1512133277.Pdf (2.489Mt)
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Valtio-opin opintosuunta Jonne Leivo Metallimusiikkiyhteisö alakulttuuriteorian näkökulmasta Suomessa Kvantitatiivinen analyysi metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisista ja poliittisista asenteista merkkinä suomalaisen metallimusiikkialakulttuurin olemassaolosta Jonne Leivo Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma LEIVO, JONNE: Metallimusiikkiyhteisö alakulttuuriteorian näkökulmasta Suomessa: Kvantitatiivinen analyysi metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisista ja poliittisista asenteista merkkinä suomalaisen metallimusiikkialakulttuurin olemassaolosta Pro gradu -tutkielma, 111 s., 10 liites. Valtio-opin opintosuunta Joulukuu 2017 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tämän tutkimuksen aiheena ovat suomalaiset metallimusiikin kuuntelijat ja suomalaisen metallimusiikkiyhteisön tutkiminen alakulttuuriteorian näkökulmasta. Tutkimus käsittelee kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin suomalaisten metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä, arvoja ja asenteita. Tutkimuskysymykseni on, muodostaako suomalainen metallimusiikkiyhteisö oman alakulttuurinsa metallimusiikin kuuntelijoiden mielipiteiden, arvojen ja asenteiden perusteella. Musiikin poliittinen merkitys liittyy sen kykyyn muokata ja muodostaa yksilöiden ja ryhmien identiteettiä, ja muodostaa demokraattisen keskustelun areenoita. Musiikilla voidaan mahdollistaa yhteisöllinen poliittinen toiminta. Alakulttuuriteoria käsittelee yhteiskunnan sellaisia kulttuurisia yhteisöjä, jotka omaksuvat kulttuuriartikkeleille poikkeuksellisia, omanlaisia käyttötarkoituksia. Yleensä tuo kulttuurin muoto on musiikki. Alakulttuurien tyyli muokkaa ja muuttaa alkuperäisten kulttuuriartikkeleiden merkityksiä, ja haastaa tällöin valtakulttuurin vallitsevan hegemonian. Alakulttuurit koostuvat teorian mukaan yhteiskunnan ulkopuolelle jääneistä tai jättäytyneistä nuorista, jotka haastavat vallitsevan hegemonian omilla tyylillisillä valinnoillaan. Tutkielman aineistona käytän keräämääni kyselytutkimusaineistoa, jonka kohdistin metallimusiikin kuuntelijoille helmikuun 2017 aikana. Kyselylomakkeen sähköistä linkkiä jakoivat Inferno- ja Imperiumi-verkkolehdet, ja sitä jaettiin Facebook-ryhmissä ja sähköpostilistoilla. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 4161. Kyselytutkimus jakautuu kolmeen osioon: ensimmäisessä kartoitettiin vastaajien metallimusiikin kuuntelutottumuksia ja -mieltymyksiä, toisessa yhteiskunnallista aktiivisuutta ja poliittisia sekä yhteiskunnallisia arvoja ja mielipiteitä, ja viimeisessä osiossa kysyttiin vastaajien taustatiedot, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja asuinpaikka. Vertailuaineistona käytän valikoiden Eduskuntavaalitutkimus 2015 –aineistoa, jossa tutkittiin suomalaisten poliittisia kantoja, mielipiteitä ja äänestyskäyttäytymistä vuoden 2015 vaalien jälkeen. Kyselytutkimuksessa hankittu aineisto analysoitiin kvantitatiivisin metodein. Vastaajia kuvattiin kuvailevilla ristiintaulukoinneilla ja frekvenssijakaumilla. Kansalaisaktiivisuutta ja mielipiteitä sekä arvoja selittäviä tekijöitä kartoitettiin lineaaristen ja logististen regressioanalyysien avulla. Pääkomponenttianalyysillä selvitettiin metallimusiikin kuuntelijoiden piileviä arvoja ja asenteita. Tutkimuksen perusteella metallimusiikin kuuntelijat eivät muodosta Suomessa homogeenistä alakulttuuria, joka haastaisi tyylillään hegemonisen valtakulttuurin. Tyypillinen metallimusiikin kuuntelija on 25-34-vuotias mies, joka asuu Uudellamaalla esikaupungissa tai lähiössä. Tyypillinen metallimusiikin kuuntelija on työelämässä ja työskentelee yleensä teknillisellä alalla. Poliittisesti metallimusiikin kuuntelija sijoittaa itsensä usein vasemmistoon ja keski- tai työväenluokkaan, seuraa politiikkaa ja on kiinnostunut politiikasta. Metallimusiikin kuuntelijat ovat halukkaita osallistumaan tai osallistuvat kansalaisaktivismiin tai kansalaistottelemattomuuteen enemmän kuin vertailuaineiston suomalaiset. Metallimusiikkifanien äänestyskäyttäytymisessä ei ole muihin verrattuna havaittavissa olevia poikkeavuuksia. Pääkomponenttianalyysillä mielipideväittämistä löytyi kolme pääkomponenttia: konservatiivisuuskomponentti, markkinatalouspolitiikkakomponentti ja puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kansainvälistymisen komponentti. Lineaaristen regressioanalyysien perusteella ei pääfaktoreille sijoittumiselle löytynyt sellaisia selittäviä tekijöitä, jotka olisivat olleet alakulttuurispesifejä tai perustelleet metallimusiikkifanien mielipiteiden kautta suomalaisen metallimusiikkiyhteisön alakulttuurimaisuutta. Mielipiteiltään metallimusiikin kuuntelijoiden ovat