Tytöt Futiskentälle - Markkinoinnin Kehittämissuunnitelma FC Kuusysille

Tytöt futiskentälle - Markkinoinnin kehittämissuunnitelma FC Kuusysille

Sanni Palenius

Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2019 Tiivistelmä

Tekijä(t) Sanni Palenius Koulutusohjelma Liikunnan ja vapaa-ajankoulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön nimi Sivu- ja liitesi- Tytöt futiskentälle – Markkinoinnin kehittämisuunnitelma FC Kuusysille vumäärä 38 + 2

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä FC Kuusysin kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda markkinoinnin kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta seura pystyy löytämään uusia ja ke- hittämään vanhoja markkinointikeinoja, joiden avulla saadaan tyttöjä houkuteltua mukaan seuran toimintaan.

FC Kuusysi on perinteikäs lahtelainen jalkapalloseura, jonka toiminnassa on mukana noin 200 tyttöä. Viime vuosien aikana tyttöpelaajien määrä on kuitenkin pudonnut, joten seura kokee, että toimintatapoihin tarvitaan muutoksia ja markkinointia on pystyttävä kehittä- mään.

Teoriaosuudessa käsitellään nais- ja tyttöjalkapallon kehitystä sekä liikunnan harrastamiseen ja sen aloittamiseen liittyviä motiiveja. Viimeinen teoriakappale kokoaa liikuntamarkki- noinnin paketiksi, jonka pohjalta kehittämissuunnitelma on rakennettu. Tutkimusmenetel- mänä opinnäytetyössä käytettiin benchmarkkausta eri jalkapalloseuroista, jolla saatiin läh- tökohta-analyysiin verrattuna markkinoinnin kehittämissuunnitelmaan ideoita. Lisäksi opin- näytetyötä varten haastateltiin seuran eri toimihenkilöitä, joiden kokemusten pohjalta saatiin informaatiota siitä, minkälainen markkinointitoiminta tehoaa tyttöihin ja heidän huolta- jiinsa.

Markkinoinnin kehittämissuunnitelma -kappaleessa yhdistyy opinnäytetyössä käytetyt tutki- musmenetelmät teoriaosuuteen pohjaten. Tueksi rakennettiin markkinoinnin vuosikello, jonka avulla tuloksena syntyi uusia kehitysideoita FC Kuusysin markkinointitoimintaan, joiden avulla seura pystyy kehittämään tyttötoimintaan liittyvää markkinointia tulevaisuudessa.

Opinnäytetyön tulos ja sen merkitys näkyvät toivottavasti pienten ja vähän isompien tyttö- jen määrän kasvuna lahtelaisilla jalkapallokentillä tulevien vuosien aikana. Liikunnalla, ur- heilulla ja seuratoiminnalla on kuitenkin todistetusti useita positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen niin liikkujina kuin ihmisinäkin.

Asiasanat Harrastustoiminta, Kehittämissuunnitelma, Markkinointi, Seuratoiminta, Jalkapallo

Sisällys

1 Johdanto ...... 1 2 Tyttö- ja naisjalkapallon kehitys ...... 2 2.1 Tyttö- ja naisjalkapallon historia ...... 2 2.2 Lajin kehittyminen Suomessa ...... 3 2.3 Seuratoiminnan kehittyminen Suomessa ...... 3 3 Tyttöjen liikuntaharrastukset ...... 6 3.1 Fyysiset vaikutukset ...... 6 3.2 Psyykkiset vaikutukset ...... 7 3.3 Harrastuksen valintaan vaikuttavat asiat ...... 9 4 Liikunnan harrastuksen markkinointi ...... 11 4.1 Markkinoinnin käsite ...... 11 4.2 Markkinoinnin suunnittelu ...... 11 4.3 Urheilumarkkinointi ...... 12 4.4 ARPA-toimintamalli ...... 13 5 FC Kuusysi ...... 15 5.1 Seura pähkinänkuoressa ...... 15 5.2 Tyttötoiminnan alku, kehitys ja nykytoiminta ...... 15 5.3 Tämän hetken tarjonta ...... 17 6 Opinnäytetyöprosessin tavoitteet ja vaiheet ...... 18 6.1 Opinnäytetyön tavoitteet ...... 18 6.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheet ...... 19 7 Tutkimusaineiston kerääminen ...... 21 7.1 Palaverit ja haastattelut ...... 21 7.2 Benchmarking -menetelmä ...... 21 7.3 Benchmarking käytännössä ...... 23 7.4 FC Kuusysin nykyisen markkinointitoiminnan kartoitus – Lähtökohta-analyysi .... 24 8 Markkinoinnin kehittämissuunnitelma ...... 26 8.1 Vuosikello ...... 26 8.2 Markkinoinnin kehittämisen toimenpide-ehdotukset ...... 28 8.2.1 Yhteistyö seuran ja koulun sekä päiväkodin välillä ...... 28 8.2.2 Lahenliiga ja Perhefutis tyttövetoiseksi ...... 28 8.2.3 Joukkuetoiminnan aloittamisen markkinointi ...... 29 8.2.4 Arvo yhteisöllisyys ...... 29 8.2.5 Matalan kynnyksen toiminnasta joukkuetoimintaan mukaan ...... 30 8.2.6 Tapahtumat ja niissä näkyvyys ...... 30 8.2.7 Kaveritreenit tavaksi ...... 30

8.2.8 Sosiaalinen media ...... 31 8.2.9 Tyttöfutispäivä 2.0 ...... 31 9 Pohdinta ...... 32 Lähteet ...... 35 Liitteet ...... 39 Liite 1. Tyttöjen liikuntaharrastukset 6-9-vuotiailla ...... 39 Liite 2. Tyttöjen liikuntaharrastukset 10-14-vuotiailla ...... 39 Liite 3. Benchmarkingin päähuomiot ...... 40

1 Johdanto

Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella FC Kuusysille tyttötoiminnan markkinoinnin ke- hittämissuunnitelma, jonka avulla luodaan seuralle kehitysehdotuksia markkinointitoimintaan. Konkreettisena tavoitteena on, että markkinoinnin kehittämisen myötä seuran toimintaan liittyy uusia tyttöjä.

FC Kuusysi on perinteikäs lahtelainen jalkapalloseura, joka tarjoaa niin kilpa- sekä harras- tejoukkuetoimintaa, kuin myös erilaisia palveluita pienistä lapsista aina aikuisiin, jalkapal- loharrastusta aloitteleviin naisiin. Tyttöjä seuratoiminnassa on mukana 200. Määrä on las- kenut noin sadalla harrastajalla viimeisten viiden vuoden aikana, joka on todella merkit- tävä pudotus. (FC Kuusysi 2019c.)

Ensimmäisen teoriaosuuden tarkoitus on avata jalkapallon historiaa tyttöjen ja naisten keskuudessa sekä sen kehityskaarta Suomessa. Toisen teoriakappaleen aiheena on tyt- töjen liikuntaharrastukset. Kappale sisältää tiedon siitä, mitkä asiat vaikuttavat harrastuksen valintaan, mitkä ovat liikunnan harrastamisen vaikutukset fyysisesti että psyykkisesti kasvavaan nuoreen tyttöön. Kolmas teoriakappale avaa markkinointia terminä sekä sy- ventyy urheilumarkkinointiin.

FC Kuusysin esittelyn jälkeen alkaa aineistonkeruu tutkimusta varten ja sen purkaminen palasiksi. Tutkimusmenetelmistä haastattelu, lähtökohta-analyysi sekä benchmarking - menetelmä koetaan parhaiksi tavoiksi tutkia ja kehittää seuran tyttötoiminnan markkinointia. Niiden tuloksista saadaan selkeys siitä, mikä FC Kuusysin markkinoinnissa on jo hy- vällä tasolla ja mitä puolestaan voidaan kehittää. Markkinoinnin kehittämissuunnitelman tueksi rakennetaan vuosikello, johon sisällytetään kauden tärkeimmät markkinointitärpit, eli keinot ja tapahtumat, jotka innostavat tyttöjä osallistumaan jalkapallotoimintaan seurassa.

Opinnäytetyö luo FC Kuusysille uusia menetelmiä, joilla pystytään kehittämään seuran ny- kyistä toimintaa ja kannustetaan kokeilemaan uusia tapoja. Onnistunut markkinoinnin ke- hittämissuunnitelma vaatii laadukkaan taustatyön, selkeän kaavan sekä huolellisen pohdinnan, jotta tulokset palvelevat seuraa ja potentiaalisia tyttöharrastajia mahdollisimman hyvin.

2 Tyttö- ja naisjalkapallon kehitys

2.1 Tyttö- ja naisjalkapallon historia

Naisten jalkapallo sai alkunsa Englannissa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä miesten yleistyvän jalkapallon pelaamisen myötä. Pelin kehittyminen oli kuitenkin erittäin hidasta, sillä Englannin Jalkapalloliitto FA kielsi jäseniään toimimasta naisjalkapallon parissa. (Kanerva, Arponen, Heinonen, Tamminen & Tikander 2003, 436; Tuunainen, S. 2008, 235-236.)

Jalkapallon säännöt yhdenmukaistettiin kansainvälisesti vuonna 1863, ja silloin alkoivat myös tytöt pelata jalkapalloa englantilaisissa kouluissa. Lisäksi kyläotteluita pelattiin nai- mattomien ja naimisissa olevien naisten kesken samoihin aikoihin. Tehtaissa työskentele- vät naiset perustivat omia joukkueita. Ensimmäinen virallinen naisjoukkueiden välinen ottelu pelattiin keväällä 1895 Lontoossa. Jalkapallon suosio kasvoi ensimmäisen maailman- sodan aikana, kun naiset alkoivat omaksua miesten vapaa-ajan harrastuksia. Vuonna 1920 naisjalkapallon alkuhistorian tunnetuin joukkue Dick Kerr’s Ladies voitti pahimman vastustajansa St. Helen’ Ladiesin 4-0. Katsojia oli Liverpoolin Goodison Parkissa huimat 53 000. Tässä vaiheessa vaikutti siltä, että naisjalkapallolla olisi lupaava tulevaisuus. (Ka- nerva ym. 2003. 436; Tuunainen. 2008. 235-236.)

Vuonna 1921 Englannin Jalkapalloliitto laittoi naiset boikottiin. Syynä ilmoitettiin, että jalka- palloilu oli täysin sopimatonta naisille. Muina syinä pidettiin muun muassa sitä, että naisten otteluiden pelättiin vaikuttavan miesten pelien suosioon sekä sitä, että naisille ei tuntu- nut olevan soveliasta peliasua. Hametta ei voinut käyttää kentällä, mutta housujenkaan käyttö ei sopinut naisille missään nimessä. Englannin asettama kielto aiheutti pitkäkestoi- sia vaikutuksia naisten jalkapalloon Euroopassa. Toiminta tyssäsi lähes viideksikymme- neksi vuodeksi, kunnes naiset perustivat oman jalkapalloliiton 1969. Liitto ei kuulunut pit- kiin aikoihin Englannin jalkapalloliittoon, kunnes se sitoutui naisten jalkapallon kehittämis- työhön 1990-luvulla. Myös Lajin kattojärjestöt FIFA (Fédération Internationale de Football Association) ja UEFA (Union of European Football Associations) ottivat naisjalkapallon va- kavasti ja näin laji alkoi levittäytyä myös muualle Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin. Ensim- mäinen maajoukkue koottiin vuonna 1985. (Kanerva ym. 2003, 436; Tuunainen 2008, 236-237.)

2.2 Lajin kehittyminen Suomessa

Naisten jalkapalloa vastustavat asenteet vaikuttivat ehdottomilta Suomessa. Usein todet- tiin, että jalkapallo ei vain sovi naisille ja lähes aina nämä mielipiteet oltiin kuultu nimenomaan miesten suusta. Vastustuksesta huolimatta viitteitä naisten jalkapallotoiminnasta löytyy kuitenkin jo 1930-1940-luvuilta. Ottelut olivat useimmiten varainkeruutapahtumia. Tällaiset pelit vetivätkin yleisöä paljon puoleensa. Virallinen kilpailutoiminta alkoi Suo- messa 1970-luvun alussa ja kehitystä tapahtui hitaasti, omaan tahtiin, kunnes toimintaa pyrittiin vauhdittamaan Palloliiton toimesta työryhmien ja heidän ideoiden avulla. (Tuunai- nen 2008, 237.)

