Selvitys Kainuun Sosiaali- Ja Terveystoimen Henkilö- Kuljetuksista

SELVITYS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖ- KULJETUKSISTA

luonnos 13.11.2006

Esipuhe

Kainuun hallintokokeilun tehtävänä on mm. turvata palvelut tasavertaisesti kaikille maakunnan asukkaille sekä turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottaa ne nykyistä tehokkaammin. Sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten osalta näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että lakisääteiset kuljetukset järjestetään ja korvataan samoilla periaatteilla koko maakunnassa.

Selvitys täydentää osaltaan vuonna 2004 valmistunutta Kainuun runkoliikennesuunnitelmaa se- kä keväällä 2006 valmistunutta Oulun läänin matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvitystä.

Työn tavoitteena on ollut selvittää Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten määrä, suuntautuminen ja hoitotapa sekä sovelletut kuljetusperiaatteet. Selvitysten pohjalta on tehty kulje- tusjärjestelmän kehittämisesityksiä koskien sekä kuljetusten järjestämistapaa että kuljetusperi- aatteita. Lisäksi selvityksessä on arvioitu mahdollisen Kainuun oman matkapalvelukeskuksen taloudellisia vaikutuksia verrattuna osallistumiseen läänin yhteiseen matkapalvelukeskukseen.

Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet

Marita Pikkarainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä (pj.) Helena Ylävaara Kainuun maakunta -kuntayhtymä Laila Härkönen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maarit Rantakurtakko Kainuun maakunta -kuntayhtymä Eija Tolonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Tuomo Pääkkönen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Marja-Liisa Ryynänen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Jaana Finnilä Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ari Hoppania Oulun lääninhallitus

Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana neljä kertaa. Selvitystyön konsulttina on toiminut Insi- nööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Henriika Weiste sekä DI Anu Eloranta. Konsultti on toiminut ohjausryhmän sihteerinä.

SISÄLTÖ

KÄSITTEITÄ ...... 4

JOHDANTO ...... 5

OSA 1: SELVITYS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KULJEUTKSISTA ...... 6

1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERV EYSTOIMEN KULJETUSTEN ORGANISOINTI ...... 6

2 KULJETUSTEN NYKYINEN HOITO...... 8 2.1 VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUT ...... 8 2.2 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUKSET ...... 14 2.3 KEHITYSVAMMALAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVÄT KULJETUKSET ...... 18 2.4 VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTAKULJETUKSET ...... 20 2.5 MUUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUKSET ...... 21 2.6 AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN JA KOULUTOIMEN KULJETUSTEN HYÖDYNTÄMINEN ...... 21 2.7 KULJETUSTEN KUSTANNUK SET ...... 22 2.8 KELAN KULJETUKSET ...... 25 3 LIIKENNEPALVELUT ...... 27 3.1 RUNKOLIIKENNE...... 27 3.2 PALVELULIIKENNE...... 29 OSA 2: KEHITTÄMISSUUNNITELMA ...... 31

4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET ...... 31 4.1 KULJETUSJÄRJESTELMÄN KUVAUS...... 31 4.2 ORGANISOINTI ...... 31 4.3 PALVELULIIKENTEIDEN KEHITTÄMINEN...... 34 4.4 MATKOJEN YHDISTELY ...... 37 4.5 LIITYNTÄYHTEYDET SAIRAALALLE KAJAANISSA...... 41 4.6 KULJETUSPALVELUJEN KÄYTÖN SEURANTA ...... 42 4.7 SOSIAALITOIMEN KULJETUSTEN MA KSUJÄRJESTELMÄ ...... 42 4.8 KULJETUSOIKEUDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ...... 42 4.9 POTILASSIIRROT...... 43 4.10 KULJETUSTEN KILPAILUTTAMINEN...... 44 4.11 YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN...... 46 4.12 KULJETUSPALVELUJEN TARVETTA VÄHENTÄVIÄ MUITA TOIMENPITEITÄ ...... 46 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...... 48 5.1 HALLITTAVUUS JA TASAPUOLISUUS ...... 48 5.2 RAHOITUS ...... 48 5.3 VAIKUTUKSET KULJETUSTEN PALVELUTASOON ...... 49 5.4 AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYKSET ...... 49 6 TOIMENPIDEOHJELMA...... 51

LIITTEET: LIITE 1. KULJETUSKUSTANNUKSET

KÄSITTEITÄ Joukkoliikennelupa on peruslupa, joka oikeuttaa tilaus- ja ostoliikenteen harjoittamiseen linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Linjaliikennelupa tarkoittaa lupaa, joka oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla. Linja- liikenne on henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä, jonka reitin lupaviranomainen vahvistaa ja jonka harjoittaminen ei perustu kunnan, kuntayhtymän, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhalli- tuksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Koska linjaliikenne rahoitetaan lippu- tuloilla ja se on yleensä taloudellisesti kannattavaa, siitä käytetään myös terme- jä lipputuloperusteinen tai itsekannattava liikenne. Taksilupa on lupa, joka oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä yhdellä henkilöau- tolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ostoliikenne tarkoittaa joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliiken- nettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, Pääkaupunkiseudun yhteistyöval- tuuskunnan, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. Palveluliikenne voi olla kutsuohjaukseen perustuvaa, kiinteällä tai joustavalla reitillä tai ilman ennalta määrättyä reittiä ajavaa, kaikille avointa liikennettä. Palvelu-sana viittaa siihen, että vanhempien ihmisten ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet on otettu huomioon tavanomaista joukkoliikennettä kehittyneemmällä tavalla. Pal- veluliikennettä voidaan järjestää bussilla linjaliikenneluvalla itsekannattavana lin- jaliikenteenä tai jouk koliikenneluvalla ostoliikenteenä tai taksiluvalla joko itsekannattavana joukkoliikenteenä tai ostoliikenteenä. Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta palvelulinjan ja kutsujoukkoliikenteen käyn- nistämiseen enintään kahden vuoden ajaksi. Tilausliikenne tarkoittaa luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaa- jan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilöliikennettä, joka ei ole linjaliikennettä eikä ostoliikennettä. Kutsujoukkoliikenne, on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto, jossa ajetaan Kutsuohjattu kiinteää, joustavaa tai vapaasti muodostuvaa reittiä tilausten eli kutsujen perus- joukkoliikenne teella. Matkustaja tekee tilauksen matkojenvälityskeskuksen, muuhun tilauskeskukseen tai suoraan liikennevälineeseen. MPK, on toimintapaikka, jossa otetaan vastaan asiakkailta tai julkisyhteisöiltä tulevia Matkapalvelukeskus kuljetustilauksia, josta asiakkaat voidaan ohjata käyttämään heidän tarpeisiinsa (Myös MYK, soveltuvaa linja- tai ostoliikennettä, jossa matkoja yhdistellään matkaketjuiksi tai matkojenyhdistely- suunnitellaan reittejä asiakkailta tai julkisyhteisöiltä tulevien tilausten perusteel- keskus) la, ja josta yhdistämällä syntyvät liikennekokonaisuudet välitetään ajettavaksi.

VPL- matka, Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavam- Vaikeavammaisten maisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut. Vammaispalveluasetuksen kuljetuspalvelu (1987/759) mukaan kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteis- kunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta toteuttaa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalveluja ainoastaan erilliskuljetuksin, mikäli kunta pystyy järjestämään kuljetukset muulla tavoin, esimerkiksi yhteiskuljetuksina, palvelulinjoja hyödyntäen tai matkojenyhdis- telykeskuksien avulla. SHL- matka Sosiaalihuoltolaissa (1982/710) tarkoitettuina kotipalveluina voidaan sosiaali- huoltoasetuksen mukaisesti järjestää tukipalveluna kuljetus-, ateria- ja saattajapalveluja. Varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia hen- kilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Sosiaali- huoltolaissa ja -asetuksessa ei ole tarkempia määräyksiä kuljetuspalvelun jär- jestämisestä eikä tähän palveluun ole asiakkailla subjektiivista oikeutta. 5

JOHDANTO

Kainuun maakunnan tehtävänä on huolehtia Kainuun hallintokokeilun tehtävänä on mm. maakunnan suunnittelusta, alueiden kehit- turvata palvelut tasavertaisesti kaikille maa- tämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuol- kunnan asukkaille sekä turvata sosiaali- ja losta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituk- terveydenhuollon palvelut ja tuottaa ne ny- sesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kyistä tehokkaammin. Sosiaali- ja terveys- sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsit- toimen kuljetusten osalta näiden tavoittei- tää koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuol- den saavuttaminen edellyttää, että lakisää- lon lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. So- teiset kuljetukset järjestetään ja korvataan siaali- ja terveydenhuollon toimiala on samoilla periaatteilla koko maakunnassa. 1.1.2005 alkaen huolehtinut maakunnassa useimmista sosiaali- ja terveystoimen tehtä- Suunnittelualueena on Kainuun maakunta vistä, jotka kuuluvat lakisääteisesti kuntien lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. tai kuntayhtymien vastuulle. Selvityksen tavoitteena on selvittää Kainuun Aikaisemmin näistä lakisääteisistä tehtävis- sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten mää- tä ovat vastanneet pääasiassa eri kuntien rä, suuntautuminen ja hoitotapa sekä sovel- sosiaali- ja terveystoimet itsenäisesti. Esi- letut kuljetusperiaatteet (osa 1). Selvitysten merkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina tuki- pohjalta tehdään kuljetusjärjestelmän kehit- palveluina järjestettävät kuljetukset ovat tämissuunnitelma (osa 2). Lisäksi arvioi- harkinnanvaraisia, joten kuljetusoikeuden daan mahdollisen Kainuun oman matkapal- myöntämisessä on ollut eri kunnissa erilai- velukeskuksen taloudellisia vaikutuksia ver- sia käytäntöjä. Myös laissa määrättyjen teh- rattuna muihin matkapalvelukeskusvaih- tävien osalta eri kunnissa on tehty toisistaan toehtoihin. poikkeavia tulkintoja.

OSA 1: SELVITYS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KULJEUTKSISTA

1 Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten organisointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala ja- järjestetään käytännössä seudullisesti: Ka- kaantuu kuuteen tulosalueeseen: ympäristö- jaanin seutu (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, terveydenhuolto, terveyden- ja sairauden- Vuolijoki), Kuhmo-Sotkamo-seutu ja Ylä- hoitopalvelut, perhepalvelut, vanhuspalve- Kainuu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomus- lut, sairaanhoidolliset palvelut ja sosiaali- ja salmi) (kuva 1). terveydenhuollon yhteiset palvelut. Palvelut

Kuva 1. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutujako.

Seuraavassa on esitelty eri tulosalueiden veluista ja riippuvuuksien hoitopalveluista, tehtävät ja henkilökuljetusjärjestelmän kan- suun terveydenhuollosta, operatiivisesta nalta merkittävät kuljetukset. hoidosta, konservatiivisesta hoidosta, vas- taanotto- ja terveyskeskussairaalatoimin- Ympäristöterveydenhuolto nasta ja päivystystoiminnasta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalue vastaa terveysvalvonnasta, eläinlääkintähuollosta Koululaisten hammashoidon kuljetukset ti- ja ympäristöterveydenhuollon laboratoriosta. laa opettaja tai hammashoitola. Terveyden- Tulosalueella ei ole henkilökuljetuksia. ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalue hy- väksyy kuljetuksia koskevat laskut. Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tu- Tulosalue järjestää poliklinikkakäyntien kul- losalue vastaa aikuisten mielenterveyspal- jetukset sekä kuljetuksia terveyskeskuksiin, 7

esim. röntgenkuviin ja laboratoriotutkimuk- tettu erikseen. Muiden alueiden kuljetuksia siin. Tulosalueella on vastuullaan myös päi- ei ole kilpailutettu. Kehitysvammaisten toi- vystyskuljetukset, joita ei kuitenkaan kulje- mintayksiköissä työskentelevä henkilöstö, tusten kiireellisyyden vuoksi pystytä otta- palveluohjaajat sekä kotihoidonohjaajat tie- maan huomioon muiden henkilökuljetusten dottavat kuljetuksista. järjestelyssä. Vanhuspalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelujen tulosalue vastaa kotihoi- Perhepalvelujen tulosalue vastaa vammais- dosta (kotisairaanhoito, kotipalvelu), pal- palveluista, sosiaalityöstä, perheneuvolasta, veluasumisesta, perhehoidosta, pitkä- ja ly- perhetyöstä, äitiys- ja lastenneuvolasta, hytaikaisesta laitoshoidosta, päivätoimin- perhesuunnittelusta, koulu- ja opiskelijater- nasta ja tukipalveluista, vanhussosiaalityös- veydenhuollosta, naistentaudeista, äitiys- tä ja omaishoidon tuesta. huollosta ja synnytystoiminnasta, lasten ja nuorten somaattisesta erikoissairaanhoidos- Tulosalue järjestää vanhusten kotona asu- ta sekä lasten ja nuorten psykiatrisesta eri- mista tukevat kuljetuspalvelut kuten myön- koissairaanhoidosta. tää matkoja sosiaalihuoltolain perusteella, järjestää ateriakuljetukset sekä järjestää Vammaispalvelulain mukainen kuljetusoike- (ryhmä)kuljetuksia päivätoimintakeskuksiin. us myönnetään lääkärinlausunnon ja/tai Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetusoikeus muun luotettavan selvityksen perusteella. myönnetään sosiaali- ja terveyslautakunnan Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät tekevät hyväksymien kriteerien täyttyessä. Oikeu- kuljetusoikeuspäätökset. Taksikuljetuksia ei den myöntää hakemuksen perusteella erityisesti suunnitella, vaan asiakkaat tilaa- yleensä kotihoidon vastaava ohjaaja ja pää- vat itse taksikuljetuksia tarpeen mukaan. töksen tekijä tarkastaa myös laskut. Laskut Osa Kajaanin ja Paltamon kuljetuspäätök- hyväksyy tulosyksikköjen päällikkö. Matkoja sistä velvoittaa käyttämään palveluliikennet- tehdään taksilla, linja-autolla tai palvelulii- tä ja tästä syystä vammaispalvelun sosiaali- kenteellä. Kuljetuspalveluista tiedottaa kai- työntekijä on osallistunut palveluliikenteen killa alueilla kotihoidon esimiehet, lähiesi- reittien ja aikataulujen suunnitteluun. Muita miehet, kotihoidon henkilöstö, vanhusten- vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia ei huollon sosiaalityöntekijät sekä palveluoh- ole kilpailutettu. Laskut hyväksyy seudun jaajat, joita on koulutettu Kainuuseen 19 sosiaalityön päällikkö. Vammaispalvelun henkilöä. sosiaalityöntekijät ja toimistotyöntekijät tiedottavat kuljetuksista. Myös vanhuspalvelu- Vanhuspalvelujen tulosalue vastaa yli 65- jen sosiaalityöntekijät tiedottavat kuljetus- vuotiaiden vammaispalvelulain mukaisten palvelusta, koska he tapaavat runsaasti kuljetuspalvelujen kustannuksista. Kaikki mahdollisia kuljetusasiakkaita. VPL-kuljetuksia koskevat päätökset tehdään kuitenkin perhepalvelujen tulosalueessa. Kehitysvammalain perusteella järjestetään (ryhmä)kuljetuksia työ- ja toimintakeskuk- Sairaanhoidolliset palvelut siin. Kuljetuspäätökset tekee kunkin seudun Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue vammaispalvelupäällikkö. Kehitysvammais- vastaa työterveyshuollosta, ensihoidosta ja ten toimintakeskuskuljetusten järjestelyt sairaankuljetuksesta, laboratoriosta, radio- vaihtelevat yksiköittäin. Ristijärvellä kulje- logiasta ja patologiasta, lääkehuollosta, vä- tukset tilaa ja suunnittelee kotihoidon ohjaa- linehuollosta, leikkaus- ja anestesiatoimin- ja ja Kuhmossa kaupungin kuljetussuunnit- nasta sekä tehohoidosta. telija. Muilla alueilla vastuu kuljetusten suunnittelusta ja tilaamisesta on toiminta- Tulosalue järjestää kiireelliset sairaankulje- keskusten ohjaajilla. Vammaispalvelupäälli- tukset. Sairaankuljetukset on kilpailutettu köt hyväksyvät laskut (pl. Puolanka, jossa vuonna 2005. palveluohjaaja hyväksyy laskut). Kajaanissa Yhteiset palvelut ja Suomussalmella kehitysvammaisten toi- Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten pal- mintakeskuskuljetukset on kilpailutettu yh- veluiden tulosalue vastaa johdon tuesta ja teistyössä koulukuljetusten kanssa. Kuh- asiamiespalveluista. mossa toimintakeskuskuljetukset on kilpailu- 8

2 Kuljetusten nykyinen hoito

2.1 Vaikeavammaisten kuljetuspal- vaksi ko. palvelua käyttäen. velut 4) Asiakkaan pyynnöstä voidaan osa kulje- Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden tuspalvelumatkoista muuttaa yhdeksi tai perusteella järjestettävistä palveluista ja tu- useammaksi pitkäksi matkaksi. Tällöin kitoimista 1987/380) mukaan kunnan on jär- suhteutetaan kuljetuspalvelun keskihin- jestettävä vaikeavammaisille henkilöille koh- taa esitetyn pitkän matkan kustannusar- tuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saat- vioon. tajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskei- 5) Saattajapalvelusta tehdään yksilökoh- nen vaikeavammaisten omatoimista suoriu- tainen päätös. Asiakkaalla tulee olla tumista edesauttava palvelumuoto. Kunnalla saattajan maksutonta matkaa varten ei kuitenkaan ole lakiin perustuvaa velvolli- merkintä kuljetuskortissaan. Mikäli asi- suutta toteuttaa vaikeavammaisen henkilön akkaalla on saattaja, saattolisää ei pal- kuljetuspalveluja ainoastaan erilliskuljetuk- veluntuottajalle suoriteta. sin, mikäli kunta pystyy järjestämään kuljetukset muulla tavoin, esimerkiksi yhteiskulje- 6) Mikäli hakija pystyy käyttämään julkista tuksina, palvelulinjoja hyödyntäen tai matko- joukkoliikennevälinettä saattajan avulla jenyhdistelykeskuksien avulla. ja näin suoritettu matka korvaa muun vammaispalveluna suoritetun kuljetus- Kainuun maakunnassa sovellettavat palvelumatkan, vammaispalvelut korvaa VPL-kuljetusten kuljetusperusteet saattajan matkasta aiheutuneen julkisen joukkoliikennevälineen kuljetusmaksun Kainuun maakunta –kuntayhtymä on hyväk- ja lisäksi saattajapalkkiona henkilökoh- synyt kokouksessaan 23.2.2005 § 238 peri- taisen avustajan yhden tunnin työsken- aatteet koskien vaikeavammaisten kuljetus- telyä vastaavan korvauksen (KvTes, ja saattajapalveluiden toteutumista. Koko- henkilökohtainen avustaja, hinnoittelu- uksessaan 22.03.2006 § 95 Kainuun maa- tunnus 04PER010). kunta –kuntayhtymä täydensi toteutumispe- 7) Kuljetuspalvelun käyttäjältä peritään riaatteita kahdessa kohdassa. Vaikeavam- omavastuuosuutena linja-autontaksan maisten kuljetus- ja saattajapalveluiden to- suuruinen maksu/yhdensuuntainen mat- teutuksessa on noudatettu seuraavia peri- ka (palveluntuottaja perii maksun suo- aatteita 1.1.2006 alkaen: raan asiakkaalta). Asiakasta on laskutet- tava omavastuuosuudesta joko antamal- 1) Myönnetään työssä käyntiin ja opiske- la tilisiirtolomake tai käteismaksusta kuit- luun kuuluvat tarpeelliset kuljetukset. ti. Omavastuuosuuden perimättä jättä- 2) Asiointi- ja virkistysmatkoja myönnetään mistä ei saa pitää kilpailukeinona eikä ensisijaisesti asiakkaan tarpeen mu- hinnanalennuksena. Kainuun maakunta kaan. Asiakkaalla on mahdollisuus 18 –kuntayhtymä voi tarvittaessa pyytää yhdensuuntaiseen matkaan/kuukausi asiakkaalta selvityksen omavastuu- oman asuinkunnan alueella ja toiminnal- osuuden maksamisesta. listen lähikuntien alueella. Asiakas il- 8) Taksin odotusajan kustannukset asiakas moittaa hakemuksessaan matkatarpeen maksaa pääsääntöisesti itse. Kuitenkin jakautumisesta oman asuinkunnan ja alle 20 km:n matkoissa, jos asiakas ei toiminnallisten lähikuntien välillä. Toi- toimintakykyään haittaavista syistä pysty minnallisissa lähikunnissa tulee olla sel- omatoimisesti suoriutumaan asioinnis- laisia palveluja, joita ei ole saatavissa taan ja palveluntuottaja avustaa asioin- oman asuinkunnan alueelta. nissa, hyväksytään odotusajan korvaus- 3) Mikäli hakijan paikkakunnalla on käytet- ta enintään 15 minuuttia. Tällöin kysy- tävissä kutsu- tai asiointitaksi- tai palve- myksessä on katkeamaton matka, jolloin lubussiliikenne, jota asiakas pystyy käyt- voidaan laskuttaa vain yksi lähtötaksa ja tämään ilman kohtuuttoman suuria vai- yksi avustamislisä (esim. pyörätuoli). keuksia, voidaan osa yhdensuuntaisista 20 km:n ja sitä pidemmissä matkoissa, matkoista/kuukausi osoittaa suoritetta- 9

