulrikasborg B 0,6 visit helsi nk dt n

Röstningsområdesvis varierade ten ja keskustan yhtäaikainen korkeahko kannatus.

immo bra väljarstödet starkare k Neljää näistä viidestä alueesta yhdisti myös verrat- tain matala äänestysaktiivisuus; vain Oulunkylässä Partiernas väljarstöd varierar mera mellan röstnings- se oli yli kaupungin keskiarvon. pmrådena än mellan distrikten i Helsingfors. Tabell 1 (se s. 30) visar för varje parti de röstningsområden där de hade högsta resp. lägsta väljarstödet. • Äänestysalueittain kannatus heitteli rajummin Sini Askelo verkar som överaktuarie vid Helsing- Helsingin äänestysalueilla puolueiden kannatus fors stads faktacentral. Artikeln bygger på statistikpu- vaihtelee peruspiirejä voimakkaammin. Taulukosta 1 blikationen Eduskuntavaalit Helsingissä 2015 (Hel- (ks. s. 30) käy ilmi kunkin puolueen korkein ja mata- singfors stads faktacentral, Statistik 2015:20). lin kannatus äänestysalueittain. •

Sini Askelo toimii yliaktuaarina Helsingin kau- pungin tietokeskuksessa. Artikkeli perustuu tilastojul- kaisuun Eduskuntavaalit Helsingissä 2015 (Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2015:20).

30 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 31

jonas sjöblom Närdemokrati i Helsingfors Lähidemokratia – vad hände efter demokratipilotprojekten? Helsingissä I Helsingfors har en kultur baserad på invånardeltagande och självstyrd – mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen? verksamhet blivit allt starkare. Vilka erfarenheter gav demokratipilotprojekten Helsingissä on voimistunut asukkaiden osallistumiseen ja för ett par år sedan, då man sökte ny praxis itseohjautuvaan toimintaan perustuva kulttuuri. Mitä kokemuksia för delaktighet och växelverkan? jäi käteen kahden vuoden takaisista demokratiapilottihankkeista, joissa haettiin uusia käytäntöjä osallisuuteen ja vuorovaikutukseen? n i/jussi hellste visit helsi nk

32 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 33 n i/jussi hellste visit helsi nk n i/jussi hellste visit helsi nk

iime vuosina Helsingissä on ko- e senaste åren har ett behov sekä perinteisten kaupunginosayhdistysten rinnal- som stigit fram vid sidan av de traditionella stads- rostunut asukkaiden tarve suoralle av direkt samhälleligt och poli- le syntyneet kaupunginosaliikkeet, kuten Kallio-lii- delsföreningarna (se Rissanen 2012). yhteiskunnalliselle ja poliittiselle tiskt deltagande stigit fram bland ke (ks. Rissanen 2012). Till denna trend har i hög grad bidragit dels den osallistumiselle, mikä kertoo uu- invånarna i Helsingfors. Detta Kehitykseen on vaikuttanut vahvasti sosiaali- sociala median, dels Helsingfors stads beslut att of- denlaisesta demokratiakäsityksestä. vittnar om en ny uppfattning om nen media sekä Helsingin kaupungin päätös avata fentliggöra sitt beslutsfattande i form av öppen data Monelle kaupunkilaiselle ei enää rii- demokrati. För många invånare päätöksentekoaan avoimena datana kaikkien kau- för allmänheten. Olika aktionsgrupper kan behän- tä pelkkä edustuksellinen demokra- räcker det inte längre till med en punkilaisten käyttöön. Erilaiset toimintaryhmät digt organisera sig i sociala media, och invånarde- tia ja äänestäminen kuntavaaleissa kerran neljässä folkvald demokrati och kommunalval vart fjärde år. järjestäytyvät sosiaalisessa mediassa ketterästi, ja batten om utvecklande av staden har varit livlig vid Vvuodessa. DNu vill man göda det själv och inverka på saker kuntalaiskeskustelu kaupunkikehittämisestä käy olika forum i stil med facebookgruppen Lisää kau- Nyt halutaan tehdä itse ja vaikuttaa itse oman och ting i ens bostadsområde. Utmanande för di- vilkkaana muun muassa Lisää kaupunkia Helsin- punkia Helsinkiin (”Mera stad i Helsingfors”) (ks. asuinalueen asioihin. Suoran osallistumisen haas- rekt deltagande är dock, upplever man, bristen på kiin -Facebook-ryhmän kaltaisilla foorumeilla. (ks. Sjöblom 2014.) teiksi koetaan kuitenkin muun muassa vaikuttami- påverkningskanaler, att stadens styre alieneras från Sjöblom 2014.) Inom politisk forskning har man talat om en de- sen kanavien puute, kaupungin johdon irtautumi- invånarna och att det saknas kunskaper (Lahti & Politiikan tutkimuksessa on puhuttu demo- liberativ vändning i folks uppfattning om demokra- nen kaupunkilaisista sekä tiedon puute (Lahti & Laine 2013, 31). kratiakäsityksen deliberatiivisesta käänteestä, ti, och enligt till exempel John S. Dryzek (2002) Laine 2013, 31). Om förändringen i deltagandekulturen vittnar ja esimerkiksi John S. Dryzekin (2002) mukaan började man på 1990-talet i västländerna få en märk- Osallistumiskulttuurin muutoksesta kertovat bl.a. de allt mer varaktigt populära pop-up-evene- 1990-luvulla länsimaissa alkoi merkittävä muutos bart ny uppfattning om demokratins idealtillstånd. esimerkiksi suosionsa vakiinnuttaneet pop up -ta- mangen såsom Restaurangdagen och Städdagen, demokratian ihannetilan ymmärtämisessä. Delibe- Deliberativ närdemokrati bygger på tanken att jäm- pahtumat, kuten Ravintolapäivä ja Siivouspäivä, samt de lokala rörelser i stil med Berghällrörelsen, ratiivinen lähidemokratia perustuu ajatukseen, että ställda invånare kommer samman till exempel i ett

34 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 35 yhdenvertaiset kansalaiset kokoontuvat keskuste- medborgarråd för att dryfta ärenden i bostadsområ- lemaan ja neuvottelemaan asuinalueen asioista esi- det. Målet är att formulera en upplyst medborgarå- merkiksi asukasraatiin tavoitteenaan valaistunut sikt (Vartiainen et al. 2012). kansalaismielipide (Vartiainen et al. 2012). Biträdande stadsdirektör Pekka Sauri konstate- Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toteaa hil- rar i sin nyligen utkomna bok Julkishallinto ja sosi- jattain ilmestyneessä kirjassaan Julkishallinto ja so- aalinen media (2015) om offentlig förvaltning och siaalinen media (2015), että sosiaalinen media on sociala media att den sociala median innerst inne ytimeltään toimintakulttuuri, ei pelkkä viestintä- handlar om verksamhetskultur snarare än bara teknologia – ja se tekee sen vallankumoukselliseksi. kommunikationsteknologi, och att detta gör den re- Sosiaalinen media rikkoo tietoon ja valtaan liittyvät volutionär. Socialmedian bryter hierarkierna kring hierarkiat, ja sen avulla keskusteluun voi osallistua kunskap och makt, och via den kan alla medlemmar kaikki organisaation tai yhteisön jäsenet muodolli- av en organisation eller ett samfund delta i debatten sesta asemasta riippumatta. Sosiaalisessa mediassa oavsett formell ställning. Det finns alltså mycket ge- on siis paljon samaa kuin deliberatiivisessa demo- mensamt i socialmedia och deliberativ demokrati. kratiakäsityksessä. Vad då för demokratipiloter? Mitkä demokratiapilotit? År 2013 sökte man och prövade nya former av delta- Helsinki etsi ja kokeili vuoden 2013 aikana uuden- gande och växelverkan mellan invånare och förvalt- laisia osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja ning i Helsingfors inom ett experiment med lokalt asukkaiden ja hallinnon välillä alueellisen osallistu- deltagande. Experimentet, som kommit till på initi- misen kokeilussa. Vuonna 2012 toimineen demokra- ativ av den så kallade demokratigrupp som verkade tiaryhmän aloitteesta alkunsa saanut kokeilu sisälsi år 2012, omfattade inalles tio i huvudsak invånarstyr- yhteensä kymmenen pääosin asukasvetoista demo- da demokratipilotprojekt, och projektet kallas där- kratiapilottia, ja hankkeesta käytetäänkin yleisem- för oftast Demokratipilotprojekten i Helsingfors. min nimeä Helsingin demokratiapilotit. Pilotprojekten valdes ut genom öppen ansökan, Pilottihankkeita haettiin avoimen haun kautta, och Stadsstyrelsen beslöt att välja sådana projekt kana olleilla asukasaktiiveilla oli pilottivuoden aika- re och invånarföreningar. Enligt hennes bedömning ja kaupunginhallitus päätti valita piloteiksi ne hank- som upplevdes innehålla målsättningar för nya mo- na korkeammat odotukset työnsä vaikuttavuudesta hade de invånare som var med i pilotprojektåret hö- keet, joiden katsottiin sisältävän tavoitteita uusista deller för invånardelaktighet och invånarpåverkan. kuin vuodessa oli mahdollista toteuttaa. (Högnab- gre förväntningar på sitt arbetes verkningsfullhet än toimintamalleista asukasosallistumiseen ja -vaikut- Tio pilotprojekt utvaldes för experimentet: Ett ba 2014, 20 ja 22.) Demokratiapilotit kohtasivat jul- vad som var möjligt att uppnå på ett år (Högnabba tamiseen. projekt om Arabiastranden, Majstad och Gammel- kisessa keskustelussa kritiikkiä heikosta tunnettuu- 2014, 20 och 22.) Pilotprojekten fick kritik i den of- Kokeiluun valittiin kymmenen pilottia: Ara- staden som grogrund för demokratiskt beslutsfat- destaan ja vähäisestä medianäkyvyydestään (esim. fentliga debatten för att de var så lite kända och syn- bianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraat- tande; Demokratiprojektet för Östra Böle; Mainio HS 26.4.13). tes så lite i media (t.ex. HS 26.4.13). tisen päätöksenteon kasvualustana, Itä-Pasilan de- Malminkartano (i Malmgård); Demokratiprojek- Demokratiapiloteista vastaavana viranhaltijana Som ansvarig tjänsteman för demokratipilot- mokratiahanke, Mainio Malminkartano, Maunulan tet för Månsas; Vetoa ja voimaa Mellunkylään (i vuonna 2013 toimi kaupunginsihteeri Anja Vallit- projekten verkade år 2013 stadssekreterare Anja Val- demokratiahanke, Vetoa ja voimaa Mellunkylään, Mellungsby); Närdemokrati i Nordsjö; Stadsbornas tu. Vallitun mukaan projekti sujui rajallisista resurs- littu. Enligt henne framskred projektet trots sina be- Lähidemokratiaa Vuosaareen, Kaupunkilaisten raa- råd – stadsbornas röst som stöd för beslutsfattan- seistaan huolimatta odotusten mukaisesti ja se poiki gränsade resurser enligt förväntningarna, och det ti - kaupunkilaisten ääni päätöksenteon tueksi, Hel- det; De cyklande stadsdelarna i Helsingfors; Ruuti- monenlaista toimintaa. ledde till många slags ny aktivitet. singin pyöräilevät kaupunginosat, RuutiBudjetti Budjetti (”KrutBudget”); samt Me asumme täällä! ”Kaupungin toiminnassa on usein niukat resurs- ”Ofta är det ju så att staden har knappa resurser, så sekä Me asumme täällä! — Lähidemokratiatyöka- — Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainios- sit, ja oli hienoa, että saimme palkattua piloteille kaksi det var fint att vi kunde få avlöna två koordinatorer på lu testissä Tapaninvainiossa. sa (”Vi bor här! – närdemokrativerktyg testas i Staf- kokopäiväistä koordinaattoria. Sisällöllisesti vuodes- heltid. Och visst gav året en hel del också innehålls- Erikoistutkija Stina Högnabba arvioi pilottien fansslätten”). ta jäi paljonkin käteen. Esimerkiksi Arabianrannas- mässigt. Som exempel har det invånarråd man pröva- tuloksia alkuvuodesta 2014 ja toi esille, että kaupun- Specialforskare Stina Högnabba bedömde i bör- sa kokeiltua asukasraatia on hyödynnetty uudistetun de på i Arabiastranden utnyttjats vid planeringen av gin virastoilla on hyvin erilaisia vuorovaikutuksen jan av år 2014 resultaten av demokratipilotprojekten Vallilan kirjaston suunnittelussa ja osallistuva budje- det förnyade biblioteket i Vallgård, och den delaktiga käytäntöjä ja toimintatapoja asukkaiden ja asukas- och förde fram att stadens ämbetsverk har sinsemel- tointi on laajentunut koko nuorisoasiainkeskuksen budgeteringen har blivit en verksamhetsprincip för yhdistysten kanssa. Högnabban arvion mukaan mu- lan mycket olika praxis för växelverkan med invåna- toimintaperiaatteeksi”, Vallittu kertoo. hela Ungdomscentralen”, berättar Vallittu.

