Merisotilaan Käsikirja 2010 Pdf 19MB

Merisotilaan käsikirja Merisotilaan käsikirja on kaikille merivoimien varusmiehille jaettava oppikirja. Se esittelee monipuolisesti Suomen meripuolustusta, merivoimien joukko-osastoja, palvelusta aluksilla, linnakkeilla ja rannikkojoukoissa, taisteluvälineitä Merisotilaan sekä merimiestaitoja. Kirjassa edetään yksityiskohtaiseen, meripuolustuksen perusteista ja tarpeellisuudesta koulutuksen toteuttamiseen käsikirja 2010 ja asejärjestelmiin. Lisäksi kerrotaan Suomen merivoimien Merisotilaan käsikirja historiasta ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Käsikirja toimii opetusmateriaalina koko palvelusajan ja siirtyy varusmiehen mukana reserviin. 2010

Merivoimien Esikunta / Henkilöstöosasto Puh. +358 0299 800 PL 58 Fax +358 0299 300900 20811 TURKU www.mil.fi/merivoimat Suomi Finland 1

Nfsjtpujmbbo låtjljskb

3121 2

Valokuvat: SA-kuva

Taitto: Heidi Paananen/TKKKtuot-os

ISBN 978–951–25–2149–4 SAP 7610–448–7301

Ohjesääntönumero 774

Edita Prima Oy Helsinki 2010 3 4 5 Sisällysluettelo

MERIVOIMAT JA MERI- MERITAISTELUVÄLINEET ...... 84 PUOLUSTUS ...... 8 Valvontavälineet ...... 84 Meren merkitys maallemme ...... 8 Viesti- ja johtamisjärjestelmät ...... 86 Itämeren sotilaspoliittinen asema ...... 8 Merivoimien ilmapuolustus ...... 91 Kriisit ja uhkamallit ...... 9 Liikkuva ja kiinteä tykistö...... 96 Meripuolustus osana alueellista Alusten omasuoja-järjestelmät ...... 97 puolustusjärjestelmää ...... 11 Rannikkojalkaväen aseet ...... 101 Merivoimien joukko-osastot ...... 12 Merisulutus ja miinantorjunta ...... 104 Sukellusveneentorjunta ...... 114 MERISOTILAAN KOULUTUS ...... 22 MERENKULKU JA MERI- Varusmieskoulutus ...... 22 MIESTAITO ...... 120 Varusmiesten johtaja- ja Merenkulku ...... 120 kouluttajakoulutus ...... 38 Viesti ...... 143 Laivastojoukkojen koulutuslinjat ...... 40 Merimiestaito ...... 146 Rannikkojoukkojen koulutuslinjat .. 43 Suojapalvelu ...... 153 Kantahenkilökunnan koulutus ...... 49 Ensiapu ja työsuojelu ...... 156 Reservin koulutusjärjestelmä ...... 52 Huolto ...... 164 Merivoimien kansainvälinen Merivoimien urheilulajit ja varus- koulutus ...... 55 miesten kuntoindeksi ...... 165 Martikaisen miekka ...... 168 MERIVOIMIEN ALUKSET JA KOULUTUSLINNAKKEET ...... 58 SOTILASPUVUT JA ARVO- Yleistietoa sota-aluksista ...... 58 MERKIT ...... 170 Suurvaltojen sota-aluksia ...... 58 Itämeren sota-aluksia ...... 59 Suomen merivoimien alukset ...... 61 LIPUT JA VIIRIT ...... 180 Komentoveneet sekä kuljetus- ja apualukset ...... 65 Erikoisalukset ...... 70 HISTORIA ...... 186 Rajavartiolaitoksen kalustoa ...... 71 Koulutuslinnakkeet ...... 75 Suomenlahden meripuolustusalue .... 75 VAPAAEHTOINEN MAAN- PUOLUSTUSKOULUTUS .....192

PALVELUS MERIVOIMISSA ...78 Palvelus sota-aluksella ...... 78 Palvelus linnakkeella ...... 81 6 7 Merivoimat ja meripuolustus Merivoimat ja meripuolustus 8

MERIVOIMAT JA MERIPUOLUSTUS

ITÄMEREN SOTILASPOLIITTINEN ASEMA

Itämeren alueen poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet kaikkien sen rantavaltioiden me- ristrategiseen asemaan. Itämeren pohjoisosan merkitys on lisääntynyt ja tämä asettaa kasvavia vaatimuksia maamme puolustuspolitiikalle. Suomelle meriyhteyksien kauppa- ja sotilaspoliittinen merkitys on hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta keskeinen. Sitä korostavat Suomen ydinalueiden sijainti Itämeren tuntumassa ja vastuu rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta.

”Kellä saaret ja selät on hallussaan, kellä haaksien soutu on vapaa, sillä aina on avaimet mannermaan eikä voimassa vertaistaan tapaa.” A Rautavaara

MEREN MERKITYS MAALLEMME

Suomi on merivaltio, ja meriteillä on histo- riassamme ollut aina tärkeä merkitys. Meri muodostaa runsaan kolmanneksen rajoistamme ja valtaosa yhteyksistämme ulkomaille kulkee meritse. Suomen merellistä luonnetta korostaa väestön, elinkeinoelämän ja hallinnon sijoittu- minen maamme etelä- ja lounaisosiin. 8111!uex!sbiujbmvt wbtubb Meriliikenne on tärkeä maamme talouselämälle. Suomi on riippuvainen meriyhteyksistään, kos- 611!kvobwbvovb 391!qfsåwbvovmmjtub ka noin 90 % ulkomaankaupastamme kulkee sfllbb meritse. Viennin ja tuonnin tavaravirtojen vapaa kulku on kansantaloutemme perusta. Meriyhte- Kuljetusmuotona merikuljetus on muihin yksien turvaaminen on siis erittäin tärkeää koko maihin verrattuna ylivoimainen. valtakunnan toiminnan kannalta. Merivoimat ja meripuolustus 9

Itämeren alueen valtioista Pohjois-Atlantin KRIISIT JA UHKAMALLIT sotilasliiton (NATO) jäseniä ovat Saksa, Puola ja Tanska sekä vuodesta 2004 alkaen Viro, Lat- Hyökkääjä saattaa käyttää ulkopoliittisten via ja Liettua. Venäjällä on tukikohtia Pietarin tavoitteidensa saavuttamiseksi poliittista ja soti- alueella ja Kaliningradissa. Suomi ja Ruotsi ovat laallista painostusta, jonka seurauksena maamme sotilaallisesti liittoutumattomia EU:n jäseniä. ajautuu poikkeusoloihin. Niiden kehittymiseen Sotilaallisesti Itämeri on poikkeuksellinen voivat vaikuttaa turvallisuuspoliittisten tapah- vesialue, sillä se on hyvin kapea ja matala, ja tumien lisäksi kauppapoliittiset tapahtumat, sieltä on ulospääsy vain ahtaiden salmien kaut- ekokatastroﬁt ja suuronnettomuudet. ta. Houkutus rannikoiden käyttöön helposti suljettavan merialueen välttämiseksi on siten Valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ovat: hyvin suuri. – Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila – Suomen alueellisen koskemattomuuden va- kava loukkaus ja maahan kohdistuva sodan uhka – vieraiden valtioiden välinen sota tai sodan Tätä kuvaa ei löydyt vanhoista kuva- uhka joka muodostaa vaaran kansallisen tiedostoista olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille – välttämättömien poltto- ja raaka-aineiden tuonnin vaikeutuminen sekä häiriöt kansain- välisessä kaupassa ja maan talouselämässä – suuronnettomuus

Miinalaiva Uusimaa ja ruotsalainen alus Valmiussuunnittelun pohjana käytetään tilan- kansainvälisessä harjoituksessa. nemalleja, joita ovat: – normaaliaikaiset häiriötilanteet Myös muille Itämeren rantavaltioille Itämeren – kiristynyt kansainvälinen tilanne merkitys kuljetusreittinä on kasvamassa. Eten- – sodan uhka kin Pietarin alue sekä osin koko Suomenlahden – sota pohjukka suurine öljyterminaaleineen ovat – sodan jälkitila Venäjälle strategisesti erittäin tärkeä. Hyökkääjä asettaa maatamme vastaan suunna- Sotilaallisen jännityksen väheneminen Keski- tuille toimilleen päämäärän ja valitsee sen mu- Euroopassa on kasvattanut Pohjolan merki- kaisen toimintatavan. Hyökkääjän toimintatapa tystä. Suomessa ei sijaitse strategisesti tärkeitä ja välineet muodostavat uhkan maatamme ja kohteita, vieraita asevoimia tai merkittäviä yksiköitämme vastaan. raaka-ainevaroja, joiden vuoksi maamme voisi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Suomen Maamme sotilaalliset puolustussuunnitelmat rannikko- ja merialueiden puolustaminen laaditaan seuraavien uhkamallien varalta: sekä meriyhteyksien turvaaminen ja aluevesien koskemattomuuden valvonta ovat merivoimien – Heijastekriisi, eli maamme rajojen ulkopuo- keskeiset tehtävät. lella syntyvä muiden osapuolten välinen sotilaallinen kriisi ulottaa tai uhkaa ulottaa Suomi osana Euroopan Unionia ei ole kui- vaikutuksensa Suomeen. tenkaan sivussa koko maailmaa uhkaavassa terrorismissa ja sen torjunnassa. – Sotilaallinen ja poliittinen painostus, eli kriisi, jossa vieras osapuoli pyrkii Suomeen kohdistuvan painostuksen keinoin päämää- riensä saavuttamiseen. Merivoimat ja meripuolustus 10

– Strateginen isku, eli maamme nopea alista- Yksiköitämme vastaan kohdistuva minen lamauttamalla ylin poliittinen ja so- uhka tilaallinen johto ja tärkeimmät sotilaskohteet elso- ja tuli-iskulla sekä ottamalla haltuun Yksiköitämme vastaan kohdistuva uhka voidaan keskeiset kohteet, alueet ja hallinto. jakaa tiedusteluun ja asevaikutukseen. Jo rauhan ajasta alkaen suoritettavan tiedustelun lähtökoh- – Alueiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys, eli tana on elektroninen tiedustelu, jonka avulla maamme tai sen tärkeiden alueiden valtaa- pyritään selvittämään yksiköidemme viesti- ja minen laajamittaisella sotatoimella. sanomaliikenteen perusteet.

Kansainvälinen terrorismi ei tunne rajoja, ja Sodan aikana hyökkääjä pyrkii saavuttamaan maatamme voidaan käyttää tukialueena kol- toimintavapauden aluevesillämme. Sen saavut- matta osapuolta vastaan tai maamme voi olla taakseen hyökkääjä kohdistaa asevaikutuksensa kohteena osana suurempaa kokonaisuutta. yksiköitämme ja johtamispaikkojamme kohtaan. Merellisiä uhkia ovat iskut pehmeitä kohteita Hyökkääjä käyttää ilma-, ohjus- ja miina-asetta vastaan, kuten matkustajaliikenne, laajan kiistääkseen toimintavapautemme. Hyökkääjä ympäristökatastroﬁn aiheuttaminen öljy- ja yrittää saartaa valtiomme meritse sulkemalla kemikaalikuljetusaluksia tuhoamalla, liikenteen meriväyliä ja -kapeikkoja miinoittamalla sekä häiritseminen ajomiinoin sekä strategisesti tär- hyökkäämällä meriliikennettä vastaan ilma- ja keiden salmien ja satamien tukkiminen. merivoimillaan. Meripuolustuksemme tärkeim- piä kohteita vastaan käytetään erikoisjoukkoja, Huumekauppa ja laiton maahantulo ihmissa- täsmäaseita ja lentorynnäköitä. lakuljetuksen muodossa muodostavat tärkeän rahoituslähteen kansainväliselle terrorismille. Strategisessa iskussa hyökkääjä pyrkii lamautta- Yhä kasvava meritse tapahtuva matkustaja- ja maan meripuolustuksen johtamisjärjestelmän rekkaliikenne tarjoaa hyvät edellytykset tälle rajuilla ilmasotatoimilla, tuhoamaan ohjusve- toiminnalle. neet, meritorjuntaohjuspatterit ja miinoittajat sekä tekemään kohdealueen kiinteän rannikko- tykistön toimintakelvottomaksi. Voimakkaan elso- ja tuli-iskun lisäksi biologisten ja kemial- listen aineiden käyttö on mahdollista.

Strategisen iskun kohteet. Merivoimat ja meripuolustus 11

MERIPUOLUSTUS Hyökkäyksen torjunta OSANA ALUEELLISTA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ Merialueella tapahtuva hyökkäyksen torjunta toteutetaan kaikkien puolustushaarojen yh- Suomi on erittäin riippuvainen merestä ja me- teistoimintana. Torjunta perustuu pääasiassa riyhteyksistään, joiden varassa maan hyvinvointi, merimiinoitteisiin, tykistön asejärjestelmien toimeentulo ja talouselämä suurelta osalta on. ja meritorjuntaohjusten keskitettyyn käyttöön Merivoimat on osa puolustuksen kokonaisuutta, sekä rannikkojalkaväen vastahyökkäyksiin. jonka tehtävänä on alueellisen koskemattomuu- Ilmavoimat tukevat hyökkäyksen torjuntaa den valvonta, alueloukkausten ja meritse tapah- hävittäjätorjunnalla. Torjuntatoimenpiteet tuvien hyökkäysten torjunta sekä valtakunnalle aloitetaan mahdollisimman kaukaa ja taistelua tärkeiden meriyhteyksien turvaaminen jatketaan saariston koko syvyydessä. Hyökkää- jää kulutetaan, hidastetaan ja sille tuotetaan tappioita. Alueellinen koskemattomuus ja valmius Meriyhteydet turvataan kaikin käytössä olevin keinoin sekä toimenpitein ja tarvittaessa suun- Suomen alueen valvonnan ja sen alueellisen taamalla se suojaisille reiteille ja vähemmän koskemattomuuden turvaamisen päämääränä uhanalaisiin satamiin. on estää valtakunnan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen. Ahvenanmaan asema Meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen valvonta-, tiedustelu- ja johtamisjärjestelmät toimivat Valtiosopimuksin rauhan aikana demilitari- kaikissa oloissa. Niitä käytetään jo rauhan aikana soidun Ahvenanmaan puolustaminen asettaa alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja meripuolustukselle erityisiä vaatimuksia. Vaikka turvaamiseen. Ahvenanmaalla ei rauhan aikana voida tehdä puolustusvalmisteluja, Suomen asema itsenäi- Merivoimien valmius on jo rauhan aikana kor- senä valtiona edellyttää huolehtimaan alueen kea. Sitä kyetään nopeasti nostamaan täyden- koskemattomuuden turvaamisesta. Tämä on tämällä ja perustamalla miina- ja ohjusyksiköt, otettava huomioon merivoimien suunnittelussa meritorjuntaohjuspatterit sekä rannikkotykistö ja taisteluvälineiden kehittämisessä sekä yhteis- ja -jalkaväkiyksiköt. Tilanteen kiristyessä voi- toiminnan suunnittelussa eri viranomaisten daan rajoittaa kauppa-alusliikennettä, aloittaa kanssa. sen tarkastus ja laskea uhkan edellyttämät merimiinoitteet. Merivoimat ja meripuolustus 12

MERIVOIMIEN JOUKKO-OSASTOT

Merivoimien joukko-osastot

TurkuTurk DragsvikDDrags KirkkonummiKirkkonu EspooEspo HelsinkiHelsin

Merivoimien Merisotakoulu Nylands Suomenlahden Merivoimien Esikunta Brigad Meripuolustusalue Tutkimuslaitos

Uusimaa Brigade

Saaristomeren Meripuolustusalue

Merivoimien Materiaalilaitos

SAARISTOMEREN meriyhteyksien turvaaminen sekä sodan ajan MERIPUOLUSTUSALUE joukkojen perustaminen ja kouluttaminen.

Saaristomeren Meripuolustusalue vaalii sekä laivastollisia että rannikkotykistöllisiä perinteitä. Saaristomeren Meripuolustusalue on perustettu 1.7.1998 yhdistämällä Turun Rannikkoryk- mentti ja Saaristomeren Laivasto.

Suomen itsenäistyttyä organisoitiin rannikko- tykistö ensin kolmeksi rannikkorykmentiksi Saaristomeren linnakkeiden kuuluessa RT- Saaristomeren Meripuolustusalue (SMMEPA) rykmentti I:een. Sen läntisistä osista erotettiin on merivoimien valmiusyhtymä, joka vastaa myöhemmin omaksi joukko-osastokseen Turun Saaristomeren ja Ahvenanmaan puolustukses- Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Sodan ta. Meripuolustusalueen laaja toiminta-alue aikana alue oli jaettu lohkoihin ja sittemmin ulottuu Hangon länsipuolelta Ahvenanmaan prikaateihin. Pisimpään käytössä olleet rauhan alue mukaan lukien Tornioon saakka. Sen ajan nimet ovat Turun Rannikkotykistöryk- tärkeimmät tehtävät ovat merivalvonta, alueel- mentti ja Turun Rannikkorykmentti. Turun lisen koskemattomuuden turvaaminen merellä, Rannikkopatteriston lopetettua toimintansa Merivoimat ja meripuolustus 13 itsenäisenä joukkoyksikkönä 1.1.2007 siirtyivät Saaristomeren Meripuolustusalueen perinne- sen ja Laatokalla toimineen RT-rykmentti 3 päivä on Merivoimien yhteinen Ruotsinsalmen perinteiden vaaliminen uudelle joukkoyksikölle, meritaistelun vuosipäivä 9.7. Joukko-osaston Turun Rannikkopataljoonalle. kolmikielekkeisessä lipussa on keskellä laivastoa kuvaava valkoinen ankkuri, jonka päällä ovat Meripuolustusalueen laivasto-osien perinteet rannikkotykistöä kuvaavat keltaiset tykinputket juontavat vuoden 1918 jälkipuoliskoon, jolloin ristikkäin. Lipun tangon puoleisessa yläkulmassa merivoimien liikkuvista alusyksiköistä alettiin on kultainen goottilainen A-kirjain, joka kuvaa käyttää nimeä Rannikkolaivue. Alusyksiköt Turun kaupunkia (Aboa). A-kirjaimen saatteena ovat toimineet mm. nimillä 1. Lippue, Turun on neljä valkoista liljaa. Lippue, Laivastolippue ja Rannikkolaivasto. Pansion alue on ollut Suomen laivaston sijoi- Saaristomeren Meripuolustusalueen päätuki- tus- ja huoltotukikohta vuodesta 1939 alkaen. kohta sijaitsee Turun Pansiossa. Päätukikohtaan Tukevat osat ovat toimineet pääasiassa nimellä tukeutuvat Meripuolustusalueen esikunta sekä Turun Laivastoasema. Rannikkolaivasto ja Tu- laivasto-osat, 6.Ohjuslaivue ja 4.Miinalaivue. run Laivastoasema yhdistettiin vuonna 1993 Tuki- ja rannikkoyksiköistä Pansiossa sijaitsevat Saaristomeren Laivastoksi. Turun Rannikkopataljoona ja huoltoyksiköistä Huoltokeskus. Turun Rannikkopataljoonalla on toimintoja myös Korppoossa, jossa toimii Gyltön linnake. Lisäksi joukko-osastoon kuuluu Laivaston Soittokunta.

SELKÄMERI RAUMA

UUSIKAUPUNKI

TURKU (PANSIO) SAARISTOMERI SALO

MAARIANHAMINA GYLTÖ

UTÖ ÖRÖ HANKO SUOMENLAHTI SLMEPA

POHJOIS ITÄMERI

Saaristomeren Meripuolustusalueen sijainti ja vastuualue. Merivoimat ja meripuolustus 14

SUOMENLAHDEN Suomenlahden Meripuolustusalueeseen kuulu- MERIPUOLUSTUSALUE vat Upinniemeen tukeutuvat laivasto-osat eli 5. Miinalaivue ja 7. Ohjuslaivue. Rannikkojouk- koina siihen kuuluvat Suomenlinnan Rannik- korykmentti, Porkkalan Rannikkopataljoona ja Kotkan Rannikkopataljoona sekä huollon ylläpidosta vastaava Huoltokeskus. Varusmies- ten peruskoulutusta annetaan Upinniemessä Merivoimien Koulutuskeskuksessa, Helsingin edustalla Isosaaressa sekä Kotkan edustalla Kirkonmaan linnakkeella.

Perinteet jakaantuvat neljän entisen joukko- Suomenlahden Meripuolustusalue (SLMEPA) osaston mukaisesti. Suomenlahden Laivaston on merivoimien valmiusyhtymä, joka puolustaa perinteet ulottuvat vuoteen 1918 ja Helsingin Suomenlahden rannikkoa Hangosta Haminaan Merikuntaan sekä Helsingin Sotasatamaan. Suo- saakka. Joukko-osaston esikunta ja päätukikohta menlinnan Rannikkorykmentin perinnejoukko- sijaitsevat Upinniemessä. osastona on 7.5.1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö. 1.8.1921 perustettu Turun Suomenlahden Meripuolustusalue vastaa Erillinen Patteristo on puolestaan Hangon merivalvonnan johtamisesta ja alueellisen Rannikkopatteriston perinnejoukko-osasto, koskemattomuuden turvaamisesta Suomen- jonka perinteitä vaalii Porkkalan Rannikko- lahdella. Jatkuvan valmiuden ylläpito sekä kyky pataljoona. keskitettyyn tulenkäyttöön miina-, ohjus- ja tykistöasein tähtäävät valmiuteen torjua meritse Joukko-osaston perinnepäivä on Ruotsinsalmen suuntautuva hyökkäys. meritaistelun vuosipäivä 9.7. Kolmikielekkeises- sä joukko-osaston lipussa on laivaston valkoinen

Valatilaisuus Isosaaressa. Merivoimat ja meripuolustus 15 ankkuri ja sen päällä keltaiset rannikkotykistön Suomenlahden Meripuolustusalueen alokas- putket ristikkäin. Lipun tangon puoleisessa koulutusyksiköitä sijaitsee Upinniemessä, yläkulmassa on Helsingin vaakuna muistona Isosaaressa Helsingin edustalla ja Kirkonmaalla entisestä sijoituspaikasta. Kotkan edustalla. Palvelukseen astuu kaksi saa- pumiserää vuosittain, tammi- ja heinäkuussa. Suomenlahden Meripuolustusalue on varus- Suurin osa (n 1 000/saapumiserä) alokkaista mieskoulutusta antava valmiusyhtymä. Kaikki astuu palvelukseen Upinniemeen. Isosaareen merivoimien laivastojoukkoihin menevät va- astuu palvelukseen noin 160 ja Kirkonmaalle rusmiehet astuvat palvelukseen Upinniemessä, noin 150 alokasta. Isosaaressa ja Kirkonmaalla. Rannikkojoukot jakaantuvat myös useampaan eri joukkoyksik- Varusmiesten lisäksi meripuolustusalue kou- köön. Lisäksi meripuolustusalue antaa varus- luttaa reserviläisiä heidän omissa sodan ajan miehille erikois- ja aliupseerikoulutusta sekä tehtävissään. Puolustusvalmistelut sekä alueella kouluttaa kaikki puolustusvoimien sukeltajat. toimivien vapaaehtoisten maanpuolustusjär- jestöjen tukeminen kuuluvat joukko-osaston toimenkuvaan.