Naisjalkapallo sai Mikkelissä vauhtia vuonna 1970. Elokuussa Mikkelin Palloilijoiden (MP) ja Kuopion Palloseuran (KuPS) edustuspelaajien vaimot ja tyttöystävät pelasivat paljon julkisuutta saaneen esiottelun ennen miesten mestaruussarjapeliä. Tämä ottelu nähtiin hy- vänä markkinointikeinona siihen, että miesten peliin tulisi enemmän katsojia. Naiset kuitenkin innostuivat lajista, vaikka pelipäivänä satoi vettä ja jalat olivat todella kipeät harjoit- telemisesta, niin he jatkoivat uutta harrastustaan. (Tuunainen 2008, 237-239.)

Kun naiset olivat alkaneet innostua lajista, alkoivat myös nuoremmat tytöt kiinnostua jalkapallosta. Jo 1970-luvulla tyttöfutistoimintaa oltiin käynnistetty satunnaisesti, mutta vasta 1980-luvulla toiminnan kehittäminen oli suunnitelmallisempaa ja tulokset alkoivat näkyä harrastajamäärien kasvussa. Palloliitto nosti tyttöjen jalkapallon erityiseksi kehittämiskoh- teeksi naisvaliokunnan suunnitellessa toimenpiteitä. Stadi Cup, joka on Euroopan suurin tyttöjalkapalloturnaus (Stadi Cup 2019), järjestettiin ensimmäisen kerran 1986. Sen tavoitteena oli kansallisen tyttö- ja naisfutiksen tason nostaminen ja innostaa joukkueita lähte- mään pelaamaan enemmän pelejä. Joukkueet olivat kiinnostuneita tästä heti. (Tuunainen 2008, 246.)

2.3 Seuratoiminnan kehittyminen Suomessa

Tasa-arvo alkoi näkyä 1970-luvun Suomessa jalkapallossa. Sitä ei ajateltu enää pelkäs- tään miesten lajina, vaan toiminta laajeni koskemaan myös lajista kiinnostuneita naisia. Laajemman kilpailutoiminnan alkusysäys tapahtui vuonna 1971, kun Ilta-Sanomat järjesti kuuden joukkueen kutsukilpailun, johon osallistuivat HJK ja HIFK Helsingistä, TPS Tu- rusta, Ilves-Kissat Tampereelta, Reipas Lahdesta ja MP Mikkelistä. Ilta-Sanomien sarjan päättymisen jälkeen pelattiin Palloliiton järjestämä naisten cupkilpailu, johon osallistui jopa 51 joukkuetta. Samana vuonna myös useat Palloliiton piirit ottivat naisjalkapalloilun ohjelmaan. (Tuunainen 2008, 239-240.)

Kilpailutoiminnan järjestämisen myötä ottelut saivat virallisemman arvon. Silti naisten jalkapallo kehittyi edelleen melko hitaasti. Kansainvälisesti katsottuna samaan aikaan jalkapallon aloittaneet maat ottivat suuria kehitysaskeleita verrattuna Suomeen. Koska pii- reissä ei ollut vielä tarpeeksi joukkueita toiminnan keskittämiseen, järjesti Palloliitto kaiken kotimaisen kilpailutoiminnan. Piireissä ei ollut tarvittavia henkilöitä naisten harrastustoi- minnan lisäämiseen. Sarjatoiminnan lisäksi Palloliitto huolehti naisten maajoukkueen lei- reistä ja otteluista sivutoimisen valmentajan johdolla. (Tuunainen 2008, 240-241.)

Yksi hyvä esimerkki menestyvästä naisten joukkueesta on Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK, joka on ollut kautta aikojen Suomen kilpailutoiminnan ykkösjoukkue. Naisten joukkue perustettiin 1971, jolloin joukkue kerättiin Ilta-Sanomien lehti-ilmoituksella. Lajia kävivät kokeilemassa jopa 120-130 naista. Kaikki olivat jollain tapaa jalkapallosta kiinnostuneita, mutta koska tilaa ei ollut joukkueessa kaikille, pidettiin heille rankat testit, joilla karsittiin heikoimmat pelaajat pois. HJK voittikin ensimmäisen epävirallisen Suomen mestaruuden, johon pidettiin syynä joukkueen hyvää fyysistä kuntoa. (Tuunainen 2008, 242-243.) Yh- teensä HJK on voittanut 22 mestaruutta ja 15 kertaa ollut Suomen Cupin ykkönen. (HJK 2019b.) Joukkueen taitavien pelaajien lisäksi menestyksen takana on myös huippuval- mentajia, toimiva taustaryhmä sekä vahva seuraorganisaatio. Ja tukensa on tietysti antanut myös seuran kannattajat. Kuten mihinkään muuhunkaan naisjoukkueeseen, ei valmentajan hankkiminen aluksi ole ollut helppoa, sillä ennakkoluulot olivat suuret ja arvostusta naisten jalkapalloa kohtaan ei ollut. Loppujen lopuksi joukkueen valmentajiksi on löy- tynyt paljon hyviä henkilöitä, jotka ovat pystyneet jollain tapaa kehittämään naisjalkapalloa eteenpäin. (Tuunainen 2008, 242-243.)

Yleisesti suomalaisen naisjalkapallon kehittyminen oli kuitenkin hidasta. Palloliitossa tie- dostettiin asia myös, sillä tilannekatsauksen mukaan kaikki 18 Palloliiton piiriä olivat otta- neet naisjalkapallon ohjelmaansa, mutta silti joukkueita oli liian vähän kilpailutoiminnan vil- kastuttamiseksi. Lajin kehityksen vastuu annettiin ensisijaisesti seuroille. Myös kehitystyö- hön kohdistunut työryhmä, naisvaliokunta, perustettiin, jotta lajia saataisiin kehittymään. He esittivät vuonna 1983 tehtävikseen seurata ja valvoa naisten ja tyttöjen jalkapallon ke- hitystä, tehdä esityksiä naisjalkapallon aseman parantamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä tehdä naisten ja tyttöjen kilpailutoimintaan liittyviä esityksiä kilpailutavoista. Lisäksi naisvaliokunta esitti useaan otteeseen Palloliittoon palkattavaksi naisjalkapallosta vastaa- vaa henkilöä, joka huolehtisi naisten jalkapallon kokonaiskoordinoinnista ja naisten jalkapallon aktiivisesta tiedottamisesta. Liitto ei kuitenkaan suostunut ehdotukseen. (Tuunainen 2008, 242.)

Tällä hetkellä Suomen naisten maajoukkue on FIFA:n rankinglistalla sijalla 32. Maajouk- kueen paras sijoitus listalla on 14., vuodelta 2005 EM-kisojen jälkeen. (FIFA 2019.)

Kuva 1. Suomen maajoukkueen vuosittainen sijoitus FIFA:n rankinglistalla. (FIFA 2019.)

Suuria askeleita naisten jalkapallossa on otettu FIFA:n sisällä, kun liitossa otettiin harp- paus eteenpäin lajia kehittävissä toimenpiteissä. Naisia ei ole ollut liitossa vastuullisissa tehtävissä, jonka koettiin olevan syy sille, että naisten toimintaa huomioivia ääniä ei ole ollut. Nykyään liitolla on kuitenkin FIFA:n naisten jalkapallostrategia, joka on antanut organisaatiolle mahdollisuuden ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, jolla tyttöjen ja naisten jalkapalloa saadaan vietyä eteenpäin. (FIFA 2019.)

3 Tyttöjen liikuntaharrastukset

3.1 Fyysiset vaikutukset

Onnistunut pidempiaikainen liikuntakokemus antaa hyvän pohjan sille, että lapsi liikkuu myös aikuisenakin. Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja sen vaikutukset esiintyvät fyysisessä, psyykkisessä sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa. (Terve Koululainen 2019.)

Liikuntaharrastuksen tuomia fyysisiä hyötyjä on monia. Hyvin suunniteltu ja toteutettu liikuntaharrastus kehittää muun muassa lapsen motorisia taitoja, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä. Monipuolisuudella tarkoitetaan kasvuiässä elinjärjestelmien moni- puolista kehittämistä. Monipuolinen liikunta, joissa panostetaan oikeaan liikerataan ja suo- ritustekniikkaan sekä otetaan huomioon lapsen kasvun ja kehityksen vaihe, ehkäisevät myös liikuntavammoja. (Hakkarainen 2015, 179-193.)

Nopeusominaisuuksien kehittymiseen vaikuttavat geneettisen perimän luoma harjoitetta- vuuspotentiaali sekä ympäristötekijät, kuten lapsuuden ajan liikuntatavat. Erilaiset pelit ja leikit, jotka sisältävät nopeuden osatekijöille ärsykkeitä, vaikuttavat nopeuden kehittymiseen olennaisesti. Nopeus kuitenkin kehittyy luonnollisesti aina murrosiän kynnykselle saakka. Nuorena tehty monipuolinen nopeusharjoittelu luo pohjan vanhemmalla iällä teh- tävään nopeusharjoitteluun. (Hakkarainen 2015, 236.)

Liikkuvuus kuvastaa kehon nivelten liikelaajuutta. Ne määräytyvät pääosin perinnöllisesti, mutta liikkuvuuteen pystyy vaikuttamaan paljon myös harjoittelulla. Varhaislapsuudessa (2-3-vuotiaat) liikkuvuus on useimmiten luonnostaan suuri. 4-6/7-vuotiailla ei myöskään ole vielä erillistä tarvetta lisätä liikkuvuutta venyttelyllä muuten kuin harrastuksen mahdol- listen erityisvaatimusten kannalta, kuten esimerkiksi voimistelussa. Liikkuvuuden harjoittelu kuitenkin useimmiten on erilaisten venyttelytekniikoiden opettelua. Erilaisten leikkien avulla liikkuvuutta pystyy harjoittelemaan huomaamatta. Samalla lapset tutustuvat kehon eri osiin ja harjoittavat niiden hahmottamista. 7-9/10-vuotiailla lapsilla liikkuvuus alkaa olla yksilöllistä ja tässä iässä liikkuvuudesta ja sen ylläpitämisestä huolehtiminen on tärkeää. (Kalaja 2015, 255-258.)

Hermostoa kuormittavien motoristen taitojen kehittäminen on tärkeää alle 12-vuotiailla lapsilla, sillä hermosto on tällöin herkimmillään ja uusien motoristen taitojen opettelu on helpompaa kuin vanhemmalla iällä. Monipuolisesti urheilua harrastamalla lapset rakentavat

itselleen tukevan pohjan eri motoristen taitojen oppimiselle, kun erilaiset liikuntakokemuk- set kehittävät aivoihin hermoverkkoja. Näiden avulla lapsi pystyy tulevaisuudessa oppi- maan jossakin lajissa tarvittavia erityisiä lajitaitoja. Motorisiin perustaitoihin kuuluvat tasa- paino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. (Kalaja, S. & Jaakkola, T. 2015. 194-196.)

Pienillä lapsilla voimaharjoittelun tulee olla aluksi taidon kehittämiseen pohjautuvaa lihas- ten käytön opettelua, esimerkiksi monipuolisia motorisia taitoja kehittäviä harjoituksia. En- nen murrosiän alkamista on erityisen tärkeää opetella tekemään liikkeet oikein, sillä väärin tehtyinä ne voivat aiheuttaa helposti virheasentoja, tapaturmia sekä rasitusvammoja. Li- haskestävyyden sekä keskivartalon hallinnan kehittämiseksi vastukseksi riittää mainiosti oman kehon paino ja pienillä lapsilla päivittäiset pelit ja leikit kehittävätkin jo niitä. Nopeus- voiman harjoittaminen on myös mahdollista ja sitä saa kehitettyä erilaisten hyppelyiden avulla, jotka voidaan sisällyttää erilaisiin leikkeihin. Tärkeää on, että suoritustekniikka on kunnossa. Oikeanlaisella voimaharjoittelulla luodaan pohja myöhemmälle erilliselle voima- harjoittelulle. (Hakkarainen 2015; 224, 234.)

Kestävyyden kehittymiselle hyvän perustan antaa lapsilla säännöllinen, aktiivinen liikkeel- läolo, ja se kehittyy säännöllisellä ja tarpeeksi tehokkaalla harjoittelulla. Hyviä ja useimmiten mielekkäitä liikuntamuotoja kestävyyden kehittämiseksi ovat liikuntaleikit, pallopelit, temppu-, seikkailu- ja kiipeilyradat, uiminen ja juokseminen. Jotta kehittymistä tapahtuisi, tulisi lapsen liikkua päivittäin useita tunteja. Vaikka säännöllinen liikuntaharrastus tukee- kin loistavasti kestävyyden kehittymistä, on omaehtoisella liikunnan määrällä kuitenkin suuri merkitys pienen lapsen kestävyyskunnon parantumisessa. (Riski 2015, 293-299.)

