DOCSLIB.ORG

Maalaismaiseman Arvoista Uuden Kaupunkimaiseman Piirteiksi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maalaismaiseman Arvoista Uuden Kaupunkimaiseman Piirteiksi Sibbesborgin uusi kaupunki MAALAISMAISEMAN ARVOISTA UUDEN KAUPUNKIMAISEMAN PIIRTEIKSI Diplomityö | Daniela Rosqvist | Aalto-yliopisto | Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma | 2014 ABSTRACT The municipality of Sipoo is current- The seven methods are adapted in the Author: Daniela Rosqvist ly making an urban master plan for the second part of the thesis, where the fun- small town of Söderkulla, situated east of ctional, cultural- historical and landscape Title of thesis: The new town of Sibbesborg. Helsinki beside Sipoonlahti bay. The area, features of the planning area are mapped, Converting values of agricultural landscape to named Sibbesborg during the planning and the cultural-historical and landscape features of townscape. process, has 5,000 inhabitants at present. values of the area in question are deter- Department: Department of Architecture The plan is for 70,000 people to live in the mined. Finally, the draft for the Sibbes- area by 2065. borg urban master plan is evaluated from Professorship: Landscape Planning and The municipality has consciously ai- the viewpoints of the recognized values. Management med to utilize the cultural-historical and Suggestions for improvement to the mas- landscape values of the area, in order to ter plan are made and recommendations Code of professorship: MA-94 create a pleasant urban environment. The given. cultural-historical and landscape values are The solutions made in the draft for Thesis supervisor: Prof. Maija Rautamäki of great importance in the formation of the Sibbesborg urban master plan ackno- both the collective and personal identities wledge the cultural-historical and land- Thesis advisor: Landscape architect Kaisa Yli- of people. The originality, orientability scape values well. The Sipoon joki river Jama and functionality of a city can be enhan- valley is left unbuilt, as are most parts of ced by taking advantage of the landscape the unbroken forest areas, rich of valuab- Presentation boards (pcs): 1 setting. Conserving historical traces ma- le habitats. On a more detailed level, some Models (pcs): 0 kes it possible to showcase the different problematic spots are found, mainly linked phases, changes and developments that to not paying enough attention to building Year: 2014 have occurred throughout a city’s his- heritage. However, minor changes in the tory. This in turn makes the city more urban master plan can easily solve these Number of pages (report + annexes): 89 + 37 comprehensible. conflicts. This thesis addresses the subject of In the thesis it is suggested that the Language: Finnish identifying and integrating cultural-histo- present practice of identifying cultural-his- rical and landscape values in city planning. torical and landscape values should be re- Key words: landscape value, cultural-historical The subject is addressed through the ur- vised. Instead of paying attention only to value, landscape analysis, cultural-historical ban master plan draft for Sibbesborg. particularly valuable elements and areas analysis, urban master plan, assessment of urban The thesis is divided into two parts. and their protection from changes, atten- master plan, Sipoo, Sibbesborg, Söderkulla The first part concerns the role of cultu- tion should be paid to the surrounding as ral-historical and landscape values in city a whole and emphasis made to conjoin old planning. The significance of these values and new elements. Mapping and evaluation in city planning is discussed, along with should be done side by side with planning current practices for identifying them. Se- - not as separate reports. This way it is ea- ven foreign methods are also compared to sier to address the needs of the planning in explore new ways to identify cultural-his- process and to incorporate the values in to torical and landscape values. the urban environment. 