36 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 37 Piloteista asukasyhteistyöhön Från pilotprojekt till invånarsamarbete Vuorovaikutus ja osallisuus on keskeinen osa Hel- Växelverkan och delaktighet är ett centralt element singin kaupungin strategiaohjelmaa vuosille 2013— i Helsingfors stads strategiprogram för åren 2013- 2016. Yksi strategian viidestä kehittämisteemasta on 2016. Ett av de fem utvecklingstemana i strategin är demokratian ja osallisuuden vahvistuminen, joka att demokrati och delaktighet stärks. Det inbegri- käsittää vuorovaikutuksen ja osallistumisen tavoit- per målsättningarna för växelverkan och delaktighet teet sekä avoimen datan linjaukset ja kehittämistoi- samt linjedragningarna och utvecklingsåtgärderna met. för öppen data. Strategiaohjelma jatkaa edellisen valtuustokau- Strategiprogrammet fortsätter på samma linje den linjalla: edustuksellista demokratiaa vahviste- som under föregående fullmäktigeperiod: den folk- taan, kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamis- valda demokratin stärks, stadsbornas möjligheter mahdollisuuksia lisätään, niitä koskevia menetelmiä att delta och påverka utökas och metoderna förbätt- parannetaan sekä tuetaan nuorten äänen kuulumis- ras, samtidigt som stöd ges för att få de unga att ta ta ja kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen. Alueellisen till orda och växa till aktivt medborgarskap. Utveck- demokratian kehittämistä jatketaan strategiakauden landet av lokal demokrati fortsätter under strategi- aikana piloteista saatujen kokemusten pohjalta. perioden utgående från de erfarenheter som pilot- Kaupunginkansliaan perustettiin pilottivuoden projekten givit. jälkeen erillinen asukasyhteistyötiimi, joka kehittää Efter pilotåret bildades vid Stadskansliet ett skilt ja koordinoi asukkaiden ja kaupungin välistä vuoro- invånarsamarbetsteam, som utvecklar och koordi- vaikutusta. nerar växelverkan mellan invånare och stad. Asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typpi vahvistaa Invånarsamarbetschef Janne Typpi bestyrker en tutkimuksessakin esiin tulleen huomion, että pilot- observation som man också gjort inom forskning- tivuoden aikana asukkailla ja kaupungin työnteki- en, nämligen att invånare och stad under pilotåret jöillä oli erilaiset käsitykset siitä, minkälainen ke- haft olika uppfattningar om vilka slag av utvecklan- hittäminen on pilottivuoden aikana mahdollista. de som var möjliga under pilotåret. Enligt Typpi vill Typin mukaan pilottien asukasaktiivit toivoivat hal- de aktiva invånarna ha sådana förändringar som ur linnon näkökulmasta suuria muutoksia alueelleen förvaltningens synvinkel är stora. Då kan också be- ja sitten pettyivät, kun toiveisiin ei pystytty vastaa- svikelsen bli stor när staden inte kan uppfylla öns- maan. kemålen. ”Pilottivuoden tavoitteena oli kerätä yhteen -hy ”Syftet med pilotåret var att samla ihop goda viä toimintamalleja, joita voitaisiin sitten integroida verksamhetsmodeller som sedan skulle kunna inte- osaksi kaupungin toimintaa jatkossa. Toimintamal- greras i stadens verksamhet i framtiden. Och verk- leja onkin hyödynnetty pilottivuoden jälkeen muun samhetsmodellerna har de facto utnyttjats efter muassa Keskustakirjaston ja Vallilan kirjaston suun- pilotåret bland annat vid planeringen av Centrum- nittelussa”, Typpi sanoo. biblioteket och Vallgårds bibliotek”, säger Typpi. Typpi tuo esille, että asukkaiden osallisuuden Typpi framhåller att utvecklandet av invånardel- kehittäminen on laaja hallinnollinen kysymys ja aktigheten är en vidsträckt administrativ fråga och vaatii kaikkien hallintokuntien sitoutumista yhtei- att den förutsätter att alla förvaltningar förbinder sig seen tavoitteeseen. till en gemensam målsättning. ”Helsingin kaupunki on iso organisaatio, ja asu- ”Helsingfors stad är en stor organisation, och så-

n kaslähtöinen suunnittelu on monelle kaupungin dan planering som utgår från invånarna innebär ett työntekijälle uudenlaista toimintakulttuuria. Vie nytt slags tänkande får många av stadens anställda. oman aikansa ennen kuin kaikki virastot lähtevät tä- Det tar sin tid förrän alla ämbetsverk sluter upp bak- hän mukaan”, Typpi toteaa. om tanken”, fortsätter Typpi. i/jussi hellste Vuoden 2015 aikana asukasyhteistyötiimi järjes- Under år 2015 ordnar invånarsamarbetsteamet tää muun muassa neljä ylipormestarin asukasiltaa, bland annat fyra gånger en Överborgmästarens in- visit helsi nk 38 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 39 uudistaa Helsingin asukastalotoiminnan hallinto- vånarkväll, förnyar i samarbete med Social- och häl- tettiin syksyllä 2013 rakennusvirastolle, joka kertoi ten 2013 överlämnades till stadens byggnadskontor, mallia yhdessä sosiaali- ja terveysviraston ja raken- sovårdsverket och Byggnadskontoret förvaltnings- ottavansa sen huomioon päätöksissään. Kirjallista som sade sig beakta den i sina beslut. Någon skrift- nusviraston kanssa sekä kehittää erilaisia kaupungin modellen för Helsingfors invånarhusverksamhet, palautetta ei hänen mukaansa tullut. Rantapuistos- lig respons kom enlig honom aldrig, och de föränd- palautejärjestelmiä. och utvecklar olika responssystem för staden. sa ei Alhojärven mukaan ole tapahtunut julkilausu- ringar som kommunikén lade fram för strandparken Myös asukasyhteistyötiimi on pyrkinyt hyödyn- Även invånarsamarbetsteamet har försökt dra massa esiin tuotuja muutoksia. har inte heller gjorts. tämään sosiaalista mediaa osallisuuden kehittämis- nytta av sociala media i sitt arbete för att utveckla ”Ympäristötaideteosryhmä jatkoi hetken aikaa ”Miljökonstverksgruppen fortsatte med sin työssä. delaktigheten. toimintaansa, haki apurahoja muttei saanut ja lo- verksamhet ett tag, ansökte om anslag men fick ing- ”Olemme mukana sekä Facebookissa että Twit- ”Vi är med både på Facebook och Twitter. Den petti. Muut ryhmät jäivät odottamaan kaupungin et, och slutade. De övriga grupperna avvaktade sta- terissä. Sosiaalinen media on yksi avaintekijöistä sociala median är en av nyckelfaktorerna inom ut- toimia. Keskeisenä ongelmana oli se, että demo- dens åtgärder. Det stora problemet var att demo- asukkaiden ja kaupungin välisen vuorovaikutuk- vecklandet av växelverkan mellan invånare och kratiapilotilla ei ollut aitoa vaikutusta kaupungin kratipilotprojekten inte fick någon äkta verkan för sen kehittämisessä”, vuorovaikutuspäällikkö Johan- stad”, säger växelverkanschef Johanna Seppälä. päätöksentekoon”, Alhojärvi summaa. stadens beslutsfattande” summerar Alhojärvi. na Seppälä sanoo. Artovan demokratiapilottia koskevan tutkimuk- Enligt en undersökning om Artovas demokrati- sen (Sjöblom 2014) mukaan hankkeen toimijoilla pilotprojekt (Sjöblom 2014) hade de olika aktörer- Arabiaområdet som grogrund för demokra- oli erilaiset näkemykset siitä, miten lähidemokratiaa na inom projektet olika syner på hur närdemokratin Arabian alue demokraattisen päätöksenteon tiskt beslutsfattande tulisi alueella kehittää, eikä hanketta liitetty uskot- borde utvecklas, och projektet sammankopplades kasvualustana Artova r.y., en kultur- och stadsdelsförening för Ara- tavalla tavalla edustukselliseen päätöksentekojärjes- inte trovärdigt med det folkvalda beslutsfattnings- Itäisessä kantakaupungissa sijaitsevan Arabian alu- bias område i östra innerstaden, var med i ett ex- telmään. Tulokset tukevat aikaisempien tutkimus- systemet. Rönen stöder de iakttagelser som tidiga- een Kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artova ry periment för lokal delaktighet år 2013. Artova ger ten (ks. esim. Kuokkanen 2013) huomioita siitä, että re forskning gjort (se t.ex. Kuokkanen 2103), nämli- oli mukana alueellisen osallistumisen kokeilussa invånarna i Arabiastranden, Majstad och Gammel- kunnallisilla osallistumishankkeilla on vaarana jää- gen att kommunala delaktighetsprojekt löper risken vuonna 2013. Artova mahdollistaa Arabianrannan, staden möjlighet att delta i bland annat invånar- dä näennäisdemokratiaksi, jos niiden vaikuttavuu- att bli skendemokrati om man inte ser till att de får Toukolan ja Vanhankaupungin asukkaille muun husverksamhet, hobbykurser, urban odling, återan- desta ei erikseen huolehdita. • verkningar. • muassa asukastalotoimintaa, harrastekursseja, kau- vändningsjippon och en filmklubb. Verksamheten punkiviljelyä, kierrätystapahtumia ja elokuvaker- finansieras genom medlemsavgifter och stöd från Jonas Sjöblom toimii Helsingin kaupungin tieto- Jonas Sjöblom verkar som informatör vid Hel- hoa. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksujen kautta ja staden. keskuksen tiedottajana. singfors stads faktacentral. kaupungin tuen avulla. Artovas demokratipilotprojekt hetteArabi - Artovan demokratiapilotti oli nimeltäänAra - anranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraatti- bianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraat- sen päätöksenteon kasvualustana (”Arabiastranden, tisen päätöksenteon kasvualustana, ja siinä kokeil- Majstad och Gammelstaden som grogrund för de- Lähteet | Källor: tiin sosio-demografisesti edustavaa deliberatiivista mokratiskt beslutsfattande”), och det provade ett asukasraatia rantapuiston suunnittelussa sekä kehi- sociodemografiskt representativt deliberativt invå- Dryzek, John S. (2002) Deliberative Democracy and Rissanen, Outi (2012) Omaehtoista osallistumista tettiin asukastalojen, Kääntöpaikan ja Bokvillanin, narråd inom planeringen av en strandpark. Man ut- Beyond: Liberals, Critics, Contestations. Oxford: Oxford – tapaustutkimus Kallio-liikkeestä 2010-luvun University Press. kaupunginosatoimintana. Pro gradu-tutkielma. Helsingin toimintaa. Artovan toimintamallin ideana ovat itse- vecklade också invånarhusens, Kääntöpaikkas och yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos. ohjautuvat ja omaehtoiset toimintaryhmät, jotka ei- Bokvillans verksamhet. Idén i Artovas verksamhets- Högnabba, Stina (2014) ”Unelmia, pikavoittoja ja demokratiapöhinää” – Helsingin demokratiapilottien Sauri, Pekka (2015) Julkishallinto ja sosiaalinen media. KAKS vät toimi varsinaisesti yhdistyksen hallituksen alai- modell är verksamhetsgrupper som styr sig själva på tulokset. Tukimuskatsauksia 2014:1. Helsinki: Helsingin – Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu suudessa. egna villkor och som inte lyder under någon egent- kaupungin tietokeskus. nro 98. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy. Artovan demokratiapilotti pyörähti käyntiin lig förenings styrelse. Kuokkanen, Kanerva (2013) Assessing the Democratic Sjöblom, Jonas (2014) Lähidemokratiapilotti – bacchilainen maaliskuussa 2013 avoimella ”sessiolla” Arabianran- Artovas demokratipilotprojekt startade i mars Qualities of Programmes and Projects: A Case from tapaustutkimus suoran osallistumisen kehittämisestä nan kirjastossa, jossa muodostettiin toimintaryh- 2013 med en öppen ”session” i Arabiastrandens bib- Finnish Urban Policy. Scandinavian Journal of Public Arabian alueella Helsingissä. Pro gradu -tutkielma. miä ajamaan muun muassa kahvilan ja ympäristö- liotek, och där bildade man verksamhetsgrupper för Administration 17(2), 127–146. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos. taideteoksen saamista alueelle. Keskeisessä roolissa att få bland annat ett kafé och ett miljökonstverk till Lahti, Tanja & Laine, Markus (2013) Kaupungin Uusitupa, Ismo (2013) Piloteilla demokratiaa. Helsingin Artovan demokratiapilotissa oli projektikoordinaat- området. En central roll intogs då av ett invånarråd toiminta tutummaksi ja vuorovaikutus vahvemmaksi Sanomat, Merkintöjä 26.4.2013. Helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin toiminnasta ja Vartiainen, Pirkko & Mäkinen, Eija ym. (2013) torien ja kaupungin tietokeskuksen kanssa yhteis- sammankallat i samarbete mellan projektkoordina- päätöksenteosta vuonna 2012. Tutkimuskatsauksia 2013:2. työssä koolle kutsuttu asukasraati, joka tuotti julki- torerna och Faktacentralen. Rådet utgav våren 2013 Deliberatiivinen käänne lähidemokratiassa: Ikäihmisten Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. näkemyksiä osallistumisesta. Futura 4/2012. lausuman rantapuiston kehittämisestä keväällä 2013. en kommuniké om utvecklandet av strandparken. Artovan puheenjohtajana pilottivuotena toimi- Lauri Alhojärvi, som under pilotåret var ord- nut Lauri Alhojärvi kertoo, että julkilausuma luovu- förande för Artova berättar att kommunikén hös-

40 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 41 n

vtt Netta Mäki toimii tutkijana i/jussi hellste Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. pd Netta Mäki verkar som forskare vid Helsingfors stads faktacentral. visit helsi nk

netta mäki Elinajanodotteen kehitys Förväntad livslängd i olika Helsingissä alueittain 1996–2014 delar av Helsingfors 1996–2014

•Kokonaisuudessaan helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut niiden vajaan kahden vuosikym- •Som helhet betraktad har helsingforsbornas förväntade medellivslängd stigit under de knappt menen aikana, joita tässä artikkelissa tarkastellaan. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuiten- två årtionden som föreliggande artikel granskar. Under de senaste tre åren har ökningen visserligen kin hidastunut etenkin naisten osalta. Niin ikään kehitys ei ole ollut yhtä positiivista kaikilla alueilla, blivit långsammare i synnerhet för kvinnornas del. Ej heller har utvecklingen varit lika positiv i alla vaan joissakin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävään viisivuotiskauteen delar av staden: i vissa stordistrikt har den förväntade medellivslängden rentav minskat jämfört med verrattuna. Alue-erot elinajanodotteissa ovat miehillä huomattavasti suuremmat kuin naisilla, mutta föregående femårsperiod. De lokala skillnaderna i förväntad medellivslängd är betydligt större för keskimäärin ne ovat miesten osalta pienentyneet, naisten osalta sen sijaan hieman kasvaneet. Keskei- män än för kvinnor, men i medeltal har de minskat för männen och istället ökat lite för kvinnorna. De simmät kuolemansyyt alue-erojen taustalla ovat verenkiertoelinten sairaudet, alkoholikuolemansyyt viktigaste dödsorsakerna i bakgrunden till skillnaderna är cirkulationsorganens sjukdomar (dvs. blo- sekä tapaturmat ja väkivalta. domloppet), alkoholrelaterade dödsfall samt olycksfall och våld.

