VIESTIKAPULA Kainuun Reserviupseeripiirin ja Kainuun Reserviläispiirin tiedotuslehti 2018 Viestikapula 2018

Sisällyslue elo

3 Pääkirjoitus 4 Reserviläispiirin puheenjohtajan palsta 5 Toiminnanjohtajan palsta 6 Puolustusvoimat 100 vuotta 7 Maakunnallinen maanpuolustusjuhla Kajaanissa 23.9 2018 Viestikapula 2018 8 Eurooppalainen turvallinen Suomi 9 Kainuun Reservipiireille vapaaehtoisen maanpuolustuk- Kainuun Reservipiirien yhteinen tie- sen ansioristi dotuslehti. Perustettu vuonna 1960. 11 Itsenäisyyspäivän aatto Hyrynsalmella Lehti välittää tietoa yhdistysten men- neestä ja tulevasta toiminnasta sekä 12 Kainuun Rajavartioston kuulumisia maanpuolustukseen liittyvistä aiheis- ta. 14 Valkoisen armeijan sotajoukkojen muodostaminen Kajaa- nissa 1918 Julkaisija: 20 Lottaperinnetyö valtakunnalisesta ja Kainuun näkökulmas- Kainuun Reserviupseeripiiri ta Kainuun Reserviläispiiri 22 Kainuun maakunnallinen maanpuolustusjuhla Sotkamossa Päätoimittaja: Ossi Laine 2017 Jänönpolku 4 88300 24 Vapaa Suomi -juhlapäivää vietettiin Kajaanissa Taitto: Ossi Laine 23 Kiitos Hyrynsalmelaisille Aineiston toimitus: oj.laine@gmail. com 24 Suomi 100 v. - 150 v. Lehteen tulevaa aineistoa voi toimit- 28 Sotasukupolven reserviupseerit kokivat kovia taa jatkuvasti edellä olevaan sähkö- 33 Rukajärven suunnalla postiosoitteeseeen sähköpostiviestin rungossa tai liitetiedostona teksti-, 36 Vahdin vaihto word-, tai pdf-dokumenttina. 37 Raportti Rukajärveltä, kaatuneiden etsintää Toimitus pidättää oikeuden tarvittaes- sa lyhentää ja muokata tekstejä. 41 Kuhmon Reserviläiset ry 60 v. 42 Reservipiirien kevätkokoukset Kannen kuva: Ossi Laine 43 Paltamon Reserviläisten toimintaa Kajaanin Sankarihaudan muistomerk- 45 Uutuusteos talvisodasta, Dolinin hiihtoprikaati ki Hyvästijättö, paljastettiin 1955. 46 Reservipiirien yhteystiedot Muistomerkin kuvanveistäjä Jooseppi Manninen. 48 Hallan jääkäreitä, itäinen etappi 100 v. 49 Tule mukaan reserviläistoimintaan

2 Viestikapula 2018

Ossi Laine

Maanpuolustus kuuluu kaikille Viime vuonna juhlimme Suomen 100-vuo sta Tai miten saadaan nykyinen jäsenistö enemmän itsenäisyy ä. Juhlavuosi sai osakseen runsaas ak voitua. Ak ivitekijöiden rii ävä määrä on edel- huomiota ulkomaita myöten. Myös tänä vuonna lytys toiminnan onnistumiselle. Jäsenistön keski-ikä on muisteltu ja juhli u hieman toisenlaisia asioita. nousee ja tärkeää olisi saada etenkin nuoria tekijöitä Puolustusvoimat täy ää tänä vuonna 100 vuo a. mukaan. Toiminta on vaarassa näive yä vuosien ku- luessa, jos pitkään mukana olleet tekijät väsyvät ja Juhlavuoden teemana on: Maanpuolustus kuuluu uusiutumista ei pääse tapahtumaan. kaikille. Juhlavuoden 2018 aikana Puolustusvoimat on järjestämässä yli sata yleisötapahtumaa ympäri Lisäksi jäsenyyden pää ää eri syistä vuosi ain huo- Suomen. Toimintaa esitellään monipuolises vuo- ma ava määrä ihmisiä. Jo pelkästään jäsenyytensä den aikana tammikuusta joulukuuhun. pää äneiden vajeen ka amiseksi uusien jäsenien hankkiminen on tärkeää. Reserviläisliiton toteu a- Suomalaisen reserviupseerikoulutuksen käynnisty- man kyselyn mukaan liitosta eromiseen nousee esil- misestä tuli myös vuoden vaihteessa täyteen 100 le muutamia syitä: Aika ei riitä, eikä toiminta vastaa vuo a. Vimpelin sotakoulu toimi 28. joulukuuta odotuksia sekä jäsenmaksun kalleus. 1917 – 12. tammikuuta 1918. Kurssille osallistui Avainasemassa jäsenistön kannalta on mielenkiin- vajaat 200 miestä ympäri Suomea, suurin osa kui- toinen toiminta, onko sitä ja edotetaanko siitä riit- tenkin Pohjanmaalta ja tarkoituksena oli koulu aa täväs ? Monipuolinen ja kiinnostava toiminta vetää suojeluskunnille joukkueenjohtajia. Vimpelin sota- aina mukaansa uusia jäseniä. Tässäkin lehdessä voisi koulua pidetään ensimmäisenä suomalaisena so la- ak iviset yhdistykset ja kerhot edo aa enemmän soppilaitoksena. menneestä ja tulevasta toiminnastaan. Sekin voisi olla omalta osaltaan ak voimassa muita piirien yh- distyksiä. Vuosisata on kulunut myös vuoden 1918 sodasta. Sota alkoi Pohjanmaalla vapaussotana, venäläisten Maanpuolustustyötä ei tehdä pelkästään eri reser- joukkojen aseistariisumisena, mu a se muu ui pian viläistapahtumissa ja ampumaradoilla. Sitä tehdään sisällissodaksi. Sodalle on anne u monta nimeä ja myös kodeissa. Siellä jokainen vanhempi on luomas- kaikille on omalla tavallaan paikkansa. Kansan kah a sa arvopohjaa, jonka perusteella lapset ja nuoret jakautuminen oli alkanut jo ennen itsenäistymistä. oppivat arvostamaan isänmaata ja isänmaallisuu a. Valtataistelu kiihtyi äärimmilleen tammikuussa 1918 Niiden arvojen pohjalle rakennetaan tulevaisuu a. ja joh lopulta tapahtumiin, joiden vaikutukset hei- Maanpuolustushengen vaalimista pidämme tärkeä- jastuivat yhteiskuntaan pitkän aikaa. Itsenäisen Suo- nä asiana ja Suomessa maanpuolustus on ollut aina men ensimmäisen vuoden tapahtumat jä vät syvät perinteises koko kansan asia. Yleiselle asevelvolli- jäljet suomalaiseen mieleen ja maisemaan. Toivo a- suudelle löytyy edelleen tänä päivänä vankka kanna- vas se ope ainakin yhden asian suomalaisille. Ei tus ja tämän toivoisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. ole muuta etä kuin sovinnon e.

Tällä kertaa Reservipiirien edotusleh Vies kapula Reserviläistoiminta ilmestyy perinteiseen tapaan, hieman ennen Kai- nuun maakunnallista maanpuolustusjuhlaa. Tänä Puolustusvoimien juhlavuoden teemaan lii yy mer- vuonna juhlaa vietetään Kajaanissa. Juhla kiertää ki ävänä osana myös vapaaehtoinen maanpuolus- vies kapulan tapaan vuorovuosina Kainuun eri kun- tus. Reserviläisjärjestöt toimivat vapaaehtoisuuden nissa. voimalla ja niille on muotoutunut aikojen saatossa vahva ja toimiva järjestörakenne. Vielä lopuksi kiitos kaikille teille, jotka vastasi e kut- suun ja lähe e aineistoa tähän lehteen. Lehteä ei Vapaaehtoinen maanpuolustustyö käy kovaa kilpai- olisi, ellei halukkaat kirjoi ajat ilman korvausta lä- lua kaikkien muiden harrastusten kanssa ihmisten he äisi toivotuista aiheista kirjoituksia julkaistavaksi. vapaa-ajasta. Monet Kainuun yhdistykset ja kerhot painivat saman ongelman kanssa, mistä löytää ak i- visia tekijöitä toimintaan. 3 Viestikapula 2018

Yhteisellä asialla Kaksi vuo a puheenjohtajana ovat kuluneet nopeas . Reserviläisliiton ikäpykälistä johtuen puheenjohtajakauteni jää näihin kahteen vuoteen, jotka ovat olleet mielenkiintoisia. Maanpuolustukseen lii yvät asiat ovat olleet tärkeällä sijalla myös ympäröivässä yhteiskunnassamme. So emme veteraanien asia on ollut reserviläistoiminnan tärkein osa. Kainuun Reserviläispiiri paikallisyhdistyksineen on ollut ak ivises mukana au amassa kunniakansalaisiamme. Veteraanipolvi ansaitsee kaikkien maanpuolustusjärjestöjemme vahvan tuen ja avun. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä Reserviläislii o on nostanut painopisteiksi kolme erityistä kokonaisuu a. Nuoret ja nuoria Kainuussa jäsenkehitys on vaihtelevaa, joissakin kiinnostavan toiminnan kehi äminen, teemalla paikallisyhdistyksissä on ollut lievää kasvua ja Yhdessä eteenpäin liiton, piirien ja yhdistysten joissakin laskua. nykyistä harmonisempi ja koordinoidummin toimiva Tällä hetkellä Kainuun Reserviläispiirin jäsenmäärä kokonaisuus sekä kansainvälistyvä lii o etenkin on runsaat 850 henkilöä. Jäsenmäärän perusteella CISOR-puheenjohtajuuteen lii yvän toiminnan yhdistyksistä suurin on 249 jäsenellä. pohjalta ovat olleet tämän vuoden toiminnan Kajaanissa on 237, Sotkamossa 120, Suomussalmella kulmakiviä. CISOR on kansainvälinen reservin 88, Paltamossa 55, Puolangalla 30, Ris järvellä 20, aliupseerien yhteistyöelin. Hyrynsalmella 19, Vuolijoella 18 ja Ruh nansalmella Kainuun Reserviläispiiri on pyrkinyt omilla 13 jäsentä. tekemisillään ja hankinnoillaan kehi ämään Väistyvänä puheenjohtajana kiitän kaikkia jäseniä jäsenyhdistystensä toimintamahdollisuuksia. Piiri ja yhteistyökumppaneita kuluneista kahdesta on hankkinut jäsenhankintaa ja muuta toimintaa vuodesta. Toivon, e ä Kainuun Reserviläispiirin ajatellen kookkaan teltan, jota kuluneena kesänä on ja paikallisyhdistysten toiminta ak voituu hyödynne y erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi en sestään. Uusia ajatuksia ja uusia jäseniä hyvään Kuhmossa Jyrkänkosken tukikohdan kesän aikaisessa järjestöömme tarvitaan. toiminnassa. Videotykillä pystytään tehostamaan kokouksien ja tapahtumien vies ntää. Reserviläispiiri suunni elee ekoaseen hankkimista Kari Kinnunen jalon ampumaharrastuksen edistämiseksi ja myös Kainuun Reserviläispiiri ry vetonaulaksi jäsenhankintatapahtumiin. Puheenjohtaja 2017-2018 Jäsenhankintaan on syytä suhtautua innokkaas myös Kainuussa. Reserviläislii o on maamme suurin vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestö 37 000 jäsenellään.

4 Viestikapula 2018

Piiritoimistolta tähyste ynä Terho Pelli, toiminnanjohtaja

Piirimme kerhoissa ja yhdistyksessä harras- tetaan hyvin monenlaista ja monipuolista toimintaa.

Kulunut vuosi, Suomi 100 –vuo a, on nyt ele y ja Vastaavas Reserviläispiirin paras oli Sotkamon Re- takanapäin. Saimme nau monista hienoista juh- serviläiset. Reserviläispiiri olisi ollut varmaan valta- lista niin juhliin osallistujina kuin niiden järjestelyjen kunnan kärkeä ellei viisi yhdistystä olisi ilmoi anut toimeenpanossakin. Kiitos siitä meille kaikille – ta- puhtaan nollatuloksen. En usko, e ä sellainen vas- kana on todella hieno yhteinen juhlavuosi. Tänä taisuudessa toistuu vuonna vietämme Puolustusvoimain 100 – juhla- vuo a. Olemme jo olleet mukana Osmo Rasilon Jäsenhankinta ja –huolto on eri äin haasteellista sota e – esitelmä laisuudessa, joka oli meille yksi molemmissa piireissä. Meidän kaikkien vastuun- juhlavuoden tapahtuma. Puolustusvoimain kesä- kantajien on ponnisteltava asian hyväksi. Parhaiten kiertue on Kajaanissa 18.8. johon toivon mukaan onnistuivat piireissään Kajaanin Reserviläiset ja Ris - meistä mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. järven Reserviupseerit. Vieläkö voisimme itse keksiä jotain sopivaa puuhas- Olemme nyt jo muutamana vuonna valinneet vuo- telua tähän juhlavuoteen lii yen. den Reserviupseerin ja Reserviläisen. Tänä vuonna Toimintalomakkeet ovat täytetyt ja RU-piiristä perin- piirimme Vuoden Reserviupseeriksi nime in kapt. teiseen tapaan jokainen kerho sen teki määräajassa. Mauno Heikkinen Suomussalmelta ja Vuoden Reser- RES-piirin osaltakin saimme täytetyksi toimintalo- viläiseksi ylik. Jaakko Sand myös Suomussalmelta. makkeita niin, e ä liiton tuen saamme. Hyvä näin. Mauno Heikkinen on ansioitunut mm. ak ivisuu- desta Suomi 100 – vuo a tapahtumissa ja kerhon Sähköinen kuntokor on oikein hyödyllinen väline. talouden kuntoon saa amisessa. Jaakko Sand voi Sinne on helppo kirjata liikunta- ja ammuntasuori- reserviläisten ampumamestaruuskilpailuissa kaikki tukset. Kuntokor sta löytyy paljon hyödyllistä etoa pistoolilajit ja vali in kisojen parhaaksi pistooliam- terveysliikuntaan lii yen. Toivon, e ä sitä käy äi- pujaksi. simme vielä huoma avas ahkerammin ja keho- tankin teitä vastuunkantajia muistu amaan oman Piirimme kerhoissa ja yhdistyksessä harrastetaan kerhonne ja yhdistyksenne jäseniä ak voitumiseen hyvin monenlaista ja monipuolista toimintaa. Ko- asiassa. Parhaiten kuntokor a ovat käy äneet Puo- konaistoiminnan perusteella Suomussalmen Reser- langan Reserviupseerit ja Paltamon Reserviläiset. viupseerit oli paras Reserviupseeripiirissä ja Pal- Kuntokor nkäy äjien kesken suoritetussa arvonnas- tamon Reserviläiset Reserviläispiirin toiminnassa. sa onni suosi Mar Savolaista Kajaanin Reserviup- Rukajärven pytyn voi Puolangan Reserviupseerit. seereista ja Jouko Räsästä Kuhmon Reserviläisistä. Kiitän kaikkia toimijoita ja vastuunkantajia ahkeroin- Kuntokor löytyy osoi eesta: www.resul.fi /kunto- nista yhteisen meille tärkeäksi katsomamme asian kor . hyväksi. Prosen ammunnassa olemme valtakunnallises pärjänneet varsin hyvin, mu a vaa i meidän kaik- kien ak ivista toimintaa. Suomussalmen Reseviup- seerit ovat ak ivisimpia Reserviupseeripiirissä.

5 Viestikapula 2018

Maanpuolustus kuuluu kaikille- Puolustusvoimat 100 vuo a

Puolustusvoimat täy ää tänä vuonna 100 vuo a. Juhlavuoden teemana on: Maanpuo- lustus kuuluu kaikille. Juhlavuoden kunniaksi vuoden 2018 aikana Puolustusvoimat on näkynyt ja kuulunut laajal . Se on järjestänyt Tänä päivänä Puolustusvoimat on moderni orga- nisaa o, jonka toiminta koske aa meitä kaikkia. yli sata yleisötapahtumaa ympäri Suomen. Juhlavuoden kunniaksi Puolustusvoimat haluaa jota Jäljellä on vielä 27.11. Puolustusvoimat 100 suomalaisille laajan kuvan yhteiskunnallises mer- -juhlakonser , Helsingissä ja 6.12. Itsenäi- ki ävästä maanpuolustustoiminnasta. Eri puolilla syyspäivän valtakunnallinen paraa , Mikke- Suomea on järjeste y muun muassa kalustoesi e- lissä. lyitä, toimintanäytöksiä, konser eja, paraateja sekä avointen ovien päiviä. Juhlavuoden tapahtumissa Vuoden 2018 aikana Puolustusvoimien toimintaa kerrotaan viranomaisyhteistyöstä, nykyaikaisesta va- esitellään monipuolises tammikuusta joulukuuhun. rusmieskoulutuksesta, reservin kertausharjoituksista Satavuo sen toimintansa aikana Puolustusvoimat ja Puolustusvoimista työnantajana. Puolustusvoimat on koonnut suomalaiset yhteen yhteiskunnan rau- 100 vuo a näkyy ak ivises myös sosiaalisen medi- han ylläpitämiseksi. Varusmiesten, reserviläisten ja an kanavilla. Puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilökun- nan joukossa on laaja joukko eri taustoista tulevia naisia ja miehiä.

