Maalaismaiseman Arvoista Uuden Kaupunkimaiseman Piirteiksi

Sibbesborgin uusi kaupunki MAALAISMAISEMAN ARVOISTA UUDEN KAUPUNKIMAISEMAN PIIRTEIKSI

Diplomityö | Daniela Rosqvist | Aalto-yliopisto | Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma | 2014 ABSTRACT

The municipality of Sipoo is current- The seven methods are adapted in the Author: Daniela Rosqvist ly making an urban master plan for the second part of the thesis, where the fun- small town of Söderkulla, situated east of ctional, cultural- historical and landscape Title of thesis: The new town of Sibbesborg. Helsinki beside Sipoonlahti bay. The area, features of the planning area are mapped, Converting values of agricultural landscape to named Sibbesborg during the planning and the cultural-historical and landscape features of townscape. process, has 5,000 inhabitants at present. values of the area in question are deter- Department: Department of Architecture The plan is for 70,000 people to live in the mined. Finally, the draft for the Sibbes-

area by 2065. borg urban master plan is evaluated from Professorship: Landscape Planning and The municipality has consciously ai- the viewpoints of the recognized values. Management med to utilize the cultural-historical and Suggestions for improvement to the mas- landscape values of the area, in order to ter plan are made and recommendations Code of professorship: MA-94 create a pleasant urban environment. The given. cultural-historical and landscape values are The solutions made in the draft for Thesis supervisor: Prof. Maija Rautamäki of great importance in the formation of the Sibbesborg urban master plan ackno- both the collective and personal identities wledge the cultural-historical and land- Thesis advisor: Landscape architect Kaisa Yli- of people. The originality, orientability scape values well. The Sipoon joki river Jama and functionality of a city can be enhan- valley is left unbuilt, as are most parts of ced by taking advantage of the landscape the unbroken forest areas, rich of valuab- Presentation boards (pcs): 1

setting. Conserving historical traces ma- le habitats. On a more detailed level, some Models (pcs): 0 kes it possible to showcase the different problematic spots are found, mainly linked phases, changes and developments that to not paying enough attention to building Year: 2014 have occurred throughout a city’s his- heritage. However, minor changes in the tory. This in turn makes the city more urban master plan can easily solve these Number of pages (report + annexes): 89 + 37 comprehensible. conflicts. This thesis addresses the subject of In the thesis it is suggested that the Language: Finnish identifying and integrating cultural-histo- present practice of identifying cultural-his- rical and landscape values in city planning. torical and landscape values should be re- Key words: landscape value, cultural-historical The subject is addressed through the ur- vised. Instead of paying attention only to value, landscape analysis, cultural-historical ban master plan draft for Sibbesborg. particularly valuable elements and areas analysis, urban master plan, assessment of urban The thesis is divided into two parts. and their protection from changes, atten- master plan, Sipoo, Sibbesborg, Söderkulla The first part concerns the role of cultu- tion should be paid to the surrounding as ral-historical and landscape values in city a whole and emphasis made to conjoin old planning. The significance of these values and new elements. Mapping and evaluation in city planning is discussed, along with should be done side by side with planning current practices for identifying them. Se- - not as separate reports. This way it is ea- ven foreign methods are also compared to sier to address the needs of the planning in explore new ways to identify cultural-his- process and to incorporate the values in to torical and landscape values. the urban environment.

2 TIIVISTELMÄ

Sipoon kunta laatii parhaillaan osayleiskaa- kaava-alueen toiminnallisia, maisemallisia Tekijä: Daniela Rosqvist va Söderkullan taajaman ympäristöön, Si- ja kulttuurihistoriallisia lähtökohtia. Kar- poonlahden tuntumaan. toituksien pohjalta tunnistetaan alueen Työn nimi: Sibbesborgin uusi kaupunki. Maalaismaiseman Tarkoituksena on, että Sibbesborgiksi maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ar- arvoista uuden kaupunkimaiseman piirteiksi. kutsutulla alueella, jolla nykyään asuu noin vot. Lopuksi tarkastellaan Sibbesborgin 5000 henkilöä, olisi noin 70 000 asukasta osayleiskaavaluonnosta alueen tunnistettu- Laitos: Arkkitehtuurin laitos vuonna 2065. jen arvojen näkökulmasta ja annetaan kor- Professuuri: Maiseman suunnittelu- ja hoito Kunnassa osayleiskaava-alueen mai- jausehdotuksia osayleiskaavaan ja suosituk- semallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sia jatkosuunnitteluun. Professuurikoodi: MA-94 on tietoisesti pyritty hyödyntämään hyvän Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta kaupunkiympäristön luomiseksi. Maise- arvioitaessa todettiin että kaavan perus- Työn valvoja: Prof. Maija Rautamäki mallisilla ja kulttuurihistoriallisilla arvoilla ratkaisu huomioi alueen maisemalliset ja on suuri merkitys ihmisen henkilökohtai- kulttuurihistorialliset arvot hyvin. Aluetta Työn ohjaaja: Maisema-arkkitehti Kaisa Yli-Jama sen ja kollektiivisen identiteetin kannalta. halkova jokilaakso on jätetty rakentamatta, Maiseman avulla voidaan vahvistaa kau- kuten myös pääosin yhtenäiset, luontoar- Kuvaplanssit (kpl): 1 kpl pungin omaleimaisuutta, suunnistetta- voiltaan rikkaat metsäalueet. Yksityiskoh- vuutta ja toimivuutta. Historiallisia jälkiä taisemmalla tasolla kaavasta on löydettä- Pienoismallit (kpl): 0 kpl säilyttämällä voidaan tehdä näkyväksi kau- vissä arvojen kannalta ongelmallisia kohtia, Vuosi: 2014 pungin eri vaiheet sekä ympäristön muu- jossa esimerkiksi rakennusperintöön ei ole tokset ja kehitys, jolloin kaupungista tulee kiinnitetty riittävästi huomioita. Nämä ovat Sivumäärä (selostus + liitteet): 89 + 37 ymmärrettävämpi. kuitenkin ratkaistavissa osayleiskaavaan Tässä diplomityössä pohditaan maise- tehtävillä yksinkertaisilla muutoksilla. Kieli: Suomi mallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen Työssä havaitaan, että nykyisiä käytän- tunnistamista ja huomioimista osayleiskaa- töjä maisemallisten ja kulttuurihistoriallis- Avainsanat: maisemallinen arvo, maisema-arvo, vatasoisessa suunnittelussa. Aihetta käsitel- ten arvojen huomioimiseksi kaavoituksessa kulttuurihistoriallinen arvo, maisema-analyysi, lään Sibbesborgin osayleiskaavaluonnok- tulee muuttaa. Sen sijaan, että tarkastellaan kulttuurihistoriallinen analyysi, osa-yleiskaava, kaavan sen avulla. pelkästään erityisen arvokkaita elementtejä vaikutusten arviointi, Sipoo, Sibbesborg, Söderkulla Diplomityö jakautuu kahteen osioon. ja osa-alueita ja pyritään suojaamaan niitä Ensimmäisessä osiossa pohditaan maise- muutoksilta, tulisi huomio kiinnittää ym- mallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen päristöön kokonaisuutena ja panostaa uu- roolia kaupunkisuunnittelussa: pohditaan sien ja vanhojen elementtien yhteensovit- niiden merkitystä kaupunkisuunnittelulle, tamiseen. Inventointi ja arvottaminen tulisi tutustutaan nykyiseen arvojen tunnistami- suorittaa rinnakkain suunnittelun kanssa sen käytäntöön, sekä etsitään seitsemän ul- eikä irrallisina selvityksinä, jolloin pystyt- komaalaisen esimerkkimenetelmän kautta täisiin paremmin vastaamaan suunnittelun uusia tunnistamisen menettelytapoja. tarpeisiin ja huomioimaan arvot kokonais- Näitä menettelytapoja on hyödynnetty valtaisesti osana kaupunkiympäristöä. toisessa osiossa, jossa kartoitetaan osayleis-

3 Sipoonlahti (Sipoon kunta) SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto 6

1 Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 9 1.1 Maisema ja kulttuurihistoria osana kaupunkia 11 1.1.1 Maiseman rooli kaupungissa 11 1.1.2 Kulttuurihistorian rooli kaupungissa 12 1.2 Maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistaminen 14 1.2.1 Nykyinen maankäytön suunnittelun arvojen tunnistamismenettely Suomessa ja sen ongelmat 14 1.2.2 Maisema-analyysin ominaispiirteet, menetelmät ja haasteet 16 1.1.1 Katsaus maisema-analyysimenetelmiin 17

2 Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 21 2.1 Sibbesborgin toiminnalliset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet 22 2.1.1 Tarkastelualueen yleisesittely 23 2.1.2 Toiminnot 25 2.1.3 Sibbesborgin maiseman peruspiirteet 26 2.1.4 Miljöötyypit 32 2.1.5 Alueen historiallinen kehitys 37 2.2 Sibbesborgin maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot 40 2.2.1 Maiseman tilalliset arvot 41 2.2.2 Alueen luontoarvot 45 2.2.3 Alueen kulttuurihistorialliset arvot 49 2.2.4 Yhteenveto arvoista 56 2.2.5 Tunnistettujen arvojen huomioiminen Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa 60 2.3 Osayleiskaavaluonnoksen tarkastelu 61 2.3.1 Sibbesborgin osayleiskaava 62 2.3.2 Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen arviointi 66

3 Johtopäätökset 82

Lähdeluettelo 84

Liitteet 90 Liite 1 – Käsitteitä 90 Liite 2 - Kultturihistoriallisten arvojen tunnistamisen kriteeristö 91 Liite 3 – Maisema-analyysimenetelmien tarkastelu 92 Liite 4 – Alueen historiallisen kehityksen tarkastelu 99 Liite 5 – Karttatarkastelu eri aikojen maisemasta 104 Liite 6 – tarkennusalueiden tarkastelu 114

5 JOHDANTO TILAAJAN TAVOITTEET Maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimista kaikilla kaavatasoilla edellytetään laissa. Siihen velvoittavat erityisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- teet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Nikkilä PORVOO Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on koettu voimavaraksi, jota on haluttu vaalia ja kehittää. Tämä heijastuu muun muassa Sibbesborgin maankäytölle laadituissa tavoitteissa Sibbesborg (Sipoon kunta 2013a). Sibbesborgin osayleiskaavoitusta ohjaavat viranomaiset – Uudenmaan ELY-keskus, Mu- seovirasto ja Itä-Uudenmaan maakuntamuseona toimiva HELSINKI Porvoon museo – ovat korostaneet näiden arvojen huo- mioimisen tärkeyttä. Museovirasto on erityisesti kantanut huolta alueen muinaismuistoista, etenkin alueella sijait- sevasta Sibbesborgin keskiaikaisen linnasaaren suhteesta Sibbesborgin sijainti ympäröivään kulttuurimaisemaan. Edellä mainitut viranomaiset ovat kommenteissaan esittäneet, että kaava-alueen Pääkaupunkiseudun väkiluku on kasvanut voimakkaasti kulttuuri- ja maisemahistoriaa tulisi selvittää paremmin ja useiden vuosikymmenten ajan, ja kasvun ennustetaan jat- että kulttuurimaisemaa koskevien vaikutuksien arvioimi- kuvan. Helsingin kyljessä sijaitseva Sipoon kunta on sen nen tulisi paremmin ottaa osaksi kaavan suunnittelutyötä. sijaan tähän menneessä kasvanut hyvin maltillisesti. Nyt (Sibbesborgin osayleiskaava, MRL 66 §:n mukainen aloi- kunta on kuitenkin muuttanut politiikkaansa ja päättänyt tusvaiheen viranomaisneuvottelu 10/2013) ottaa vastaan suuremman osan pääkaupunkiseudulle koh- Sipoon kunta päätti tilata Sibbesborgin osayleiskaa- distuvasta väestönkasvusta. va-alueen maisemallisen ja kulttuurihistoriallisen tarkaste- Kaupunkisuunnittelun yleisten trendien mukaises- lun diplomityönä. Diplomityöllä haluttiin vastata lainsää- ti sekä Sipoon halusta säilyttää maatalousmaisemansa on dännön vaatimuksiin, viranomaisten esittämiin toiveisiin ja kunnassa päädytty tiiviin ja kaupunkimaisen rakentamisen Sibbesborgin maankäytönsuunnittelun tavoitteisiin. malliin. Sipoo on päättänyt keskittää merkittävän osan tu- Toiveena oli, että diplomityössä selvitettäisiin osayleis- levista asukkaistaan Sipoonlahden ympäristöön rakennet- kaava-alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot tavaan uuteen Sibbesborgin kaupunkiin. Alueella, jonka sekä laadittaisiin näiden pohjalta maankäytön suunnittelu- väkiluku tällä hetkellä on vaatimattomat 5000 henkilöä periaatteet yhteistyössä kunnan, kaavaa laativan konsultin ennustetaan olevan 70 000 asukasta vuonna 2065. Alueelle sekä viranomaisten kanssa. laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Päätös Sibbesborgin kaupungin rakentamisesta johtaa tilanteeseen, jossa hyvin urbaania ympäristöä suunnitel- OMAT TAVOITTEET laan alueelle, joka nykyisin on harvaan rakennettua maa- seututaajamaa. Alue tulee tulevaisuudessa muuttumaan Työni kautta minussa on herännyt kiinnostus maisema-ana- perinpohjaisesti, joten suunnittelun yhteydessä on tärkeää lyysin ja kulttuurihistoriallisen analyysin rooliin maankäy- tunnistaa maiseman nykyiset arvot sekä käydä keskustelua tön suunnittelussa. Kokemukseni on, että vaikka analyysin siitä, mitä nykyisen ympäristön ominaispiirteitä halutaan tarkoitusperä on hyvä – maiseman arvojen tunnistaminen ja on mahdollista säilyttää, millä tavalla alueen arvokkaat jotta niitä voidaan huomioida maankäytön suunnittelussa ominaispiirteet voidaan sovittaa yhteen uuden rakentami- – analyysillä on haastava tuottaa aidosti suunnittelua edis- sen kanssa ja millä tavalla niitä voidaan hyödyntää hyvän tävää tietoa. fyysisen ympäristön ja myönteisen brändin rakentamisessa. Diplomityö tarjoaa minulle mahdollisuuden tutkia

6 miten maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot voidaan lussa ja yritän löytää hedelmällisiä näkökulmia olemassa min Suomen Ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston parhaiten tunnistaa ja käytännössä huomioida maankäytön olevan maiseman ja uuden kaupunkirakentamisen yhteen- yhteisessä tutkimushankkeessa, joka kuuluu kansainväli- suunnittelussa. sovittamiseen. seen EU-rahoitteiseen OpenNESS-hankkeeseen. Sibbes- Sibbesborg sopii oivallisesti kohteeksi kahdesta syys- borg on tapaustutkimuskohteena useissa hankkeeseen tä. Ensinnäkin Sibbesborgiin ollaan nopeassa tahdissa si- Toiseksi (luku 1.2) tarkastelen arvojen tunnistamisen ny- kuuluvissa ekosysteemipalveluita koskevissa tutkimuksissa. joittamassa paljon uudisrakentamista harvaan rakennetulle kyistä käytäntöä ja haasteita. Haen uusia näkökulmia mai- Diplomityön pääsisältöä on täydennetty lisätiedolla, alueelle, jolla on paljon maisemallisia ja kulttuurihistorial- semallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistami- jota on erotettu varsinaisesta tekstistä värikentillä ja pie- lisia arvoja. Sibbesborgissa ei kuitenkaan ole ennestään seen tutustumalla ulkomaisiin analyysimenetelmiin. nemmällä kirjasinkoolla. Halutessaan lukija voi jättää nämä kaupunkirakentamiselle perinteitä, joista ammentaa. Mai- lisätietolaatikot lukematta ilman että tekstin ymmärtämi- semallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimi- 2. Toisessa osiossa siirrytään Sibbesborgin osayleis- nen kokonaisuudessaan kärsii. nen korostuu projektissa erityisen selkeästi, koska on niin kaava-alueelle. Osio jakautuu kolmeen lukuun. vahva kontrasti olemassa olevan paikan ja uuden suunnitelman välillä. Ensimmäisessä luvussa (2.1) esittelen Sibbesborgin ny- TYÖN LIITTYMINEN Toiseksi maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ar- kyisiä toiminnallisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia KAAVOITUKSEEN voihin vaikuttavat suunnitteluratkaisut tehdään erityisesti ominaispiirteitä. osayleiskaavatasolla. Osayleiskaavatasoisilla aluevarauksilla Diplomityöni on tehty osana Sibbesborgin osayleis- ja määräyksillä pystytään vaikuttamaan esimerkiksi siihen, Toisessa luvussa (2.2) määrittelen mitkä ovat alueen nykyi- kaavoitusta ja ohjaajanani on toiminut Sipoon kunnan millaiseksi yksittäisten muinaismuistojen tai rakennusten set maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. yleiskaavapäällikkö, maisema-arkkitehti Kaisa Yli-Jama. ympäristö muodostuu. Valvojana on toiminut maisema-arkkitehtuurin professori Aloittaessani diplomityön työstämisen oltiin Sibbes- Kolmannessa luvussa (2.3) tarkastelen Sibbesborgin Maija Rautamäki. borgin suunnittelussa jo pitkällä. Siksi päätin arvioida työn osayleiskaavaluonnosta alueen maisemallisten ja kulttuuri- Sipoon kunnanhallitus päätti käynnistää Sibbesbor- alla olevaa osayleiskaavaluonnosta, enkä laatinut maankäy- historiallisten arvojen näkökulmasta. Aluksi esittelen pää- gin alueen suunnittelun vuonna 2010. Seuraavana vuonna tön suunnittelulle yleisiä periaatteita. Tällä tavalla pääsin piirteissään Sibbesborgin maankäytön suunnittelulle ase- järjestettiin Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kansain- ottamaan kantaa ja vaikuttamaan konkreettisiin suunnit- tettuja tavoitteita, suunnitelman ratkaisuja ja sen taustalla välinen suunnittelukilpailu. Alueen osayleiskaavoitus käyn- teluratkaisuihin. Tarkoituksenani on, että diplomityöni vaikuttaneita ihanteita. Tämän jälkeen tutkin, miten aiem- nistyi alkuvuodesta 2013. Kaavoituksessa konsulttina on toimii eräänlaisena ennakoivana vaikutusten arviointina, min tunnistetut arvot on huomioitu Sibbesborgin osayleis- toiminut suunnittelukilpailun voittanut WSP Finland Oy. jossa alueen nykyisiä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia kaavaluonnoksessa, ehdotan suunnitelmaan muutoksia ja Vuoden 2013 aikana laadittiin osallistumis- ja arviointi- arvoja pyritään suunnitelmallisesti huomioimaan ja inte- annan ohjeistusta ja ideoita jatkosuunnitteluun. suunnitelma, määriteltiin suunnittelun tavoitteet ja tehtiin groimaan suunnitelmaan. tarvittavat selvitykset. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus Vaikka pyrin diplomityössäni löytämään uusia näkö- asettaa nähtäville marraskuussa 2014. DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ JA kulmia maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen Aloitin diplomityön laatimisen alkuvuodesta 2014. tarkasteluun osayleiskaavoituksessa, tavoitteenani ei kui- Työn aikana olen osallistunut kunnan ja konsultin suunnit- RAKENNE tenkaan ole kehittää uutta maisema-analyysimenetelmää. telukokouksiin ja tällä tavalla saanut tietoa suunnittelurat- Työssä perehdyn oleviin maisema-analyysimenetelmiin ja kaisujen taustoista ja pystynyt vaikuttamaan suunnitteluun. Työ jakautuu kahteen osaan: pyrin niistä muodostamaan osayleiskaavatason suunnitte- Diplomityötä varten muodostettiin viranomaisis- luun mahdollisimman hyvin sopivan kokonaisuuden. ta koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat Sibbesborgin 1. Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Maisemalla on arvoa virkistyksen kannalta, ja virkis- osayleiskaavoituksesta vastaavien virkamiesten lisäksi Sib- kaupunkisuunnittelussa tysarvoon vaikuttavat maiseman kauneusarvot, luonto- besborgin osayleiskaavoitusta ohjaavien viranomaisten 2. Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Sibbes- arvot ja kulttuurihistorialliset arvot. Diplomityössä olen edustajia: Juha Vuorinen (Porvoon museo), Henrik Wager borgin osayleiskaavassa rajannut pois virkistysarvojen tarkastelun, koska se vaatisi (Uudenmaan ELY-keskus), Teija Tiitinen (Museovirasto) laajaa käyttäjien mielipiteiden kartoittamista, mikä ei tämän ja Elina Kuusisto (Uudenmaan ELY-keskus). Ohjausryh- 1. Ensimmäisessä osiossa taustoitan diplomityöni ai- työn puitteissa ollut mahdollista. Sibbesborgin osayleiskaa- mä kokoontui kerran ja osa ohjausryhmän jäsenistä kom- hetta. Osio jakautuu kahteen lukuun. valuonnoksen tarkastelussa kiinnitän kuitenkin huomiota mentoi diplomityöluonnosta. maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen potentiaa- Ensiksi (luku 1.1 ) pohdin maisemallisten arvojen ja kult- liin virkistyksen kannalta. tuurihistoriallisten arvojen merkitystä kaupunkisuunnitte- Virkistysarvoja tutkitaan parhaillaan uusin menetel-

7 Ajallisia kerrostumia Helsingissä. Ylhäällä Humallahdenranta (JH), alhaalla Töölönlahdenranta (JT). 1 MAISEMALLISET JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

Tässä osiossa pohdin maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen suhdetta kaupunkisuunnitteluun. Osiossa etsin vastauksia siihen, miten maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan hyödyntää hyvän kaupunkiympäristön luomiseksi. Tutkin myös millä keinoin arvoja voidaan tunnistaa ja miten niitä voidaan hyö- dyntää osayleiskaavoituksen tarpeisiin. Ensimmäisen osion pohdintoja hyödynnän Sibbesborgin arvojen tunnistamisessa ja Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen arvioinnissa työn toisessa osassa. Maisemallinen arvo Ympäristön kulttuurihistorialliset arvot Käsitteen maisemallinen arvo ymmärtämiseksi on määriteltävä mitä tarkoitetaan Eri aikakausina kerrostunut ympäristö on kirjallisten tai kuvallisten doku- sanalla maisema. Yleiskielessä sana maisema ymmärretään useimmiten staattisena menttien ja esineistön rinnalla lähde menneen maailman tutkimiseen. Kun ih- näkymänä tai paikkana, jonka määrittävä tekijä on sen visuaalinen ilmiasu. Mai- minen muokkaa – tai on muokkaamatta ympäristöä tallentaa hän samalla siihen sema-arkkitehtuurin alalla maisema-käsite ymmärretään kuitenkin monipuolisem- tietoa oman aikansa kulttuurista. Varsinkin asuminen, liikkuminen ja elinkeinojen min. harjoittaminen, jotka ovat hyvin keskeiset tietyn ajan kulttuurin ymmärtämisen Nykyisen käsityksen mukaan maisema on alati muuttuva kokonaisuus, joka kannalta, jättävät usein jälkeensä paljon rakennuksia ja rakenteita. Maisema voi syntyy vuorovaikutuksesta ihmisen ja ympäristön välillä. Maisemaan kuuluu ihmi- viestiä niin yhteiskuntajärjestelmästä kuin arjen elämästä. Erot asumisessa paljas- sen lisäksi kaikki eloton ja elollinen, kuten kallioperä, maaperä, sääilmiöt, kasvilli- tavat eroja yhteiskuntaluokissa ja tapa järjestää asumista ja työtä kertoo minkälais- suus, eläimistö ja näiden keskinäiset prosessit. (ks. Ihse 2011, s. 9-10; Spirn 1998) ta arkea tiettynä aikana on eletty. Maisemalla on myös kulttuurinen ulottuvuus; se heijastaa muistoja, tapo- Vaikka ympäristön rakennukset olisivatkin uusia, löytyy ympäristöstä kuiten- ja, ideoita ja asenteita (ks. Ihse 2011, s. 9-10; Spirn 1998, s. 16-18, Treib 2009, kin yleensä viitteitä aikaisemmasta ajasta. Erityisesti tielinjaukset ja rakennusten s. XI-XV). Maaseudun kulttuuriympäristöjen kylät ja kartanot kertovat tarinaa sijaintipaikat säilyvät usein, vaikka rakennuksia olisikin korvattu uudemmilla. Tie- oman aikansa yhdyskuntajärjestelmästä ja ihanteista, samoin kuin 1950-luvun lä- tyillä toiminnoilla, kuten torikaupalla, louhoksella tai satamalla, saattaa olla pitkä hiöt omastaan ja vaikkapa nykypäivän tuulipuistot omastaan. Paikkoihin kiinnittyy historia paikkakunnalla. muistoja, jotka voivat olla joko kollektiivisia tai henkilökohtaisia. Suomenlinnan Kulttuurihistoria sopii hyvin käsitteeksi kuvaamaan sitä, mitä löydetään, kun linnoitus muistuttaa Suomen liittämisestä Venäjään, mummola voi tuoda lapsuu- tarkastellaan maisemaan jääneitä jälkiä menneistä ajoista. Kulttuurihistorian alalla den muistot mieleen. ajatellaan, että kulttuuri on kokonaisuus, jossa eri tiede- ja taidealat, ilmiöt ja ta- Maiseman aineettomia arvoja korostetaan vuonna 2000 allekirjoitetussa eu- pahtumat vaikuttavat toisiinsa ja muodostavat yhdessä erottamattoman kokonai- rooppalaisessa maisemayleissopimuksessa, joka Suomessa astui voimaan vuon- suuden. Toinen keskeinen ajatus kulttuurihistorian alalla on, että mennyt on läs- na 2006. Siinä ihminen on asetettu maisemassa keskiöön; maisema on määritelty nä nykyhetkessä: nykyhetki muodostuu menneen ajan kerrostumista (Immonen alueeksi ”sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat 2001, s.25). Tällainen ajattelutapa sopii hyvin fyysiseen ympäristöön, joka yleensä luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta” (Ympäristöministe- muokkautuu monien eri aikojen ja tapahtumien vaikutuksesta sellaiseksi kuin se riö & Museovirasto 2008, s.8). Sopimuksessa painotetaan luonnonarvojen ohella tällä hetkellä on. Kulttuurihistoriassa ei arvoteta historiaa hierarkkisesti, vaan arki maiseman merkitystä paikalliskulttuurille, elämänlaadulle sekä taloudellisen toi- ja juhla, valtaapitävä ja tavallinen kansalainen ovat yhtä lailla kiinnostuksen koh- minnan voimavarana (Ympäristöministeriö & Museovirasto 2008). teena (Immonen 2001, s.25). Maisema kertoo useimmiten kokonaisvaltaisesti yh- Maisemayleissopimuksessa tuodaan myös esille arkisten maisemien, kuten teiskunnan toimimisesta ja eri yhteiskuntaryhmien elintavoista. asuinlähiöiden, merkitystä. Osittain maisemayleissopimuksen myötä kiinnostus Maisemaan liittyvien fyysisten tai immateriaalisten elementtien tai ilmiöiden arkimaisemiin on herännyt myös Suomessa, kun aikaisemmin kiinnostuksen koh- kautta on mahdollista kerätä ja viestittää tietoa ja ymmärrystä aikaisemmista ta- teena on ollut lähinnä kauneusarvojen tai historiallisen merkittävyytensä vuoksi pahtumista ja niiden yhteyksistä. Vaalimalla maiseman kulttuurihistoriallista arvoa poikkeuksellisen arvokkaina pidetyt maisemat (Häyrynen 2013, s.13). säilytetään tietoa ja voidaan viestittää ihmisen elinoloista eri aikoina, ja opitaan Maisemakäsitteessä korostuu maiseman dynaamisuus. Maisema muuttuu ja myös paremmin ymmärtämään nykyaikaa. (ks. Riksantikvarieämbetet 2014) myös muistot, tavat, merkitykset ja perinteet muuttuvat ajan myötä. Maisemaan Kulttuurihistoriallinen arvo on käsitteenä laaja. Siksi on tarpeen tunnistaa ja muodostuu toisin sanoin kolmiulotteisen fyysisen ympäristön lisäksi neljännes- kuvailla niitä osa-arvoja, joista tietyn kohteen kulttuurihistoriallinen arvo koostuu. tä ulottuvuudesta, eli ajasta. Ilman ihmisen toimintaakin maisema on jatkuvas- (Riksantikvarieämbetet 2014) Nämä voivat olla esimerkiksi yhdyskuntahistorialli- sa muutostilassa. Metsien lajisto muuttuu vanhetessaan ja hiekkadyynien muoto nen arvo, henkilöhistoriallinen arvo, paikkaan liittyvät perinteet, kulttuurihistorial- muuttuu tuulen vaikutuksesta. Ihminen on suuressa osassa maailmaa jo pitkään linen jatkuvuus, harvinaisuus tai autenttisuus. (esim. Unnerbäck 2012; Stockholms vaikuttanut maisemaan maa- ja metsätaloudella, teollisella toiminnalla ja kaupun- stadsmuseum 2011) kirakentamisella. Nykyään ilmastonmuutos muuttaa maisemaa entisestään – Suo- messakin kasvilajisto ja ilmasto muuttuvat, ja tämän myötä maisema muuttuu. Maisemallisella arvolla tarkoitetaan tässä työssä kaikkia niitä arvoja, jotka liittyvät ihmisen kokemaan maisemaan. Sillä tarkoitetaan paikalle tunnusomaisia, identiteettiä luovia tai erityisen kauniita maiseman piirteitä, kuten maastonmuoto- ja tai kasvillisuutta. Maisemalliset arvot myös luontoon liittyviä, kuten arvokkaat luontotyypit ja lajisto tai edellytykset luonnonprosessien toimivuudelle.