3.2 Psyykkiset vaikutukset

Onnistunut pitkäaikainen liikuntakokemus kasvattaa lapsen motivaatiota ja innostusta liikuntaan. Tämä vaatii sen, että valmentaja, ohjaaja tai vanhemmat ymmärtävät lasten psy- kologista kehitystä, jotta he pystyvät luomaan olosuhteet, joissa lapsen mielenkiinto ja in- nostus liikuntaa kohtaan säilyy. (Lintunen 2015, 87.)

Liikuntaan liittyviin psykologiin perustarpeisiin kuuluu kolme perustarvetta. Nämä ovat fyysinen pätevyys, autonomian kokeminen ja kokemus sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Jos näitä laiminlyödään, voi niistä aiheutua lapsen kehitykseen merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Jotta psyykkinen kehittyminen etenee tasapainoisesti, tulee näiden kolmen perustarpeen täyttää lapsen tarpeita riittävästi. Parhaimmillaan urheiluharrastus edistää ja tukee perustarpeiden toteutumista. (Lintunen 2015, 79.)

Yksi psykologisista perustarpeista on fyysinen pätevyys. Fyysinen pätevyys tarkoittaa sitä, että lapsi osaa, oppii ja pärjää eli lapsi kokee fyysistä pätevyyttä liikuntaa harrastaessaan. Ajattelutaitojen kehittyminen eli kognitiivinen kehitys liittyy keskeisesti pätevyydenkoke- musten kehittymiseen. Eri ikävaiheissa lapset ja nuoret ymmärtävät eri tavoin sen, mitä on olla hyvä, pärjäävä ja taitava urheilija. Positiivisten pätevyydenkokemusten kehittämiseen vaikuttavat myös muutokset fyysisessä kasvussa, kun taas keskimääräisestä kehityksestä poikkeava kehitysaikataulu saattaa alentaa motivaatiota ja aiheuttaa huonommuudentun- netta. Valmentajan tai ohjaajan onkin tärkeää omata hyvät sosiaaliset taidot opettaessaan lapsille olemaan vertaamatta itseään muihin, oli kyse sitten taidollisista tai ulkonäköön liit- tyvissä asioissa. On olemassa erilaisia osaamisalueita ja jokaista osa-alueita pystyy kehit- tämään. Kun lapsi tiedostaa tämän, pätevyyden kokemisen tarve täyttyy. (Lintunen 2015, 79-87.)

Toisena psykologisena perustarpeena on autonomian kokeminen, joka liikuntaharrastuk- sessa lisää luottoa omaan tekemiseen. Autonomian kokeminen tarkoittaa tunnetta siitä, että voi itse tehdä valintoja ja vaikuttaa harrastukseensa. On tärkeää, että lapsella on vapaus osallistua oman harjoittelunsa suunnitteluun ja toteutukseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus esittää ajatuksiaan ja valmentajan pitää osata antaa lasten ehdotuksille tilaa ja mahdollisuus toteuttaa niitä. Kun lapset kokevat autonomian tunnetta, heidän liikuntain- nostuksensa ja motivaationsa kasvavat. (Lintunen 2015, 84.)

Kolmas psykologinen perustarve on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarve. Sillä tarkoitetaan ihmisen pyrkimystä etsiä kiintymyksen, läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja turvalli- suuden tunteita toisten ihmisten kanssa sekä tarvetta kuulua johonkin ryhmään. Valmen- tajalla on suuri vastuu luoda lasten ympärille avoin, turvallisen luottamuksellisen ja innos- tava ilmapiiri. Hyvin toimivassa ryhmässä on hauskaa ja hyvän ilmapiirin avulla tavoitteet, hyvät suoritukset ja oppiminen saavutetaan parhaiten. Tällaisessa ryhmässä, esimerkiksi joukkueessa, jokainen uskaltaa olla oma itsensä sekä ilmaista tarpeensa, tunteensa ja ajatuksensa avoimesti. On tärkeää, että lapsi kokee olevansa arvostettu ja että häntä kannustetaan yrittämään. Urheiluharrastuksessa, jossa lapsen ryhmä toimii yhtenäisesti ja sa- moilla säännöillä, lapsi oppii luomaan sosiaalisia suhteita ja selvittämään mahdollisia risti- riitoja. (Lintunen 2015, 85-86.)

3.3 Harrastuksen valintaan vaikuttavat asiat

Vuonna 2018 Liikuntaneuvoston julkaiseman tutkimuksen: “Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus” mukaan 6-9-vuotiaista lapsista 96-99% (339 vastaajaa) harrastaa jotain. Harrastaminen voi olla esimerkiksi liikuntaa, lukemista, videopelien pelaamista tai musiikkia. Liikunta on silti lasten harrastuksista yleisin ja suurin osa liikuntaa harrastavista 6-9-vuotiaista lapsista on mukana ohjatussa liikuntatoiminnassa. (Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019, 15-16.)

Vanhemmille suunnatun haastattelukyselyn vastauksien perusteella tärkeimpänä syynä lapsen harrastamiselle on se, että toiminnan tulee olla kivaa eli harrastuksen täytyy olla lapselle mielekäs sekä mukava ajanviettotapa. Hyvän harrastuksen parissa lapsen ei tarvitse olla yksin vaan siitä saa kavereita. Vanhemmat haluavat, että lapsi oppii liikkumaan monipuolisesti sekä saa ohjaajiltaan ja valmentajiltaan myös kasvatuksellista opetusta. (Hakanen ym. 2019, 34.)

Kari Puronahon tutkimuksen “Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi: Tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista” mukaan yksikin positiivinen käsitys harrastustoiminnasta vaikuttaa helposti harrastuksen valitsemiseen, kun taas puolestaan yhden tekijän negatiivinen vaikutus saattaa johtaa har- rastamattomuuteen. Harrastusmahdollisuudet, lajin julkisuuskuva, kuluttajan liikuntatiedot ja -taidot sekä asenteet, motivaatio, ystävät, vapaa-ajan määrä, harrastuspaikan sijainti, pääsyvaatimukset ja käytettävissä olevat varat vaikuttavat harrastuksen aloittamispäätök- seen. (Puronaho 2006, 100-101.)

Joskus tietyn lajin valitseminen voi puolestaan olla itsestäänselvyys perheille. Tällöin lapsen harrastamisen edeltä pyritään raivaamaan esteet, liittyivät ne sitten esimerkiksi kus- tannuksiin tai etäisyyksiin. (Puronaho 2006, 94-95.)

Lapsilta itseltään kysyttäessä tutkimuksessa harrastuksen tärkeimpänä motiivina oli myös se, että “se on kivaa”. Toisena tärkeänä syynä he pitävät kavereita, niiden saamista ja merkitystä. Lasten motiivit harrastamiseen ovat hyvin samantyyppiset kuin heidän van- hemmillaan. Eli toiveena on, että harrastaminen on mielekästä tekemistä ystävien kanssa vapaa-ajalla. (Hakanen ym. 2019, 42.)

Kari Puronahon tutkimus komppaa uudempaa tutkimustietoa. Tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten harrastamisen aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat harrastajan tai hänen lä- heistensä subjektiiviset ja yksilölliset arvostukset, tilannekohtaiset tekijät, harrastuksen hinta, laatu sekä koettu arvo. Viime vuosien aikana liikunnan ja harrastusten kysyntä on kasvanut voimakkaasti, mutta samalla liikuntaharrastukset ovat kallistuneet ja näin lasten ja nuorten tasapuoliset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ovat heikentyneet. (Puronaho 2006, 15-16.)

Markku Vanttajan ja Juhani Tähtisen teettämän tutkimuksen mukaan lapsen liikuntakiin- nostuksen heräämiseen vaikuttavista taustatekijöistä merkittävimmiksi koetaan ystävät, urheiluseurat sekä omat vanhemmat. Muita tekijöitä voivat olla sisarusten, koulun, televi- sion sekä ”suosikkiurheilijan tai urheilujoukkueen” vaikutus. (Vanttaja & Tähtinen 2017, 43.)

6-9-vuotiailla tytöillä suosituimpia liikuntamuotoja ovat ulkoilu/kävely, pyöräily, luistelu, hiihto ja uinti. (Liite 1.) 10-14-vuotiaiden tyttöjen suosituimmat harrastukset ovat pyöräily, ulkoilu/kävely, juoksu/lenkkeily, tanssi ja jalkapallo. (Liite 2.) Jalkapalloharrastus tytöillä alkaa yleensä siis useimmiten vasta vähän myöhemmin. Nuorempien tyttöjen suosituimmat liikuntaharrastukset viittaavat kuitenkin enemmän vapaa-ajalla suoritettavaan omaehtoi- seen liikuntaan, kuten pihapeleihin ja -leikkeihin.

Harrastamattomuuden suurimpina syinä perustellaan muun muassa se, että liikunta on liian kilpailuhenkistä, lasta pelottaa, että häntä ei hyväksytä porukkaan tai se, että lapsi ei vain pidä liikunnasta. Osa pitää syynä myös harrastuksen hintaa sekä, harrastuspaikan tai -toiminnan puuttumista kotipaikkakunnalta. Lajia valitessa harrastamisen hinnalla sekä etäisyyksillä on myös suuri merkitys vanhemmille, ja tällöin nämä ovat myös syynä harras- tamattomuudelle. Kotitalouksien eli perheiden, jotka kokevat tulevansa heikommin toi- meen, lapset harrastavat 11% vähemmän liikuntaa kuin niiden perheiden lapset, joissa ta- loustilanne koetaan hyväksi. Tällöin matalakustanteisemmat harrastusvaihtoehdot nosta- vat arvoaan heikommin toimeentulevien perheissä. (Hakanen ym. 2019, 22-23.)

4 Liikunnan harrastuksen markkinointi

4.1 Markkinoinnin käsite

Markkinointi lähtee asiakas- ja tarvelähtöisyydestä. Sitä pidetään tavoitteellisena johtamis- prosessina, jonka avulla pyritään luomaan toimintoja, jolla organisaatio pystyy vaikuttamaan asiakkaiden kysyntään ja tarpeisiin. Kokonaisvaltainen markkinointi on tavoitteellista ja päämäärätietoista toimintaa, jossa asiakaslähtöisyys ilmenee organisaation toiminta- ajatusta määritettäessä, mikä osoittaa sen, että markkinointiajattelulla on suuri merkitys organisaatiossa. (Anttila & Iltanen 2007; 13, 25.)

Keskeisenä tehtävänä markkinoinnissa on löytää organisaation kannalta mahdollisimman tehokas markkinointikeinojen yhdistelmä eli markkinointimix, johon sisältyy idea/tuote/palvelu, hinta, jakelu sekä viestintä. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu kartoittaa organisaation asiakkaiden tarpeet sekä kehittää niihin sisältyviä tuotteita tai palveluita. Jotta asiakas pääsee käsiksi näihin tuotteisiin tai palveluihin, tiedotetaan niistä asiakkaille markkinointi- viestinnän eri keinoja käyttäen ja toimitetaan tuotteet asiakkaille. (Anttila & Iltanen 2007; 13-14, 57.)

Hyvin suunniteltu ja toteutettu markkinointi ei ole erillisenä osana organisaatiota, vaan se on jatkuvasti mukana muiden toimintojen kanssa. Se on tärkeässä osassa myös kilpai- luedun saavuttamiseksi markkinoilla. Kilpailuetu tarkoittaa palveluita ja tuotteita, jotka si- sältävät asiakkaan arvostamaa ylivoimaisuutta verrattuna toisen organisaation palveluihin. Kilpailuetu voi perustua muun muassa edullisuuteen, parempaan laatuun, toimintavar- muuteen ja/tai muunneltavuuteen. (Anttila & Iltanen 2007; 15, 57.)

4.2 Markkinoinnin suunnittelu

Jotta markkinoinnin tavoitteet saavutetaan, tulee sen suunnittelun olla huolellista, jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa. Suunnittelun järjestelmällisyys sekä jatkuvuus vaativat sen, että suunnittelu toteutetaan sekä ajan että toiminnan suhteen loogisesti. Laadukkaasti toteutettu suunnitteluprosessi auttaa tehtävien ja toimintojen kohdistamisessa, jakamisessa ja ajoittamisessa. (Anttila & Iltanen 2007, 345.)