6 Viestikapula 2018

Kainuun maanpuolustusjuhlan tilaisuudet Kajaanin sunnuntaina 23.9.2018 veteraani- ja maanpuolustusjärjestöillä on kunnia kutsua teidät klo 10,00 Jumalanpalvelus, Kajaanin kirkko klo 10,00 Liturgia, Kristuksen kirkastumisen Kainuun maanpuolustusjuhlan laisuuksiin klo 11,30 Seppeleenlasku sankarivainajien muis- Kajaaniin sunnuntaina 23.9. 2018 tomerkillä klo 12,00- Ruokailu, leh kankaan monitoimitalo 13,45 Puolustusvoimien kalustoesi ely, Rajavar oston kalustoesi ely, So lasko auto, Monitoimitaloon tutustumista Juhlatoimikunta klo 14,00 Pääjuhla, Leh kankaan monitoimitalo

 Tumma-/ arkipuku, paraa puku, isot kunniamerkit







7 Viestikapula 2018

Eurooppalainen turvallinen Suomi

Teks : Eero Suutari, kansanedustaja, kokoomus

Usko ava puolustus on turvallisuutemme kannalta tärkeämpi asia kuin monelle muulle eurooppalaisel- le val olle. Puolustusvoimiemme miesvoima on eu- rooppalaisessa mi akaavassa todella suuri ja se on jatkossakin säilyte ävä sellaisena, e ei maahamme kannata perinteisin asein hyökätä. Lisäksi seuraavien kymmenen vuoden aikana puo- lustusvoimien pitää ratkaista useita kaluston ja puo- lustussuunnitelmien uusimiseen sekä uudenlaisiin turvallisuusuhkiin lii yviä asioita. Ilmavoimat tarvit- sevat uu a kalustoa, laivasto samaten. Nämä ovat väl ämä ömiä hankintoja ja rahat niihin on löydyt- tävä, jo a liikkuvan puolustuksemme usko avuus säilyy myös jatkossa. Perinteisen puolustuksen lisäksi joudumme vastaa- maan uudenlaisiin uhkiin. Teknologian kehitys on muu anut sekä turvallisuuden e ä puolustuksen luonne a ja meidän on löyde ävä ratkaisuja rajat yli äviin kyberuhkiin. Yhteiskuntamme toimii di- gitaalisten verkkojen varassa. Jos ne lamaantuvat, koko yhteiskuntamme toiminta uhkaa pysähtyä ja elintärkeät toiminnot vaarantua. mahdollisuutena edistää digitalisaa ota ja tek- Kyberuhkien rajat yli ävän luonteen vuoksi emme nologian kehi ämistä, ja sitä kau a laisuutena pärjää yksin. Kyberuhkien torjunnassa ja niihin va- parantaa kilpailukykyämme. On tärkeää tukea eu- rautumisessa tarvitsemme ehdo omas eurooppa- rooppalaisia kyberturvallisuusyrityksiä sekä kehi ää laista yhteistyötä. Suomella onkin pitkät perinteet alan osaamista, innovaa oyhteistyötä ja tutkimusta. puolustusyhteistyössä; Pohjoismaisen yhteistyön Eurooppa ei näy äydy kilpailukykyisenä, ellei man- lisäksi olemme Naton erityiskumppani ja eurooppa- tereella ole omaa eurooppalaista kyberturvalli- laisessa yhteistyössä olemme ak ivises mukana. suusalan liiketoimintaa ja itse tuote uja ratkaisuja. Jatkossa Nato-yhteistyötä tulee jatkaa iviis , jos Kyse on eurooppalaisen kyberomavaraisuuden vah- täysjäsenyy ä ei saavuteta, mu a myös eurooppa- vistamisesta. laista puolustusyhteistyötä pitää syventää. Suomella onkin tärkeä asema eurooppalaisen osaa- Yhteensä 25 EU-jäsenmaata on ilmaissut polii - misen kehi ämisessä. IT-osaamisemme on perin- sen tahtonsa käytännön yhteistyön syventämiseen. teises maailman huippua ja yhteiskuntamme on Kyberuhkiin vastaaminen on keskeinen alue, jolla edelläkävijä digitalisaa on hyödyntämisessä. Olem- tätä yhteistyötä tehdään. On tärkeää, e ä digita- me nousseet maailman kärkeen myös kyberturval- lisaa on kehi yessä nopeas ihmiset säily ävät lisuuden kehi ämisessä. Viime vuonna Suomeen luo amuksensa etojärjestelmiin. Eurooppa ei voi peruste u Euroopan hybridiosaamiskeskus edistää olla usko ava digitaalinen markkina-alue, ellei e- eurooppalaista yhteistyötä ja tukee Suomen asemaa toverkkojen turvallisuudesta ole huolehdi u. Tur- kyberturvallisuuden osaamiskeskuksena. vallisuuden on oltava sisäänrakenne una lai eisiin, Puolustuksen ja turvallisuuden muutos tapahtuu järjestelmiin ja palveluihin. Euroopan yleistä kybero- meistä riippuma a. Parasta on siis pysyä kehityksen saamista on lujite ava, mu a lisäksi Eurooppa tar- kärjessä, vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä ja vitsee yhä enemmän erikoisosaajia – 350 000 uu a pyrkiä myös hyötymään lanteesta. kyberosaajaa vuoteen 2022 mennessä. Toisaalta kyberturvallisuu a ei pidä ymmärtää vain uhkiin ja riskeihin varautumisena, se on nähtävä

8 Viestikapula 2018 Kainuun Reservipiireille vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi

Teks : Ossi Laine Kuva: Seppo Tuhkanen

Ansiorististä säädetään seuraavaa:

1.

Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristin myöntää Kainuun reservipiirien yhteistyötoimikunta (PYT), joko jommankumman piirin hallituksen oman esityksen tai hallituksille tulleitten esitysten perusteella.

2.

Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi on metalliin lyöty hopeinen yrjönristi, jonka pyöreässä keskusmedaljongissa on hopeisen, Kainuun koskia ku- vaavan aaltokoron päällä viisi kuusta kuvaamassa kai- nuulaista vaaramaisemaa. Ristin kunkin sakaran välissä on kaksi kuusenhavua.

Ansioristeihin kuuluva nauha on 33 mm levyinen kel- ta-vihreä nauha. Nauhan värit ovat Kainuun maakunnan värit.

3.

Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi voidaan myöntää henkilölle, joka on vähintään 15 vuot- Kainuun Reservipiireillä (Kainuun Reserviupseeripiiri ja ta toiminut ansiokkaasti yhdistys- tai piiritasolla - Kainuun Reserviläispiiri) on otettu käyttöön yksiluok- laisen maanpuolustuksen hyväksi. kainen myönnettävä ansioristi, Kainuun vapaaehtoisen Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi maanpuolustuksen ansioristi. Ansioristin on suunnitellut voidaan myöntää myös muulle henkilölle, joka on vä- Martti Huusko. hintään 15 vuoden ajan tuloksellisesti edistänyt kainuu- laisen maanpuolustuksen asiaa taikka huomattavalla ja Ansioristi on perusmuodoltaan Yrjön risti, jossa neljän pitkäaikaisella panoksella tukenut kainuulaista maan- kolmion kärjet kohtaavat keskellä ristiä. Ristin keskellä puolustusta. on kaksi pyöreää kilpeä. Keskellä olevassa kilvessä on Kainuun maakuntavaakunan mukaisesti kuusikuvio. Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi Tämä kuvio symbolisoi Kainuun maakuntaa ja siinä myönnetään aina numeroituna. toimivia maanpuolustusjärjestöjä. Ulommalla kehällä on suurempi pyöreä kilpi, jossa on symmetrisesti ristin sakaroiden välissä pareittain yhteensä kahdeksan havu- MUITA MÄÄRÄYKSIÄ miekkaa. Nämä havumiekat osoittavat Kainuun kuntien lukumäärää, joissa maanpuolustusjärjestöt toimivat. 4.

Ansiomerkin nauhassa ovat Kainuun maakuntavärit, Ansioristin mukana annetaan Kainuun reservipiirien vihreä ja keltainen. on risti, pyöreä kilpi, jossa on kah- luottamusjohdon allekirjoittama kunniakirja. deksan kuusenhavua maakunnan nykyisen kuntamää- 5. rän mukaan sekä keskellä Kainuun maakuntaan liittyen kuusikuvio. Kainuun reservipiirit ovat velvollisia pitämään luetteloa myönnetyistä ansioristeistä. Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristi myönnetään näissä säännöissä jäljempänä määritelty- 6. jen kriteerien perusteella pitkäaikaisesta ja merkittä- västä toiminnasta Kainuun maakunnan maanpuolustus- Aloitteen ansioristin myöntämiseksi voi tehdä Kainuun työn hyväksi. Reserviupseeripiirin hallitus, Kainuun Reserviläispiirin hallitus tai jommankumman piirin alainen yhdistys. Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioristiä voidaan eri päätöksellä myöntää myös yhteistyökump- Piirien yhteistyötoimikunta (PYT) päättää vuosittain paneille ja tukijoille. jaettavien mitalien ajankohdasta ja paikasta.

9 Viestikapula 2018

Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioris en ensimmäinen jako laisuus Hyryn- salmella 5.12 2018. Kuva: Huzza/Mar Huusko Myönnetyt Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioris t 6.12.2017 Num. so lasarvo nimi ehdo aja 6 Yliluutnan Veijo Kesäläinen RU-piiri 7 Alikersan Seppo Tuhkanen RES-piiri 8 Ylivääpeli Mar Huusko PYT 9 Majuri Pekka Räihä PYT 10 So lasmestari Lasse Haikola S-salmi RES 11 Kapteeni Erkki Heinonen Paltamo RU 12 Luutnan Rainer Horsma S-salmi RU 13 Vääpeli Ari Häkälä Paltamo RES 14 Alikersan Paavo Karjalainen RES 15 Vääpeli Ma Kemppainen RES 16 Kapteeni Vaito Kääriäinen Kuhmo RU 17 Majuri Tapani Piippo Puolanka RU 18 Kapteeni Mar Savolainen Kajaani RU 19 Ylikersan Lauri Tiiliharju Kuhmo RES 20 Ylikersan Heikki Tuura Vuolijoki RES 21 Ylivääpeli Kalevi Valtanen RES 22 Kersan Heikki Väisänen Puolanka RES

10 Viestikapula 2018 Itsenäisyyspäivän aatto 2017 Hyrynsalmella

Teks : Terho Pelli Kuva: Huzza / Mar Huusko

Ensimmäiset numeroidut Kainuun vapaehtoisen maanpuolustuksen ansioristit luovutettiin seuraaville henkilöille vasemmalta alkaen: Martti Huusko, Pekka Räihä, Veijo Kesäläinen, Seppo Tuhkanen.

Sinivalkoiset kakkukahvit Hyrynsalmen reserviläisjärjestöt yhdessä Cam- Palkitut näy vät olevansa varsin tyytyväisiä saamas- ping Vonkan väen kanssa päätti Suomi 100 vuotta taan huomioimisesta. Palki ujen puolesta kiitos- teemalla tarjota sinivalkoiset täytekakkukahvit puheen pi Kainuun Reserviupseeripiirin kunniapu- hyrynsalmelaisille. Kahvilla kävijöitä olikin n. 100 heenjohtaja Veijo Kesäläinen. henkilöä.

Lipunnosto Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansio- Ilta huipentui si en klo 18.00 suorite uun lipun- ris en jako nostoon. Kunniavar ossa seisoi kaksi reserviläistä Samaan aikaan 5.12. klo 16.00 jae in ensimmäiset lumipuvuissaan. Onni elupuheen 100 vuo aalle Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansio- Suomelle pi evl.evp. Seppo Pussinen. Tapahtuman ris t. Jaoimme 17 ansioris ä. Neljä ansioris ä oli jälkeen menimme vielä juomaan sinivalkoiset täyte- piirien ehdo amia ja loput si en eri kerhojen ja kakkukahvit. yhdistysten. Camping Vonkka oli historiallises mitä parhain, koska tätä kau a 100 vuo a si en meni n. 400 jääkärikoulute avaa Hallan jääkäripir lle ja edelleen Saksaan. Tällä alueella oli suomaisten kou- lutuskeskus ja tästä lähde in kesäkuun alussa 1941 jatkosotaan. Täällä kentällä oli 4.6.1942 Mannerhei- min 75 –vuo ssyntymäpäivän kunniaksi paraa .

11 Viestikapula 2018 Kainuun Rajavar oston kuulumisia

Teks : Majuri Mika Keränen, rajavalvontaupseeri Rajatoimisto / Kainuun rajavar oston esikunta Kuvat: Kainuun rajavar osto

Kainuun rajavar oston toi- minta-alueena on Kainuu ja Koillismaa, joissa toi- minta kohdentuu valtakun- nan itärajaan rajoi uviin Kuhmoon, Suomussalmel- le ja Kuusamoon. Toimin- ta-alueellaan rajavar osto vastaa lakisääteisistä tehtä- vistään, joita ovat Venäjän vastaisen rajan valvonta, rajatarkastukset rajanyli- tyspaikoilla, rikostorjunta, pelastus- ja avustustoimin- ta ja so laallisen maanpuo- lustuksen sekä alueellisen koskema omuuden valvon- Kelkkapar o Kuusamossa tarkastamassa raja-aukon kuntoa. nan tehtävät.

Kainuun rajavar oston organisaa oon kuuluu viisi ra- rajavar jan peruskursseilta rekrytoituna. Tämä hen- javar oasemaa ja esikunta. Kuhmon, Suomussalmen kilöstö on kohdenne u pääosin itärajan valvonnan ja Kuusamon taajamissa sijaitsevat rajavar oasemat vahventamiseen. Par oinnissa korostuvat liikkuvuus vastaavat pääosin Kainuun rajavar oston Venäjän ja tekninen valvonta, myös Var olentolaivueen he- vastaisen 406 kilometriä pitkän maastorajan val- likopterit au avat itärajan koskema omuuden val- vonnasta. Rajavar oasemista Var us ja Kortesalmi vonnassa Kainuun rajavar ostoa. vastaavat rajatarkastuksista Var uksen ja Kuusamon kansainvälisillä rajanylityspaikoilla sekä Kajaanin ja Kuusamon lentoasemilla. Kainuun rajavar oston toimintakyky on huippuluok- kaa kaikkina vuorokauden aikoina vuodenajasta riip- puma a. Johtamisjärjestelmä on rakenne u siten, Kainuun rajavar oston komentaja, evers Ma Sa- e ä johtamisvalmius on koko ajan olemassa joka rasmaa, johtaa var oston toimintaa apunaan Kajaa- lanteessa. Reaaliaikaisella lannekuvalla varmiste- nissa sijaitseva esikunta, jossa työskentelee noin 30 taan oikea-aikainen lanteisiin reagoin . Rajojen val- henkilöä. Kainuun rajavar oston kokonaisvahvuus vonnan toimintamallia ja koiratoimintaa kehitetään keväällä 2018 on noin 200 henkilöä, 31 rajakoiraa ja jatkuvas . yhteensä yli 100 autoa, moo orikelkkaa ja mönkijää.

Rajatarkastukset Rajojen valvonta Rajanylitysten määrä kääntyi laskuun syksyllä 2016 Venäjän vastaisen maastorajan valvonnalla varmis- tupakkalain uudistuksen myötä, mikä vaiku suo- tetaan rajan koskema omuus ja rajaturvallisuuden malaisten lähialuematkailun vähenemiseen. Vuoden ylläpitäminen korkealla tasolla. Kainuun rajavar os- 2017 aikana rajanylitysmäärät vähenivät edelliseen toon on saatu lähes kymmenen vuoden tauon jäl- vuoteen verra una Kainuussa ja Koillismaalla yhdek- keen uusia rajavar joita sekä Rajavar olaitoksen si- sän prosen a ja vuoden 2018 alkupuolella ylitys- säisinä siirtoina, e ä suoraan määrät ovat olleet edelleen laskussa. 12 Viestikapula 2018

Vähennystä on suomalais- ten matkustajien osalta, mu a venäläisten mat- kustaminen on puolestaan jossain määrin lisääntynyt. Keskeisin syy venäläisten matkustajien määrän lisään- tymiseen on ruplan vahvis- tunut kurssi. Rajaliikenne on pääosin paikallista raja- liikenne ä, jossa lähialueel- la asuvat venäläiset tekevät Suomeen lyhyitä ostosmat- koja. Lentoasemilla liikenne on kausiluontoista keskit- tyen lähinnä vuodenvaih- teen enoille. Vuonna 2017 lentoasemien kau a mat- kus yhteensä reilut 9100 viisumivelvollista matkusta- jaa. Kainuun rajavar ostossa testataan maastoajoneuvoja haastavissa olosuhteissa.

Rikostorjunta Kainuun rajavar oston havaitsemat lai omuudet jossa tehdään lanteenarvioin ja päätös mahdolli- ja rikkomukset paino uvat rajaliikenteeseen. Esi- sesta rajavar oston par on lähe ämisestä tehtävään merkiksi rajanylityspaikalla havaitun epäillyn ra - yhteistoiminnassa pelastusviranomaisen kanssa. juopumuksen osalta Kainuun rajavar osto hoitaa tapauksen esitutkinnan tarkkuusalkometrikoe a ja Hyvin usein rajavar oston par o on esimerkiksi Var- ajokieltoon määräämistä myöten itsenäises . uksen rajanylityspaikan lähialueella tapahtuneessa liikenneonne omuudessa ensimmäinen paikalle tu- leva viranomainen. Kainuun rajavar ostossa rikostorjunnan tehtäviä suoritetaan rajatarkastusten ja rajojen valvonnan yhteydessä ja niiden jatkotoimenpiteinä niin rajanyli- Var uksen lähialueella rajavar osto osallistuu myös tyspaikoilla kuin maastossakin. Viranomaisyhteistyö ensivastetoimintaan. Toimintaan vali u henkilöstö on ivistä etenkin poliisin, Metsähallituksen ja tullin on koulute u Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Poliisin kanssa järjestetään yhteisiä valvon- kuntayhtymän Ensihoitokeskuksen järjestämillä ensi- taiskuja esimerkiksi maastoliikenteen valvonnassa hoidon kursseilla ja ensivastetehtäviin osoite u KR:n keväisin ja Metsähallituksen kanssa erävalvonnassa ajoneuvo on varuste u ensihoidon välineillä. Kai- syksyisin. nuun rajavar oston ensivastepar o kykenee kiireel- lisiin ensihoitotoimenpiteisiin varsinaisen ensihoito- yksikön ohjauksessa. Kokemukset ja asiakaspalaute ovat olleet posi ivisia. Vuosi ain pelastus-, etsintä- Turvallisuustehtävät harvaan asutulla alueella ja ensivastetehtäviä on noin 60. Kainuun rajavar osto tekee yhteistyötä poliisin, pe- lastusviranomaisten ja ensihoidon toimijoiden sekä Metsähallituksen kanssa. Harvaan asutulla alueella Kainuun rajavar osto on harvaan asutulla raja-alueel- toteutetaan lähimmän par on periaate a, joka tar- la monipuolinen turvallisuusviranomainen, jonka koi aa sitä, e ä esimerkiksi liikenneonne omuuden toiminnan arvoja ovat luote avuus, amma taito ja sa uessa raja-alueella tehtävä tulee Hätäkeskukses- yhteistyökyky. ta myös rajavar oston johtokeskukseen,