jos taksi jää odottamaan ja avustamaan käyttökiintiön puitteissa hakijan kuntou- asiakasta asioinnin ajaksi, korvataan tusjakson aikana ja samoin lomapaikka- odotusaikaa enintään siihen määrään kunnalla oleskeltaessa. Hakijalle teh- saakka kuin toisen, lähimmän taksin dään pyydettäessä oleskelupaikkakun- käyttäminen paluumatkalla olisi tullut nalle erillinen liite laskutuksen helpotta- maksamaan. Odotuksesta syntyneiden miseksi. Hakija maksaa matkojen oma- kustannusten lisäksi ei korvata paluu- vastuuosuuden julkisen liikenteen mu- matkan muita kustannuksia. kaan käyttämistään matkoista. Kuntou- tus- ja lomamatkoja ei muutoin pääsään- 9) Asiakkaan tulee käyttää lähintä tarkoi- töisesti huomioida eikä korvata. tukseen sopivaa palveluntuottajaa, mi-

käli maakunnan suorittamasta kilpailut- Lähikunniksi vaikeavammaisten kuljetuspal- tamisesta ei muuta aiheudu. velussa katsotaan: 10) Mikäli asiakkaalla on oikeus matkakor- – Hyrynsalmi: Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi vaukseen jonkun muun ensisijaiseksi ja Suomussalmi katsottavan lain perusteella, ei vam- – Kajaani: Sotkamo, Paltamo, Vuolijoki ja maispalvelulain mukainen kuljetusoikeus Sonkajärvi ole käytettävissä (mm. terveydenhoitoon – Kuhmo: Hyrynsalmi, Nurmes, Sotkamo liittyvät matkat). ja Suomussalmi 11) Uusilta hakijoilta edellytetään lääkärin- – Paltamo: Kajaani, Ristijärvi, Sotkamo, Puolanka ja Vaala lausuntoa, mikäli vaikeavammaisuus ja kuljetuspalvelujen tarve ei ilmene mui- – Puolanka: Suomussalmi, Hyrynsalmi, den sosiaali- ja terveydenhuollon viran- Pudasjärvi ja Vaala omaisten selvityksistä. Lääkärinlausun- – Ristijärvi: Sotkamo, Kajaani, Hyrynsalmi, nosta tulee ilmetä sairaus tai vamma ja Paltamo ja Puolanka näistä johtuva erityinen liikkumisen vai- – Sotkamo: Paltamo, Kuhmo, Ristijärvi ja keus, minkä vuoksi hakija ei voi käyttää Kajaani – Suomussalmi: Kuhmo, Kuusamo, Pu- julkista joukkoliikennevälinettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (vaikea- dasjärvi, Taivalkoski, Hyrynsalmi ja Puo- vammaisen määritelmä VpA 5 §). lanka – Vuolijoki: Kajaani, Paltamo, Sonkajärvi, 12) Vaikeavammaisille puolisoille (molem- Vieremä, Pyhäntä, Kestilä ja Vaala mat vaikeavammaisia) voidaan osa matkoista järjestää yhteiskuljetuksena Viranhaltijoilla on mahdollisuus harkintansa 13) Kuntoutuksessa oleville hyväksytään mukaan myöntää matkoja myös muihin kun- kuntoutuspaikkakunnalla harkinnan pe- tiin. rusteella (kotimaassa) kuljetuspalvelujen

Kuva 2. Henkilöt, joille on myönnetty oikeus vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Tilanne keväällä 2006. Paikannusten kohdentamista on tietosuojan vuoksi epätarkennettu.

Tarkasteluhetkellä keväällä 2006 Kainuussa matkaoikeus on vain noin joka 85:llä tai joka oli yhteensä 1 171 henkilöä, joille oli myön- 20:llä yli 64-vuotiaalla. Myös matkaoikeuk- netty oikeus vammaispalvelulain mukaisiin sien käytössä on jonkin verran eroja seu- matkoihin. Vuonna 2005 vaikeavammaisten duittain. (taulukko 1) kuljetuspalvelun kustannukset olivat yh- teensä 1,1 milj. euroa. Pääosa VPL:n mukaisista matkoista on alle 20 km:n pituisia ja tehdään taajama- VPL:n mukainen matkaoikeus on keskimää- alueella. Pisimmät matkat ovat noin 160 rin joka 70. kainuulaisella tai joka 15. yli 64- km:n mittaisia. Keskimäärin yhden matkan vuotiaalla. Seudulla 3 (Hyrynsalmi, Puolan- nettohinta Kainuun sosiaali- ja terveystoi- ka, Suomussalmi) matkaoikeuksia on melle on noin 23 euroa. Taulukossa 2 on myönnetty muita seutuja vähemmän, vaikka esitetty matkojen käyttöä koskevia tunnus- seudulla iäkkäitä on seuduista eniten. Täällä lukuja seuduittain.

Taulukko 1. Myönnetyt oikeudet VPL matkoihin, matkojen lukumäärä ja matkojen käyttö maaliskuussa 2006. Seutu 11 Seutu 2 Seutu 3 (626 hlö, (349 hlö, (196 hlö, 2408 matkaa, 780 matkaa, 536 matkaa, ka. 3,85) ka. 2,23) ka. 2,7) Kajaani1 Paltamo Risti- Vuoli- Kuhmo Sotkamo Hyryn- Puolanka Suomus - järvi joki salmi salmi Myönnetyt 545 21 23 37 207 142 17 75 104 oikeudet Matkat 2217 60 7 124 468 312 89 220 227

Matkat 4,07 2,86 0,30 3,35 2,26 2,2 5,24 2,93 2,18 /Oik.

Taulukko 2. VPL:n mukaisten matkojen toteutuminen seuduittain maaliskuussa 2006. 1 Seutu Seutu 2 Seutu 3 Kainuu 1 Myönnetyt mat- Hlöä 626 349 196 1171 kat Käytetyt matkat 2217 780 536 3724 Matkat/Oik. 3,85 2,23 2,7 3,18 Pituudet Keskiarvo 2 30,0 29,7 km 30,6 km 2 39,4 km km Mediaani 2 25 18 km 20 km 2 34 km km Taajama 1848 kpl 259 kpl 218 kpl 2325 kpl < 20 km 366 kpl 383 kpl 237 kpl 986 kpl < 50 km 91 kpl 154 kpl 100 kpl 345 kpl < 100 km 9 kpl 28 kpl 26 kpl 63 kpl Pisin matka 178 km 159 km 165 km 178 km Kustannukset € Omavastuu KA 3,32 5,85 5,30 4,13 Omavastuu 2,60 4,20 3,10 2,60 Med. Kokonais KA 20,06 39,34 40,10 26,98 Kokonais Med. 12,30 25,30 31,00 17,90 Matkoihin sisä l- Lukumäärä 98 kpl 14 kpl 180 kpl 292 kpl tyvät odotusajat Odotus KA 13,4 min 15,4 min 15,8 min 15,0 min Odotus Med. 15 min 15 min 15 min 15 min Muut Pyörätuoli 692 (29%) 198 (25%) 144 (27 %) 1034 (29%) Miehiä 1070 439 ( 57%) 259 (48%) 1768 (48,5%) (46%) Yli 64 v. 20/36 299/758 101/233 420/1026 3 (55%) (39%) (43%) 3 (41%)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen matkoista tehdään kuitenkin seutujen sisäl- mukaan VPL:n mukaisen matkan voi tehdä lä. Matkojen suuntautumista seuduittain on lähikuntaan. Lähikunniksi on määritelty esitetty kuvissa 3-5. myös kuntia Kainuun ulkopuolelta. Valtaosa

1 Lisäksi Kajaanin palveluliikenteessä on tehty 172 matkaa, joiden kustannukset 294 €. 2 Tunnusluvuissa on huomioitu vain taajaman ulkopuoliset matkat. 3 Tiedot matkustajan iästä puuttuvat pääosin seudulta 1 erilaisen kirjaustavan vuoksi. 12

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiak- käyttämään palveluliikennettä. Puolangalla kaita pyritään kustannusten säästämiseksi ja Vuolijoella VPL-kuljetusten vähäisyys mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan pal- palveluliikenteessä on ollut osaltaan vaikut- veluliikenteen käyttöön ja yhteiskuljetuksiin. tamassa päätökseen palveluliikenteen lak- Kainuussa VPL-asiakkaita ei Kajaania ja kauttamisesta. Paltamoa lukuun ottamatta ole velvoitettu

Kuva 3. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 1 maaliskuussa 2006.

Kuva 4. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 2 maaliskuussa 2006.

Kuva 5. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 3 maaliskuussa 2006.

2.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset kul- asetuksessa ei ole tarkempia määräyksiä jetukset kuljetuspalvelun järjestämisestä eikä tähän palveluun ole asiakkailla subjektiivista oikeutta. Erotuksena vammaispalvelulain mu- Sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 §:ssä tar- kaisesta kuljetuspalvelusta tästä käytetään koitettuina kotipalveluina voidaan sosiaali- nimitystä sosiaalihuoltolain mukainen kulje- huoltoasetuksen 9 §:n mukaisesti järjestää tustuki. Kuljetustuki on määrärahasidonnais- kuljetus-, ateria- ja saattajapalveluja (tuki- ta lakisääteistä sosiaalipalvelua. palvelut). Varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryh- Kainuun maakunnassa sovellettavat miä, joiden tavanomaiseen elämään kuulu- SHL-kuljetusten kuljetusperusteet van liikkumisen kannalta yhteiskunnan jär- jestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttä- Kainuun maakunta –kuntayhtymä on hyväk- mättömiksi. Sosiaalihuoltolaissa ja - synyt kokouksessaan 18.01.2006 § 20 seu- 15

raavat periaatteet koskien sosiaalihuoltolain suuntaista matkaa/kuukausi. mukaisten kuljetustukien myöntämisiä: - Kuljetusasiakas on vastuussa taksin odotusajasta, mikäli taksi ei toimi myös - Hakijan kuljetukseen liittyvä palvelun välittömänä saattajana ja kuljetuspalvelu tarve selvitetään ensisijaisesti sosiaali- on myönnetty saattajan kera tai jos ko- huoltolain perusteella. konaiskustannus edestakaisesta mat- - Hakijalla on vamman tai sairauden mu- kasta tulee edullisemmaksi kuin uuden kana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja jul- kuljetuksen järjestäminen takaisin lähtö- kisen joukkoliikennevälineen käyttö on paikkaan. oleellisesti vaikeutunut. - Palveluliikenteessä asiakkaan saattaja - Hakijan tulee antaa selvitys taloudelli- maksaa normaalin kuljetusmaksun osal- sesta tilanteestaan, tulojen ja omaisuu- taan, mikäli kuljetusasiakkaalla ei ole den osalta. Kuljetustukea myönnetään, kuljetuskortissa merkintää saattajasta. mikäli asiakas tulojen perusteella määri- - Kuljetustuki on käytettävissä vain haki- tetään vähävaraiseksi. Vähävaraiseksi jan kotikunnassa. katsotaan hakija, jonka bruttokuukausi- - Kuljetuksista tehdään erillinen päätös ja tulot ovat enintään 1.076,23 €. Tätä ra- se liitetään hakijan hoito- ja palvelu- jaa nostetaan vuosittain elinkustan- suunnitelmaan, mikäli hakijalla muiden nusindeksin nousua vastaavaksi. Vähä- palvelujen johdosta on suunnitelma varaisuuden tulorajaa nostetaan kunkin olemassa. lisäperheenjäsenen osalta toimeentulo- - Kuljetustukea ei voi käyttää sellaiseen tukilain perusosan verran. kuljetukseen, johon jonkun muun lain - Poikkeustapauksissa tulorajan kohdalla perusteella hakijalla on oikeus saada voidaan käyttää harkintaa, mikäli se on korvaus (mm. terveydenhuoltoon liittyvät vaihtoehto muiden vanhuspalvelujen matkat). Poikkeuksen tästä tekee palve- käyttämiselle. lubussiliikenne, mikä on julkista joukko- - Hakijalla tai perheessä ei ole käytettä- liikennettä. vissä omaa autoa tai hakijalla ei ole - Kuljetuspalvelu on haettavissa ympäri mahdollisuutta käyttää taloudessa ole- vuoden siihen tarkoitukseen varattujen vaa autoa eikä kunnan alueella järjestet- määrärahojen puitteissa. tyä yleistä linja-autokuljetusta, asiointi- tai kutsutaksia tai päiväkeskus- tai muu- Keväällä 2006 Kainuussa oli 426 henkilöä, ta vastaavaa kuljetusta eikä "kimppakyy- joille oli myönnetty sosiaalihuoltolain mukai- tiä". nen matkaoikeus. Kuhmossa ja Sotkamos- - Kuljetustukena voidaan asiakkaalle sa suuri osa yli 65-vuotiaista VPL- myöntää ensisijaisesti oikeus kutsu-, tai kuljetettavista on siirretty sosiaalihuoltolain asiointitaksiliikenteeseen tai palvelubus- mukaisten kuljetusten piiriin vuoden 2006 siliikenteeseen. Kutsu- tai asiointitaksilii- alussa, kun uudet kuljetusperiaatteet otettiin kenteeseen myönnetään 4-8 yhden- käyttöön ja kuljetustarpeita arvioitiin uudel- suuntaista matkaa/kk, palvelubussilii- leen. Vuonna 2004 sosiaalihuoltolain mu- kenteeseen asiakkaalle myönnetään kaisten kuljetusten kustannukset olivat käyttöön kuljetuskortti, mikä oikeuttaa 132 000 euroa. asiakkaan liikkumaan ko. liikenteessä lapsen lipun hinnalla. - Asiakas maksaa taksipalvelusta omavastuuosuutena linja-autolipun hinnan. Matkoja voidaan myöntää 2-8 yhden-

Kuva 6. Henkilöt, joille on myönnetty oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Tilanne keväällä 2006. Paikannusten kohdentamista on tietosuojan vuoksi epätarkennettu.

Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja on synnän perusteella, ja alueella kysyntää on myönnetty seudulla 3 poikkeuksellisen vä- ollut vähän. Osin tämä saattaa johtua siitä, hän, vaikka myös julkisen liikenteen palvelu- että asiakkailla ei ole riittävästi tietoa mah- taso on muihin alueisiin verrattuna vielä hei- dollisista oikeuksistaan. kompi. Matkaoikeuksia on myönnetty ky-

Taulukko 3. Myönnetyt oikeudet SHL-matkoihin, matkojen lukumäärä ja matkojen käyttö maaliskuussa 2006. Seutu 1 Seutu 2 Seutu 3 (172 hlö, (198 hlö, (18 hlö, 184 matkaa, 416 matkaa, 8 matkaa, ka. 1,07) ka. 2,10) ka. 0,44) 4 Kajaani Paltamo Risti- Vuoli- Kuhmo Sotkamo Hyryn- Puolanka Suomus - järvi joki salmi salmi Oikeutetut 108 15 19 30 125 73 0 2 16

Matkat 105 0 12 67 325 91 0 0 8

Matkat 0,97 0,00 0,63 2,23 2,60 1,25 0,00 0,00 0,50 /Oik.

Taulukko 4. SHL:n mukaisten matkojen toteutuminen seuduittain maaliskuussa 2006. Seutu 1 Seutu 2 Seutu 3 Kainuu Myönnetyt mat- Hlöä 172 198 18 388 kat Käytetyt matkat 184 416 8 608 Matkat/Oik. 1,07 2,10 0.44 1,57 Pituudet 5 Keskiarvo 21,5 km 13,1 km 31,8 km 17,7 km Mediaani 20 km 5 km 32 km 11 km Taajama 50 kpl 200 kpl 0 kpl 250 kpl < 20 km 73 kpl 76 kpl 4 kpl 153 kpl < 50 km 0 kpl 18 kpl 4 kpl 22 kpl < 100 km 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Pisin matka 39 km 56,4 km 40 km 56,4 km Kustannukset € 6 Omavastuu KA 4,16 2,73 5,40 3,20 Omavastuu 4,20 2,60 5,40 2,60 Med. Kokonais KA 29,20 18,37 42,68 22,20 Kokonais Med. 29,15 10,30 44,95 12,00 Matkoihin sisä l- Lukumäärä 3 kpl 19 kpl 4 kpl 26 kpl tyvät odotusajat Odotus KA 6,3 min 21,5 min 6,5 min 18,4 min Odotus Med. 7 min 15 min 13 min 10,5 min Muut Pyörätuoli 61 (33%) 8 (2%) 69 Miehiä 40 (22%) - - Yli 64 v. - 212/182 - (95%)

Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia pyri- eri kyliltä kerran viikossa kimppakyydit, jotka tään ohjaamaan palveluliikenteeseen. Pal- toteutetaan jos alueelta on yksikin lähtijä. tamossa ja Kajaanissa osa kuljetusoikeuk- Muilla alueilla ei ole erityisiä järjestelyjä so- sista on myönnetty sillä edellytyksellä, että siaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjes- matkat tehdään palveluliikenteellä. Sotka- tämisestä, vaan asiakkaat tilaavat itse taksi- mossa SHL-kuljetuksia varten on järjestetty kuljetuksen.

4 Kajaanissa lisäksi 41 oikeutettua palvelulinjan käyttäjää. 5 Kajaanissa merkitty vain taajaman ulkopuolisten matkojen pituudet. Sotkamossa kimppakuljetukset eivät ole mukana pituuksien ja kustannusten tunnusluvuissa. 6 Mediaanit eivät ole tarkkoja, koska Vuolijoella on laskutettu useampi matka yhtenä kokonaisuutena. 18

Kuva 7. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen suuntautuminen Kainuussa maaliskuussa 2006.