42 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 43 Taustaa Bakgrund taulukko 1. Vastasyntyneen elinajanodote ja 95 prosentin luottamusväli Helsingissä suurpiireittäin 2011–2014. Suomalaisten terveydentila kokonaisuudessaan Många mätare pekar på att finländarnas hälsotill- tabell 1. Förväntad medellivslängd för nyfödda och 95 procents konfidensintervall stordistriktsvis i Helsingfors 2011–2014. vaikuttaa monen mittarin mukaan kohentuneen stånd som helhet har förbättrats under de senaste viimeisten parinkymmenen vuoden aikana (esim. ca. tjugo åren (t.ex. Koskinen m.fl. 2012). Däremot miehet | män naiset | kvinnor Koskinen ym. 2012). Sen sijaan terveyden ja kuol- har skillnader i hälsa och dödlighet mellan dels be- alue | region leisuuden väestöryhmittäiset (Valkonen ym. 2007; folkningsgrupper (Valkonen m.fl. 2007; Mäki 2010) Elinajanodote, vuotta (95% lv) Elinajanodote, vuotta (95% lv) Livslängds-förväntning, år (95% ki) Livslängds-förväntning, år (95% ki) Mäki 2010) ja alueelliset (Blomgren ym. 2011) erot dels områden (Blomgren m. fl. 2011) varit oföränd- ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Niin rade eller rentav vuxit. Både för Helsingfors och Eteläinen | Södra 79,5 (78,7–80,2) 85,7 (85,1–86,3) Helsingin kuin koko pääkaupunkiseudun osalta var- hela Huvudstadsregionens del har tidigare studier Läntinen | Västra 78,5 (77,8–79,2) 84,1 (83,5–84,7) haisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alu- visat att lokala skillnader i dödlighet och förväntad Keskinen | Mellersta 74,6 (73,7–75,4) 82,8 (82,1–83,6) eelliset erot kuolleisuudessa ja elinajanodotteessa medellivslängd varit märkbart stora (Valkonen och Pohjoinen | Norra 79,8 (78,7–80,9) 84,1 (83,0–85,0) ovat huomattavan suuret (Valkonen ja Kauppinen Kauppinen 2001), och dessutom har den förvänta- Koillinen | Nordöstra 77,7 (77,0–78,4) 83,0 (82,3–83,7) 2001), minkä lisäksi niillä alueilla, joilla elinajano- de medellivslängden i de områden där den från förr dote on entuudestaan ollut korkein, se on kasvanut varit högst stigit både relativt och absolut sett mest Kaakkoinen | Sydöstra 78,7 (77,8–79,7) 82,8 (81,8–83,7) niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti eniten (Val- (Valkonen m. fl. 2007b). För utvecklingen efter år Itäinen | Östra 76,6 (75,9–77,3) 83,3 (82,7–84,0) Koko Helsinki, asuntoväestö konen ym. 2007b). Vuoden 2005 jälkeisestä kehi- 2005 finns det i och för sig inga data för Helsingfors. 77,8 83,8 tyksestä Helsingissä ei kuitenkaan ole tietoa. Lokal differentiering enligt till exempel socio- Hela Helsingfors, bostads-befolkningen Alueellinen eriytyminen esimerkiksi sosioe- ekonomisk ställning samt eventuell anhopning av Koko Helsinki | Hela Helsingfors 77,3 83,2 konomisen aseman mukaan ja huono-osaisuuden social marginalisering har på sistone starkt förts Suomi | Finland 77,5 83,6 mahdollinen kasautuminen ovat viime aikoina ol- fram i såväl internationell som finländsk forskning leet keskeisesti esillä niin kansainvälisessä kuin suo- och politisk debatt. Dessa frågor har väckt diskus- malaisessakin tutkimuksessa ja poliittisessa kes- sion även i Helsingfors, och forskningen visar på att kustelussa. Kysymykset ovat puhuttaneet myös det faktiskt skett en ökning i skillnaderna områden Aineisto ja menetelmät Data och metoder Helsingissä, ja alueiden välistä erojen kasvua on- emellan. Den socioekonomiska och etniska diffe- kin tutkimuksen mukaan tapahtunut. Asuinaluei- rentieringen bostadsområden emellan framstår rätt Tämän artikkelin analyyseihin käytettiin Tilastokes- För analyserna i denna artikel användes registerba- den sosioekonominen ja etninen eriytyminen nä- klart och delvis rentav starkare, trots att det i Hu- kuksen muodostamia rekisteripohjaisia taulukoitu- serade tabellerfrån Statistikcentralen TK om ett fler- kyy pääkaupunkiseudulla suhteellisen selkeänä ja vudstadsregionen inte i egentlig bemärkelse finns ja, monimuuttujaisia aineistoja (TK–52 – 197–14 ja tal variabler (TK–52 – 197–14 och TK– 52– 140– 15). osin jopa voimistuneena, vaikkakaan varsinaisessa områden som glidit in i en ond utslagningscirkel TK– 52– 140– 15). Ne sisältävät vuosittaiset tiedot vä- De innehåller årliga data om folkmängd och död- huono-osaisuuden kierteessä olevia alueita ei pää- (Vilkama m.fl. 2014). kiluvusta ja kuolleista luokiteltuna sukupuolen ja iän lighet grupperade enligt kön och ålder samt lokalt kaupunkiseudulla ole (Vilkama ym. 2014). Det finns inga färska forskningsdata om eventu- mukaan sekä alueellisesti suur- ja peruspiireittäin. Eli- enligt distrikt och stordistrikt. De förväntade med- Alueellisen eriytymisen mahdollisesta peilautu- ell återspegling av lokal differentiering på förändring- najanodotteet laskettiin kuolleisuus- ja eloonjäämis- ellivslängderna beräknades med hjälp av en tabell misesta kuolleisuuden ja elinajanodotteen muutok- arna i dödlighet och förväntad medellivslängd. Vår taulun avulla. Elinajanodotteen alueellista vaihtelua över dödlighet och överlevnad. Lokal variation och siin ei ole tuoretta tutkimustietoa. Tässä artikkelissa artikel lägger därför fram uppdaterad aktuell infor- ja muutosta arvioitiin tarkemmin laskemalla elinaja- förändring i livslängdsförväntningen beräknades esitelläänkin ajan tasalle päivitettyjä tietoja elinaja- mation om hur den förväntade medellivslängden ut- nodotteen keskipoikkeama kaupungin keskitasosta: noggrannare genom att kalkylera genomsnittsavvi- nodotteen kehityksestä Helsingissä ja sen alueil- vecklats i Helsingfors och dess olika delar. Förväntad alueiden väkiluvulla painotettuna luku kertoo, ovat- kelsen från stadens medeltal. Viktat med område- la. Elinajanodote on paljon käytetty, selkeä ja hyvin medellivslängd, här även kortare kallad ”livslängds- ko alue-erot elinajanodotteissa mahdollisesti suuren- nas folkmängd berättar talet huruvida skillnaderna ymmärretty kuolleisuuden mittari. Se tiivistää yh- förväntning”, är en mycket anlitad, klar och begrip- tuneet vai pienentyneet. Elinajanodotteen muutosta i livslängdsförväntning områden emellan eventuellt teen lukuun ikäryhmittäisen kuolleisuuden, jolloin lig dödlighetsmätare. Den förenar i ett och samma tal kahden ajanjakson välillä tarkasteltiin myös niin, että vuxit eller minskat. Förändringen i livslängdsför- väestön ikärakenteen muuttuminen ajassa tai väes- dödlighetstalen åldersgruppsvis, och då påverkas den otettiin huomioon kuolemansyyn mukaisessa kuol- väntning mellan två tidsavsnitt granskades också så- tön osaryhmien erilaiset ikärakenteet eivät vaikuta inte av att åldersstrukturen med tiden förändras eller leisuudessa tapahtunut muutos ja sen vaikutus elin- lunda, att förändringen i dödlighet enligt dödsorsak siihen. Näkökulmaa laajennetaan lisäksi esittelemäl- av att olika befolkningsgrupper har olika åldersstruk- ajanodotteen kasvuun. Analyysi tehtiin käyttäen niin beaktades, liksom förändringens roll för en växande lä terveiden elinvuosien odotteita suurpiireittäin. turer. Infallsvinkeln breddas därutöver genom en pre- kutsuttua dekomponointi-menetelmää. Kuoleman- livslängdsförväntning. Kyseinen menetelmä jakaa elinajanodotteen valitun sentation av förväntade friska levnadsår stordistrikts- syiden mukaisen kuolleisuuden ikävakioinnissa käy- Analysen gjordes genom att använda en så kallad terveyttä tai sairautta kuvaavan mittarin mukaisesti vis. Denna metod delar upp livslängdsförväntningen tettiin vakioväestönä koko Helsingin ikärakennetta. dekompositionsmetod. Vid åldersstandardisering- terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin. i friska och sjuka levnadsår beroende på om man valt Terveiden elinvuosien odote puolestaan laskettiin en av dödligheten enligt dödsorsak användes som mätare för att beskriva hälsa eller sjukdom. niin kutsutulla Sullivanin (1971) menetelmällä. Me- standardbefolkning åldersstrukturen i hela Helsing-

44 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 45 netelmässä käytetään terveyttä tai sairautta kuvaavan fors. Förväntningen för friska levnadsår beräknades Kuviossa 1 on esitetty muutamia esimerkkejä ­ för de flesta stordistrikten. För kvinnornas del kan vi på muuttujan jakaumaa ei ikäryhmissä ja jaetaan sen med den så kallade Sullivanmetoden (1971). I den elin­ajanodotteiden suuruudesta peruspiireillä ajan- motsvarande sätt konstatera att den högre livslängds- avulla kokonaiselinajanodote terveenä ja sairaana används fördelningen inom olika åldersgrupper för jaksolla 2009–2014. Peruspiirit eroavat huomatta- förväntningen i Södra stordistriktet avvek statistiskt elettyihin elinvuosiin. Tässä artikkelissa sairauden den variabel som beskriver hälsa eller sjukdom, och vasti väkilukunsa puolesta ja jotta tilastollinen epä- signifikant från alla övriga stordistrikt utom Norra. mittarina toimi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien med dess hjälp delas helhetslivslängdsförväntning- varmuus ei vaikuttaisi tuloksiin, mukaan valittiin Figur 1 visar några exempel på den förväntade osuus: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen edel- en upp i friska resp. sjuka levnadsår. Som mätare för jokaisesta suurpiiristä joko suurimpia perus­piirejä medellivslängden i distrikten under åren 2009–2014. lyttää todettua, huomattavaa toimintakyvyn rajoitet- sjukdom använde vi andelen invånare som fick in- tai sellaisia, joissa kuolleisuus poikkeaa paljon kau- Distrikten är mycket olika i folkmängdshänseende, ta ja se sopiikin hyvin kuvaamaan sairaiden osuutta. validpension: invalidpension förutsätter en konsta- pungin keskiarvosta. Peruspiirien välillä erot elin- och för att den statistiska osäkerheten inte skall på- Osassa taulukoista on näytetty koko Helsingin elin- terad betydande begränsning av handlingsförmåga, ajanodotteessa ovat luonnollisesti suuremmat kuin verka resultaten valdes från varje stordistrikt anting- ajanodotteen lisäksi asuinväestön elinajanodote, sillä och därför passar den bra för att beskriva andelen karkeammalla aluejaolla tarkasteltaessa.­ Ero suurim­ en de största distrikten eller sådana där dödligheten alueelliset laskelmat sisältävät vain asuinväestön, ei sjuka. En del av tabellerna visar förutom livslängds- man ja pienimmän elinajanodotteen alueen ­välillä avviker mycket från stadens medeltal. Distrikt emel- laitosväestöä. förväntningen för Helsingfors hela befolkning även olikin miehillä 10,5 vuotta ja naisilla 6,5 vuotta. ­Erit- lan är skillnaderna i livslängdsförväntning givetvis Artikkelin analyyseissä on käytetty hieman eri- bostadsbefolkningens livslängdsförväntning, efter- täin tärkeä tulos oli se, että tarkastelluista­ peruspii- större än på den grövre stordistriktsnivån. Skillna- laista aineistoa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. som de lokala kalkylerna omfattar bara bostadsbe- reistä kahdella eli Vironniemellä ja Tuomarinkyläs- den mellan de distrikt som hade högsta resp. lägsta Esimerkiksi tieto kuolemien lukumääristä on saatu folkningen, inte anstaltsbefolkningen. sä miestenkin elinajanodote ylsi yli 80 vuoteen eikä livslängdsförväntningen var sålunda hela 10,5 år för kaikenikäisille, jolloin tulokset voidaan esittää vas- Analyserna i artikeln bygger på lite annorlunda Vironniemellä ero miesten ja naisten välillä ­ollut ­ti- mån och nästan 6,5 år för kvinnor. Ett mycket vik- tasyntyneen elinajanodotteina, mutta toisaalta yksi- material än vid tidigare undersökningar. Som exem- lastollisesti merkitsevä. tigt rön var att männens livslängdsförväntning var löitä kuvaavia muuttujia on hieman vähemmän kuin pel har data om antalen döda fåtts för alla åldrar, var- över 80 år i två av de granskade distrikten, dvs. Est- aikaisemmissa tutkimuksissa. Jotta tämän artikkelin vid rönen kan presenteras som livslängdsförvänt- näs och Domarby, och att den i Estnäs inte skilde sig tulokset olisivat yhtenäiset ja ajallisesti vertailukel- ning för nyfödda. Men å andra sidan finns det lite statistiskt signifikant från kvinnornas. poiset, ne esitellään osittain samalle ajanjaksolle, färre sådana variabler som beskriver individer än vid minkä aikaisemmat tutkimukset jo kattavat. tidigare undersökningar. För att göra rönen av den- na artikel enhetliga och jämförbara i tiden presente- rar vi dem delvis för en tidsperiod som tidigare un- Vironniemi Naiset Tulokset Vironniemi Kvinnor dersökningar redan täcker. EstnäsEstnäs Tuomarinkylä Miehet Elinajanodotteen alue-erot erittäin suuria Hel- Tuomarinkylä Män DomarbyDomarby singissä. Vuosina 2011–2014 vastasyntyneen elin­ Ullanlinna Rönen Ullanlinna ajanodote Helsingissä oli 77,5 vuotta miehillä ja UlrikasborgUlrikasborg Munkkiniemi Mycket stora lokala skillnader i förväntad med- Munkkiniemi 83,3 vuotta naisilla (Taulukko 1). Elinajanodote on MunksnäsMunksnäs ellivslängd inom Helsingfors. tyypillisesti ollut Helsingissä hieman koko maata Livslängdsförvänt- VuosaariVuosaari lyhyempi, ja tämän tuoreimman ajankohdan osalta ningen för nyfödda i Helsingfors åren 2011–2013 var NordsjöNordsjö VanhakaupunkiVanhakaupunki ero oli miehillä 0,2 vuotta ja naisilla 0,4 vuotta. Erot 77,5 år för gossebarn och 83,3 för flickebarn (Tabell GammelstadenGammelstaden Helsingin sisällä ovat kuitenkin suuret: suurpiirien 1). Livslängdsförväntningen har i regel varit lägre i Malmi - MalmiMalm välillä enimmillään 5,3 vuotta miehillä ja 3,0 vuotta Helsingfors än i hela landet, och nu vid denna färs- Malm HerttoniemiHerttoniemi naisilla. Pisimmät elinajanodotteet olivat Eteläisessä kaste tidpunkt var skillnaden 0,2 år för männens och HertonäsHertonäs ja Pohjoisessa suurpiirissä ja naisilla lisäksi Läntises- 0,4 år för kvinnornas del. Också inom Helsingfors MaunulaMaunula sä suurpiirissä, pienin Keskisessä suurpiirissä. Vaik- är skillnaderna stora: stordistrikt emellan upp till 5,3 MånsasMånsas MellunkyläMellunkylä ka luottamusvälit ovat melko leveät, miesten koh- år för män och 3,0 år för kvinnor. MellungsbyMellungsby dalla Keskisen suurpiirin alhaisempi elinajanodote Högst var den förväntade medellivslängden i Söd- PasilaPasila erosi muista alueista tilastollisesti merkitsevästi, ja ra resp. Norra stordistriktet och för kvinnorna dess- BöleBöle KallioKallio kuvio 1. Vastasyntyneen elinajanodote ja 95 esimerkiksi Eteläisen ja Pohjoisen suurpiirin kor- utom i Västra stordistriktet. Lägst var den i Mellersta Berghäll Berghäll prosentin luottamusväli eräillä Helsingin pe- keampi elinajanodote erosi useimpien suurpiirien­ stordistriktet. Trots att konfidensintervallen är gan- JakomäkiJakomäki JakobackaJakobacka ruspiirialueilla 2009–2014 luvuista. Naisten osalta voidaan vastaavasti todeta, ska breda avvek den lägre livslängdsförväntningen för figur 1. Förväntad medellivslängd för ny- että Eteläisen suurpiirin korkeampi elinajanodote män i Mellersta statistiskt signifikant från övriga stordi- 0 20 20 40 40 60 60 80 80 100 100 födda och 95 procents konfidensintervall i vis- erosi tilastollisesti merkitsevästi kaikista muista alu- strikt, och den högre livslängdsförväntningen i till ex- Ikä, vuotta - År sa distrikt i Helsingfors 2009-2014 eista lukuun ottamatta Pohjoista suurpiiriä. empel Södra resp. Norra stordistriktet avvek från talen Ikä, vuotta – År