13 Viestikapula 2018

Valkoisen armeijan sotajoukkojen muodostaminen Kainuussa 1918

Teks ja kuvat: Hannu Romppainen

Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä joulukuus- Rykmen n ylipäällikkönä toimivat 24.1. - 30.1.1918 sa 1917. Leninin johtama neuvostohallitus tunnus vanhan väen luutnan Evert Lindberg, 30.1. - Suomen itsenäisyyden, mu a maahan jäi yhä kym- 2.3.1918 Kajaanin pos mestari Teodor Strömberg ja meniätuhansia venäläisiä so laita vastoin Suomen 3.3.1918 alkaen kapteeni Karl Hilén. Kajaanin alaso- hallituksen eli senaa n tahtoa. Suomessa puhkesi laspiirin ja Kajaanin Sissi-Rykmen n käskyvaltasuh- 27. - 28.1.1918 sota, jossa senaa n joukot (valkoiset) teet olivat aluksi sekavat. Kainuun puolustuksesta ja aseelliseen kapinaan nousseet punakaar t (punai- vastasi Kajaanin alueen keskusesikunta. So laspiirin set) o vat yhteen ulkovaltojen tukemina. Saksa tuki keskusesikunnan alaisuudessa toimivat suojeluskun- valkoisia ja bolsevikkien Venäjä punaisia. Venäläisten en paikallisesikunnat. Paikallisesikunta valvoi, e ä joukkojen aseistariisunta eli vapaussota muu ui ka- niiden alaisilla kyläsuojeluskunnilla oli asianmukai- pinan ja vallankumousyrityksen takia sisällissodaksi. nen päällikkö, esikunta ja yleensä järjestely. Kylä- Kainuu päätyi helmikuun alussa valkoisten komen- suojeluskun a oli Kainuussa sodan pää yessä 1918 toon, kun Kajaanin aseiste u punakaar antautui yhteensä 57. Kainuun suojeluskun en kirjoilla oli va- jäätyään eristyksiin valkoisten tukialueen sisälle. Val- paussodan lopussa arviolta noin 3 000 miestä, joista koiseen armeijaan lii yi Kainuusta yli 2 300 miestä, osa vapaaehtoisia ja osa kutsuntojen kau a määrät- joista noin 1 200 oli vapaaehtoisia suojeluskuntalaisia tyjä. Paikalliset suojeluskunnat suori vat lähinnä ja noin 1 100 kutsuntojen kau a ote uja asevelvol- var otehtäviä maanteiden ja itärajan suunnassa. Ne lisia. Kainuu kuului Pohjois-Savon ja Kajaanin so las- toimivat myös vapaaehtoisten värvääjinä Kajaaniin ja piiriin, jonka esikunta sijaitsi Kuopiossa. So laspiirin rintamalle. päällikkönä toimi ratsumestari Carl Wilhelm Malm. Kainuusta muodoste in Kajaanin alaso laspiiri. Ka- Vuoden 1918 sotaa voidaan pitää amatöörien sota- jaanin alaso laspiirin piiripäälliköksi nimite in maa- na, koska rintamalle lähteneille joukoille ei ehdi y liskuussa 1918 kapteeni Karl Hilén, joka oli aiemmin antaa perusteellista so laskoulutusta. Itsenäisen palvellut Venäjällä tsaarin armeijassa. Suomen armeija peruste in kiireellä melkeinpä tyh- jästä, sillä Suomessa ei ollut omaa sotaväkeä vuoden 1901 jälkeen. Joukkojen aseistus ja varusteet olivat Vapaaehtoiset Kajaanin sissit sodan alussa kirjavia. Aseo eita oli suojeluskunnissa monin paikoin harjoiteltu vain puukivääreillä ja se- kalaisilla metsästysaseilla. Ak vis t toivat 19.1.1918 Kuopiosta Kajaaniin kuusi Lewis-pikakivääriä, joihin Järjestysvalta oli murentunut Suomessa Venäjän oli vain 50 patruunaa. Kajaanin suojeluskunta sai maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Kan- ensimmäiset Berdan-kiväärit venäläiseltä so lasko- salaiset alkoivat perustaa suojakseen aseellisia mennuskunnalta, joka riisu in aseista Kajaanissa kaarteja. Bolsevikkien vallankumous Venäjällä ja 28.1.1918. Helmikuun alussa hae in Oulusta Kajaa- marraskuun suurlakko Suomessa kiihdy vät suoje- niin nelisensataa japanilaista kivääriä ja yksi venäläi- luskun en ja työväen järjestyskaar en perustamista nen konekivääri. Vähitellen aseistus yhtenäistyi, kun myös Kainuussa. Suojeluskun en yhteistyön ivis- Pohjanmaalta tuo in Kainuuseen venäläisiltä ote u- tämiseksi peruste in 24.1.1918 Kajaanin Sissi-Ryk- ja kolmenlinjan so laskivääreitä. men . Kainuun suojeluskunnat säily vät omat ni- mensä ko paikkakunnillaan, mu a rintamalla niiden Ensimmäisinä rintamalle eh neet vapaaehtoiset suo- jäsenet kuuluivat Kajaanin Sissi-Rykmen in. Nimes- jeluskuntalaiset läh vät matkaan pääasiassa omissa tään huolima a Kajaanin Sissi-Rykmen ei täy änyt siviilivaa eissa ja jalkineissa. Useimmilla miehillä oli rykmen lle vaadi avaa 2 000 miehen vahvuu a. ainoana so laallisena tunnuksena vasempaan kä- Kajaanin Sissi-Rykmen ei osallistunut yhtenäisenä sivarteen kiinnite y valkoinen nauha, johon oli pai- joukko-osastona rintamataisteluihin. Rykmen n rin- ne u tai ommeltu joukko-osaston nimi. Varusteet tamakomennuskuntaan kuului erillisiä komppanioita yhdenmukaistuivat vasta, kun so laspiireihin perus- ja osastoja, joiden yhteenlaske u vahvuus oli noin tetut räätäli- ja suutariverstaat saivat valmiste ua 600 Kajaanin sissiä. Rykmen n ko rintamajoukkoihin sotajoukoille rii äväs univormuja ja jalkineita. eli ns. sisäosastoon kuului yli 500 miestä.

14 Viestikapula 2018

1918 Kajaanin sankaripatsas

Kajaanissa sotajoukkojen huolosta vastasi Pääinten- Kajaanin sissien kuularuiskuosastoon kuului joukku- dentuurin alainen Kajaanin intenden piirikon ori, een verran miehistöä. joka sai varusteita ja tarvikkeita etupäässä Kuopiosta ja Mikkelistä. Suurin haaste lii yi joukkojen muoni- Ensimmäinen sissikomppania läh Elja Rihtniemen tukseen, sillä Kainuussa kärsi in elintarvikepulasta. johdolla Mäntyharjun rintamalle 12.2.1918. Tässä komppaniassa oli myös 17-vuo as kajaanilainen ly- seolainen Urho Kekkonen. Kajaanin sissit olivat osal- Päällystö oli koulutukseltaan epäyhtenäistä. Se listuneet tätä ennen jo Kuopion valtaukseen. Met- koostui vanhan väen upseereista, Saksassa koulute- sänhoitaja Oskari Rönkä joh toista sissikomppaniaa, tuista jääkäreistä, sodan aikana koulutetuista reser- joka siirtyi Mäntyharjulle 16.3.1918. Lisäksi Kajaanis- viupseereista, Venäjän sotakouluista valmistuneista ta lähete in Länkipohjan retkikunta, Heikinheimon suomalaisista sekä ulkomaalaisista vapaaehtoisista hiihtojoukkue Satakunnan rintamalle, Antrean jouk- upseereista. Sissikomppanioissa oli joukkueenjohta- kue sekä pienempiä täydennyksiä Savon rintamalle. jina muutamia Vimpelin kurssin ja Vöyrin sotakoulun Kajaanin sissien pääjoukko kävi asemasodan kaltaista käyneitä aliupseereita. Suojeluskun in miesten kou- sotaa Mäntyharjun rintamalla Etelä-Savossa. Jouk- lu ajiksi saa in joitakin vanhan sotaväen käyneitä kojen siirrot ja huolto tapahtuivat rautateitse Savon aliupseereita, mu a heidän edot ja taidot olivat pe- rataa pitkin. Mäntyharjulla ei ollut yhtenäistä rinta- räisin 1890-luvulta. malinjaa, vaan linjaa valvo in yksi äisistä taloista ja taloryhmistä käsin. Niiden välissä oli erämaatai- paleita ja ”ei-kenenkään maata”. Näissä oloissa Ka- jaanin sissien taidot pääsivät oikeuksiinsa, koska he Alipäällystön koulutusta varten Kajaanin seminaarilla suori vat hiihtäen ja rekikuljetuksin var o- ja par- aloite in 6.3.1918 aliupseerikurssit. Koko sodan ai- omatkoja sekä iskuja punaisten selustaan. Kajaanin kana päästötodistuksen näiltä kursseilta sai yhteensä sissien rintamakomennuskunnassa oli Mäntyharjulla 90 miestä. He toimivat apukoulu ajina ja ryhmän- 1. ja 2. komppania sekä kuularuiskuosasto. Lisäksi johtajina rintamalla ja ko joukoissa. Kurssin käyneet siihen kuului huoltojoukkoa, kuten lääkintämiehiä ylenne in tavallises korpraaleiksi tai kersanteiksi. (sanitäärejä), hevosmiehiä ja muoni ajia. Kajaanin Muutamat vanhan väen en set aliupseerit koro- sissien rintamakomennuskunta liite in 21.4.1918 te in varavääpeleiksi. Aliupseerikurssin ope ajina Pohjois-Savon rykmen n I pataljoonaan. Pataljoonan toimi muun muassa jääkäreitä, jotka olivat samaan komentajaksi määrä in reservin luutnan ksi ylen- aikaan Kajaanissa koulu amassa asevelvollisia sissi- ne y Elja Rihtniemi. jääkäreitä. Kajaanin Sissi-Rykmen ssä ainoana jääkä- rinä palveli kuularuiskuosaston päällikkö jääkärivän- rikki J. B. Jauhiainen. Kuularuisku eli konekivääri oli vapaussodan tuhoisin ase. 15 Viestikapula 2018

Kajaanin Sissi-Rykmen n sisäosasto toimi var o- ja miehet. Muut asevelvolliset sijoite in ko rintaman koulutustehtävissä Kajaanissa. Siihen kuului kaksi suojeluskun in ja Kainuun rajapitäjissä myös Suo- kaupunkilaiskomppaniaa ja yksi maalaiskomppania. men itärajan var oin in. Maakunnasta Kajaaniin saapuneet vapaaehtoiset sijoite in aluksi maalaiskomppanian kirjoille. Muu- taman päivän pikakoulutuksen jälkeen useimmat Valkoisen armeijan keihäänkärjen muodos vat jääkä- maalaississit siirre in rintamakomennuskuntaan. Si- rien johtamat ja koulu amat jääkäripataljoonat. Va- säosaston yhteydessä toimi alaikäisistä muodoste u kinaiseen väkeen kutsunnoista määrätyt kainuulaiset poikaosasto nimeltään Kivekkäät. Nämä 12 - 16-vuo- komenne in aluksi alokaskoulutukseen Kajaaniin, aat pojat olivat erilaisissa lähe - ja kansliatehtä- jossa muodoste in 8.3.1918 alkaen kaksi komp- vissä, puhelinkeskuksen hoitajina ja aputyövoimana paniaa. Tästä joukosta käyte in nimeä Kajaanin kei öllä. Esikunnan puhelinkeskuksessa palveli myös Sissi-Jääkäripataljoona, vaikka kyseessä ei ollut mi- joitakin ty öjä. Kajaanin ja maalaispitäjien naiset tu- kään itsenäinen sotatoimiyksikkö, eikä sen vahvuus kivat sotatoimia valmistamalla villavaa eita, lumi- vastannut pataljoonan vahvuu a. Kajaanin sissijää- pukuja ja muita varusesineitä. Kajaanin seminaarille käreihin kuului noin 400 asevelvollista. Kajaanin Sis- peruste in ruokala, jossa muonite in kaikkia kau- si-Jääkäripataljoonan päällikkönä toimi vaasalainen pungissa olleita sotajoukkoja. Rintamalle läh Kai- jääkärikapteeni Per Ekholm. Kajaanin sissijääkärien nuusta ainakin 15 naista ja ty öä lääkintäjoukkoihin ensimmäinen osa vie in rautateitse vajaan kolmen ja muonitustehtäviin. viikon pikakoulutuksen jälkeen Kuopioon, jossa se liite in V jääkäripataljoonaan. Sissijääkärien komp- paniassa puhkesi Kajaanissa ennen lähtöä 26.3.1918 Värvätyt joukot ja asevelvolliset sissijääkärit so laskapina. Kapinan johtajat ammu in sotaoi- keuden päätöksellä. Viides jääkäripataljoona läh huh kuun alussa Kuopiosta Tampereen piiritykseen Vapaussodan alussa valkoiset turvautuivat vapaaeh- ja sieltä Viipurin valtaukseen. Jääkäriyliluutnantti toisten suojeluskuntalaisten lisäksi värvä yihin eli Bertel Pauligin johtama Kajaanin komppania koki pa- palka uihin asevelvollisiin. Kainuusta värvä in noin himman tappionsa Viipurissa 26.4.1918. 50 miestä 2. krenatöörirykmen n II pataljoonaan eli Savon pataljoonaan Kuopioon. Krenatööripatal- jooniin oli mahdollista värväytyä ukan seulan läpi Kajaanin sissijääkärien jälkijoukko liite in XVII jääkä- paikallisen suojeluskunnan luote avuuslausunnon ripataljoonaan ja vie in huh kuussa 1918 Viipuriin. perusteella. Savon pataljoona läh Kuopiosta Mänty- Tämä pataljoona sai lähinnä vain var o- ja varmistus- harjulle siviilivaa eissa vailla kunnollista so laskou- tehtäviä takalinjoilla, koska joukossa oli myös puna- lutusta. Se kärsi ankaran tappion Hillosensalmen py- henkisiä asevelvollisia. Seitsemännentoista jääkäri- säkin valtausyrityksessä 3.3.1918. Värvätyn osaston pataljoonan var okomppania lyö in pahoin hajalle johtaja ruotsalainen vapaaherra Gabriel Cronstedt ei Viipurin eteläpuolella Nuoraan taistelussa 27.4.1918. osannut suomenkieltä, mikä vaikeu johtamista. Sa- Jääkäripataljoonista ylijääneet asevelvolliset komen- manaikaises käydyissä Hillosensalmen ja Mouhun ne in täydennysmiehistöksi kolmeen Kajaanissa taisteluissa joukkojen johtamista ja yhteistoimintaa peruste uun reservikomppaniaan. Reserviväkeen si- hai asi vies kaluston puute. Käskyjen ja etojen vä- joite in etenkin vanhempia ikäluokkia ja niitä, joita li äminen oli yleensä hidasta, koska vies n toiminta valkoiset pi vät poten aalisina punakaar laisina. Va- perustui maastossa etupäässä ratsu- ja hiihtolähet- raväkeen käsketyistä noin 400 miehestä lopulta vain teihin. 290 lähete in Kuopioon. Puolensataa kainuulais- ta siirre in reserviväestä VI täydennyspataljoonan kau a XVII jääkäripataljoonaan. Reserviväen päälli- Valkoisen armeijan voi o vuoden 1918 sodassa pe- kön tehtäviä hoi varavääpeli Juho Korhonen. rustui punaisia parempaan sodanjohtoon ja jouk- kojen laajami aiseen tuotantoon. Tässä ratkaiseva merkitys oli Saksasta Suomeen palanneilla jääkäreil- Rajavar ostot ja Malmin retkikunta lä. Vapaussotaan osallistui 26 kainuulaista jääkäriup- seeria ja -aliupseeria. Suomen senaa o käy öön yleisen asevelvollisuuden vuoden 1878 asevelvol- Suomelta puu ui vapaussodan alkaessa vakinainen lisuuslakiin nojaten. Kaikki 21 - 40-vuo aat miehet rajavar olaitos. Kainuusta pakeni kapinan aikana sa- määrä in kutsuntoihin. Asevelvollisuuskutsunnat toja kutsuntaikäisiä nuorukaisia itärajan yli Venäjän aloite in Kajaanissa 4. - 5.3.1918 ja sen jälkeen ym- Karjalaan. Valkoiset pelkäsivät aiheellises myös pu- päri kihlakuntaa. Vakinaisen väen rintamajoukkoihin naisten mahdollisia hyökkäyksiä selustaan. Ylipääl- määrä in pääasiassa 21 - 25-vuo aat asekuntoiset likkö Mannerheim määräsi 27.3.1918 kapteeni Karl 16 Viestikapula 2018

Hilénin järjestämään itä- rajan var oinnin Kajaanin kihlakunnan korkeudella. Suomussalmen, Hyryn- salmen ja Kuhmoniemen suojeluskunnat var oivat 350 miehen voimin Venä- jän vastaista valtakunnan rajaa. Rajavar ostoihin sijoite in sekä vapaaeh- toisia e ä kutsunnoissa sotaväkeen määrä yjä asevelvollisia. Suojelus- kun en rajavar ostoilla oli liikkuvia par oita ja kent- tävar oita rajanpinnassa sekä kasarmeja kauempa- na takalinjoilla.

