Suomalainen Unelma

Suomalainenunelma

Pekka Himanen

Suomalainenunelma innovaatioraportti Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijän- oikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta.

Julkaisija Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Eteläranta 10 00130 Helsinki puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Graafinen suunnittelu Cleo Bade, Valtteri Bade Painopaikka Artprint, Helsinki, 2007

Epilogi: Uusi Tuusulanjärven yhteis johtopäätöksetKäytännön Suomell Luovuuden kulttuur Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopisto Glokaalit innovaation keskukse haasteetGlobalisaation Suomell Prologi: Suomalainen unelm i

ö e

130 102 142 38 78 12 6

| sisällys Prologi: Suomalainen unelma

”Pikku Suomessa on nyt ruvettava luomaan uutta renessanssia, s.o. uutta voimaa, elämää ja maailmaa. Se on nyt tarpeen tämän kurjan, heikon, alakuloisen dekadenssin vallassa ja ajassa. . . . Vaikka keskiyössä seisomme, tahi ehkä juuri sen vuoksi, emme voi olla vaistoamatta tulevan aamusarastuksen oireita. Ehkä tämä toivottu aamu koittaa vasta silloin kun olemme oljennelleet kurjuudessa sen täyteen mittaan saakka. Ehkä tarvitsemme ylöspäin kulkuun saman matkan, minkä olemme nyt kulkeneet alas – mäki maksaa velkansa – mutta kuitenkin elättäkäämme sieluissamme lujaa vakaumusta: Uusi renessanssi on tuleva.”

Näin julisti sata vuotta sitten ensimmäisen suuren suomalaisen luovuuden aallon avaukseksi Akseli Gallen-Kallela – ja Suomi muuttui. Nyt Suomi on jälleen murroksessa. Gallen-Kallelan sanat sopivat suoraan ohjelmajulistukseksi myös nyt tarvitsemallemme uudelle suurelle suomalaisen luovuuden aallolle: ”Vaikka keskiyössä seisomme . . . emme voi olla vaistoamatta tulevan aamusarastuksen oireita . . . Elättäkäämme sieluissamme lujaa vakaumusta: Uusi renessanssi on tuleva.” Tämän innovaatioraportin otsikolla haluan uudelleenlanseerata ilmaisun ”suomalainen unelma” ilmaisun ”amerikkalainen unelma” vas-

tinpariksi. Amerikkalaisesta unelmasta eroten siinä luovuuteen yhdistyy

yhtäläisten mahdollisuuksien etiikka. Tämän raportin ajama suomalainen unelma on, että elämme tulevaisuudessa Suomessa, joka on sekä luova että välittävä. Tai Martin Luther Kingiä mukaellen:

”Älkäämme kieriskelkö epätoivossa. Vaikka edessämme ovatkin sekä nykyhetken että tulevaisuuden isot haasteet, niin minulla on unelma. Se on unelma, jonka juuret kulkevat syvälle suomalaisen sielun ytimeen. Minulla on unelma, että tämä kansa lunastaa korkeimman lupauksensa, jonka mukaan jokaiselle ihmiselle kuuluu yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa ainutlaatuista potentiaaliansa elämässä. Minulla on unelma, että tulevaisuudessa elämme Suomessa, joka on sekä luova että välittävä!”

Käytännöllisemmällä tasolla sanottuna käsillä olevan innovaatioraportti puolustaa sellaista suomalaista unelmaa, jota olemme aiemmin Manuel Castellsin kanssa kutsuneet Suomen malliksi: siinä innovaatiopohjaisen talouden menestys mahdollistaa yhtäläisten mahdollisuuksien rahoitta- misen jatkamisen, ja yhtäläisten mahdollisuuksien kautta puolestaan koko kansan potentiaali pääsee täydemmin jatkamaan taloutemme menestystä. Kyse on siis ”hyvän kehälle” (vastakohtana negatiiviselle noidankehälle) perustuvasta vastauksesta globalisaatioon. Tällä hetkellä käynnissä olevassa globaalissa murroksessa juuri innovaatioissa onnistuminen ratkaisee sekä taloutemme että hyvinvointimme kohtalon. Siksi tämä laajemmasta suomalaisesta unelmasta puhuva raportti keskittyy nimenomaan tähän ydinkysymykseen, miten voimme uudistaa innovaatiojärjestelmäämme globalisaatiossa pärjätäksemme. Suomalai- sen unelman toteutuminen riippuu hyvin konkreettisista teoista. Tässä raportissa halutaankin korostaa, että kehitystämme täytyy ohjata arvo- unelma Suomalainen Prologi: päämäärän, mutta se ei saa johtaa naiiviin ”haihattelevaan unelmointiin”. Prologi Todellinen arvotoiminta on sitä, että on valmis tekemään perusteellisen ja |

konkreettisen analyysin tilanteesta ja sitten työskentelemään sinnikkäästi

tavoitteen toteuttamiseksi. Tämä strateginen raportti on kirjoitettu juuri tässä konkreetti- sessa hengessä. Se perustuu laajalle tutkimushankkeelle, jota olen vetänyt hiit:ssä (Helsinki Institute for Information Technology eli tkk:n ja Hel- singin yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus). Se kytkeytyy myös Maailman talousfoorumin 2020-analyysiin, jonka tekemiseen osallistun. Tutkimuksen aikana olen toiminut myös vierailevana professorina Oxfor- din yliopistossa, joka on ollut tutkimuksen yhteistyökumppani. Tutkimushankkeesta on ilmestymässä myöhemmin laajempi eng- lanninkielinen tutkimusmonografia. Tämän raportin rajauksena on vetää laajemman tutkimuksen innovaatiojärjestelmään keskittyvien osien pohjalta käytännön johtopäätöksiä Suomelle. Tyylillisesti käsillä oleva raportti on kirjoitettu laajaa tutkimuskirjallisuutta tiivistävään muotoon, jotta se olisi käyttökelpoinen myös päätöksenteossa. Tutkimushanketta varten olen käynyt laajoja keskusteluita alan johtavien tutkijoiden kanssa. Haluankin kiittää erityisesti seuraavia hen- kilöitä intellektuaalisesta dialogista: Manuel Castells (Berkeley/Univer- sity of Southern California/MIT/Barcelona), Anthony Giddens (London School of Economics), Michael Porter (Harvard Business School), Xavier Sala-i-Martin (Columbia University), AnnaLee Saxenian (Berkeley), Saskia Sassen (University of Chicago/LSE), Peter Hall (University College London), William Mitchell (MIT Media Lab), William Dutton (Oxford), Klaus Schwab (World Economic Forum), Peter Lorange (IMD) sekä ”teknologistit” Linus Torvalds (Open Source Development Lab) ja Sergey Brin & Larry Page (Google). Kiitän myös innovaatiokeskusten karttojen kohdalla Richard Flo- ridaa (George Mason University) ja Tim Guldenia (University of Maryland) sekä Internet-karttojen kohdalla yhteistyöstä Matthew Zookia ja Mark Gra- hamia (University of Kentucky). Lisäksi kiitokset käsikirjoituksen osien kommentoinnista Pekka Ylä-Anttilalle (ETLA) ja Martti Mäntylälle (HIIT) – sekä hienosta yhteistyöstä raportin julkaisuasuun saattamisessa Mervi Sibakoville (Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö), Tarja Virmalalle

ja Eira Yrttiaholle Teknologiateollisuus Ry:ssä sekä graafikoille Cleo Bade

ja Valtteri Bade (Bade Oy). Kiitokset myös Minna Tuoviselle kielenhuolto työstä. Haluan myös kiittää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiötä tutkimuksen taloudellisesta tukemisesta. Toivon, että tämä tiivis strateginen raportti voi omalta osaltaan antaa aineksia Suomen onnistumisen käsikirjoituksen kirjoittamiseen globalisaa tioon vastaamiseksi – ja näin edistää meidän erityisistä arvoistamme lähte- vää suomalaista unelmaa sen molemmissa merkityksissä. Tämän raportin lanseeraama ”suomalainen unelma” tarkoittaa sekä unelmaa Suomesta, joka on samanaikaisesti luova ja välittävä, että unelmaa tämän käytännössä mahdollistavasta uudesta suomalaisen innovaation suuresta aallosta. Meillä on suuret haasteet, mutta meillä on myös hyvät lähtökohdat onnistua – jos olemme ”unelmoijia lapiot kädessä” (dreamers with shovels in their hands), kuten eräs Martin Luther Kingin liikkeen työtä jatkava ystä- väni sanoo. Elättäkäämme siis sieluissamme lujaa vakaumusta: Uusi renessanssi on tuleva! Ja meidän tehtävä on ottaa nyt lapiot käteen.

Helsingissä 5.3.2007

Pekka Himanen

[email protected] Helsinki Institute for Information Technology (HIIT) unelma Suomalainen Prologi: |

1 Globalisaation haasteet Suomelle 12 1

Lisäksi pelkästään Suomessa on kirjoitettu suuri määrä kysymystä käsitte haasteet Suomelle Globalisaation leviä perusteellisia strategisia katsauksia. Näiden pohjalta Suomen talou Suomenpohjalta Näiden katsauksia. strategisia perusteellisia leviä Globalisaatio on yleisesti käytetty nimitys sille suurelle murrokselle, jota murrokselle, suurelle sille nimityskäytetty yleisesti on Globalisaatio tällä hetkellä elämme. Aiheesta on tehty laajasti tieteellistä tutkimusta. tutkimusta. tieteellistä laajasti tehty on Aiheesta elämme. hetkellä tällä teen vaikuttavat kaikkein keskeisimmät globaalit trendit voidaan kiteyttää seuraaviin viiteen kohtaan: 1. Tiede- jateknologianeuvosto, Akatemia &Tekes, Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvitykset (2004b). Ks. Castells(2000a,2000b, 2004) CastellsjaHimanen(2002).Ks. sekä myös Innovative Europe Euroopalle verkostoyhteiskunnan teoriannäkökulmasta mainituistakohdista kaksi ensim juuden jaselektiivisyyden/differoitumisen periaatteet luonnehtivat, mitä glo mäistä eli innovaatiopohjainen kilpailu javerkostomainen toimintamuoto ovat baalissa kilpailussa edellyttää. pärjääminen kahden tekijänajamaanglobaalin talouden verkostoon. johta Absoluuttisen kaksi rakenteellista pääkehitystä. mainittujen Aasiannousu liittymistä onsen Innovaatiopohjainen kilpailu Castellsin ja osin Castellsin ja Himasen (2002)kehittelemänCastellsin jaosinHimasen globaalin riippuu korkeammasta tuottavuudesta eliparemmasta suhteesta muuntaa panokset tuotokseksi. Tämä voi joko perustua panoksen alhaisemmalle hinnalle, panoksen tuotokseksi muuntoprosessin (2006a) ja (2006) Himanen, sekä FinnSight 2015 Suomen vastaus globalisaation haasteeseen Tiede, teknologia,innovaatiot (2006); European Commission, : Globaalissa kilpailussa: Globaalissa kilpailuetu Välittävä, kannustava jaluova Suomi Globalisaation haasteetGlobalisaation (2006); Suomen Creating an (2006b); - -

- - -

pohjaisesta työn tuottavuuden parantamisesta. innovaatio eli synnyttämisestäkorkeammanlisäarvon ja parantamisesta Ensimmäiseen trendiin liittyen Maailman talousfoorumin kilpailukyky talousfoorumin Maailman liittyen trendiin Ensimmäiseen hinnoilla. Näin Suomelle jää yhä enemmän kilpailumitä yhäSuomelleenemmäntekemällä jotain jää Näin hinnoilla. kol vanhoihin samoihin yhäpohjimmiltaan perustuu kilpailuetu kuinka Castellsin ja Himasen verkostoyrityksen teorian mukaisesti tuotanto on on tuotanto mukaisesti teorian verkostoyrityksen Himasen ja Castellsin muut eivät tee eli innovaatiopohjainen kilpailu. Suomen vastaus yllä esi yllä vastaus Suomen kilpailu. innovaatiopohjainen eli tee eivätmuut meen periaatteeseen kuin ennenkin: indeksinkehittäjä, ekonomisti Xavier summannuton Sala-i-Martin hyvin, modularisoitumassa yhä hienojakoisempiin osiin, jotka voivat sijaita sijaita voivat jotka osiin, hienojakoisempiin yhä modularisoitumassa toiminta – ei tule jäämään vain länsimaiden etuoikeudeksi. Itse asiassa asiassa Itse etuoikeudeksi. länsimaiden vain jäämään tule ei – toiminta tettyyn ensimmäiseen trendiin voi löytyä siis vain prosessien tehokkuuden Suomi ei pysty kilpailemaan puhtaasti alhaisimmilla työn tai tuotteiden tai työn alhaisimmilla puhtaasti kilpailemaan pysty ei Suomi Suomen kannalta kilpailu periaatteilla 1 ja 2 on tulossa yhä vaikeammaksi: eri puolilla maailmaa. Toisin sanoen tuotanto muuntuu vertikaalisesta vertikaalisesta muuntuu tuotanto sanoen Toisin maailmaa. puolilla eri 4. 2. 2. 5. 3. 3. 1. yhä vaativampia verkoston moduuleja. joilla myös koko onriittävän isoglobaaleilla markkinoilla Selektiivisyyden periaate Absoluuttisen johtajuuden periaate Aasian nousu Verkostomainen organisaatiomuoto Tehdään jotain, mitä kukaan muu eitee–eikäpysty tekemään Tehdään samalla hinnalla kuin muut mutta paremmin Tehdään halvemmalla kuin muut pienempiin moduuleihin, jotka voivat sijaita puolillaeri maailmaa. kuitenkaan ratkaise vaan absoluuttinen johtajuus spesifeillä innovaatioista. toimimiseen. tehokkuudelle taituotoksen korkeammalle lisäarvolle, joka tulee alueilla. Samalla on nähtävä, että innovaatiotoiminta – tutkimus- ja kehitys : Aasiankoulutustaso nousee,jolloin sevoi toteuttaa : Onlöydettävä erikoistumisen alueet, : Yleinen koulutustaso ei : Tuotanto verkostoituu yhä - - -

13 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 14

Tukitoiminto 1 Vertikaalinen yritys Tukitoiminto 2 Valmistus Jakelu ja yrityksestä verkostoksi, jonka elementit ovat sijoittuneet ympäri maailmaa. Vertikaalisesta globaaliin yrityksestä verkostoyritykseen Lähde: Valtioneuvoston kanslian Seuraava kuva summaa tätä kehitystä: myynti

T&k

Tukitoiminto 3 Tukitoiminto Tukitoiminto 4 Tukitoiminto Suomen vastaus globalisaation haasteeseen

Jalostusketju Kotimaa Globaali tuotantoverkosto Tukitoiminto 1

Tukitoiminto 2 Komponenttien Huolto +muut Raaka-aineet Logistiikka ja kokoonpano kokoonpano markkinointi Lopullinen valmistus Myynti ja palvelut Osa jakelu T&k -

Ulkomaat

-selvitys (2006).

Tukitoiminto 3 Tukitoiminto Tukitoiminto 4 Tukitoiminto yliopistojen rankingin Top 10:ssä on jo neljä aasialaista yliopistoa. Kolman jottamista. Ratkaisevaa on tiettyjen alueiden absoluuttinen johtajuus koko pitäisi mittauksessaInnovaatiokapasiteetin alueilla. spesifeillä johtajuus niin se merkitsee, että Aasian maat pystyvät toteuttamaan yhä suuremman Englannista. kin yhä enemmän välttääyhäenemmän kin mattavaa on, että listalla ei ole Euroopasta kuin kaksi yliopistoa, molemmat teknologiayliopistot johtavat maailman muiden kriteerien perusteella vuosittain tehtävässä maailman teknologia johtajuuden periaatteeksi tena listalla oleva Intian johtava yliopisto Indian Institutes of Technologyof Institutes johtavaolevaIndian Intianyliopisto listalla tena tasoa kuvaavat tilastot eivät lopulta ratkaise. Ratkaisevaa on viime kädessä Lähde: TimesHigherEducation Supplement World University Rankings2005(2006). Samalla on kuitenkin todettava, että tällaiset yleistä tutkimus- tai koulutus globaalissa kilpailussa. Kutsun tätä keskeistä näkökulmaa keskeistä tätäKutsun kilpailussa. globaalissa 10 top Maailman johtavien teknologiayliopistojen on käytännössä yhtä korkeatasoinen kuin listalla mainitut Yhdysvaltain ja osan näistä eriytyneistä moduleista. Itse asiassa tieteellisten julkaisujen ja Kun tähän lisätään tieto Aasian koulutus- ja tutkimustason noususta, 10 9. 6. 8. 4. 3. 2. 5. 7. 1. . To mi Im UC Pe In Ca Ca St Si ngapore National University anford dian Institutes ofTechnology kion yliopisto kingin yliopisto l Tech mbridge perial Collegeperial London Berkeley t yleisten keskiarvojen yleisten . mit , Berkeley ja Stanford. Huo Stanford. ja Berkeley , ja us us us us En En Ja Ki In Si suhteellisten lukujen suhteellisten pani ngapore tia ina glanti glanti a a a a absoluuttisen tui ------

15 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 16 Akatemian & Tekesin& Akatemian hallituksenglobalisaatioselvityksissäsekä muissa ja voi olla absoluuttisesti mitaten maailman johtavaa. Ja joilla sen toimijoi sen joilla Ja johtavaa. maailman mitaten absoluuttisesti olla voi vasta ensimmäiset 15vuotta.Varsinainen ekspansio onvasta alussa.

raporteissa (joissa niitä kutsutaan mm. strategisen huippuosaamisen kes huippuosaamisen strategisen mm. kutsutaan niitä (joissa raporteissa nykyisistä vahvuuksistamme. On luonnollisesti helpompi viedä vielä pitem Esimerkiksi mobiilin telekommunikaation kohdalla murroksesta on nähty klusterien mahdollisuuksiksi voidaan nostaa seuraavat alat, jotka kytkey jotka alat,seuraavat nostaa voidaan mahdollisuuksiksi klusterien kittymiksi). Kootusti Suomen erikoistumisen erityisen vahvoiksi alueiksi / markkinoilla globaaleilla riittää kapasiteetti riittävä,oltavajotta on koon manlaajuisesti merkittävästi nousevilla aloilla kuin energia- ja ympäristömanlaajuisestimerkittävästija energia- kuin nousevillaaloilla maailinnovaation sellaisilla – potentiaali suuri on Suomella ja – mukana metsäteollisuutta, kuin kehittää tyhjästä maailman kärkitasolle aivan uusi vahvuusalueita,kuten olevia olemassa jo mälle tyvät myös maailmanlaajuisesti oleviin nousussa trendeihin: teknologia, bio ja hyvinvointi sekä kulttuurialat. Mutta samalla on nähtävä, tävä uusia innovatiivisen erikoistumisen alueita, meidän on pidettävä kiinni toimimiseen. koulutustaso ja tutkimus- sen joilla alueensa, erikoistumisen omat tävä aikoina paljon kartoitusta, mm. Tiede- ja teknologianeuvoston, Suomen teknologianeuvoston, ja Tiede- mm. kartoitusta, paljon aikoina oltavaon Suomen strategioita.poissulkevia toisensa eivätole Nämä alue. den kokoden lisäksiabsoluuttisestion mitatenjohtavaa luokkaa. Toimijoiden etteivät nykyiset vahvuusalueemme ole tulleet mitenkään loppukaareensa. 6. 4. 2. 5. 3. 1. Tästä seuraa se, että Suomen kaltaisen pienen talouden on löydet on talouden pienen kaltaisen Suomen että se, seuraa Tästä Kulttuurialat Bio jahyvinvointi Energia jaympäristö Metsä Metalli/konepaja IT Käytännössä tämä merkitsee, että samalla kun Suomen on kehitet on Suomenkun samalla että merkitsee, Käytännössätämä Suomelle erityisen potentiaalisista vahvuusalueista on tehty viime IT -, metalli-/konepaja- ja metalli-/konepaja- -, ------vua? Innovaatiot kasvun ja kilpailukyvyn lähteenä ovat olleet viime vuo viime olleet ovat lähteenä kilpailukyvyn ja kasvun Innovaatiot vua? Teknologinen innovaatioTeknologinen

Michael Porter. kas edistävät ilmaistuna tarkemmin sitten lajit innovaation Minkälaiset On yhdistettäväviisiinnovaation lajia näin: Ratkaisevaa on viiden innovaation lajin yhdistäminen ja yhtäaikainen rytty yhä enemmän innovaatiopohjaiseen tuottavuuden kasvuun. Omassa Näiden sisälläkin on luonnollisesti vielä valittava painotuksia ja prioriteet Jorgenson on tutkimuksissaan osoittanut, kuinka viime vuosina on siir on vuosina viime kuinka osoittanut, tutkimuksissaan on Jorgenson kehittäjät ekonomisti Xavier Sala-i-Martin ja Harvard Business Schoolin Schoolin Business Harvard ja Sala-i-Martin Xavier ekonomisti kehittäjät menestyksellinen läpivieminen. Nämä innovaation lajit ovat: summata voi kasvua tuotannon ja tuottavuuden edistävät innovaatiot teja. Kaikkia spesialiteetteja yhdistävänä tekijänä on se, että kilpailuedunettä se, yhdistävänäon spesialiteettejatekijänä Kaikkia teja. fessori fessori Manuel Castells ja Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksin tämän tuottavuuskasvun lähteistä. Samaa ovat analysoineet myös mm. pro analyysissään gioita että soveltaa muiden kehittämiä teknologisia innovaatioita. Suomen sina myös erittäin laajan tutkimuksen kohteina. on tultava yhä enemmän innovaatioista. 4. 2. 5. 3. 1. Ks. esim.Sichel(1997); Jorgenson jaStiroh (2000); Jorgenson jaYip (2000); Brynjolfsson ja Hitt (2000); jaHitt Brynjolfsson Castells(2001). Kulttuurinen innovaatio Tuote-/palveluinnovaatio Design-innovaatio Bisnesinnovaatio Teknologinen innovaatio Laajan innovaatiokirjallisuuden päähavainnot siitä, minkälaiset minkälaiset siitä, päähavainnot innovaatiokirjallisuuden Laajan mit :n professori Eric Brynjolfsson on täydentänytBrynjolfssonon Eric professori :n erittelyä merkitsee kykyä sekä luoda itse uusia tekno uusia itse luoda sekä kykyämerkitsee

Harvardin professori Dale lo - - - - -

17 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 18 – on korostanut, että kilpailukykyindeksissä ei pitäisi tuijottaa niinkään niinkään tuijottaa pitäisi ei kilpailukykyindeksissä että korostanut, on – – japarasliiketoimintamalli voittaa. Xavier Sala-i-Martinkorostaa. vuuden kautta. Viesti Suomelle on: Parhaat ideat eivät voita vaan parhaateivätvaan ideatvoita Parhaat on: SuomelleViesti kautta. vuuden yhtä tärkeää kuin luoda uusia omia teknologioita on osata hyödyntää kenen uusia teknologioita, mutta koko talouden tuloksen näkökulmasta yhtä tär pailukyvyn perustan, mutta nimenomaan silloin kun niihin yhdistyvät niihin kun silloin nimenomaan mutta perustan, pailukyvyn lisäarvon lähteinä. Gil James ja Pine Joseph esimerkiksi korostaneet ovat Tätä kokemuksia. käytäntöön viedyt ideat voittavat (tuotteet/palvelut). Ja oikeastaan lopulta lukykypotentiaalina, mutta heikkous on tämän potentiaalin muuntaminen professori Schoolin Business Harvard ja pääkehittäjä toinen kyindeksin läpi koko talouden. Tämä on seikka, jota erityisesti kilpailukykyekonomisti keä on kyky luovasti soveltaa olemassa olevia teknologioita omaan käyttöön kannalta on olennaista nähdä, että molemmat ovat yhtä tärkeitä. Vähintään melle on tärkeää havaita entistä selvemmin, että palveluinnovaatioiden että selvemmin, entistä havaita tärkeää on melle innovaationlajeihin.palveluinnovaatiotTuote- ja luovat yhätietenkin kil keskeisinä design-innovaatioista nimenomaan esimerkkejä ovat ilmiöt yritysmaailman viimeaikaiset Monet teoriassaan. elämystalouden more mukaan Suomen vahvuus on idealuovuudessa, mikä näkyy vahvana kilpai käytännössäsuuriakaan ole ei välillä 5 ja sijalukuja.välisiä1 maiden Sijan kilpailuky – Porter Michael luovuutta. koskevaa markkinointia ja mista taloudellisiksi tuloksiksi yrittäjyyden ja liiketoimintamallien eli bisnesluo tahansakehittämiä teknologioita. Suomi olluton hyvä synnyttämään itse tässä mainitut innovaation lajit. Tuote-/palveluinnovaatioihin liittyen Suo syyttä edistäviin innovaatioihin taloudessa, jossa myydään yhä enemmän näkemyksen Porterin Michael kohdat. heikot vahvatja kilpailukyvyn sen edes tuotteet eivätkeskenääntuotteet kilpaileliiketoimintamallitvaankilpailevat edes sijaaneroja. Sen kilpailukykyindeksin pääideaonosoittaa kullekin maalle Tuote-/palveluinnovaatio Design-innovaatio Bisnesinnovaatio akita iktiitmlea bäde luo brändien liiketoimintamalleja, tarkoittaa viittaa muotoiluluovuuteen ja helppokäyttöi ja muotoiluluovuuteen viittaa on yhdistettävä tässä lueteltuihin muihin ------koskeva innovatiivisuus – eli johtamis- ja työkulttuurin uudistaminen – on panostet on Meidän tekijä. menestyksentärkeämpi yhä on komponentti merkitys on kasvussa ja tuotteidenkin tapauksessa niihin liittyvä palveluliittyvä niihin tapauksessa tuotteidenkin ja kasvussa on merkitys tysrakenteiden luovaa uudistamista. Viime kädessä organisaatiokulttuuria tava aiempaa enemmän palveluihin jatuotteisiinliittyviin palveluihin. Innovaation viidenlajindynamiikka edellytysmainituistaedellä innovaationsille,että lajeista kasvua saadaan Kulttuurinen innovaatio Kulttuurinen Design Kokemus Teknologia Kulttuuri Organisaatio Brändi Tuote tarkoittaa organisaatiokulttuurin ja yri ja organisaatiokulttuurin tarkoittaa Palvelu Idea Alustat Bisnes Mallit - - -

19 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 20 Yllä esitettyä voi havainnollistaa ottamalla esimerkiksi pari viime aiko viime pari esimerkiksi ottamalla havainnollistaa voi esitettyä Yllä vaikutuksen dynamiikan. kulttuurinen/organisa että korostaakin, Castells Manuel heiketä. jopa voi Apple ja Applen vahvuus on nimenomaan teknologinen valmius soveltaa näitä soveltaavalmius teknologinen nimenomaan on vahvuus Applen ja jen taloudellisesti menestyksekästä ilmiötä. Ensimmäinen hyvä esimerkki Esimerkkejä innovaation kulttuurista Fraunhofer, Fraunhofer, kovalevy, eivät ole Applen valmistamia käytetään(iPodissa mm. käytettyjä soittimessa eikä Saksassa) Fraunhofer-instituutit kehittivät jakelun musiikin keksinyt ei Apple käytäntöön. keksimiä muiden on osateknologioista keskeisistä sen osa suuri että kin, kasvun ehtona olevan innovaation viiden elementin muodostaman vuoro keimpiä havaintoja on se, että jos otetaan vain käyttöön uutta teknologiaa, muitamusiikkiformaatteja (kuten mikä olisi ollut periaatteessa yhtä hyvin mahdollista vaan kasva ei tuottavuus niin organisaatiota, uudisteta samalla ei mutta tamiselle jasille ettänesaavat aikaankasvua. innovaatiolajienmuidenkukois edellytyskaikkien innovaatioon torinen ainekset olivat myös meillä(erikseen) olemassa. aikaan. digitaalinen musiikkisoitin. Laitteen pääkomponentit, kuten ja prosessori saattamisesta on Applen vahva kasvu. Se on myös hyvä esimerkki siitä, siitä, esimerkki hyvä myös on Se kasvu. vahva Applen on saattamisesta sessoreita ja Toshiban kovalevyjä). Edes ohjelmisto ei ole kokonaan Applen edellä mainittujen viiden innovaationvuorovaikutuksestalajinyhteenviiden mainittujenja edellä Applen iPod on teknologinen innovaatio. Huomattavaa on kuiten on Huomattavaainnovaatio. teknologinen on iPod Applen Edellisen sivun kuvio summaa tässä kuvatun menestyksekkään menestyksekkään kuvatun tässä summaa kuvio sivun Edellisen mit :n professorin Eric Brynjolfssonin laajan yritysaineiston tär yritysaineiston laajan Brynjolfssonin Eric professorin :n at&t, Sony ja Nokia). iPod ei ollut myöskään ensimmäinen ensimmäinen myöskään ollut ei iPod Nokia). ja Sony aac , jonka kehittäjiäjonka , olivat Dolby,mm. mp3 Suomessa -formaattia (jonka (jonka -formaattia , sillä kaikki arm -pro ------Kuvassa Applen iPod. Kuva: Apple

21 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 22 johon hän haluaa identifioitua. ondesign-innovaatio. iPod jotka nojaavat yrityksen vahvaan innovaatiokulttuuriin (organisaatio). nessä Apple on myynyt yli 2 miljardia kappaletta. Teknisesti ja oikeudel ja Teknisesti kappaletta. miljardia 2 yli myynyt on Apple nessä kautta ihminen kuuluu ihminen kautta on Apple muotoilema Iven Jonathan tyylikkyyttä: ja käyttöisyyttä kehittämä. Applen suurin kontribuutio on design- ja bisnesinnovaatioissa, läkin teknologisesti mahdollista, mutta erona on että meillä teknologista meillä että on erona mutta mahdollista, teknologisesti läkin kopioi komponentin ( hallinnan oikeuksien digitaalisten musiikinmyyntiin lisäsi Apple lisesti men Tähän hinnalla. dollarin 0,99 kappaleita yksittäisiä sijaan levyjen musiikin teki Apple kautta. ”piraattilevittäjien” tapaisten Napsterin hin innovaatiota ei ole vielä yhdistetty riittävästi design- ja bisnesinnovaa ja design- riittävästi yhdistetty vielä ole ei innovaatiota mallien hallitsemiseen. tioihin. aikoi noihin levisi muuten joka musiikille, digitaaliselle toimintamallin deistä – hyvä osoitus siis markkinointikyvyn yhdistämisestä liiketoiminta kokonaisten ostamaan ihmiset sai ja helppoa ostamisesta digitaalisesta onnistunut luomaan kokemuksen, jonka ihmiset haluavat ostaa. iPodin iPodin ostaa. haluavat ihmiset jonka kokemuksen, luomaan onnistunut ta. Loppu pl onsu mö loan Tnsmsikkuala liike iTunes-musiikkikaupallaan luomaan myös onnistui Apple iPodin menestyksen suurimpana syynä voidaan pitää sen helppo sen pitää voidaan syynä suurimpana menestyksen iPodin Suomen kannalta johtopäätös on se, että kaikki tämä olisi ollut meil drm tuloksena iPod on yksi kuluttajien eniten haluamista brän ), joka estää tekemästä ostetuista kappaleista laittomia ikään kuin kuin ikään tiettyyn elämäntyyliin ja yhteisöön, yhteisöön, ja elämäntyyliin tiettyyn - - - - - viittaavat niihin (algoritmi oli alkuperäiseltä nimeltään BackRub, myöhem 150 miljardia dollaria) että liikevaihdolla (10,6 miljardia dollaria) mitat dollaria) miljardia (10,6 liikevaihdolla että dollaria) miljardia 150 Toinen hyvä esimerkki mainittujen innovaation lajien vuorovaikutuksesta ja yhdistämisestä on Google, joka on noussut nopeasti yhdeksinopeasti Piilaaksonnoussut on joka Google, yhdistämisestäon ja Brinin Brinin ja Larry Pagen kehittämä uudenlainen hakualgoritmi, joka luokitte lee sivujen merkittävyyttä mm. sen perusteella, kuinka paljonsivujenkuinkamuutmerkittävyyttäleesivut perusteella, sen mm. min PageRank). Google on perustettu siis omaninnovaationteknologisensiis perustettu PageRank).on Googlemin tuna. Google suurimmista suurimmista Googlen pohjana on Stanfordin yliopiston opiskelijoiden Sergey Sergey opiskelijoiden yliopiston Stanfordin on pohjana Googlen IT -yrityksistä sekä markkina-arvolla (helmikuussa 2007 yli 2007 (helmikuussa markkina-arvolla sekä -yrityksistä - - -

23 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 24 – aikana, jolloin kaikki muut verkkosivut täyttyvät loputtomista elemen loputtomista täyttyvätverkkosivut muut kaikki jolloin aikana, – varassa. valittavana on myös yli kymmenen erilaista ilmaista gourmet-ravintolaa ilmaista erilaista kymmenen ylimyös valittavanaon muun idealuovuuden vahvan mahdollistaa Yrityksenkulttuuri vuuteen. yrityskulttuuri. tukeva vaatioita yksi tärkeä syy on sivun design, joka on koko Internetin pelkistetyimpiä. pelkistetyimpiä. Internetin koko on joka design, sivun on syy tärkeä yksi innovoinnin teknologisen jatkuvan juuri vahvasti elää se ja ympärille, ympäri rakennusta. (”Best Company to Work for 2007”) listalla Google valittiin ykköseksi. Goog ja AdSense-innovaatio. Lopputuloksena Googlen brändistä on tullut yksi tullut on brändistä Googlen Lopputuloksena AdSense-innovaatio. ja ratkaisee: ihmiset voivat siirtyä vapaasti työstä keskuksen tarjoamiin ilmai len johtavana periaatteena on, että idealuovuus on yhdistettävä bisnesluo hetkellä, kun he ovat asiasta kiinnostuneita. Tämä on Googlen ns. AdWords- viestinsä saada voi mainostaja jolloin myymiseen, mainosten kettyjen kyt hakusanoihin perustuu liiketoimintamalli Googlen liiketoimintaa. likkäät käyttöliittymät Google Maps- jaGoogle Earth-sovellusten kautta. Google on onnistunut design-oivallustensa kautta valtaamaan osuuksia osuuksia valtaamaan kautta design-oivallustensa onnistunut on Google Googlen hakusivulla on tekstikentän lisäksi vain muutama muu elementti mihin tahansa valitsemaansa luovaan toimintaan. Myös muutoin yksilöille20 käyttää saavat työntekijät että niin, muassa maailman tunnetuimmista. myösesimerkiksikarttapalveluista tyy ja uudenlaisetkehittämällä niihin teistä. Koko Internetistä on vaikea löytää toista yhtä pelkistettyä sivua! sivua! pelkistettyä yhtä toista löytää vaikea on Internetistä Koko teistä. suosion ajatelleeksi,Googlen Välittömästitule että toimintamalli. ehkä ei foosballin, rullaluistelulätkän tai videopelien pelaaminen, pianonsoitto – ja annetaan Googlen keskuksessa ”Googleplexissä” suuri vapaus, sillä luovuus siin palveluihin, kuten hieronta, kuntosali, pyöräily, biljardin, pingiksen, pingiksen, pyöräily, biljardin, kuntosali, hieronta, kuten palveluihin, siin esiin juuri niille ihmisille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita – ja juuri sillä juuri ja – kiinnostuneita ovatasiasta jotka ihmisille, niille juuri esiin kannattavaa ja mittavaa Internet-yrittämisestä tekemään ensimmäisenä Loppujen lopuksi Googlen menestyksen takana on sen erilaisia inno liike ja design sen tärkeääyhtä on olemukselleKuitenkin Googlen Googlen vahvuusGooglen olluton myös liiketoimintamalli.sen onnistui Se Fortune -lehden parhaiden työpaikkojen parhaiden -lehden % työajastaan vapaasti vapaasti työajastaan % ------yhdistämisellä yrittäjähenkeen. ja sitoutuneisuus. Kyse on asiakas-/käyttäjävetoisesta innovoinnista, jossa palveluita. Sekä Google että Apple havainnollistavat hyvin, kuinka viiden havainnollistavatkuinkaApple hyvin, että Google palveluita. Sekä riittäväintohimo on takana sen palvelevaksiettä tuotteeksi/palveluksija nään. Vasta silloin nähdään, että idea voidaan viedä käytännössä asiakasta luovuuden haastavin testi on sen vieminen käytännössä toimivaksi ja halu yrityk käytäntöön,monissa missä Siinäasteelle. prototyypin useimmiten kaikkein vaikein vaihe, sillä niitä kyllä riittää. Suurin haaste on idean muun Googlessa on kysymys paitsi teknologisesta myös design- ja yrityskult ja design- myös teknologisesta paitsi kysymys on Googlessa innovaation lajin yhdistäminen aikaanvoimakasta saa kasvua. taminen käytännöksi.taminen Tämän tavallisestivuoksiei ideoita Googlessa oteta innovaatioprosessin ole ei tuottaminen ideoiden Oikeastaan riitä. tään tuurisista innovaatioista, jotka tuottavat käyttäjien haluamia tuotteita ja tuotteita haluamiakäyttäjientuottavat jotka innovaatioista, tuurisista tuksi tuotteeksi/palveluksi – ja tämä on mahdollista vain luovan intohimon aatteet seuraavanlaisiin kohtiin: sissä ideat kilpailevat keskenään, Googlessa prototyypit kilpailevatkeske prototyypit Googlessa kilpailevatkeskenään, ideat sissä edes arvioitavaksi ennen kuin innovaattori on kehittänyt sitä jo pitemmälle ”Focus ontheuserandallelsewillfollow.” “You without canbeserious asuit.” “You canmake moneywithout doingevil.” “Great justisn’t enough.” good “It’s besttodoonethingreally, really well.” Tämän mukaisesti Google itse tiivistää yrityskulttuurinsa pääperi yrityskulttuurinsa tiivistää itse Google mukaisesti Tämän (Voi olla vakavasti otettava ilman pukuakin.) (Voi tehdärahaa ilman ettätekee pahaa.) (Oikein hyvä eiole riittävän hyvä.) (On parastatehdäyksi hyvin.) asiatodella (Keskity käyttäjään jakaikkimuu seuraasiitä.) Sergey Sergey Brin ja Larry Page korostavat kuitenkin, että ideat eivät yksis

------

25 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 26 vuoden aikana ollut voimakkaassa kehityksessä nimenomaan yhdistämällä koskevastahaasteesta, taloutta koko kyse on yhdistämisessä lajin vaation jossa tehdään yhteistyötä mm. Marimekon kanssa. Tausta-ajatus on, että Tausta-ajatuson, kanssa. Marimekon mm. yhteistyötä tehdään jossa haluan Siksi aloille. teollisuuden ”perinteisille” hyvin myös ulottuu joka helppokäyttöisyyteenja verrattunakilpailijoihin. senaikaisiinVastaavasti Myös Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä edellä kuvatusta. Nokian kohdalla rakennuksen arkkitehtuuria ja sisustuksellista kokonaisuutta – ja tavalliset menestysnen 1990-luvulla 2100-mallinliittyiklassisen sentyylikkyyteen Nokia koki takaiskuja, kun se hetkeksi lipesi muotoilujohtajuudestaanlipesi ns. hetkeksi se kun takaiskuja,koki Nokia käyttäjät tukevat samaa suuntausta antamalla arvoa sille, että hissi ei ole ei hissi että sille, arvoa antamalla suuntaustakäyttäjät tukevatsamaa kaat haluavat yhä useammin, että hissit voidaan yhdistää tyyliltään osaksi asiak Hissiyhtiönkokemuksenmyymistä: myös on myyminen hissinkin konepajateollisuudesta, jolla hissiyhtiö Kone Oyj on erityisesti parin viime mainitut viisiinnovaation lajia kasvun vahvistamiseksi. tamallissa ja johtamiskulttuurissa – ja muotoilussa. Kone on lanseerannut teknologiasta liiketoimintamalleihin jaorganisaatioon. dittava kaikilla aloilla, miten pystymme entistä paremmin yhdistämään paremmin entistä pystymme miten aloilla, kaikilla dittava -sarjassa, Deco Konetekijäksi keskeiseksi kilpailuetunsa yhdeksi designin Nokia jaKone simpukkamallien tullessa muotiin. Pitkällä tähtäimellä katsottuna Nokia katsottuna tähtäimellä Pitkällä muotiin. tullessa simpukkamallien sen menestyksissä että vastoinkäymisissä merkittävä osa. Nokian alkuperäi ottaa vielä neljänneksi esimerkin yleensä hyvin perinteiseksi mielletystä perinteiseksi hyvin yleensä esimerkin neljänneksi vielä ottaa edelläkävijä-innovaattori alansa lisäksi muotoiluinnovaatioiden ollut on on yleisesti tunnettua, kuinka kännyköiden muotoilulla on ollut sekä yrityk eri innovaationeri lajeja. esteettisesti synkkäklaustrofobinen kokemus!