46 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 47 Elinajanodotetta voidaan tarkastella myös niin, Livslängdsförväntningen kan också granskas så, MIEHETMIEHET – - MÄ MÄNN että se jaetaan terveiden ja sairaiden elinvuosien att man delar upp den i förväntade friska resp. sjuka Ero elinajanodotteessa elinajaodotteessa EteläinenEteläinen -– Södra Södra Skillnad i förväntad i förväntad odotteeseen. Näiden suuruus riippuu hyvin paljon levnadsår. Hur många dessa blir beror i hög grad på medellivslängd valitusta sairauden tai toimintakyvyn puutteen mit- vilken mätare för sjukdom eller funktionsförmåga PohjoinenPohjoinen -– Norra tarista. Toisaalta tulee myös miettiä mittarin vali- man väljer. Samtidigt bör man också överväga mä- Ero terveiden terveiden elinvuosien elinvuosien KaakkoinenKaakkoinen - – Sydöstra Sydöstra odotteessaodotteessa diteettia. Tämän artikkelin analyyseissä käytettiin tarens validitet. I analyserna i denna artikel använ- Skillnad i förväntat i förväntat antal antal friska levnadsår sairauden mittarina työkyvyttömyyseläkkeellä ole- des som sjukdomsmätare andelen personer med in- LäntinenLäntinen - – Västra Västra friska levnadsår vien osuutta. Se mittaa eroja ainoastaan työikäisil- validpension. Den mäter skillnader enbart för folk KoillinenKoillinen -– NordöstraNordöstra lä, ja vastasyntyneen elinajanodotteesta sairaana i arbetsför ålder, och för nyfödda blir antalet sjuka ItäinenItäinen -– ÖstraÖstra elettyjen elinvuosien määrä jääkin melko vähäisek- levnadsår av den förväntade medellivslängden gan- si. Mittari on kuitenkin erittäin validi ja sopii -hy ska liten. Ändå är mätaren mycket valid och läm- KeskinenKeskinen -– MellerstaMellersta vin aluevertailujen tekemiseen. Kuvio 2 kuvaa sitä, par sig bra för jämförelser av olika områden. Figur 0 = HHelsinginelsingin keskiarvokeskiarvo NAISETNAISET -– KVINNOR KVINNOR MMedeltaletedeltalet för för H Helsingforselsingfors missä määrin eri alueet poikkeavat koko kaupungin 2 beskriver i vilken mån olika områden avviker från keskiarvosta niin elinajanodotteen kuin terveiden stadsmedeltalet beträffande både förväntad med- EteläinenEteläinen -– Södra Södra elinvuosien odotteen suhteen vuosien 2010–2014 ellivsläng och förväntat antal friska levnadsår åren PohjoinenPohjoinen -– Norra aikana. Kun miesten elinajanodote oli Eteläises- 2010–2014. Medan männens livslängdsförväntning LäntinenLäntinen - – Västra Västra sä suurpiirissä kaksi vuotta suurempi kuin Helsin- var två år högre i Södra stordistriktet än i Helsing- gissä keskimäärin, terveiden elinvuosien odote oli fors i medeltal, var de förväntade friska levnadsår- KaakkoinenKaakkoinen - – Sydöstra Sydöstra kolme vuotta suurempi. Vastaavasti Keskisen suur- en tre år flera. På motsvarande sätt var männens livs- KoillinenItäinen – Nordöstra - Östra piirin alueella miesten elinajanodote oli noin kol- längdsförväntning i Mellersta stordistriktet ca. tre KoillinenItäinen - Nordöstra – Östra me vuotta pienempi kuin kaupungissa keskimää- år lägre än i staden i medeltal, medan de förvänta- rin, mutta terveiden elinvuosien odote olikin lähes de friska levnadsåren var nästan fyra år färre. Skill- KeskinenKeskinen -– MellerstaMellersta neljä vuotta pienempi. Ero elinajan odotteessa suu- naden mellan de stordistrikt som hade högsta resp. rimman ja pienimmän suurpiirin välillä oli siis noin lägsta förväntade medellivslängden var alltså ca. –4-4 –3 -3 –2 -2 –1 -1 0 0 1 2 2 3 4 viisi vuotta, mutta terveiden elinvuosien osalta ero fem år, men beträffande de förväntade friska lev- VuottaVuotta –- År oli peräti seitsemän vuotta. Naisilla tulokset oli- nadsåren var den rentav sju år. För kvinnornas del vat hyvin samansuuntaiset, mutta erot ääripäiden var rönen mycket likartade, men skillnaderna mel- Kuvio 2. Ero (vuosia) elinajanodotteessa ja terveiden elinvuosien odotteessa suurpiirien ja Helsingin keskimääräisten lukujen välillä olivat pienemmät: vajaa kolme vuotta elin- lan ytterligheterna var mindre: knappt tre år för liv- välillä 2010–2014. Figur 2. Skillnad (antal år) i förväntad medellivslängd och förväntat antal friska levnadsår mellan stordistrikten och medelta- ajanodotteen osalta, mutta neljä vuotta terveiden längdsförväntningens del och fyra år för de friska len för hela Helsingfors 2010–2014 elinvuosien­ osalta. Erityisesti Keskisen, mutta myös levnadsårens del. I synnerhet i Mellersta men ock- Itäisen suurpiirin väestön elinajanodote on siis kes- så i Östra stordistriktet är befolkningens förväntade kimäärin lyhyempi kuin koko Helsingissä, mutta medellivslängd alltså i medeltal kortare än i Helsing- väes­tö näillä alueilla myös elää sairaampana tämän fors som helhet, och i dessa områden är befolkning- kasvanut ainoastaan Eteläisessä, Läntisessä ja Kes- annat än i Södra, Västra och Mellersta stordistrik- lyhyemmän elinaikansa. en dessutom sjukare än under sin kortare livstid. kisessä suurpiirissä, muilla alueilla se on joko pysy- tet och antingen hållits oförändrad eller rentav sjun- nyt ennallaan tai jopa laskenut. kit i de övriga. Elinajanodotteen alue-erojen muutos. Kaiken Förändring i de lokala skillnaderna i livs- Tuloksia tulee kuitenkin tulkita varauksella, sil- Dessa rön bör dock tolkas med ett visst förbe- kaikkiaan tässä artikkelissa tarkasteltujen ajanjak- längdsförväntning. Allt som allt hade den för- lä luottamusvälit olivat melko leveät varsinkin tuo- håll, eftersom konfidensintervallen är ganska bre- sojen 1996–2000 ja 2011–2014 välillä helsinkiläisten väntade medellivslängden i Helsingfors stigit med reimman ajanjakson osalta, joka kattaa vain neljä da i synnerhet för det färskaste tidsavsnittet som ju miesten elinajanodote on kasvanut 4,5 ja naisten 3,0 4,5 år för männen och 3,0 år för kvinnorna mellan vuotta. Ero pienimmän ja suurimman elinajanodot- täcker bara fyra år. Skillnaden mellan de stordistrikt vuotta (Kuvio 3.). Tuoreimpien ajanjaksojen 2006– tidsavsnitten 1996–2000 och 2011–2014 (Figur 3). teen suurpiirin välillä ei kuitenkaan ole ainakaan som har lägsta resp. högsta livslängdsförväntningen 2010 ja 2011–2014 välillä elinajanodote on suurentu- Mellan de färskaste tidsavsnitten, dvs. 2006–2010 merkittävästi kasvanut ajassa. Miehillä ero näyt- har ändå inte vuxit åtminstone kännbart med tiden. nut 1,7 vuotta miehillä mutta vain 0,6 vuotta naisilla. och 2011–2014, steg den med 1,7 år för männen men täisi olevan hieman pienempi kuin 2000-luvun en- För männen ser skillnaden ut att vara lite mindre än Jos katsotaan suurpiirejä tarkemmin, miesten osalta bara 0,6 år för kvinnorna. Om vi ser noggrannare på simmäisellä vuosikymmenellä ja naisille puolestaan under 2000-talets första årtionde och för kvinnorna elinajanodotteen kasvua on tapahtunut kaikilla alu- stordistrikten har livslängdsförväntningen för män- vähän suurempi kuin aiemmin. Elinajanodotteen lite större än tidigare. eilla vaikkakin Eteläisessä suurpiirissä vain hyvin nens del stigit i alla stordistrikt, om än bara en aning alueellista vaihtelua ja muutosta voidaan katsoa tar- Den lokala variationen och förändringen i för- vähän. Sen sijaan naisten osalta elinajanodote on i Södra. För kvinnorna däremot har den inte stigit kemmin laskemalla elinajanodotteen keskipoik- väntad medellivslängd kan granskas noggrannare

48 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 49 Vastasyntyneen elinajanodote, vuotta 2011-2014 Suurpiiri - Stordistrikt Förväntad medellivslängd för nyfödda, år 2006-2010 86 Naiset - Kvinnor Miehet 2001-2005 Eteläinen - Södra Män Naiset - Kvinnor 1996-2000 Pohjoinen - Norra Läntinen - Västra

84 Koko Helsinki, asuntoväestö Naiset Bostadsbefolkningen Kvinnor i Helsingfors Suomi - Finland

Itäinen - Östra 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 82 Koko Helsinki Vuotta - År Helsingfors hela befolkning kuvio 4. Koillinen - Nordöstra Elinajanodotteen alueellista vaihtelua kuvaava keskipoikkeama (elinajanodotteen / vuotta) suur- piireille laskettuna Kaakkoinen - Sydöstra 80 figur 4. Genomsnittsavvikelsen, som beskriver den lokala variationen i förväntad medellivslängd, stordist- Keskinen - Mellersta riktsvis (år av förväntad livslängd)

Miehet - Män Miehet - Män Pohjoinen - Norra 78 keama. Se kuvaa, kuinka monta vuotta suurpiiri- genom att beräkna den genomsnittliga avvikelsen. Eteläinen - Södra en elinajanodotteet poikkeavat keskimäärin koko Den beskriver med hur många år stordistriktens livs- Kaakkoinen - Sydöstra Helsingin keskitasosta. Keskipoikkeamassa otet- längdsförväntningar i medeltal avviker från medel- Läntinen - Västra tiin huomioon alueiden väkilukumäärä eli se lasket- värdet för Helsingfors. Genomsnittsavvikelsen be- Koko Helsinki, 76 tiin painotettuna keskiarvona alueittaisten poikkea- aktade områdenas folkmängd, dvs. den beräknades asuntoväestö Bostadsbefolkningen mien itseisarvoista. Mitä suurempi keskipoikkeama som ett vägt medeltal av områdenas avvikelsers ab- i Helsingfors on, sitä suuremmat ovat elinajanodotteen alueelli- soluta värden. Ju större genomsnittsavvikelse, desto Koillinen - Nordöstra set erot. Miesten osalta elinajanodotteen alue-erot större lokala skillnader i förväntad medellivslängd. Suomi - Finland 74 ovat suuret, mutta ne eivät ole kasvaneet enää vii- För männens del är de lokala skillnaderna i förvän- Koko Helsinki me vuosina (kuvio 4). Sen sijaan naisten osalta elin­ tad livslängd stora, men de har inte längre vuxit de Helsingfors hela befolkning ajanodotteen alue-erot näyttäisivät olevan hienoi- senaste åren (Figur 4). För kvinnorna däremot ser Itäinen - Östra sessa kasvussa. de lokala skillnaderna i förväntad medellivslängd ut

72 Keskinen - Mellersta att växa något. Kuolemansyyt erojen taustalla. Kuolemansyit- täinen tarkastelu auttaa ymmärtämään elinajan­ Bakom skillnaderna: dödsorsakerna. En gransk- odotteen muutoksen ja alueittaisten erojen taustaa, ning enligt dödsorsak hjälper oss förstå vad som lig- sillä eri kuolemansyillä on erilainen vaikutus elin- ger bakom förändringarna och de lokala skillnader- 70 ajanodotteen muutokseen ja toisaalta kuolleisuus na i förväntad medellivslängd. Olika dödsorsaker 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2014 eri kuolemansyihin vaihtelee ainakin jossain mää- har nämligen olika inverkan på livslängdsförvänt- Ajanjakso - Tidsavsnitt rin alueittain. Tässä artikkelissa päädyttiin tarkas- ningen, och dödligheten i olika dödsorsaker varie- telemaan kuolemansyiden merkityksen muutosta rar lokalt åtminstone i någon mån. I vår artikel be- ajanjaksojen 2001–2005 ja 2011–2013 välillä. Tämä slöt vi analysera förändringen i dödsorsakernas roll kuvio 3. Vastasyntyneen elinajanodote Helsingin suurpiireissä ajanjaksojen 1996–2000 ja 2011–2014 välillä ajanjakso on kiinnostava erityisesti siitä syystä, että från tidsavsnittet 2001–2005 fram till tidsavsnit- figur 3. Förväntad medellivsängd för nyfödda i stordistrikten i Helsingfors periodvis 1996-2014 kevään 2004 aikana tehtiin merkittäviä muutoksia tet 2011–2013. Denna period är intressant i synner- alkoholin tuontimäärärajoituksiin ja toisaalta alko- het därför att man under våren 2004 gjorde märk- holin hinta pieneni huomattavasti alkoholiveron bara förändringar i begränsningarna på införsel av laskun seurauksena. Toisaalta elinajanodote on alkohol i landet samtidigt som priset på alkohol-