Kainuun Museon 1918- näy ely

Käytännön taistelijantaidot opi in usein vasta etu- Ratsumestari C. W. Malm johda maaliskuussa 1918 linjassa. So laskoulutus terävöityi jääkärien saapumi- vapaaehtoisjoukon valloi amaan Vienan Karjalaa. sen jälkeen maaliskuussa 1918, jolloin ale in koulut- Tähän Malmin retkikuntaan lii yi noin 370 miestä, taa asevelvollisuusjoukkoja. Käytännössä alokkaiden joista noin 70 oli kainuulaisia. Vienan Karjalan val- koulutus jäi kuitenkin lyhyeksi ja varsin pintapuolisek- loitus ei onnistunut. Retkikunnan läsnäolo Vienan si, koska ensimmäiset jääkäripataljoonat oli saatava Karjalassa hyödy kuitenkin Kainuun puolustamista, noin kolmessa viikossa rintamalle. Mannerheimilla koska eteentyönne ynä etuvar ona retkikunta vai- oli kiire kukistaa punainen Tampere ko maisin voi- keu punaisten hyökkäysaikeita Suomen puolelle. min ennen saksalaisten maihinnousua Etelä-Suomen Yksi äisiä kainuulaisia osallistui sotatoimiin valkoi- rannikolle. Alokkaiden koulutukseen sisältyi lähinnä sella puolella myös eräissä muissa joukko-osastoissa. ketjuunmenoa, asekäsi elyä ja muutama ampuma- Pietarsaaren tykistökouluun hakeutui 15 kainuulais- harjoitus sekä joitakin oppitunteja. Harjoituspäivät ta. Tykistön rooli jäi vapaussodassa vähäiseksi seka- venyivät pitkiksi ja raskaiksi, mu a miehistö oli to u- laisen tykkikaluston ja ammuspulan sekä miesten nut kovaan ruumiilliseen työhön siviilissä. Sissijääkä- puu eellisen osaamisen takia. rien aseistukseen kuului kivääri, pis n ja ken älapio. Aseiden varomaton käsi ely joh useisiin vaara lan- teisiin. Hyrynsalmen kutsunnoissa yksi asevelvollinen Vapaussodan aikana vajaan 4 000 asukkaan Kajaanin mene henkensä vahingonlaukauksesta. pikkukaupungista muodostui suuri so lasleiri, jossa koulute in ja varuste in Kajaanin sissejä, Kajaanin sissijääkäreitä, reserviväkeä ja aliupseerikurssilaisia. Vuoden 1918 sota päättyi Suomen senaa n ja valkoi- Kajaanilaiset kaupunkilaississit majoi uivat pää- sen armeijan voi oon, kun venäläiset sotajoukot oli asiassa kotonaan, mu a maalaississit sijoite in Ka- poiste u maasta ja punakapina kukiste u. Sodassa jaanin seminaarille peruste uun kasarmiin. Sissijää- kuoli tai katosi yhteensä noin 36 000 suomalaista. kärien majapaikkoina toimivat vanhan väen en nen Kainuulaisten osuus tästä oli yli 130 kuollu a ja ka- reservikasarmi ja Kajaanin työväenyhdistykseltä ta- donnu a. Kainuu selvisi vapaussodasta ja kapinasta kavarikoitu työväentalo. Työväentalolla sijaitsi myös Etelä-Suomeen verra una vähällä, koska Kainuussa Kajaanin Sissi-Jääkäripataljoonan esikunta. Ylimmät ei käyty aseellisia taisteluja, eikä tänne pystyte y upseerit majoite in yksityisasuntoihin kaupungille. pysyvämpiä vankileirejä. Kainuulaiset kamppailivat Kasarmille ja kaupungille järjeste in var oita ja par- sodan aikana ja he sen jälkeen toimeentulohuolien, oita valvomaan järjestystä ja var oimaan strategi- nälän ja kulkutau en kanssa. sia kohteita.

Ar kkelin lähteenä on kirjoi ajan teos Kainuu 1918, Sodan alussa siviilitehtävistä repäistyt miehet läh - joka julkais in joulukuussa 2017. vät kiväärin saatuaan melkein suoraan taisteluun.

17 Viestikapula 2018 Lo aperinnetyö valtakunnallises ja Kainuun näkökulmasta

Teks ja kuvat: Tuula Rajander, Kainuun Lo aperinneyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen Lo aperinneliiton lii ohallituk- sen jäsen.

Tällä hetkellä keskuudessamme elää vielä lo a ja veteraaneja, joiden hyvinvoin on veteraanijär- jestöjen, niin myös Suomen Lo a- perinneliiton ja sen alaisuudessa toimivien paikallisten yhdistysten, toiminnan pääkohde. Niin kauan kuin elossa on heitä, jotka ovat osallistuneet alkuperäisen Lo a Svärd -järjestön toimintaan so- emme aikana, halutaan Suomen Lo aperinneliitossa ja paikallisyh- distyksissä keski ää ponnistelut heidän parhaakseen. Veteraanityö tulee kuitenkin paino umaan kaikissa sitä tekevissä järjestöissä tulevaisuudessa voimakkaas pe- Kainuun Lo aperinneyhdistyksen jäsenet osallistuivat Vapaa Suomi -juhlaan rinnetyöhön. Myös perinnetyö on Kaukametsässä helmikuussa 2018. Juhlaesitelmän pi FT Teemu Keskisarja. tärkeää, koska vain ymmärtämällä menneisyy ä voimme ymmärtää nykyisyy ä ja luoda tulevaisuu a. Tämän vuoksi myös hyvinvoin hoitoja, jotka ovat monelle lotalle perinteen siirtäminen nuoremmille sukupolville on ja pikkulotalle erityisen mieluisia. Kurssin ohjaajana ja tulee olemaan jatkuvana toimintamuotona myös toimii Kainuun Lo aperinneyhdistyksen edustaja. lo aperinneyhdistyksissä. Kuntoutuskurssien kustannukset maksaa Lo a Svärd Suomen Lo aperinnelii o on peruste u vuonna -sää ö (en nen Suomen Naisten Huoltosää ö). Näi- 1992 ylläpitämään ja viemään eteenpäin Lo a Svärd den paikallisten kuntoutuskurssien lisäksi lo en ja -järjestön muistoa ja henkistä perintöä. Kainuun pikkulo en on mahdollista hakea Lo a Svärd -sää- Lo aperinneyhdistyksen perustamisvuosi on 1994. ön maksamaa laitoskuntoutusta sekä avustuksia Lo ajärjestön perustamisen taustalla oli Rintama- henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. naisten Lii o, jossa herä in siihen, e ä hyvin suuri Viime vuosina Lo aperinneliiton ja -yhdistysten osa lo na toimineista naisista ei voinut osallistua toiminnassa on vahvistunut myös yhteistyö muiden liiton toimintaan, koska siihen vaadi in rintamatun- maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Yhtenä tavoi ee- nus. Suuri osa lo sta ja kaikki pikkulotat taas olivat na on liiton perustamisesta saakka ollut myös maan- palvelleet ko rintamalla. puolustustahdon ja - etouden kasva aminen sekä Aluksi liiton toiminta keski yi muis edon ja esi- naisten osallisuuden ja valmiuksien kehi äminen neistön keräämiseen ja tallentamiseen, myöhemmin muun muassa poikkeusoloja silmällä pitäen. Tämän tuote in myös eteellisiä historiankirjoituksia lot- tavoi een toteu amiseksi Suomen Lo aperinne- tatoiminnasta. Tämän jälkeen toimintamuodoksi on lii o on jäsenenä Naisten Valmiusliitossa, jonka vakiintunut eri puolilla Suomea jäsenyhdistysten to- tarkoituksena on kehi ää naisten turvallisuuteen ja teu ama lo en avokuntoutus sekä kolmipäiväiset varautumiseen lii yviä valmiuksia koulutuksen kaut- Henkisen ja fyysisen vireytymisen kurssit, joita myös ta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poik- Kainuussa on menestyksellises toteute u jo usea- keusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Paikallisella tasol- na vuonna peräkkäin. Kursseille osallistuu vuosi ain la Naisten Valmiuslii o toimii alueneuvo elukun na Kainuusta noin 30 lo aa ja pikkulo aa, ja niitä on ja Kainuun Lo aperinneyhdistys toimiikin ak ivises järjeste y eri puolilla maakuntaa. Tämän vuo nen Oulun alueneuvo elukunnassa. Koulutuksen saralla kurssi tullaan pitämään Kajaanissa syksyllä. Kurssit Lo aperinnelii o on toteu amassa tulevan kolmen ovat olleet lo en keskuudessa eri äin pide yjä vuoden aikana niin sanotun kolmen K:n koulutuksen tapahtumia; siellä tavataan vanhoja tu uja, muistel- jäsenistölleen. Koulutus pitää sisällään ko turvan, laan menneitä ja kursseihin on kuulunut aina katuturvan ja kyberturvan. Se tullaan toteu amaan 18 Viestikapula 2018

Kainuun Lo aperinneyhdistyksen edustajat pikkulo a Irja Valtanen ja pj. Aila Alasalmi esi elivät lo aperinnetoimintaa Naisten Valmiusliiton HOIKKA 2016 -harjoituksessa Kainuun Prikaa lla.

eri puolilla Suomea yhteistyössä Maanpuolustus- koulutusyhdistyksen kanssa. Kajaaniin kyseinen kou- lutus saadaan vuonna 2021. Lo aperinneliiton yhteistyö Puolustusvoimien kans- sa on ivistynyt vuosien varrella ja tänä päivänä Puolustusvoimat onkin yksi Liiton ja sen jäsenyhdis- tysten tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Tämä yhteistyö on luontevaa, koska Lo a Svärd -järjestö toimi osana Puolustusvoimia Jatkosodan aikana. Tätä yhteistyötä käsi elevä seminaari järjestetään toukokuussa Helsingissä. Yhteistyö näkyy myös siinä, e ä Lo aperinnelii o osallistuu heinäkuussa Porin Suomi Areenaan, jossa teemana on Puolustusvoimat 100 vuo a. Kainuun Lo aperinneydistys järjes yhden viidestä valtakun- nallisesta Lo a Svärd -järjestön perustamisen 95-vuo sjuhlasta Muita toimintamuotoja Kainuun alueella on muun Kajaanissa vuonna 2016. muassa ak ivises toimiva Lo aperinnelaulajat, jossa on mukana pikkulo a ja perinnelo a. (Perin- Mielenkiintoisia linkkejä aiheeseen lii yen: nelo a on henkilö, joka kuuluu lo aperinneyhdis- Suomen Lo aperinnelii o ry: h p://www.suomen- tykseen, mu a ei ole toiminut lo ana tai pikkulot- lo aperinnelii o.fi / tana vuoteen 1944 mennessä). Kuoro harjoi elee ahkeras ja esiintyy lo apuvuissaan muun muassa Kainuun Lo aperinneyhdistys ry: h ps://fi -fi . erilaisissa isänmaallisissa laisuuksissa. facebook.com/Kainuun-Lo aperinneyhdis- tys-616765528480017/ Lo atyöstä ja Lo a Svärd -järjestön merkityksestä so en aikana edotetaan muun muassa kouluvie- Lo a Svärd -sää ö: h p://www.lo asaa o.fi / railuilla sekä osallistumalla erilaisiin laisuuksiin. Lo amuseo: h p://www.lo amuseo.fi / Kainuun Lo aperinneyhdistykseen voi o aa yhteyt- tä, mikäli organisaa osi haluaa lata esimerkiksi Lo agalleria: h p://www.lo asvard.fi / luennon lii yen lo en perinteeseen. Tiedotamme toiminnastamme myös facebook-sivuillamme. 19 Viestikapula 2018

Kainuun maakunnallinen maanpuolustusjuhla Sotkamossa 24.9.2017 Teks : Ossi Laine Kuvat: Tommi Tolvanen

Kainuulainen maanpuolustusväki kokoontui perinteiseen maan- puolustusjuhlaan Sotkamoon. Tällä kertaa pala in alkujuurille, sillä maakunnallista maanpuolus- tusjuhlaa viete in ensimmäistä kertaa juuri Sotkamossa lokakuus- sa 1960. Juhlaa on myöhemmin viete y syyskuun kolmantena sunnuntaina ja se on kiertänyt vies kapulan tavoin Kainuun eri kunnissa. Järjestelyvastuu on ollut reserviläisjärjestöillä yhdessä seu- rakunnan ja kunnan kanssa.

Ohjelma alkoi jumalanpalveluk- sella Sotkamon kirkossa, jonka jälkeen oli vuorossa seppeleiden laskut kirkkopuistossa. Tämän jälkeen lippukulkue siirtyi marssimalla sankarihaudoille, jossa myös las- ke in seppeleet so en 1939-45 muistomerkille. Varsinaisena juhlapaikkana oli Salmelan koulu, jossa oli järjeste y juhlavieraille ruokailu ja pääjuhla. Ter- vehdyssanat lausui Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen. Juhlapuheen pi kansanedustaja Ma- risanna Jarva. ”Viisas ulko- ja turvallisuuspoli ikka on ollut aina pohja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiselle ja alueellisen koskema omuuden turvaamiselle. Meidän on harjoite ava ak ivista vakauspoli ikkaa ja toimi ava niin, e ei maamme joudu so laallisen konfl ik n osapuoleksi ja sotatoi- mien kohteeksi. Suomi ei salli myöskään alueensa käy ämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita val oi- ta vastaan”, totesi Jarva juhlapuheessaan.

Juhlaan toivat tervehdyksen Kainuun Rajavar oston ja Kainuun Prikaa n edustajat. Juhlaväelle toivat tunnelmaa mieslaulajien ja lasten musiikkiesitykset. Veteraanien kunniaksi juhlassa luovute in kaksi Sormustaulua. Toinen taulu luovute in pitkäaikai- sesta työstä veteraanien hyväksi Kalevi Valtaselle ja toinen taulu luovute in seuraavan juhlan järjestä- Maanpuolustusjuhlassa oli mukana sotkamolainen välle Kajaaniin reserviläisjärjestöjen edustajille. veteraani Heikki Mäntymaa.

20 Viestikapula 2018

Lippukulkue marssilla sankarihaudoille

Kainuun Reserviläispiirin infopiste. Esi elemässä Markku Huusko

21 Viestikapula 2018

Vapaa Suomi -juhlapäivää viete in Kajaanissa Teks : Mar Huusko Kuvat: Huzza/ Mar Huusko

Itsenäisen Suomen ratkaisuvaiheisiin eli vuoden 1918 ta- Juhlaesitelmän pi täydessä Kajaanin Kaukametsän salissa pahtumiin lii yen Vapaussodan Kainuun Perinneyhdistys viime vuosina melkoises julkisuudessa ollut tutkija, tohto- järjes lauantaina 10. helmikuuta Vapaa Suomi -juhlapäi- ri Teemu Keskisarja. vän. Hän paino esitelmässään sitä, kuinka Suomella oli vuon- na 1917 ainutlaatuinen aikaikkuna itsenäistyä. Venäjä oli Päivän ohjelmaan kuului seppeleenlasku Vakaumuksensa ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen takia puolesta kaatuneiden muistomerkille Kajaanin vanhalla heikossa lassa. Näin Suomi pystyi vaa maan itsenäisyy ä, hautausmaalla ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomer- joka sille myös anne in. kille Kajaanin kirkkopuistossa. Muutoinkin Keskisarjan esitelmä oli kiinnostava ja herä e- levä. Juhlapäivä pää yi Lapin So lassoi okunnan juhlakonsert- in ”Kielletyt marssit”. Soi o- kunta esi kapellimestarinsa, musiikkimajuri Jaakko Nurilan johdolla harvemmin kuultuja sävellyksiä, mm. H. Kleme n Vilppulan urhojen muistolle, V. Agapkinin Vapaan Venäjän, työ- väenmarssit Kullervon marssin ja Siirtolaismarssin sekä saksa- laisen H. Blumen Lockstedter jäger-marschin sekä bri läisen E. Bagleyn Na onal embleimin. Konser pää yi C. Kressin Po- rilaisten marssiin, jonka yleisö kuunteli seisaaltaan. Esitelmä laisuuden ja konser n järjestelyissä olivat mukana myös Kajaanin kaupunki ja Kau- kametsän opisto.

22 Viestikapula 2018

Kiitos hyrynsalmelaisille Teks : Terho Pelli Kuva: Yle

Sain olla mukana valtakunnallisissa ja maakunnallisissa laisuuksissa, joissa suunnitel in havu- seppeleiden tekoa ja kunniavar oiden ase amista sankari- haudoille 6.12.2017. Idean toteu amista pide in haasteelli- sena ja lähes mah- do omana toteu aa näin vähäväkisellä paikkakunnalla. Vein ajatuksen ja ehdotuksen toteut- tamisesta Hyrynsalmen seurakuntaan missä aja- En tuntenut pelkoa, tai huolta huomisesta. Mu a tus ote in ilomielin vastaan. Päätettiin järjestää miksi? Miksi hän ei saanut elää nuoruu aan, kuin havuseppeleiden tekotalkoot johon kaikilla haluk- minä. kailla oli mahdollisuus tulla mukaan. Seppeleet valmistuivat yhdessä päivässä, yli 40 hengen aher- taessa porukassa.

Millaiset oli hänen haaveensa? Tämä nuori todella Si en olikin edessä se haasteellisempi puoli, eli uhrasi henkensä vapaan Isänmaan puolesta, jo a saada kunniavar oon henkilö jokaiselle sankarihau- minä ja muut olimme vapaita elämään itsenäisessä dalle. Se oli selvää, e ei Kainuussa olisi mahdollista Suomessa. Silmänurkka kostui, tunsin suurta kiitol- saada rii äväs osallistujia, Kajaania lukuun o a- lisuu a.” ma a. Niinpä sovimmekin seurakunnan edustajan, Tuula Kivijärven kanssa, e ä laajennamme osallistu- mista niin, jo a kunniavar oon voi osallistua koulu- Sain kunniavar ota ohjatessa seurata, millä antau- laisista mummoihin ja vaareihin. Aja elimme, e ä muksella, tunteella ja täydellä sydämellä ,jokainen noin joka toiselle haudalle olisi tulossa kunniavar ja. oli mukana. Liikutukseltani minulla ei ollut sanoja Yllätyksekseni paikalle tulikin enemmän väkeä, kuin laisuudessa kokemaltani ja näkemältäni. Sain oli etukäteen ilmoi autunut. Vielä kirkonpihalta ainoastaan sano ua ”kiitos ystävät, hyvää Itsenäi- löytyi halukkaita osallistujia, joten jokaiselle sankari- syyspäivää”. Haluan vielä kii ää kaikkia mukana haudalle saa in kunniavar oon henkilö. olleita, hienosta ja arvokkaasta tapahtumasta. Me yhdessä teimme sen ja tämä muisto säilyy ikuises .

Eräs nuorehko, mukana ollut naishenkilö ivis tun- nelmansa: ”Asetuin minulle tuntema oman henki- lön haudalle, jonka hautakivessä oli päivämäärät s. 9.2.1925 ja k.17.7.1944. Mie n, e ä hän oli kerinnyt täy ää vasta 19 –vuo a helmikuussa ja kaatunut heinäkuussa. Mieleen tuli kesät, kun itse olin 19 –vuo as, elämä oli edessä, olin vapaa nau maan nuoruudestani.

23 Viestikapula 2018

Suomi 100 v. - Puolanka 150 v

Teks : Juhani Palola Kuvat: Puolanka-leh /Harri Karvonen

Puolangalla oli itsenäisyysjuhla 6.12.2017 klo 13 Seurakunta oli järjestänyt marraskuussa talkoota- teemana Suomi 100 v. - Puolanka 150 v. Sitä ennen pahtumia seppeleiden sitomiseksi. Myös reserviläi- oli jumalanpalvelus klo 10 ja kunniakäyn ja sep- siä osallistui talkoisiin. peltenlasku sankarihaudoille. Aamupäivällä klo 9.30 alakoululaiset laskivat havuseppeleen ja hautakynt- län jokaisen sankarivainajan haudalle.