Castells jaHimanen(2002). Kyse on yhdistelmästä vahvuutta alan teknologioissa, liiketoimin teknologioissa, alan vahvuutta yhdistelmästä Kyse on Suomen kilpailuedun luomisessa onkin ennakkoluulottomasti poh Sanottu ei kuitenkaan rajoitu vain uusimpiin IT -aloihin. Viiden inno ------

27 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle Avoimen innovaation malli Kuvausta innovaatioista kasvun lähteinä voi täydentää vielä toisesta näkö- kulmasta kysymällä: Minkälainen teknologia-, bisnes-, design-, kulttuuri- ja tuote-/palveluinnovaatio sitten synnyttää kilpailuedun? Vastaus on: asiakas-/käyttäjälähtöinen. Globaalissa taloudessa kilpailuetu riippuu yhä enemmän siitä, kuinka asiakas-/käyttäjälähtöisesti innovaatiot pystytään tekemään – eli miten hyvin yritykset ovat kytkennässä asiakkaisiinsa. Tämä taas riippuu siitä, miten vahva feedback-järjestelmä on: Kuinka hyvin ja nopeasti yritys pystyy vastaanottamaan inputin asiakkaiden tarpeista ja toiveista, heidän kommenttinsa tuotteen heikkouksista ja vahvuuksista

Avoimen innovaation malli = käyttäjälähtöinen innovaatio

Käyttäjä-innovaattori

Output Input

Kehittäjä-innovaattori 28 vät laajempaankin tuotantoon. Vastaava voitaisiin toteuttaa lukemattomien jonka tunnetuin suomalainen edustaja on Linus Torvaldsin aloittama Linux- mutta tekstiviestejä, toisilleen lähettää alkaisivat ihmiset että uskoneet, polttavaksi ja luo tähän alustavanratkaisun tähän luopolttavaksi ja edell nuorten Kaikki lähtee siitä, että on joku henkilö, joka kokee ongelman ongelman kokee joka henkilö, joku on että siitä, lähtee Kaikki varmas on innovaatiosta synnyttämästä käyttäjien esimerkki Kuuluisin logiikan voi tiivistää näin (seuraavalla sivulla olevan kuvion mukaisesti): kuvionolevan sivulla (seuraavalla näin tiivistää voi logiikan lajin mallin innovaation avoimen Tämänkehitystyö. käyttöjärjestelmän grafiikoiden vaihtuvien hissien jopa miksei – kuoret kännykän tai kuvat käyttäjätvoivat suunnitella kenkiensäomien ulkonäön parhaatja – pääse innovaa uudistunutta tätä kuvaakehä oleva sivulla Viereisellä käyttöön? C merkittävimmistä bisneksistä. muiden tuotteiden kohdalla, kuten vaikka itse suunnitellut pankkikorttien masta muusta yhteisön luottamusta nauttivasta henkilöstä. Tuloksena on ratkaisuksi yhteiseksi uudeksi parhaimmat yhteen myksistä tiomallia, jotanimitän avoimen innovaation malliksi. teen versioon ja saattamaan sen tapauksessa tämä referee-joukko koostuu Linus Torvaldsista ja muuta ja Torvaldsista Linus koostuu referee-joukko tämä tapauksessa korjatatää, edelleenkehittääkanssakehittäjienja tätäEri ratkaisua. joukot liike”), lähdekoodin (”avoimen -liike source open ns. on tehokkuudesta eivät teleoperaattorit ja Kännykänvalmistajat tekstiviestikulttuuri. tikin tilan. sosiaalisemman niistä tehdä voisi mikä kohdalla, viestipintojen tai sekä asiakkaiden omatjatkoinnovaatiottuot uuteenasiakkaiden ne integroimaansekä ja – sitä ohjaavan referee-joukon referee-joukon ohjaavan sitä että sen ulkopuolella. sen että erittäin voimallinen luovan kehittämisen prosessi, joka korjaa virheitä ja virheitä korjaa joka prosessi, kehittämisenluovan voimallinen erittäin 1 – C

Ks. Himanen(2001). n luovat omiakorjauksiaan jalisäratkaisujaan. Kehitys pysyy kasassa Avoimen innovaation malli on leviämässä sekä yritysmaailmassa yritysmaailmassa sekä leviämässä on malli innovaation Avoimen Vielä pitemmälle menevä esimerkki avoimen innovaation mallin mallin innovaation avoimen esimerkki menevä pitemmälle Vielä ä kävijätyön myötä tekstiviestikulttuurista tuli yksi niiden niiden yksi tuli tekstiviestikulttuurista myötä kävijätyön Esimerkiksi Nike on lanseerannut konseptin, jossa jossa konseptin, lanseerannut on Nike Esimerkiksi R outputina vla jk itgo klalvsa näke kilpailevista integroi joka avulla, nopeasti uudestaan asiakkaiden s 1 . Muut voivat vapaasti käytvoivatvapaastiMuut . s p 2 . Linuxin Linuxin . itselleen ------

29 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 30 Avoimen logiikka kehittämismallin jonkun henkilön polttavaksiinnovaaajamastahenkilön kokeman jonkunongelman/asian panema World Wide Web. Kolmantena avoimen innovaatiomallin esimerkki parempia ratkaisuja misessa kehittäjiksi onkin Linuxin menestyksen perusta kohti koko ajan kokokohti perusta menestyksen Linuxin onkin kehittäjiksi misessa tynä. vie äärimmilleen innovaatiosta ”asiakas-/käyttäjä”lähtöisestä eli tiosta tiomallissa, niidenkin kannalta Linuxin opit ovat tärkeitä: Siinä on kysymys adaptoituu uusiin tarpeisiin erittäin nopeasti. Juuri tässä käyttäjien otta käyttäjien tässä Juuri nopeasti. erittäin tarpeisiin uusiin adaptoituu KORJAA KEHITÄ KÄYTÄ Vaikka yritykset eivät menisikään näin pitkälle avoimessainnovaaVaikkapitkälle yrityksetnäin eivät menisikään Linuxin logiikalla kehittyimyös logiikalla Linuxin alulle Berners-Leen aikoinaan Tim C 1 s n . s s s p n 2 1 R R R KORJAA KEHITÄ KÄYTÄ C n R =arviointiryhmä C =yhteisö s =ratkaisu p =ongelma - - - - Top 10suosituimmat Web-sivut (englanninkieliset) 4. 9. 5. 3. 10. 1. 6. 2. Ihmiset eivät tyydy enää niin passiiviseen osaan kuin aiemmin. Jos katso Jos aiemmin. kuin osaan passiiviseen niin eivättyydyenää Ihmiset jo heijastua vaikutuksetalkaneet ovatNiiden Wikipedia. ja Blogger Flickr, 7. kaiden/käyttäjien mukaan saaminen on yhä enemmän kilpailua siitä, lajina voikin käyttää Webin aivan viimeaikaista kehitystä, jossa on syntynyt 8. pystyy luomaan rikastavan yhteisön, johon ihmiset haluavat kuulua haluavat ihmiset johon yhteisön, rikastavan luomaan pystyy tahansa nimellä, niin havaittavan pääsuuntauksen voi tiivistää näin: Asiak tuottavat itse sisältöä ja kommentoivat muiden tuottamaa, minkä kautta minkä kommentoivattuottamaa, muidenja sisältöä tuottavatitse taan Internetin kymmenen suosituimman sivun listaa, niin ne ovat kaikki bisneselämään. Lähde: Alexa GlobalTop 500TrafficRankings(March2007). Suomalaisille yrityksille nämä kehityskulut merkitsevät haastetta haastetta merkitsevät kehityskulut nämä yrityksille Suomalaisille saada innovaatioprosessit yhä vahvemmin asiakas-/käyttäjälähtöisiksi. asiakas-/käyttäjälähtöisiksi. vahvemmin yhä innovaatioprosessit saada sisältö valikoituu jakehittyy yhä paremmaksi. enemmän tai vähemmän esimerkkejä sosiaalisesta verkosta, jossa ihmiset YouTube, MySpace, kuten yhteisöjä, ajamia käyttäjien suosittuja erittäin YouTube Yahoo! Wikipedia Microsoft MySpace msn Orkut Google Live.com eBay Jotkut kutsuvat tätä Web 2.0 -kehitykseksi. Kutsuttiin sitä millä millä sitä Kutsuttiin -kehitykseksi. 2.0 Web tätä kutsuvat Jotkut >50 % käytöstä sähköpostia elisosiaalistakommunikaatiota 90 % käytöstä sähköpostia elisosiaalistakommunikaatiota verkkoyhteisön luoma, arvioima jaedelleenkehittämä verkkohuutokauppa, ihmisetarvioivat jossa laatua verkkoyhteisö, jaetaan käyttäjien jossa tekemiä videoita verkkoyhteisö, ihmiset tuottavat jossa sisällön javalikoivat Microsoftin WindowsinMicrosoftin etc.pääsivu MySpacen kaltainen verkkoyhteisö, joka onsuosittu Brasiliassa luomaMicrosoftin uusi yhteisö mikä onkiinnostavinta; yli 150miljoonaa jäsentä informaation haku senperusteella,mihinihmisetlinkittävät ensyklopedia kuka - - .

31 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 32 4,5 /käyttäjälähtöisempi –innovaatiomalli voisi olla sovellettavissa. vat Kiina ja Japani 100+ miljardin dollarin panostuksillaan (vuoden 2006 (vuoden panostuksillaan dollarin miljardin 100+ Japani ja Kiinavat t&k Innovaatiojärjestelmän 2010 mennessä. Näin on jo alustavasti päätettykin, nyt päätöksestä on pidet ja luovuuden kulttuurin tasoilla, kuten raportin myöhemmissä jaksoissamyöhemmissä raportin kuten tasoilla, kulttuurin luovuuden ja päästä tutkimus- ja kehityspanostuksessa suhteessa bruttokansantuot suhteessa kehityspanostuksessa ja tutkimus- päästä nen globaalissa kilpailussa riippuu yhä enemmän innovaatiokyvystämme, Edellä kuvatuilla isoilla trendeillä on seuraukset innovaatiojärjestelmämme Haasteeseen vastaaminen ei välttämättä tarkoita yhtä pitkälle menemistä kehittämiseen maatasolla (samoin kuin alueiden/kaupunkien, yliopistojen kuin yllä esitetyissä esimerkeissä, mutta niissä radikaalina toteutettu avoi haasteet maatasolla merkitsee ensinnäkin tarvetta pitää innovaatioresurssimme kansainväli innovaatioresurssimme pitää tarvetta ensinnäkin merkitsee muodossa meidän liiketoimintamme tapauksessa avoimempi – eli asiakas- men innovaation malli johtaa kyllä kysymään itse kunkin tilanteessa, missä myöskokoverrattuna ilmanlaajuisesti absoluuttisia lukuja vertailtaessa melko pieni. Seuraavaan teeseen maailman aivan johtavalle tasolle eli Ruotsin 4,0 Ruotsin eli tasolle johtavalle aivan maailman teeseen ten kokoluokkia. taulukkoon olen koonnut eräiden maiden ja yritysten innovaatiopanostus maa lisäyksenjälkeenkinyhä on innovaatioresurssimme että siitä, toisia tävä kiinni. sesti kilpailukykyisellä tasolla. Suomen kannattaisi ottaa tavoitteekseen ottaa kannattaisi Suomen tasolla. kilpailukykyisellä sesti eritellään). Maatasolla edellä kuvattu siirtymä, jossa Suomen menestymi Suomen jossa kuvattusiirtymä, edellä Maatasolla eritellään). %:n tasolle. Käytännössä hyvä konkreettinen päämäärä on kasvattaa on päämäärä konkreettinen hyvä Käytännössä tasolle. %:n -panoksemme nykyisestä 3,5 nykyisestä -panoksemme Tämän raportin analyysi korostaa kuitenkin tarvetta olla hyvin tie hyvin olla tarvetta kuitenkin analyysikorostaa raportinTämän Maista Yhdysvallat on omassa 300+ miljardin dollarin luokassaan, dollarin miljardin 300+ omassa Yhdysvallaton Maista eu :n 200+ miljardin dollarin luokkaan. Sitten tule Sitten luokkaan. dollarin miljardin 200+ :n %:sta per per %:sta bkt 4,0 %:n tasolle vuoteen vuoteen tasolle %:n %:n ja Israelin Israelin ja %:n ------Argentiina Alankomaat Australia Yritysten luvut niidenviimeisimmistäsaata Venäjä Yhdysvallat Technology andIndustryOutlook T Turkki Tanska Taiwan villa olleista vuosikertomuksista. Meksiko Lähde: Maidenkohdalla OECD, Japani Italia Kanada Etelä-Korea Iso-Britannia Ranska Kiina EU-25 Islanti Luxemburg Romania Uusi-Seelanti Kreikka Unkari Portugali Irlanti Puola Norja Etelä-Afrikka Belgia Itävalta Israel Ruotsi Espanja Maat Saksa Slovakia Slovenia Singapore Sveitsi Suomi š ekki miljardia dollaria Science, 118,0 210,2 312,5 (2006). 15,0 21,0 39,0 94,0 10,4 11,8 33,2 28,3 17,5 59,1 16,7 3,0 3,0 4,0 2,4 0,4 1,4 1,4 1,4 2,8 1,8 6,2 2,2 0,3 4,3 4,3 9,6 9,6 0,6 7,6 6,5 0,5 5,5 1,1 0,7 2,7 8,7 - Apple Auto &energia Volkswagen Yritykset IT Toshiba Toyota vodafone Matshushita (Panasonic) Motorola Microsoft General Electric Oracle Cisco ConocoPhillips Chevron General Motors GlaxoSmithKline Johnson &Johnson Fujitsu Philips NEC Hitachi Deutsche Telekom BT NTT Ericsson Nokia HP Intel IBM BP ExxonMobil DaimlerChrysler Ford Novartis Pfizer Sony Siemens SAP Sun Shell Sanofi-aventis IT /muu IT /telekommunikaatio BIO miljardia dollaria 6,0 8,0 2,0 4,0 2,0 0,4 5,4 3,4 0,4 2,8 6,8 4,8 2,2 5,2 2,3 0,3 5,9 0,9 5,9 6,9 1,9 3,6 6,6 2,6 7,6 7,6 0,5 4,5 1,5 4,1 0,1 3,1 4,1 7,1 7,1 0,7 6,7 3,7 0,7 1,7

33 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle 34 vaatiopotentiaalia mitattaessa aina maailman kärkeen, mutta taloudellis mutta kärkeen, maailman aina mitattaessa vaatiopotentiaalia Siksi menestyksekkääksiliiketoiminnaksi.innovaatiot teknologiset viedä välttämätöntäon niukka, mittakaavassaniin maailman on vaatioresurssi Microsoft, Esimerkiksi maat. monet vaatioyksiköitäkuin ja nousi maailman toiseksi suurimmaksi innovaatiorahoittajaksi). Keski innovaatiorahoittajaksi). suurimmaksi toiseksi maailman nousi ja noin 3 miljardin dollarin budjettiin eli monien maiden kokoisiksi innovaa panostavat yksittäisinä yrityksinä innovaatioon enemmän kuin koko Suomi. inno isompia ovat yritykset johtavat Maailman yksiköitä. rahoituksen miljardia dollaria. pienet maat välillä 0,5–10 ratkaistava. lisäpanos tulisisuunnata bisnes-,design-jaorganisaatioinnovaatioihin ei sillä niin vahvistamiseen, yhdistelmän lajien innovaation kuvattujen rahoituksen Nykyistä viisaasti. erittäin se käyttää kokoiset lopussa Kiina itse asiassa ohitti Japanin tutkimus- ja kehityspanoksessaan kokonaisuuksiin, joissa meillä on erityinen potentiaali ja joissa absoluut joissa ja potentiaali erityinen on meillä kokonaisuuksiin, joissa paradoksin ratkaiseminenparadoksin Ongelmakohtana on idealuovuuden muuntaminen bisnesluovuudeksi, bisnesluovuudeksi, muuntaminen idealuovuuden on Ongelmakohtana mikä ongelma on uuden innovaati uuden on ongelma mikä yltävätsuurimmat Kaikkein rahoitusta. yliopistojen johtavien maailman miseen. Tämän vuoksi innovaatiorahoituksen painottunut suuntaaminen tinen innovaatioresurssimme riittää maailman aivan kärkitasolle nouse kärkitasolle aivan maailman riittää innovaatioresurssimme tinen (esim. keskitasolle vasta mitalla tulosten ten tion yksiköiksi. Sama koskee maailman suurimpia kaupunkeja. autoyhtiöitä Ford ja DaimlerChrysler.. Myöhemmin raportissa käydään läpi Sama koskee bioalalla mm. lääkefirmoja Pfizer ja Johnson & Johnson sekä & Johnson Johnson ja Pfizer lääkefirmoja mm. koskeebioalalla Sama saada aikaan parantuneita tuloksia. Keskeistä on vahvistaa kykyämme vahvistaa on Keskeistä tuloksia. parantuneita aikaan saada on parannettava. Jos innovaation rahoituksen lisäämistä ei suunnata edellä Tavoitteeksi on otettava talouttamme vaivaavan vaivaavan talouttamme otettava on Tavoitteeksi Lisäksi vähäisen innovaatioresurssimme käyttöä on keskitettävä on käyttöä innovaatioresurssimme vähäisen Lisäksi sen ja innovaation ainoita kuitenkaan ole eivät maat Kokonaiset Johtopäätös on se, että koska Suomenabsoluuttisestiinno koskamitattu että se, Johtopäätöson oecd -maat investoivat pääosin välillä 10–60 miljardia dollaria, dollaria, miljardia 10–60 välillä investoivat pääosin -maat : Paradoksi on siinä, että Suomi sijoittuu inno sijoittuuSuomi että siinä, on Paradoksi : o rahoituksen suuntaamisen keinoin keinoin suuntaamisen rahoituksen bkt per capita, ostovoima). capita, per input–output ibm kilpailukyky ja Siemens ja -suhdetta - ------yliopistojen kannalta. nähdään ensin alueellisten innovaation keskusten suhteen ja myöhemmin konepaja, metsä, energia ja ympäristö, bio ja hyvinvointi sekä kulttuurialat) on keskeinen periaate myös muilla toiminnan tasoilla, kuten seuraavassakuten tasoilla, myös keskeinentoiminnan periaatemuilla on on tärkeää. edellä mainittuihin strategisen huippuosaamisen keskittymiin ( Tässä mainittu riittävän innovaation keskittymien muodostuminen IT , metalli/

35 | 1 Globalisaation haasteet Suomelle

2 Glokaalit innovaation keskukset 38 2

”globalisaatiosta” voitaisiin jopa lopettaa liian epämääräisenä ja tärkeitä ja epämääräisenä liian lopettaa jopa voitaisiin ”globalisaatiosta” keskukset Glokaalit innovaation niin Manuel Castells ( Castells Manuel niin professori professori Matthew Zookin ja Mark Grahamin kanssa analyysin Internetin päätöksiä harhaanjohtavana. Maailman innovaatiotoimintaa johtaa joukko harhaan. Yksi globalisaatioon yleisimmin liitetyistä väärinkäsityksistäliitetyistäyleisimmin on globalisaatioon Yksi harhaan. keskukset, jotka ovat myös riittävästi spesialisoituneita. Puhe talouden talouden Puhe spesialisoituneita. riittävästi myös ovat jotka keskukset, PeterHall. historiallisemmin Globalisaatio on yksi aikamme suosituimmista ja samalla epämääräisim samalla ja suosituimmista aikamme yksi on Globalisaatio muuten näkemyksemme ”globalisaation” haasteista johtaa päätöksiämme mistä sanoista. mistit Saskia Sassen ( Sassen Saskia mistit lokaalien innovaation keskittymien muodostumisesta, jotka ovat sitten ajatus, että se ylittää ajan ja paikan rajat. Kuitenkin empiirinen aineisto aineisto empiirinen Kuitenkin rajat. paikan ja ajan ylittää se että ajatus, glokaaleja keskuksia. osoittaa, että käytännössäettä osoittaa, globaalisti toisiinsa yhteydessätoisiinsa globaalisti (2002); Hall (1995). Sassen (1992;Sassen hänenteoriansapohjalta ”maailmankaupunkien verkostoa” ovat Vrt. Anthony Giddensin kritiikki,ks. esim. Giddens&Himanen(2006). äskettäin analysoineet Taylor jaLang2005). Ks. Castells(2000a); erit. Florida Tätä kehitystä voi havainnollistaa useilla tavoilla.TeimmehavainnollistaayhdessäTätäkehitystäuseilla voi Maailman innovaatioissa ratkaisevat lopulta absoluuttisesti riittävät Sen täsmällisen sisällön erittely on kuitenkin kriittistä, sillä global city global space of flows of space kysymysglokalisaatiostaeli enemmänkin on ) ja Richard Florida ( Florida Richard ja ) . Tätä. kehitystä ovat analysoineet tarkasti ) kuin kaupunkisosiologit ja -ekono ja kaupunkisosiologit kuin ) creative class creative ) – sekä sekä – ) - - perustuu ennen kaikkea glokaaleille keskittymille. Itse asiassa alla oleva alla asiassa Itse keskittymille. glokaaleille kaikkea ennen perustuu kohtuullisen hyvä ennustin maailman innovaation keskuksille). yleiskuvaksi hyvin sopisi Internet-sisällöntuotannosta globaalista kuva lyysi Internetin sisällöntuotannosta havainnollistaa, kuinka globaali talous maailman talouden innovaation keskuksista (Internet-sisällöntuotanto on tuotannosta. sisällön itsensä tettu slogania, että olemme ylittäneet ajan ja paikan rajat. Kuitenkinana rajat. paikan ja ajan ylittäneet olemme että slogania, tettu maailmassa Internet-sisällöntuotanto Internet-sisällöntuotannon perustuudomain-nimienrekisteröinnin kartoitus varsinainen sisällöntuotanto tapahtuu sijaanesimerkiksi –sen palvelimet tävissä mutta peruskuvatävissä mutta tuskinonmuuttunut radikaalisti. Teemme parhaillaan aiheesta päivitettyä analyysiä. aiheesta päivitettyä ovat luotettavastisisällöntuotannon itse hyvin paikkoja. Ks. datan ajoituksesta ja metodista Zook (2000a,2000b, 2005). Aivan uusimpialukuja eiolekäytet myös tarkistuksia, jotkavahvistavat domain-nimienrekisteröinnin että paikat Tässämittari. domain-nimetonrekisteröity sinne, todeta,että missä riittää paikoille. Onmoniasyitä,miksi domain-nimetovat paras sisällöntuotannon saattavat sijaitaaivan muuallasaattavat palvelinkeskuksissa. Zook Matthew ontehnyt Internetin kohdalla on kaikkein eniten tois eniten kaikkein on kohdalla Internetin yli 500000domainia 35 000–99999 100 000–249 999 10 000–34999 250 000–500 - - -

39 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 40 Yhdysvallat tuottaa yksinään puolet koko maailman sisällöstä, vaikka maa vaan se on keskittynyt lähinnä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Itse asiassa keskittynytYhdysvaltoihinasiassa lähinnäon Itse Eurooppaan.se vaanja ja Chicago – tuottavat lähes puolet koko Yhdysvaltain sisällöstä. Täsmäl sisällöstä. Yhdysvaltainkoko puolet lähes tuottavat – Chicago ja ressa osassa maailmaa ei tapahduei maailmaamerkittävää osassa ressa Internet-sisällöntuotantoa, leen ottaen nämä viisi kaupunkia tuottavat yksinään 20 % koko maailman WashingtonAngeles, Los (”Piilaakso”), York, NewFrancisco – keskustaSan Yhdysvalloissa Internet-sisällöntuotanto sisällöstä. johtavaaviisi niin Internet-sisällöntuotantoa, Yhdysvaltainsisällä sotaan on vain 5 %maailman väestöstä. Ensimmäinen havainto globaalia kuvaa katsottaessa on, että suu että on, katsottaessa kuvaa globaalia havainto Ensimmäinen Glokaalien keskittymien logiikka toistuu myös maatasolla. Kun kat alle 25 000 150 000–249 999 100 000–149999 250 000–500 25 000–49999 50 000–99999 yli 500000domainia - - - yllyttäätoteuttamaanihmisiä luovaa– potentiaaliaan. Täytyy muodostua rakenteita,auttavatjotka muuntamaan käytännössäideoita menestyksek näkyy! Mutta täytyy myös kysyä: Miksi Internet-sisällöntuotantokin sijait näitä kaupunkeja, vaan osoittautuu, että esimerkiksi New Yorkissa Internet- luihin. Ja kolmanneksi tarvitaan luovuuden kulttuuri, joka tukee – ja jopa ja – tukeeluovuudenkulttuuri,jokakolmanneksi Jatarvitaanluihin. bisnespalve ja finanssi- muihin riskirahoituksesta – bisnekseksi kääksi luovia osaajia, ja tämä edellyttää korkeatasoista koulutusjärjestelmää, jota päin tahansa missä tuoteta Internet-sisältöäei Yhäkään keskustensisään. Central Parkin etelä-jaitäpuolella! New YorkissaInternet-sisällöntuotanto jaManhattanilla seksi kolme tekijää täytyy saada yhteen: Ensinnäkin tarvitaan riittävä määrä see niin keskitetysti? Vastaus on se, että globaalissa taloudessa menestymi sisällöntuotanto tapahtuu lähinnä Manhattanilla – muutamassa korttelissa ei ole missä tahansa. Toiseksi tarvitaan ”tuottaja-rakenteita” eli kaikkia niitä Vieläkin mielenkiintoisemmaksi asia muuttuu, kun mennään näiden Eli jos kysytään, missä Internet sijaitsee, niin tässä kuvassa se nyt se kuvassa tässä niin sijaitsee, Internet missä kysytään, jos Eli alle 250 1 000–499 250 –499 500 –999 1 500–999 yli 3000domainia 2 500–3000 2 000–499 - - - -

41 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 42 paikan satelliittikuvissa näkyviä valoemissioita. Normaalisti käytetyt taloudellisen Lähde: Richard jaTimGulden Florida (2005)käyttäen taloudellisenaktiviteetin mittana keskuksetMaailman aktiviteetin taloudellisen toiminnan mittarit tukevat tätä kuvaa. -alue eli East Coast, jonka tuotos on % maailman taloudesta, maailman 50 % vasemmalla oleva taloudellisen aktiviteetin kartta osoittaa, että maailman udellisesta että innovaatioaktiviteetistaettä udellisesta litteä)”- on ”worldflat (maailma is niassa (sekä iso joukko muita amerikkalaisia keskittymiä), Suur-Lontoon keskittymiä), amerikkalaisia muita joukko iso (sekä niassa maailman osasta rimmasta suurimpien maiden taloudesta.) York–Washington Boston–New kärjessään megakeskusta, parikymmentä pysähtyneisyydenrisen tilan. Kaiken kaikkiaan 20 johtavaa20 innovaatiokeskittymääkaupunkienKaikenkaikkiaan tuottaa Janeiro –eliG8+5-maiden johtavat kaupungit. kaikkialla ja läpi historian aina muutoinkulttuuoletusarvonaaina hallinneen historian läpi ja kaikkialla ylittäessäänmurtaa massan laajempi luovuudenkriittisen kulttuuri,joka mm. Peking, Shanghai, Hong Kong, Delhi, Moskova, Johannesburg ja Rio de ilman taloudesta. Mainitut innovaatiokeskukset vastaavat siis yhdessä suu Ranskan ja Englannin kuin män teesin kumoavat ”world is spiky (maailma on piikikäs)”-kartat. Ensinnäkin tieteestä. (Tätä voi verrata lukuun, jonka mukaan G8-maat tuottavat talous on keskittynyt keskuksiin. Itse asiassa koko maailman taloutta johtaa alueet maailmassa paitsi kokonaiset maat Yhdysvallat, Japani ja Saksa. Saksa. ja Japani Yhdysvallat, maat kokonaiset paitsi maailmassa alueet aineistolla. Richard Florida ja Tim Gulden ovat tehneet sekä maailman talo alue, Pariisi, Tokio ja Soul. Muualta maailmasta merkille pantavia ovat pantavia merkille maailmasta Muualta Soul. ja Tokio Pariisi, alue, glokaaleja innovaation keskittymiä. on käytännössä hyvin haastavaa, ja siksi maailmantaloutta vetääkin joukko – jakaikkialla suurimman osanaikaa–eioletapahtunut luovaa: mitäänisosti Vain hetkinäkun niinäharvinaisina laajempiluovuuden kulttuuri tiivistyy, kult Peter Hall käy tutkimuksessaan tuurinen inertia murtuu. tuurinen inertia nan koko historian. Yksi hämmästyttävimmistä havainnoista onse,nan koko kuinka historian.Yksi hämmästyttävimmistä harvinaista merkittävä luovuus merkittävä asiassaon.Suurimmassaharvinaista itse osassapaikkoja Kartalta erottuu Itärannikon lisäksi mm. Piilaakson alue Kalifor alue Piilaakson mm. lisäksi Itärannikon erottuu Kartalta voi havainnollistaasanottua Edellä täydentävällävielä empiirisellä ² ⁄ ³

kaikista innovaatioista ja ¾ kokomaailman ¾ innovaatioistaja kaikista Näiden kolmen tekijän yhteensaattaminen Cities inCivilization bkt vuodessa :t – ja enemmän kuin kaikki muut kaikki kuin enemmän ja – :t 2,5 biljoonaa dollaria eli enem (1995) läpiluovan toimin ² ⁄ ³ maa ------

43 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 44 Maailman innovaation keskukset Aasia hieman ylikorostuu johtuen siitä, ettäsiellävoi länsi maista poiketen patentoida meilläkauppasalaisuuksiksi Lähde: Florida jaGuldenLähde: Florida (2005)perustuenpatenttien määrälle. laskettavia tekijöitä. Angelesin alue, Euroopassa Pariisi ja Suur-Lontoo, Aasiassa Japanin Tokio,Japanin Suur-Lontoo, Aasiassa ja Pariisi Euroopassa alue, Angelesin vimpia tiedekeskuksia ovat Yhdysvaltain Itärannikko, Piilaakso, Suur-Lontoo ja Pariisi – ja niiden jälkeen muutamat muut keskittymät Amerikassa ja ja Amerikassa keskittymät muut muutamat jälkeen niiden ja – Pariisi ja rannikon eli Boston–New York–Washington-alueenBoston–NewLos eli ja rannikonPiilaakso lisäksi rää. mää patenttien käytetään kriteerinä kun mukaiselta, olevan yllä näyttää Euroopassa. Koska on valaisevaa saada kokonaiskuva paitsi nykyhetkestäkokonaiskuvapaitsi saada valaisevaa on Koska Euroopassa. Etelä-Korean SouljaTaiwanin Taipei. Sama keskittyminen koskee innovaatioita. Innovaation keskusten kartta kartta keskusten Innovaation innovaatioita. koskee keskittyminen Sama keskuksetMaailman tieteen Maailman tiede on vielä keskittyneempää: Maailman kaikkein johta Nykyisiä innovaation johtavia keskittymiä ovat YhdysvalloissaItä ovat keskittymiä johtaviainnovaation Nykyisiä Lähde: Florida jaGuldenLähde: Florida (2005)perustuen tieteellisten julkaisujen määrälle. - - -

45 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 46 ”Kaupunkivaltiot” Aasia Amerikka Tukholma Taipei Tokio voimakkaasti olevia nousussa innovaation keskuksia. Soul Helsinki Israel Berliini Pariisi Lontoo–Oxford–Cambridge Los Angeles: Hollywood jne. Itärannikko: New York–Boston Piilaakso Maailman kaikkein johtavimpia innovaatiokeskuksia koskee edellä esitetty Nykyisiä keskuksia Ensimmäinen esimerkkini onPiilaakso. laajempi luovuuden kulttuuri – pitää saada yhteen. Viereisen sivun kuviosivunyhteen. Viereisen saada laajempi pitääluovuuden kulttuuri– ja riskirahoitus) (kuten tuottajarakenteet koulutukseen, korkeatasoiseen koonnut edellä esitettyjä kriteereitä yhdistäen sekä maailman nykyisiä että myös nousussa olevista suuntauksista, niin olen seuraavaan taulukkoon seuraavaan olen niin suuntauksista, olevista nousussa myös tyiskohtaisemmin pariin innovaation johtavaan glokaaliin keskukseen. keskukseen. glokaaliin johtavaan innovaation pariin tyiskohtaisemmin fyysisen keskittymisen ilmiö, jossa kolme tekijää – luovat osaajat perustuen Eurooppa summaa vielätämän dynamiikan yhteen. Nykyisiä janousevia innovaation keskuksia Dynamiikantarkemmaksi ymmärtämiseksi hyväon yksipureutua Moskova Mumbai (Bollywood jne.) Istanbul Rio deJaneiro New Delhi Bengaluru ( Helmijoen suisto Bo Hai-lahdenympärys (Peking–Tianjin) Jangtze-joen suisto(Shanghai jne.) Nousevia keskuksia Muut Intia Kiina IT jne.)

