L'homme Sans Passé D'aki Kaurismäki Sous-Titré Et Doublé
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
L’Homme sans passé d’Aki Kaurismäki sous-titré et doublé : les deux versions françaises en comparaison Mémoire de maîtrise Marika Karhu Université de Tampere Institut des études de langues, littérature et traduction Langue française Mai 2012 Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Ranskan kieli Pro gradu -tutkielma: L’Homme sans passé d’Aki Kaurismäki sous-titré et doublé : les deux versions françaises en comparaison Tekijä: Karhu, Marika Vuosi: 2012 Sivumäärä: 79 ______________________________________________________________________ Tässä pro gradu -työssä tutkitaan suomalaisen elokuvan kääntämistä ranskaksi. Koska erityisesti Aki Kaurismäen tuotanto on saanut suuren suosion muun muassa juuri Ranskassa ja tehnyt tietä myös muille suomalaisille ohjaajille ja elokuville, hänen ohjaamansa elokuva on kiinnostava tutkimuskohde. Aineistona käytän Kaurismäen kansainvälisesti menestyneimmän elokuvan Mies vailla menneisyyttä (2002) ranskankielistä DVD-julkaisua L’Homme sans passé , jolta elokuva on katsottavissa ranskan kielelle tekstitettynä ja dubattuna. Aluksi esittelen tekstittämisen ja dubbauksen audiovisuaalisen kääntämisen tyyppeinä ja vertailen niitä muihin audiovisuaalisen kääntämisen tyyppeihin, kuten teatterikääntämiseen ja tulkkaukseen, sekä sarjakuvien ja kaunokirjallisuuden kääntämiseen. Käsittelen myös lyhyesti tekstityksen ja dubbauksen erityispiirteiksi luettavia tila- ja aikarajoitteita sekä etenkin dubbaukseen kohdistuvia synkroniavaatimuksia. Totean elokuvakerronnan muodostuvan visuaalisista ja akustisista merkeistä, jotka voivat olla verbaalisia tai nonverbaalisia. Tämä elokuvan multimodaalisuus eli monikanavaisuus sekä helpottaa että vaikeuttaa kääntäjän tehtävää. Elokuvan tekstittäminen on intersemioottista, sillä siinä visuaalisista ja akustisista merkeistä sekä puhutusta kielestä tulee kirjoitettua kieltä. Dubbauksessa samanlaista semioottista vaihdosta ei tapahdu. Kääntäjä kääntää aina kielen lisäksi myös kulttuuria. Käsittelen kulttuurisidonnaisuuden problematiikkaa elokuvakääntämisen kontekstissa Nidan ekvivalenssiteorian valossa. Lisäksi pohdin, miten Venutin ajatukset kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta soveltuvat elokuvakääntämiseen. Vertailen työssäni Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tekstitystä ja dubbausta. Ensin tutkin, miten ”Akin kielen” ominaispiirteet, lyhytsanaisuus ja kirjakielisyys, on käännetty ranskaksi. Toiseksi analysoin, miten kulttuurisodonnaisiksi elementeiksi katsomani puhuttelumuodot ja suorat viittaukset suomalaiseen kulttuuriin on käännetty ranskaksi. Tekstityksessä on tiivistyksiä ja poistoja noin viidessätoista prosentissa repliikeistä, kun taas dubbauksessa lisäyksiä on noin neljässäkymmenessä prosentissa kaikesta dialogista. Poistot ja lisäykset koskevat useimmiten adverbeja, kokonaisia lauseita ja verbilausekkeita. Molemmissa käännöksissä on jonkin verran lisättyä puhekielisyyttä. Tekstityksessä puhekielisyys ilmenee sanatasolla on -pronominin käytössä nous -pronominin sijaan sekä lausetasolla kysymyslauseen suorassa sanajärjestyksessä. Dubbauksessa on näiden keinojen lisäksi käytetty etenkin ääntämisessä ilmeneviä puhekielisyyksiä, kuten kahden konsonantin välissä olevan e:n sekä ne -kieltosanan poisjättöä. Tekstityksessä kaikki puhuttelupronomit on säilytetty ennallaan, kun taas dubbauksessa sinuttelua on muutettu teitittelyksi yleensä huulisynkronian vuoksi, mutta myös sellaisissa kohdissa, joissa huulisynkronia ei olisi sitä edellyttänyt. Kulttuurielementit on säilytetty molemmissa käännöksissä, joskin joitakin vivahteita on hävinnyt. Dubbauksessa joitakin ilmauksia on lisäksi hieman kotoutettu. Kaiken kaikkiaan dubbaus sisältää siis huomattavasti tekstystä enemmän kotouttavia käännösratkaisuja. Dialogin lyhyydestä huolimatta myös tekstitystä on paikoin tiivistetty ja puhekielistetty. Asiasanat: Aki Kaurismäki, audiovisuaalinen kääntäminen, tekstitys, dubbaus, multimodaalisuus, kulttuurisidonnaisuus, kotouttaminen, vieraannuttaminen i TABLE DES MATIÈRES 1. Introduction...................................................................................................................2 2. Le contexte....................................................................................................................5 2.1. Le film finlandais en France............................................................................................ 5 2.2. La production « akilienne »............................................................................................. 6 2.3. La traduction audiovisuelle en France.......................................................................... 