10 Ei liene liioittelua väittää, että monipuo- mukaan tarjota avaimet sellaisen kaupungin 1.1 MAISEMA JA KULTTUURIHISTORIA linen viherverkosto on osa suomalaista luomiseksi, jossa kaupunki ja luonto yhdis- OSANA KAUPUNKIA kaupunkikulttuuria. tyvät kestävällä tavalla. Kun lähtökohdaksi otetaan ekologisten, kulttuuristen ja talou- Kaupunki on eri toimintojen muodostama monimutkainen järjestelmä, fyy- dellisten seikkojen kytkeytyminen toisiinsa, Toiminnallinen ja tilallinen jäsentäjä voidaan luoda monia toimintoja suoritta- sisten elementtien muodostama tilallinen kokonaisuus ja koettu paikka, jon- via, kestäviä ympäristöjä (ks. Corner 2006, ka merkitys juontaa siihen liitettävistä kokemuksista ja muistoista. Ympäristön Yhdysvalloissa kehittyi 1990-luvulla uusi s. 24, 30; Mossop 2006, s.176). Sellaisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan hyödyntää hyvän fyysisen suunnitteluparadigma nimeltään landscape jotka huomioivat kaupungin monimutkai- ympäristön luomiseksi ja kaupungin identiteetin vahvistamiseksi. urbanism, jonka myötä maisema nousi kau- set lähtökohdat ja onnistuvat sisällyttämään punkisuunnittelussa keskustelunaiheeksi. esimerkiksi infrastruktuurin, hulevesien Suunnitteluparadigman ydinajatus on, että hallinnan, luonnon monimuotoisuuden ja maisema toimii rakennusta paremmin kau- ihmisen toiminnan kokonaisuudeksi (Cor- 1.1.1 Maiseman rooli voidaan luoda tunnistettava kokonaisuus, punki- ja yhdyskuntarakenteen jäsentäjänä. ner 2006, s. 25). Maisema voisi toimia kau- kaupungissa jolla on oma identiteetti. Näin lienee aja- Landscape urbanism –ajattelun puolesta- pungin toiminnallisena jäsentäjänä. tellut Reima Pietilä, kun hän vuonna 1963 puhujat argumentoivat, että postmodernia Toimiva viherverkosto on esimerkki ehdotti Sipoonlahdelle sijoittuvaa uutta it- kaupunkia vaivaava kaupunkirakenteen tällaisesta monia toimintoja suorittavasta Maisemalla voidaan ajatella olevan kaupun- senäistä kaupunkia ratkaisuna Helsinkiin hajoaminen ja hallitsematon kasvu sekä maisemaelementistä. Viherverkosto tar- gin näkökulmasta kaksi roolia: paikallisen kohdistuvalle rakennuspaineelle. Pietilä vi- asumisen, palveluiden ja tuotannon eriyty- joaa elinympäristön eläimille ja kasveille identiteetin ja merkityksien luoja sekä toi- sioi vaihtoehtoa ajan modernistiselle kau- minen toisistaan osoittavat, että rakennus ja tekee näin mahdolliseksi niiden elämän minnallinen ja tilallinen jäsentäjä. punkisuunnittelulle, joka tavoitteli toimivaa ei enää sovi käytettäväksi kaupunkiraken- kaupungissa. Ihmiselle viherverkosto tar- Paikallisella identiteetillä ja mer- kaupunkia, jossa asioilla ja ilmiöillä olisi tamisen perusyksikkönä. Pelkillä rakennuk- joaa mahdollisuudet virkistymiseen, toimii kityksien luomisella tarkoitan kaupungin oma paikkansa, mutta josta Pietilän mie- silla ei heidän mukaansa pysty jäsentämään mielekkäänä kevyen liikenteen liikennever- tunnistettavuuden ja erikoislaatuisuuden lestä seurasi hajautunutta metsäkaistojen ja nopean liikkumisen, tuottavuuden, maan kostona, säätelee pienilmastoa ja osallistuu edistämistä ja kaupunkiin liittyvien positii- liikenneväylien katkomaa tasapaksua kau- arvon ja rakennusnormien sanelemia kau- hulevesien hallintaan. Maisema-arkkiteh- visten mielikuvien vahvistamista. punkia. Pietilä peräänkuulutti kaupungilta punkeja. (esim. Shane 2006, s. 58, Girot deiltä ammattikuntana pitäisi löytyä kykyä Toiminnallisella jäsentämisellä tar- luonnetta ja kykyä vastata asukkaittensa 2006, s.89) yhdistää kaupunkitilan lähtökohdista läh- koitan maiseman hyödyntämistä kaupungin henkisiin tarpeisiin. (Viikkosanomat 1963, Landscape urbanism -suunnittelupara- tevä kaupunkisuunnittelu ja luonnon läh- toimintojen suorittamiseksi sekä kaupun- Elanto-lehti 1963) Myös Katri Luostari- digman mukaan maisema on sopiva alusta tökohdista lähtevä ekologinen tieto. Maise- gin toimintojen integroimista luonnon pro- nen lienee ajatellut kaupungin identiteettiä kaupungin jäsentämiseksi muun muassa sik- ma-arkkitehtien pitäisi pystyä yhdistämään sessien kanssa. Tilallisella jäsentämisellä ja kokonaishahmoa kirjoittaessaan vuonna si, että muuttuvuus on maisemalle ominais- kaupunkirakenteen ja ekologisen verkoston tarkoitan kaupungin tekemistä suunnistet- 1951, että tuntuisi luontevalta, että kau- ta (James Corner 2006, s. 23). Rakennuksis- toisistaan poikkeavat mittakaavat ja yhdis- tavaksi ja hahmotettavaksi sekä miellyttä- pungit sijaitsivat maisemien kohokohdissa, sa sen sijaan staattisen tilan ylläpitäminen tää luonto osaksi kaupunkitaiteellista koko- vien tilakokemuksien luomista. kuten vesistöjen solmukohdissa tai koskien on yleensä toivottavaa. Maisemanäkökulma naisuutta. Nykyään kaupunkisuunnittelussa varressa (Luostarinen 1951, s. 102). siirtää painotuksen muodonannosta pro- törmätään tyypillisesti ongelmiin silloin, Suomalaisille kaupungeille on tun- sessiin; asioiden toimimiseen paikassa ja kun kaupunkirakennetta ja ekologista ver- Paikallisen identiteetin ja nusomaista monipuoliset viheralueet, ku- ajassa (Weller 2006, s. 77-78, 83; Corner kostoa yritetään sovittaa yhteen. merkityksien luoja ten kaupunkipuistot, kansanpuistot, siir- 2006, s. 29). Landscape urbanism -ajattelua Ruotsalaisen maisema-arkkitehdin tolapuutarhat, lähimetsät, uimarannat, on oikeutetusti kritisoitu teoreettisuudesta Thorbjörn Anderssonin mukaan kaupunki- Muun muassa norjalainen arkkitehtuu- urheilupuistot, koirapuistot ja leikkipuistot. ja epämääräisyydestä (esim. Duany & Talen suunnittelun pitäisi lähteä ulkotilojen muo- riteoreetikko Christian Norberg-Schulz Kaupunkilaisille nämä ovat tärkeitä virkis- 2013, s. 1-16). Se sisältää kuitenkin arvok- dostamisesta (Andersson 2012, s.160-161). on korostanut paikan identiteetin mer- tyspaikkoja, joihin liitetään positiivisia as- kaita havaintoja liittyen kaupunkien toimin- Jotta ihminen kokisi kaupunkitilan miellyt- kitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta sosiaatioita (Tyrväinen, Silvennoinen, Kor- nalliseen ja tilalliseen jäsentämiseen. täväksi, sen on oltava suunnistettavissa ja (Norberg-Schulz 1993, s. 159-160). Yh- pela ja Ylen 2007). Viheralueet tarjoavat Maisemakäsitteessä yhdistyvät luon- hahmotettavissa. Eriluonteisten ulkotilojen distämällä kaupunkisuunnittelussa paikal- esteettisiä kokemuksia ja puitteet toimin- non prosessit ja ihmisen toiminta. Maise- avulla voidaan rytmittää kaupunkia sekä lista maisemaa ja kaupungin elementtejä noille, kuten ulkoilulle ja kokoontumiselle. manäkökulma voi ”maisemaurbanistien” määrittää sille suuntia monessa eri mitta-

Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 11 kaavassa – ulkotilat voivat toimia kaupun- • Hyödyntämällä maisemaelementtejä 1.1.2 Kulttuurihistorian rooli päämääriä. maankäytön suunnittelussa voidaan gin tilallisina jäsentäjinä. Paikallisella tasolla kaupungissa Paikoista muodostuu siis merkityksel- ulkotilat osallistuvat kaupunkitilan luon- edistää tunnistettavien omalaatuis- lisiä niihin kiinnittyvien kokemusten, muis- teen märittämiseen ja voivat tarjota tilallisia ten ja merkityksellisinä pidettyjen tojen ja tarinoiden myötä. Mitä sitten tapah- kaupunkiympäristöjen syntymistä. elämyksiä. Tunnistettavat ulkotilat toimivat Paikan muisti historian tuu, kun paikka muuttuu niin voimakkaasti, maamerkkeinä ja ulkotilassa voidaan ohjata • Kaupunkiin integroituna maisema voi havainnollistajana ja identiteetin että paikkaa entisellään ole enää olemassa? ihmisten liikettä ja houkutella pysähtymään. suorittaa monia tehtäviä, kuten toi- luojana Vaikka paikan muutokselle olisi hyvin pe- Laajemmassa mittakaavassa viheralueet ja mia virkistysalueina, toimia elinympä- rustellut syyt, viestii muutos paikan omaksi viherverkosto voivat jäsentää kaupunkia ristönä ja liikkumaväylinä eläimille ja Paikan kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan kokeneelle, etteivät paikkaan liittyvät mer- kaupunginosien tasolla ymmärrettäviksi kasveille, osallistua hulevesienhallin- kuvailla maiseman muistina, millä tarkoitan kitykset, muistot, toiminnot ja yhteisöt ole osa-alueiksi ja tarjota ihmisille mahdolli- taan ja kaupungin liikenneverkostoon. ihmisten paikkaan liittämiä merkityksiä ja säilyttämisen arvoisia. Tämä selittää, miksi suuden mielekkääseen liikkumiseen paikas- • Maiseman avulla voidaan tehdä kau- maiseman kykyä viestiä paikan aikaisem- paikkojen muuttuminen saattaa herättää ta toiseen. Mielikuvien tasolla maisemalla pungista helpommin hahmotettava ja mista vaiheista. niin voimakkaita tunteita. on merkitystä kaupunkikokonaisuuden suunnistettava. Historiallisten jälkien olemassaolo voi Säilyttämällä aikaisemmista vaiheis- hahmottamisessa. Arabianranta on helppo tehdä näkyväksi kaupungin jatkuvuuden, ta kertovia elementtejä vaalitaan paikkaan sijoittaa kartalle Vanhankaupunginlahden muutoksen ja kehityksen (Vahtikari 2013, liittyviä henkilökohtaisia ja kollektiivisia ansiosta, samoin kuin Helsingin Paloheinän s.315). Sen lisäksi, että jäljet kertovat meille merkityksiä. Tämä voi tehdä muutosten sijainti hahmottuu Keskuspuiston avulla. paikan menneestä, saattaa paikan historian vastaanottamisen helpommaksi alueen ny- Mutta riittääkö maisemankaan mitta- tuntemus myös auttaa ymmärtämään paik- kyisille käyttäjille. Säilyttämällä vanhaa voi- kaava enää jäsentämään nykyajan laajoja kaa nykyisellään, niin fyysisenä kuin sosiaa- daan myös ehkäistä sitä identiteettityhjiötä, kaupunkeja – onko ajatus maisemasta tilallisena ympäristönä (ks. Immonen 2001, jota uusilla alueilla usein esiintyy. Paikan lisena jäsentäjänä vanhentunut? Nykyiset s.23). Historiallisten jälkien olemassaolo identiteetin näkökulmasta ei ole tärkeätä, suurkaupungit koostuvat monista keskuk- myös rikastuttaa paikkaa lisäämällä siihen että esimerkiksi säilytettävä rakennus on ra- sista, joihin liittyy lähiöitä ja työpaikka-aluei- tarinallisen ulottuvuuden. kennustaiteellisesti erityisen arvokas, vaan ta, ja joita ympäröivät laajat pientalovaltaiset Paikkaan liittyvillä muistoilla ja merki- että se koetaan merkityksellisesti.. Historial- esikaupunkivyöhykkeet. Norberg-Schulzin tyksillä rakennetaan niin kollektiivista kuin linen jatkumo merkityksellisen menneisyy- mukaan nykyajan kaupungeissa rakentami- henkilökohtaista identiteettiä (ks. Nor- den kanssa on viesti siitä, että ollaan raken- nen levittäytyy usein niin, että emme osaa berg-Schulz 1993, s. 159; Häyrynen 2013, s. tamassa myös merkityksellistä tulevaisuutta. erottaa missä paikka alkaa ja missä loppuu. 12). Paikkaan kiinnittyvät merkitykset voi- Jotta todellista jatkumoa syntyisi, on Asutus ei enää nouse esille yhtenäisenä ko- vat olla osa yhteisön historian jäsentämistä ympäristöä käsiteltävä kokonaisvaltaisella konaisuutena taustana toimivaa maisemaa ja välittämistä. Tällä tavalla jotkut Helsingin tavalla. Kulttuurihistoriasta kertovia ele- vasten. (Norberg-Schulz 1993, s. 159) kaupunginosista, kuten Kallio, Puu-Käpy- menttejä ei voi käsitellä irrallaan muusta Ehkä on luovuttava ajatuksesta, että lä, Kulosaari tai Pihlajamäki, konkretisoivat suunnittelusta, vaan niitä on integroitava kaupunki on helposti hahmotettava, selkeä vahvasti kaupungin historiallista kehitystä. osaksi kokonaissuunnitelmaa. On tärkeätä yksikkö. Paikallisella tasolla maisema voi Paikkojen herättämien muistojen avulla ymmärtää, mikä näiden elementtien suhde silti jäsentää alueita tilallisesti, ja mieliku- myös oma henkilöhistoria jäsentyy ja konk- ympäristöönsä on, jotta voidaan suunnitella vien tasolla maisemalla voi olla merkitystä retisoituu (Åström & Korkkikangas 2005, ympäristöä, jossa vanha ja uusi muodosta- kaupunkikokonaisuuden hahmottamises- s.11). vat luontevan kokonaisuuden, eivätkä kult- sa. Sibbesborgissa Sipoonlahti ja Sipoon- Paikkoihin liittyviä kokemuksia ja mer- tuurihistorialliset elementit jää irrallisiksi jokilaakso voisivat toimia tunnusomaisina kityksiä luodaan jatkuvasti. Usein paikka fragmenteiksi menneestä ajasta. kaupunkirakenteen jäsentäjinä, tarjoten sa- voi olla edellytys jonkun yhteisön olemas- Sibbesborgissa yksi suuri haaste on malla luontokokemuksia ja mahdollisuuksia saololle. Esimerkiksi harrastuspaikkojen, identiteetin muodostaminen: miten histo- liikkumiseen ja ulkoiluun. kuten venekerhojen tai siirtolapuutarhojen ria pitäisi huomioida murroskohdassa, jos- sekä julkisten ulkotilojen, kuten koirapuis- sa tiiviimpi ja tehokkaampi rakentaminen tojen tai leikkipuistojen, ympärille muodos- muuttaa ympäristöä väljästä maaseututaaja- tuu yhteisöjä, joilla on yhteisiä intressejä ja masta kohti kaupunkia?

12 Sipoo-kuvasto – Muistot imagotekijänä 1995, s.14, sit. Lento & Olsson 2013, s. 276-277). Jos vaalitaan pelkästään nostalgisoitua versiota menneestä, Kaupungille muistojen vaaliminen voi olla tietoinen ja ei säilyttämillämme historian jäänteillä ole muuta virkaa tarkoitushakuinen prosessi, jossa omaa imagoa raken- kuin nätin ympäristön luominen. Jotta rakentamamme netaan (Lento & Olsson 2013, s.13). Sibbesborgia on tarina olisi pitkällä aikavälillä uskottava ja ymmärrettävä ”brändattu” viihtyisänä ja turvallisena pikkukaupunki- ja uusi rakentaminen muodostuisi osaksi jatkumoa, on na, jota ympäröi kulttuurimaisema. Sibbesborgissa voi kaikki olennaiset historian vaiheet otettava osaksi tari- virkistyä erämaisessa Sipoon korvessa, mutta sykkivä naa. Tämä on pidettävä mielessä Söderkullan keskus- metropoli on samalla vain junamatkan päässä. korttelin kohtaloa pohdittaessa. Ilman keskuskorttelin Tässä rakenteessa hyödynnetään myönteisiä, hyvin säilyttämistä on vaikea hahmottaa uutta Sibbesborgia tunnettuja ja yleisesti hyväksyttyjä mielikuvia. Maunu osana tarinaa, joka sai alkunsa 1960-luvulla. Häyrysen mukaan maaseutua esitetään usein autenttise- na, pilaantumattomana ja perinteitä ylläpitävänä vasta- • Historiallisia jälkiä säilyttämällä voidaan teh- kohtana kaupungille. Toisaalta maaseutu on kultivoitu- dä näkyväksi kaupungin jatkuvuus, muu- na alueena vastakohta myös erämaalle. Suurkaupungit tos ja kehitys, jolloin kaupungista tulee taas esitetään kansallisina saavutuksina ja kosmopoliit- ymmärrettävämpi. tisina yhdyskäytävinä ulkomaailmaan. Näiden välimaas- • Paikoista tulee merkityksellisiä niihin liitty- toon sijoittuvat pikkukaupungit, jotka eivät ole täysin vien kokemusten, muistojen ja tarinoiden kaupunkimaisia, mutta eivät selkeästi maaseutuakaan. myötä. Ne voivat olla henkilökohtaisia tai (Häyrynen 2005, s 162) Pikkukaupungit näyttäytyvät kollektiivisia. helposti hahmotettavina ja turvallisina. • Paikkojen avulla rakennetaan niin henkilö- On selvää, että Sibbesborgin brändin on oltava kohtaista kuin kollektiivista identiteettiä. positiivinen, jotta se olisi myyvä. On kuitenkin tärkeää, että Sibbesborgissa vaalittaan totuudenmukaista histo- • Paikkoihin liittyviä muistoja hyödynnetään riakuvaa, jossa historian koko kirjo tulee näkyviin. kaupunkien brändaamiseen. Jotta brändi olisi pitkällä aikavälillä uskottava ja ymmärrettä- Ympäristö pitää sisällän muistamisprosessin, jossa vä on sen oltava totuudenmukainen. esimerkiksi puretut rakennukset kertovat halusta unoh- taa ja säilytetyt rakennukset halusta muistaa (Todorov

Jotta kulttuurihistorialliset elementit olisivat luonteva osa Kolmas kuva ylhäältä: Länsiväylä on perusteellisesti muuttanut kaupunkia, on kiinnitettävä huomiota niiden ja ympäristön Karhusaaren kartanon suhdetta ympäristöönsä. suhteeseen. Niitä tulee ajatella osana kokonaisvaltaista Neljäs kuva ylhäältä: Pasilan vanha juna-asema on siirretty suunnitelmaa, eikä irrallisina fragmentteina. radan varrelta virastotalojen joukkoon. Tässä paikassa se on Ensimmäinen kuva ylhäältä: Otaniemen kartanon irrallinen muistoesine, jonka historia on vaikeasti luettava ajoilta peräisin oleva puukujanne on osa Alvarin aukion kokonaissommitelmaa. Toinen kuva ylhäältä: Vaikka Kumpulan kartanon ympäristö (kuvan oikeassa yläreunassa) on muuttunut suuresti kartanon rakentamisesta, on sen suhde maisemaan säilynyt samankaltaisena, sillä entinen viljelymaisema on nykyään puistoa. (JK)

13 ti. Esimerkiksi luontoarvoja, muinaismuis- her- ja vesialueet toimivat kokonaisuutena. 1.2 MAISEMALLISTEN JA toja sekä rakennushistoriallisia ja -taiteellisia Tästä aiheesta tarvittaisiin lisää tietoa, jotta KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN arvoja käsitellään yleensä erikseen erillisissä osattaisiin tehdä kaavoituksen tarpeita pa- inventoinneissa ja selvityksissä. Osa-aluei- remmin palvelevia luontoselvityksiä. (Ym- TUNNISTAMINEN den käsitteleminen erikseen selittyy osittain päristöministeriö 2014 s. 82-84) sillä, että inventoinneissa ja selvityksissä Samansuuntaisia ajatuksia on jo kym- Eri maankäytön suunnittelun tasolla ratkaistaan erilaisia kysymyksiä, ja siksi tarvitaan erityisosaamista (Ympäristömi- menen vuotta sitten esitetty Ruotsissa. nisteriö 2013, s. 11). Erityisosaamisen tarve Maisema-analyysiä käsittelevässä kirjassaan maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen analyysejäkin on sovellettava lienee kiistaton, mutta yhtä lailla tärkeää on ruotsalaiset maisema-arkkitehdit Bengt kunkin kaavatason tarpeisiin. myös kokonaiskuvan ja keskinäisten vai- Schibbye ja Ylva Pålstam painottivat, että Tässä kappaleessa pyrin muodostamaan käsityksen siitä, millainen on kutuksien hahmottaminen (Corner 2006, maisema-analyysien on kaikilla kaavatasoil- osa-yleiskaavoitusta parhaiten palveleva analyysi. Lähestyn kysymystä pohti- s. 30; Åkerlund 2011, s. 69). Kun arvoja la otettava huomioon maisema kokonaisuu- tarkastellaan ainoastaan toisistaan erillään, tena, eikä pelkästään erityisen arvokkaiksi malla yleisellä tasolla nykyistä maankäytön suunnittelun käytäntöä ympäristön saattaa ymmärrys arvojen keskinäisistä riip- koetut alueet. Heidän mielestään arvojen arvojen tunnistamiseksi ja käytäntöihin liittyviä ongelmia. Tämän jälkeen siir- puvuussuhteista jäädä hataraksi. tunnistamismenetelmissä harvoin on kyetty ryn pohtimaan maisema-analyysin ominaisuuksia. Maisema-analyysi on työka- Kaavaa varten laaditut selvitykset ovat vangitsemaan yhdistetyt luonto- ja kulttuu- luna monitulkintainen ja kiistanalainen. Kappaleessa tutustun maisema-analyy- usein luonteeltaan tarpeettoman yksityis- riarvot. (Schibbye & Pålstam 2001. s. 5) kohtaisia ja keskittyvät pääasiassa lainsää- Tällä hetkellä selvitykset laaditaan sin ympärillä käytyyn keskusteluun ja pohdin maisema-analyysin luonnetta ja dännön määrittämiin arvokohteisiin, kuten usein erillisinä, itsenäisinä projekteina ir- tehtävää. Lopuksi tutustun seitsemään maisema-analyysimenetelmään ja ver- esimerkiksi uhanalaisiin kasvi- ja eläinlajei- rallaan kaavoituksesta. Selvitykset saatetaan taan niitä keskenään. hin, metsälain tarkoittamiin arvokkaisiin laatia jopa vuosia ennen varsinaisen suun- Maisema-analyyseiksi kutsutut menetelmät sisältävät usein jonkinasteisen elinympäristöihin tai yksittäisiin arvoraken- nittelun aloittamista. Selvitysten laatineet kulttuuriympäristöanalyysin ja kirjallisuudessa kulttuuriympäristöä analysoivat nuksiin. Tämä sopii huonosti yhteen ylei- eri arvojen asiantuntijat harvemmin osallis- sen tason kysymyksiin keskittyvään yleis- tuvat itse suunnitteluun, eivätkä he kohtaa menetelmät käsitellään usein maisema-analyysimenetelminä (Schibbye & Påls- kaavoituksen kanssa. Ympäristöministeriö yhteisen pöydän ympärillä, vaan selvitykset tam 2001, Stahlschmidt 2001). Myös tässä diplomityössä on maisemaa kult- on kiinnittänyt huomiota näihin ongelmiin ovat yleensä luonteeltaan asiantuntijalau- tuuriympäristön näkökulmasta tutkivista menetelmistä päädytty käyttämään vastikään julkaistussa raportissa, jossa ar- suntoja, joita kaavoittaja tulkitsee. Tästä nimitystä maisema-analyysi. vioidaan vuonna 2000 voimaan astuneen huolimatta inventoinneissa ja selvityksissä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta. harvemmin määritellään millaista muutosta Raportissa esitetään, että selvitysten kysy- arvokohteet sietävät ja millä keinoin niitä 1.2.1 Nykyinen maankäytön lain mukaan suunnittelun tulee perustua myksenasettelua, laajuutta ja tarkkuustasoa voisi integroida luontevaksi osaksi suun- suunnittelun arvojen riittäviin selvityksiin (MRL 9 §). Maankäyt- olisi sovitettava paremmin kaavan tehtä- nitelmaa. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tö- ja rakennusasetuksessa tarkennetaan, vään ja tarkoitukseen. Raportissa myös tähtäävissä hankkeissa voi olla mahdotonta tunnistamismenettely Suomessa että selvitysten on annettava riittävät tiedot, peräänkuulutetaan viranomaiskulttuuria, jättää rakentamatta kaikkia alueita, joilla eri- ja sen ongelmat jotta voidaan arvioida suunnitelman toteut- jossa katsotaan nykyistä enemmän koko- laisia arvoja esiintyy. Eri arvot, esimerkiksi tamisen merkittävät välittömät ja välilliset naisuutta sektorinäkökulmien ohella. (Ym- luontoarvot ja puutarhataiteelliset arvot, vaikutukset muun muassa kaupunkikuvaan, päristöministeriö 2014 s. 63-66) Ministeriö saattavat myös olla ristiriidassa keskenään. Maankäytön suunnittelun lähtökohta- maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennet- toivoo kokonaisvaltaisempaa lähestymis- Tällöin lopullinen arvottaminen ja sietoky- na on monenlaisia, keskenään lomittaisia tai tuun ympäristöön (MRA 1 §). tapaa erityisesti luontoselvityksiin, jotta vyn määrittely, siltä osin kuin lainsäädäntö ei jopa ristiriitaisia arvoja sisältäviä ympäristö- huomioitaisiin myös muita kun jo suojel- suojele arvokohdetta, jää kaavanlaatijoiden jä. Jotta näitä arvoja voidaan huomioida ja Inventoinnin ja arvottamisen suhde tuja alueita ja priorisoituja luontotyyppejä tehtäväksi. Arvottamiseen liittyvät erimieli- parhaassa tapauksessa hyödyntää kaavoi- suunnitteluun ja lajeja. Huomiota tulisi kiinnittää viher- syydet suunnittelijoiden, viranomaisten ja tuksessa, tarvitaan keinoja arvojen tunnis- rakenteeseen: alueiden kytkeytyneisyyteen, kuntalaisten välillä ratkotaan pahimmassa tamiseksi ja arvottamiseksi. luonnon monimuotoisuuteen ja ekosystee- tapauksessa eri oikeusasteissa. Suunnittelua Lainsäädäntö velvoittaa huomioimaan Maankäytön suunnittelussa käytäntönä on ollut inventoida ja arvottaa suunnitte- mipalveluihin. Raportin mukaan tällä het- edesauttaisi erikoisasiantuntijoiden osallis- maisemaa ja kulttuuriperintöä maankäytön kellä ei tarpeeksi hyvin ymmärretä miten vi- tuminen itse suunnitteluun sekä tiiviimpi suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennus- lualueiden nykyisiä arvoja sektorikohtaises-