Ansiomitalien jako Suomi 100 v –juhlassa. Jukka Daavi la ja Timo Toivonen ojensivat Sotaveteraani- liiton hopeiset ansiomerkit Mar Virrankarille ja Olavi Kanniaiselle. He ovat molemmat sotaorpoja ja ovat olleet ak ivises mukana Puolangan sotaveteraanitoiminnassa. Kuvassa oikealla kunnanjohtaja Esko Rau ainen.

Sankarihaudoilla reserviupseerit ja reserviläiset lauloivat ”Veteraanin iltahuudon” Eero Huuskon joh- dolla. 24 Viestikapula 2018

Puolangan reserviupseerit ja reserviläiset laskemassa seppele ä sankaripatsaalle. Laskijat Lauri Moilanen (res) ja Harri Peltola (res.ups).

Alakoululaiset viemässä havuseppeleitä ja kyn löitä sankarihaudoille.

25 Viestikapula 2018

Seppeleen ja kyn län lasku. Seurakunta oli järjestänyt marraskuussa talkootapahtu- mia seppeleiden sitomiseksi. Myös reserviläisiä osallistui talkoisiin.

26 Viestikapula 2018 Sotasukupolven reserviupseerit kokivat kovia –Osmo Rasilon (1917-2014) rankka Talvisota Teks : An Rasilo

Osmo Rasilo viihtyi Kainuussa – hän syntyi Vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli Rasilolle Kajaanissa, toimi Kainuussa maanmi arina tärkeää. Suojeluskuntaan hän kuului 1935-45. Ra- ja eläkeläisenä silo toimi Kainuun Rajavar oston killan puheen- johtajana 1970-80. Hän oli 14. Divisioonan Perin- neyhdistyksen perustajia ja yksi kolmesta kunniajäsenestä. Yhdistys peruste in Rasilon kotona Brahenkadulla. Rasilo osallistui Vapaussodan Huoltosää ön ja sen Kainuun avustustoimikunnan työhön. Hän oli Vapaussodan Kainuun Perinneyhdistyksen perusta- jajäsen ja ainoa kunniajäsen. R asilo toimi Vuohenki Sää ön valvontamiesten puheenjohta- jana 1985-2008. Rasilolle myönne in seuraavat kunnia- ja ansiomerkit: VR4 tlk, VR4 (kahdes ), SL R I, Virka-amrk XXX, RVL am, yli-insinööri, Ts mm, Js mm, Kain mr. Osmo Rasilo asui kymmenessä eri paikassa Kajaanissa ja sai puo- lisonsa Sylvin (1922-2016) (os. Hirvensalo) kanssa neljä lasta. Rankka Talvisota 1939-40 Kuhmossa Lam- Osmo Rasilo syntyi ja eli Kajaanissa. Hän kävi kou- lunsa ja valmistui ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyse- masperän suunnalla ja Saunajärvellä Lue- osta 1937. Varusmiespalveluksensa Rasilo suori lahden mo en kimpussa Kuopiossa 1937-38 , RUK:n kurssi 38 Haminassa. So lasarvo sodan jälkeen: Kapteeni. So en jälkeen ja Rasilo valmistui Teknillisestä kor- Rasilon kirjoi sodan jälkeen ivistelmän Talvi- keakoulusta maanmi ausinsinööriksi jo vuonna sodasta: ”Talvisodassa olin 22- vuo as reservin 1945. Hän teki koko työuransa Kainuussa. Rasilo vänrikki ja pienen edusteluosaston 4:n ( AR: TO 4. osallistui siirtolaisten ja rintamamiesten asu ami- = 61 miestä) johtajana Kuhmon taisteluissa, jonkin- seen Kajaanin maanlunastuslautakunnan puheen- laisena hei opussina. Joulukuussa taistelin kapteeni johtajana 1947-54. Työhön kuului maanhankintalain Jussi Kekkosen osastossa Lammasperän suunnalla, toimeenpano ero amalla rintamamiehille ja Karja- jossa ensin käy in viivytystaistelua ja si en vielä lan siirtolaisille asutus loja val on, yh öiden ja seu- joulukuun lopulla vastahyökkäyksissä lyö in ryssät rakun en maista. Tyrävaarassa ja Kiekinkoskella. Tammikuun ajan olin kahakoinut vihollispar oi en kanssa Lutjan ja Nivan Vuodet 1955-63 Rasilo toimi ”taksamaanmi arina” maastossa ja tammikuun lopulta sodan viimeiseen suori aen lohkomisia ja jakoja etenkin Sotkamossa päivään olin mukana Saunajärven raskaissa mot- ja Suomussalmella. Kesälomaa ei juuri pide y, sillä taisteluissa kapt. Ma Murolen johtamassa ErP kesät käyte in maastotöihin ja kokouksiin. 14:sta. Suuret miehistötappiot olivat vetäneet mie- len matalaksi.” Rasilo toimi 12 vuo a Kajaanin maanmi auspiirin ensimmäisenä piiri-insinöörinä. Hän joh maan- mi austoimintaa Kainuussa 21 vuo a ja palveli So en jälkeen Rasilo kertoi, e ä Talvisota oli hä- Suomen val ota sota- ja siviilitehtävissä yhteensä 47 nelle eri äin rankka. Vaikka se kes ”vain” run- vuo a. Eläkkeelle Rasilo siirtyi 67-vuo aana 1984. saat kolme kuukau a, siihen mahtui useita kovia 27 Viestikapula 2018 taisteluja. Kuhmossa suomalaiset joukot joutuivat Koska valopistoolimme ei toiminut, saimme lopulta hyökkäämään mo en ken älinnoite uja asemia lähe n avulla Kekkoselle edon, e ä olimme jo käs- vastaan käytännössä ilman tykistön tukea. Tappioita ketyllä paikalla. Siitä hyvin nopeas lanne selvisi- tuli paljon. Pääosa Rasilonkin taisteluista oli hyök- kin. Kekkonen tuli yli järven koko reservinsä kanssa. käystaisteluja. Kiekinkosken suunnalla Rasilo joh Koko ju u oli nopeas selvä, ei siihen kauan mennyt. osastoaan Rannan talon taistelussa 24.12.1939 ja Rakennuksiin oli linnoi autunut muutamia miehiä, Kiekinniemen tuhoamistaistelussa 28.12.1939. Tam- jotka eivät halunneet antautua. Ne ampua poksaut- mi-maaliskuussa Rasilon TO 4 oli mukana useissa telivat sieltä, mu a muuten lanne oli hallinnassa. hyökkäyksissä mo eja vastaan Saunajärven Luelah- Panssaroitu vaunu oli jäänyt käy ämä ä pihalle, ei dessa. ne siihenkään päässeet käsiksi meidän krh-tulen ja meidän tulen takia. Kiekinniemen taistelussa 28.12.1939 osasto Kekko- sen suomalaiset tuhosivat lopullises Lammasperän suunnalle hyökänneet neuvostojoukot. Oli hämärää kun lähdimme pois. Kekkonen ei mää- rännyt takaa-ajoa, eikä sieltä tainnut moni päästä pois. Kekkonen laski sillä tavalla, e ä väijyntäpaikalla Hannikainen tuhoaa loput vetäytyjät. Seuraavana päivänä mi- nun par oni kävi rajalla ja Hukkajärvellä. Se ilmoi , e ä viiden miehen tossunjäljet joh vat rajan yli. Ne olivat livahtaneet minun ja Hannikaisen välistä. Ei niitä varmas enempää pakoon päässytkään. Taistelu oli pää ynyt ja saimme vaunukin ehjänä. Vihollisella oli mm pari panssaroitua ty- kinvetovaunua ja ne olivat sellaisia vekot- mia, joita oli vaikea tuhota, kun ei ollut kunnon aseita. Suorasuuntaustykit ampui- vat meidän olema omia asemiamme ja siinä on sotaan to uma omien miesten hyvin vaikea olla.”

Ote Rasilon Kiekinniemen taistelukertomuksesta kuhmolaisen reserviupseeri Vaito Kääriäisen toimit- Kiekinniemen taistelusta Rasilo piirsi sodan jäl- tamassa kirjassa ”Hongat puhuvat”: keen oheisen kartan. Sotasaaliksi saatiin mm oheisissa kuvissa näkyvät pst-tykki sekä pans- ”Ryhmityimme siten, e ä Haataja oli vasemmalla ja sariajoneuvo. minä oikealla. Panimme joukkueet ketjuun. Jä n yh- den ryhmän taakse, kun en ennyt, mitä sieltä edes- tä löytyy ja olin kolmen muun ryhmän kanssa siinä etulinjassa. Kun pääsimme en lähelle, niin siellä oli voimakas konekiväärituli vastassa ja siitä oli harmia. Harmia oli siitäkin, e ä oma hei n, joka aloi keski- tyksen, ampui aluksi niin pitkiä, e ä tuli mieleen: jos lentomatka pitenee, niin kranaa t ovat meidän nis- kassamme. KRH tulitus siirtyi pikkuisen taaksepäin, huomasi selväs , e ä se siirtyi sinne taloaukealle ja me voimme edetäkin.

Saimme konekiväärin tuhotuksi, sen miehistö jäi siihen. Si en ol in jo essä kiinni ja olisi päästy Osmo Rasilon piirtämä kar a Vaito Kääriäisen taloaukiolle, mu a oma hei n ampui vielä siihen. kirjasta ”Hongat puhuvat” 28 Viestikapula 2018

Siinä jutel in, kun taivaalta alkoi ppua kranaa eja sinne meidän joukkoon sekä eteen e ä taakse. Minulle on vielä tänäkin päivänä epäselvä, oliko ne omia vai vieraita. Syntyi pieni pakokauhu, miehet hyppivät taaksepäin piiloon.

Tuli h-hetki ja me hiihdimme vähän matkaa eteenpäin, si en pi hei ää sukset siihen. Korsuihin oli matkaa 50-60 metriä.

Vihollinen avasi voimakaan tulen. Etenemi- nen pysähtyi siihen ja syntyi tavanomainen tulitaistelu. Annoin käskyn, e ä pitää tu- li aa korsujen tuliaukkoja. Sieltä suuliekit koko ajan näkyivät. Kävimme kovaa tulitais- telua jatkuvas . Minun kohdallani korsu- rivistö teki jyrkän kulmauksen taaksepäin. Siitä oli se etu, e ä meitä ei voitu vasem- malta voinut tuli aa vaan ainoastaan edessä ja oikealla oleva vihollinen pystyi meitä ampumaan. Tun tolkulla kuitenkin ammu in. Vihollisen tulivoima oli suuri.

Hankio huusi minulle takaa, e ä enkö pääse eteenpäin. Sanoin, e ä siinä on niin mahdoton tulivoima, e ä eihän tästä tule mitään. Hankio sanoi lähe ävänsä minul- le konekiväärin tulitueksi. Ei siinä kauan mennyt , kun minua huuteli pari poikaa, Viktor Meren e ja Heikki Turunen. Näillä kahdella oli kk mukana ja he kysyivät, mitä tekisivät. Sanoin, e ä ampukaa nurkim- maista korsua tuliaukosta sisään.

Suontautatukikohdan valtaus 11.2.1940

Kääriäisen kirjassa ”Hongat puhuvat” Osmo Rasilo Kun ne vyökaupalla päästelivät siihen korsuun, niin kertoo Suontaustatukikohdan valtauksesta Luelah- ei kauan mennyt, kun se muu ui pirstaleiksi. Ali- della Saunajärven en pohjoispuolella mm seuraa- kersan Eino Keränen huusi, e ä siitä korsusta ei vas : ErP 14:n osaston hyökkäystä 11.2.1940 joh enää tuliteta. Minä siihen huusin, e ä nyt mennään kapteeni Vilho Halonen. Hyökkäsimme pohjoispuo- eteenpäin ja lähdin juoksemaan. Tulin hänen rinnal- lelta tukikohtaan ja samaan aikaan oli ilmeises leen ja sain vielä alikersan Aarne Moilasen mu- yleishyökkäys en eteläpuolella, koska sieltä kuului kaan, joten kolmisin hyökkäsimme. Korsun edessä oli kovaa ammuntaa. Halonen ryhmi joukkonsa siten, kuoppa, jossa olimme suojassa. Pojat ampuivat vielä e ä ensimmäisessä portaassa olivat neljän joukku- konepistoolilla korsuun. Näin oli ensimmäinen korsu een miehet. ”Vasemmalta lukien siinä oli ensin res. valla u ja siitä läh vyörytys eteenpäin. Konekivää- luutn Kai Hortling, si en minun edusteluosastoni, ripoikien ansio tässä oli suuri.” seuraavana re.luutn Jorma Suomalainen ja oikealla res.vänr Aarne Ranta.

29 Viestikapula 2018

Tappiot olivat sinä päivä- nä suuret. Silloin kaatuivat taistelussa TO 4:n miehistä alikersan t Arvo Hytönen ja Huugo Huotari sekä (so- tamiehet) Heikki Raappa- na, Heikki Juntunen, Pekka Hiltunen ja Toivo Partanen. Haavoi uneita oli minun miehissäni aika paljon, en muistakaan kuinka monta niitä oli. Yhden tukikohdan valtaaminen tuli kalliiksi.”

Siilasvuon esikunta- päällikön Alpo Mar - sen (*) oppaana

Rasilon kertoi tapahtumas- ta näin: ”Esikuntakukkulan Rasilon kar apiirros ”Suontaustatukikohdan valtaus valtaamista pide in tärkeänä, vaikka yksi yritys oli 11.2.1940” epäonnistunut. Ei kestänyt meidän hyökkäyksemme epäonnistumisen (25.2.1939) jälkeen, kun etulinjaan ”Meistä vasemmalle oli ainakin viisi tulikorsua ja nii- tuli kenraali Siilasvuon esikuntapäällikkö kapteeni tä ryhdy in ensimmäisenä vyöry ämään. Kk-pojat Alpo Mar nen. Olin ulkona pesemässä itseäni, kun Meren e ja Turunen ovat jääneet erikoises mie- kapteeni Murole ja kapteeni Mar nen tulivat ja leen. Nämä tulivat ihan käskemä ä ensimmäiselle Murole esi eli minut seuralaiselleen sanoen, e ä vallatulle korsulle. O vat pelkän varsinaisen ja jä - tämä poika etää etumaaston ja mitä siellä on vas- vät jalustan pois. He nos vat varsinaisen korsun ka- tassa. Mar nen sanoi minulle, e ä me menemme tolle ja ampuivat siitä viereisen korsun kuve a. Kai katsomaan eteen, hän haluaa perusteellises näh- ne yri , e ä jos se olisi puhjennut. Ei au anut, kor- dä, minkälainen on esikuntakukkula ja minä siellä su oli liian paksu. Viereisestä korsusta tulite in koko käyneenä tulen mukaan kertomaan. ajan Hortlingin joukkue a ja minun toista puolikas- ta. Alikersan Keränen minun miehistäni oli sukkela Niin me kapteeni Mar sen kanssa ryömi in ihan poika. Hän o käsikranaa n ja hei sen korsun eteen niin pitkälle kuin suolle saa oi mennä. Maka- taka-aukosta sisään. Ryssät hei vät sen takaisin simme vierekkäin ja minä kerroin minkälaista siellä ja se räjäh hangella. Joku tyrkkäsi Keräsen käteen on. Näkihän Mar nen itsekin kaikki ne korsut, kent- raskaan käsikranaa n, jossa oli räjähdysosa kuin tälinnoitetun aseman. Minä kerroin, missä kohdin kilon lihapurkki. Siinä oli myös varsi. Tätä kranaa a olin käynyt ja minkälaista taaempana oli ja kaikkea vihollinen ei eh nyt palau aa ja se jymäh siellä sellaista.” sisällä ja kaikki tuhoutuivat. Korsun ka o hyppäsi vähän ylös ja silloin loppui tulitus. Pojat jatkoivat (* Alpo Mar nen oli kuuluisa so las. Talvisodassa vyörytystä käsikranaa en avulla. Olin edelleen lä- Siilasvuon 9.div:n esikuntapäällikkönä Suomussal- he ni kanssa ensimmäisen korsun takana. Seurasin mella ja Kuhmossa. Jatkosodassa kenraali Paavo Tal- hommaa. Vyöry äjiä ei ollut monta, kk-pojat ja mi- velan johtaman VI Armeijakunnan esikunnassa, Suo- nun miehiä 5-6. Silloin rupesi vihollinen vasemmalla men nuorin Evers , JR 61:n komentajaksi 1942 mm äärimmäisistä korsuista pakenemaan. Vihollisella ei Syvärillä ja Tienhaaran torjuntataistelussa Juhan- ollut lumipukuja ja ne näkyivät hyvin lunta vasten. nuksena 1944. Asekätkennän takia pakeni Ruotsiin Nehän joutuivat meidän tuleen ja niitä tulite in sii- 1945 ja Yhdysvaltoihin 1946. USA:ssa aloi uuden hen. so lasuran sotamiehenä yleten evers ksi.)

30 Viestikapula 2018

Seuraavana päivänä vasta tutkin vyötä. Luo oli mennyt turkista läpi ja pyyhkäissyt rinnan kohdalle vii - sen sen ä pitkän nokijäljen. Se oli mennyt myös vyöstä läpi.”

Aselevon alkamisesta Rasilo saa edon kesken hyökkäyksen 13.3. noin klo 10. Hän kertoo: ”Viholli- sen hei n ampui viimeiseen saakka ja oma hei n taaempaa ampui viimeisen kranaa n tasan klo 11. Siinä rauhan tulo. Oli ihmeellinen tunnelma rauhan tullessa. Koko yön oli ollut hirveä ryske, jyskytys ja ammunta. Si en kun se yht’äk- kiä loppui, niin ääne ömyys oli aivan ihmeellisen tuntuinen. Oli kuin koko maailma olisi pysähtynyt.” Hyökkäys 12-13.3.1940 esikuntamo in, jossa oli mm venäläisen 54. div komentaja Gusevski ”Hiihtelimme oman joukkosidontapaikan kau a ta- kaisin omalle puolellemme. Siihen oli tuotu kaikki sinä yönä kaatuneet meikäläiset, niitä oli monta kymmentä. Vainajat olivat yhdessä pinossa. Se oli masentava näky. Siinä oli reserviluutnan Elsinenkin, käsikranaa t vielä vyöllään. Se oli raskasta katsoa.” (AR: Eino Elsinen joh naapu- rikomppaniaa samassa hyökkäyksessä ja Rasilo tapasi hänet hyökkäyksen alussa.) ”Etulinjamie- henä olemisessa on se hyvä puoli, e ä sieltä rai- vataan kaatuneet nopeas pois silmistä.”