2 TIIVISTELMÄ Sipoon kunta laatii parhaillaan osayleiskaa- kaava-alueen toiminnallisia, maisemallisia Tekijä: Daniela Rosqvist va Söderkullan taajaman ympäristöön, Si- ja kulttuurihistoriallisia lähtökohtia. Kar- poonlahden tuntumaan. toituksien pohjalta tunnistetaan alueen Työn nimi: Sibbesborgin uusi kaupunki. Maalaismaiseman Tarkoituksena on, että Sibbesborgiksi maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ar- arvoista uuden kaupunkimaiseman piirteiksi. kutsutulla alueella, jolla nykyään asuu noin vot. Lopuksi tarkastellaan Sibbesborgin 5000 henkilöä, olisi noin 70 000 asukasta osayleiskaavaluonnosta alueen tunnistettu- Laitos: Arkkitehtuurin laitos vuonna 2065. jen arvojen näkökulmasta ja annetaan kor- Professuuri: Maiseman suunnittelu- ja hoito Kunnassa osayleiskaava-alueen mai- jausehdotuksia osayleiskaavaan ja suosituk- semallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sia jatkosuunnitteluun. Professuurikoodi: MA-94 on tietoisesti pyritty hyödyntämään hyvän Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta kaupunkiympäristön luomiseksi. Maise- arvioitaessa todettiin että kaavan perus- Työn valvoja: Prof. Maija Rautamäki mallisilla ja kulttuurihistoriallisilla arvoilla ratkaisu huomioi alueen maisemalliset ja on suuri merkitys ihmisen henkilökohtai- kulttuurihistorialliset arvot hyvin. Aluetta Työn ohjaaja: Maisema-arkkitehti Kaisa Yli-Jama sen ja kollektiivisen identiteetin kannalta. halkova jokilaakso on jätetty rakentamatta, Maiseman avulla voidaan vahvistaa kau- kuten myös pääosin yhtenäiset, luontoar- Kuvaplanssit (kpl): 1 kpl pungin omaleimaisuutta, suunnistetta- voiltaan rikkaat metsäalueet. Yksityiskoh- vuutta ja toimivuutta. Historiallisia jälkiä taisemmalla tasolla kaavasta on löydettä- Pienoismallit (kpl): 0 kpl säilyttämällä voidaan tehdä näkyväksi kau- vissä arvojen kannalta ongelmallisia kohtia, Vuosi: 2014 pungin eri vaiheet sekä ympäristön muu- jossa esimerkiksi rakennusperintöön ei ole tokset ja kehitys, jolloin kaupungista tulee kiinnitetty riittävästi huomioita. Nämä ovat Sivumäärä (selostus + liitteet): 89 + 37 ymmärrettävämpi. kuitenkin ratkaistavissa osayleiskaavaan Tässä diplomityössä pohditaan maise- tehtävillä yksinkertaisilla muutoksilla. Kieli: Suomi mallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen Työssä havaitaan, että nykyisiä käytän- tunnistamista ja huomioimista osayleiskaa- töjä maisemallisten ja kulttuurihistoriallis- Avainsanat: maisemallinen arvo, maisema-arvo, vatasoisessa suunnittelussa. Aihetta käsitel- ten arvojen huomioimiseksi kaavoituksessa kulttuurihistoriallinen arvo, maisema-analyysi, lään Sibbesborgin osayleiskaavaluonnok- tulee muuttaa. Sen sijaan, että tarkastellaan kulttuurihistoriallinen analyysi, osa-yleiskaava, kaavan sen avulla. pelkästään erityisen arvokkaita elementtejä vaikutusten arviointi, Sipoo, Sibbesborg, Söderkulla Diplomityö jakautuu kahteen osioon. ja osa-alueita ja pyritään suojaamaan niitä Ensimmäisessä osiossa pohditaan maise- muutoksilta, tulisi huomio kiinnittää ym- mallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen päristöön kokonaisuutena ja panostaa uu- roolia kaupunkisuunnittelussa: pohditaan sien ja vanhojen elementtien yhteensovit- niiden merkitystä kaupunkisuunnittelulle, tamiseen. Inventointi ja arvottaminen tulisi tutustutaan nykyiseen arvojen tunnistami- suorittaa rinnakkain suunnittelun kanssa sen käytäntöön, sekä etsitään seitsemän ul- eikä irrallisina selvityksinä, jolloin pystyt- komaalaisen esimerkkimenetelmän kautta täisiin paremmin vastaamaan suunnittelun uusia tunnistamisen menettelytapoja. tarpeisiin ja huomioimaan arvot kokonais- Näitä menettelytapoja on hyödynnetty valtaisesti osana kaupunkiympäristöä. toisessa osiossa, jossa kartoitetaan osayleis- 3 Sipoonlahti (Sipoon kunta) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 6 1 Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 9 1.1 Maisema ja kulttuurihistoria osana kaupunkia 11 1.1.1 Maiseman rooli kaupungissa 11 1.1.2 Kulttuurihistorian rooli kaupungissa 12 1.2 Maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistaminen 14 1.2.1 Nykyinen