(Hong Kong, Guangzhou, Shenzen) - Innovaation keskusten 3päätasoa dynamiikantekijät: osaajat Luovat rakenteet Tuottaja- kulttuuri Luovuuden Valtio Toimijat Koulutus Yritykset Kulttuuri Innovaattorit Brändi Foorumit Startupit Idea Business Palvelut

47 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 48 vielä 1950-luvun alussa alue oli Yhdysvaltainkin taloudelle perifeerinen. Itse johtavista tietokoneyrityksistä. ja David Packard: tästä syntyi Hewlett-Packard, joka on yhä yksi maailman Piilaakso esimerkkinä niin he eivät yksinään riitä. Tarvitaan tuottajarakenteita. Tämä oivallus mie pohjalle yrityksiä. Kaksi hänen opiskelijaansa oli nimeltään William Hewlett näkynä kehittää alueesta yksi maailman johtavista innovaation keskuksista. IT Piilaakso on maailman tunnetuimpia innovaatiokeskuksia. Park), jonne innovatiiviset yrittäjät saattoivat perustaa yrityksen hyvin yrityksen perustaa saattoivat yrittäjät innovatiiviset jonne Park), Research (nykyisinStanford Parkin Industrial Stanford Roadille Mill Page osaamisensa perustamaan opiskelijoitaan omia yllyttämällä aloitti Hän houkuttelemaan Itärannikolta nobelisti William Shockleyn, jonka keksimä halvalla.vuosivuokra asiassa Itse aluksioli mutta– edellytykdollari sillä 1 lessään Terman järjesti aivan Stanfordin yliopiston viereen, sen itäpuolelle innovaation keskuksesta maailman innovaatiota johtava Piilaakso? toi mukanaan joukon lahjakkaimpia nuoria insinöörejä, jotka tunnetaan jotka insinöörejä, nuoria lahjakkaimpia joukon mukanaan toi mikroprosessori-valla koko oli transistori toimi visionaarinen insinööritieteiden professori Frederick Terman, jolla oli asiassa alue oli keskittynyt maatalouteen, jonka tunnetuimpia tuotteita tuotteita tunnetuimpia jonka maatalouteen, keskittynyt oli alue asiassa sellä, että yritys oli erityisen innovaatiovetoinen. Tänne Termaninnovaatiovetoinen.onnistui Tänne erityisen oli yritys että sellä, olivat luumut. Miten tästä ”Luumulaaksosta” kehittyi kaikkien tuntema tuntema kaikkien kehittyi ”Luumulaaksosta” tästä Miten luumut. olivat -vallankumousta1960-luvulta jälkeen.lähtien,aalto Kuitenkin toisensa (2004). Ks. Piilaakson kehityksestä lisäksi Saxenian (1996, erityisesti 1999,

2002, 2006).2002, Piilaaksoa onanalysoitu perusteellisesti jaCastellsinartikkelissa Himasen Terman näki kuitenkin, että vaikka luovat osaajat ovat kaiken perusta, Piilaakson ydin on Stanfordin yliopisto. Stanfordin yliopistossa yliopistossa Stanfordin yliopisto. Stanfordin on ydin Piilaakson n kumouksen perusta. Shockley perusta. kumouksen Se on johtanut - - Sausalito Paciﬁca Daly City Kuvassa SanFrancisco BayArea eli Piilaakso, jonka keskus onStanfordin yliopisto. Moon Bay Francisco San Half South San Francisco San Mateo 10 km San FranciscoBay Oakland Redwood City Berkeley Alameda San Leandro Los Altos Palo Alto Stanford University Cupertino Hayward Mountain View Sunnyvale Newark Danville Fremont Union City San Ramon Santa Clara San Jose Dublin

49 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 50 Sequoia Kleiner Perkins 1 km 1 km 1 km Venrock

e Road ine Road ine Road

lpin lp lp Junipero Serra Freeway Serra Junipero Junipero Serra Freeway Serra Junipero A A Junipero Serra Freeway Serra Junipero A

Sand Hill Road Sand Hill Road Sand Hill Road

i p

r o o

S S

e e e

Stanford University Stanford University

Stanford University r r

r r

a a

B B

o o

l e

v v

r d d d

El Camino Real Camino El El Camino Real Camino El El Camino Real Camino El

Wilson Sonsini Wilson Sonsini

Alma Street Alma Alma Street Alma

Alma Street Alma Page Mill Road Page Mill Road F

Page Mill Road F F

Xerox PARC1970

o o

Xerox PARC1970

h h

i i

i l l

Xerox PARC

l l

Xerox PARC

E E

x x

p p p

Shockley y

y HP Labs Shockley y HP Labs 3. Stanfordin länsi 1. Stanfordin yliopiston puolelle sijoittuivat Stanfordin2. itäpuo Industrial Park. johtavat riskirahoittajat. lelle Stanford kehittyi kampus. YouTubea) – näin jatkuu perintö, jonka Arthur Rock aloitti järjestäessään aloitti Rock Arthur jonka perintö, jatkuu näin YouTubea)– vista johtavat & Caufield riskirahoittajat,Perkins kutenteknologia-alan Kleiner nykyisinyliopistonStanfordin että niin, alueellesyntymistä järjestelmän kuluttajienkaikkien kaltaisistamonimutkaisistateknologioista Applen ja jaisessa taloudessa kriittinen tuottajarakenne ovat riskirahoittajat ja muut riskipääomasta tehdäänvain muutaman säteellä! metrin sadan pääomasta – päätökset kolmasosasta koko maailman suurimman talouden ja Moore Gordon mm. lukienkahdeksikko” (mukaan”Fairchildin nimellä finanssi- ja bisnespalvelut. Alueelle kehittyivätkin maailman johtavat tekno Piilaakson ensimmäiset riskirahoitukset mm. Fairchildille ja Intelille. Itse Intelille. ja Fairchildille mm. riskirahoitukset ensimmäiset Piilaakson Byers (joka rahoitti mm. Sun Microsystemsin ja Googlen nousun) ja Sequoia Fairchild spin-offina perustamaan ensin erkani kahdeksikko Fairchildin Bob Noyce, Intelin perustajat). kasta riippumatta? Vastaus on jälleen se, että kolme tekijää täytyy saada saada täytyy tekijää kolme että se, jälleen Vastaus on riippumatta? kasta logia-alan markkinoinnin yritykset, kuten McKenna Group, joka teki Intelin Capital (rahoittanut mm. Applea, Oraclea, Ciscoa, Yahoo!:ta, Googlea ja ja Googlea Yahoo!:ta, Ciscoa, Oraclea, Applea, mm. (rahoittanut Capital Goodrich & Rosati, joka on auttanut suurta osaa nykyisistä johtavista yrityk tyksistä, mukaan lukien esimerkiksi toinen mikroprosessorijätti teknologia periaatteessa mahdollistaisi asioiden sijaitsemisen ajasta ja pai toisella puolella, sen länsireunalla Sand Hill Roadilla, sijaitsevat maailman Sonsini Wilson kutenlakipalvelut,kehittyivät Lisäksi brändejä. tuntemia asiassa tällä kadulla sijaitsee nykyisin kolmasosa koko Yhdysvaltainkokoriski kolmasosanykyisin sijaitsee kadulla tällä asiassa Semiconductorsin ja lopulta Intelin – toisen maailman suurimpiin kuulusuurimpiin maailman toisen – Intelin lopulta ja Semiconductorsin den täytyy sijaita fyysisesti näin lähellätoisiaan,vaikka juuriinformaatio syntyneetsarjan kautta spin-offien Shockleyn yrityksen perillisistä. sistä menestykseen,sistä vahvuutenaan kompleksistenmm. intellektuaalisten omistusoikeuksien hallinta. IT Terman onnistui edistämään myös maailman johtavan riskirahoitus Terman tajusi kuitenkin myös, että riskejä ottavassa innovaatiopoh Jälleen voidaan kysyä: Miksi näiden näiden Miksi kysyä: voidaan Jälleen Shockley perusti yrityksen nimeltä Shockley Semiconductors, josta -yrityksistä.johtavistamaailmanpuolet asiassa Itse puolijohdeyri IT -vallankumouksen tekijöi -vallankumouksen amd , ovat ------

51 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 52 San Mateo YouTube Woodside 10 km Kleiner Perkins Oracle Redwood City Sequoia Electronic Arts Kuvassa Piilaakson laajentuminen näkyy Stanfordin yliopiston ympäristöön. Venrock Palo Alto Stanford University Wilson Sonsini HP HP Garage Xerox PARC1970 Xerox PARC Los Altos HP Labs Mountain View Fairchild Google Orkut Apple Garage Sunnyvale Grill &Bar Walker’s WagonWheel Cupertino Apple Fremont Yahoo! Campbell Santa Clara Intel Cisco Sun Microsystems San Jose eBay Milpitas Yahoo!:hun asti. Edellisen sivun kartta kuvaa innovaation aaltojen laajen aaltojen innovaationkuvaa kartta sivun Edellisen Yahoo!:hunasti. vaikutuksessa ihmiset sekä auttavat toisiaan menemään vielä pitemmälle viemään idealuovuutensa käytäntöön. Näin Piilaakson rikastavassa vuoro uudelle yrittämiselle arvokasta kokemusta.Vastaavastion arvokasta onnistuminen yrittämiselle uudelle rikastavan yhteisön – logiikaksi. Ratkaisevaa luovan osaamisen, tuottaja osaamisen, luovan Ratkaisevaa logiikaksi. – yhteisön rikastavan piirien= Ja toisaalta, kun ne on saatu yhteen, syntyy itseään ruokkivainnovaationitseään syntyy yhteen,saatu on ne kun toisaalta, Ja kädessä se, että populaarimmin tai – vuorovaikutuksen rikastavan nimitän jota kasta, logii syvemmästä vielä ilmentymiä ovat tekijää mainittua edellä kolme kin kunnianhimoista ja todennäköisesti myös oppinut epäonnistumisesta hyväksyttyä – jopa meriitti, koska se osoittaa että henkilö on yrittänyt jota kulttuurista, jossa ihmisiä yllytetään toteuttamaan luovaa intohimoaan ja keskenään viime on syntymiselle onnistuneelle kulttuurinluovuuden ja toiminnan tumista. Alue onsilti edelleen fyysisesti hyvin keskittynyt. (integroitujen mikroprosessoriaaltoa Alkuperäistä jälkeen: toisensa työtä. pitkää yhteenkehittyminenvaatii – kulttuurinluovuuden ja teiden aalto (Net-aalto) Cisco Systemsistä ja Sun Microsystemsistä Googleen ja ja Googleen Microsystemsistä Sun ja Systemsistä Cisco (Net-aalto) aalto aalto ( Sekä luova intohimo että rikastava vuorovaikutus saavat ilmaisunsa nimen dynamiikka, joka Piilaakson tapauksessa on tuottanut luovuuden aallon aallon luovuuden tuottanut on tapauksessa Piilaakson joka dynamiikka, globaalissa kilpailussa menestymiseksi yhteen: Täytyy yhdistää luovat yhdistää Täytyy yhteen: menestymiseksi kilpailussa globaalissa sytty asiakuin epäonnistuminenonitse onnistuminen! asiassa on jyrkkä vastakohta monille kulttuureille, jossa ainoa vähemmän hyväkvähemmän ainoa kulttuureille,jossa vastakohtamonille jyrkkä on omaan yrittäjyydessä. Kaikki yrittävät. Yrittämisessä epäonnistuminen on osaajat +tuottajarakenteet +luovuuden kulttuuri. erittäin palkittua sekä yhteisön tunnustustuksena että taloudellisesti. Tämä että kilvoittelevat siitä kuka toteuttaa potentiaaliaan kaikkein pisimmälle. PC Yllä eriteltyä dynamiikkaa on kuitenkin vielä täsmennettävä. Kaikki tuottajaraken osaajien, luovien – tekijän kolmen mainittujen Yllä Piilaakson luovuuden kulttuurissa on kyse kilpailullisesta yrittäjä kilpailullisesta kyse on kulttuurissa luovuuden Piilaakson IC -aalto, mukaan lukien ohjelmistot) ja nykyinen verkkoteknologian -aaltoa) seurasi Applen johtama henkilökohtaisen tietokoneenhenkilökohtaisen johtama Applen seurasi -aaltoa) . Kutsun tätä innovaation rikastavan vuorovaikutuksen teoriaksi toimijat ovat riittävästi rikastavassa vuorovaikutuksessa ------

53 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 54 vaihtamaan ideoita ja luomaan yhteistä innostusta parin drinkin äärellä. drinkin parin innostusta yhteistä luomaan ja ideoita vaihtamaan kulttuurisessa ideansa hänen eivätkä intohimolleen luovallevahvistusta yhteisön teoriaksi). Hyödynnän siinä sekä Manuel Castellsin kanssa kehit kanssa Castellsin Manuel Hyödynnänsekä teoriaksi).yhteisönsiinä Toinen kuuluisa paikka on kartalla näkyvä Apple Garage eli autotalli, jossa riallisesti että nykyisin.kuuluisimpiaettä historian Piilaaksonriallisesti yksittäisiä paik ( tyhjeneminen” nen pääoma”rinen ( niitä uuteen suuntaan. Hän käyttää kyvystä olla yhteydessäolla ydinverkostoihinkäyttääkyvystä Hän ”kulttuunimitystä Bar eli baari, jonne insinöörit 60-luvulla kokoontuivatjälkeentyöpäivän 60-luvulla insinöörit jonne baari, eli Bar koja on aiemmin esitetyllä kartalla näkyvä Walker’s Wagon Wheel Grill & Walker’s Grill näkyvä WagonWheel kartalla esitetyllä aiemmin on koja mia jne. – ei voi aikaansaada pelkästään virtuaalisesti sähköposteja lähet sähköposteja virtuaalisesti pelkästään aikaansaada voi ei – jne. mia ydinverkostoihin. aikansa kytkeytymistä niiden edellyttää muuttuminen tot, joissa ihmiset vaihtavat ideoita keskenään. Tämä on totta sekä histo sekä totta on Tämä keskenään. vaihtavatideoita ihmiset joissa tot, verkossosiaaliset sen lopultaovat perusta Piilaakson kuinka siitä, tointia tellen johtaa emotionaaliseen tyhjenemiseen. vähi mikä merkityksellisiksi, tunnustetuiksi ja kytketyiksi tule tyhjiössä tyhjiö”tuurinen ( tämällä. Luonnollisesti sen jälkeen, kun fyysinen tilanne on ensin ladannut tämääni verkostoyhteiskunnan teoriaa että toisen johtavan sosiologin, Ran rikastavan populaarimmin (ja teoriaksi vuorovaikutuksen rikastavan tai ajavaa emotionaalista energiaa – kuten luovaa intohimoa, innostusta, unel dall Collinsin teoriaa verkostoista ideoiden syntymisen lähteenä, vieden vieden lähteenä, syntymisen ideoiden verkostoista teoriaa Collinsin dall sin käsite ”emotionaalinenkäsite sin energia” ( kasvotustensisesti tapahtuvalle vuorovaikutukselle,Collin on syy minkä emotionaalista energiaa,voidaan toimiamyös osittain virtuaalisesti. (1998, 2004). Ks. Castells(2000a,2000b, 2004), Collins CastellsjaHimanen(2002)sekä AnnaLee Saxenian on tehnyt perusteellista empiiristä dokumen empiiristä perusteellista tehnyt on Saxenian AnnaLee Täydentäisin tätä selitystä lisäämällä vastakäsitteet ”emotionaali vastakäsitteet lisäämällä selitystä tätä Täydentäisin Collinsin keskeinen ajatus on, että ideoiden vaikutusvaltaisiksi vaikutusvaltaisiksi ideoiden että on, ajatus keskeinen Collinsin cultural capital cultural vacuumcultural emotional exhaustion emotional ). Ydinverkostot perustuvat puolestaan fyy ). Erilleen jäädessään innovaattorijäädessään Erilleen ). saa ei emotional energy emotional / / emotional vacuum emotional ). Luovaa). toimintaa ) ja ”kult ja ) ------Apple I:nkerholle, jahenkilökohtaisen tietokoneen vallankumous alkoi. verkoston käsitteen kautta. Walker’s Bar ja Homebrew Computer Club ovat 70-luvun puolivälissä kokoontui joukko innokkaita elektroniikkaharrastajia jiä, jotka siirtävät kokemuksen sekä epäonnistumisista että onnistumisista nimellä Homebrew Computer Club. Tässä yhteisössä syntyi idea, että voisi Piilaakson tuottajat ovat usein itse aiemmin menestyneitä teknologiayrittä kaskiihdyttimelle, jossa hiukkasten törmäyttämisestä syntyy aivan uusia aivan syntyy törmäyttämisestä hiukkasten jossa kaskiihdyttimelle, erilaisista siellä että se, onkin olennaista tapauksessa Piilaakson kenään. kes vuorovaikutukseen tulevat taustat erilaiset että se, käsittele: ei lins lisäävät vuorovaikutuksen kautta luovuutta ajavaa emotionaalista energiaa että ydinverkostossa merkityksellisiksi kytkeytyvät sekä Ne keammalle. kasta, jossa ideat ja innostus rikastuvat vuorovaikutuksen kautta vielä kor idealajit nopeammin yhteen. ikään kuin ideakiihdyttimen operaattoreina, jotka saattavat nämä erilaiset ideoita – aivan kuin vastineena Sand Hill Roadin viereiselle Stanfordin hiuk toista Piilaakson kasvussa. Hän ei kuitenkaan selitä kunnolla sen syytä. syytä. sen kunnolla selitä kuitenkaan ei Hän kasvussa. Piilaakson toista tuorein silmin innovaatioita katselevat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. taustoista tulevat ideat törmäävät keskenään ja synnyttävät kokonaan uusia aisivat koteihinsa. Lopulta eräänä päivänä Steve Wozniak toi rakentamansa asioita. Teknologisen, bisnes- ja design-innovatiivisuudenyhdistämisestäja Teknologisen, asioita.bisnes- Syy kannattaa ymmärtää edellä kuvatun rikastavan vuorovaikutuksen vuorovaikutuksen rikastavan kuvatun edellä ymmärtää kannattaa Syy seuraavalle polvelle ja muodostavat näin mestari–kisälli-ketjun. Tällä tavalla toimivattuottajat Roadin Hill Sand menestystarinat. Piilaakson syntyvät olla sellainen asia kuin henkilökohtainenkuin asia halusellainen tietokone,ihmiset olla jollaisia entisestään. esimerkkejärikastavan vuorovaikutuksen rikastavantai – yhteisön logii – Rikastavalle vuorovaikutukselle on keskeistä myös teema, jota Col jota teema, myöskeskeistä vuorovaikutukselleon Rikastavalle Olennaista on myös mestari–kisälli-ketjun syntyminen: kokeneet ja Saxenian esittää erinomaisen dokumentoinnin sosiaalisista verkos ------

55 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 56 ”standing on the shoulders of giants”-hengessä (risk – eli sanastollani rikastavan vuorovaikutuksen yhteisöjä – joissa vaihdetaan vemmalla joitakin vähemmän vaativia tehtäviä, vaan muualta tulleet ovat (Indians and Chinese, suom. intialaisille ja kiinalaisille)”! Nykyisin luku Nykyisin kiinalaisille)”! ja intialaisille suom. Chinese, and (Indians uudet yrittäjät voivat jatkaa aiemman kokemuksen rikastamalta pohjaltakokemuksenrikastamalta aiemman voivatyrittäjätjatkaa uudet perustajista. Kyse ei ole siitä, että ulkomaalaiset tekisivät Piilaaksossa hal tekisivätPiilaaksossaulkomaalaiset että siitä, Kyseole perustajista. ei piireille)” lyhenne alettiin tulkita muodossa ”Silicon Valley is based on IC’s niin, että jo 1990-luvulla yli kolmasosa alueen insinööreistä oli ulkomailta puolilta maailmaa tulevat ihmiset tuovat vuorovaikutukseen moninaisen Piilaaksolle on keskeistä se, että se yhdistelee kaikkialta maailmasta peräisin yri kuuluvaa suurimpiin kaksi perustivat Valentine, jotka Don ja Kleiner Piilaakson innovaatioiden keskeinen lähde. Saxenianin aineisto osoittaa osoittaa aineisto Saxenianin lähde. keskeinen innovaatioiden Piilaakson laisten kulttuuritaustojen saattamisen vuorovaikutukseenkulttuuritaustojenkeskenään.saattamisen Eri laisten muodostaneet omiaverkostojaan. ovat insinöörit kiinalaiset ja intialaiset Erityisesti innostusta. ja ideoita myös, kuinka uudet tulijat ovat luoneet lisäksi uusia sosiaalisia verkostoja tulleita. Näistä valtaosa oli Intiasta ja Kiinasta, minkä vuoksi perinteisen vuoksi minkä Kiinasta, ja Intiasta oli valtaosa Näistä tulleita. tettä kietoutuu yhteen: tuottajat, ideakiihdytin jamestari–kisälli-ketju. tystä Kleiner Perkins ja Sequoia tynyt useita entisiä teknologiamestareita, kuten vaikka Fairchildin Eugene sanonnan ”Silicon Valley”Silicon sanonnan IC’son based is ( sekoituksen lähestymistapoja, jotka rikastavat toisiaan yllättävillä tavoilla. on puolet: Piilaakson insinööreistä 50 insinööreistä Piilaakson puolet: on olevia ideoita. Piilaakso vetää puoleensa idearikkaimpia ihmisiä eri puolilta ei vain insinööreistä vaan myös yritysten johtajista ja uusien yritysten yritysten uusien ja johtajista yritysten myös vaan insinööreistä vain ei Saxenian (1999, 2006). 2002, Myöhemmin perässä muut teknologiamestarit tuottaja- ovat siirtyneet Doerr liittyivät Kleiner Perkinsiin. Sequoian motto on ”The Entrepreneurs KleinerPerkinsiin. on”The Doerr liittyivät Sequoian motto managereiksi. Esimerkiksi Sunin Vinod KhoslajaBill Joy Intelin sekä John behind theEntrepreneurs”. iatvn urviuusn äie iätä äkää ys eri myös tärkeänä sisältää käsite vuorovaikutuksen Rikastavan ). Näin rikastavassa verkostossa kolme käsi % on ulkomaalaissyntyisiä. Mutta ulkomaalaissyntyisiä. on % integrated circuits, integrated i rahoittajiksi onkin siir suom. mikro suom. ------vasti koko ajan kasvava: tuloksen. Jos keskitytään varsinkin viimeisimpään verkostoteknologian verkostoteknologian viimeisimpään varsinkin keskitytään Jos tuloksen. Lähde: SanJose MercuryNews SiliconValley 150(2006)täydennettynä perustajien aaltoon, niin monikulttuuristen rikastavien verkostojen merkitys on osu on merkitysverkostojen rikastavien monikulttuuristen niin aaltoon, Piilaakson johtavat yritykset (liikevaihdon mukaan) taustatiedoilla. . 4. 9. 5. 3. 17. 15. 10. 1. 6. 2. 7. 8. Applied Apple Yahoo! Yhtiö Cisco Google Oracle Solectron Sanmina- Sun Intel HP eBay Seuraava listaus Piilaakson suurimmista yrityksistähyvinsuurimmista osoittaa Piilaakson Seuraava listaus sci Yang (Taiwan) McNeilly (Kroatia),Mandaric Sola (Kroatia), King Omidyar (Iran/Ranska) Brin (venäjänjuutalainen),Brin Page (amerikanjuutalainen) Kusomoto (Japani), Chen(Taiwan) Bechtolsheim (Saksa), Joy, McNealy, Khosla (Intia) Ellison (amerikanjuutalainen) Bosack, Lerner Noyce, Moore,Grove (unkarinjuutalainen) Hewlett, Packard Jobs, Wozniak Perustajat (tausta, josmuu kuin usa ) -

57 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 58 Yritysten perustamisen lisäksi tämä glokaalisuus koskee teknologiainno koskee glokaalisuus tämä lisäksi perustamisen Yritysten voikin luonnehtia rikastavan vuorovaikutuksen verkostoksi, joka on parhai vaatioiden lähteitä. Seuraava lista Piilaakson innovaatioaaltojen perustana nittujen innovaattorien fyysistä muuttoa Piilaaksoon (Berners-Lee ei itse ei (Berners-Lee Piilaaksoon muuttoa fyysistä innovaattorien nittujen perin Piilaaksosta. Itse asiassa yli puolella on eurooppalaiset juuret, mutta Eurooppa ei onnistunut kaupallistamaan näitä teknologioita. Piilaaksoa Piilaaksoa teknologioita. näitä kaupallistamaan onnistunut ei Eurooppa mainitun MarcAndersseninluoman graafisen Web-selaimen kautta): muuttanut, mutta hänen kehittämänsä Webin läpimurto alkoi vasta listassa ideat käytännöksi. Kaikissa tapauksissa ideoiden lentoon lähtö edellytti mai ten avoin kenen tahansa ideoille ja tehokkaimmin trimmattu muuntamaan Innovaation janiidenalullepanijat aallot olevien teknologioiden luojista osoittaa, että hyvin harvat niistä olivat alun Web Teknologia mikroprosessori moderni verkkomoderni planaariprosessi PC graafinen selain teknologia transistori Teemu Rantanen, KatiSuominen jaKariSydänmaanlakka, ohjaajanaan Ari Ensimmäisen graafisenEnsimmäisen Web-selaimen TKK:n opiskelijatkehittivät Kim Nyberg, täjä” Jim Clarken (Silicon jne.) Graphics, Netscape-selaimelle, kautta Netscape Lee Suo jatkamaan,mutta Suomessa käviitsekin kannustamassa ryhmää Lemmke, jolla oli myös rooli Linuxin varhaisessalanseerauksessa. OTH-laitok nykyiselle Firefoxille. Ks. Berners-Lee (1999) jaCastells&Himanen(2002). rahoitusta. Näinmurrosmesta eijärjestynyt jäiMarc Anderssenin ja”sarjayrit sella kehitetynvitsinäsanasta”OTHerwise”. nimioli selaimen Erwise Berners- Wozniak Shockley ( Nyberg et al. (Suomi) Berners-Lee (Englanti/Sveitsi) Bechtolsheim (Saksa) Hoff ( Hoerni (Sveitsi) Keksijät mistä muuttivat (ja Piilaaksoon) usa :n itärannikko), Faggin (Italia) usa :n itärannikko) 9 , Anderssen (Illinois) ------* Top 10-verkkosivut janiidenperustajat verkostoitunut johtavien paikkojen kanssa ympäri maailmaa. Piilaakso Piilaakso maailmaa. ympäri kanssa paikkojen johtavien verkostoitunut voinnilla merkityt on perustettu Piilaaksossa. Kaikilla näillä jia ja parhaita ideoita eri puolilta maailmaa – että sitä, että keskus on itse on keskus että sitä, että – maailmaa puolilta eri ideoita parhaita ja jia Piilaaksossa on siis kysymysrikastavastaverkostosta.glokaalistasiis Glokaali on Piilaaksossa keskus tarkoittaa tässä sekä sitä, että keskus vetää puoleensa luovia osaa luovia puoleensa vetää keskus että sitä, sekä tässä tarkoittaa keskus taustasta. Seuraavassa on lista maailman tämän hetken Top 10 -verkko 10 Top hetken tämän maailman lista on Seuraavassa taustasta. Lähde: Alexa GlobalTop 500TrafficRankings(2007)täydennettynä perustajien tausta opiskelija SaheerBhatia sekäJack Smith. aallon edustajilla onvähintään osaksi kansainväliset taustat: Sama moninaisuus näkyy ehkä kaikkein pisimmälle vietynä tämän hetken sivuista (englanninkielisistä) ja kunkin palvelun perustajien taustasta. Liha suosituimpienWeb-sivujen olevientakana yritystenniiden perustajien ja onkin nykyisin olemukseltaan glokaali verkosto, jonka ydinverkosto on on ydinverkosto jonka verkosto, glokaali olemukseltaan nykyisin onkin tiedoilla. MSN:n käytöstä yli 90 %koostuu Hotmail-sähköpostista, jonkakehittivät Stanfordin 10. 6. 9. 8. 4. 2. 3. 5. 7. 1. YouTube Yahoo! Wikipedia Yhtiö Microsoft MySpace Live.com Orkut Google msn eBay

* Anderson, DeWolfe Yang (Taiwan), Filo Wales, Sanger yrityksen perustama yrityksen perustama Omidyar (Iran/Ranska) Büyükkökten (Turkki) Hurley, Chen (Taiwan), Karim (Bangladesh/Saksa) (venäjänjuutalainen),Brin Page (amerikanjuuta Bhatia (Intia), Smith lainen) Perustajat (tausta, josmuu kuin usa ) IT :n uusimman - - - -

59 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 60 Piilaakso vat Piilaakson ja kotimaidensa välillä. Perinteinen aivovuoto( välillä.kotimaidensaPerinteinen vat ja Piilaakson rovaikutuksen yhteisöjä – mutta viettävät suuren osan vuodesta yhä Pii yhä vuodesta osan suuren viettävätmutta – yhteisöjä rovaikutuksen nassa sekäpoliittis-historiallisista syistäTaiwanissa jaIsraelissa. Piilaaksossa ja muut solmukohdat Bengalurussa Intiassa, Pekingissä Kii Pekingissä Intiassa, Bengalurussa solmukohdat muut ja Piilaaksossa kohtaamista. fyysistä edellyttää vuorovaikutuksen logiikka rikastavankoska laaksossa, Piilaakso glokaalina verkostona omiin maihinsa yrityksiämaihinsa omiin muodostavatja rikastavanpaikallisia sinne vuo aivokierroksi( muuttunut on Saxenian on kuvannut, kuinka Piilaaksossa koulutetut osaajat kulke brain circulation brain Israel Bengaluru ), jossa henkilöt perustavat henkilöt jossa ), Peking Taiwan brain drain brain ) - - - - Ateenan kohdalla (ks. karttaseuraavalla sivulla). alkua. ajanlaskumme ennen vuosisadalle 4. vuosisadalta 5. eli Aristoteles, Antiikin Ateenan ihme verkostojen logiikka ei ole mitenkään täysin uusi. Itse asiassa se enemmän yllä esitettyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan juuri riittävät rikastavan vuo 10 Meidän kannaltamme kiinnostava kysymys voidaan muotoilla: Miten Miten muotoilla: voidaan kysymys kiinnostava kannaltamme Meidän paikka, joka oli pienempi kuin Lahti, saattoi luoda koko länsimaisen kult länsimaisen kokoluoda saattoi Lahti, kuin pienempi oli joka paikka, rovaikutuksen verkostot ovat luovien keskusten synnyn edellytys. filosofian ja tieteen kehitykset kartalle. Antiikin Ateena sijaitsi nykyisen sijaitsi Ateena Antiikin kartalle. kehitykset tieteen ja filosofian Ensimmäiseksi on jälleen tärkeää asettaa sinänsä abstrakteilta tuntuvat abstrakteilta sinänsä asettaa tärkeää jälleen on Ensimmäiseksi tässä että esiin, myös tuoda keskellä hype-puheen kaikenlaisen Haluan keän dynamiikan. Ateenan kultakausi sijoittuu aikavälille Sokrates–Platon ihmeestä. Ateenan suoranaisesta puhua kohdallavoidaan Sen Ateena. kin keskuksista yksi kaikkein vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista eli antii havainnotkulttuurien.Hallin vahvistavat eri ja historian eroavakuinläpi klas ja Firenzeen aloittaneeseen renessanssin Ateenasta antiikin kukset keskittymiin. Tämän rinnastuksen kautta saadaan myös lisäsyvyyttä rikas luoviin historian keskittymiä luovia aikamme erottaa kuin yhdistää kin kuvattu glokaalien innovaation keskusten ja rikastavan vuorovaikutuksen mutta lyhyt kertaus antiikin Ateenan ihmeen kehityksestä tuo esiin tär esiin tuo kehityksestä ihmeen Ateenan antiikin kertaus lyhyt mutta tavan vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. logiikan tuurin perustanfilosofiastajatieteestäteatteriin jataiteeseen? teollisen vallankumouksen Lontoosta ja Manchesteristä Tokioon ja Piilaak soon. paikat teknologiamurroksen sekä Wieniin keskittymään musiikin sisen

Hall (1995). 10 Ajallemmeperspektiiviä antavaksi esimerkiksi sopiihyvin luovista Tässä ei ole mahdollista käydä kysymyksen kaikkiin yksityiskohtiin, Peter Hall on analysoinuton Hall Peter koko vaikutusvaltaisimmat historian kes Luovien keskusten menestyksen logiikka on enemmän yhtenäinen

– ------

61 | 2 Glokaalit innovaation keskukset Ke

62 rkyra Joonianmeri Ithaka 100 km Pylos Makedonia Naupaktos Antiikin Kreikka jaAteena Olympia Korintti Sparta Potidaia Argos Amphipolis Ateena Akanthos Melos Aigeianmeri Traakia Abdera Kreeta Thasos Delos Limnos Lesbos Naxos Samothrake Troija Samos Mytilene Kos Joonia Miletos Rodos Ateena oli Piilaakson tapaan fyysisesti tiivis paikka. Itse asiassa Ateenan Ateenan asiassa Itse paikka. tiivis fyysisesti tapaan Piilaakson oli Ateena ydin eli sen muurien sisäinen alue oli halkaisijaltaan vain kaksi kilometriä. Ateena Pireus jasensatama Filosofian ja tieteen sekä teatterin ja taiteen synnyn kannalta keskeisim kannalta synnyn taiteen ja teatterin sekä tieteen ja Filosofian mät tapahtumat sijoittuvat halkaisijaltaan vain parin kilometrin laajuiselle alueelle. Kantharos Pireus Munikian satama

Pohjoinen Pitkä muuri (451–457)

Eteläinen Pitkä muuri (450–445)

Falironin muuri (461–457) Ateena

Akropolis 2 km Agora -

63 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 64 Teatterin historian paikkana Aiskhyloksesta ja Sofokleesta Euripideeseen Euripideeseen Sofokleesta Aiskhyloksestaja paikkana historian Teatterin sijoittanutkeskeisimmätolenTällekartalle kartalle toimijat.Keskellä Ateenan muurien keskus sisäinen ja Aristofaneeseen oli Dionysoksen teatteri lyhyen matkan päässä agorasta Kynosargokseen.eteläpuolelle muurien ja agorallesijoittuvat kyynikot ja Feidias teki taiteen historian kuuluisatFeidias tekitaiteen historian teoksensa. oman perusti Aristoteles oppilas Platonin Akatemiansa. perusti Platon koulunsaLykeioninkoulukunnatstoalaiset Muutitäpuolelle. eli muurien ralla etelään. Paikka sijaitsee Akropolis-kukkulan juurella, jonne kuvanveistäjäjonne juurella,Akropolis-kukkulan sijaitsee Paikka etelään.

Pohjoinen Pitkä muuri , torilla, Sokrates filosofoi. Muurien pohjoispuolelle hänen oppilaansa

Eteläinen Pitkä muuri Perikles Platon Akatemia Dipylon Pnyks Areiopagi Agora Akropolis Sokrates Stoalaiset Dionysoksen teatteri Aristofanes Euripides Sofokles Aiskhylos Parthenon Perikleen odeion Olympieion Kynosarges Kyynikot

Ilissus Eridanus Aristoteles Lykeion ago - joka on vain noin 300 metriä 300 noin vain on joka Koko kehityksen voimakkain polttopiste oli vielä tiiviimpi alue eli agora, agora, eli alue tiiviimpi vielä oli polttopiste voimakkainkehityksen Koko kuvaavalle arkeologiselle 5.vuosisadan kartalle keskeisimmät tekijät. Ateenan agora

Perikles Hefaistoksen temppeli teloitus Sokrateen

Strategeion

temppeli

Uranian

Afrodite Bouleuterion

Tholos Dipylon oikeudenkäynti Sokrateen

temppeli Apollon × Zeuksen stoa Heliaia

300 metriä Kuninkaallinen

300 metriä alue. Olen merkinnyt ylle sitä yllemerkinnyt Olen alue. metriä 300 stoa

syytteen Sokrates saa Hermeksen stoa Hermeksen

Sokrates Eteläinen stoa Eteläinen Stoalaiset

Kyynikot

Soﬁstit Poikile Stoa Parthenon

65 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 66 vain suhteellinen. Ajatukset olivat periaatteessa luettavissa papyrusrullien vasem filosofoi, Sokrates Keskellä aiheina! väittelyn ja keskustelun vinä yksityisten mesenaattien kustantamia. luovayhteen,jotta keskusriittävästitäytyykukoistaa:voi Ensinnäkinolla ja taiteen synnyssä kaupunkivaltion tuottajarakenteiden mittavat inves mittavat tuottajarakenteiden kaupunkivaltion synnyssä taiteen ja näin keskittynyttä? Ensin voidaan tietysti ajatella, että silloin teknologia teknologia silloin että ajatella, tietysti voidaan Ensin keskittynyttä? näin Diogenes, Diogenes, jolla oli tapana kulkea kirkkaassa päivänvalossa lyhty kädessä ja Niin vaikutusvaltainen oli tämä 300 × 300 metrin alue, että pidämme tällä kohdalla nämä rakenteet muodostuivat lähinnä kaupunkivaltion inves kaupunkivaltion lähinnä muodostuivat rakenteet nämä kohdalla luovia osaajia, mikä edellyttää riittävän korkeatasoista koulutusta. Tätä oli kanssa. Strate Ateenaa johti Perikles filosofit. pylväskäytävässä stoalaiset käässä hänet vankilassa alakulman vasemman ja kuolemaan tuomittiin hänet halpoja, ja pitkälle filosofit rahoittivat itse toimintansa. Sen sijaan teatterin muodossa levitetyistä kirjoista. kuulla sai hän Stoassa Kuninkaallisessa sijaitsevassa yläkulmassa massa toinnit olivat ratkaisevat. On arvioitu, että Perikleen aikana jopa kolmas jopa aikana Perikleen että arvioitu, On ratkaisevat.olivat toinnit olivatfoorumeita toinneista rikastavan vuorovaikutuksen fyysisiin foorumeihin. Filosofinen Filosofian käytäntöön. ideoita viemään auttavat jotka tuottajarakenteet, tarjolla vain Ateenassa ja sen filosofi- ja sofistikouluissa. Toiseksi tarvitaan ihmistä”,värikpohjoislaidan”Etsin vastaantuleville sekä ihmisille todeta kyynikko myöhemmin filosofoivat torilla Samalla myrkyllä. teloitettiin 500 vuotta myöhemmin yhä merkittämyöhemminyhä vuotta 2 500 nyt asioita tapahtuneita alueella dialogi syntyi agoran lisäksi lähinnä kaupungin pylväskäytävissä ja geion-nimisestä rakennuksesta ja joutuikin usein keskusteluunfilosofien usein joutuikin rakennuksestaja geion-nimisestä sioissa syytteen nuorison turmelemisesta. Alalaidan oikeustalossa eli Heliaiassa Heliaiassa eli oikeustalossa Alalaidan turmelemisesta. nuorison syytteen ei sallinut ajan ja paikan rajojen ylittämistä, mutta tämä ero oli kuitenkinrajojenoliylittämistä, paikan ero muttatämäsallinutajanja ei , jotka olivat filosofoinnin tärkeimpiä paikkoja. Näiden lisäksi tärkeitä Varsinaisena syynä on jälleen se, että kolme tekijää pitää saada saada pitää tekijää kolme että se, jälleen on syynä Varsinaisena Filosofian kohdalla rakenteet olivat kokonaisuudessaan kohtuullisen Jälleen voidaankysyä:Jälleen kulttuurinMiksifyysisestiantiikinoli synty symposionit eli pidot, jotka olivat puolestaan rikkaiden rikkaiden olivatpuolestaan jotka pidot, eli gymna - - - - - - - – tai oikeammin kilvoittelun – luonne yhdistää kaikkia historian menesty historian kaikkia kilvoittelunyhdistääluonneoikeammin – tai – vuorovaikutukselle fyysinen kohtaaminen on ratkaisevaa. Itse asiassa jos asiassa ratkaisevaa.Itse on kohtaaminenvuorovaikutuksellefyysinen näkökulmasta kulttuurin koska Juuri mukaan. sanan van sanomalla, kuvausta Burckhardtin vielä Täsmentäisin kilpailussa. vaalin teatteriin,jokaAteenanylsikin summia via koko tasolle,mitassa historian teoksensa. kuuluisat teki Feidias jonne Parthenon-temppelin, valtavan yllytti luovia ihmisiä toteuttamaan potentiaaliaan, tuloksena luovuuden tuloksena potentiaaliaan, toteuttamaan ihmisiä luoviayllytti 11 jonka kautta kukin haastetaan menemään vieläpitemmälle. jota eijuurisenjälkeen ole tavoitettu. nikaatioteknologia ei korvaa fyysisen kohtaamisen merkitystä. Rikastavalle neimpiä luovia keskuksia, edellä kuvattu Piilaakso siitä hyvänä modernina siitä, kilvoittelivat ihmiset arvostettua, oli toteuttaminen potentiaalinsa Perikles sekä lisäksi varakkaat yksityisetvarakkaatsijoittivatlisäksimesenaatit sekä myös valta Perikles luovuuden historian välistä suhdetta koskevasta huomiosta: Uusi kommu ja teknologian löytyy tekijä yhdistävä historiallisesti keskittymiä luovia kilvoittelun, myös että korkeammalle yhä tukemisen ja kannustamisen kult Ateenan (siksi täydemmin vielä potentiaaliaan omaa toteutti kuka Esimerkiksi teatteriin. ja filosofiaan urheilusta kilpailevaa oli kulttuuri tiseksikulttuuriksi sanan kreikan toja, jotka koskevat muitakin luovuuden keskittymiä. Ensimmäinen kaikkia kilpailun Tällaisen arete-kulttuuriksi”). ”agonistiseksi kutsua voisi tuuria Dionysia-festi vuosittaisen ensiesitettiin teokset suuret kaikki teatterin aalto toisensa jälkeen. Jacob Burckhardt on kutsunut sitä osuvasti agonis osuvasti sitä kutsunut on Burckhardt Jacob jälkeen. toisensa aalto osa Ateenan budjetista meni kulttuuriin. Perikles rakennutti Akropoliin Akropoliin rakennutti Perikles kulttuuriin. meni budjetista Ateenan osa esimerkkinä. Rikastavan vuorovaikutuksen idea sisältää siis sekä toisten toisten sekä siis sisältää idea vuorovaikutuksen Rikastavan esimerkkinä. oli kyse että

Civilization Ks. Burckhardtin netty englanniksi teoksissanetty Tässä on hyvä täydentää Ateenan esimerkin kautta myös havain myös kautta esimerkin Ateenan täydentää hyvä on Tässä Kolmanneksi Ateenassa oli laajempi luovuuden kulttuuri, joka joka kulttuuri, luovuuden laajempi oli Ateenassa Kolmanneksi ). arete -kulttuurista, kreikan loistavuutta ja hyvettä tarkoitta hyvettä ja loistavuutta kreikan -kulttuurista, Griechische KulturgeschichteGriechische History ofGreekCulture agon , kilpailu,, mukaan. (sen valikoituja osiaonkään ja The Greeks andGreek 11 arete Kreikkalainen eli oman oman eli ------