2.3 Kehitysvammalain perusteella jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttä- järjestettävät kuljetukset mättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Kela korvaa kuntoutuslain nojalla kehitysvammaisten kuntoutusmatkat. Kehitysvammaisten erityishuollosta anne- tussa laissa (Laki kehitysvammaisten eri- Kehitysvammalain perustella järjestettävät tyishuollosta 519/1977) säädetään erityis- kuljetukset ovat säännöllisiä työkeskus- ja huollon antamisesta henkilölle, jonka kehi- toimintakeskuskuljetuksia. Yhdistetyissä kul- tys tai henkinen toiminta on estynyt tai häi- jetuksissa sovelletaan yleensä samoja tak- riintynyt, synnynnäinen tai kehitysiässä soja kuin koululaiskuljetuksissa. Toimintojen saadun sairauden, vian, vamman vuoksi ja alkamis- ja päättymisajat on sopeutettu sen joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitse- mukaan, miten kuljetukset voidaan järjes- miaan palveluja. Kuntainliitto tai erityishuol- tää. toa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, Hyrynsalmella toimintakeskukseen kuljete- koululaisvuoroa ei ole käytettävissä. Tarkoi- taan 12 asiakasta. Heistä yhdeksää on kul- tuksena on luopua kotipalveluauton käytös- jetettu kunnan kotipalveluautolla ja kolme tä toimintakeskuskuljetuksissa syksyn 2006 kulkee koululaiskuljetusten mukana tai eril- aikana. liskuljetuksena taksilla, mikäli soveltuvaa 19

Kajaanissa toimintakeskus Pihlajan kulje- Kuljetuksissa käytetään 1+8-paikkaista inva- tuksia hoidetaan aamu- ja iltapäivällä kah- taksia. Kaksi kuljetettavaa käyttää pyörä- della autolla, joista toinen on palveluliiken- tuolia. Lisäksi yksi henkilö kulkee kerhomat- teen suljettua liikennettä. Kuljetettavia on kat koululaiskuljetuksen mukana. yhteensä 53, mutta kuljetettavien määrä vaihtelee päivittäin. Vuolijoelta kulkee koulu- Suomussalmella noin 20 toimintakeskus laiskuljetusten mukana neljä kehitysvam- Päivälän asiakkaan kuljetukset on yhdistetty maista Kajaanissa. Vuolijoen työkeskuk- koululaiskuljetuksiin. seen kuljetetaan neljää henkilöä. Kuljetuk- sissa on käytetty koulukuljetusta, taksia tai Sotkamossa kehitysvammaisten työkeskuk- palvelubussia. Kunta kilpailuttaa jatkossa seen kuljetetaan 25 henkilöä, joista 3 kulkee palveluliikenteessä hoidetut lakisääteiset linja-autolla, 18 taksilla ja 4 käyttää matkoil- kuljetukset erikseen. Kuntayhtymä ja kunta la sekä linja-autoa että taksia. Toimintakes- kilpailuttavat liikenteen yhteistyössä. kus Myllylään kuljetetaan taksilla 22 henki- löä. Heistä 6 on pyörätuolin käyttäjiä. Puolangalla kehitysvammaisten kuljetukset on hoidettu palveluliikenteellä sekä koulu- Kuhmossa kehitysvammaisten työkeskuk- laiskuljetuksiin yhdistettyinä kuljetuksina. seen kuljetetaan 14 henkilöä, joista 3 kulkee Kuljetusten järjestämistapaa palveluliiken- taksilla, 9 linja-autolla ja 2 käyttää sekä lin- teen loppumisen jälkeen ei ole päätetty. ja-autoa että taksia. Toimintakeskus Touhu- Sopimusta kehitysvammaisten kuljetuksista laan kuljetetaan taksilla 12 henkilöä, joista on jatkettu vuoden 2006 loppuun. puolet on pyörätuolin käyttäjiä.

Ristijärvellä kokoontuu kehitysvammaisten Kuvassa 8 on esitetty Kainuun työ- ja toi- kerho kahdesti viikossa. Kuljetuksissa on mintakeskusten sijainti. mukana seitsemän asiakasta sekä ohjaaja.

Kuva 8. Kainuun maakunnan ylläpitämät kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset sekä ryhmäkodit. Tilanne syksyllä 2006.

2.4 Vanhusten päivätoimintakulje- tukset Paltamossa päiväkeskuskuljetuksia hoidetaan palveluliikenteellä yhdistettynä koululaiskuljetuksiin. Lisäksi kunnalla on sopimus Sotkamossa päiväkeskuskuljetukset teh- Pohjolan Turistiauton kanssa päiväkeskus- dään yhteistakseilla eri päivinä kunnan eri kuljetuksista kouluvuoden aikana. kyliltä. Myös SHL-kuljetuksiin oikeutetut voivat tehdä asiointimatkoja em. kuljetusten Kajaanissa vanhusten päivätoimintakulje- yhteydessä, mikäli kuljetuksissa on tilaa. tukset hoidetaan yhteiskuljetuksina 17- Vuonna 2005 edestakaisia päiväkeskus- paikkaisella invataksilla. Kuljetettavien mää- matkoja tehtiin yhteensä 745 kappaletta ja rä vaihtelee eri päivinä 11 – 16 henkilön vä- kuljetusten kustannukset olivat noin 12 700 lillä. euroa. Vuonna 2006 kustannukset tullevat olemaan arviolta 13 500 euroa. 21

Suomussalmella vanhusten päivätoiminta na. Asiakkaat ovat suhtautuneet paaritaksi- hoidetaan kokonaan ostopalveluna ja palve- siirtoihin myönteisesti. Satunnaisesti kaksi luyrittäjä järjestää kuljetuksen. tai useampi potilas on kulkenut samassa kuljetuksessa. Pääsääntöisesti asiakkaat Vanhusten päivätoimintoja ei ole järjestetty ovat suhtautuneet myönteisesti yhteiskulje- Kuhmossa, Ristijärvellä, Vuolijoella, Hyryn- tuksiin. salmella ja Puolangalla. 1.1.2006 – 31.5.2006 välisenä aikana Kai- nuussa on ollut 6 514 ambulanssin suorit- 2.5 Muut sosiaali- ja terveystoimen tamaa sairaankuljetustehtävää. Näistä 1 kuljetukset 159 kappaletta (17,8 %) ei ole johtanut potilaan kuljetukseen terveydenhuollon toimipis- teeseen, vaan kohteessa on ollut esimerkik- Hammashuollon kuljetukset si vainaja, vähäinen löydös ja ensiapu on annettu kohteessa tai potilas on ohjattu Vuonna 2005 oppilaiden hammashuollon esim. poliisin huostaan. Lisäksi kiireettömiä kuljetusten kustannukset olivat noin 16 000 ambulanssien suorittamia potilassiirtoja teh- euroa. Kajaanissa toimii neljä ja Suomus- tiin 2 156 kappaletta (33 %). Taksien käytön salmella kaksi hammashoitolaa. Muissa vähäisyys potilassiirroissa johtuu mm. siitä, kunnissa toimii yksi hammashoitola. Vain ettei niiden käyttöä potilaskuljetuksiin ole pieni osa hammashuoltoon tulevista kuljete- riittävästi yhtenäistetty. taan eikä kuljetuskustannusten osuus hammashuollon kustannuksista ole merkit- Taksien ja ambulanssien tekemiä tarkastus- tävä. Vuonna 2005 noin 90 prosenttia käyntejä turvapuhelinasiakkaiden luona hammashuollon kuljetuskustannuksista syn- tehdään Kainuussa vuosittain noin 3 000. tyi taksikuljetuksista. Kustannukset olivat Turvapuhelinhälytysten vastaanotossa ja suurimmat Sotkamon kunnassa. Kuljetusten tarvittavissa käynneissä asiakkaan luona on lähtöpaikkoina ovat peruskoulut ja määrä- vielä kuntakohtaisesti melkoisesti vaihtelua, paikkana hammashoitolat. Nuorimmat oppi- mutta käytäntöjä pyritään yhtenäistämään. laat kuljetetaan taksilla ja vanhemmat oppi- laat kulkevat linja-autolla. Kuljetukset tilaa opettaja tai hammashoitola. Kuljetusten ai- 2.6 Avoimen joukkoliikenteen ja kataulut vaihtelevat mm. ryhmän koon mu- koulutoimen kuljetusten hyö- kaan ja kuljetusten määrä hoidon tarpeen mukaan. Paltamossa ja Vuolijoella oppilai- dyntäminen den hammashuollon kuljetuksia on hoidettu myös palveluliikenteellä. Vastuuta ham- Kajaanissa osa SHL-kuljetusoikeuksista on mashuollon kuljetuksista on pyritty siirtä- myönnetty pelkästään palveluliikenteen mään hoitoa tarvitsevien lasten vanhemmil- käyttöön. Omavastuu on lastenlipun mukai- le. Linja-autovuorojen käyttöä yläluokkalais- nen. Myös Paltamossa SHL-kuljetuksiin oi- ten hammashuollon kuljetuksissa tulisi pyr- keutetut voivat matkustaa palveluliikentees- kiä lisäämään. sä lastenlipun hinnalla. Vuolijoella aikaisemmin toimineen palveluliikenteen reitti on Potilassiirrot perustunut työkeskuskuljetuksiin Vuolijoelle ja erityisoppilaiden kuljetuksiin Kajaaniin. Kajaanin ja lähikuntien taksiyrittäjät suoritta- Puolangan palveluliikennettä on käytetty vat Kainuun keskussairaalan potilaitten paa- kehitysvammaisten säännöllisissä kuljetuk- risiirrot. Kuljetuksista on tehty sopimukset sissa. Palveluliikenne on kuitenkin lopetet- tarjousten perusteella. Toistaiseksi voimas- tu, koska palvelubussiin ei saatu tarpeeksi sa olevat sopimukset on ainakin Paltamoon, SHL- ja VPL-kuljetuksia. Ristijärvelle, Hyrynsalmelle ja Puolangalle tehtävissä kuljetuksissa (Urho Mäkäräinen). Kehitysvammaisten kuljetuksia on integroitu koululaiskuljetuksiin kaikissa kunnissa Ka- Potilaitten paarisiirtoja taksilla voitaisiin lisä- jaania lukuun ottamatta. tä. Sairaalat käyttävät niitä vähän verrattuna niiden edullisuuteen ambulanssiin verrattu- 22

2.7 Kuljetusten kustannukset detty eri vuosina hieman erilaisilla lomak- keilla ja esimerkiksi osa sosiaalihuoltolain

mukaisista kuljetuksista on saatettu ilmoit- Vuonna 2004 sosiaalitoimen kuljetusten taa kohdassa ’muut kuljetusten korvauk- kustannukset Kainuun maakunta- set’.) kuntayhtymän alueella olivat yhteensä 1,62 milj. euroa. Summa ei sisällä sosiaalitoimen Suhteessa väkilukuun kuljetuskustannukset maksamia esikoulu- ja päivähoitokuljetuk- olivat vuonna 2003 Kainuussa keskimäärin sia, koska Kainuussa kyseisten kuljetusten 19,8 euroa/asukas ja koko maassa 14,3 eu- järjestäminen kuuluu peruskunnille. Sosiaa- roa/asukas. Kuntien sosiaalitoimen kuljetus- litoimen kuljetuskustannukset ovat kohon- ten kustannukset ovat koko maassa kohonneet voimakkaasti viime vuosina. Vuodesta neet viime vuosina keskimäärin 9,3 prosent- 1998 vuoteen 2004 kustannukset ovat ko- tia vuodessa eli Kainuussa myös kustan- honneet yli 80 prosentilla eli keskimäärin nusten kasvu on ollut hieman keskimääräis- kymmenellä prosentilla vuosittain. Suurin tä nopeampaa. Kustannusten kasvu johtuu osa (70 % v. 2004) kustannuksista muodos- ensisijaisesti vaikeavammaisten kuljetus- tuu vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta. palvelun kustannusten kehityksestä. Vai- Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustan- keavammaisten kuljetuspalveluun oikeutet- nukset ovat kasvaneet vuosina 1998 – 2004 tujen määrä on koko maassa kasvanut noin noin 89 prosenttia eli keskimäärin 11 pro- 6,6, prosentin vuosivauhtia. Valtakunnan senttia vuodessa. Kuljetuskustannusten keskitasoa voimakkaampi kuljetuskustan- nousu Kainuussa näyttäisi kuitenkin hidas- nusten nousu Kainuussa selittyy maakun- tuvan. Vuonna 2005 vaikeavammaisten kul- nan väestön ikärakenteen muutoksella. jetuspalvelujen kustannukset ovat nousseet Vaikka Kainuussa väestön kokonaismäärä vain prosentin edellisestä vuodesta. Myös on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana kuljetusperusteita on joiltakin osin muutettu, noin 10 prosentilla, on vanhusten määrä mm. Kuhmossa vaikeavammaisten kulje- kasvanut samaan aikaan 39 prosentilla. Ko- tuspalvelun asiakkaita on siirretty sosiaali- ko maassa vanhusten määrän kasvu on ol- huoltolain mukaisten kuljetusten piiriin. (Eri lut hitaampaa. vuosien kustannukset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia, sillä tilastotietoja on pyy-

€ Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset 1998 - 2005, Kainuun maakunta - kuntayhtymä 1 800 000

1 600 000 muut kuljetusten korvaukset

1 400 000

1 200 000 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 1 000 000

800 000 vammaispalvelulain edellyttämät 600 000 kuljetukset

400 000 sosiaalihuoltolain mukaiset 200 000 kuljetukset

0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kuva 9. Kainuun maakunnan sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina 1998 – 2005. Osa vuoden 2005 kustannustiedoista puutuu.

Seudulla 1 (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja neet maltillisimmin, noin 55 % vuosina Vuolijoki) kuljetuskustannukset ovat kohon- 1998-2004. Vaikeavammaisten kuljetuspal- 23

velun kustannukset ovat samana aikana laskeneet. VPL- ja KVL-kuljetusten kustan- kohonneet hieman muita kuljetuksia maltilli- nukset ovat kohonneet maltillisesti vuonna semmin, noin 52 prosenttia. Vuodesta 2003 2005. vuoteen 2004 kustannukset ovat hieman

Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset 1998 - 2005, seutu 1 € 900 000

800 000

700 000 muut kuljetusten korvaukset

600 000

500 000 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 400 000

300 000 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 200 000

100 000 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kuva 10. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 1:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina 1998 – 2005. Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa.

Seudulla 2 (Sotkamo ja Kuhmo) kuljetus- vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiak- kustannukset ovat kohonneet yli 120 pro- kaista on siirretty sosiaalihuoltolain mukais- senttia vuosina 1998 – 2004. Kustannusten ten kuljetusten piiriin. Tästä syystä vaikea- nousu johtuu ensisijaisesti vaikeavammais- vammaisten kuljetuspalvelun kustannukset ten kuljetuspalvelun kustannusten noususta. tulevat jatkossa laskemaan ja vastaavasti Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kus- sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten tannukset olivat vuonna 2004 162 prosenttia kustannukset hieman nousemaan. Sosiaali- suuremmat kuin vuonna 1998. Kustannuk- huoltolain mukaisten kuljetusten järjestämi- set ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti nen on kuitenkin maakunnalle edullisempaa Kuhmossa vuosina 2002 – 2004. Vuonna verrattuna vammaispalvelulain mukaisiin 2006 suurin osa Kuhmon yli 65-vuotiaista kuljetuksiin.

Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset 1998 - 2005, seutu 2 € 700 000

600 000 muut kuljetusten korvaukset

500 000

400 000 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset

300 000 vammaispalvelulain edellyttämät 200 000 kuljetukset

100 000 sosiaalihuoltolain mukaiset 0 kuljetukset 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kuva 11. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 2:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina 1998 – 2005. Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa.

Seudulla 3 (Hyrynsalmi, Puolanka ja Suo- Vuosina 1998 – 2004 kasvua oli noin 123 mussalmi) kuljetuskustannukset ovat kas- prosenttia. Muiden kustannusten nousu on vaneet 114 prosenttia vuosina 1998 – 2004. ollut maltillista. Vuonna 2005 vaikeavam- Myös tällä alueella kustannusten nousu joh- maisten kuljetuspalvelun kustannukset ovat tuu ensisijaisesti vaikeavammaisten kulje- kohonneet noin 20 prosenttia. tuspalvelun kustannusten kohoamisesta.

Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset 1998 - 2005, seutu 3 € 300 000 muut kuljetusten korvaukset

250 000

200 000 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 150 000

100 000 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset

50 000

sosiaalihuoltolain mukaiset 0 kuljetukset 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kuva 12. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 3:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina 1998 – 2005. Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa.

Hammashuollon kuljetusten kustannuksista 90 prosenttia kustannuksista syntyi taksikul- ei ole käytettävissä seurantatietoja. Vuonna jetuksista. Kustannukset olivat suurimmat 2005 oppilaiden hammashuollon kuljetusten Sotkamon kunnassa. kustannukset olivat noin 16 000 euroa. Noin

Hammashuollon oppilaskuljetusten kustannukset 2005 €

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000 linja-auto 5 000 taksi 4 000

3 000

2 000

1 000

0 seutu 1 seutu 2 seutu 3

Kuva 13. Hammashuollon kuljetuskustannukset vuonna 2005.

2.8 Kelan kuljetukset ryhmäkodeista sekä Ristijärvellä Esalan ryhmäkodista. Kuljetus edellyttää Kelan te- kemää kuntoutuspäätöstä. Kuntoutuskulje- Kela korvaa sairauden vuoksi tehtyjen mat- tuksia järjestetään mm. ratsastukseen, uin- kojen kuluja sairausvakuutuslain (SVL) mu- tiin ja fysioterapiaan. kaisilla matkakorvauksilla. Kela korvaa myös kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matko- Kela on keväällä 2006 tehnyt Kainuussa jen kustannuksia. Lisäksi Kela maksaa kou- sairausvakuutuslain mukaisten matkojen lumatkatukea toisen asteen opiskelijoille, suuntautumista koskevan otantatutkimuk- jossa tuen saajana voi olla opiskelija, koulu- sen. Helmikuussa 2006 tehtiin Kainuun alu- tuksen järjestäjä, Matkahuolto tai VR. eella yhteensä lähes 7 000 matkaa. Mat- koista 41 % tehtiin taksilla, 41 % henkilöau- Kela korvaa kehitysvammaisten ryhmäko- tolla, 14 % julkisella liikenteellä ja 4 %:ssa deissa asuvien säännöllisiä kuntoutusmat- matkaketju muodostui useammasta kulku- koja. Kelan korvaamia matkoja tehdään ai- muodosta. nakin Kajaanissa Kätön ja Puistokulman

Taulukko 5. Matkojen kuljetusmuotojakauma. Ristijärven ja Vuolijoen matkat sisältyvät Kajaanin vakuu- tuspiirin matkoihin.

Piiri matkoja yht taksi % oa % yleinen % ketju % Kajaani 1802 1046 58 628 35 85 5 43 2 Sotkamo 659 353 54 246 37 46 7 14 2 Puolanka 675 231 34 325 48 93 14 26 4 Hyrynsalmi 311 90 29 136 44 54 17 31 10 Paltamo 552 447 81 89 16 14 3 2 0 Suomussalmi 1346 267 20 673 50 331 25 75 6 Kuhmo 1584 380 24 775 49 328 21 101 6 Yhteensä 6929 2814 41 2872 41 951 14 292 4

Matkoista yli puolet suuntautui Kajaanin Kajaaniin. Suomussalmelta tehtyjen matko- keskussairaalaan. Esimerkiksi Suomussal- jen keskipituus oli 110 km ja Kuhmosta teh- melta ja Kuhmosta tehtiin otannan aikana tyjen matkojen 87 km. Keskimääräinen yhteensä 1600 matkaa keskussairaalaan keskipituus eri kunnista tehdyissä matkoissa oli 74 km.

Taulukko 6. Matkojen jakauma eri hoitoyksiköihin. Ristijärven ja Vuolijoen matkat sisältyvät Kajaanin va- kuutuspiirin matkoihin.

Piiri matkoja yhteensä TK % keskuss % yliop.sair. % yksit % Kajaani 1802 669 37 840 47 244 14 49 3 Sotkamo 659 306 46 313 47 25 4 15 2 Puolanka 675 242 36 396 59 37 5 0 Hyrynsalmi 311 63 20 238 77 10 3 0 Paltamo 552 230 42 308 56 14 3 0 Suomussalmi 1346 537 40 741 55 68 5 0 Kuhmo 1584 534 34 895 57 155 10 0 Yhteensä 6929 2581 37 3731 54 553 19 64 1

Vuositasolla voidaan alueella arvioida teh- lun yliopistolliseen sairaalaan suuntautuvaa tävän noin 45 000 Kajaanin keskussairaa- matkaa. Terveyskeskuksiin tehdään noin laan suuntautuvaa matkaa ja noin 6500 Ou- 31 000 matkaa. 27

3 Liikennepalvelut

3.1 Runkoliikenne mm. Kajaanista Otanmäkeen ja Sotkamoon. Kajaanin lähikunnista asiointiyhteydet pyri- tään säilyttämään myös lauantaisin. Kaikista Kaikista Kainuun kunnista on arkisin työs- Kainuun kunnista on järjestetty arkisin edes- säkäyntiä-, opiskelua- ja asiointia palvelevat takaiset yhteydet Ouluun. Kajaanista on jär- yhteydet Kajaaniin. Työmatkayhteyksiä on jestetty päivittäiset yhteydet myös Kuusa- myös muilla tärkeillä pendelöintisuunnilla, moon ja Rovaniemelle.