50 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 51 ajanjaksojen aikana kasvanut tarpeeksi, jotta muu- drycker sjönk märkbart som följd av sänkt alkohol- kiksi suurpiireittäin siinä määrin vähän, että satun- Att analysera dödsorsakerna områdesvis är en toksen analysointi on järkevää. skatt. Ändå steg livslängdsförväntningen tillräckligt naisuuden merkitys vaikeuttaa tulosten tulkintaa. utmaning i och med att det på till exempel stordi- Ajanjaksojen 2001–2005 ja 2011–2013 välillä hel- mycket för att göra en analys av förändringen me- Tässä artikkelissa päädyttiin yhdistelemään suurpii- striktsnivå sker såpass få dödsfall att slumpen kan sinkiläisten elinajanodote kasvoi 2,7 vuotta miehillä ningsfull. rejä vastaavalla tavalla kuin Valkonen ja kumppanit inverka, vilket försvårar tolkningen. Vi löste saken ja 1,8 vuotta naisilla. Kuvio 5 kuvaa, miten eri kuole- Från tidsavsnittet 2001–2005 till tidsavsnittet (2008) ovat aiemmin tehneet eli yhdistämällä Eteläi- så att vi slogs samman stordistrikt på samma sätt mansyyt vaikuttivat tähän kasvuun. Useimpien kuo- 2011–2013 steg helsingforsbornas förväntade medel- nen ja Pohjoinen, Läntinen ja Kaakkoinen sekä Itäi- som Valkonen m.fl. (2008) gjort, dvs. Södra med lemansyiden osalta kuolleisuus on pienentynyt, ja livslängd med 2,7 år för män och 1,8 år för kvinnor. nen ja Koillinen suurpiiri. Alueiden lisäksi yhdistel- Norra, Västra med Sydöstra och Östra med Nord- esimerkiksi verenkiertoelinten kuolleisuuden pie- Figur 5 visar hur olika dödsorsaker spelat in. För de tiin tarkasteltavia vuosia ja näin analyysiin kohteeksi östra stordistriktet. Dessutom slog vi ihop de år som nentyminen on tuonut noin vuoden lisää elinajan­ flesta dödsorsaker hade dödligheten minskat, och tulivat tuoreimmat kuusi vuotta, joilta kuoleman- vår granskning gällde, och sålunda kom analysen att odotteeseen. Lisäksi erityisesti miehillä kuolleisuus till exempel i fallet cirkulationsorganens sjukdo- syittäistä tietoa alueittain on saatavilla, eli ajanjak- gälla de färskaste sex år som det finns dödsorsaksda- tapaturmiin ja väkivaltaan on pienentynyt. Sen si- mar hade minskningen givit omkring ett år till i för- so 2006–2012. Alueittaiset kuolemansyyn mukaiset ta för, dvs. åren 2006–2012. De lokala dödlighetsta- jaan kuolleisuus alkoholisairauksiin ja -myrkytyk- väntad medellivslängd. Och i synnerhet bland män kuolleisuusluvut näytetään suhteessa koko Helsin- len enligt dödsorsak visas i förhållande till medelta- seen (alla alkoholikuolemansyyt) on lisääntynyt hade dödligheten i olyckor och våld minskat. Däre- gin keskimääräiseen kuolleisuuteen vastaavassa kuo- let för hela Helsingfors i respektive dödsorsak, som siinä ­määrin, että vaikutus elinajanodotteen kasvuun mot hade dödligheten i alkoholrelaterade sjukdo- lemansyyssä, jota merkitään luvulla 100. vi gav värdet 100. on ollut negatiivinen. Niin ikään kuolleisuus demen- mar och förgiftning (nedan kallade alkoholdödsor- Sekä miehillä että naisilla kuolleisuus kaikkiin Både för män och kvinnor fanns det en klar lokal tiaan ja Alzheimerin tautiin on kasvanut. Kuvion lu- saker) stigit så till den grad att det inverkat negativt tässä tarkasteltaviin kuolemansyihin erosi selkeäs- variation i dödligheten i alla de dödsorsaker vi gran- vuissa on ikärakenteen muutoksen vaikutus otettu­ på livslängdsförväntningens stigning. Också i de- ti alueittain (Kuvio 6). Lähes kaikkien kuoleman- skat (Figur 6). För nästan alla dödsorsaker var död- huomioon, mutta osittain tämän kuolemansyyn menti och Alzheimers sjukdom hade dödligheten syiden osalta kuolleisuus oli pienintä Eteläisen ja ligheten lägst i Södra och Norra stordistriktet och yleistymistä selittää parantunut diagnosointi (Tilas- stigit. Figuren beaktar i och för sig att förändringar Pohjoisen suurpiirin alueilla ja selvästi suurinta klart högst i Mellersta. Om vi till exempel tittar på tokeskus 2012). i åldersstrukturen spelat in, men till en del förklaras Keskisen suurpiirin alueella. Esimerkiksi kun tar- dödligheten i sjukdomar som helhet ser vi att den i Kuolemansyiden analysointi alueittainen on denna dödsorsaks ökning av förbättrad diagnostice- kastellaan tautikuolleisuutta kokonaisuudessaan, Södra och Norra stordistriktet var statistiskt signifi- haastavaa, sillä kuolemantapauksia kertyy esimer- ring (Tilastokeskus – Statistikcentralen 2012). nähdään että kuolleisuus oli Eteläisen ja Pohjoisen kant lägre och i Mellersta högre än både stadsmedel­ suurpiirin alueilla tilastollisesti merkitsevästi pie- talet och de övriga områdena. nempää ja Keskisen suurpiirin alueella puolestaan Dessutom var männens dödlighet i cirkulations- suurempaa verrattuna sekä koko kaupungin keski- organens sjukdomar, alkoholdödsorsaker samt arvoon että muihin alueisiin. olycksfall och våld lägre i Södra och Norra stordi-

Verenkiertoelinten sairaudet Lisäksi Eteläisen ja Pohjoisen suurpiirin alueil- striktet än i Helsingfors i medeltal. För kvinnornas Cirkulationsorganens sjukdomar la miesten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauk- del var dödligheten i detta stordistriktsområde lägre siin, alkoholikuolemansyihin sekä tapaturmiin ja Muut kuolemansyyt än medeldödligheten i staden i alla de dödsorsaker Övriga dödsorsaker väkivaltaan oli pienempää kuin Helsingissä keski- vi undersökt utom dementi och Alzheimer. Även määrin. Naisten osalta kuolleisuus oli tällä alueella bland männen var dödligheten i cancer, i synner- Tapaturmat ja väkivalta Olyckor och våld kaupungin keskimääräistä kuolleisuutta pienempää het lungcancer, lägre än stadsmedeltalet, men skill- kaikkiin muihin tutkittuihin kuolemansyihin paitsi naden mellan områdets och hela stadens värden var Syövät KancerC dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Myös miehillä inte statistiskt signifikant. syöpäkuolleisuus ja erityisesti keuhkosyöpäkuollei- I Mellersta stordistriktet var dödligheten hö- Alkoholikuolemansyyt Alkoholdödsorsaker suus oli pienempää, mutta ero alueen ja koko kau- gre än stadsmedeltalet för bägge könen i cirkula- pungin välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. tionsorganens sjukdomar, alkoholdödsorasker samt Dementia ja Alzheimerin tauti Miehet - Män Dementi och Alzheimers sjukdom Keskisen suurpiirin alueella kuolleisuus oli koko olycksfall och våld. Dessutom var männens dödlig- Naiset - Kvinnor kaupungin keskiarvoon verrattuna suurempaa veren­ het i cancer och kvinnornas i dementi och Alzhei- kiertoelinten sairauksiin, alkoholikuolemansyihin mer högre än i Helsingfors i medeltal. -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 sekä tapaturmaan ja väkivaltaan molempien­ suku- I Västra och Sydöstra stordistriktet tycktes död- Vuotta - År puolien osalta. Lisäksi miehillä kuolleisuus syöpiin ligheten i de flesta dödsorsaker vara lägre än i hela sekä naisilla dementiaan ja Alzheimerin tautiin oli staden i medeltal, men för det mesta var skillna- kuvio 5. Eri kuolemansyiden osuus elinajanodotteiden muutoksessa ajanjaksojen 2001–2005 ja 2011–2013 välillä suurempaa kuin Helsingissä keskimäärin. den inte statistiskt signifikant. Undantaget var att figur 5. Olika dödsorsakers roll i förändringen i förväntad medellivsläng mellan 2001–2005 och 2011–2013 Läntisen ja Kaakkoisen suurpiirin alueilla kuol- kvinnorna hade lägre dödlighet i dementi och Alz- leisuus näytti useimpien kuolemansyiden osalta ole- heimer. I Östra och Nordöstra stordistriktet var

52 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 53 MIEHET - MÄN van pienempää kuin koko kaupungissa keskimäärin, dödligheten både bland män och kvinnor i olika Alkoholikuolemansyyt mutta pääsääntöisesti ero ei ollut tilastollisesti mer- dödsorsaker lite högre än stadsmedeltalet, men en- Alkoholdödsorsaker kitsevä. Poikkeuksena oli naisilla pienempi kuollei- dast för männens dödlighet i cirkulationsorganens suus dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Vastaavasti sjukdomar och kvinnornas i alkoholdödsorsaker var Tapaturmat ja väkivalta Olyckor och våld Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla kuolleisuus oli skillnaden statistiskt signifikant. sekä miehillä että naisilla eri kuolemansyiden osal- Dementia ja Alzheimerin tauti ta hieman suurempaa kuin Helsingissä keskimää- Dementi och Alzheimers sjukdom Slutkläm rin, mutta ainoastaan verenkiertoelinten sairauksi- Verenkiertoelinten sairaudet en osalta miehillä ja alkoholitautien osalta naisilla Helsingforsbornas förväntade medellivslängd har sti- Cirkulationsorganens sjukdomar ero oli tilastollisesti merkitsevä. git under den tid som föreliggande studie gällde. För

Keuhkosyöpä kvinnornas del har ökningen i livslängdsförväntning Lungkancerc blivit långsammare de allra senaste åren. I bakgrun- Lopuksi den till den stigande livslängdsförväntningen finns en Syövät yhteensä CKancer sammanlagt Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut tässä minskning i dödlighet i de flesta dödsorsaker såsom artikkelissa tarkastelujen ajanjaksojen aikana, vaik- cirkulationsorganens sjukdomar, olycksfall och våld Taudit yhteensä Sjukdomar sammanlagt kakin naisten kohdalla elinajanodotteen kasvu on samt cancer. Men samtidigt har dödligheten i alko- hidastunut aivan viimeisten vuosien aikana. Elinaja- holdödsorsaker samt dementi och Alzheimers ökat Kuolleisuus yhteensä nodotteen kasvun taustalla on se, että kuolleisuus så till den grad att den inverkat sänkande på den för- Dödlighet sammanlagt useimpiin kuolemansyihin, kuten verenkiertoelin- väntade medellivslängden i Helsingfors. NAISET - KVINNOR ten sairauksiin, tapaturmiin ja väkivaltaa sekä syö- Skillnaderna i förväntad medellivslängd mellan Alkoholikuolemansyyt pään on pienentynyt Helsingissä. Toisaalta kuollei- olika delar av Helsingfors är fortfarande mycket sto- Alkoholdödsorsaker suus alkoholikuolemansyihin sekä dementiaan ja ra. Bland män är de klart större än bland kvinnor, Alzheimerin tautiin on yleistynyt siinä määrin, että men de växte inte under den tid vi analyserat. För Tapaturmat ja väkivalta Olyckor och våld se on vaikuttanut elinajanodotetta pienentävästi. kvinnorna däremot ser det ut som om de lokala skill- Alue-erot elinajanodotteessa ovat edelleen hy- naderna vuxit en aning. Det tycks visserligen bero Dementia ja Alzheimerin tauti Dementi och Alzheimers sjukdom vin suuret. Erot ovat miehillä huomattavasti suu- ganska mycket på att livslängdsförväntningen stigit remmat kuin naisilla, mutta ne eivät ole kasvaneet snabbare i Södra stordistriktet än i övriga Helsing- Verenkiertoelinten sairaudet tarkastelujakson aikana. Naisten osalta sen sijaan fors. För männens del framstår Mellersta stordistrik- Cirkulationsorganens sjukdomar näyttäisi siltä, että alueelliset erot ovat jopa hieman tet fortfarande klart som ett område med högre död-

Keuhkosyöpä kasvaneet. Tämä tosin näyttäisi pitkälti johtuvan sii- lighet. I Mellersta var den högre än i andra områden i Lungkancerc Keskinen - Mellersta tä, että elinajanodote on kasvanut eteläisen suurpii- Helsingfors för nästan alla de dödsorsaker som fanns Itäinen ja Koillinen Östra och Nordöstra rin alueella nopeammin kuin muualla Helsingissä. med. Sjukdomarna i cirkulationsorganen är genom Syövät yhteensä CKancer sammanlagt Helsinki = 100 Miesten kohdalla Keskinen suurpiiri erottuu edel- sin utbreddhet en viktig avgörande dödsorsak, och Helsingfors = 100 leen selkeästi korkeamman kuolleisuuden alueena. därutöver var de relativa skillnaderna stora för alko- Läntinen ja Kaakkoinen Taudit yhteensä Västra och Sydöstra Verrattuna muihin Helsingin alueisiin kuolleisuus holdödsorsakernas samt olyckornas och våldets del. Sjukdomar sammanlagt Eteläinen ja Pohjoinen oli suurempaa lähes kaikissa tarkastelluissa kuole- Att dödligheten förblivit så klart högre i Mel- Södra och Norra Kuolleisuus yhteensä mansyissä. Yleisyytensä takia verenkiertoelinten lersta än i de övriga stordistrikten är litet överras- Dödlighet sammanlagt sairaudet ovat merkittävä eroja tuottava kuoleman- kande med tanke på att området förändrats klart i syy, mutta lisäksi suhteelliset erot olivat suuret alko- socialt hänseende och idag också ligger nära stads- holikuolemansyiden sekä tapaturman ja väkivallan medeltalet för många relevanta dödlighetsmäta- 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 kohdalla. re. Till exempel beträffande utbildning har andelen Kuolleisuuden pysyminen Keskisen suurpiirin invånare med enbart grundskoleutbildning mins- kuvio 6. Suhteellinen ikävakioitu kuolleisuus (Helsinki keskimäärin = 100) eri kuolemansyihin sukupuolen mukaan suurpiireit- alueella huomattavasti muuta kaupunkia korke- kat snabbare än i staden i medeltal sedan början av täin 2006–2012 sekä 95 prosentin luottamusvälit ampana on hieman yllättävää, sillä alue on muut- 2000-talet, och nu är andelen näst minst i stordi- figur 6. Relativ åldersstandardiserad dödlighet (medeltalet för Helsingfors = 100) i olika dödsorsaker enligt kön stordistriktsvis tunut sosiaalisesti paljon ja muistuttaakin monin, strikten. Andelen invånare som avlagt högskolexa- 2006–2012 samt 95 procents konfidensintervall kuolleisuuden kannalta relevantein mittarein tar- men har vuxit så att den är större än stadsmedeltalet

