DOCSLIB.ORG

Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021 POHJOIS­KARJALA Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömien määrä laski 9 390 henkilöön Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pohjois­ Karjalan ELY­ keskuksen alueella oli elokuun lopussa 9 390 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä oli laskenut 14 % (1 Nurmes 11,8 559 henkilöä) vuoden takaiseen verrattuna. Määrän laskusta 57 Lieksa % (896 henkilöä) aiheutui lomautusten vähenemisestä. 14,9 Lomautettuja Pohjois­Karjalassa oli elokuun lopussa 421 Juuka 12,0 henkilöä. Polvijärvi 14,8 Kontiolahti Ilomantsi 8,7 13,7 Outokumpu Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (71 372 henkilöä) 14,8 Joensuu 14,1 Liperi oli Pohjois­Karjalassa 13,2 %, joka on edelleen maan korkein 10,8 Heinävesi 13,4 lukema, mutta on kuitenkin tullut vuodessa alaspäin 2,0 %, kun Rääkkylä Tohmajärvi 14,4 14,1 vuosi sitten osuus oli 15,2 %. Pohjois­Karjalan suhteellinen tilanne parani hiukan koko maan keskiarvoa (1,8 %) enemmän. Kitee 13,9 5,0 ­ 9,9 (1) 10,0 ­ 14,9 (12) Koko maassa työttömien määrä oli elokuun lopussa 281 000. Määrä väheni vuoden kuluessa 48 700 henkilöllä (15 %), tästä lomautettujen määrän muutos oli 36 400 henkilöä (75 %). Lomautettuja koko maassa oli 24 600. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %, vuotta aikaisemmin osuus oli 12,5 %. Trendit Työttömien osuus työvoimasta 13,2 % ( 9 390 / 71 372 ) Työttömiä 1 559 henkilöä (14 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna 421 henkilöä, määrä väheni vuodessa 68 % Pitkäaikaistyöttömänä 3 861 henkilöä, lisäystä vuodessa 22 % Aktivointiaste 31,1 % (palveluissa olevien osuus laajasta työttömyydestä) Uusia työpaikkoja 1 566 kpl, 503 paikkaa enemmän kuin vuosi sitten POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat Työttömien määrä palautunut lähes koronavuotta TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITTAIN JA TRENDI edeltävälle tasolle Pohjois­Karjala Henkilöä 15 000 Pohjois­Karjalassa oli elokuun lopussa 9 390 työtöntä työnhakijaa. Vuonna 14 500 2006 aloitetun tilastojärjestelmän käytön aikana elokuinen työttömien määrä 14 000 on ollut tämän vuotista alempana ainoastaan vuonna 2019, jolloin työttömiä 13 500 oli 9 090. 13 000 12 500 12 000 Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun lopussa 421 henkilöä. Verrattuna 11 500 vuoden takaiseen lomautettujen määrä väheni 896 henkilöllä (68 %). 11 000 Lomautettujen määrän elokuinen keskiarvo on Pohjois­Karjalassa ollut 400­ 10 500 10 000 500 henkilön välillä, joten myös lomautukset näyttävät palautuneen 9 500 normaalimääriin vuoden 2020 ennätyslukujen jälkeen. 9 000 8 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Työttömistä työnhakijoista 5,8 % oli ulkomaiden kansalaisia. Heitä oli Pohjois­Karjala, Työnhakijoita laskentapäivänä yhteensä 549 henkilöä. Vuoden takaiseen määrään verrattuna Trendi ulkomaalaisten työttömien yhteismäärä väheni 34 henkilöllä. Lomautettujen määrä laski 30 henkilöä ja muiden työttömien määrä 4 henkilöä. Kuukausivertailu TYÖTTÖMAT TYÖNHAKIJAT, KUUKAUSIVERTAILU Pohjois­Karjala Elokuussa työttömien määrä tyypillisen kausivaihtelun mukaisesti vähentyi Henkilöä 15 000 reilusti. Laskua oli heinäkuun loppuun verrattuna 1 538 henkilöä (14 %). 14 500 Kuukaudessa lomautettujen määrä väheni 261 henkilöä ja muiden 14 000 työttömien määrä väheni 1 277 henkilöä. 