”Minun porukkani oli mennyt vähiin. Kivääri- ryhmät olivat menneet kaikki - ei yhtään miestä jäljellä. Loppujen lopuksi TO 4:stä kaatui 13 ja haavoi ui 23. Paleltuneita oli 6 ja muusta syystä Osana kapteeni Ma Murolen johtamaa ErP 14 sairaalaan joutuneita 8.” (AR: Ehjäksi jäi siis vain Rasilon TO 4 osallistui myös sodan viimeiseen hyök- 11 miestä 61:stä !) ”Minulta oli jäänyt sukset sinne käykseen venäläisen 54. divisioonan esikuntamo a suolle kuten varmas monelta muultakin. Lähdin vastaan Saunajärven Luelahdessa 12-13.3.1940. hakemaan niitä ja o n lähe n mukaani. Jä n hänet suon reunaan ja sanoi e ä katso vähän perääni, mi- Poiminta Rasilon kertomuksesta tässä pitkässä ten minulle käy. Ryssät olivat nousseet asemistaan. uuvuttavassa hyökkäyksessä: ”Juoksin kyyryssä Löysin sukseni parinsadan metrin päässä heistä. Rys- porukkani mukana. Yht’äkkiä tuntui kova tempaus siä oli satoja, mustana pilvenä, mustana epämääräi- vyössä ja kaaduin selälleni tempauksen voimasta. senä ryhmänä. Niillä ei olut lumipukuja. Vii elöivät Varajohtajani – en nen luokkakaverini Eino Korho- minulle kovas ja huutelivat vissiinkin, e ä pitäisi nen hyökkäsi luokseni kysyen, miten kävi. Sanoin, mennä käymään siellä. Eipä tehnyt mieli mennä!” e ä ei tässä mitään.

31 Viestikapula 2018

Rukajärven suunnalla - apua tarvitaan - apua tarjotaan - Kaveria ei jätetä. Teks : Tenho Tikkanen, Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Kuvat: Rukajärven suunnan historiayhdistys ry

Rukajärven veteraanit tekivät kauaskantoisia päätöksiä Nurmeksessa 1986 perustaessaan Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan. Tuon työn tuloksena he keräsivät suuren määrän veteraanihaasta eluja, haasta elivat 640 miestä ja 35 lo aa, aineistoa kertyi perä 12.600 sivua. Kaikkiaan 570 veteraanin ää- ninauhat mikä käsi ää1436 asiakirjaa ja 1,4 Gt, digitoituna. Tämä aineisto oli perustana An Tuurin Rukajärven taisteluista kertoville kirjoille. Se aineisto on pohjana Rukajärven e -elokuvalle ja monet muutkin kirjailijat ovat käy äneet aineistoa etolähteenään. Nurmeksessa perustetun historiikkitoimikun- nan työtä jatkamaan peruste in 19.9.2009 Rukajärven suunnan historiayhdistys. Sen työn tuloksena on saatu kasaan 102800 asia- Lieksan Rukajärvi-keskus toimii Lieksan rauta easemalla. Kuva vuoden kirjaa perä 1741 GT digitoitua aineistoa ja 5.9.2014 järjestetystä kansalaisjuhlasta 70 vuo a Jatkosodan pää ymi- tuon lisäksi on kasassa yli 20.000 valokuvaa sestä. Kansalaisjuhlaan veteraanit saapuivat höyryjunalla, juuri sellaisella ja liki 200 veteraanin videohaasta eluaineis- mitä he käy vät sodanaikana lomamatkoihinsa. to. Yhdistyksellä on Lieksassa (1.7.2013) ja Iisal- messa (13.3.2014) toimivat Rukajärvi-keskukset, Perinteen ja historia-aineiston keräystyötä kanna aa Rukajärven e on nime y 2.7.2011, mikä on ainut jatkaa vielä senkin jälkeen, kun veteraanit itse eivät maamme Jatkosodan auktorisoiduista taisteluteistä. ole etoa antamassa. Meidän ei ole syytä olla huo- Yhdistys on rakentanut Rukajärven en kohteita, lissaan siitä, onko saatu eto järjeste yä ja kuvat on rakenne u Jukolan Mo -pir ja kunnoste u tunniste u. Tulevaisuudessa yksistään etotekniikan kelopuujäljitelmäbetonielementeillä Änäkäisen kehi yminen sukututkimuksessa antaa mahdollisuu- Salpaetuasemassa taisteluhautaa. Yhdistys on jul- den paljastaa kuvien henkilöitä ja yhdistää etoja kaissut parikymmentä teosta. Vuoden 2016 kesällä toisiinsa, kun tuo henkilö on edes jossain jo tallen- hanki in omistukseen Lieksan Rukajärvi-keskuksen netussa materiaalissa tunniste u. käy öön oma 400 m2:n näy ely la, mikä sijaitsee keskeisellä paikalla Lieksan rauta easemalla puolen- Työn jatkamisen merkityksestä osoituksena mai- hehtaarin ton lla. Kaikki tämä on etoista työtä rau- nitsen, e ä yhdistyksemme sai vastaano aa juuri han puolesta. Tietys toivotaan, e ä kohteet omalta 18.11.2017 Suomen 100-vuo sen historian merk- osaltaan olisivat vahvistamassa näiden aluei en kivuonna yhden arvokkaimmista perinneaineis- elinvoimaa ja toimisivat ko maan matkailuelinkei- toistaan, Rukajärven veteraanin, legendaarisen non kau a maamme työllisyyden hyväksi. 10.10.1942 kaatuneen so laan Arnold Majewskin jäämistön kokonaisuudessaan. Nyt saatu tieto Usein kuvitellaan, e ä Rukajärven suunnaltakin on yhdistettynä jo yhdistyksemme hallussa olevaan kaikki olennainen kaive u esiin eikä enää ole tar- tietoon, tuo päivänvaloon ennen tuntemattomiksi peen tehdä mitään muuta. Veteraanien pariin suun- jäänyttä asiatietoa. Lahjana saatuun aineistoon na u sotahistorian keräystyö ja veteraanihaastat- sisältyi mm. Majewskin häälahjakalusto. telut jo yksistään paljastavat historiantutkimuksen Perimätiedon mukaan sen olivat tehneet Majewskin mielenkiintoisen puolen, juuri sieltä tulee jatkuvas alaiset so laat. Nyt olemme saaneet etää oikean esille uu a ja arvokasta etoa ja myös perillisten henkilön ja se avasi en uuden lisä edon lähteille. toimesta. Meidän ei ole syytä olla huolissamme sii- tä, mikä on jo museoihin koo una, vaan meidän on Yhdistyksemme työ perustuu talkootyön voimaan. syytä suunnata katseet sinne, mistä löytyy ennen Emme maksa palkkaa kenellekään. Meillä ei ole sii- julkaisematonta veteraani etoa. hen varaa. 32 Viestikapula 2018

Käytössämme on kehi yny ä etotekniikkaa, mikä yhteiseen tavoi eeseen maan itsenäisyyden säilyt- antaa aikaisempaa huoma avas paremmat mah- tämiseksi. Itsenäisyys säilyi, mu a sen eteen on teh- dollisuudet koota ja yhdistää sotahistoria etoa tävä edelleen lujas työtä. Sen nämä miehet oppivat jokaisen sitä etoa etsivän hyväksi. Tietotekniikka rintamalla ja ovat ope aneet samat periaa eet kehi yy edelleen ja juuri siitä syystä meidän tulisi myös jälkipolville. ponnistella voimien kokoamiseksi, jo a vähäiset ta- loudelliset resurssit hyödyntäisivät mahdollisimman Rukajärven rintaman joukot huolle in yhden huol- hyvin yhteisiä tavoi eitamme, edon keruuta ja to en, Rukajärven en kau a. Matkaa Lieksasta sen edon hyväksikäy öä myös sukututkimuksessa. Rukajärvelle kertyi perä 230 km ja Rukajärveltä Yhdistyksen käy öön hanki in v. 2016 Epookki- e- Ontajärvelle eteläisimpään ken ävar on oli vielä 50 tojärjestelmä. Se saa in rahoitetuksi Opetusminis- km. Vastuualue oli sodan alussa 200 km levyinen ja teriön apurahan ja Juha Vidgrenin lahjoituksen sekä sodan lopulla perä 290 km. Rukajärven etä kul- yhdistyksen omien varojen turvin. Tietojärjestel- kiessaankin rintamaso laan ja lotat olivat aina kuo- mään voivat sota- ja sukuhistoriasta kiinnostuneet leman vaarassa. tallentaa itse etoa, kirjoite ua teks ä, ääninauho- Veteraanien työn tuloksena saatoimme viime vuon- ja, videohaasta eluita ja valokuvia. Näin olemme na vie ää itsenäisyytemme 100-vuo sjuhlia. Ru- saamassa työhön mukaan lisää käsiä ja käy övoi- kajärven suunta lii yy monella keskeisellä tavalla maa ilman rahallisia lisäkustannuksia. maamme itsenäisyyteen, kuten jo edellä lausuin. Käytännön sotahistoriatyöstä Rukajärven joukot olivat ainut joukko-osasto Mus- talta mereltä Jäämerelle, joka säily sodan loppuun Merki ävin työ on kuitenkin Rukajärvi-keskusten as hyökkäysvaiheessa saavu amansa asemat. Ru- myötä tehty sotahistoria-aineiston keräyksen ja kajärven suunnan joukot olivat Suomen Marsalkka tal oinnin alalla. Näin Rukajärven suunnan histo- Mannerheimin luo ojoukko-osasto. riayhdistys jatkaa sääntöjensä mukaan veteraanien vuonna 1986 perustaman Rukajärven suunnan his- Näissä mie eissä liikuin nostalgisin tuntein kulunee- toriikkitoimikunnan tuloksekasta työtä. Vahvistaak- na kesänä Rukajärven ellä. Komentaja E.J. Raap- seen perinnetyötä yhdistys järjestää E.J. Raappanan, pana ei turhaan puhunut aseveljilleen Repolassa Ermei Kannisen ja Pen Per ulin syntymäpäivinä 20.9.1944 järjestetyssä jäähyväisparaa ssa. Laskies- vuosi ain muistoseminaarit vuorotellen hallinnoi- samme Joensuussa 2.6.2017 E. J. Raappanan hau- missaan kahdessa Rukajärvi-keskuksessa. dalle seppeleen, lainasimme komentajan puhe a ja kirjasimme seppeleen nauhalle: ”Minä uskallan toi- Maassamme pitäisi luoda sellainen yhteinen hen- voa, e ä säilytä e saman kunniakkaan nimen, jonka genkohotusliike, jolla pide äisiin huolta toinen joukkomme täällä ovat saavu aneet.” toisistamme. Veteraanisukupolven yhteisissä tapaa- misessa korostuivat aiemmin lähes tuntema omien Kahdelle muulle nauhalle tuli teks : * Kunnioitetun aseveljien keskinäiset suhteet ”Mehän olemme Rukajärven suunnan komentajan E.J. Raappanan enemmän kuin veljeksiä, me olemme aseveljiä.” muistoa kunnioi aen. *Rukajärven suunnan vete- Yhteisiä olivat rintamalla koetut raskaat kokemukset raaniveljet, Rukajärven suunnan historiikkitoimikun- ja koe elemukset, joista näillä kovia kokeneilla mie- ta, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. hillä oli yhteinen näkemys. Niinpä ei ole mitenkään turhaa korupuhe a lausua: ”Kaveria ei jätetä”. Yhteen kuuluvuuden tunne oli käsinkoske- teltavissa näiden miesten välillä aina heidän tavatessaan. Se koski yhtälailla rintamalla to- si lanteita kuin myös sodan jälkeistä aikaa. Sodassa kysymys oli eloonjäämisestä. So en jälkeen kyse oli maan tulevaisuudesta. On lausu u, e ä sanonta ”kaveria ei jätetä”, ku- vastaa suomalaisten so laiden sitoutumista toisiinsa. Se oli yhteisvastuuta, joka kantoi yli kuoleman rajan. Se ilmeni myös siinä, e ä kaikki kaatuneetkin pyri in saamaan ko seurakunnan mul in. Varmas tällaisella toinen toisensa kunnioi- tuksella oli erityisen suuri merkitys juuri sodan aikana. Kaikki luo vat toisiinsa ja

33 Viestikapula 2018

Kadoksissa yli 70 vuo a - Viimein ko seudun mul in

Teks : Ossi Laine Kuvat: Ossi Laine, SA-kuva

Kaikessa tahdon käy äytyä niin kuin us- kollisen, kunnollisen, kuuliaisen ja urhool- lisen so laan tulee, niin hyvin nykyisessä toimessani kuin myöskin siinä, mikä minul- le vastedes ehkä uskotaan tai annetaan. Käskynalaisiani kohtaan minä tahdon olla oikeudenmukainen, pitää isällistä huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia etoja heidän toiveistaan sekä olla heidän neu- vonantajanansa ja ohjaajansa.

Kaiken tämän minä lupaan kunniani ja omantuntoni kau a uskollises täy ää, niin to a kuin Jumala minua au akoon ruumiin ja hengen puolesta.

Tämän upseerivalassaan 26.2 1942 antamansa lupauksen sonkajärveläinen luutnan Seppo Elias Hänninen täy viimeistä piirtoa myöten. Hän kaa- Osastoon kuulunen pataljoona Seitamon etenemi- tui 23-vuo aana komppanianpäällikkönä Ontrosen- nen pysähtyi erään vihollisen tukikohdan ns. ”Mo - vaaran koillispuolella 16.8 1944. Taistelussa, joka oli kukkulan” edustalle. Näin oli väl ämätöntä hyökätä viimeinen jatkosodan taistelu, jolla oli opera ivista ja tuhota tämä kiusalliseksi käynyt tukikohta, josta merkitystä. pystyi hallitsemaan tulella laajaa alue a.

Viimeinen merkintä hänestä on III/JR 10:n so las- Pataljoona Seitamolle aliste in hyökkäystä varten pastori Pen Virtaniemen kaatumisilmoituksessa: reserviksi pataljoona Haloselta yksi komppania, luut- Ruumis jäänyt kentälle. Kaatunu a ei voitu tuoda nan Seppo Hännisen 9./JR 10. pois avoimelta kankaalta läheltä vihollisen asemia suomalaisten vetäytyessä. Sukevan sankarihauta sai Viiden minuu n tulivalmistelun jälkeen käynnistyi odo aa tyhjänä lähes 74 vuo a. klo 13,00 komppania Korhosen hyökkäys. Hyökkäys tyrehtyi he alkuun kiivaaseen vihollisen tulitukseen. Taistelut olivat hiljenemässä elokuussa 1944 muilla Reservinä ollut komppania Hänninen sai hyökkäys- Suomen rintamaosilla, mu a Rukajärven suunnalla käskyn ja eteni aluksi harjulle, mu a pian tämänkin käy in vielä kiivaita taisteluita Ontrosenvaaran-Tah- komppanian voimat ehtyivät ja vaikeassa perään- kokosken maastossa. Taisteluosasto Murole oli läh- tymis lanteessa jäi kaatuneen luutnan Hännisen tenyt hyökkäykseen varhain 16.8 -44 yöllä vihollisen ruumis taistelukentälle. huolto elle sen lyömiseksi lopullises pois Tahkokos- ken maastosta. 34 Viestikapula 2018

Läheltä seurasi lanne a luutnan Hännisen lä- he Maunu Kankaanpää ” Etenimme n. 70 metrin etäisyydelle vihollisen asemista. Hänninen ampui konepistoolillaan polvelta, kun hän äkkiä lyyhistyi maahan ilmeises konetuliaseen luodin tai kranaa- n sirpaleen osuessa. Todennäköises hän kuoli väli ömäs ”. Rohkea ja urhea so las, joka oli osoit- tautunut myös inhimilliseksi ja lämminhenkiseksi ihmiseksi oli tavannut kohtalonsa.

Seppo Hännisen tuntolevy Seppo Hännisen lähe 95-vuo as Maunu Kankaanpää esimiehensä haudalla.

Seppo Hännisen maalliset jäännökset löyde in va- paaehtoisten etsijöiden toimesta vuonna 2012. Hänet siuna in 19.5 2018 ko ky- län sankarihautaan so laallisin menoin. Sukevan kirkkoon oli kokoontunut run- saas saa oväkeä. Siunauksen toimi Kainuun Prikaa sta ken ärovas Penna Parviainen. ” Me tuomme kaatuneet ko- in. Näin helpotamme omaisten tuskaa ja kunnioitamme sankarivainajia” hän totesi siunauspuheessaan. Omaisten lisäksi ar- kulle laskivat seppeleet Puolustusvoimat/ Kainuun Prikaa , Sukevan Sotaveteraanit, 14.D:n perinneyhdistys ja Rukajärven suun- nan historiayhdistys.

Pohjois-Savon reserviläiset toimivat kunni- avar otehtävissä kielekkeisellä val olipulla ja arkulla, arkun kantajina sekä hautaan las- kijoina. Hautaan laskemisen aikana reservi- läisosasto ampui kunnialaukaukset.