Turku Kotka Porvoo

Helsinki Kirkonmaa Kirkkonummi Isosaari Orrengrund

Hanko Upinniemi

MERIVOIMIEN SUOMENLINNAN KOTKAN KOULUTUS- 5. MIINALAIVUE RANNIKKO RANNIKKO KESKUS RYKMENTTI PATALJOONA

PORKKALAN RANNIKKO 7. OHJUSLAIVUE PATALJOONA

Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköiden sijainti ja vastuualue. Merivoimat ja meripuolustus 16

KOTKAN RANNIKKOPATALJOONA Kotkan Rannikkopataljoonan tärkeimmät tehtävät ovat alueellisen koskemattomuuden Kotkan Rannikkopataljoona (KOTRP) on valvonta ja turvaaminen, valmiuden ylläpitä- monipuolinen joukko-yksikkö, jonka toiminta- minen ja joukkotuotanto. alue ulottuu itäisellä Suomenlahdella maamme itärajalta Loviisaan. Kotkan Rannikkopataljoona muodostuu esikunnan (ml valvontakeskus ja tietotekniik- Itäisen Suomenlahden linnakkeista muodostet- kakeskus) lisäksi Kirkonmaan linnakkeesta ja tiin 8.5.1918 Viipurin linnoitustykistö-niminen Ohjuspatterista.. joukko. Nimi muuttui II Rannikkotykistöpatal- joonan kautta Rannikkotykistörykmentti 2:ksi. Erillisinä toimipisteinä Kotkan Rannikkopa- Talvisodan aikana alueella toimineen joukon taljoonassa toimii Kirkonmaan eteläpuolella nimi oli Kotkan lohko ja jatkosodan aikana noin 10 kilometrin päässä sijaitseva Haapa- Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaati. Nämä saaren merivalvonta-asema, Loviisan edustalla sodanaikaiset joukot kävivät useita menestyk- oleva Orrengrundin merivalvonta-asema sekä sellisiä taisteluita mm. Somerissa, Teikarissa, Kotkan keskustan tuntumassa oleva Kuusisen Saarenpäässä sekä Virolahden ja Haapasaariston sotasatama. Toimipisteet ovat hallinnollisesti edustalla. perusyksiköiden alaisuudessa.

Sodan jälkeen joukko-osaston nimenä oli Suuri osa pataljoonan varusmiehistä palve- Haminan Rannikkolinnakkeisto ja 3. Erilli- lee Kirkonmaalla. Peruskoulutuksen lisäksi nen Rannikkotykistöpatteristo, joka muuttui linnakkeella annetaan rannikkotiedustelu-, 1956 yli neljäksikymmeneksi vuodeksi Kotkan ja tulenjohto-, sekä merivalvontakoulutusta. Rannikkopatteristoksi. Nimi muuttui 1.7.1998 Saarella sijaitsee myös Suomenlahden Meri- Kotkan Rannikkoalueeksi. 1.1.2007 Kotkan puolustusalueen aliupseerikoulu, joka kouluttaa Rannikkoalueen toiminta joukko-osastona rannikkojalkaväen aliupseereita. päättyi ja siitä muodostettiin Suomenlahden Meripuolustusalueelle joukko-yksikkö, joka Esikunta- ja huoltokomppanian tehtävänä on sai nimekseen Kotkan Rannikkopataljoona. järjestää Kotkan ja Haminan varuskuntien Joukko-osasto jatkaa JR 45 kunniakkaiden huolto- ja kuljetuspalvelut. EHK muutti Ky- perinteiden vaalimista. minlinnasta Haminaan vuoden 2004 alussa. Yksikössä toimii autokoulu ja se kouluttaa varusmiehiä myös sotilaspoliisi-, merikuljetus- sekä huoltotehtäviin. Merivoimat ja meripuolustus 17

UUDENMAAN PRIKAATI Prikaatin perinteet alkavat vuodesta 1626, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf perusti Uudenmaan Rykmentin. Muita perinnejoukko- osastoja ovat Uudenmaan Tarkkampujapataljoo- na, Jalkaväkirykmentti 24, Jalkaväkirykmentti 4 sekä Kenttätykistörykmentti 4. Lisäksi prikaati vaalii kaikkien talvi- ja jatkosodassa ruotsin- kielisistä reserviläisistä koottujen jalkaväki- ja kenttätykistöjoukkojen sekä Ruotsista vapaaeh- toisina tulleiden joukkojen perinteitä. Nykyisen Uudenmaan Prikaati (UUDPR) toimii Drags- nimensä prikaati sai vuonna 1957. vikin varuskunnassa Tammisaaren kaupungissa. Prikaati kouluttaa reserviin merivoimien ran- Prikaatin vuosipäivää vietetään Siikajoki-päi- nikkojoukkoja, rannikkojääkäreitä ja liikkuvaa vänä 18. huhtikuuta Uudenmaan Rykmentin rannikkotykistöä, jotka kykenevät toimimaan vuonna 1808 Siikajoella venäläisistä saavut- niin merellisessä ympäristössä kuin maallakin. taman voiton kunniaksi. Myös Uudenmaan Joukkoja koulutetaan pääsääntöisesti Tammi- Prikaatin joukko-osastoristi on nimetty tämän saaren saaristossa ja Hankoniemellä. taistelun muistoksi.

Uudenmaan Prikaati on puolustusvoimien Uudenmaan Prikaatin lippu on perinteinen ainoa joukko-osasto, jossa sotilaskoulutusta tulikieleke-lippu, jossa pääaiheena on Uuden- annetaan ruotsin kielellä. Tärkein rekrytointi- maan vaakuna. alue on rannikkoseutu Loviisasta Kokkolaan. Saapumiserissä on vaihdellen 700 – 800 varus- Nykyisin Uudenmaan Prikaati koostuu esi- miestä. Näistä noin 15 % on äidinkieleltään kunnasta, Vaasan Rannikkojääkäripataljoo- suomenkielisiä. nasta, Tammisaaren rannikkopataljoonasta ja Huoltokeskuksesta, jotka kaikki toimivat Dragsvikissa.

Rannikkojääkärit rantautumassa. Merivoimat ja meripuolustus 18

MERISOTAKOULU reserviupseeriosastoihin, Merisotakoulun kou- lutuskeskukseen, sekä esikuntaan.

Merisotakoulu perustettiin vuonna 1930 yh- distämällä Kadettikoulun meripuolustusosasto, Reserviupseerikoulun rannikkotykistölinja sekä Meripuolustuksen Kapitulanttikoulu.

Merisotilaskoulutuksella on Suomenlinnassa vuosisataiset perinteet. Suomenlinnan rakentamiseen liittyen perustettiin Ruotsin vallan aikana Saaristolaivaston Viaporin eskaaderi. Sen tarpeisiin aloitettiin järjestelmällinen me- ripoikakoulutus Suomenlinnassa jo vuonna Merisotakoulu (MERISK) on sotilasopetus- 1756. Vuonna 1779 vakinaistui varsinainen laitos, joka kouluttaa merivoimien kadetteja meriupseerikoulutus. upseerien koulutusohjelmassa, merivoimien henkilökuntaa jatko- ja täydennyskursseilla sekä Merisotakoulun vuosipäivää vietetään 18.10. varusmiehiä merivoimien reserviupseereiksi. Kyseisenä päivänä v. 1756 Ruotsi-Suomen Merisotakoulussa järjestetään lisäksi jatko- kuningas Aadolf Fredrik antoi käskyn Saaristo- kursseja sekä täydennyskursseja merivoimien laivaston perustamisesta. Merisotakoulun lippu ja muiden puolustushaarojen henkilöstölle on Saaristolaivaston perinteiden mukaisesti ja reserville. Koulu toimii pääosin Suomen- väriltään sininen. Lipun on suunnitellut profes- linnassa, mutta sillä on koulutustiloja myös sori Carolus Lindberg ja se on otettu käyttöön Santahaminassa. Merisotakoulu toimii jakau- 28.1.1933. Merisotakoulun kunniamarssi on tuneena korkeakoulu-, täydennyskoulutus- ja Väinö Haapalaisen vuonna 1956 säveltämä ”Meren laulu”.

Merisotakoulu sijaitsee Helsingin edustalla Suomenlinnassa. Helsingin läheisyys ja merellinen ympäristö tekevät siitä ainutlaatuisen palveluspaikan. Merivoimat ja meripuolustus 19

MERIVOIMIEN MATERIAALILAITOS mo tuottaa merivoimien ja muiden puolustusvoimien asiakkaiden elektronisten valvonta-, johtamis-, ase- ja integroitujen elektronisten sodankäynnin järjestelmien sekä laivatykkien ja omasuojajärjestelmien huolto-, korjaus- ja asiantuntijapalveluja.

Kemiön Varikko-osasto vastaa omalta osaltaan merivoimien taisteluvälineiden huollosta sekä Tehtävä merivoimien erikoismateriaalin varastoinnista, Merivoimien Materiaalilaitos johtaa meri- luovutusvalmiudesta ja käytettävyydestä. voimien erikoishuollon järjestelyjä ja ohjaa merivoimien joukko-osastojen merivoimien Merivoimien Keskusvarasto toimii Pansiossa erikoismateriaalin täydennysten ja kunnos- ja se tuottaa palveluja kaikille merivoimien sapidon järjestelyjä sekä korjaamotoimintaa. joukko-osastoille. Keskusvaraston päätehtäviä Merivoimien Materiaalilaitos vastaa merivoi- ovat varastomateriaalin vastaanotto, varastointi mien erikoismateriaalin luovutusvalmiudesta ja jakaminen käyttäjille sekä maalilennokkitoi- ja käytettävyydestä luoden osaltaan edellytykset minnan suunnittelu, toteutus ja huolto. merivoimien valmiusyhtymien operatiiviselle toiminnalle. Perinteet Merivoimien Materiaalilaitoksen perinteiden Merivoimien Materiaalilaitos koordinoi myös voidaan katsoa ulottuvan luontevasti syksyyn merivoimien hallussa olevan puolustushaara- 1939, jolloin perustettiin Merivoimien Ampu- yhteisen teknisen materiaalin huollon järjestelyt matarvikevarikko Helsinkiin ja Turun Laivas- maavoimien huoltojärjestelmään. toasema Turkuun Aurajoen suulle ja Pansioon sekä asepaja Uuteenkaupunkiin. Pyrkimyksenä Hallinto-osasto sijaitsee Turun Artukaisissa. oli aikaansaada varikkojärjestelmä ja laivaston Hallinto-osasto suunnittelee merivoimamateri- tukikohta- ja huoltojärjestelmä, joka parhaiten aalin kunnossapidon ja täydennysten järjestelyt soveltuisi sodan ajan tarpeisiin. merivoimissa sekä tukee Merivoimien Materiaa- lilaitoksen muiden osien toimintaa vastaamalla Monien vaiheiden ja organisaatiomuutosten henkilöstö-, huolto- ja operatiivisten asioiden seurauksena ovat merivoimien erikoismateri- hoidosta. aalin kunnossapidosta vastaavat organisaation osat siirtyneet vuonna 1998 perustetulle Meri- Elektroniikkakorjaamo on Merivoimien voimien Materiaalilaitokselle. Perinnepäivämme Materiaalilaitokseen kuuluva korjaamo, joka on 19.10. sijaitsee Turun Pansiossa. Elektroniikkakorjaa-

,AITOKSENJOHTAJA

4EKNJOHTO

(ALLINTO OSASTO +EMIN %LEKTRONIIKKA -ERIVOIMIEN 6ARIKKO OSASTO KORJAAMO +ESKUSVARASTO

Merivoimien Materiaalilaitoksen organisaatio. Merivoimat ja meripuolustus 20

MERIVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS testaustyöt sekä pinnan alaisten ja päällisten herätteiden hallinnan ja optimoinnin. Erityisesti laitoksen osaaminen suuntautuu vedenalaisiin ase- ja valvontajärjestelmiin, pintavalvonnan järjestelmiin sekä merenpohjan tutkimukseen ja kartoitukseen. Merellisiä tutkimuksia varten MERIVTL:lla on käytettävissään alusten ja toimintaympäristön mittauksiin erilaisia kiinteitä ja siirrettäviä mittausjärjestelmiä ja Merivoimien Tutkimuslaitos (MERIVTL) -asemia sekä koetoiminta-alus Isku ja tutki- on toiminut Merivoimien joukko-osastona musalus Geomari. Uutuutena käynnistetään vuodesta 1998. Tutkimuslaitos ja sen tehtävät 2008 Miinasodankäynnin Tukitietokeskuksen pohjautuvat kuitenkin koko itsenäisyyden (MWDC, Mine Warfare Data Center) perus- ajan meripuolustuksessa toimineisiin erilaisiin taminen MERIVTL:lle. MWDC on osa uutta teknisiin tutkimusyksiköihin. Tämän johdosta MCMV-2010 miinalaivueen hankintaa. Merivoimien Tutkimuslaitoksen perinnepäivän ajankohdaksi on valittu 11. syyskuuta, sillä ko. päivänä vuonna 1918 perustettiin Helsingin Merivoimien Tutkimuslaitos on toiminnallisesti sotasataman miina- ja torpedo-osaston labo- jakautunut kahdelle paikkakunnalle, Espooseen ratorio. ja Turkuun. Laitoksen henkilöstö (57) on kokonaisuudessaan palkattua henkilökuntaa. Kui- Tutkimuslaitos on asiantuntijaorganisaatio, tenkin myös varusmies- tai naisten vapaaehtoista joka vastaa merivoimien teknisestä sekä luon- asepalvelusta suorittavan on mahdollista hakeu- nontieteellisestä tutkimus- ja kehittämistoimin- tua palvelusaikanaan tutkimuslaitokselle eri- nasta. Tehtäviin kuuluvat etenkin merivoimien koistehtäviin. Tehtäviin valittavilta edellytetään toimintaympäristöön, aluksiin sekä ase- ja tehtävään sopivaa luonnontieteellistä tai teknistä johtamisjärjestelmiin sekä suojautumiseen peruskoulutusta tai tutkintoa, atk-osaamista tai kohdistuva tutkimus ja kehittäminen. Tämä muuta merivoimien teknistä tutkimustoimintaa sisältää käytännön mittaus-, analysointi- ja palvelevaa erikoisosaamista. 21 Merisotilaan koulutus Merisotilaan koulutus 22 MERISOTILAAN KOULUTUS

VARUSMIESKOULUTUS Merivoimien varusmieskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset Varusmieskoulutuksen jaksottelu sotilaallisen maanpuolustuksen merellisiin ja rannikolla tapahtuviin tehtäviin. Koulutuksessa Sotilaskoulutuksen järjestäminen on puolus- pyritään toteuttamaan joukkotuotantoa siten, tusvoimien lakisääteinen tehtävä, ja se on nä- että pääosa varusmiehistä sijoitetaan palveluksen kyvin osa puolustusvoimien toimintaa. Lisäksi päätyttyä valmiina kokonaisuuksina sodan ajan koulutus tukee sotilaallista valmiutta ja tehok- joukkoihin. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä kuudellaan lujittaa maanpuolustuksen uskotta- lyhimmän palvelusajan miehistö ja heitä kou- vuutta sekä edesauttaa sodan ennaltaehkäisyä. luttaneet varusmiesjohtajat kotiutuvat yhtä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 27 aikaa. 000 varusmiestä, joista noin 4500 koulutetaan merivoimissa. Merivoimien koulutus jakaantuu kahteen koulutushaaraan eli laivasto- ja rannikkojouk- Asevelvollisten koulutus jakaantuu varusmies- kokoulutukseen. koulutukseen ja kertausharjoituksissa annetta- vaan reserviläiskoulutukseen. Varusmieskoulu- tuksen päämääränä on tuottaa taistelukykyisiä sodan ajan joukkoja reserviin.

Nfsjwpjnb Lpvmvuvt

Mbjwbtupkpvllp Sboojllpkpvllp LPVMVUVT. lpvmvuvt lpvmvuvt IBBSBU

Sboojllp Sboojllp Lbotj Lpof uzljtu÷ kbmlbwålj LPVMVUVT. lpvmvuvt lpvmvuvt lpvmvuvt lpvmvuvt BMBU

.Ubjtufmvokpiup .Mbjwblpof.!kb .Uvmfokpiup .Ljwååsj LPVMVUVT. .Wjftuj!kb mbjwbtåil÷ .Uvmjbtfnb .Sboojllpkåålåsj MJOKBU Nfsfolvmlv .Jmnbupskvoub .Uvmfokpiup .Ubjtufmvwåmjof .Wjftuj .Lsbobbujoifjujo .Ivpmup .Ujfevtufmv .Qbottbsjoupskvoub .Tpujmbtqpmjjtj .Qjpoffsj .Wjftuj .Ivpmup .Nppuupsj.!kb lvmkfuvtwåmjof

LPVMVUVTMJOKBU!KBLBVUVWBU!OPJO!61 FSJLPJT. FSJLPJTBMBBO BMBU

Merivoimien koulutustasot. Merisotilaan koulutus 23

Laivastojoukkokoulutukseen kuuluu kaksi Palvelusaika määräytyy koulutuksen ja tehtävän koulutusalaa, kansi- ja konekoulutus. Rannik- mukaisesti 362, 270 tai 180 vuorokaudeksi. kojoukkokoulutuksen koulutusalat ovat rannik- Koulutusta annetaan upseeri-, aliupseeri- ja kotykistö- ja rannikkojalkaväkikoulutus. Edellä miehistötehtäviin. mainitut jakaantuvat useisiin koulutuslinjoihin, joihin taas kuuluu lähes 50 erikoisalaa.

Valinnat rannikko- ja laivastojoukkoihin tehdään pääsääntöisesti jo kutsunnoissa.

Peruskoulutuskausi (P) täviä testejä (sotilaan koe), kouluammuntoja, suunnistusta sekä fyysisen kunnon testejä. Merivoimissa järjestetään samansisältöinen 8 Peruskoulutuskauden koulutuksessa menes- viikkoa kestävä peruskoulutuskausi kuin kaik- tymisellä on tärkeä merkitys valittaessa varus- kialla muuallakin puolustusvoimissa. Peruskou- miehiä johtajakoulutukseen ja eri tehtäviin niin lutuskauden aikana alokkaille opetetaan sotilaan laivasto- kuin rannikkojoukoissakin. perustiedot ja -taidot. Pääpaino on ase-, ampuma-, liikunta- sekä taistelukoulutuksessa. Kaikille yhtenäisen peruskoulutuskauden jäl- keen merivoimien koulutus jakautuu laivasto- ja Suomenlahden Meripuolustusalueella perus- rannikkojoukkokoulutukseen. Molemmissa koulutusta annetaan Upinniemessä, Isosaaressa, koulutus on jaksottelultaan lähes samanlainen, Uudenmaan Prikaatissa Dragsvikissa. mutta sisällöltään erilainen.

Peruskoulutuskauden sotilaan tutkintoon kuuluu taistelukoulutuksen perusharjoituksia, marsseja, taistelu- ja asekoulutusradoilla pidet- Merisotilaan koulutus 24

Alokaskoulutus antaa hyvän perustan koko koulutukselle.

Miehistön erikoiskoulutuskausi (E) Koulutuksen edetessä järjestetään koulutuksen mukainen erikoisalan tutkinto. Erikoismiehillä Peruskoulutuskauden jälkeen rannikkojoukko- on lisäksi kursseihin liittyviä tutkintoja. jen miehistön koulutus jatkuu yhdeksän viikkoa kestävällä erikoiskoulutuskaudella. Erikoismies- Erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta osoittanut ten osalta E-kausi kestää 31 – 38 viikkoa. miehistöön kuuluva varusmies voidaan poik- keustapauksessa hyväksyä seuraavan saapumi- Laivastojoukkojen toinen koulutuskausi on serän aliupseerikurssille ja mahdollisesti edelleen viiden viikon mittainen joukkokoulutuskausi. reserviupseerikurssille. Sitä seuraa E-kausi. E-kauden ensimmäinen vaihe kestää neljä viikkoa ja silloin opetellaan Miehistökoulutuksessa palvelusaika määräytyy yleismerisotilaallisia asioita. Koko laivastojouk- tehtävän mukaan 362, 270 tai 180 vuorokau- kojen miehistön loppupalvelusajan eli 22 viik- deksi. Rannikkojoukoissa 270 vuorokautta koa kestävän E-kauden toisen vaiheen aikana palvelevia erikoismiehiä ovat merivalvonta-, opetetaan matruuseille heidän erikoisalaansa sää- ja lääkintämiehet, erikoisajoneuvon kul- kuuluvia asioita. jettajat, meripioneerit, pioneerikoneasentajat ja -käyttäjät sekä sotilaspoliisit. Merivoimissa 362 Erikoiskoulutuskauden yleisenä päämääränä vuorokautta palvelevat rannikkojoukkojen D/E- on opettaa miehistölle oman puolustus- ja ajoluvan kuljettajat ja laivastojoukkojen sotilas- koulutushaaransa perustiedot ja -taidot. Jak- veneenkuljettajat. Laivastojoukkojen miehistön son aikana merisotilaat perehdytetään yleisiin yleinen palvelusaika on 270 vuorokautta. ja koulutushaaransa miehistötehtäviin. Jakson kuluessa koulutettaville annetaan näyttöjen perusteella oikeus kantaa koulutuslinjansa mukaista hihamerkkiä. Merisotilaan koulutus 25

Erikoiskoulutusta antavat kaikki merivoimien varusmieskoulutusta järjestävät joukkoyksiköt.

Laivastojoukkojen koulutuskaudella me- risotilaalle annetaan toinen sodan ajan sijoituskelpoisuus.

Tämä mahdollistaa laivastojoukoissa palvelleen sijoittamisen paremmin rannikkojoukkojen sodan ajan tehtäviin.

Johtajakoulutus ja valinnat

Johtajakoulutuksen rakenne on samanlainen kaikissa puolustushaaroissa. Aliupseerikurssi jakaantuu kahteen osaan. Rannikkojoukkojen aliupseerikoulutus toteutetaan kurssimuotoi- Rannikkojoukoilla on laaja erikoiskoulu- sena. Laivastojoukkojen aliupseerikoulutus tusvalikoima. Tässä merivalvontamiestä toteutetaan kurssimuotoisena sekä perusyksik- koulutetaan tulevaan tehtäväänsä. kökoulutuksena alusyksiköissä. Reserviupsee- riksi koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana. Laivastojoukkojen joukkokoulutuskausi (J) Valinta johtajakoulutukseen toteutetaan kaikille varusmiehille peruskoulutuskauden lopulla. Laivastojoukkojen miehistölle järjestetään Tällöin valitaan johtajaksi koulutettavat varus- peruskoulutuskauden päätyttyä ja ennen miehet aliupseerikurssin ensimmäiselle jaksolle. erikoiskoulutuskautta joukkokoulutuskausi. Poikkeuksena ovat eräät erikoisaloille koulu- Siinä pääosa laivastojoukkojen miehistöstä tettavat, joiden valinnat ratkaistaan pääasiassa koulutetaan toiseen sodan ajan tehtävään ran- siviilikoulutuksen perusteella. Tällaisia ovat esi- nikkojoukoissa. merkiksi lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, proviisorit ja sotilaspapit. He saavat erikoisalan- Tällä viiden viikon mittaisella jaksolla annetaan sa johtajakoulutuksen omilla kursseillaan. intensiivinen koulutus esim. rannikkojoukkojen kivääri-, vartio- tai jalkaväkimieheksi. Merisotilaan koulutus 26

Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja op- silla testataan ennen valintoja ryhmätasoisia pimisedellytyksiltään parhaimmiksi arvioidut tilanteita. varusmiehet. Johtajatehtävään on määritelty yksilöidyt valintakriteerit. Nämä kaikkialla Varusmiesten koulutusvalintoihin ja näin myös puolustusvoimissa yhteisesti noudatettavat kri- johtajavalintoihin vaikuttavat mm. peruskokeet teerit takaavat tasapuolisen valintamenettelyn. (P1 ja P2b), joissa mitataan oppimisedellytyksiä Kuhunkin tehtävään valittavien varusmiesten ja persoonallisuuspiirteitä. Olennainen asia on määrä riippuu tuotettavan joukon sen hetkisestä myös varusmiehen oma halukkuus ja motivoi- tarpeesta. Joukko-osaston komentaja vahvistaa tuneisuus johtajakoulutukseen. jatkokoulutusvalinnat. Tärkeä merkitys on myös vertaisarvioinnilla, Valinnoissa painotetaan erityisesti johtajaomi- jossa omat tupakaverit arvioivat kenen käsky- naisuuksia. Tavoitteena on saada koulutukseen jen ja huolenpidon alaisena kukin olisi valmis hyviä johtajia koulutettavaksi joukkotuotanto- toimimaan. tehtävien mukaisiin esimiestehtäviin. Koulutet- tavat valitaan peruskoulutuskaudella. Omat kouluttajat ja varusmiesjohtajat arvioivat joukkonsa sotilastiedot ja -taidot sekä sopivuu- Johtajavalintoihin kuuluu eri koulutuskausilla den esitettyyn tehtävään. johtajatehtäväratoja. Peruskoulutuskaudella on vuorokauden kestävä johtajatehtävärata ja Lisäksi valintapisteisiin vaikuttavat fyysinen aliupseerikoulussa pitempikestoinen johtamis- kunto ja sotilaan tutkinnon suorittaminen. harjoitus, jotka molemmat osaltaan vaikuttavat johtajavalintoihin. Ratojen tarkoituksena on Nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon mitata johtajuuden vaatimia valmiuksia toimia peruskoulutuskauden lopussa, kun suoritetaan erilaisissa tilanteissa. Peruskoulutuskauden ensimmäinen valinta johtajakoulutukseen. rata käsittää perustilanteita ja aliupseerikurs- Osassa valintakriteereitä on minimitasovaati- mus.