13 500 13 000 12 500 Työttömyys vähentyi kuukauden aikana kaikissa ammattiryhmissä, eniten 12 000 palvelu­ ja myyntityöntekijöiden ryhmässä (504 henkilöä) ja 11 500 erityisasiantuntijoiden ryhmässä (269 henkilöä). 11 000 10 500 10 000 Myös lomautukset vähenivät kaikissa ammattiryhmissä, eniten palvelu­ ja 9 500 myyntityöntekijöiden ­ryhmässä, 144 henkilöä. 9 000 8 500 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2017 2020 2015 2018 2021 2016 2019 POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat seutukunnittain Pohjois­Karjalan työttömyys laski 14 % TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT ELY­keskuksittain Viime vuoden elokuun loppuun verrattuna työttömien määrät olivat 8­30 % pienempiä kaikilla ELY­keskusalueilla. Keskimäärin työttömyys väheni 15 %. Uusimaa Varsinais­Suomi Satakunta Häme Työllisyystilanne koheni eniten Pohjanmaalla (30 %), Etelä­Pohjanmaalla Pirkanmaa (24 %) ja Pirkanmaalla (23 %). Pohjois­Karjalan tilanne parantui 14 %. Kaakkois­Suomi Etelä­Savo Pohjois­Savo Alla olevassa Pohjois­Karjalan seutukunnittaisessa taulukossa näkyvät Pohjois­Karjala Keski­Suomi työttömien määrän ja muutoksen lisäksi myös tilastointipäivänä avoinna Etelä­Pohjanmaa olleet työpaikat. Pohjanmaa Pohjois­Pohjanmaa Kainuu Lappi Lomautettujen määrät vähenivät Joensuun seudulla 68 % (715 henkilöä), Ahvenanmaa Keski­Karjalassa 77 % (124 henkilöä) ja Pielisen Karjalassa 58 % (57 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 henkilöä). 2020 Elokuu 2021 Elokuu Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TE­toimistossa seutukunnittain Muutos Työttömistä Työttömien Muutos Elo Heinä Elo Elo 2021 työn­ työn­ Elo Heinä Elo Elo 2021 2021 2021 2020 Elo 2020 hakijoista hakijoiden 2021 2021 2020 Elo 2020 lomautetut osuus työvoimasta Seutukunta Työttömät työnhakijat % % Avoimet työpaikat % Joensuu 7 421 8 696 8 652 ­1 231 ­14 342 13,0 1 161 1 146 834 327 39 Keski­Karjala 906 994 1 106 ­200 ­18 37 14,0 77 72 79 ­2 ­3 Pielisen Karjala 1 063 1 238 1 191 ­128 ­11 42 13,4 133 139 101 32 32 Pohjois­Karjala 9 390 10 928 10 949 ­1 559 ­14 421 13,2 1 371 1 357 1 014 357 35 POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat kunnittain Lähes kaikissa Pohjois­Karjalan kunnissa työttömien työnhakijoiden määrät vähenivät edellisen vuoden elokuuhun verrattuna (7­26 %). Ainoastaan Heinävedellä työttömien määrä lisääntyi ja sielläkin vain kolmella henkilöllä. Suhteellisesti eniten (26 %) työttömyys väheni Outokummussa, jossa oli 135 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Tästä lomautettuja oli 55 henkilöä. Työllisyystilanne parani prosentteina huomattavasti myös Juuassa (23 %, 61 henkilöä), Ilomantsissa (20 %, 56 henkilöä) ja Kiteellä (19 %, 132 henkilöä). Joensuussa työttömien määrä väheni 753 henkilöllä (13 %), josta lomautettujen osuus oli 443 henkilöä. Työttömien osuudet työvoimasta olivat suurimmat Lieksassa (14,9%), Outokummussa (14,8 %) ja Polvijärvellä (14,8 %). Pienin työttömien osuus oli Kontiolahden 8,7 %. Lisätietoja kunnittaisesta tilanteesta on alla olevassa taulukossa sekä oikeanpuoleisesta valikosta löytyvässä Alueellinen taulukko ­näkymässä Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TE­toimistossa kunnittain Muutos Työttömistä Työttömien Muutos Elo Heinä Elo Elo 2021 työn­ työn­ Elo Heinä Elo Elo 2021 2021 2021 2020 Elo 2020 hakijoista hakijoiden 2021 2021 2020 Elo 2020 lomautetut osuus työvoimasta Kunta Työttömät työnhakijat % % Avoimet työpaikat % Heinävesi 160 181 157 3 2 ... 