67 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 68 ”välttämätöntä” ja luova toiminta voi tapahtua missä tahansa. Mitään täl Mitään tahansa. missä tapahtua voi toiminta luova”välttämätöntä” ja vuorovaikutuksen olemuksesta sen syvimmässä mielessä – ja tälle kolmea viin yliopistoihin ja kaupunkeihin keskittyneenä kuin ennenkin. Joissakin yhteen keskittymisen yliopistojen ja kaupunkien muodostamiin luovuu muodostamiin kaupunkien ja yliopistojen keskittymisen yhteen 12 jopa aiempaa kiihtyneempää, kuten nähtiin Floridan ja Guldenin innovaa nen keksintö toisensa jälkeen kutistaa entisestään fyysisen kohtaamisen fyysisen entisestään kutistaa jälkeen toisensa keksintö nen näkemystä hän tekee ymmärrettäväksi edellä jo viitatuilla käsitteillään käsitteillään viitatuilla jo edellä ymmärrettäväksi tekee hän näkemystä Kukaan ihminen ei koskaan ole ollut fyysisen tilanteen ulkopuolella!ollutTätätilanteenKukaanfyysisenole koskaan ei ihminen kin fyysisessä paikassa tapahtuva vuorovaikutus on niin perustava inhi perustava niin on vuorovaikutus tapahtuva paikassa fyysisessä kin hän perusteella Sen osalta. verkostojen ideoiden erityisesti historian, johta paljon yhtä jatkuu toiminta luova asiassa Itse ole. ei trendiä laista kohtaamiset fyysisissä tilanteissa lataavat emotionaalista energiaa, jota jota energiaa, emotionaalista lataavat tilanteissa fyysisissä kohtaamiset milliselle toiminnalle: ”No one has ever been outside of a local situation”! local a everof hasoutside one been ”No toiminnalle: milliselle muotoon, jotanimitän siisrikastavan vuorovaikutuksen teoriaksi. määrää. Viimeistään kirjapainotaidosta lähtien luovien ihmisten fyysisen teina että Collinsin analyysi ideoiden verkostosta vielä pitemmälle uuteen mentävä.ajavanymmärtämisessädynamiikan todella Vastaamisessa pää tynyt kommunikaatioteknologiasta huolimatta? Vastaus löytyy rikastavan tiokartoista. Maailmanlaajuisesti yksi nykyhetken suurimmista trendeistä pitäisi luovuudenhistorianhan väliä,niin olisi kohtaamisella fyysiselläei den keskuksiin olisi pitänyt koko ajan vähetä, syystä että se ei ole enää enää ole ei se että syystä vähetä, ajan koko pitänyt olisi keskuksiin den dytään viemään sekä Castellsin näkemys verkostoista toiminnan pääsubjek summaa lakonisen osuvasti, miksi fyysisen kohtaamisen tilanne eli jossa eli kohtaamisentilanne fyysisenosuvasti,miksi lakonisen summaa suhteissa ihmisten keskittyminen luovuuden keskuksiin kaupunkeihin on on urbanisaatio elikaupunkeihin muutto. teknologi jossa historiaa, kontaktin fyysisen vähenevän jatkuvasti olla emotionaalinen energia ja kulttuurinen pääoma. Collins esittää, että juuri edellä kuvattua tekijää vielä syvemmälle tasolle meidän on luovia keskuksia

Ks. Castells(2000a,2000b, 2004) jaCollins (1998,2004). Miksi sitten luovan toiminnan fyysinen keskittyminen ei ole vähen Collins on analysoinut perusteellisesti luovuuden verkostoja läpi läpi verkostoja luovuuden perusteellisesti analysoinut on Collins 12 ------”kulttuurisesti pehmustettu huone”. verkostonrakenteen kannalta: Kulttuuriseen avaruuteen, kaikupohjaan ja myös antaa voisi tilalle tälle Siksi aukkoon. mustaan hukkuvat vaikutus voi olla merkityksellisessä yhteydessä. Tämä merkityksellinen kenttä lataa ylittää kriittisen massan, jotta absoluuttinen vuorovaikutuksen määrä voi jo itsessään energiaa. Luovuuden kannalta täytyy olla käynnissä tihentynyt rikastava koko yhteisö on. umpio”,jopa ”kulttuurinenhuone” tai nimet äänieristetty ”kulttuurisesti kein parhaimman luovuuden käyttöön. Kysymys ei ole vain siitä, minkä minkä siitä, vain ole Kysymys ei käyttöön. luovuuden parhaimman kein paikka että puolestaan, edellyttää Tämä energiakeskittymä.kityksellinen kenttä”. Fyysinen keskittyminen on niin tärkeää siksi, että luovuus ja rikas ”kulttuurinen ilmaisuiksi pitemmälle vielä veisin pääoma kulttuurinen kittyneessä syntyytilassa riittävä kulttuurinen pääoma, luovuusjossa saa mielekkyytensä. kes fyysisesti juuri Lisäksi tasoihinsa. korkeimpiin yllä ei luovuus ilman tava vuorovaikutus edellyttävät niitä ympäröivää kulttuurista tilaa, johon taustojen yhteen saattaminen kuin Piilaaksoa. Kyse on jälleen glokaalista jälleenKyse Piilaaksoa.on kuin saattaminen yhteen taustojen miten siitä myösvaan välillä, ihmisen kahden on vuorovaikutus tasoista kaik motivoimaan pysty eikä provinsiaalisena pysyy paikka tapauksessa toiminta johtaa pelkästään energian tyhjenemiseen. Pahimpana tilana on tässä, että parhaimmillaan tällaisessa tilassa kaiku on voimakkaampi kuin absoluuttinen erillisyys eli kulttuurinen tyhjyys, jossa luovuus ja vuoro ja luovuus jossa tyhjyys, kulttuurinen eli erillisyys absoluuttinen alkuperäinen ääni. merkitys/energia ”kulttuurinen tai kaikupohja” avaruus”, ”kulttuurinen dialogi, johon luovuudellaan voi osallistua. Kaikupohjan idea tarkoittaa tarkoittaa idea Kaikupohjan osallistua. voi luovuudellaan johon dialogi, solmukohdassa. Sen täytyy olla kansainvälisen verkoston kannalta mer kannalta verkoston kansainvälisen olla täytyy Sen solmukohdassa. olla riittävä verkostolle olennaiseksi ydinkohdaksi tulemiselle. Muussa Muussa tulemiselle. ydinkohdaksi olennaiseksi verkostolle riittävä olla energiakenttään liittyy se, että paikan täytyy olla verkostojen ytimessä tai Ateenan rikastavan vuorovaikutuksen verkostoa koskee sama eri eri sama koskee verkostoa vuorovaikutuksen rikastavan Ateenan Vastakohtaisessa tilassa ympärillä on kulttuurinen tyhjiö, jossa luova Tulkitsisin edellä sanotun vielä ilmaisemalla sen castellsilaisen castellsilaisen sen ilmaisemalla vielä sanotun edellä Tulkitsisin Kehittäisin näitä molempia käsitteitä eteenpäin. Collinsin käsitettä ------

69 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 70 Zenon Parmenides Pythagoras Italia 100 km Ateena glokaalina verkostona Ateena Leukippos Abdera Demokritos Anaksagoras Ksenofanes Herakleitos Thales Joonia ”maailmankansalaisen” käsite. Ateenassa vuorovaikutukseen tulleiden ideoiden lähtöpaikat (ks. viereinen Ateenan aktiivisesta vapaasta väestöstä kolmasosa oli ulkomaalaissyntyi oli kolmasosa väestöstä vapaasta aktiivisesta Ateenan verkostosta. Ateena veti puoleensa aikansa luovia henkilöitä eri puolilta puolilta eri henkilöitä luovia aikansa puoleensa veti Ateena verkostosta. 13 keilla ajan Sokrateen kartalle merkitään kun esiin, hyvin tulee Asia keskenään. ajattelu ja kulttuuri- eri että siihen, liittyi kukoistus Luovuuden kuksiin. mitä meillä täällä on.” Lopulta filosofiassa syntyikin kosmopoliitin eli kosmopoliitin syntyikin filosofiassa Lopulta on.” täällä meillä mitä taustoista tulevat ideat pantiin Ateenan ideakiihdyttimessä törmäämään ideakiihdyttimessä Ateenan pantiin tulevatideat taustoista taloudelliseen mahtiin ja sen maineeseen tieteen ja taiteen kotipaikkana.” sivu). kes muihin kaikkiin yhteydessä oli se lisäksi ja maailmanpiiriä, silloista siä, metoikkeja. Perikles julisti: ”Meidän kaupunkimme on kaikille avoin, kaikille on kaupunkimme ”Meidän julisti: Perikles metoikkeja. siä, emmekä me vieraita karkottamalla estä ketään oppimasta ja näkemästä, ja oppimasta ketään estä karkottamalla vieraita me emmekä

Flacelière (1995). [ Ateenaa tutkinut Flacelière kommentoi: ”On aivan selvää, että metoi metoikos eli ulkomaalaissyntyisillä] oli merkittävä osuus Ateenan Ateenan osuusmerkittävä oli ulkomaalaissyntyisillä] eli 13 - - - -

71 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 72 Ateenan kertomus on yllättävänkertomusAteenanon kanssa verrannollinen Piilaaksontarinan Ateenan jaPiilaakson opit teoreettiset ven filosofisille pääsuuntauksille. Samalla Pii pääsuuntauksille. Frederick Samalla tavalla filosofisille oli ven Terman välillä. Juuri näin hänestä tulee verkoston solmukohta. vuorovaikutukseen. rikastavaan yhteen ihmiset verkostoida kyky ja visio ja toteuttaa luovuuttaan. Hän toimii rikastajana eli henkilönä, joka pystyy tulee paikasta tietystä juuri Miksi Eli: Piilaakso? juuri Miksi Ateena? juuri paikasta syntyy luovuuden keskus?” on: Koska siellä on pioneeri, jolla on jolla pioneeri, on siellä Koskakeskus?” luovuudenon: syntyy paikasta pääjohtopäätökseni näin: Lyhyt vastaus kysymykseen ”miksi juuri tietystä esimerkkeihimmeperustuen laajaansekä muuhun luovien keskusten his neeri sattuu syntymään juuri tässä paikassa?” on aineiston perusteella: perusteella: aineiston on paikassa?” tässä juuri syntymään sattuu neeri sukupolseuraavan kaikille myössolmukohtana toimi ja pääsuuntaukset Kukaan tuskin voi odottaa, että tähän kysymykseen voisi olla lopullisesti olla kysymykseenvoisi tähän että odottaa, voi Kukaantuskin häntä seurata tilaa muillekin raivaa pioneeri Visionaarinen on: Logiikka Koska onjo alustavia paikassa rakenteita. kysymys: Miksi sitten pioneeri sattuu syntymään juuri tässä paikassa? paikassa? tässä juuri syntymään sattuu pioneeri sitten Miksi kysymys: kutuksen verkostot toimimalla niidenensimmäisenä solmukohtana. laakson visionaarinen pioneeri ja rikastaja, joka loi sen rikastavan vuorovai luovuuden keskus? tyhjentävää vastausta. Jotakin pystymme silti sanomaan historiallisen historiallisen sanomaan silti pystymme Jotakin vastausta. tyhjentävää yhteisöstä. filosofisesta näylleen tilan raivasi Sokrates tavalla Tällä tilan. nykyisenpohjaltaja Aineiston esitän vertaamiseentoriallisen aineistoon. Sokrates toi yhteen rikastavaan vuorovaikutukseen kaikki häntä edeltäneet glokaalisuutta myöten. Vielä yksi kysymys täytyy kuitenkin kysyä: Miksi kysyä: kuitenkin täytyykysymysyksi Vielä myöten.glokaalisuutta synnyttämään rikastavaa vuorovaikutusta ei ole tyhjentävää vastausta. Jotakin pystymme kuitenkin nyt sanomaan sanomaan nyt kuitenkin pystymme Jotakin tyhjentäväävastausta. ole ei empiirisen aineiston pohjalta.aineiston empiirisen Lyhyt vastaukseni kysymykseen ”miksipio Tämä on luoviin keskuksiin liittyvä perimmäinen kysymys, johon kysymys, perimmäinen liittyväkeskuksiin luoviin on Tämä Mutta tämä ei vielä vastaa kokonaan kysymykseen. Jäljelle jää myös Joku rohkea ihminen aloittaa aina muutoksen, joka ylittää nykyisen

erilaisten ihmisten ja taustojen - - - - - – niin paljon kuin maatalous hallitsikin vielä 1950-luvun Piilaaksoa. Vaikka – lujitti Ateenan lopullisesti luovuuden keskukseksi. -ketju pioneerilta toiselle – Sokrateelta Platonille ja Platonilta Aristoteleelle Ateenassa oli myös filosofiselle rikastavalle vuorovaikutukselle alustavia vuorovaikutukselle rikastavalle filosofiselle myös oli Ateenassa visionaarisen pioneerin ja rikastavanvuorovaikutuksenja Sokrakuin pioneerin kyvyt visionaarisen Terman rakensi siis myös esipioneerien työn ja alustavien rakenteiden rakenteiden alustavien ja työn esipioneerien myös siis rakensi Terman jakkuudestaan ja visionaarisuudestaan ja sosiaalisista kyvyistään huoli kyvyistään sosiaalisista ja visionaarisuudestaan ja jakkuudestaan jossa ei ole ennen häntä mitään ja hän sitten muuntaa koko paikan kukois päälle ja juuri siksi hänen oma pioneerityönsä näyttää niin valtaisalta. Javaltaisalta. niin näyttääpioneerityönsä oma hänen siksi juuri ja päälle Stan yliopistoista. resursoiduista Yhdysvaltainparhaiten yksi perustettu nassa tietä olivat avanneet muun muassa filosofit Anaksagoras ja Sokrateen Fairchild/Intel, josta tuli Piilaakson kehitysverkoston uusi solmukohta. solmukohta. uusi kehitysverkoston Piilaakson tuli josta Fairchild/Intel, Piilaakso oli 50-luvun alussa taloudellisesti vähäpätöinen paikka, sinne oli kulttuurisessa tyhjiössä. lah saaneet eivät muut Mutta Välimerta. antiikin puolilla eri kymmeniä matta aikaan Sokrateen efektiä, koska he joutuivat toimimaan enemmän joutuivattoimimaan he koska efektiä, Sokrateen aikaan matta myös Piilaakso lujittui lopullisesti innovaation keskukseksi pioneerilta toi teella ovatvoimmekuitenkinkohtuullisestiteella varmaankinniin harvinaisia, vastaavat Vaikka merkitys. on Rakenteilla keskukseksi. luovaksi tavaksi tyä osana San Franciscon alueen laajempia talous- ja kulttuurirakenteita. ja talous- laajempia alueen Franciscon San osana tyä kehit alkanut jo oli teknologiayrittäjyyttäkinAlustavaa teknologia-alalla. vahvaksivarsinkin kautta esipioneerien kehittynyt jo oli yliopisto fordin pylväskäytävätagora, kuten rakenteita, fyysisiäja esipioneereiksi. kutsua syyllähyvällä voisi kaikkia Heitä kulttuuria. telyn teita ja edelläkäyviä henkilöitä, jotka raivasivat tietä hänellekin kulkea. Atee Sokrateen vaikutuksesta vahvistuivat filosofisiksi kouluiksi. Mestari–kisälli selle jatkuvan mestari–kisälli -ketjun kautta: Termanin vaikutuksesta syntyi opettaja Arkhelaos sekä sofistit, jotka synnyttivät jotka intellektuaalisen sofistit, väit jo sekä Arkhelaosopettaja olettaa, että näissä suhteissa yhtä lahjakkaita henkilöitä oli silti vähintään Vastaavasti Frederick Terman ei aloittanut absoluuttisesta tyhjiöstä Kyse ei ole siitä, että luova henkilö vain sattuu syntymään ty Sokrates pääsi niin pitkälle, koska Ateenassa oli jo alustavia rakenalustavia jo oli Ateenassa koska pitkälle, niin pääsi Sokrates gymnasiat , jotka sitten jotka , h jiöön, ------

73 | 2 Glokaalit innovaation keskukset 74 Ateenan ihmeessä ratkaisevaa on on ratkaisevaa ihmeessä Ateenan valtavaa joukkoa ihmisiä luovuuden kukoistamiseksi. Tässä juuri on Atee on valtavaakukoistamiseksi.luovuudenTässäjuuri ihmisiä joukkoa ja taiteeseen! Ateena osoittaa, että ei tarvita periaatteessa absoluuttisesti periaatteessa tarvita ei että osoittaa, Ateena taiteeseen! ja uutta raivaaviksi henkilöiksi juuri ympäristöissä, joissa on alustavia raken noissa, samoin kuin suuressa määrässä muita luovuuden keskuksia. Se Se keskuksia. luovuuden muita määrässä suuressa kuin samoin noissa, toiminnallaan rohkealla on henkilön jonkun kädessä pyrkimyksiä.Viime nan ihme. Piilaakso ei ole suuri paikka fyysisesti eikä väkiluvultaan. Ateenan ihmeen että sanoa, voi tapaa toisella ja Sokrates, Piilaaksontavallaan oli Fairchild periaatteen kyse absoluuttisesta johtajuudesta sen pienestä väkiluvusta huolimatta. huolimatta. väkiluvusta pienestä sen johtajuudesta absoluuttisesta kyse loi koko länsimaisen sivistyksen perustan filosofiasta ja tieteestä teatteriin läinen? Historia osoittaa, että absoluuttinen ihmisten lukumäärä ei ratkaise. liittyy siihen, mitä voisi nimittää ”pienen paikan suuruuden paradoksiksi” kohdalla. Kriittisen massan syntyminen on kyllä tiettyyn rajaan asti yhtey innovaatioiden pohjana. Ristiriitaa ei kuitenkaan tarkemmin eriteltäessä tarkemmin kuitenkaan ei Ristiriitaa pohjana. innovaatioiden tuntua olevan ristiriidassa aiemmin korostetun takana oli hyvin pieni joukko ihmisiä. Ateenassa oli väkeä vähemmän kuin teita ja edelläkäyviä esipioneereja, jotka ovat jo alustaneet samansuuntaisia mittakaavassa isossa kehittyävoivat Pioneerit siis: on paikassa?” tietyssä tuksen määrä tuksen aloitettava nykytilan ylittävä kehitys; ketjuuntuessaan toimintaa jatkaviin Suomessa Lahdessa. Hämmästyttävää on, että pienempi paikka kuin Lahti Sokrates oli Ateenan Intel! dessä siihen, että paikassa on riittävä absoluuttinen ihmisten määrä, mutta seuraajiin tämä muuttaa maailmaa. ole, sillä täsmällisemmin ilmaisten Ateenan ihmeessäkin on nimenomaan eli kysymykseksi: Miten pienen paikan on mahdollista olla luovuuden jätti Vielä yksi kysymys kaipaa selvennystä Ateenan ja Piilaakson tari Piilaakson ja Ateenan selvennystä kaipaa kysymys yksi Vielä juuri syntymään sattuvat pioneerit ”miksi kysymykseen Vastaus Paradoksaalinen ongelma tässä on se, että nyt sanottu voi aluksi voi sanottu nyt että se, on tässä ongelma Paradoksaalinen kanssa, joka kyseenalaisti suhteellisten osuuksien mittaamisen – samoin kuin on Piilaakson ja muiden luovien keskusten luovien muiden ja Piilaakson on kuin samoin – absoluuttisen rikastavan vuorovaiku rikastavan absoluuttisen absoluuttisen johtajuuden ------juisen rikastavan vuorovaikutuksen verkoston solmukohta, jossa absoluut rikastajia, jotka saavat erilaiset ihmiset ja taustat rikastavaan vuorovaikurikastavaantaustat ja ihmiset saavat erilaiset jotka rikastajia, mekö antamaan tilaa – jopa houkuttelemaan – visionaarisia pioneereja ja pioneereja visionaarisia houkuttelemaan– jopa – tilaa antamaanmekö tisen rikastavan vuorovaikutuksen määrä luovaan riittää johtajuuteen. maailmanlaa synny ei tai syntyy Suomeenjoko Näin keskenään.tukseen lopulta kriittisen massan ylittyminen tarkoittaa kriittisen rajan ylittävän absoluuttisen rikastavan vuorovaikutuksen määrän muodostumista Tältä pohjalta sanottuna Suomen tulevaisuus riippuu siitä, pystym

. - - - -

75 | 2 Glokaalit innovaation keskukset

3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 78 3

vastaaviin kriteereihin. yliopistoja? 10-rankingiin, joka perustuu yliopistojen tieteellisiin julkaisuihin ja muihin Vrt. TimesHigherEducation Supplement World University Rankings(2006). Maailmanluokan yliopistot Luovat osaajat: perusta. Johtavat luovat keskukset ovat syntyneet maailman kärkiyliopis maailman syntyneet ovatJohtavatkeskuksetluovat perusta. Edellä on kuvattu, kuinka menestyksellisessä innovaatiojärjestelmässä täy kulttuuri – ja että korkeatasoinen koulutus on luovien osaajien syntymisen tojen ympärille. Nyt voidaan kysyä: Mikä luonnehtii maailman johtavia maailman luonnehtii Mikä kysyä: voidaan Nyt ympärille. tojen luovuuden luovattuottajarakenteetja yhdistämäänosaajat, onnistua tyy Lähde: Shanghai AcademicRankingofWorld Universities 2006(2006). TopMaailman yliopistojen 10-ranking Tätä kysymystä voi lähestyä katsauksella maailman yliopistojen Top 10. 6. 9. 8. 4. 2. 5. 3. 7. 1. UC Berkeley mit Oxford Chicago Columbia Cal Tech Cambridge Stanford Princeton Harvard uk uk usa usa usa usa usa usa usa uk usa

- - Piilaakso –New Yorkin alue eli East Coast (Harvard, Coast East eli Yorkinalue –New – onisohaaste vahvistaa yliopistojamme maailman aivan kärkitasolle. Maailman johtavat yliopistokeskukset yliopistoilta. Tämän hetken johtavat keskukset ovat Yhdysvalloissa Bostonin Top 20:stä 17 on amerikkalaisia. Tämä merkitsee, että Euroopalla – ja Suomella (Pariisin yliopisto eli ”Sorbonne”, jolla on 13 autonomista osaa, sekä Pariisin (Oxford, Cambridge, Imperial College, London School of Economics) ja Pariisi johtavat yliopistot – ja niiden perässä Euroopan johtavat yliopistot ja sitten Piilaaksoja (Stanford, Berkeley, Japani. molemmat ovat englantilaisia. Itse asiassa maailman yliopistojen rankingin Supérieure). Näiden jälkeen, ja osin rinnalla, tulevat muut Yhdysvaltain muut tulevat rinnalla, osin ja jälkeen, Näiden Supérieure). opistot hallitsevat listaa. Top 10:ssä on vain kaksi eurooppalaista yliopistoa ja grandes écoles grandes Los Angeles Tehtävässä kannattaa ottaa oppia maailman nykyisiltä johtavilta nykyisiltä maailman oppia ottaa kannattaa Tehtävässä Ensimmäisenä listassa pistää silmään se, miten amerikkalaiset yli amerikkalaiset miten se, silmään pistää listassa Ensimmäisenä Chicago , kuten kuuluisien filosofien ja tieteilijöiden École Normale École tieteilijöiden ja kuuluisienfilosofien kuten , USA:n itärannikko Kanada Lontoo–Oxbridge ucsf Pariisi Hollanti ) sekä Euroopassa Suur-LontoonEuroopassa sekä ) alue Saksa Sveitsi mit , Yale, Columbia, Princeton) Princeton) Yale,Columbia, , Intia Peking Singapore Hong Kong Shanghai Tokio Australia -

79 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 80 vitettävä miten ne toimivat. Erityisesti on kysyttävä: Missä suhteessa ne ne suhteessa Missä kysyttävä: on Erityisesti toimivat. ne miten vitettävä vertailuksi kahdesta Suomen johtaviin kuuluvasta yliopistosta eli Helsingin yliopistosta ja Teknillisestä korkeakoulusta. Näistä listoista saa jo alustavaa yliopiston eli Helsingin yliopiston budjetti on noin 500 miljoonaa euroa. miljoonaa 500 noin on budjetti yliopiston Helsingin eli yliopiston

Jotta voimme ottaa oppia maailman johtavimmista yliopistoista on sel on yliopistoista johtavimmista maailman oppia ottaa voimme Jotta kuin koko Suomen yliopistojärjestelmän yhteensä. Suomen suurimman suurimman Suomen yhteensä. yliopistojärjestelmän Suomen koko kuin tavasta yliopistosta – Harvard,tavastayliopistosta– toimivat tavalla eri kuin suomalaiset yliopistot? tällaiseksi listaksi: tiivistää voidaan keskuksetajattelun ja tieteen maailman silloin niin tot, tojen budjetti on jopa 3 miljardin dollarin vuosiluokkaa. Se on enemmän on Se vuosiluokkaa. dollarin miljardin 3 jopa on budjetti tojen suuntaviivaa siihen,miten edelliseteroavat suomalaisista yliopistoista. • • • • • • • • Yale, Columbia, Princeton vahvoja yliopistoja eivielälöydy Latinalaisesta Lähi- Amerikasta, Tech), Michigan-järven eli Chicagon alue (Chicago, Michigan, North western), Washington D.C. (Johns Hopkins, Duke, Pennsylvania); Muita vahvoja keskuksia: Yhdysvalloissa LosAngeles ( Japani/Tokio: Tokion yliopisto Lontoo–Oxbridge: Oxford, Imperial College, Cambridge, Piilaakso ( Pariisi: Pariisin yliopisto Pariisin Pariisi: (”Sorbonne”), usa Intia: IndianInstitutes of Technology (” Kiina/Peking: Pekinginylipisto, Tsing Hua normale supérieure, École polytechnique jne.) Euroopassa Saksa, Sveitsi, Hollanti; muualla Kanada, Australia, Ensimmäinen tärkeä havainto on se, että maailman johtavien yliopis Jos listaan lisätään voimakkaassa nousussa olevat Aasian yliopis Aasian olevat nousussa voimakkaassa lisätään listaan Jos idästä taiAfrikasta) Singapore, Hong Kong, Shanghai (merkille pantavaa onmyös, että Seuraavaan olen koonnut eräitä avaintietoja viidestä maailman joh :n itärannikko ( Silicon Valley) East Coast, : Stanford, UC Berkeley, mit , Stanford, Oxford ja Cambridge – sekä – Cambridge ja Oxford Stanford, , Boston–New York): Harvard, grandes écoles iit ”) ucsf (École ucla lse mit , Cal , - - - - Tiedekunta 2 500,opiskelijoita 1opettaja 20 000: per10 opiskelijaa Tiedekunta 1700, opiskelijoita 1opettaja 10 000: per6opiskelijaa Tiedekunta 1800,opiskelijoita 1opettaja 15000: per8opiskelijaa Tiedekunta 4244,opiskelijoita 1opettaja 18000: per4opiskelijaa Stanfordin yliopisto Historiaa: Oxfordin yliopisto Organisoitu vuonna 1891.Motto: Organisoitu vuonna 1891.Motto: Innovaattoreita: Tim Berners-Lee Luonnontieteilijöitä: RobertBoyle Filosofeja: John Locke, AdamSmith Nobelin palkintoja: 47 Lukuvuosimaksu: £3 000+college-asuminen £6 000 (undergraduate) Resurssit peropiskelija: $70 000 Budjetti: $1,2miljardia Perustettu 1000- ja1100-luvuilla (1096) Nobelin palkintoja: 62 Lukuvuosimaksu: $44550(undergraduate) Resurssit peropiskelija: $220000 Budjetti: $2,2miljardia (rahasto: $8,4miljardia) Nobelin palkintoja: 27 Lukuvuosimaksu: $41132(undergraduate) Resurssit peropiskelija: $200000 Budjetti: $2,9miljardia (rahasto: $12,2miljardia) Nobelin palkintoja: 43 Lukuvuosimaksu: $43 655(undergraduate) Resurssit peropiskelija: $150 000 Budjetti: $3,0miljardia (rahasto: $29,2miljardia) Perustettu vuonna 1636.Motto: Massachussets Institute ofTechnology Institute Massachussets yliopisto Harvardin Veritas Mens etmanus windoffreedomblowsThe (Totuus) (Mielijakäsi)

81 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 82 Teknillinen korkeakoulu Tiedekunta 550,opiskelijoita 1opettaja 15000: per30opiskelijaa Tiedekunta 3300,opiskelijoita 1opettaja 38000: per12opiskelijaa Tiedekunta 5160,opiskelijoita 1opettaja 18000: per3,5opiskelijaa Historiaa: Opiskelijamaksu: ilmainen Nobelin palkintoja: 0 Budjetti: 225miljoonaa euroa Perustettu vuonna 1849,yliopisto 1908 vuodesta Resurssit peropiskelija: 15 000euroa Cambridgen yliopisto Nobelin palkintoja: 1 Lukuvuosimaksu: ilmainen Resurssit peropiskelija: 13000euroa Budjetti: 500miljoonaa euroa Perustettiin vuonna 1640Turussa, Helsinkiinvuonna siirrettiin 1828 Innovaattoreita: tietokoneen kehittäjät Charles Babbage, AlanTuring Luonnontieteilijöitä: Newton, Isaac Charles Darwin, William Harvey, Filosofeja: Erasmus, Bacon,BertrandRussell, Francis Nobelin palkintoja: 81 Lukuvuosimaksu: £3 000+college-asuminen (undergraduate) Resurssit peropiskelija: $70 000 Budjetti: $1,0miljardia Perustettu 1200-luvulla (1209) Helsingin yliopisto Ludwig Wittgenstein James Clerk Maxwell , James Watson Crick jaFrancis vuosibudjetilla mitattuna: Oxford ja Cambridge yltävät tuloksiinsa lähimpänä suomalaisia resursseja miljoonaa euroa vuosibudjetit, Suomen yliopistojen eli vähän yli miljardin budjeteilla. dollarin Lähde: Yliopistojen viimeisimmät vuosikertomukset. Seuraavassa on listaus kaikkien Suomen yliopistojen resursseista resursseista yliopistojen Suomen kaikkien listaus on Seuraavassa Yht. Yht. Åbo Akademi Åbo Vaasan yliopisto YHTEENSÄ Teatterikorkeakoulu Tampereen teknillinenyliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Teknillinen korkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Tiedeyliopistot Taideyliopistot Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Kuvataideakatemia Helsingin kauppakorkeakoulu Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinenyliopisto Kuopion yliopisto Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto (≈2,6 miljardia USD) 2 001 1 923 1 129 509 112 103 103 173 203 225 90 29 28 12 33 13 36 46 96 78 57 4

83 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 84 – että yliopistojen ympärille rakentuu kasvumoottoreita eri puolilla maata. voisi sanoa, että Suomen nykyisellä panostuksella olisi varaa vain yhteenvain varaa olisi nykyiselläpanostuksellaSuomen että sanoa, voisi vaatiohakuinen tiedeyliopisto sekä monialainen taideyliopisto – sen lisäksi yhdistämisestä teknologisella, taloudellisellajamuotoilun alueella. yliopistoon Helsinginyliopistoa nykyisestään vahvistamalla. 36 miljoonaa euroa (taideyliopistot eivät ole tässä verrannollisia). Keskiarvo hkkk joka onjoperusolemukseltaan meritokraattista. yksittäisellämitäjohtavalla kuin amerik resurssin pienemmän jakamalla nestä yliopistostanestä pienimpientiedeyliopistojen budjetit ovat ja 28 vain13, Näinhän on tapahtunut esimerkiksi Oulussa, Tampereella ja Turussa. KuiTurussa. Tampereellaja Oulussa,esimerkiksi tapahtunut on Näinhän kehityksestä olisi huolehdittu: keskittyvä Helsingin yliopisto, lisättävä,jotta kalaisella yliopistolla on käytettävissä 20 osaan. Suomen kahdestakymme mukaisesti. Siinä on kysymys tieteen ja johtavan innovaatio-osaamisen innovaatio-osaamisen johtavan ja tieteen kysymys on Siinä mukaisesti. meillä päästään myös maailman yliopistojen absoluuttiseen kärkeen. Suh eikä mahdollista kuitenkaan ole ei Tämä yliopistoon. maailmanluokan ton, joka olisi samalla innovaatiohakuinen Raimo Sailaksen sekä sekä Sailaksen Raimo innovaatiohakuinen samalla olisi joka ton, tutkimusmaailmassa,varsinkaan riitä hyväkeskiarvoisestiei ja teellisesti että kriittistä, on menestykselle tulevaisuuden Suomen samalla tenkin tavoiteltavaa, koska alueellisesti Suomelle on tärkeää – jopa välttämätöntä tamalla yliopistojen resurssit niin pieniin osiin kuin nykyisin. Periaatteessa ainakin yhteen maailman kärkiluokan perustieteeseen keskittyneeseen keskittyneeseen perustieteeseen kärkiluokan maailman yhteen ainakin on yhdistettävä vähäisiä resursseja resursseja yhdistettävävähäisiä on on vaatimaton 100 miljoonaa euroa. että alueellisista vahvoista yliopistoista ja niiden tukemasta alueellisesta tukemasta niiden ja yliopistoistavahvoista alueellisista että :n ja TaiKin rehtorien Opetusministeriölle jättämän suunnitelman jättämän Opetusministeriölle rehtorien TaiKin ja :n Yhtälön ratkaisu edellyttää kahta asiaa samanaikaisesti: Suomessa samanaikaisesti: asiaa kahta edellyttää ratkaisu Yhtälön ää lski avtem mö tie teeojie yliopis tiedepohjaisen toisen myös tarvitsemme lisäksi Tämän Emme voi kuvitella pääsevämme maailman johtavalle tasolle hajot Suomalaiset yliopistot yrittävät siis yltää maailman huipputasolle maailman yltääyrittävät yliopistotsiis Suomalaiset Suomessa olisi tällöin maailman kärkitasolle yltäen perustieteeseen sekä alueellinen tasapaino säilyy tasapaino alueellinen tkk :n, ja hkkk samalla yliopistojen rahoitusta on on rahoitusta yliopistojen samalla :n ja TaiKin muodostama inno että pystytään yltämään pystytään tkk :n, :n, ------kadulla. vielä huomattavastiopiskevielä Johtavienheikompi.per yliopistojenresurssit yliopistokes alueen Helsingin yhdistetyn) hallinnollisesti ei (mutta van yliopistoissa suhde on vähintään 1 opettaja per 10 opiskelijaa. Suomessa opiskelijaa. 10 per opettaja 1 vähintään on suhde yliopistoissa Paris-III, Paris-II, Paris-I, osasta autonomisesta 13 muodostuu yliopisto tkk jopa kymmenkertaiset, Englanninkin johtavissa yliopistoissa Oxfordissa Oxfordissa yliopistoissa johtavissa Englanninkin kymmenkertaiset, jopa

Mainitut pääkaupunkiseudun yliopistot muodostaisivat samalla yhdessä muodostaisivatsamalla yliopistotpääkaupunkiseudun Mainitut

La Sorbonne -rakennuksessa latinalaiskorttelin kuuluisalla Rue des écoles des -rakennuksessalatinalaiskorttelinkuuluisallaRue Sorbonne La Helsinki-II ja taideyliopisto Helsinki-III. Helsingissä näiden ei tarvitsisi kui voitaisiin alueella Helsingin niin jne., Sorbonne) maineikas (= Paris-IV lija ovatStanfordissaSuomeenlijamoninkertaiset verrattuna:Harvardissa ja on tilanne yliopistoissa monissa ja kaksinkertainen, jo nykyisin on luku kuuluisa Pariisin kuin niin hieman Eli University”). (”Helsinki kittymän ole vuorovaikutuksessa kanssa toistensa ja monialaisen ison, löyhästi toisin kuin Pariisissa, jossa yksiköillä jossa historiallisessa yhteinen Pariisissa, kansleri on kuin toisin kokonaisuutta, yhteistä hallinnollisesti muodostaa välttämättä tenkaan ajatella, että perustieteeseen keskittyvä Helsingin yliopisto on Helsinki-I, on yliopisto Helsingin keskittyvä perustieteeseen että ajatella, opistojen avaintiedoista on niiden opettaja–oppilas-lukusuhde. Johtavissa • • • :n, Toinen keskeinen havainto edellä esitetyistä maailman johtavien yli (käytän siitä ytimekkyyden vuoksi työnimeä “Helsinki University (“Helsinki University”) ja Sibelius-Akatemia Taideyliopisto tkk Helsingin yliopisto mästä) for Innovation”, vaikka kyse ontieteenjainnovaation yhdistel tiedeyliopisto Sibelius-Akatemian pohjalta Teatteriakatemia, Kuvataideakatemia olisivat nykyisten Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja hkkk :n, :n ja TaiKin muodostama innovaatiohakuinen tiedeyliopisto hkkk :n jaTaiKin muodostama Sailaksen ryhmän suunnitelman mukaisesti (“HelsinkiUniversity ofArts”),jonkayksiköitä eliperustieteeseenkeskittyvä yliopisto innovaatiohakuinen ------