Peruskoulutuskauden taisteluharjoituksessa. Johtajakoulutukseenko? Johtajiksi koulutet- tavia valittaessa kiinnitetään huomio johtamiskäyttäytymiseen ja paineensietokykyyn. Merisotilaan koulutus 27

Ru-osaston laivastolinja pelastautumiskoulutusharjoituksessa.

Valinnat aliupseerikoulussa – kriittisyys ja luovuus – ennakkoluulottomuus Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson lopussa – selkeys ja tavoitteellisuus toteutetaan toinen valinta, jossa valitaan reservin – tavoitteiden saavuttaminen upseeriksi ja erikoisaliupseeriksi koulutettavat. – oman joukon yhteishenki ja tahto yrittää Kaikki johtajatehtävät ovat tärkeitä ja vastuul- parhaansa sekä lisia. Merkittävä ero on koulutusaiheiden sisäl- – luottamuksen ja kiinteyden lujittuminen lössä ja koulutustavoitteiden määrittelyssä, jossa aliupseerikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa Varusmiehet asetetaan valinnoissa saavutettujen ryhmätasoisia johtajia ja reserviupseerikou- pisteiden mukaiseen järjestykseen. Tasaver- lutuksen tavoitteena on kouluttaa joukkue/ja taisten varusmiesten suhteen valinta tehdään ostasoisiin johtotehtäviin. rajatapauksessa uusintahaastattelujen ja niistä saadun informaation perusteella. Ensimmäisen jakson lopussa suoritetaan johta- miskäyttäytymisen arviointi, jossa kouluttajat Johtajakoulutukseen valittaville on asetettu erillisellä lomakkeella arvioivat kuuden viikon minimivaatimuksia, joista saa aina lisätietoa jälkeen osoitetut johtajaominaisuudet ja joh- kysymällä omalta kouluttajalta. Lisäksi perus- tajana kehittymisen vaiheet. Lisäksi aliupsee- yksikössä pidetään info-oppitunteja valinnoista, rikoulussa suoritetaan toinen vertaisarviointi palvelustehtävistä ja -paikoista. Minimivaa- tupakavereiden keskuudessa. timuksissa on asetettu rajoja peruskokeiden pistemääriin, rikosrekisterimerkintöihin ja Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson johtamis- henkilökunnan sopivuusarviointiin sekä palve- käyttäytymisen arviointiin vaikuttavat: luskelpoisuusluokkaan liittyen. – sotilaalliset tiedot ja taidot – asenne sotilaskoulutukseen – luottamuksen rakentaminen Merisotilaan koulutus 28

Aliupseerien johtajakoulutus della saatuja oppeja. Seitsemän viikkoa kestävän ensimmäisen jakson jälkeen kurssin parhaiten Aliupseerien johtajakoulutuksen tarkoituksena johtajatesteissä menestyneet ja kyvykkäimmät on antaa varusmiesjohtajille kyky johtaa ja sekä sopivimmat johtajat komennetaan reser- kouluttaa omaa sodan ajan joukkoaan. Päämää- viupseerikursseille Merisotakouluun Suomen- ränä on, että he pystyvät kertausharjoituksissa linnaan tai Reserviupseerikouluun Haminaan. aloittamaan oman joukkonsa johtamisen ja Muut jatkavat yhdeksän viikkoa kestävällä kouluttamisen omatoimisesti. aliupseerikurssin toisella jaksolla. Sen aikana syvennetään ryhmänjohtajan tietoja ja taitoja Merivoimissa annetaan aliupseerikoulutusta teoriassa sekä käytännössä pääpainon ollessa sekä laivasto- että rannikkojoukkolinjoille. Se kouluttamistaidossa. on kaikilla koulutuslinjoilla 16 viikon pituinen, mutta sisällöltään eroava. Merivoimien joukko-osastojen ulkopuolisia aliupseerikursseja ovat mm talous-, lääkintä-, Laivastoaliupseerikoulutus toteutetaan meri- aseseppä-, pioneeri-, ilmatorjunta-, sää-, moot- puolustusalueilla kahdessa eri jaksossa Se sisältää tori- ja elektroniikka-aliupseerikurssit. erikoiskoulutuksen lisäksi erillisiä johtamis- ja kouluttamistaitoon kuuluvia opetuspaketteja. Laivasto- ja rannikkojoukkojen aliupseerikurssi- Ensimmäinen jakso kestää seitsemän viikkoa. en päätyttyä oppilaat ylennetään alikersanteiksi Sen alussa on maissa pidettävä viiden viikon ja alkaa 28 viikkoa kestävä johtajakausi. Tämän mittainen yleisjohtajakoulutuksen vaihe, jon- aikana ryhmänjohtajat harjoittelevat saamiaan ka aikana valitaan reserviupseerikoulutukseen johtamistaitoja käytännössä nuoremman saapu- lähtijät. Tämän jälkeen kaikki laivastolinjan miserän varusmiesten kanssa. Tämä edellyttää oppilaat siirtyvät aluksille ja heille määrätään erityistä taitavuutta omalla erikoisalalla ja kykyä erikoisalat. Reserviupseerikoulutukseen vali- johtaa alaisia. tut siirtyvät Merisotakouluun seitsemännellä viikolla.

Koulutukseen kuuluu erillinen meripuo- lustusalueittain järjestettävä, viikon kestävä yhteiskoulutusvaihe, jonka opetus keskittyy johtamiskoulutukseen.

Toinen jakso vietetään aluksilla keskittyen erikoisalojen koulutukseen ja laivoilla tapahtuvaan johtamiseen.

Rannikkojoukoissa aliupseerikoulutusta annetaan Kotkassa, Upinniemessä, Dragsvikissa ja Pansiossa. Se toteutetaan kahtena peräkkäisenä jaksona. Omien erillisten oppiainesisältöjen lisäksi opetusohjelmaan kuuluu paljon yhteisesti järjestettäviä oppiainekokonaisuuksia. Näistä suurimpia ovat johtamis- ja kouluttamistaidon opinnot sekä liikunta-, marssi- ja taistelukou- lutus.

Johtajakoulutus alkaa aliupseerikurssin ensim- mäisellä jaksolla, jolla pääpaino on johtamistai- Kaveria ei jätetä. Aliupseerioppilaat estera- dossa. Lisäksi syvennetään peruskoulutuskau- takoulutuksessa taistelijapareittain. Merisotilaan koulutus 29

Aliupseerikursseilla oppilaat johtavat oman kurssinsa oppilaita.

Reserviupseerikoulutus Reserviupseerikurssilla pääoppiaineryhmät ovat merivoimissa johtamis- ja kouluttamistaito, taktiikka, koulu- tushaarakoulutus ja liikunta. Lisäksi annetaan Merivoimien reserviupseerikoulutus annetaan yleissotilaallista koulutusta, taistelu- ja mars- merivoimien komentajan alaisessa sotilasope- sikoulutusta sekä ase- ja ampumakoulutusta. tuslaitoksessa Merisotakoulussa Helsingissä ja Noin puolet koulutuksesta tapahtuu yhdessä Reserviupseerikoulussa Haminassa. rannikko- ja laivastojoukkolinjan kesken ja loput ovat koulutushaarojen ja koulutuslinjojen Merisotakoulussa koulutetaan saapumiserittäin erikoiskoulutusta ja taktiikkaa. Erikoiskoulu- noin 60 upseerioppilasta, jotka palaavat 14 tuksen osuus on lähes puolet koulutuksesta. Eri- viikon koulutuksen jälkeen yleensä omiin jouk- koiskoulutus ajoittuu käytännössä koko kurssin ko-osastoihinsa. Tämä johtajakoulutusvaihe ajalle. Kurssin aikana reserviupseerioppilailla on perusyksiköissä kestää kuusi kuukautta, jonka keskimäärin 25 maastovuorokautta. jälkeen reserviupseerikurssi ja johtajakausi on suoritettu ja upseerikokelaat kotiutuvat reservin Toiminnan kruunaa Merisotakoulun reserviup- aliluutnantteina. seerikurssien perinteinen oppilaskuntatoiminta, jonka tehtävänä on huolehtia upseerioppilaiden Merisotakoulun reserviupseerikurssilla on vapaa-ajan viihtyvyydestä, omaisten päivästä, laivasto, -johtamisjärjestelmä, -meritiedustelu, kurssijulkaisusta ja ikimuistoisesta kurssijuh- ja merivalvontalinjalinja. Pääosa merivoimien lasta. muusta reserviupseerikoulutuksesta annetaan Haminassa. Tavoitteet ja aikajaksottelu ovat kummassakin koulussa samat. Merisotilaan koulutus 30

Laivastolinja valmistautuu irrottamaan laiturista kohti vaativaa väyläajoharjoitusta.

Joukkokoulutuskausi (J)

Joukkokoulutuskaudella syvennetään koulutushaaran mukaisia tietoja ja taitoja useissa käytännön harjoituksissa. Rannikkojoukkojen tärkeimmät ampumaleirit sekä sota- ja tais- teluharjoitukset järjestetään joukkokoulutuskaudella. Leireillä ja harjoituksissa toimitaan koulutuksen mukaisissa joukkokokoonpanoissa sekä harjoitellaan joukkokohtaisia suoritteita todenmukaisissa olosuhteissa.

Rannikkojoukoissa joukkokoulutuskausi kestää 362 ja 180 vuorokautta palvelevien yhdeksän viimeistä viikkoa. Joukkokoulutuskauden päät- tyessä koulutettavien tulee hallita sijoitustensa ja ensimmäisen sopivuutensa mukaiset tehtävät.

Reserviupseerikurssin oppilaskunnan järjestämä kurssijuhla päättää vaativan opiskelujakson. Merisotilaan koulutus 31

Henkilökohtaisten suhteiden ylläpito on johtajillekin tärkeää. Lepohetki ja viestiväline.

Palvelustodistus ja Miehistö- tai johtajakoulutuksen saaneet saavat henkilöarviointi hieman erilaisen palvelustodistuksen ja henkilö- arvioinnin. Ne ovat asiakirjoja, jotka kannattaa Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päät- säilyttää myöhempiä tarpeita varten. Lisäksi teeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. on hyvä muistaa, että asevelvollisuusaikana Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmieskoulu- varusmies voi edistää omaa ammattiuraansa ja tuksen aikana saamasta koulutuksen sisällöstä, vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuk- sista. Asiakirjaa voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin tai työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen hyväksi luettavuutta opinnoissa.

Oppilaitokset ja työnantajat päättävät itse- näisesti, millä tavalla huomioivat todistuksen. Se rinnastetaan lähinnä työtodistukseksi ja varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi. Lisäksi varusmiesaikaisesta koulutuksesta voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai hyvityksiä itse opinnoissa. Merisotilaan koulutus 32

Joukkokoulutuskaudella merisotilaat harjoittelevat omissa sodan ajan kokoonpanoissaan yhdessä muiden palveluskavereiden kanssa. Merisotilaan koulutus 33

Puolustusvoimat 9DUXVPLHKHQNRXOXWXVYDOLQWDORPDNH

Leima

Perusyksikkö Saapumiserä Suku- ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)

Koulutettavan kuittausmerkinnät (pvm ja nimi) Henkilötunnus

9DOLQWDSLVWHHW 9DOLQWDDQYDLNXWWDYDWHNLMl 3HUXVNRH au (1-3 = 0, 4 = 1, 5-6 = 2, 7-8 = 3, 9 = 4) 3HUXVNRH au (0-1 = 0, 2 = 1, 3 = 2, 4-5 = 3, 6 = 4) .XQWRLQGHNVL VARTTI: (13 tai alle = 0, 13 - 14.99 = 1, 15 - 16.99 = 2, 17-20.99 = 3, 21 tai yli = 4) SAP: ( HKI 0,99 = 0, HKI 1,00 - 1,49 = 1, HKI 1,50 - 2,49 = 2, HKI 2,50 - 3,49 = 3, HKI 3,50 = 4) 6RWLODDQSHUXVWXWNLQWR (marssit, ammunnat, taistelijan tutkinto) ei au hyväksyttyä suoritusta = 0, välttävä/tyydyttävä = 1, hyvä = 2, kiitettävä/erinomainen = 3) 6RSLYXXVVRGDQDMDQMRKWDMDNVLKHQNLO|NXQQDQDUYLRLPDQD au (sopimaton = 0, heikosti sopiva = 1, sopiva = 2, hyvin sopiva = 3, erittäin sopiva = 4) 6RSLYXXVVRGDQDMDQMRKWDMDNVLYDUXVPLHVHVLPLHVWHQDUYLRLPDQD (sopimaton = 0, sopiva = 1, hyvin sopiva = 2) 9HUWDLVDUYLRLQWL (1-2.99 = 0, 3-4.99 = 1, 5-6.99 = 2, 7-9 = 3) -RKWDMDWHKWlYlUDWD (jonon pisteytys 10% = 0, 20% = 1, 40% = 2, 20% = 3, 10% = 4) 2SSLPLVMDVXRULXWXPLVPRWLYDDWLR au Koulutettava haluaa oppia ja suoriutua palveluksesta (ei lainkaan= 0, heikosti = 1, tyydyttävästi = 2, hyvin = 3, erinomaisesti = 4) +DOXNNXXVMRKWDMDNRXOXWXNVHHQ (ei halukas = 0, ei vastusta = 1, halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 2, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 3, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen sekä halukas sotilasuralle = 4) Vaadittavat erityisominaisuudet, tiedot tai taidot(esim. stereonäkökyky, ajokortti tms)

DX = au-kurssin minimivaatimus .RNRQDLVSLVWHHW [ (VLW\VMDWNRNRXOXWXNVHVWD Kurssi/koulutushaara kyllä sijaluku Linja/koulutushaara/tehtävä - AU-kurssi - Miehistökoulutushaara X Johtajavalinnan päätyessä tasapisteisiin valintajärjestyksen määrittää kriteerien 5, 6, 7 ja 8 yhteenlaskettu pistemäärä.

$OOHNLUMRLWXV Paikka ja aika Tehtävä, arvo ja nimi

Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaiselle varusmiehelle suoritetaan koulutusvalintalo- makkeen mukainen arviointi. Tämän arvion perusteella suoritetaan lähes kaikki koulu- tusvalinnat. Samaa lomaketta käytetään toisen kerran täydennetyillä tiedoilla aliupseerikurssin I- vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Merisotilaan koulutus 34

Puolustusvoimat Johtajan palvelustodistus ja henkilöarviointi 1 (2) Försvarsmakten Tjänstgöringsintyg och personbedömning för ledare

Sotilasarvo ja täydellinen nimi / Militär grad och fullständigt namn Henkilötunnus / Personbeteckning

Perusyksikkö/Joukkoyksikkö/Joukko-osasto (vast) / Grundenhet/Truppenhet/Truppförband (motsv) Palvelusaika / Tjänstgöringstid

1. Palvelustodistus / Tjänstgöringsintyg Tehtävä, johon koulutettu ja tehtävän kuvaus / Uppgift som beväringen fått utbildning till och beskrivning av uppgiften Tehtävä, johon koulutettu / Uppgift som beväringen fått utbildning till: Koulutusaika tehtävään / Harjoittelu tehtävässä / vk Utbildningstid till uppgiften: Handleddpraktik / vecko

Tehtävänkuvaus / Uppgiftsbeskrivning:

Opinnot, jotka voidaan esittää hyväksiluettavaksi jatko-opinnoissa / Studier, vilka kan räknas tillgodo i fortbildningen

Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma / Utbildningsprogram för ledare och utbildare op/sp max 1.1 Johtamisen ja kouluttamisen perusteet / Grunderna i ledar- och utbildningsförmåga 1 (30) 1.2 Johtamistaidon peruskurssi / Grundkurs i ledarförmåga 1,5 (40) 1.3 Koulutustaidon peruskurssi / Grunkurs i utbildningsförmåga 1,5 (36) 1.4 Johtamis- ja koulutustaidon harjoittelu / Träning i lednings- och utbildningsfärdighet 2 (56) 1.5 Koulutustaidon jatkokurssi 1 / Fortsättningskurs i utbildningsfärdighet I 1 (26) 1.6 Koulutustaidon jatkokurssi 2A tai 2B / Fortsättningskurs i utbildningsfärdighet 2A eller 2B 1 (26) 1.7 Koulutustaidon jatkokurssi 3 / Fortsättningskurs i utbildningsfärdighet 3 1 (26) 1.8 Koulutustaidon harjoittelu / Praktik i utbildningsfärdighet 9 (240) 1.9 Tiimityöskentely / Teamarbete 1,5 (40) 1.10 Johtamistaidon jatkokurssi / Fortsättningskurs i ledarfärdighet 1,5 (40) 1.11 Johtamiskäyttäytymisen kehittäminen / Utveckling av ledarbeteende 9 (240) Muu koulutus (erillinen selvitys) / Annan utbildning (separat utredning) 1.12

2. Henkilöarviointi / Personbedömning Arviontikohde / Bedömningobjekt (5=Erinomaisesti/Utmärkt, 4=Hyvin/Gott, 3=Normin mukaisesti/I enlighet med norm, 2=Välttävästi/Försvarligt, 1=Huonosti/Dåligt) 5 4 3 2 1

Käytös / Uppförande 3= Täyttää varusmiespalveluksen edellyttämät käyttäytymisnormit 3= Personen uppfyller de beteendenormer som krävs i beväringstjänsten

Itsenäisyys / Självständighet 3= Toimii tehtävissään päämäärähakuisesti ja aktiivisesti 3= Agerar på ett målinriktat och aktivt sätt i sina uppgifter

Aloitekyky / Initiativförmåga 3= Esittää asetetun tavoitteen saavuttamista edesauttavia ratkaisuvaihtoehtoja 3= Framställer alternativa lösningar i syfte att nå de målsättningar som ställts upp

Yhteistyökyky / Samarnetsförmåga 3= Saavuttaa tavoitteet yhdessä muiden kanssa 3= Når målen i samarbete med de andra

Ongelmanratkaisukyky / Förmåga att lösa problem 3= Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun 3= Försöker lösa problem självständigt

Vastuuntunto ja luotettavuus / Ansvarskänsla och pålitlighet 3= On halu ja kyky ottaa toiminnan edellyttämä vastuu 3= Är färdig och villig att ta det ansvar som verksamheten kräver

Kestävyys / Uthållighet 3= Säilyttää itsehillintänsä sekä suoriutuu tehtävistään toimiessaan fyysisen ja psyykkisen paineen alaisena 3= Behåller självbehärskningen och klarar av uppgifter under fysisk och psykisk stress

Tiedot ja taidot / Kunskaper och färdigheter 3= On saavuttanut koulutustavoitteet 3= Har nått utbildningens målsättningar

7550-448-8722/MPKK/TKKK 5.2009 Merisotilaan koulutus 35

Johtajan palvelustodistus ja henkilöarviointi 2 (2) Tjänstgöringsintyg och personbedömning för ledare 3. Johtaja-arviointi / Bedömning av ledaregenskaper Johtaja-arviointi perustuu sekä johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen että saavutettujen koulutustulosten arviointiin. Johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen arviointi on varusmiesjohtajan loppupalautteen kokonaistulos eri palautelähteistä. Koulutustulosten arvioinnin perusteena ovat havaitut ja mitatut sodan ajan joukon suoritukset erityisesti palveluksen loppuvaiheessa. Bedömningen av ledaregenskaper baserar sig på utvärdering av såväl ledarbeteende och växelverkan som uppnådda resultat. Utvärderingen av ledarbeteendet och växelverkan är ett helhetsresultat av beväringschefens slutrespons från olika områden. Utgångspunkten för utvärderingen av utbildningsresultaten utgörs av observerade och mätta prestationer inom krigstida trupp, speciellt under tjänstgöringens slutskede. Johtajaprofiili (Syväjohtamisen kysymyssarjasta johtajakauden lopussa) Ledarprofil (Ur frågeserien om engagerat ledarskap under ledarperiodens slutskede) Johtamisen Sanallinen Arvio Yksikön keskiarvo Osa-alue Verbal bedömning Enhetens medeltal Arviointiasteikko jatkuva välillä 4 - 0 / Bedömningsskala 4 - 0 Ledarskapets delområde 3.1 Ammattitaito / Yrkesskicklighet 3.2 Luottamus (Luottamuksen rakentaminen) / Tillit (Uppbyggande av förtroende) 3.3 Innostus (Inspiroiva tapa motivoida) Entusiasm (Inspirerande sätt att motivera) 3.4 Oppiminen (Älyllinen stimulointi) Lärande (Intellektuell stimulans) 3.5 Arvostus (Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen) aktning (Bemötande av individen) Johtajaindeksi (=keskiarvo kohdista 3.1-3.5) / Ledarindex (=medeltal av punkterna 3.1-3.5) 3.6 Kontrolloiva johtaminen, kontrolloivuus vuorovaikutuksessa Kontrollerande ledarskap, kontrollbehov vid växelverkan 3.7 Passiivinen johtaminen, passiivisuus vuorovaikutuksessa Passivt ledarskap, passivitet vid växelverkan 3.8 Tehokkuus / Effektivitet 3.9 Tyytyväisyys / Tillfredsställese 3.10 Yrittämisen halu / Vilja att försöka

Koulutustuloksiin perustuva arviointi (Kouluttajat arvioivat) / Bedömning på basis av utbildningsresultat (Utbildarna bedömer) Arviontikohde / Bedömningobjekt (5=Erinomaisesti/Utmärkt, 4=Hyvin/Gott, 3=Normin mukaisesti/I enlighet med norm, 2=Välttävästi/Försvarligt, 1=Huonosti/Dåligt) Kouluttajien arvioimina / Bedömning gjord av utbildare 5 4 3 2 1

3.11 Asenne sotilaskoulutukseen yleensä / Attityd till militär utbildning i allmänhet 3.12 Kehittyminen varusmiesjohtajakaudella / Utveckling under beväringsledarperioden 3.13 Suhtautuminen palautteeseen / Förhållningssätt till respons 3.14 Palautteesta oppiminen / I vilken mån dragit nytta av responsen

3.15 Joukon toiminta koulutustilanteissa / Truppens agerande i utbildningssituationer

3.16 Joukon henki ja kiinteys / Anda och sammanhållning inom gruppen 3.17 Joukon arvioitu suorituskyky sodan ajan ensimmäisessä tehtävässä / Uppskattad prestationsförmåga hos truppen i första krigstida uppdrag Yleisarviointi (Henkilöarviointi, johtaja-arviointi ja koulutusarviointi) / Allmän bedömning (Personbedömning, ledaregenskaper och bedömning av utbildning) Fyysinen kunto / Fysisk kondition Fyysinen kunto viimeisen testin jälkeen (Joukkokoulutuskauden alussa) (Kuntoindeksi:huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / Fysisk kondition efter den sista testen (i början av Trupputbildninsperiod) (Konditionsindex:dålig,tillfredsställande, god, berömlig) Lihaskunto (huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / Fysisk kondition (dålig, tillfredsställande, god, berömlig) 12-minuutin juoksutesti (metriä/huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / 12 minuters löptest(meter / dålig, tillfredsställande, god, berömlig) Lisätietoja / Tilläggsuppgifter Vahvuudet johtajana / Starka sidor som chef

Kehittymistarpeita / Utvecklingbehov

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift Todistuksen antaja, arvo ja nimi / Intyget är utfärdat av, grad och namn

Leima / Stämpel

Todistus luovutettava kotiutumisen yhteydessä johtajalle liitettäväksi johtajakansioon. / Betyget skall vid hemförlovningen överlämnas till chefen för att bifogas i chefsmappen Merisotilaan koulutus 36

Puolustusvoimat Miehistön palvelustodistus ja 1 (2) Försvarsmakten ja henkilöarviointi Tjänstgöringsintyg och personbedömning för chefer

Sotilasarvo ja täydellinen nimi / Militär grad och fullständigt namn Henkilötunnus / Personbeteckning

Perusyksikkö/Joukkoyksikkö/Joukko-osasto (vast) / Grundenhet/Truppenhet/Truppförband (motsv) Palvelusaika / Tjänstgöringstid