13,4 21 24 11 10 91 Ilomantsi 247 280 309 ­62 ­20 16 13,7 ... 17 19 ... ... Joensuu 4 946 5 837 5 699 ­753 ­13 177 14,1 865 874 716 149 21 Juuka 206 235 267 ­61 ­23 12 12,0 32 41 27 5 19 Kitee 548 612 680 ­132 ­19 23 13,9 52 53 36 16 44 Kontiolahti 629 771 752 ­123 ­16 34 8,7 86 62 ... ... ... Lieksa 612 709 658 ­46 ­7 23 14,9 90 80 51 39 76 Liperi 607 667 681 ­74 ­11 49 10,8 57 53 29 28 97 Nurmes 451 529 533 ­82 ­15 19 11,8 43 59 50 ­7 ­14 Outokumpu 379 441 514 ­135 ­26 33 14,8 61 62 20 41 205 Polvijärvi 247 284 273 ­26 ­10 13 14,8 22 13 ... ... ... Rääkkylä 109 103 127 ­18 ­14 ... 14,4 ... 5 8 ... ... Tohmajärvi 249 279 299 ­50 ­17 11 14,1 22 14 35 ­13 ­37 Pohjois­Karjala 9 390 10 928 10 949 ­1 559 ­14 421 13,2 1 371 1 357 1 014 357 35 POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT SUKUPUOLEN MUKAAN Pohjois­Karjala Työttömistä työnhakijoista oli elokuun lopussa naisia 3 867 (41 %) ja miehiä Henkilöä 8 000 5 523 (59 %). 7 500 7 000 Edellisvuoden elokuuhun verrattuna naisten työttömyys väheni 797 henkilöllä 6 500 (17 %) ja miesten työttömyys 762 henkilöllä (12 %). 6 000 Heinäkuun lopun tilanteeseen nähden työttömänä oli 1 026 naista ja 512 5 500 miestä vähemmän. 5 000 4 500 Lomautetuista 421:sta 80 % oli miehiä ja 20 % naisia. 4 000 3 500 2020 Elokuu 2020 2020 2021 2021 2021 2021 Eloku Lokakuu Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu 1 Miehet 2 Naiset Työttömien määrä ikäryhmittäin TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT IKÄRYHMÄN MUKAAN Pohjois­Karjala Työttömien työnhakijoiden määrät vähenivät kaikissa muissa viisivuotisikäryhmissä 14­23 %, paitsi yli 60­vuotiaitten ryhmissä, joissa 15­19 v. työttömien määrä lisääntyi yhteensä 62 henkilöä (3 %). 20­24 v. 25­29 v. Alle 25­vuotiaita työttömiä oli 1 151. Nuorten työttömien määrä väheni 17 %, 30­34 v. 233 henkilöä. 35­39 v. 40­44 v. 45­49 v. Lomautukset koskivat eniten (13­19 %) yli 50­vuotiaiden ikäryhmiä. Muihin 25 50­54 v. vuotta täyttäneiden ryhmiin lomautetuista kuului 8­11 %. Nuorimmissa 55­59 v. ikäryhmissä lomautuksia oli hyvin vähän. 60­64 v. Yli 64 v. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2020 Elokuu 2021 Elokuu POHJOIS­KARJALA Elokuu 2021 Työttömät työnhakijat koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan Työttömien määrä koulutusasteittain TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KOULUTUSASTEITTAIN Pohjois­Karjala Työttömien määrät vähenivät kaikilla koulutusasteilla. Suhteellisesti eniten alemmalla korkeakouluasteilla (26 %, 244 henkilöä). Lukumääräisesti Alempi perusaste eniten (938 henkilöä, 16 %) työllisyystilanne parani toisen asteen Ylempi perusaste koulutuksen suorittaneiden ryhmässä, johon kuuluu 57 % kaikista Toinen aste työnhakijoista. Erikoisammattikoulutusaste Lomautetuista suurimmat ryhmät olivat toisen asteen koulutetut (258 Alin korkea­aste henkilöä, 61 % lomautetuista) ja ylemmän perusasteen koulutuksen Alempi korkeakouluaste
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos-Liikelaitos Pelastustoimen Palvelutasopäätös 01.01.2021
    POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS-LIIKELAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 01.01.2021 - 31.12.2024 HYVÄKSYTTY Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhtymävaltuusto xx.xx.2020 Palvelutasopäätös lausuntoversio 2 (77) 12.6.2020 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ ............................................................................................................................................................. 4 1.1 Lainsäädäntö ..................................................................................................................................................... 4 1.2 Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen Pohjois-Karjalassa .............................................................. 6 1.3 Strategiset tavoitteet ......................................................................................................................................... 6 1.4 Palvelutasopäätösprosessi ............................................................................................................................... 9 2. PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET.......................................................................................... 9 2.1 Toimintaympäristön kuvaus ........................................................................................................................... 9 2.2 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi .......................................................................................... 13 2.3 Pelastustehtävämäärän kehitys ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Puhos–Kitee Bioindustrial Areas in North Karelia – Information Card Puhos–Kitee Area Overview
    Did you know that… • Puhos is near the international border crossing point of Niirala, which is open 24/7. • The Puhos Port has a depth of 4.2 metres and it pro- vides a direct sea link to Europe and Russia. • Communications links of 10 Gb are available at Pu- hos through two optical fibre cables and operators. • There is a VIP sauna and accommodation facilities plus facilities for holding meetings at Puhos. • Hexion Oy owns a 10 megawatt energy generation plant at Puhos, which runs with hydrogen, chips and heavy fuel oil. • Central Karelia Development Company KETI Ltd pro- vides comprehensive business advisory services and stakeholder cooperation for companies planning to start operations in the area. For more information about the area, go to www.kiteenpuhos.fi Download the cards www.pohjois-karjala.fi/bioteollisuusalueet Puhos–Kitee Bioindustrial areas in North Karelia – information card Puhos–Kitee Area overview The Puhos industrial area is located in Kitee near the Niirala border crossing point be- tween Finland and Russia. The location in the vicinity of the Baltic Sea deep water port, railway and highway 6 opens up excellent business opportunities around the world. Companies engaged in the manufacturing of wood products and wood processing and their support services have operated in the Puhos industrial area for decades. The location of the site is optimal due to the availability of wood raw material and easy distribution of final products. After Kitee’s sawmill ceased business in the area, it created room for new operators. In addition to the sawmill, the Puhos area is home to other industries, planned in- Puhos dustrial plots and an industrial hall owned by the City of Kitee which also has social, administrative and dining facilities.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Art Education: Performances
