Oblogka Kyltyrnai Gizn Finlandii.Indd
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
M. Kazakova, A. Nazarova SUOMALAISTEN KULTTUURIELÄMÄ Tekstejä ja harjoituksia suomen kielen keskustelutunteja varten Venäjän federaation opetusministeriö Petroskoin valtionyliopisto M. Kazakova, A. Nazarova SUOMALAISTEN KULTTUURIELÄMÄ Tekstejä ja harjoituksia suomen kielen keskustelutunteja varten Petroskoi 2015 УДК 811.511.111 ББК 81.661.1 К14 Издается в рамках реализации комплекса мероприятий Программы стратегического развития ПетрГУ на 2012—2016 гг. Рецензенты: В. Пёнтюнен, магистр философии, преподаватель финского языка, иностранный лектор ПетрГУ; Е. А. Тихонович, старший преподаватель кафедры прибалтийско-финской филологии К14 Культурная жизнь Финляндии : Тексты и упражнения по разговорной практике финского языка : учебное пособие для студ. филол. ф-та / авт.-сост. : М. В. Казакова, А. Н. На- зарова. – Петрозаводск : Издательство ПетрГУ, 2015. – 43 с. ISBN 978-5-8021-2413-0 Учебное пособие предназначено для студентов III курса филологи- ческого факультета. Пособие содержит тексты по темам, изучаемым на данном курсе, а также лексику, диалоги и задания, которые способ- ствуют пополнению словарного запаса и развитию навыков устной речи. Учебное пособие предназначено для аудиторной и самостоятель- ной работы. УДК 811.511.111 ББК 81.661.1 © Казакова М. В., Назарова А. Н., авт.-сост., 2015 © Петрозаводский государственный ISBN 978-5-8021-2413-0 университет, 2015 От авторов-составителей Данное учебное пособие состоит из двух частей и предназначено для студентов III курса филологического факультета ПетрГУ, изучаю- щих финский язык в качестве основного языка. Пособие является основным на занятиях по разговорной практике финского языка, те- матически связанных со страной изучаемого языка, т. е. с Финлян- дией. В учебном пособии представлены лексика, тексты, диалоги и разнообразные задания на темы, предусмотренные программой курса и способствующие пополнению словарного запаса студентов и развитию навыков разговорной речи. Пособие содержит разделы, связанные с историей, культурой и тра- дициями Финляндии. В начале каждого раздела дается лексика для заучивания, которая в дальнейшем прорабатывается при изучении темы – в диалогах, текстах, заданиях. Разнообразные задания пред- назначены для закрепления изученного материала с использованием монологичной и диалогичной речи. В конце каждого раздела учебно- го пособия предусмотрено семинарское занятие, которое предостав- ляет студентам возможность самостоятельно расширить свои знания и выступить перед аудиторией с небольшим докладом или презента- цией по определенной теме. Подготовка докладов и презентаций раз- вивает у студентов умение заранее продумывать свою речь и высту- пать перед публикой. При составлении текстов данного учебного пособия были исполь- зованы периодические издания, справочная и учебная литература, Интернет-ресурсы. Ссылки на все используемые в данном учебном пособии тексты можно найти в конце пособия (список литературы и Интернет-ресурсы). 