1. Palvelustodistus / Tjänstgöringsintyg Tehtävä, johon koulutettu ja tehtävän kuvaus / Uppgift som beväringen fått utbildning till och beskrivning av uppgiften Tehtävä, johon koulutettu / Uppgift som beväringen fått utbildning till: Koulutusaika tehtävään / Ohjattu harjoittelu tehtävässä / Utbildningstid till uppgiften: Handledd praktik

Tehtävänkuvaus / Uppgiftsbeskrivning:

Tehtävä edellyttää erityisesti seuraavia ominaisuuksia koulutetulta / Uppgiften förutsätter följande uppgifter av den som utbildas:

Huolenpito haltuun uskotusta materiaalista/ Systemaattisuus ja toiminnan tarkkuus/ Turvallisuustekijöiden huomioonottaminen/ Skötsel av den materiel som anförtrotts Systematik och noggrannhet i verksamheten Iakttagande av säkerhetsfaktorer honom

Kyky huoltaa käytössä olevaa materiaalia/ Förmåga att underhålla materieleti Vastuuntunto / Ansvarskänsla Sosiaalisuus / Sociala färdigheter användning

Paineensietokyky / Förmåga att tåla stress Aktiivisuus / Aktivitet Hyvä psyykkinen kunto / God psykisk hälsa

Kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa vaikeissakin olosuhteissa / Förmåga att Luovuus / Kreativitet Hyvä fyysinen kunto / God fysisk kondition arbetamed olika människor även i svåra förhållanden

Kyky toimia itsenäisesti/ Förmåga att verka Sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin/ Hyvä keskittymiskyky/ God självständigt Iakttagande av målsättningen koncentrationsförmåga

Suoritetut kurssit ja tutkinnot / Avlagda kurser och examina Kurssin nimi/Namn på kursen Kurssiaika/Kurstid ov/sv

Saadun koulutuksen pääasiallinen sisältö / Det huvudsakliga innehållet i utbildningen Koulutetut aiheet/Utbildningsämnen ov/sv 1. Erikoiskoulutus (puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran erikoiskoulutus vast)/Specialutbildning (enligt försvarsgren, vapenslag och utbildningsgren motsv):

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

2. Uinti- ja hengenpelastuskoulutus /Utbildning i simning och livräddning

3. Kamppailu- ja itsepuolustus- sekä lähitaistelukoulutus /Utbildning i kamp, närkamp och självförsvar

4. Ensiapukoulutus /Utbildning i första hjälpen

5. Suojelukoulutus (Palo- ja pelastuskoulutus) /Skyddsutbildning (Brand- och räddningsutbildning)

7550-448-8721/MPKK/TKKK 5.2009 Merisotilaan koulutus 37

Miehistön palvelustodistus ja 2 (2) ja henkilöarviointi Tjänstgöringsintyg och personbedömning för chefer

Käytös / Uppförande 3= Täyttää varusmiespalveluksen edellyttämät käyttäytymisnormit 3= Personen uppfyller de beteendenormer som krävs i beväringstjänsten

Itsenäisyys / Självständighet 3= Toimii tehtävissään päämäärähakuisesti ja aktiivisesti 3= Agerar på ett målinriktat och aktivt sätt i sina uppgifter

Yhteistyökyky / Samarnetsförmåga 3= Saavuttaa tavoitteet yhdessä muiden kanssa 3= Når målen i samarbete med de andra

Ongelmanratkaisukyky / Förmåga att lösa problem 3= Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun 3= Försöker lösa problem självständigt

Vastuuntunto ja luotettavuus / Ansvarskänsla och pålitlighet 3= On halu ja kyky ottaa toiminnan edellyttämä vastuu 3= Är färdig och villig att ta det ansvar som verksamheten kräver

Tiedot ja taidot / Kunskaper och färdigheter 3= On saavuttanut koulutustavoitteet 3= Har nått utbildningens målsättningar

Yleisarviointi, muodostuu henkilöarvioinnin keskiarvosta Allmän bedömning enligt medeltalet i personbedömningen

Fyysinen kunto / Fysisk kondition Fyysinen kunto viimeisen testin jälkeen (Joukkokoulutuskauden alussa) (Kuntoindeksi:huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / Fysisk kondition efter den sista testen (i början av Trupputbildninsperiod) (Konditionsindex:dålig,tillfredsställande, god, berömlig) Lihaskunto (huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / Fysisk kondition (dålig, tillfredsställande, god, berömlig) 12-minuutin juoksutesti (metriä/huono, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä) / 12 minuters löptest(meter / dålig, tillfredsställande, god, berömlig)

Lisätietoja / Tilläggsuppgifter

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift Paikka ja aika / Ort och datum Todistuksen antaja, arvo ja nimi / Intyget är utfärdat av, grad och namn

Leima / Stämpel

7550-448-8721/MPKK/TKKK 5.2009 Merisotilaan koulutus 38

VARUSMIESTEN JOHTAJA- JA Tavoitteena on valmentaa sodan ajan ryhmän- ja KOULUTTAJAKOULUTUS joukkueenjohtajat siten, että he kykenevät itse kouluttamaansa joukkoa johtaen voittamaan Tulevaisuuden johtajaksi vuoden taistelun. Toisena merkittävänä tavoitteena palveluksella — haasteita on lisätä tulevaisuuden johtajille valmiuksia ja varusmiespalvelukseen kehittymismahdollisuuksia reserviin johtamis- mallilla, joka soveltuu myös menestykselliseen Johtajakoulutuksen perustana on syväjohta- siviilijohtamiseen. misen malli, jonka taustalla on johtamisen alueella merkittävin maailmanlaajuinen murros Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen perusta on meidän aikanamme. Muita perusteita tähän erityisen vankka. Ennen johtaja- ja kouluttaja- suureen muutokseen ovat olleet tutkimukset, koulutuksen uudistusta tämän johtamismallin jotka osoittavat syväjohtajien pystyvän selkeästi soveltamista tutkittiin Israelin ja Yhdysvaltain parhaimpiin koulutustuloksiin. Lisäksi on vielä asevoimissa, joissa tutkimustulokset olivat huomattava meidän aikamme ja sotilasjohta- ristiriidattomia tämän johtajakoulutuksen misen ympäristön muutos. Sopeutumiskyky, puolesta. Suomalaisista tutkimuksista mainit- joustavuus, tilannetietoisuus ja luovuus ovat takoon vielä omat sotaveteraanitutkimukset ja menestymisen perusedellytyksiä niin yksilön sotaveteraanien syvähaastattelut sekä yli 4000 kuin laajan organisaationkin tasoilla. suomalaiselle sotilasjohtajalle (ryhmänjohtajat, upseerikokelaat, opistoupseerit ja upseerit) tehty tutkimus.

Suomalainen sotaveteraani ja sodan ajan johtaja keskustelee varusmiesjohtajien kanssa sodan ajan ja ihmisten johtamisesta. Suomalaisten sotaveteraanien rooli johtajakoulu- tuksessamme on varsin merkittävä. Merisotilaan koulutus 39

Kokonaisuutena koulutus sisältää – ihmisten johtamista ja kouluttamista – arviointi- ja palautejärjestelmän käyttöä – jatkuvaa täydennyskoulutusta – omaan sodan ajan tehtävään valmistautumis- ta – ryhmätöitä – johtajakansion ja johtajapäiväkirjan ylläpi- toa – koulutustapahtumien suunnittelua ja johtamista – kehittämiskeskusteluja – fyysisen kunnon ylläpitoa.

Johtajakoulutuksesta konkreettinen hyöty tulevaisuutta varten?

Varusmiesjohtajat saavat varusmiespalveluksen suorittamisesta johtajan palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Arvioinnin suorittavat selkeiden koulutuskausien päätteeksi alaiset, Ryhmänjohtajat ovat joukkonsa esitaiste- vertaiset, esimiehet ja tietenkin varusmies lijoita ja muodostavat erittäin tärkeän toi- itse, jonka jälkeen kokonaisuuden muodostaa minnallisen rungon varusmiesten lähimpinä varusmiehen ylläpitämä päiväkirja ja vuorovai- esimiehinä. kutukselliset kehittämiskeskustelut.

Johtajakoulutuksen tavoitteet

Keskeistä on jokaisen koulutettavan henkilö- kohtainen aktiivinen osallistuminen koulutukseen. Menestykselliseltä johtajalta vaaditaan mm. oman alansa ammattitaitoa, vastuuntun- toa, valmiutta itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja arviointiin, päämäärätietoisuutta, positiivista asennetta, paineensietokykyä, hyvää kuntoa sekä esiintymisvalmiutta. Nämä ovat johtajakoulutuksen tavoitteita, joihin pyritään yli 800 tunnin varusmiesten johtaja- ja kouluttajakou- lutuksella.

Reservi- ja aliupseerikursseilla järjestetään johtaja- ja kouluttajakoulutuksen teoriaosuus. Käytännön koulutus on kuitenkin keskeisessä Merisotakoulun ru-kurssin joukkue Kesä- roolissa myös kurssien aikana eri johtaja- ja yön marssilla. koulutustehtävien ja -harjoitusten muodossa. Merisotilaan koulutus 40

On huomattava, että palvelusaika voi olla mah- Laivastojoukkojen koulutusalat jakaantuvat dollisuus edistää muun muassa ammattiuraa, kansi- ja konekoulutukseen. Niihin kuuluu eikä se siis suinkaan ole hukkaan heitetty vuosi. yhteensä kuusi koulutuslinjaa. Jokaisen linjan Työnantajat ja yrityselämä arvostavat puolus- merkitys on aluksen kulun ja turvallisuuden tusvoimien johtajakoulutusta paljon, ja sitä kannalta tärkeää. pidetään erittäin arvokkaana kokemuksena johtajaksi kasvamisessa. Sama suhtautuminen pätee myös useisiin kouluihin ja oppilaitoksiin.

Missä muualla on mahdollista saada vastaa- vaa siviilissä arvostettua kokemusta ihmisten johtamisesta ja kasvaa joka päivä paremmaksi johtajaksi?

Jokaisen johtajakoulutuksessa olevan kannattaa ylläpitää oma johtajakansio ajan tasalla ja var- mistua, että kaikki suoritukset ovat kirjattu ja ovat esimiehen vahvistamia.

Palvelus ahtaissa tiloissa sekä vaihtelevissa olosuhteissa vaatii kaikilta hyviä hermoja ja hyvää yhteishenkeä.

Kansialan koulutuslinjat

Viesti- ja merenkulkulinja

Aluksen navigoinnin sekä yhteydenpidon Ohi on! kannalta merkittävä ja varusmiesmäärältään laivapalveluksen suurin linja on viesti- ja merenkulkulinja. LAIVASTOJOUKKOJEN KOULUTUSLINJAT Linjalla koulutetaan sotilasveneenkuljettajat, merkinantajat ja radioviestittäjät. Linjan eri- Laivapalvelus on mielenkiintoista ja vaativaa. koisaloja ovat merenkulku-, merkinanto- sekä Merivoimien aluksilla on pienet ja tehokkaat radio- ja viestialat. koulutusryhmät, mikä takaa yksilöllisen koulutuksen. Tehtävien vaativuus lisääntyy palvelus- Sotilasveneenkuljettajilla on haasteellisena ja ajan edetessä. Laivastojoukoille annetaan yleensä vaativana tehtävänä toimia mm. pienaluksien oman erikoiskoulutuksen lisäksi jonkin muun päällikköinä. Heille annetaan laaja ja monipuo- erikoisalan koulutus. linen merenkulkukoulutus. Sotilasveneenkuljet- tajien palvelusaika on 362 vuorokautta. Merisotilaan koulutus 41

Radioviestittäjät saavat aliupseerikoulutuksen. Koulutettavan täytyy läpäistä ennen koulutusta ja koulutuksen aikana useita eri tasokokeita. Viestivälineinä käytetään pääasiassa sähköisiä viestivälineitä.

Taisteluvälinelinja

Aluksen taistelutoiminnassa sen asejärjestelmiä käyttävät ja huoltavat taisteluvälinelinjan varusmiehet. Heidän vastuulleen kuuluvat mm. asejärjestelmien kalusto, laitteet, itse aseet ja ampumatarvikkeet.

Erikoisalat määrittyvät aluksella käytettävän taisteluvälineen mukaisesti. Niitä ovat laivaty- kistö-, ohjus-, sukellusveneentorjunta-, miina-, miinanraivaus- ja sukellusalat.

Laivatykistöalalla varusmiehet koulutetaan lähinnä ilmatorjuntaan tarkoitetun tykistön käyttötehtäviin. Kevyttä laivatykistöä on lähes Sotilasveneenkuljettaja vastaa itsenäisesti kaikilla taistelualuksilla. Laivatykistöala jakau- aluksestaan ja sen ohjailusta. tuu edelleen taistelukeskus- ja asealoihin.

Merkinantajien koulutus takaa monipuolisen merenkulkukoulutuksen, jonka painopiste on näköviestivälineiden käytössä.

Viesti- ja merenkulkulinjalla annetaan Varusmiehet toimivat aluksilla 12,7 mm koulutusta mm. merenkulusta ja näkövies- ilmatorjunta-aseen ampujina. tivälineiden käytöstä. Merisotilaan koulutus 42

Ohjusalalla varusmiehet saavat koulutusta Sukeltajakoululle varusmiehet valitaan yhteis- ilmatorjuntaohjusasejärjestelmän käyttöön. Ase- valintamenettelyllä hakemusten ja pääsykokeen järjestelmän teknisyydestä johtuen varusmiehiä avulla. koulutetaan alalle hyvin vähän. Sukellusveneentorjunta-alan aseiden, pom- Miina-alalla varusmiehet koulutetaan käyttä- mien ja raketinheittimien käyttökoulutusta an- mään merivoimien pääasejärjestelmää eli mii- netaan muilla aloilla palveleville varusmiehille. naa. Koulutukseen kuuluu miinakaluston kä- sittelyä, laskukuntoon laittoa ja laskutekniikkaa sekä miinan huoltoa. Kovien hermojen lisäksi Huoltolinja miinamiehellä tulee olla ruista ranteessa. Huollon toimivuus ja kitkaton sujuminen on Miinanraivausalalla varusmiehet koulutetaan aluksen toiminnan ja taisteluhengen kannalta käyttämään miinojen tuhoamiseen, raivaami- tärkeää. Huoltolinjan erikoisalana on talous- seen tai merkitsemiseen tarkoitettuja raivaimia. ala. Koulutukseen kuuluu erilaisten raivauskalusto- jen käsittely, huolto ja hoito.

Sukellusala on merivoimien vaativin erikoisala. Sukeltajakurssilla varusmiehet saavat aliupseerikoulutuksen. Sukeltajakoulussa järjestetään sekä raivaaja- että taistelusukeltajakursseilla. Kaikki puolustusvoimien tarvitsemat sukeltajat koulutetaan Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä.

Laivakokit valmistavat ruoan koko aluksen henkilöstölle.

Talousalalla varusmiehiä koulutetaan laivako- keiksi. Heidän tehtävänsä aluksen muonittajina on vastuullinen ja vaativa. Se edellyttää usein siviilissä saatua talousalan peruskoulutusta. Laivakokeille annetaan usein myös lääkintä- huolto- ja ensiapukoulutusta.

Konealan koulutuslinjat

Laivakone- ja laivasähkölinja

Koneiston toimivuus ja aluksen turvallisuus on tärkeää koko aluksen miehistölle. Suurin vastuu tästä lankeaa laivakonelinjan henkilös- Sukeltaminen on raskasta ja vaativaa. tölle. Laivakonelinjan erikoisaloja ovat kone- ja Siksi sukeltajalla on oltava erityisen hyvä sähköalat. kunto. Merisotilaan koulutus 43

Konealan varusmieskoulutuksen painopiste on Laivasähköalan varusmiehet tietävät, että aluksen koneiden, pumppujen ja putkistojen black-out eli laivan täydellinen pimentyminen käytössä ja huollossa. Alan varusmiehille opete- on merimiehen kauhu. Sen estämiseksi he teke- taan myös laivapalon- ja vauriontorjuntaa sekä vät kaikkensa. Erillisenä linjana sitä käytetään suojapalvelukaluston käyttöä ja huoltoa. Koska vain suurimmissa alusyksiköissä. konealan vastuulle kuuluu myös suojapalvelu, ei pelkkiä suojapalvelualan varusmiehiä laivas- Samoin kuin laivakonealalla suojapalvelu kuu- tojoukoissa ole. luu laivasähköalankin koulutukseen. Laivakone- alan koulutuksen saaneet hoitavat pienemmillä aluksilla laivasähkölinjan tehtäviä.

Konemiestä koulutetaan konevalvontatehtäviin.

RANNIKKOJOUKKOJEN Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan koulutus- KOULUTUSLINJAT linjat ovat rannikkojääkäri-, panssarintorjunta-, kranaatinheitin-, pioneeri-, tiedustelu-, sotilas- Rannikkojoukkokoulutus jakaantuu kahteen poliisi- ja sotilasveneenkuljettajalinja. koulutusalaan, rannikkotykistökoulutus- ja ran- nikkojalkaväkikoulutusalaan. Nämä puolestaan Lisäksi prikaatin joukkoyksiköissä annetaan jakaantuvat useaan eri koulutuslinjaan. koulutusta yhteisesti moottori- ja kuljetusväli- nelinjalla sekä huoltolinjalla. Uudenmaan Prikaatin Raaseporin Rannikkoty- kistöpatteriston koulutuslinjat ovat tuliasema-, Prikaatin aliupseerikoulussa annetaan myös tulenjohto- ja viestilinja. Koulutus keskittyy koulutusta edellä mainituilla linjoilla. Syventävä liikkuvan rannikkotykistön koulutukseen. aliupseerikoulutus moottori- ja kuljetusväline- Merisotilaan koulutus 44 linjalla sekä huoltolinjalla järjestetään prikaatin ulkopuolisissa joukko-osastoissa.

Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Saaristo- meren Meripuolustusalueen rannikkojoukkojen koulutuslinjat ovat tuliasema-, merivalvonta- ja meritulenjohto-, viesti-, rannikkojalkaväki-, sotilaspoliisi-, meripioneeri-, moottori- ja kul- jetusväline- sekä huoltolinja. Suomenlahden Meripuolustusalueella yhtenä koulutuslinjana on lisäksi rannikkoilmatorjuntalinja.

Rannikkojääkärilinja Rantautukaa! Rannikkojääkärien koulutus on monipuolista. Siinä yhdistyvät jääkärin perustiedot ja -taidot kykyyn liikkua saaristo- ja rannikko-olosuhteis- Rannikkojalkaväen kiväärilinja sa. Henkilökohtaisten taitojen, kyvyn toimia joukon osana ja nykyaikaisten taisteluvälineiden Kiväärimiehiä koulutetaan toimimaan jalkavä- käytön oppiminen ja mahdollinen johtaja- kiyksiköissä. Koulutus tapahtuu rannikkojää- koulutus ovat mielenkiintoista ja haasteellista kärien tapaan rannikolla ja saaristossa, mutta toimintaa. Rannikkojääkäreiden koulutuksessa omalla vastuualueellaan. Rannikkojalkaväen painottuvat rannikolla toteutettavissa vasta- koulutus on monipuolista sisältäen puolustus- ja hyökkäyksissä tarvittavat taidot sekä hyvän hyökkäystaistelukoulutusta, ase-, ja ampuma- fyysisen kunnon luominen. koulutusta sekä pioneerikoulutusta. Linjalla

Tarkka-ampuja aseineen. Merisotilaan koulutus 45 koulutetaan myös kiinteiden rannikkotykkien Panssarintorjuntalinja ja johtamispaikkojen sekä viestikeskusten suo- jaustehtäviin. Jokainen panssarintorjuja saa pohjaksi jalka- väkitaistelijan tiedot ja taidot. Erikoistuminen tapahtuu tämän jälkeen perehtymällä pans- sarintorjuntajärjestelmiin. Vihollisen pans- sarivaunujen tuhoaminen, niiden toiminnan estäminen ja vaikeuttaminen sekä omien joukkojen suojaaminen vaunujen toiminnalta ovat panssarintorjuntamiesten päätehtävät.

Tiedustelulinja

Tiedustelija on erikoiskoulutettu jalkaväen tais- Vesistön ylittäminen vaatii joskus tilapäis- telija, jonka peruskoulutus on taistelijan koulu- välineiden käyttöä. tus. Tämän lisäksi hän suorittaa erillisen tiedus- telijan koulutuksen. Koulutus antaa valmiudet erilaisten tiedustelutehtävien suorittamiseen tähystystiedustelusta aina partiotiedusteluun. Erikoisvaatimuksena näille taistelijoille voidaan pitää erittäin hyvää fyysistä kuntoa, suunnistus- taitoa ja luonnossa selviämisen erityistaitoja ja -tietoja. Johtajakoulutuksessa paneudutaan lä- hemmin vihollisen joukkojen toimintatapoihin, välineistöön ja sen vahvuuksiin.

Kranaatinheitinlinja

Taistelija suojautuu rantakiven taakse. Kranaatinheitinkoulutus jakautuu heittimen tuliasemakoulutukseen, mittauskoulutukseen ja viestikoulutukseen. Koulutuksessa käytetään Rannikkojalkaväen tulenjohtolinja kahta eri kaliiperista kranaatinheitintä, kevyttä (81 mm) ja raskasta (120 mm). Vihollisen kuluttaminen epäsuoralla tulella mahdollistaa omien joukkojen toiminnan Epäsuoralla tulella pyritään aina yllätyksellisyy- pienin tappioin. Jalkaväkitaitojen lisäksi tulen- teen, nopeuteen ja suureen tulen tiheyteen. Niin johtokoulutukseen kuuluu viesti- ja mittauskou- johtaja- kuin miehistötehtävissäkin toimiminen lutus. Lukuisat maastoharjoitukset valmistavat on vaativaa ja haasteellista. tulenjohtajat tykistö- tai heitinammuntoihin. Merisotilaan koulutus 46

Meritulenjohdon tehtävänä on etsiä ja tunnistaa mereltä maalit, antaa maalinosoitusta ohjusyksiköille sekä johtaa tykistön meri- ja maa-ammuntoja.

Rannikkoilmatorjuntalinja

Ilmatorjunta-aseena on 23 millimetrin ilma- torjuntakanuuna, joka tulee rannikkoilmator- juntamiehelle tutuksi viimeisintä osaa myöten. Ilmatorjuntamiehet harjoittelevat monipuolisesti simulaattoreilla ja apuaseilla. Ilmatorjunta on kokonaisuudessaan hyvin monipuolista, ja il- matorjuntatykkejä käytetäänkin ilmatorjunnan lisäksi pinta-ammuntoihin maa- ja merimaaleja vastaan.

Viestilinja

Viestimiehet saavat monipuolisen koulutuksen viestiyhteyksien rakentamiseen. Viestilinjan Kranaatinheitin kulkee joukon mukana. koulutukseen sisältyy viestivälineiden käyttö- ja kalustokoulutuksen lisäksi komentopaikan linnoittaminen ja lähipuolustus. Kiinteän rannikkotykistön tuliasemalinja Pioneerilinja Kiinteän rannikkotykistön tuliasemalinjan mie- histötehtävät sisältävät tulitoimintaharjoittelun Pioneerien ensisijaisena tehtävänä on hidastaa ja maa- ja meriammuntoihin. kuluttaa hyökkääjää sekä tuottaa sille tappioita pioneerivälinein. Pioneerit koulutetaan ranni- Miehistötason tehtäviin kuuluvat myös erilais- kon olosuhteissa suluttamaan, linnoittamaan ten ampumatarvikkeiden vaatimat huolto- ja sekä edistämään omien joukkojen liikettä. Sen valmistelutyöt sekä erityisesti tykin vaatima lisäksi, että pioneerien on osattava jalkaväen huolto. perustiedot ja -taidot, on heidän hallittava myös miinojen asennus, siltojen, teiden ja kallioiden hävittäminen, räjähtämättömien ampumatarvikkeiden raivaaminen, tiestön kunnostaminen Merivalvonta- ja meritulenjohtolinja sekä taito linnoittaa ja maastouttaa. Erikoiskou- lutuskausi sisältää useita lyhyitä kursseja, mm. Merivalvontakoulutukseen kuuluu optinen ja sulutuskurssin, raivauskurssin ja räjäyttäjän vedenalainen valvonta. Tehtäviä ovat mm. alus- kurssin. Osa koulutuksesta voidaan antaa me- ten tunnistaminen, viestikaluston käsittely sekä rivoimien ulkopuolella pioneeriaselajissa. merivalvonnan ja meritulenjohdon käytännön suorittaminen. Merisotilaan koulutus 47

Putken puhdistamiseen tarvitaan koko tykkiryhmää.