35 Viestikapula 2018

VAHDINVAIHTO Teks ja kuva: Heikki Pitäjämäki

Kuhmolaiset veteraanit ovat Talvisodan jälkeen kymme- nien vuosien aikana opasta- neet matkailijoita Kuhmon Talvisotakierroksella Jyrkän- koskella, Kilpelänkankaalla ja Tyräväärassa. Heinäkuussa 1990 Kuhmon reserviläiset ryhtyivät opas- tamaan matkailijoita Kuh- mon Talvisodan taisteluihin aina kolmen viikon ajan hei- näkuussa. Evers luutnann Jouko Ma lan Kainuun tykistöryk- men n komentajan tuella hanki in Jyrkänkoskelle mu- seotykkejä ja muita jalkavä- en keveitä aseita nähtäväksi turisteille. Kuva alkuaikojen avajaisjuhlasta. Vasemmalla evers luutnanna Jouko Ma la, silloi- nen Kainuun Tykistörykmen n komentaja

Reserviläiset rakensivat Jyrkänkosken tukikohtaan näy elyalueella on käynyt 100.000 matkailijaa. Ensi yhdistykselle Korpilinna majan, tykkihallin, panssari- vuoden tavoi eena on saada museokalustoon tykin hallin, Keltaisen talon näy ely laksi ja ken ävar o etuvaunu. Arkun miehistökämpän veteraani Eino Komulaisen Museotoiminnan viri äminä reserviläiset ovat hank- ohjei en mukaan. kineet 50 perinnease a, Pystykorvakivääriä, joilla on Museoalueelle rakenne in tykistön tuliasema ja suorite u perinneammuntoja. sota-aikainen pahvitel a. Elävä historia antaa reserviläisille voimaa esi elytoi- Reserviläisten näy elytoiminta alkaa heinäkuun ai- mintaan Jyrkänkoskella. kana aina avajaisjuhlalla, jossa ovat mukana Kainuun Tykistörykmen , Kuhmon Mieslaulajat ja Kuhmon Puhallinorkesteri. Kuhmon Seurakunta pitää juh- lapaikalla ken ähartauden. Avajaisjuhlan pää ää Kainuun Tykistörykmen n kalustonäy ely ja toimin- taesitys. Reserviläiset esi elevät Kuhmon taistelujen histo- riaa aina kolmen viikon aikana liki 50 talkoolaisen voimin. Näy elyalueeseen tutustuu joka heinäkuu liki 4.000 matkailijaa. Nyt reserviläisten vieraina

36 Viestikapula 2018

Rapor Rukajärveltä Ontajoen Suvi -tukikohdassa 4.10.1942 kaatuneen luutnan n etsinnöistä 7.9.-11.9.2018 Teks ja kuvat: An Koskinen

Taustaa: Etsintöjä on suorite u kohteessa eri kokoonpanoilla ak ivisemmin vuodesta 2016 läh en. Ratkaisevaa läpimurtoa ei etsintätuloksen osalta kuitenkaan ole saavute u. Sen sijaan eri etsintäkertojen myötä paikan päällä toimien on vahvistunut käsitys taistelun kulusta. Myös sotapäiväkirjojen ja melko ka avaan taustamateriaaliin tutustumisen kau a 4.10.1942 vallinneista olosuhteista, veteraanihaasta eluista saa-duista muisteluista, eri lähteistä ja monilta tahoilta saaduista vinkeistä sekä näkemyksistä ja ole amuksista on ollut hyötyä etsintää toteu aneille. On selvää, e ä Rukajärveltä Suvi -tukikohtaan venäläisten kaikkien ”kivien” kääntämisen myötä myös ns. sodanaikaisen Neuvostoarmeijan joukkojen absoluu sen totuuden osuus tapahtumien kulusta huoltouran pohjia ja linjoja hyödyntäen. Etsinnässä ja niiden osalta etsimämme luutnan n kohtalon maastossa mukana jalkaisin kohteeseen siirry äessä päätepisteestä alkaa vahvistua. Tämän johdosta ja siellä toimi aessa etsijät kantavat mukanaan lisätutkiminen mm. silloisen Neuvostoliiton sota- sievoisen määrän erilaisia työvälineitä, kuten useita arkistosta on paikallaan koskien erityises juuri isoja ja pieniä metallinilmaisimia, rautalapioita, aikaa ennen kyseistä Suven taistelua kuin taistelun etsintäpiikkejä, vesureita, repullisia eväitä ja jälkeiseltäkin ajalta. Tämä tarkoi aa esimerkiksi muita etsijöiden huoltamisessa tarvi avia erilaisia Neuvostoarmeijan 3./JR 132 toiminnan lähempää tarvikkeita (kei n, juotavaa, ve ä, paperia, laastaria, tarkastelua sikäläisten sotapäiväkirjojen osalta puukkoja, kanne ava etokone, GPS suun met, 3-5.10.1942 päivien tapahtumakirjauksia. Tässä kännykät, kartat, varavaa eet jne), joten tavallisen edellä siis taustaa Suven taistelussa 2./JR 52 IV:n painavin kantamuksin mäkisessä heässä sekä myös joukkueen johtajana taistelleen luutnan n (Kalle paikoin hyvin soisessa maastossa toimitaan. Juhana Ipa ) kohtalon ja sotapolun päätepisteen Matkapäivä 7.9.2018 viimeisen leposijan paikan selvi ämiseksi. Kokoontuminen Paltamossa n. klo 9.00 ja Etsintämatkan tiivistetty kertomus siirtyminen asuntoautolla rajalle Var uksen ja Syksyn 2018 etsinnän suunnittelun tekivät pääosin Lytan kau a Kostamukseen, jossa elintarvike ja varkautelainen eläkeläinen Antti Koskinen (kaatunut pol oainetäydennys. Matkaa jatke in Nokeusjoki luutnantti oli hänen enonsa), paltamolainen yrittäjä ohi aen (kenraali E.J. Raappanan kalastuspaikka) Ossi Laine (hänen isänsä oli jonkin aikaa ennen Kuollunkijärven (jossa olevassa saaressa näkyi yhä Suven taistelua em. luutnantin kanssa samassa sodan aikainen suomalaisen ”kalastuskomppanian” yksikössä (I / JR 31) Rukajärvellä. Etsintään mökki) sivuitse Tsirkka-Kemijoki yli äen ja sodan osallistui myös paikallinen rukajärveläinen eläke- aikaiseen Tsirkka-Kemijoen vanhan sillan raunioihin läinen Vasiliy Gulevich, joka on ollut mukana tutustuen. muutamilla aiemmilla etsintäkerroilla. Hänen Matkan varrella pide in ruoka- ja kahvitauko roolinsa ja etsijäkokemuksensa sekä etsijänä en sivulle metsän varteen poiketen. Poike inpa toimisen osaamisensa olivat ensiarvoisen tärkeitä matkalla Tiiksan kylän rai n kau a iksalaisten seikkoja ken ätyössä. Vasiliy tarjosi suomalaisille arkea havainnoiden. Rukajärvelle ja siellä Vasiliyn etsijöille paitsi etsintäapua ja -tukea, myös ko in saavu in n. Klo 19.05. Iltapala nau in kuljetuksen UAZ maastoautolla (”Klim Vorosilov”) Vasilyin kodissa ja sen jälkeen vielä ennen yöpuulle 37 Viestikapula 2018 menoa käy in läpi ja kerra in seuraavan päivän Ruokatauon jälkeen halusimme kartoi aa ohjelma sekä etsintäsuunnitelma. mahdollisen Suveen suomalaisten puolelta Riuskasta johtaneen huoltouran varren, tavoi eena katsoa Matkapäivä 8.9.2018 löytyisikö jälkiä, merkkiä tai muita vii eitä uran Herätys klo 7.00, jonka jälkeen aamutoimet, varrella lähellä purolinjaa ja Suven 4.10. klo 17:20 aamupuuro ja tee sekä eväät ja varusteet Vasiliyn käynnistyneen ko. taistelun viimeisen hyökkäyksen maastoautoon. Siirtyminen Suvi -tukikohdan tueksi maini uja patruunatäydennys- ja jsp-tel ojen maastoon ja pa koin metsäuraa myöten paikkoja. Tämän kartoituksen havaintona oli, e ä varusteiden kanssa luutnan n kaatumispaikan sotapäiväkirjamerkintöjen ja erityises 2./JR 52:n (peitepiirroksen x-kohta) maastoon n. 1,2km. Päivän taistelua myös klo 17.20 hyökkäyksessä johtaneen etsintäalue merka in ollen kooltaan n. 70mx70m kapteeni Kalevi Mykkäsen käsin kirjoi amaan peitepiirroksen kaatumispaikan jäädessä neliön kertomukseen tukeutuen ko. teltat eivät olisi sisään. Seuraavaksi merka in neliön sisältä kaikki voineet olla hyvin lähellä etulinjan hyökkäävia ne maastokohdat ja kuopat sekä maastopainaumat, joukkueita. Tätä toteamusta tukee yhtäältä jotka voisivat olla kaatuneen hautaamispaikka. Näitä maastossa etäisyyksien mi aaminen ja toisaalta em. neliön sisään jääviä kohteita merkkasimme n. kapteeni Mykkäsen kirjoitus taistelun kulusta, jossa 50 paikkaa, jotka tutki in tarkoin sekä kaive in hän mm. mainitsee II/JR 52 2..kompppanian (siis auki. Kaivauksien tuloksena esiin nousi runsaas myös IV joukkueen, Ipa , klo 17.30 luo suihku kivääri/pikakivääri ja konepistoolin patruunoita rintaan, haavoi ui/haavoi uneena kuolemaa sekä hylsyjä. Löydösten seassa oli myös suhteellisen tehneenä/kuollut) saaneen käskyn Mykkäseltä hyvin säilynyt venäläisen so laan vihreä emalimuki. itseltään klo 17.45 tehtävää sisäänmurtoyritystä Tavanomaisemmat löydökset olivat patruunoiden ja varten ja koskien e ä Ipa yrite ävä saada / niiden hylsyjen ohella erikokoiset kranaa nsirpaleet hakea pois maastopaikasta, siinä kuitenkaan (muutaman sadan gramman koosta aina useamman onnistuma a. Mykkänen kirjoi aa omakä ses kilon painoisiin). Toinen erikoisempi löydös oli kertomuksessaan ko. komppanian etäisyyksistä klo ensisiteen palanen. 15.10 purolinjalta alkaneen hyökkäyksen edenneen vasemmalla (1. ja 2. joukkuen eli Paananen ja Merka ujen paikkojen etsintää jatke in klo 16.30 Tampio) n. 100 metriä ja oikealla sivustalla (4. ja saakka, jonka jälkeen pa koi in varusteineen reilut 3. joukkue eli Ipa ja Rimpinen) n. 150 metriä. 1,2km Vasiliyn maastoautolle ja edelleen tukikohdan Hyökkäys oli kuitenkin pysähtynyt klo 16.00 ja huoltouran pohjaa myöten ajaen (n.4 km) pää elle komppania vede y sirpalerajan ulkopuolelle klo ja edelleen Rukajärvelle (n. 12 km). 16.10. Uusi tulivalmistelu alkoi klo 17.08 ja toinen Matkapäivä 9.9.2018 klo 17.20. Kapteeni Renvallin käsky (Mykkäselle) klo 18.45 irtaantua ja siirtyä Riuskan komentopaikan Herätys klo 7.00, aamutoimet kuten edellisenäkin korkeudelle. Irtautuminen alkoi klo 19.10 ja klo päivänä samoin kulku Rukajärveltä Suvi 19.50 oli komppania määrätyllä paikalla. (Riuskan -tukikohtaan. Edellisen etsinnän suunnitelmaa tasalla). tarkenne in 8.9.2018 illalla siten, e ä etsintäalue raja in maastossa seuraavaksi 40mx40m neliön Pohteita ko. Riuskasta Suveen johtaneen muotoiseksi huomioiden, e ä peitepiirroksen huoltouran varteen mahdollises sijoite ujen esi ämä kaatumispaikka jää pienemmän em. neliön patruunatäydennys- ja jsp-teltan paikasta. sisään. Tämän alueen etsi ävät kohteet merka in Kapteeni Mykkänen kirjoi aa omakä sessä kukin (30 kpl) kahdella valkoisella paperipalalla taistelukertomuksessaan määränneensä erotukseksi edellisen päivän merka uihin koh in. patruunakeskuksen ja jsp:n Suveen johtavan en Löydökset olivat kivääärin lukko, suomalainen ja varteen ja muu aisivat niitä sikäli kuin hyökkäys venäläinen käsikranaa , hurja määrä eri kokoisia edistyisi. kranaa n sirpaleita ja kivääri-/pikakivääri sekä kp- Pohteena juuri luutnan Ipa n etsintöjen patruunoita ja hylsyjä. Erikoisin löytö oli ALKO:n kannalta oleellista onkin mm. se, onko viinapullon korkki ja sirusina oleva pullo. Korkki oli Ipa a) itse luo suihku rintaan klo 17:30 kiinni pullonkulan kierteissä. sa uneena raahautunut em. jsp:lle vai b) onko Eräästä toisesta kohdasta löytyi venäläisen taistelukavereista joku tai jotkut taistelusta viinapullon isohkoina siruina säilyneet kappaleet. irroi autuen samoihin aikoihin tuoneet Ipa n jsp:lle? 38 Viestikapula 2018 Miten tulisi jälkikäteen arvioiden tulkita sellainen ja haudanneet ruumiin mahdollises jonnekin ris riitainen lanne, e ä kapteeni Mykkänen komentopaikan maastoon. Tätä kysymystä meidän kirjoi aa komppaniansa klo 17.45-18.30 yri äneen etsijöiden on määrä jatkossa selvi ää Venäjän sisukkaas kehi ää sisäänmurtoa ja saada luutnan sota-arkiston ko. Suven taistelussa olleen yksikön Ipa n ruumis pois, kuitenkaan onnistuma a. sotapäiväkirjoista. Hyökkäys tyrehtyi ja jatkui taistelu eri äin vilkkaana Etsintäpäivää jatke in suunnistamalla samana laukausten vaihtona. 4.10.1942 päivänä kaatuneen stm Frans Moilasen Pohde siis on tältäkin osin a) onko patruunakeskus (II/JR52 1.komppanian 1.joukkue) kaatumispaikalle. ja jsp voineet olla vielä tuohon aikaan (17.45-18.30) Tode in paikka ja tutki in hieman maastoa Suveen johtavan en varrella joko purolinjan etu- metallinilmaisimilla. tai takapuolella (huom! 150m ja 100m edennyt Paluu pa koiden maastoautolle ja edelleen hyökkäys puro-eli hyökkäyksen lähtölinjalta ja b) maastoautolla metsäuraa pitkin pää elle sekä miten sisäänmurtoyrityksen aikataulun (klo 17.45- saapuminen Rukajärvelle n. Klo 17.30. Rukajärvellä 18.30) ja kapteeni Mykkäsen kapteeni Renvallilta varusteiden huolto, ruokailu ja lepo sekä ”kylän” saaman irtautumiskäskyn (18.45) ja irtautumisen pinnassa jaloi elua ja kylän elämänmenoon alkamisen (19.10) sekä Riuskan korkeudella tutustumista. olemisen (19.50) kanssa sopii yksyhteen se, e ei luutnan Ipa a evakuoitu jsp:stä, jos hänen erään Matkapäivä 10.9.2018 tulkinnan mukaan esitetään sinne tuodun (pastori Mar I. Honkasen käsivarsille). Herätys ja aamutoimet sekä aamupala edellisten päivien tapaan. Maastoautolla Suvi -tukikohtaan Myös kysymyksiä herä ää se, e ä miksi saavuimme klo 9.15. Tämän etsintäpäivän kapteeni Mykkänen omakohtaisessa Suven tavoi eena oli kaivaa tarkemmin 8 eri edellisenä taistelukertomuksessa ei mainitse pastori Mar päivänä merki yä maastokohtaa peitepiirroksen Honkasta taistelua seuranneiden joukossa, kun mukaisen kaatumispaikan tuntumasta. Löydökset Mykkänen kirjoi aa omakä ses kuitenkin itse olivat aiempien päivien tapaan samankaltaisia olleensa Suveen johtavan en varressa luutnan sirpale- patruuna- ym. romua. Sen lisäksi esiin Ipa n ja vänrikki Tampion joukkueiden (Ipa 4. nousi venäläisen kevyen krh-hei men (55-60mm) joukkue ja Tampio 3. joukkue) välirajalla johtamassa räjähtämätön melko hyväkuntoinen kranaa n taistelua. Samoin paikalla olivat kapteeni Mykkäselle ammus. Kaivauksia teh in ruokataukoon saakka alistetut Rask. Krh./11/JR 10:stä, Krh.j./11/JR 10;stä, ilman ihmeempiä tavaanomaisuudesta poikkeavia Krh.j./1/JR52:sta, Krh.j./11/52:sta ja tykistöstä. löydöksiä. Pohdi avaa on myös kuinka nopeas taistelun Päivän toisena tavoi eena oli suunnistaa tuoksinassa patruunakeskus ja jsp vedetään (17.45- myös 4.10.1942 päivänä kaatuneen alik Hugo 18.30), Riuskaan läheltä Purolinjaa (hyökkäyksen Ikäheimon kaatumispaikalle n. 280 metriä Ipa n lähtötaso) tai vaikka taaempaakin toinen linja kaatumispaikasta. Paikka löyde in ja teh in (pääpuolustuslinjan ja Purolinjan väli n.400m), pintapuolinen tarkastelu metallinilmaisimilla. kun irtautumiskäsky tulo klo 18.45, irtautuminen Toisena tavoi eena oli todeta venäläisten Suveen alkoi klo 19.10 ja Riuskan taso oli saavute u klo tekemien linnoitusten määrä, koko ja kunto. 19.50. Hevospelilläkin patruunakeskuksen ja Tode in (mahdollises venäläisten toimesta) ko. jsp:n siirtämisessä lienee rii äväs kuormaa ja kohdealueella tehdyn joskus kaivauksia. painoa vietäväksi Riuskaan (Purolinjalta mitaten Riuskaan yli 400m). Jos kerran luutnan Ipa Ken ätyöt lopete in n. 15.30 ja suunniste in oltaisiin erään tulkinnan mukaan tuotu jsp:lle /olisi jalkaisin varusteinemme Vasiliyn maastoautolle ja irtautumiskäskyn aikoihin vaikka kuolleena jsp:llä, edelleen metsäaauto en pohjaa UAZ:lla seuraillen miksi häntä kuollu a ei evakuoitu jsp:n mukana. pää elle ja Rukajärvelle. Vasiliyn asunnolla Ipa oli ainut Suven taistelussa 2./JR 52:n kaatunut varusteiden huolto, ruokailu ja sauna sekä ja upseeri. matkarapor n alustava valmistelu ja kohteesta ote ujen valokuvien ja videoklippien läpikäyminen. Pohdi avaa onkin, olisiko venäläiset vieneet Saunan jälkeen käppäilimme hieman Rukajärven rintaan kuole avas haavoi uneen /si emmin kylänrai lla ja pistäydyimme erään suomea kuolleen /kaatuneen luutnan n taistelujen tauo ua au avas puhuvan henkilön luona, saaden iltakahvit oman yksikkönsä 3./JR 132 komentopaikkaan 39 Viestikapula 2018 kyläpaikassa. Vasiliyn luona kertasimme tämän kertaisen etsinnän tulokset ja keskustelimme mahdollisuudesta, jonka mukaan Vasiliy voisi alustavas o aa selkoa Suvessa taistelleen Neuvostoliiton armeijan yksikön (3./JR132) sotapäiväkirjoja ja mahdollisia muita ko. taisteluun lii yviä dokumen eja tutki avaksi. Tältä osin keskiöön noussee mahdollisuus / epäilys, e ä luutnan Ipa on voitu viedä ehkäpä haavoitu uaan ja henkitoreissaan ko. venäläisten joukkojen komentopaikkaan (koska oli upseeri ja pääsi hyökkäyksessä lähelle tukikohtaa /läpimurtoa), jonne si en menehtyi. Venäläisten oletetaan haudanneen suomalaisen nuoren kaatuneen luutnan n, mu a minne, se odo aa vastausta ja selvinnee toivo avas venäläisten sotapäiväkirjoista. Paluupäivä 11.9.2018 Koh Suomea star asimme klo 10:12 sitä ennen nau uamme runsaan ja mai avan aamupalan. Paluumatkalla poikkesimme Lietmajärvelle toteamaan paikkakunnan arkea. Kävimme myös ostoksilla torin vierellä sijaitsevassa suurehkossa makasiinissa. Market -tyyppisen kaupan valikoimaa pidimme runsaana ja monipuolisena sekä hintatasoa meidän lähtökohdistamme edullisena. Tuliaisostosten ja eväsostosten jälkeen matka jatkui koh Suomea. Evästauon pidimme en sivussa olleella metsä ellä samassa paikassa kuin menomatkallakin. Seuraava pysähdys oli si en Kostamus, jossa piipahdimme suuressa ostoskeskuksessa ja sen Spar- elintarvikekaupassa. Matka jatkui rajalle päin ja Frega kahvilassa nau mme päiväkahvit, jonka jälkeen suuntasimme koh Ly an ja Var uksen raja-asemia. Paltamoon saavuimme Ossin ko in n. klo 19:00 ja ruokailun jälkeen ajoin henkilöautollani Varkauteen, jonne saavuin n.klo 22:15. Tämän kertaista etsintämatkaamme pidimme Ossin kanssa hyvänä ja siinä mielessä onnistuneena, e ä saimme sekä uusia näkökulmia etsintätyömme jatkolle e ä vahvistuksia käsityksillemme ko. päivän taistelujen kulusta ja sitä edel- tävän lauantai 3.10.1942 päivän eräistä ehkäpä ratkaisevistakin seikoista. Myös henkilökohtaisella tasolla yhteydenpito ja yhdessä toimiminen venäläisen etsijäkumppanimme kanssa edelly ää toimiakseen henkilökohtaisia kontakteja. 40 Viestikapula 2018

Kuhmon Reserviläiset ry 60 vuo a

Teks ja kuvat:Heikki Pitäjämäki

Kuhmon Reserviläiset ry:n 60-vuo stapahtumaa viete in Keltaisessa talossa su 09. 07. 2017 klo 12.00 alkaen. Tilai- suudessa puhui Liiton varapu- heenjohtaja Osmo Suominen. Reserviläispiirin terveiset toi puheenjohtaja Kari Kinnunen. Tilaisuudessa Kainuun tykistö- rykmen ä edus majuri Harry Herranen ja Rajavar olaitosta kapteeni Jouko Kinnunen.

