DOCSLIB.ORG

7 Kanta-Häme Taulukko 7.1

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
7 Kanta-Häme Taulukko 7.1 Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen Taajaan asutut: 2 kpl sijainti Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, jois- Yhteensä: 11 kpl ta kolme (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki) ovat Väkiluku 174 833 kaupunkeja. Väkiluvultaan maakunta on Manner- Väestötiheys 33,6 as./km² Suomen maakunnista kuudenneksi pienin. Kanta- Kokonaispinta-ala 5 707,6 km² Hämeen maakuntakeskus on Hämeenlinna. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: Maaseutumainen Ypäjä on maakunnan ainoa kun- 9 kpl (19 425,9 as./ ta, jossa ei ole tarjolla kartassa 7.1 tarkasteltavia kult- museo) tuuripalveluita. Kanta-Hämeessä ei toimi lainkaan Valtionosuusteatterit: valtionosuutta saavia orkestereita. Lahden kaupungin- 2 kpl (87 416,5 as./ orkesteri Sinfonia Lahti konsertoi kuitenkin säännöl- lisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Lahden kaupun- teatteri) ginorkesterille myönnettiin vuonna 2011 opetus- ja Valtionosuusorkesterit: - kulttuuriministeriön myöntämää harkinnanvaraista Valtionavustusta 5 kpl (Irish Festival in valtionavustusta alueelliseen konserttitoimintaan. saavat valtakunnalliset Finland -tapahtuma eri Avustusta voidaan myöntää alueellisesti merkittäville kulttuuritapahtumat puolilla Suomea, Kanta- teattereille tai orkestereille esimerkiksi kiertuetoimin- Hämeessä Forssassa ja nasta aiheutuviin menoihin. Hämeenlinnassa) Valtaosa Kanta-Hämeen tarkasteltavista kulttuuri- (34 966,6 as/tapahtuma) palveluista on keskittynyt maakunnan kaupunkimai- Taiteen perusopetuksen 18 kpl (9 712,9 as./ sista kunnista Hämeenlinnaan ja Riihimäelle (Kartta päätoimipisteet päätoimipiste) 7.1). Riihimäellä toimii useampia valtionosuuslaitok- Taiteen aluekeskukset 1 sia kuin maakuntakeskus Hämeenlinnassa. Maakun- nan kolmannessa kaupunkimaisessa kunnassa Forssas- Alueellinen taidetoimikunta Hämeen taidetoimikunta sa sekä taajaan asutussa Hattulassa toimii kummassa- (toimialue: Kanta-Häme, kin yksi valtionosuusmuseo. Päijät-Häme) Kulttuuritoimialan työllisten 3,22% osuus alueen kaikista työllisistä (%) 64 Valtionavustusta saavia valtakunnallisia kulttuurita- 7.2 Yleisen kulttuuritoimen pahtumia järjestetään vain Kanta-Hämeen kaupunki- nettokustannukset ja maisissa kunnissa. Eniten tarkasteltavia tapahtumia jär- kulttuuripalvelujen sijainti jestetään maakuntakeskus Hämeenlinnassa (neljä tapah- tumaa). Forssassa ja Riihimäellä järjestetään kummassa- Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat kin yhtä valtionavustusta saavaa kulttuuritapahtumaa. vuonna 2009 maakunnan korkeimmat maakuntakes- Valtaosa taiteen perusopetuksen päätoimipisteistä kus Hämeenlinnassa (51 €/asukas), jonne valtaosa tar- toimii Kanta-Hämeen kaupunkimaisissa kunnissa. kasteltavista kulttuuripalveluista on keskittynyt (Kartta Päätoimipisteitä sijaitsee kuitenkin myös taajaan asu- 7.2). Maakunnan kahdessa muussa kaupunkimaisessa tussa Hattulassa sekä maaseutumaisissa Hausjärven ja kunnassa yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset Lopen kunnissa. olivat huomattavasti matalammat: Forssassa ja Riihi- Maakunnan ainoa taiteen aluekeskus on Hämeen- mäellä nettokustannukset olivat 8 €/asukas. Yleisen linnassa toimiva Lasten ja nuorten kulttuurikeskus kulttuuritoimen nettokustannukset olivat 8 €/asukas ARX. ARX-verkosto on hämeenlinnalaisten lapsille myös Lopella, jossa toimii tarkasteltavista kulttuuripal- ja nuorille kulttuurisisältöjä tuottavien toimijoiden veluista kaksi taiteen perusopetuksen päätoimipistettä. keskittymä, johon kuuluu 16 toimijaa. Taidetoimi- Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokus- kuntana Kanta-Hämeen alueella toimii Hämeen tai- tannukset olivat maakunnan matalimmat Hausjär- detoimikunta, jonka toimialuetta on Kanta-Hämeen ven (1 €/asukas) ja Jokioisten (2 €/asukas) kunnissa. lisäksi Päijät-Hämeen maakunta. Kartta 7.1. Kulttuuripalvelujen