Markkinointisuunnitteluprosessin pääsisältöön kuuluu: 1. Perusinformaatio (analyysit ja ennusteet) 2. Tavoitteiden asettaminen 3. Strateginen kehittely ja toimintalinjan valinta 4. Toimintaohjelmien laatiminen 5. Toteutus 6. Valvonta

Analyysien keruuvaiheessa kerätään tietoa organisaation sisältä että ulkoa ja tarkoituksena on arvioida markkinointimahdollisuudet ja tehdä ennusteet tulevan selvittämiseksi. Analyysien, johtopäätösten sekä ennusteiden perusteella pystytään asettamaan markkinoinnin tavoitteet. Tämän jälkeen luodaan markkinointistrategia, joka onnistuessaan takaa tavoitteiden saavuttamisen. Toimintaohjelma laaditaan yksityiskohtaisesti, ja se sisältää tiedot siitä kuka tekee, mitä tehdään ja milloin tehdään. Huolellisen suunnittelun jälkeen suunnitelma toteutetaan ja viimeisenä vaiheena on koko prosessin valvominen ja siitä huolehtiminen. (Anttila & Iltanen 2007, 347.)

Markkinoinnin suunnitteluprosessin tueksi kannattaa laatia kysymyslista: Mikä markkinoinnin tavoite on? Ketä asiakkaasi ovat? Kuinka saavutat markkinoinnin tavoitteen? Mitä markkinointikeinoja käytät? Kuinka organisaatiosi on asemoitu markkinoille? Millainen organisaatiosi identiteetti on? Mikä on budjetti? Kysymyksiin vastaamalla suunnittelusta tulee helpompaa. (Nokkonen-Pirttilampi 2014, 49-54.)

4.3 Urheilumarkkinointi

Urheilumarkkinointi jaetaan kahteen sektoriin: yleisömarkkinointiin sekä harrastajamarkki- nointiin. Harrastajamarkkinoinnin tavoite on saada kuluttaja liikuntaharrastuspalveluita tar- joavan organisaation asiakkaaksi. Urheilu on kaupallistunut vuosien saatossa ja yleisö- markkinoista puhuttaessa urheilumarkkinointi on nykyään paljolti viihteen tekemistä. Ylei- sömarkkinoinnilla pyritään siis siihen, että kuluttajasta saadaan urheilutapahtumaa seuraava katsoja. (Alaja 2000, 27-28.)

Urheiluseuratoiminnan markkinoilla kohtaavat tarjonta ja kysyntä. Tarjonta sisältää seuran erilaisia palveluita eri kohderyhmille käytettävien resurssien puitteissa. Liikuntatarjontaan vaikuttavat muun muassa palveluiden sekä kilpailevien palveluiden hinnat ja saavutettavuus sekä tarjontaan tarvittavien resurssien määrä. Kysynnän kasvu puolestaan kannustaa urheiluseuraa lisäämään toimintansa volyymia. Harrastuksen kysyntään vaikuttavat muun muassa sen hinta, harrastajan motivaatio lajia kohtaan, kansalaisten määrä ja vau- raus, toiminnan laatu sekä saavutettavuus ja markkinointi. (Puronaho 2006, 99-101.)

4.4 ARPA-toimintamalli

Urheilumarkkinointia selkeyttämään on luotu ARPA-toimintamalli, jonka tarkoituksena on kannustaa urheilumarkkinoijaa loogiseen sekä tulokselliseen etenemiseen. Toimintamal- lista löytyy nykyaikaisen markkinoinnin peruselementit, jossa asiakaslähtöisyys on kaiken perusta. Sana ”ARPA” tulee sanoista aistiminen, räätälöinti, pilarointi ja ansaitseminen. (Alaja 2000, 50-51.)

Kuvio 1. ARPA-toimintamallin kuvaus. (Alaja 2000, 51.)

Aistimisen tavoitteena on kerätä kohteesta kaikki mahdollinen markkinatieto, jolla saadaan luotua toivotusta tuotteesta tai palvelusta realistinen kuva. Tähän kuitenkin tarvitaan ym- märrys asiakkaiden tarpeista ja toiveista sekä tieto sillä hetkellä vallitsevasta mielipideil- mastosta. Tiedonkeruun jälkeen kaikki informaatio analysoidaan, asetetaan markkinointi- tavoitteet ja kohdistetaan tuote oikealle kohderyhmälle. Tämän pohjalta tuote pystytään suunnittelemaan asiakkaalle. (Alaja 2000, 52.)

Räätälöinnin tavoitteena on rakentaa asiakkaille tarpeellinen tuote, jossa on otettu yksilöl- lisyys huomioon. Tuote tai palvelu pitää hinnoitella järkevästi ja tehdä sen ostamisesta helppoa. Urheilumarkkinoinnissa sponsorointiyhteistyöstä on hyötyä, sillä useimmiten se tuo taloudellista, toiminnallista sekä imagollista kilpailuetua. Tässä vaiheessa budjetin suunnitteleminen on myös oleellista, sillä se selkeyttää markkinointikuluja ja -tuloja. (Alaja 2000, 53.)

Pilaroinnin tavoitteena on saada organisaation henkilökunta sitoutumaan tavoitteeseen ja hyväksymään liikeidean sekä tuotteen tai palvelun markkinointiin liittyvät asiat. Tiedottami- nen on tärkeässä roolissa, kun halutaan, että kohderyhmä saa kaiken tarvittavan tiedon organisaatiosta, tuotteesta, hinnasta ja palvelusta. Näin asiakkaan ostohalu saadaan he- rätettyä. Budjetin rajoissa pyritään aikaansaamaan myyntiä sekä ylläpitämään asiakkaan ostouskollisuutta. (Alaja 2000, 54.)

Ansaitsemisen tavoitteena on saada mitattua tulokset, jotka ollaan saavutettu. Nämä analysoidaan tavoitteisiin verraten, jolloin saadaan hahmotettua yksityiskohtainen kokonais- kuva toteutuneesta operaatiosta. Lopuksi tulee ottaa huomioon henkilökunta sekä muut avainihmiset ja yhteistyökumppanit. Kiittäminen kasvattaa hyvää ilmapiiriä. (Alaja 2000, 55.)

5 FC Kuusysi

5.1 Seura pähkinänkuoressa

FC Kuusysi on perinteikäs lahtelainen jalkapallon kilpaurheilu- ja harrasteliikuntaseura. Al- kunsa seura sai vuonna 1934, kun perustettiin jalkapalloseura nimeltä Lahden Pallo-mie- het. Nykyiseen muotoonsa seuran nimi on asetettu vuonna 1974. FC Kuusysi on tunnettu myös nimillä Upon Pallo sekä Lahti-69. (FC Kuusysi 2019a.)

Seuran tavoitteena on tuottaa jäsenilleen sekä sidosryhmilleen hyvinvointia ja elämyksiä. FC Kuusysin arvoja ovat vastuullisuus, kehittyminen ja yhteisöllisyys. Seuran missio on: ”pelaajat ja valmennus keskiössä”. (FC Kuusysi 2019b.)

5.2 Tyttötoiminnan alku, kehitys ja nykytoiminta

Ensimmäinen naisten joukkue perustetaan Lahti-69 nimen alle vuonna 1972. Ensimmäi- nen tyttöjoukkue puolestaan perustetaan vuonna 1984. Edustusjoukkueen paras sijoitus SM-sarjassa (Naisten Liigassa) on sija 6, vuodelta 2008. Samana vuonna joukkue ylsi Suomen Cupin finaaliin asti, mutta hävisi HJK:lle 3-1, ja näin ollen tulos riitti hopeaan. (FC Kuusysi 2019a; Airo 2009. s. 95 & 204.)

Vuonna 2002 tyttöjoukkueiden toiminnasta otti vastuuta kaksi valmennuspäällikköä muun työnsä ohella. Seuraan palkattiin ensimmäinen tyttöjoukkueiden vastaava vuonna 2009. Tällä hetkellä toiminnasta vastaa kaksi valmennuspäällikköä: D- ja vanhemmista tytöistä vastaava päällikkö sekä E- ja D-ikäisistä, sekä tytöistä että pojista vastaava päällikkö. (Hannula 5.4.2019.)

Vuonna 2019 FC Kuusysin joukkuetoiminnassa on noin 200 tyttöä mukana. Taulukko 2 kokoaa harrastajamäärät viiden vuoden välein. Huomiota herättää vuoden 2019 sekä 2014 vuosien erot, sillä määrä on pudonnut huomattavasti. Tämä vahvistaa tarvetta harrastuksen markkinoinnin kehittämisestä potentiaalisten tyttöharrastajien keskuudessa.

Taulukko 1. FC Kuusysin tyttöpelaajien määrät. (Hannula 5.4.2019.) Vuosi Tyttöpelaajien määrä 2019 Noin 200 2014 Noin 300 2009 Noin 120 2004 Noin 100 1996 Noin 80

Tyttöjen valmennuspäällikön tehtävä on vastata tyttöjoukkueiden toiminnasta ja kehityk- sestä. Toiminta tyttöjen ikäkausijoukkueissa on valmentajapainoitteista eli valmentajalla on vapaus ja vastuu toteuttaa omia tapojaan ja hyödyntää omaa valmennusfilosofiaansa kuitenkin pitäen kiinni seuran valmennuslinjasta sekä arvoista. Nuoremmilla tytöillä pyri- tään taidollisten asioiden oppimiseen ja vanhemmat puolestaan keskittyvät jo enemmän joukkuetaktisiin asioihin. Tavoitteena on, että jalkapallon harrastaminen on hauskaa ja tuottaa elämyksiä kaikille pelaajille. Konkreettinen tavoite seuralla on myös nostaa tyttö- joukkueiden pelaajamääriä vuoden 2019 aikana vähintään kymmenellä prosentilla. (Hal- metniemi 26.3.2019; FC Kuusysi 2018.)

Tyttöjalkapallon toimintaa pyritään koko ajan kehittämään. Valmennuspäällikkö kokee, että jotta pelaajamääriä voidaan kasvattaa, tarvitaan joukkuetoimintaan enemmän ja am- mattitaitoisempia valmentajia, jotta toiminnasta saadaan mahdollisimman pelaajalähtöistä. Jalkapalloon liittyvien tietotaitojen lisäksi myös pedagogiset taidot ovat merkittävässä roolissa. Pieneksi haasteeksi koetaan tyttöpuolella drop out -ilmiö teini-iässä. (Halmetniemi 26.3.2019.)

Seura on asettanut itselleen viiden vuoden tavoitteen, jossa pyritään nostamaan kaikkien ikäkausijoukkueiden edustusjoukkueet korkeimmalle mahdolliselle sarjatasolle vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteeseen pääsy vaatii kaikkien valmentajien kouluttautumista, ja samalla uusien ammattitaitoisten valmentajien rekrytoimista seuraan, jotta jokaisessa joukkueessa olisi riittävä määrä valmentajia suhteutettuna pelaajamääriin. Tavoitteena on, että jokaisella valmentajalla olisi D-C-koulutus. Lisäksi tavoite joissain määrin olosuhteiden pa- ranemista, jotta jokainen joukkue pääsisi harjoittelemaan tarpeeksi, itselleen sopivina ajankohtina. (Halmetniemi 26.3.2019.)

Aloittaville tyttöjalkapalloilijoille ei ole seurassa tällä hetkellä erikseen mitään omaa toimintaa vaan kaikki toiminta on yhdessä poikien kanssa.

5.3 Tämän hetken tarjonta

Tällä hetkellä FC Kuusysi tarjoaa toimintaa ihan pienistä tytöistä aina aikuisiin naisiin asti. Toiminnan voi aloittaa perhefutiksessa 3-vuotiaana esimerkiksi oman vanhemman kanssa, jossa leikitään ja liikutaan sekä pallon kanssa että ilman. Vähän vanhemmilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Lahenliigaan tai Futiskerhoon, jotka tarjoavat lapselle matalan kynnyksen toimintaa lapsen omalla lähikoululla tai -kentällä. Futiskoulu on perintei- nen kesäisin järjestettävää toimintaa 5-11-vuotiaille lapsille. (FC Kuusysi 2019c.) Aloitta- ville tyttöjalkapalloilijoille ei ole seurassa tällä hetkellä erikseen mitään omaa toimintaa joukkuetoiminnan lisäksi, vaan kaikki matalan kynnyksen toiminta on yhdessä poikien kanssa.

Ikäkausi- ja harrastejoukkueissa aloitetaan toiminta 7-vuoden iässä. Eli vuonna 2018 marraskuussa toiminnan aloitti 2011-syntyneet tytöt ja tänä vuonna joukkuetoiminnan pääsee aloittamaan 2012-syntyneiden ikäluokka. (FC Kuusysi 2019c.) Taulukko 3 kokoaa FC Kuusysin palvelut ikäryhmittäin.