3 SUOMALAINEN MUSIIKKI Sanastoa Kansanmusiikki (folkmusiikki), iskelmämusiikki, taidemusiikki, kama- rimusiikki, kirkkomusiikki, urkumusiikki, laulumusiikki, soitinmusiikki, musiikkilaji, vaikuttaa, vaikute, ominaispiirre, erikoisuus, laulu (biisi), laulaja, laulaa, iskelmä, (musiikki)kappale, sävelmä, sävellys, laulelma, yhtye (bändi), sooloura, albumi, hittialbumi, äänite, laulaa playbackinä, playback-menetelmä, peruuttaa konsertti, lastenlaulu, renkutus, CD-levy, levyttää, saavuttaa suosiota, saavuttaa menestystä, maailmanmarkkinat, kiertue, olla kiertueella, esittää, esiintyä, esiintyjä, säveltää, säveltäjä, kuun- nella, soida taustalla, soitin, instrumentti, lyömäsoitin, kosketinsoitin, jousisoitin, puhallinsoitin, kielisoitin, huuliharppu, viulu, haitari, harppu, hanuri, piano, flyygeli, rummut, huilu, urut, torvi, tuohitorvi, lautaset, kansanomainen, pelimanni, kapellimestari, muusikko, musiikki-innostus, luoda, nuotti, soittaa nuoteista, sävellyspalkinto, sinfonia. TEHTÄVÄ 1: Lue 2 haastattelua. Laadi jonkun tunnetun laula- jan haastattelu. 1. Palefacen haastattelu – Karri, olet tehnyt urasi aikana monenlaista, muun muassa suo- mentanut kirjoja ja toimit radiojuontajana. Mutta miten sinusta tuli rap-artisti? Mä innostuin hiphopista joskus ala-asteiässä, kauan ennen suomi- räppiä. Riimien kirjoittelu oli meille pienen porukan harrastelua ja haus- kanpitoa. Kenelläkään ei ollut aavistustakaan, että tästä voisi tulla jonain päivänä suosittua listamusiikkia, puhumattakaan ammatista. Siihen aikaan räpättiin englanniksi, koska kaikki räppi oli amerikkalaista. Olin ollut pik- kupoikana englanninkielisessä leikkikoulussa, mistä kiinnostus kieltä koh- taan osittain tuli. Harrastus oli pienimuotoista aina 2000-luvun alkuun asti. – Olet taitava sanoitusten kirjoittaja. Mistä saat aiheet biiseihisi? Kaikkialta ympäriltäni: Helsingin kaduilta ja joukkoliikenteestä, inter- netistä, kirjallisuudesta ja dokumenttielokuvista, omasta arjesta. Sanava- rasto ja yleistieto on mulle tärkeä työkalu, joten luen paljon. Räppärin ja runoilijan pitää pitää ennen kaikkea silmät ja korvat auki! Riimejä työstän päässäni kellon ympäri. Kirjoitan niitä joka paikkaan, lehtiöihin ja kän- nykän tekstiviestimuistiin. 4 – Monet tekstisi ovat yhteiskuntakriittisiä. Mikä Suomessa on pah- iten pielessä? Suomi on moniin muihin maihin verrattuna kuin paratiisi: turvallinen ja kehittynyt maa, jossa ei ole esimerkiksi vakavia luonnonkatastrofeja. Toisaalta Suomi on myös läpeensä rasistinen kulttuuri, jossa alkoholi tappaa 3500 ihmistä vuodessa. Täällä masennus on kansantauti ja meitä ympäröivä Itämeri yksi maailman saastuneimpia vesistöjä. (Eloranta N., Lehtosaari H., Kipinä 1–2, Finn Lectura, s. 111). 2. Jarkko Martikaisen haastattelu. Jarkko Martikainen on omaperäinen laulaja ja lauluntekijä, kir- jailija ja radiojuontaja. Jarkko Martikainen kuuluu Suomen lahjakkaimpiin lauluntekijöihin. Martikaisen ovelat sanoitukset ja musta huumori ovat epäsuomalainen yhdistelmä. Martikaisen lauluja ovat levyttäneet myös muut nimekkäät artistit, kuten Vesa-Matti Loiri. Viimeisimmän levysi nimi on Koirien taivas. Mikä se on? – Se on monenlaisia asioita. Eräs ystäväni kertoi, että hän oli ymmär- tänyt, että hän on onnellinen. Hän oli tuolloin mökillä soutelemassa yksi- nään. Se hetki teki hänet onnelliseksi. Jonkun toisen tapa olla onnelli- nen ei kuitenkaan ole sama jollekin toiselle. Jokaisen täytyy löytää