Hip Hop Culture Has Grown from Its Meagre Beginnings in Inner-City
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Representations of Women and Wealth in Hip Hop Videos Pro Gradu Thesis English Department University of Tampere Santtu Reinikainen May 2005 Tiivistelmä Tampereen Yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Santtu Reinikainen: Representations of Wealth and Women in Hip Hop Videos Pro gradu –tutkielma, 103 sivua ja 7 liitettä Toukokuu 2005 Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia naisten ja vaurauden representaatioita nykypäivän amerikkalaisissa valtavirta-hip hop –videoissa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä hip hop –kulttuurissa ja eritoten videoissa naisten ja vaurauden esittämiseen liitetään, sekä pohtia historiallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia syitä tiettyjen representaatioiden syntyyn. Tutkimusmetodeina työssä käytettiin kulttuurintutkimusta, ’rodun’ kulttuuriseen tutkimukseen keskittyvää ns. Black Studiesia, semiotiikkaa (hyödyntäen erityisesti Roland Barthesin mytologia-käsitteistöä), musiikkivideotutkimusta ja Laura Mulveyn psykoanalyyttista feminististä elokuvateoriaa. Tutkimuksessa selvisi, että orjuuden historia on luonut Yhdysvaltoihin rodullisesti epätasa- arvoisen yhteiskunnan; epätasa-arvo näkyy sekä sosiotaloudellisissa seikoissa että representaation tasolla. Työssä kävi myös ilmi, että mustien miesten orjuudessa alkanut systemaattinen emaskulointi ja nöyryytys on johtanut maskuliinisuuden ylikorostamiseen; kriitikot argumentoivat, että orjuutta seurannut mustien Amerikkalaisten historia – mukaan lukien 60-luvun musta ihmisoikeusliike – on määrittynyt monilta osin mieheyden symbolisena palauttamisena. Historia ja edelleen jatkuva rasistinen politiikka ovat johtaneet afro-amerikkalaisen elämän kriisiytymiseen, joka on osaltaan vaikuttanut esimerkiksi seksismin ja materialismin esille nousuun hip hopissa. Myös musiikkiteollisuudella on ollut osansa näiden teemojen ja esitystapojen vakiintumisessa kyseisessä genressä. Videoanalyyseissä nähtiin kuinka vaurautta performoidaan toisinaan suorastaan ylitsevuotavasti. Karnevalistisen esitystavan nähtiin osaltaan johtavan sosiaalisten hierarkioiden symboliseen kumoamiseen. Vaurauteen liittyviä teemoja katsottiin käsiteltävän myös ghetto-motiivin kautta; videoanalyysissä näimme kuinka ghetto saatetaan käsitteellistää jopa ristiriitaisesti – viljellen samanaikaisesti afrosentrisiä, yhteisöllisiä sekä individualistis- kapitalistisia huumekauppaan liittyviä merkityksiä. Lisäksi näimme kuinka järjestäytyneen rikollisuuden teemaa ja kuvastoa käytetään hip hop –videoissa luomaan myyttiä hip hop – tähden vallasta ja vauraudesta. Vaurautta käsittelevän kappaleen päätteeksi loimme katseen vastavirtaisiin representaatioihin – artisteihin, jotka kyseenalaistavat valtavirta-hip hopin materialismia. Naisten representaatioita analysoitaessa kävi ilmi, että hip hop –videot noudattavat länsimaisessa mediakulttuurissa vakiintuneita objektivisoivia ja fetisoivia käytänteitä, joiden avulla naiset kuvataan suurelta osin passiivisina seksualisoituina objekteina. Mies-rap-artistit puolestaan näyttäytyivät voimakkaina subjekteina, joilla on valta katsoa ja määrätä naisten käyttäytymistä. Tutkimuksessa käsiteltiin myös parittajahahmon (pimp) yleisyyttä mustassa amerikkalaisessa kulttuurissa ja sen merkityksiä videoissa. Hahmon todettiin juontavan juurensa mustaan oraaliseen ja kirjalliseen traditioon, jossa sen voima on nähty nimenomaan verbaalisena. Analysoidussa videossa parittajahahmon avulla nähtiin luotavan myyttiä rap- artistista lähes kaikkivoipana patriarkaalisena voimana. Viimeisessä analyysiluvussa keskityttiin parodiseen perinteeseen hip hopissa. Vaikka parodian nähtiin osaltaan kyseenalaistavan sosiaalisia rotuhierarkioita, huomattiin, että parodisetkin hip hop –tekstit saattavat vahvistaa negatiivisia mustien naisten stereotyyppejä – analysoidussa videossa erityisesti onnenonkija-myyttiä. Lopuksi käsiteltiin ei-seksistisiä ja naisartistien tuottamia hip hop –representaatioita naisista. Asiasanat: Hip hop, mustat, naiset, representaatio, vauraus, videot. Contents 1 INTRODUCTION 1 2 THEORY 9 2.1 Cultural Studies and Black Studies 9 2.2 Semiotics and Music Video Studies 13 3 GENDER, ‘RACE’ AND WEALTH IN AMERICA 22 3.1 Slavery, the African American Male, and Hip Hop 22 3.2 African American Women and Gender Relations 27 3.3 Hip Hop and Wealth in the Early Stages 32 3.4 The Crisis in Black Life, and Gangsta Rap 35 3.5 The Music Industry as Regulator of Meanings 40 4 REPRESENTATIONS OF WEALTH IN HIP HOP VIDEOS 45 4.1 Excessive Wealth 45 4.2 Rewriting the Ghetto 56 4.3 Representing Gangsterism 60 4.4 Oppositional Voices 65 5 REPRESENTATIONS OF WOMEN IN HIP HOP VIDEOS 68 5.1 Fetishized Women 68 5.2 Pimp Mythology 74 5.3 Parody, and Women as ‘Gold Diggers’ 84 5.4 Ambivalence