Taulukko 2. Palveluiden tarjonta. (FC Kuusysi 2019c.) Perhefutis 3-6-vuotiaat Futiskerho 5-vuotiaat Lahenliiga 6-8-vuotiaat Futiskoulu 5-11-vuotiaat Ikäkausijoukkueet 7-19-vuotiaaat Harrastejoukkueet 9-14-vuotiaat Erityisliikunta 5-vuotiaasta ylöspäin Aikuisten joukkueet Edustusjoukkueet Harrastejoukkueet Seniors Naisten kuntofutisjoukkue

6 Opinnäytetyöprosessin tavoitteet ja vaiheet

6.1 Opinnäytetyön tavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on luoda FC Kuusysille tyttötoiminnan markkinoinnin kehittä- missuunnitelma. Suunnitelmalla pyritään kehittämään vanhoja toimia sekä luomaan uusia kehitysideoita seuran markkinointitoimintaan, jolla saataisiin enemmän tyttöjä seuraan mukaan. Tavoitteen pidempiaikainen onnistuminen puolestaan näkyy harrastajamäärän kasvussa.

Projekti on FC Kuusysille tärkeä, sillä seuran tyttöharrastajamäärä on pudonnut viime vuosina ja tytöt kuitenkin ovat tärkeitä asiakkaita, sillä tyttöjen jalkapallo on ollut nousujohtei- sessa suunnassa jo pidemmän aikaa koko maailmalla, joten potentiaalisia harrastajia ei missään tapauksessa kannata jättää huomiotta.

Opinnäytetyöprosessin sisäiset vaiheet liittyvät aina keskeisesti projektin pääaiheiseen. Teoriaosuuden tavoitteena on sen merkittävyys tulevalle tutkimustyölle. Teoriaosuuden tulee olla sisällöltään laadukas, jotta tutkimusmenetelmät ovat selkeämpi valita. Tutkimus- menetelmiin tutustumisen tavoitteena on luoda pohja itse tutkimustyölle ja sen vaiheen tavoitteena puolestaan on löytää parhaat keinot kehittää FC Kuusysin tyttötoiminnan markkinointia.

Opinnäytetyöprosessin konkreettinen tulos eli markkinoinnin kehittämissuunnitelma raken- tuu kaiken muun aineistonkeruu- ja tutkimusmenetelmien tuloksista. Jotta onnistuneeseen lopputulokseen päästään, tarvitsee kaiken pohjatyön olla huolellisesti suunniteltu sekä tehty. Markkinoinnin kehittämissuunnitelmaa ei voi tehdä, jos ei tiedetä, miten FC Kuus- ysin markkinointi toimii ennen projektin alkamista. Huolellinen tutustuminen helpottaa suunnittelua ja selkeiden tavoitteiden asettaminen on loogisempaa.

Jos projektin suunnitelman avulla seura saa kasvatettua tyttöharrastajamääriään, markkinoinnin kehittämissuunnitelma onnistunut. Tulos voi tosin näkyä vasta muutamankin vuoden päästä, sillä asiakaskunnan kerääminen, tässä tapauksessa tyttöharrastajien innosta- minen ei välttämättä tapahdu nopeasti, vaan eri markkinointikeinot löytävät potentiaaliset harrastajat vähitellen.

6.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheet

Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarkkausta sekä haastatte- luja FC Kuusysin eri toimihenkilöiden kanssa. Lisäksi kaiken toiminnan pohjalle tehtiin seuran lähtökohta-analyysi.

Tammikuussa opinnäytetyöprosessin käynnistyessä pidin ensimmäisen FC Kuusysin seu- raedustajan kanssa pidetyn palaverin. Itselläni toiveena oli, että saisin tehdä opinnäyte- työn tyttöjalkapalloon liittyen. Muuta selkeää ideaa minulla ei ollut, joten FC Kuusysi eh- dotti markkinointisuunnitelman tekemistä ja sen aiheen löimme lukkoon. Tämän jälkeen suunnittelin ja kirjoitin teoriakatsauksen.

Itse markkinointisuunnitelmaa varten, minun täytyi hankkia valtavasti pohjatietoa, jotta sain selkeän idean siitä, miten markkinointisuunnitelma tai sen kehittämissuunnitelma olisi paras rakentaa. Maaliskuun alussa pidetyssä palaverissa seuran kanssa esittelin ideani, miten projektin haluaisin toteuttaa. Sain seuralta rakentavaa palautetta siitä, minkä he ko- kivat oleelliseksi tutkimusmenetelmäksi ja mikä puolestaan olisi turhaa tietoa. Näin sain hahmoteltua lopullisen rakenteen opinnäytetyölleni. Samaan aikaan aloin hahmotella tii- vistelmää ja johdantoa, jotka projektin lopussa löysivät viimeisimmän muotonsa.

Seuraava vaihe oli aineistonkeruu ja markkinointiin liittyvien kappaleiden työstäminen. Kun niiden teoriapohja oli valmis, pääsin itse tutkimuksen pariin. Ensin tutkin kilpailijaseu- roja Lahdessa ja sen jälkeen aloitin vertailuoppimisen muista jalkapalloseuroista. Näiden tutkimusten ”tuloksista” rakensin markkinoinnin kehittämissuunnitelman. Tässä vaiheessa oma näkökulmani aiheeseen sai muotonsa, kun suunnittelin vuosikellon tukemaan tär- keimpiä markkinointitoimia FC Kuusysin tyttötoiminnan kannalta.

Opinnäytetyön otsikko ”Tytöt viheriölle - Markkinoinnin kehittämissuunnitelma FC Kuus- ysille” löysi lopullisen muotonsa ihan projektin lopussa huhtikuussa. Tarkoituksena oli saada otsikko, joka muutamalla sanalla kattaa koko työn ja, jotta lukija saa siitä selkeän idean, että mistä opinnäytetyössä mahtaa olla kyse. Viimeisenä osana projektia kirjoitin pohdinnan, jossa kertaan työn tärkeimpiä motiiveja sekä oman arvioinnin tuotoksesta ja sen sisällöstä.

Opinnäytetyöprosessi kesti kaiken kaikkiaan kolme kuukautta. Se vaati tehokkaita työtun- teja sekä loogista työskentelyn jaksotusta. Tärkeänä osassa projektia oli FC Kuusysin

kanssa pidetyt palaverit, josta sai selkeät raamit työlle ja sen etenemiselle, jotta työstä tulisi heille hyödyllinen.

7 Tutkimusaineiston kerääminen

7.1 Palaverit ja haastattelut

Ensimmäinen opinnäytetyöpalaveri pidettiin tammikuussa FC Kuusysin junioreiden val- mennuspäällikön kanssa. Aiheena oli yksinkertaisesti sopia tulevan opinnäytetyöni teema. Itselläni oli mielenkiintona tehdä jotain tyttöjalkapalloilijoihin liittyvää ja näin ollen saimme sovituksi karkean aiheen liittyen tyttöjalkapallon markkinointiin.

Maaliskuun alussa toiseen palaveriin osallistui kanssani FC Kuusysin toiminnanjohtaja (Reinisalo, P.), jonka kanssa aloimme tarkentaa aihetta ja sovimme aikataulutusta sekä rajasimme aiheita, mitä minun kannattaa tutkia ja selvittää.

Puolessa välissä maaliskuuta toisessa palaverissa toiminnanjohtajan sekä palvelupäälli- kön (Hannula, J.) kanssa kävimme vielä läpi, mitä he kokevat tärkeäksi tehdä, jotta työstä tulee mahdollisimman hyödyllinen seuralle. Eritoten he korostivat sitä, että markkinointisuunnitelman tulee olla jatkokehiteltävissä ensi kaudelle.

Kolmanteen palaveriin ja haastatteluun kanssani osallistui tyttöjen valmennuspäällikkö (Halmetniemi, M). Hänen kanssaan kävimme läpi seuran tyttötoimintaa, sen kehittymistä ja tulevaisuuden tavoitteita. Lisäksi keskustelimme tämän hetken tyttöjalkapallotoiminnan markkinointitoiminnasta.

Viimeinen palaveri järjestettiin huhtikuun alussa palvelupäällikön kanssa. Hän antoi kom- mentteja tekemästäni työstä. Palaverissa sain tarkennettuja tietoja liittyen seuran toimintaan, jotka olivat oleellisessa osassa työni kannalta. Tämän jälkeen työ oli selkeä viimeis- tellä ja kasata se loogisena pakettiin.

7.2 Benchmarking -menetelmä

Benchmarking tarkoittaa järjestelmällistä sekä jatkuvaa prosessia, jolla analysoidaan ja mitataan esimerkiksi palveluiden ja tuotteiden suorituskykyä. Tuloksia voidaan verrata sa- man kategorian parhaisiin ja opittua tietoa pyritään käyttämään oman toiminnan kehittämi- seen. Eli benchmarkingin avulla pyritään tunnistamaan tehokkaimpien menetelmien ja toi- mintatapojen avulla löytämään keinot oman toiminnan suorituskyvyn parantamiseen. Benchmarking -menetelmässä hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, josta saadaan in- foa, että onko oma toiminta kehityksen tasalla vai onko selkeää tarvetta uuden oppimiselle

ja kehittämiselle. Eli benchmarkingin tavoitteena on tehostaa nykyistä toimintaa. (Tuomi- nen 2005, 5.; Karlöf, Lundgren & Froment 2003; 102-103, 109.)

Vertailuoppimisen prosessissa on seitsemän vaihetta. Nämä ovat: 1. Kehittämisalueiden määrittäminen ja hyväksynnän hankkiminen projektille 2. Tehokkaan oppimistiimin perustaminen 3. Nykytilanteen analysointi 4. Oppiminen ja virikkeiden saaminen hyviltä esikuvilta 5. Uusien ratkaisujen kehittäminen 6. Parannusten toteuttaminen 7. Seuranta ja uudet hankkeet

Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on määrittää kehittämisalue. (Karlöf 2003, 134-135.) Kehittämisalueen valinnan tärkeimpänä kriteerinä on se, että se on tärkeä organisaation toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kannalta. (Karlöf 2003, 139.) Toiseen vaiheeseen kuuluu tehokkaan oppimistiimin perustaminen. Projektin muotoon organisoitu työnteko helpottaa benchmarkkausta, sen läpivientiä ja seurantaa. On tärkeää, että projektitiimi luottaa toisiinsa, jotta yhteistyö on sujuvaa. Toimivan tiimin tärkeitä piirteitä voivat olla muun muassa sen sopiva koko, ryhmän sisällä toisiaan täydentävät taidot, yhteinen tarkoitus, yhteiset suoritustavoitteet sekä työskentelymenetelmät ja vastuunkanto projektista. (Karlöf 2003, 144-147.)

Jotta benchmarking olisi mahdollisimman hyödyllinen organisaatiolle, tulee sen kehittä- misalue olla huolellisesti tutkittu ja arvioitu. Benchmark -menetelmän kolmanteen vaiheeseen kuuluu siis nykytilanteen analysointi. (Karlöf 2003, 152.) Neljäs vaihe puolestaan liittyy benchmarking-kohteen valitsemiseen ja tältä oppimiseen. Tässä vaiheessa pitää tietää tarkasti, mitä halutaan oppia eli missä vertailukohteen tulisi olla edistyksellinen. Tämän pohjatyön tekemisen jälkeen vertailun suorittaminen on mahdollista, josta saadaan tietoja ja virikkeitä oman toiminnan kehittämiseksi. (Karlöf 2003, 163-168.)

Kun vertailukohde on valittu ja sen toimintaa tutkittu, on aika siirtyä viidenteen vaiheeseen, joka on uusien ratkaisujen kehittäminen. Tarkoitus on kehitellä nykytilanteen analy- soinnista sekä vertailukohteesta saaduista tiedoista konkreettisia toimia oman toiminnan kehittämiseksi. Tärkeää on oppia, miksi vertailtava kohde on menestyneempi, ja näin pyri- tään löytämään ratkaisumalleja ja siirtämään ideat käytäntöön omassa organisaatiossa, joka on benchmark -menetelmän kuudes vaihe. (Karlöf 2003, 176-179.) Eli tässä vaiheessa suoritetaan parannusten toteuttaminen. Tulevien toimenpiteiden sujuvan suoritta- misen onnistumiseksi täytyy muutosprosessi suunnitella huolella. Vastuu ja tekijät, tavoite ja strategia, toiminnot, resurssit, aika, tulokset sekä arviointi ovat tärkeitä tekijöitä tässä vaiheessa. (Karlöf 2003, 181-189.)

Seitsemäs vaihe eli seuranta ja uudet hankkeet ovat benchmarkingin viimeiset vaiheet. Tässä vaiheessa suoritetaan koko projektin arviointi, uusien toteutettujen toimenpiteiden analysointi, suunnitellaan tarvittavia muutoshankkeita, jolla pyritään kehittämään organisaation toimintaa myös jatkossa. (Karlöf 2003, 189.)