85 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 86 –20 vat alojaan. Professorien vähäinen määrä ja korkea ikä johtavat siihen, että yliopistoissa keskityttäisiin pienemmän opiskelijamäärän korkeimpaan opiskelijamäärän pienemmän keskityttäisiin yliopistoissa absoluuttista riittävää että ilman, mutta keskiarvo koulutuksen yleinen yksittäisten protektionistisiavaltakuntia. professorien synnyttää vaan tahdissa kansainvälisessä uudistu ei ajattelu yliopistojen jakoa on selkiytettävä entisestään: Suomessa koulutus ja työmaailman työmaailman ja koulutus Suomessa entisestään: selkiytettävä on jakoa ja – osaajien korkeampitasoiseennykyistä myös panosteta samalla ei jos ja yliopistoon Helsingin nelinkertaiset Cambridgessä ja näin myös tulevien tutkijoiden jainnovaattoreiden –koulutukseen. Ensinnäkin siis yliopistojen koulutuksen rahoitusta on lisättävä. Itse asiassa kelijaa. Kyse olisi tietyllä aikavälillä melkein 50 melkein aikavälillä tietyllä olisi Kyse kelijaa. koulutukseen. kehittymiseen ammattikorkeakouluissa ja muissa koulutustahoissa ja että entises eriytettävä olisikin Koulutusta tavoitetaan. kuitenkaan huippua massa vaiheessa uraa. Euroopassa professoriksi noustaan usein vasta jopa määrään on kaukana maailman johtavista yliopistoista. Koulutuksen rahoi tään niin, että panostettaisiin enemmän korkeatasoisen ammattitaidon ammattitaidon korkeatasoisen enemmän panostettaisiin että niin, tään tiosaajista ja toisaalta ihmisiä ylikoulutetaan taidoilla, joilla ei työllisty. Itse ammat riittävästi.puutettaeiväthetkellä on kohtaaYhtäältätarpeet tällä suunnattavaon määränlisää tuksenkasvattamiseen.professuurien Tässä tuloksia,toivottuja saada ei lisäämisestä kehitysrahoituksen ja tutkimus- tuna. asiassa tällä hetkellä Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä tuloksena korkea tuloksena ihmisiä ylikoulutetaan Suomessa hetkellä tällä asiassa opistossa pitäisi ottaa tavoitteeksi tämän skaalan yläpää eli 20 eli yläpää skaalan tämän tavoitteeksi ottaa pitäisi opistossa aikaisem jo professoreiksi edistettävänousemista tutkijoidensamalla on asiaa: kolmea merkitsee tämä Suomelle massatuottaa. voi ei osaamista eläkeiän kynnyksellä, siinä missä Yhdysvalloissa nuoret professorit uudista 000. Käytännössä Suomen johtavassa tiedeyliopistossa Helsingin yli Helsingin tiedeyliopistossa johtavassaSuomen Käytännössä 000. Toiseksi Suomessa professuurien määrä suhteessa opiskelijoiden opiskelijoiden suhteessa määrä professuurien Suomessa Toiseksi Maailman johtavien yliopistojen opiskelijamäärät ovat välillä 10 Maailman kärkiyliopistojen opetus on, että korkeinta yliopistollista Kolmanneksi yliopistojen ja muiden koulutustahojen välistä työn välistäkoulutustahojen muiden ja yliopistojenKolmanneksi %:n vähennyksestä opis vähennyksestä %:n tkk :hon verrat :hon 000 opis 000 000 ------vuoden opiskelijoita, jotka otetaan nopeasti mukaan myös tutkimusryh myös mukaan nopeasti otetaan jotka opiskelijoita, vuoden yliopistojen tutkimusmaisempaa ja läheisemmin vuorovaikutteista aka vuorovaikutteista läheisemmin ja tutkimusmaisempaa yliopistojen yhteisöllisyydeksi,pitemvuorovaikutustoimintaajokaisen jossa rikastaa jonkin kuin ikään ovat opiskelijat että olo, välillä yhä tulee yliopistoissa rikkalaisissa yliopistoissarikkalaisissa parhaat professorit opettavat heti ensimmäisen toiminta tärkeä myös on yliopistoilla johtavilla Maailman resursseista. henkilökohtaisesti. Opiskelijat kokevat kuuluvansa samaan yhteisöön. Osin vuorovaikutuksessaläheisessä keskenään, kuin samoin opiskelijat toisten vain olisi ei jos hyvin, niin sujuisi kaikki yliopistoissahäiriötekijä: lainen lähteenä, ja he ovat sen mukaisesti tutkimuksen kiinteä osa. Suomalaisissa ame Esimerkiksi keskiö. kaiken on opiskelija niissä opetus: kulttuurinen korkeimman asiantuntemuksen jatutkijuuden synnyttämisen paikkoja. korkeatasoisen ammattitaidon oppipaikkoina, ja yliopistot olisivat kaikkein johtavien maailman kohti kulkisi yliopisto Näin sisäänotossa. kelijoiden isompienkautta.juhlien Kaikkein syvimmässärikastavamielessä yhteisö opiskelijat tuntevat He tutkimustyöstä. toistensa tietävätTutkijat mälle. miin. Väitöskirjaopiskelijoita pidetään kaiken uuden ajattelun tärkeimpänä täisi jakoa, jossa ammattikorkeakoulut puolustaisivat paikkaansa johtavina college-henkistätemiamaistaja luonnetta. Suomen kannalta tämä selkiyt alueella sijaitsevissa collegeissa (Oxford, Cambridge) tai Hall’eissa (Harvard, Stanford). Asuinkumppanit edustavat yliopiston kaikkia aloja, minkä myötä syntyä vahvistaa tietysti myös se, että opiskelijatkampusasuvatyhdessäettä myösse, syntyävahvistaatietysti sekä tutkijoita ettäopiskelijoita. laajasti mukana on joissa tutkimushankkeista, yhteisistä tietysti syntyy tai lounaiden/illallisten viinihetkien, tai tee- viikoittaistenyhteisten sien laitok kuten kautta, muotojen kohtaamisen pientenkin hyvin syntyy se opiskelijoiden ja opettajat kollegoidensa kanssa. Kutsun tätä rikastavaksiKutsun tätä kanssa. kollegoidensa opettajat ja opiskelijoiden opiskelijoita häiritsemässä yliopistojen normaalia toimintaa! Amerikan ja Englannin johtavien yliopistojen yhteisöllisyyden yhteisöllisyyden yliopistojen johtavien Englannin ja Amerikan Tarvittavissa muutoksissa ei ole kyse pelkästään taloudellisista taloudellisista pelkästään kyse ole ei muutoksissa Tarvittavissa Maailman johtavissa yliopistoissa opettajat ja opiskelijat ovat ovat opiskelijat ja opettajat yliopistoissa johtavissa Maailman ------

87 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 88 ”yhteisö”, jonka pohja on ”kollegojen yhteen kokoontuminen” (” kokoontuminen” yhteen ”kollegojen on pohja ”yhteisö”,jonka vittaessa puolustaa opiskelijan etuja. Lisäksi collegessa asuu akateemisesta yhteisasumiseen, niin college-ajattelun ydintä eli rikastavaa yhteisöllisyyttä (jälleen voidaan todeta, että latinan sanojen sanojen latinan että todeta, voidaan (jälleen kutsumaanoikeutettujaeivät ole ihmiset usein (Voisimmekinettä sanoa, jonka avulla mennä asiassa vielä pitemmälle. Supervisor on näin oikeastaan Koko yliopistot koostuvat itse asiassa juuri collegeista, joissa asutaan ja ja asutaan joissa collegeista, juuri asiassa itse koostuvat yliopistot Koko henkilökunnasta valittu Supervisor, jonka kanssa kokoonnutaan viikoittain häntä auttava Tutor, joka on yleensä valittu eri aineesta niin, että hän voi tar valinnuttyöskennelläyhdessä”.on kanssa ”se,jonka on merkityskollegan kein eniten kiinniyliopistojen toimintakulttuurisesta halusta tehdäniin. kokoontuminen”; yksikkömuoto yksikkömuoto kokoontuminen”; merkitykset voidaan lukea paitsi ”katsoa yltä” myös ”lisänäkö”). Supervisor meidän täytyy vahvistaa. Ja loppujen lopuksi sen vahvistuminen on kaik on vahvistuminen sen lopuksi loppujen Javahvistaa. täytyy meidän tavalla toiminta edustaa elävää mestari–kisälli-perinnettä. silmäparia, toista kuin välittävääopiskelijalleikään lisänäköä, siis tarjoaa rikastavassaten kanssa vuorovaikutuksessa.) tehneet tietoista päätöstä haluta – työskennellä yhdessä juuri näiden ihmis toisiaan kollegoiksi. He tarkoittavat sillä vain, että kyseessä on henkilö, joka kuvaavahyvinkuvattavaa sanan erittäin tässä merkitys:college-ideaa tarkoittaakin sananmukaisesti yhteisöä: se tulee latinan sanasta lega akateemisen ohjaajan (Director of Studies) lisäksi omassa collegessaan collegessaan omassa lisäksi Studies) of (Director ohjaajan akateemisen syntyy eri alojen välistä vuorovaikutusta. Lisäksi collegeissa ja Hall’eissa ja collegeissa Lisäksi vuorovaikutusta. välistä alojen eri syntyy opiskelijan ”tuottaja”, joka auttaa häntä olemaan parhaimmillaan – ja tällä ryhmissä hengen muutaman – yhden keskustelemaan ja opiskelemaan oleilee usein samassa fyysisessä paikassa, mutta he eivät ole valinneet – eli on yksilöllistä opetusta. eletään yhdessä, mukaan luettuna yhteiset ateriat College Hallissa. ”College” juuri on latinan sanoissa Vaikka Suomessa ei tarvitse mennä opiskelijoiden collegemaiseen collegemaiseen opiskelijoiden mennä tarvitse ei VaikkaSuomessa Oxfordissa ja Cambridgessä jokaisella opiskelijalla on laitoksensa on opiskelijalla jokaisella Cambridgessä ja Oxfordissa Oxfordissa ja Cambridgessä tämä yhteisöllisyys on viety pisimmälle. com - (”yhdessä/kanssa”) ja collega ). Sanan etymologiaan sisältyy sisältyy etymologiaan Sanan ). super ja ja visio legare kirjaimelliset kirjaimelliset (”valita”) eli collegium collegae col , - - - -

Tutkimuksen rikastavat yhteisöt Voisi jopa kärjistää, että luonnontieteen historia on pitkälti sama kuin Cam yliopiston voi valita hyväksi esimerkiksi ilmiöstä, joka toteutuu erilaisissa 29 Nobelin palkintoa, ja sen tutkimusryhmästä laajentuneen molekyyli laajentuneen tutkimusryhmästä sen ja palkintoa, Nobelin 29 dna ja lopulta Bertrand Russell ja Ludwig Wittgenstein uudistivat filosofian filosofian uudistivat Wittgenstein Ludwig ja Russell Bertrand lopulta ja kes romutti evoluutioteoria Darwinin Charles ensin Biologiassa uusiksi. rovaikutuksen piirissä syntyi kaksi tieteen lähihistorian vallankumousta: lähihistorian tieteen kaksi syntyi rovaikutuksen piirissä toimivatne tiiviimpinä rikastavina yhteisöinä. Rikastavan vuorovaikutuk rikastavan vuorovaikutuksen teorian pohjalta yliopistoillemme mallia, jossa Pyrkimykseni on tässä luvussa hahmotella aiemmin esittämäni luovuuden huono kohde ottaasiitä jotakinoppia muillekin. Crick Francis ja Watson James 1950-luvulla sitten ja käsitykset kiaikaiset musyhteisön ideaa hyvin. mitattuna Cambridge on kaikkien aikojen menestyksekkäin yliopisto. Siellä mullisti fysiikallaan keskiaikaisen maailmankuvan, kuin 1900-luvun alussa muodoissa myös muissa edellämainituissa johtavissa yliopistoissa. toimineille on myönnetty 81 Nobelin palkintoa palkinnon satavuotisen satavuotisen palkinnon palkintoa Nobelin 81 myönnetty on toimineille bridgen historia: Cambridgessä loivat teoriansa niin Isaac Newton, joka joka Newton, Isaac niin teoriansa loivat Cambridgessä historia: bridgen assa Francis Bacon käynnisti empiirisen tutkimuksen vallankumouksen, tutkimuksen empiirisen käynnisti Bacon Francis assa keksimällä kumouksen uuden taas aloittivat atomin rakenteen paljastaneet tutkijat, jotka panivat fysiikan toistamiseen aloittamallaan loogis-analyyttisellä filosofialla. Myös Nobel-palkinnoilla Nobel-palkinnoilla Myös filosofialla. loogis-analyyttisellä aloittamallaan sen logiikka luonnehtii myös maailman johtavaa tutkimusta. Cambridgen olemassaolon aikana. Minimi on kai sanoa, että Cambridge ei ole aivan ole ei Cambridge että sanoa, kai on Minimi aikana. olemassaolon ensin moderni teoria aineen rakenteesta ja sitten Watson ja Crick selvittivät Cavendishin tarkemmasta historiastaks. Physics :n rakenteen.:n Cavendish Labin tutkijat ovat vastaanottaneet yhteensä Cavendish Laboratory havainnollistaa Cambridgen rikastavan tutki yliopisto. menestyksekkäin historian koko kenties on Cambridge , Cambridge: Cavendish Laboratory., Cambridge: Juuri tämän laboratorion intellektuaalisen vuo 100 Years andMore ofCambridge dna :n rakenteen. Filosofi rakenteen. :n - - - - - -

89 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 90 Alla onvalikoitu listaCavendishin nobelisteista. WaltonkvanttimekaniikankehittäjätBohr,sekä (hiukkaskiihdytin)Niels – verkostoijasta J.J. Thompsonista alkoi kriittisen massan keskittyminen ydin 1874 FreeSchool Lanelle. johtajana Lord Rayleigh, joka sai Nobelin alkuainetutkimuksistaan (joissa alkuainetutkimuksistaan(joissa Nobelin sai Rayleigh,joka johtajanaLord Max BornjaPaul Dirac. Maxwell perusti viereisen sivun kuvassa näkyvän Cavendish Labin vuonna nyt kaikkein merkille pantavinta sen takana oleva rikastavan vuorovaikuolevarikastavan takana sen pantavintamerkille kaikkein nyt ( Crick Francis Watsonja James Wilkins, rice rografia), James Chadwick (neutronin löytäminen), John Cockcroft ja Ernest Lawrence Bragg (röntgenkristallografia, jonka jonka (röntgenkristallografia, LawrenceBragg avulla voidaan kuvata mole kyylirakennetta), Max Perutz ja John Kendrew (proteiinirakenne) sekä Mau kyylirakenteen ymmärtämisessä – ovat vähintään yhtä vaikuttavat. Merkit kehittäminen), C.T.R. Wilson (hiukkasdetektori), Francis Aston (massaspekt löysi mm. argon-kaasun). Hänen seuraajastaan visionaarisesta johtajasta ja kuttavat: Maxwell itse kehitti sähkömagnetismin yhtenäisteorian, joka yltää vai ovatTulokset ketju. vuorovaikutuksen rikastavan välisen kollegoiden kijat lisäksi vielä15Nobelia–yhteensä 37Nobelinpalkintoa. mm.: Thompson (elektronin löytäminen), Ernest Rutherford (atomimallin tuksen logiikka: Cavendishissakyse logiikka: on tuksen täviä kontribuutioita on tehnyt mm. seuraava joukko nobelisteja: William & kuuluvat nobelisteihin suuriin alan Cavendishin tutkimukseen. fysiikan saavutuksia.Newtoninseurasi Maxwelliä jopa lähelle historiassa fysiikan biologian laboratorion ( Yhteisluku on37 Nobelin palkintoa, tutkijoista7sai sillä LMB:hen siirtyneistä Kyse onsiishallinnollisesta detaljista. Nobelin Cavendishissa joennenLMB:n perustamista, vaikka työskentelivät kin nimenomaanmolekulaaribiologian jokalopulta sainimenLMB. ryhmässä, Tässä vaikuttavassa luonnontieteen historiassa on meidän kannalta mole elämän kautta sitä ja – alueella molekyylibiologianTulokset Maxwellistä lähtee liikkeelle Cavendishin jatkuva mestari–kisälli- ja Cavendishin ensimmäinen johtaja oli kuuluisa James Clerk Maxwell. mrc Laboratory of Molecular Biology eli rikastavassavuorovaikutuksessa dna :n kaksoiskierrerakenne). :n lmb ) tut ------– kuten edellä kuvattujen Piilakson ja Ateenan – tapaan Cavendishin rikasta van vuorovaikutuksen yhteisölle on keskeinen myös toisenlainen erilaisten joukosta. Seuraavaan olen listannut Cavendishin nobelisteja sekä heidän sekä nobelisteja Cavendishin listannut olen Seuraavaan joukosta. koko maailmassa, jaseonkorjannut siitä tieteellistäsatoa. runsaasti käsittelytiede. Cavendish Lab on monitieteisen vuorovaikutuksen pioneeri kohtaavat fysiikka, matematiikka, kemia, biologia ja nykyisin myös tietojen malle nousuun ruokkivan dynamiikan. tieteen yhteisöjä. Tämä näkyy hyvin jo pelkästä laboratorion nobelistien laboratorion pelkästä jo hyvin näkyy Tämä yhteisöjä. tieteen kansainvälisimpiä maailman yksi on Cavendishyhdistäminen: taustojen tarvittavan kriittisen massan ja synnyttää näin itseään koko ajan korkeam syntyperänsä. ovat ennakkoluulottomassa vuorovaikutuksessa. Cavendishissa ja että Cavendishissa ja siitä laajentuneessa laajentuneessa siitä ja Cavendishissa että olevan luovuuden keskittymästä luovuudenolevan Tähän rikastavan vuorovaikutuksen logiikkaan liittyy keskeisesti, keskeisesti, liittyy logiikkaan vuorovaikutuksen rikastavan Tähän Muiden tuntemiemme menestyneimpien luovien keskittymien keskittymien luovien menestyneimpien tuntemiemme Muiden , joka ylittää korkeimpiin saavutuksiin korkeimpiin ylittää joka , lmb -ryhmässä eri tieteenalat tieteenalat eri -ryhmässä lmb :ssä - - - Cavendish Lab. Kuvassa

91 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 92 yliopistoissa. Tässä ei pidä unohtaa myöskään Aasian johtaviayliopistoja,myöskään Aasian unohtaa pidä ei Tässäyliopistoissa. Tämä edellyttää panostuksia sekä aivan kärkitason – Nobel-tason – tutki – Nobel-tason – kärkitason aivan sekä panostuksia edellyttää Tämä joiden Suomeen tuomiseen että suomalaisten tutkijoiden toimimiseen toimimiseen tutkijoiden suomalaisten että tuomiseen Suomeen joiden johtaviin keskuksiin. kansainvälisyyttä pitäisi vahvistaa molemmissa suhteissa voimakkaasti. voimakkaasti. suhteissa molemmissa vahvistaa pitäisi kansainvälisyyttä Cavendishin nobelisteista noin puolet on muualla kuin Englannissa syn Englannissa kuin muualla on puolet noin nobelisteista Cavendishin Cambridgessä ja mainituissa muissa englantilaisissa ja yhdysvaltalaisissaja englantilaisissa muissa mainituissa ja Cambridgessä muut maailman johtavat yliopistot – ovat nimenomaan glokaaleja rikas glokaaleja nimenomaan ovat – yliopistotjohtavat maailman muut heidänsynnyinmaansa) Cavendish (ja Labinnobelisteja tavan vuorovaikutuksen verkostoja. Ne vetävät puoleensa luovia osaajia osaajia luovia vetävätpuoleensa Ne verkostoja. vuorovaikutuksen tavan ja – Cambridge opiskelijoita. myös koskee kansainvälisyys Sama tyneitä. aiempaa enemmän maailman aivan johtavimmissa yliopistoissa, kuten yliopistoissa, johtavimmissa aivan maailman enemmän aiempaa eri puolilta maailmaa, ja lisäksi ne ovat kytkeytyneet maailman muihin maailman kytkeytyneet ovat ne lisäksi ja maailmaa, puolilta eri Ydinfysiikka Max Born(Saksa) C.T.R. Wilson (Skotlanti) Niels Bohr (Tanska) Paul Dirac Ernest Walton (Irlanti) Aston Francis Ernest Rutherford (Uusi-Seelanti) John Cockcroft James Chadwick J.J. Thompson Lähde: Nobel-akatemia sekäkunkin henkilön biografiat. Suomen kannalta ensimmäinen oppi tästä on se, että yliopistojemme

Lawrence Bragg(Australia) William Bragg Molekyylibiologia (myös LMB) RobertHorvitz ( John Sulston Sydney Brenner(Etelä-Afrikka) John Walker GeorgesKöhler (Saksa) Milstein(Argentiina) César AaronKlug (Liettua) Sanger Frederick Crick Francis James Watson ( Wilkins Maurice (Uusi-Seelanti) John Kendrew MaxPerutz (Itävalta) Ernest Walton

usa usa

)

- - - yhä luvattoman vähäistä. ympärille uudistukselle. Meillä on erittäin lupaavat mahdollisuudet. Mutta niiden niiden Mutta mahdollisuudet. lupaavat erittäin on Meillä uudistukselle. ajan koko mutta – kohdalla tieteidenkin yksittäisten ja paljonvaikkapayleisesti insinööritieteiden ottaen on että edes, Eikä joita. jotka ovat tulevaisuudellemme hyvin tärkeitä ja joissa mukanaolomme on rikastuttavaa vuorovaikutusta. Nykykeskustelu on keskittynyt hyvin paljon kaikkia todellista ole ei kanssaan ”kollegoita”paljonheidän jos ympärillä, rikastavan vuorovaikutuksen potentiaalit on kartoitettava paitsi kokonais riittävän– ylittäen tiederajoja perinteisiä ja – yleisalueidensisällä näiden korkeatasoinen aihekohtainen tutkimusalue, jolla rikastavan vuorovaikurikastavan jolla tutkimusalue,aihekohtainenkorkeatasoinen merkitykselliseen muutokseen, joka riippuu merkitykselliseenjokamuutokseen, kokonaistenmuodolliseenTämäyliopistojen rakenteidenyhdistämiseen. tai yhteiskuntatieteiden tutkimusta, vaan ratkaisevaa on, muodostuuko muodostuuko on, ratkaisevaa vaan tutkimusta, yhteiskuntatieteiden tai lopuksi ”kriittisen massan” kokoaminen tarkoittaa nimenomaan tojen rakenteiden yhdistämistä syvemmälle tasolle. Innovaatio- ja yliopisto toteutumiseksi meidän täytyy mennä sinänsä tärkeää kokonaisten yliopis keskenään ovatideatrikastavassa ja vuorovaikutuksessa ihmiset kulttuuria, jossa tarpeettomat tiedealojenjayliopistojen rajat tässä analyysissä ylittäen. ten yliopistojen yhteistyön tasolla niin myös ikään kuin tiedekuntien sisällä Tutkimuksen tasolle. johtavalle maailman yltää massa kriittinen tuksen ten rikastavien yhteisöjen muodostumisesta yhteisöjen rikastavien ten on edellä kuvatuista syistä tärkeää. Mutta on pidettävä kirkkaana mielessä, eivät yksinään synnytä rikastavaa yhteisöä vaan muodollinenpelkkä että rakenteiden yhdistäminen sinänsäei johda vielä ei riitä, jos aitoa halua yhteistyöhön ei ole. Eihän riitä, että on periaatteessa sen rikastavan vuorovaikutuksen massan kokoamista yhdistävän teeman Viime kädessä edes teemakohtainen tutkijoiden yhteen saattaminen Edellä sanottu on ratkaisevan tärkeää yliopistojemme käytännön yliopistojemme tärkeää ratkaisevan on sanottu Edellä että on, oppi Cavendishin Cambridgen tärkein Kaikkein . Ei riitä, että yliopistossa on yleisesti ottaen suuri määrä tutki määrä suuri ottaen yleisesti on yliopistossa että riitä, Ei . . spesifimpien teemakohtaisspesifimpien tämä edellyttää toiminta . Hallinnolliset rakenteet rakenteet Hallinnolliset . teemalähtöisesti loppujen

kriitti ------

93 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 94 ”rankingissa” jopa Platonin. Mutta vaikka Aristofanes ivaili komediassaan yhteisönämyöhempimikään yhteisö ole pystynyt ylittämään. Akatemian järjestelmämme uudistusta johtavan ”innovaatioministerin” tehtävä ei ole Platonin Akatemia raan Akatemian sisällä tai Aristoteleen kautta kulkevassa ketjussa syntyi ketjussakulkevassa kautta Aristoteleen tai sisällä Akatemian raan Päätän jakson jälleen historiallisella esimerkillä – sekä koska se on itsessään Itse asiassa sen vaikutusvaltaisuutta ei filosofisena tutkimus- ja oppimis ja tutkimus- filosofisena vaikutusvaltaisuutta ei sen asiassa Itse lähtivät alun perin liikkeelle. Tämä sama henki on yhdistänyt yliopisto yhdistänyt on henki sama Tämä liikkeelle. perin alun lähtivät kuten vaikka renessanssifilosofian aloittaneelle Firenzen Akatemialle. koulua ei historiallisesti ollut olemassa. Sen sijaan Platonin Akatemia toimi tutki parasta aikamme meidän vasta mikään mitenkään ole ei logiikka hyvinvalaiseva myösniin rikastavanettä näkyisi, jotta vuorovaikutuksen kokonaisvaltainen visionaarisuus siitä, mikä luonnehtii maailman johtavaa potenti olevan edessämme lunastamaan todella pystymme Jotta helppo. muusta tieteestä,kuten matematiikasta. musta ja opetusta luonnehtiva ilmiö. Esimerkki on Platonin Akatemia, joka toiminut myös esikuvana lukuisille sen myöhemmille, epäsuorille jatkajille, talle. Jos Sokrates olisi perustanut varsinaisen tutkimusyhteisön, hän ohittaisi tutkimus- jainnovaatiotoimintaa. tehdä Akatemiasta? Vastaus on, että se muistuttaa meitä erinomaisesti erinomaisesti meitä muistuttaa se että on, Vastaus Akatemiasta? tehdä aalin, niin innovaatioministerissä on yhdistyttävä aidosti syvä tuntemus ja Sokrateen Ajatushautomo-nimisestä koulusta, niin mitään tällaista fyysistä suurin osa antiikin Kreikan vaikutusvaltaisimmasta filosofiasta ja myös ja filosofiasta vaikutusvaltaisimmasta Kreikan antiikin osa suurin siitä, miten ja miksi tiede ja korkeampi opetus sekä niitä edustava yliopisto on yksi koko historian menestyneimmistä tutkimus- ja oppimisyhteisöistä. eri muodoissa 900 vuotta eli yhtä kauan kuin Cambridgellä on nyt ikää. Se on ensimmäisiä opiskelijoita oli toinen filosofian suurnimiAristoteles, ja suo Kysymys kuuluu: Mitä meille olennaisia havaintoja voidaan yhä voidaan havaintoja olennaisia meille Mitä kuuluu: Kysymys Platon rakensi Akatemiansa opettajansa Sokrateen filosofiselle perus Pilvet - - - - -

– enää yleensä toteutuu historian ensimmäisen yliopiston lupaus ajattelun voitaisiin kääntää ”olla jumalallisessa tilassa”. Inspiraatio-sanan juuri on vas yhteisöjä parhaimmillaan antiikista Cambridgen Cavendishiin ja muihin ja Cavendishiin Cambridgen antiikista parhaimmillaan yhteisöjä joka siitä lähtien ravitsee itse itseään”.ravitseeitselähtien siitä joka Luovaaparhaimmilajaatoimintaa rikastavan vuorovaikutuksen yhteisöistä, joiden kautta ajattelu nousee nousee ajattelu kautta joiden yhteisöistä, vuorovaikutuksen rikastavan korkeimmalle tasolleen! juurensa juontavatsanana jotka – symposiumeissa lisissä muo dialogisessa vapautuneessa mutta teemaa merkittävää käsiteltiin koko olikin muodoistakeisistä paljon niin korosti juuri Platon vuoksi Tämän kanssa. asian käsiteltävän laan voimakas palo, jolloin ihminen kokee että hän on enemmän kuin mitä kiminen ja oppiminen ovat ”kuin singonneesta kipinästä leimahtava liekki, mainitusta kreikkalaisen ajattelun synnylle keskeisestä foorumista, jossa jossa foorumista, keskeisestäsynnylleajattelun kreikkalaisen mainitusta että toisten sekä yhdessäoloa tarkoittaa sana kreikan Mainittu minen. maailman nykyisiin johtaviin yhteisöihin. Platonin Akatemia loi ensimmäi merkityksen vuoksi on hieman ironista, kuinka vähän nykyisissä tieteel nykyisissä vähän kuinka ironista, hieman on vuoksi merkityksen toteutuvan luovan intohimon puolustuspuheen. Platon kirjoittaa, että tut taavasti latinan sävyn:englannin esimerkiksitämän tavallisesti on. Useiden kielten luovaa intoa tarkoittavat sanat sisältävätkin theos dossa. Hyvä dossa. kuvausPlatonin on tästä merkitystä dialogin ajattelun kehittymiselle. Yksi Platonin Akatemian kes sen filosofiasoveltuu meille yhä hyväksi henkiseksi ohjelmajulistukseksi. senä rikastavalle vuorovaikutukselle perustuvan tutkimuksen mallin. Siksi sön, jonka nostamana Aristoteles saattoi sitten jatkaa Platonia pitemmälle oppimisen – perusta on on perusta – oppimisen erinomaisesti Platonin ns. VII kirjeessä. Platon pitää rikastavassa yhteisössä eli ”olla jumalan täyttämä” ( synusian Platonin toinen julistus on, että Akatemian – eli tutkimuksen ja ja tutkimuksen eli – Akatemian että on, julistus toinen Platonin Platonin Akatemian tutkimuksen ja oppimisen filosofia on kuvattu Platonin Akatemiassa mainittu mainittu Akatemiassa Platonin eli rikastavan vuorovaikutuksen ideaa. Kyse oli aiemmin aiemmin oli Kyse ideaa. vuorovaikutuksen rikastavan eli in-spiratio synusia symposion eli vapaasti käännettynä henkisisään”. ”tuoda en eli rikastavassa vuorovaikutuksessa ole vuorovaikutuksessa rikastavassa eli =sisällä, eli pidot, joka oikeastaan symbolisoi oikeastaanjoka pidot, eli enthusiasm Pidot synusia -teos. theos synnytti rikastavan yhtei rikastavan synnytti =jumala) – tai vapaammin Symposionin tulee kreikan sanasta kreikan tulee symposionista symbolisen en------

95 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 96 ”akateemisuus”. Tällainen mestarin ja kisällin välinen läheinen rikastava vuorovaikutus oli van vuorovaikutuksen kriittisen massan ylittäviä yhteisöjäylittäviä massan kriittisen vuorovaikutuksen van uin unin n. yti urviuusn ekso jsa mestari– jossa verkosto, vuorovaikutuksen Syntyi jne. suuntiin uusiin kuljettava kohti kuljettava kisälli-ketjut auttoivat oppijoita kulkemaan vielä opettajiansa pitemmälle. tarkoittaa syvimmiltään akatemiamaisuus – tai pohjimmiltaan jopa sana pohjimmiltaanjopa tai – akatemiamaisuussyvimmiltään tarkoittaa tuen, joihinminulla onollut mahdollisuus tutustua tainiissäitse toimia. tietysti mahdollista vain, koska opiskelijoiden määrä suhteessa mestareihin dishistä niihin muihin maailman johtavimpiinmaailmantutkimusyhteisöihin muihinulot niihin dishistä oli kohtuullinen. Koen tämän saman hengen jatketta Cambridgen Caven Cambridgen jatketta hengen saman tämän Koenkohtuullinen. oli Platonin Akatemia on meille yhä ajankohtainen julistus, että on on että julistus, ajankohtainen yhä meille on Akatemia Platonin yhdistävän teeman ympärille muodostuneita rikasta muodostuneita ympärille teeman yhdistävän . Juuri tätä Juuri . - - - Yliopiston viisitehtävää Akatemia onmeille hyvä muistutus siitä, miksi tiedealun lähti perin yliopiston tehtävää ei myöskään saa unohtaa ajassa, jossa yliopistokoulu jossa ajassa, unohtaa saa myöskään tehtävääei yliopiston Tämän luvun lopuksi Platonin Akatemia muistuttaa meitä myös tärkeällä (Taideyliopistojen kohdalla tämä tarkoittaa, että on vaalittavataiteellisen on että tarkoittaa,(Taideyliopistojen tämä kohdalla ja välittämisen yhdistelmä. Tämä perustuu yliopisto-opintojen pitämiselle sivistys Tätä elämää. merkityksellistäkohti itseään sivistää henkilö jossa tieteenfilosofisesti eli -- ajattelukehikkoamme koko syntyy sisällä jonka pailun tulos -- ja siksi suurena vastuunamme on pitää huoli tämän ajattetämän huoli pitää on vastuunammesuurena siksi ja -- tulos pailun pyrkimystä varten: Yliopistoa täytyy vaalia vapaan ajattelun vyöhykkeenä, laisen yliopiston tärkeimpiä eettisiä peruskiviä. Juuri yhtäläisten koulu yhtäläisten Juuri peruskiviä. eettisiä tärkeimpiä yliopiston laisen jatkumisesta. tilan alistamattoman muulle millekään autonomisen, lun hyödyllisiä innovaatioita. liikkeelle. Yliopistojen pohjimmainen olemassaolon syy on ymmärtämisen itseisarvon ehdoillatehtävän taiteen vapaata vyöhykettä.) ilmaistuna paradigmojamme – uudistavaa ajattelua. Historiallisesti tämän itseisarvoinen pyrkimys. Tätä tieteenitseisarvoa eipidäunohtaa ilmaisena suomalaisille opiskelijoille. tavalla siitä, miksi yliopistot ovat pohjimmiltaan olemassa. Platonin tusmahdollisuuksien kautta toteutuu suomalaisen unelman luovuuden unelman suomalaisen toteutuu kautta tusmahdollisuuksien toteuttaa omaa potentiaaliaan. Sosiaalinen tasa-arvo eli sama mahdollisuus tuksella onlisäksi tärkeitä tehtäviä työelämän jataloudenkannalta. ajattelun vapaan vyöhykkeen aikaansaaminen on ollut vuosisatojen kamp ajassa, haluamme jossa tutkimuksen tuottavan myös taloudellisesti sessä ja kriittisessäkin tarkastelussa.sessä jakriittisessäkin oppia sosiaalis-taloudellisesta taustasta riippumatta on varsinkin suoma varsinkin on riippumatta taustasta sosiaalis-taloudellisesta oppia ensisijainen tehtävä on inhimillisen kasvun itseisarvo. Yliopisto on paikka, Yliopisto on olemassa ensisijaisesti itseisarvoista ymmärtämisen ymmärtämisen itseisarvoista ensisijaisesti olemassa on Yliopisto Toiseksi Platonin Akatemia muistuttaa, että yliopiston koulutuksen Kolmas yliopiston tehtävä on tarjota yhtäläisiä mahdollisuuksia mahdollisuuksia yhtäläisiä tarjota on tehtävä yliopiston Kolmas Neljäs yliopiston tehtävä on olla mukana yhteiskunnan kehittämiyhteiskunnanmukana olla tehtäväon yliopiston Neljäs ------

97 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot 98 valtaisesti niin, että vaalitaan näitä kaikkia viittä yliopiston tehtävää. Sum uudistamista:

maan nämä tekijät siksi vielä lopuksi yliopistojen viiden päätehtävän / päätehtävän viiden yliopistojen lopuksi vielä siksi tekijät nämä maan mien kykyjen jataloudellisteninnovaatioiden syntymistä. arvon listaksi, joka tarvitaan suuntaamaan yliopistojemme onnistunutta yliopistojemme suuntaamaan tarvitaan joka listaksi, arvon 4. 2. 3. 5. 1. 5tehtävää /arvoa Yliopistojen ymmärtämisen pyrkimys. Sosiaalinen tasa-arvo eliyhtäläiset mahdollisuudet oppia Kasvun itseisarvo eliinhimillinenkasvu kohti merkityksellistä Tieteellinen /taiteellinen itseisarvo eliitseisarvoinen Taloudellinen arvo elityöelämän kykyjen kouluttaminen ja Yhteiskunnallinen arvo eliyhteiskunnan kehittäminen jakritiikki. Ja viidenneksi yliopistojen tehtävänä on edistää työelämän tarvitse taloudellisten innovaatioiden edistäminen. taloudellis-sosiaalisesta taustasta riippumatta. Suomalaisten yliopistojen kehittäminen onkin toteutettava kokonais elämää (laaja-alainen sivistysyliopisto). - - 99 | 3 Luovat osaajat: Maailmanluokan yliopistot

4 Luovuuden kulttuuri 4 Luovuuden kulttuuri

Edellä on kuvattu, että globaalissa taloudessa menestyminen perustuu kolmen tekijän yhdistelmälle: luovat osaajat, tuottajarakenteet ja luovuuden kulttuuri. Luvussa 2 eriteltiin tuottajarakenteiden toimintaa parhaimmillaan. Luvussa 3 kuvattiin luovia osaajia synnyttäviä yliopistoja ja tutkimusta. Jäljellä on kysymys: Mikä luonnehtii luovuuden kulttuuria parhaimmillaan? Luovuuden kulttuuri koskee lopulta toimintaa koulujen oppimisesta työ- yhteisöihin ja laajempiin kokonaisten alueiden tai maiden muodostamiin ympäristöihin. Kysymys kuuluu: Millainen oppimisen, työn ja laajemman yhteisön kulttuuri saa aikaan kukoistavan luovuuden kulttuurin?

Suomalainen koulu versio 2.0 = uusi oppimisfilosofia

Aloitan kysymällä: Mikä luonnehtii oppimiskulttuuria parhaimmillaan? Minkälainen kulttuuri tukee oppimisessa kunkin ihmisen luovuutta eli oman potentiaalinsa täydempää toteuttamista? Millainen oppimisen kulttuuri meidän pitäisi rakentaa luovuuden kulttuurimme elementiksi? Edellä kuvattu Platonin Akatemia on historian vaikuttavimpia oppimisen keskuksia. Akatemian oppimisfilosofia periytyi Sokrateelta. Jo

102 sokraattisessa filosofiassa oppimisajattelun ydin on synusia eli että oppiminen tapahtuu parhaiten rikastavassa vuorovaikutuksessa, jossa opettaja auttaa oppijaa löytämään ”singonneesta kipinästä leimahtavan liekkinsä, joka siitä lähtien ravitsee itse itseään” sekä vahvistaa oppijan kykyä olla toisten kanssa rikastavassa vuorovaikutuksessa. Kaikki tämä perustuu kes- kinäiseen luottamukseen. Sanotun voi summata seuraavaan pyramidiin, jota tämä luku käsittelee useista täydentävistä näkökulmista:

Merkitys Luovuus Ilo

Tunnustus Rikastava yhteisö Kuuluminen

Luottamus Turva

Sokrates käytti itsestään opettajana kolmea päävertauskuvaa. Ensinnäkin hän sanoi olevansa kuin paarma, joka pistää laiskaa ajattelua liikkeelle. Sokrates vertasi itseään myös sähkörauskuun, jonka aikaansaa- kulttuuri 4 Luovuuden man sähköiskun vaikutuksesta ajatukset hyppäävät uusille radoille. Tätä | sokraattisen oppimisen alkutilaa eli hätkähtämistä kutsuttiin kreikan

sanalla protreptikos. 103 Idea oli, että kaikki oppiminen lähtee kiinnostuneesta ihmettelystä eli avoimesta kysymystilasta, jossa ihminen alkaa kysyä uusia, hyviä kysy- myksiä. Sokraattisessa ajattelussa tärkeä lähtökohta on, että oppija täytyy saada löytämään oma kiinnostuneen uteliaisuuden alueensa. Sokrateen vahvuus oli kyky auttaa oppijoita löytämään sisältään edellä mainittu oma kipinänsä – ”luova intohimonsa” – eli hän sai oppijoissaan aikaan myös ”paarmanpiston” kiinnostuksen heräämisen mielessä. Kiinnostus, ihmettely ja kysymykset ovat kaiken oppimisen alku- tila. Sokrates itse sanoikin väitetyn viisautensa olevan vain sitä, että hän ei luullut tietävänsä vaan esitti sen sijaan eteenpäin vieviä kysymyksiä! Sokraattisen ajattelun mukaan oman tietämättömyytensä myöntäminen on kaiken oppimisen alku siksi, että vasta silloin ihminen alkaa kysyä uusia kysymyksiä ja sitä kautta täydentää ymmärrystään. Ja koska kysymykset ovat oppimiselle niin keskeisiä, tärkeää on oppia kysymään hyviä kysymyk- siä. Jos kysymys on huono, niin vastauksellakaan ei voi olla kovin paljon arvoa. Siksi Sokrateen mukaan on panostettava kysymisen taidon kehit- tämiseen, minkä kautta viisaimmat vastauksetkin saavutetaan. Sokrates totesi oppijoiden tehtävästä:

Heidän on hankittava itselleen erityisesti sellaista sivistystä, joka opettaa heidät kysymään ja vastaamaan mahdollisimman viisaasti.