and Non-Sexism 93 6 CONCLUSION 98 VIDEOS AND BIBLIOGRAPHY 100 LYRICS APPENDICES 1 Introduction Hip hop culture has grown from its meager beginnings in inner-city New York to a globally influential phenomenon. So much so, in fact, that Time magazine has dubbed our times ”an age of hip hop” (Holmes Smith: 79). Localized hip hop cultures have sprung up from Finland to Fiji; hip hop style is appropriated and used in everything from McDonald’s advertisements to mobile phone games on Finnish television, and hip hop music is the best-selling segment of the American music industry, reaching annual sales counted in the multi-millions. It is not unfair to say that the influence of hip hop pervades more or less every aspect of 21st century popular culture. According to Bakari Kitwana (2002: 202) “rap music has become the primary vehicle for transmitting culture and values to this generation [of young African Americans]… .” Although the same does not probably apply to most other groups of people, hip hop certainly has an important role in these respects because of its global influence on youth cultures. In this environment it is crucial – not to mention interesting – to try and understand the meanings embedded in hip hop discourses (primarily hip hop music, containing lyrics, and music videos) and the way those cultural expressions of pleasure, power, anger and fear are articulated in hip hop. My intention in this pro gradu thesis is to analyze American mainstream hip hop music videos especially with regard to two aspects in them – the representation of women and wealth. What makes these motifs particularly deserving of study is their sheer, unadulterated extremity of representation. In contemporary American mainstream hip hop representations wealth is on extravagant display in the form of shining cars, jewelry and such; and females tend to always appear in skimpy clothing, their function seemingly being the pleasing of the male rapper as well as the (male) spectator. I will seek to connect my analyses to their larger socio-cultural frameworks in order to not only reveal how and what kind of meanings related 1 to these motifs are constructed in hip hop videos but also to find reasons as to why these particular expressions have developed. I have chosen to look at music videos, specifically, because they have become an essential part of the fabric of post-industrial youth culture. Moreover, hip hop videos are an intriguing point of intersection for mainstream commercial interests, self-expression of an oppressed class, and post-modern audiovisual form. It is safe to say that the meanings in hip hop videos can not be collapsed to any single one of these components but are the result of their interplay. The videos I will be analyzing more closely are Chingy’s ‘Balla Baby’; Twista’s ‘Sunshine’; G-Unit’s ‘Poppin Them Thangs’; Mystikal’s ‘Danger (Been So Long)’; ’50 Cent’s ‘P.I.M.P.’; and Kanye West’s ‘Workout Plan’. All of these videos have been chosen as representatives of a certain common theme or tendency in hip hop videos; the first three appear under the discussion of wealth, the latter ones under gender. I will not argue that my analyses can hope to drain the discussed themes of meaning and stake a claim to comprehensiveness, but analyzing a limited number of videos allows a more detailed – and thus more revealing – deconstruction of many of the significant topics related to wealth and gender in hip hop. My objective is to study hip hop in its contemporary manifestations, so, accordingly, I have only chosen videos produced in the 21st century. The artists under analysis belong to the US (and thus, global) mainstream of hip hop. With its mainstreaming, hip hop’s sub-genre boundaries have become fluid: most of the commercial artists conform to the same type of values and aesthetic norms as regards the representation of gender and wealth. While gangsta rappers certainly brag about their possessions, other rappers like to ‘floss’ (exhibit their wealth) as well. Portrayals of women do not differ much from one sub-genre – if they can indeed even be distinguished – to another. The commercialization of hip hop has acted as a leveller of hip hop’s thematic and 2 aesthetic constructions. This being the case, I do not see discussing different hip hop sub- genres as relevant to this study. 50 Cent and his group or posse, G-Unit, are usually categorized as gangsta rap, but when it comes to women and wealth, similarities outweigh discrepancies. Kanye West is the one that differs the most from the others: he is usually identified as a ‘conscious’ or at least more positive rapper. The videos were gleaned from MTV Nordic’s program The Block, which is the station’s program concentrating on – mostly American – black music, hip hop and r’n’b. The program concentrates on predominantly new releases from the American mainstream, and