14 vuorovaikutus eri alojen asiantuntijoiden sanoen Pohjoismaiden ministerineuvosto välillä pitkin suunnitteluprosessia. puoltaa mallia, jossa vaikutusten arviointi on integroitu osa suunnittelua. Tällä tavalla Vaikutusten arviointi vaikutusten arviointi voi tehokkaasti ja oi- Ympäristön arvojen huomiointi ja vaikutusten arviointi lainsäädännössä kea-aikaisesti vaikuttaa suunnitteluun. Laki edellyttää, että suunnitelmien to- Lainsäädäntö velvoittaa huomioimaan ympäristön arvot kaikilla kaavoituksen tasoil- teuttamisen vaikutukset ympäristöön arvi- la. Tästä määrää laaja kirjo eri lakeja ja asetuksia. Keskeisimpiä ovat maankäyttö- ja oidaan (MRL 9 §, MRA 1 §). Vaikutusten • Erikoisosaamisen lisäksi maan- rakennuslaki (MRL) ja sitä täydentävät ja täsmentävät maankäyttö- ja rakennusasetus arviointi on tarkoitettu jatkuvaksi, koko käytön suunnittelussa tarvi- (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). kaavoituksen ajan suoritettavaksi proses- taan kokonaisvaltainen käsitys MRL ja MRA velvoittavat kaikilla kaavatasoilla, eli maakuntakaavojen, yleiskaa- siksi (Ympäristö.fi / Vaikutusten arviointi ympäristöstä. vojen ja asemakaavojen yhteydessä, tutkimaan kaavan aiheuttamat vaikutukset, joihin kaavoituksessa). Vaikutusten arviointi on • Selvityksien tarkkuustaso on so- kuuluvat mm. vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan, kulttuuriperintöön ja ra- jaettu kolmeksi eri työvaiheeksi: ensimmäi- vitettava kaavan tarpeisiin. kennettuun ympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset (MRL 9 § ja MRA 1 §). seksi suunnittelijoiden on arvioitava vai- MRL:n, MRA:n ja VAT:in rinnalla varsinkin luonnonsuojelulaki, metsälaki, mui- • Inventoiminen ja arvottaminen tu- naismuistolaki ja vesilaki ohjaavat ympäristön arvojen huomioimista kaavoituksessa. kutuksia eri vaiheissa osana omaa työtään, lee tehdä osana suunnittelua, ei toiseksi laaditaan tarpeen mukaan erillisiä erillisinä projekteina. vaikutusselvityksiä ja kolmanneksi kaava- • Vaikutusten arviointi on tehok- luonnoksen ja -ehdotuksen vaikutuksia kainta suunnittelun rinnalla. arvioidaan kootusti (Ympäristöministeriö 2006, s. 13). Kootuissa arvioinneissa pitkälle vietyä suunnitelmaa arvioivat yleensä suunnittelijat itse. Voidaan kysyä, kuinka motivoitunei- ta tai edes kykeneväisiä suunnittelijat tässä vaiheessa ovat esittämään kriittisiä kom- mentteja omista pitkälle viedyistä suunni- telmistaan. Jos kaavan ongelmia tunnistetaan vasta, kun suunnittelua on viety hyvin pitkälle tarkoittaa tämä myös, että jo tehty suunnittelutyö menee hukkaan ja rahaa ja aikaa tuhlaantuu. Näin ollen olisi tärkeätä panostaa ensimmäiseksi ja toiseksi mainit- tuihin vaikutuksen arvioinnin työvaiheisiin, eli suunnittelun rinnalla tehtävään vaikutusten arviointiin, ja tehdä siitä mahdollisimman tehokasta ja helppoa. Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriympäristön ympäristövaikutusten arviointia käsittelevässä julkaisussa tode- taan, että suunnittelu- ja arviointityön tekeminen vuorovaikutteisesti on tärkeää. Hankkeen kulttuuriympäristöä tuntevien henkilöiden osallistuminen aktiivisesti kaikkiin suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin vaiheisiin on myös olennaista. (Pohjoismai- den ministerineuvosto 2000, s. 19). Toisin

Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 15 1.2.2 Maisema-analyysin toistaa. (Geelmuyden 1993, s. 152) vaikutettava lopulliseen päätöksentekoon. • Maisema-analyysin avulla tunniste- ominaispiirteet, menetelmät ja Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mai- Jokin analyysi voi olla merkityksellinen sik- taan paikan luonne sekä paikan eko- sema-analyysi synnyttäisi automaattisesti si, että se on vienyt prosessia oikeaan suun- logisten, toiminnallisten ja merkitystä haasteet oikean suunnitteluratkaisun. Systemaat- taan. (Stahlschmidt 2001, s. 23) kantavien ominaispiirteiden välistä tisuudella ja logiikalla ei voida korvata Ruotsalaisen maisema-arkkitehdin yhteyttä. ”Maisema-analyysin avulla pyritään löytä- luovuutta, vaan maisema-analyysi toimii Thorbjörn Anderssonin mukaan maise- • Maisema-analyysin avulla voidaan mään ja nostamaan esiin se, mikä maisemassa ainoastaan apuna suunnittelijan päätök- ma-arkkitehdit omaksuivat 1960–1970-lu- edistää keskustelua, vaihtoehtojen punnitsemista ja tietoisten valintojen on tärkeää sekä yksinkertaistamaan moni- senteossa. (Stahlschmidt 2001, s. 12, 22) vulla roolin rajoituksia asettavina säilyttäjinä tekoa. mutkaista ja vaikeasti hahmotettavissa olevaa Stahlschmidt hakee taustatukea ajatuksil- pikemmin kuin visionääreinä. Anderssonin todellisuutta”. leen englantilaiselta maisema-arkkitehdiltä mukaan tämä asetelma syntyi, kun maise- • Maisema-analyysi ei korvaa luovaa (Stahlschmidt 2001, s. 6, käännös oma) Tom Turnerilta. Turner kritisoi 1990-luvun ma-arkkitehdit ottivat kantaa luonnon ja suunnittelua. alussa valoillaan ollutta ajattelutapaa, jos- maiseman puolesta aikana, jolloin nämä • Maisema-analyysista ei saisi tulla Näin maisema-analyysin tehtävää määrit- sa uskottiin suunnitteluratkaisun syntyvän kaksi nähtiin lähinnä hyödykkeinä. Tällöin muodollisuutta tai välinettä mani- telee tanskalainen maisema-arkkitehti Per suoraviivaisena seurauksena analyysin tu- Ian McHargin lanseeraama maisema-ana- puloida vaikutusten arviointia, vaan Stahlschmidt maisema-analyysimenetelmiä loksista, eikä ymmärretty tarvetta faktojen lyysimenetelmä tarjosi keinon välttää kon- maisema-analyysiä tulisi aidosti esittelevässä kirjassaan. Norjalainen maise- luovalle tulkinnalle. Turnerin mukaan tästä flikteja ohjaamalla rakentaminen sinne, hyödyntää suunnitteluratkaisujen ma-arkkitehti Anne Katrine Geelmuyden seurasi paikkoja, joilta puuttui selvä tahtoti- missä siitä oli vähiten haittaa. (Anderson parantamiseksi. antaa hieman tarkemman määritelmän. la ja jotka olivat epämääräinen kompromis- 2012, s.160) • Maisema-arkkitehtien on otettava Hänen mielestä maisema-analyysin tehtä- si innovatiivisuuden ja säilyttämisen välillä. Nykyään maisema- ja luontoarvot aktiivinen rooli maankäytön suunnit- vä on tunnistaa paikan luonteen ja paikan (Turner 1991, s. 39) Jotta suunnittelulla otetaan suunnittelussa vakavammin, mutta telussa, eikä ainoastaan vaalia nykyis- ekologisten, toiminnallisten ja merkitystä saavutettaisiin hyvä lopputulos, on ymmär- syvä epäluulo rakentamista kohtaan hei- tä ympäristöä. kantavien ominaispiirteiden välistä yhteyt- rettävä suunnittelun kompleksinen luonne, jastuu kuitenkin monesti edelleen maise- tä. (Geelmuyden 1993, s. 152) johon kuuluu faktojen rinnalla taiteellinen ma-analyyseistä. Usein maisema-analyysin Stahlschmidtin mielestä maisema-ana- ja kulttuurinen ulottuvuus (Mossop 2006, lähtökohtana on ajatus siitä, että maise- lyysi ei ole välttämättömyys hyvän suun- s.168). man luonne pitäisi säilyä ennallaan raken- nitelman laatimiseksi – yhtä lailla hyvä Systemaattisuuden ja loogisuuden tamisen jälkeen. Tätä tavoitetta yritetään suunnitelma voi syntyä intuitiivisen työs- ylikorostamisessa piilee Stahlschmidt mu- saavuttaa esittämällä säilyttämistä edistäviä kentelyprosessin tuloksena (Stahlschmidt kaan muitakin sudenkuoppia. Vaarana on, rajoituksia rakentamiseen. Näitä rajoituk- 2001, s. 12). Maisema-analyysin vahvuus että analyysimenetelmien virheettömyyteen sia noudattamalla lopputuloksena saattaa löytyy kuitenkin siinä, että systemaattisen luotetaan liikaa, jolloin lopputuloksena kuitenkin olla juuri sellainen epämääräinen ja dokumentoitavan prosessin avulla, jos- voi olla suunnitelma, joka analyysin valos- kompromissi innovatiivisuuden ja säilyttä- sa pyritään paikan luonteen ymmärtämi- sa näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa misen välillä, josta Tom Turner puhuu. Sen seen, edistetään keskustelua, vaihtoehto- sisältää suuria heikkouksia (Stahlschmidt sijaan maisema-analyysin pitäisi ottaa askel jen punnitsemista ja tietoisten valintojen 2001, s. 12). Toinen vaaranpaikka on mai- kohti suunnittelua. Maisema-analyysistä tekoa (Stahlschmidt 2001, s. 12; Geelmu- sema-analyysin muuttuminen itsetarkoi- saadaan vaikuttavampi työkalu, jos hyväk- yden 1993, s. 153). Toisin sanoin maise- tukselliseksi, jolloin suoritetaan resursseja sytään rakentamisen aiheuttama muutos ma-analyysillä edistetään demokraattista kuluttavia analyysejä, jotka eivät kuitenkaan maisemassa ja siirretään tarkastelun fokus suunnitteluprosessia. hyödynnä päätöksentekoa vaan ainoastaan siihen, mitä annettavaa maisemalla on uu- Geelmuyden mukaan maisema-ana- tekevät suunnitteluprosessin uskottavam- delle kaupunkirakenteelle. lyysi sai alkuunsa monialaisista, isoista ja maksi. Pahimmassa tapauksessa analyysi komplekseista hankkeista. Näissä kyky on tarkoitushakuinen, jolloin sen tehtävänä argumentoida korostui, jolloin maise- on viranomaisten ja yleisön vakuuttaminen ma-analyysi tarjosi tähän välineen. Jotta suunnitteluratkaisun oikeellisuudesta. Vaik- maisema-analyysi täyttäisi tehtävänsä argu- ka tällaisista ”näön vuoksi” tehdyistä ana- mentoinnin välineenä, on sen hänen mu- lyyseista tulisi luopua, se ei kuitenkaan tar- kaan oltava systemaattinen ja mahdollinen koita, että kaikkien analyysien olisi suorasti

16 1.1.1 Katsaus maisema- Menetelmistä ensimmäinen, eli Eco- Menetelmistä viimeisen ovat kehittä- Luonnonmaiseman piirteet analyysimenetelmiin logical planning method, on Iso-Britanniassa neet saksalaiset tutkijat Peter Burggraaff ja Luonnonmaiseman piirteillä tarkoitetaan syntyneen, mutta pääosin Yhdysvallois- Klaus-Dieter Kleefeld. Brittiläisten mene- maiseman ekologista rakennetta, luonnon- sa vaikuttaneen maisema-arkkitehdin Ian telmien tapaan tässäkin menetelmässä tun- maiseman kehitystä ja erityisen arvokkai- Maisema-analyysimenetelmät eroavat toi- McHargin kehittämä. Menetelmän avulla nistetaan maisematyyppejä. Menetelmässä den alueiden tunnistamista (Schibbye & sistaan lähestymistavaltaan, tutkittavilta pyritään löytämään kokonaisvaltaisesti so- tarkastellaan kulttuurimaisemaa, jota lähes- Pålstam 2001, s. 10). Siinä maisemaa tarkas- osa-alueiltaan ja käyttötarkoitukseltaan. pivin sijaintipaikka tietylle toiminnolle. Se tytään kahdesta suunnasta. Toisaalta tar- tellaan luonnontieteellisistä lähtökohdista, Jotta osataan valita käyttökelpoinen mene- on yksi varhaisimmista menetelmistä mai- kastellaan miten tietyt luonnontekijät ovat jolloin maisema nähdään tietyistä elemen- telmä, on ensin tarkasti määriteltävä mihin seman analysoimiseen, ja sillä on ollut suuri vaikuttaneet asutukseen, maankäyttöön ja teistä kuten vesistöstä, kasvillisuudesta ja tarkoitukseen analyysia tullaan käyttämään. vaikutus Suomessa. Menetelmä muodostaa elinkeinojen kehitykseen ja sijoittumiseen, kallioperästä koostuvana alueena (Heikki- Seuraava esittely maisema-analyysin omi- täten eräänlaisen vertailukohteen muille toisaalta tarkastetaan miten ihminen on lä 2013, s. 23). Tavoitteena on ymmärtää naispiirteistä perustuu kirjallisuuslähteisiin tässä käsitellyille menetelmille. vaikuttanut maisemaan. alueen ekologista toimintaperiaatetta, mut- sekä diplomityössä tehtyyn seitsemän mai- Menetelmistä kolme on pohjoismaa- Diplomityön liitteenä on yhteenveto ta myös selittää, mistä maiseman visuaali- sema-analyysimenetelmän vertailuun. laisia: Norjan ympäristöministeriön kehit- menetelmistä (liite 2). nen ilmiasu muodostuu. tämä eri analyysimenetelmistä koostuva St- Luonnonmaiseman piirteitä käsitellään kai- edsanalyse-menetelmäpakki, ja sen perusteella kissa vertailemassani menetelmissä lukuun otta- Vertaillut menetelmät pohjoismaalaisten museoviranomaisten yh- Tutkittavat osa-alueet matta DIVE-menetelmää. teistyönä tuotettu DIVE-menetelmä sekä Vaikka maisema-analyysia on käytetty jo Tukholman kaupungin kehittämä Socioto- Koska maisema on laaja ja monitulkin- Visuaalinen ilmiasu pmodellen-menetelmä. Näistä kaksi ensim- useiden vuosikymmenien ajan maiseman tainen käsite, voidaan maisema-analyysin Tilallisuutta ja estetiikkaa analysoimalla mäistä keskittyvät selvittämään miten his- ominaispiirteiden tunnistamiseksi maan- nimellä selvittää monenlaisia asioita. Mai- yritetään vangita maisema sellaisena kuin toria on muokannut jonkin paikkakunnan käytön suunnittelun tarpeisiin, on erilaisia sema-analyyseissä analysoidaan pääasiassa ihminen sen näkee ja kokee, eli toisin sa- sellaiseksi kuin se tänään on. Sociotopmodel- maisema-analyysimenetelmiä kehitetty yl- ympäristöä neljästä eri näkökulmasta: noin tarkastelun kohteena on maisema ti- len-menetelmän avulla arvotetaan kaupun- lättävän vähän. Menetelmävertailun avulla loina (ks. Schibbye & Pålstam 2001, s. 10; gin ulkotiloja sosiaalisesta ja kulttuurisesta on pyritty mahdollisimman laajasti tunnis- • Luonnonmaiseman piirteet Stahlschmidt 2001, s. 46). Suomessa eri- näkökulmasta, pitkälti käyttäjiltä kerätyn tamaan eri näkökulmia lähestyä maisemaa. tyisesti Kevin Lynchin menetelmällä on tiedon pohjalta. Kaikissa kolmessa pohjois- • Visuaalinen ilmiasu eli tilallisuus Menetelmiä on etsitty maista joiden yhteis- ollut suuri vaikutus maiseman visuaalisen maalaisessa menetelmässä keskeinen kysy- kunnalliset ja luonnontieteelliset olot muis- • Kulttuurihistoria ilmiasun analysoimiseen (Lynch 1960). mys on millaisia merkityksiä paikalla on tai tuttavat Suomen oloja. Menetelmät on Visuaalista ilmiasua käsitellään jossain on ollut yhteisölle. • Toiminnallisuus ja virkistys esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vertailussa määrin kaikissa vertailemassani menetelmissä. on tarkasteltu seuraavaa seitsemän mene- Menetelmistä kaksi, Landscape Character Assessment ja Historic Landscape Character on Jotta maisemasta saataisiin kokonais- telmää: Kulttuurihistoria kehitetty viranomaistyönä Iso-Britanniassa. valtainen kuva on tarpeen lähestyä maisemaa monesta eri näkökulmasta. Useim- Kulttuurihistoriallisilla seikoilla tarkoite- • Ecological planning method, Iso-Bri- Toisiaan täydentävillä menetelmillä tunnis- miten analyysissä lähestytään maisemaa taan maisemaan kohdistunutta muutosta tannia/ Yhdysvallat) tetaan ja luokitellaan isoja alueita maise- matyyppeihin. Tarkoituksena on tunnistaa useasta näkökulmasta. Maisema-analyysilla ja muutosten jättämiä ajallisia kerrostumia. • Kvalitativ stedsanalyse, Norja mistä eri alueiden luonne muodostuu ja ymmärretään usein kahden ensimmäisen Jäljet saavat merkityksen kun ymmärtää nii- • DIVE, yhteispohjoismainen mikä erottaa alueet toisistaan. LCA-analyy- osa-alueen yhdistettyä tarkastelua, eli luon- den historiallisen kontekstin. (Stahlschmidt nonmaiseman piirteiden sekä visuaalisen 2001, s. 38) • Sociotopmodellen, Rutosi sissä keskitytään alueen tyypillisten luon- topiirteiden, kuten kallioperän, maaston- ilmiasun tarkastelua. Kulttuurihistoriaa kä- Vertailemistani menetelmistä kulttuuri- • Landscape Character Assessment muotojen, maaperän, kasvillisuuden, sekä sitellään usein omassa analyysissä samoin historiaa tarkastellaan DIVE-menetelmässä, (LCA), Iso-Britannia alueen kulttuuripiirteiden, kuten nykyisen kuin toiminnallisuutta ja virkistystä. Näihin HLC-menetelmässä, Burggraaffin ja Kleefeldin • Historic Landscape Character (HLC), ja aikaisemman maankäytön vaikutusten, yhdistetään usein kevyt tarkastelu luon- menetelmässä ja jossain määrin myös Kvalitativ Iso-Britannia tunnistamiseen. HLC-analyysissä tarkastel- nonmaiseman piirteistä sekä visuaalisesta stedsanalys -menetelmässä. ilmiasusta. • Burggraaff & Kleefeldin menetelmä, laan miten historiallinen maankäyttö heijas- Saksa tuu tämän päivän maisemaan.

Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 17 Toiminnallisuus ja virkistys Menetelmien soveltaminen daan käyttää tähän käyttötarkoitukseen. kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Ainoas- Tarkastelemalla ympäristön toiminnalli- taan Ecological planning method -mene- suutta ja virkistyskäyttöä yritetään selvittää, Maisema-analyysia voidaan hyödyntää eri- telmä heijastaa varautunutta suhtautumista miten ympäristö palvelee ihmisiä ja millai- laisiin tarkoituksiin. Menetelmien hyödynnettävyys maisemassa tapahtuviin muutoksiin. sia merkityksiä sillä on ihmisille. diplomityön kannalta Esimerkkiselvityksissä on tiedostettu, Vertailemissani menetelmissä toiminnalli- Luonnehdinta että analyysin tekeminen on aikaa vievää. suutta ja virkistystä käsitellään Sociotopmodellen Luonnehdinnan päämääränä on kartoittaa Menetelmävertailussa toivoin löytäväni Niissä painotetaan selvityksen käyttötar- –menetelmässä ja jossain määrin myös Ecological nykytilaa, mutta ei arvottaa sitä (Stahlschmi- sellaisia tapoja tunnistaa ja arvottaa maise- koituksen tarkkaa määrittelemistä, jotta sel- planning methodissa. dt 2001, s. 24-37). Usein työskentelykent- man prosesseja, visuaalisia piirteitä ja mai- vityksen laajuutta ja sisältöä voidaan rajata tänä on iso alue, jota jaetaan pienemmiksi seman ajallisia kerrostumia jotka sopisivat oikein ja valita sopiva tarkkuustaso. Kaksi lähestymistapaa osa-alueiksi maiseman ominaispiirteiden osayleiskaavatasoiseen suunnitteluun. Suo- perusteella (ks. Stahlschmidt 2001, s. 58). messa maisema-analyysissä yleisesti käyte- Rajoitteet Tutkittavia osa-alueita voidaan lähestyä Tällaisia selvityksiä tehdään esimerkiksi tyt menetelmät soveltuvat seudullisen tason Moni menetelmistä tarjosi uusia keinoja pääasiassa kahdella tavalla: kansallisella tasolla, ja niiden on tarkoitus suunnitteluun, mutta antavat huonosti eväi- seudullisen tason suunnitteluun, mutta ei- Analyysi voi olla luonteeltaan luon- olla avuksi yleispiirteisessä maankäytön tä tätä tarkempaan suunnitteluun. vät olleet sovellettavissa paikallisen tason nontieteellinen, jolloin pyritään muo- suunnittelussa. Menetelmävertailussa ei kuitenkaan suunnitteluun. dostamaan mahdollisimman objektiivinen LCA-, HLC- ja Burggraaff ja Kleefeldin löytynyt juurikaan uusia tapoja maiseman LCA-, HLC- sekä Burggraaff ja Klee- kuva maisemasta (Schibbye & Pålstam menetelmissä karakterisointi on keskeisessä roo- luonnonpiirteiden ja visuaalisten piirteiden feldin menetelmät tähtäävät maisematyyp- 2001, s.9). Tämän tyyppisissä menetelmissä lissa. Kaikissa näissä analyyseissä tehdään kui- tunnistamiseen paikallisen tason suunnit- pien tunnistamiseen laajemmassa mittakaa- painotetaan arvottamiseen käytettyä kritee- tenkin myös arvottamista. telussa. Suurin osa menetelmistä tuntui vassa. Niiden tarjoamat keinot maiseman ristöä sekä kuvailun ja arvottamisen erotta- myös mutkikkailta monivaiheisuudessaan. visuaalisten piirteiden tunnistamiseen eivät mista toisistaan. Arvottaminen DIVE-menetelmä tarjosi kuitenkin keinoja juuri eronneet suomalaisesta käytännöstä. Vertaamistani menetelmistä tällaisia ovat Arvottavassa analyysissä arvioidaan, mikä maiseman ajallisten kerrostumien tunnis- Sociotopmodellen-menetelmäkään englantilaiset menetelmät, eli LCA ja HLC, maisemassa on arvokasta ja säilyttämisen tamiseen, joiden avulla pystytään tunnista- ei tuonut esille uusia keinoja maiseman saksalainen Burggraaffin ja Kleefeldin menetelmä arvoista ja mikä taas huonoa ja ongelmallis- maan kulttuurihistoriallisia arvoja paikalli- visuaalisten ominaispiirteiden tunnistami- sekä Ian McHargin Ecological Planning Method. ta (Stahlschmidt 2001, s. 68). sella tasolla. seen, vaan menetelmän suurin anti on tapa Näissä ohjenuorana ovat kuvailun ja arvotta- Kaikkiin tarkastelemani menetelmiin sisäl- kartoittaa käyttäjien kokemuksia paikas- misen erottelu. Sekä englantilaisissa että saksa- tyi jonkinlaista arvottamista. Yhteisiä piirteitä ta, mikä taas ei kuulu tämän diplomityön laisessa menetelmässä tavoitteena on kuvailun ja Kaikkien diplomityössä vertailtujen ana- rajaukseen. arvottamisen erottaminen toisistaan. Burggraaffin Sijoituspaikan löytäminen lyysimenetelmien johtoajatuksena on, että Kvalitativ stedsanalyse -menetelmä an- ja Kleefeldin menetelmässä korostetaan lisäksi tar- paikan luonne on tunnistettava ja paikkaa taa keinoja maiseman tilallisen hahmon ku- Sijoituspaikan löytämiseen tähtäävässä vaamiseen. Niitä olen jossain määrin sovel- kan kriteeristön merkitystä. analyysissä pyritään systemaattisella työs- muodostavien elementtien merkitys ym- Toinen ryhmä on tanut Sibbesborgin selvitysalueen tilallisen tulkintaan ja ko- kentelyllä löytämään kokonaisuudessaan märrettävä, jotta maankäytön suunnitte- perustuvat menetelmät. Tä- hahmon tarkastelussa. Menetelmä tähtää kemukseen paras sijoituspaikka tietylle toiminnolle lu voidaan tehdä paikan ominaispiirteitä hän ryhmään kuuluvat historiaa, rakenta- kuitenkin lähinnä maisemallisen kokonais- (Stahlschmidt 2001, s. 76). kunnioittaen. Menetelmissä korostetaan misen periaatteita ja tilallisuutta tulkitsevat hahmon ymmärtämiseen. Sen tulokset ovat Ecological Planning Method on esimerkki täl- erityisesti ihmisen ja kulttuurimaiseman menetelmät. hyvin yleispiirteisiä eikä menetelmä sellai- laisesta menetelmästä. vuorovaikutusta (leimallista LCA-, HCL- Tarkastelemistani menetelmistä varsinkin ja Burggraaffin ja Kleefeldin menetelmille) senaan ole käyttökelpoinen osayleiskaavoi- kvalitativ stedsanalyse ja DIVE sisältävät paljon tuksen suhteellisen tarkkaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi sekä maiseman ja kaupungin vuorovaiku- tulkintaa paikasta. Kvalitativ stedsanalysen ta- tusta (leimallista DIVE- ja kvalitativ st- Ecological planning method -mene- paiset menetelmät, jotka yrittävät vangita ihmisen Vaikutusten arvioinnissa jonkun suunni- edsanalyse -menetelmille). Lähes kaikissa telmä, jossa ympäristön eri muuttujat si- kokemusta paikasta, voidaan myös laskea omaksi telman vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi vertailemissani menetelmissä maisemaan joitetaan kalvojen tapaan päällekkäin edul- ryhmäkseen. Tällaisten menetelmien lähestymis- suhteessa maisema-analyysin avulla selvi- suhtaudutaan alati muuttuvana ja maise- lisimman sijaintipaikan määrittelemiseksi tapaa voidaan kutsua humanistiseksi (Heikkilä tettyihin ominaispiirteisiin (ks. Stahlschmi- massa tapahtuvia muutoksia pidetään luon- (layer technique) on yksinkertainen ja ha- 2013, s. 23) tai fenomenologiseksi (Schibbye & dt 2001, s. 90-91) nollisina, mikä lähtökohtaisesti on hedel- vainnollinen tapa lähestyä monimutkaisia, Pålstam 2001, s. 8-9). Ecological Planning Method -menetelmää voi- mällinen asenne kun menetelmiä käytetään monesta muuttujasta riippuvaisia tehtäviä.