    ANNE PEHKONEN VISUAL ARTIST CURRICULUM VITAE Address; Nivanlammintie 91 Email; [email protected] 82200 Hammaslahti www.environmentalart.net/stonefield Finland www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi www.environmentalart.net www.koliartfestival.fi Phone; +358500629751 Art Education: 2003 Fine Art, B.A., North Karelia University of Applied Sciences, Joensuu, Finland. 2005 Documentary Film Production Studies, North Karelia University of Applied Sciences. 2002 Fine Art, State Academy of Art and Design, St. Petersburg, Russia. 1999 -2000 Art Therapy & Psychotherapy, University of Art and Design, Helsinki. 1992 -1993 Drawing, Vapaa Taidekoulu, Helsinki, Finland. 1976, 1992 Physiotherapy, Jyväskylä and Helsinki Performances 2017 - 2018 Snowball-open performance, St. Petersburg, Russia 2015 Performance Snowball in Village Niva, Joensuu, Finland 2014 Snowball- open performance : MoNA, http://www.mona.ee, Pärnu, Estonia 2013 Performance Snowball In Koli Environmental Art Festival, Koli Finland 2012 Performance Snowball: Vihtari, Joroinen, Puhos, Sulkava, Pankakoski, Finland Art Museum of Karelia, Petrosavodsk, Russia The Museum of Lieksa, Finland Vaasa, Finland 2011 Performance Snowball: Alajärvi, Finland ArtFair Suomi 11, Railway station, Helsinki, Finland Turku, Finland Tromso, Norway Oulu, Finland 2010 Performance Arctic fox, oneweekgallery, Eno, Finland Open Performance Snowball, Art Fair Suomi 10,Cable Factory, Helsinki, Finland Performance Snowball, Ars Sippola,Kouvola, Finland Performance Snowball-Art Today, Louhitalo, Eno, Finland 1
    [Show full text]
  • POKAT 2021: North Karelia's Regional Strategic Programme For
    POKAT 2021 North Karelia’s Regional Strategic Programme for 2018–2021 Contents Foreword The regional strategic programme is a statutory regional devel- Sustainable Foreword 3 AIKO opment programme that must be taken into consideration by European growth and jobs Regonal Current state of North Karelia 6 the authorities. It states the regional development objectives, Territorial 2014-2020, innovations and which are based on the characteristics and opportunities spe- Cooperation structural fund experiments Focus areas of the Regional Strategic Programme 8 cific to the region in question. The programme is drawn up for a Programmes programme (Interreg) ”Small” 1. Vitality from regional networking – Good accessibility and operating environment 8 four-year period. The POKAT 2021 North Karelia Regional Stra- tegic Programme is for the period 2018–2021. regional policy Accessibility, transport routes and connections 8 National and international networks 8 The regional strategic programme describes and consolidates CBC programmes EU, national, supraregional and regional level strategies as well (external border) 2. Growth from renewal – A diverse, sustainable and job-friendly economic structure 10 as the municipal and local level strategies. Despite the multi- Europe 2020 Strategy, Forest bioeconomy 10 sectoral overall approach, the aim is for the programme to have White Paper on the Future ”Large” specific focus areas. Concrete measures are described in the ac- of Europe 2025, 7th cohesion regional policy Technology industries 10 tion plan of the strategic programme and in individual sectoral report, EU Strategy for National objectives for Stone processing and mining 10 strategies and action plans. Separate EU the Baltic Sea Region, regional development Tourism 11 POKAT 2021 is the North Karelia Regional Strategic Programme programmes for the 2018–2021 period.