sijainti kuntatyypeittäin Kanta-Hämeessä 65 Kummankin naapurissa sijaitsee runsaasti tarkastelta- kuin maakuntakeskus Hämeenlinnassa. Muista maa- via palveluja tarjoava kunta: Jokioisten naapurikunta kunnan kunnista valtionosuuslaitoksia toimii kau- on Forssa ja Hausjärven Riihimäki. Matkaa naapuri- punkimaisessa Forssassa ja taajaan asutussa Hattulassa. kaupunkien palveluihin kertyy kunnista alle 30 kilo- Forssa on asukasluvultaan maakunnan kolmanneksi metriä. suurin ja Hattula viidenneksi suurin kunta. Ypäjällä ei ole tarjolla kartassa 7.2 tarkasteltavia Valtionosuusmuseoiden palvelut ovat valtionosuus- kulttuuripalveluja. Kunnan yleisen kulttuuritoimin- laitoksista kattavimmin Kanta-Hämeen maakunnan nan nettokustannukset ovat kuitenkin Kanta-Hämeen asukkaiden alueellisesti saavutettavissa (Kartta 7.4): kunnista neljänneksi korkeimmat (12 €/asukas). alueellista saavutettavuutta kuvaavat kehät kattavat valtionosuusmuseoiden osalta lähes koko Kanta-Hä- 7.3 Valtionosuuslaitosten (museot, meen maakunnan. Kanta-Hämeessä toimivien mu- teatterit ja orkesterit) sijainti seoiden lisäksi maakunnan lähikunnissa toimii useita valtionosuusmuseoita, joiden palvelut ovat 30 kilo- Valtaosa Kanta-Hämeen valtionosuuslaitoksista toi- metrin säteellä saavutettavissa osasta Kanta-Hämeen mii asukasluvultaan maakunnan suurimmissa kau- kuntia. pungeissa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä (Kartta Valtionosuusteattereita toimii Kanta-Hämeessä Hä- 7.3). Riihimäellä valtionosuuslaitoksia on useampia meenlinnassa (Hämeenlinnan kaupunginteatteri) ja Kartta 7.2. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset ja kulttuuripalvelujen sijainti 66 Riihimäellä (Riihimäen teatteri) (Kartta 7.5). Näiden (38 €/asukas). Sen sijaan Hämeenlinnassa, jossa pää- tarjoamat palvelut ovat tarkasteluetäisyydellä saavutet- toimipisteitä on eniten, kustannukset ovat Ypäjän tavissa lähinnä naapurikunnista käsin. Valtionosuus- ohella maakunnan matalimpia (6 €/asukas). Kustan- orkestereita maakunnassa ei toimi, mutta esimerkiksi nustieto puuttui Hattulan ja Hausjärven kohdalta. Sinfonia Lahti järjestää Hämeenlinnassa säännöllistä Lopella asukaskohtaiset kustannukset pyöristyivät konserttitoimintaa. Lisäksi Hyvinkään Orkesterin pal- nollaan (nettokustannukset -0,49 €/asukas). velut ovat saavutettavissa 30 kilometrin säteellä osasta maakunnan eteläosan kuntia (Kartta 7.6). 7.6 Kulttuuriala kansalaisopistoissa 7.4 Valtionavustusta Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön asukaskohtai- saavien valtakunnallisten set nettokustannukset (Kartta 7.11) olivat vuonna kulttuuritapahtumien sijainti 2009 maakunnan korkeimmat Hausjärven kunnassa (32 €/asukas), jossa tarkasteltavat yleisen kulttuuri- Valtionavustusta saavia kulttuuritapahtumia järjes- toimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä tetään Kanta-Hämeessä asukasluvultaan maakunnan kirjaston yhteenlasketut kustannukset (Kartta 7.17) suurimmissa kunnissa Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja olivat maakunnan toiseksi matalimmat. Kansalais- Forssassa (Kartta 7.7). Useimpia valtionavustusta saa- opistojen vapaan sivistystyön kustannukset kuuluivat via tapahtumia toimii Hämeenlinnassa (neljä tapah- maakunnan korkeimpiin myös Forssassa (30 €/asu- tumaa). Riihimäellä ja Forssassa toimii kummassakin kas), Humppilassa (29 €/asukas) ja Ypäjällä (29 €/ yksi tarkasteltava tapahtuma. asukas). Forssassa ja Humppilassa myös yhteenlaske- Lähikunnissa valtionavustusta saavia kulttuurita- tut kustannukset kuuluivat maakunnan korkeimpiin. pahtumia järjestetään useassa kunnassa: Järvenpäässä Humppilassa taas yhteenlasketut kustannukset olivat (kaksi tapahtumaa) sekä Hollolassa, Nurmijärvellä, maakunnan kolmanneksi matalimmat. Urjalassa ja Valkeakoskella (kussakin yksi tapahtuma). Kaikkiaan kansalaisopistojen vapaan sivistystyön Alueellista saavutettavuutta 30 kilometrin säteellä nettokustannukset olivat Kanta-Hämeessä maan kes- kuvaavat kehät kattavat valtionavustusta saavien kult- kiarvoa matalammat: Kanta-Hämeen kuntien keskiar- tuuritapahtumien osalta lähes koko Kanta-Hämeen vo oli 20,4 €/asukas, kun koko maan kuntien keskiar- maakunnan (Kartta 7.8). vo oli 29,2 €/asukas. Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön nettokustan- 7.5 Taiteen perusopetuksen nukset olivat maakunnan matalimmat Hämeenlinnan toimipisteiden sijainti (6 €/asukas), Hattulan (8 €/asukas) ja Janakkalan (8 €/asukas) kunnissa. Näiden alueella toimii Vanajave- Ypäjää lukuun ottamatta kaikissa Kanta-Hämeen kun- den opisto, jonka päätoimipaikka on Hämeenlinna. nissa toimii taiteen perusopetuksen pää- tai sivutoimi- Vanajaveden opistossa kulttuurialan opetustuntien piste (Kartta 7.9). Hämeenlinnassa päätoimipisteitä osuus kaikista opiston opetustunneista oli maakun- toimii eniten, ja myös opetustarjonta on maakunnan nassa toimivista kansalaisopistoista matalin (51,7 %). kunnista monipuolisinta (Kartta 7.10). Useampia Korkein kulttuurialan opetustuntien osuus kaikista päätoimipisteitä toimii Hämeenlinnan lisäksi Fors- opetustunneista oli Lopen opistossa (84,3 %). sassa, Riihimäellä ja Lopella. Näissä kunnissa asuu yli puolet maakunnan 7–15-vuotiaista. Janakkalassa, jossa ikäluokkaan kuuluvia on maakunnan kunnista kolmanneksi eniten, toimii taiteen perusopetuksen päätoimipisteen sijaan ainakin yksi sivutoimipiste. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaiset nettokus- tannukset olivat vuonna 2009 maakunnan kunnista korkeimmat Forssassa (51 €/asukas) ja Riihimäellä 67 Kartat 7.3–7.6. Asukkaat sekä valtionosuuslaitokset Kanta-Hämeessä ja lähikunnissa: 7.3) kaikki valtionosuuslaitokset, 7.4) valtionosuus- museot 30 kilometrin säteellä, 7.5) valtionosuusteatterit 30 kilometrin säteellä sekä 7.6) valtionosuusorkesterit 30 kilometrin säteellä 68 Kartta 7.7. Valtionavustusta saavat kulttuuritapahtumat Kanta-Hämeessä
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 Days)
    Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 days) Day 1: Turku – Finland’s Oldest Town, and the open sea, swept by the wind and the waves. But the Gateway to the Archipelago island is full of life, especially during the seabirds’ nesting season. Water buses run to the island daily in the summer. Kylmäpihlaja island is part in the Bothnian Sea National Park. ©visitturku Down by the River Aura Turku has many features typical of European towns that became important in the Middle Ages, including a riverfront, a market square, a castle Activities: sightseeing, shopping, birdwatching and a cathedral. The River Aura flows through the Accommodation: Hotels and hostels in Rauma heart of the modern city, linking the two poles of www.visitrauma.fi historic Turku: a formidable castle and a grand old cathedral. Most of the city’s other sights also line near the river. There’s plenty to do and see around town, as befits a city chosen as the European Day 3: A Rare High Spot in Low-Lying Western Capital of Culture for 2011. Finland Activities: sightseeing, thematic walking routes, rent- a-bike, paddling, explore the River Aura with a rented canoe, SUP-board or electric boat www.visitturku.fi Accommodation: www.visitturku.fi Day 2: The UNESCO World Heritage Site of Old Rauma; and the Bothnian Sea National Park Enjoy Rauma’s elaborately decorated wooden houses, idyllic street scenes and comfortable cafes and Drive on from Rauma to Lauhanvuori National Park. On restaurants. This enchanting old town was added the way you can visit Pori and explore the town’s to the UNESCO World Heritage List in 1991.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through November 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 21 0 0 0 0.00% 0 1 2 1 127820 Nurmijärvi/Rock 06/13/2016 Active 24 3 0 3 14.29% 0 0 2 0 Clubs more than two years old 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 1 -1 -3.57% 26 10 0 0 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 29 0 1 -1 -3.33% 31 3 1 0 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 31 0 0 0 0.00% 31 10 16 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 26 0 0 0 0.00% 30 0 0 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 33 1 3 -2 -5.71% 37 6 0 0 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 26 0 1 -1 -3.70% 33 15 0 T 7 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 30 0 1 -1 -3.23% 31 30 1 2 M 6 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 28 0 0 0 0.00% 28 1 1 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989