18 Tällä tavalla hyvin erilaisia muuttujia, kuten seikat, kuten historian vaiheet, jotka ei- miseksi. Hyvä kriteeristö tekee arvioinnista Mikään menetelmä ei sellaisenaan ollut esimerkiksi luontoarvoja, maaperän raken- vät ole jättäneet jälkiä tai jotka ovat olleet selkeämmän ja tasalaatuisemman. käyttökelpoinen osayleiskaavan tarpeisiin. nettavuutta ja maanomistusta, voidaan tut- alueen kannalta vähemmän merkitykselli- Lähes kaikissa menetelmissä (DIVE, Olen vertailemistani menetelmistä poimi- kia samanaikaisesti. Tämäkin menetelmä siä, jätetään vähemmälle huomiolle. Yksi LCA, HLC, Kvalitativ stedsanalyse, Socio- nut parhaita käytäntöjä ja lisäämällä siihen soveltuu kuitenkin parhaiten käytettäväksi menetelmässä esitetty hyvä käytännön neu- topmodellen) korostetaan selkeyttä ja yleis- omia mentelmiä muodostanut osayleiskaa- yleisellä tasolla, kun etsitään sijaintipaikkaa vo on historian lähestyminen nykypäivästä tajuisuutta. Tuotettu aineisto pitää olla hel- voitukseen mahdollisimman hyvin soveltu- yksittäiselle toiminnolle. Se antaa huonosti käsin, eli käänteisessä kronologisessa järjes- posti lähestyttävä kaikille: yleiskieltä tulee van analyysi- ja arvottamistavan. Tätä tapaa eväitä tarkemman tason suunnittelulle, jos- tyksessä. Tämä auttaa kohdistamaan huo- käyttää, karttojen pitää olla selkeitä ja ma- hyödynnän Sibbesbborgin arvojen tunnis- sa tilalliset aspektit korostuvat. mion tapahtumiin ja ajanjaksoihin, jotka teriaalin helposti saatavilla. Erityisesti DI- tamisessa ja arvottamisessa. Menetelmissä korostetaan yleisön osal- ovat vaikuttaneet tämän päivän maiseman VE-menetelmä antaa hyviä käytännön neu- listamista, jotta käyttäjien näkemys ja hiljai- muodostumiseen, ja ovat siten kaavoituk- voja tämän saavuttamiseksi: menetelmässä nen tieto tulisi suunnittelussa huomioiduksi sen kannalta oleellisia. Menetelmä painot- neuvotaan muun muassa käyttämään mal- ja jotta yhteiseen ympäristöön vaikuttami- taa tiedon keruun ja jäsentämisen lisäksi linnuksia ja pelkistettyjä karttoja ympäristön nen ei olisi asiantuntijoiden yksinoikeus. tiedon tulkintaa ja aktivoimista, eli histo- eri kehitysvaiheiden havainnollistamiseksi Kuitenkaan menetelmissä ei tarjota malleja riasta kertovien fyysisten elementtien kehit- sekä taulukoita alueen tärkeimpiä kehi- osallistamisen toteuttamiseksi, Sosiotop- tämispotentiaalia. tysvaiheiden esittämiseksi. Vastakohtana modellen-menetelmää lukuun ottamatta. Englantilaiset menetelmät LCA ja muille vertailun menetelmille, DIVE-me- HLC sekä saksalainen Burggraaffin ja netelmässä taas mennään osayleiskaavan Hyviä käytäntöjä Kleefeldin menetelmä korostavat erityises- tarpeisiin nähden liian tarkalle tasolle, jossa Menetelmistä käyttökelpoisimpana diplo- ti objektiivisuutta. Menetelmäkuvauksissa tunnistetaan yksittäisiä rakennuksia ja ana- mityön kannalta erottu DIVE-menetelmä. annetaan hyviä keinoja objektiivisuuden li- lysoidaan niiden ominaispiirteitä. DIVE-menetelmän avulla haetaan tietoa säämiseksi, kuten kuvailun ja arvottamisen Sociotopmodellen-menetelmä, jota siitä, miten ympäristö on historian saatos- erottaminen toisistaan, menetelmien ja läh- Tukholman kaupunki käyttää, tuo asiantun- sa muodostunut, jotta voitaisiin ymmärtää teiden tarkka dokumentointi, tulkinnanva- tija-arvion lisäksi ilmi käyttäjien kokemuksia ympäristön nykytilannetta. Menetelmässä raisten adjektiivien välttäminen ja termien kaavoitetuista ja kaavoittamattomista vihe- kiinnitetään huomiota alueelle leimallisiin johdonmukainen käyttö. Burggraaffin ja ralueista. Tiedon avulla voidaan kehittää vi- ja/tai merkityksellisiin historian vaiheisiin Kleefeldin menetelmään kuuluu lisäksi kat- heralueita ja ohjata täydennysrakentamista ja niiden jättämiin fyysisiin jälkiin. Muut tava kriteeristö kohteen arvojen määrittele- alueilla, joilla ei ole suurta virkistyskäyttöä.

Maisema-analyysimenetelmien kansikuvia.

Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot kaupunkisuunnittelussa 19 Mjödträsk

Pilvijärvi Grundträsket Immersby Sibbesborgia on tarkasteltu kolmena eri laajuisena alueena. Taasjärvi Diplomityössä osayleiskaava-alueeksi/kaava-alueeksi (punainen) Hansas kutsuttu alue vastaa Sibbesborgin osayleis- Stor-Massby kaavan virallista kaavarajausta. Söderkullan Tulevaan Sibbesborgin kaupunkiin kartano Söderkulla Lill-Massby kuuluu osayleiskaava-alueen lisäksi kiin- teästi Sipoonlahden itäpuolella sijaitseva Eriksnäsin alue, jolle parhaillaan laaditaan erillistä osayleiskaavaa. Eriksnäsin alueelle Kallbäck Sibbesborg on tarkoitus rakentaa noin 10 000 asuk- kaan kerrostalovaltainen asuinalue. Virkis- Hangelby Tarapotten tystä ajatellen Sibbesborgin osayleiskaavan kannalta merkittäviä ovat myös osayleis- Joensuun tila kaava-alueen lounaispuoleiset merenranta-alueet. Diplomityössä olen kutsunut tätä aluetta selvitysalueeksi (ruskea). Rajaus vastaa Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan Skräddarby suunnittelukilpailun rajausta. Sibbesborgin historian ja alueen vir- kistyksellisten edellytysten ymmärtämisek- si on ollut syytä tarkastella hieman laajempaa aluetta. Tätä lännessä Immersbyhyn ja Eriksnäs Sipoonlahti idässä Boxiin rajautuvaa aluetta kutsun dip- lomityössä tarkastelualueeksi (vihreä). Maisemallisten ja kulttuurihisto- Eriksnäsin kartano riallisten arvojen tunnistamisessa sekä kaavaratkaisujen arvioinnissa olen ensi- Västerskog sijaisesti keskittynyt Sibbesborgin osayleiskaava-alueeseen. Olen kuitenkin katsonut Hitå tarpeelliseksi ottaa kantaa myös Eriksnäsin osayleiskaava-alueen suunnitelmaan siltä osin kun sillä on vaikutusta Sibbesborgin kokonaishahmoon ja viherverkostoon.

Ängsviken Gumbostrand

Kalkkiranta

20 Kartta 1: Rajaukset 1:35 000 0 1 2 3 4 km x 2 MAISEMALLISET JA KULTTUURISHISTORIALLISET ARVOT SIBBESBORGISSA

Työn toisessa osiossa tutustutaan aluksi Sibbes- borgin osayleiskaava-alueen nykyisiin toimintoihin, maiseman peruspiirteisiin ja alueen historialliseen kehitykseen. Tämän jälkeen esitellään alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Lopuksi arvioin arviodaan Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta näiden arvojen näkökulmasta.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 21 2.1 SIBBESBORGIN TOIMINNALLISET, MAISEMALLISET JA KULTTUURIHISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET

Tässä luvussa tutustutaan Sibbesborgin maiseman nykytilaan. Luvussa esitellään tarkastelualueen kes- keisimmät toiminnot, maiseman tärkeimmät ominaispiirteet sekä alueen merkittävimmät historialliset vaiheet ja niiden maisemaan jättämät jäljet.

Sipoonlahti (Sipoon kunta) 2.1.1 Tarkastelualueen yleisesittely

Kaava-alue sijaitsee Sipoon Söderkullassa, noin 30 kilometriä Helsingin keskustasta ja 20 kilometriä Porvoon keskustasta. Rannikolla sijaitseva alue käsittää Sipoonlahden ja Sipoonjokilaakson eteläpään sekä näitä ympäröivät pientalo-, metsä- ja viljelysalueet. Kaava-alueella sijaitseva Söderkullan taajama on Sipoon kunnan keskuksen Nikki- län ohella Sipoon tärkein palvelukeskittymä. Kaava-alueella asuu tällä hetkellä noin 5000 asukasta, joista noin 3000 Söderkullan taajamakeskuksessa. Kokonaisuudessaan alue on pientalovaltainen: alueen asukkaista 81 % asuu omakotitalossa, 8 % rivitalossa ja 11 % Koutti Jamppa Peltola Tyynelä Laha Anttila Rajala Monninkylä Perälä Jäniksenlinna Högbacka Nietoo Karhunkorpikerrostalossa (Sipoon kunta 2013a, s. 50). Viime vuosina alueelle on kaavoitettuHevonselkä useita Nyypakka Vanhakylä Saunakallio Vähäkylä Tamminiemi Isokytö Uusiniitty Norra Paipis Soidinsuo Borgå å Kaivopuisto uusia asuinalueita, joiden joukossa on sekä pientaloalueita että kerrostalovaltaisiaMurto alueita. Hynnänkorpi Terrisuo JÄRVENPÄÄ Tapiola Valkjärvi Kaarenkylä Metsäkulma Rajakulma Kaakkola Karsby Ilmoissilta Satukallio Kaava-aluetta halkoo kaksi merkittävää liikenneväylää: valtatie 7 ja maantiePORNAINEN 170. Mätikistö Holjamäki Sotakylä Rannikonmäki Kyrölä Paipis Ruskela Vanhamoisio Paippinen Mäkelä Kerkkoo Ilola Palojoen Gammelgård Vetikko Ainola Honkala Hommanäs Ruokijärvi Kerko Illby Metsäkylä Ristinummi Rantala Kotojärvi Nummi Vähä Laukkoski Kolistimen- mäki Tuusulan- Kotojärvi Tuorila järvi Tuomala Käsis-Solbacka Estkärr Viksberginjärvi Siippoo Rusutjärvi Jokimäki Pykälistö Koulunkulma Isoniitty TUUSULA Kytömaa Brusas Palojoki Rusutjärvi Paijala Blekdal Laukkoski Kallola Munkby Krapi Etelä-Paippinen Jaakkola Murto Kaleva Byända Borgby Metsäkylä Suomenkylä Linnanpelto Vaunukangas Niinikoski Saksala Mattila Haksi Talma Hinthaara Ristikivi Mahlamäki Lapila Slätkärr Olländan Hax Rita Hyrylä Sompio Ahjo Kiiala Vanda å Nahkela Yli-Vekkoski Mikkola Norrveckoski Hernemäki Korpikylä KERAVA PORVOO Lahela MartinkyläHerrala Veckjärvi Savio Antbacka Boe Metsäkylä Riihikallio Peippola Amer Anttila Treksilä Koivikko Nikkilä Tyysteri Uddas Tarkkinen Jokivarsi SIPOO Ali-Vekkoski Koivikko Savijärvi Mattila Lehtimäki Sikosaari Korso Backas Hamari Karhukorpi Broböle Myllykylä Metsola Svartböle Mickelsböle Seutula Gillerberget Hindsby Pigby Kulloo Haikkoo Maantiekylä Nikinmäki Mikkola Kråkö Ilola Tolkkinen HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Gesterby Hermansö Viirilä Lilljofs Tärskog Koivukylä Tolkislandet Seitlax Kroksnäs Brattnäs Hommanäs Vinikby VANTAA Box Kilpilahti Tikkurila Kungsbacka Söderkulla Immersby Fågelmossen Näse Veromiehenkylä Hakkila Sotunki Haxböle Massby Hangelby Ylästö Suutarila Kallbäck Nikuby Tammisto Nevas Degermossa Falkberg Svartbäck Puistola Vessölan Tapanila Torpparinmäki Hakunila Salpar Landbo Pedarsändan Spjutsund Västerskog Träskby Paloheinä Malmi Jakomäki Sondby Itäsalmi Gumbostrand Emäsalo Pukinmäki Östersundom Majvik Kalkstrand Kärr Björnsö Kontula Husö Långholmen Oulunkylä Kitö Kalvön Pirkkola Norrkullalandet Löparö Viikki Vik Myllypuro Granö Vuosaari Käpylä Rastila Mölandet Haxalö HELSINKI Itäkeskus Ilmala

Vallila Herttoniemi Uutela Långön Äggskär Laakso Kallio Onaslandet Kulosaari Kallahti Sipoonselkä Taka-Töölö Laajasalo Iso Villasaari Kamppi Jollas Kaunissaari

Eira 0 Pirttisaari 20 Vasikkasaa Långörenkm Santahamina x

Kartta 2: Sibbesborgin sijainti Eestiluoto

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 23 ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

$+ ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! $+$+ ! $+ ! ! $+ ! ! ! ! *# !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! !

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! !

! ! ! ") ! ! ! ! ! XW Kaava-alueen raja Mjödträsk ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! *# ! ! Pilvijärvi ! ! ! ! ! !! ! ! ") $+ ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ Virkistys ja urheilukohteet ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! Luonnonsuojelualue ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Asemakaavoitetut ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! viheralueet $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Hansas! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Kuntopolkuverkoston alue ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Taasjärvi ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Massby ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Hiihtolatu ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! *# ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+! Palloiluhalli ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! XW! ! &- !! ! ! ! ! ! XW ! ! ! ! !! ! ! ! XW ! ! ! ! ! Urheilukentta ! ! ! ! ! !! ! XW ! ! ! ! ! XW XW! Meijeri ! ! XW ! ! ! ! !! ! ! ! ! Söderkulla! XW ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! # ! ! ! ! * ! ! ! ! ! &- ! Skeittipaikka ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ") # ! ! ! ! XW * $+ ! &- ! Pienvenesatama/ XW ! ! ! ") XW ! ") ! ! ! ") ! ! ! XWXW ! ! $+ ! ! ") ! ! ! venevalkama ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ") ! ! ! !! ! ! ! Uimapaikka $+ ") ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! *# ! ! ! ! ") ! ! !$+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Kalastuspaikka ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Hevostalli ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! *# ! ! $+ ! *# ! ! ! ! ! ! ! ! $+ Nähtävyys ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! *# ! *# ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! Tarapotten ! ! ! ! Kiinteistöt ! ! ! $+ ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Erillinen pientalo Joensuun tila ! ! ! ! ! ! ! XW$+ $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! $+ ! Paritalo ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! Rivitalo ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Asuinkerrostalo ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Asuntola ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! Vapaa-ajan asuinrakennus ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Majoitusliike/ vuokrattava ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! # ! ! ! * ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! lomarakennus ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Sauna/ talousrakennus/ !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! autotalli ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! +% ! !! ! ! !Eriksnäs! ! ! ! ! ! ! !! ! Maa- ja metsätalouselinkeino ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW ! ! Koulu ! ! ! ! !*# ! XW ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW ! ! ! Päiväkoti ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW XW ! ! ! ! ! ! ") ! ! ! ! ! ! XW ! ! Kirjasto *# ! ! ! ! ! ! # ! ! ! $+ * ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! &- ! ! ! ! ! Urheilu- ja kuntoilu XW ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! XW Terveydenhoito/ sosiaalitoimi/! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! # ! ! * ! ! ! ! ! ! ! hoiva ! ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ") ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Kokoontumisrakennus ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Kirkko/ kappeli/ luostari/ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! rukoushuone ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! ! *# ! ! ! ! Toimisto ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ") ! ! ! ! ! ! ") ! Västerskog ! ! ! ! ! ! ! ! Myymälä/ ravintola ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! Teollisuus/ pienteollisuus/ !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! *# ! varasto/ voimalaitos/ ! ! ! ") ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! yhdyskuntatekniikka ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! *# ! ! ! Liikenne/ tietoliikenne/ palo- ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ja pelastustoimi/ väestönsuoja! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Ängsviken ! ! Luokittelematon rakennus! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ") ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Gumbostrand! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! 0 ! 1 2 3 ! ! ! ! XW&- ! ! ! !! ! ") ! ! !! ! km ! ! ! ! ! ! x ! Kartta 3: Alueen toiminnot 1:25 000 ! ! ! ! ! ! ! ! $+ ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !") !

! ! !! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! # ! ! * !

! ! ! ! ! 2.1.2 Toiminnot Palvelut to ja talvisin alueella on hiihtolatuja. Laaja L. 2010, s.342); Lempinen 2001, s.71). Joes- hiihtolatuverkosto jatkuu pohjoisessa aina sa ja merenlahdessa voi kuitenkin kalastaa Noin kymmenen kilometriä Söderkullas- Nikkilän saakka ja idässä Boxiin asti. näiden rajoituksien puitteessa. Pienvene- Rakentaminen ta pohjoiseen sijaitseva Nikkilä on Sipoon Tarkastelualueen itälaidalla sijaitsee satamia ja venevalkamia on selvitysalueella kunnan hallinnollinen keskus. Söderkullas- golfkenttä. Selvitysalueella on useita hevos- useita; Västerskogissa, Gumbostrandissa ja Selvitysalueen rakentaminen on pientalo- sa sijaitsee joitain kunnallisia palveluita sekä talleja. Joukossa on ratsastuskouluja, yksi- Ängsvikenissä, Kalkkirannassa ja Joensuus- valtaista. Alueen ainoat kerrostalot sijaitse- välttämättömimmät kaupalliset palvelut. tyishevostalleja ja hevosen kasvattamiseen sa sijaitsee varsinaisia pienvenesatamia kun vat Söderkullan keskustassa. Pientaloja on Söderkullassa toimii suomenkielinen yhte- keskittyviä talleja. taas Eriksnäsin ja Massbyssä Sipoonjoen haja-asutuksena sekä muutamana tiiviimpä- näiskoulu, ruotsinkielinen alakoulu, terve- Kaavoitettuja viheralueita löytyy ase- varrella sijaitsevat ovat pienempiä veneval- nä asemakaavoitettuna alueena Söderkul- yskeskus, kirjasto ja päiväkoteja. Siellä on makaavoitettujen alueiden yhteydestä. kamia. Joensuun tila tarjoaa pienvenesa- lassa, Taasjärven länsirannalla, Hansaksessa kaksi suurta päivittäistavarakauppaa, pank- Nämä ovat pääosin virkistysmetsiä, poik- taman lisäksi myös muita matkailu- ja vir- ja Eriksnäsissä. ki, posti, apteekki sekä muutamia erikois- keuksena muutama leikkipaikka ja Söder- kistyspalveluita, kuten leirintäalueen sekä Alueella on myös melko runsaasti lo- liikkeitä ja ravintoloita. Söderkullan ohella kullan nurmikentät. Nähtävyydeksi voi las- vene- ja kajakkivuokrausta. ma-asutusta. Loma-asutus keskittyy me- alueella ei juuri ole kaupallisia palveluita. kea vuonna 2012 toimintansa aloittaneen Sipoon saaristossa on useita kuntien ja renrannoille, saariin sekä Taasjärven ja Pienempiä ruotsinkielisiä alakouluja Gumbostrand Konst & Formin, jossa on yhdistyksien osittain tai kokonaan omista- Mjödträsketin itärannalle, mutta loma-asu- löytyy Gumbostrandista, Boxista ja Kalk- galleria, ravintola ja kauppa. Sibbesborgin mia ulkoiluun ja virkistykseen tarkoitettuja tusta on myös runsaasti ympärivuotisen kirannasta. Päiväkoteja on Söderkullassa, muinaislinnan yhteydessä on opastus, mut- saaria. Monessa näissä on myös virkistys- asutuksen lomassa, etenkin Skräddarbyssa Västerskogissa, Boxissa, Hansaksessa ja ta ei kunnollista pysäköintimahdollisuutta. palveluita, kuten keittokatoksia. ja Västerskogissa. Kalkkirannassa. Kaava-alue tarjoaa hyvät mahdolli- Söderkullan lisäksi alueella on kak- suudet virkistykseen veden äärellä. Alueen si työpaikkakeskittymää. Toinen on Arlan Liikunta ja virkistys kolme virallista uimaranta sijaitsevat jär- aluetoimisto ja meijeri Massbyssä, joka vien rannoilla: Pilvijärvellä, Möträsketillä työllistää noin 250 henkilöä. Toinen on Alueella on hyvät liikuntamahdolli- ja Taasjärvellä. Kalastusta rajoitetaan vah- moottoritien varressa sijaitseva Tarapotte- suudet. Söderkullan keskustassa sijaitsee vasti Sipoonjoessa ja Sipoonlahdessa (Por- nin alue, jonka kaava sallii muun muassa kunnan tekonurmikenttä, katukoripallo- voo-Sipoo kalastusalue 2014; KalastusL 8§, teollisuutta, varastorakennuksia, huoltoase- kenttä, frisbeegolf-rata ja skeittipuisto sekä 43 §; KalastusA 17 §, 19 §), johtuen siellä man ja paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. yksityinen palloilu- ja ryhmäliikuntahalli. esiintyvästä äärimmäisen uhanalaiseksi luo- Alueella on jonkin verran maatiloja. Keskustan pohjoispuolella sijaitsevalla met- kitellusta meritaimenen alkuperäiskannasta Ne sijaitsevat pääosin alueen vanhimman säalueella on runsas kuntopolkujen verkos- (Urho, L., Pennanen, J. T. & Koljonen, M. rakentamisen yhteydessä.

Pilvijärven uimaranta Söderkullan keskus

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 25 2.1.3 Sibbesborgin maiseman peruspiirteet

Kallioperä ja topografia

Itä-Uudellemaalle tyypillisiä ovat kalliope- rää lohkovat lukuisat murros- ja siirrosvyö- hykkeet, jotka näkyvät maisemassa pitkinä ja syvinä laaksoina, kuten esimerkiksi Si- poonjokilaakso, sekä pitkänomaisina jär- vinä ja merenlahtina, kuten Pilvijärvi ja Si- poonlahti (Husa & Teeriaho 2004b, s.13). Selvitysalueesta suuri osa on joko avokal- lioita tai ohuen maakerroksen peittämää kalliota, jolloin kallioperän korkokuva pit- kälti määrittelee alueen pintamuodot. Se- lännealueiden välisissä laaksoissa kalliomaa on peittynyt hienosedimenttikerrostumien – hiekan, hiedan, saven ja liejusaven – alle, ja ovat näin ollen tasaisempia. Selvitys- alueen edustalle levittäytyy saaristo, jonka uloimmat saaret sijaitsevat yli viidentoista kilometrin päässä mantereelta. Kaava-alueen kallioperä koostuu pää- osin metamorfoituneista syväkivilajeista, mikä on tyypillistä länsi- ja keskeisen Uu- denmaan kallioperälle. Kaava-alueen ja sen ympäristön kallioperä on pääasiassa graniittia sekä kvartsimaasälpägneissiä ja -liusketta. Alueella esiintyy myös kvartsi- dioriittia ja kiillegneissiä sekä vähäisissä määrin ja amfiboliittia. Kaava-alue kuuluu läntisen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen happamien liuskeiden ja karbonaattikivien niin sanottuun leptiittivyöhykkeeseen, jolle Kaavaalueen raja luonteenomaista ovat kalkkikiviesiintymät. Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitseva Korkeussuhteet mmpy Kalkkirannan louhoksen kalkkikiviesiinty- 67 m mä on Itä-Uudenmaan runsain. (Husa & 0 1 2 3 Teeriaho 2004b, s.11) km x 0 m Kaava-alueella ja sen lähistöllä on kaksi valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioitua kallioaluetta. Kartta 4: Korkeusvyöhykkeet 1:35 000

0 1 2 3 km x 0 1 2 3 km x 0 1 2 3 km x

Kartta 5: Rinteiden kaltevuus 1:45 000 Kartta 6: Kallioperä 1:45 000 Kaavaalueen raja Kaava-alueen raja

Rinteiden kaltevuus % Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet 0 - 1,5 Kalliomaa

1,5 - 10 Emäksinen vulkaniitti, 10 - 20 amfiboliitti

( ((( Kvartsidioriitti 20 - 40 ((((

(((( 40 - 100 Graniitti

A Kiillegneissi 100 - 402,05 A A Kvartsimaasälpägneissi, -liuske

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 27

0 1 2 3 km x

0 1 2 3 km x Valoisuus Kaava-alueen raja Pienipiirteisen kumpuilevan maaston ansios- Talvipäivänseisaus ta alueella on sekä runsaasti valoisia lounaaseen 0,69 - 1,28 suuntautuvia rinteitä että varjoisia pohjoisrinteitä. Nykyinen rakentaminen sijoittuu pääasiassa valoi- 1,28 - 1,58 suuden kannalta edullisiin kohtiin. Poikkeuksen 1,58 - 2,09 muodostaa ainoastaan osa Eriksnäsin ja Taas- järven länsipuolella sijaitsevista pientaloalueista. 2,09 - 2,60 Valoisuuden kannalta edullisia laajoja rakentamat- tomia tai harvaan rakennettuja alueita ovat Söder- 2,60 - 3,09 kullan ja Massbyn rakentamattomat rinteet, Skräd- 3,09 - 3,54 darbyn alue sekä Hitån ja Eriksnäsin eteläpuolet. Myös Kalbäckissa on valoisia alueita, mutta siellä 3,54 - 4,05 savisten alueiden suuri määrä ja moottoritien aiheuttama melu rajoittavat sopivien rakentamis- 4,05 - 6,64 paikkojen määrää.

Kartta 7: Auringon säteily talvipäivänseisauksena, WH/m2, 1:50 000

Kaava-alueen raja Kaava-alueen raja

Kesäpäivänseisaus Kevät- / syyspäiväntasaus 716 - 3 891,5 223 - 716

3 891,5 - 4 062 716 - 879

4 062 - 4 428 879 - 1 034

4 428 - 4 689 1 034 - 1 198

4 689 - 4 886 1 198 - 1 249

4 886 - 5 043 1 249 - 1 416

5 043 - 5 200 1 416 - 1 574

5 200 - 5 348 1 574 - 2 023

Kartta 8: Auringon säteily Kartta 9: Auringon säteily 28 kesäpäivänseisauksena, WH/m2, kevät-/syyspäiväntasauksena, 1:50 000 WH/m2 1:50 000 Valtatie 7 ylittää Sipoonlahden.