maankäytön suunnittelun arvojen tunnistamismenettely Suomessa ja sen ongelmat 14 1.2.2 Maisema-analyysin ominaispiirteet, menetelmät ja haasteet 16 1.1.1 Katsaus maisema-analyysimenetelmiin 17 2 Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 21 2.1 Sibbesborgin toiminnalliset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet 22 2.1.1 Tarkastelualueen yleisesittely 23 2.1.2 Toiminnot 25 2.1.3 Sibbesborgin maiseman peruspiirteet 26 2.1.4 Miljöötyypit 32 2.1.5 Alueen historiallinen kehitys 37 2.2 Sibbesborgin maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot 40 2.2.1 Maiseman tilalliset arvot 41 2.2.2 Alueen luontoarvot 45 2.2.3 Alueen kulttuurihistorialliset arvot 49 2.2.4 Yhteenveto arvoista 56 2.2.5 Tunnistettujen arvojen huomioiminen Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa 60 2.3 Osayleiskaavaluonnoksen tarkastelu 61 2.3.1 Sibbesborgin osayleiskaava 62 2.3.2 Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen arviointi 66 3 Johtopäätökset 82 Lähdeluettelo 84 Liitteet 90 Liite 1 – Käsitteitä 90 Liite 2 - Kultturihistoriallisten arvojen tunnistamisen kriteeristö 91 Liite 3 – Maisema-analyysimenetelmien tarkastelu 92 Liite 4 – Alueen historiallisen kehityksen tarkastelu 99 Liite 5 – Karttatarkastelu eri aikojen maisemasta 104 Liite 6 – tarkennusalueiden tarkastelu 114 5 JOHDANTO TILAAJAN TAVOITTEET Maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioi- mista kaikilla kaavatasoilla edellytetään laissa. Siihen vel- voittavat erityisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- teet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Nikkilä PORVOO Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa maisemalli- set ja kulttuurihistorialliset arvot on koettu voimavaraksi, jota on haluttu vaalia ja kehittää. Tämä
Load more

Recommended publications
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Helsingin Poikittaislinjaston Kehittämissuunnitelma Luonnos 16.4.2019
    Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma luonnos 16.4.2019 HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Harri Vuorinen [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat Kansikuva: HSL / kuvaajan nimi Helsinki 2019 Esipuhe Työ on käynnistynyt syyskuussa 2018 ja ensimmäinen linjastosuunnitelmaluonnos on valmistunut marraskuussa 2018. Lopullisesti työ on valmistunut huhtikuussa 2019. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jonne Virtanen, pj. HSL Harri Vuorinen HSL Markku Granholm Helsingin kaupunki Suunnittelutyön aikana on ollut avoinna blogi, joka on toiminut asukasvuorovaikutuksen pääkana- vana ja jossa on kerrottu suunnittelutyön etenemisestä. Blogissa asukkaat ovat voineet esittää näkemyksiään suunnittelutyöstä ja antaa palautetta linjastoluonnoksista. Työn yhteydessä on tee- tetty liikkumiskysely, jolla kartoitettiin asukkaiden ja suunnittelualueella liikkuvien liikkumistottumuk- sia ja mielipiteitä joukkoliikenteestä. Lisäksi työn aikana järjestettiin kolme asukastilaisuutta suunni- telmien esittelemiseksi ja palautteen saamiseksi. Työn tekemisestä HSL:ssä ovat vastanneet Harri Vuorinen projektipäällikkönä, Miska Peura, Riikka Sorsa ja Petteri Kantokari. Vaikutusarvioinnit on tehnyt WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastan- neet Samuli Kyytsönen ja Atte Supponen. Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Harri Vuorinen, Miska Peura, Riikka Sorsa, Petteri Kantokari
    [Show full text]
  • Sport, Recreation and Green Space in the European City
    Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi and Jari Niemelä Studia Fennica Historica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana Timo Kaartinen Pauli Kettunen Leena Kirstinä Teppo Korhonen Hanna Snellman Kati Lampela Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Sport, Recreation and Green Space in the European City Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Historica 16 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2009 Peter Clark, Marjaana Niemi, Jari Niemelä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2009 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB Conversion: Tero Salmén ISBN 978-952-222-162-9 (Print) ISBN 978-952-222-791-1 (PDF) ISBN 978-952-222-790-4 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sfh.16 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • THE CASE of HAAGA in HELSINKI Development Challenges