    [Show full text]
  • Geologyand Geochemistry of the Hameenlinna
    GeochemislryGeochemistry of Proterozoic supracrustalsupracrustal rocksrocks inin Finland Edited by Mikko Nironen andand Yrjö Kähkönen GeologicalGeological Survey ofofFinland, Finland, SpecialSpecial Paper 1919,,85- 85-100,100, 1994.1994 GEOLOGYGEOLOGYAND AND GEOCHEMISTRY OF THE HÄMEENLINNA­HAMEENLINNA- SOMERO VOLCANIC BELTBEI-IL, SOUfHWESTERNSOTJ'THWESTERN FINLAND:FINLAND : A PALEOPROTEROZOIC ISLISLANDAND AARCRC by Gerhard Hakkarainen HakkaraineHakkarainen,n, Gerhard 1994. Geology and geochemistry of the Hämeenlinna•Hämeenlinna- Somero VolcanicYolcanic Belt, southwesternsouthwestem Finland: a PaJeoproterozoicPaleoproterozoic island arc. Geolog­Geolog- ical SurveySun,ey of Finland, Special Paper 1919,,8 85-100,75-100,7 figw-esfigures and 3 tables. The PaJeoproterozoicPaleoproterozoic HämeenlinnaHämeenlinna-Somero-Somero VolcanicYolcanic Belt is situated south oftheof the Bothnian basin in southern Finland, within the South Svecofennian Subprovince. Chemically and lithologically the beltresembles modern island arc environments. phase Three deformational events were recognized in the area. The dominant DD,1 phase folded the supracrustal rocks isoclinally with E-W trending axial planes. The NE trending D and SSE trending D phasesphases vary locally in intensity. Two larlargege D,2 D.3 steeply dipping shear complexes of differentdifl'erent ages are met within the area. The older, W-SW trending Hämeenlinna shear zone predates the intrusion of latelate-­ kinematic potassium granites but postdates the synbnematicsynkinematic granodiorite em­em-
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • BIOECONOMY – the Growth Engine of Nordic Regions?
    NORDREGIO POLICY BRIEF 2015:5 • PUBLISHED JUNE 2015 PHOTO: YADID LEVY / NORDEN.ORG Cases from Nordic countries » Policy recommendations » BIOECONOMY – the Growth Engine of Nordic Regions? Why this buzz about bioeconomy, you might wonder? fossil fuels with biofuels and replacing non-degradable Perhaps because it can be seen as a “silver bullet”, able products with bio-degradable ones. Second, the bioeco- to avert several staggering threats to our societies: eco- nomy could boost the productivity and product develop- nomic and demographic decline in rural areas; jobless- ment within agriculture, fisheries, forestry and the che- ness and the climate crises. Clearly, there are several mical industry. Finally, the bioeconomy creates new jobs good reasons for the Nordic countries to dig deeper into in sparsely populated areas, by utilizing existing natural their bountiful biological assets. First, it is about replacing resources in new ways. the nordic region contains a multi- Since 2014 bioeconomy has been high the total Nordic economy. tude of biotic natural resources; from the on the Nordic policy agenda. The total The share of the economy represented marine environments off the Icelandic turnover of the key bioeconomy sectors in by the bioeconomy is highest in Iceland and Norwegian coasts to the vast forests the Nordic countries was approximately and lowest in Norway. In the Nordic region, of Finland and Sweden and the fertile ag- €184,000M in 2014 according to Nordic growth potential is found in a wide range of ricultural soils in Denmark. Innovation (2014). This constitutes 10% of bio-based products such as chemicals, bio- » www.nordregio.se ISSN 2001-3876 NORDREGIO 1 » fuels and gas, nutrients and medicine.