Toinen sokraattinen vertaus on, että opettaja on kätilö, jonka tehtävä on auttaa toista synnyttämään omista lähtökohdistaan. Tähän kätilön toimeen kuuluu myös auttaa toista oppimaan oppimaan omista lähtökohdistaan. Sokrates kuvasi itseään opettajana näin (tavalla, joka vie ”Sokrates on viisas, koska ei luule tietävänsä” -teeman ironisenkin kärjistetyksi):

104 Platon, Valtio VII 534d, Teokset osa IV. Minun kohdallani on laita samoin kuin kätilöilläkin: en pysty itse synnyttämään viisautta. Monet ovat moittineet minua siitä, että kyselen toisilta mutta en itse anna mistään asiasta vastauksia . . . Nämä moittijat ovat aivan oikeassa. Syy on se, että jumala pakottaa minut toimimaan kätilönä mutta on estänyt minut synnyttämästä. En siis itse ole mikään viisas, enkä voi esittää mitään keksintöä, jonka sieluni olisi synnyttänyt. Jotkut niistä, jotka liittyvät minun seuraani, vaikuttavat ensin täysin tietämättömiltä, mutta tuttavuutemme jat- kuessa kaikki sellaiset, joille jumala tämän suo, edistyvät omasta ja muiden mielestä aivan ihmeteltävällä tavalla. Ja on ilmeistä, etteivät he koskaan ole oppineet mitään minulta, vaan ovat itse löytäneet omasta itsestään monia kauniita asioita ja sitten synnyttäneet ne.

Kolmannen sokraattisen vertauskuvan mukaan opettaja on pitojenvetäjä, jonka tehtävä on saada oppijat rikastavaan vuorovaikutukseen. Sokrates nimittikin itseään leikillisesti ”parittajaksi”, joka tiesi miten kukin ihminen saadaan oppimisen kannalta parhaaseen mahdolliseen rikastavaan vuorovaikutukseen. Opettajan tehtävä on synnyttää rikastavan vuorovaikutuksen ympäristö. Nämä sokraattisen oppimisfilosofian teemat ovat yllättävän lähellä kaikkein moderneinta tutkimusta oppimisesta parhaimmillaan. Tosin vielä yllättävämpää kai olisi, jos inhimillisen oppimisen perusehdot olisivat täysin muuttuneet! Kaksi viime aikojen tärkeimpien oppimisteorioiden korostamaa käsitettä ovat konstruktiivisuus ja kollaboratiivisuus. Konstruktiivisissa teorioissa korostetaan, että on yhä voimakkaam- min siirryttävä valmiin tiedon siirtämisestä oppijan itsensä aktivoimiseen kohti tutkivaa ja ongelmalähtöistä oppimista. Tämä on hyvin pitkälti sama ajatus kuin sokraattinen idea, että parhaimmillaan oppiminen lähtee ihmettelyn tilasta ja kyvystä itse asettaa itselleen kysymyksiä ja ongelmia kulttuuri 4 Luovuuden |

Platon, Theaitetos 150c-d, Teokset osa III. 5

Bereiter & Scardamalia (1993); Chi et al (1988); Ericsson & Smith (1991). 10 ratkaistavaksi. Sokrateen seuraavat sanat sopisivat sellaisenaan konstruk- tiivisten oppimisteorioiden iskulauseeksi: ”Meidän on siis todettava, että kasvatus ei ole sellaista kuin jotkut alan opettajiksi tarjoutuvat henkilöt väittävät. He selittävät panevansa tiedon sieluun, jossa sitä ei ennestään ole, aivan kuin panisivat sokeisiin silmiin näön.” Kollaboratiivisissa teorioissa korostetaan puolestaan, että parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun oppijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa – vastakohta on eristetyn opiskelijan malli, jossa kaikki opettelevat samaa asiaa mutta toisistaan erillään. Tämän teoriasuunnan juuret palaavat Lev Vygotskyn ”lähikehityksen vyöhykkeen” (zone of proximal development) käsitteeseen, jonka mukaan ihminen pystyy aktualisoimaan oppimisen potentiaaliaan huomattavasti normaalia enemmän toisten kanssa vuorovaikutuksen kautta. Eli sanastollani ilmaistuna ihminen pystyy saamaan potentiaalistaan enemmän irti silloin, kun hän voi olla rikastavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kutsuin tällaisia henkilöitä jo aiemmin ”rikas- tajiksi”: Rikastavuus voi tulla vuorovaikutuksesta toisten oppijoiden kanssa. Ja sen pitäisi vähintään syntyä vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Lähikehityksen vyöhykkeeseen sisältyy idea, että oppijat pääse- vät eteenpäin parhaiten, kun ovat vuorovaikutuksessa itseään sopivasti edistyneempien kanssa. Jos taso on täysin sama, efekti ei ole niin suuri. Jos tasoero on taas liian iso, vaikutus jää silloinkin vähäisemmäksi. Itse korostaisin tässä, että kyse on ennen kaikkea tasoerosta kommunikaation tasolla. Opettajahan voi olla vaikka kuinka paljon tiedollisesti oppilaitaan edistyneempi, mutta jos hän onnistuu kommunikaatiossa tuottamaan sopivan lähikehityksen vyöhykkeen, tehostunut kehitys toteutuu. Lisäksi tätä lähikehityksen vyöhykettä voidaan laajentaa, eli mitä rikastavammin opettaja tai toiset oppijat pystyvät toimimaan, sitä suuremmassa mittakaavassa aktualisoituu potentiaalia, joka yksin olisi jäänyt toteutumatta. Parhaimmillaan rikastavassa yhteisössä ihmiset tarjoavat toisilleen tällaisia lähikehityksen vyöhykkeitä.

106 Platon, Valtio VII 518b-c, Teokset osa IV. Kollaboratiivisesta eli yhteistoiminnassa oppimisesta on kirjoitettu viime aikoina valtavasti Vygotskya tulkiten ja uusiin suuntiin kehittäen. Olen itsekin jo aiemmin useissa yhteyksissä kehitellyt tätä oppimisen filoso- fiaa. Lisäksi olen julkaissut paljon sokraattisen filosofian teemoista. Niiden pohjalta haluan nyt koota nämä ainekset yhteen meille uudeksi oppimis- filosofiaksi, joka summaa sekä historiallista että nykyistä tietämystämme oppimisen prosessista parhaimmillaan. Näitä havaintoja voi lähestyä myös kysymällä itseltään: Milloin olen itse oppimisessa parhaimmillani? Oppiminen lähtee parhaimmillaan sitä ajavasta luovasta intohi- mosta, jossa ihminen kokee jonkin kysymyksen itselleen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ja polttavaksi. Tämä on edellä kuvattu uteliaan ihmettelyn ja kiinnostuneesti tutkivan ongelmalähtöisen oppimisen tila. Sanaa ”luova intohimo” ei pidä ymmärtää tässä väärin. Tarkoitan ”luovuudella” koko ajan sitä, että ihminen toteuttaa omaa ainutlaatuista potentiaaliaan hieman aiempaa täydemmin. Tässä mielessä jokainen on luova. Toisekseen sanaa ”intohimo” ei pidä ottaa liian juhlallisesti: Vaikka se vahvimmassa muodossa viittaakin luovaan paloon ja jopa vimmaan, niin perusmerkityk- sessä se tarkoittaa, että ihminen voi pitää asiaa jonkinasteisesti kiinnostavana ja merkityksellisenä. Sokraattinen idea oppijan luovan intohimon vahvistamisesta – kipi- nän löytämisestä ja liekkiin leimauttamisesta – on niin perustava siksi, että tuosta vahvistamisesta lähtee jo luonnostaan liikkeelle oppimisen tehok- kain prosessi. Kun ihminen kokee jonkin kysymyksen itselleen oikeasti kiehtovaksi, hän alkaa esittää siihen liittyviä kysymyksiä, ongelmia, ideoita ja visioita. Ja kun ihmisellä on hänelle merkityksellinen kysymys, seuraava

Sitä on tulkittu mm. ”rakennustelineen” vertauskuvaa käyttäen: opiskelijat – samoin kuin opettaja – toimivat toinen toisilleen kuin rakennustelineinä,

joiden avulla kukin pääsee korkeammalle kuin mitä hän olisi yksin koskaan kulttuuri 4 Luovuuden

pystynyt. Tästä traditiosta ks. Wood, Bruner ja Ross (1976); Applebee ja Langer | (1983); Rogoff (1990, 1991). Vygotskyn alkuperäisestä teoriasta

Mind in Society (1978).

Ks. mm. Himanen (2001). 107 108 – ja hän käyttää niitä mielikuvituksellisesti ja kriittisesti, koska haluaa haluaa koska kriittisesti, ja mielikuvituksellisesti niitä käyttää hän ja – useammastakin syystä: Ensinnäkin koska se muistuttaa, että meillä kaikilla ratkaisun. rakentaa itselleen merkitykselliseen kysymykseen mahdollisimman hyvän Pienten lasten oppiminen lähtee liikkeelle itselle merkityksellisestä ihmette Kutsun tätä tehokkaimman oppimisen prosessia myös ”luonnollisen oppi luonnollinenaskel käyttääalkaa on käytettävissäkaikkia olevia resursseja kokeminen on. Lapset voivatkiinnostavanLapsetkeskittyä itseään tuntikausiksi kokeminenon. koska lapset muistuttavat siitä, kuinka tärkeää opittavan asian kiinnostavaksi lapset lähtevät rakentamaan vastauksia. Otan lasten oppimisen tässä esiin lystä (= sanastollani ”luova intohimo”). Se saa ilmaisunsa kysymyksinä, joihin mistä tahansa asiasta voidaan saada heille kiehtova. Ja toisaalta jos asiasta opimme. perin alun prosessiksi”,kaikki tavallamisen me tällä juuri koska asian oppimiseen. Lisäksi lasten uteliaisuus on lähes pohjatonta – melkein on alun perin käytössä tämä tehokkaimman oppimisen prosessi. Toiseksiprosessi. oppimisen tehokkaimman käytössä tämä perin alun on ei ensinonnistuta tekemään kiehtovaa, demotivoituneisuus ontotaalista. Oppimisen prosessi parhaimmillaan Summaan tämän prosessinseuraavaan kuvaajaan: Uuden ajava luominen &sitä unelma Resurssien käyttö Rikastava yhteisö Luova intohimo Kysymykset ↓ ↓ ↓ ↓ - - vyöhykkeillä tukiennousevat yhdessä koko ajan korkeammalle tasolle. ja muiden lasten kanssa. Vaikka lapset voivat joksikin aikaa keskittyä yksin normaalissa luokassa nämä ohjelmoijat eivät osoita ikäisiään suurempaa ikäisiään ohjelmoijateivätosoita nämä luokassa normaalissa hakevatkysymyksiinsäLapset vuorovaikutteisuudenvuoksi. vasnollisen kansainvälisissä vertailuissa, kuten paljon viitatuissa viitatuissa paljon kuten vertailuissa, kansainvälisissä laajasta oppijoiden rikastavasta yhteisöstä – ja näin toisiaan lähikehityksen haluavathe tutkia kiehtovaksi,että kokevatniin maailman ohjelmoinnin huikeitaoppimistuloksia saavuttavia luokkatovereistaan?heidän Kyse on lista lahjakkuuserosta, niin mikä erottaa näitä 12-vuotiaita ohjelmoinnissa luokan kaikkein toivottomimmilta tapauksilta! Kun kyse ei siis ole radikaa vaikuttavathe juuri joskus ja keskivertojahyvinovat– lahjakkuuttavaan kistä käy nuorten ohjelmoijien oppiminen. Maailmassa on miljoonia 12-vuo lessä erillistetyn oppijan malli, jossa kaikki oppijat opiskelevat samaa asiaa intohimo ja rikastavan vuorovaikutuksen logiikka. 12-vuotiaat ohjelmoijat mutta toisistaan, on”luonnoton erillään oppimisprosessi”. täydennyskoulutukseen. Lisäksi suomalaisessa kulttuurissa opettajan työtä tiaita, jotka ovat kehittyneet ohjelmoinnissa erittäin korkealle tasolle. tauksia nimenomaan rikastavassavuorovaikutuksessanimenomaan tauksia aikuisopett a arvostetaan, ja siksi monet luokkien parhaista oppilaista haluavatryhtyäoppilaista parhaista luokkien monet siksi ja arvostetaan, gramme for International Student Assessment) -tutkimuksissa. Meidän Meidän -tutkimuksissa. Assessment) Student International for gramme sitä itse asettamiensa ongelmien kautta koko ajan täydemmin. Mutta he Muttatäydemmin. ajan koko kautta ongelmien asettamiensa itse sitä oppimiseen, heille ajatus täysin yksin oppimisesta on vieras. Siinä mie Siinä vieras. on oppimisesta yksin täysin ajatus heille oppimiseen, opettajiksi, toisin kuin monissa muissa maissa. Ja viime kädessä menestys opettajammekuuluvat koko maailman parhaimmistoon. Syitä tähän ovat eivät opi yksin: Kun heillä on jokin ongelma, he etsivät apua Internetin Internetin apua etsivät he ongelma, jokin on heillä Kunyksin: opi eivät luovaajaa oppimistaan Heidän asioista: mainituista tässä kaikkea ennen erityisesti vahva panostus opettajakoulutukseen ja opettajien jatkuvaan opettajien ja opettajakoulutukseen panostus vahva erityisesti

Ks. Himanen(2001),luku 4. Esimerkkejä on lukemattomasti, mutta hyvästä modernista esimer Kolmanneksi haluan muistuttaa lasten oppimisprosessista sen luon Suomalainen peruskoulutus on saanut ansaitusti tunnustusta tunnustusta ansaitusti saanut on peruskoulutus Suomalainen oecd :n :n pisa jiensa jiensa (Pro Silti ------

109 | 4 Luovuuden kulttuuri 110 Versio 2.0(oppimisfilosofianosalta). Tällaista muutosta on jo käynnissäkin, ja siksi seuraava on tarkoitettu tälle

Myös tulevaisuudessa opettajan tehtävä on ensinnäkin kehittää oppijoissa päätehtäväksi. nen koulu onmaailmanluokan oppimisinnovaatio. perustuu siihen, että suomalaisen koulun idea on tarjota kaikille yhtäläiset nousee oppijoiden yleisen oppimishalun ja -kyvyn vahvistaminen. Tämä on kyvyn jne. tärkeydestä, se ei poista tarvetta luoda myös perustietoja ja -tai muutokselle kokoavaksi ohjelmajulistukseksi Suomalaisesta Koulusta Koulusta Suomalaisesta ohjelmajulistukseksi kokoavaksi muutokselle osalta. maailman muuttuneen sitä uudistaa ja perusvahvuudet mämme järjestel nykyisen säilyttää samanaikaisesti täytyy meidän mismaana, mahdollisuudet toteuttaa omaa oppimisen potentiaaliaan, olipa henkilön toja. Ja jotämä onhaastava tehtävä jasiinä onnistuminen arvostettavaa. tiedollisia ja taidollisia kykyjä. Vaikka puhummekin oppimaan oppimisen Suomalaitahansa. mikä taustaalueellinen jne. sosiaalinen, taloudellinen, Suuri osa koulussa tai yliopistossa opituista tiedoista tai taidoista vanhenee sokraattinen idea kätilöstä, joka auttaa synnyttämään omista lähtökohdista. opettajantulevaisuuden viideksi seuraaviksi summata voi Tämän sessia. 4. 2. 3. 5. 1. Tehtävä on edistää edellä kuvattua oppimisfilosofiaa ja oppimispro (Itse)luottamus Rikastava yhteisö (”pitojenvetäjä”) Luova intohimo (”paarma”) Yleinen oppimiskyky ja-halu (”kätilö”) Tiedolliset jataidolliset kyvyt Jotta voimme tulevaisuudessakin jatkaa maailman johtavanatulevaisuudessakinvoimmemaailman Jottajatkaa oppi Opettajan toiseksi, yhä aiempaakin painokkaammaksi tehtäväksi painokkaammaksi aiempaakin yhä toiseksi, Opettajan &oppimisen5tehtävää /päämäärää Opettajan - - - - - yliopistoissa. Tilanne on paradoksaalinen: Yliopistojen tutkijat ovat nimen pystyvät lisäksi vahvistamaan luovaa intohimoa. oppimisen jatkuvan paitsi onkin Keskeistä nopeasti. Jos ihminen todella suhtautuu johonkin luovan intohimoisesti, kaikki muu kun nämä tutkimukseensa intohimoisesti suhtautuvat tutkijat siirtyvät siirtyvät tutkijat suhtautuvat intohimoisesti tutkimukseensa nämä kun keintaan oppia asianulkoa kokeeseen jonkajälkeen saakka, unohtaa sen). syn kykyjen yleisten oppimisen vahvistamaanpystyvät samalla siinä he alansa oman hyviä erityisen ovat jotka opettajia,arvostavat Kaikki leen? lisuus tuntuu käytännössä pikemminkin elinikäiseltä tuomiolta. motivoitua. Jos ihmiselle ei esitetä, miksi asia on tärkeä ja kiinnostava,se ja tärkeä on asia miksi esitetä, ei ihmiselle motivoitua.Jos mästyttävää, että siihen usein kiinnitetään niin vähän huomiota. Ihmisen vaikuttavina erityisen mie jääneet ovat Ketkäopettajatminulleitseltään: manpistosta”. Tämän tehtävän merkittävyyttä voi lähestyä myös kysymällä”paar intohimon luovan idea sokraattinen – vahvistaminen intohimon tiedollisten ja taidollisten kykyjen kehittämisessä – ja vielä enemmän jos enemmän vielä ja – kehittämisessäkykyjen taidollisten ja tiedollisten tutkijakammioistaan luentosaliin opiskelijoiden eteen, luova intohimo intohimo luova eteen, opiskelijoiden luentosaliin tutkijakammioistaan varsinkin tilannetta välillä ihmettelen suhteessa Tässä osia. tärkeimpiä tavan asiankiinnostavaksi ja merkitykselliseksi tekemisen – eli emotionaali siitä voi hän kuin merkitykselliseksiennen asia kokea voida ensin täytyy jotka opettajat, mieleen jäävätvaikuttavimpina kaikkein Mutta tymistä. halun seen miksi-kysymykseen vastaamisen – pitäisi olla koko oppimisprosessin seuraa siitä luonnostaan (yllä esitetyn prosessin mukaisesti). Jos taas ihminen sekä oppimisen tehokkuudessa että sen mielekkääksi kokemisessa, on häm selliseksi ja kiinnostavaksi kokeminen – saa aikaan niin suuren vaikutuksen on hänelle demotivoivaa. erittäin omaan valinneet alansa, koska se on heidän luova intohimonsa. Kuitenkin ei koe asiaa merkitykselliseksi, sen jälkeen mikään muu ei auta (hän voi kor vahvistaminen, sillä muuten tämä ”elinikäisen oppimisen” mahdol Tähän liittyen voisi muotoilla kaksi hieman kärjistettyä periaatetta: Tähän liittyy kolmas tulevaisuuden opettajan päätehtävä oli luovan Kyseessä on niin ratkaiseva oppimisen motivaatiokysymys, että opit Koska luovasti intohimoinen suhde oppimiseen – eli asian merkityk kykyjen niin myös niin ------

111 | 4 Luovuuden kulttuuri on kadonnut matkalla jonnekin ja he voivat pitää elämänsä rakkaimmasta aiheesta uskomattoman kuolettavan esityksen! Yksi kaikkein tärkeimmistä asioista, jonka opettaja voi tehdä, on välittää oma intohimonsa asiaan. Tällä tavalla opettaja voi tehdä kiehtovan myös asiasta, jota opiskelija ei etukäteen pitänyt välttämättä kiinnostavana. Kaikki oppimisen alathan ovat periaatteessa valtavan kiehtovia, jos vain niiden kiehtovuus saadaan välitettyä. Tietenkään en tarkoita tällä sitä, että jokainen oppija voitaisiin tehdä yhtä kiinnostuneeksi kaikista aiheista. Jokaisella on omat ainutlaatuiset taipumuksensa ja oma ainutlaatuinen potentiaalinsa. Opettajan tehtävä vahvistaa oppijoiden luovaa intohimoa pitääkin tulkita myös niin, että opettajan tehtävä on auttaa jokaista löytämään oma luovan intohimonsa alue eli oma merkityksellinen juttunsa elämässä. Vaikuttavina jäävät mieleen ne opettajat, jotka onnistuvat auttamaan ihmisiä löytämään tätä omaa luovaa intohimoaan elämässä. Kysymykseen ”Ketkä opettajat ovat itsellesi jääneet erityisen vaikuttavina mieleen?” vastaaminen johtaa opettajan neljänteen päätehtävään, joka on kyky synnyttää rikastavaa vuorovaikutusta. Vaikuttavina jäävät mieleen opettajat, jotka pystyvät aikaansaamaan oppijan kannalta rikastavaa vuorovaikutusta. Juuri rikastavan vuorovaikutuksen kautta henkilöt vahvistavat omaa luovaa intohimoaan, jonka toteutuskin tapahtuu yhä useammin rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Rikastavassa vuorovaikutuksessa on lopulta myös kyse yhdessä elä- misen kyvystä. Tämä kytkeytyy yhteen suomalaisen koulun tärkeimpään vahvuuteen, josta on pidettävä kiinni. Se, että sosiaalisesti ja taloudellisesti erilaisista taustoista tulevat ihmiset käyvät samoja kouluja, synnyt- tää yhteenkuuluvuutta suomalaisten välille. Se estää luokkayhteiskunnan muodostumista. Yhtäläiset mahdollisuudet ja yhteen kuuluminen ovat suomalaisen koulun peruspilareita. Tätä suomalaisen koulun sosiaalista ja eettistä tehtävää ei pidä tulevaisuudessakaan unohtaa. Viides tulevaisuuden opettajan päätehtävä on luottamuksen vah-

112 vistaminen. Se tarkoittaa ensinnäkin oppijoiden itseluottamuksen vah- vistamista. Viime kädessä vaikuttavimpina opettajina jäävät mieleen ne, jotka pystyvät vahvistamaan kunkin ihmisen tervettä itseluottamusta eli tervettä oman arvokkuutensa kokemusta. Tämä on inhimillisesti kaikkein perustavimpia tarpeitamme: Kokemus siitä, että olen hyväksytty sellaisena kuin olen, että olen arvokas enkä arvoton ihminen. Juuri terveen itseluottamuksen pohjalta ihmiset voivat olla toistensa kanssa rikastavassa vuorovaikutuksessa ja uskaltavat löytää ja toteuttaa omaa luovaa intohimoaan. Ja käänteisesti sanottuna: Jos ihmiselle ei synny toisten arvonan- non kautta kokemusta omasta arvokkuudesta, seuraukset koko elämälle voivat olla murskaavat. Ihminen voi jäädä ikään kuin itseään häpeillen yksin sisälleen: Hän ei ole saanut sisäänsä ketään toista ihmistä häntä tuke- vana rakastettavuuden kokemuksena, ja siksi hänen olonsa tuntuu niin tyh- jältä. Hänellä on koko ajan maailmassa ulkopuolinen olo, koska rikastavan vuorovaikutuksen puuttumisen vuoksi hän ei ole koskaan sanan syvässä mielessä tuntenut yhteyttä toiseen ihmiseen. Perustunteena on haikea kaipuu johonkin, mitä hän ei pysty sanallistamaan, mutta johon hänellä olisi ehdottomasti ollut oikeus. Opettajan tehtävässä – niin kuin rikastavassa vuorovaikutuksessa yleisemminkin – on kyse viime kädessä inhimillisen elämän syvimmistä peruskysymyksistä. Käsissä on ihmisten kokonaisia elämänkohtaloita. Tämä eettinen taso täytyy muistaa, kun tulevaisuuden suomalaista koulua rakennetaan. Eettinen lähtökohta on ollut suomalaisen koulun tär- keimpiä vahvuuksia. Eettisesti ottaenhan suomalaisen yhtäläisten mahdollisuuksien idean taustalla on näkemys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta. Suomalaisen koulun perusta on viime kädessä välittäminen, jonka kautta yhtäläinen arvo ja sen kokemus toteutuvat. Välittämisen pohjalle perustuu lopulta jokaisen suomalaisen oikeus yhtäläiseen mahdollisuu- teen kehittää omaa ainutlaatuista potentiaaliaan vanhempien taloudellis- sosiaalisesta taustasta eli ”lisääntymissäkästä” riippumatta. Ja juuri välit- kulttuuri 4 Luovuuden tämisestä syntyy lopulta ihmisen terve kokemus omasta arvokkuudestaan | ihmisenä. Opettajat, jotka tähän pystyvät, eivät koskaan poistu ihmisten

sydämistä. 113 Johtamis- ja työkulttuurin haaste Oppimiskulttuurin lisäksi myös työkulttuurin on uudistuttava. Se on keskeinen yhteiskunnan luovuuden kulttuurin toteutumiseen vaikuttava tekijä. Siirtymä kohti innovaatiopohjaisempaa ja verkostomaisemmin organisoitunutta taloutta merkitsee siksi myös johtamis- ja työkulttuurin haastetta. Olemme tehneet tähän liittyen myös uutta analyysiä Euroopan johtavan johtamiskoulun imd:n (International Institute for Management Development) rehtorin Peter Lorangen sekä sen hallituksen puheenjohtajan ja Kone Oyj:n toimitusjohtajan Matti Alahuhdan kanssa. Olemme päätyneet johtopäätökseen, että murroksessa menesty- vimpien yritysten johtamis- ja työkulttuuria luonnehtii edellä jo kuvatun kaltainen pyramidi. Innovaatiopohjaisessa verkostotaloudessa tarvitaan kulttuuria, joka tukee rikastavaa vuorovaikutusta ja luovuuden toteuttamista – voisi sanoa, että ne ovat rakenteellisten muutosten kulttuuriset ulottuvuudet (luova intohimo on innovaatiopohjaiseen kilpailuun raken- teellisesti siirtymisen kulttuurinen puoli, ja vastaavasti verkostomaiseen toimintarakenteeseen siirtyminen edellyttää sitä tukevaa rikastavan vuorovaikutuksen kulttuuria). Nyt tätä pyramidia voi täydentää tärkeillä lisähuomioilla. Ensinnä- kin se muistuttaa tarkoituksellisesti monia psykologiasta tuttuja inhimillisen toiminnan motivaatioteorioita Abraham Maslow’n kuuluisasta tar- vehierarkiasta moderniin flow-teoriaan (Mihály Csíkszentmihályi). Tämä pyramidi summaa pitkälti sitä, mitä tiedämme inhimillisen toiminnan motivoitumisesta parhaimmillaan.

Olen analysoinut tätä rakenteellista ja kulttuurista murrosta laajasti aiemmin teoksessa Himanen (2001). Ks. myös Himanen (2004a).

114 Maslow (1954, 1962); Csíkszentmihályi (1990). Toivo Unelma Energia

Ilo Luovuus Merkitys

Tunnustus Rikastava yhteisö Kuuluminen

Luottamus Turva

Pelot Uupumus Epätoivo

Jälleen aihetta voi lähestyä myös henkilökohtaisesti kysymällä itsel- tään: Milloin olen itse jossain toiminnassa parhaimmillani? Lisäksi voi kysyä: Mikä on luonnehtinut työurani parasta vaihetta? Suuri osa ihmisistä vastaa jälkimmäiseen kysymykseen: Parasta vaihetta on luonnehtinut luottamuksen ilmapiiri. Luottamus on ihmisen kaikkein perustavimpia tarpeita. Se on henkisen tason vastine fyysisten perustarpeiden tyydyttymiselle. Luottamus luo perusturvallisuuden, jonka pohjalta ihminen vasta voi täydessä mitassa olla rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä toteuttaa luovaa potentiaaliaan.

Siksi luottamuksen perustan mureneminen on kalleimpia asioita, kulttuuri 4 Luovuuden mitä yhteisölle voi tapahtua. Luottamuksen romahtaessa vajotaan pyra- |

midin pohjasta pelon kulttuuriin ja kollektiiviseen hätätilaan. Hätätilassa 5

ihmisen luonnollisin reaktio on toimia mahdollisimman suojelevasti ja 11 varmasti. Yhteisölle tämä on kohtalokasta, koska verkostomaisesti toimi- vassa maailmassa menestys riippuu vuorovaikutuksen tasosta. Mutta jos ihmiset kokevat, että käynnissä on selviämiskamppailu, niin heidän näkö- kulmastaan kaikki muut yhteisön jäsenet ovat uhkaavia kilpailijoita. Yhtei- sön menestyksen ehtona olevalta rikastavalta vuorovaikutukselta putoaa silloin pohja. Vastaavasti uhattuna ollessa viimeinen asia, joka ihmiselle tulee mieleen, on alkaa leikitellä uusilla ideoilla tai ottaa luovia riskejä. Näin menee pohja myös innovaatioilta, joiden varassa yhteisön menestys pitemmällä tähtäimellä lepää. Energisesti ja henkisesti epäluottamuksen eli pelon kulttuuri johtaa loppuunpalamiseen ja epätoivoon (ks. edellä oleva täydennetty kuvio). Positiivisella puolella ihmisen motivoitumista koskevaa psykolo- gista tutkimusta – sekä kysymystä ”Milloin olen itse jossain toiminnassa parhaimmillani?” – voi summata vielä pyramidin kahdella ylimmällä teki- jällä.10 Yksi inhimillisen toiminnan kaikkein energisoivimmista ja palkitsevimmista kokemuksista on se, kun ihminen voi toiminnassaan kokea kuuluvansa johonkin laajempaan meihin, joka on innostunut samasta asiasta ja innostunut myös tämän henkilön mukanaolosta. Eli jos ihminen voi kokea, että hän on osa laajempaa Meitä, joka on kiinnostunut samasta asiasta – ja että hän voi tässä yhteisössä saada tunnustusta sille antamistaan panoksista eli olla myös Hän isolla alkukirjaimella. Tällöin ihminen kuuluu rikastavaan yhteisöön, jossa hän rikastavan vuorovaikutuksen ansiosta saa itsestään enemmän irti kuin mitä hän muutoin saisi. Kaikki tuntevat tämän ilmiön ainakin joltain elämänalueelta. Se on yksi inhimillisen elämän mie- lenkiintoisimpia kokemuksia: Ihminen kokee silloin olevansa enemmän kuin mitä hän tavallisesti on. Ihminen kokee silloin olevansa täydemmin elossa kuin muutoin. Tässä on kyse taloudellisten tavoitteiden ja elämänfilosofian kohtaamisesta: Rikastava yhteisö on tila, jossa ihminen saa sekä objektiivisesti enemmän tuloksia aikaan että kokee toimintansa mielekkäämmäksi ja

116 10 Ks. myös Himanen, The Hacker Ethic (2001). nautittavammaksi. Johtamis- ja työkulttuurin kyky synnyttää rikastava yhteisö on siis sekä taloudellisen tuloksen että työhyvinvoinnin kysymys. Täytyy muistaa, että globaalissa kilpailussa suurin piirtein sama osaaminen löytyy aina useista kohdista maailmaa. Pelkkä osaaminen ei differoi. Ratkai- sevaa on se, miten hyvin tämä osaaminen saadaan rikastavaan vuorovaikutukseen keskenään. Globaalissa verkostoyhteiskunnassa yksittäinen ihminen on enää harvoin vallankumous vaan tarvitaan kapinallisten verkosto. Siinä mielessä verkostoyhteiskunnassa toiminnan varsinainen subjekti on verkosto: osaajien muodostaman vuorovaikutuksen verkosto. Kolmas pyramidissa kuvattu inhimillisen toiminnan motivoivim- mista ja palkitsevimmista tekijöistä on se, kun ihminen voi kokea että hänellä on luovasti intohimoinen suhde tekemiseen. Eli että hän voi edes jossain määrin kokea tekemänsä asian itsessään kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi – ja että hän sitä tehdessään voi edes jonkin verran käyt- tää omaa ainutlaatuista potentiaaliaan täydemmin eli toteuttaa itseään. Jatkuva itsensä ylittäminen on yksi palkitsevimpia inhimillisiä ilmiöitä. Ja näin toiminta ei ole vain ulkokohtaista vaan sillä on suhde ihmiseen sisäisesti. Kun ihminen kokee, että toiminta on hänelle merkityksellistä, hän saa yhteyden omaan sisäiseen energianlähteeseensä. Seurauksena on jälleen sama inhimillisen elämän kiehtova ilmiö: ihminen tuntee silloin olevansa enemmän kuin mitä hän normaalisti on – ja että hän itse asiassa on enemmän elossa kuin muutoin. Ja hän saa myös objektiivisesti ottaen enemmän aikaan. Tässä sekä taloudelliset, psykologiset että eettiset tekijät vievät samaan suuntaan tarvittavan johtamis- ja työkulttuurin suhteen. Mutta halusimme viedä mainitut kolme luovuuden kulttuuria parhaimmillaan luonnehtivaa tekijää vielä tiukemmin käytännön tasolle kysymällä: Mitkä tekijät sitten käytännössä edistävät tällaisen kulttuurin elementtejä eniten? kulttuuri 4 Luovuuden |

117 Visio Johtajuus

Luovuus Vapaus

Rikastava yhteisö Kannustus

Luottamus Reiluus

Rekrytointi Osaaja–rikastajat

Luonnollisesti monet tekijät edistävät näitä elementtejä. Mutta jos keskitytään siihen, mitkä tekijät edistävät mainittuja elementtejä kaikkein eniten, niin johtamiskulttuurin kannalta pyramidiamme voi täydentää seuraavasti: Monet asiat vaikuttavat luottamuksen ilmapiirin syntymiseen, mutta kaikkein tärkein on analyysimme perusteella reiluuden kulttuuri. Luottamusta synnyttää työyhteisöissä eniten avoimuuden kulttuuri, jossa ei ole pantattua tietoa, salaisia suosimisjärjestelmiä jne. vaan pelisäännöt ovat kaikille läpinäkyvät ja ihmiset voivat pitää niitä oikeudenmukaisina. Emme kuitenkaan puhu tässä sokean luottamuksen kulttuurista – luottamuksen voi oikeutetusti menettää, jos ei toimi luottamuksen arvoisesti. Rikastavaa yhteisöä synnyttävät monet tekijät, joita tässä raportissa

118 on paljon käsitelty. Jos eritellään johtajuudesta yksi eniten tätä edistävä tekijä, niin se on että johtaja/esimies toimii riittävästi läheisesti työnteki- jöidensä kanssa kannustavassa hengessä. Rikastavaa yhteisöä ei voi syn- nyttää etätyönä! Fyysisen kohtaamisen taso on tässä keskeinen, mukaan luettuna globaalit yritykset. Sama koskee myös johtajan ”fyysisen persoonan” viestiä: Loppujen lopuksi työyhteisön todellinen kulttuuri eivät ole paperille kirjoitetut sanat, vaan se viesti, jonka johtaja persoonansa kautta lähettää päivittäin. Yrityk- set voivat kirjoittaa vaikka kuinka yleviä yritysarvojen listoja, mutta lopulta johtajan persoonallinen esimerkki ilmaisee todellisen työkulttuurin – ja tätä viestiä ihmiset myös seuraavat. Tietenkään rikastava yhteisö ei synny vain johtajan esimerkistä, vaan se on summa siitä kuinka rikastavasti kaikki yhteisön jäsenet toimivat. Kannustaminen ei silti merkitse sokeaa positiivisuutta. Kutsumme- kin edellä olevaa pyramidia myös ”johtamisen paradokseiksi”, sillä kullakin tasolla on myös vastapainoiset tekijät, jotka on otettava huomioon. Rikasta- van vuorovaikutuksen kohdalla se on, että kannustamisen lisäksi on oltava suoran kritiikin kulttuuri. Parhaita yhteisöjä luonnehtii se, että niissä voidaan heti puuttua asioihin, jos ne ovat menossa väärään suuntaan. Pintata- solla tässä näyttää olevan ristiriita: Miten voi olla samanaikaisesti sekä kannustava että kriittinen? Käytännössä kuitenkaan nämä eivät poissulje toisiaan – sen vuoksi kutsumme niitä paradokseiksi, ne ovat vain näennäisesti ristiriitaisia – vaan jopa täydentävät toisiaan. Esimerkiksi kannustavuuden luoma rikastava yhteisö mahdollistaa paljon avoimemman ja suoremman kritiikin kulttuurin, koska siinä kritiikki saa rakentavamman sävyn. Hyvä äärimmilleen viety esimerkki tästä on aiemmin mainittu Linux-yhteisö: On vaikea ajatella toista yhtä kannustavaa yhteisöä (koko kehitystyötähän ajaa oikeastaan vain kannustuksen voima) ja toisaalta on vaikea löytää esimerkki suoremmasta kritiikin kulttuurista. Todella avoimen ja suoran kommunikaation kulttuuri, joka sisältää kritiikin, on mahdollinen vain kulttuuri 4 Luovuuden kannustavuuden kautta rakennetussa rikastavassa yhteisössä. |

Kyse ei ole siis pelkästä positiivisen puheen kulttuurista. Puhumme 9

todellisesta yritysmaailmasta ja siinä menestyneiden yritysten 11 kokemuksista, joten sanotussa on koko ajan muistettava tässä mainitut kontrolloivat tekijät. Pyramidin ylintä elementtiä eli luovuutta edistää käytännössä eniten suuremman vapauden antaminen ihmisille. Kyse on johtamisesta yhdessä sovittavien päämäärien ja tulosten tasolla, jonka sisällä ihmisille annetaan enemmän vapautta valita itselleen paras tapa saavuttaa tämä tulos. Taaskaan kyse ei ole idealistisesta maailmasta. On yhä paljon tehtäviä, joissa ei voi olla juuri vapausasteita. Kukapa haluaisi esimerkiksi aivoleikka- uksessa kirurgin alkavan leikitellä uusilla ideoilla! Lisäksi on ihmisiä, jotka eivät kanna annettua vapautta vastuullisesti. Vapauden asteen on oltava siis sekä suhteessa tehtävään että henkilön vastuulliseen tapaan kantaa annettu vapaus. Loppujen lopuksi yhä tärkeämpi johtajan tehtävä on johtaa ja innostaa vision kautta. Käytämme ilmaisua: Johtajan tehtävä on luoda kunni- anhimoisia päämääriä, jotka synnyttävät yhteistä innostusta. Visio pitää silloin pystyä muotoilemaan tavalla, joka voi inhimillisesti sytyttää toimintaa. Ongelma on nykyisen yritysten (ja yhteiskuntien) visiokielen latteus, joka ei usein sisällä edes yhtään sanaa, joka voisi innostaa inhimillisesti. Oikeastaan on vaikea keksiä haukotuttavampaa tekemistä kuin yritysten tai yhteiskuntien visiopaperien lukeminen. Ja kuitenkin visioiden ja pää- määrien muotoilut toteuttavat tehtävänsä vain, jos ne pystyvät mobilisoi- maan ihmiset yhdessä toimimaan niiden puolesta: Eli vain jos niissä on inhimillisen unelman sytyttävyys. Nykytilan latteuden voi nähdä hyvin kuvittelemalla jonkun historian suuren johtajan käyttämässä nykyistä visiokieltä. Kuvitellaan esimerkiksi Martin Luther King pitämässä kuuluisa ”I Have a Dream” -puheensa Washington D.C.:ssä 250 000 ihmisen edessä nykyisellä visiokielellä. Hän olisi aloittanut: ”I have a dream. . . Ensi vuonna Amerikan tuotanto kasvaa kolmella prosentilla.” Voi olla, että jengiä olisi alkanut hävitä paikalta kesken puheen ja energisoituminen olisi jäänyt tapahtumatta! Vision yhteisen sytyttävyyden merkityksen voi tiivistää vielä tähän