Tilaisuudessa palki in ak ivisia toimijoita mm. kuvassa vasem- malta: Pulkkinen Aarre, Sorjo- nen Pen , Malinen Lahja, Mik- konen Hilja, Suominen Osmo, Huotari Ma , Heikkinen Mika, Ke unen Heino, Mononen Rei- no, Tervamäki Aimo, Tigerstedt Rabbe, Sorjonen Veijo, Pulkki- nen Jussi, Piirainen Lauri ja Käh- könen Pauli. Tapahtumaa juhlis vat Kuhmon mieslaulajat ja Kuhmon puhalli- norkesteri. Tapahtumaan Reserviläisliiton terveiset toi varapuheenjohtaja Osmo Suominen, oikealla Kuh- mon Reseviläisten puheenjoh- taja Heikki Pitäjämäki.

41 Viestikapula 2018

Reservipiirien kevätkokoukset Teks : Terho Pelli Kuva: Ari Häkälä

Kainuun reservipiirien kevät- kokoukset pide in 22.3. Ka- jaanissa. Vahvis mme vuoden 2017 toimintakertomukset ja lit.

Prosen ammunnassa Kainuun Reserviupseeripiiri oli liiton pa- ras. Kainuussa parhaat olivat Suomussalmen Reserviupsee- rit ja Sotkamon Reserviläiset. Reserviupseeriliiton toiminta- kilpailussa Puolangan Reser- viupseerit olivat C-sarjassa 4. ja Paltamon Reserviupseerit D-sarjassa 5.

Reservipiirien kevätkokouksessa palkitut yhteiskuvassa.

Kainuun piirin parhaat kokonaistoiminnassa olivat Puolangan Reserviupseerit ja Paltamon Reserviläi- Osallistuimme ak ivises Suomi 100 – vuo a ta- set. pahtumiin huomioiden mm. So emme veteraaneja monin eritavoin. Kainuun reserviläis Cupin voi Jaakko Sand Suo- mussalmen Reserviläisistä. Kuntokor n käy äjien Heikki Pitäjämäelle myönne in Maanpuolustusmi- kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi Kajaanin tali miekkojen kera ja Mar Minkkiselle Reserviup- Reserviupseerien Mar Savolaista ja Kuhmon Re- seeriliiton kultainen ansiomitali soljen kera. serviläisten Jouko Räsästä.

Vuoden reserviupseeriksi vali in Mauno Heikkinen Kainuun Reserviupseeripiirin puheenjohtajana toimi Suomussalmen Reserviupseereista ja Jaakko Sand kapt. Mar Minkkinen ja Kainuun Reserviläispiirin Suomussalmen Reserviläisistä. ylivääp. Kari Kinnunen. Molempien piirien toimin- Itsenäisyyspäivänä jae in ensimmäiset Kainuun nanjohtajana toimi kapt. Terho Pelli. vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansioris t mm. piirien kunniapuheenjohtajille Veijo Kesäläiselle ja Seppo Tuhkaselle.

42 Viestikapula 2018

Paltamon Reserviläisten toimintaa

Teks : Ossi Laine Kuvat: Ari Häkälä, Petri Väisänen

Paltamon Reservilästen pitkäaikainen ak ivijäsen Mar Siira täy 70 vuo a. Hän tuli mukaan re- serviläistoimintaan lii ymällä silloiseen Paltamon Reservialiupseeri -yhdistykseen pian asepalveluk- sen jälkeen. 50-vuo sen jäsenyyden aikana hän on toiminut mm. johtokunnanjäsenenä, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Yhdistyksen kevätkokouksessa hänelle luovute in yhdistyksen standaari.

Ammunta eri muodoissa on suosituin reserviläistoi- minnan muoto. Yhdistyksen jäsenet voivat pitää yllä ampumataitoaan omilla ja yhdistyksen aseilla Kon omäen ampumaradalla. Ampumaharrastuksen aloi avilla on mahdollisuuus ampuma-asekoulu aji- en johdolla perehtyä ammuntaan ja aseisiin turvalli- ses . Omia aseita ei väl amä ä tarvita ollenkaan.

43 Viestikapula 2018

Ensimmäiset koko liiton ka avat ampumataitopäivät järjeste in 2008. Ampimataitopäivän tarkoituksena on antaa mahdollisuus tutustua reserviläisten am- muntoihin. Yhdistyksen ampumataitopäivä toteutet- in Kon omäen ampumaradalla. Samassa yhteydessä perinteises ammutaan yhdis- tyksen jäsenten välinen ampumakilpailu ”Paltakup- pi”. Ammunta suoritetaan so laskiväärillä, reser- viläiskiväärillä ja pistoolilla. Yhteistulos lasketaan kasan halkaisijan perusteella. Kiertopalkinnon sai haltuunsa vuodeksi jälleen kerran ak ivinen am- munnanharrastaja Kari An kainen.

Kainuun Reserviläispiirin kokonaistoimintakilpailus- sa vuoden 2017 osalta Paltamon Reserviläiset oli paras yhdistys. Reserviläispiirin kevätkokouksessa 22.3 2018 kiertopalkinto luovute in yhdistyksen puheenjohtajalle.

Itsenäisyyspäivän kunniakäyn- ja seppeidenlasku sankari- haudalla.

44 Viestikapula 2018

UUTUUSTEOS TALVISODASTA DOLININ HIIHTOPRIKAATI Kuoleman kuriiri Kuhmossa

Kuhmon ankarat mo taistelut ovat jääneet ajan - saatavana myös sähköisenä E-kirjana saatossa pahas Suomussalmen taistelujen varjoon, - perustuu tositapahtumiin 1939-1940 vaikka suomalaistappiot Kuhmossa olivat kaksin- - sisältää piirroskar oja ja paljon valokuvia kertaiset. Neuvostojoukkojen ylivoima oli täysin - laaja sisällyslue elo ja lähdeaineisto musertava. Näy jo siltä, e ä punalippu liehuu pian - tekijä MKT, etokirjailija Väinö Mononen Kainuun yllä. Mu a toisin kävi. Puna-armeija oli sit- - kustantaja Books on Demand 2018 tenkin pysäyte y. Evers Hjalmar Siilasvuon komentama 9. Divisioona sai rivinsä kuntoon ja ase ui vastarintaan. Divisioo- na pysäy ja sitoi hyökkäävät vihollisjoukot tulorei- lleen. Kun Puna-armeijan varsinainen liikennöin pääteillä vaikeutui ja lopulta kokonaan pysähtyi, pyrkivät neu- vostojoukot sinnikkääs eteenpäin myös eurien ulkopuolella tuomalla hiihtojoukkoja avuksi omille joukoilleen. Suomalaisille niistä tutuksi tuli yksi ja pelä y osasto - Dolinin hiihtoprikaa . Sen seurauk- sena alkoi tapahtumasarja, joka hakee vertaistaan talvisodassa. Teos sisältää useita miesten kertomuksia, erilaisia - lastoja ja sotapäiväkirjao eita, väri- ja SA-kuvia sekä värillisiä piirroskar oja kuten myös laajan sisällys- ja lähdelue elon.

MKT, etokirjailija Väinö Mononen puh 050 3495493 [email protected] Lisä etoja: www.sotatutkija.jimdo.com - kovakan sena 440 sivua - ISBN 978-952-80-0107-2 - laukset: bod.fi /verkkokauppa

45 Viestikapula 2018 Kainuun Reservipiirien yhteys edot

Kainuun Reserviupseeripiiri ry Kainuun Reserviläispiiri ry Piirin pj. Risto Haverinen Piirin pj. Kari Kinnunen Kauppakatu 15, 87100 Kajaani Viertokatu 32 87150 Kajaani p.0440 285231 050 5762333 risto.haverinen (at) suomi24.fi [email protected]

Toiminnanjohtaja Terho Pelli Piirin 1. varapj. Ossi Laine Koski e 4 A 2 89400 Hyrynsalmi Jänönpolku 4 88300 Paltamo P. 044 3522923 0400932403 terho.pelli (at) vies .net [email protected]

Taloudenhoitaja: Mar Minkkinen Piirin 2. varapj. Mika Kilpeläinen Peiponpolku 18 L 87400 Kajaani 044 7502111 040 9618180 Akkoniemen e 36 B 10 88600 Sotkamo mar .minkkinen (at) gmail.com mika.kilpelainen@sotkamo.fi Hyrynsalmen Reserviupseerikerho ry pj. Juhani Kemppainen Toiminnanjohtaja Terho Pelli Koski e 4 A 2 89400 Hyrynsalmi Kaarto e 4 A, 89400 Hyrynsalmi 044 3522923 p. 0400512187 juhani.kemppainen (at) tutka.net terho.pelli@vies .net

Siht. Hannu Karjalainen Taloudenhoitaja Seppo Tuhkanen Poromiehen e 13 89400 Ahosenrannan e 48c 87850 Paltaniemi Hyrynsalmi p. 0400 681514 p. 741164 seppo.tuhkanen@ne .fi hannu.karjalainen (at) pp.inet.fi Hyrynsalmen Reserviläiset ry Pj. Juha Keränen Kajaanin Reserviupseerikerho ry Hyryn e 16 89400 Hyrynsalmi Pj. Risto Haverinen 050 3420735 Kauppakatu 15, 87100 Kajaani keranen.j@suomi24.fi p.0440 285231 risto.haverinen (at) suomi24.fi siht. Jukka Pajala Hyryn e 29 89400 Hyrynsalmi Kuhmon Reserviupseerikerho ry 0500 675599 Pj. Jussi Pulkkinen jukka.pajala@ lip.inet.fi 88900 Kuhmo p. 044 2581380 Kajaanin Reserviläiset ry jussipulkkinen52 (at) gmail.com Pj.Teemu Niva Soidinkuja 3 C 21 87500 Kajaani Siht. Tero Suihko p.0404157679 88900 Kuhmo [email protected].fi tero.suihko (at) kuhmo.eu Kari Kinnunen Paltamon Reserviupseerikerho ry p 050 5762333 Pj. Timo Toivonen [email protected] Likolahden e 11 46 Viestikapula 2018

88300 Paltamo Kuhmon Reserviläiset ry p.044 5748560 t. 040 7377886 Pj. Heikki Pitäjämäki 0400176514 ts.toivonen (at) gmail.com Kappelikuja 8 88900 Kuhmo Siht. Esko Härkönen [email protected] Uvan e 45 88300 Paltamo Paltamon Reserviläiset ry p. 044 2573037 Pj. Ossi Laine esko.harkonen (at) paltamo.net Jänönpolku 4, 88300 Paltamo 0400 932403 Puolangan Reserviupseerikerho ry [email protected] Pj. Harri Peltola Suolijärven e 83D 89330 Suolijärvi Siht. Auvo Huovinen p 0400 214930 Kelokuja 1 B as 6 88300 Paltamo harri.peltola (at) puolanka.net p 044 2544199 [email protected] Siht. Juhani Palola Variksenmarja e 2 Puolangan Reserviläiset ry 89200 Puolanka Pj. Heikki Ohtamaa p. 0400 383229 Kanerva e 21 F 21 87500 Kajaani juhani.palola (at) pp.inet.fi p.050 5920697 heikki.ohtamaa@elisanet.fi Ris järven Reserviupseerit ry Pj. Hannu Liljeblad Siht. Heikki Väisänen hanski0440 (at) gmail.com Hilla e 14 89200 Puolanka 040 5739029 Siht. Eero Pyykkönen [email protected].fi Kynnään e 1, 88400 Ris järvi Ris järven Reserviläiset ry p. 0400 174800 Pj. Hannu Keränen eero.pyykkonen (at) vies .net p. 044 5605578 Karhulankylän e 2a 88400 Ris järvi Sotkamon Reserviupseerikerho ry [email protected] Pj. Jari Koivusalo Saari e 8 Ruh nansalmen Reserviläiset ry 88600 Sotkamo Pj. Hannu Kinnunen p. 040 596 3250 p. 01027 23766 jari.koivusalo (at) holidayclub.fi Kylän e 8 89920 Ruh nansalmi hannu.kinnunen@osao.fi Suomussalmen Reserviupseerit ry Pj. Mauno Heikkinen Sotkamon Reserviläiset ry Halsi e 6 89600 Pj. Mika Kilpeläinen p. 0400 388024 044 7502111 mauno.heikkinen (at) rau a.fi Akkoniemen e 36 B 10 88600 Sotkamo mika.kilpelainen@sotkamo.fi Siht. Reino Korvuo reino.korvuo (at) gmail.com Varapj. Kalevi Valtanen 044 5086989 [email protected]

Suomussalmen Reserviläiset ry Pj. Risto Ma Pyykkönen sakaranma @gmail.com 0400163930 47 Viestikapula 2018

Siht. Sami Juntunen Toimintakalenteri 2018 [email protected]

Vuolijoen Reserviläiset ry Pj. Heikki Tuura Loppuvuoden toimintaa: 040 5523527 Jauhajan e 1 88200 Otanmäki

[email protected] 14-16.9 Syysjotos, Hä lä, Etelä-Häme

23.9 Maanpuolustusjuhla, Kajaani Hallan jääkäreitä Itäinen etappi 100 vuo a 25.10. Reservipiirien syyskokoukset, Kajaani

Marrask. Ilma-ase, Sotkamo

18-19.11 RES-liiton Syyskokous, Hämeenlinna

5.12. Ylennys- ja palkitsemis laisuus, Oulu

6.12. Itsenäisyyspäivän juhlat ja seppeleenlasku lai suudet

Joulukuu Joulutulet

24.12 Kunniavar ot

MPK:N KURSSEJA

PVMoodle jatkokurssi, Kajaani 13.10.2018 - 14.10.2018 Koulu ajakoulutus KAJAANI Historiateos (18 ar kkelia, 192 sivua, 165 kuvaa) on kun- 20.10.2018 - 21.10.2018 nianosoitus jääkäriliikkeelle ja erityises Kainuun kansan itsenäisyystahdolle. Protokollakurssi KAJAANI Kirja kertoo Kainuun osuudesta jääkäriliikkeessä ja Kai- nuun läpi kulkeneesta etappi estä ja kainuulaisista jääkä- 27.10.2018 reistä. Alkusammutuskurssi Kirjoi ajina mm. puolustusministeri Jussi Niinistö, kirjaili- KAJAANI ja Raija-Liisa Kianto, kenraalit Ilkka Halonen ja Asko Kilpi- nen, professori Reijo Heikkinen, tohtorit Juhani Lassila ja 3.11.2018 Vesa Mää ä.

48 Viestikapula 2018

TULE MUKAAN RESERVILÄISTOIMINTAAN

Suomen Reserviupseerilii o (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehi ävä yhteistoimintajärjestö, joka vaiku aa maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja tukee valtakunnan turvallisuu a. RUL:n tehtävänä on ylläpitää reserviupseerien so laallisia etoja, johtajakykyä ja valmiuksia sekä toimia reserviupseeriker- hojen ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä. RUL on puoluepolii ses sitoutumaton. Liiton keskeisiä toimintamuotoja ovat mm. koulutus, urheilu- ja liikuntatoiminta, sekä järjestö-, aa eelli- nen- ja perinnetoiminta. Urheilu- ja liikuntatoiminnassa korostuvat so lastaitoja kehi ävät maastojotokset ja -harjoitukset sekä ammunta ja suunnistus. RUL:n jäsenyys tuo selkeitä etuja, mm. Reserviläinen -lehden, piirilehden, vakuutus-, laina- ja pol oneste-etuja. LIITY JÄSENEKSI osoi eessa h ps://maanpuolustusrekisteri.fi /rul/JasenyysIlmo.aspx

Maanpuolustusjärjestöistä suurin on vuonna 1955 peruste u Reserviläislii o ry, jonka organisaa oon kuu- luu 18 maakunnallista piiriä ja yli 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37.000. Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehi ää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. ken äkelpoisuu a. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa. Jäsenyyden myötä voi osallistua vapaas oman yhdistyksen, piirin ja liiton järjestämään toimintaan. Jäsenmaksuun kuuluu myös Reserviläinen-lehden vuosikerta (8 nroa), oman piirin piirilehden vuosikerta sekä erilaisia jäsenetuja ja alennuksia. LIITY JÄSENEKSI osoi eessa h ps://maanpuolustusrekisteri.fi /res/Jasenyys.aspx

49