    [Show full text]
  • District 107 H.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 H through July 2017 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 126283 KITEE/KEISARINNA 12/28/2015 Active 25 0 0 0 0.00% 29 1 0 Clubs more than two years old 20696 ENO 01/29/1957 Active(1) 18 0 0 0 0.00% 18 2 2 1 30371 ENONKOSKI 03/06/1975 Active 20 0 0 0 0.00% 21 0 2 2 20697 HEINÄVESI 11/26/1963 Active 17 0 0 0 0.00% 16 2 4 45917 HEINÄVESI/KERMA 03/26/1986 Active 20 0 0 0 0.00% 21 5 5 20698 ILOMANTSI 10/19/1956 Active 29 0 0 0 0.00% 29 0 2 M 0 20699 ILOMANTSI/BRIHAT 02/04/1971 Active 24 0 0 0 0.00% 26 1 1 20700 JOENSUU 03/05/1955 Active 23 0 0 0 0.00% 26 1 1 51348 JOENSUU/ADAM & EVA 02/19/1991 Active 20 0 0 0 0.00% 18 1 1 20702 JOENSUU/CARELIAN 02/06/1958 Active 28 0 0 0 0.00% 26 1 1 33104 JOENSUU/JOKELAISET 12/14/1976 Active 33 0 0 0 0.00% 32 0 0 119420
    [Show full text]
  • The Best-Known View in Finland Is from the Top of Koli, the Highest Point in What Remains of the Ancient Karelid Mountain Range
    KOLI FINLAND The best-known view in Finland is from the top of Koli, the highest point in what remains of the ancient Karelid mountain range. The National Park and the nearby village are the nucleus. Holiday homes are found between Loma-Koli and the harbour. 1 UNIQBETWEENU EASET A NKOLID WEST Koli has been a meeting point between east- ern and western cultures for hundreds of years. It has a broad range of attractions: the geology of the area; the interplay between rock and water in the landscape; rich flora and fauna; and a living culture with remind- ers of a mystic past ever present. For over a century Koli has provided visitors with op- portunities for renewal and growth. As a centre for culture and nature Koli is A particular feature of the Koli landscape in unique. At its heart lies the National Park, winter is the snow-covered trees. In addi- where swidden culture (also known as slash- tion to glorious scenery Koli offers the steep- and-burn) is still regularly practised. Here est ski slopes in southern Finland; snowshoe you can also find the native ‘kyyttö’ cattle treks; fishing through the lake ice; driving the grazing as in days gone by. ice road; snowmobile and dog-team trails; extreme events; ski trails over hill and lake. Just You can reach the Park by water summer and some of the things that make Koli unique. E KOLI winter. In summer Finland’s only inland wa- U terway car-ferry plies between Koli and Liek- Regardless of the season, sunrise and sunset sa, in winter there is a road across the lake ice! at Koli – a dream come true.
    [Show full text]
  • Kahden Tutkinnon Polku 14.8.2018 Riveria Joensuu
    Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa info-tilaisuus TI 14.8.2018 Tervetuloa! RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa osan perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiotavoittein ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. > Lukio-opinnot korvaavat ammatillisessa perustutkinnossa (180 osp) • Yhteisten tutkinnon osien (35 osp) sekä • Ammatillisten tutkinnon osien (145 osp) opintoja > Osaamispisteet kertyvät yksilöllisesti opiskelijan aine- ja kurssivalintojen mukaan. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Opiskeluaika on 3– 4 vuotta. > Joensuussa yhteistyölukio on Joensuun lyseon lukion aikuislinja. Muilla paikkakunnilla paikallisten lukioiden kanssa. > Valmistuessaan opiskelija saa • ammatillisen perustutkintotodistuksen ja • ylioppilastutkintotodistuksen. Opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, ellei suorita siihen tarvittavia kursseja. Kolmoistutkinnon suorittaminen on myös mahdollista. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Miksi? - Paremmat työelämä- ja jatko-opintovalmiudet - Opiskelu on vaihtelevaa ja haasteellisempaa: Ammatilliset opinnot, työssäoppiminen ja lukio-opinnot vuorottelevat keskenään. Joensuu // Kitee // Lieksa // Nurmes // Outokumpu // Valtimo // RIVERIA.FI Ammatillinen tutkinto + yo-tutkinto > Vaatii opiskelijalta sitoutumista opiskeluun samalla tavalla kuin lukiossakin. > Peruskoulun lukuaineiden keskiarvon
    [Show full text]
  • Kotipalvelun Tukipalvelutuottajat Juuka
    2.9.2021 Tiina Kokko Kotipalvelun tukipalvelutuottajat Siun sote vastaa tukipalvelurekisterin ylläpidosta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön 1.12.2011 tiedote - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 2(8) Sisällysluettelo Sisällysluettelo ....................................................................................................................................... 2 Siun soten rekisteröimät kotipalvelun tukipalvelutuottajat Juuassa ........................................................ 3 Citywork Avustajapalvelut Oy .................................................................................................... 3 Elli & Alvari Ky ............................................................................................................................ 3 Enon Metsäruusut ..................................................................................................................... 3 HLS-Avustajapalvelut Oy ............................................................................................................ 4 Hoitokoti Ukonhattu Oy ............................................................................................................. 4 Hoiva ja Huolenpito Kotipiha Oy ................................................................................................ 4 Kauneuspiste Pia ........................................................................................................................ 5 Kotipalvelu Lumi Aurora Oy ......................................................................................................