oma koiran taivas, ja joka päivä uudelleen. Työskentelet vapaana taiteilijana. Millaista on taiteilijan arki? – Taiteilijan arki muistuttaa yrittäjän arkea. Ei ole olemassa selkeää turvaverkkoa. Välillä joudun tekemään monia asioita yhtä aikaa. Taiteili- jan elämä ei ole pelkkää laulujen tekemistä. Taiteilijan täytyy olla ahkera. Jos aikoo vain juhlia usein, saattaa taiteilijaelämä ja varsinkin rahat loppua hyvin äkkiä. Olen tyytyväinen siihen, että minulla on keikkoja ja työtilaisuuksia. Voin suositella taiteilijaelämää kaikille. Turvaa ja sään- nönmukaisuutta tämä ei kuitenkaan tarjoa. Vapautta sen sijaan on. – Joskus mietin, että tavallinen kuukausipalkka olisi mukava asia ja turva. Muuten en ole kaivannut tavanomaista säännöllisyyttä tai turvaa. Minä en ole uhrannut koko elämääni sille, että saisin säännöllisen elämän. Ymmärrän kuitenkin hyvin heitä, joiden täytyy tehdä säännöllisiä töitä ja maksaa velkojaan. Kannattaa kuitenkin miettiä joskus edes hetkisen sitä, mikä elämässä on tärkeää. Joskus on hyvä pohtia, mitä haluaisit tehdä. Ja kaikkein tärkein asia on muistaa olla onnellinen. 5 Onko työskentelyssäsi selkeä rytmi? Teetkö töitä järjestelmälli- sesti? – Ei minulla kovin säännöllistä kalenteria ole. Melkein jokainen päivä on minulle jonkinlainen työpäivä, myös ne päivät, jolloin en varsinaisesti tee työtä. Silloin työskentelee alitajunta. Suurin osa musiikista ja sanoi- tuksista syntyy sentään nykyisin päivisin. En herää keskellä yöllä ja ryhdy kirjoittamaan ylös mielikuviani. Olet kirjoittanut myös muille artisteille. Miten se poikkeaa siitä, kun kirjoitat itsellesi? – Kirjoitin ensimmäiset tilaustyöni Timo Rautiaiselle. Sen jälkeen olen tehnyt kappaleita Freemanille ja Vesa-Matti Loirille. En ole aina ollut niin kovin innostunut tilaustöistä. Loirille oli kuitenkin mahtava kir- joittaa. Toiselle kirjoittaminen on vaikea laji. Lauluja tehdään paljon, osa on pelkkää kulutustavaraa. Minulle tulee sellaisesta joskus mieleen, että onko tämä ajanhukkaa kaikille osapuolille. Olen periaatteen mies. Haluan kirjoittaa lauluja, jotka jäävät elämään. Otatko kantaa asioihin lauluissasi? – Kirjoitan aiheista, jotka tuntuvat tärkeiltä. Onhan joissakin laului- ssani jopa poliittista otetta. Monet lauluni ovat päätyneet julistaviksi, vaikka olen alun perin tehnyt ne ohjeiksi ainoastaan itselleni. Mitä uutta haluaisit vielä tehdä? – Unelmani on kirjoittaa laulu, joka elää sata vuotta. Eiköhän se ole jokaisen lauluntekijän toive. Sellainen laulu, joka eläisi niin pitkään, että edes tekijää ei välttämättä enää muisteta. Sellainen laulu on niin voi- makas, että ei sillä ole merkitystä, kuka sen teki. Se on vain olemassa. (http://selkosanomat.fi/teema/taiteilijan-turva-on-heikko/) TEHTÄVÄ 2: Yllä mainittujen haastattelujen pohjalta laadi pie- net kertomukset: 1. Miten luodaan biisejä? 2. Miten luova työ eroaa tavallisesta jokapäiväisestä työstä? 3. Miten tullaan laulajaksi? TEHTÄVÄ 3: Oletko samaa mieltä, että 1. Räppärin ja runoilijan pitää pitää ennen kaikkea silmät ja korvat auki. 2. Suomi on moniin muihin maihin verrattuna kuin paratiisi: turval- linen ja kehittynyt maa. 6 3. Täällä (Suomessa) masennus on kansantauti ja suomalaisia ympä- röivä Itämeri yksi maailman saastuneimpia