    Studio publication 2 2019 EXPLORING THE TRANSURBAN AXIS The Master's Programme in Urban Studies and Planning prepares students to excel as professionals capable of understanding and addressing complex urban - THE CASE OF HAAGA IN HELSINKI development challenges. Students learn to address such challenges through a curriculum and pedagogical approach that includes interdisciplinary breadth as well as depth in core areas of knowledge, skill and practice. The programme started in autumn 2017 as a joint programme of the University of Helsinki and Edited by Michail Galanakis, Aalto University. Aalto University joined the programme officially in 2018. Fanny T. Hatunpää, Anssi Joutsiniemi Master's Programme in Urban Studies and Planning Studio publication 2 Exploring the Transurban Axis — the Case of Haaga in Helsinki Edited by Michail Galanakis, Fanny T. Hatunpää, Anssi Joutsiniemi 2019 ISSN 2489-8007 (print) ISBN 978-951-51-5478-1 (paperback) ISBN 978-951-51-5479-8 (PDF) English language editors: Paul J. Cottier, Mark H. J. Shackleton Under layout design: Natalia Vladykina Photo of Etelä-Haaga on the cover: P-O Jansson, 1955, Helsinki City Museum, CC BY 4.0 license Studio Publication 2 2019 EXPLORING THE TRANSURBAN AXIS - THE CASE OF HAAGA IN HELSINKI EDITED BY MICHAIL GALANAKIS, FANNY T. HATUNPÄÄ, ANSSI JOUTSINIEMI Chapter 1 TABLE OF CONTENT FOREWORD AND INTRODUCTION 8 Excursions to the Transurban Anssi Joutsiniemi, Mari Vaattovaara, and Teemu Jama 8 Sensing Urban Patterns Pia Fricker 12 CHAPTER 1 COMMUNITY AND SPACE 23 Fine as it is? A Study
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Elämä, Laadukasta Asumista, Hyvät Palvelut Ja Upeita Luontokohteita
    su Kirja on valmistunut vuonna 2009 kaupunkisuunnittelu­ viraston näyttelytila Laiturin esikaupunkeja koskevaa laajaa b 26 näyttelyä varten. Samalla se on itsenäinen julkaisu, joka toimii oppaana retkellä kaupungissa. HELSINKI Monet ovat jo tutustuneet kaupunkikeskustan nähtävyyk­ siin. Tämä on kirja niille, jotka haluavat tutustua Helsinkiin laajemmin. Kanta kaupungin ulkopuolella on viihtyisiä ja monipuolisia kaupunginosia, joissa on vireä elinkeino­ TAPAHTUU! ESIKAUPUNGEISSA elämä, laadukasta asumista, hyvät palvelut ja upeita luontokohteita. Tämän oppaan tarkoitus ei ole esitellä kaikkia esikau­ punkeja. Ulkopuolelle jää vielä runsaasti omaleimaisia kaupunginosia, joissa on paljon löydettävää ja koettavaa – jotainhan pitää jäädä seuraavaankin oppaaseen. Kirjan matka alkaa, kun astutaan itään menevään metroon ja valitaan pääteasemaksi Vuosaari. Helsingin kaupunki sub 26 Kaupunkisuunnitteluvirasto ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa ESIKAUPUNGEISSA TAPAHTUU! Opas sille, joka retkeilee kaupungissa sub 26 HELSINKI © Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2009 Toimittanut: Marja Piimies Graafinen suunnittelu ja taitto: Heikki Jantunen, Yliopistopaino Paino: Edita Prima Oy, 2009 ISBN 978-952-223-506-0 (nid.) ISBN 978-952-223-507-7 (PDF) www.hel.fi/lahioprojekti 2 Vuosaari Lukijalle 4 Vuosaari 11 Puotila 15 Itäkeskus 19 Viikki 29 Myllypuro 37 Mellunkylä 45 Östersundom 53 Jakomäki 59 Roihuvuori 67 Herttoniemi 73 Laajasalo 79 Kulosaari 85 Oulunkylä 91 Pihlajamäki 97 Malmi 103 Tapanila 109 Tapulikaupunki 115 Siltamäki 121 Maunula 127 Pirkkola 127 Haagat 135 Kannelmäki 141 Malminkartano 145 Helsingin itäiset kartanopuistot -retki 170 Pihlajamäen arkkitehtuuripolku 196 Lähteitä 198 LUKIJALLE Lähes kaikki tuntevat Helsingin keskustan, mutta harva tuntee yhtä hyvin esikaupungit. Moniko helsinkiläinen voi sanoa tuntevansa koti- kaupunkinsa hyvin oman elinpiirinsä lisäksi? Osalla voi olla ennak- koluuloja. Mediassa saatetaan antaa yksipuolinen käsitys esikaupun- kielämästä; moni ei tunnista asuinaluettaan lehtijutusta.