Meripioneerilinja Sotilaspoliisilinja

Meripioneerien päätehtävänä on alusten tu- Sotilaspoliisiksi koulutettavan tehtävänä on soti- keutumispaikkojen valmistelu ja rakentaminen laskohteiden turvallisuusvalvonta ja järjestyksen rannikolla ja saaristossa. Meripioneerien muu ylläpito sekä liikenteen valvonta ja ohjaus. Myös koulutus on pääsääntöisesti sama kuin pionee- lähes kaikki jalkaväen käsiaseet kuuluvat käsit- rilinjalla. tely- ja ampumakoulutusohjelmaan.

Taistelijan peruskoulutuksen lisäksi sotilaspo- Moottori- ja kuljetusvälinelinja liiseille opetetaan tietoja ja taitoja, jotka ovat eduksi hakeuduttaessa vartijaksi tai poliisikou- Moottorilinjalla koulutetaan joukkojen tarvit- lutukseen. Sotilaspoliisiksi koulutettavalla on semat ajoneuvonkuljettajat ja työkoneiden kul- oltava nuhteeton tausta. jettajat. Koulutukseen sisältyy tyyppikoulutusta, moottori- ja kuljetusoppia, ajoneuvon hallintaa sekä hallipalvelusta. Huoltolinja

Kuljettajakoulutuksen jälkeen kuljettajat siirty- Huoltolinjalla koulutetaan taisteluvälinemie- vät takaisin omiin perusyksiköihinsä, joissa he hiä, sotilaskeittäjiä ja lääkintämiehiä. Nämä saavat kyseisen erikoiskoulutuksen. erikoiskurssit kestävät kahdesta neljään viikkoa. Huoltolinjalle valittaessa otetaan huomioon varusmiehen siviilikoulutus. Merisotilaan koulutus 48

Putkiraivain tekee aukon miinoitteeseen.

Lääkintämies sitoo haavan. Merisotilaan koulutus 49

KANTAHENKILÖKUNNAN Sotatieteellisten opintojen lisäksi upseerin KOULUTUS ammattiin tähtäävään koulutukseen kuuluu myös sotilasammatillisia opintoja. Opinnot ovat Jokainen joutuu elämänsä jossain vaiheessa kiinteä toisiinsa liittyvä kokonaisuus. tekemään valintoja ja ajattelemaan erilaisia ammattivaihtoehtoja. Puolustusvoimat on yh- Merivoimien upseereita koulutetaan laivasto- ja teiskunnallisesti korkealle arvostettu instituutio rannikkojoukkolinjoilla sekä johtamisjärjestel- ja se tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua mälinjalla. Merikadettien opinnoissa painottu- ammattiin. Puolustusvoimat työllistää paitsi via oppiaineita ovat sotataito ja sotatekniikka. virkapukuisia sotilaita, myös siviilitehtävissä Opinnot laivastolinjalla aloitetaan vuosittain. palvelevia henkilöitä. Rannikko- ja johtamisjärjestelmälinjan opinnot alkavat vuorovuosina. Merisotalinjan sotilasam- Työpaikkana Merivoimat tarjoaa haasteellisen, matilliset opinnot suoritetaan Merisotakoulussa monipuolisen ja kansainvälisen työympäristön ja niiden tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa ihmisten parissa. Vastuuta pääsee kantamaan upseerin virkatehtävissä tarvittavat ammatilliset jo uran alkuvaiheissa. Merivoimat on vakaa pätevyydet. ja luotettava työnantaja, joka kantaa vastuun henkilöstönsä ammattitaidon ylläpidosta ja sen Merisotakoulun koulutus on ensimmäisten jatkuvasta kehittämisestä. sotilasopetuslaitosten joukossa maailmassa auditoitu merenkulullisen tason osalta kansain- Upseerin ammattiin pääsee vain sotilaskoulu- välisten merenkulkustandardien (STCW 95) 1 tuksen kautta. Merivoimien upseerin virkoihin mukaiseksi. vaadittaviin tutkintoihin johtava opetus järjes- tetään Maanpuolustuskorkeakoulussa Santaha- 1 STCW -yleissopimus (International Convention on minassa sekä Merisotakoulussa Suomenlinnassa. Standards of Training, Certiﬁcation and Watchkeeping for Seafarers).

Kadetit opiskelemassa tulenkäytön perusteita. Merisotilaan koulutus 50

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi Merivoimien aliupseerit koulutetaan Meriso- korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 180 takoulussa Suomenlinnassa ja Santahaminassa. opintopistettä ja se suoritetaan kolmessa vuo- Aliupseerit täydennyskoulutetaan sotilasam- dessa. Sotatieteiden kandidaatiksi valmistuneen matillisilla opintokokonaisuuksilla, jotka muo- upseerin tehtäviä voivat olla esimerkiksi aluksen dostuvat puolustushaara- ja toimialajaksoista aselaji- tai merenkulku-upseeri, kouluttaja pe- sekä mahdollisesta työharjoittelusta. Opinnot rusyksikössä, joukkueen johtaja, viestiupseeri tai jakautuvat kahteen sotilasammatilliseen opin- elektronisen sodankäynnin upseeri. tokokonaisuuteen (SAMOK 1 ja SAMOK 2) sekä sotilasammatillisiin mestariopintoihin Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut (SAMMO). opiskelija nimetään upseerin määräaikaiseen virkaan ja hän syventää osaamistaan vähintään Aliupseereiden sotilasammatillisten opintojen 4 vuoden ajan työelämässä. Työelämävaiheen puolustushaarajakso suoritetaan pääsääntöi- jälkeen kandidaateilla on mahdollisuus jatkaa sesti Merisotakoululla. Sotilasammatillisia opiskelua sotatieteiden maisterin tutkintoon. toimialajaksoja ovat merivoimissa aseala, joh- Määräaikaisessa upseerin virassa voi palvella tamisjärjestelmäala, koneala, merenkulkuala, kymmenen vuotta, ja sitä voidaan jatkaa puo- merivalvonta-ala ja rannikkojoukkolinja. Osa lustusvoimien tarpeiden perusteella vielä viidellä aliupseereista käy sotilasammatillisia opintoja vuodella. Maavoimien kursseilla.

Sotatieteiden maisterin tutkinto (ylempi Aliupseerien osaamisen kehittämiseen kuuluu korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 120 myös työssä oppiminen henkilökohtaisen opintopistettä ja se suoritetaan kahdessa vuo- osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. dessa. Sotatieteiden maisterin tutkinto antaa Erikoisosaamista voidaan hankkia myös järjes- kelpoisuuden upseerin vakinaiseen virkaan. telmäkursseilla. Sotatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen tehtäviä voivat olla esimerkiksi perusyksikön Aliupseerin osaamisen kehittämisen ensisijaisena päällikkö, taistelualuksen ensimmäinen upseeri, perustana on rekrytoivan joukko-osaston osaa- keskusupseeri tai päällikkö. mistarve, johon yhdistyy rekrytoitavan henkilön osaamistarve. Nämä huomioidaan vuosittaisessa Upseerien peruskoulutuksen lisäksi koulu- kehityskeskustelussa ja merivoimien koulutus- tusjärjestelmään kuuluu täydennys- ja jat- alan ohjeistuksen mukaisissa joukko-osaston kokoulutusta. Jatkokoulutuksella tähdätään tekemissä koulutustarve-esityksissä. yleisesikuntaupseerin ja sotatieteen tohtorin tutkintoihin. Täydennyskoulutus sen sijaan Aliupseerin osaamisen kehittäminen ja uralla koskettaa muodossa tai toisessa lähes kaikkia eteneminen ovat yleensä pitkällä aikavälillä puolustusvoimissa palvelevia. nousujohteisia (tehtävätaso, sotilasarvo, palkka). Osaamisen varmistamiseksi urasuunnitelman Upseerien lisäksi muissa sotilastehtävissä palve- ja osaamisen kehittämisen suunnitelman on lee henkilöstöä erikoisupseereina, aliupseereina muodostettava yhdessä virka- ja tehtäväkiertoa tai sopimussotilaina. Sotilasammattihenkilöstön tukeva kokonaisuus, joka ottaa huomioon sekä peruskoulutuksen muodostavat varusmies- ja organisaation että yksilön tarpeet ja mahdol- perehdyttämiskoulutus. lisuudet.

Erikoisupseerin tehtävään edellytetään soveltu- Siviilitehtävät edellyttävät yleensä myös soveltu- vaa siviilikoulusta. Erikoisupseerien täydennys- vaa siviilikoulutusta aivan kuten erikoisupseerin koulutukseen voivat kuulua maanpuolustuksen tehtävätkin. Siviilien täydennyskoulutukseen opintokokonaisuudet, esiupseerikurssi, yleis- voivat kuulua kurssi Perustietoa puolustusvoi- esikuntaupseerikurssi ja ylemmän päällystön mista, maanpuolustuksen opintokokonaisuudet, kurssi. Merisotilaan koulutus 51 osia esiupseerikurssista, osia yleisesikuntaupsee- rikurssista ja ylemmän päällystön kurssi.

Puolustusvoimat tarjoaa haasteellisia työtehtäviä lähes kaikilta yhteiskunnan aloilta.

Palvelukseen hakeutumisessa sinua auttaa ja opastaa oman perusyksikkösi henkilökunta. Reserviin siirtymisen jälkeen saat lisätietoja ja tarvittavia hakulomakkeita sotilasläänien esi- kunnista, työvoimatoimistosta tai internetistä www.mil.ﬁ sivuilta.

Kadettien merenkulkukoulutusta aluksella.

Jo koulutuksen alkuvaiheessa on mahdollisuus päästä näkemään kansainvälistä toimintaa. SAMOJ 1 ase- ja SAMOJ 1 kone-jaksot osallistuvat 6 viikon mittaiselle koulutuspur- jehdukselle. Kuvassa SAMOJ 1 kone-kurssin opiskelijoita ja linjan johtaja vuoden 2008 koulutuspurjehduksella. Takana näkyy juuri alitettu Juutinrauman silta. Merisotilaan koulutus 52

RESERVIN KOULUTUS- JÄRJESTELMÄ Reservin koulutustapahtumissa joukkojen suorituskyky, kurinalaisuus ja hyvä henki tii- Reservin koulutusjärjestelmän tarkoituksena vistyvät. Yksilöiden henkilökohtaiset taistelu- ja on ylläpitää suorituskykyiset sodan ajan joukot. muut sotilastaidot pidetään yllä ja hankittu Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus siviilikoulutus otetaan huomioon tarkistamalla jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen sijoitukset. Reserviläiskoulutuksella osoitetaan vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. reserviläiselle fyysisen ja henkisen kunnon Upseerilla, opistoupseerilla, ja aliupseerilla re- jatkuvan ylläpidon merkitys ja reservin koulu- serviässäolo jatkuu sen vuoden loppuun, jona tustapahtumissa näitä myös kehitetään. Jatko hän täyttää 60 vuotta. sijoitettaessa reserviläisiä uusiin tehtäviin otetaan yhä enemmän huomioon myös siviilissä Rauhan ajan joukko-osastot tuottavat joukko- hankittu osaaminen. Reservin päällystön ja eri- tuotantosuunnitelmien mukaisesti sodan ajan koishenkilöstön jatko- sekä täydennyskoulutus joukkoja. Sodan ajan joukkojen suorituskykyä ovat osa reservinkoulutusjärjestelmää. Reservin ylläpidetään suunnitelluin kertausharjoituksin. päällystölle on luotu nousujohteisia opintopol- Kertausharjoitusten lisäksi sodan ajan jou- kuja, jotka muodostuvat moduuleista. koille annetaan lisä- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien vapaaehtoisin harjoituksissa Reserviin kuuluva asevelvollinen voidaan kutsua sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla ja kertausharjoituksiin miehistötehtävissä yhteensä harjoituksissa. 40 päivän, miehistön erityistaitoa vaativissa ja miehistön vaativimmissa erityistehtävissä Kertausharjoitukset jakaantuvat joukon-, esi- 75 päivän sekä aliupseerin, opistoupseerin ja kuntien-, tehtäväkohtaisiin-, ja rungon kerta- upseerin tehtävissä 100 päivän ajaksi. Vuoro- usharjoituksiin. Tehtäväkohtaisissa kertaushar- kausirajoituksia ei ole osallistuttaessa lisä- ja joituksissa koulutetaan yleensä kurssimuotoi- täydennyskoulutukseen puolustusvoimien sesti tärkeimpiin tehtäviin sijoitetut reserviläiset vapaaehtoisissa harjoituksiin tai Maanpuolus- kuten johtajat ja erikoishenkilöstö. Esikuntien tuskoulutus ry:n harjoituksiin ja kursseille. ja joukkojen harjoituksissa koulutetaan sijoitettu henkilöstö sodan ajan kokoonpanoissa siten, että se joukkokokonaisuuksina kykenee Reservin ylennykset tehtäviinsä suoritevaatimusten mukaisesti. Ta- voitteena on kouluttaa tärkeimmät sodan ajan Reservin ylennykset perustuvat saatuun koulu- joukot 4–6 vuoden koulutusrytmillä. Tämä tukseen sekä sodan ajan tehtävään, sijoitukseen edellyttää noin 35 000 reserviläisen kouluttaja sopivuuteen. Ylennys ei ole automaatio, mista vuosittain. Harjoitusten keskipituus on vaikka minimimäärä kertausharjoituspäiviä ja noin 5 vuorokautta. edellisestä ylennyksestä kulunut aika mahdol- listaisivatkin ylennyksen. Joukon suorituskyvyn ylläpitämiseksi sodan ajan johtajat suunnittelevat omalle joukolleen Edellisestä ylennyksestä on oltava kulunut lisä- ja täydennyskoulutusta hyödyntäen puo- vähintään viisi vuotta. Upseeriylennyksissä lustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia sekä vähimmäisaika pitenee, mitä korkeimmasta Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseja ja harjoi- sotilasarvosta on kyse. tuksia. Vuosittain vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuu noin 12 000 reserviläistä ja MPK ry:n kursseille noin 14 000 asevelvollista. Merisotilaan koulutus 53

Ylentämisen edellytyksenä olevia koulutusvaa- timuksia ovat mm:

SOTILASARVO KOULUTUSVAATIMUS korpraali / ylimatruusi kertausharjoitus alikersantti 7 kh vrk kersantti res-au, 10 kh vrk res-au, 20 kh vrk (varusmieskers 10 kh ylikersantti vrk) res-au, 40 kh vrk (varusmieskers 30 kh vääpeli / pursimies vrk) ylivääpeli / ylipursimies * res-au + koulutus, sijoitus ja sopivuus sotilasmestari vast SA-tehtävään vänrikki / aliluutnantti res-ups luutnantti res-ups, 10 kh vrk yliluutnantti res-ups, 30 kh vrk kapteeni / res-ups, 60 kh vrk kapteeniluutnantti majuri / res-ups + koulutus, sijoitus ja sopivuus komentajakapteeni vast SA-tehtävään everstiluutnantti / kuten edellä, vain erikoistapauksena komentaja *) Vuoden 2007 alussa perustetun aliupseeriston myötä otettiin käyttöön ylivääpelin ja ylipursimiehen arvot.

Kertausharjoitukseen rinnastettavaa koulutusta Puolustusvoimat johtaa maakuntajoukkojen ovat puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoi- koulutusta ja toimintaa. Sotilasläänit ja meri- tukset ja osittain rinnastettavaa koulutusta ja ilmavoimien osalta puolustushaaraesikun- muu vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. nat ovat avainasemassa maakuntajoukkojen Palvelus palkattuna puolustusvoimissa, rauhan- valinnassa, rekrytoinnissa, kouluttamisessa turvatehtävissä (vast) jne. otetaan myös osittain ja johtamisessa. Maakuntajoukkoja voidaan, ylennyksissä huomioon. muiden viranomaisten niin pyytäessä, käyttää myös virka-aputehtäviin, siten kuin niistä on puolustusvoimille laissa määrätty. Maakunta- Puolustusvoimien maakuntajoukot joukot pyritään varustamaan ja kouluttamaan todennäköisimpiä virka-aputehtäviä varten. Maakuntajoukot ovat puolustusvoimien sodan Virka-aputehtävässä toimintaa johtaa virka-apua ajan joukkoja, jotka on tarkoitettu alueelliseen pyytänyt viranomainen, jolle virka-apuosasto taisteluun. Myös perustamiseen, koulutuskes- alistetaan. Sotilasviranomaiset ratkaisevat kuksiin ja tukitehtäviin tarkoitettuja joukkoja jokaisen virka-aputehtävän toteuttamisen erik- voidaan nimetä maakuntajoukoiksi. Kaikille seen. Maakuntajoukkoihin rekrytoidaan oman puolustushaaroille määritellään omat maakun- kotiseutunsa puolustamiseen sitoutuneita tajoukot. vapaaehtoisia reserviläisiä. Henkilösijoituksissa Merisotilaan koulutus 54 hyödynnetään reserviläisten paikallistuntemusta Maakuntajoukkojen toimeenpano aloitetaan ja monialaista osaamista. Sotilasläänin komen- sotilaslääneittäin. Kokeilutoiminta on aloitet- taja/vast vastaa maakuntajoukkojen henkilöstön tu Helsingin, Uudenmaan, Vaasan, Kuopion sijoittamisesta, koulutuksesta ja toimeenpanos- ja Oulun sotilaslääneissä 2005. Merivoimissa ta. Joukon oma sodan ajan päällystö kouluttaa toiminta on aloitettu vuonna 2007. Koko joukkoaan hyödyntäen Maanpuolustuskoulutus maan kattava maakuntajoukkojärjestelmä on ry:n koulutustarjontaa ja kouluttajia. nykyisten suunnitelmien mukaan toiminnassa vuoteen 2010 mennessä. Maakuntajoukkojen koulutus toteutetaan samoin periaattein kuin muidenkin reserviläisten koulutus. Vapaaehtoisen kouluttautumisen Reservin täydennyskurssit osuus korostuu. Erityisesti pyritään hyödyntä- mään Maanpuolustuskoulutus ry:n koulutustar- Puolustusvoimat kouluttaa miehistöön kuu- jontaa. Maakuntajoukon koulutuksen suunnit- luvia reserviläisiä aliupseereiksi sekä reservin teluun osallistuu joukon päällystö, sotilasläänin aliupseereita reservin upseereiksi koulutuskoko- henkilöstö ja Maanpuolustuskoulutus ry:n naisuuksina, jotka ovat osa uudistuvaa reservin paikallinen henkilöstö. Puolustusvoimat johtaa koulutusjärjestelmää. sotilasasein tapahtuvan koulutuksen. Koulutuksen lähtökohtana on puolustusvoimi- Maakuntajoukkoihin sijoitetaan henkilöstöä en kartoittama tarve saada erikoisosaajia tiettyi- lähinnä jatkosijoittamisen yhteydessä. Olennai- hin sodan ajan upseerin ja aliupseerin tehtäviin. set tekijät maakuntajoukkoihin valinnassa ovat Samalla koulutus tarjoaa myös poikkeuksellisen henkilön sopivuus tehtävään, vapaaehtoisuus kyvykkäille ja sitoutuneille reserviläisille mah- ja todelliset mahdollisuudet osallistua joukon dollisuuden edetä entistä vaativampaan tehtä- koulutukseen ja toimintaan. Soveltuvuutta arvi- vään tai saada sodan ajan sijoitus. Oleellista on oitaessa otetaan huomioon henkilön aikaisempi koulutettavan tehtävässä tarvittava siviiliosaa- koulutus, henkiset ominaisuudet ja erityisesti minen ja siviilissä hankittu johtajakokemus. fyysinen suorituskyky. Koulutetukseen hyväksytään vuosittain vain muutamia kymmeniä reserviläisiä. Henkilö voi sitoutua eriasteisesti maakuntajoukkojen toimintaan. Vaativimpiin tehtäviin Koulutuskokonaisuudet toteutetaan monimuo- käytetään kaikkein sitoutuneimpia ja pisim- toisesti. Lähiopetusta ja maastoharjoituksia on mälle koulutettuja henkilöitä. Koulutettaville useita kymmeniä vuorokausia lähes vuoden laaditaan tutkintojärjestelmä, jonka perusteella aikana. Osa koulutuksesta suoritetaan etäopis- voidaan määrittää henkilön käytettävyyttä eri keluna Internetin kautta. tehtäviin. Koulutukseen osallistuminen edellyttää pitkäai- Maakuntajoukkojen henkilöstölle ei tulla tarjo- kaista sitoutumista, jossa työnantajan ja perheen amaan taloudellisia kannusteita kuten palkkaa. tuki tärkeä. Etäopetus tärkeä osa opiskelua ja se Reserviläiselle koituvat todelliset kustannukset vaatii oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen korvataan. Kannusteiden päämuotoja ovat ma- työskentelyyn. Lisätietoa täydennyskursseista teriaali- ja käyttöoikeudet, kouluttautuminen, saa puolustusvoimien kotisivulta osoitteesta koulutusoikeudet, tunnukset ja merkit. Kan- www.mil.ﬁ/reservilainen/taydennyskurssit nusteiden taso riippuu sitoutumisen asteesta. Ylentäminen ei ole kannuste, vaan perustuu aina henkilön sodan ajan tehtävään ja sijoitukseen sekä osoitettuun osaamiseen. Merisotilaan koulutus 55

Kansainväliseen toimintaan osallistuminen edellyttää varusmiehiltä vapaaehtoisuutta sekä sitoumuksen toimittaessa kansainvälisissä harjoituksissa tai operaatiossa.

Miinalaivat valmistautuvat toimintaan toteuttamalla vankan peruskoulutuksen kotimaan toimintaan, harjoittelemalla kotimaassa kan- sainvälisillä menetelmillä sekä osallistumalla kansainvälisiin merivoimaharjoituksiin. Varus- mies- tai reserviläismiehistölle ero toiminnassa kotimaisissa ja kansainvälisissä harjoituksissa tai operaatiossa on pieni. Suurimmat erot mie- histötason tehtävissä ovat viestiliikenteessä sekä aluksen vahtitehtävissä ulkomaisissa satamissa täydennysjaksoilla. Riittävä englannin kielen taito on välttämätöntä.

Kansainvälisiin tehtäviin liittyen Suomen Me- rivoimista on miinalaiva Pohjanmaa arvioitu ensimmäisenä maailmasta NATO:n standardien mukaisessa OCC Evaluation Level 2:ssa täysin yhteensopivana aluksena monikansallisiin Laivastojoukkojen reserviläiskoulutus on operaatioihin. aluksilla ja sen asejärjestelmillä tapahtuvaa koulutusta. Varusmiehet saavat muun koulutuksen lisäksi perusteet toiminnasta miinalaivalla osana moni- kansallista taisteluosastoa. Saapumiserästä noin MERIVOIMIEN KANSAINVÄLINEN 30 – 40 varusmiestä valitaan tähän koulutukseen KOULUTUS ja kotiutuksen jälkeen erikseen valitut reserviläi- set voivat osallistua reserviläisinä kansainvälisiin Merivoimien aluksista miinalaivat ylläpitävät harjoituksiin tai operaatioon. valmiutta kansainvälisiin tehtäviin osana kan- sainvälistä merellistä taisteluosastoa (Maritime Task Group). Tehtäviin soveltuvat miinalaiva Pohjanmaa sekä Hämeenmaa – luokan alukset.

Merellinen taisteluosasto kykenee mm: – merivalvontaan ja partiointiin – merellisten erotusalueitten valvontaan – alustarkastustoimintaan – meriliikenteen suojaamiseen – tulitukitehtäviin – huoltotukitehtäviin – kuljetustukitehtäviin – huoltokuljetusten suojaamiseen – evakuointitehtäviin – merirosvouden torjumiseen 56 57 Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 58 MERIVOIMIEN ALUKSET JA KOULUTUSLINNAKKEET

YLEISTIETOA SOTA- Risteilijät, hävittäjät ja fregatit ALUKSISTA

Valtion maantieteellinen sijainti ja puolustuspo- litiikka ohjaavat sen merivoimien kehittämistä. Suurvaltojen merivoimat poikkeavat suuresti pienten valtioiden merivoimista kokonsa ja alustensa lukumäärän osalta.