Benchmarking sopii tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi, sillä FC Kuusysi on seura, jolla on jo laadukasta markkinointitoimintaa, mutta nimenomaan tyttöjalkapallon markkinointiin ei olla erikseen panostettu. Tyttö- ja naisjalkapallo on kasvanut viime vuosina hurjasti maailmalla ja lajilla on suuri potentiaali kasvattaa itseään myös Lahdessa. Benchmarking on mielenkiintoinen tapa tutustua muiden paikkakuntien kasvaviin jalkapal- loseuroihin ja heidän markkinointitoimintaansa. Tässä opinnäytetyössä pyritään löytä- mään markkinointi-ideoita, joilla pystytään lisäämään FC Kuusysin tyttötoiminnan houkut- televuutta ja näin ollen lisäämään harrastajien määrää tulevaisuudessa.

7.3 Benchmarking käytännössä

Aion tarkastella kolmen eri seuran tyttöjalkapallon markkinointia. Tarkoituksena on saada informaatiota siitä, että löytyykö eri seuroista markkinointimenetelmiä, jotka ovat tehokkaita ja joita voisi soveltaa FC Kuusysin markkinointiin. Valitsin kolme seuraa, joiden toiminta tyttöjalkapallon eteenpäin viemiseksi on laadukasta. Nämä seurat ovat helsinkiläi- nen HJK, vantaalainen VJS sekä tyttö- ja naisjalkapallon erikoisseura Oulusta, ONS. Ta- voitteena on löytää uusia ideoita, jotka FC Kuusysi voisi soveltaa omaan toimintaansa. Päähuomiot benchmarkkauksesta löytyvät liitteestä 4.

Seuroista tutkittavat asiat: 1. Markkinointikeinot 2. Kanavat: Nettisivut, Facebook, Instagram, Twitter 3. Miten nimenomaan tyttöjalkapallo näkyy heidän markkinoinnin kohteena 4. Onko joku markkinointikeino sovellettavissa FC Kuuysin toimintaan

VJS eli Vantaan jalkapalloseura on yksi Suomen pääkaupunkiseudun juniorijalkapalloseu- roista, joka järjestää laadukasta ja suurelle kohderyhmälle erilaisia jalkapalloharrastuspal- veluita. Seura on nostanut profiiliaan nimenomaan junioritoiminnan ansiosta. Seuralla on käytössä sosiaalisen median palvelut Instagram, Facebook sekä Twitter. Näillä kanavilla seura tavoittaa hieman enemmän ihmisiä kuin FC Kuusysi. Somen käyttö on aktiivista jokaisella kanavalla, joissa tiedotetaan sekä joukkueiden että seuran muista tapahtumista. Markkinoinnista välittyy seuran identiteetti seuran logolla sekä kuvien värityksellä. Erik-

seen tyttötoimintaan liittyvää some-markkinointia ei kuitenkaan hirveästi näy. Yksi mielenkiintoinen huomio VJS:stä on se, että tänä keväänä huhtikuussa joukkuetoiminnan seurassa aloittavat 2013-syntyneet tytöt. (VJS 2019.; VJS ry 2019a.; VJS Vantaan Jalkapallo- seura ry 2019; VJS. ry 2019b.)

HJK eli Helsingin jalkapalloklubi on valtakunnan tunnetuin ja suurin jalkapalloseura sekä - brändi. Toiminnassa on mukana 750 tyttöä ja naista. Pelaajapolku seurassa on täydelli- nen, kun pelaamisen voi aloittaa mahdollisimman lähellä omaa asuinaluetta (kaupungin- osatoiminta) ja polun lopussa siintää naisten liigajoukkue. Seuralla on käytössä sosiaalisen median palveluista Instagram, Twitter ja Facebook. Facebook -tili on keskitetty nimenomaan junioritoiminnalle, joten sen sisältö on aina junioritoimintaan liittyvää. Päivityksistä välittyy seurayhteisöllisyys, joissa kerrotaan joukkueiden tapahtumia sekä muita toimintoja. Seuraajia HJK:n sosiaalisen median tileillä on suhteessa enemmän verrattuna FC Kuusysiin, mutta Instagramissa FC Kuusysi on kerryttänyt enemmän seuraajia. HJK:n seuraidentieetti välittyy markkinoinnista kuvilla, joissa seuran värit sekä logo korostuvat. Mielenkiintoinen toimintamuoto HJK:lla on iltapäiväkerhotoiminta kymmenessä paikassa ympäri Helsinkiä. Toiminta ei liity jalkapalloon, mutta seura on näkyvästi esillä lapsiperhei- den arjessa. (HJK 2019a.; HJK ry 2019a.; HJK - juniorit 2019.; HJK ry 2019b.)

ONS eli Oulu Nice Soccer on oululainen tyttö- ja naisjalkapallon erikoisseura, jossa on noin 400 lisenssipelaajaa. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 2006 ja on kasvanut suhteellisen nopeasti vuosien aikana. Seura tarjoaa palveluita aina pienten tyttöjen kerho- toiminnasta aina aikuisten liigatasolle asti. ONS:ilta löytyy Facebook -tili, mutta Instagra- mia ja Twitteriä seuralla ei ole käytössä. Seuran edustusjoukkueella puolestaan on, mutta niiden sisältö liittyy vain sen joukkueen toimintaan. Facebookista löytyy päivityksiä liittyen koko seuran toimintaan. Seuraajia Facebookissa ONS:illa on huomattavasti vähemmän kuin FC Kuusysillä. Mielenkiintoista on, että ONS aloittaa joukkuetoiminnan 2013-2014- syntyneille tytöille tämän vuoden huhti-toukokuussa. Lisäksi seurassa järjestetään kerho- toimintaa, joiden nimet ovat Prinsessafutis ja Likkojen Liiga. (ONS Oulu 2019.; Oulu Nice Soccer 2019.)

7.4 FC Kuusysin nykyisen markkinointitoiminnan kartoitus – Lähtökohta-analyysi

Valmennuspäällikön mukaan nuoremmilla joukkueilla kaveritreenit eli ikäkausijoukkueen harjoitukset, johon pelaaja saa tuoda kavereita mukaan, on todettu yhdeksi tehokkaim- mista keinoista saada uusia pelaajia mukaan joukkuetoimintaan. Harrastuksen aloittami-

sen helppoutta lisää varmasti tuttu kaveri joukkueessa, jolloin kynnys aloittaa uusi harras- tus madaltuu. Tällaiset harjoitukset on pidetty eri ikäryhmillä tällä kaudella 1-2 kertaa. (Halmetniemi 26.3.2019.)

Keväällä Lahdessa järjestetään koulukiertue, jossa seuran edustajat käyvät esittelemässä toimintaa ja kutsumassa tyttöjä mukaan. Kiertue on tehokas siinä mielessä, että sen aikana tavoitetaan tuhansia lapsia ja nuoria. Kiertueen tavoitteena on, että esittelystä teh- dään mielenkiintoinen ja ihmislähtöinen pieni tapahtuma, jolla pyritään saamaan positiivinen muistijälki tyttöihin. (Halmetniemi 26.3.2019.)

FC Kuusysi hyödyntää markkinoinnissa sosiaalista mediaa. Facebook ja Instagram ovat seuralla aktiivisessa, lähes päivittäisessä käytössä. Lisäksi seuralta löytyy Twitter-tili, joka on hieman passiivisemmassa käytössä kuin edellä mainitut. Valmennuspäällikön mukaan pelaajien saaminen seuratoimintaan mukaan vaatii kuitenkin useimmiten henkilökohtaisen lähestymisen. (Halmetniemi 26.3.2019.)

Tyttöjen valmennuspäällikön mukaan, että tällä hetkellä FC Kuusysin tarjoamat matalan kynnyksen palvelut, kuten Lahenliiga, Futiskoulu, Perhefutis ei vedä tyttöjä yhtä hyvin mukaan toimintaan. Tämä on yksi kehityskohteista eli tulisi löytää toimintamuoto, joka nuoria tyttöjä kiinnostaa ja innostaa. (Halmetniemi 26.3.2019.)

8 Markkinoinnin kehittämissuunnitelma

8.1 Vuosikello

Vuosikello sisältää kauden tapahtumat, joihin markkinoinnilla kannattaa reagoida ajoissa. Vuosi on jaettu kolmeen osaan: Kauden alku, kevät, kesä ja kauden loppu. Vaikka markkinointisuunnitelma tehdään ennen uuden kauden alkua, voi sen osiin jakaminen selkeyttää ja rytmittää markkinoinnin suunnittelua. Kappale 8.2 Markkinoinnin toimenpide-kehityseh- dotukset avaa vuosikellossa huomioituja tapahtumia.

•MARRASKUU •HELMIKUU •Uuden kauden aloitus •Markkinointikiertueen marraskuussa aloittaminen •JOULUKUU päiväkodeissa ja •Joulumarkkinat kouluissa •TAMMIKUU •MAALISKUU •Kaveritreenit •Markkinointikiertue ikäkausijoukkueilla päiväkodeissa ja kouluissa •HUHTIKUU •Kaveritreenit ikäkausijoukkueilla •Joukkuetoiminnan aloittaminen

marraskuu helmikuu - - tammikuu huhtikuu

elokuu toukokuu - - lokakuu heinäkuu

•ELOKUU •Joukkuetoiminnan aloittaminen •Seuran ja koulun välinen •TOUKOKUU yhteistyö = •Joukkuetoiminnan iltapäiväkerhotoiminta aloittaminen •Tyttöfutispäivä 2.0 •KESÄKUU •SYYSKUU •Futiskoulu •Perhefutis -kausi alkaa •Tyttöfutispäivä 2.0 •LOKAKUU •HEINÄKUU •Lahenliigakausi alkaa •Kaveritreenit •Kaveritreenit ikäkausijoukkueilla ikäkausijoukkueilla •Tyttöfutispäivä 2.0 •Kausi päättyy

Kuvio 2. Markkinoinnin vuosikello.

8.2 Markkinoinnin kehittämisen toimenpide-ehdotukset

8.2.1 Yhteistyö seuran ja koulun sekä päiväkodin välillä

Jotta tytöt löytävät mukaan FC Kuusysin toimintaan mukaan, on seuran mentävä ensin heidän luokseen. Kouluilla iltapäivisin järjestettävä iltapäiväkerho, jonka järjestäjänä toi- misi FC Kuusysi, on yksi tapa tavoittaa monia kohderyhmän ikäisiä tyttöjä. Iltapäiväkerhon toimintaan ei välttämättä tarvitsisi liittyä jalkapalloa, mutta muu virkistävä toiminta jättäisi positiivisen muistijäljen tyttöihin. Iltapäiväkerhossa hyväntuuliset, vastuulliset ohjaajat lei- kittäisivät ja tukisivat läksyjen teossa. Koulut alkavat elokuussa ja päättyvät touko-kesä- kuussa, joten kymmenen kuukauden aikana moni tyttö ehtisi tutustumaan FC Kuusysiin. Jotta iltapäiväkerho olisi vanhempien mielestä houkutteleva, tulee sen olla edullinen ja laadukkaasti toteutettu, jotta vanhemmat saavat seuralta luottamuksen sekä positiivisen kokemuksen.

8.2.2 Lahenliiga ja Perhefutis tyttövetoiseksi

Lahenliiga on FC Kuusysin järjestämää eri kaupunginosissa toteutettavaa matalan kynnyksen jalkapallotoimintaa 6-8-vuotiaille lapsille, jossa he pääsevät liikkumaan kerran vii- kossa lähikoulullaan tai -kentällään. Lahenliiga on käynnissä lähes ympäri vuoden ja siihen voi osallistua koska vain. Toiminta sopii hyvin lapsen ensikosketukseksi urheiluseura- toiminnassa ja on pelaajapolun alku seurassa, jonka seuraava askel olisi joukkuetoiminta, jos lapsi lajista kiinnostuu. Tytöillä tämä ei kuitenkaan ole toiminut, sillä vain muutama on löytänyt toiminnan pariin. Jotta Lahenliigasta tulisi tyttövetoisempi, voisi toiminnan sisältöä sekä nimeä muokata. Monilla seuroilla ympäri Suomen on tytöille toimintaa vielä houkutte- levimmilla nimillä. Esimerkiksi tytöt voisivat kiinnostua Prinsessafutiksesta, jossa jalkapallotoiminnan lisäksi voisi panostaa vielä enemmän yleisliikuntaan. Vanhemmat kiinnostuvat varmasti, jos toiminnan tavoitteena on kehittää tytön yleisliikuntataitoja. Jalkapallon ujutta- minen toimintaan sopivissa määrin tukee seuran identiteettiä. Toiminnalla saadaan positiivinen muistijälki asiakkaisiin eli tyttöihin sekä heidän vanhempiinsa ja näin joukkuetoimintaan siirtyminen olisi helppo askel.