Koulupäivävuorojen määrä Linja ja ostoliikenne 2006 yli 20 10...19 4...9 2...3 1

SuomussalmiSuomussalmi kkkk

PuolankaPuolanka SuomussalmiSuomussalmi

HyrynsalmiHyrynsalmi

RistijärviRistijärvi

PaltamoPaltamo

KontiomäkiKontiomäki

KajaaniKajaani VuolijokiVuolijoki KuhmoKuhmo SotkamoSotkamo KuhmoKuhmo OtanmäkiOtanmäki

Kuva 14. Kainuun runkoliikenneverkko syksyllä 2006.

Kesäarkivuorojen määrä Kesä 2006 yli 20 10...19 4...9 2...3 1

SuomussalmiSuomussalmi kkkk

PuolankaPuolanka SuomussalmiSuomussalmi

HyrynsalmiHyrynsalmi

RistijärviRistijärvi

PaltamoPaltamo

KontiomäkiKontiomäki

KajaaniKajaani VuolijokiVuolijoki KuhmoKuhmo SotkamoSotkamo KuhmoKuhmo OtanmäkiOtanmäki

Kuva 15. Kainuun runkoliikenteen verkko kesällä 2006.

Vakiovuoroliikenteen tarjontaa on sopeutet- vuoroista hieman yli kaksi kolmasosaa on tu vuonna 2004 kuntien yhteistyönä laati- linjaliikennettä ja kolmannes lääninhallituk- man Kainuun runkoliikennesuunnitelman sen ostamaa liikennettä. mukaisesti. Linjaliikenteen aikatauluja on muutettu paremmin työ- ja koulumatkoja Kainuun maakunta myöntää rahoituksen palveleviksi. Linjaliikenteen toimintaedelly- alueellisten liikennepalvelujen ostoon. Vuo- tyksiä on parannettu lakkauttamalla linjalii- delle 2005 Kainuun runkoliikenteiden ostoi- kenteen kanssa samoja matkustustarpeita hin oli varattu 743 000 euroa ja budjetti ylit- palvelevia ostoliikennevuoroja. Valtion ra- tyi noin 17 000 eurolla. Vuoden 2006 mää- hoitusta on kohdennettu erityisesti kuntara- räraha on 740 000 euroa ja siitä siirtynee jat ylittäviin työ- ja opiskeluyhteyksiin sekä (vuoden 2005 tappioiden kattamisen jäl- liityntäyhteyksiin lento- ja junavuoroille. Kou- keen) noin 19 000 euroa vuodelle 2007. lujen loma-aikojen asiointiliikennettä ja kun- Vuodelle 2007 on esitetty 801 000 euron tien sisäisiä koululaisvuoroja on siirretty määrärahan myöntämistä alueellisten lii- kuntien vastuulle. Kainuun runkoliikenteen kennepalvelujen hankkimista varten. 29

Yrittäjät ovat tehneet keväällä 2006 Kainuun matkustaa palveluliikenteessä lastenlipun linjaliikenteen vuoroihin muutos- ja lakkau- hinnalla, VPL-kuljetuksissa omavastuuna on tushakemuksia. Esitetyt muutokset pääosin normaali lipun hinta. Palveluliikennettä aje- parantavat liikenteen palvelutasoa, koska taan avoimena liikenteenä arkisin klo 8.50 – niiden avulla voidaan toteuttaa mm. liityn- 15.00. Klo 6.00- 8.50 ja 15.00 – 16.30 autol- täyhteyksiä junille juna-aikataulujen muuttu- la ajetaan Toimintakeskus Pihlajan kuljetuk- essa. Liikenteen lakkautukset sitä vastoin sia suljettuna liikenteenä. Palveluliikentees- toteutuessaan heikentävät palvelutasoa. sä tehtiin kesällä 2005 keskimäärin 2,4 Lakkautushakemuksia on kohdistunut yh- VPL-matkaa päivässä ja talvikaudella 7,5 teysväleille (Kuusamo –) Suomussalmi – VPL-matkaa päivässä. Kajaani sekä Oulu – Vuolijoki – Kajaani. Os- tettuja uusia vuoroja ovat Kestilä – Kajaani Paltamon palveluliikenne on aloittanut toi- liikenne sekä Suomussalmi - Kajaani ilta- mintansa syksyllä 2004 ja se toimi syksyyn vuoro lentokentälle. 2006 saakka osittain valtion rahoittamana kokeiluna. Syksystä 2006 lähtien palvelulii- On vaara, että linjaliikenteen tarjonta supis- kenteen rahoituksesta vastaa Kainuun tuu edelleen matkustajien vähentyessä. Tu- maakunta sosiaalitoimen kuljetusten osalta levaisuudessa tarvitaan joko lisää matkustaja Paltamon kunta muilta osin. Palveluliiken- jia tai lisää ostoliikennerahaa runkoliikenteeseen on ohjattu sosiaalitoimen ja koulu- teeseen tai palvelutaso heikkenee. toimen kuljetuksia. Kalustona on 12- paikkainen, kahdella pyörätuolipaikalla va- rustettu bussi. Sosiaalihuoltolain mukaisiin 3.2 Palveluliikenne kuljetuksiin oikeutetut voivat matkustaa pal- veluliikenteessä lastenlipun hinnalla. Palta- molaisilla vaikeavammaisten kuljetuspalve- Palveluliikenteellä tarkoitetaan liikennettä, lun asiakkailla on mahdollisuus käyttää tak- jonka liikennöinti ja käytettävä ajoneuvo on sia matkoillaan, joten siltä osin palveluliiken- suunniteltu erityisesti iäkkäiden ja muiden teen käyttö on ollut vähäistä. Neljäsosa pal- liikkumisrajoitteisten asiakkaiden tarpeisiin veluliikenteen matkustajista on koululaisia. ja jonka kuljettajalta edellytetään erityistä Palveluliikennettä ajetaan 40 tuntia viikossa. palvelukykyä. Palveluliikenteellä on voitu Ajoajasta 37,5 % käytetään sosiaali- ja ter- yhdistää eri hallinnonalojen kuljetuspalvelu- veystoimen kuljetuksiin, 40 % koulutoimen ja samaan kuljetukseen ja kun palvelulii- kuljetuksiin ja 22,5 % asiointiliikenteeseen. kenne on yleensä kaikkien kuntalaisten käy- Sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksia ovat tössä, joukkoliikennepalveluja on voitu laa- vanhusten päivätoimintakuljetukset, ryhmä- jentaa alueellisesti. Kainuun maakunta- kodin kuljetukset, kehitysvammaisten työ- kuntayhtymän alueella ajetaan palvelulii- keskuskuljetukset sekä oppilaiden ham- kennettä Kajaanissa, Paltamossa ja Suo- mashuollon kuljetukset. Asiointiliikennettä mussalmella. Vuolijoella palveluliikenne lak- ajetaan neljänä päivänä viikossa eri kyliltä. kautettiin kaksivuotisen kokeilun päätteeksi. Kirkonkylän alueen kuljetuksia voi tilata pal- Puolangalla palveluliikennettä on ajettu syk- veluautosta päivittäin. systä 2002 alkaen, mutta kunta lopetti palvelun hankinnan syksyllä 2006. Suomussalmella palveluliikenne toimii taajamien läheisyydessä yrittäjävetoisen, eikä Kajaanissa on toiminut palveluliikenne siitä aiheudu kunnalle tai maakunnalle kus- vuodesta 1997 lähtien. Vuodesta 1999 pal- tannuksia. Aloite liikenteen järjestämiseen veluliikenne on toiminut paikallisliikentee- on kuitenkin tullut kunnan vanhustenhuollol- seen integroituna ja sen perusteella liiken- ta. Palveluliikenne on yhdistetty Hossa – teelle maksetaan myös valtionavustusta. Suomussalmi -liikenteen vuoroon ja kysei- Palveluliikennettä ajetaan yhdellä linja- sen vuoron jatkuminen on edellytys palvelu- autolla. Palveluliikenteen tavoitteena on pe- liikenteen toiminnalle. Vuoroa ajetaan 13- rusturvan kuljetusten hoito ja paikallisliiken- tai 16-paikkaisella invavarustellulla autolla. teen täydentäminen. Palveluliikenteen toi- Vuoro ajaa Suomussalmen kirkonkylän minta-alue on lähes vastaava kuin paikallis- kautta ja noutaa matkan ennakkoon tilan- liikenteen toiminta-alue. Sosiaalihuoltolain neet asiakkaat kotiovelta ja kuljettaa perille mukaisen kuljetusoikeuden saaneet voivat määräpaikkaan. Vuoro ajaa myös Rantaka- 30 dun vanhustentalon sekä palvelutalon kaut- kaa. Tällöin asiakaspalvelu heikkenee ja ta. Vuoro on perillä kuntakeskuksessa klo myös yrittäjän tulot suhteessa käytettyyn ai- 9.00. Matkan aikana sovitaan paluukuljetus- kaan pienenevät. Palveluliikenne ei ole ta- ten ajankohta. Kuljettaja avustaa tarvittaes- loudellisesti kovin kannattavaa, mutta se tuo sa asioinnissa. Klo 9-11 välillä ajetaan i-l kuitenkin jonkin verran tuloja, joilla katetaan säksi kutsuohjattua liikennettä Siikarannasta palkkakustannuksia. Lisäksi yrittäjä kokee ja Pitämästä, ja kerran viikossa ajetaan asi- sen hyväksi mainokseksi. ointiliikennettä Suomussalmen kirkonkylällä. Matkan hinta on pituudesta riippuen 2,80 tai Palveluliikenteistä tiedottaminen on ollut 3,90 euroa. Kuljetuksissa on ollut mukana pääosin liikenteenharjoittajien vastuulla. myös VPL-kortin omaavia matkustajia, mut- Jonkin verran myös sosiaalitoimet ovat oh- ta he ovat pääosin luopuneet kortin käytöstä janneet liikenteisiin matkustajia. Palvelulii- ko. matkoilla. Myös yrittäjä on kokenut vain kennevuorot eivät esimerkiksi näy Matka- yhdellä eurolla omavastuun ylittävän osuu- huollon aikataulusivulla tai matka.fi aikatau- den laskuttamisen turhan työlääksi. Palvelu- luissa. Palveluliikenteiden aikatauluja ei löy- liikenteen käyttäjinä on pääosin hyväkuntoi- dy myöskään kuntien tai liikennöitsijöiden sia vanhuksia. Asiakaskunnan toivotaan säi- internetsivuilta. Palveluliikenteiden tiedotta- lyvän samanlaisena, koska pyörätuolien mista tulisi jatkossa tehostaa ja yhtenäistää. kiinnittäminen on työlästä ja vie paljon ai-

OSA 2: KEHITTÄMISSUUNNITELMA

4 Kehittämistoimenpiteet

4.1 Kuljetusjärjestelmän kuvaus järjestelmää, jossa voidaan tuottaa riit- tävä määrä riittävän laadukkaita kuljetuspalveluja mahdollisimman pienillä Kainuun SoTe:n henkilökuljetusjärjestel- kustannuksilla. Käytännössä tämä tar- mään kuuluvat koittaa soveltuvin osin yhteiskuljetuksia – Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuk- yksilökuljetusten sijaan. set

– Kehitysvammahuoltolain mukaiset kulje- Keinoina ovat matkojen yhdistely, kuljetus- tukset (ryhmäkuljetuksia työ- ja päivä- ten kilpailuttaminen ja osin uudelleen orga- keskustoimintaan) nisointi, kuljetusten myöntämiskriteerien – Sosiaalihuoltolain mukaiset yksilökulje- täsmentäminen, yhteistyön lisääminen lii- tukset kenteenharjoittajien, kuntien, lääninhallituk- – Sosiaalihuoltolain mukaiset ryhmäkulje- sen ja jatkossa myös Kelan kanssa sekä tukset vanhusten päivätoimintaan kuljetusten järjestelyn ja seurannan organi- – Koululaisten hammashuollon kuljetukset sointi. – Sairaalasiirrot – Ambulanssikuljetukset Kuljetusten järjestämisessä periaatteena on, että matkustajan erityistarpeista ja mahdolli- Kuljetusjärjestelmän tavoitteena on toimia suuksista riippuen pyritään matkojen toteut- niin, että se on tasapuolinen, turvallinen ja tamisessa tehokas. Järjestelmä pystyy hoitamaan tar- 1) hyödyntämään olemassa olevaa, kaikil- peelliset kuljetukset ja kuljetusten hoito on le avointa säännöllistä joukkoliikennettä tiedostettua. 2) hyödyntämään olemassa olevaa kutsu- Tasapuolinen tarkoittaa sitä, että eri o liikennettä tai palveluliikennettä puolella Kainuuta asuvia, erilaisia tarpei- 3) järjestämään yhteiskuljetus ta omaavia asiakkaita kohdellaan tasa- 4) kun matkustaja ei vammansa tai sairau- puolisesti. (alueellinen ja sosiaalinen tensa vuoksi kykene käyttämään yhdis- tasa-arvo) telyyn sopivaa kulkuneuvoa tai yhdiste- o Turvallinen tarkoittaa sitä, että matkat lyn mahdollisuutta ei muutoin ole, voi- voidaan tehdä turvallisesti, ilman liiken- daan käyttää erilliskuljetuksia. teestä johtuvia onnettomuuksia ja myös sitä, että asiakas kokee olonsa turvalli- Jatkossa kuljetusjärjestelmä perustuu siis seksi matkan aikana. (liikenneturvalli- soveltuvin osin olemassa olevan joukkolii- suus, sosiaalinen turvallisuus) kennejärjestelmän kehittämiseen. Toisaalta o Tarpeelline n tarkoittaa sitä, että kaikkia joukkoliikennejärjestelmää tulee kehittää asiakkaiden jokapäiväiseen elämään liit- niin, että se pystyy palvelemaan myös So- tyvät tarpeelliset matkat pystytään hoi- Te:n matkoja. Vammaispalvelulain mukaiset tamaan. Tarpeellinen tarkoittaa myös si- matkat hoidetaan jatkossakin pääosin eril- tä, että järjestelmä keskittyy vain asiak- liskuljetuksina, mutta niitä pyritään myös kaille tarpeellisten kuljetusten järjestä- yhdistelemään toisiinsa. miseen. (harkinnanmahdollisuus) o Tiedostettu tarkoittaa Kainuun SoTe:n

kannalta sitä, että on olemassa keskitet- ty, ajantasainen tieto siitä, mihin, miten 4.2 Organisointi ja millä kustannuksella kuljetuksia järjes- tetään ja kuka niistä vastaa. Asiakkaan Kuljetusten järjestämiseen kuuluu periaat- kannalta tietoisuus tarkoittaa sitä, että teessa neljä vaihetta asiakas tietää, millaisia mahdollisuuksia 1) päätös kuljetusoikeuden myöntämisestä hänellä on käytettävissään. 2) kuljetuksen suunnittelu o Tehokas tarkoittaa kustannustehokasta 3) kuljetuksen hankinta 32

4) toteutumisen seuranta tään palkattavan ammattitaitoinen liikenne- On tärkeää, että jokainen vaihe hoidetaan suunnittelija. Kainuun SoTe:n kuljetusvas- ammattitaitoisesti. Tällä hetkellä kuljetus- taavalla tulee olla kuljetuksiin liittyvä insi- päätöksen tehdään hajautetusti ja myös kul- nöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto ja ko- jetusten suunnittelu ja seuranta on hajautet- kemusta henkilökuljetusten suunnittelusta. tua. Kainuun maakunnassa ei ole kuljetus- Palkkakustannuksiksi sivukuluineen arvioi- ten suunnittelun ammattilaista. Noin 1,5 mil- daan noin 60 000 euroa, eli käytännössä jo joonan euron vuosittaisen kuljetusrahan 4 % säästö kuljetuskustannuksista riittää käyttöä suunnittelevat sosiaali- ja tervey- korvaamaan kuljetussuunnittelijan palkan. denhuollon ammattilaiset, joilla ei ole liiken- Tämän mallin etuna on, että kuljetusvastaa- teen suunnitteluun liittyvää koulutusta tai va on aina paikalla hoitamassa käytännön kuljetukset suunnittelevat suoraan alueen akuutteja ongelmia. liikenteenharjoittajat. Liikenteenharjoittajilla on ammattitaitoa suunnitella kuljetukset, Toinen vaihtoehto on palkata tai nimetä or- mutta tehokkuuden saattaa estää se, että ganisaation sisältä kuljetuksista vastaava kuljetusjärjestelmän tehostuminen vähentää henkilö ja ulkoistaa vaativat liikenteen liikenteenharjoittajien tuloja. suunnittelutehtävät. Oleellista on, että kuljetusten myöntämisperusteita, kuljetuspalve- Kainuun maakunta-kuntayhtymä on hyväk- luiden kysyntää ja käyttöä seurataan koo- synyt vuoden 2006 alussa yhteiset periaat- tusti yhdessä paikassa organisaation sisäl- teet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain lä. Tämän mallin etuna on, että liikenteen mukaisista kuljetusperiaatteista. Periaatteita suunnitteluun palveluja voidaan hankkia tar- on sovellettu käytäntöön muun muassa tarpeen mukaan. kastelemalla uudelleen aikaisemmin tehtyjä kuljetuspäätöksiä ja tekemällä tarpeen mu- Kuljetusvastaavan/suunnittelijan tehtäviä kaan uusi, yhteisten periaatteiden mukainen ovat päätös. Kuljetusjärjestelmän tehokas käyttö · suunnitella tai suunnitteluttaa kuljetusten edellyttää kuitenkin, että kuljetusoikeuden käytännön toteutus saaneita ohjataan muun muassa tiedotusta · valmistella kilpailutus yhteistyössä han- lisäämällä käyttämään tukipäätöksen mu- kintatoimen kanssa kaisilla matkoilla avointa liikennettä ja yh- · seurata palvelujen käytön ja kustannus- teiskuljetuksia. ten kehittymistä, raportointi · kehittää kuljetuspalveluista tiedottamista Kuljetukset esitetään organisoitavan seu- ja markkinointia raavasti: o SoTe:n henkilökunnalle o suoraan asiakkaille, asiakkaiden 1. Päätös kuljetusoikeuden myöntämi- opastus sestä · yhteistyö kuntien kanssa koulukuljetusten ja avoimen liikenteen järjestämises- Päätöksen kuljetustarpeesta tekee edelleen sä maakunta-kuntayhtymän hyväksymien peri- · yhteistyö liikenteenharjoittajien kanssa aatteiden mukaisesti sosiaali- ja terveyden- · seurata valtakunnan tason kehittämis- huollon ammattilainen, joka arvioi myös eri- työtä, esimerkiksi maksukorttiasiat ja tyisvaatimukset tarvittavalle kuljetukselle. matkojenyhdistely Jatkossakin siis päätöksen VPL-kuljetusoi- · varmistaa, että eri alueita ja käyttäjä- keudesta tekee VPL:n sosiaalityöntekijä jo- ryhmiä kohdellaan liikkumisen suhteen ko lääkärinlausunnon tai muun luotettavan tasapuolisesti lausunnon perusteella, kehitysvammalain · häiriönhallinta kuljetuksissa mukaisesta kuljetuksesta seutujen vam- · yhteistyö Kainuun henkilökuljetusten maispalvelupäälliköt ja SHL-kuljetuksesta työryhmän kanssa kotihoidon vastaavat ohjaajat. Kuljetussuunnittelija osallistuu Kainuun 2. Kuljetusten suunnittelu henkilökuljetusten työryhmään Kainuun So- Te:n edustajana. Kuljetusten suunnittelua johtamaan esite-

Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunta

Kriteerit Raportointi Ketä kuljetetaan? VPL Kuljetustarve Miten kuljetetaan? Millä hinnalla ? sosiaali- työntekijä Kuljetusten hoitotapa

KVL Vammais-

palvelu-

päälliköt

Materiaali- SHL/ Hankittavat keskus Kotihoidon palvelut Kuljetus vastaavat vastaava ohjaajat Kustannus - Kilpailutta- tieto minen Sairaala- siirrot

Hammas- huolto

kiillpaiilluttttamiinen,, so-- tiedotus piimuksett,, yhtteiisttyö opastus

Ž Ž Kuljetus-

Asiakkaat palvelut Ž Liikenteen- harjoittajat

Kuva 16. Esitys kuljetusten keskitetystä organisoinnista

3. Kuljetuksen hankinta taminen tapahtuu kuljetussuunnittelijan kanssa yhteistyössä ja suunnitelmien poh- Kuljetusten hankinta keskitetään. Jatkossa jalta. Kilpailuttamisessa hyödynnetään val- kaikista kuljetuksista tulee olla sopimus. Tä- miita kilpailuttamisasiakirjamalleja. tä ennen kuljetukset kilpailutetaan. Kilpailut- tamisesta ja sopimusteknisistä asioista vas- 4. Toteutumisen seuranta taa Kainuun maakunnan hankinta- ammattilaiset (materiaalipalvelut). Kilpailut- Kuljetuspalvelujen käyttöä ja kustannuksia 34 tulee seurata kootusti. Seurantajärjestel- li, jossa Kainuun SoTe vastaisi myös kunti- mästä vastaa Kainuun kuljetusvastaa- en sisäisistä palveluliikenteistä, mutta saa va/suunnittelija. Tämän työn aikana on tehty niihin rahoitusta kunnilta ja maakunnan lii- Excel-pohjaiset tietokannat myönnetyistä kennerahoituksesta. matkaoikeuksista ja kuljetusten suuntautu- misesta. Tietokantoja pidetään jatkossa Tämän mallin etuna olisi se, että palvelulii- ajantasalla. Kuljetussuunnittelija raportoi kenteet pystyttäisiin todennäköisesti pa- neljännesvuosittain Kainuun SoTen johto- remmin kytkemään sosiaalitoimen kuljetus- ryhmälle kuljetusten käytöstä ja kustannusten tarpeisiin ja liikenteiden ilme ja tiedotta- ten kehittymisestä. minen eri kunnissa saataisiin yhtenäistettyä. Suunnittelu, hankinta ja ylläpito vaativat kui- Toimenpide-esitys: tenkin resursseja eikä sosiaalitoimen varsi- 1. Tehdään päätös joko uuden kuljetusvas- nainen tehtävä ole kuljetuspalvelujen tuot- taavan palkkaamisesta tai kuljetusvas- taminen. Vaarana on myös se, että palvelu- taavan nimeämisestä organisaation si- liikenteen palvelut muille, kuin varsinaisille sältä. sosiaalitoimen asiakkaille heikkenisivät 2. Käynnistetään hakuprosessi kuljetus- merkittävästi. vastaavan palkkaamiseksi tai nimetään organisaation sisältä kuljetusvastaava ja Esityksenä on, että kuntien sisäiset, koulu- kilpailutetaan ulkoistettavat suunnittelu- kuljetuksia ja kuntien sisäistä avointa jouk- palvelut. koliikennettä hoitavat palveluliikenteet olisivat jatkossakin kuntien vastuulla. Kainuun 4.3 Palveluliikenteiden kehittäminen SoTe pyrkii ohjaamaan niihin omia kuljetuk- siaan ja voi ostaa näistä palveluliikenteistä ajoaikaa käyttöönsä. Mahdollisesti perustet- Kainuun alueella toimii nykyisin sekä kunta- tavat uudet seudulliset palveluliikenteet tuli- vetoisia että yritysvetoisia palveluliikenteitä. sivat sitten maakunnan vastuulle ja niitä ra- Sote ja kunnat ovat osin hoitaneet yhdessä hoitettaisiin maakunnan kassasta osin palveluliikenteiden hankintoja. Kuntia ja avoimen joukkoliikenteen ja osin SoTe:n asukkaita eri puolella Kainuuta tulee kohdel- puolelta, mikäli esitettyä liikennettä ei voida la tasavertaisesti, eli toimintamallin tulee hoitaa lipputuloperusteisena. Taulukossa 7 olla sama kaikilla seuduilla. on esitys palveluliikenteistä jatkossa.

Ensisijaisesti kuntien sisäisissä, kaikille Mikäli kaikki Kainuun sosiaalihuoltolain ja avoimissa palveluliikenteissä suositetaan vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset toimintamallia, jossa kunnat vastaavat pal- siirrettäisiin palveluliikenteeseen, voitaisiin veluliikenteistä, ja Kainuun SoTe ostaa nii- nykyisillä kuljetusten kustannuksilla ylläpitää hin palveluja. Lähtökohtana on, että kunnat 16 pelkästään kyseisiä kuljetuksia hoitavaa tekisivät päätökset, hankkisivat ja suunnitte- palveluliikenneautoa ja kuljetukset voitaisiin lisivat palveluliikenteet omista lähtökohdis- hoitaa ilman asiakkailta perittävää omavas- taan (kaikille avoin liikenne, koulukuljetuk- tuuta. Kaikissa kunnissa kuljetusten kysyntä set), mutta Kainuun SoTe ostaisi niiltä kulje- ei kuitenkaan ole riittävää eikä pitkien etäi- tuspalveluja joko matkojen muodossa tai va- syyksien takia ole mahdollista järjestää koko raamalla iikenteitäl omaan käyttöönsä tiet- aluetta kattavaa kutsupohjaista palvelulii- tyinä aikoina. kennejärjestelmää.

Toinen kyseeseen tuleva vaihtoehto on mal-

Taulukko 7. Kainuun nykyiset, lakkautetut sekä esitetyt uudet palveluliikennejärjestelmät. Liikenne palvelun hankkija sopimuksen voimas- jatkotoimenpide saolo Nykyise t ja päättyneet palveluliikenteet Kajaani, Pikku- Kainuun SoTe yh- 31.8.2008 saakka Jatkossakin kaupunki suunnittelee ja Pete teistyösopimuksella kilpailuttaa liikenteen yhteistyössä (T.Makkonen kaupungin kanssa SoTe:n kanssa, SoTe maksaa kau- Oy) pungille omista kuljetuksistaan Paltamo (Poh- Kainuun SoTe yh- 31.7.2007 saakka (+ Jatkossakin kunta suunnittelee ja kil- jolan Turistiauto teistyösopimuksella 1 v. optio) pailuttaa liikenteen yhteistyössä So- Oy) kunnan kanssa. Te:n kanssa, SoTe maksaa kaupun- gille omista kuljetuksistaan Suomussalmi Yrittäjä Seppo Moi- toistaiseksi pyritään ohjaamaan kuljetuksia ja tu- lanen kemaan näin järjestelmän jatkumista yritysvetoisena Puolanka Puolangan kunta lakkautettu kannat- ei kannata jatkaa (tarkistettu tässä tamattomana suunnitelmassa) 1.8.2006 alkaen Vuolijoki Vuolijoen kunta lakkautettu kannat- ei kannata jatkaa sellaisena, estee- tamattomana tön asiointiyhteys kuitenkin Kajaaniin 1.8.2006 alkaen tarpeellinen Esityksiä uusiksi seudullisiksi palveluliikenteiksi Suomussalmi – Kainuun maakunta/ Perustetaan korvaa- Neuvottelut yritysten kanssa, kilpai- Kajaani liikenne tai Kainuun maan heikentynyttä luttaminen yhteistyössä Oulun LH:n SoTe palvelutasoa yhteys- kanssa kevättalvella 2007, liikenne välillä. (esim. v. 2006 käyntiin kesäkuussa 2007 päättynyttä linjalii- kennettä no 13925) Kuhmo - Ka- Kainuun maakunta/ Perustetaan korvaa- Neuvottelut yritysten kanssa, kilpai- jaani liikenne tai Kainuun maan v. 4.6.2008 luttaminen yhteistyössä Oulun LH:n SoTe päättyvää sopimuslii- kanssa syksyllä 2007, liikenne käyn- kennettä no 6221 tiin kesäkuussa 2008 (kesäliikenne). Talvi- aika sovittava yrittäji- en kanssa. Vuolijoki – Ka- Kainuun SoTe Uusi liikenne Käynnistetään myöhemmin (Matko- jaanin maaseu- jenyhdistelyn käynnistyessä) SoTe:n tu - Sotkamo vetämänä

Seudullinen palveluliikenne Kajaani. Tällöin palveluliikenteellä voitaisiin tehdä myös pitkiä, Kajaaniin suuntautuvia Seudullista palveluliikennettä on suunniteltu VPL-matkoja. Vuorojen kannattavuutta voi- korvaamaan ja täydentämään heikkeneviä daan parantaa yhdistämällä niihin myös Ke- runkoliikenteen palveluja sekä tarjoamaan lan kuljetuksia. Kajaanissa vuorot ajettaisiin parempia yhdistelymahdollisuuksia kaikkein keskussairaalalle. kalleimmille, pitkämatkaisille erilliskuljetuk- sille. SoTe:n kannalta oleellista se, että es- Tavoitteena on, että seudullinen palvelulii- teettömällä kalustolla hoidettaviin pitkiin kenne voidaan hoitaa lipputuloperusteisena vuoroihin on mahdollista saada kustannuk- liikenteenä. Tästä syystä liikennekokonai- siltaan kaikkein kalleimpia nykyisin erilliskul- suutta tarjotaan haettavaksi linjaliikennelu- jetuksina hoidettavia kuljetuksia. Vuoroilla valle. Mikäli liikennekokonaisuutta ei haeta voidaan hoitaa myös pitkiä Kelan kuljetuksia liikenneluvalle, voidaan liikenne järjestää suoraan keskussairaalalle. Seudullisille pal- ostoliikenteenä. Tarjottaessa liikennekoko- veluliikenteille on suunniteltu puolijoustava naisuutta haettavaksi luvalle tai pyydettäes- reitti, jolta voidaan tehdä pieniä poikkeamia sä liikenteestä tarjouksia, tulee ehtona olla kutsujen perusteella. Palveluliikennettä ajet- kaluston esteettömyys sekä kuljettajan so- taisiin aluksi esimerkiksi 3 arkipäivänä rei- veltuvuus palveluliikenteeseen. teillä Suomussalmi – Kajaani ja Kuhmo – 36

Suomussalmi - Kajaani kaa linjaliikennettä, mutta palvelee riittävästi VPL kuljetuksia, joita on enemmän Ontojär- Suomussalmelta lähtevä vuoro noutaisi asi- ven pohjoispuolelta (seututie 900). Kuhmos- akkaat kutsujen perusteella Suomussalmen ta lähtevä vuoro noutaisi asiakkaat kutsujen kuntakeskuksesta ja kirkonkylästä lähtisi perusteella ja lähtisi Kuhmosta noin klo 8. Suomussalmelta noin klo 8. Reitin varrella Reitin varrella voidaan tehdä pieniä poik- voidaan tehdä kutsujen pohjalta pieniä poikkeamia noutamaan asiakkaita Kuhmon kes- keamia noutamaan asiakkaita Suomussal- kustan länsipuolelta sekä Sotkamon kunnan men kuntakeskuksen eteläpuolelta sekä Hy- alueelta ja saapumisaika Kajaaniin olisi noin rynsalmelta, Ristijärveltä ja Paltamosta Kon- 10. Paluuvuoro lähtisi Kajaanista klo 14 ai- tiomäen suunnalta ja saapumisaika Kajaa- koihin ja kuljettaisi asiakkaat kotiovelle. Ka- niin olisi noin klo 10. Paluuvuoro lähtisi Ka- jaanissa oloajan palveluliikenne voisi toimia jaanista esimerkiksi klo 13.45 ja kuljettaisi taajaman sisäisenä, vapaasti reitittyvänä asiakkaat kotiovelle. kutsuliikenteenä.

Kajaanissa oloajan, eli noin klo 10-13.30 lii- Mikäli liikenne päätetään ostaa, Kuhmo – kenne voisi toimia kutsuliikenteenä Kajaanin Kajaani välisestä ostoliikenteestä voitaisiin keskustan alueella. lakkauttaa noin 8 000 euron suuruinen ke- säliikenne ja raha voitaisiin esittää käytettä- Suomussalmi – Kajaani välisten ostoliiken- väksi tähän uuteen palveluliikenteeseen. teiden hintojen perusteella runkoliikenteen Reitillä tehdään keskimäärin 3-4 VPL- lakkauttamisen vuoksi säästyy noin 43 000 matkaa päivässä. Liikenne esitetään rahoi- euroa vuodessa, joka voitaisiin tarvittaessa tettavan maakunnan kuljetusrahasta, niin et- esittää käytettäväksi tähän uuteen palvelu- tä osa rahoituksesta tulee runkoliikenteen liikenteeseen. Reitillä tehdään keskimäärin potista ja osa SoTe:lta. 2-3 VPL-matkaa päivässä. Jos liikenne os- tetaan, se esitetään rahoitettavan maakunnan kuljetusrahasta niin, että osa rahoituk- Sotkamo – Vuolijoki – Kajaanin maaseu- sesta tulee runkoliikenteen potista ja osa tualueet SoTe:lta. Kainuun maakunta ostaa kutsuliikennettä Sotkamossa toimii SHL-asiakkaille suunnat- Suomussalmelta Kajaanin aamulennolle. tu asiointiliikenne. Lisäksi SHL-asiakkaat Vuoron tarkka aikataulu riippuu kulloinkin ovat voineet matkustaa kuntakeskukseen voimassa olevasta lentoaikataulusta. Osto- päiväkeskuskuljetusten yhteydessä. Myös sopimus on voimassa kevääseen 2008 VPL-kuljetettavia voitaisiin ohjata edellä saakka. Tarkastelujen valossa ei näyttäisi mainittuihin kuljetuksiin. Suunnitelmassa on kuitenkaan järkevältä yrittää yhdistää liityn- tutkittu vaihtoehtoa, jossa palveluliikenteen täyhteyttä lennoille hitaammin liikennöivän päiväohjelma muodostuu Sotkamon sekä asiointikuljetuksen kanssa, vaan liityntälii- Vuolijoen taajamien ja Kajaanin maaseutu- kenne lennoille kannattaisi jatkaa joka tapa- alueiden kuljetustarpeista. Kuljetuksiin ohja- uksessa erikseen. taan alueiden SHL- ja VPL-kuljetuksia. Sot- kamossa palveluliikenne täydentäisi kunnan Kuhmo - Kajaani sisäisiä asiointiyhteyksiä sekä tarjoaisi es- teettömän yhteyden Kajaaniin. Kajaanista Kuhmosta Kajaaniin ajettavan palveluliiken- on tutkittu kunnan eteläosien kuljetustarpei- teen rungon voisi muodostaa nykyisin loma- ta. Nykyisin alueelta on yhteys kuntakes- aikoina ajettava Kainuun maakunnan osta- kukseen koulupäivisin klo 8:ksi ja paluu klo ma asiointivuoro, josta on voimassa oleva 16 jälkeen, joten kyseinen vuoro ei sovellu sopimus 3.6.2008 saakka. Tällöin palvelulii- asiointiliikenteeseen liian pitkän asiointiajan kenteen vuoro ajaisi kesällä perusreitillä, takia. Vuolijoen taajamista tehdään run- jossa Kajaani - Sotkamo -väli ajetaan Nuas- saasti VPL-matkoja Kajaaniin. Tästä syystä järven pohjoispuolella (yhdystie 8990 - seu- päiväohjelmaan sisältyy asiointiyhteys Vuo- tutie 899) ja Sotkamo - Kuhmo -väli ajetaan lijoelta ja Otanmäestä Kajaaniin kahdesti Ontojärven eteläpuolella (kantatie 76). Tal- viikossa. Esitetyn palveluliikenteen kannat- vikaudella reitti tulisi miettiä sen hetkisen lii- tavuus riippuu siitä, kuinka suuri osa VPL- kennetilanteen pohjalta niin, että se ei louk- kuljetuksista pystytään ohjaamaan palvelu- 37

liikenteeseen ja kuinka paljon palveluliiken- tyksenä, että yli puolet liikennöintialueiden teeseen saadaan muita kuin kuljetuspalve- VPL-matkoista tehdään palveluliikenteellä. luasiakkaita. Mikäli itse matkansa maksavi- Laskelmassa ei ole kuitenkaan otettu huo- en asiakastulot ovat noin 10 000 euroa vuo- mioon keskussairaalan liityntäyhteyksillä dessa, on liikenteen kannattavuuden edelly- saatavia säästöjä. nattavuutta. Säästöjen aikaansaaminen Taulukko 8. Esimerkkiesitys Kajaanin maaseu- edellyttää kuitenkin myös muiden palvelulii- tualueiden, Vuolijoen ja Sotkamon palveluliiken- kennettä tukevien toimenpiteiden toteutta- teen päiväohjelmasta mista. Palveluliikenteen toiminta-alueilla kaikki SHL-kuljetukset ohjataan palvelulii- Ma: aamupäivälla ja iltapäivällä Kajaani - Vuoli- kenteeseen. Myös VPL-matkojen tekoa eril- joki- Otanmäki- Mainua- Kajaani liskuljetuksina voidaan rajoittaa. VPL- Ti: aamupäivälla ja iltapäivällä Kajaani- Halla- asiakkailta voidaan jättää omavastuuosuus aho - Pirttimäki- Lehtovaara- Kajaani kokonaan perimättä. Myös terveyskeskus- Ke: aamupäivälla ja iltapäivällä kutsuliikenne Kajaani- Sotkamo- Kajaani ten kiireettömät hoitoajat voitaisiin antaa eri To: aamupäivälla ja iltapäivällä Kajaani - Vuoli- kylien asukkaille niinä päivinä, jolloin kylältä joki- Otanmäki- Mainua- Kajaani on palveluliikenneyhteys kuntakeskukseen. Pe: aamupäivälla ja iltapäivällä kutsuliikenne Ka- Palveluliikenteen markkinoinnissa tulee ko- jaani- Sotkamo- Kajaani rostaa, että liikenne on kaikille avointa. Täs- sä suunnitelmassa tarkastellut palveluliiken- Päivällä n. 11.30-12.30 tauko, ennen aamun yhteen perustuvat avoimeen joukkoliikentee- teyttä ja iltapäivän paluuyhteyden jälkeen auto seen ja kehitysvammaisten toimintakeskus- olisi vapaa hoitamaan tarvittaessa esim. kes- kuljetuksiin. kussairaalan yhteyksiä. Toimenpide-esitys: Kajaani Käynnistetään vaiheittain esitetyt seudulliset

palveluliikenteet Kaksi kolmasosaa VPL-matkoista tehdään 1. Suomussalmi – Kajaani - Suomussalmi Kajaanissa ja siellä suurin osa vammaispal- 2. Kuhmo – Kajaani – Kuhmo velulain mukaisista matkoista tehdään taa- 3. Mahdollisesti myöhemmin Sotkamo – jamassa. Tästä syystä Kajaaniin voitaisiin Vuolijoki – Kajaanin maaseutualueet perustaa uusi, pelkästään sosiaalitoimen kuljetuksiin keskittyvä palveluliikenne, joka 4.4 Matkojen yhdistely toimisi kutsuohjattuna taajama-alueella. Kaikki palveluliikenteen toiminta-alueen kul- Matkapalvelukeskuksen (MPK) avulla voi- jetuspalveluasiakkaat voitaisiin tällöin vel- daan eri asiakkaiden samaan aikaan ja sa- voittaa käyttämään kuljetuspalvelumatkoilla maan suuntaan tekemiä matkoja yhdistellä palveluliikennettä. Erilliskuljetuksen käyttö tarkoituksenmukaisella tavalla joko ohjaa- sallittaisiin vain, mikäli kuljetusta ei voida malla matkoja joukkoliikenteeseen tai järjes- palveluliikenteellä hoitaa. Uudella palvelulii- tämällä yhdistettyjä kuljetuksia taksilla, inva- kenteellä voitaisiin saada aikaan arviolta yli taksilla tai muulla kuljetuksella. Matkojenyh- 10 000 euron vuosittaiset säästöt, jos VPL distely on kuitenkin käytännössä paljon kuljetuksia ohjataan käyttämään palvelulii- enemmän kuin asiakkaiden ohjaamista yh- kennettä sen toiminta-aikana. teiskyyteihin. Yhdistelytoiminta on matkojen kokonaisvaltaista järjestämistä eli asiakkai- Tässä suunnitelmassa esitetään kuitenkin, den erityistarpeiden, aikataulujen ja käytet- että seudulliset palveluliikenteet toimivat Ka- tävissä olevien kuljetusmahdollisuuksien jaanissa oloaikansa esteettömänä kutsulii- mahdollisimman järkevää yhdistämistä. kenteenä ja samalla liikenteenä avoimena kaikille matkustajille, joten näiden lisäksi ei Matkojenyhdistelyn keskeisenä tavoitteena liene tarpeen perustaa erillistä, uutta Kajaa- on asiakkaille tarjottava korkea palvelutaso. nin palveluliikennettä. Matkojenyhdistelykeskuksesta tilattu matka ei läheskään aina johda yhdistelykuljetuk- Myös Kuhmon, Sotkamon, Vuolijoen, Puo- seen, vaan matka voidaan tehdä myös langan ja Suomussalmen osalta on tutkittu joukkoliikenteellä, palveluliikenteellä tai yk- erilaisten palveluliikennejärjestelmien kan- sin taksilla. 38