    [Show full text]
  • OF Volume XLVII VOICE ZION Number 12 December 2020
    THE 279 N Medina St, Suite 150, Loretto, MN 55357 OF Volume XLVII VOICE ZION Number 12 December 2020 Children here in grace abiding, banish sadness and your tears. We have reason to be joyful; precious is our fortune here. SHZ 50 Christmas Read Christmas greetings on pages 6–9. PHOTO: ANNE SERVIN EDITORIAL How Has This Year’s Journey Gone? +LWKHUWRKDWKWKH/RUGKHOSHGXV²6DP The Joy of Christmas ANOTHER YEAR IS PASSING. In a sense, the turn of the year is no more momentous than any other moment in time; time always ticks its course forward and on. Yet the new year, the increase by one numeral at the end of four digits Keith Moll The shepherds received the joyous feels like a change, the end of something old, the start of something new. We take message that God’s promised Savior had stock of the year that is ending. A look back can help inspire hopes, goals and There were in the same country shepherds been born upon the earth. They would dreams for what is to come. Meanwhile, we ask ourselves, how has this year’s DELGLQJLQWKHÀHOGNHHSLQJZDWFKRYHU ÀQGWKHEDE\-HVXVLQDPDQJHU+HDYHQ journey gone? WKHLUÁRFNE\QLJKW$QGORWKHDQJHORI and earth rejoiced! Multitudes of angels We know God has already assigned each of us a number of days, a number of WKH/RUGFDPHXSRQWKHPDQGWKHJORU\ joined in giving praise to God. What a years here on this earth. Each day is one day less to live, each year brings us a year RIWKH/RUGVKRQHURXQGDERXWWKHPDQG wonderful sight it must have been for the closer to the end of our life.