Perhefutis on 3-vuotiaille ja 4-6-vuotiaille lapsille sekä heidän perheenjäsenelleen tarkoi- tettua perheliikuntaa, jossa tavoitteena on tutustua monipuolisesti liikunnalliseen toimintaan, sekä ilman jalkapalloa että sen kanssa. Perhefutiksen tyttöjen osallistumismäärä ei ole myöskään suuri, jolloin samoja toimenpiteitä voisi kokeilla kuin yllä mainitun Lahenlii- gan toiminnassa. Toiminta täytyy tehdä pienille tytöille houkuttelevaksi sekä mielekkääksi, jotta he löytävät lajin sekä seuratoiminnan pariin.

8.2.3 Joukkuetoiminnan aloittamisen markkinointi

Joukkuetoiminnan aloittaminen kannattaa sisällyttää kuukausiin, jolloin perheiden elä- mässä tapahtuu pieniä, eteenpäin vieviä muutoksia. Kesäloman loppuminen on uuden alku sekä samalla perheiden rutiinien takaisin saamisen aikaa, jolloin viikkorytmi on suurin piirtein sama ja arjen aikataulutus on selkeämpää. Tällöin urheiluharrastuksen aloittaminen on todennäköisempää. Tällöin kannattaisi joukkuetoiminnan aloittaminen suunnata elokuuhun, sillä marraskuu, joka on oikeasti jalkapallokauden ensimmäinen kuukausi, voi olla perheille haasteellisempaa aikaa jo Suomen olosuhteiden takia. Tyttöjoukkueiden toimintaa sekä sen toimintaan mukaan kutsumista voisi markkinoida enemmän ympäri vuoden. Varsinkin nuorempiin joukkueisiin, joihin on helppo liittyä taitotasosta huolimatta, pi- täisi saada kutsuva tunnelma läpi kauden.

Benchmarkingin yhtenä tutkimustuloksena oli se, että benchmarkattavissa seuroissa joukkuetoiminta aloitetaan keväällä. Tämä voisi toimia myös FC Kuusysillä. Ajankohtaan vaikuttaa varmasti kesäloman alku, jolloin tytöillä ja heidän perheillään on enemmän vapaa- aikaa. Ulkoharrastus houkuttelee kevään ja kesän kynnyksellä, joten jos markkinointi ajoi- tetaan alkukevääseen, voi perheiden kynnys joukkuetoiminnan aloittamiseen madaltua.

8.2.4 Arvo yhteisöllisyys

FC Kuusysin arvoista yksi on yhteisöllisyys. Tämän korostaminen seuran kaikessa mark- kinointitoiminnassa, lisää tuntemattoman katsojan arvostusta seuraa kohtaan. FC Kuus- ysin sosiaaliset mediat voisivat sisältää enemmän joukkueiden ja muun seuratoiminnan ihan perus arkea, esimerkkinä valokuvia harjoituksista, joista huokuu hyvä joukkuehenki. Yksi hieno malliesimerkki on Suomen maajoukkueen Helmareiden Instagram -tili, joka si- sältää kaikkien maajoukkueiden tapahtumat. Tililtä löytyy muun muassa runsaasti vide- oita, joissa eri ikäluokan maajoukkueet toivottavat tsempit toisen ikäluokan maajoukkueen peliin. (Helmaritfi 2019.) Tällainen yhteisöllisyys näyttää hyvälle ulospäin, mutta lisää myös seuran sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta eri ikäluokan joukkueilla. Perheissä, joissa ajankohtaisena tapahtumana on tytön urheiluharrastuksen aloittaminen, tutkitaan nykypäivänä varmasti eri sosiaalisen median palveluja, joissa pääsee tutustumaan urhei- luseuran toimintaan. Hyvää meininkiä huokuva seurayhteisö on varmasti vahvoilla lajia valitessa.

8.2.5 Matalan kynnyksen toiminnasta joukkuetoimintaan mukaan

Matalan kynnyksen harrastustoiminta eli FC Kuusysissä Lahenliiga ja Perhefutis keräävät muutamia tyttöjä mukaan toimintaan, mutta kun kausi päättyy ei juuri kukaan jatka joukkuetoiminnan pariin. Kesäisin järjestettävän Futiskoulun päättyessä lopputulema on sama. Yksi markkinointikeino tähän olisi Lahenliigaan, Perhefutikseen ja Futiskouluun osallistu- valle tytölle tarjota tietty määrä harjoituksia ikäluokkansa joukkueessa niin, että se kuuluu alkuperäisen toiminnan hintaan. Ihmiset lämpenevät usein kaikelle ilmaiselle sekä edulli- selle, joten kun samaan hintaan saa jotain ekstraa, niin se usein houkuttelee kokeilemaan.

8.2.6 Tapahtumat ja niissä näkyvyys

FC Kuusysi järjestää vuosittain Joulumarkkinat Lahden Messukeskuksen tiloissa ja tapahtuma kerää tuhansia asiakkaista. Vaikka monille paikallisille tämä on tuttu juttu, saattaa itse järjestäjän osallisuus unohtua. Seuran näkyvyyttä tapahtumassa ei voi korostaa liikaa. Lapsiperheitä sekä potentiaalisia tyttöharrastajia tällaisessa isossa tapahtumassa voisi houkutella tapahtumatori, jossa olisi leikki- ja pelipisteitä, jota pyörittäisi FC Kuusysi. Pe- leistä voisi muun muassa voittaa palkinnon, joka sisältäisi tutustumisjakson seuran tarjoa- massa palvelussa, jonka voittaja voisi valita itse. Myös muissa Lahden alueen tapahtu- missa FC Kuusysin kannattaa olla mukana, jotka vetävät lapsiperheitä mukaan. Touko- kuussa 2019 Lahtienergian järjestämässä Suuri liikuntaseikkailu –tapahtumassa FC Kuus- ysi on näkyvillä omalla pisteellä vetämässä lapsille liikuntarasteja. Onnistuneesta tapahtu- masta sekä tytöille että vanhemmille jää positiivinen muistijälki seuran toiminnasta.

8.2.7 Kaveritreenit tavaksi

Seuran tyttöjen valmennuspäällikön mukaan (Halmetniemi, M. 26.3.2019.) kaveritreenit ovat yksi tehokkaista markkinointikeinoista saada uusia harrastajia mukaan toimintaan. Tätä mahdollisuutta seuran kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kehityseh- dotuksena on, että kaveritreenejä järjestettäisiin useammin kuin 1-2 kertaa vuodessa. Esi- merkiksi kolmen kuukauden välein järjestyt kaveritreenit antavat tytöille mahdollisuuden tuoda useampia kavereita kokeilemaan jalkapalloa ja jos kaveri innostuukin lajista, mutta jää vielä miettimään sen vakituiseen toimintaan osallistumista, antavat useammat kaveritreenit vuodessa tytöille mahdollisuuden kokea uudelleen hauskan liikuntahetken kaverin kanssa. Jotta useammat kaveritreenit kauden aikana onnistuvat, tulee niiden järjestämi- nen sekä osallistuminen olla helppoa, sekä pelaajille, vanhemmille, kavereille sekä val-

mentajille. Joukkueen toimihenkilöiden tulee miettiä hyvä ajankohta, ajan ja paikan perusteella. Useammin järjestyt onnistuneet kaveritreenit houkuttelevat uusia ja enemmän tyt- töjä mukaan toimintaan.

8.2.8 Sosiaalinen media

FC Kuusysin sosiaaliset mediat Facebook ja Instagram ovat aktiivisessa käytössä viikoit- tain. Selkeästi tyttötoimintaan liittyviä päivityksiä on kuitenkin harvassa. Jotta jalkapallo tyttöjen keskuudessa saisi enemmän huomiota, tulee sitä tuputtaa seuraajille enemmän. Päivityksien ei tarvitse olla erikoisia ja spesifejä, vaan ne voivat liittyä tyttöjen arkitoimin- taan sekä toimia kutsuina harrastustoimintaan mukaan. Yhdestä kuvapäivityksestä ei po- tentiaalisille asiakasehdokkaille jää hirveästi mitään mieleen, mutta kun sosiaalisen median laadukkaat päivitykset toistavat sopivassa määrin itseään, jää siitä positiivinen muisti- jälki.

8.2.9 Tyttöfutispäivä 2.0

FC Kuusysin tapahtumiin on kuulunut Tyttöfutispäivä. Tapahtuman ensisijainen tavoite on ollut saada näkyvyyttä kohderyhmältä sekä saada päivään mukaan uusia seuraan ei kuu- luvia tyttöjä. Tapahtumassa on mukana seuran tyttöjunioreita ja päivään kuuluu hauskaa liikunnallista tekemistä.

Koska trendinä on, että harrastustoiminta viedään lähelle lapsen asuinpaikkaa helpotta- maan perheiden aikatauluja, voisi tällaiset tapahtumat viedä myös. Kesä on potentiaalinen ajankohta kutsua tytöt lähikentälleen tutustumaan lajiin, seuraan ja pitämään hauskaa. Markkinointi on helppo kohdistaa aina tiettyyn asuinalueeseen. Tapahtuman koko olisi pienempi, mutta intiimimpi. Myös perheiden kynnys jalkapalloharrastustoimintaan voisi laskea tällaisen tapahtuman merkeissä.

9 Pohdinta

Tyttö- ja naisjalkapallo on kasvanut sekä maailmalla että Suomessa viime vuosina huomattavasti. FC Kuusysillä harrastajamäärä on kasvanut tasaisesti, mutta viimeisen parin vuoden aikana tyttöpelaajamäärä on kuitenkin pudonnut. Tähän vaikuttavat monet asiat, kuten muiden lajien suosio tyttöjen keskuudessa Lahdessa sekä palveluntarjonnan muut- tuminen ja kehittyminen seurassa, jolloin lisenssipelaajien määrä voi heitellä. Muutokset seuratoiminnassa vaikuttavat varmasti aaltoilevana, ennen kuin uudet toiminnot muuttuvat rutiineiksi. Asiakaskunta, eli lapsiperheet, joilla on kohderyhmän ikäisiä tyttöjä eivät välttä- mättä löydä heti palveluiden pariin, vaan toimintaan tutustuminen vie oman aikansa.

Välttämättä laadukaskaan markkinointi ei kuitenkaan aina toimi, jos markkinoitava sisältö ei ole kohderyhmälle mieluinen. FC Kuusysi tarjoaa kuitenkin eri tasoista toimintaa, jotta seurantoimintaan ja jalkapalloon tutustuminen olisi mahdollisimman helppoa tytölle. (Tau- lukko 3. Palveluiden tarjonta.)

Markkinointi on kuitenkin tärkeä ja toimiva keino saada vietyä toivottu viesti suurelle mää- rälle kerralla. Keinot ovat kuitenkin oltava oikeat. Niiden löytäminen vaatii kokeilemista, yrittämistä, muokkaamista ja yrittämistä uudelleen.

Liikuntapalvelu- ja urheilumarkkinointi ovat markkinoinnin niin sanotut alalajit, mutta niissä voi mielestäni hyvin hyödyntää lähes samaa tietoa, kuin mitä yritysmarkkinointiin liittyvistä teoksista löytyy. Markkinointia suunnitellessa täytyy pitää mieli avoimena ja olla rohkea kokeilemaan uusia tapoja. Toiminnalla ei kuitenkaan voi siinä mielessä epäonnistua, että markkinoinnin takia nykyiset tyttöharrastajat lopettaisivat. Fakta kuitenkin on se, että jos halutaan saada kehitystä ja muutosta aikaiseksi tyttöjen pelaajamäärissä, niin jotain toi- menpiteitä on tehtävä.

Pyrin opinnäytetyössä tuomaan esille tuoreita ideoita resurssien puitteissa, joita olen löy- tänyt käyttämieni tutkimusmenetelmien tuloksista tai joita olen henkilökohtaisesti pohtinut sekä miettinyt niille erilaisia toimintatapoja ja vaihtoehtoja. Kaikki ideat ovat realistisia sekä toteutuskelpoisia. Benchmarking oli mielestäni onnistunut tutkimusmenetelmä, sillä sitä kautta löytyi ideoita, joita pystyin markkinoinnin kehittämissuunnitelmassa toteutta- maan. Vuosikellon rakentaminen oli haaste, sillä vaikka kävimme sitä FC Kuusysin toimi- henkilöiden kanssa läpi, koen, että siihen sisällytettävät toimenpiteet ovat myös joissain

määrin mielipideasioita. Pyrin kuitenkin lisäämään siihen sellaiset asiat, jotka tutkimusmenetelmien tuloksista kävi ilmi.