Matkojenyhdistelyllä kuljetusten kustannus- valtionavustuksista, on valtionavustuksen ten kasvua pystytään hallitsemaan. Välittö- saaminen mahdollista. Perusteena tälle tul- miä säästöjä tärkeämpää on luoda edelly- kinnalle on se, että laissa Kainuun hallinto- tykset tehokkaalle kuljetusjärjestelmälle jolla kokeilusta määrätään eri lakien perusteella pystytään hallitsemaan tulevaisuudessa normaalisti kuntien hoidettavaksi kuuluvat odotettavissa oleva matkojen kysynnän i-l sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset Kai- säystä. Matkojenyhdistely tukee myös ole- nuun maakunnan hoidettavaksi. massa olevan joukkoliikenteen toimintaedel- lytyksiä, mikäli yhteiskunnan korvaamia Oulun lääninhallitus teetti vuoden 2006 matkoja voidaan yhdistellä olemassa ole- alussa koko läänin matkojenyhdistelyä kos- vaan runkoliikenteeseen. kevan esiselvityksen. Sen mukaan koko läänissä voisivat kunnat matkojen yhdistelyl- Liikenne- ja viestintäministeriön matko- lä saavuttaa noin 250 000 – 300 000 euron jenyhdistelytyöryhmän esityksen mukaisesti nettosäästöt. (Oulun kaupunki ei ole muka- vuoden 2004 syyskuussa allekirjoitettiin yh- na laskelmassa) Laskelmat perustuivat kui- teistoimintasopimus matkojen yhdistelykes- tenkin VPL- ja SHL-kuljetuksiin oikeutettujen kusten perustamisesta maahan. Tällöin ta- lukumäärään ja arvioihin tehtävistä matkois- voitteeksi asetettiin lääninjakoon perustuva ta. Tässä selvityksessä on selvitetty todelli- matkapalvelukeskusten verkko. Syksyn nen toteutuneitten VPL ja SHL-matkojen lu- 2006 aikana on myös esillä ollut ajatuksia, kumäärä, pituus ja kustannukset, joten las- että matkapalvelukeskuksia voisikin lopputi- kelmia pystytään tarkentamaan. Vertailu- lanteessa olla esitettyä vähemmän ja toi- vaihtoehtoina on tarkasteltu tilanteita, joissa minta-alueet voisivat ylittää lääninrajat. Asia 1) Kainuu liittyy mukaan Oulun läänin mat- pohdiskelu on kutienkin valtakunnan tasolla kapalvelukeskuksen toimintaan vielä auki. 2) Kainuuseen perustetaan oma matkapalvelukeskus Oulun läänin matkojenyhdistelyn yhteistyö- 3) Kainuu liittyy mukaan Pohjois-Savon ryhmä suositteli vuoden 2006 alussa, että matkapalvelukeskukseen Oulun lääniin perustetaan yksi uusi, koko läänin alueen kattava valtakunnallisen mat- 1) Osallistuminen Oulun läänin MPK - toi- kojenyhdistelytyöryhmän suositusten mu- mintaan kainen matkapalvelukeskus. Tavoitteena on, että matkapalvelukeskus yhdistelee kul- Oulun läänissä valmistellaan lääninhallituk- jetuksia mahdollisimman monen Oulun lää- sen johdolla matkapalvelukeskuksen perus- nin kunnan alueella ja toimii laaja-alaisesti tamista. Toiminta on tavoitteena käynnistää erityyppisiä kuljetuksia yhdistellen ja kaikille vuoden 2008 aikana. avointa joukkoliikennettä hyödyntäen. Yhdistelyn kustannukset Liikenne- ja viestintäministeriön asetukses- Jos Kainuun kunnat liittyisivät koko Oulun sa joukkoliikenteen valtionavustuksista sa- läänin MPK toimintaan mukaan, olisivat val- notaan, että lääninhallitus voi hakemuksesta takunnallisen mallin mukaisesta yhdistely- myöntää valtionavustusta alueensa kunnalle toiminnasta aiheutuvat kustannukset vuosi- matkapalvelukeskuksen käynnistämisvai- tasolla VPL -matkojen osalta Kainuussa ar- heessa tapauksissa, joissa avustuksen ha- violta 90 000 – 95 000 euroa ja SHL - kija on osapuolena yhteistyösopimuksessa, matkojen osalta noin 10 000 euroa. jossa julkisyhteisöt sopivat matkojen yhdistelyn suunnittelusta, järjestämisestä ja kehit- Yhdistelyllä saatavat säästöt tämisestä matkapalvelukeskuksen toimialu- Vastaavasti MPK toisi säästöä kuljetusten eella. Avustusta voidaan myöntää kahden tehostumisen ansiosta alueen kunnille yh- vuoden ajaksi enintään 30 prosenttia kunti- teensä noin 210 000 – 220 000 euroa vuo- en korvaamien matkojen yhdistelykustan- dessa. Laskelman perusteella MPK – nuksista. Avustus koskee valtakunnallisen toiminnan arvioidut nettosäästöt vuositasolla mallin mukaista yhdistelytoimintaa. olisivat noin 115 000 €. Laskelmassa ovat mukana myös SHL –matkat. Mikäli Kainuun maakunta rinnastetaan kuntaan tulkittaessa asetusta joukkoliikenteen Arvioitu matkamäärä olisi VPL kuljetusten 39

osalta noin 44 000 kappaletta ja SHL mat- Käyttöastearvioiden lähtökohtana on se, et- kojen osalta noin 8 000 kappaletta. Yhdiste- tä matkustajat eivät voi tilata matkaa muual- lyasteena on arviossa käytetty SHL-kulje- ta kuin MPK:n kautta. tusten osalta 30 % ja VPL – kuljetuksissa Kajaanissa 10 % ja muissa kunnissa 5 %.

Taulukko 9. Arvio säästöistä, jos Kainuun SoTe liittyy Oulun läänin MPK:n VPL SHL Matkojenyhdistelyn kustannukset 90 000 10 000 Matkojenyhdistelyllä saavutettavat säästöt 172 000 43 000

NETTOSÄÄSTÖ YHTEENSÄ n. 115 000 *) Kustannuksiin on mahdollista saada 30 % valtionapu kahden vuoden ajaksi. Tätä ei ole otettu laskelmassa huomioon.

Mikäli Kainuun maakunta rinnastetaan Toki tässäkin vaihtoehdossa kunnan vas- MPK-toiminnassa kuntaan, on SoTe:n mat- tuulle jää mm. asiakasprofiilien laatiminen kojen yhdistelyyn mahdollista saada 30 pro- mutta itse operaattorin valinnan ja muut al- sentin valtionavustus kahdelle ensimmäisel- kuvaiheen valmistelut hoituvat pitkälti lää- le toimintavuodelle. Valtionavustus olisi ninhallituksen toimesta. oheisen laskelman perusteella noin 30 000 euroa vuodessa. Avustusta ei ole otettu las- Jos MPK toiminta järjestetään kunnan/ kun- kelmassa huomioon. tien omana työnä, voidaan arvioida hieman yli 50 000 matkan välittämiseen tarvittavan 2) Kainuun oma MPK vähintään kaksi- kolme matkojenvälittäjää, mikäli keskus on avoinna esimerkiksi klo 7- Matkapalvelukeskuksen kustannuksista 17 välisen ajan. Tällöin ilta-/yöajan tilaukset suurin osa muodostuu henkilötyön kuluista. täytyisi hoitaa jollain muulla tavoin. Näillä Jotta henkilötyön kulut yhtä matkaa kohti olettamuksilla voidaan kuntien omana työnä saataisiin mahdollisimman pieneksi pyritään järjestetyn MPK kustannuksiksi arvioida keskuksen välitettäväksi hankkimaan mah- Kainuussa noin 140 000 – 145 000 euroa. dollisimman paljon volyymia. Tämän vuoksi Kustannuksissa ei ole huomioitu ilta-/ yö- valtakunnan tasolla tavoitteena on ollut syn- ajan tilausten järjestelyä. Säästöjen odote- nyttää riittävän isoja, vähintään 250 000 taan pysyvän samalla tasolla kuin koko lää- asukkaan kokoisia MPK –alueita. nin MPK toiminnassa.

MPK voidaan järjestää MPK operaattorin Mikäli Kainuun kunnat päättäisivät perustaa toimesta tai kuntien omana työnä. Omana oman MPK:n voidaan sen olettaa tulevan työnä järjestetty MPK vaatii aluksi enemmän kustannuksiltaan jonkin verran kalliimmaksi virkamiestyötä kuin liittyminen lääninhalli- kuin liittyminen yhteen Oulun läänin tuksen kilpailuttamaan MPK:n toimintaan. MPK:hon.

Tauluk ko 10. Arvio säästöistä, jos Kainuun SoTe perustaa oman MPK:n

Kainuu (arvio) Matkojenyhdistelykeskuksen kustannukset 145 000 Matkojenyhdistelyllä saavutettavat säästöt 172 000 43 000

NETTOSÄÄSTÖ YHTEENSÄ n. 70 000

MPK:n perustamis- ja ylläpitokustannuksia on laskelmassa arvioitu seuraavasti

o Henkilötyön kustannukset sivukuluineen n. 90 000 € o Tilavuokrat n. 5 000 € o Ohjelmiston käyttökulut n. 34 000 € o Laitteiston käyttö- ja ylläpitokulut n. 8 000 € o Muut n. 4 680 € o yht. n. 141 680 €

Kainuun SoTe:n oman MPK:n perustami- laustietojen lisäämisen järjestelmään olla seen ei joukkoliikenteen valtionavustuksista mahdollista mihin aikaan vuorokaudesta ta- annetun asetuksen perusteella voida myön- hansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tää valtionavustusta. MPK:n pitäisi olla auki ympäri vuorokauden. MPK:n aukioloaikatarvetta arvioidaan VPL- matkojen päivittäisen tilausjakauman perus- 3) Osallistuminen Pohjois-Savon MPK- teella. Lähtökohtana on pohtia, milloin yh- toimintaan distelyn tuottama hyöty olisi suurempi kuin aukiolosta aiheutuva kustannus. Suunnitel- Pohjois-Savon Matkojenyhdistelykeskus massa esitetyt kustannusarviot on tehty siltä aloitti toimintansa 1.10.1998 ja on palvelu- pohjalta, että MPK on auki 24 h/vrk, mikäli konseptiltaan laajin Suomessa. Matko- kunnat liittyvät Oulun läänin yhteiseen jenyhdistelykeskus palvelee 14 Pohjois- MPK:on. Jos MPK toiminta järjestetään Savon kuntaa ja siinä hoidetaan kunnan/kuntien omana työnä, voidaan arvi- 1) Palveluliikennettä yhdeksässä kunnassa oida hieman yli 50 000 matkan välittämi- 2) Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain seen tarvittavan vähintään kaksi - kolme mukaisia taksiyhdistelyjä seitsemässä matkojenvälittäjää, mikäli keskus on avoin- kunnassa na klo 7-17 välisen ajan. Tällöin ilta-/yöajan 3) Kelan kimppakyytejä Puijon ja Tarinan tilaukset täytyisi hoitaa jollain muulla tavoin. sairaaloihin (Kuopion Yliopistollinen sai- Jos keskus on avoinna 24 h, välittäjien mää- raala) rä vähintäänkin kaksinkertaistuu. 4) Kuopion Yliopistollisen sairaalan (KYS) kiireettömiä sairaalasiirtoja Valtakunnan tasolla on joidenkin läänien 5) Juna- ja lentoliityntäliikennettä maakun- alueilla pohdittu myös mahdollisuutta, että taan. aukioloajan ulkopuolella tilaukset ohjattaisiin johonkin toiseen läänin alueella toimivaan MYK:n alaisessa liikenteessä tehtiin vuonna MPK:een. Varsinaisia päätöksiä ei tämän 2005 350.000 matkaa, joista noin 250.000 suhteen ole kuitenkaan vielä tehty. Päätös oli etukäteen tilattuja.7 aukioloajasta jää niille tahoille, jotka allekir- joittavat yhteistyösopimuksen ja osallistuvat Kela on aiemmin linjannut olevansa mukana siten MPK:n kilpailuttamiseen. Mikäli päädy- vain valtakunnallisen mallin mukaisessa tään rajoitettuun aukioloon, tulee johtoryh- toiminnassa, eli lääninrajoja noudattavassa män osoittaa myös aukioloajan ulkopuolinen MPK:ssa. Kelan tämän hetken näkemyksen tilausmenetelmä. mukaan Kainuu voisi kuitenkin liittyä MPK- alueeseen, joka soveltuisi toimintaa ajatel- Aukioloajan ulkopuolista tilausjärjestelmää len Kainuuseen parhaiten. Kela tuskin jäisi voidaan edellyttää MPK operaattorilta tarjo- pois toiminnasta sen vuoksi, että MPK- alue uksessa ja siitä voidaan sopia tilaajatahojen olisi Kainuu ja Pohjois-Savo yhdessä. Alu- keskuudessa ennen kilpailuttamista. Mikäli een tulee kuitenkin olla riittävän suuri. As i- aukioloajan ulkopuolista tilausjärjestelmää aan on kuitenkin mahdollista saada tarken- edellytetään, tulee tarjouskilpailuvaiheessa arvioida, voidaanko palvelun aikakriteerejä 7 Lähde: (odotusaika tilauskeskukseen soitettaessa http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/liikenne/home.n yms.) väljentää MPK:n varsinaisen aukiolo- sf/pages/6F4E73E7ACD00DC4C2257185003BF ajan ulkopuolella. Jos laskutus hoidetaan 7AC?opendocument kokonaisuudessaan MPK:n kautta, tulee ti- 41

nusta Kelan osalta vasta seuraavan puolen MPK:n johtoryhmään. vuoden aikana. Muussa tapauksessa jatketaan selvittelyä On siis mahdollista, että Kainuu liittyisikin liittymisestä perustettavaan Oulun läänin Pohjois-Savon matkojenyhdistelykeskuk- MPK:n aiempien kannanottojen mukaisesti. seen. Tämän ratkaisun hyviä puolia olisivat: Seuraava vaihe on osallistuminen Oulun lääninhallituksen jatkoselvity kseen. - Matkojenyhdistelykeskus on jo toiminnassa, ja liittyminen voisi tapahtua no- 4.5 Liityntäyhteydet sairaalalle Ka- pealla aikataululla jaanissa - Kustannukset olisivat todennäköisesti yksittäisiä kuljetuksia tarkasteltaessa kilpailukykyisiä valtakunnallisen mallin Avoimen joukkoliikenteen hyödyntäminen mukaiselle toiminnalle. yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa hil- litsee kuljetuskustannusten kasvua sekä ly- Ongelmallista olisi hyellä että pitkällä aikavälillä, koska 1) - Pohjois-Savossa käytössä oleva ohjel- avoimessa joukkoliikenteessä tehdyt matkat misto on suunniteltu ja valmistelu toimi- ovat yksikkökustannuksiltaan edullisempia maan vain Pohjois-Savon alueella. Alu- kuin erilliskuljetukset ja 2) ohjaamalla yh- een laajentaminen on mahdollista, mutta teiskunnan korvaamia matkoja kaikille edellyttää neuvotteluja ohjelmistotoimit- avoimeen joukkoliikenteeseen pystytään tajan kanssa. Kustannukset pystyttäisiin edesauttamaan avoimen joukkoliikenteen määrittelemään tarkemmin vasta tämän verkon säilyvyyttä. Tästä syystä tavoitteena jälkeen. on, että runkoliikenne toimii runkona myös pitkämatkaisilla terveydenhuoltoa koskevilla Pohjois-Savon MPK ei lähtökohtaisesti ole matkoilla. erityisen kiinnostunut laajentamaan toimin- taansa Kainuuseen (puhelinkeskustelu Kainuussa runkoliikenteen verkossa on Kauko Pursiaisen kanssa 5.10.). Aloitteen ja puutteita yhteyksillä keskussairaalaan. En- tahtotilan on tultava Kainuusta päin. Tar- sisijaisena pyrkimyksenä on, että mahdolli- kempi selvittely mm. ohjelmistoon liittyvien simman moni pitkistä runkoliikenteen vuo- seikkojen osalta on työlästä. Pohjois-Savon roista ajaa jatkossa suoraan keskussairaa- MPK on valmis aloittamaan selvittelyn tarvit- laan. Toisena mahdollisuutena on tarjota lii- taessa, mutta tätä varten tarvitaan Kainuus- tyntäyhteydet linja-autoasemalta keskussai- ta virallinen kannanotto todellisesta kiinnos- raalaan palveluliikenteellä. tuksesta. Pohjois-Savon MPK:n suosittaa Kainuuta ensisijaisesti selvittelemään liitty- Kainuussa on linja-autoyhteys kello 8:ksi mistä Oulussa jo toimivaan tai Oulun lääniin Kajaaniin ympäri vuoden kaikista muista perustettavaan valtakunnallisen mallin mu- kuntakeskuksista paitsi Kuhmosta, josta ei kaiseen MPK:n. ole yhteyttä kesäarkisin. Yhteys Kuhmosta Kajaaniin klo 8:ksi voisi olla tarpeellinen Järjestely tarkoittaisi matkojenyhdistelypal- myös työmatkaliikenteen kannalta. Kajaanin velun ostoa Pohjois-Savon MPK:lta ja kus- ja Sotkamon välisessä liikenteessä Nuas- tannukset määräytyisivät tehtävän sopimuk- järven eteläpuolta saapuvat vuorot voisivat sen mukaan. Kustannustenjakoperusteena ajaa keskussairaalan kautta. Pohjois-Savossa on, että kukin osapuoli maksaa todellisten, toteutuneitten kustan- Nykyisten yhteyksien lisäksi jatkoyhteys nusten mukaan osuutensa. keskussairaalaan tulisi tarjota esimerkiksi seuraavilta Kajaaniin saapuvilta vuoroilta: Toimenpide-esitys: - M-P 06:00 Puolanka – Paltamo - 07:40 Kainuun SoTe:n johtoryhmä tekee periaate- Kajaani päätöksen siitä, että lähdetäänkö mahdollis- - M-P 05:40 Suomussalmi – Hyrynsalmi – ta liittymistä Pohjois-Savon MPK:n selvittä- Ristijärvi - 07:30 Kajaani mään tarkemmin. Jos näin päätetään, hae- - M-P+ 06:40 Vuolijoki - 07:40 Kajaani taan asiasta maakunta-kuntayhtymän pää- tös ja virallinen yhteydenotto Pohjois-Savon Vuorot voisivat jatkaa keskussairaalaan tai 42 yhteys keskussairaalaan em. vuoroilta voi- 4.7 Sosiaalitoimen kuljetusten mak- taisiin hoitaa järjestämällä palveluliikenteellä sujärjestelmä klo 7:45 linja-autoasemalta lähtevä vuoro keskussairaalaan. Lähtökohtaisesti vaihdol- lisen yhteyden palvelutaso on kuitenkin Kainuussa ei ole ollut käytössä maksukortti- huonompi kuin suoran yhteyden palveluta- järjestelmää sosiaalitoimen kuljetuksissa, jo- so. Palveluliikenteellä voitaisiin järjestää ten kuljetuksia hoitaneet liikenneyrittäjät myös paluuyhteys iltapäivällä klo 16 jälkeen ovat laskuttaneet maakuntahallintoa erik- linja-autoasemalta lähteville vuoroille. Klo seen kustakin kuljetuksesta. Laskutusjärjes- 16.05 keskussairaalasta lähtevällä palvelu- telmä on työläs sekä yrittäjille että palvelun liikenteen vuorolla voitaisiin hoitaa Palta- maksajille. Kuljetusten ja niiden kustannus- moon, Puolangalle, Ristijärvelle, Hyrynsal- ten seuranta vaatii runsaasti resursseja. Eri- melle, Suomussalmelle, Sotkamoon ja laisten maksujärjestelmien käyttöönottoa on Kuhmoon jatkavien asiakkaiden kuljetus lin- suunniteltu usean vuoden ajan. Vaihtoeh- ja-autoasemalle. toina ovat olleet ladattava kortti tai asiakas- tunnisteeseen perustuva kortti. Tärkeintä Toimenpide-esitys: järjestelmän valinnassa on, että kortti on Kainuun SoTe sopii keskussairaalayhteyk- sekä käyttäjän että organisaation kannalta sien järjestämistavasta neuvottelemalla mahdollisimman vaivaton ja helppokäyttöi- mahdollisista muutoksista liikenteenharjoit- nen. Lisäksi kortin tulee toimia sekä taksien tajien kanssa. Yhteydet sovitaan matko- että linja-autojen käyttämissä lukulaitteissa. jenyhdistelytoiminnan käynnistämisvalmiste- Kesällä 2006 on tehty hankintapäätös Mat- luiden yhteydessä. Yhteyksien tulee toimia kahuollon korttijärjestelmän käyttöönotosta, matkojenyhdistelytoiminnan käynnistyessä. mutta korttijärjestelmää ei ole otettu käyt- töön.