Melu- ja tulva-alueet

Kaava-aluetta halkoo kaksi merkittävää liikenneväylää. Valtatie 7, tarkastelualueella nimeltään Porvoon moottoritie, kulkee Helsin- gistä Kotkan ja Haminan kautta Vaalimaalle. Se on osa Irlannista al- kavaa, Pohjoismaiden halki Pietariin kulkevaa Eurooppa-tietä E18. Kaava-alueen raja Valtatie 7 on tarkastelualueella nelikaistainen moottoritie, joten sen melu- ja estevaikutukset ovat huomattavat. Liikennemelua ulottuu 100 vuoden välein laajalti kaava-alueelle hankaloittaen maankäytön suunnittelua. toistuva meritulva Maantie 170, tarkastelualueella nimeltään Uusi Porvoontie, 0-0,5 m 0 1 2 3 toimi ennen moottoritien rakentamista valtatienä. Kaksikaistainen km x Uusi-Porvoontie tie kulkee Helsingistä Loviisaan ja Kotkasta Ha- 0,5-1 m minaan. Se aiheuttaa lähinnä meluhaittaa välittämättömässä ympä- 1-2 m ristössään, mutta peltoaukeilla melu leviää laajemmalle. Kartta 10: Melu- ja tulva-alueet 1:40 000 Rakentamaton Sipoonjokilaakso on tulva-aluetta, mutta muu- Kaava-alueen raja 2-3 m ten alue ei ole tulville altis. 100 vuoden välein Melu, nykytilanne toistuva meritulva päiväsaikaan 0-0,5 m yli 65dB

0,5-1 m 60-65dB

1-2 m 55-60dB

2-3 m 50-55dB

Melu, nykytilanne 45-50dB päiväsaikaan yli 65dB

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset60-65dB arvot Sibbesborgissa 29 0 1 2 3 km x 55-60dB

50-55dB

45-50dB

0 1 2 3 km x Stormossen

Flyet

Box

Grundträsket

Uusi Porvoontie

Kaavaalueen raja

Pelto

Vt 7 Niitty

Kalliomaa (Ka) Hiekkamoreeni (Mr)

Soramoreeni (SrMr) Hitå Sora (Sr) Hiekka (Hk) Karkea Hieta (KHt) Savi (Sa) Liejusavi (LjSa) Rahkaturve (St) Saraturve (Ct) Lieju (Lj) Vesi (Ve) Täytemaa (Ta)

0 1 2 3 Kartta 11: Maalajit 1:30 000 km x Maaperä jaitseva Stormossenin luonnonsuojelualue, pääasiassa selänteillä, selänteiden ja laakso- Pilvijärveen rajautuva Flyetin pieni luon- jen reunavyöhykkeellä sekä laaksojen pie- Tarkastelualueen maaperä on pitkälti edel- nonsuojelualue ja Grundträsketin rannat. nillä kallio- tai moreenikumpareilla. Hieno- lisen jääkauden muokkaama. Noin 12 000 Selänteet ovat pääosin kalliomaata: jakoisten maalajien peittämissä laaksoissa ei vuotta sitten mannerjäätikkö vetäytyi poh- avokalliota tai korkeintaan yhden metrin ole rakentamista, lukuun ottamatta joitain joiseen ensimmäisen Salpausselän kohdalle paksuisen maapeitteen, useimmiten mo- kohtia Söderkullan taajamassa. ja Itä-Uudenmaan alue jäi kokonaisuudes- reenin, peittämiä kalliota. Selänteiden to- Vertailemalla maaperäkarttaa aikai- saan veden peittoon. Pikku hiljaa veden- pografia on pienipiirteistä ja vaihtelevaa ja sempien ajankohtien kartoista luotuihin ti- pinta laski maankohoamisen seuraukse- kapeita painanteita on paljon. Syvimpiin lannekatsauksiin (ks. liite 5) voidaan todeta, na. (Husa&Teerioja 2004a, s.13) Maaston painanteisiin on kertynyt hienojakoista että alueen vanhin asutus sijaitsee silloisten korkeimmilta osilta vedet ovat huuhtoneet maa-aineista, ja paikoin nämä kapeat pitkät peltojen ja laidunmaiden välittömässä lähei- hienoaineksen ja ravinteet jättäen jäljelle painanteet ovat viljeltyinä. Paksumpia mo- syydessä, selänteiden ja peltolaaksojen väli- paljaan kallion tai tiiviin pohjamoreenin. reenikerrostumia on alueella hyvin niukasti. sellä reunavyöhykkeellä sekä laaksojen pie- Hienot ainekset ovat kerrostuneet raeko- Poikkeuksen muodostaa Boxin ympäristö nillä kallio- tai moreeninkumpareilla. Vasta konsa mukaan laaksoihin niin, että hienoja- kaava-alueen koillispuolella, jonka matalat 1900-luvun toisella puoliskolla on laajamit- koisin aines löytyy laaksojen pohjilta. (Rau- selänteet ovat kauttaaltaan moreenia. taisesti alettu rakentaa kallioisille selänteille. tamäki 1989, s. 19) Suuret yhtenäiset lajittuneiden maa- Varhaisimmat tiet kulkevat seläntei- Selvitysalueen laaksot ovat pääasias- lajien alueet ovat kaikki viljeltyjä tai lai- den reunoilla, selänteiden välisissä painan- sa savea ja pienemmissä määrin liejusa- dunnettuja. Yhtenäisiä laajoja peltoalueita teissa ja laaksojen halki. Vasta uudemmat vea. Selänteiden alarinteille, selänteiden ja löytyy Hangelbystä, Kallbäckenistä, Mass- tiet kulkevat selänteiden päältä. Porvoon laaksojen väliselle reunavyöhykkeelle, on bystä ja Boxista. Sen sijaan pienialaiset savi, moottoritie ja Uusi Porvoontie kulkevat paikoitellen kerääntynyt lajittelemattomia liejusavi ja liejualueet, kuten kapeat selän- selänteiden välistä väistäen korkeimpia maa-aineksia, hiekka- ja soramoreenia, sekä teiden väliset painanteet ja alavat rannat huippuja, minkä takia teiden aiheuttamat karkeajakoisempia lajittuneita maa-ainek- kasvavat usein metsää. Tällaisia painanteita kallioleikkaukset ovat maltillisia. Ainoa sia: soraa, hiekkaa ja karkeaa hietaa. löytyy erityisesti Hitån metsissä ja Söder- korkeampi kallioleikkaus sijaitsee Uuden Paikoin laaksoista ja painanteista löytyy kullan pohjoispuolella sijaitsevien järvien Porvoontien, Söderkullantien ja Eriksnäsin myös eloperäisiä maalajeja. Ojittamattomia ympäristöissä. tien risteyksessä. soita ovat kaava-alueen pohjoispuolella si- Rakentaminen sijaitsee selvitysalueella

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 31 2.1.4 Miljöötyypit

Tarkastelualue on jaoteltu miljöötyyppei- hin, jotka perustuvat maiseman peruspiirteisiin ja alueen toimintoihin. Tietty miljöö- tyyppi hahmottuu maisemassa yhtenäisenä 6 osa-alueen, jota leimaavat tietyt visuaaliset 3 4 piirteet ja toiminnot. Alueet on nimetty näi- den piirteiden mukaisesti. Sibbesborgin osayleiskaava-alueen 10 tilallinen luonne muodostuu pitkälti luonnon maiseman piirteistä: murroslaaksos- 10 ta ja metsäselänteiden ja viljelytasankojen vuorottelusta. Rakentaminen on pääosin 9 harvaa ja jää tilallisesti alisteiksi alueen voi- makkaille maisemapiirteille. Kaava-alueen raja

1 4 5 2 4 Kaava-alueen raja 2 3 8 tunniste 7 7 1 Sipoonlahti 4

5 2 Suisto 10 6 3 Jokilaaksot 1 4 7 Laajat peltokokonaisuudet 5 8 Peltojen metsien ja rakentamisen mosaiikki 7 6 9 Järvien, soiden ja metsien alue 11 7 10 Rakentamattomat metsäalueet 8 11 12 Tarapottenin työpaikka-alue 9 12 0 1 2 3 4 km x Söderkulaan keskus 10 11

11 Kaavoitetut pientaloalueet 4 Kartta 12: Miljöötyypit 0 1 2 3 km x 12 Rannikkovyöhyke

32 1. Sipoonlahti 2. Suisto 3. Jokilaaksot Poikkeuksellisen selväpiirteinen pitkä ja kapea lahti on osaa Sipoonlahden ja Sipoonjoen kohtaamispaikassa mur- Kaava-alueen pohjoisosassa murroslaakso on kapeimmil- pitkää murroslaaksoa. Lahtea rajaavat korkeat metsäselän- roslaakso on leveimmillään ja selänteet verrattain loivia. laan. Viljelyksessä olevan laakson pohjalla virtaa Sipoon- teet. Rannat ovat pitkälti rakentamattomat, kallioiset ja pai- Alueen eteläosa on ruovikkoa ja pohjoisosa peltoa. Alueen joki. Laakson molemmin puolin kulkee tie. Massbyn kylän koin jyrkät. Moottoritie katkaisee lahden pohjoispään. läpi virtaa Sipoonjoki. Uusi Porvoontie jakaa alueen kahtia. kohdalla laakso on erityisen kapea ja jyrkkärinteinen. Itärannan alavia niityjä laidunnetaan. Vanhat ulkoraken- Toinen pitkä ja kapea murroslaakso sijaitsee kaa- nukset rikastuttavat maisemaa. Länsirannalla sijaitsee Jo- va-alueen länsipuolella. Laakson pohjalla virtaa Immers- ensuun tila, jonka yhteydessä toimii pienvenesatama. Laa- bybäcken. Se yhdistyy Sipoonjokilaaksoon kaava-alueen keassa maisemassa pienvenesataman purjeveneiden mastot pohjoispuolella. Hyvin säilynyt Immersbyn kylä sijaitsee erottuvat kauas. näiden kahden jokilaakson yhtymäkohdassa.

Sipoonlahti Eriksnäsin rannalta.

4. Laajat peltokokonaisuudet

Selvitysalueella on jokilaaksojen ohella muutama laajempi Hansaksen nuorisoseuraintalo Lill-Massbysta nähtynä. peltokokonaisuus. Boxin ja Hangelbyn kyliä ympäröivät viljelyalueet ovat Karjaa Kallbäckin rantaniityllä. rikkonaisia, monista pienemmistä, toisiinsa yhdistyvistä pelloista muodostuvia kokonaisuuksia. Metsäsaarekkeet 6. Järvien, soiden ja metsien alue ja polveilevat reunat tekevät näkymistä niissä lyhyet. Tei- 5. Peltojen, metsien ja rakentamisen mosaiikki Söderkullan taajaman pohjoispuolella on laaja yhtenäinen den varsilla, peltoalueiden reunoilla ja pelloista kohoavilla metsäalue, jolla sijaitsee useita järviä ja Stormossenin laaja Suuri osa selvitysalueesta on metsien, harvan pienta- metsäsaarekkeilla sijaitsee pientaloja pihapiireineen. Pelto- puustoinen suo. jen pienillä moreenisaarekkeilla sijaitsee muutamia latoja. lorakentamisen ja pienialaisten peltojen muodostamaa Kaava-alueen länsirajalle on Knaperbackan yhtenäisempi mosaiikkia. Vanhempi rakentaminen sijaitsee peltojen reu- pitkänomainen peltoalue, jossa rakentaminen on vähäistä. noilla, uudempi myös metsäisillä alueilla. Se on osa Hitån metsien läpi rannikolle asti ulottuvaa savi- laaksoa, jonka Uusi Porvoontie kuitenkin katkaisee.

Peltomaisema Hangelbyssä. Näkymä Kallbäckista Gunnarsintieltä. Pilvijärvi (EH)

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 33 7. Rakentamattomat metsäalueet 8. Tarapottenin työpaikka-alue 9. Söderkullan keskus Söderkullan pohjoispuolella sijaitsevan metsäalueen lisäk- Moottoritien pohjoislaidalla, Sipoonlahden itärannalla si- Söderkullan keskus on melko tiivis kerrostalojen, rivitalo- si selvitysalueella on muutama muu laaja metsäalue. Näitä jaitsee Tarapottenin työpaikka-alue. Alue on rakentunut jen ja pientalojen kokonaisuus. Alueen palvelut keskittyvät ovat Falkbergsklobbarna kaava-alueen länsipuolella, Hitån 1980-luvulta alkaen. Harvaan rakennetulla metsäisellä Söderkullan keskukseen. metsät ja Eriksnäsin metsät moottoritien eteläpuolella sekä alueella sijaitsee hallimaisia tehdas- ja varastorakennuksia Söderkullan keskusta on rakennettu 1960-luvulta al- Hangelbyn kylän kyljessä sijaitseva metsäalue kaava-alueen sekä pysäköinti ja varastokenttiä, joista osa näkyy hyvin kaen. Yhtenäisinä alueina erottuvat: itäpuolella. Metsäalueilla on joitain pinta-alaltaan pieniä moottoritielle. Sipoonlahden rannassa sijaitsee huoltoase- • Uuden Porvoontien ja Amiraalintien väliin sijoittuva peltoja ja järviä, mutta ei juurikaan rakentamista. ma ja kuorma-autojen pysähtymisalue. 1980-luvulla rakennettu punatiilinen liikekiinteistön kokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu liikekiinteistö sekä kah- deksan asuinkerrostaloa, joista muutamassa on pohjaker- roksessa liiketiloja. • Mäntytien ja Mäntykaaren 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennettu tiivis rivitaloalue. Vaalea väritys ja mate- riaalit antavat alueelle yhtenäisen ilmeen: julkisivumateri- aalina on käytetty vaaleaa tiiltä, betonielementtiä ja puuta. • 2000-luvulla valmistuneet päivittäistavaramarketit.

Tehdaskiinteitöjä Tarapottenissa.

Ormträsketin järvi Hitån metsässä. 11. Rannikko

10. Kaavoitetut pientaloalueet Tarkastelualueen rantaviiva sisältää pieniä merenlahtia ja niemiä. Merenrannat ovat pitkälti rakennettuja ja rannoil- Selvitysalueella sijaitsee kolme tiivistä pien- ja rivitaloaluet- la sijaitsee sekä ympärivuotista että vapaa-ajan asutusta. ta. Alueiden arkkitehtuuri on kirjava. Gumbostrandin ja Ängsholmenin rakentaminen erottuu • Hansas rakennettiin pääosin 1990-luvulla Massbyn omana keskittymänä, muuten rakentaminen muodostuu kylään kuuluvan 1800-luvulla muodostuneen rakennuskes- puuston lomaan sijoittuvista toisistaan erillisistä kiinteis- kittymän yhteyteen. Vanhasta rakennuskeskittymästä on töistä. Eriksnäsissä on pidempi rakentamaton rantaosuus. jäljellä muutamia rakennuksia ja Hansaksentien tielinjaus, mutta pääosa rakennuskannasta on rakennettu 1990-luvulla tai tätä myöhemmin. 1980-luvulla rakennettu Söderkullan keskus. • Eriksnäs rakennettiin pääosin 2000-luvulla. Alueel- le alkoi muodostua pientalojen keskittymä jo 1900-luvun 12. Saaristo alkupuoliskolla. Sipoon rannikon saaristossa saaret sijaitsevat lähellä toi- • Taasjärven pientaloaluetta on rakennettu 2000- ja siaan, mikä tekee rantaviivasta suojaisen ja näkymistä lyhy- 2010-luvuilla. Alue oli tätä ennen yhtä yksittäistä tilaa lu- et. Saarissa on runsaasti loma-asutusta. Sipoon saaristossa kuun ottamatta rakentamatonta metsää on muutamia yleisiä virkistysalueita.

Gumbostrand

Merinäköala Gumbostrandissa. Pientaloja Taasjärven rannalla. 34 Eriksnäsin ranta (Sipoon kunta)

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 35 Tie 1989 jälkeen Tie 1989 jälkeen Tie 1970 - 1979

Tie 1970Tie -1950 1979 - 1969

Tie 1930 - 1949 Tie 1950 - 1969 Tie 1800-1929 Tie 1930 - 1949 Tie ennen 1800 Tie 1800-1929 Rakentaminen 1989 jälkeen

Tie ennenRakentaminen 1800 1970 - 1989

Rakentaminen 1950 - 1969 Rakentaminen 1989 jälkeen Rakentaminen 1930 - 1949 Rakentaminen 1970 - 1989 Rakentaminen 1800 - 1929 Rakentaminen 1950 - 1969 Rakentaminen ennen 1800

RakentaminenNiitty 1930 - 1949

Säilynyt pelto tai niitty, 1970 - 1989 Rakentaminen 1800 - 1929 Säilynyt pelto tai niitty, 1950 - 1969 Rakentaminen ennen 1800 Säilynyt pelto tai niitty, 1930 - 1949 Niitty Säilynyt pelto tai niitty, 1800 - 1929

SäilynytSäilynyt pelto pelto tai niitty, tai niitty, 1970 ennen - 19891800

0 1 2 3 Säilynyt pelto tai niitty, 1950 - 1969 km x Kartta 13: Historian näkyminen maisemassaSäilynyt pelto1:25 000 tai niitty, 1930 - 1949

Säilynyt pelto tai niitty, 1800 - 1929

Säilynyt pelto tai niitty, ennen 1800

36 0 1 2 3 km x 2.1.5 Alueen historiallinen kehitys

Selvittämällä alueen historiallista kehitystä voidaan ymmärtää mitkä olosuhteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet ympäristön muokkautumisen taustalla. Kulttuurihistoriallisen arvon tärkeimpiä ar- viointiperusteita on kohteen historiallinen merki- tyssisältö. Tärkeistä ajanjaksoista ja tapahtumista ei välttämättä ole jäänyt näkyviä jälkiä ympäris- töön. Ne ovat voineet tuhoutua, yhdistyä uusiin elementteihin tai hautautua maan alle. Säilyneet piirteet eivät puolestaan välttämättä edusta mer- kityksellisimpiä kehityskulkuja alueen historiassa. Kun tunnetaan alueen historiaa voidaan tun- Sipoonlahden rannalla sijainnut Hitån kartano paloi vuonna nistaa ne ympäristön piirteet, jotka viestittävät 1976. Kuva vuodelta 1915. (SHf) meille jotain merkityksellistä paikkakunnan historiasta. (Riksantikvaren 2009, s.18) Seuraavan sivun taulukossa on esitelty tarkastelualueen maisemassa erottuvat historialliset jäljet. Liiteessä 5 kerrotaan kattavammin alueen historiasta.

Purjeveneitä Sipoonjoella. Kuva on otettu Sibbesborgin linnavuorelta vuonna 1909. (SHf / Juhanni Rinne)

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 37 7000 eKr. – 1100 jKr.

Vähäistä, ajoittain pysyvää ja ajoittain liikku- vaa asutusta. Elinkeinoina metsästys, kalastus Hautaröykkiöt ja ajanjakson lopussa pienimuotoista maata- loutta.

1100 jKr. – 1500 jKr. • Kylien sijaintipaikat. • Asutus vakiintuu ja asettuu kyliin. Maatalous • Todennäköisesti jotkut ny- lisääntyy. kyisistä viljely- ja laiduna- • Sibbesborgin linna toimii noin 1100-luvulta lueista ovat olleet käytössä 1400-luvulle. näistä ajoista asti. • Sibbesborgin linnasaari.

1500 – 1800 • Yhteiskuntaluokkien eriytyminen heijastuu rakentamiseen: eri yhteiskuntaluokkien asumuk- set eroavat rakennuskannaltaan, sijainniltaan • Runsaasti säilyneitä raken- ja ympäristönkäsittelyltään toisistaan. nuspaikkoja ja joitain säi- • Viljely- ja laidunalueet saavuttavat lähes nykyi- lyneitä rakennuksia. sen laajuutensa. • Säilyneitä tielinjauksia. • Saaristo asutetaan kalastajatorpilla. • Lähes kaikki nykyiset vil- • Alueella toimii tiilitehtaita ja kalkkitehdas, jot- jely- ja laidunalueet otettu ka tuottavat rakennusmateriaalia Suomenlin- käyttöön. nan rakennustyömaalle. • Sodat ja taudit hidastavat kehitystä.

1800 – 1930 • Kylät hajautuvat, kun tiloja uusjaon myötä siir- • Kylien nykyinen rakenne. retään tiiviistä kyläkeskuksista tilojen omien • Runsaasti säilynyttä ra- peltojen yhteyteen. kennuskantaa: pääasiassa • Maisemakuva yksinkertaistuu, kun niityt muu- asuinrakennuksia ja niihin tetaan pelloiksi ja metsien pienet niitettävät liittyviä talousrakennuksia. kosteikot jätetään metsittymään. • Saaristoon ja rannikolle rakennetaan ensim- • Saariston ja rannikon hu- mäisiä lomahuviloita. vilat. • Kansansivistysaate ja yhdistystoiminta synnyt- • Kylien julkiset rakennuk- tävät kyliin uusia rakennustyyppejä. set: koulut, kokoontumis- • Sisällissota ravistuttaa Sipoota, mutta varsinai- tilat, VPK. set taistelut käydään kunnan pohjoisosissa.

38 1930 – 1970 • Autot yleistyvät ja rakennetaan uusia tieyhte- yksiä, joista merkittävin on Uusi Porvoontie. • Uusi Porvoontie • Pääkaupungin kasvu heijastuu asutuksen laa- • Uutta asuinrakentamista: jentumisena pientaloilla metsäisille alueille. uusia alueita ja paljon säi- • Elintason nousu mahdollistaa lomailun yhä lyneitä rakennuksia useammalle. Lomamökkejä rakennetaan me- • Lomailuun liittyvää ra- renrannoille ja saariin sekä Taasjärven itäran- kentamista: loma-asuntoja nalle. Sipoonlahden länsirinnalle rakennetaan rannikolla, saaristossa ja kesämajoja. Taasjärven itärannalla sekä • Alueelle syntyy uutta teollisuutta: Hartwallin kesämaja-alue Sipoonlah- tehdas ja Ingmanin meijeri aloittavat toimin- den länsirannalla. tansa ja kalkkitehtaan toiminta käynnistetään • Hartwallin teollisuusalue uudestaan. Gumbostrandissa, Ingma- • Maisema muuttuu suljetummaksi puuston li- nin ensimmäinen tehdas sääntymisen myötä. Taustalla on polttopuiden Massbyssa tarpeen ja metsälaitumien vähentyminen.

1970 – 1990

• Söderkullan keskuksen rakentaminen • Söderkullan keskus • Moottoritien rakentaminen • Moottoritie halkaisee tarkastelualueen

1990-luku → • Hansaksen, Eriksnäsin ja • Uusien pientaloalueiden rakentaminen Taasjärven pientaloalueet • Ingmanin uuden meijerin rakentaminen Mas- • Nykyinen meijeri Mass- sbyhyn byssa • Päivittäistavaramarketit rakennetaan pellon • Päivittäistavaramarketit reunaan Söderkullan keskukseen. Söderkullan keskuksessa.

1. Hiidenkiukaan tutkimista Hitåssa vuonna 1916 (SHf / A. Hackman). 2. Sibbesborgin linnavuori 3. Byändan tila, Boxissa vuonna 1914 (SHf / Sigurd Lindberg) 4. Hansaksen nuorisoseuraintalo vuonna 1915 (SHf). 5. Ingmanin ensimmäinen tehdas Massbybyn kylässä. 6. Söderkullan keskustan asuintalot 7. Taasjärven asuinalue Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 39 2.2 SIBBESBORGIN MAISEMALLISET JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT

Tässä osiossa tunnistetaan osayleiskaavoituksen kannalta merkittä- viä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja Sibbesborgin kaava-alueella ja sen ympäristössä. Arvojen tunnistaminen tapahtuu aikaisemmin laadittujen selvityksien, edellisen luvun karttatarkaste- lujen ja maastohavaintojen perusteella. Kulttuurihistoriallisten arvon- jen määrittelyssä hyödynnetään myös alueen historiallisista vaiheista tehtyjä tarkasteluja (ks.liitteet 4,5 ja 6). 2.2.1 Maiseman tilalliset arvot maisemaa. Murroslaaksojen myötäisesti ja Knaperbackan peltoaukeat. Nämä ovat toinen suo. avautuu pitkiä näkymiä ja niiden yhteydes- rikkonaisia, muodoltaan epäsäännöllisiä sä sijaitsee useita vanhoja kyliä ja kartanoi- ja metsäsaarekkeiden jaksottamia koko- Rakentaminen Sibbesborgin osayleiskaava-alueen tilalli- ta, jotka rikastuttavat maisemakuvaa. naisuuksia, joiden reunoilla on asutusta. Tarkastelualueen rakentaminen on pää- nen luonne muodostuu pitkälti luonnon- Aluetta halkova Porvoon moottoritie Alueella on myös monia pieniä peltoja, asiassa maaseutumaista ja hajanaista eikä maiseman piirteistä: murroslaaksoista sekä ja maantie 170, eli Uusi Porvoontie, ohjaa- jotka ovat asuttamattomien metsäalueiden rakentaminen erotu tilallisena kokonaisuu- metsäselänteiden ja viljelytasankojen vuo- vat liikkumista alueella ja ne ovat kiinnekoh- ympäröimiä. Maisemakuvan kannalta kes- tena maisemasta. Paikoin erottuu kuitenkin rottelusta. Rakentaminen on pääosin har- tia alueella suunnistaessa. Moottoritiesilta keisimpiä ovat laajat peltoalueet. Niiden yli maisemakuvaa rikastuttavia kyliä ja raken- vaa ja jää tilallisesti alisteiseksi alueen voi- ja penkereelle nostettu Uusi Porvoontie avautuu pitkiä näkymiä ja niiden yhteydessä nuskeskittymiä, jotka sijaitsevat metsäisten makkaille maisemapiirteille. katkaisevat murroslaaksoa pitkin avautuvia sijaitsee useita alueen vanhimmista kylistä. selänteiden ja viljelyalueiden rajapinnassa. Tarkastelualueen maiseman tilalli- näkymiä. Moottoritie on myös merkittävä Söderkullan taajaman pohjoispuoli on Kauneusarvoja on erityisesti alueen van- sesti arvokkaimmat ominaispiirteet ovat kulkueste alueen pohjois-eteläsuuntaiselle kallioista, metsäistä ylänköä, joka muodos- himmilla kylillä, eli Immersbyllä, Mass- Sipoonlahti, jokisuisto ja Sipoonjokilaak- liikenteelle. Kaikesta huolimatta mootto- taa selkeän rajan rakennetuille alueille. Mo- byllä, Kallbäckenillä ja Hangelbyllä, sekä so, Immersbybäckenin laakso, laajat pel- ritiesilta häiritsee suiston ja Sipoonlahden nipuolinen alue tarjoaa runsaasti visuaalisia merenrannalla sijaitsevalla Ängsvikenin ja toaukeat sekä Söderkullan pohjoispuolen maisemakuvaa yllättävän vähän, mikä joh- ja toiminnallisia kokemuksia. Alueella sijait- Gumbostrandin rakennuskeskittymällä. monipuoliset metsäalueet. Maisemakuvan tuu siitä, että tilat itsessään muodostuvat see neljä melko pientä, keskenään erityyp- Näissä rakentamisen suhde maisemaan on kannalta keskeiset ovat myös alueen vanhat niin vahvoista elementeistä. pistä järveä erillisinä altaina metsän keskel- välitön ja vanha rakennuskanta itsessään rakennuskeskittymät. Alueen kolmen lineaarisen elemen- lä. Kapeiden ja pitkänomaisten Pilvijärven luo kiinnostavia tilallisia kokonaisuuksia. tin, murroslaakson, moottoritien ja Uuden ja Mjödträskin rannat ovat monin paikoin Maisemasta erottuu muutama tiiviim- Maiseman peruselementit Porvoontien, välissä vuorottelevat metsä- kallioisia ja jyrkkiä. Pilvijärven pohjoispuo- min rakennettu alue, joiden sisällä raken- Tarkastelualueen maisemakuvan tun- selänteet ja laakeat viljelylaaksot. Selänteet lella on pieni puuton suo. Grundträsk on nukset määrittävät alueen tilallisen luon- nistettavin elementti ovat sen halki kulke- kasvavat havu- tai sekametsää ja ovat usein pienempi, muodoltaan lähes pyöreä ja sen teen. Söderkullan palvelukeskus ja siihen vat murroslaaksot. Sipoonlahti, jokisuis- kallioisia ja paikoin jyrkkäpiirteisiä. Vilje- rannat alavat ja soistuneet. Pitkänomainen kytkeytyvät asuinalueet muodostavat oman to ja Sipoonjokilaakso sekä kaava-alueen lyalueet ovat vaihtelevan kokoisia. Maise- Taasjärvi on neljästä järvestä ainoa, jonka kokonaisuutensa, samoin kuin Hansaksen länsipuolella sijaitseva Immersbybäckenin masta erottuu neljä laajempaa peltokoko- rannoilla on laajamittaista asutusta. Alueel- ja Eriksnäsin pientaloalueet sekä Tarapot- laakso jäsentävät avoimina maisematiloina naisuutta: Boxin, Hangelbyn, Kallbäckin la sijaitsee myös Stormossenin laaja puus- tenin yritysalue.