Koen opinnäytetyön merkittäväksi, sillä aiheena tyttö- ja naisjalkapallo on varsin ajankoh- tainen. Ensinnäkin tyttöjen jalkapalloon liittyvää kirjallisuutta on todella rajallisesti ja sitä on tutkittu hyvin vähän. Itse jalkapalloihmisenä koen, että koko lajin tulisi olla merkittäväm- mässä asemassa sekä Suomessa että koko maailmalla. Onneksi FIFA työskentelee nyt naisten jalkapallostrategian parissa, jotta lajia saadaan kehitettyä. (FIFA 2019.) Toinen syy työn merkittävyydelle on se, että tässä opinnäytetyössä pyritään FC Kuusysin markkinointitoimintaa parantamaan nimenomaan lasten hyväksi. Suomessa urheiluseurat ovat tärkeässä roolissa lasten liikuttajina ja jotta lapset, tässä tapauksessa tytöt saadaan lajin pariin, tulee sen toiminta olla markkinoitu laadukkaasti. Kolmas syy opinnäytetyön merkit- tävyydelle on se, että FC Kuusysillä ei ole aikaisemmin ollut varsinaista markkinointisuunnitelmaa nimenomaan tyttötoimintaa ajatellen. Omaan silmään seuran markkinointi on tä- hän mennessä ollut neutraalia, jolla on pystytty innostamaan enemmän poikia jalkapallo- harrastuksesta.

Pyrin työssäni olemaan kriittinen ja valikoin lähdemateriaaleja, joiden luotettavuusprosentti on korkea. Haastattelu on kuitenkin yksi niistä lähteistä, joka kuitenkin jakaa mielipiteitä, sillä yhden ihmisen toteamat asiat eivät välttämättä ole ainoa totuus. Haastattelumene- telmä tuo esiin mielipiteet, mitä ei voi käyttää tarkkana lähteenä. Halusin kuitenkin käydä keskustelua läpi FC Kuusysin tyttöjen valmennuspäällikön kanssa, sillä hänellä kuitenkin on lähin kosketus toimintaan ja sitä kautta hänen mielipiteensä ovat merkittäviä.

Jatkossa, kun kehitysehdotukseni otetaan käytäntöön, tulisi niiden toiminta dokumentoida tarkasti, jotta onnistuessa tai epäonnistuessa osataan niiden syitä tarkastella ja sitä kautta asettaa jatkotoimenpiteitä. Vuosikello on sellaisessa muodossa, että sitä voi muokata kau- sittain markkinoinnin pääkohteiden mukaan.

Yksi mielenkiintoinen tapa tutkia tyttöjen lajivalintaa sekä jalkapallon asemaa olisi tehdä kysely kohderyhmän perheille. Tällöin saataisiin arvokasta tietoa, miten perheet näkevät jalkapalloharrastuksen tytöillä. Lisäksi lisäarvoa toisi pienempiin palasiin suunniteltu vuosikello, joka antaisi konkreettiset ohjeet, siitä milloin markkinointi kannattaa tiettyä tapahtu- maa varten aloittaa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda markkinoinnin kehittämissuunnitelma, jolla saataisiin tyttöjä enemmän FC Kuusysin toimintaan mukaan. Suunnitelmasta seura voi poimia markkinointikeinoja, joita voi eri vaiheessa kautta kokeilla. Kehitysideat mietittiin niin, että ne ovat toteutettavissa resurssien puitteissa. Tarkoituksena oli tarjota jotain uutta. Tärkein anti kehitystoimenpiteiden onnistustuessa on saada tytöt sellaisen liikuntaharrastuksen pariin, jolla on niin paljon hyviä vaikutuksia terveyteen, sosiaalisiin taitoihin ja itsetuntoon. Jalkapalloharrastus tukee kaikkia näitä osa-alueita.

Lähteet

Airo, J. 2009. Eteenpäin, ylöspäin – FC Kuusysin tarina 1934-2009. Esa Print Oy. Lahti.

Alaja, E. 2000. Arpapeliä? Urheilumarkkinoinnin käsikirja. Gummerus. Helsinki.

Anttila M. & Iltanen K. 2007. Markkinointi. 1.-3. painos. WSOY. Helsinki.

FC Kuusysi 2018. FC Kuusysi r.y. Strategia 2019-2023. FC Kuusysi r.y.

FC Kuusysi 2019a. Historia. 2019. Luettavissa: https://fckuusysi.fi/?sivu=historia Luettu: 12.2.2019.

FC Kuusysi 2019b. Toiminta-ajatus ja arvot. Luettavissa: https://fckuusysi.fi/?sivu=toiminta-ajatus_ja_arvot Luettu 12.2.2019.

FC Kuuysi 2019c. Etusivu. Luettavissa: https://fckuusysi.fi/?sivu=etusivu Luettu 12.2.2019.

FIFA 2019. FIFA/Coca-Cola World Ranking. Luettavissa: https://www.fifa.com/fifa-world- ranking/associations/association=FIN/women/index.html. Luettu 9.4.2019.

FIFA 2019. Women’s Football Strategy. Luettavissa: https://img.fifa.com/image/upload/z7w21ghir8jb9tguvbcq.pdf Luettu 9.4.2019.

Hakanen, T., Myllyniemi, S. & Salasuo M. 2018. Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa- aikatutkimus 2018. Nuorisotutkimusverkosto. Luettavissa: http://www.liikuntaneuvosto.fi/fi- les/644/Lasten_ja_nuorten_vapaa-aikatutkimus_-_Oikeus_liikkua._Verkkojulkaisu.pdf Lu- ettu: 3.3.2019.

Hakkarainen, H. 2015. Fyysisen harjoittelun yleiset periaatteet. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Kalaja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 179-193. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Hakkarainen, H. 2015. Nopeuden harjoittaminen. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K.,

Kalaja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 236. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Hakkarainen, H. 2015. Voiman harjoittaminen. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Kalaja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 224 & 234. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Halmetniemi, M. 26.3.2019. Valmennuspäällikkö. FC Kuusysi. Haastattelu. Lahti.

Hannula, J. 5.4.2019. Palvelupäällikkö. FC Kuusysi. Sähköposti.

Helmaritfi 2019. Instagram. Luettavissa: https://www.instagram.com/helmaritfi/ Luettu 12.4.2019.

HJK - juniorit. Facebook. Luettavissa: https://www.facebook.com/HJKjuniorit/ Luettu 7.4.2019.

HJK ry 2019a. Instagram. Luettavissa: https://www.instagram.com/hjk_ry/ Luettu 7.4.2019.

HJK ry 2019b. Twitter. Luettavissa: https://twitter.com/HJK_ry Luettu 7.4.2019.

HJK 2019a. Etusivu. Luettavissa: https://www.hjk-j.fi Luettu 7.4.2019.

HJK 2019b. Naisten liigajoukkue. Luettavissa: https://www.hjk-j.fi/joukkueet/naisten-liigajoukkue/ Luettu 11.4.2019.

Kalaja, S. 2015. Liikkuvuuden harjoittaminen. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Ka- laja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 255-258. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Kalaja, S. & Jaakkola, T. 2015. Taidon harjoittaminen. Teoksessa Hämäläinen, K., Dans- kanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasa- nen, K., Kalaja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 194-196. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Kanerva, J., Arponen, A., Heinonen, M., Tamminen, J. & Tikander V. 2003. Jalkapallon pikkujättiläinen. WSOY. Porvoo.

Karlöf, B., Lundgren, K. & Froment, M. 2003. Ota oppia parhaista!: Tehoa vertailuoppimi- sesta. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Lintunen, T. 2015. Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Kalaja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 79-87. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Niva, M & Tuominen, K. 2005. Benchmarking käytännössä: Itsearvioinnin työkirja. Oy Benchmarking Ltd. Turku.

Nokkonen-Pirttilampi. M. 2014. Pienyrittäjän markkinointiviestinnän käsikirja. Extreme Translation Oy. Keuruu.

ONS Oulu 2019. Etusivulle. Luettavissa: https://www.onssi.fi/2012/ Luettu 7.4.2019.

Oulu Nice Soccer 2019. Facebook. Luettavissa: https://www.facebook.com/Oulu-Nice- Soccer-114990281924364/ Luettu 7.4.2019.

Puronaho, K. 2006. Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi: Tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylä.

Riski, J. 2015. Kestävyyden harjoittaminen. Teoksessa Hämäläinen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Ka- laja, S., Arajärvi, P., Lehtoviita T. & Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. s. 293-299. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.

Stadi Cup 2019. Etusivu. Luettavissa: http://stadicup.fi Luettu 3.3.2019.

Terve Koululainen. Liikunnan vaikutukset. Luettavissa: https://www.tervekoululainen.fi/yla- koulu/fyysinen-aktiivisuus/liikunnan-vaikutukset/ Luettu 15.3.2019.

Tuunainen, S. 2008. Naisjalkapallon seuratoimintaa 1970-luvulta lähtien. Teoksessa Lau- tela, Y., Wallén, G., Kanerva, J., Sjöblom, K., Tikander, V., Tuunainen, S. & Virolainen, M. 2008. Rakas jalkapallo. s. 235-243 & 246. Kariston kirjapaino. Hämeenlinna.

Vanttaja, M. & Tähtinen, M. 2017. Liikkumattomuuden jäljillä: Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuori- sotutkimusseura. Helsinki.

VJS 2019. Etusivu. Luettavissa: https://vjs.fi Luettu 7.4.2019.

VJS ry 2019a. Instagram. Luettavissa: https://www.instagram.com/vjsry/ Luettu 7.4.2019.

VJS ry 2019b. Twitter. Luettavissa: https://twitter.com/VJSry Luettu 7.4.2019.

VJS Vantaan Jalkapalloseura ry. Facebook. Luettavissa: https://www.facebook.com/VJS- Vantaan-Jalkapalloseura-ry-257101737651893/ Luettu 7.4.2019.

Liitteet

Liite 1. Tyttöjen liikuntaharrastukset 6-9-vuotiailla

Liite 2. Tyttöjen liikuntaharrastukset 10-14-vuotiailla

Liite 3. Benchmarkingin päähuomiot

Aihe VJS HJK ONS

Sosiaalinen Facebook: seuraajia -Facebook: seuraajia Facebook: seuraajia media 2473 2473 875 -Instagram: seuraajia -Instagram: seuraajia Instagram: Ei ole 1034 1034 Twitter: Ei ole -Twitter: seuraajia -Twitter: seuraajia à päivityksiä seuran 1224 1224 toiminnasta -Aktiiviset nettisivut -Aktiiviset nettisivut à sisältää oman seu- à sisältää oman seuratoiminnan päivityksiä ratoiminnan päivityksiä

Tapahtumat, -2013-syntyneet tytöt -2012-2013-syntyneet -2013-2014-synty- toiminta aloittavat joukkuetoi- tytöt aloittavat joukkue- neet tytöt aloittavat minnan huhti- toiminnan toukokuussa joukkuetoiminnan kuussa (mainos seuran sivuilla huhti-/toukokuussa -Päiväkodeille järjes- sekä Facebookissa) -Prinsessafutis ja tetty tapahtuma -HJK Cup: Koko seu- Likkojen Liiga maaliskuussa ran joka vuotinen ta- àKerhotoiminnalla pahtuma näkyvällä pai- tyttöjä ”houkuttele- kalla kaupungissa (mu- vammat” nimet kana myös naisten edustusjoukkue) à näkyvä yhteisölli- syys Muita -Harrastejoukkuetoi- -Alueuutisissa näky- -Tyttö- ja naisjalka- Huomioita minnan markkinointi vyys pallon erikoisseura, kesäkaudeksi -Iltapäiväkerhotoiminta joten kaikki toiminta à ei liian sitouttavaa -maksuton kokeilukuu- ja markkinointi liitty- kausi tyttöjen jouk- vät vain tyttöihin kueissa (huhtikuu): -Seuralla ei ole käy- välitön reagointi, jos tössä Instagramia ja tyttö vähänkin miettii Twitteriä lajin aloittamista Miten tytöt -Tyttöjen näkyvyys -Tytöillä muutamia -Kaikki markkinointi näkyvät seuran sivuilla yms. markkinointipäivityksiä koskee tyttöjä, markkinoin- sekä tyttötoiminnan joukkuetoiminnan aloit- koska ONS on tyttö- nissa markkinointi ovat sa- tamisesta futisseura malla tasolla poikatoi- -Instagramissa monella minnan kanssa tyttöjoukkueella oma tili -Instagramissa erinäi- sillä tyttöjoukkueilla oma tili