4.6 Kuljetuspalvelujen käytön seu- Uuden korttijärjestelmän käyttöönotto vaatii liikenneyrittäjiltä huomattavia laiteinvestoin- ranta teja. Matkapalvelukeskustoiminta alkaa arviolta 2-3 vuoden kuluttua ja valtakunnalli- Sosiaalitoimen kuljetusten ja kuljetusten nen suositus MPK:n maksujärjestelmistä on kustannusten seurantaa tulee tehostaa. tulossa syksyllä 2006. Seuranta on avainasemassa kuljetusjärjes- telmän pitämisessä tehokkaana ja tasapuo- Toimenpide-esitys: lisena. Seurattavia asioita ovat kuljetusoike- Kainuun SoTe tekee lopullisen päätöksen uksien myöntäminen, myönnettyjen kulje- käyttöönotettavasta maksujärjestelmästä tusten käyttö sekä kuljetuskustannusten ke- vasta valtakunnallisen suosituksen valmis- hittyminen. Kuljetuspalveluiden käytön seu- tumisen jälkeen vuodenvaihteessa 2006/ ranta tulee keskittää. Vastuu seurannasta 2007. Tällöin myös yrittäjät välttyvät ylimää- on kuljetusvastaavalla/kuljetussuunnitte- räisiltä laiteinvestoinneilta, mikäli MPK- lijalla, joka raportoi maakunnalle säännölli- järjestelmässä otetaan käyttöön erilainen sesti. korttijärjestelmä.

MPK toiminnan käynnistymisen jälkeen matkustusta ja kustannuksia koskevat seu- 4.8 Kuljetusoikeuden myöntämispe- rantatiedot saadaan MPK:sta. rusteet

Toimenpide-esitys: Kuljetusvastaava laatii seurantaohjelman Kuljetusperusteita tulee tulkita yhdenvertai- tämän raportin tietojen perusteella. SoTe:n sesti koko maakunnan alueella. Aikaisem- johtoryhmä hyväksyy ohjelman ja seuranta min käytössä on ollut kuntakohtaiset perus- otetaan johtoryhmän asialistalle säännölli- teet ja lakia kuljetuspalvelujen järjestämi- sesti vähintään 4 kertaa vuodessa. sestä on tulkittu eri tavoin eri puolilla maakuntaa. Esimerkiksi Kuhmossa kuljetusoi- Johtoryhmä raportoi kuljetuksista maakun- keuksia on kunnan kuljetussuunnittelijan ar- tahallitukselle vähintään kerran vuodessa. vion mukaan myönnetty liian löysin perus- 43

tein. Hyrynsalmella tilanne on ollut päinvas- väkeskus- tai muuta vastaavaa kuljetus- tainen ja ilmeisesti kaikilla potentiaalisilla ta eikä "kimppakyytiä". kuljetuspalveluasiakkailla ei ole ollut edes – taksikuljetus voidaan myöntää vain, mi- tietoa mahdollisuudesta lakisääteiseen kul- käli käytettävissä ei ole kaikille avointa jetukseen, joten palvelujen kysyntäkin on joukkoliikennettä (linja-autot, palvelulii- jäänyt vähäiseksi. Sosiaalihuoltolain mu- kenne, kutsu- ja asiointitaksit). Mahdolli- kaisten kuljetuspalvelujen tarjoaminen on suuksien mukaan matkat voidaan ketjut- harkinnanvaraista. Kainuun hallintokokeilun taa siten, että matka koostuu useista eri tehtävänä on mm. turvata palvelut tasaver- liikennevälineillä tehtävistä matkoista. taisesti kaikille maakunnan asukkaille. Ta- Tällöin taksikuljetus voidaan myöntää lii- savertaisuusperiaatteen mukaisesti kulje- tyntäyhteytenä avoimeen joukkoliiken- tuspalveluja tulisi järjestää samoin periaat- teeseen, mikäli se on matkan kokonais- tein kaikissa kunnissa. Ylä-Kainuun kunnis- kustannukset ja asiakkaan kunto huomi- sa ei aiemmin kuitenkaan ollut budjetissa oon ottaen tarkoituksenmukaista. lainkaan varattu määrärahaa sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Tämä asettaa Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten pe- alueella kuljetuspalveluja tarvitsevat eriar- riaatteissa mainitaan, että palvelubussilii- voiseen asemaan muuhun maakuntaan ver- kenteeseen asiakkaalle myönnetään käyt- rattuna. töön kuljetuskortti, mikä oikeuttaa asiakkaan liikkumaan ko. liikenteessä lapsen lipun hin- Kainuun vaikeavammaisten kuljetuspalvelun nalla. Sanamuotoa esitetään muutettavaksi myöntämisperusteisiin ja niiden soveltami- siten, että lasten lipun sijaan puhutaan esi- seen esitetään seuraavia täsmennyksiä: merkiksi alennetusta hinnasta. Mainintaa lasten lipusta ei tulisi myöskään käyttää Kohta 3: Matkustusoikeus tulisi myöntää asiakasviestinnän missään vaiheessa. ensisijaisesti kutsu- tai asiointitaksi- tai pal- velubussiliikenteeseen. Mikäli suunnitel- Toimenpide-esitys: massa esitettyjä seudullisia palveluliikenne- Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunta hy- järjestelmiä otetaan käyttöön, tulee tutkia väksyy esitetyt muutokset mahdollisuudet myöntää myös seudullisia matkoja ensisijaisesti palveluliikenteeseen. 4.9 Potilassiirrot Kohta 6: Kuljetuspalveluasiakkaita tulisi tiedotusta lisäämällä ohjata käyttämään jouk- koliikennettä erilliskuljetusten sijaan. Myös Taksien ja paaritaksien käyttöä potilassiir- palveluliikenne on joukkoliikennettä. roissa ambulanssien tilalla tulee lisätä. Paa- ritaksien kuljetuskustannukset ovat noin Kohta 7: Palveluliikenteen houkuttelevuutta kolmannes ambulanssien vastaavista. Kai- kuljetuspalveluasiakkaiden keskuudessa nuussa on ollut tänä vuonna kesäkuuhun mennessä yli 6500 kiireetöntä ambulanssi- voidaan lisätä esimerkiksi perimällä kulje- kuljetutusta. Jos kolmasosa ambulanssien tuksista linja-autotaksaa pienempi omavas- suorittamista kuljetuksista tehtäisiin paari- tuu tai jättämällä omavastuu kokonaan pe- rimättä. takseilla, saavutettaisiin vuosittain ambu- lanssikuljetuskustannuksissa yli kymmenen Kainuun sosiaalihuoltolain mukaisen kulje- prosentin säästöt. tuspalvelun myöntämisperusteisiin ja niiden soveltamiseen esitetään seuraavia täsmen- Yhteisen ohjeistuksen laatiminen on käyn- nistynyt ja kuljetukset kilpailutetaan jo vuon- nyksiä: na 2006. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailu-

tetaan keskussairaalan kuljetukset ja myö- - Hakijalla tai perheessä ei ole käytettä- hemmin muut maakunnan kuljetukset. Yksi vissä omaa autoa tai hakijalla ei ole henkilö hankintatoimistosta hoitaa kuljetus- mahdollisuutta käyttää taloudessa ole- ten yhdistelyn ja laskujen tarkistamisen. Kul- vaa autoa eikä kunnan alueella järjestet- jetusten seuranta tehdään keskitetysti. Han- tyä yleistä linja-autokuljetusta, palvelulii- kintatoimisto raportoi potilaskuljetuksista kennettä, asiointi- tai kutsutaksia tai päi- SoTe:n johtoryhmälle. 44

distelyn käynnistyessä. Mikäli VPL- ja SHL- Kilpailutuksessa otetaan huomioon MPK:n kuljetusten kilpailutusta ei nähdä tarkoituk- käyttöönotto. senmukaiseksi ennen MPK:n käyttöönottoa, voidaan VPL- ja SHL-kulejtusten hankinta Toimenpide-esitys: hoitaa siihen saakka neuvottelumenettelyllä. Jatketaan lokakuussa 2006 asiantuntijatyö- Kuljetuksia hoitavien yrittäjien kanssa teh- nä käynnistynyttä kriteerien laatimista ja kil- dään sopimus. Sopimusautoilijat velvoite- pailutetaan kuljetukset. taan hoitamaan laskutus ja seuranta sopimuksen mukaisesti. Maksuliikenteessä käy- tetään koko maakunnassa yhtenäistä lasku- 4.10 Kuljetusten kilpailuttaminen tuspohjaa.

Kilpailun varmistamiseksi Kainuun alueella Periaatteena on, että jatkossa kaikista kulje- järjestettävät tarjouskilpailut tulee porrastaa tuksista, joista maksetaan korvausta liiken- kuntien koulukuljetuksista järjestämien tar- teenharjoittajalle, tulee olla sopimus. jouskilpailujen kanssa. Tarjouksia tulee pyy- tää niin monelta kilpailevalta yrittäjältä kuin Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset mahdollista varmistamaan, että tarjouskil- tullaan kuljetusten luonteesta johtuen jat- pailulla tavoiteltu kilpailuttaminen toteutuu. kossakin hoitamaan pääosin erilliskuljetuk- Sopimuksiin tulee huolellisesti kirjata irtisa- sina. Kuljetusten hoito tulee kilpailuttaa, ja nomisaika, irtisanomisen ja purkamisen pe- kuljetukset ohjata sopimustakseihin. VPL- rusteet sekä sopimusmuutosten tekemisen kuljetusten kilpailuttamisen tavoitteena on edellytykset. Nykyisinkin suurin osa kehitys- kuljetusjärjestelmän selkeys, läpinäkyvyys vammaisten toiminta- ja työkeskuskuljetuk- ja tehostunut seuranta. Kaikkien Kainuun sista on kilpailutettu yhteistyössä koulukulje- SoTe:n kuljetuksia hoitavien liikenteenhar- tusten kanssa. Samaa käytäntöä tulisi so- joittajien kanssa tulee olla sopimus. Mahdol- veltaa jatkossakin. Myös muita pienempiä linen matkojenyhdistelyn käynnistyminen ei sosiaalitoimen ryhmäkuljetuksia voidaan kil- vaikuta kilpailutuksen tarpeeseen, vaan pailuttaa yhteistyössä koulukuljetusten matkoja voidaan jatkossa yhdistellä kilpailu- kanssa. Yhdistelymahdollisuudet tulee sel- tettuihin takseihin. Käytännössä kuitenkin vittää kuntien henkilökuljetustyöryhmissä. kuljetusten ohjaaminen sopimustakseihin tapahtuu luontevimmin vasta matkojenyh-

Taulukko 11. Esitys VPL- ja SHL-kuljetusten tarjouskilpailujen järjestämisestä. Kunta Koulukuljetusten tarjouskilpailu Esitys VPL- ja SHL- kuljetusten tarjouskilpailun ajankohdaksi Kajaani, Sopimukset voimassa kevääseen syksy 2008 Vuolijoki 2007. Paltamo Sopimukset voimassa syksyyn 2008 + syksy 2008 1v optio. Mukana päiväkeskuskuljetuk- sia. Ristijärvi Sopimukset voimassa syksyyn 2007 + syksy 2008 1v optio Kuhmo Sopimukset voimassa 2007 loppuun. syksy 2007 Sotkamo Sopimukset voimassa syksyyn 2007. syksy 2007 Mukana päiväkeskuskuljetuksia Hyrynsalmi Sopimukset voimassa kevääseen talvi 2007 2008. Puolanka Sopimukset voimassa kevääseen talvi 2007 2008. Suomussalmi Sopimukset voimassa syksyyn 2009 talvi 2007

Esityksen mukaiseen kilpailutuksen jakso- voimassa olevia sopimuksia eri mittaisilla tukseen päästään alkuvaiheessa jatkamalla sopimuksilla. Hankintatoimi vastaa kilpailu- 45

tuksesta yhteistyössä SoTe:n ja kuntien tään tehtäväksi määräaikaiset, kolmivuotiset koulutoimien kanssa. sopimukset. Kilpailutus voidaan järjestää esimerkiksi seuraavassa taulukossa esite- Kuljetukset, joista on erillinen sopimus tai tyllä aikataululla. Ennen esitettyä kilpailu- jotka on hoidettu ilman erillistä sopimusta, tusajankohtaa päättyviä sopimuksia jatke- esitetään myös kilpailutettavaksi jatkossa taan kilpailutusajankohtaan saakka. vaiheittain. Tarjouskilpailukohteista esite-

Taulukko 12. Esitys muiden sosiaalitoimen kuljetusten tarjouskilpailujen järjestämisestä.

Kuljetus Sopimuksen voi- Esitys tarjouskilpailun massaolo ajankohdaksi Kajaanin kehitysvammaisten työ- ja toi- vuoden 2006 lop- talvi 2006/2007 mintakeskuskuljetukset puun Kajaanin päivätoimintakuljetukset ei voimassa ole- talvi 2006/2007 vaa sopimusta Vuolijoen työkeskuskuljetukset vuoden 2006 lop- talvi 2006/2007 puun Kuhmon kehitysvammaisten työ- ja toi- ei voimassa ole- syksy 2008 mintakeskuskuljetukset vaa sopimusta Sotkamon työkeskus- ja toimintakeskus- ei tietoa sopimuk- syksy 2008 kuljetukset sesta Hyrynsalmen toimintakeskuskuljetukset vuoden 2006 lop- syksy 2007 puun Puolangan kehitysvammaisten kuljetuk- ei voimassa ole- syksy 2007 set vaa sopimusta

Kuljetukset kilpailutetaan koko seudulla yhtä ta. SoTe:n tarjouskilpailut järjestetään syk- aikaa ja tavoitteena on, että joka vuosi on syllä, jolloin sopimusajat ovat täysiä kalente- kaikilla seuduilla joko koulukuljetusten, VPL- rivuosia. Poikkeuksena on syksy 2006, jol- ja SHL-kuljetusten tai sosiaalitoimen ryhmä- loin tarjouskilpailua ei ehdittäne aikatau- kuljetusten tarjouskilpailu. Periaatteen toteu- lusyistä järjestää ennen vuodenvaihdetta. tuminen edellyttää käytännössä myös kou- Sopimukset esitetään tällöinkin tehtäväksi lukuljetusten tarjousaikataulujen muuttamis- vuoden 2009 loppuun saakka.

Taulukko 13. Yhteenveto SoTe:n tarjouskilpailujen järjestämisajankohdista.

Ajankohta Seutu 1 Seutu 2 Seutu 3 talvi 2006/2007 Sosiaalitoimen ryh- - VPL- ja SHL- syksy 2009 mäkuljetukset kuljetukset*) syksy 2007 - VPL- ja SHL- Sosiaalitoimen ryh- syksy 2010 kuljetukset mäkuljetukset syksy 2008 VPL- ja SHL- Sosiaalitoimen ryh- - syksy 2011 kuljetukset mäkuljetukset *)Päätettäväksi tulee, halutaanko VPL- ja SHL- kuljetukset ohjata sopimustakseihin jo ennen MPK:n käyt- töönottoa. Tämä vaatii erityisjärjestelyjä (ohjeistusta) tai väliaikaisen tilauspisteen perustamista.