Sota-alukset jaetaan taistelualuksiin, apu- ja kuljetusaluksiin sekä huolto- ja koulutusaluk- siin. Taistelualukset jaetaan pinta-aluksiin ja sukellusveneisiin. Pinta-alukset jaetaan edelleen Venäläinen Kynda luokan risteilijä. kokonsa ja tehtävänsä perusteella lentotuki- aluksiin, risteilijöihin, hävittäjiin, fregatteihin, korvetteihin, ohjusveneisiin, torpedoveneisiin, vartioveneisiin, miinoittajiin, miinantorjunta- aluksiin sekä maihinnousualuksiin.

SUURVALTOJEN SOTA-ALUKSIA

Lentotukialukset

Suurvaltojen merivoimiin kuuluvien lentotuki- alusten tehtävänä on tuoda merivoimien omat Englantilainen Manchester-luokan (Type 42 ilmavoimat taistelualueelle. Lentotukialuksella C) hävittäjä. voi olla 30 – 90 hävittäjäkonetta tai helikopteria lentokannellaan. Koneita käytetään saattueen Risteilijät, hävittäjät ja fregatit ovat kookkaita ilmasuojaamiseen, sukellusveneentorjuntaan ja sota-aluksia, joilla on voimakas ohjus- ja oma- tulitukeen. Lentotukialuksen uppouma vaihte- suoja-aseistus. Risteilijät ovat uppoumaltaan lee 30 000 ja 95 000 tonnin välillä. 8000 – 25 000 tonnia. Risteilijöitä käytetään laivasto-osastojen johtoaluksina. Hävittäjät ovat uppoumaltaan 2000 – 9000 tonnia ja fregatit 1500 – 4000 tonnia. Näitä aluksia käytetään laivasto-osastoissa pinta-, ilma- ja sukellusveneentorjuntaan.

Yhdysvaltalainen Nimitz-luokan lentotu- kialus. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 59

ITÄMEREN SOTA-ALUKSIA

Korvetit, ohjus-, torpedoja vartioveneet

Korvetit, ohjus-, torpedoja vartioveneet ovat merivoimien kevyitä pintatorjunta-aluksia. Näille aluksille on luonteenomaista suuri tuli- voima ja nopeus sekä suhteellisen pieni koko. Korvetit ovat uppoumaltaan noin 500 – 1500 tonnia ja ohjus-, torpedoja vartioveneet sitä pienempiä. Ruotsalainen Landsort-luokan raivaaja.

Saksalainen Brandenburg-luokan fregatti. Ruotsalainen Styrsö-luokan miinanetsijä.

Miinoittajat ja miinantorjunta- alukset

Miinasodankäyntiin erikoistuneet alukset ovat joko miinoittajia, jotka laskevat miinoja, tai miinantorjunta-aluksia, joiden tehtävänä on etsiä ja paikantaa tai raivata miinoja. Miina- laivat ovat suuria miinoittajia, uppouma 1000 – 3000 tonnia. Miinoja voidaan laskea myös Ruotsalainen Göteborg-luokan korvetti. sukellusveneistä ja pienemmistä miinoittajista ja miinaveneistä. Miinanetsijät ja miinanraivaajat ovat pieniä ja kevyitä aluksia, uppoumaltaan 200 – 800 tonnia.

Maihinnousualukset

Maihinnousualukset ovat nopeita joukkojen kuljetusaluksia, joilla on suuri kuljetuskapasiteetti. Niiden uppouma on 2000 – 10 000 ton- Venäläinen Kirov (Orlan) – luokan risteilijä nia. Maihinnousualuksilla kuljetetaan joukkoja Pjotr Veliki (Pietari Suuri). ja materiaalia sotatoimialueelle. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 60

Ilmatyynyaluksia käytetään maihinnoususo- tatoimessa ensimmäisen portaan joukkojen kuljetukseen. Raskas materiaali ja joukkojen tuki- ja huolto-osat tuodaan uppoumarunkoi- silla kuljetusaluksilla.

Venäläinen AIST-luokan maihinnousualus.

Sukellusveneet

Sukellusveneet jaetaan koneistonsa puolesta ydinkäyttöisiin sukellusveneisiin ja konven- tionaalisiin (perinteisiin) sukellusveneisiin. Käyttötarkoituksena mukaisesti sukellusveneet jaetaan strategisiin sukellusveneisiin ja taktisiin Ruotsalainen Västergötland-luokan kon- sukellusveneisiin sekä minisukellusveneisiin. ventionaalinen sukellusvene.

Strategiset sukellusveneet ovat suuria, uppoumaltaan 7000 – 25 000 tonnia, ja ne on varustettu ballistisilla ydinohjuksilla, joita voidaan käyttää aina 11 000 km päässä olevia maaleja vastaan.

Taktisten sukellusveneiden aseistukseen voi kuulua ohjuksia, torpedoja ja miinoja. Taktisia sukellusveneitä käytetään partiointi, valvonta- ja taistelutehtäviin. Osa sukellusveneistä on suunniteltu erityisesti signaalitiedustelua varten, osa sukellusveneiden pelastusoperaatioita varten.

Venäläinen Typhoon-luokan ydinsukellusve- ne. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 61

SUOMEN MERIVOIMIEN Miinalaivat ALUKSET Miinalaivat ovat avomerikelpoisia ja jäissäkul- TAISTELUALUKSET kukelpoisia aluksia, jotka suuren miinakapasi- teettinsa ansiosta soveltuvat hyvin miinoitus- Miinoittajat tehtäviin. Alusten miinakannet ovat katettuja. Aluksia voidaan käyttää myös osastojen johto- Miinoittajia ovat miinalaivat ja miinalautat. aluksina kansainvälisissä harjoituksissa. Niitä käytetään nimensä mukaisesti miinojen laskemiseen. Miinoittajille on ominaista suuri Miinalaivamme on tarkoitettu toimimaan kuljetuskapasiteetti ja pitkä toiminta-aika ja avomerellä ja saaristomme alueella kaikissa -matka. Miinoittamiseen käytetään varsinais- sääolosuhteissa ja kaikkina vuorokaudenai- ten miinoittajien lisäksi myös kuljetusaluksia koina. Alukset on varustettu monipuolisilla ja -lauttoja. Miinoittajat kuuluvat molempien asejärjestelmillä omasuojaa varten. Aluksia käy- meripuolustusalueiden aluskalustoon. tetään miinoitustehtävien lisäksi meriliikenteen suojaamiseen, valvontaan, koulutukseen sekä alusosastojen johtoaluksina.

Pohjanmaa- valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus luokka 1978 1450 t 78x11,5x3 80 18,5 1 x 57 mm (1998) 2 x 40 mm Pohjanmaa 01 2 x 23 mm SP Miinat

Hämeenmaa- valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus luokka Hämeenmaa 02 1 991 1450 t 77x11,5x3 45 20 1 x 57 mm Uusimaa 05 (2006- 60 4 x 12,7 mm 2007) 8 x ITO 2004 2 x SRH SP Miinat

Miinalautat

Pansio-luokan miinalautat ovat avomerikelpoisia Aluksia käytetään miinoitustehtävien lisäksi hyvissä ja kohtalaisissa sääolosuhteissa. Aluksilla merikuljetuksiin. on katettu miinakansi ja ne ovat jäävahvistettuja.

Pansio-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Pansio 876 1991-92 620 t 43x10x2 14 11 23 mm Porkkala 777 12,7 mm Pyhäranta 875 Miinat Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 62

Miinalaiva Pohjanmaan kotitukikohta on Upinniemi.

Hämeenmaa – luokan mii- nalaivojen kotitukikohta on Pansio.

Pansio-luokan miinalaut- toja on sekä Upinniemessä että Pansiossa. Kuvassa Porkkala. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 63

Miinantorjunta-alukset rakennettu pääasiassa lasikuidusta ja antimag- neettisista metalleista. Rungoltaan ja koneistol- Miinantorjunta-aluksia käytetään nimensä mu- taan täysin modernisoidut alukset on varusteltu kaisesti miinantorjuntaan eli miinanetsintään uusinta tekniikkaa edustavilla raivauskalustoilla tai miinanraivaukseen. Miinatorjunta-aluksille ja raivauksenhallintajärjestelmillä. on ominaista alusten herätteettömyys ja kyky pitkäjänteiseen toimintaan. Aluksilla noudatetaan magneettisen kurin periaatetta koskien kaikkea aluksessa olevaa Heräteraivaajat materiaalia.

Kuha-luokan heräteraivaajat on tehty erityisesti Kiiski-luokan raivausveneet on tehty raivaa- raivaamaan herätemiinoja, mutta ne soveltuvat maan herätemiinoja, mutta ne soveltuvat myös myös kosketusmiinojen raivaamiseen. Alusten kosketusmiinojen raivaamiseen. Alukset ovat magneettisen herätteen pienentämiseksi ne on lasikuiturakenteisia.

Kuha-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kuha 21 1974-75 130 t 32x7x2 14 11 1 x 23 mm Kuha 22 (1998-99) 1 x 12,7mm Kuha 23 Kuha 24 Kuha 25 Kuha 26

Kiiski-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kiiski 521 1 983 20 t 16x4x1,3 4 11 1 x 12,7mm Kiiski 522 Kiiski 523 Kiiski 524 Kiiski 525 Kiiski 526 Kiiski 527

Pintatorjunta-alukset Ohjusveneiden pääaseistuksena ovat niiden nimen mukaisesti ohjukset. Ohjusten sijasta ne Pintatorjunta-alukset muodostavat meriliiken- voidaan aseistaa myös miinoin. Ohjusveneet on teen suojaamiseen käytettävän aluskaluston tarkoitettu saaristomme alueella pinta-alusten rungon. Niitä käytetään myös hyökkäyksen tor- torjuntaan. Aluksia käytetään myös ilma-, pin- juntatehtäviin sekä ilmapuolustuksen täydentä- ta-, vedenalaiseen ja elektroniseen valvontaan. miseen. Aseistuksena pintatorjunta-aluksilla on Ohjusveneemme ovat alumiinirunkoisia. Niille ohjuksia, tykistöä ja sukellusveneentorjunta- ominaisia piirteitä ovat alhainen herätetaso ja aseistusta. suuri nopeus.

Ohjusveneet Rauma-luokka valmistunut uppouma mitat miehist nopeus aseistus ö Rauma 70 1990-92 250 t 48,5x8 19 34 1 x 40 mm Raahe 71 x1,5 2 x 12,7mm Porvoo 72 6 x MTO 85 Naantali 73 6 x ITO 91 2 x SAH Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 64

Miinantorjunta-alusten kotisa- tama on Pansio

Kuha-luokka.

Kiiski-luokka.

Rauma-luokan ohjusvene.

Hamina- valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus luokka Hamina 80 1 998 - 2006 250 t 51x8x2 27 30 1 x 57 mm Tornio 81 2 x 12,7mm Hanko 82 6 x MTO 85 Pori 83 ITO 2004

Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 65

Vartioveneet niillä on hyvä valvontakyky. Niiden pääaseis- tuksena ovat tykit sekä sukellusveneentorjunta- Vartioveneitä käytetään ohjusveneiden ohella aseet. Myös ne ovat alumiinirunkoisia ja nopeita meriliikenteen suojaamistehtäviin. Niiden aluksia. omasuojakyky on ohjusveneitä heikompi, mutta

Kiisla-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kiisla 50 1986-87 270 t 48x9x2 14 25 1 x 23 mm Kurki 51 SRH SP

KOMENTOVENEET SEKÄ KULJETUS- JA APUALUKSET

Komentoveneet

Komentoveneitä käytetään meripuolustusalueiden ja taisteluosastojen johtamiseen.

Syöksy-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Jymy 511 1991-93 19 t 14x5x1 2 30 1 x 12,7mm Raju 521 Syöksy 531 Vinha 541

Träskö-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Träskö 992 1991-93 15 t 14x5x1 2 30 Torsö 993 Alskär 994

Askeri-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Askeri 241 1991-92 20 t 16x4x1 2 20

Kultaranta-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kultaranta VII 1 984 15 t 14x4x1 2 20 Kultaranta VIII 2008 33 t 19,5x5,7x 2 30 1,5

Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 66

Ohjusvene Hamina.

Syöksy-luokka.

Träskö-luokka.

Askeri-luokka. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 67

Kuljetusalukset

Kuljetusaluksia käytetään huolto- ja merikulje- tustehtäviin saariston sisällä sekä linnakkeiden huolto- ja henkilökuljetuksiin.

Kampela-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kampela 3 877 1976-79 300 t 35x8,5x2,5 10 9 2 x 12,7 mm

Kala-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Kala 6 176 1956-59 200 t 27x8x2 10 9 2 x 12,7 mm

Valas-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Valas 897 1979-81 300 t 30x8x3 11 12 1 x 23 mm Vahakari 121 1 x 12,7mm Vaarlahti 722 Vänö 723

Hauki-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Havouri 133 1978–80 45 t 14x5x2 2 10 1 x 12,7mm Hauki 232 Hirsala 235 Hankoniemi 334 Hakuni 431 Houtskär 436

Kampela-luokka. Kala-luokka.

Valas-luokka. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 68

Hila-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Hila 237 1991-94 50 t 15x4x2,5 4 2 Harun 238 Hästö 339 Högsåra 430

Uisko-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus U-200 sarja 1976-79 10 t 11x3,5x1 2 30 U-300 sarja U-400 sarja

Jurmo-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus U-600 sarja 2 000-04 13 t 14x3,7x1 2 30 1 x 12,7mm

Lohi-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Lohi 751 1 984 39 t 22x6x1 4 15 2 x 23 mm Lohi 752

Hila-luokka.

Uisko-luokka.

Jurmo-luokka. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 69

Linnakeveneet

L 100-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus L 100-109 1991-92 13 t 13x4x1 2 13

Hinaajat

Haukipää-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Haukipää 731 1 985 38 t 14x5x2 2 9 Kallanpää 831

Linnakevene. Haukipää-luokka.

Koulutusalukset

Koulutusaluksia käytetään Merisotakoulun eri kurssien merenkulun koulutukseen.

Fabian Wrede valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Fabian Wrede 2006 65 t 20x6x2 10 10 690

Lokki-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Lokki 56 1 985 65 t 27x5x2 10 25 2 x 23 mm Kajava 57

Lokki-luokka. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 70

ERIKOISALUKSET

Öljyntorjunta-alukset

Öljyntorjunta-aluksia käytetään öljyntorjunta- ja meripelastustehtäviin.

Hylje valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Hylje 799 1 981 1570 t 54x12,8x3 18 11

Halli valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Halli 899 1 986 2100 t 60x12,5x3 14 11

Öljyntorjunta-alus Hylje. Öljyntorjunta-alus Halli.

Kaapelialukset

Putsaarta käytetään merikaapeleiden laskemiseen ja huoltamiseen koko merialueellamme.

Putsaari valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Putsaari 92 1 965 430 t 45x9x2 20 10

Kaapelialus Putsaari. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 71

Koetoiminta-alukset

Koetoiminta-alusta käytetään merikoetoimin- taan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Isku valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Isku 826 1 970 130 t 33x8,5 5 14,5 1 x 12,7mm

Isku.

RAJAVARTIOLAITOKSEN KALUSTOA

Vartiolaivat

Vartiolaivat kykenevät toimimaan kaikissa pelastukseen. Tursas-luokalla ja Merikarhulla Itämeren olosuhteissa. Ne on tarkoitettu pit- on myös hyvä öljyntorjuntakyky. käaikaiseen valvontaan avomerellä sekä meri-

Merikarhu-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Merikarhu 1 994 1100 t 58x11x5 10-13 16

Tursas-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Tursas 1985-86 1250 t 62 12-13 15 SP Uisko (2004- x10x4 12,7 mm 2006)

Telkkä-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus Telkkä 1 999 450 t 49x7,5x4 10-12 20 12,7 mm Tavi SP Tiira

Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 72

Merikarhu-luokka.

Tursas-luokka.

Valpas-luokka.

Kiisla-luokka.

Telkkä-luokka. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 73

Partioveneet

Partioveneitä käytetään partiointiin ja valvontaan saaristoalueella.

PV 11-luokka valmistunut uppouma mitat miehistö nopeus aseistus PV:t (14 kpl) 1 984 10 t 10x3x2 2 29

Partiovene.

Muuta kalustoa

Dornier DO228 valvontalentokone.

Super Puma AS 332 pelastustehtävässä. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 74

Pelastusharjoitus Pansiossa.

Agusta Bell Ab 412.

Agusta Bell206. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 75

KOULUTUSLINNAKKEET

Kiinteät rannikkotykistölinnakkeet on sijoitettu Linnakkeiden pääaseistuksena ovat kiinteät alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja rannikkotykit, joita voi olla yksi tai useampi suojaamisen kannalta edullisiin maastonkohtiin patteri. Valmius- ja valvontalinnakkeet muo- saarille tai mantereelle. Linnakkeet sijaitsevat dostavat jokainen oman pienoisyhteisönsä, jossa rannikon tuntumassa satamia suojaamassa tai kunkin sijainti ja paikalliset olosuhteet tekevät kauempana merellä tärkeiden sisääntuloväylien siitä ainutlaatuisen. varrella.

Linnakkeet voidaan jakaa valmius-, valvonta-, ja SUOMENLAHDEN vartiolinnakkeisiin. Valmiuslinnakkeella on jo MERIPUOLUSTUSALUE perusvalmiudessa alueellisen koskemattomuuden suojaamiseen liittyvät tehtävät sekä koulu- SUOMENLINNAN tustehtävät. Vartiolinnakkeelle ei ole sijoitettu RANNIKKORYKMENTTI henkilöstöä vartiohenkilöstöä lukuun ottamatta, eikä sillä ole rauhanaikaisia tehtäviä. Se peruste- Isosaaren linnake taan tilanteen niin vaatiessa. Vartiolinnakkeilla järjestetään harjoituksia niiden järjestelmien Isosaaren linnake sijaitsee Helsingin edustalla toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja henkilöstön 10 kilometrin päässä. Yhteysaluksella kuljetaan kouluttamiseksi. Santahaminasta, josta matka kestää avovesikau- della noin 25 min ja jääolosuhteissa noin 40 Valmiuslinnakkeiden tärkein tehtävä on valvonta min. Saari on pinta-alaltaan noin 76 hehtaaria. ja alueellisen koskemattomuuden suojaaminen Pääosaa saaresta peittää havumetsä. tarvittaessa voimakeinoin. Valmiuslinnakkeilla pidetään korkeaa tykistöllistä valmiutta mahdol- Isosaaren linnoittaminen aloitettiin 1913. lisen alueloukkauksen torjuntaa varten. Raskaat ja järeät patterit valmistuivat 1915. Siitä lähtien Isosaaren linnakkeella on ollut merkittävä asema Suomen rannikkotykistön kehittämisessä ja pääkaupunkiseudun puolus- tamisessa. Merivoimien alukset ja koulutuslinnakkeet 76

Isosaaressa koulutetaan merivalvonta-, tuliase- meripioneereja. Henkilökuntaa linnakkeella on ma- ja rannikkojalkaväkimiehiä sekä aseseppiä ja noin 45 henkilöä ja varusmiehiä 130 – 250.

Isosaaren linnakkeella on hyvät näkymät Helsinkiin.

Juoksuhauta tuliasemaan Isossasaaressa. 77 Palvelus merivoimissa Palvelus merivoimissa 78 PALVELUS MERIVOIMISSA

PALVELUS SOTA-ALUKSELLA Vahtipalveluksella tarkoitetaan aluksen valmiuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä Palveluksesta sota-aluksella määrätään yksi- jatkuvien tehtävien suorittamiseksi järjestettyä tyiskohtaisesti Laivapalvelusoppaassa (LPO). henkilöstön vuorottelua laivapalveluksessa. Yleiseen laivapalvelukseen kuuluvat aluskoh- Aluksen valmiustilasta riippuen se on torjunta-, tainen koulutus ja harjoitukset, sisäpalvelus, meri-, tai satamavahtipalvelusta. Yksikköpalve- vahtipalvelus, toiminta hälytystiloissa ja yksik- lukseen kuuluvat huoltoaluepalvelus, aamu- ja köpalvelus. Sisäpalveluksessa ja käyttäytymisessä iltatoimet, ruokailut, aluksen yleiset kunnossa- aluksella noudatetaan Yleisen Palvelusohjesään- pito- ja huoltotyöt sekä laivatarkastukset. nön (YlPalvO) määräyksiä ja ohjeita LPO:ssa määrätyin lisäyksin ja tarkennuksin. Lisäksi Kulkukannalla olevalta alukselta poistumiseen aluskohtaisia tarkennuksia palveluksesta anne- muutoin kuin palvelustehtävissä on aina saatava taan aluskohtaisella laivaohjeella. esimiehen lupa. Poistuttaessa ja alukselle palat- taessa on ilmoittauduttava vahtihenkilöstölle. Aluskohtaisella koulutuksella ja harjoituksella Meripuolustusalueiden tukikohdissa, linnak- tarkoitetaan henkilöstön erikois- ja yleisme- keilla ja muissa varuskuntasatamissa varuskun- risotilaallista koulutusta, taistelu- ja hälytys- nalliset vapaa-ajan palvelut ovat myös aluksilla harjoituksia sekä muita henkilöstön yhteisiä palvelevien käytettävissä, mikäli järjestelyistä on koulutustapahtumia. Aluskohtaista koulutusta ennalta sovittu. Alusten vapaa-ajanviettotilat johtaa aluksen päällikkö ja siihen osallistuu ovat henkilöstön käytettävissä palveluksen aluksen koko henkilöstö. ulkopuolella. Tilojen käytöstä ohjeistetaan aluskohtaisesti.

Vapaa-ajan vietto laivapalveluksessa toimii kuten kasarmillakin tietyin tarkennuksin. Luonnolli- sesti meripalvelus asettaa omat rajoituksensa vapaa-ajan käyttöön. Aluksen turvallisuuden takaamiseksi miehitetyllä aluksella on oltava jatkuvasti erikseen määritetty vahtihenkilöstö.

Henkilökohtaisen materiaalin tuominen alukselle ja sen käyttäminen on sallittua ainoastaan aluksen päällikön luvalla. Henkilökohtaisten välineiden, kuten matkapuhelinten käyttöä voidaan joutua rajoittamaan tietyissä tilanteissa. Henkilökohtaisia välineitä saa käyttää ainoastaan palveluksen ulkopuolella.

Organisaatio ja johtosuhteet

Aluksen päällikkö vastaa aluksestaan ja sen hen- kilökunnasta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kokonaistoiminnan johtamisessa päälliköllä on apunaan I-upseeri sekä palvelus- ja toimi- Ohjusvene Hamina saapuu laituriin. alojen johtajat. Vahdin puitteissa toimittaessa Palvelus merivoimissa 79 kokonaistoimintaa johtaa kyseisen vahdin tosuhteet ja henkilökunnan tehtäväpaikat eri vahtipäällikkö. tilanteissa.

Jokaisella aluksen vakinaiseen henkilöstöön Jatkuvaa toimintavalmiuden ylläpitoa ja vah- kuuluvalla on hallinnollisen jaon mukainen, tipalvelusta varten henkilöstö jaetaan kahteen jakokirjaan merkitty tehtävä, jota hän vastuul- vahtiin, oikeaan ja vasempaan. Henkilöstö jae- lisena hoitaa. Jakokirja on aluksen toimintaa taan vahteihin siten, että kumpikin vahti pystyy säätelevä perusasiakirja, joka määrittää joh- miehittämään ohjailun, koneiden käytön ja tor- juntavalmiuden edellyttämät taisteluasemat.

Miinojen laskukuntoon laittoa.