120 Amerikassa käytettyyn vertaukseen: Et voi kutsua itseäsi johtajaksi, jos kukaan ei seuraa sinua! Jos käännyt kävellessä katsomaan ympäri ja ketään ei ole takanasi, et ole johtaja. Olet vain kaveri, joka on ulkona iltakävelyllä! Visiosta sanottua koskee sama tasapainottamisen paradoksaalinen tehtävä kuin aiemmin mainittuja johtajan tehtäviä. Kysymys ei ole vain kunnianhimoisen päämäärän muotoilusta niin, että se synnyttää yhteistä innostusta. Käytännössä tulosten toteutumista on seurattava hyvin kurin- alaisten ja systemaattisten prosessien kautta. ”Leadership” on yhdistettävä ”managementiin”. Loppujen lopuksi yrityksen johtamis- ja työkulttuuri kytkeytyy yrityksen kykyyn ja tapaan houkutella ja pitää parhaat osaajat sekä hyödyntää heidän potentiaalinsa. Rekrytoinnissa osaamisen lisäksi on huomioitava se, kuinka hyvin henkilö pystyy toimimaan rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden osaajien kanssa – ja jakamaan yhteisöä ajavan vision. Näitä molempia kriteerejä on sovellettava myös henkilöitä ylennettäessä. Kysy- mys on jälleen paradoksaalisesta tehtävästä: on löydettävä tasapaino puh- taan asiantuntijuuden ja rikastavuuden välillä, jotta saadaan synnytettyä osaaja-rikastajien yhteisö. Johtamisessa yhä enemmän korostuvat paradoksit lisäävät johtajan työn haasteellisuutta. Niihin vastaaminen edellyttää johtajalta aikaisem- paakin vahvempaa inhimillistä kokonaisvaltaisuutta. Yhtäältä tämän voisi tulkita niin, että johtamisesta on tulossa entistä vaikeampi tehtävä. Mutta ehkä oikeutetumpi tulkinta on, että johtamisesta tulee sen kokonaisvaltais- tumisen myötä entistäkin kiinnostavampi työ. kulttuuri 4 Luovuuden |

121 Rikastavan yhteisön kulttuuri Lopulta luovuudelle on olennainen se laajempi kulttuurinen ympäristö, jossa toimitaan – siis yksittäistä koulua tai työyhteisöä laajempi alueellinen tai jopa maanlaajuinen kulttuuri. Tästä on annettu monia esimerkkejä Piilaaksosta antiikin Ateenaan. Parhaimmillaan myös tässä laajemmassa luovuuden kulttuurissa toteutuvat tässä luvussa esitetyn pyramidin kolme tekijää: luovan intohimon, rikastavan yhteisön ja luottamuksen kulttuuri. Kukoistavia luovuuden kulttuureja yhdistävä syvätekijä on se, että niissä kulttuuri rikastaa ihmisiä toteuttamaan omaa luovaa intohimoaan ja potentiaaliaan yhä täydemmin. Tai toisin sanoen, että kulttuuri rikastaa ihmisiä viemään omaa luovaa intohimoaan ja potentiaaliaan käytäntöön – kohdistuipa tämä luova intohimo sitten talouteen, tieteeseen, taiteeseen, kansalaisaktivismiin tai muuhun alueeseen. Kyse on aktiivista elämänasen- netta tukevasta kulttuurista taloudesta ei-taloudellisiin alueisiin. Piilaakso ja antiikin Ateena ovat tästä kaksi hyvää erilaista esimerk- kiä: Piilaaksossa on kyse kilpailullisesta yrittäjäkulttuurista, jossa ihmiset toteuttavat luovaa intohimoaan ja potentiaaliaan teknologian ja talouden aloilla – rikastavassa vuorovaikutuksessa toisiaan tukien ja toistensa kanssa kilpaillen. Antiikin Ateenassa on kyse agonistisesta arete-kulttuurista eli kilvoittelevasta hyvekulttuurista, jossa ihmiset toteuttivat luovaa intohimoaan ja potentiaaliaan ennen kaikkea filosofian, tieteen ja taiteen aloilla – mutta samalla tavalla rikastavassa vuorovaikutuksessa toisiaan tukien ja toistensa kanssa kilvoitellen. Historian kukoistavimpia luovia yhteisöjä luonnehtiva rikastavan yhteisön kulttuuri sisältää siis sekä toisten auttamisen että toisten kanssa kilpailemisen. Kilvoittelu ja toisten tukeminen eivät ole ristiriidassa kes- kenään. Itse asiassa niissä molemmissa on kyse nimenomaan samasta syvemmästä ilmiöstä: niiden tehtävä ja vaikutus on rikastaa henkilöitä toteuttamaan luovaa intohimoaan ja potentiaaliaan yhä täydemmin. Voisi siis sanoa, että tarvitsemme samanaikaisesti kannustavaa ja kilvoittelevaa

122 kulttuuria. Rikastavan yhteisön vastakohta ei ole kilpailu. Rikastava yhteisö ei tarkoita samaa kuin ei-kilpailu. Rikastavan yhteisön vastakohta on köyh- dyttävä yhteisö. Rikastavaa yhteisöä luonnehtii se, että siinä ihmiset haluavat innostaa toisiaan olemaan parhaimmillaan ja toisten onnistuminen inspiroi myös itseä hieman kilvoitellenkin toteuttamaan potentiaaliaan täydemmin. Köyhdyttävässä yhteisössä puolestaan ihmiset ovat epäinnostuneita toisistaan ja toisten onnistuminen ei inspiroi toteuttamaan itseään täydemmin vaan ainoastaan ottamaan toiselta jotakin pois. Rikastavan vuorovaikutuksen vaikutuksesta ihminen kokee olevansa enem- män kuin sitä ennen. Köyhdyttävällä vuorovaikutuksella on vastakkainen vaikutus. Kehittelisin tämän teeman vielä aiemmin luvussa 2 esittämieni käsitteiden emotionaalinen energia – emotionaalinen tyhjiö sekä kulttuurinen avaruus – kulttuurinen tyhjiö täydentävän tulkinnan kautta. Rikastava yhteisö tarkoittaa myös kulttuurista avaruutta, kun taas köyhdyttävä yhteisö merkitsee kulttuurista tyhjiötä. Ilmaisen luovuuden laajemman kulttuuriympäristön skaalan seuraavana akselina, jossa annan käsitteille myös luonnehtivia synonyymeja.

Kulttuurinen pääoma vs. kulttuurinen tyhjiö + – Kulttuurinen avaruus Kulttuurinen tyhjiö

Kulttuurinen kaikupohja Kulttuurinen hiljaisuus

Kulttuurinen ekosysteemi Kulttuurinen autiomaa

Kulttuurinen energiakenttä Kulttuurinen entropia kulttuuri 4 Luovuuden

Kulttuurinen energiakeskus Kulttuurinen provinssi |

123 Plus- ja miinusmerkit viittaavat tässä luovuuden kukoistuksen mää- rään ja siihen kuinka merkitykselliseksi tämä luovuus lopulta muodostuu. Kulttuurisessa avaruudessa on kyse sekä kokemuksellisesti että tosiasi- allisesti siitä, että luovuus kytkeytyy merkityksellisesti ydinverkostoon (että se muodostaa riittävän merkittävän verkoston glokaalin solmukohdan, jolla on vaikutus koko verkostoon). Mutta yhtä olennaisesti plus- ja miinusmerkit viittaavat tässä kulttuurisen tilan vaikutukseen henkilöiden emotionaaliseen energiaan tai emotionaaliseen tyhjenemiseen. Tämän rikastavan yhteisön vs. köyhdyt- tävän yhteisön perustavan vaikutuksen skaalan summaan alla olevaksi akseliksi.

Emotionaalinen energia vs. Emotionaalinen tyhjiö + – Emotionaalinen energia Innostus, luova intohimo Innottomuus, apatia

Omakuva Vahva itsetunto Heikko itsetunto

Aktiivisuus Ylittää itsensä Alittaa itsensä

Vaikutus toisiin Saada muut olemaan enemmän Saada muut olemaan vähemmän ”Aurinkoenergia” ”Musta aukko” 124 Väittämäni on, että emotionaalisen energian kannalta neutraalia vuorovaikutustilannetta ei ole. Jokaisella kohtaamisella on emotionaalinen seurauksensa tai ”emotionaalinen taseensa”. Ihminen lähtee jokai- sesta kohtaamisesta joko emotionaaliselta energialtaan vähän–paljon vahvistuneena tai vähän–paljon tyhjenneenä. Nämä fyysisen kohtaamisen seuraukset voisi ilmaista vielä eritel- tyinä neljälle tasolle. Ensinnäkin emotionaalisen lataantumisen tason positiivisessa päässä on innostus, intohimo ja vimma. Ihminen kokee silloin voivansa olla enemmän kuin yleensä, voivansa ylittää itsensä. Kun ilmiö menee vielä pitemmälle, kyse on palosta, ajettuna olosta. Tällaisessa tilassa ihmiset ovat historiassa pystyneet käsittämättömiin tekoihin: uskomat- tomiin venymisiin ja herooisiin tekoihin, joiden ei kuviteltu olevan edes mahdollisia. Itsekuvan tasolla positiivisessa päässä on vahvistunut itsetunto. Kun se on todella voimakkaasti vahvistunut, se ilmenee ”omnipotenssin” tunteena: ”Pystyn mihin vain! I’m great!” Toisessa päässä on negatiivinen itsekuva, johon liittyy ”impotenssin” kokemus: ”En pysty mihinkään. I’m nothing.” Kun tämä itseinho menee vielä pitemmälle, kyse on jo (tilanteesta introjisoidusta) itsevihasta. Lievästi positiivisessa tapauksessa hen- kilö kokee olevansa ”ok” tai ”ihan hyvä”. Lievästi negatiivisessa tapauksessa henkilö kokee, ettei hän ole ok ja kelpaa sellaisena kuin on. Toiminnan tasolla positiivinen latautuminen saa kukoistavim- missa luovuuden yhteisöissä aikaan tässä raportissa kuvattuja ilmiöitä – ääritapauksessa ”ihmetekoja”. Negatiivisessa tapauksessa seurauksena on passiivisuus ja apatia, energia toimia puuttuu. Negatiivisen pään äärilai- tana on depressio, joka todella pitkälle kulkeneena voi johtaa itsemurhaan. Lievästi positiivinen ja lievästi negatiivinen tunnetulos saa aikaan rutiini- tai alisuoriutumista.

Kohtaamisen tilanteissa ihmisen vaikutus toiseen vaihtelee välillä, kulttuuri 4 Luovuuden jossa toisessa ääripäässä on erityinen rikastavuus: Jokainen tuntee ihmi- |

siä, joilla on kyky pelkästään sillä että he tulevat huoneeseen sisään, saada 5

muut olemaan enemmän kuin he tavallisesti ovat. Henkilöllä ja tilanteella 12 on silloin ikään kuin ”aurinkoenergian” efekti: ihmisissä syntyy lisää energiaa pelkän vaikutuspiirissä olemisen kautta loppuunkulumisen sijaan. Toisessa ääripäässä ovat henkilöt, jotka saavat pelkällä läsnäolollaan muut olemaan vähemmän. Henkilöllä ja tilanteella on silloin energian kannalta ”mustan aukon” vaikutus: toinen ihminen ja tilanne imee vain energiaa pois ja lopputuloksena on emotionaalisen energian tyhjeneminen. Vapaasti summattuna: Yhteisö – puhuttiinpa nyt laajoista alueellisista/maiden kulttuureista tai pienemmistä yhteisöistä – voi toimia joko uusiutuvalla aurinkoenergialla tai fossiilisella energialla. Jälkimmäisessä tapauksessa yhteisö on kuin jatkuvasti tyhjenevä akku, jota pitää koko ajan yrittää saada toipumaan erilaisten laturien avulla. Ensin mainitussa tapauksessa kunkin henkilön luovuuden kipinä leimahtaa liekkiin niin, että yhdistynyt palo ruokkii roihua entisestään! Jotta luovuuden kulttuuri voi todella syttyä paloon, täytyy saada aikaan edellä kuvatut kulttuurisen avaruuden (vs. tyhjiö) ja emotionaalisen energian (vs. tyhjiö) tilat. Vain kun ympärillä on kulttuurinen tila, johon voi luovuutta toteuttaessaan olla merkityksellisessä yhteydessä ja näin voimistaa jatkuvasti luovuutta ajavaa emotionaalista energiaa, voimme yhdessä päästä korkeimpiin luovuuden saavutuksiin. Juuri tämän ilmiön aikaansaamiseen sisältyy Suomelle suuri lupaus. 126 127 | 4 Luovuuden kulttuuri

5 Käytännön johtopäätökset Suomelle 130

Tämä Suomelle johtopäätökset Käytännön bkt jossa se on innovaatiopotentiaalilla mitattuna periaatteessa paras, mutta jää uudistetaan tukemaan eri innovaation lajien yhdistämistä – minkä pohjalta johtopäätös.Päämääränä täytyy olla,innovaatioinvestointi että suhteessa riippuu siis korkeammasta tuottavuudesta, joka ei meillä voi perustua työn nessä. Ratkaisevaa on kuitenkin, kuinka tämän rahoituksen painotukset painotukset rahoituksen tämän kuinka kuitenkin, on Ratkaisevaa nessä. Edellä esitetyn analyysin pohjalta kokoan vielä lopuksi siinä esille tulleet esille siinä lopuksi vielä kokoanpohjaltaanalyysin esitetyn Edellä kaisevinta on lopulta on kaisevinta (”periaatteessa keskitasollemitattaessa tulosta toteutunuttakäytännössä lissa kilpailussa, sen on lisättävä entisestään tutkimus- ja kehityspanostusta. myöstulevaisuudenkovenevassamenestyähaluaaglobaa Suomi Jos hin. haasteetSuomelle käytännön johtopäätösten listaksi. Suomen kilpailuetu lisäosa pitäisi suunnata kokonaan teknologisen innovaation yhdistämiseen menestys vain syntyy, kuten edellä on kuvattu. Itse asiassa jos tällaista rahoi muita maita alhaisempaan hintaan, vaan sen täytyy innovaatioiperustua muuntaa idealuovuus bisnesluovuudeksi. Tämän toteuttamisessa kan toteuttamisessa Tämän bisnesluovuudeksi. idealuovuus muuntaa tärkeimpiä tavoitteita uudessa innovaatiorahoituksessa, jossa kaikkein rat kilpailukykyparadoksissa, pysyy Suomi tehdä, ei modernisointia tuksen bisnes-, design- ja organisaatioinnovaatioihin eli parantuneeseen kykyynparantuneeseen organisaatioinnovaatioihineli ja design- bisnes-, sadan metrin keihäskaaret metrin sadan mutta tulostaululla lukee 76metriä”). :hen nousee nykyisestä 3,5 innovaatioresurssien lisääminen Toiseksi kilpailukykyparadoksin ratkaisemisen inputin sijaan toteutunut sijaan %:sta vähintään 4,0 on meille ensimmäinen käytännön output %:iin vuoteen 2010 men pitäisi olla Suomen . Siksi rahoituksen Siksi . ------verran kuin Yhdysvalloissa huonomaineisiin opistomaisiin ”community opistomaisiin huonomaineisiin Yhdysvalloissa kuin verran vaation rahoittajana. voisi identiteettiä uutta Tätä aloilla. ei-teknologisilla myös voimakkaasti vän rahoituksen luontevin pääjakaja. Kuitenkin Tekesin tarvitsee uudistua yritykset saavat. Suomen nykyinen tilanne on huolestuttava. Yhdessäkään ja monissa yliopistoissa jopa vielä selvästi huonompi. Kolmas kuvaava Kolmas huonompi. selvästi vielä jopa yliopistoissa monissa ja asiantuntemustaan täydentäen tilanteeseen, uuteen itseään päivittää ja niin, että koulutuksen taso nähdään keskeisenä osana innovaatiojärjestelkeskeisenäosana nähdään koulutuksen taso että niin, lisäänty yhä on Tekes joten jakamiseen, rahoituksen tämän nisaatioita rakenteita, joissa yliopistot, yritykset ja julkinen rahoitus ovat yhteistyössä. keskittymän huippuosaamisen strategisen suunniteltuja käyttää nattaa Itse julkisen rahoituksen puolella ei tarvitse kuitenkaan luoda uusia orga uusia luodakuitenkaan tarvitse ei puolella rahoituksen julkisen Itse kelijaa yhtä opettajaa kohti tai alle. Suomessa luku on jo kaksinkertainen jo on lukuSuomessa alle. tai kohtiopettajaa yhtäkelijaa kansainväliniiden tulevaisuuson maamme kun aikaan, samaan kriisissä asiassa itse ovat yliopistot Suomalaiset yliopistoissa. suomalaisissa kuin ”Tekesiksikutsuaentis kannalta2.0”, versioitsensä myös sen tarjoaa joka maailman johtavassa yliopistossa ei ole resursseiltaan niin heikkoa tilaa tilaa heikkoa niin resursseiltaan ole ei yliopistossa johtavassa maailman mää. Luonnollisesti koulutuksen taso vaikuttaa suoraan siihen, minkä tasoi täkin mielenkiintoisemman ja keskeisemmän roolin suomalaisen inno suomalaisen roolin keskeisemmän ja mielenkiintoisemman täkin talouteen. Tässä onpoliittisen puheenjatoiminnan välinen ristiriita. tomme pystyvät kehittämään maailman johtavia innovaattoreita tieteestä yliopis että toivotaan, aikaan samaan ja vähemmän sijoitetaan telmään budjetit yliopistojen johtavien Maailman tuloksia. tutkimusyliopistojen kehitystyötäja tutkimus-kehittäminenymmärretään laajempana tuksen suhdeluku.Kansainvälisesti johtavissa yliopistoissa suhdeluku opis10 on seen kärkeen nousemisenvarassa. korkeatasoisiatyöntekijöitämiten myössiihen mutta tulee, tutkijoita sia ovatSuomessamelkeinmiljardia 3 vuodessa. koko dollaria yliopistojärjes collegeihin” ja samalla odotetaan, että ne tuottaisivat maailmanluokan maailmanluokan tuottaisivat ne että odotetaan, samalla ja collegeihin” Maailman johtaviaMaailman yliopistoja kuvaa myös oppilas–opettaja-niiden Kolmas tähän liittyvä ratkaiseva tekijä on se, että innovaatiorahoi että se, on tekijäratkaiseva liittyvä tähän Kolmas Suomalaisiin yliopistoihin panostetaan suurin piirtein saman saman piirtein suurin panostetaan yliopistoihin Suomalaisiin ------

131 | 5 Käytännön johtopäätökset Suomelle 132 Yleinen hyvä innovaatio- tai koulutustaso tai suhteellisesti mitattu kärkitila vielä tehtävä painotusten valintoja: (1) valintoja: tehtäväpainotusten vielä (4) energia, (5) biojahyvinvointi energia,(5) (4) ja(6)kulttuurialat. tkk ja kansainvälisen nousevia aloja koskevan kirjallisuuden perusteella nämä hallituksen nykyisen sekä teknologianeuvoston ja Tiede- sekä Tekesin ja niin, että Suomi voi yltää maailman yliopistojen kärkiluokkaan. Edellä kuva perusteellista analyysiä ”strategisen huippuosaamisen keskittymistä”. Sen nen johtajuus valikoiduilla alueilla. Suomen tutkimus- ja kehityspanos on kaikkia kilpailuja koko muuta maailmaa vastaan. On tehtävä valintoja valintoja tehtävä On vastaan. maailmaa muuta koko kilpailuja kaikkia korostettuun ei kehityspanostuksista ja tutkimus- kasvavista ilman jota kysymyksiä, edellyttäämyösmikä maailmaa,liltaAiempaa rahoituksellisia resursseja. maailman väkiluvusta. Suomi ei voi realistisesti yrittää voittaamaailmanväkiluvusta. maailman yrittää realistisesti voiSuomi ei eli yliopistokoulutukseen panostaminen suurempi merkittävästi juuden periaate tun mukaisesti Helsingin yliopisto pystyy vahvistumaanyliopistopystyykansainvälisesti Helsingin mukaisesti tun vaikka että muistettava, on valittaessa näitä Ja siihen. potentiaali tai teja puo eri houkutteleminenkansainvälisestijohtavien tutkijoiden on tekijä tämä suunnitelma näiden yliopistojen yhdistämisestä innovaatiohakui yhdistämisestä yliopistojen näiden suunnitelma tämä tuskriisin ratkaiseminen ratkaiseminen tuskriisin aivan johtavaksi perustieteen yliopistoksi. Kiireellisesti on toteutettava toteutettava on Kiireellisesti yliopistoksi. perustieteen johtavaksi aivan luonnollisesti on sisälläkin Niiden kuuteen. seuraaviin tiivistää voi alat spesialiteet tason johtavan maailmanlaajuisesti on meillä joilla aloista, 1 alle sestä. Suomen potentiaalisimmilta aloilta on jo tehty SuomenAkatemiantehty jo Suomenon potentiaalisimmiltaaloiltasestä. haluttujasaada tuloksia. on huolehtia vanhojen vahvuusalueiden johtajuuden edelleen kehittymi vahvuusalueidenedelleen johtajuudenvanhojen huolehtia on on välttämätöntä synnyttää taloudellemme uusia kärkiä, niin yhtä tärkeää eivät riitä, vaan lopulta Suomen menestykselle ratkaisevaa on absoluutti on ratkaisevaamenestykselleSuomen lopulta vaan riitä, eivät :n, % koko maailman maailman koko % Vastaavastiviidenneksi Neljänneksi hkkk absoluuttisen johtajuuden periaatteeseen johtajuudenabsoluuttisen :n ja TaiKin rehtorien yhdessä Raimo Sailaksen kanssa esit kanssa Sailaksen Raimo yhdessä rehtorien TaiKin ja :n tarkoittaa yliopistojen resurssien parempaa yhdistämistä

edellä sanottu on kytkettävä tämän raportin analyysissä t&k onkin seuraavan hallituskauden kriittisimpiä kriittisimpiä hallituskauden seuraavan onkin -panoksesta ja Suomen väestö alle promille promille alle väestö Suomen ja -panoksesta yliopistojenabsoluuttisenkohdallajohta IT , (2) metalli/konepaja, (3) metsä, (3) metalli/konepaja, (2) ,

innovaatioissa koulu ------. väkimäärällä ja resursseilla ei voida kuvitella, että maahamme voisi syntyä vaatioon liittyvistä kehityssuunnista on se, että johtajuus perustuu alueel luon on sisälläkin yliopistojen näiden Kaikkien asemaa. niiden vahvistaa yhteistyötä tekevinä jaspesialisoituneina) kasvumoottoreina. yhteisöjä,voivatjotka aihekohtaisestipäästä aivan kärkitasolle.maailman nen maa tarvitsee myös vähintään yhden suuremman kriittisen massan massan kriittisen suuremman yhden vähintäänmyös tarvitsee maa nen nollisesti myös löydettävä erityisiä vahvuuksia. Yhtälö on mahdollinen vain Näiden luomisessa on ylitettävä myös perinteisiä tieteenalojen ja -insti ja tieteenalojen perinteisiä myösylitettävä on luomisessa Näiden keskittymän, joka pystyy nousemaan kansainvälisestiaivannousemaanpystyy raskaimpaan keskittymän,joka kasvumoottoreita, kaikkien hyvinvointi kärsii, kun jaettava vähenee. Jokai kejä hyvistä alueellisista kasvumoottoreista. Jos maahan ei synny kärkitason loputon määrä kansainvälisen kärkitason innovaatiokeskuksia. innovaa Maailman keskittymille. innovaation mittaville riittävän lisesti muo ympärille yhdistävienaiheiden että sitä, edistää on tärkeämpää kin keää, että eri puolilla Suomea yliopistot voivat toimia (nykyistä paremmin lisäämällä yliopistojen rahoitusta, sillä alueellisen kehityksen vuoksi on tär maata. Suomessa esimerkiksi Oulu, Tampere ja Turku ovat olleet esimerk Turkuolleetovat TampereOulu,ja esimerkiksi Suomessa maata. tiojärjestelmää johtaa noin parikymmentä innovaation keskusta. Suomen kittymien ilmiön tuutioiden rajoja. Suomea, sillä muuten kehitykseltä puuttuu legitimiteetti. Suomessa kuitenkin vain Helsingin suuralueella on riittävä väestön, talou den ja kulttuurielämän keskittymä innovaatiokeskustenkeskittymänou kulttuurielämänkärkitasolle ja den rikastavandostuu vuorovaikutuksen ylittäviämassan kriittisen tutkimus globaalisti johtavaksi keskittymäksi täytyy siksi koko Suomen talouden talouden Suomen koko siksi täytyy keskittymäksi johtavaksi globaalisti seksi tiedeyliopistoksi. Vastaavasti eri taidealoja yhdistäväTaideyliopistotaidealoja Vastaavasti tiedeyliopistoksi. eri seksi semiseen koko maailman mittakaavassa. Helsingin alueen kehittymiseenalueenkokomittakaavassa. maailmanHelsingin semiseen sarjaan. Tämä ei poista sitä, että kaikkien alueiden kehittäminen on tärkeää. edun vuoksi panostaa erityisesti – ja tavalla, joka aidosti hyödyttääkoko aidosti joka tavalla, ja – erityisesti panostaa vuoksi edun Yliopistotasolla rakenteiden yhdistäminen on tärkeää, mutta vielä mutta tärkeää, on yhdistäminenrakenteiden Yliopistotasolla Maat tarvitsevat vahvoja kasvumoottoreita, jotka hyödyttävät koko Kuudenneksi . Maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä johtavaan inno absoluuttinen johtajuus sisältää innovaation kes innovaation sisältää johtajuus absoluuttinen ------

133 | 5 Käytännön johtopäätökset Suomelle 134 vetovoimaiseksi se koetaan eli kuinka paljon se vetää puoleensa muualta puoleensa vetää se paljon kuinka eli koetaan vetovoimaiseksise ulkomaiset investoinnit)? Ja kuinka läheisesti se on kytketty muihin joh muihin kytketty on se läheisesti kuinka Ja investoinnit)? ulkomaiset ( sijoittajia sekä ihmisiä) muita ja ja harrastus- sekäravintolaelämän. retyn lisäksi myös kaupunkirakenteet, kuten julkiset tilat, katukulttuurintilat, myösjulkiset kaupunkirakenteet,lisäksikuten retyn taloudellisiinkin yllyttää kulttuurielämä elävä Laajemmin riympäristö. kieltäytyä” -hengessä. Vastaavasti suomalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi ja tutkijoiden Vastaavasti kieltäytyä”suomalaisten -hengessä. hanmuuttopolitiikkaansa avoimemmaksi. Suomen täytyy myös investoida luovuuden kulttuuriksi. kult luovuuden Oikeastaan luonnehdittu. on raportissa tässä sitä kuten luovuuden ilmapiirin. Seitsemäs käytännön johtopäätös onkin histori että nykyisten sekä Oikeastaan lähde. tulojen merkittävä lisäksi vahvakulttuulaajempion niillä että koskevakeskittymiäse, havaintoon missa. Resurssien on oltava riittävän houkuttelevat ”tarjous josta ei voi ei josta ”tarjous houkuttelevat riittävän oltava on Resurssien missa. Suomeen tutkijoiden – Nobel-tason – kärkitason ehdottoman maailman maailmasta luovia osaajia (absoluuttisen kärkitason tutkijoita, opiskelijoita innovaation aallon, investoi laajempaan kulttuurielämään, joka synnyttää nykyisinon itseisarvonsakulttuuriitsessäänkun innovaatioihin samalla, tuomiseen. Tässä on noustava vielä korkeammalle kunnianhimoisuudenkorkeammalle vielä noustava on Tässä tuomiseen. on mittarina Eli maailmaa? puolilla eri kulttuureihin luovuuden taviin Kuinka kansainvälisyyttä: sen pitää voidaan mittana vahvuuden tuurin kulttuurielämän edistäminen tärkeäluoviatoinen eivät asiassa tyhjästä.ne syntymiseen;tuleItse tojen aal innovaation liittyy kulttuuri Luovuuden kulttuuria. tävääluovuuden tasolle kuin Suomen Akatemian ja Tekesin sinänsä hyvissä nykyisissä ohjel mittari, myös tietoisesti kehitettäväasia tietoisesti myös mittari, allisten luovien keskusten läpikäynnin viesti on: Jos haluat saada aikaan aikaan saada haluat Jos on: viesti läpikäynnin keskusten luovien allisten se, kuinka paljon muutkin kuin me itse kokevat Suomen kiinnostavaksi kokevatSuomen itse me kuin muutkin paljon kuinka se, oiden käytäntöön viemistä tukevia tuottaja-rakenteita ja tätä kaikkea yllyt Kahdeksas johtopäätös on, että Luovuuden kulttuuri on olemukseltaan kansainvälistä eli glokaalia, Innovaatio edellyttää siis riittävää määrää luovia osaajia, innovaati , sisältäen perinteisesti kulttuuriksi ymmär fdi kansainvälinen vetovoima on paitsi = foreign direct investments direct foreign : Suomen täytyy muuttaa maa muuttaa täytyy Suomen : laajemman , suorat , ------– yhdistäen yliopistoasiat opetusministeriöstä, kulttuuriasiatyliopistoasiatyhdistäenkulttuurimiopetusministeriöstä, – -kykyään, löytämään oman luovan intohimonsa (merkityksellisen juttunsa) vaativan uudistuksen läpiviemiseksi visionaarinen innovaatioministeri innovaatioministeri visionaarinen läpiviemiseksi uudistuksen vaativan yhtenäiseksi innovaatioministeriöksi. Ideaalia olisi, että tälle tälle että olisi, Ideaalia innovaatioministeriöksi.yhtenäiseksi Tästä juurikansainvälisessä luovuuden kulttuurissa onkyse. (esim. Harvard, (esim. (” järjestelmä on pärjännyt sen yleistä suoritustasoa mittaavissa kansainvämittaavissa suoritustasoa yleistä sen pärjännyt on järjestelmä koulu Suomen filosofiastamme. oppimisen eli ihmisiä, koulutamme ja nisteriöstä ja kauppa- ja teollisuusministeriön innovaatiorahoituksen sekä että niin, oppimisfilosofiaamme uudistaa säilyttäen vahvuudetnykyiset pidettävä kiinni. Jotta suomalaiset koulut voisivat johtaa maailmanlaajuista kehitystä tulevaisuudessakin, niiden on onnistuttava vastaamaan muut vastaamaan onnistuttava on niiden tulevaisuudessakin, kehitystä onkin vahvuuksista koulujen Suomen erinomaisesti. vertailuissa lisissä mään yhdessä muiden ihmisten kanssa) – ja perustamaan tämän kaiken tämän perustamaan ja – kanssa) ihmisten muiden yhdessä mään mahdollisesti myös liikenne- ja viestintäministeriön tietoyhteiskunta-asiat muksesta taiteeseen ja koulutukseen sekä niitä soveltaviin innovaatioihin tävä, paitsi Euroopassa (esim. Cambridge ja Oxford, Pariisi) ja Amerikassa Amerikassa ja Pariisi) Oxford, ja Cambridge (esim. tävä,Euroopassa paitsi tätä Kutsunkokemus).arvokkuuden oman (terveitseluottamukselle terveelle on tehtävämme Yhdeksäs ennemmin. maita muita haasteisiin tuneisiin aivanvähänliian yhteistyötä hetkellä.Tärkeääettä tällä kaikessaon, tässä aloille pirstoutuneena. Siksi näkemykseni on, että Suomeen tarvitaan tämän den toimimista maailman ehdottomasti johtavissa yliopistoissa on lisät on yliopistoissa johtavissa ehdottomasti maailman toimimista den gin yliopistogin Tsinghua,ja Technology),Institutesof Indian on meillä jossa syntyy tutkimuksen glokaaleja rikastavan vuorovaikutuksen verkostoja. vuorovaikutuksen rikastavan glokaaleja tutkimuksen syntyy se auttaa entistä enemmän ihmisiä kehittämään yleistä oppimishaluaan ja olennaista on niiden kokonaisvaltainen läpivienti. Innovaatiojärjestelmän elementtejä pitää kehittää yhdessä eikä erillisinä palasina eri hallinnon eri palasina erillisinä eikä yhdessä kehittää pitää elementtejä (elä kanssa muiden vuorovaikutuksessa rikastavassa olemaan elämässä, cto suomalaiseksi kouluksi versio 2.0 of Finland”), jonka tehtävä olisi edistää suomalaista luovuutta tutki Viime kädessä luovuuden kulttuuri syntyy siitä, mihin kasvatamme Lopuksi on korostettava, että edellisten uudistusten tekemisessä tekemisessä uudistusten edellisten että korostettava, on Lopuksi mit , Stanford, Berkeley) niin myös Aasiassa (esim. Pekin (esim. Aasiassa myös niin Berkeley) Stanford, , . innovaatio ------

135 | 5 Käytännön johtopäätökset Suomelle 136 vaatio-ohjelmaa, jolle tässä raportissa on vedetty uusimman tutkimuksen (niiden syytoneritelty tarkemmin aiemmintämän raportin osissa): ja teknologianeuvosto pitäisi ajatella uudeksi Innovaationeuvostoksi. ja systemaattiseen muutokseen.

pohjaltajohtopäätösehdotuksia.myösTämännykyinenmukaisesti Tiede- ratkaisevimmista tehtävistä. Seuraavan hallituksen kriittisimpänä politiik poliittista salkkujen jakoa, sillä tässä on kyse yhdestä seuraavan hallituksen keimmät innovaatiojärjestelmän haasteet voi summata seuraaviin koh seuraaviin summata voi haasteet innovaatiojärjestelmän keimmät Inno uudistavaa innovaatiojärjestelmämme pitää voidaan kaohjelmana lyttää aitoa ja kokonaisvaltaista asiantuntijuutta ja visionaarisuutta näiden innovaatiojärjestelmän eri elementtien suhteen. Nimitys ei voi olla vain olla voi ei Nimitys suhteen. elementtien eri innovaatiojärjestelmän tiin, joiden toteutumisesta menestyksemme globaalissa kilpailussa riippuu tus muodostaa kokonaisuuden. Näin päästäisiin todella merkitykselliseen ministerille 4. 2. 3. 1.

valikoiduille alueille, joilla voimme olla absoluuttisesti mitattuna absoluuttisesti olla voimme joilla valikoiduillealueille, Tämän raportin pohjalta Suomen seuraavan hallitusohjelman tär hallitusohjelman seuraavan Suomen pohjalta raportin Tämän Kilpailukykyparadoksin ratkaiseminen parantaminen Innovaatioresurssien boutie jhaudn eiae innovaatioissa periaate johtajuuden Absoluuttisen ratkaiseminenKoulutuskriisin Innovaatioministerintehtävä haastava:on häneltä täytyisikin edel maailman johtavalla tasolla. Tällaisia strategisen huippuosaamisen suunnattava on innovaatioresurssiamme pientä mittakaavassa tava idealuovuuden muuntamiseen bisnesluovuudeksi eli bisnes-, eli bisnesluovuudeksimuuntamiseen idealuovuudentava tuksen lisääminen3,5 %:sta4,0%:iin aivan kärkitason tutkijoita. design- jaorganisaatioinnovaatioihin. opettaja–opiskelija-lukusuhde on vähintään 1 opettaja 10:tä 10:tä opettaja 1 opiskelijaa kohti ja että pystytään houkuttelemaan kansainvälisesti vähintään on opettaja–opiskelija-lukusuhde on lisättävä niin, että yksiköillä on kansainvälisesti riittävä rahoitus, kuuluisi yliopistojen lisäksi kaikki muu koulutus, sillä koulukoulutus,muusillä kaikki kuuluisi lisäksiyliopistojen : Yliopistokoulutuksenrahoitusta : bkt Ttiu- a kehitysrahoi ja Tutkimus- : : Uusi rahoitus on suunnat :stä. Maailman : ------

6. 8. 5. 7.

vuorovaikutuksen tutkimusyhteisöjen kehittymistä. aKn hes mootm invaihkie tiedeyliopisto innovaatiohakuinen muodostama yhdessä TaiKin Siasn a etre rhä suntla mkiet) sekä mukaisesti) suunnitelman ryhmän rehtorien ja (Sailaksen biojahyvinvointi energia,(5) (4) sekä(6)kulttuurialat. otvn kriän esni yipso knanäiet kova kansainvälisesti yliopiston Helsingin kärkinään johtavina ajsi lv kulttuurielämä elävä Laajasti keskittymissä innovaation periaatejohtajuuden Absoluuttisen yliopistoissa periaate johtajuuden Absoluuttisen Kansainvälisyysmittari rakenteisiin, kuten julkisiin tiloihin, katukulttuuriin ja harrastus- ja katukulttuuriin tiloihin, julkisiin kuten rakenteisiin, kaupunki kulttuurielämän ymmärretyn laajemmin panostukset rielämään on panostettava sen itseisarvon lisäksi, mukaan luettuna resurssit etteivät tärkeää, samalla on lisäämisessä rahoituksen laajemmassa luovassa kulttuuriympäristössä. Siksi elävään kulttuu on aluetta tätä hyödyttääkoko aidosti joka tavalla, vuoksi mutta – kehitettävä erityisesti minkä suuralueelta, Helsingin löytyy yksiehdot ainakin kehittyy meille että tärkeää,lisäksi on kannalta keskittä rahoitusta että vaan nykyisin kuin hajalleen yhtä hajoa (1) ovat alueita keskittymän Globaalissa taloudessa, jossa innovaatiokeskukset ovat kaikkialla ovatinnovaatiokeskukset jossa taloudessa, Globaalissa maata javoidaan kokea legitiimiksi. yhdistävien edistää täytyy Lisäksi Taideyliopisto. monialainen kärkiluokkaan aivan yliopistojen maailman nousee Suomi mällä mittarina voidaan pitää sitä, kuinka kansainvälinen se on: kuinka on: se kansainvälinen kuinka sitä, pitää voidaan mittarina tasoinen perustieteeseen keskittyvä yliopisto, keskittyvä perustieteeseen tasoinen tähän vaadittava väestön, talouden ja kulttuurielämän keskittymäkulttuurielämän ja talouden vaadittavaväestön,tähän tomasti johtavan kansainvälisen tason innovaatiokeskus. Suomessa kasvumoottorien edellyttää etu Suomen moottoreita, talouden ieledn mäil kitie msa yitve rikastavan ylittävien massan kriittisen ympärille aihealueiden sekä ravintolaelämään. syntymistä (kuten Oulu, Tampere ja Turku). Suomen tulevaisuuden Soe loudn uturn tilan kulttuurin luovuuden Suomen : IT Invain alt tapahtuvat aallot Innovaation : () eal/oeaa () metsä, (3) metalli/konepaja, (2) , tkk :n, Yliopistojen : hkkk :n ja :n : - - - -