    [Show full text]
  • • Joensuu-Outokumpu, ME-Liikenne (Tähän Ei Subventiota, Ei Otettu
    • Joensuu-Outokumpu, ME-liikenne (tähän ei subventiota, ei otettu laskelmaan) • Savo-Karjalan Linja Oy 600324: Joensuu-Outokumpu • Savo-Karjalan Linja Oy 600588: Joensuu-Sotkuma-Polvijärvi • Savo-Karjalan Linja Oy 601632: Joensuu-Eno-Lieksa • Savo-Karjalan Linja Oy 601641: Joensuu-Juuka-Nurmes • Savo-Karjalan Linja Oy 624634: Joensuu-Viinijärvi-Outokumpu • Savonlinja Oy 601311: Joensuu-Ilomantsi • Savonlinja Oy 602301: Rääkkylä-Liperi, Rääkkylä-Hammaslahti-Joensuu • Savonlinja Oy 621083: Joensuu-Tohmajärvi-Kitee-Kesälahti • Savonlinja Oy 634441: Joensuu-Kitee-Savonlinna Matkahuollon lpputulo 2019 1 142 € Savo-Karjalan Linja Oy 600324: Joensuu-Outokumpu 4 043 € Savo-Karjalan Linja Oy 600588: Joensuu-Sotkuma-Polvijärvi 10 487 € Savo-Karjalan Linja Oy 601632: Joensuu-Eno-Lieksa 7 339 € Savo-Karjalan Linja Oy 601641: Joensuu-Juuka-Nurmes 6 170 € Savo-Karjalan Linja Oy 624634: Joensuu-Viinijärvi-Outokumpu 1 734 € Savonlinja Oy 601311: Joensuu-Ilomantsi 0 € Savonlinja Oy 602301: Rääkkylä-Liperi, Rääkkylä-Hammaslahti-Joensuu 7 678 € Savonlinja Oy 621083: Joensuu-Tohmajärvi-Kitee-Kesälahti 29 216 € Savonlinja Oy 634441: Joensuu-Kitee-Savonlinna 67 809 € RAHAVIRTOJEN LUONNOSTELUA, ajalta 1.1.2019-30.12.2019 131 363,39 € 1. RAHAVIRRAT NETTOMALLISSA Savo-Karjalan Linja Oy 600324 - JOENSUU – OUTOKUMPU - koko linja JOJO Walttiin ELYn ja kuntien maksuosuudet Lipputulot Maksuosuudet bruttomallissa Liikenteen nettomallissa (liikennöintik. ja subventio) Lipputulot Subventio Yht. %-osuus harjoittaja yht. ELY:n 25 996,33 € ELY 27 457,28 € 77,25 % MH 1 142,00
    [Show full text]