54 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 55 tärkeää vastaamaan pystyä tulevaisuudessa. olisi suuntiin. kehittyvät eri kysymyksiin Näihin peruspiirit esimerkiksi jolloin sisäistä, suurpiirin Toisaalta kahdensuuntainen muutos voi myös olla säilyisivät. piirtein erot suurin loin alueiden välillä man jos ylöspäin, tämä otettaisiin huomioon, jol elinajanodote suurpiirien hie- nousisi ja kaikkien asumispalvelujavia on myös Helsingissä, muualla ettämuistaa, vastaaajanodotteesta. täytyy Lisäksi vain pienen osansiis alueen matalammasta elin- seen kuitenkin korkeintaan 0,6 Se selittää vuotta. alueen elinajanodotteekuttaa Keskisen suurpiirin - tämän korkeampi väestöryhmän vai kuolleisuus asumiseen. Tehdyn skenaariolaskelman mukaan laitosasumisesta palvelu- siirrytty na onyleisesti asuntoväestöön,toiduksi aika vuosien kun viime huomata,ryhmät tulevat että nämä nykyääntilas tää alueen matalampaa elinajanodotetta. On hyvä paa kuin muun väestön, voi tämä osaltaan selit kun näidenonsuurem kuolleisuus väestöryhmien - tien asumispalveluja ja kuin muissa suurpiireissä, enemmän ikään niin asunnottomien ja alkoholis onvassa yhteiskunnassa. Keskisessä suurpiirissä neempi ja haavoittuvaisempi moninosin muuttu- - entistä voi olla valikoitu ryhmä den pienentyvä suorittanei vain peruskoulun Esimerkiksi tasolla. tönosan korkealla jostain pysyy kuolleisuus syystä myönteiseenkehittyisi väes suuntaan,tietyn Vaikka monen mittarin mukaan alue keskimäärin son taustalla saattaa polarisoitumiskehitystä. olla alueen korkeampaan kuolleisuuteen. yhteydessäseudun voi olla aluesarjat 2015), mikä pienempi kuin Helsingissä keskimäärin (Helsingin asuntokuntia ja lapsiperheiden osuus onselkeästi asuvien suurempi keskiarvoa gin osuus on yksin että alueen asuntokunnista huomattavasti - kaupun 2013; Tilastokeskus 2012). Toisaalta tulee muistaa, pungin tason. (Helsingin tieto kaupungin lestaanylittää että onkasvanutniin, se koko kau- pienin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus puo osuusettä on suurpiirejä vertailtaessa toiseksi nyt niinosuutta alkupuolelta, nopeammin 2000-luvun kokokaupungin rittaneiden osuuspienentynyt on osalta vain perusasteenlutuksen suo koulutuksen koukasteltuna- Helsingin Esimerkiksi keskiarvoa. 56 |kvartti Alueen suhteellisen kuolleisuuden korkean ta 2 / 2015 ­keskus ------tade medellivslängd vara kan hög. Det handlar alltså visar Dettaatt även männensförvän - genomsnittliga männen var den, precis som iDomarby, över år. 80 och även för livslängdsförväntning, och kvinnornas mellan ingenmännens skillnad statistiskt signifikant på en bjöd överraskning. också distrikt IEstnäs fanns framtiden. i Påda håll. dessa att frågor få ett svar vore det viktigt exempel sålunda att utvecklas distrikten åt skil till enkan förändring riktningar även i två vara intern emellan ungefär förbli oförändrade. Åandra sidan traktande stordistrikt ju skillnaderna –ochdå skulle en stiga skulle stordistrikt omdessa ialla togs ibe- annat iHelsingfors, håll ochlivslängdsförväntning på också ihåg attliknande det boendeservice finns väntningen iområdet. Ytterligare bör man komma baraalltså en liten del av den lägre livslängdsför ligheten högst i denna0,6 grupp år. Den förklarar påkan livslängdsförväntningen av den högre död ceboende. Men en scenarioberäkning enligt är ver åren mer övergått allt från servi anstaltsboendetill bostadsbefolkning iochmed att man de senaste notera att dessanumera som grupper statistikförs längdsförväntningen i området. Det vara kan bra att detta vara bidragandeen den lägretill orsak livs är högregrupper än iden befolkningen övriga kan ochdå dödlighetenstordistrikt, idessa befolknings förbostadslösa ochalkoholister än iandradeservice et förändras. finns det i Likaså Mellersta mera boen- utlämnad ochsårbar iett än förr samhälle där myck vånare med vara enbart grundskoleutbildning mer hög. in- Som exempel den gruppen kan minskande del av befolkningenviss av någon anledning förbli dödligheten kan ienre i medeltal positivt utvecklas Förstriktet. trots att ett område många enligt mäta den höga relativatill dödligheten iMellersta stordi gre dödligheten iMellersta. 2015), och attkan det ha ett samband med den hö (Helsingin­ mindre i Mellerstaklart än i Helsingfors i medeltal störreboende är ochandelen betydligt barnfamiljer bör å andra sidan komma ihåg att andelen ensam - 2013; Tilastokeskus –Statistikcentralen 2012). Vi (Helsingin Tietokeskus kaupungin –faktacentralen Vår jämförelse av livslängdsförväntningen i olika Det hända kan att polarisering är enbakgrund seudun aluesarjat –Områdesdatabasen ------2 / 2015 2015 kvartti

| 57 visit helsinki/jussi hellsten Kun elinajanodotteita tarkasteltiin muutamien pe- om en hel befolkningsgrupp och inte enskilda ovan- ruspiirien osalta, saatiin melko yllättävä tulos. Miesten ligt långlivade personer. Någon analys enligt döds- ja naisten elinajanodotteissa ei ollut tilastollisesti mer- orsak läggs inte fram för dessa distrikt i vår studie, i kitsevää eroa Vironniemellä, jossa – samoin kuin Tuo- och med att de små populationerna innebär slump- marinkylässä – miesten elinajanodote ylsi yli 80 vuo- mässighet. Ändå tyder analyserna på att dödligheten teen. Tulos osoittaa, että miestenkin keskimääräinen i synnerhet i cirkulationsorganens sjukdomar men elinajanodote voi nousta hyvin korkeaksi. Merkittä- också i alkoholsjukdomar är betydligt lägre i Domar- vää on se, että kyse on väestöryhmästä eikä yksittäi- by och Estnäs än i Helsingfors i genomsnitt. sistä, poikkeuksellisen pitkäikäisistä yksilöistä. Kuo- Rönen om de lokala skillnaderna i förväntad lemansyittäistä tarkastelua näiden alueiden osalta ei medellivslängd innebär i tillämpningshänseende vi- tässä artikkelissa esitellä, sillä pienten tapausmäärien tal information med tanke på behovet och produk- takia tuloksiin liittyy satunnaisuutta, mutta analyysit tionen av service. I forskningshänseende vore det viittaavat siihen, että kuolleisuus erityisesti verenkier- intressant att undersöka särskilt i vilken mån skill- toelinten tauteihin mutta myös alkoholisairauksiin on naderna beror på så kallade kompositverkningar – Tuomarinkylässä ja Vironniemellä huomattavasti pie- alias på att folk som bor på olika håll till exempel nempää kuin Helsingissä keskimäärin. har olika sociala drag – och alltså vilket samband det Tulokset elinajanodotteiden alue-eroista tuotta- skulle finnas mellan områdenas sociala profil och Miten yksilön vat soveltamisen kannalta keskeistä tietoa esimerkik- skillnaderna i förväntad medellivslängd. Dessa frå- si palveluiden tarpeen ja tuottamisen näkökulmasta. gor har för Helsingfors del granskats även förr, men Tutkimuksellisesti puolestaan mielenkiintoista oli- de färskaste rönen gäller år 2005, så även ur denna tietosuoja si tarkastella erityisesti, missä määrin erot johtuvat synvinkel finns det behov av uppdaterad fortsatt niin kutsutusta kompositiovaikutuksesta eli siitä, forskning. • että eri alueilla asuvat ihmiset ovat erilaisia vaikkapa toteutuu kunnan sosiaalisten piirteidensä osalta, ja missä määrin alu- eiden sosiaalisilla ominaisuuksilla on yhteyttä elin- ajanodotteen eroihin. Näitä kysymyksiä on Helsin- tilastoissa ja tutkimuksissa? gin osalta tarkasteltu aiemmin, mutta viimeisimmät tulokset koskevat vuotta 2005, joten jatkotutkimuk- Sullivan D F (1971): A single index of mortality and morbidity. Hur uppfylls datasekretessen selle on tämänkin lähestymistavan osalta tarvetta. • HSMHA Health Reports, 86, 347–354. Tilastokeskus (2012): Väestön koulutusrakennetiedot. för enskilda i kommunens Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillistilaus. statistik och forskning? Kirjallisuus | Litteratur: Tilastokeskus (2013): Kuolemansyyt 2012. Helsinki: Tilastokeskus. Blomgren J, Mikkola H, Hiilamo H, Järvisalo J (2011): Valkonen, T­., Kauppinen, T.M. (2001). Miesten kuolleisuuden Suomalaisten terveydentila ja terveyteen liittyvät alue-erot ja sosiaalinen segregaatio pääkaupunkiseudulla. etuudet: indikaattoriseuranta 1995–2010. Helsinki: Kela, Kvartti 1/2001. Nettityöpapereita 28. Valkonen T, Martikainen P ja Remes H (2007): Helsingin kaupungin tietokeskus (2013): Väestön Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet koulutusrakenne Helsingissä. Tilastoja 2013:38. suurina 2000-luvulla. Suomen Lääkärilehti 62, 3891–3896. Helsingin seudun aluesarjat (2015): http://www.aluesarjat.fi/ Valkonen, T., Martikainen, P., Kauppinen, T. M. & Tarkiainen, Koskinen S, Lundqvist A ja Ristiluoma N (toim) (2012): L. (2007b). Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. väestön osaryhmissä 1991–2005. Helsingin kaupungin n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti tietokeskus. 68/2012. Helsinki: THL. Vilkama K, Lönnqvist H, Väliniemi-Laurson ja Tuominen M Mäki N (2010): Not in all walks of life? Social differences in (2014): Erilaistuva pääkaupunkiseutu Sosioekonomiset suicide mortality. University of Helsinki: Discipline of erot alueittain 2002–2012. Tutkimuksia 2014/1. Helsinki: i/jussi hellste Sociology, Research Reports no. 262. Tietokeskus. visit helsi nk 58 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 59 n

Viranomaiset poikkeavat tilasto- ja tutkimustiedon i/jussi hellste laatijoina yksityisistä tiedontuottajista. Julkisuuslaki asettaa niille erilaiset vaatimukset kerätyn tiedon julkisuudesta ja julkistamisesta. Mutta mikä tieto visit helsi nk on julkista ja mikä ei? Kun kunnat panostavat yhä vahvemmin avoimeen tietoon, mitkä seikat turvaavat tutkittavien yksityishenkilöiden tietosuojan?

Som producenter av statistik och forskningsrön avviker myndigheterna från privata informationsproducenter. Offentlighetslagen ställer olika krav på dem för hur insamlad information får offentliggöras. Men vilken information är offentlig? När kommunerna nu satsar allt mera på öppen data, vad är det som tryggar dataskyddet för de personer som undersökningar gäller?

Eila Ratasvuori

unnat laativat ja ommuner uppgör ei välttämättä mielellään julkaistaisi lainkaan, jos ne nödvändigtvis gärna publiceras alls om de till exem- laadituttavat ti- och låter uppgö- esimerkiksi vaikuttaisivat kielteisesti kunnan tai sen pel skulle inverka negativt på kommunens eller dess lastoja, tutkimuk- ra statistik, under- päättäjien imagoon. beslutsfattares image. sia ja selvityksiä sökningar och ut- Tilastot ja tutkimukset edellyttävät perusaineis- För statistik och forskning behövs det utgångs- voidakseen tehdä redningar för att toa, jota voidaan ostaa tai saada valtion tilastokes- data som kan köpas eller fås från statens Statistik- päätöksiä tuotta- kunna fatta be slut kukselta tai muulta tietoja keräävältä valtion laitok- central eller övrig statlig inrättning som samlar data, miensa palvelujen om hur den servi- selta tai suoraan väestörekisterissä olevista tiedoista. eller direkt från Befolkningsregistercentralen. Kom- ja yleensä kunnan ce de producerar – Kunnat voivat myös itse kerätä aineistoa kyselyillä muner kan även själva samla in material genom en- toiminnan kehit- och kommunens tai keräyttää niitä ostopalveluina. käter eller låta någon annan göra det som köpt tjänst. tämisestä. Tutkimukset, selvitykset ja tilastot voi- verksamhet överlag – skall utvecklas. Undersök- Tutkimusten ja tilastojen perusaineistoon sisäl- Utgångsdata för forskning och statistik inne- Kdaan laatia joko kunnan omana toimintana tai osto- Kningarna, utredningarna och statistiken kan göras av tyy usein yksityisiä henkilöitä koskevia tietoja tai håller ofta data om privatpersoner eller företag. palveluna. kommunen själv eller köpas av en annan producent. yritys- ja liiketietoja. Osa niistä voi olla vapaaehtoi- En del av dem kan ha uppgivits frivilligt vid enkä- Yhä useammin ne myös julkaistaan avoimessa Allt oftare publiceras de också i ett öppet -da sesti kyselyissä annettuja, jolloin tietoja kerättäessä ter, där man vid insamlandet lovar hemlighålla så- tietoverkossa ja entistä yleisemmin myös avoimena tanätverk och allt mera även som öppen data. Det luvataan pitää yksityistä henkilöä tai yritystä koske- dana data som gäller privatpersoner eller företag datana. Voi toki olla, että joitakin tutkimustuloksia kan för all del hända att vissa forskningsresultat inte vat tiedot salassa (luottamuksellisina). Osa perus- (konfidentiellt). En del utgångsdata fås från upp-