10 3. La traduction audiovisuelle (TAV).............................................................................13 3.1. Le sous-titrage comme mode de traduction.................................................................... 14 3.2. Le doublage comme mode de traduction........................................................................ 19 3.3. Les contraintes du sous-titrage et du doublage............................................................... 20 3.3.1. L’espace ............................................................................................................................... 21 3.31.2. Le temps............................................................................................................................. 22 3.3.3. La multimodalité .................................................................................................................. 24 3.3.4. La synchronisation ............................................................................................................... 27 4. Le variable culturel dans la traduction filmique.........................................................28 4.1. La sémiotique de la traduction filmique ......................................................................... 28 4.2. Des problèmes culturels de la traduction........................................................................ 30 4.3. Le rôle du traducteur : traduction sourcière ou cibliste ? ............................................... 33 5. L’Homme sans passé sous-titré et doublé...................................................................37 5.1. Le style « akilien »............................................................................................................ 39 5.1.1. Le sous-titrage...................................................................................................................... 42 5.1.2. Le doublage.......................................................................................................................... 46 5.2. Les marques d’oralité........................................................................................................ 52 5.3. Tutoiement vs. vouvoiement............................................................................................. 59 5.4. Références culturelles....................................................................................................... 65 6. En guise de conclusion ...............................................................................................71 Bibliographie ..................................................................................................................74 Filmographie...................................................................................................................77 1 1. Introduction Le film finlandais a connu un succès international important après la crise économique des 1990. En 1999 est sorti un nombre record de 24 films finlandais 1. De plus en plus des films sortants sont aussi distribués à l’étranger. Même s’il est rare qu’un film finlandais soit largement distribué dans les marchés étrangers, le cinéma finlandais a gagné de l’importance dans des festivals filmiques à Cannes, à Berlin et à Venise, pour ne citer que quelques villes. Les centres culturels de la Finlande organisent aussi des ciné-soirées et des semaines du cinéma finlandais dans les villes européennes, surtout en France, qui est marquée par une culture cinéphile particulièrement importante. A côté de la littérature et la musique, le cinéma est l’une des formes d’art qui a fait connaître la culture finlandaise dans le monde. Comme pour la littérature, la traduction joue un rôle central dans la distribution des films finlandais à l’étranger. Le finnois étant une langue très peu connue à l’étranger, les films seraient complètement inaccessibles au public étranger sans traduction. Pour rendre les films finlandais accessibles à un public étranger, ils sont sous-titrés ou doublés. Dans ce mémoire de maîtrise, nous nous intéresserons à la production d’Aki Kaurismäki, réalisateur finlandais probablement le plus connu en France, et au sous- titrage et doublage en français du film « akilien » par excellence, L’Homme sans passé (2002). C’est le second film de la « trilogie Finlande » qui commence avec Au loin s’en vont les nuages (1996) et se termine avec Les Lumières du faubourg (2006). L’Homme sans passé , le film finlandais contemporain le plus connu à l’étranger, surtout dans l’Europe centrale et en France, est un objet d’étude idéal. La fameuse langue « akilienne » a été beaucoup analysée par des critiques du cinéma français, souvent sans tenir compte du fait qu’il s’agit d’une langue traduite (Kainulainen 2000 : 6). Le DVD du film offre deux choix : la version originale avec des sous-titres et la version française, c’est-à-dire doublée. Même si les salles de cinéma françaises