Sipoonlahden kapea suuaukko. Sipoonjokilaakso Söderkullantieltä nähtynä.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 41 Mjödträsk

Pilvijärvi

Grundträsket

Immersby

Hansaksen Taasjärvi Kaava-alueen raja nuorisoseuraintalo Hansas *# Ongelmapiste Massby

") Hierarkkinen piste

Maisemallinen kohokohta Entinen meijeri

Näkymä

Tärkeä avoimen tilan ja Eutas & Skraflas rakentamisen rajapinta Kallbäck

Jyrkanne Hangelby Knaperbacka Puukujanne Tarapotten Visuaalinen ja toiminnallinen este

Liikkumisen pääsuuta

Selväpiirteinen,

rakentamaton metsänreuna Kesämajat Merkittävä reunametsä

loiva

jyrkkä

Eriksnäs Rinnepelto

Murroslaakso

Merkittävä avoin maisematila Hitå

Rakentaminen

tiivis rakentaminen

harva rakentaminen

Kartta 14: Maiseman tilallinen hahmo, 1:30 000

Ängsviken 0 1 2 3 km x Pääasiassa rakentaminen sijoittuu hy- 1. Immersbybäckenin laakso yhdistyy vin suhteessa maisemaan. Visuaalisesti Sipoonjokilaaksoon kaava-alueen pohjois- ongelmallisia ovat Söderkullan keskustan puolella. Kohtaamispaikassaan molemmat kaksi viljelyalueeseen rajautuvaa päivittäis- laaksot ovat kapeita ja melko korkeiden tavaramarkettia sekä Tarapottenin yritys- metsäselänteiden rajaamia, minkä vuoksi alueen teollisuuslaitokset ja varastohallit ne muodostavat intensiiviset maisematilat. moottoritien varressa. Näitä näkyvällä pai- Immersbyn kylän perinteisenä säilynyt ra- kalla sijaitsevia rakennuksia yhdistää köm- kennuskanta tuo maisemaan yksityiskohtia. pelö muoto, yksitoikkoinen julkisivu ja 2. Uusi Porvoontie, moottoritie ja detaljoinnin puute, minkä vuoksi ne häirit- murroslaakson metsäselänteet rajaavat Kartanot ovat olleet näkyviä maamerkkiä, kuten näkyy Söderkullan kartano kuvassa sevät maisemakuvaa. vuodelta 1922 (SHf / Ida Kosk). Nykyään maisema on puustoisempi, eikä Söderkullan laakeaa maisematilaa. Maisematila on ruo- kartanokaan enää erotu maisemassa. vikon, laidunalueiden ja peltojen muodos- Maamerkit ja hierarkkiset pisteet tamaa mosaiikkia, jonka halki Sipoonjoki Ainoa pitkälle näkyvä maamerkki selvi- virtaa. Itärannalla sijaitsee Kallbäckin van- tysalueella on Kalkkirannan kalkkitehdas, ha kylä rantaniittyineen. Länsirannalla pil- joka näkyy etenkin merelle. Suunnistusta kistää Hitån kartano, jonka edustalla nou- ja alueen hahmottamista auttavat kuitenkin sevat pienvenesataman mastot. ympäristöstään erottuvat, näkyvällä paikalla sijaitsevat yksittäiset rakennukset. Tällaisia 3. Sipoonlahden suulla rantoja reu- ovat avoimella paikalla Kallbäckissä sijait- nustavat metsäselänteet sekä paljaat ranta- sevat Eutasin ja Skraflasin tilat, jotka ovat kalliot ja -jyrkänteet. Lahdelle pilkahtavat maiseman kiinnekohtia Eriksnäsin tietä Eriksnäsin päärakennus ja Hitån kartanon kuljettaessa. Sipoonlahden länsirannalla, pihapiiri. Suuaukko on koko lahden kapein korkealla kalliolla aivan moottoritien vie- kohta, minkä vuoksi maisematila tuntuu ressä sijaitseva kesämaja-alueen pääraken- sulkeutuneelta. nus on toinen kiinnekohta. Alueen kolme 4. Gumbostrandissa rantaa myötäi- kartanoa ovat aikoinaan olleet maiseman Söderkullan keskuksen päivittäistavaramarketit sijaitsevat näkyvällä paikalla Kallbäckin levältä tieltä (osalta matkaa Vainuddin tie, kylän arvokkaassa kulttuuriympäristössä. kiinnekohtia, mutta nykyään entiset näky- osalta Gumbontie) avautuu kauniita meri- mälinjat ovat peittyneet. näkymiä. Tietä reunustavat mielenkiintoiset rakennuskeskittymät. Erityisen viehättävä on kaikilta sivuilta rajattu Ängsvikenin pou- Maisemalliset kohokohdat kama puukujanteineen, pienvenesatami- neen ja hyvin hoidettuine rakennuksineen Alueella erottuu muutamia maisemallisia ja pihapiireineen. kohokohtia, jossa maisemassa syntyy poik- 5. Pilvijärven rannat ovat rakenta- keuksellisen mielenkiintoinen maisematila mattomat. Itäranta on jyrkkä ja kallioinen, useamman maisemaelementin kohdatessa. käkkärämäntyjä kasvava. Loivemmalla län- Näitä kohtia yhdistävät vaaka- ja pystye- sirannalla on suosittu uimaranta. Järven lementtien sekä avoimen ja suljetun tilan pohjoispäässä on pieni suo, jonne pääsee kohtaaminen, tilan selkeä rajaus ja huomio- uimarannalta pitkospuita pitkin. ta kiinnittävät yksittäiset elementit.

Kuvan venemyymälä sijaitsee näkyvällä paikalla jokilaaksossa Söderkullan kartanon läheisyydessä. Söderkullan kartanoa ympäröivä puusto on aikoinaan ollut harvempi, jolloin kartanon ja jokilaakson välillä on avautunut näkymä. Nykyään venemyymälä sijaitsee juuri tällä näkymälinjalla. Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 43 2 3 3

Kaava-alueen raja 1 3 2 2 1 3 Valtakunnalliset arvokohteet 2 2 Stormossen (Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta) Luonnonsuojelualueet, Flyetin suo yksityisomisteiset Natura 2000-alue Mjödträsk 2 Natura 2000-kohde 2 Pilvijärvi 3 Valtakunnallisesti arvokkaat 2 1 1 kallioalueet 3 2 1 Grundträsket 2 Maakunnalliset arvokohteet 2 1 Immersby 1 1 (Itä-Uudenmaan liitto) 1 1 Maakunnallisesti arvokkaat 1 3 luonnonympäristöt 2 1 1 Ekologinen yhteys 2 1 Taasjärvi 1 2 2 Luonnon ydinalue 3 1 2 1 2 Perinnemaisemat Söderkullan pato 1 3 (Suomen ympäristökeskus & 1 Uudenmaan ympäristökeskus) 1 3 3 suurialaiset Söderkullan Glamarsin lehto kartano 2 2 1 2 pienialaiset 1 2 2 Yleiskaavatasoiset arvokohteet (Sipoon kunta & Ympäristötutkimus Yrjölä Oy) Metsälakikohteet 2 2 2 Lehdot 2 Puronvarret 3 0 Sibbesborg1 Muut luontokohteet 2 Ekologinen yhteys 1 Joensuun1 2 (Sipoon kunnan yleiskaava) metsäsaareke Kallbäckin 2 rantaniityt Osa-yleiskaavatasoiset arvokohteet 1 3 Söderkullan alueen 1 Falkbergsklobbarna 2 2 ekologisesti ja/tai 2 geologisesti merkittävät 4 1 2 M- 2 alueet 2 Suisto1 (Sipoon kunta & 1 Jaakko Pöyry Infra) 1 3 2 Saariston ja rannikkon 2 2 1 1 2 arvokkaat luontokohteet 1 2 (Sipoon kunta & 2 2 Jaakko Pöyry Infra) 1 2 1 2 Eriksnäsin luontokohteet 2 2 2 1 1 2 1 1 (Sipoon kunta & Faunatica Oy) 1 2 1 2 2 1 2 2 huomionarvoiset luontotyypit 2 2 2 1 3 2 1 2 havainnot luokitelluista 1 1 1 2 1 2 2 linnuista 1 3

1 , kalasääsken suojavyöhyke 1 0 1 2 2 1 1 2 ekologiset yhteydet 2 2 1 2 2 , 3 3 2 1 2 1 2 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 2 2 1 3 2 Asemakaavatasoiset arvokohteet 2 1 2 4 Joensuun venestaman luontokohteet Hitå 1 Eriksnäsin 2 2 1 2 kartano 2 (Joensuun tila Oy & FCG 1 1 2 1 2 Suunnittelu ja Tekniikka Oy) 2 2 1 2 11 2 arvokkaat luontokohteet 2 3 2 1 4 Västerskog 1 2 1 1 3 2 havainnot lintudirektiivin 4 lajeista 2 1 4 1 3 1 1 luontodirektiivin lajit 2 2 1 1 12 2 silmälläpidettävät lajit 1 2 uhanalaiset lajit 2 2 1 1 Taasjärvi II:n arvokkaat 4 1 2 4 luontokohteet 2 (Sipoon kunta & T:mi Ekologinen 1 P+ 1 4 ympäristökartoitus) 1 Gumbostrand 4 3 4 Majvik 4 1 2 1 3 1 4 1 2 0 1 2 3 1 Kalkkitehdas Kartta 15: Luontoarvot 1:30 000 1 1 P+ km x

4 2.2.2 Alueen luontoarvot

Selvitysalueen luontoa on inventoitu useissa eri yhteyksissä ja eri tahojen toimesta. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja Natura-alueita, joiden luontoa tunnetaan hyvin. Alueesta on tehty maakuntakaavaa palvelevia maakunnallisia selvityksiä sekä yleiskaa- vatasoisia, osayleiskaavatasoisia ja asemakaavatasoisia selvityksiä. Tarkastelualueen metsät ovat monipuolisia ja paikoin iäkkäitä ja A runsaslahopuustoisia. Alueen pohjoisosassa on eri suo- ja järvityyp- pien keskittymä. Alueella on myös joitain perinnemaisemakohteita. Luontoarvojen keskittymiin liittyy myös muita arvoja. Luontoarvot ovat omiaan lisäämään alueiden virkistys- ja maisemakuvallista arvoa. Perinnemaisemat kertovat usein pitkään samanlaisena jatku- neesta maankäytöstä, jolloin niillä on myös kulttuurihistoriallista B arvoa. Karttaan 15 on sijoitettu alueelta viime vuosikymmenen aikana tehdyissä selvityksissä arvokkaiksi määritellyt kohteet. Lisäksi kartassa on esitetty luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet. C Selvitykset on tehty eri tarpeisiin, ja siksi ne poikkeavat tark- H kuustasoltaan toisistaan. Osayleiskaavaa ja eteenkin asemakaavaa varten tehdyt selvitykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisia. Jotkut niissä esille nostetuista kohteista saattavat olla valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita, jotkut taas paikallisesti arvokkaita. Selvi- tyksissä kohteet on usein jaettu arvoluokkiin, jotka kertovat kohteen merkittävyydestä. Tulkitsemisen avuksi oheiseen karttaan on D kukin kohteen kohdalle merkitty selvityksessä kohteelle määritelty E arvoluokitus. Luontoselvityksien perusteella voidaan alueelta erottaa yhdek- 4 sän luontoarvojen keskittymää (ks. kartta 16), jolla kullakin on omat F erikoispiirteensä. Nämä ovat verrattain laajoja, yhtenäisiä ja hyvin kytkeytyneitä, ja niiden muodostama verkosto tulee huomioida osayleiskaavoituksessa. Seuraavalla aukeamalla on kuvaus arvokes- kittymien luontopiirteistä. G Vaikka karttatarkastelun avulla erottuukin selviä arvokeskit- I tymiä, kannattaa muistaa, että selvityksiä ei ole tehty tasapuolisesti 0 1 2 3 km x koko alueelta, vaan luontoa on selvitetty erityisesti kaavoitettavilta alueilta. Oheisessa kartassa luontoarvojen näennäinen puuttuminen joltain alueelta saattaa siis olla seurausta siitä, että alueetta ei ole Kartta 16: Luontoarvojen keskittymät inventoitu. Usein luontoselvityksiä tehtäessä hyödynnetään aikai- sempia selvityksiä inventoitavien alueiden määrittämiseksi, jolloin inventoinnit saattavat yhä uudestaan keskittyvät samoille alueille. Sibbesborgin osayleiskaava varten ei ole tehty luontoselvitystä.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 45 Luontoarvojen keskittymät

A. Söderkullan alueen järvien, soiden ja ta: kartanon itäpuolella sijaitsevat Glamarsin Sibbesborgin ja Joensuun osaksi jalopuustoi- s. 55-61) kangasmetsien ja lehtojen aluet rinnelehto ja puronvarsilehto sekä Söderkullan- sista metsäsaarekkeista (Salminen 2010, s. 74). tien pohjoispuolella sijaitseva Söderkullan pa- Sipoonjoki on Natura 2000 -aluetta. E. Eriksnäsin kartanon ympäristö Luonnoltaan monipuolisella alueella on pie- don puronvarsilehto. Alueen metsät ovat luon- Joen itäpuoleisia nautakarjan laidunalueita niä järviä, erityyppisiä soita, kallioita, kangas- nontilaisen kaltaisia ja iäkkäitä. Puronvarressa on Suomen ympäristökeskuksen ja Uudenmaan Eriksnäsin kartanon ympäristö muodos- metsiä sekä pieniä lehtoja (Naturatietolomake kasvaa rehevää, paikoin kuusivaltaista, paikoin ympäristökeskuksen inventoinneissa arvioitu taa monipuolisen kokonaisuuden, johon kuu- FI0100067). Alueella on Natura-alueita ja luon- tervaleppävaltaista lehtoa. Alueen muut metsät maakunnallisesti arvokkaiksi (M+) perinne- luu erilaisia luontotyyppejä: alueella on niin nonsuojelualueita. ovat kuusivaltaisia lehtoja, kuusivaltaista seka- maisemiksi. Joen itäpuolella jokeen ja suistoon jalopuumetsää, lehtoja, luhtia kuin iäkkäitä, Alueen alavia soita ja järviä reunustavat puustoista tuoretta ja lehtomaista kangasta sekä rajautuu rantaniittyjä, jotka ovat osittain ruo- luonnontilaisen kaltaisia kangas- ja kalliomet- jyrkkäpiirteiset, karut kalliot (Naturatietoloma- kalliometsää (Salminen 2010, s.80). vikkoisia. Niitä reunustavat pieni rinneniitty ja siäkin. Kartanon yhteydessä on puisto, peltoja ke FI0100067). Pienen tummavetisen Grun- Söderkullan kartanon puistossa on säilynyt kapea metsälaidun. Metsälaidun on lehtomaista ja hevoslaitumia. Alueen luontotyyppikokonai- dträsketin soistuneet rannat ovat ovat sara- ja korkeaksi kasvanut kuusiaita, tammia ja lehmuk- sekametsää ja tervaleppäkorpea. Alue on mää- suudet ovat riittävän laajoja ylläpitämään mo- lyhytkorsinevaa (Jaakko Pöyry Infra, Maa ja sia, eri lehtikuusia ja isotuomipihlaja-ryhmiä. ritelty maisemallisesti komeaksi ja kasvillisuus nimuotoista lajistoa (Faunatica Oy 2012, s.13). Vesi Oy & Sipoon kunta 2002, s. 17). Pilvijärvi Puisto on rapistunut ja osa vanhasta puustos- ainakin paikoin melko edustavaksi. (Pykälä & Alueella pesii rauhoitettu kalasääski (Faunatica ja Mjödträsk ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä ta, varsinkin koivut, ovat huonossa kunnossa. Bonn 2000, s. 290) Alueella on suuria maisema- Oy 2012, s.8). (Naturatietolomake FI0100067). Pilvijärvi, sen (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama kuvallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Rannoilla vuorottelevat topografiaa mu- pohjoispuolella sijaitseva pieni Flyetin suo ja Oy & Ympäristötoimisto Oy 2006, 2006s. 24) Sibbesborgin linnavuorella kasvaa kook- kaillen eri metsätyypit. Sieltä löytyy kosteam- Pilvijärven itäpuoleiset kallioiset metsät ovat Glamarsin rinnelehto on jyrkkärinteistä, kaita tammia ja niiden aluskasvillisuudessa leh- pia metsätyyppejä, kuten tuoretta kangasta, sekä Natura-aluetta että luonnonsuojelualuetta. varjoisaa, vanhaa kuusikkoa jonka seassa kas- tolajeja (Ympäristötutkimus Metsätähti 1991, tuoretta ja kosteaa lehtoa ja korpilaikkuja, sekä Ne ovat myös osa valtakunnallisesti arvokasta vaa lehtipuita. Pensaskerroksessa kasvaa muun s. 77 sit. Salminen 2010). Sibbesborgin etelään kuivempaa sekametsää ja kalliometsää. Paikoin kallioaluetta, joka jatkuu pohjoiseen. Stormos- muassa pähkinäpensaita ja kuusamaa. (Haavis- aukeava rinne on arvioitu maakunnallisesti ar- rannassa on myös kalliojyrkänteitä ja jalopuu- senin pienehkö keidassuo, joka on pääasiassa to & Lempinen 1999, sit. Salminen 2010, s.80) vokkaaksi (M-) perinnemaisemaksi (Pykälä & metsikköä. Rantametsät ovat pitkälti luonnonti- isovarpurämettä, on alueen soista suurin. (Na- Kukkulan laki on avokalliota, jossa kasvaa män- Bonn 2000, s. 289). Rinteen kalliohyllyllä on laisen kaltaisia. Kartanon itäpuolella sijaitsevan turatietolomake FI0100067). Se on sekä luon- tyä, katajaa ja paljon tammentaimia (Ympäris- kallioketokasvillisuutta ja hietakastikkavaltaista lahdenpohjukan rannat ovat alavia merenranta- nonsuojelualuetta että Natura-aluetta. tötutkimus Oy Metsätähti 1991, sit. Salminen kuivaa niittyä. Myös Joensuun metsäsaarekkeel- niittyjä tai ruokoluhtia. Niityt ovat osittain lai- Metsät ovat pääasiassa kangasmetsiä, mutta 2010, s.80). Puronvarsilehto sijaitsee rinteen la kasvaa järeää tammea sekä haapaa, saarnea ja dunnettuja. (Salminen 2010, s. 60-61) myös lehtoja esiintyy pienialaisesti (Naturatieto- alapuolella Pilvijärvestä virtaavan puron var- vaahteraa. Kasvillisuus on monimuotoista var- Etäämmällä rannasta on pienialaisesti lomake FI0100067). Metsät ovat iäkkäitä, mutta ressa. Se on valoisaa, ryteikköistä lehtoa, jonka sinkin etelään avautuvalla kalliolla. (Enviro Oy luonnontilaisen kaltaista tuoretta ja lehtomaista koska niitä on ennen luonnonsuojelualueiden valtapuulaji on kuusi. Joukossa kasvaa muun 2004, s. 76, sit. Salminen 2010). kangasta ja kalliometsää (Salminen 2010, s. 60). perustamista hoidettu talousmetsinä, on niis- muassa isoja tuomia ja muutama kookas ter- Sipoonjoen yläjuoksun varsin luonnonti- Muutoin rannasta etäämmällä sijaitsevat metsät sä lahopuuta varsin vähän (Naturatietolomake valeppä. Puronvarsilehdossa kasvaa runsaasti laisina säilyneet sivu-uomat ovat tarjoavat eli- ovat metsätalouden piirissä, mikä on heiken- FI0100067). Arvokkaiden kohteiden ulkopuo- erilaisia pensaita, muun muassa mustaherukkaa, nympäristön meritaimenen alkuperäiskannalle. tänyt niiden luontoarvoja (Faunatica Oy 2012, lelle jäävät alueet ovat taimikoita, ulkoilureittien pähkinäpensasta, kuusamaa ja lumimarjakanuk- Sipoonjoki on yksi neljästä Suomen puolella s.13). ympäristön hoidettuja metsiä tai varttunutta tai kaa. (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1991 ja Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa luontai- Eriksnäsin kartanon puutarhassa on vanha iäkästä talousmetsää (Salminen 2010, s. 78). Haavisto & Lempinen 1999, sit. Salminen 2010, sesti lisääntyvää alkuperäistä meritaimenkantaa kookas luonnonpuusto. Metsiköissä kasvaa pää- Alueella on varsin monipuolinen linnusto, s.80) on jäljellä. (Naturatietolomake FI0100086) asiallisesti mäntyä ja rannoilla tervaleppää. Näi- joka koostuu vesi-, kosteikko- ja vanhahkojen Söderkullantien pohjoispuolella sijaitsevan den lisäksi kasvaa monilajista kulttuuriperäistä metsien lintulajistosta. Alueella pesii huomatta- pienialaisen Söderkullan padon puronvarsilehto puustoa. (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen van monia lintudirektiivin lajeja. (Naturatietolo- Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy 2006, on sekin kuusivaltaista sekametsää. Pähkinä- D. Sipoonlahden metsäiset rannat make FI0100067) pensaan ja tammen esiintyminen tekee koh- 2006s. 4) teesta arvokkaan. Metsämaa on paikoin pahasti Sipoonlahden rannat ovat lähes rakenta- kulunutta. (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti mattomia, mikä on Uudellamaalla harvinaista. B. Söderkullan kartanon ympäristö 1991, sit. Salminen 2010, s.80) Sipoonlahtea reunustavat iäkkäät, luonnonti- F. Hitån ja Västerskogin monipuoliset laisen kaltaiset tai luonnontilaiset kalliometsät, metsät Söderkullan kartanon kulttuurivaikutteinen ym- kangasmetsät, lehdot ja jalopuumetsiköt sekä päristö muodostuu kartanon puistosta ja sitä C. Sipoonjoen suisto korkeat, suoraan mereen putoavat kalliojyrkän- Vaihteleva, pienipiirteinen ja kivikkoinen topo- ympäröivistä tuoreista ja kallioisista metsistä. teet. Rantaan ulottuu muutamia peltoja. Lahden grafia on synnyttänyt Sipoonlahden länsipuolel- Alueen halki virtaa puro, joka saa alkunsa Pil- Moottoritien ja Uuden Porvoontien ra- länsirannalla metsä on monesti runsaslaho- le eri metsätyyppien mosaiikin; alueelta löytyy vijärvestä ja laskee Sipoonjokeen. Alueella on jaama alue, joka muodostuu ruokoluhtaisista puustoista ja puusto paikoin hyvinkin vanhaa. muun muassa saranevaa, kangasrämettä, lehtoa, kaksi pienialaista lehtojen luonnonsuojelualuet- kosteikkoalueista, erilaisista laidunalueista sekä Itärannalla on metsälaitumia. (Salminen 2010, tuoretta kangasta, kuivaa kangasta, kalliomet-

46 sää ja kalliojyrkänteiden alusmetsiä. Alueen harvaa kalliomännikköä. Laakeiden silokal- metsäkuviot ovat monesti luonnontilaisen kal- lioselänteiden matalat painanteet ovat osittain taisia tai luonnontilaisia ja paikoin iäkkäitä ja moreenin tai lajittuneempien hiekkakerrosten runsaslahopuustoisia. Monin paikoin metsässä peitossa tai hieman soistuneita. on kalliojyrkänteistä. (Salminen 2010, s. 55-59) Kallioalueen länsijyrkänteet ovat karuja Arvokkaiden metsien vyöhyke jatkuu rannikon ja sammaleisia. Niillä kasvaa runsaasti muun suuntaisena aina Majvikiin. muassa kalliopalmikkosammalta ja laakasam- malia. Laella kasvaa karua poronjäkälikköä, kuhmujäkälää ja kalliokieloa. Jyrkänteen tyvet ja G. Gumbostrandin metsät terassit ovat puustoisia. Paikoin on pienialaisia haavikoita sekä Vägaträskin rannassa pienialai- Kaava-alueen länsireunalta, Gumbostran- nen tervaleppäryhmä. Länsirinteen tyven kas- dista alkaa rannikon suuntainen arvokkaiden villisuus on paikoin lehtoista. Osa länsijyrkän- metsien vyöhyke, joka jatkuu Majvikiin saakka. teen alla olevasta lehdosta on avohakattu. (Husa Nämä metsäalueet kytkeytyvät idässä Hitån ja & Teeriaho 2004b, s. 40) Kokonaisuutena kal- Västerskogin alueen arvokkaisiin metsiin. Met- lioalueiden kasvillisuus on verraten tavanomais- säalueet sijaitsevat melko tiiviin rakentamisen ta ja metsäalueet pääosin talousmetsäkäytössä. lomassa. Kallioalueen koillisosassa sijaitsee Lyf- Metsäalueet muodostavat monimuotoi- tenkyrkan-nimellä kutsuttu, useista suurista sen, hyvin monesta metsätyypistä koostuvan kivenjärkäleistä syntynyt luolakompleksi. Kal- vyöhykkeen. Alueelle mahtuu avointa ja har- lioalueen kasvillisuus on tavanomaista niuk- vapuustoista kalliomaata, kuivahkoa, tuoretta kaa kalliokasvillisuutta. Puusto on matalaa ja ja lehtomaista kangasta, puronvarsilehtoa sekä harvaa. Yleisin puulaji on mänty ja muita ovat rehevää ja keskirehevää korpea. Linnanträskin muun muassa kataja, haapa, pihlaja. (Jaakko koillisrannalla on suo, joka muodostuu ruoko- Pöyry Infra, Maa ja Vesi Oy & Sipoon kunta Söderkullabäckenin purolehto ja pato. Pilvijärvi ja Flyetin suo (EH). luhdasta ja ruokovaltaista maaduntanevasta ja 2002, s. 22) Luolakompleksi on luonnonsuoje- kivennäismaan reunassa luonnontilaisesta sara- lulain nojalla rauhoitettu (Jaakko Pöyry Infra, rämeestä ja lyhytkorsirämeestä. Maa ja Vesi Oy & Sipoon kunta 2002, s. 7). Karttaan merkityt arvokohteet ovat pää- osin luonnontilaisen kaltaisia. Läntisimmät alueet ovat lisäksi runsaslahopuustoisia. Näiden I. Kalkkiranta ulkopuoliset alueet ovat pääosin talousmetsiä. (Salminen 2010, s. 54, 60, 62) Kalkkirannan metsäalueilla kalkkikaivok- sen pohjois- ja lounaispuolella leviää tehtaalta ympäristöön kalkkipölyä. Tämä saa harvinaisia H. Falkbergsklobbarna lajeja viihtymään alueella. Tästä esimerkkinä on kaivoksen läheisillä kallioilla kasvavat kalk- Falkbergsklobbarna on valtakunnallisesti kisammalet, kaivoksen läheisyydessä kasvavien arvokas kallioalue. Noin 110 hehtaarin kokoi- mäntyjen ja kuusien haavankeltajäkälä, jota nen kallioinen selänne rajautuu lännessä murtu- normaaliolosuhteissa ei kasva hapankaarnaisilla malinjaan, eli Immersbyn jokilaakson. Mootto- havupuilla, ja kosteasta kalliopainanteesta löyty- ritie katkaisee alueen etelästä. (Husa & Teeriaho nyt suuri nuijasaran kasvusto. Kalkkirannan kai- 2004b, s. 40) voksen ympäristö on lajistollisesti arvokkaimpia Alueen arvot ovat osittain maisemallisia – alueita Sipoossa. Arvokkain osa on tehdasalu- alue kohoaa korkeana jokilaaksosta katsottuna, een yläpuolella. (Ympäristötutkimus Oy metsä- jossa jäätikön hioma pystyseinämä on enim- tähti 1992, sit. Salminen 2010). millään 20 metriä korkea. Länsireunalla pienen Keto Kallbäckenissä. Vägaträskin itärannalla kohoaa noin 40 metriä korkea kalliorinne kaksivaiheisena jyrkänteenä. Lakiosa on paikoin hyvin avointa silokallioista