60 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 61 tiedoista saadaan valtion lain perusteella keräämis- gifter eller register som staten samlat in i kraft av tillämpas i statliga myndigheters verksamhet i hu- Tutkimuksen ja tilaston julkisuus tä tiedoista tai rekistereistä, joiden tiedot on kerätty lag och som insamlats i huvudsak för annat bruk vudsak bestämmelserna i offentlighetslagen och pääasiallisesti muuhun kuin tilasto- tai tutkimus- än statistik eller forskning, såsom till exempel Be- Yksityinen tutkimuslaitos ja tutkija voivat itse päät- personuppgiftslagen. tarkoitukseen kuten esimerkiksi väestörekisteristä. folkningsregistret. Inte heller i dessa fall är tanken tää, milloin ja mitä he julkaisevat tutkimuksestaan ja Näissäkään tapauksessa yksityisen henkilön tai yri- att uppgifter om privatpersoner eller företag skul- sen tuloksista vai julkaisevatko mitään. Kenelläkään Forsknings och statistiks offentlighet tyksen tietoja ei ole tarkoitettu julkaistaviksi. le publiceras. ei ole oikeutta vaatia yksityisen laitoksen tai tutkijan Kunnallisen viranomaisen tilasto- ja tutkimus- Inom en kommunal myndighets statistik- och hallussa olevia tietoja käyttöönsä. Privata forskningsinstitut och forskare får själva av- toiminnassa voi herätä seuraavia kysymyksiä: Onko forskningsverksamhet kan följande frågor uppstå: Viranomaisen eli valtion ja kunnan toiminnassa göra när och vad de offentliggör av sin forskning och tilastot ja tutkimukset annettava niitä pyytävälle Skall statistik och forskning utlämnas på begäran el- julkisuudesta ja salassapidosta säädetään lailla. Vi- dess rön eller om de låter bli. Ingen har rätt att kräva tai julkaistava verkossa? Onko tulokset julkaistava ler läggas ut på webben? Skall rönen ges ut som öp- ranomainen ei siis voi itse määrätä tutkimustulos- att få använda uppgifter som innehas av en privat in- avoimena datana? Miten käsitellään henkilötietoja, pen data? Hur hanterar man personuppgifter som ten julkiseksi tulemisesta eikä salassa pitämisestä. rättning eller forskare. jotka ovat tutkimuksen ja tilaston perusaineistois- ingår i utgångsdata för undersökningar och statis- Viranomaistoiminnassa pääsääntö on julkisuus. Om offentlighet och sekretess inom myndig- sa? Miten yksityinen henkilö voi näkyä tutkimuk- tik? Hur kan en privatperson synas i en undersök- Vain lailla voidaan säätää poikkeuksia julkisuu- heters, alias statens och kommuners, verksamhet sessa tai tilastossa? Onko perusaineiston henkilö- ning eller statistik? Skall man ur utgångsmaterialet desta eli salassapidosta. Jo perustuslain mukaan jo- stadgas det i lag. En myndighet kan alltså inte själv tiedoista annettava tieto sitä pyytävälle? ge ut personuppgifter på begäran? kaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakir- bestämma huruvida forskningsrön ges ut i offentlig- jasta, joka on julkinen, eli siis myös tutkimuksesta heten eller hålls hemliga. Huvudregeln inom myn- Sovellettava lainsäädäntö Tillämplig lagstiftning tai tilastosta, joka on viranomaisen hallussa. dighetsverksamhet är offentlighet. Viranomaisen tutkimus- ja tilastotoiminnassa hen- På hanterandet, behandlingen, av personuppgifter Viranomaisen laatima tutkimus ja tilasto sekä Om undantag till offentlighet, dvs. om sekretess, kilötietojen käsittelyyn sovelletaan sekä lakia vi- inom myndigheters forskning och statistikföring niihin verrattavissa oleva yleisesti merkittävän rat- kan endast stadgas genom lag. Enligt grundlagen ranomaisen toiminnan julkisuudesta että henkilö- tillämpas både lagen om offentlighet i myndighe- kaisun tai suunnitelman esillä olevia vaihtoehtoja, har var och en rätt att ta del av myndigheters offent- tietolakia. Laeissa säädetään perustuslain kahden ternas verksamhet och personuppgiftslagen. Dessa niiden perusteita ja vaikutuksia kuvaava itsenäisen liga handlingar, alltså även forskning eller statistik osittain vastakkaisen perusoikeuden eli hallinnon stadgar om hur två sinsemellan delvis motsatta kokonaisuuden muodostava selvitys tulee julkisek- som är i myndighetens besittning. julkisuuden ja yksityisyydensuojan toteuttamisesta grundrättigheter i grundlagen, nämligen offentlig- si, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa, myös sil- Offentlig blir en av myndighet uppgjord forsk- käytännössä. hetsprincipen och integritetsskyddet skall skötas i loin kun se liittyy muuten keskeneräiseen asiaan. ning eller statistik samt därmed jämförbar självstän- Henkilötietolaissa säädetään henkilötietojen kä- praktiken. Tutkimuksen tai tilaston julkiseksi tulemista ei dig utredningshelhet av framlagda alternativ till, sittelyn yleisistä periaatteista, rekisteröidyn oikeuk- Personuppgiftslagen stadgar om de allmänna voi siis lykätä siihen asti, kun asia, johon se liittyy tai motiveringar för och verkningar av en allmänt be- sista sekä henkilötietojen käsittelyn valvonnasta ja principerna för behandling av personuppgifter, om jota varten se on laadittu, on lopullisesti päätetty ja tydelsefull lösning eller plan då den är färdig för sitt seuraamuksista. Laissa tarkoitettuja henkilötietojen registrerades rättigheter samt om övervakning av tullut kokonaisuudessaan julkiseksi. bruksändamål, även då den hänför sig till ett ärende käsittelyn yleisiä periaatteita ovat huolellisuusvel- behandlingen av personuppgifter och om påföljder. Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muu- som i övrigt inte är färdigbehandlat. voite, käsittelyn suunnittelu, rekisteriselosteen laa- De allmänna principer för behandlingen av person- ten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa Man kan alltså inte uppskjuta offentliggörandet timinen henkilörekisteristä ja tietojen suojaaminen. uppgifter som lagen avser inbegriper aktsamhets- toimitettu asiakirja – siis myös tutkimus tai tilasto av forskning eller statistik tills det ärende som den Laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta ­ plikt, planering av behandlingen, uppgörande av re- – tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, hänför sig till eller uppgjorts för är färdigbehandlat (myöhemmin julkisuuslaki) säädetään viranomai- gisterbeskrivning om personregistret och skydd av jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta och i sin helhet givits offentlighet. sen asiakirjojen julkiseksi tulemisesta, salassa ­pidet- uppgifterna. tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta En handling som givits åt en myndighet för be- tävistä asiakirjoista ja salassa pidettävien asiakirjojen Lagen om offentlighet i myndigheternas verk- laissa säädetä. handling av ärende eller i ett ärende som eljest hör antamisesta sekä viranomaisen henkilörekisterissä samhet (nedan kallad offentlighetslagen) stadgar Viranomaisella on velvollisuus huolehtia siitä, till dess gebit eller åligganden – alltså även en un- olevien tietojen luovuttamisesta. om när myndigheters handlingar (dokument) blir että sen julkiset asiakirjat – mukaan lukien tutki- dersökning eller statistik – blir offentlig när myn- Tilastolaissa säädetään lisäksi tiedonkeruuta offentliga, om sekretessbelagda handlingar och om mukset ja tilastot – ovat vaivattomasti löydettävissä. digheten erhållit den, såvida lagen inte stadgar annat sekä tilastojen suunnittelua ja laadintaa koskevista utlämnande av dessa, samt om utlämnande av data Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällös- om handlings offentlighet eller sekretess eller övrig menettelytavoista ja periaatteista, joita sovelletaan ur myndighets personregister. tä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen begränsning av information. valtion viranomaisten tilastojen laatimisessa. Statistiklagen stadgar ytterligare om de förfa- voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Myndigheter är skyldiga att sörja för att deras of- Tietojen keräämiseen, luovuttamiseen, suojaa- ringssätt och principer vid insamling av data och Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemis- fentliga handlingar – även undersökningar och sta- miseen ja muuhun käsittelyyn tilastoja laadittaes- planering och uppgörande av statistik som tilläm- tojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta tistik – kan hittas på ett smidigt sätt. En begäran om sa sovelletaan valtion viranomaisen toiminnassakin pas vid statliga myndigheters statistikföring. hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse sel- att få ta del av innehållet i en myndighetshandling pääsääntöisesti julkisuuslain ja henkilötietolain sää- För insamling, utlämnande, skyddande och öv- vittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, skall preciseras tillräckligt noggrant för att myndig- döksiä. rig behandling av data vid uppgörande av statistik kun kysymys on julkisesta asiakirjasta. Siten kuka heten skall kunna utreda vilken handling den avser. o›@»≈ 62 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 63 tahansa voi pyytää nähtäväkseen tai kopion myös De som begär en handling skall med diarier och viranomaisen tutkimuksista ja tilastoista, kun ne andra register bistås vid preciseringen av de hand- ovat tulleet julkisiksi eli ovat käyttötarkoitukseen- lingar som de önskar ta del av. Den som begär en sa valmiita. handling behöver inte utreda sin identitet eller mo- Lain tarkoittama julkisuus on edelleen ns. pas- tivera sin begäran, då det är fråga om en offentlig siivista julkisuutta. Riittää siis, että joku tulee -pyy handling. Sålunda kan vem som helst begära att få tämään viranomaisen tilastoa tai tutkimusta, jolloin se eller få en kopia av även myndigheters undersök- se annetaan hänelle. Laki ei velvoita viranomaista ningar och statistik då dessa blivit offentliga alias är saattamaan tutkimuksensa tai tilastonsa julkiseen färdiga för sitt bruksändamål. tietoverkkoon tai avaamaan ne avoimeksi dataksi. Den offentlighet som lagen avser är fortfaran- Tällainen menettely on viranomaisen omassa har- de så kallad passiv offentlighet. Det räcker att någon kinnassa. kommer och ber om en myndighets statistik eller forskning. Man får den. Lagen ålägger inte myndig- heterna att ge ut sin undersökning eller statistik i Tutkimuksen tai tilaston perusaineistot ett datanätverk eller offentliggöra dem som öppen Yksityisyyden suoja toteutuu yksityisten tutkimus- data. Det får myndigheterna besluta om själva. laitosten toiminnassa toisaalta henkilötietolain ja toisaalta tutkimuslaitoksen sitoumuksen perusteel- Utgångsdata för forskning och statistik la. Henkilötietolaki säätelee henkilötietojen käsitte- lyä myös yksityisessä toiminnassa. Integritetsskyddet sköts inom privata forskningsin- Kerätessään tietoja yksityisiltä henkilöiltä yk- stituts verksamhet i kraft av dels personuppgiftsla- sityinen tutkimuslaitos yleensä myös sitoutuu pi- gen, dels forskningsinstitutets utfästelser. Person- tämään saamansa tiedot luottamuksellisina eli uppgiftslagen reglerar hanteringen, behandlingen, olemaan julkaisematta niitä muodossa, josta voi av personuppgifter även inom privat verksamhet. n tunnistaa yksittäisen henkilön. Privata forskningsinstitut utfäster sig i regel vid Viranomaisen tutkimus- ja tilastotoiminnassa insamling av utgångsdata från privata personer att yksityisyyden suoja perustuu julkisuuslain ja henki- konfidentiellt hålla uppgifterna hemliga, alltså att

lötietolain säädöksiin. Toki myös kunnalliset viran- inte ge ut dem i sådan form att enskilda individer i/jussi hellste omaiset yleensä kyselytutkimuksia suorittaessaan kan identifieras. sitoutuvat pitämään vapaaehtoisesti annetut yksit- I myndigheters forsknings- och statistikverk- täiset vastaukset salassa. samhet bygger integritetsskyddet på stadgandena Julkisuuslaissa säädetään tiedoista, jotka ovat sa- i offentlighetslagen och personuppgiftslagen. Men visit helsi nk lassa pidettäviä. Niistä viranomainen ei saa antaa visst brukar även kommunala myndigheter förbin- tietoa muuta kuin laissa säädetyissä poikkeustapa- da sig att hemlighålla enskilda svar som givits frivil- uksissa. Henkilötietolaissa säädetään yleensä henki- ligt vid enkäter. dellista asemaa, sosiaalihuollon asiakkuutta, terve- Ovillkorligen hemlighållna är sådana handling- lötietojen käsittelyn edellytyksistä, arkaluonteisis- Offentlighetslagen stadgar om sekretessbelagda ydentilaa, vammaisuutta, terveydenhuollon palve- ar som givits år statistikmyndigheterna för uppgö- ta henkilötiedoista ja henkilötietojen käyttämisestä uppgifter. Om sådana får myndighet inte utlämna lujen käyttämistä ja seksuaalista suuntautumista rande av statistik, likaså handlingar som frivilligt historiallisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin sekä tilas- information annat än i de undantagsfall lagen näm- kuvaavat tiedot. givits åt myndigheter för forskning eller statistikfö- tointiin. Julkisuuslaissa salassa pidettäviksi säädetyt ner. Personuppgiftslagen stadgar allmänt om för- Myös rikosrekisteritiedot, poliittinen vakaumus, ring. Sekretessbelagda är även uppgifter som beskri- yksittäisiä henkilöitä koskevat tiedot ja henkilötie- utsättningarna för behandlingen av personuppgif- yksityiset mielipiteet, yhdistystoiminta, vapaa-ajan ver personers ekonomiska ställning, klientskap hos tolain arkaluonteiset tiedot ovat samansisältöisiä. ter, om känsliga personuppgifter och användning harrastukset, perhe-elämä ja muut henkilökohtaiset socialvården, handikapp, anlitande av hälsovårds- Ehdottomasti salassa pidettäviä ovat tilastovi- av personuppgifter för historiska och vetenskapliga olot ovat salassa pidettäviä. Tällaisia tietoja voi sisäl- service och sexuell inriktning. ranomaiselle tilastojen laatimista varten annetut undersökningar samt statistik. De uppgifter om en- tyä tutkimuksen tai tilaston perusaineistoon, mutta Även brottsregisterdata och uppgifter om poli- asiakirjat, samoin asiakirjat, jotka on vapaaehtoises- skilda personer som enligt offentlighetslagen skall niitä ei saa luovuttaa. tisk uppfattning, privat åsikt, föreningsverksamhet, ti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia hållas hemliga har samma innehåll som de känsliga Henkilötunnusta ei ole määrätty salassa pidettä- fritidssysslor, familjeliv och övriga personliga för- varten. Salassa pidettäviä ovat myös henkilön talou- personuppgifterna i personuppgiftslagen. väksi eikä se ole henkilötietolain arkaluonteinen tie- hållanden är sekretessbelagda. Sådana data kan ingå