Laivapalvelukseen liittyviä yleisiä Tarpeeton oleskelu maihinkäynnin ja perälipun sääntöjä lähettyvillä, vahtikeskuksessa, asetiloissa, laiteti- loissa ja päällikön hytin läheisyydessä on kiellet- Sota-aluksella noudatetaan samoja määräyksiä ty. Lisäksi aluksilla on erikseen turvaluokitettuja ja ohjeita sisäpalveluksesta kuin kasarmiolosuh- tiloja, joiden käyttö on rajoitettua. Koskeminen teissakin. LPO ja aluskohtainen laivaohje aset- aluksen aseisiin ja laitteisiin on kielletty. Partai- tavat kuitenkin lisävaatimuksia ja tarkennuksia siin tai reelinkeihin ei saa nojailla, eikä pollareilla palvelukselle. istua. Siviilisatamassa ollessa tarpeeton oleskelu laiturin puoleisilla kansilla on kielletty. Yleisesti alukselle saavutaan ja sieltä poistutaan vain maihinkäynnin tai veneportaan kautta. Aluksella palvelevaa henkilöä tervehditään Jokainen henkilö tekee kunnianosoituksen ennen aamukäskynjakoa ensimmäisen kerran aluksen lipulle alukselle saapuessaan ja alukselta tavattaessa. Aluksella vierailevaa sotilashenkilöä lähtiessään. tervehditään ensimmäisen kerran tavattaessa myös aamukäskynjaon jälkeen. Palvelus merivoimissa 80

Puhuttelusanoja ei käytetä käskytys- ja komen- tämä heikentää henkilökohtaisen hygienian tokielessä aluksen sisäisessä viestiverkossa. hoitamismahdollisuuksia, pyritään henkilös- tölle järjestämään mahdollisuus peseytymiseen Sotilashenkilö ei tervehdi toimiessaan meri- tai aluksen käydessä satamassa. torjuntavahtitehtävässä, taisteluvalmiuden tai hälytystilan aikana sekä harjoituksen aikana taisteluasemassa ollessaan. Palvelusturvallisuus

Porrasvihellyksellä tervehditään kaikkia kap- Palveluksessa noudatetaan voimassaolevia teeniluutnantin tai vastaavan arvoisia ja heitä ohjeita, käskyjä ja työsuojelumääräyksiä sekä vanhempia sotilashenkilöitä sekä oman aluk- harjoituskohtaisia varomääräyksiä. Laivapal- sen päällikköä, jos hänellä on upseerin arvo. veluksessa on määräysten noudattaminen Huomio -vihellyksellä porrasvihellyksen lisäksi tärkeää, koska merelliset olosuhteet ja ahtaat tervehditään oman laivueen komentajaa, me- tilat asettavat erityisvaatimuksia palveluksen rivoimien joukko-osastojen komentajia sekä läpiviemiselle. Jyrkät portaikot, liukkaat kannet kommodoreja ja kenraalikuntaan kuuluvia. ja korkeat paikat edellyttävät varovaista liikkumista aluksella. Miehistön majoitustiloihin eli skansseihin määrätään vanhin, joka vastaa majoitustilan Ammunnoissa varomääräykset määrittävät siisteydestä ja järjestyksestä. Miehet ja naiset varustuksen ja toiminnan eri tilanteissa. Nämä majoittuvat samoihin skansseihin. Laivaluo- asiat kerrataan varomääräysoppitunneilla aina kan aluksissa on yleensä erikseen majoitus- ja ennen ammuntoja. oleskelutilat miehistölle. Veneluokan aluksilla majoitustila on samalla miehistön oleskelutila. Riskien otto ei kuulu rauhan aikana merisotilaan tehtäviin tai toimintaan! Havaittaessa puutteita Makean veden käyttöä saatetaan joutua rajoit- palvelusturvallisuuteen liittyvissä asioissa on tamaan, etenkin pienemmillä aluksilla. Koska puutteista ilmoitettava heti esimiehille.

130 53 TK koulutusammunnoissa linnakkeella. Palvelus merivoimissa 81

PALVELUS LINNAKKEELLA vakinaisten asukkaiden, muiden viranomaisten ja kesäasukkaiden kanssa on kiinteää. Linnakkeet jaetaan valmius- ja koulutuslinnak- keisiin. Lisäksi varusmiehiä palvelee pienillä eril- lisillä merivalvonta-asemilla. Palvelusta johtaa linnakkeen tai merivalvonta-aseman päällikkö. Palvelusta linnakeolosuhteissa ohjaa Yleinen Palvelusohjesääntö. Tosin elämä saaristossa antaa palvelukselle oman mausteensa.

Linnake muodostaa oman pienyhteisönsä, jonka sijainti ja paikalliset olosuhteet tekevät siitä ainutlaatuisen. Linnakkeella elämä ei ole eristynyttä, mistä pitävät huolen nykyaikaiset kuljetusvälineet ja tietoyhteiskunta, mutta se Usealla linnakkeella toimii sääasema. poikkeaa kaupunkielämästä. Luonto ja sen vaikutukset ovat korostuneessa asemassa palve- Linnakkeilla voi tutustua Suomen lähihistori- luksessa linnakkeella. aan. Niiden historialliset tykkiasemat ja linnoit- teet kertovat omaa tarinaansa meripuolustuksen Osa linnakkeista ei eroa olosuhteiltaan maa- tärkeydestä ja linnakkeiden osuudesta siinä. varuskunnista. Pinta-alaa näillä saarilla voi olla useita neliökilometrejä ja maisemaa Linnakkeella on pienen koulutusyksikön edut. peittävät tuuheat metsät. Osa linnakkeista ja Henkilökunta oppii tuntemaan koulutettavansa merivalvonta-asemista sijaitsee ulkosaaristossa, erinomaisesti ja lähimmistä varusmieskou- valtakunnan rajan välittömässä läheisyydessä. luttajista tulee ajan myötä palvelustovereita. Oman piirteensä linnakkeille antaa myös sivii- Linnakkeiden omat taisteluampumapaikat, liasutus, joka on linnakkeen arkea. Yhteistyö ampumaradat, tykkiasemat ja erillisillä pienillä

Vapaa-ajanviettoa linnakkeen sotilaskodissa. Palvelus merivoimissa 82 saarilla sijaitsevat tulenjohtoasemat antavat lenkkipoluilla voidaan kehittää palveluksessa koulutukselle hyvät puitteet ja totuttavat kou- tarvittavaa kuntoa. lutettavat selviytymään saaristossa.

Linnakkeella suoritettavaa varusmiespalvelusta leimaa korkea toimintavalmius, jota silmällä pitäen linnakkeen valvonta- ja tulenkäyttöval- miutta kehitetään ja harjoitutetaan. Palveluksen kannalta jatkuva alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamisvalmius on koetaan haastavaksi ja varusmieskoulutusta motivoivaksi tekijäksi.

Linnakkeilla suoritetaan merivalvontaa vuorokauden jokaisena tuntina vuoden ympäri. Rannikon olosuhteet ovat vaativat. Tätä tärkeää, vastuullista ja itsenäistä tehtävää suorittavat merivalvontakoulutuksen saaneet Sotilaskodit ja varusmiestoimikunnat lisäävät varusmiehet. Pääosalla linnakkeista toimii palveluillaan ja toiminnoillaan viihtyvyyttä. myös sääasema, jonka lähettämät säätiedot ovat Aikaa voi viettää pelaamalla biljardia, katsele- radion välityksellä tunnetuin osa linnakkeiden malla satelliittikanavia, pelaamalla tietokone- toimintaa. pelejä, lukemalla kirjaston kirjoja tai vaikkapa kalastelemalla. Koska kauniissa saaristossa sijaitsevilta linnak- keilta ei iltavapaille lähdetä, on tärkeää, että Palvelus sään ja vuodenaikojen mukaan vaih- sieltä löytyy mahdollisimman monipuolista tuvissa merimaisemissa on ikimuistoinen ajanvietettä. Punttisaleilla, liikuntahalleilla sekä elämys.

Rannikkojääkärien harjoitus Syndalenissa. 83 Meritaisteluvälineet Meritaisteluvälineet 84

MERITAISTELUVÄLINEET muuden valvontaa. Siihen kuuluu havaintojen tekemistä, tunnistamista, viestittämistä sekä VALVONTAVÄLINEET tilannekuvan muodostamista ja jakamista eri johtoportaille sekä tapahtumien edellyttämiin Merivalvonnan osuus meripuolustuksessa on toimenpiteisiin ryhtymistä. yksi tärkeimmistä tehtävistämme jo rauhan aikana. Toteamus, että ”Ydin-Suomi nojaa mereen”, Merivalvonta on ympärivuorokautista toimin- pitää todellakin paikkansa. taa, joka lisää merenkulun turvallisuutta jo rauhan aikana. Sotilaallista valmiutta koho- Merivoimien tehtävänä on huolehtia valtakun- tettaessa valvontaverkkoa laajennetaan sijoit- nan merialueen valvonnasta yhteistoiminnassa tamalla rannikko- ja merialueelle valvonta- ja muiden valvontaviranomaisten kanssa. Muita tulenjohtoasemia. Tämä mahdollistaa kattavan valvontaviranomaisia ovat rajavartio-, meren- tiedonsaannin koko valvonta-alueelta. kulku-, ilmailu-, tulli- ja poliisiviranomaiset.

Merivalvonnan päätehtävät ovat – valvoa valtakunnan meri- ja rannikkoaluetta ja seurata havaittujen alusten liikkeitä – valvoa ilmatilaa meri- ja rannikkoalueella – tunnistaa havaitut kohteet ja selvittää sekä koota tietoja niiden toiminnasta – tehdä havaintoja vaara- ja onnettomuus- tilanteista merellä ja hälyttää tarvittavat viranomaiset (mm. meripelastus) – muodostaa ja ylläpitää meritilannekuvaa Kiinteän merivalvonta-aseman tähystys- eritasoisissa johtoportaissa asema. – paljastaa ja ehkäistä merialueen loukkaukset ja muu luvaton toiminta merialueellamme Tutkakaluston rungon muodostavat merivoimien Fika-tutkat. Rajavartiolaitoksen Merivalvonnan suorittajat jaetaan kiinteisiin ja merivartioasemilla ja Merenkulkulaitoksen liikkuviin suorittajiin. VTS-keskuksissa suoritetaan täydentävää tut- kavalvontaa. Tutkajärjestelmät ovat pääosin Kiinteän merivalvonnan rungon muodostavat kauko-ohjattuja. merivoimien merivalvontakeskukset, vedenalaisen valvonnan asemat, tähystysasemat ja erilliset Vedenalainen valvonta jaetaan kiinteisiin, tutka-asemat. Valvontatyötä edellä mainituissa siirrettäviin ja liikkuviin järjestelmiin. Kiin- työpisteissä suorittavat tulenjohto- ja merival- teillä järjestelmillä tarkoitetaan merenpohjaan vontakoulutetut varusmiehet sekä palkattu hen- sijoitettuja hydrofoneja ja mittaimia. Liik- kilökunta. Valvontaa täydentävät ilmavoimien kuvien järjestelmien rungon muodostavat ilmavalvonta-asemat, merivartioasemat, Me- sukellusveneentorjuntakalustolla varustetut renkulkulaitoksen VTS-keskukset sekä muiden pinta-alukset. Siirrettäviä järjestelmiä ovat len- valvontaviranomaisten toimipisteet. tokoneista, helikoptereista tai aluksista laskettavat tai pudotettavat sonopoijut, syvyytettävät Liikkuvaa valvontaa suorittavat merivoimien ja kuuntelulaitteet, syvyytettävät mittaimet tai merivartioston alukset ja lisäksi muiden valvon- magneetti-ilmaisimet. taviranomaisten alukset sekä ilma-alukset. Kiinteän vedenalaisen valvonnan asemien pää- Rauhanaikainen merivalvonta on meri- ja saa- kalustona on vesikuuntelu-järjestelmä m/80 ristoalueella tapahtuvaa alueellisen koskematto- ja avomerijärjestelmä m/90. Uusinta kalustoa Meritaisteluvälineet 85 edustaa Sonac PFA-järjestelmä. Se asennetaan Sensoriosa koostuu hydrofoneista, joilla kuun- avomerelle muodostamaan jatkuva vedenalainen nellaan meressä olevia ääniä. Saatu informaatio tilannekuva sekä samalla täydentämään muilla välitetään eteenpäin käyttämällä valokuitutek- sensoreilla muodostettua meritilannekuvaa. niikkaa. Ääninäyte analysoidaan ja tunnistetaan aluksen tarkkuudella.

Merivalvontakeskuksen monitoreista seurataan meritilannekuvaa.

Merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja teita. Asemakohtainen kalusto koostuu pääasias- ilma-aluksissa on lisäksi käytössä vedenalaisen sa isoista valvontakiikareista, valonvahvistimista, valvonnan kalustoa. lämpökuvalaitteista, kamerasta, videokamerasta ja mahdollisesta laseretäisyysmittarista sekä Tulevaisuudessa merivoimien valvonta- ja tulen- merivalvonnan tilannekuvan näytöstä. johtokykyä täydennetään liikkuvin rannikkotut- kin, joilla kyetään myös ilmavalvontaan. Suojelutoiminta kuuluu myös merivalvonnan kokonaisuuteen. Toiminnassa keskitytään Viestiyhteyksillä on keskeinen rooli havaintojen pääasiassa säteilynvalvontaan. Merivalvonta- ja ilmoitusten välittämiseen kaikille tarvitsijoille. asemat on varustettu säteilyvalvontalaitteilla, Viestikalusto on monipuolinen ja se koostuu joilla päivittäin seurataan ja dokumentoidaan reititinverkoista, sanomalaitejärjestelmistä, säteilyannosten määrä ja tarvittaessa toimitaan automaattipuhelimista, LB-puhelimista, meri- hälytysohjeiden mukaisesti. vhf-radioista, lentokoneradioista, LV217/317 -kalustosta, LA-puhelimista, viestitysvilkuista Kiinteisiin valvonta-asemiin voidaan katsoa ja viestityslipuista. kuuluvan myös automaattisensorit, jotka ovat miehittämättömiä valvontalaitteita sisältäen Kiinteät tähystysasemat ovat näkyvin osa ympä- videokameran, lämpökuvalaitteen ja laseretäi- rivuorokautista merivalvontaa. Erikseen käsketyt syysmittarin. Valvontahenkilöstö kaukokäyttää tähystysasemat suorittavat jatkuvaa tähystystä. järjestelmää merivalvontakeskuksesta. Tähystykseen käytetään optroelektronisia lait- Meritaisteluvälineet 86

Jokaisen valvontaverkkoon kuuluvan suorittajan toiminnan edellyttämät toiminnot määräävät osuus on tärkeä ja täydentää kokonaisuutta. järjestelmän tietosisällön sekä sovellusten ja Tyypillisessä merivalvontatilanteessa tutka käyttöliittymän toiminnallisuuden. havaitsee aluksen valvonta-alueellaan ja samanaikaisesti vesikuunteluasemassa kuullaan aluksen äänet. Tähystysasemassa aloitetaan toimenpiteet aluksen tunnistamiseksi heti sen tultua näköpiiriin.

Kaikki sensorit lähettävät maalitiedot valvonta- keskukseen, jossa tieto kootaan, analysoidaan ja yhdistetään. Paikallinen tarkka meritilannekuva välitetään Merivalvonnan Automaattiseen Tieto- järjestelmään (MEVAT), joka ylläpitää ja esittää reaaliaikaisen valtakunnallisen meritilannekuvan. Tarvittaessa tunnistuksen voivat suorittaa MEVAT-näyttö. alueella liikkuvat merivoimien alukset tai muut alueella liikkuvat valvontaviranomaiset. Kiinteät MESI-solmut päivittävät automaattisesti toisilleen tilannekuva-, tausta- y.m. tiedois- sa tapahtuneet muutokset. Järjestelmien tiedot VIESTI- JA pidetään yhdenmukaisina, jotta kukin MESI voi JOHTAMISJÄRJESTELMÄT tarvittaessa suorittaa toisen MESI:n tehtävät.

Merivoimien johtamisjärjestelmä MESI:en välinen päivitys- ja sanomaliikenne sekä yhteydet muihin puolustusvoimien ope- Johtamisjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, ratiivisiin järjestelmiin hoidetaan käyttämällä jossa voidaan erottaa seuraavat osakokonaisuu- puolustusvoimien tiedonsiirtoverkkoa. Sanomat det: johtamispaikat ja niiden tehtävät, tiedon- kulkevat MESI:n sähköpostina ja esimerkiksi siirtoyhteydet, käytettävä johtamismenetelmä, aluksille ns. RAMADA-radio-ohjausjärjestel- esikunnan työskentelymenetelmä, tietojensiirto- män suuntaamina sanomina. järjestelmät sekä tietojen taltiointi-, käsittely- ja esitysjärjestelmät. Meripuolustusalueilla MESI liittyy myös paikalliseen MEVAT:iin työasemassa olevan Toiminnan johtamisessa on komentajalla apu- tietokannan kautta. Liitynnän kautta MESI saa naan esikunta ja siihen liittyvä operaatiokeskus. meritilannekuvan. MESI puolestaan päivittää Esikunnan tehtävänä on hankkia, käsitellä ja muun muassa MEVAT:n alus- ja alusluokkatie- muokata tietoa, tehdä arvioita analysoimalla dot. 1990-luvulla käyttöön otetun MEVAT:in kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä, tehdä suosi- piirissä ovat käytännöllisesti katsoen koko me- tuksia tarjoamalla komentajalle päätöksenteossa rivoimien merivalvontaorganisaatio ja kaikki tarvittavia tietoja, valmistella komentajan pää- rajavartiolaitoksen sekä merenkulkulaitoksen töksen mukaiset suunnitelmat ja käskyt sekä val- merivalvontaan osallistuvat toimipaikat. voa suunnitelmien ja käskyjen toimeenpanoa. MEVAT muodostaa valvontalaitteiden ja Merivoimien esikunnan, meripuolustusalueiden -järjestelmien tuottamasta tiedosta yhtenäisen, sekä lippueiden esikuntien johtamisvälineeksi aktiivisessa seurannassa olevien kohteiden on kehitetty Merivoimien esitysjärjestelmä tietokannan. Järjestelmällä voidaan seurata (MESI). Merivoimien esitysjärjestelmä on pal- maaleja ja siirtää seurantavastuu valvottavan velujärjestelmä, jossa käyttäjien tarpeet, merivoi- kohteen kulkiessa valvontalaitteen havainto- mien tehtävät eri valmiustiloissa sekä esikunnan piiristä tai valvonta-alueelta toiselle. Kohteesta Meritaisteluvälineet 87 tehtyjä useita havaintoja voidaan yhdistää ja – Vedenalaisen-, pinta- ja ilmatorjunnan sekä karsia. Tietoihin voidaan liittää muualta saatavia tiedustelun ja valvonnan suunnittelu ja tunnistuksia ja lisätietoja. Seurannassa voi olla johtaminen samanaikaisesti useita satoja maaleja. – Yleisjohtamisen tukeminen – Simulointi- ja koulutuspalvelut Meritilannekuvaa voidaan jakaa muun muassa – Järjestelmien valvonta ja järjestelmähallinta aluksille ja ilma-aluksille. Vastaavasti ne siirtävät tekemänsä tunnistukset ja seurannat MEVAT- Merivoimilla on käytössään kaksi ruotsalaiseen järjestelmään. Tiedonsiirtoon käytetään puhe- 9LV – järjestelmään perustuvaa taistelunjoh- lin-, data- ja radioverkkoja. Tarvittaessa kaikki tojärjestelmäsukupolvea 1980- ja 90-luvuilta. lähetettävät tiedot voidaan salata. Saksalaiseen ANCS-järjestelmään perustuvaa uuden sukupolven taistelunjohtojärjestelmää ollaan ottamassa palveluskäyttöön. Taistelunjohtojärjestelmä Uuden sukupolven järjestelmät on suunni- Sota-aluksissa taistelunjohto-, ase-, sensori-, teltu modulaarisiksi, helposti ylläpidettäviksi omasuoja-, tiedonsiirto- ja elektronisen sodan- ja muunneltaviksi. Niitä rakennettaessa on käynnin järjestelmien muodostamaa integroitua käytetty hyväksi kaupallista ohjelmisto- ja kokonaisuutta kutsutaan taistelujärjestelmäksi. laitetekniikkaa. Siinä osajärjestelmät on yleensä liitetty taistelun- johtojärjestelmään interface-yksiköiden kautta. Taistelujärjestelmästä on liitynnät aluksen Rannikkotykistön ammunnan merenkulku- ja hyrräjärjestelmiin. Taistelun- laskentajärjestelmä (RANTA- johtojärjestelmä on oleellinen osa rakennettaessa järjestelmä) integroituja taistelujärjestelmiä. RANTA-järjestelmään kuuluu Rt-laskin Taistelunjohtojärjestelmän varsinaisia pääteh- (patterilaskin/patteristolaskin), tykkilaskin, täviä ovat: RANTA-tykkipääte, laseretäisyysmittarit sekä tulenjohdon ja mittauksen laskin (TUMILA). – Meri-, ilma- ja vedenalaisen tilannekuvan RANTA-järjestelmä käyttää rannikon sanoma- muodostaminen aluksen omien sensorien laitejärjestelmää viestiliikenteeseen. tuottamasta ja ulkopuolelta tiedonsiirto- järjestelmän kautta tuotetusta tiedosta sekä Rt-laskin sijoitetaan kiinteiden rannikkotykis- tilannekuvan esittäminen havainnollisessa töpattereiden komentopaikalle, joka sijaitsee muodossa. Nykyisin tilannekuva muodoste- linnoitetussa tilassa. Liikkuvassa rannikkotykis- taan yleensä sensori- ja datafuusion keinoin, töpatteristossa rt-laskimet on sijoitettu sekä pat- tarvittaessa automaattisesti teriston että tulipattereiden komentopaikoille. – Uhkan arviointi ja tilanteenarvioinnin Komentopaikat linnoitetaan ja maastoutetaan. tukeminen sekä aseiden käyttösuositusten tuottaminen. Tykkilaskimet on sijoitettu kiinteiden tornika- – Aseiden, sensorien ja tiedonsiirtojärjestel- nuunoiden (100 TK ja 130 TK) linnoitettuihin mien ohjaus sekä käyttö. Ammunnanhal- tykkiasemiin. Rannikkotykistöpatteristot varus- linta- ja tulenjohtojärjestelmät on yleensä tetaan RANTA-tykkipäätteillä. sisällytetty osaksi sensori- tai asejärjestelmiä. Poikkeuksia esiintyy erityisesti vanhemman TUMILA on meritulenjohtojaoksien ja -joh- sukupolven taistelunjohtojärjestelmissä. tueiden tärkeintä kalustoa. Laite on sijoitettu Niissä ammunnanhallinta ja tulenjohto ovat linnoitettuun tulenjohtoasemaan. erottamaton osa taistelunjohtoa Meritaisteluvälineet 88

Pohjanmaan tutka-antenneja.

TJ-ASEMA TJKOM TUTKA TUMILA RJOHLA

LASU

SANLA

SANOMALAITE- VERKKO

TJ-ASEMA

RTPSTO RTPSTO 130 TK 130 K 54 TUMILA PSTO-LASKIN

PTRI- KSL TAI LASKIN TUMILA

TYKKI- PTRI- LASKIN LASKIN

LEM TYKKI- PÄÄTE

Toimintaa aluksen taistelukeskuksessa. Kaaviokuva RANTA-järjestelmästä ja siihen liittyvistä muista järjestelmistä. Meritaisteluvälineet 89

RANTA-järjestelmä on liitettävissä puolustusvoimien muihin järjestelmiin ja laitteisiin. Näis- tä tärkeimpiä ovat merivalvonnan automaattinen tietojärjestelmä (MEVAT), automaattiset sääasemat, ilmatorjunnan ja kenttätykistön järjestelmät ja rannikon tulenkäytön johta- mislaitteisto (RJohla) sekä rannikkotykistön automaattinen valvonnan ja ammunnan laskin (RAVAL). Liityntä tapahtuu yleensä rannikon sanomalaiteverkon välityksellä.

Rt-laskin mahdollistaa hajautetun tuliyksik- kökohtaisen ampuma-arvojen laskennan. TU- MILA laskee vastaanottamiensa mittausarvojen Tykkipääte ja rt-laskin. perusteella maalin paikan. Saatu maalitieto lähetetään rt-laskimelle, joka laskee ampuma- Tykkilaskimen lisäksi tornikanuunoihin asen- arvot ja lähettää ne automaattisesti tykeille netut lämpökuvalaitteet, laseretäisyysmittarit ja noin sekunnin väliajoin. Tulitoiminnan aikana sivusuunta-anturit edesauttavat tykkien kykyä rt-laskin lähettää TUMILA:lle automaattisesti toimia itsenäisinä asepesäkkeinä. ilmoituksia, joiden avulla tulenjohtaja voi seurata esim. ammunnan kulkua, tuliyksikön valmiustilaa ja tarkistuskorjauksia.