heterogeenisiä, eikä alakulttuuriteoriahypoteesi saa vahvistusta. Metallimusiikin kuuntelijat osoittautuivat kvantitatiivisen analyysin perusteella tässä kyselytutkimuksessa hyvin heterogeeniseksi ryhmäksi, jossa ei ilmennyt alakulttuurimaisuuksia, kuin osin puoluekannatuksessa ja etenkin kansalaisaktiivisuudessa. Metallimusiikin kuunteleminen läpileikkaa suomalaisen yhteiskunnan, ja metallimusiikin kuuntelijoita löytyy kaikista sosioekonomisista ryhmistä Suomessa. Asiasanat: metallimusiikki, alakulttuuri, vastakulttuuri, yhteiskunnalliset arvot ja asenteet, hegemonia Sisällysluettelo 1. Johdanto ....................................................................................................................................... 1 2. Teoreettinen viitekehys ................................................................................................................ 3 2.1. Raskaan metallimusiikin historia ja metallimusiikin alatyypit ............................................. 5 2.2. Musiikin poliittisuudesta ..................................................................................................... 10 2.2.1. Musiikki identiteetin, yhteisöjen ja poliittisen keskustelun areenoiden rakentajana ... 11 2.2.2. Metallimusiikin poliittisuudesta ................................................................................... 17 2.3. Alakulttuuri, alakulttuuriteoria ja niiden käsitteet ............................................................... 20 2.3.1. Alakulttuurinen pääoma ............................................................................................... 26 2.3.2. Kulttuurintutkimuksesta lyhyesti Suomessa alakulttuuriteorian näkökulmasta .......... 28 2.3.3. Metallimusiikin ongelmallinen asema alakulttuuriteoriassa ........................................ 29 2.3.4. Alakulttuuriteorian kritiikki ......................................................................................... 37 2.4. Metallimusiikin kuuntelija yhteisönsä jäsenenä .................................................................. 39 2.5. Tutkimuskysymyksen määrittely ........................................................................................ 44 3. Aineisto ja menetelmät............................................................................................................... 45 4. Tyypillinen suomalaisen metallimusiikin kuuntelija ................................................................. 48 4.1. Metallimusiikin kuuntelijan musiikkitottumukset............................................................... 50 4.2. Metallimusiikin kuuntelija osana poliittista yhteiskuntaa ................................................... 54 5. Metallimusiikin kuuntelijoiden poliittinen sijoittuminen vasemmisto-oikeistoulottuvuudella . 58 5.1. Puoluekannatusjakauma metallimusiikin kuuntelijoiden piirissä ....................................... 61 5.2. Poliittisen suuntautumisen valinnan selittävä tekijät ........................................................... 62 5.3. Metallimusiikin kuuntelijoiden luokkajako Suomessa ........................................................ 69 6. Metallimusiikin kuuntelijoiden osallistumisaktiivisuus ja –halukkuus kansalaisaktivismiin.... 71 6.1. Metallimusiikin kuuntelijoiden äänestysaktiivisuudesta ..................................................... 74 6.2. Kansalaisaktivismin ja äänestämisen yhteys metallimusiikkikulttuurissa Suomessa ......... 75 6.3. Metallikeikoilla moshpitteihin osallistuvien ja väkivaltaisen kansalaistoiminnan yhteys .. 78 6.4. Regressioanalyysi metallimusiikin kuuntelijoiden osallistumisesta kansalaisaktivismiin ja kansalaistottelemattomaan toimintaan ........................................................................................... 79 7. Metallimusiikin kuuntelijoiden arvomaailma ............................................................................ 85 7.1. Mielipideväittämien pääkomponenttianalyysi .................................................................... 85 7.2. Metallimusiikin kuuntelijoiden arvomaailma konservatiivisuuden käsitteen kautta .......... 89 7.3. Metallimusiikin kuuntelijoiden arvomaailma suhtautumisessa puolustuspolitiikkaan ....... 96 7.4. Metallimusiikin kuuntelijoiden suhtautuminen markkinatalouspolitiikkaan .................... 101 8. Johtopäätökset .......................................................................................................................... 104 Lähdeluettelo .................................................................................................................................... 108 Liitteet .............................................................................................................................................. 112