64 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 65 to, koska henkilötunnus ei ole käytössä kaikissa Eu- i en undersökning eller statistiks utgångsdata, men Myös henkilötietojen käsittelylle tilastotarkoituksia sådan ändrad form att den som uppgifterna roopan unionin maissa ja henkilötietolaki perustuu de får inte utlämnas. varten on säädetty omat edellytyksensä, jotka ovat: hänför sig till inte kan identifieras efter det unionin direktiiviin. Personbeteckningen har inte sekretessbelagts, att personuppgifterna inte längre behövs för Henkilötunnuksella on oma merkityksensä hen- och den är inte i personuppgiftslagen klassad som • Tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoitukse- att bedriva forskningen eller för att säkerstäl- kilön identifioimisessa Suomessa. Sen huolimatto- känslig uppgift, eftersom personbeteckningen inte na olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman hen- la riktigheten av dess resultat. maan käyttöön tai laajaan levitykseen liittyy vää- är i bruk i alla Europeiska unionens länder och per- kilötietojen käsittelyä. rinkäytösten vaaroja, minkä vuoksi sen käsittelystä sonuppgiftslagen bygger på unionens direktiv. • Tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitä- Även för behandling av personuppgifter för statistis- onkin säädetty henkilötietolaissa erikseen. Personbeteckningen har i Finland sin egen be- jän toimialaan. ka syften har grunderna stadgats, nämligen att: Henkilötunnusta saa käsitellä historiallista tai tydelse för identifiering av personer. Ovarsam an- • Tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten, jos vändning eller stor spridning av beteckningen tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, • statistiken inte kan uppgöras eller det infor- rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärke- innebär risk för missbruk, och därför innehåller per- että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, mationsbehov som ligger till grund för den ää. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tutkimus, sonuppgiftslagen särskilda stadganden om dess an- ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten. inte kan tillgodoses utan att personuppgifter jossa seurataan pitemmän aikaa jotakin seikkaa tai vändning. används, jonkin asian kehitystä ja kyseinen seikka liittyy tut- Personbeteckningen får behandlas för historisk Yksittäinen henkilö ei siis saa olla tunnistettavissa • uppgörandet av statistik hör till den register­ kimukseen osallistuviin henkilöihin henkilökohtai- eller vetenskaplig forskning eller för statistikföring tieteellisestä tutkimuksesta tai tilastosta. Kysymys ansvariges verksamhetsområde, och sesti. Usein tietyt terveydentilaan tai muuhun hy- om en entydig precisering av den registrerade är riittävästä henkilömäärästä nousee usein esille, kun • registret används enbart för statistiska syften vinvointiin liittyvät tutkimukset ovat tällaisia. viktig. Det kan till exempel gälla en undersökning halutaan selvittää asukastietoja mm. korttelitasolla och uppgifter inte lämnas ut ur registret på Henkilötietolaissa on säädetty yleiset perusteet där man en längre tid följer en omständighet eller tai omakotialueella tontti- tai rakennuskohtaisesti. ett sådant sätt att de kan hänföras till någon henkilötietojen käsittelylle. Ne eivät yleensä sovel- en utveckling och ifrågavarande omständighet an- Laissa ei ole säädetty siitä, kuinka monta henkilöä bestämd person, om inte uppgifterna lämnas lu tutkimus- tai tilastointitoimintaan. Tämän vuoksi knyter till de personer som deltar i undersökning- tutkimuksen tai tilaston perusaineistossa täytyy olla, ut för officiell statistik. on säädetty erikseen edellytykset, joilla henkilötie- en personligen. Vissa undersökningar om hälsotill- jotteivät yksittäiset henkilöt olisi tunnistettavissa. toja saa käsitellä historiallista tai tieteellistä tutki- stånd eller övrig välfärd är ofta sådana. Voisi kuitenkin todeta yleisenä periaatteena, että Med andra ord får det inte gå att identifiera en- musta varten. Edellytykset ovat: Personuppgiftslagen ger de allmänna grunder- mitä arkaluonteisempi tieto tai poikkeavampi omi- skilda individer i en vetenskaplig undersökning el- na för behandling av personuppgifter. De lämpar sig naisuus on kysymyksessä, sitä suurempi alueen tai ler statistik. Vad som är ett tillräckligt antal svarare • Tutkimusta ei voi suorittaa ilman henkilön i regel inte för forskning och statistikföring. Därför henkilölukumäärän on syytä olla. Esimerkiksi Hel- blir ofta aktuellt då man vill göra undersökningar på yksilöintiä koskevia tietoja eikä rekisteröity- har man skilt stadgat om villkoren för hur person- singin kaupungin työhyvinvointia koskevissa ky- bl.a. kvartersnivå eller tomt- eller byggnadsvis i ett jen suostumusta tietojen suuren määrän, tie- uppgifter får behandlas för historisk och vetenskap- selytutkimuksissa katsottiin aiemmin, että viiden villaområde. Lagen stadgar inte hur många personer tojen iän tai muun sellaisen syyn vuoksi ole lig forskning. Villkoren är att: vastaajan joukko riittää turvaamaan sen, ettei yksit- det måste ingå i en undersöknings eller statistiks ut- mahdollista hankkia. täinen vastaaja ole tunnistettavissa. Nykyisin koko gångsdata för att enskilda individer inte skall kunna • Henkilörekisterin käyttö perustuu asian- • forskningen inte kan bedrivas utan uppgif- kuntakentän yleisessä vastaavassa kyselytutkimuk- kännas igen. mukaiseen tutkimussuunnitelmaan ja tutki- ter med hjälp av vilka personer kan individu- sessa yleinen minimimäärä vastaajia on 10 ja tietyis- Men som allmän princip kunde man konstate- muksella on vastuullinen johtaja tai siitä vas- aliseras och det på grund av det stora antalet sä kysymyskohdissa jopa 50. • ra att ju känsligare uppgifter och ju mera avvikande taava ryhmä. uppgifter, uppgifternas ålder eller av någon egenskaper det gäller, desto större borde det under- • Henkilörekisteriä käytetään ja siitä luovute- annan sådan orsak inte är möjligt att inhämta Eila Ratasvuori, otl, vt, toimii Helsingin kau- sökta området eller antalet svarare vara. Till exempel taan henkilötietoja vain historiallista tai tie- samtycke av de registrerade, pungin tietokeskuksessa johdon erityisasiantuntijana. i enkäter om välfärd på jobbet inom Helsingfors stad teellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin • användningen av personregistret grundas på Hän on kansallisen tietosuojalautakunnan jäsen. ansåg man förr att en gruppstorlek à fem svarare räck- toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat en tillbörlig forskningsplan och det finns en te till för att trygga att enskilda svarare inte kunde ur- tiedot eivät paljastu ulkopuolisille. ansvarig ledare eller en grupp som ansvarar skiljas. Numera är ett vanligt minimiantal svarare vid • Henkilörekisteri hävitetään tai siirretään ar- för forskningen, en motsvarande allmän enkät inom hela kommun- kistoitavaksi tai sen tiedot muutetaan sellai- • personregistret används och ur registret läm- sektorn 10, och på vissa frågepunkter rentav 50. • seen muotoon, ettei tiedon kohde ole niis- nas ut uppgifter enbart för historisk eller ve- tä tunnistettavissa, kun henkilötiedot eivät tenskaplig forskning och verksamheten även Eila Ratasvuori, Jur.lic. och vicehäradshövding, ­ enää ole tarpeen tutkimuksen suorittamisek- i övrigt bedrivs så att uppgifter om bestämda verkar som specialsakkunnig för ledningen vid Hel- si tai sen tulosten asianmukaisuuden varmis- personer inte röjs för utomstående, och singfors stads faktacentral. Hon är medlem av den tamiseksi. • personregistret förstörs eller överförs till ar- nationella ­ Datasekretessnämnden. kivering eller uppgifterna i registret ges en o›@»≈ 66 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 67 Yksin kaupungissa -sivustolla tutkitaan yksinelämisen erityispiirteitä kaupunkiympäristössä

Joka toisessa asunnossa Helsingissä asuu vain yksi henkilö. Yksin asuvia on pääkaupungissa kaikkiaan 153 000. Keväällä avatulla Yksin kaupungissa – tutkimus yksinasumisesta -verkkosivustolla käsitellään yksin­ asumiseen liittyviä ilmiöitä. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua yksin elävien asemasta ja siitä, miten se poikkeaa perheellisten tilanteesta. Aihe on ollut paljon esillä niin mediassa kuin tutkimuksessa. Yksin kaupungissa -tutki- mussivut pyrkivät vastaamaan kysymykseen, mitä erityistä liittyy yksin elämi- seen kaupunkiympäristössä. Osallistu kirjoittamalla yksin elämisen kokemuksistasi Sivustolle toivotaan kirjoituksia aiheesta ja erityisesti kaupunkilaisten omis- ta yksin elämisen kokemuksista. Oletko tutkinut aihetta? Arvokkaita ovat myös kuvaukset niin yksin elämisen myönteisistä puolista kuin ongelmistakin. Tut- kijat toivovat myös palautetta ja kommentteja teksteihin. Tervetuloa tutustu- maan ja kirjoittamaan! ▪ Lisätietoja: • tutkija Pekka Borg, p. 09 310 43728, etunimi.sukunimi(at)hel.fi • tutkija Vesa Keskinen, p. 09 310 36296, etunimi.sukunimi(at)hel.fi Tutkimussivustolle: http://www.yksinkaupungissa.fi

På webbplatsen Ensam i stan utreds särdrag i ensamboendet i stadsmiljö

I varannan bostad i Helsingfors bor det bara en person. Sammanlagt finns det 153 000 ensamboende i huvudstaden. Webbplatsen för undersökningen Yksin kaupungissa (’Ensam i stan’) behand- lar olika fenomen kring ensamboendet. På sistone har det pågått en livlig de- batt om de ensamboendes ställning och hur den avviker från familjernas. Ämnet har varit på tapeten både i media och inom forskningen. Ensam i stan försöker besvara frågan vad det är för speciellt med att bo ensam i stadsmiljö. Delta och skriv om dina erfarenheter av ensamhet På vår webbplats hoppas vi få in skriverier om temat och i synnerhet om stads- bornas egna erfarenheter av att bo ensam. Känns frågan bekant? Vi tar också gärna emot beskrivande åsikter om vad som är bra, vad problematiskt, med att bo ensam. Vi hoppas också på respons och kommentarer om texterna. Nu är alla som bott ensamma, ”själv”, välkomna till undersökningens webbplats. Fat- ta mod och skriv! På ditt eget modersmål. ▪ Upplysningar: • forskare Pekka Borg, tel. 09 310 43728, fornamn.efternamn(at)hel.fi • forskare Vesa Keskinen, tel. 09 310 36296, fornamn.efternamn(at)hel.fi n i/jussi hellste visit helsi nk

68 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 69 n i/jussi hellste

Summary in English visit helsi nk n i/jussi hellste visit helsi nk

here are a great deal of untapped opportunities for cities as digitalisation continues to reshape our society, argues Timo Cantell, director of City of Helsinki Urban Facts and the new editor-in-chief of Kvartti. In a digitally networked city, an unprecedented amount of data is accumulated daily from citizens’ use of mobile devices and electronic services, among other things. ‘We may not yet fully grasp Tall the ways in which cities can make use of this data for the benefit of the residents’, Cantell notes. ‘To be able to produce relevant insights and knowledge in the future, we will need to be skilled in combining various types of data from different sources. Cooperation between public sector experts and private enterprises, universities and research institutes will be increasingly important.’

The skills and capabilities that children and youth learn at school are a relatively little researched topic, Vesa Keskinen states in his article. The lack of relevant indicator data on these issues was discovered when Helsinki compiled its recent online report on youth welfare (see http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/briefly-english). To glean more information on the topic, an additional question was included in this year’s Youth Barometer survey for Helsinki. What emerged was a surprisingly positive result: according to young people, the school system equips them with good skills in the areas of problem solving, ‘learning-to-learn’ and interaction.

70 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 71 n i/jussi hellste visit helsi nk n

Sini Askelo presents in her article a few observations about the 2015 parliamentary election i/jussi hellste results from Helsinki. The voter turnout at city level was 75.7 percent but ranged between 60.6 percent in the city district with the lowest turnout, Jakomäki, and 86.6 percent in

Tuomarinkylä. The three parties with the highest vote percentages in Helsinki were the visit helsi nk National Coalition Party, Greens and Social Democrats. At national level, the three most popular parties were the Centre Party, the Finns Party and the National Coalition. An interesting finding was that votes were divided in some city districts more equally between several parties, whilst there were also districts where only two parties won a considerable share of the vote. growth has, however, slowed down in the last four years, among women in particular. In some city districts the life expectancy is even slightly lower than in the preceding five-year period. A surprising finding is In 2013 the City of Helsinki, together with civic groups, designed and implemented ten that there were two districts – Vironniemi and Tuomarinkylä – with no statistically significant difference pilot projects to test new kinds of citizen participation and interaction. Jonas Sjöblom has between men’s and women’s life expectancy. interviewed some of the key actors in these ‘democracy pilots’ to gauge their impressions of the impact of these ten projects and the current landscape of civic participation in the From the perspective of data protection, public authorities producing statistics and research differ from city. A concern expressed by all stakeholders, and supported by research, is that different private research institutes and statistics providers, writes Eila Ratasvuori. Her article charts the legal actors have rather dissimilar ideas and expectations about how community democracy framework in which Finnish municipal research bodies operate. Their activities are regulated by the should be developed. If no specific measures are taken to ensure the implementation of the Personal Data Act and the Act on the Openness of Government Activities, two legal acts governing the results of municipal inclusion projects, the risk is that their impact will remain superficial. implementation of two partially opposed civil rights: the protection of data privacy and the openness of government. The article also discusses the implications of the current push for open data in public Life expectancy in Helsinki has increased between 1996 and 2014. In her article examining administrations, defining the precautions that need to be made in order to ensure that open statistical and the development of life expectancy during this period, Netta Mäki points out that this research data is not at odds with the protection of citizens’ information privacy. •

72 | kvartti 2/2015 2/2015 kvartti | 73 kvartti 2/2015 ASUINALUEET NUORET www.kvartti.fi

KAUPUNKIHISTORIA

VÄESTÖ HYVINVOINTI kvartti on Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tut- KUNTATALOUS KOULUTUS kimus- ja tilastotietoa esittelevä lehti. Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnit- MAAHANMUUTTO OSALISTUMINEN telijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon. Lehti on alusta KAUPUNKIKULTTUURI saakka ollut kokonaan kaksikielinen (suomi/ruotsi). Nykyisin yksi numero vuodessa on englanninkielinen. quarterly pyrkii palvelemaan lukijoita ja yhteistyökumppaneita kansainvälisesti.

Ohjeita kirjoittajille

Aineisto lähetetään mieluiten sähköpostin liitetiedostona ja tekstit voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Uusi verkkolehti tarjoilee Artikkelin alkuun tulee lyhyt sisältöä kuvaava ingressi. Artikkelin toivotaan painottuvan tulosten/tulkintojen esittelyyn. Otsikkojen tulee olla kertovia eivätkä johdanto, lopuksi, keskustelua -tyyppisiä. Tekstin maksimipituus on 4–5 sivua eli ALUETALOUS n. 1 700 sanaa / 15 000 merkkiä. Tekstejä kirjoitettaessa on otettava huomioon, että

IKÄÄNTYNEET tuoretta kaupunkitietoa • Teksti aloitetaan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä, tasaus ainoastaan vasempaan reunaan. • Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain kappaleiden lopussa. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Tavutusta­ ei käytetä. • Lähdeviitteet sijoitetaan tekstissä sulkeisiin siten, että ensiksi tulee kirjoittajan nimi, sitten lähteen julkaisuvuosi ja tutkijoiden blogeja ja lopuksi mahdollinen viittauksen sivunumero (esim. Karisto & Monten 1996, 25). Alaviitteitä tulee välttää. on avautunut uudella verkkosivustolla, • Kuvioiden, taulukkojen ja karttojen numeroaineisto toimitetaan mieluiten Excel-tiedostona. Niiden otsikot kir- RAKENTAMINEN Kvartti joitetaan tekstiin ja niitä tehtäessä tulee huomioida, että otsikot ja selitteet tulevat lopulliseen tekstiin kahdella josta lehden tutkimusartikkelit löytyvät entistä kielellä (poikkeuksena quarterly). ASUMINEN helpommin ja ovat luettavissa kätevästi myös • Valokuvat ovat suotavia, niiden minimiresoluutio on 300 dpi. Tiedostomuoto on jpg tai tiff. • Lähdeluettelo liitetään kirjoituksen loppuun otsikollaKirjallisuus . mobiililaitteilla. Sisältö on selailtavissa artikkelien DEMOKRATIA aihepiirin, kirjoittajan ja julkaisuajan mukaan. Julkaistusta artikkelista maksetaan 300 euron kirjoittajapalkkio. Kvartin aineisto- ja ilmestymispäivät ovat vuonna 2015 seuraavat: TYÖMARKKINAT Verkkolehdestä löytyy myös Helsingin kaupungin Kvartti aineisto toimitukseen lehti ilmestyy tietokeskuksen blogi, joka raottaa ovea tutkijoiden 3/15 8.9.2015 lokakuu 2015 YMPÄRISTÖ työhuoneisiin ja tarjoaa monenlaisia näkökulmia 4/15 13.11.2015 joulukuu 2015 Helsinkiä koskevaan tietoon ja sen tuottamiseen.

kvartti -lehden toimitus

Päätoimittaja Timo Cantell Toimittaja Teemu Vass puh. (09) 310 73362 puh. (09) 310 64806 [email protected] [email protected] verkkolehti Osoite: Tietokeskus, pl 5500, 00099 Helsingin kaupunki webbtidskrift Käyntiosoite: Ympyrätalo, Siltasaarenkatu 18–20 a, 5 krs. www.kvartti.fikvartti Internet: www.hel.fi/tietokeskus 74 | kvartti 2/2015 2 /2015 www.kvartti.fi

sisällys / innehåll

Haastattelussa | Intervju medtimo cantell Helsingillä on hyvä ”kaupunkiobservatorio” Helsingfors har ett bra ”stadsobservatorium” vesa keskinen Koulu opettaa myös elämää varten Skolan lär också för livet sini askelo Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat alueittain tarkasteluina? Vad säger valresultatet ur lokalperspektiv i Helsingfors? jonas sjöblom Lähidemokratia Helsingissä – mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen? Närdemokrati i Helsingfors – vad hände efter demokratipilotprojekten netta mäki Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014 Förväntad livslängd i olika delar av Helsingfors 1996–2014 eila ratasvuori Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa? Hur uppfylls datasekretessen för enskilda i kommunens statistik och forskning? uutisia Yksin kaupungissa -sivustolla tutkitaan yksinelämisen erityispiirteitä kaupunkiympäristössä På webbplatsen Ensam i stan utreds särdrag i ensamboendet i stadsmiljö summary in english