    [Show full text]
  • Helsingin Poikittaislinjaston Kehittämissuunnitelma
    4 2019 Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Harri Vuorinen [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2019 Esipuhe Työ on käynnistynyt syyskuussa 2018 ja ensimmäinen linjastosuunnitelmaluonnos on valmistunut marraskuussa 2018. Lopullisesti työ on valmistunut huhtikuussa 2019. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jonne Virtanen, pj. HSL Harri Vuorinen HSL Markku Granholm Helsingin kaupunki Suunnittelutyön aikana on ollut avoinna blogi, joka on toiminut asukasvuorovaikutuksen pää- kanavana ja jossa on kerrottu suunnittelutyön etenemisestä. Blogissa asukkaat ovat voineet esittää näkemyksiään suunnittelutyöstä ja antaa palautetta linjastoluonnoksista. Työn yhteydessä on tee- tetty liikkumiskysely, jolla kartoitettiin asukkaiden ja suunnittelualueella liikkuvien liikkumistottumuk- sia ja mielipiteitä joukkoliikenteestä. Lisäksi työn aikana järjestettiin kolme asukastilaisuutta suunni- telmien esittelemiseksi ja palautteen saamiseksi. Työn tekemisestä HSL:ssä ovat vastanneet Harri Vuorinen projektipäällikkönä, Miska Peura, Riikka Sorsa ja Petteri Kantokari. Vaikutusarvioinnit on tehnyt WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastan- neet Samuli Kyytsönen ja Atte Supponen. Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Harri Vuorinen,
    [Show full text]
  • Chapter 3 Urban and Social Planning
    USP 2019 / CHAPTER 3 URBAN AND SOCIAL PLANNING 205 A TALE OF TWO HAAGAS Tuomas Harju ng/2019 Urban Studies and Planning /2019 Urban Studies and “If there were a single turning point in Haaga’s history, it would be the 1950s. It is when the decisions for the majority of the current housing stock were made and also when the com- mercial structure changed for good, transforming the northern area’s ur- banity forever. In addition, the blue- print for suburban development was created then. ” HISTORY 206 USP 2019 INTRODUCTION Tis article will introduce briefly the history of North- and South-Haaga and suggest four factors that either separate or Haaga is a district in north western Helsinki consisting of four connect the two areas. Finally, there is a look ahead to what the sub-districts, North-Haaga, South-Haaga, Lassila and Kiviha- future holds for Haaga. ka. North- and South-Haaga are the largest of these, with both having around 10 000 inhabitants. Haaga has a rich history, even Te most complete review of the early history of Haaga though many of its residents might not realize that anymore. (present-day South-Haaga) is Haagan kauppalan historia by North-Haaga is a model 1950s suburb, South-Haaga is even John E. Roos from 1950. Later, building inventories and reports older with its small, winding roads. Both include apartment conducted by the city planning office in the 1990s and 2000s buildings mainly built in the 1950s and 1960s. Teir reputation provide the best information of the area. Te North-Haaga is, however, quite different.
    [Show full text]
  • Piirijakokartta.Pdf
    1. ETELÄINEN SUURPIIRI - SÖDRA STORDISTRIKTET 101 Vironniemen peruspiiri – Estnäs distrikt 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt HELSINGIN PIIRIJAKOJÄRJESTELMÄ 010 Kruununhaka - Kronohagen 351 Paloheinä - Svedängen 020 Kluuvi - Gloet 352 Torpparinmäki - Torparbacken HELSINGFORS DISTRIKTSINDELNING 080 Katajanokka - Skatudden 354 Haltiala - Tomtbacka 1:60 000 Khs 8.6.1999 102 Ullanlinnan peruspiiri – Ulrikasborgs distrikt 404 Oulunkylän peruspiiri – Åggelby distrikt 030 Kaartinkaupunki - Gardesstaden 284 Patola - Dammen 050 Punavuori - Rödbergen 285 Veräjämäki - Grindbacka Piirijako - distriktsindelning 060 Eira 287 Veräjälaakso - Grinddal 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 090 Kaivopuisto - Brunnsparken 405 Itä-Pakilan peruspiiri –- Östra Baggböle distrikt 204 Munkkisaari - Munkholmen 520 Suomenlinna - Sveaborg 342 Itä-Pakila - Östra Baggböle suurpiiri - stordistrikt 531 Länsisaaret - Västra holmarna 353 Tuomarinkartano – Domargård 103 Kampinmalmin peruspiiri – Kampmalmens distrikt 5. KOILLINEN SUURPIIRI - NORDÖSTRA STORDISTRIKTET 501 Latokartanon peruspiiri – Ladugårdens distrikt 040 Kamppi - Kampen 130 Etu-Töölö - Främre-Tölö 361 Viikinranta - Viksstranden peruspiiri - distrikt 201 Ruoholahti - Gräsviken 362 Latokartano - Ladugården 202 Lapinlahti - Lappviken 363 Viikin tiedepuisto - Viks forskarpark 203 Jätkäsaari - Busholmen 364 Viikinmäki - Viksbacka 383 Pihlajamäki - Rönnbacka 104 Taka-Töölön peruspiiri – Bortre Tölö distrikt 386 Pihlajisto - Rönninge 104 Taka-Töölö - Bortre Tölö 502 Pukinmäen peruspiiri – Bocksbacka distrikt