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 47 ") *# vesimyllyt ") *# Kaava-alueen raja

") ") 13 Arvokkaat kulttuuriympäristöt ") *# ") vesimyllyt RKY-alue (Museovirasto) *#") 12 vesimyllyt Maakunnallisesti arvokas *# Taasjärvi Immersby ") ") Hansas kulttuuriympäristö *# vesimyllyt *# *#kylänpaikat ") *#") # (Uudenmaan liitto) ")")") * *# *#") ") ") vesimyllyt ") ")") ") *# Paikallisesti arvokas ") *# 4 Massby kylänpaikat *#") kulttuuriympäristö ") 5 *#")kylänpaikattiiliruukit (Sipoon kunta, Arkkitehtitoimisto Lehto kylänpaikat *#") ") *# kylänpaikat Peltonen Valkama Oy & ")*# ")kylänpaikat Ympäristötoimisto Oy) Söderkullan vesimyllyt *#") ") kartano *# *#") Arvoluokka 1 *#") ") kylänpaikat ") *# ") Arvoluokka 2 ") ") 6 1 Kallbäck Arvoluokka 2-3 ") ") kylänpaikat *#") Arvoluokka 3 ") kylänpaikat # ")*# linnat *") kylänpaikat*# kylänpaikat ")*# ") ") Muinaisjäännökset *# kylänpaikat") ") ") (Museovirasto) kylänpaikat Hangelby Knaperbacka Kiinteä muinaisjäännös kylänpaikathylyt (puu) ") *# ") ") kylänpaikat") Muinaisjäännösalueet 11 kylänpaikat") ") 14 Mahdollinen muinaisjäännös kylänpaikat ") 19 ") Löytöpaikka kylänpaikat Poistettu kiinteä muinaisjäännös *# ") torpat tiiliruukit ") *# ")kylänpaikat Rakennusperintökohteet 2 ") Paikallisesti arvokas kylänpaikat rakennus torpat (Sipoon kunta, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy)

)" Arvoluokka 1 *# )" Arvoluokka 1-2 17 )" Arvoluokka 2 *# Hitån kartano torpat torpat " kylänpaikat ") ) Arvoluokka 2-3 torpat ")*# ") Eriksnäsin kartano #* 18 Paikallisesti arvokas kylänpaikat ") #") rakennus * röykkiöt (Sipoon kunta & Jaakko Pöyry Infra) 7

8 tiiliruukit Muu kohde rajamerkit (Museovirasto) *# G röykkiöt Luonnonmuodostuma: ") nk. Lemminkäisen temppeli ") ei määritelty röykkiöt

Kartta 17: Aikaisemmissa inventoinneissa *# *#") todetut historiallisesti arvokkaat kohteet 15 *# *# Gumbostrand 16 1:25 000 9 *# Ängsviken *#") ")*#") *# *# *# 0 1 2 3 km ") 3 *#") ") 10 *#") x ") *# vesimyllyt ") *# Kaava-alueen raja

") ") Arvokkaat kulttuuriympäristöt ") *# ") vesimyllyt RKY-alue 2.2.3 Alueen kulttuurihistorialliset arvot (Museovirasto) *#") vesimyllyt *# Maakunnallisesti arvokas ") Sibbesborgin arvoituksellinen linnasaari ") Tässä kappaleessa tutustutaan alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Ensin kulttuuriympäristö *# vesimyllyt *# *#kylänpaikat ") *#") # (Uudenmaan liitto) ")")") * *# esitellen aikaisempien alueen kulttuuriympäristöä käsittelevien inventointien ja *#") Uuden Porvoontien eteläpuolella, lähellä Lindroos, Sjöholm 2004, s. 17) Alueen ") ") vesimyllyt ") ")") ") *# Paikallisesti arvokas ") *# selvityksien tuloksia. Tämän jälkeen teen aikaisempien selvityksien, tarkaste- Sipoonjoen suuta, peltojen ympäröimällä kasvillisuutta on tutkittu historiatutki- kylänpaikat *#") kulttuuriympäristö ") kallioisella kumpareella sijaitsee jäänteet muksen näkökulmasta vuonna 1983. *#")kylänpaikattiiliruukit lualueen keskeisten historiallisten vaiheiden (ks. liite 4) sekä maastokäyntien (Sipoon kunta, Arkkitehtitoimisto Lehto kylänpaikat *#") ") *# kylänpaikat varhaiskeskiaikaisesta linnasta. Linna- Ainakin linnan perustukset ovat ol- Peltonen Valkama Oy & ")*# ")kylänpaikat perusteella arvion siitä, mitkä ovat Sibbesborgin osayleiskaavoituksen kannalta saari on muinaismuistolain suojelema. leet tiilirakenteiset. Ne ovat olleet noin Ympäristötoimisto Oy) vesimyllyt *#") ") keskeiset maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Linnasaari ja sitä ympäröivä jokilaak- 20 metriä pitkät ja 12–14 metriä leveät, ja *# *#") Arvoluokka 1 *#") ") kylänpaikat Olen myös laatinut tarkempia tarkasteluja tietyistä kaava-alueelle sijoittu- son viljelymaisema on määritetty valta- jaettu kahteen osaan tiilimuurilla. Raken- ") *# ") kunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi nukseen on mahdollisesti liittynyt myös Arvoluokka 2 ") vista osa-alueista. Tarkennusalueet on valikoitu kaavoituksen aikana ilmennei- ") kulttuuriympäristöksi. Museovirasto on torni tai porttirakenne. (Museovirasto den tarpeiden perusteella. Niihin voi tutustua liitteessä 6. Sibbesborgin osayleiskaavoituksen oh- 2001, s. 42) Estääkseen vastustajien pää- Arvoluokka 2-3 ") ") kylänpaikat jauksessa painottanut, että muinaislinnan syä liian lähelle linnoitusta on niemen- *#") Arvoluokka 3 ") kylänpaikat # lisäksi on kaavoituksessa turvattava myös kärkeä ympäröity puisella paalutuksella. ")*# linnat *") kylänpaikat*# kylänpaikat viljelymaiseman säilyminen ja suhde kes- Toinen paalutus on kulkenut saaresta ")*# ") ") Aikaisemmissa inventoinneissa velvoittavat huomioimaan RKY-alueet kiajalta lähtöisin oleviin kyliin. Kallbäckin rantaan ja katkaissut tällä ta- Muinaisjäännökset *# kylänpaikat") ") ") maankäytön suunnittelussa (Härö Linnan rakentamisen on arveltu valla Sipoonjoen suuaukon. (Enbom, (Museovirasto) todetut kulttuurihistorialliset arvot kylänpaikat 2010, s. 6). tapahtuneen 1200–1300-luvulla tai mah- Lindroos, Sjöholm 2004, s. 17) kylänpaikat ") Kiinteä muinaisjäännös hylyt (puu) ") dollisesti jo 1100-luvulla. Nimi Sibbes- Linnan syntyhistoria jää arvailujen *# ") Tarkastelualueen kulttuuriympäristöllä on Museoviraston mukaan poikkeuk- kylänpaikat") borg on luultavasti myöhäisempää perua varaan. Löydöt alueelta viittaavat sii- Muinaisjäännösalueet todettu olevan niin valtakunnallisia kuin sellisen arvokkaaksi linnasaaren tekee kylänpaikat") se, että se on säilynyt hylkäämisensä (Enbom, Lindroos, Sjöholm 2004, s. 16). hen, että linna on ollut käytössä ainakin ") maakunnallisia arvoja. Alueen paikallises- Mahdollinen muinaisjäännös kylänpaikat Tällöin Sipoonlahti ulottui linnalle asti ja 1300-luvun jälkipuoliskolla. Sibbesbor- ") jälkeen lähes täysin koskemattomana. ") ti arvokkaita kulttuuriympäristöjä samoin Museoviraston mukaan Sibbesborgin linna sijaitsi saaressa. Linnasta käsin on gin kaltaisia linnoja rakennettiin keskiai- Löytöpaikka kuin historiallisia muinaisjäännöksiä on aikoinaan ollut mahdollista katkaista yh- kaisessa Ruotsissa 1200-luvun puolivälin kylänpaikat merkitystä lisää Sipoonjoen suun mai- Poistettu kiinteä muinaisjäännös *# ") inventoitu yleiskaavoituksen yhteydessä. teys Sipoonlahden ja Sipoonjoen välillä. ja 1400-luvun alun välisenä aikana. (Mu- torpat ") semassa yhä selkeästi havaittavissa ole- tiiliruukit Rakennusperintöä on inventoitu yleiskaa- (Museovirasto 2001, s. 42) seovirasto c) Mahdollisesti Sibbesborg *# ")kylänpaikat voituksen ja Söderkullan aikaisemman va keskiaikainen kerrostuma, eli linna- Linna on sijainnut saaren eteläkär- on ollut yksi ruotsin kuninkaan Albrekt Rakennusperintökohteet saaren ympärillä avautuva vuosisatoja ") osayleiskaavoituksen yhteydessä. jessä, jossa jyrkät kallioiset rinteet ovat Mecklenburgilaisen 1300-luvun loppu- Paikallisesti arvokas kylänpaikat viljelyksessä ollutta Sipoonjokilaakson tarjonneet suotuisat lähtökohdat puolus- puolella rakennetuista linnoituksista, rakennus Tarkastelualueen aikaisemmin todetut torpat peltomaisema sekä Sibbesborgin koil- (Sipoon kunta, Arkkitehtitoimisto Lehto kulttuurihistorialliset alueet liittyvät pää- tukselle. Niemenkärki on erotettu muus- joita päätettiin purkaa hänen tultuaan Peltonen Valkama Oy & asiassa Sibbesborgin muinaislinnaan ja sitä lispuolella sijaitsevaa Söderkullan enti- ta saaresta vallihautojen ja maavallien syrjäytetyksi valtaistuimelta (Museovi- Ympäristötoimisto Oy) ympäröivään maisemaan sekä maaseudun nen latokartano. (Museovirasto c) avulla. Nykyään linnoituksesta on näky- rasto 2001, s. 42). Toisaalta se voisi myös )" vissä enää pohjois- ja luoteispuolta kier- olla Porvoon voutikuntaa 1300-luvun Arvoluokka 1 *# kulttuurimaisemaan. tävät kaksi vallihautaa ja maavallia. Vallit lopulla hallinneiden Bo Jonsson Gripin )" Arvoluokka 1-2 Maakunnallisesti arvokas ovat madaltuneet ajan kuluessa ja ulompi ja Jacob Abrahamssonin rakennutta- )" Arvoluokka 2 *# Arvokkaat kulttuuriympäristöt kulttuuriympäristö: torpat torpat valleista on osittain tuhoutunut pelto- ma. Sibbesborg on myös hyvä ehdokas " kylänpaikat ") ) Arvoluokka 2-3 torpat muokkauksessa. (Museovirasto 2001, 1390-luvun puolivälin tienoilla kahdes- ")*# ") Uudenmaanliitto on vuonna 2012 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu s. 42) Ulommassa vallihaudassa kasvaa sa asiakirjassa esiintyväksi Wartholmin #* kylänpaikat Paikallisesti arvokas ") määritellyt Uudenmaan maakunnan kookkaita tammia. linnaksi. (Museovirasto c) On myös *#") kulttuuriympäristö: rakennus röykkiöt maakunnallisesti arvokkaat kulttuu- Linnaa on tutkittu hyvin vähän, esitetty, että Sibbesborgin linna olisi var- (Sipoon kunta & Jaakko Pöyry Infra) riympäristöt. Tämän diplomityön tar- minkä vuoksi sen rakenteista ei ole pal- haisempi, tanskalaisten ristiretkeläisten Sibbesborgin keskiaikainen linnasaa- kastelualueelle osuu kaksi maakunnal- joakaan tietoa. Kaivauksia tehtiin vuonna 1100–1200-luvulla rakentama (Museovi- tiiliruukit ri ja Sipoonjokilaakson viljelymaise- Muu kohde lisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, 1909, koekaivauksia vuonna 1985 ja paa- rasto 2001, s. 42). rajamerkit ma (1) on Museoviraston inventoinneissa (Museovirasto) *# nimittäin Sipoonjokilaakson kulttuu- lutuksia tutkittiin vuonna 1993. (Enbom, G röykkiöt määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi Luonnonmuodostuma: ") rimaisema ja Kalkkirannan teollisuus- ") rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). nk. Lemminkäisen temppeli alue. Saaristossa tarkastelualueen ete- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ei määritelty röykkiöt läpuolella sijaitsee kolmas alue, joka

#*# *") *# # * *# *#") ")*#") *# Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 49 *# *# 0 1 2 3 km ") 3 *#") ") *#") x ilmentää Helsingin höyrylaivareittien kesä- huvila-asutusta. Paikallisesti arvokkaat kultturiympäristöt Sipoonjokilaakson kulttuurimaiseman (2) aluerajaus ulottuu rannikolta Nik- kilään asti ja pitää sisällänsä myös Immers- Tämä yhteenveto perustuu Arkkitehti- päristötoimisto Oy 2006, 2006s. 18) jossa nykyään toimii kulttuurikeskus. toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n • Eriksnäs (7). Alueella arvokasta on (s. 52) bybäckenin jokilaakson aivan kaava-alueen ja Ympäristötoimisto Oy:n vuonna 2006 kartano ja siihen liittyvä monipuoli- • Kalkkirannan asuinalue (16). Alueen länsipuolella. Alueen arvona on vuosisatoja laatimaan kulttuuriympäristö- ja raken- nen kartanopuisto, pihapiirin muut arvot liittyvät kalkkitehtaan työnteki- muuttumattomana säilynyt kulttuurimaise- nusperintöselvitykseen, johon kohteiden rakennukset kuten tuulimylly, kookas jöiden 1940–50-luvulla rakentamaan ma. Perusteluissa mainitaan muun muassa yhteydessä mainitut sivunumerot viittaa- puusto, rantakalliot ja laajat rakenta- omakotitaloalueeseen. (s. 56) 1400-luvulla tunnettuja kyliä, joiden ra- vat. mattomat alueet. (s. 4) • Kapellbacka (17). Alueella arvokasta kenne hyvin säilynyt, vanhoja kartanoita ja • Viksund/Sävelniemi (8). Rakennus- puutarhamainen luonnonkaunis not- 1300-luvun jälkipuoliskon linnan jäänteet. • Luokka 1 ja 1–2: Kaava-alueen ar- taiteellisesti arvokas huvila vuodelta kelma (s. 55) Kalkkirannan teollisuusalueen (3) vokkaimpia kohteita, joiden joukos- 1888 (s. 56). arvoiksi nimetään 1900-luvun alkupuolen ta saattaa löytyä valtakunnallisesti ja • Gumbostrand (9). Aluella on raken- Arvoluokka 2: tehdasalue ja siihen liittyvä asuinalue. maakunnallisesti arvokkaita kohteita. nushistoriallisia ja paikallishistorialli- • Hitån kartanomaisema (18). Alueen (Uudenmaanliitto 2012, s. 121) • Luokka 2: Sisältävät luokkien 1 ja 1-2 sia arvoja sekä kauneusarvoja. (s. 50) arvot liittyvät jylhässä maisemassa ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyy- • Kalkkirannan tehdas (10). Alueen Sipoonlahden rannalla sijaitsevaan Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö: tensä ja esteettisen arvonsa suhteen arvot liittyvät toiminnan pitkään his- kartanoympäristöön. Itse kartano jonkin verran vähäisemmässä mää- toriaan ja siitä kertoviin vähäisiin ra- on palanut, mutta muita rakennuk- rin. Paikallinen merkitys. kennuksiin ja rakenteisiin. (s. 55) sia, mutkitteleva tielinjaus ja jäänteitä Yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuu- • Luokka 3: Alueet ja kohteet ovat ylit- puutarhasta on säilynyt. (s. 15) riympäristö- ja rakennusperintöselvityk- täneet inventointikynnyksen, mutta Arvoluokka 1-2: sessä on tarkastelualueelta tunnistettu 16 niitä ei ole kuitenkaan nähty aiheelli- • Knaperbacka – Kavelkärr (11). Arvoluokka 2-3: paikallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. seksi arvottaa. Alueella arvokasta on peltolaakso, • Stor-Rödslan (19). Alueessa arvokas- Viereisessä yhteenvedossa on lyhyesti esi- joka on metsien rajaama ja suuria ta on viljelymaisema (s. 5). telty näiden alueiden arvot. Arvoluokka 1 kuusia kasvavien puusaarekkeiden • Immersbyn viljelylaakso (4). Alueen jäsentämä ja jonka läpi avautuu pitkä arvot liittyvät maiseman monipuoli- näkymä. (s. 26) Muinaisjäännökset suuteen ja säilyneisyyteen. Tilat näky- • Taasjärven rannat (12). Alueella arvo- vät kauas ja sijaitsevat joko korkealla kasta on järven itärannalla sijaitseva Alueen muinaisjäännöksistä mer- laaksonrinteillä tai laakean peltolaak- poikkeuksellisen varhainen, 1930-lu- kittävin on Sibbesborgin muinaislinna. son vieressä. Peltoja rytmittävät la- vulta alkaen rakentunut lomamökki- Museovirasto on kaavatyöhön liittyvissä dot. (s. 17) alue. (s. 25) lausunnoissaan ja kommenteissaan painot- • Söderkullan kartano ja Massbyn vil- • Ryttarkärr ja Saviåkern (13). Alueen tanut Sibbesborgin linnasaaren ympäristön jelylaakso (5). Alueen arvot liittyvät arvot liittyvät viljelymaisemaan ja pi- merkitystä (Tiitinen 5/2014; Sibbesborgin kartanoon ja sen puistoon, viljeltyyn hapiireihin. (s. 9) osayleiskaava, MRL 66 §:n mukainen aloi- jokilaaksoon, muutamiin Söderkullan • Hangelbyn viljelylaakso (14). Alueen tusvaiheen viranomaisneuvottelu 10/2013): tien pohjoispuolella sijaitseviin karta- arvot liittyvät pienpiirteisesti vaihte- linnavuori ja Sipoon jokilaakson peltomai- nolle kuuluneisiin rakennuksiin sekä levaan viljelymaisemaan, jonka kum- Lill-Massbyn kylään. (s. 24) pareilla sijaitsee vanhoja pihapiirejä sema muodostavat yhdessä kokonaisuuden, • Kallbäckin viljelylaakso (6). Alueen sekä mutkitteleviin sivuteihin. (s. 8) ja linnan kontekstin ymmärtämisen kannal- arvot liittyvät vanhoihin pihapii- • Hartwallin alue Ängsviken (15). ta on olennaista, että ympäröivä viljelymai- reihin, peltoihin, rantaniittyihin ja Alueen arvot liittyvät hopeapajujen sema säilyy avoimena. metsälaitumiin sekä kiemurtelevaan rajaamaan rantatiehen, rantamaise- Valtaosa alueen muinaisjäännöksis- tielinjaukseen. (Arkkitehtitoimisto maan ja paikallishistoriallisesti arvok- tä on ajoitettu historialliselle ajalle. Nämä Lehto Peltonen Valkama Oy & Ym- kaaseen entiseen teollisuusalueeseen, ovat pääosin keskiaikaisia tai uuden ajan kylätontteja sekä entisten torppien ja ve- simyllyjen sijaintipaikkoja. Joukossa on

50 myös kourallinen esihistoriallisia kohteita: Vaikka alueen kaikki arvokkaat raken- pronssikautisia röykkiöitä Hitån niemes- nukset eivät olisikaan huomioitu kyseisissä sä ja kivi- ja pronssikautinen asuinpaikka selvityksissä, erottuu niiden perusteella kui- Gumbostrandissa. Lisäksi alueelta on tehty tenkin oheisesta kartasta ne keskittymät, muutamia kivikautisia irtolöytöjä. joissa seudulle tyypillistä perinteistä rakennuskantaa on säilynyt. Molempien sel- Rakennusperintö vitysten rakennukset sijoittuvat pääasiassa Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja ra- Sipoon yleiskaavan tarpeisiin laaditus- kennusperintöselvityksessä määritettyjen sa Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja paikallisesti arvokkaiden kulttuuriympäris- rakennusperintöselvityksessä (Arkkiteh- töjen rajausten sisäpuolelle. titoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy Oheisesta kartasta puuttuu Västers- & Ympäristötoimisto Oy 2006, 2006) on kogin ja Boxin alueiden rakennusperintö. kiinnitetty huomiota eteenkin maaseudun Kyseiset alueet eivät sisältyneet Sipoon perinnerakentamiseen. Selvitysalueen ar- kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennus- vokkaiksi esitetyistä kohteista valtaosa on Sibbesborgin linnasaari vuonna 1916. Jyrkät kalliorannat olivat hyvä lähtökohta perintöselvitykseen eikä Box kokonaisuu- asuintaloja: maalaistaloja ja torppia piha- puolustusrakenteelle. (SHf / A. Hackman) dessaan sisältynyt myöskään Söderkullan piireineen sekä muutamia huviloita ja kar- alueen luonto- ja maisemaselvitykseen. tanoita. Joukossa on myös joitain julkisia Näistä alueista on laadittu erilliset raken- rakennuksia, kuten kyläkouluja, rukous- nusperintöselvitykset, mutta niihin ei ole huoneita, seuraintaloja ja vapaapalokunnan tässä työssä tutustuttu, koska alueet jäävät paloasemia. varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelle. Esitetyt kohteet ovat selvityksen kuvi- en ja kohdekuvailujen perusteella pääosin säilyneet perinteisessä asussa. Koska selvi- tyksessä on kuitenkin arkkitehtonisten ar- Kylätontit ovat muinaisjäännöksiä vojen lisäksi arvioitu myös historiallisia ja ”Keskiajan ja uuden ajan alun ympäristöllisiä arvoja, on mukaan valikoi- kylätonteista pidetään kiinteinä mui- tunut myös sellaisia kohteita, joissa arkki- naisjäännöksinä ensisijaisesti vain tehtoniset arvot ovat vähentyneet julkisivu- niitä, jotka ovat joko kokonaan tai muutosten myötä. merkittävältä osaltaan autioituneita. Söderkullan alueen luonto- ja maise- Jälkimmäisissä tapauksissa tontti on maselvityksessä (Jaakko Pöyry Infra, Maa autioitunut siten, että vain sen jollain ja vesi & Sipoon kunta 2002) on niin ikään puolella on nykyään rakennuksia. osoitettu alueen arvokasta rakennuskantaa. Enemmistö Sipoon keskiaikai- sista kylätonteista on edelleen käy- Tähänkin on valikoitunut mukaan pääosin tössä. Tällaiseen kylätonttiin voidaan perinnerakentamista edustavia kohteita. suhtautua muinaisjäännöksenä silloin Molemmista selvityksistä puuttuu kun sitä kohtaa huomattava tai totaali- joitain alueen rakennustaiteellisesti ja pai- nen maankäytön muutos. Jos asutulla kallishistoriallisesti arvokkaimmista ra- kylätontilla törmätään kaivuutöiden kennuksista. Sipoon kunnan kulttuuriym- yhteydessä vanhojen rakennusten Söderkullan kartano päristö- ja rakennusperintöselvityksestä jäännöksiin tai kulttuurikerroksiin, tu- huomiota kiinnittää Joensuun kartanon lee kaivaminen välittömästi keskeyttää puuttuminen, Söderkullan alueen luonto- ja ja ilmoittaa havainnoista Museoviras- maisemaselvityksestä taas Viksundin huvi- toon.” (Suhonen 2007, s. 17) lan puuttuminen.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 51 Kaava-alueen raja

Keskiaikainen linnoitus 7 Muinaislinnan sijaintipaikka 3 Muinaislinnan ymmärtämisen kannalta avoimena säilytettävä ympäristö 3 Kartano Kartanon päärakennus 4 Kartanon pihapiiri 8 Kartanoympäristöön 9 vaikuttava alue

Alkujaan keskiaikaiset kylät

Maalaistalon pihapiiri 2 3 Kyläympäristöön vaikuttava alue 1 3 Kylän/kartanon kannalta 4 merkittävä avoin tila

Lomailukulttuuriin liittyvä ympäristö

Muu paikallishistoriallisesti merkittävä ymparistö Murroslaakso, merkittävä alueen asuttamishistoriassa 6

G Muu kohde

4 4

Kartta 18: Sibbesborgin osayleiskaavoituksessa huomioitavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat 5 kohteet 1:25 000

0 1 2 3 km x Kaava-alueen raja

Keskiaikainen linnoitus

Muinaislinnan sijaintipaikka Kriteeristössä kulttuurihistoriallinen Muinaislinnan ymmärtämisen arvo on jaettu osa-arvoihin, jotka ovat kannalta avoimena säilytettävä joko ensisijaisia tai vahvistavia. ympäristö Ensisijaiset osa-arvot ovat ne, Kartano jotka tekevät elementistä säilyttämisen Kartanon päärakennus arvoisen. Ne jakautuvat dokument- tiarvoihin, jotka liittyvät kohteen ky- Kartanon pihapiiri kyyn viestittää tietoa historiasta, sekä Kartanoympäristöön kokemuksellisiin arvoihin, jotka liit- vaikuttava alue Kaavoituksessa huomioitavat tyvät niihin kokemuksiin, mitä kohde välittää. kulttuurihistoriallisten arvojen Alkujaan keskiaikaiset kylät tiivistymät Ensisijaisia osa-arvoja ovat: Maalaistalon pihapiiri • Maankäytönhistoriaan liittyvät Alueen historiallisen kehityksen tar- arvot Kyläympäristöön vaikuttava alue kastelun, aikaisempien inventointien ja • Yhteiskuntahistoriallinen arvo maastohavaintojen perusteella olen muo- • Henkilöhistoriallinen arvo dostanut näkemyksen siitä mitkä selvitys- • Rakennushistoriallinen ja raken- Kylän/kartanon kannalta nustaiteellinen arvo alueen kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävä avoin tila • Kulttuurihistoriallinen jatkuvuus Eutasin tilan näyttävä uusrenessanssihuvila Kallbäckin kylässä. erityisen arvokkaita ja tulisi osayleiskaavoi- • Vaikutus ympäristökokonaisuu- Lomailukulttuuriin liittyvä ympäristö tuksessa huomioida. teen Kohteiden kulttuurihistoriallisen ar- Muu paikallishistoriallisesti • Identiteettiarvo merkittävä ymparistö von määrittämiseksi olen käyttänyt kritee- ristöä, joka perustuu Ruotsin museoviran- osa-arvot eivät it- Murroslaakso, merkittävä Vahvistavat alueen asuttamishistoriassa omaisen rakennusten kulttuurihistoriallisen sessään tee kohteista arvokkaita, mutta arvon arviointiin kehittämään kriteeristöön yhdistettyinä ensisijaisiin arvoihin ne G Muu kohde (Unnerbäck 2002) sekä Tukholman kau- vaikuttavat keskeisesti kohteen kult- punginmuseon puistojen ja viheraluiden tuurihistorialliseen arvoon. kulttuurihistorialliseen arviointiin kehittä- mään kriteeristöön (Stockholms stadsmu- Vahvistavia osa-arvoja ovat: • Autenttisuus seum 2011). • Pedagoginen arvo Kriteeristö kulttuurihistoriallisen arvon • Harvinaisuus määrittämiseksi • Edustavuus

Osa-arvojen merkitys on selitetty liit- teessä 2.