    [Show full text]
  • A Thriving Regional City a LITTLE BIG CITY
    FORSSA A thriving regional city A LITTLE BIG CITY pproximately 17 000 people live in the status o f a National Urban P ark. This the r egional c ity of Forssa i n recognition reflects the city’s respect towards southern F inland, a n hour away its cultural scener y, rich nature and the valua - from the cities of Helsinki, Turku ble urban landscape. and Tampere. Forssa and its f our Forssa has a ll the s ervices o f a large city. neighbouringA municipalities form a v ibrant Anything you may need can b e found i n the economic area of 35 000 people. town ’s shopping centres and stores. Forssa is Forssa is an attractive and densely built-up also well known for its extensive selection of city with lots of parks, and it has been granted health and well-being services. There are over The city of Forssa 100 parks was built around in Forssa textile industry with a total area activities of 386 hectares The market city of Forssa was established in 1923 and Forssa was awarded city privileges in 1964 LOCAL AND TOGETHER he bright green city of Forssa has engage i n a wide variety o f activities in everything you need within the Forssa. For example, you can visit a cinema, distance o f a short bike trip. The theatre o r various events and concerts. The city is densely built up, but there Wahren Centre provides an extensive selec - is still room for high-quality tion o f cultural services and local sports living.T Forssa consists of an urban city centre teams arrange a variety o f opportunities to as well as quiet and verdant sub-urban engage i n sports activities.
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]
  • Myth and Mentality and Myth Studia Fennica Folkloristica
    Commission 1935–1970 Commission The Irish Folklore Folklore Irish The Myth and Mentality Studies in Folklore and Popular Thought Edited by Anna-Leena Siikala Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia Fennica Editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Myth and Mentality Studies in Folklore and Popular Thought Edited by Anna-Leena Siikala Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Folkloristica 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2002 Anna-Leena Siikala and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: Tero Salmén ISBN 978-951-746-371-3 (Print) ISBN 978-952-222-849-9 (PDF) ISBN 978-952-222-848-2 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.8 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • App 3 Thesis Template
    UTILIZATION OF OPEN DATA IN BUSINESS IN HÄME REGION Master's thesis Hämeenlinna, Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship Spring 2020 Antti Viiman ABSTRACT Business Management and Entrepreneurship Hämeenlinna Author Antti Viiman Year 2020 Title Avoimen datan hyödyntäminen liiketoiminnassa Kanta- Hämeessä Supervisor Mikko Mäntyneva TIIVISTELMÄ Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa avoimen datan hyödyntämisen nykytilanne liiketoiminnassa Kanta-Hämeessä, miten paikalliset yritykset voisivat hyödyntää sitä paremmin ja millaiselle datalle on kysyntää. Oletus oli, että avointa dataa ei alueella suuressa määrin hyödynnetä. Työn toimeksiantajana toimi AvoinHäme-hanke, jota toteuttaa HAMK Smart tutkimusyksikkö. Hankkeessa luodaan olosuhteita avoimen datan hyödyntämiseen kasvattamalla eri toimijoiden tietoa ja taitoja, sekä esittelemällä avoimen datan hyötyjä esimerkein, pilotein ja kokeiluin. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään avoimen datan konsepti, perustellaan syitä datojen avaamiselle, kuvaillaan datan jakelukanavat, esitellään miten avointa dataa voi hyödyntää liiketoiminnassa, kuvaillaan sen rooli BI-toiminnassa, esitellään älykkäiden kaupunkien konsepti ja kuvaillaan avoimen datan nykytilanne Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina kuudelle paikalliselle yritykselle eri toimialoilta, sekä yhdelle avoimen lähdekoodin asiantuntijalle. Tuloksena nähtiin, että vaikkei avointa dataa hyödynnetä paljoa, esimerkkejä siitä on olemassa. Näyttää kuitenkin, että avoimen datan osuus näiden yritysten
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]