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning Info
    Linjaluettelo Linjeförteckning Info Helsingin sisäiset linjat Helsingfors interna linjer Metrolinjat / Metrolinjer M Ruoholahti - Itäkeskus - Mellunmäki Gräsviken - Östra centrum - Mellungsbacka M Ruoholahti - Itäkeskus - Vuosaari Gräsviken - Östra centrum - Nordsjö Raitiolinjat / Spårvägslinjer 1 Kauppatori - Käpylä Salutorget - Kottby 1A Eira - Käpylä Eira - Kottby 2 Kaivopuisto - Kauppatori - Rautatieasema - Kamppi (M) - Töölö - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Salutorget - Järnvägstationen - Kampen (M) - Tölö - Nordenskiöldsgatan 3 Kaivopuisto - Eira - Kallio - Nordenskiöldinkatu Brunnsparken - Eira - Berghäll - Nordenskiöldsgatan 4 Katajanokka - Munkkiniemi Skatudden - Munksnäs 4T Katajanokan terminaali - Munkkiniemi Skatuddens terminal - Munksnäs 6 Hietalahti - Arabia Sandviken - Arabia 6T Länsiterminaali - Rautatieasema - Arabia Västra terminalen - Järnvägsstationen - Arabia 7A Senaatintori - Töölö - Pasilan asema - Senaatintori Senatstorget - Tölö - Böle station - Senatstorget 7B Senaatintori - Pasilan asema - Töölö - Senaatintori Senatstorget - Böle station - Tölö - Senatstorget 8 Jätkäsaari - Töölö - Arabia Busholmen - Tölö - Arabia 9 Länsiterminaali - Rautatieasema - Itä-Pasila Västra treminalen - Järnvägsstationen - Östra Böle 10 Kirurgi - Pikku Huopalahti Kirurgen - Lillhoplax Bussilinjat / Busslinjer 03N Rautatientori - Kallio - Pasila Järnvägstorget - Berghäll - Böle 14 Hernesaari - Kamppi - Pajamäki Ärtholmen - Kampen - Smedjebacka 15 Salmisaari - Ruoholahti (M) Sundholmen - Gräsviken (M) 16 Rautatientori - Kruununhaka
    [Show full text]
  • Controls on Trace Metals in Urban Stream Sediments : Implications for Pollution Monitoring Using Sediment Chemistry Data
    Controls on trace metals in urban stream sediments – implications for pollution monitoring using sediment chemistry data Paula Kuusisto-Hjort Department of Geography Faculty of Science University of Helsinki Finland Academic dissertation i Supervisors: Professor Matti Tikkanen, Department of Geography, University of Helsinki, Finland Dr. Juhani Virkanen, Department of Geography, University of Helsinki, Finland Pre-examiners: Professor Miska Luoto, Department of Geography, University of Oulu, Finland Dr. Timo Tarvainen, Geological Survey of Finland, Espoo, Finland Opponent: Dr. Raimo Heikkilä, Finnish Environmental Institute, Joensuu, Finland Publisher: Department of Geography Faculty of Science PO Box 64, FI-00014 University of Helsinki Finland ISBN 978-952-10-5833-2 (nid.) ISBN 978-952-10-5834-9 (PDF) ISSN0300-2934 http://ethesis.helsinki.fi Helsinki 2009 Hansaprint - Hansa Direct 2009 ii Abstract Contamination of urban streams is a rising topic worldwide, but the assessment and investigation of stormwater induced contamination is limited by the high amount of water quality data needed to obtain reliable results. In this study, stream bed sedi- ments were studied to determine their contamination degree and their applicability in monitoring aquatic metal contamination in urban areas. Th e interpretation of sedimentary metal concentrations is, however, not straightforward, since the con- centrations commonly show spatial and temporal variations as a response to natural processes. Th e variations of and controls on metal concentrations were examined at diff erent scales to increase the understanding of the usefulness of sediment metal concentrations in detecting anthropogenic metal contamination patterns. Th e acid extractable concentrations of Zn, Cu, Pb and Cd were determined from the surface sediments and water of small streams in the Helsinki Metropolitan region, southern Finland.
    [Show full text]