Ingmanin entinen meijeri Massbyn kylässä.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 53 0 1 2 3 km x Varhainen asutushistoria Agraariyhteiskunta

Murroslaakso (1) Kylät (3) Kartanot (4)

Maankäytönhistoriaan liittyvät arvot: Maankäytön historiaan liittyvät arvot: Maankäytönhistoriaan liittyvät arvot: Murroslaakson vesireitti ja alueen kevyet savimaat ovat Alueen kaikki keskiajalta peräisin olevat kylät ovat säilyt- Kartanoiden historia ulottuu 1500-luvulle. Ne ovat ohjan- muodostaneet lähtökohdan alueen varhaiselle asuttamisel- täneet vanhasta iästään kertovia piirteitä: perinteisen ul- neet maankäyttöä omistamillaan laajoilla alueilla. le. konäkönsä säilyttäneitä asuin- ja ulkorakennuksia, vanhoja Kartanoiden asemasta agraarimaisemassa viestii kar- tielinjauksia ja päällystämättömiä teitä, vanhoja kivimuureja tanon pihapiirin lisäksi myös ympäröivät viljelyalueet ja Kulttuurihistoriallinen jatkuvuus: (joita on erityisesti Hangelbyssa) sekä pitkään viljelykses- kartanon alaisuuteen kuuluneet rälssitilat ja torpat. Jokilaakso on alueen varhaisimpia viljelyyn otettuja alueita. sä säilyneitä peltoja ja joitain pitkään laidunnettuina olleita niittyjä. Myös uusilla rakennuksilla vanhoilla rakennuspai- Yhteiskuntahistoriallinen arvo: Identiteettiarvo: koilla on maankäytönhistoriaan liittyvää arvoa: ne osoitta- Kartanoilla on ollut paikallisesti suuri merkitys työn- Murroslaaksolla on suuri merkitys alueen tunnistettavuu- vat miten ennen on sijoitettu rakentamista. antajina, maanomistajina ja tiedon välittäjinä. Kartanot den ja suunnistettavuuden kannalta. viestittävät myös oman aikansa yhteiskunnasta: tiukasta Yhteiskuntahistoriallinen arvo: valtionhallinnosta ja valtion ylläpitämästä luokkajärjestel- Pedagoginen arvo: Kylät kertovat menneestä agraariyhteiskunnasta. mästä. Söderkullan kartanolla on maatalouskoulun myötä Murroslaakso viestii selkeällä tavalla alueen varhaisemmas- ollut erityinen seudullinen merkitys. ta historiasta. Rakennushistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo: Kylissä on säilynyt varsinkin vanhoja asuin ja -talousraken- Henkilöhistoriallinen arvo: nuksia sekä joitain julkisia rakennuksia. Kartanoiden historiaan kytkeytyy useita merkkihenkilöitä, Sibbesborgin varhaiskeskiaikainen linna (2) erityisesti merkittäviä aatelisia sukuja. Joensuun tilalla on Kulttuurihistoriallinen jatkuvuus: poikkeuksellinen tausta A.I.Virtasen koetilana. Maankäytönhistoriaan liittyvät arvot: Kylien sijaintipaikat ovat keskiajasta alkaen olleet asutet- Alueella sijainneesta varhaiskeskiaikaisesta linnasta ei tiede- tuja. Vanhat 1600-luvun kylätontit ovat pääosin säilyneet Rakennushistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo: tä paljoakaan. Linnaraunio osoittaa kuitenkin kuinka mer- asuttuina – ainoastaan Stor-Massbyssa ei enää ole rakenta- Kartanoiden rakennuskannan säilyneisyysaste vaihtelee. kittävä liikenneyhteys Sipoonjoki on aikoinaan ollut. mista vanhalla kylätontilla. Kaikilla kartanoilla on kuitenkin säilynyt joitain rakennush- Kylien rakenne on jatkuvasti muuttunut vastaamaan istoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita asuin- ja Yhteiskuntahistoriallinen arvo: uusia tarpeita. Rakennuksia on aikojen saatossa muokat- ulkorakennuksia. Eriksnäsissä, Hitåssa ja Söderkullassa on Linnaraunio voi laajentaa ymmärrystämme siitä miten yh- tu, korvattu uudemmilla tai siirretty uuteen paikkaan, lisäksi säilynyt jäänteitä puutarhoista: vanhaa kasvillisuutta teiskunta oli keskiaikana järjestäytynyt ja millaista elämä jonka seurauksena perinteistä rakennustapaa noudattavat ja vanhoja polkulinjauksia. silloin oli. rakennuksetkaan harvemmin ovat vanhempia kuin 1800- tai 1900-luvulta. Uusia maatiloja on syntynyt kyliin vuo- Kulttuurihistoriallinen jatkuvuus: Autenttisuus: sisatojen aikana muun muassa tiloja jakamalla ja torppia Kartanoiden toimintatapa jatkui 1500-luvulta 1900-luvulle Linnoituksella on tehty hyvin vähän kaivauksia, minkä perustamalla. samankaltaisena. 1900-luvulta alkaen kartanot ovat sopeu- vuoksi arvokkaita kerrostumia on luultavasti säilynyt. tuneet yhteiskunnan muutoksiin ja kaikilla paitsi Hitåssa on Vaikutus ympäristökokonaisuuteen: nykyään yritystoimintaa. Aikakerrostumat näkyvät etenkin Harvinaisuus: Kylät ovat tärkeä elementti maaseudun kulttuurimaisemas- eri aikoina pystytettyinä rakennuksina ja rakennuksiin teh- Sibbesborgin hyvä säilyneisyys tekee siitä muinaislinnojen sa. tyinä muutoksina. joukossa harvinaisen. Identiteettiarvo: Vaikutus ympäristökokonaisuuteen: Paikan nimistö liittyy pääasiassa kyliin ja kartanoihin. Ky- Kartanoilla on suuri merkitys maaseudun kulttuurimaise- lissä tilat ovat usein olleet useiden sukupolvien ajan samas- malle kokonaisuudessaan. sa omistuksessa, mikä lisää sitoutumista paikkaan. Identiteettiarvo: Paikan nimistö liittyy pääasiassa kyliin ja kartanoihin.

54 Lomailuun liittyvät alueet Paikallishistorian kannalta merkittävät alueet

Selvitysalueelle on syntynyt muutamia omaleimaisia lomai- Taasjärvi (7) Edellä mainitut alueet ovat kaikki sellaisia, jotka täyttävät luun liittyviä alueita, jotka ovat säilyneet ehjinä kokonai- nykypäivän kauneusihanteita. Niille yhteistä on nykyään suuksina tähän päivään saakka. Maankäytönhistoriaan liittyvät arvot: pittoreskeina ja nostalgisena koetut rakennustavat ja raken- Taasjärven itärannalle rakentui 1930-luvulta alkaen lo- nustyylit sekä rakentamisen ja ympäröivän maiseman hie- Gumbostrand ja Ängsviken (5) ma-asuntoalue. novarainen liitto. Kaava-alueella sijaitsee kuitenkin myös sellaisia kohteita, jotka eivät täytä nykyajan kauneusihan- Maankäytönhistoriaan liittyvät arvot: Rakennushistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo: teita, mutta joilla on alueen kehityksen ja paikallishistorian Gumbostrand ja Ängsviken ovat kaksi tiivistä omaperäis- Alueen arvot liittyvät keskeisesti rakennuskantaan. Loma- ymmärtämisen kannalta merkitystä. tä ja monipuolista rakennuskeskittymää, jotka heijastavat mökit pihapiireineen muodostavat monimuotoisen, hyvin saariston eri vaiheita, muun muassa kalastajatorppareiden säilyneen ja harvinaisen kokonaisuuden. Söderkullan keskustakortteli (8) asutusta ja huvilakauden varhaista loma-asutusta. Rakennukset vaihtelevat kooltaan omakotitaloista pie- niin siirtolapuutarhamökki-tyyppisiin rakennuksiin. Ikähai- Yhteiskuntahistoriallinen arvo: Rakennushistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo: tari ylettyy usealle vuosikymmenelle: kiinteistörekisterin Punatiilinen Söderkullan keskustakortteli havainnollistaa Alueella muutamia arvokkaita vanhoja kesähuviloita, josta mukaan alueen rakennukset on rakennettu 1930-luvun lo- merkittävän vaiheen Sipoon lähihistoriasta. Rakentamisko- kenties kiinnostavin on Ängsvikenissä sijaitseva insinööri pussa, 1940- ja 1950-luvulla sekä 1960-luvun alussa. Vaikka konaisuus liittyy vaiheeseen, jolloin Sipoo oli muuttumassa Erik Hartwallin tanskalaiseen tyyliin vuosina 1919–1920 rakennusten ulkoasussa ja iässä on suurta variaatiota muo- maaseutukunnasta pendelöintikunnaksi ja kertoo Sipoon rakentama villa Gumbo. dostavat ne kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden, koska halusta keskittää väestönkasvunsa taajamiin maaseutu- Lisäksi alueella on paljon miljöökokonaisuuden kan- kaikki edustavat arkkitehtuuriltaan samankaltaista varhaista maiseman säästämiseksi. Tulevaisuudessa keskustakortteli nalta arvokkaita rakennuksia, kuten asuinrakennuksia, kou- vaatimatonta loma-asuntorakentamista. Rakennuksiin liit- tulee muodostamaan linkin kylien ja kartanoiden agraari- lu ja varastorakennuksia. Rakentamisen ja rantojen suhde tyvät isot puutarhat, ja usein aidat rajaavat puutarhoja tieltä. maisemasta viestittävän rakentamisen ja Sibbesborgin rai- on alueella välitön. Alueella sijaitsee kurssikeskus, joka kiinteistörekisterin mu- dekaupungin välillä. kaan on rakennettu vuonna 1967. Kulttuurihistoriallinen jatkuvuus: Alueella on runsaasti aikakerrostumia, jotka liittyvät saa- Autenttisuus: Ingmanin meijeri (9) ristoelinkeinoihin, loma-asutukseen ja tuoreimmat pääkau- Rakennusten ulkoasu on pääsääntöisesti erittäin hyvin punkiseudun kehyskuntien omakotitalorakentamiseen. säilynyt eikä alueelle ole juurikaan tullut lisärakentamista Yhteiskuntahistoriallinen arvo: 1960-luvun alun jälkeen. Ingmanin entinen, vuonna 1961 valmistunut meijeriraken- nus, sijaitsee näkyvällä paikalla Lill-Massbyn kylässä, Mas- Sipoonlahden länsirannan kesämajat (6) Harvinaisuus: sbyvägenin varrella. Rakennus kertoo Söderkullalle ja eri- Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintö- tyisesti Lill-Massbylle merkittävästä meijeriteollisuudesta ja Rakennushistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo: selvityksessä alue arvioidaan suomalaisittain varhaiseksi ja sen historiasta. Kylässä näkyy yrityksen historian koko ke- Sipoonlahden länsirannalla, aivan moottoritien varressa si- kylämäisyydessään hieman poikkeukselliseksi esimerkiksi hityskaari: alkuaikoina meijerituotteita valmistettiin ensin jaitsee pieni kesämajojen alue. Kesämajat edustavat tyypil- kesämökkikulttuurista. (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Kuusin tilalla ja sitten Styrmansin tilalla (Ingman Group), listä siirtolapuutarhamökki-arkkitehtuuria, ja on luultavasti Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy 2006, s. 25) jonka jälkeen toiminta siirrettiin ensimmäiseen teolliseen rakennettu 1950-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu rantasau- meijeriin, josta se lopuksi siirettiin suurteollisuuslaitokseen na ja näkyvällä paikalla rantakalliolla sijaitseva mökkejä var- kylän laidalla. haisempi yhteisrakennus, joka kiinteistörekisterin mukaan on rakennettu vuonna 1939. Hyvin säilynyt kokonaisuus on aktiivisessa käytössä.

Yhteiskuntahistoriallinen arvo: Alueen historia kytkeytyy viime sotien jälkeiseen karjalaisten väestönsiirtoon. Alue on yhdistyksen omistuksessa, joka alun perin on karjalaisten taksiautoilijoiden perusta- ma.

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 55 2.2.4 Yhteenveto arvoista Näin taulukkoa luetaan:

1. Ensimmäinen sarake määrittelee maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti erityisen arvok- Seuraavassa taulukossa esitellään aikaisempiin kappaleisiin perustuva yhteenve- kaan elementin tai osa-alueen, jota maankäytön suunnittelussa tulisi erityisesti vaalia ja kehittää. to Sibbesborgin osayleiskaava-alueen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti 2. Toinen sarake kertoo miksi elementti on tärkeä – se määrittelee elementin arvon. arvokkaimmista elementeistä ja osa-alueista. Yhteenvedossa esitetään myös kei- 3. Kolmas sarake erittelee mitkä piirteet tekevät elementistä arvokkaan. noja arvojen vaalimiseksi ja hyödyntämiseksi. Osayleiskaavan aikana ilmeni tarve tarkemmille analyyseille tietyiltä 4. Neljäs sarake kertoo mitkä muutokset maisemassa muodostaisivat uhan elementin arvolle. osa-alueilta. Nämä löytyvät liitteestä 4. 5. Viides sarake kertoo alueen nykyisestä käytöstä. 6. Viimeinen sarake ehdottaa keinoja arvojen vaalimiseksi ja hyödyntämiseksi.

Vaalittavat elementit ja osa-alueet

Elementti/ Merkitys: Vaalittavat piirteet: Uhat: Nykyinen käyttö: Keinoja arvojen vaalimiseksi ja osa-alue hyödyntämiseksi:

Sipoonlahti Poikkeuksellinen ja intensiivi- • Rantakalliot ja • Maisemaan sopimaton Rannat pääosin raken- • Tulevan rakentamisen vahvistettava nen maisematila, jolla suuria kalliojyrkänteett rakentaminen tamattomat. Ei virallista dramaattista maisematilaa kauneusarvoja. Jäsentää • Yhtenäiset rakenta- • Rantakallioiden tuhou- reitistöä rannassa eikä • Rantojen luontoarvoja turvattava maisemaa. Viestii alueen mattomat metsäiset tuminen rakentamisen kunnallista uimarantaa. kaavoituksessa asutushistoriasta. Yhtenäi- rannat yhteydessä Yksityinen Eriksnäsin ran- • Rantakallioiden säilyttäminen set rakentamattomat rannat ta ja venevalkama asukkai- harvinaisuus Etelä-Suomessa. den ahkerassa käytössä. • Rakentamattomien rantaosuuksien Rannoilla luontoarvoja. säilyttäminen • Rantojen osoittaminen julkisiksi • Rantakallioiden ja kalliojyrkänteiden korostaminen metsänhoidolla • Virkistysarvojen lisääminen – rantareitti, pysähdyspaikkoja, uimapaikkoja ja pienvenesatama

Jokisuisto Avoin tila jäsentää maisemaa. • Avoin viljelymaisema • Umpeenkasvu Pääosa alueesta viljeltynä • Avoin maisematila säilytettävä. ja ruovikko Pellot ja niityt kertovat alueen • Rakentaminen avoi- tai ruovikkoa. Joensuun • Niityt pysyttävä laidunnuksessa agraarihistoriasta. Avoin mai- • Itärannan laidunalueet meen maisematilaan rannassa laaja pienve- • Virkistysarvojen lisääminen – reitti sema on keskeinen Kallbäc- nesatama ja veneiden avoimen alueen reunalla, laitureita kin kylän ja Hitån kartanon • Kallbäckin vanha varastointi. Ei reitistöä Sipoon jokeen, siltayhteys joen yli, asutus maisemakuvan kannalta. itärannalla. Länsirannalla Sibbesborgin liittäminen osaksi ulkoi- Tekee Sibbesborgin sijainnin • Hitån kartano Joensuun kartanon mailla luretistöä ymmärrettäväksi ja viestii • Sibbesborgin kävelytie rannassa. osana murroslaaksoa alueen muinaislinna asutushistoriasta.

56 Sipoonlahti (Sipoon kunta) Sipoonjokilaakso. Näkymä Sibbesborgin linnavuorelta Sibbesborgin linnavuoren vallihauta. Massbyn kylään.

Elementti/ Merkitys: Vaalittavat piirteet: Uhat: Nykyinen käyttö: Keinoja arvojen vaalimiseksi ja osa-alue hyödyntämiseksi:

Sibbesborg Hyvin säilynyt linnasaari: suu- • Linnan jäänteet Kulku tapahtuu Uuteen • Maaston kuluminen • Pysäköinnin järjestäminen ret arkeologiset arvot. Viestii • Vallihaudat Porvoontiehen liittyvää pel- • Umpeenkasvu • Näkymien säilyttäminen linnavuorelta Sipoonjoen merkityksestä totietä pitkin. Ei varsinaista karsimalla nuorta puustoa alueen asuttamisessa. Kaune- • Suurikokoiset tammet pysäköintialuetta. Linnasaa- • Kohteen luonteeseen sopimattomat raken- • Virkistysarvojen lisääminen – mui- usarvoja. Luontoarvoja. • Keto ren juuressa opastaulu. teet ja reitit naislinnan liittäminen osaksi virkistys- • Näkymät suistolle reittien verkostoa alueen arkeologis- ten arvojen ehdoilla

Jokilaakso Avoin tila jäsentää mai- • Avoin peltomaisema • Umpeenkasvu Laakso on viljelty. Im- • Jokilaakson pysyminen avoimena ja viljeltynä. semaa. Viljelymaisema kertoo • Avoimen laakson • Rakentaminen mersbyn lähellä muutaman alueen agraarihistoriasta. ja korkeiden met- laaksoon veneen venelaituri, joka • Virkistysarvojen lisääminen – seudul- Avoin maisema on keskei- säisten selänteiden suosittu ongintapaikka. Ei linen rantareitti Nikkilään, laitureita nen jokilaaksoa reunustavilla vuorovaikutus reitistöä. Sipoonjokeen, venelaitureita. selänteillä sijaitsevien kylien • Jokilaaksoon näkyvä maisemakuvan kannalta. rakentaminen kylissä

Maisemalliset ja kulttuurishistorialliset arvot Sibbesborgissa 57 Elementti/ Merkitys: Vaalittavat piirteet: Uhat: Nykyinen käyttö: Keinoja arvojen vaalimiseksi ja osa-alue hyödyntämiseksi:

Söderkullan Laaja, luontoarvoiltaan rikas • Metsäalueen laajuus ja • Rakentaminen Keskustan lähellä erittäin • Yhtenäisen rakentamattoman metsä- yhtenäisyys alueen säilyttäminen pohjoispuo- metsäalue Söderkullan taaja- • Avohakkuut kattava reittiverkosto, jota len metsien, man laidalla. Järvillä, soilla ja • Metsän luontoarvot ja talvella käytetään osittain • Virkistysarvojen lisääminen – hyvien • Liian tiheä ja järeä järvien ja kallioisilla metsillä kauneus- erämainen tunnelma hiihtolatuina. Pilvijärvellä yhteyksien luonti asuinalueilta metsä- reittiverkosto suistojen arvoja. uimaranta palveluineen ja alueelle, polkuverkoston kehittäminen • Kallioiset parkkipaikkoineen. Mjödt- kattavana, mutta hienovaraisena, hiih- alue paahdemetsät räskin rannassa uimaranta. tolatujen ulottaminen pohjoisempaan, • Pilvijärven ja Mjö- pysähtymispaikkoja kuten laavujen dträskin jyrkät perustaminen rantakalliot • Grundträskin soistuneet rannat

Hitån metsät Laaja, rakentamaton ja osit- Metsäalueen laajuus ja yh- Rakentaminen, metsähak- Ei reitistöä • Yhtenäisen rakentamattoman metsä- tain vanha- ja lahopuustoinen tenäisyys, vanhapuustoisen kuut alueen säilyminen metsäalue, jolla runsaasti ja lahopuustoisen metsän • Virkistysarvojen lisääminen – reitistön luontoarvoja luontoarvot, Ormträsketin rakentaminen, yhteyksien parantami- pieni, rannoilta soistunut nen Sibbesborgiin ja Gumbostrandiin, järvi pysäköintipaikkojen ja opastuksen perustaminen

Kylät Keskeisiä alueen agraari- • Vanhat asuin- ja • Kylän piirteitä Pääasiassa asumista ja • Kylien kulttuurihistoriallinen arvo historian havainnollistajia. talousrakennukset kunnioittamaton maanviljelyä. Ei palveluja. turvattava kaavoituksessa rakentaminen Vanhoilla rakennuksilla • Vanhat Ei erillisiä virkistysreittejä. • Kylien vaikutuspiiriin sijoitettava uusi rakennushistoriallista arvoa. rakentamispaikat • Vanhan rakennuskan- rakentaminen tulee sijoitukseltaan ja Vanhoilla kylätonteilla nan ominaispiirteiden ulkomuodoltaan sovittaa kulttuurihis- • Vanhat julkiset raken- arkeologisia arvoja. Kaune- tuhoutuminen korjauk- toriallisesti arvokkaaseen ympäristöön nukset kuten seurain- usarvoja. sien yhteydessä talot ja VPK:t • Maatilojen yritystoiminnan edellytyk- • Rakennusten set turvattava ja edistettävä. • Vanhat kivimuurit purkaminen • Virkistysarvojen lisääminen – virkis- • Vanhat tielinjaukset • Teiden suoristaminen tysreittejä asuinalueilta kyliin. • Ympäröivät viljelyalueet

Kartanot Olleet merkittäviä työnanta- • Vanhat asuin- ja • Vanhan rakennuskan- Hitåta lukuun ottamatta • Kaavoituksen on mahdollistettava jia, maanomistajia ja uuden talousrakennukset nan ominaispiirteiden kaikilla kartanoilla yritys- liiketoiminnan ja palveluiden tuotta- tuhoutuminen kor- misen edellytykset kartanoilla, koska ideoiden välittäjiä. Historian • Vanhat toimintaa. Söderkullan jauksien yhteydessä silloin edistetään välillisesti kartanoi- saatossa kartanoihin liittynyt rakentamispaikat kartanon puisto yleistä den kehittymistä puolijulkisina tai moninaisia toimintoja ja mer- • Puutarhojen tuhoutu- viheraluetta. • Puutarhojen jäänteet julkisina paikkoina. kittävää henkilöhistoriaa. minen hoitamattomuu- • Vanha pihapuusto den tai muutostoimen- • Kartanon vaikutuspiiriin sijoitettava piteiden seurauksena uusi rakentaminen tulee sijoitukseltaan ja ulkomuodoltaan sopia • Kartanoympäris- kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen tön ominaisuuksia ympäristöön kunnioittamaton uudisrakentaminen • Kartanoiden kulttuurihistoriallinen arvo turvattava kaavoituksessa • Vanhojen näkymälinjojen avaaminen kartanoiden päärakennuksille • Virkistysreittien ohjaaminen niin, että näkymiä avautuu kartanolle

58 Elementti/ Merkitys: Vaalittavat piirteet: Uhat: Nykyinen käyttö: Keinoja arvojen vaalimiseksi ja osa-alue hyödyntämiseksi:

Rannikko ja Kauneus- ja luontoarvoja. • Rakentamattomat • Rantojen Merenrannoilla vakituis- • Rantoihin mahdollisuuksien mukaan saaristo Gumbostrandin ja Än- rantaosuudet umpeenrakentaminen ta- ja vapaa-ajanasutusta. virkistysreittejä ja pysähdyspaikkoja (uimarantoja, näköalapaikkoja, tauko- gsvikenin alueet viestivät • Perinnerakentamista • Pienipiirteiseen ym- Saarissa pääosin vapaa-aja- paikkoja, laitureita). agraariyhteiskuntaan liitty- ja huviloita päristöön sopimaton nasutusta. Useita virkis- västä perinnerakentamisesta, rakentaminen tyssaaria, jolla palveluita, • Rakentamattomien ja luonnonkaltais- • Kulttuurivaikutteiset huvilakaudesta ja myöhem- kuten keittokatoksia. ten rantaosuuksien säilyttäminen rannat • Metsähakkuut mästä mökkeilykulttuurista. Gumbostrandissa ja • Reittiliikennettä saariin Eriknäsissä vanhaa metsää ja • Vanhat metsät Ängsvikenissä useita yk- kulttuurivaikutteisia rantoja. sityisiä pienvenelaitureita. • Vene- ja kajakkivuokraamoita Maailmanlaatuisesti ainut- Gumbostrandissa kahvila. laatuinen miljöö, jolla suuri Joitain reittiliikenteen matkailupotentiaali. venevuoroja.

Yhtenäiset Alueet viestivät yhteiskun- • Hyvin säilynyt • Vanhan rakennuskan- Loma-asutusta. Taas- • Rakennusperinnön turvaaminen loma-alueet: nallisesta muutoksesta, rakennuskanta nan ominaispiirteiden järvellä myös muutamia kaavoituksella tuhoutuminen kor- Taasjärvi ja jolloin lomailu tuli kaikkien • Näkymät vesistöille vakituisia asukkaita. • Kytkeminen osaksi viherverkostoa kesämajat yhteiskuntaluokkien ulottu- jauksien yhteydessä • Taasjärven alueella • Virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvän ville. Kauneusarvoja liittyen • Vanhan rakennuskan- puutarhat toiminnan osoittaminen alueelle rakennuskantaan ja näkymiin nan purkaminen Taasjärvelle/Sipoonlahdelle. • Ympäristön ominais- piirteitä kunnioittamaton uudisrakentaminen

Söderkullan Viestii yhteiskunnallisesta Yhtenäinen punatiilinen Merkityksellisen historialli- Nykyinen palveluiden • Kaavoituksella tuettava keskuskortte- keskuskortteli muutoksesta, josta alkoi asuintalojen ja liikekiinteis- sen kerrostuman häviämi- keskus lin säilyminen Sipoon hidas kaupungistu- töjen kokonaisuus, joka nen mikäli keskuskortteli • Keskustan viihtyisyyden lisääminen minen. viestii urbaaneista tavoit- korvataan uusilla raken- pistemäisellä uudisrakentamisella ja teista. nuksilla ulkotiloihin liittyvillä toimenpiteillä

Flyetin suo Söderkullan metsissä (EH). Tienäkymä Kallbäckin kylässä. Taasjärven mökki-alue. 2.2.5 Tunnistettujen arvojen huomioiminen Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa

Sibbesborgin maankäytön suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota edellisten sivujen taulukossa esiteltyihin maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin elementteihin ja osa-alueisiin. Tässä luvussa tarkastellaan onko Sibbes- borgin osayleiskaavaluonnoksessa riittä- västi huomioitu ja hyödynnetty näitä ele- menttejä ja osa-arvoja. Sibbesborgille on laadittu kestävyys- kriteeristö (Sipoon kunta 2013c). Kestä- vyyskriteeristön on tarkoitus ohjata maan- käytön ja liikenteen suunnittelua sekä muita kunnan strategioita ja hankkeita, joilla on vaikutusta Sibbesborgin fyysiseen ja toimin- nalliseen ympäristöön. Kestävyyskriteeristö ottaa huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Kestävyyskritee- ristössä on hyvin huomioitu viherverkos- ton toimivuus ja siitä löytyy esimerkiksi mittarit ”luonnon ydinalueiden eheys” ja ”ekologisten käytävien eheys”. Sen sijaan maiseman esteettisiä arvoja sekä kulttuurihistoriallisia arvoja ei mainita laisinkaan kestävyyskriteeristössä. Edellisten sivujen taulukossa esitettyjä keinoja maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi ja hyödyntämiseksi voidaan sovelle- tussa muodossa hyödyntää Sibbesborgin kestävyyskriteeristön täydentämiseksi. Näkymä Eriksnäsin rannassa (Sipoon kunta).