Liikennepalvelujen hankinnan tarjouspyyn- dyntää myös sosiaalihuoltolain ja vammais- nössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota palvelulain mukaisissa kuljetuksissa, koska mm. seuraaviin kohtiin: kuljetuksissa käytetään vaihtoehtovarustel- o ostettavan liikenteen mahdollisimman tuja autoja ja autot myös poikkeavat tavan- tarkka määrittely omaisilta reiteiltä ja kuljettavat tarvittaessa o Tarjousten vertailukelpoisuuden varmis- asiakkaat ovelta ovelle. taminen o Hinnan tarjoamistavan määrittely Jokaiseen kuntaan on nimetty SoTe:n kulje- o Kalusto- ja laatuvaatimukset joko vaadit- tusvastaava. Kuljetusvastaavan tulee osal- tavana peruslaatuna tai valinnassa listua kunnissa järjestettäviin henkilökulje- huomioon otettavana lisälaatuna tustyöryhmän kokouksiin. Kainuun SoTe:n o Tarjousten hyväksymis- ja hylkäämispe- kuljetusvastaava/kuljetussuunnittelija osal- rusteiden sekä valintaperusteiden sel- listuu Kainuun henkilökuljetusten työryh- keä määrittely sekä mahdollisten arvi- mään. ointiperusteiden painotus o Muidenkin yksityiskohtaisten sopi- Yhteistyö liikenteenharjoittajien kanssa musehtojen esittäminen (sopimusaika, jne.) Tiivis yhteistyö liikenteenharjoittajien kanssa on avainasia kuljetusjärjestelmän hoitami- Valtakunnan tasolla työstetään parhaillaan sessa. Kaikkien kuljetuksia hoitavien liiken- yhtenäistä mallia kilpailuttamisasiakirjoiksi. teenharjoittajien kanssa tulee olla sopimus Asiakirjat ovat käytössä vuoden 2006 lop- ja samanlaiset toimintaperiaatteet. Kainuun puun mennessä. Näitä kannattaa hyödyntää SoTe:n esitetään järjestävän aina loppu- myös Kainuussa. kesästä ennen uuden syyskauden alkua yhteisen tilaisuuden niiden liikenteenharjoitta- Toimenpide-esitys: jien kanssa, joiden kanssa sillä on sopimus. Tilaisuudessa kerrataan pelisääntöjä kulje- Hankintatoimi pyytää tässä selvityksessä tusten hoitamisen, laskutuksen ja seuran- esiin tulleista kuljetuksista voimassaolevat nan suhteen sekä käsitellään muita ajan- sopimukset kuntien kuljetusyhteyshenkilöil- kohtaisia aiheita. Jatkossa kuljetusvastaava tä. toimii yhteyshenkilönä liikenteenharjoittajien suuntaan. Esimerkiksi uusien seudullisten Kilpailuttamisen valmistelu käynnistetään palveluliikenteiden käynnistämisestä tulee esitetyssä järjestyksessä. Jokaisen tarjous- sopia liikenteenharjoittajien kanssa. kilpailukokonaisuuden valmisteluvaiheessa järjestetään yhteinen tilaisuus yrittäjien Toimenpide-esitys: kanssa. Kuntakohtaisten SoTe:n kuljetusyhteyshen- kilöiden koolle kutsuminen ja ohjeistaminen. Kuljetukset kilpailutetaan vaiheittain. Liikenteenharjoittajien tilaisuuden järjestä- minen ensimmäisen kerran huhti/touko- kuussa 2007. 4.11 Yhteistyön lisääminen

Yhteistyö kuntien kanssa 4.12 Kuljetuspalvelujen tarvetta vä- hentäviä muita toimenpiteitä Koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuksia yhdiste- lemällä voidaan välttää yhteiskunnan mak- Turvapuhelin samien päällekkäisten kuljetuspalvelujen järjestämistä. Kainuussa koulutoimen ja so- Turvapuhelinhälytykset ohjautuvat turvapal- siaalitoimen kuljetuksia on yhdistelty mm. velupäivystyksen kautta kotihoidolle, ambu- palveluliikenteissä. Suomussalmella kehi- lanssille, taksille tai omaiselle. Taksien ja tysvammaisten kuljetuksia on yhdistelty ambulanssien tekemiä tarkastuskäyntejä koululaiskuljetuksiin. Kuhmossa koko koulu- turvapuhelinasiakkaiden luona tehdään Kai- laiskuljetusjärjestelmä on avattu kaikille nuussa vuosittain noin 3000. Turvapuhelin- avoimeksi liikenteeksi, jota voitaisiin hyö- hälytysten käsittelyä tehostetaan. Turvapu- 47

helinhälytysten vastaanoton puhelinvaihde Suomen lääkäriliiton telelääketie ohjaa sinne tulleen puhelun eteenpäin en- teen eettisten ohjeiden mukaan telelääketie- nalta sovitulla tavalla. Turvapuhelinhälytys- teessä on pyrittävä tavanomaiseen yksilölli- järjestelmän tavoitteena on, että turvapuhe- seen potilas-lääkärisuhteeseen, jonka tulee luun vastaavat henkilöt olisivat valmiita kaikilla lääketieteen aloilla perustua luotta- käymään asiakkaan luona noin kymmenes- muksellisuuteen, molemminpuoliseen kun- sä prosentissa hälytyksistä, jos on tarpeen nioitukseen, lääkärin riippumattomuuteen ja ja mahdollista. Järjestelmää arvioidaan vielä potilaan autonomiaan. On tärkeää, että tele- kriittisesti siten, tulisiko taksit ja ambulanssit lääketieteen keinoja käytettäessä lääkäri ja pitää vain erikseen hälytettävinä, jos asiak- potilas voivat luotettavasti tunnistaa toisen- kaan tila todella tarvitsee kuljettamista. Pu- sa. On suositeltavaa, että kaikki lääkärin helut voitaisiin ohjata ensisijaisesti terveys- apua haluavat potilaat tapaavat lääkärin asemien päivystävälle hoitajalle ja yöaikana normaalilla vastaanotolla. Telelääketieteen esimerkiksi Kainuun keskussairaalan päi- keinojen käyttö tulisi rajoittaa tilanteisiin, vystävälle sairaanhoitajalle tai lähimmälle joissa lääkäri ei voi olla itse paikalla sopi- terveysasemalle, jossa on yöpäivystys. Pu- vaan aikaan. Telelääketiede sopii parhaiten helinvaihteen ohjelmointi aloitetaan syksyn tilanteisiin, joissa potilasta hoitava lääkäri aikana niistä kunnista, joiden vanhat asemat haluaa toisen lääkärin mielipiteen tai neuvo- ovat uudistamisen tarpeessa. Ensimmäi- ja potilaan luvalla tai pyynnöstä. Potilaan tu- sessä vaiheessa ohjelmointi koskee Kajaa- lisi hakea telelääketieteen palveluja vain nin seutua, toisessa vaiheessa Kuhmo- sellaiselta lääkäriltä, joka on jo aikaisemmin Sotkamo –seutua ja viimeisessä vaiheessa tavannut hänet tai jolla on hänestä ennakol- on vuorossa Ylä-Kainuu. ta riittävästi tietoa ja näin ollen edellytykset oikeisiin ja perusteltuihin lääketieteellisiin Telelääketiede ratkaisuihin.8

Kainuussa tavoitteena on kehittää aktiivi- Telelääketiedettä tulisi hyödyntää eettisten sesti telelääketieteen käyttöönottoa. ohjeiden mukaisesti. Mahdollisia tilanteita telelääketieteen soveltamiseen voisivat olla Telelääketieteellä tarkoitetaan sellaista lää- esimerkiksi seurantakäynnit, jotka voitaisiin kärinammatin harjoittamista, jossa toimenpi- telelääketiedettä hyödyntäen tehdä keskus- teet, diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät pää- sairaalan erikoissairaanhoidon yksikön si- tökset ja suositukset perustuvat televiestin- jaan lähimmälle terveysasemalle omalääkä- täjärjestelmillä välitettyyn tietoon ja doku- rin vastaanotolle. mentteihin.

8 Lähde: www.laakariliitto.fi 48

5 Vaikutusten arviointi

5.1 Hallittavuus ja tasapuolisuus 5.2 Rahoitus

Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet lisää- Palveluliikennejärjestelmien bruttokustan- vät tietoa Kainuun SoTen järjestämistä kul- nukseksi on arvioitu 40 €/tunti. Alla olevissa jetuksista. Yhdenmukainen ja ajantasainen taulukoissa on esitetty kappaleessa 4 esitel- seurantatieto mahdollistaa kuljetusjärjestel- tyjen palveluliikennejärjestelmien kustan- män hallitun ja tavoitehakuisen kehittämi- nusarvioita. Laskelmissa on otettava huo- sen. Järjestelmän läpinäkyvyys paranee. mioon, että asiakasmääriä on arvioitu erit- täin varovasti. Jokainen lisämatkustaja Toteuttamalla esitettyjä toimenpiteitä var- (esim. Kelan kustantamana) tuo lisätuloja mistetaan kainuulaisten tasapuolinen kohte- liikenteeseen ja sitä kautta lisää säästöjä. lu eri puolilla maakuntaa. Yhdenmukaista- malla ostoliikenteeseen liittyvä sopimus- ja seurantakäytäntö myös liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti eri puolilla maakuntaa.

Taulukko 14. Suomussalmi – Kajaani seudullisen palveluliikenteen kustannusarvioita Liikennöintikustannus § 3 pv/vk brutto n. 50 000 €/v § 5 pv/vk brutto n. 70 000 €/v Asiakastulot § 3 pv/vk n. 12 000 €/v (jos keskimäärin 3 maksavaa aik./vuoro koko matkalla) § 5 pv/vk n. 20 000 €/v (jos keskimäärin 3 maksavaa aik./vuoro koko matkalla)

Rahoitusesitys(arvio) § 3 pv/vk Kainuun maakunta 30 000 €, Kainuun SoTe 8 000 € § 5 pv/vk Kainuun maakunta 40 000 €, Kainuun SoTe 10 000 €

Säästöt Jos VPL-kuljetuksista 20 % ko. yhteysvälillä -10 000 €/v 9 Jos VPL-kuljetuksista 30 % ko. yhteysvälillä -15 000 €/v VPL-matkoja Kajaanissa – 5000 €/ vuosi

Taulukko 15. Kuhmo – Kajaani seudullisen palveluliikenteen kustannukset Liikennöintikustannus § 3 pv/vk brutto n. 40 000 €/v § 5 pv/vk brutto n. 60 000 €/v

Asiakastulot § 3 pv/vk n. 10 000 - 15 000 €/v (jos keskimäärin 3 aik./vuoro koko matkalla) § 5 pv/vk n. 15 000 - 20 000 €/v (jos keskimäärin 3 aik./vuoro koko matkalla) Rahoitusesitys (arvio) § 3 pv/vk Kainuun maakunta 20 000 €, Kainuun SoTe 10 000 € § 5 pv/vk Kainuun maakunta 30 000 €, Kainuun SoTe 15 000 € Säästöt Jos VPL-kuljetuksista 20 % ko. yhteysvälillä -13 000 €/v 10 Jos VPL-kuljetuksista 30 % ko. yhteysvälillä -20 000 €/v VPL-matkoja Kajaanissa – 5000 €/vuosi

9 Ilman omavastuuta 10 Ilman omavastuuta 49

Taulukko 16. Vuolijoen, Sotkamon ja Kajaanin maaseutualueiden palveluliikenteen kustannukset Liikennöintikustan- brutto n. 80 000 €/v nus Asiakastulot 30 000 €/v (jos keskimäärin 3 maksavaa aik./vuoro 25 km:n matkalla)

Rahoitusesitys Kainuun maakunta 15 000 € (arvio) Kainuun SoTe 35 000 € Säästöt Jos VPL-kuljetuksista 25 % ko. yhteysvälillä -19 000 €/v 11 SHL -matkoja – 24 000 €/vuosi

Yhteensä kolmesta toteutettavaksi esitetys- 5.3 Vaikutukset kuljetusten palvelu- tä liikenteestä arvioidaan saatavan säästöjä tasoon noin 15 000 – 25 000 euroa. Keskeistä kuitenkin on, liikenteillä turvataan palvelutasoa maakunnan asukkaille ja esteettömillä yhte- Matkapalvelukeskus mahdollistaa kuljetus- yksillä pystytään myöhentämään asiakkai- ten tarjoamisen nykyisissä määrin alemmal- den hakeutumista VPL tai SHL -kuljetusten la kustannusrakenteella. Asiakkaiden oikeus piiriin. tehdä matkoja säilyy lukumääräisesti ennal- laan. Osa matkoista joudutaan tekemään Yhteenveto yhdessä muiden matkustajien kanssa. Edel- leen kuitenkin valtaosa matkoista tapahtuu Palveluliikenteellä säästöjä noin 30 000 € yksin taksilla matkustaen. VPL- ja SHL- Kilpailuttamisella säästöjä noin 15 000 € asiakkaiden oikeudet säilyvät kunnan mää- Matkojenyhdistelyllä arvioidaan saatavan rittämien periaatteiden mukaisesti ja ne kir- säästöjä noin 100 000 € jataan asiakasprofiiliin kunnan päätösten mukaisesti. Kokonaisuudessaan arvioidaan nykyiset kuljetustarpeet pystyttävän hoitamaan noin Osalla kuljetuksista matka-ajat yhdistelyn 10 % edullisemmilla kustannuksilla järjes- todennäköisesti hieman kasvavat. Samoin telmää tehostamalla. On kuitenkin otettava matkan tilauksen joutuu tekemään etukä- huomioon, että kuljetusten tehostaminen teen. Yhdistettyjen kuljetusten matka-ajoille vaatii lisäresursseja niiden koordinointiin. ja tilauksen ennakkoajoille määritetään kui- Tämän huomioon ottaen nykyiset kuljetus- tenkin ennen toiminnan käynnistämistä pal- tarpeet pystyttäisiin hoitamaan noin 5-6 % velutasokriteerit, jotka sanelevat reunaehdot nykyistä alhaisemmilla kustannuksilla. sille, kuinka paljon esimerkiksi matka-aika saa kasvaa suoraan reittiin verrattuna. Kuljetustarpeet kutienkin kasvavat asiakas- määrän lisääntyessä ja toisaalta julkisen liikenteen palvelut vähenevät. Tavoitteeksi tu- 5.4 Avoimen joukkoliikenteen toi- lee ottaa asettaa kuljetuskustannusten kas- mintaedellytykset vun selkeä hidastuminen säästöjen sijaan. Vuosina 1998 – 2004 sosiaalitoimen kulje- Ketjuttamalla matkoja kaikille avoimeen tuskustannukset ovat kasvaneet keskimää- joukkoliikenteeseen, pystytään edesautta- rin 10 % vuosittain. Seuraavan 10 vuoden maan avoimen joukkoliikenteen verkon säi- aikana tavoitteeksi asetetaan kuljetuskus- lyvyyttä. Matkustajamäärät ovat Oulun lää- tannusten kohoaminen korkeintaan 50 % eli nin joukkoliikenteessä vähentyneet ja sen pyritään enintään alle 5 % vuosittaiseen takia myös kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannusten kasvuun. Tämän tulee kuiten- liikennetarjontaa on jouduttu vähentämään. kin tapahtua palveluja heikentämättä. Palvelutasoa parantaa suunnitellut liityn- täyhteydet sekä tarjonnan muuttaminen osin esteettömäksi. (Seudulliset palveluliikenteet)

11 Ilman omavastuuta 50

Matkapalvelukeskuksen avulla pystytään velun täysimääräinen hyödyntäminen edel- tarjoamaan julkisen liikenteen palveluita lyttää sitä, että matkapalvelukeskus avataan myös sellaisille alueille, jotka muuten olisi- myös muille, kuin yhteiskunnan maksamiin vat kokonaan ilman joukkoliikennettä. Pal- kuljetuksiin oikeutetuille matkustajille.

6 Toimenpideohjelma

Seuraavassa toimenpideohjelmassa on esitetty tässä kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden aikataulut sekä vastuutahot.

Taulukko 17. Toimenpideohjelma Toimenpide Vastuutahot Aikataulu Organisointi, periaatteet ja seuranta Hyväksytetään Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilö- SoTe:n johtoryhmä 21.11.2006 kuljetusten kehittämissuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.11.2006 Maakuntahallitus (tie- doksi) Tehdään päätös kuljetusvastaavan palkkaamisesta Sosiaali- ja terveys- 24.11.2006 (varavaihtoehtona kuljetusvastaavan nimeäminen organi- lautakunta, saation sisältä) maakuntahallitus - ja valtuusto Kuljetusperus teiden tarkentaminen esitettyjen periaatteiden Sosiaali- ja ter- Helmikuu 2007 mukaisesti veyslautakunta Käynnistetään asiantuntijatyönä kriteerien laatiminen kulje- Hallintoylilääkäri Marraskuu 2006 tusmuodon valinnalle potilassiirroissa. SoTe:n kuljetusvastaavien kokoontuminen, toimintatavan Kuljetusvastaava Helmikuu 2007, tä- tarkistaminen, yhteistyöstä sopiminen män jälkeen sään- nöllisesti Kuljetussuunnittelija/vastaava laatii seurantaohjelman tä- Kuljetusvastaava, So- Kevät 2007 män raportin tietojen perusteella. SoTe:n johtoryhmä hy- te:n sekä pepa, tesa väksyy ohjelman ja seuranta otetaan johtoryhmän asialistal- ja vapa:n johtoryhmät le säännöllisesti vähintään 4 kertaa vuodessa. Johtoryhmä raportoi kuljetuksista sosiaali- ja terveyslauta- Kuljetusvastaava + Maaliskuussa 2007 kunnalle vähintään kerran vuodessa. SoTe:n jory vuoden 2006 yhteenveto Liikenteen kehittäminen Yleistä joukkoliikennettä koskevat esitykset esitellään Kai- Henkilökuljetusten Lokakuu 2006 nuun henkilökuljetusten työryhmälle työryhmän sihteeri Voimassa olevien sopimusten pyytäminen kunnilta, kilpailu- Hankintatoimi Sopimukset marras- tuksen valmistelu raportissa esitetyn aikataulun pohjalta kuussa 2007, kilpailu raportissa esitetyn aikataulun mukaisesti Yhteinen tilaisuus liikenteenharjoittajien kanssa, esitellään Hankintatoimi, kulje- Ennen ensimmäistä tarjouspyyntö tusvastaava tarjouskilpailua ke- väällä 2007 Neuvottelut VPL- ja SHL-kuljetusten hoitamisesta Hankintatoimi, kulje- Helmi - maaliskuu tusvastaava 2007 Seudullisten palveluliikenteiden käynnistäminen; neuvotte- Kuljetusvastaava/ - Vaiheittain, neuvottelut liikenteenharjoittajien kanssa ja mahdollinen kilpailutus suunnittelija yhteis- lujen aloitus maalis- työssä kuntien kans- kuu 2007 sa; Lääninhallitus Sosiaalitoimen kuljetusten maksukorttijärjestelmästä päät- Sosiaali- ja terveys- Tammikuu 2007 täminen valtakunnallisen suosituksen mukaan lautakunta Matkojenyhdistely Matkojenyhdistelyn suunnittelun jatkaminen ja käyttöönoton SoTe:n kehittämis- Meneillään valmistelu päätöksen mukaisesti päällikkö, Kuljetus- suunnittelija Liityntäyhteyksien kehittäminen sairaalalle Kajaanissa. Kuljetusvastaava Matkojenyhdistelyn Neuvottelut liikenteenharjoittajien kanssa kehittämisen aikataulun mukaan

LIITE 1. Kuljetuskustannukset

Seutu 1 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 esikoululaisten kuljetukset 200 1 300 lasten päivähoidon kuljetukset 16 615 10 070 10 717 5 718 26 475 31 764 18 039 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 84 231 99 191 108 934 120 927 48 880 77 010 95 377 70 432 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 366 032 421 075 391 801 522 560 565 735 592 680 555 817 557 485 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 43 846 54 166 63 096 62 734 50 374 61 285 75 325 79 675 muut kuljetusten korvaukset 41 811 2 355 3 868 80 086 50 400 38 575 Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä 510 725 626 313 576 902 715 808 771 751 814 439 783 133

Seutu 2 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 esikoululaisten kuljetukset 16 200 7 046 lasten päivähoidon kuljetukset 17 983 17 847 30 574 38 010 12 917 35 939 35 373 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 29 965 37 048 38 524 56 175 7 726 24 094 24 326 47 083 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 151 291 161 207 198 429 224 195 247 822 305 331 396 258 366 107 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 80 707 70 263 73 856 81 739 94 674 116 278 108 195 115 165 muut kuljetusten korvaukset 40 527 30 106 65 175 68 802 47 834 Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä 279 946 286 365 381 910 430 225 444 514 550 444 619 032

Seutu 3 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 esikoululaisten kuljetukset lasten päivähoidon kuljetukset 12 560 11 795 11 196 12 278 12 300 9 700 4 856 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 4 550 1 389 6 201 12 110 20 400 11 600 12 300 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 81 406 103 244 114 559 124 627 134 400 164 700 181 400 222 722 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 42 394 50 122 53 626 58 866 60 000 70 300 66 439 62 644 muut kuljetusten korvaukset 1 282 2 186 1 100 16 400 14 500 Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä 140 910 166 549 186 864 210 067 228 200 272 700 279 495

Kainuun maakunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 esikoululaisten kuljetukset 16 400 1 300 7 046 lasten päivähoidon kuljetukset 47 158 39 712 52 487 56 007 51 692 77 403 58 268 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 118 747 137 628 153 658 189 211 77 006 112 704 132 003 117 515 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 598 729 685 526 704 788 871 382 947 957 1 062 711 1 133 475 1 146 390 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 166 946 174 551 190 578 203 339 205 048 247 863 249 959 268 931 muut kuljetusten korvaukset 41 811 44 164 36 160 146 361 135 602 100 909 Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä 931 581 1 079 227 1 145 675 1 356 099 1 444 465 1 637 583 1 681 660