137 | 5 Käytännön johtopäätökset Suomelle 138

10. 9.

vetovoimainen ja kuinka hyvin verkottunut se on muiden kanssa. kanssa. muiden on se verkottunuthyvin kuinka ja vetovoimainen vasta lie opmsau j -yy khtyit, uvn intohimon luovan kehittymistä, -kyvyn ja oppimishalun yleisen Tätä täytyy myös tietoisesti edistää riittävästi resursoidulla ”tarjous johtavissa yliopistoissa, Euroopan jaYhdysvaltojen lisäksi Aasiassa. Nobel- Suomeen tuodaan jolla kieltäytyä”-ohjelmalla, voi ei josta Innovaatioministeri 2.0 versio koulu Suomalainen asatie j sseatie ttutmnn dlytä että edellyttää, toteuttaminen systemaattinen ja naisvaltainen esikoulustaja perus- yliopistoihin tukemaanparemmin entistäkin kaiken perustana itseluottamuksen vahvistumista. ja – paranemista kyvyn vuorovaikutuksen rikastavan löytämistä, innovaatioministeri. asiantunteva ja visionaarinen johtaa jota innovaatioministeriöön, innovaatiojärjestelmän osat kootaan eri ministeriöistä yhtenäisesti uudistettava on siis oppimisfilosofiaa Koulujemme maat. muut tutkijamme ja opiskelijamme toimivat entistä enemmän maailman että siihen, rahoitusta käytettäväuutta on Lisäksi tutkijoita. tason la aimnajii eelkvjiä aksai, edn on meidän jatkossakin, edelläkävijöitä maailmanlaajuisia olla aa piie mutvi hatiin imi kuin aiemmin haasteisiin muuttuviin oppimisen ttava : Kaikkien edellä esitettyjen uudistusten koko : Jotta suomalaiset koulut voisivatkoulut suomalaiset Jotta : - 139 | 5 Käytännön johtopäätökset Suomelle

Epilogi

Uusi Tuusulanjärven yhteisö 142 -parafraasini: ”Minulla on unelma, että tulevaisuudessa elämme Suomessa, yhteisö Uusi Tuusulanjärven yhtäläisetmahdollisuudettakaavan hyvinvointivaltion rahoituksen jatku Tätä raporttia on ajanut näkymä suomalaisesta unelmasta, jossa Suomi olisi Epilogi: jatkuvasti uusia osaajia jatkamaan sen menestystä. Näin syntyy ”hyvän syntyy Näin menestystä. sen jatkamaan osaajia uusia jatkuvasti omaa toteuttaa mahdollisuudet yhtäläiset on suomalaisella jokaisella luovavälittävä.sekä että on joka tulevaisuudessaettä unelma, on Minulla kehä” (vastakohtana negatiiviselle noidankehälle), jossa innovatiivinen innovatiivinen jossa noidankehälle), negatiiviselle (vastakohtana kehä” liksi”, innovatiiviseen talouteemme tulee puolestaan koko potentiaalistamme potentiaalistamme koko puolestaan tulee talouteemme innovatiiviseen yhtäläisetja misen, mahdollisuudettakaavan hyvinvointivaltion ansiosta tekee onnistuminen siinä ja yhdistelmä tämä Juuri yhdistämistä. misen tisemmassa tutkimuksessamme Manuel Castellsin kanssa ”Suomen mal ”Suomen kanssa Castellsin Manuel tutkimuksessamme tisemmassa tulevaisuudessa sekä luova että välittävä. Tämä on oma Martin Luther King ainutlaatuista potentiaaliaan ihmisenä.” Suomesta erityisen maailmanlaajuisesti. Kutsuimme tätä aiemmin teoreet Castells jaHimanen, Castells (2004). strategisessa katsauksessa tiivistin. Ks. Himanen(2004b) Himanenja sekä nish Model luova Suomi, kuten sitäEduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittamassani jossa innovaatiopohjaisen talouden menestys mahdollistaa kaikille Käsitteellä ”suomalainen unelma” tarkoitan luovuuden ja välittä ja luovuuden tarkoitan unelma” ”suomalainen Käsitteellä (2002). Näin syntyy siis samanaikaisesti välittävä, siissamanaikaisesti kannustava ja (2002).Näinsyntyy

The Information Society andtheWelfareThe Information Society State:The Fin - - - - - vision vuoksi olen kirjoittanut tämän strategisen raportin innovaatiosta: raportin strategisen tämän kirjoittanut olen vuoksi vision yhteisöjä” eli luovuuden rikastavia yhteisöjä, joita ajaa yhteinen unelma unelma yhteinen ajaa joita yhteisöjä, rikastavia luovuuden eli yhteisöjä” yhteisö – säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järne uni ”suomalainen unelma” toinenpäämerkitys. rikastavan vuorovaikutuksen yhteisöstä, jossa henkilöt auttoivattoisiaan henkilöt vuorovaikutuksenrikastavan jossa yhteisöstä, sekä perusta kriittinen on onnistuminen innovaatioissa nimenomaan Kallela. Piirissä keskusteltiin taiteesta ja filosofiasta sekä vietettiin yhdessä hengessä. Oli raivattava tietä uusille aatteille kaikilla aloilla. Symposion-illat leematsyttyivät sinkoilivat,vapauttavassaja ja optimistisessa muttaaina olivat ”Istuntomme merkitystä: ja henkeä Symposion-yhteisön hemmin kiintoisella tavalla kaikki tämän raportin isot teemat: kyse oli nimenomaan mielen kertautuvat yhteisössä Tuusulanjärven Samalla haasteessamme. lanjärven yhteisö toimi. Se käy meille inspiraation lähteeksi myös uudessa vas hyvänmaamme kehääja mallia Suomenpuolustaatarkoitus kädessä menemään luovuudessaan vieläpitemmälle. iltaa hotelli Kämpin kuuluisissa kokoontumisissa. Sibelius kuvasi myö kuvasi Sibelius kokoontumisissa. kuuluisissa Kämpin hotelli iltaa Gallen- Akseli taidemaalari sekä Kajanus Robert säveltäjätja mm. Sibelius tauksena globalisaatioon. hyvinvointivaltiommeraportin Tämäntulevaisuudelle.että taloutemme koulutustasoinen tukeeinnovatiivista hyväntämänJuuri taloutta. kehän korkea tuottama hyvinvointivaltion ja hyvinvointivaltiota tukee talous tavattoman antoisia. . antoisia. tavattoman felt, kirjailija Juhani Aho jne. – synnytti ensimmäisen suomalaisen luovuu ensimmäi takaiseen vuoden sadan kytkeytyy Se merkitys. tärkeä toinen analyysillä innovaatiojärjestelmämme uudistuksen tarpeista on siis viime den kukoistuksen. Tämän raportin visio on, että tarvitsemme nyt uuden nyt tarvitsemme että on, visio raportin Tämänkukoistuksen. den suomalaisenluovuuden Tämäuudestaaloilla. kaikilla noususta ilmaison suuren suomalaisen luovuuden aallon. Tarvitsemme uusia ”tuusulanjärven Tuusulanjärven ns. jossa aaltoon, luovuuden suomalaisen suureen seen Tuusulanjärven yhteisö kehittyi Symposion-piiristä, johon kuuluivat Kannattaa muistuttaa mieliin, missä hengessä alkuperäinen Tuusu vielä lisäksi raportissa tässä on unelma” ”suomalainen Ilmaisulla

. Pohdimme kaikkea maan ja taivaan välillä, prob välillä, taivaan ja maan kaikkea Pohdimme . ------

143 | Epilogi: Uusi Tuusulanjärven yhteisö Akseli Gallen-Kallela: Symposion (1894) Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä 144 ”kriitikoksi”. Gallen-Kallelan symboliikka on se, että kriitikko ei tajua kor tajua ei kriitikko että se, on symboliikka ”kriitikoksi”.Gallen-Kallelan vakaumuksen ytimen: (vasemmassa laidassa), Kajanus ja Sibelius (oikean laidan hahmot). Keskellä ja vapauttavassa hengessä”. Osin tämä rikastavan vuorovaikutuksen idea vuorovaikutuksenrikastavan tämä vapauttavassahengessä”.Osin ja edustajien aallon luovuuden tämän tiivisti hän symboliikkaan jonka päätti luopua omasta säveltämisestään ja omistautua Sibeliuksen musiikin oleva taustalla sekä hahmo ristiinnaulitsemisen/ylösnousemisennäkyvä kimyskorkeammallenousemaan auttaatoista Sibeliuk jossa ilmapiirissä, listaamaan kaiken mitä vastaan hän on, mutta kun häneltä kysytään ”entä keskittynyt on pyrkimyksiä.korkeampiaHän mitään ole ei hänellä koska keampaa näkyä, jonka muut kolme näkevät ja josta heidän toiminnassaan muodossa kriitikon pääonkinpöydällä sammuneena. olet?”,puolella taulunminkä Lopullisessa mitään. pystysanomaan ei hän matalalla, pää jo melkein pöydälle sammuneena, olevaa henkilöä kutsutaan tai vähemmän yksin.” taiteen ”suuri, iankaikkinen metsä”. Korkeampi taso pakenee kriitikkoa, kriitikkoa, pakenee taso Korkeampimetsä”. iankaikkinen ”suuri, taiteen antoivat minulle paljon tuona aikana, jolloin muuten olisin ollut enemmän sen ensimmäisiä sävellyksiä kuultuaan Kajanus oli niin vaikuttunut, että vaikuttunut, niin sävellyksiäoli Kajanusensimmäisiä kuultuaan sen ”probleematsyttyivät sanoin sinkoilivat,sen ja optimistisessa muttaaina on kyse: taulussa tätä korkeampaa pyrkimystä edustaa sen keskellä ylhäällä erilaisen taustansa kautta vietiin hämmästyttäväänkin mittaan. Sibeliuk hämmästyttäväänkinmittaan. vietiin kautta taustansa erilaisen oman halutoista auttaaja parhaimmillaan olemaan halutoista auttaaeli Gallen-Kallela ”Mitähenäkevät! totesimysteerin en Enempää säilyttäen: Symposion-taulun kriitikon kuvassa myös mutta OskarMerikannonpiirteitä, ’SammonSampoa taonnassa’, olevan onosoittautunut mitäparhain jase ratkaisu.” Taulun rinnakkaisteoksena pidetäänAdAstraa, jokaonplatonis- se on myöhempise väärinkäsitys.) kristillinen ylösnouseminen kohti korkeinta todellisuutta. (Jotkut ovat nähneet kerro, tätäihmeellistä olenkäsitellyt asiaalähessamalla mutta tavalla kuin Gallen-Kallelan maalauksessa päähahmot ovat Gallen-Kallela itse itse Gallen-Kallela ovat päähahmot maalauksessa Gallen-Kallelan Gallen-Kallela maalasi Symposion-yhteisöstä samannimisen taulun, Symposion-yhteisöä ajoi rikastavan vuorovaikutuksen idea eli pyr eli Symposion-yhteisöävuorovaikutuksenrikastavanidea ajoi - - - -

145 | Epilogi: Uusi Tuusulanjärven yhteisö 146 vastaan” jatkui keskeisenä yhdistävänä tekijänä myös uudessa yhteisössä.yhdistävänä keskeisenäuudessamyös vastaan”jatkuitekijänä vasti asettaen: ”Historiassa ei ole koskaan pystytetty patsasta kriitikolle.” patsasta pystytetty koskaan ole ei ”Historiassa asettaen: vasti vielä Kiven kuolemankin jälkeen Ahlqvist kirjoitti yhä katkeruuttaan kaksi yhteisö. Äsken mainittu tematiikka ”olla jonkin puolella eikä vain jotain jotain vain eikä puolella jonkin ”olla tematiikka mainittu Äsken yhteisö. nykyinen tuli josta orkesterin, perustikin Kajanus luovuuteen. yhteiseen 1872. Eino Leinon sanoin ”hän1872. EinoLeinonsanoin elivain syksystä jouluun”. Tuusulanjärven yhteisön henki oli siis: ”On helppo luetella mitä vastaan mitä luetella helppo ”On siis: oli henki yhteisön Tuusulanjärven uutta teilauskritiikkiä samasta teoksesta! Hän oli kritisoinut Kiveä jokai Kiveä kritisoinut oli Hän teoksesta! samasta teilauskritiikkiä uutta ja esipioneerin Aleksis Kiven kohtalo. Kivi oli kuollut tällä paikalla pienessä kontribuoida rooli paras hänelle oli tämä että päätti, Hän johtamiselle. paikan suomalaiselle kulttuurille kateuden keskellä. raivaaja. Näinhänestä tulioikeastaan Sibeliuksen ”tuottaja”. Helsingin kaupunginorkesteri,Helsingin oliSibeliuksenja musiikin merkittävä tien kuoleman jälkeen. Hieman voimakkaalla vertauskuvalla Kiven voisi nähdä kanavoitava) sanoen, että Kivi on ”hullu juoppo eikä mitään muuta”. Kiven mitään kun käyttöön otetaan kohdistuvanhyökkäyksenjoka strategiaan, lopetti arvostelunsa maan psykoosiin, ja kaksi vuotta myöhemmin hän kuoli hyljättynä.Silti kuoli hän myöhemmin vuotta kaksi ja psykoosiin, maan murskannut kritiikki sai hänet depressiota jo aiemmin sairastaneena vajoa Seit teilaus Ahlqvistin ajan. uransa luovan koko hänen Kiven murskata mökissä köyhyydessä ja mieleltään järkkyneenä vain 38-vuotiaana vuonna tappoi Aleksis Kiven, kriitikko August Ahlqvistin kateus. Ahlqvist yritti yritti Ahlqvist kateus. Ahlqvistin August kriitikko Kiven, Aleksis tappoi Suomi.Suuri vaikuttaja Tuusulanoli rantatien yksinäisen pellonraivaajan kukoistavampirakentaahalu ajoi yhteisö, jota luovuudenrikastava oli Se suomalaisen luovuuden uhrilampaana, joka kuolemansa kautta lunasti lunasti kautta kuolemansa joka uhrilampaana, luovuuden suomalaisen myös niin jatkoi ja aikana elämän tämän käänteessä mahdollisessa sessa vielä on tihku katkeruuden mutta sanomaan, enää pystytä ei sisällöllistä kuuluiveljeksestä semästä on naurettavuus ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa.”suomalaisessa häpeäpilkku Ahlqvist naurettavuusja on Tuusulanjärven yhteisö näki asian niin, että kateuden kulttuuri kulttuuri kateuden että niin, asian näki yhteisö Tuusulanjärven Symposion-yhteisöstä kehittyi lopulta varsinainen Tuusulanjärven Sibelius totesi myöhemmintotesi Sibelius perspektiiviinosu kritiikin kateellisen ad hominem Finlands Allmänna Tidningen Allmänna Finlands -hyökkäykseen (eli tyypilliseen henkilöön -lehdessä: ”Teos -lehdessä: - - - - - Aleksis Kiven Tuusulanjärvi kuolinmökki Halosenniemi Ahola Suviranta Onnela Erkkola Ainola

olet, mutta minkä puolella seisot?”, ”Arvostan enemmän sitä, mitä joku tekee, kuin sitä mitä sinä et tee” ja ”Jos et pidä minun ratkaisustani ongel- maan, niin esitä parempi ratkaisu”. Tuusulanjärven yhteisö oli myös tässä raportissa aiemmin kuvattujen luovien yhteisöjen tapaan fyysisesti tiivis. Yhteisö muodostui 1900- luvun taitteessa niin, että ensin Tuusulan rantatielle muutti Juhani Aho vuonna 1897. Hän vuokrasi Vårbackan, jonka nimen muutti Aholaksi. Ahon ystävä taidemaalari Eero Järnefelt muutti pian perässä ja teki Suvirannasta kotinsa. Juhana ”J.H.” Erkko nimesi kotinsa Erkkolaksi. Yhdessä J.H. Erkko ja hänen veljensä Eero, Eero Järnefelt ja hänen veljensä Arvid sekä Juhani Aho olivat Päivälehden sekä henkisiä että käytännön perustajia. Päivälehteä voikin pitää Tuusulanjärven yhteisön luovuuden aallon äänitorvena. Pekka Halonen sai Halosenniemen valmiiksi vuonna 1902. Lopulta

Sibelius muutti vaimonsa Ainon kanssa Ainolaan. Eino Leino nähtiin yhteisö Tuusulanjärven Uusi Epilogi: usein vieraana rantatien lepokodissa Onnelassa sekä kyläilemässä Halosen | niemessä. Yllä oleva kartta ilmaisee Tuusulanjärven yhteisön maantieteen.

Yhteisö oli jälleen fyysisesti näin keskittynyt, koska rikastava vuorovaikutus 147 148 vuorovaikutukseen keskenään. rikastavaanihmiset väestömmesaamme lukumäärästäkuinka siitä, vaan yhdessä. Maija Halonen summasi: ”Se oli todella ihanaa aikaa tuo vuosi tuo aikaa ihanaa todella oli ”Se summasi: Halonen Maija yhdessä. vielä yllyttivätluovuudessaan henkilötmenemään yhteisö, toisiaan jossa jossain d:n ja es:in välillä.” Yhteisö vietti myös sosiaalisesti paljon aikaa aikaa paljon sosiaalisesti myös vietti välillä.” Yhteisö es:in ja d:n jossain jaetun innostuksen javisioidenkautta vahvistua entisestään. nyt tarvittava uusi suuri luovuuden aalto – siinä menestyminen ei riipu riipu ei menestyminen siinä – aalto luovuuden suuri uusi tarvittava nyt nään. keske vuorovaikutuksessa rikastavassa tiiviissä olivat he kun – perustan vuorovaikutuksen rikastavan ihmisten luovien ratkaisee lopuksi pujen lop mutta pienet, melko mittakaavassa maailman ovat resurssit rälliset värien tuntikaupalla väitellä saattoivat Halonen ja Sibelius pitemmälle. näin fyysisen vuorovaikutuksen kautta kunkin emotionaalinen energia voi luovuudellaanollamerkityksellisessäjohon tila, rinen yhteydessä, vainja logiikkaa: Kyse ei ollut lukumäärällisesti isosta joukosta ihmisiä. Itse asi Itse ihmisiä. joukosta isosta lukumäärällisesti ollut Kyse ei logiikkaa: mää mitatut absoluuttisesti luovuuden Suomen logiikasta: korostetusta hänenhänsihteerilleen,lempivärinsäselittiettä vaaleanvihreä:oli on ”Se kansainvälisten esimerkkien kaltainen tiivis rikastavan vuorovaikutuksen töltään suuria paikkoja: antiikin Ateena, Firenze ja Piilaakso ovat kaikki kaikki ovat Piilaakso ja Firenze Ateena, antiikin paikkoja: suuria töltään jotakin toisella Jos suurenmoista. oli luottamus keskinäinen ja toveruus kulttuuympäröiväriittäväntihentynyt syntyy näin vain koska tymänsä, assa vain muutama kymmenen henkeä loi koko suomalaisen kulttuurin suomalaisen koko loi henkeä kymmenen muutama vain assa absoluuttinen määrä. Maailman luovuuden keskukset eivät ole olleet väes sadan alku täällä. Rahaa ei ollut liikoja, pikemminkin päinvastoin, mutta päinvastoin, pikemminkin liikoja, ollut ei Rahaa täällä. alku sadan sävyistä, joille he molemmat olivat erityisen herkkiä. Sibelius ”kuuli” värit: se ei ollut kuitenkaan mentaliteetiltaan sisäänlämpiävän kylämäinen. Päin olleet suhteellisen pieniä paikkoja. Tuusulanjärven yhteisö jatkaa samaa samaa jatkaa yhteisö Tuusulanjärven paikkoja. pieniä suhteellisen olleet oli, oli sitä toisellakin.” edellyttää fyysistä kohtaamista. Luovuudella on aina ollut fyysiset keskit fyysiset ollut aina on Luovuudellakohtaamista. fyysistä edellyttää Rikastavan yhteisön logiikalla Suomen on mahdollista synnyttää synnyttää mahdollista on Suomen logiikalla yhteisön Rikastavan Tuusulanjärven yhteisö on hyvä esimerkki tässä raportissa paljon raportissa tässä esimerkki hyvä on yhteisö Tuusulanjärven eriteltyjen aiemmin raportissa tässä oli yhteisö Tuusulanjärven Mutta vaikka Tuusulanjärven yhteisö oli fyysisesti hyvin keskittynyt, ------Yhteisön jäsenten kautta Suomeen muodostui kansainvälistenvirtaustenSuomeenmuodostui kautta jäsenten Yhteisön veti jo silloin puoleensa maailmanluokan opettajia. Sibeliukselle erityisesti voi ymmärtää erillään Helsingistä, jonka suuralueeseen se kuuluu. Toiseksi vastoin kyse oli glokaalista yhteisöstä, aivan kuin Piilaakso, antiikin Ateena yhteisöllä oli vahvat linkit ulkomaille. Kaikki edellä mainitut kuvataiteilijat ydin). Erkon manifesti kuului: (siihen kirjoittivatSibeliuksestaja henkilöt(siihen mainitutlähtien, edellä kaikki nousun glokaalia muotoa, jossa ollaan samanaikaisesti kansainvälisesti kansainvälisesti samanaikaisesti ollaan jossa muotoa, glokaalia nousun omaperäisen lisäsi se joihin virtauksia, ulkomaisia johtavia uusia, paljon Helsingin Musiikkiopistossa. Tämä nykyisen Sibelius-Akatemian edeltäjä Sibelius-Akatemiannykyisen Tämä Musiikkiopistossa. Helsingin hyvin suomalainen. Tässä hengessä he halusivatsuo laajempaahe innoittaa hengessä Tässä suomalainen. hyvin leimallisesti tavalla jollain yhä on lopputulos jossa mutta kytkeytyneitä, lutkaan pianonsoittoa). Suomeen kautta linkkiensä toi yhteisö Tuusulanjärven keskuksissa. kin kuksessa. Pariisi oli myös kirjailijoiden vaikutteiden paikka. Kaikki mainitut malaista luovuutta. malaiseksiversioksi. Tuusulanjärven yhteisö luovuudenajoisuomalaisen tai Cambridgen Cavendish Lab. Ensinnäkään Tuusulanjärven yhteisöä ei ei yhteisöä Tuusulanjärven Ensinnäkään Lab. Cavendish Cambridgen tai tuusulanjärveläiset olivat myös laajemman Nuori Suomi -yhteisön luova-yhteisön Suomi Nuori laajemmanmyös olivattuusulanjärveläiset pianon italialaiseen koulun pianistiin, maailmankuuluun tutustuminen säveltäjätopiskelivat johtavissasaksankielistenpuolestaanmaiden musii solmukohta, jossa he veivät näitä virtauksia eteenpäin omalaatuiseksi suo opiskel itse (vaikkeihäntärkeää oli Busoniin, Ferruccio opettajaan soiton suomalaisen kosketuksen. opiskelivat Pariisissa eli maailman johtavassa 1900-luvun alun taiteen kes den Nuori Suomi -liitteessä, josta tuli tavallaanyhteisönäänenkannattajatuli josta Suomi-liitteessä, Nuori Yhteisö oli myös toiseen suuntaan kansainvälinen. Sibelius opiskeli Tuusulanjärven yhteisön näkemys luovuudesta olikin glokaali. glokaali. olikin luovuudesta näkemys yhteisön Tuusulanjärven Eero Erkko summasi tämän yhteisen pyrkimyksenhyvin yhteisen tämän summasi Erkko Eero maamme aineellista edistymistä sen kaikilla aloilla, samalla kuin samalla aloilla, kaikilla sen edistymistä aineellista maamme Samalla kun me nuoret siis mitä innokkaimmin harrastamme harrastamme innokkaimmin mitä siis nuoret me kun Samalla Päiväleh ------

149 | Epilogi: Uusi Tuusulanjärven yhteisö 150 ympäristön, joka tukee kaikkiamuitakin luovuuden muotoja. Tuusulanjärven yhteisössä oli kyse henkisestä ohjelmajulistuksesta Suo ohjelmajulistuksesta henkisestä kyse oli yhteisössä Tuusulanjärven kirjoittamassaan kirjoittamassaan luovan intohimon ja rikastavan vuorovaikutuksen ja sytyttävien unelmien ilmaisun: muodostaa kulttuuri Henkinen ulottuen. informaatiovallankumoukseen moukseen sekä San Franciscon vastakulttuurissa syntyneeseen Piilaakson melle. Idea oli, että henkinen kulttuuri alustaa luovan murroksen muillakin zen renessanssiin ja Lontoon–Manchesterin tieteellis-teolliseen vallanku tieteellis-teolliseen Lontoon–Manchesterin ja renessanssiin zen aloilla. Näin on ollut antiikin Ateenasta uuden ajan aloittaneeseen Firen aloittaneeseen ajan uuden Ateenasta antiikin ollut on Näin aloilla. . Lumet pohjolanlumoa. Intosi rewontulilla Hywäksi tahdoksituleksi. Itsekkyyden kytkyeistä jatkaneet vanhain työtä suomalaisen kirjakielen kehittämisessä, kehittämisessä, kirjakielen suomalaisen työtä vanhain jatkaneet asussa. käsitettävässä maailman sivistyneen koko esiintymään ja pohjin suomalaisia taiteilijoita. ja ominaisuutemme kansalliset että siihen, merkityksen rimman Eeron veli J.H. Erkko antoi tälle henkisen kulttuurin haasteelle haasteelle kulttuurin henkisen tälle antoi Erkko J.H. veli Eeron menestyksellä hyvällä esim. kirjailijamme nuoret ovatkin Niinpä Sydämesi päiwä päästä heidän teoksissaan niin suuresti ihailemme. Samoin on nuorten nuorten on Samoin ihailemme. suuresti niin teoksissaan heidän esiintymään, pääsevät aloilla eri taiteen rikkautemme luontaiset suu mitä panemme kohottamista, haarojen taiteen kotimaisen kaikkein tärkeänä erinomaisen pidämme samalla kentelemme, turmeltumattoman kansallisen värinsä ja ovat kuin ovatkin perin perin ovatkin kuin ovat ja värinsä kansallisen turmeltumattoman teita omistaneet alallaan, ovat he kuitenkin kieltämättä säilyttäneet taiteilijaimme laita. Niin paljon kuin he ovatkin uusia ulkomaan aat antaneet sille tuon erinomaisen hienouden ja luontevuuden, jota jota luontevuuden, ja hienouden erinomaisen tuon sille antaneet olemme kansanvalistuksen hartaimpia ystäviä ja sen eteen työs eteen sen ja ystäviä hartaimpia kansanvalistuksen olemme Suomalaisessa huoneentaulussa Suomalaisessa hyvän runomittaisen runomittaisen hyvän ------”innon rewontulella””innon luottamukseneli pohjalta luovalla intohimolla, rikas mitä sille eli intohimolleluovalle synonyymi hieno rewontuli”on ”Intosi velkansa – mutta kuitenkin elättäkäämme sieluissamme lujaa vakaumusta: yhteisön logiikalla. Voimme jo vaistota sen merkkejä. 1990-luvullamerkkejä.SuomiVoimme sen vaistotayhteisön logiikalla. jo Toisin sanoen tarvitsemme eri alojen luovuuden rikastavia yhteisöjä, joita niin, että niitä olisi vain yksi tai että se olisi yhtä pieni fyysisesti. Elämme fyysisesti. yhtäpieni olisi se että yksivaintai olisi niitä että niin, nelleet kurjuudessa sen täyteen mittaan saakka. Ehkä tarvitsemme ylöspäin rikastavassavuorovaikutuksessa, yhteistä unelmaaajaen. Kaikkein puhut Uusi ontuleva.” renessanssi Platon kutsui ”singonneesta kipinästä leimahtavaksi liekiksi, joka siitä läh luovuuden aallon. Nyt on uuden suuren suomalaisen luovuuden aallon aallon luovuuden suomalaisen suuren uuden on Nyt aallon. luovuuden kulkuun saman matkan, minkä olemme nyt kulkeneet alas – mäki maksaa mittakaavassa lokaalin ja globaalin vuorovaikutuksessa. Kyseessä ei ole ole ei Kyseessä vuorovaikutuksessa. globaalin ja lokaalin mittakaavassa myös meille tarvitsemaamme uutta suurta suomalaisen luovuuden aallon ilma. Ja koko Suomi on tässä vertauksessa se uusi ”Tuusulanjärven yhteisö”. televimmin nämä teemat toiyhteen lopulta Gallen-Kallela. tien ravitsee itse itseään”. Platonin Akatemian tapaan Tuusulanjärven yhtei tavan yhteisön logiikalla ja sytyttävien unelmien voimalla. Tuusulanjärven tava luomaan uutta renessanssia, s.o. uutta voimaa, elämää ja maailmaa. Se ajassa.””Vaikkatoistaen: jatkoiJame-subjektia keskiyössä tahi seisomme, ajaa jaettuunelma suomalaisen luovuuden uudesta noususta. kirjaimellisesti TuusulanjärvenTarvitsemmeuudenyhteisön.Ei nytaika. synnyttämistä varten. Gallen-Kallela julisti: ”Pikku Suomessa on nyt ruvet yhdessätoteutettavaluovaa nimenomaan on intohimoaettä oli, idea sön sen oireita. Ehkä tämä toivottu aamu koittaa vasta silloin kun olemme oljen on nyt tarpeen tämän kurjan, heikon, alakuloisen dekadenssin vallassa ja vallassa dekadenssin alakuloisen heikon, kurjan, tämän tarpeen nyt on enää vain Suomi ja Eurooppa vaan myös Amerikka, Aasia ja muu maa muu ja Aasia Amerikka, myös vaan Eurooppa ja Suomi vain enää eri ajassa ja meidän tilanteessamme yhteisön olisi toimittava laajemmassa vaistoamattatulevanolla voiaamusarastuk vuoksi,emme sen juuri ehkä Tuusulanjärvenyhteisö suomalaisensuurenensimmäisentoteutti Hänen sanansa kävisivät itse asiassa suoraan ohjelmajulistukseksisuoraan asiassa kävisivätitse sanansa Hänen Suomalainen uusi luovuuden suuri aalto on mahdollinen. Se syntyy ------

151 | Epilogi: Uusi Tuusulanjärven yhteisö 152 joukkue, meillä on musiikin uusi menestystarina. Mutta tämä on vasta vasta on tämä Mutta menestystarina. uusi musiikin on meillä joukkue, Uusi Tuusulanjärven yhteisö on tuleva. Uusi suomalainen luovuuden suuri kiteyttää vielänäin: aalto ontuleva. Uusi ontuleva! renessanssi alkua. alkoi muuttua merkittävästi: Meillä on nyt Nokia, meillä on jääkiekon Paljon enemmän onvielätulossa But you ain’t seennothingyet. But you ain’t seennothingyet. Meillä onNokia, Meillä onollutSibelius, meillä onmusiikinuusimenestystarina. meillä onjääkiekonMM-joukkue, meillä onollutLeino. meillä onollutGallen-Kallela, kuin mitätähänmennessäonnähty! Suomalaisen unelman uudesta luovasta noususta voisikin lopuksi voisikin luovastanoususta uudesta unelman Suomalaisen mm - Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra (1894) Villa Gyllenberg yhteisö Tuusulanjärven Uusi Epilogi: |

3 5 1 Kirjallisuus

Alexa (2007). Global Top 500 Traffic Rankings. http://www.alexa.com/site/ds/top_500 Bereiter, C., & Scardamalia, M. (1993). Surpassing Ourselves. An Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Chicago and La Salle, Illinois: Open Court. Berners-Lee, Tim (1999). Weaving the Web. San Francisco: Harper. Brynjolfsson, Erik ja Hitt, Lorin M. (2000). “Computing Productivity: Firm-level Evidence”. Cambridge, MA: MIT – Sloan School Center for E-business, working paper. Castells, Manuel (2000a). The Information Age: Economy, Society and Culture, vol. 1: The Rise of the Network Society. 2nd edn. Oxford: Blackwell. Castells, Manuel (2000b). The Information Age: Economy, Society and Culture, vol. 3: End of Millennium. 2nd ed. Oxford: Blackwell. Castells, Manuel (2004). The Information Age: Economy, Society and Culture, vol. 2: The Power of Identity. 2nd edn. Oxford: Blackwell. Castells, Manuel (ed.) (2004b). The Network Society: A Cross-Cultural Perspective. London: Edward Elgar. Castells, Manuel ja Himanen, Pekka (2002). The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model. Oxford: Oxford University Press. Chi, M. T. H., Glaser, R., & Farr, M. J. (eds.) (1988). The Nature of Expertise. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Collins, Randall (1998). The Sociology of Philosophies: A Global Theory of Intellectual Change. Cambridge, MA: Harvard University Press. Collins, Randall (2004). Interaction Ritual Chains. Princeton: Princeton University Press. Csikszentmihalyi, Mihaly (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. New York: HarperCollins. Ericsson, K. A., & Smith, J. (eds.) (1991). Toward a General Theory of Expertise. Cambridge: Cambridge University Press. European Commission (2006). Creating an Innovative Europe. Report of the Independent Expert Group on Innovation and R&D appointed following the Hampton Court Summit and Chaired by Mr. Esko Aho. http://ec.europa.eu/invest-in-research/pdf/download_en/aho_report.pdf Flacelière, Robert (1995). Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa. Helsinki: WSOY. Florida, Richard (2002). The Rise of the Creative Class. New York: Basic Books. Florida, Richard ja Gulden, Tim (2005). “The World Is Spiky.” The Atlantic Monthly, October 2005. Giddens, Anthony ja Himanen, Pekka (2006). ”Eurooppalainen unelma”. Helsingin Sanomat 4.6.2006. Hall, Peter (1995). Cities in Civilization. London: Fontana Press. Hammer, Michael ja Champy, James (1994). Reengineering the Corporation. New York: HarperBusiness. Himanen, Pekka (2001). The Hacker Ethic and the Spirit of the Information Age. New York: Random House Himanen, Pekka (2004a). “The Hacker Ethic as the Culture of the Information Age” teoksessa Castells (2004b). Himanen, Pekka (2004b). Välittävä, kannustava ja luova Suomi: Strateginen katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointeja 18. Helsinki: Eduskunnan kanslia. http://www.eduskunta.fi/fakta/vk/tuv/Himanen_tietoyhteiskunta.pdf Himanen, Pekka ja Castells, Manuel (2004). ”Institutional Models of the Network Society: Silicon Valley and Finland” teoksessa Castells (2004c). Jorgenson, Dale ja Stiroh, Kevin (2000). Raising the Speed Limit: US Economic Growth in the Information Age. Brookings Papers on Economic Activity, volume 2. Washington, DC: The Brookings Institution. Jorgenson, Dale ja Yip, Eric (2000). “Whatever Happened to Productivity? Investment and Growth in the G-7” teoksessa E. R. Dean et al. (2000). New Developments in Productivity Analysis. Chicago, IL: University of Chicago Press. Maslow, Abraham (1954). Motivation and Personality. New York: Longman, 3rd edn, 1987. Maslow, Abraham (1962). Toward a Psychology of Being. New York: John Wiley and Sons, 3rd edn, 1999. OECD (2006). Science, Technology and Industry Outlook 2006. Paris: OECD. Platon. Teokset I-VII. Helsinki: Otava. Rogoff, B. (1990). Apprenticeship in Thinking. New York: Oxford University Press. Rogoff, B. (1991). “Social Interaction as Apprenticeship in Thinking: Guided Participation in Spatial Planning” in L. Resnick, J. Levine & S. Teasley (eds.), Perspectives on Socially Shared Cognition. Hyattsville, MD: American Psychological Association. Sailas, Raimo et al. (2007). Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi. Helsinki: Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr16. pdf?lang=fi San Jose Mercury News (2006). ”Silicon Valley 150.” 7.4.2006. Sassen, Saskia (1991). The Global City: New York, London, Tokyo. Princeton: Princeton University Press. Saxenian, AnnaLee (1996). Regional Advantage: Culture and Competition in Silicon Valley and Route 128. Cambridge, MA: Harvard University Press. Saxenian, AnnaLee (1996). Silicon Valley’s New Immigrant Entrepreneurs. San Francisco: Public Policy Institute of California. 156 Vygotsky, L.S. Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia Tiede- jateknologianeuvosto Taylor, Peter jaLang,Robert The Higher Times Education Supplement Zook, Matthew Zook, Matthew Zook, Matthew Suomen Akatemia jaTekes Sichel, Daniel Shanghai JiaoTong University Saxenian, AnnaLee Saxenian, AnnaLee Talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvitys. Osa2 (2006). Planning A Economy sihteeristön globalisaatioselvitys. Osa1 Silicon Valley Commercial InternetCommercial Production intheUnited States.” metro/pubs/20050222_worldcities.pd coms andLocalKnowledge pdf/fi.pd neuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaraportti_ Brookings Insitution, Survey 2005. February Series, DC: TheBrookings Institution. Internet Globally.” näkymät haasteeseen/pdf/fi.pd http://www.vnk.fi/julkaisukansio/ http://www.vnk.fi/julkaisukansio/ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologia http://www.tekes.fi/julkaisut/FinnSight_ http://ed.stju.edu.cn/ranking.htm (1997) (1978). ( (2000a).”TheWeb ofProduction: TheEconomicGeography of ( http://www.thes.co.uk/worldrankings/ 2000b). ”Internet UsingHosts and Domain Metrics: Counts toMap the 2005). f . . Cambridge, MA:Harvard. Cambridge, University Press. , vol. 32. (2006). (2002). The ComputerRevolution:The An EconomicPerspective . San Francisco: Public Policy Institute. SanFrancisco: ofCalifornia. Mind inSociety The GeographyThe oftheInternet Industry:Venture Capital,Dot- (2006a). (2006b). Telecommunications Policy Local andGlobalNetworks ofImmigrant Professsionals in (2006). The NewThe Argonauts: Regional Advantage inaGlobal (2005).”U.S. Cities inthe’World City Network’.” The (2006). f (2006). Globalisaation haasteetEuroopalle. Talousneuvoston Suomen vastaus globalisaationhaasteeseen. . Oxford: Blackwell. FinnSight 2015.Tieteen,teknologianjayhteiskunnan . Cambridge, MA:Harvard. Cambridge, University Press. Tiede, teknologia,innovaatiot Academic Ranking ofWorld Universities 2006 (2006). 2006/j17-suomen-vastaus-globalisaation- 2006/j16-globalisaation-haasteet-euroopalle/ f . 2015_laaja.pd 2006.pdf?lang=fi World University Rankings 2005 , vol. 24. http://www.brookings.edu/ Environment and f . . . Washington,

. - 157 | Muistiinpanoja 158 159 | Muistiinpanoja 160