Rt-laskin soveltuu käytettäväksi sekä liikkuvissa rannikkotykistöpatteristoissa että kiinteissä rannikkotykistöpattereissa. Laskimen tyyppi määrätään laskentaohjelman perusvalinnoilla saatettaessa kutakin laitetta toimintakuntoon. Rt-laskin kykenee laskemaan ampuma-arvot oman patterinsa kuudelle tykille ja lisäksi toimimaan varalaskimena kahdelle muulle oman laskentakykynsä menettäneelle patterille.

Tykkilaskin mahdollistaa tornikanuunoiden tykkimenetelmällä itsenäisen ammunnan laskennan rt-patterin keskitetyn tulenkäytön Tykkilaskin. estyessä. Samalla parannetaan olennaisesti kiinteiden tornikanuunapattereiden taistelunkestä- Tykkipääte on tarkoitettu rt-laskimelta tulevien vyyttä sekä lisätään tulenkäytön joustavuutta ampuma-arvojen ja muun ammuntaan liittyvän ja tehoa. tiedon esittämiseen tykeille, joilla ei ole omaa tykkilaskinta. Tämän lisäksi ampuma-arvot ja tärkeimmät ilmoitukset välitetään suuntaajan ja korottajan kuulokkeisiin tykkipäätteessä olevan erityisen puhesyntetisaattorin avulla. Tykkipääte parantaa ammunnan tarkkuutta ja toimii samalla tykinjohtajan johtamislaitteena. Meritaisteluvälineet 90

TUMILA on ominaisuuksiltaan erittäin monipuolinen. Tulenjohtotoimintojen lisäksi TUMILA:lla voidaan lähettää valvontamittausta valituista maaleista tai maaliosastoista sekä antaa maalinosoitusta ohjusyksiköille.

Normaalitilanteessa TUMILA:an liitetään la- sersuunnin tai vastaava laite. Informaationsiirto rt-laskimille ja mahdollisille muille järjestelmille tapahtuu sanomalaitemuodossa. TUMILA:lla voidaan lisäksi viestittää vapaa- ja määrämuo- toisia sanomia sanomalaitteen tapaan. Tulenjohdon mittauksen laskin. RANTA-järjestelmään kuuluvien laitteiden kes- kinäinen liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti sanomalaiteverkossa. Kiinteän sanomalaiteverkon lisäksi RANTA-järjestelmän tiedonsiirto voi tapahtua radioilla, linkeillä ja varmentavilla johdinyhteyksillä.

RJohla on tarkoitettu tulenkäytön johtamislait- teistoksi, jossa reaaliaikaista maalitilannekuvaa käyttämällä tehostetaan tulenkäyttöön liittyvien osien päätöksentekoa. RJohla on tulenkäytön johtamisen apuväline, jossa matemaattisia kaavoja ja lainalaisuuksia käyttäen analysoi- Sanomalaite. daan maalitilannetta. Tulenkäyttäjän antamien kriteerien ja erilaisten matemaattisten mallien tiedot alueen organisaatioista ja niiden toimin- perusteella RJohla antaa kuhunkin tilanteeseen takyvystä. Rannikon tulenkäytön johtoportaan optimaalisen ratkaisuehdotuksen. (RJopon) valvontakeskuksen muodostamaa maalitilannekuvaa esitetään ns. maalisovelluk- RJohlassa on erilaisia sovelluksia, joilla kullakin sessa. Tätä tilannekuvaa käytetään esimerkiksi on oma yksilöity käyttötarkoituksensa. Perustie- tehtäessä tiedusteluun ja tulenkäyttöön liittyviä tosovellus sisältää mm. päätöksiä. Torjuntasovellus käyttää muiden sovellusten sisältämää informaatiota hyväkseen. Tämän sovelluksen avulla suoritetaan tulen käytön optimointiin, ampumatehtävien lähettä- miseen sekä seurantaan liittyviä toimintoja. Meritaisteluvälineet 91

MERIVOIMIEN ILMAPUOLUSTUS Suorituskykyisimpiä aluksia valmistaudutaan käyttämään ilmapuolustuksen tueksi päätehtä- Yleistä vällä joko ilmavalvontaan tai rannikolla olevan kohteen suojaamiseen. Merivoimat tukee valtakunnan ilmapuolustusta valvomalla vastuualueensa ilmatilaa, torjumalla ilmatilanloukkaukset, elektronisella tuella ja Merivoimien maasijoitteinen tuottamalla tappioita vastustajan ilma-aluksille ilmatorjunta ja ilmatorjuntakykyisille taistelualuksille. Rannikolla ja saaristossa olevat kohteet suo- Merivoimien kohteet ja toiminta suojataan jataan maa- ja merivoimien ilmatorjuntayksi- hävittäjätorjunnalla, merivoimien alusten köillä. Käytössä on ohjus- ja ammusilmator- ilmatorjunnalla sekä maasijoitteisella ilmator- juntapattereita. junnalla, ilmasuojelulla sekä elektronisella ja muulla suojautumisella. Ilmatorjuntayksiköillä suojattavia kohteita ovat mm. päätukikohdat, johtamispaikat, huolto sekä rannikkopatteristot ja -patterit. Yksiköil- Alusilmatorjunta ja lä tuetaan maahanlaskun ja maihinnousun laivastoyksiköiden tuki torjuntaa. Joissain tapauksissa ilmatorjunnalla ilmapuolustukselle suojataan myös alusten tukeutuminen ja tak- tillinen toiminta. Alusten ilmatorjunta ja niiden valvontakyky on ensisijaisesti tarkoitettu niiden omasuo- Merivoimien maasijoitteisen ilmatorjunnan jaksi. Merivoimien alukset toimivat omassa rungon muodostavat lukumääräisesti Rannik- meripuolustuksen päätehtävässään aina myös koilmatorjuntapatterit (RITPTRI). Niiden ase- ilmapuolustuksen valvontasensoreina. kalustona on 23 ItK 61 –tykit. Meripuolustusta suojaavia maavoimien ilmatorjuntaohjusjärjes- telmiä ovat muun muassa Ilmatorjuntaohjus 90 Crotale sekä ilmatorjuntaohjus 05M.

Meritaisteluvälineet 92

– ohjuksen pituus 2,4 m – ohjuslaukauksen paino 27 kg – ohjuslaukauksen paino 76 kg – nopeus 2,5 mach – taistelulatauksen paino 13 kg – tuhoamisetäisyys noin 8000 m – nopeus 3,5 mach – tuhoamiskorkeus noin 5000 m – tuhoamisetäisyys noin 10 000 m – tuhoamiskorkeus noin 6000 m

Ilmatorjunnan johtaminen Ohjukset merivoimissa Hyökkäyksentorjunta rannikolla ja sen edustan Merivoimien ilmatorjuntayksiköt ovat taktilli- merialueella on kaikkien puolustushaarojen sesti joko meripuolustusalueen tai rannikkoalu- yhteistoimintaa. Torjunta perustuu pääasiassa een ilmatorjuntapäällikön johdossa. merisulutteisiin sekä meritorjuntaohjusten ja ilmavoimien keskitettyyn tuleen. Puolustuk- Merivoimat johtaa ilmatorjunnan tulenkäyttöä semme uskottavuus edellyttää koko merialu- vastuualueellaan. Merivoimien ilmatorjunnan eemme kattavaa torjunnan aloittamista heti tulenkäytön johtoporras on nimeltään Meri- aluevesirajalta. Tehtävän toteuttaminen on voimien ilmatorjunnan taistelunjohtokeskus- mahdollista vain nykyaikaisilla meritorjunta- ryhmä (MITTSTJOKER). Ryhmät varustetaan ohjuksilla. Tyypillisen meritorjuntaohjuksen ITTH-laitteistolla. kantama on useita kymmeniä kilometrejä, ja aktiivinen hakupää takaa lähes varman osuman. Alus ja merivoimien ilmatorjuntayksikkö on Järjestelmien liikkuvuus mahdollistaa niiden ilmapuolustuksen tulenkäytön johdollisesti nopean keskittämisen uhanalaiselle alueelle. aluevastuuseen määrätyn MITTSTJOKER:n alaisuudessa. Erikseen käskettäessä aluksen Merivoimilla on käytössä ruotsalaisvalmisteinen ilmatorjuntaa voi johtaa suoraan myös maa- tai RBS-15 SF (MTO-85M) -meritorjuntaohjus- ilmavoimien johtoporras. järjestelmä. Järjestelmää käytetään meillä sekä alus- että ajoneuvoasenteisena. Helsinki- ja Meritaisteluvälineet 93

Rauma-luokan ohjusveneet on varustettu ohjukset on asennettu maastokuorma-auton MTO-85M-ohjusjärjestelmällä. Helsinki- alustalle. Yhdessä autossa on neljä ohjusta. Jär- luokan veneissä ohjuksia on kahdeksan kap- jestelmään kuuluu lisäksi laskinajoneuvo, joka paletta ja Rauma-luokalla kuusi kappaletta. voi johtaa useamman ohjusyksikön toimintaa. Ohjukset saavat maalinosoituksen aluksen Järjestelmien hyvä liikkuvuus parantaa niiden omalta tulenjohtojärjestelmältä tai ulkopuoli- taistelukestävyyttä ja mahdollistaa yksiköiden selta maalinosoittajalta. Rannikolta laukaistavat nopean keskittämisen painopistealueelle.

Laukaisu Rauma-luokan ohjusveneeltä.

– ohjuksen pituus 4,3 m nen Mistral (Ito-91) -lähi-ilmatorjuntaohjus. – halkaisija 500 mm Ohjukset on sijoitettu Hämeenmaa-luokan – ohjuslaukauksen paino 1520 kg miinalaivoihin ja Rauma-luokan ohjusvenei- – nopeus noin 300 m/s siin. Kummankin alustyypin laukaisualustalla – kantama yli 70 km on kuusi ohjusta. Lisäksi järjestelmään kuuluu – valmistusmaa Ruotsi maalavetti, joka sisältää laukaisualustan ja yhden ohjuksen. Mistral on lämpöhakeutuva ohjus, Aluksille sijoitetut ilmatorjuntaohjukset lisäävät jonka suurin tuhoamisetäisyys on noin kuusi alusilmatorjunnan ulottuvuutta ja pelotearvoa. kilometriä. Merivoimilla on käytössä ranskalaisvalmistei- Meritaisteluvälineet 94

Rauma-luokka ampumassa ITO-91:tä.

– ohjuksen pituus 1,8 m Merivoimille alistetuilla ilmatorjuntajoukoilla – halkaisija 90 mm suojataan merivoimien tukeutumis-, huolto- – ohjuslaukauksen paino 24,5 kg ja johtamispaikkoja. Pääosa käytössä olevista – taistelulataus 3 kg lähi-ilmatorjuntaohjuksista on olkapääohjuksia. – nopeus 800 m/s Olkapäältä laukaistavat ohjukset on tarkoi- – tuhoamisetäisyys 400 – 5600 m tettu joukkojen välittömään suojaamiseen ja – tuhoamiskorkeus 10 – 3000 m ne soveltuvat keveytensä ansiosta saaristoon – valmistusmaa Ranska ryhmitettävien joukkojen kalustoksi. Ohjukset ovat yleensä lämpö- eli infrapunahakuisia ja Merivoimien rannikkojoukoilla on käytössä ne toimivat ”ammu ja unohda” -periaatteella. saksalaisvalmisteinen SPIKE CMS (RO2006) Suomessa on käytössä Venäjällä valmistettuja rannikko-ohjusjärjestelmä, joka on rannikko- lähi-ilmatorjuntaohjuksia. Kaikki käytössämme ohjuskomppanioiden pääkalusto. Yhdessä olevat venäläiset ohjukset ovat perustoiminnoil- komppaniassa on yhdeksän ohjusryhmää, joista taan samanlaisia. Saatuaan maalin tähtäimeen ja jokainen on varustettu yhdellä RO2006 -järjes- hakupään lukituttua maaliin ampuja laukaisee telmällä. Rannikko-ohjuskomppanioiden avulla ohjuksen. Kohteessa ohjuksen iskusytytin räjäyt- Merivoimien liikkuvien rannikkojoukkojen tää sirpaloituvan taistelulatauksen. Merivoimien tulivoimaa kasvatetaan sekä osaltaan korvataan maaorganisaation käytössä on ilmatorjuntaohjus poistuvaa rannikkotykistöä. -86 (Ito-86) Igla.

– ohjuslaukauksen pituus 1,7 m – ohjuksen pituus 1,7 m – halkaisija 170 mm – halkaisija 72 mm – ohjuslaukauksen paino 34 kg – ohjuslaukauksen paino 15 kg (sis. pariston) – taistelulataus 5 kg – ampumalaitteen paino 1,7 kg – nopeus 130 m/s – taistelulataus 2 kg, josta r-ainetta 390 g – tuhoamisetäisyys 400 – 8000 m – nopeus 600 m/s – valmistusmaa Saksa – tuhoamisetäisyys 500 – 5000 m Meritaisteluvälineet 95

– tuhoamiskorkeus 10 – 3500 m – valmistusmaa Neuvostoliitto

Saksalaisvalmisteinen rannikko-ohjus RO2006 (Euro Spike ER) on liikkuvine rannikkojoukkojen tehokas ohjusasejärjestelmä. Rannikko-ohjukset on tarkoitettu rannikolla ja saaristossa tapahtuvaan alus ja ilma-maalien torjuntaan. Lisäksi rannikko-ohjuksilla voidaan täydentää merivoimien tykistöyksiköiden tulta.

Rannikko-ohjuksen yleiset ominaisuudet ovat: itsenäisesti lukittuun maaliin. Ohjus voidaan – ohjuksen pituus 1618 millimetriä ampua myös katveen takana olevaan maaliin. – halkaisija 150 millimetriä Lämpötähtäin mahdollistaa ohjusammunnan – ohjuslaukauksen paino 33 kilogrammaa kaikissa sää ja valaistusolosuhteissa. – ohjusjärjestelmän paino kokonaisuudessaan 100 kilogrammaa Rannikko-ohjuksen taistelulataus on erityisesti – nopeus noin 180 metriä sekunnissa merimaaleja vastaan suunniteltu. Ohjus räjähtää – kantama 400–800 maaliin tunkeutumisen jälkeen ja sen vaikutus perustuu viivästetyn räjähdyksen jälkeen tapahtuvaan sirpale- ja painevaikutukseen. Rannikko-ohjuksen ohjuslaukauksessa on hakupää sekä ampumalaitteessa päivä- ja läm- Rannikko-ohjukset on sijoitettu rannikko-oh- pötähtäin. Ampuja saa hakupään kautta kuvan juskomppanioihin. Rannikko-ohjuskomppani- maalista ja maalialueesta tähtäimeen. Kuva välit- assa on kolme rannikko-ohjusjoukkuetta, jossa tyy ampumalaitteelle ohjuksen perästä purkau- kussakin on kolme rannikko-ohjuksen laukai- tuvaa valokaapelia pitkin. Ammunnan aikana sulaitetta. Rannikko-ohjusjoukkue kykenee toi- ampuja tähystää maalia ja ohjaa tai päivittää mimaan myös itsenäisesti erillisessä tehtävässä. ohjuksen maaliin valittuun osumapisteeseen. Rannikko-ohjuskomppanian hyvä liikkuvuus Rannikko-ohjus voidaan laukaista myös ammu mahdollistaa toiminnan hajauttamisen sekä ja unohda - periaatteella, jolloin ohjus hakeutuu siirtymisen nopeasti toiminta-alueelta toiselle. Meritaisteluvälineet 96

Ilmatorjuntaohjus 86.

LIIKKUVA JA KIINTEÄ TYKISTÖ – tykki pyritään kaivamaan maahan ja linnoittamaan, tykkiin kuuluu myös naamiointijär- Liikkuva tykistö jestelmä – maksimi ampumaetäisyys normaalikranaa- Rannikkotykki 130 K 54 tilla 25 km – sivusuuntaussektori +- 417 piirua (25 astetta) – tykin paino 8730 kg – suurin kranaatin lähtönopeus 912 m/s – sirpalekranaatin paino 33 kg

Rannikkotykki 130 K 60–90

130 K 54.

– liikkuvan rannikkotykistön pääkalusto – patteristoon kuuluu 18 kpl tykkejä jaettuna kolmeen tulipatteriin – vetäjänä käytetään raskasta maastokuorma- autoa 130 K 54 maastoutettuna uudella maastout- – 130 K 54 patteristoilla luodaan tulenkäytön tamisjärjestelmällä. painopiste tai niitä käytetään alueilla, joilla ei ole kiinteää rannikkotykistöä Meritaisteluvälineet 97

– käyttöperiaatteet samat kuin 130 K 54:llä Alusten omasuoja-järjestelmät – maksimi ampumaetäisyys normaalikranaa- tilla 25 km Merivoimien alukset ovat aina houkuttelevia – tulinopeus 8 ls/min maaleja vastustajan lentokoneille ja helikopte- – sivusuuntaussektori +- 750 piirua (90 astet- reille. Tyypillisiä hyökkäystapoja ovat tykki- ja ta) rakettirynnäköt sekä täsmäaseiden käyttö. – tykki voidaan kääntää paikallaan maalevyn Ilmauhan torjumiseksi monipuolisesta ilma- varassa muihin valmisteltuihin perussuun- torjunnasta on tullut tärkeä osa taistelualusten tiin noin 10 minuutissa asejärjestelmää. Aseistuksen lisäksi erityistä – tykin paino 10 150 kg huomiota on kiinnitetty passiiviseen suojautu- – suurin kranaatin lähtönopeus 912 m/s miseen, maastouttamiseen ja harhauttamiseen. – sirpalekranaatin paino 33 kg Hyvä liikkuvuus pienentää uhkaa saaristossa.

Kiinteä rannikkotykistö Rakenteellinen suojaus

Rakenteellisen suojauksen avulla sota-alukset pyritään tekemään taistelukestäviksi. Alusten rakenteissa käytetään tulenkestäviä, sirpaloi- tumattomia ja herätteettömiä materiaaleja. Alusten kone- ja propulsiojärjestelmät suunnitellaan mahdollisimman hiljaisiksi ääniherätteen pienentämiseksi.

Nykyajan sota-alukset suunnitellaan tutkassa näkymättömiksi stealth-tekniikkaa hyväksikäyt- 130 53 TK. täen. Tämä tarkoittaa, että alukset muotoillaan tutkasäteitä huonosti heijastaviksi ja alusten – Tampellan kehittämä tornikanuuna pintamateriaaleina käytetään tutkasäteitä hei- – maksimi ampumaetäisyys (ilman perävir- jastamattomia materiaaleja. tausyksikköä) > 24 km – tulinopeus 6 ls/min, 3 ensimmäistä laukausta Rakenteellisen suojauksen osana on MSL- 20 s laitteisto (magneettisuojalaite), jonka avulla – irtopanoslaukaus, jonka lataaminen tehdään aluksen aiheuttamaa magneettista herätettä pie- osittain automaattisesti nennetään syöttämällä aluksen sisään rakennet- – pääsuuntaustapa kaukosuuntaus, joka on tuun kaapelointiin sähkövirtaa. MSL-laitteisto varmistettu manuaalisella käsisuuntauksel- koostuu alukseen rakennusvaiheessa sijoitetuista la sähköisistä keloista ja säätöyksiköistä. Kelat – suurin kranaatin lähtönopeus 860 m/s kulkevat aluksen sisällä kolmessa eri koordinaat- – sirpalekranaatin paino 33 kg titasossa muodostaen aluksen magneettisuuden – varustettu tykkilaskimella, laseretäisyysmit- kumoavan sähkökentän. MSL-laitteiston avulla tarilla ja lämpökuvalaitteella taistelualus pyritään tekemään näkymättömäksi – tykkiryhmän vahvuus 3 + 7 herätemiinojen magneettisille antureille.

Aluksen herätteiden pienentäminen on oleellinen osa miinantorjuntaa. Meritaisteluvälineet 98

Omasuoja-asejärjestelmät

Nykyaikaiset alusten asejärjestelmät koostuvat sekä automaattitykeistä että ohjuksista. Tulen- johtojärjestelmän keskeisiä osia ovat maalinosoitus- ja seurantatutkat sekä monipuoliset optroniset tulenjohtovälineet. Järjestelmälle on tyypillistä pitkälle kehittynyt automatiikka. Maalinosoitus voidaan antaa joko aluksen omalta tulenjohtojärjestelmältä tai ulkopuoliselta maalinosoittajalta.

Alukset voivat myös liittyä alueellisiin tulen- käytön johtamisjärjestelmiin, joka mahdollistaa reaaliaikaisen ilmatilannekuvan välittämisen sekä muiden ilmatorjuntajoukkojen antaman suojan hyödyntämisen. Taistelualuksilla kevyitä tykkejä käytetään integroituna aluksen muuhun ilmatorjuntajärjestelmään siten, että ne toimivat kauko-ohjatusti. Varamenetelmänä useimmilla tykeillä voidaan ampua myös käsiohjauksella.

Ohjusvene Naantali. Ensimmäisessä vaiheessa vihollisen ohjus on Tietoja laivatykeistä lukittunut alukseen. Aluksen tutkavaroitus- Aseen malli Tulinopeus Kantama A-tarvikkeita järjestelmä havaitsee tutkan avulla hakeutuvan (ls/min) aseella ohjuksen ja ilmoittaa siitä prosessorin kautta (kpl) SAK57/70 A Mk1 200 6000 168 taistelukeskukseen operaattorille tutkavaroitus- SAK 40/70 E 330 3000 101 23 M 85 2 x 1000 2000 2 x 50 näytöllä sekä digitoituna puheena kovaäänisten 12,7 ITKK 700 - 800 1500 50 kautta. Sama tieto menee myös kansimiehis- tölle. Harhamaalijärjestelmä muodostaa tärkeän osan aluksen omasuojausta. Harhamaaliheittimistä ammuttavien harhamaalien avulla pyritään harhauttamaan esim. tutka- ja/tai infrapunahakuisia ohjuksia. Harhamaalien laukaisu voi tapahtua joko automaattisesti varoitinvastaan- ottimilta saadun maalinosoituksen perusteella tai manuaalisesti, jolloin operaattori suorittaa harhamaalien laukaisun. Meritaisteluvälineet 99

Rauma-luokan ohjusveneen tutka-antennit.

Rauma-luokan 40mm laivatykki. Meritaisteluvälineet 100

Silppupilvi (tai vaihtoehtoisesti soihtupilvi lämpöhakeutuvien ohjusten harhauttamiseksi) ammutaan taivaalle. Ohjus lukittuu silppu/ soihtupilveen. Alus kääntyy pois silppupilven alta eikä ohjus osu alukseen.

Taistelualus laukaissut maalit.

Esimerkki harhamaalijärjestelmän käytöstä (Rauma-lka). Meritaisteluvälineet 101

RANNIKKOJALKAVÄEN ASEET Kylkimiinojen 73, 81 ja 87 teho perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen. Niitä käy- Jalkaväkimiinat tetään ensisijaisesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan. KM 73 läpäisee terästä 20 mm 15 – 30 Polkumiina (sakaramiina 65–98) on jalan m etäisyydeltä. KM 81 läpäisee terästä 150 mm kulkevaa vihollista vastaan tarkoitettu, kuor- 15 m etäisyydeltä, 100 mm 30 m etäisyydeltä ja mituksesta laukeava, painevaikutteinen miina. 80 mm 50 m etäisyydeltä. Se laukeaa painamalla tai polkemalla. Miina murskaa räjähdyksen aiheuttavan kehonosan tai ajoneuvon renkaan. Panokset

Putkimiina (putkimiina 43 ja 68) on jalan Raskas viuhkapanos 84 on tarkoitettu kiintei- kulkevaa vihollista vastaan tarkoitettu kuormi- den kohteiden puolustukseen ja maahanlaskun tuksesta laukeava, sirpalevaikutteinen miina. ja maihinnousun torjuntaan henkilöstöä, ajo- Miina laukeaa kuormitettaessa laukaisulankaa neuvoja, aluksia ja ilma-aluksia vastaan. Vaiku- riittävästi. Sirpalevaikutus on tappava 15 m ja tus: Läpäisee 35 asteen sektorissa terästä 50 m:n haavoittava 30 m. päästä 4 mm, 150 m:n päästä 2 mm.

Kevyt viuhkapanos 88 perustuu suunnattuun Panssari- ja ajoneuvomiinat sirpalevaikutukseen. Panos soveltuu niin jalka- väkeä kuin panssaroimattomia ajoneuvojakin Telamiina 65 77 on ensisijaisesti panssari- vastaan. Vaikutus: läpäisee 58 asteen sektorissa vaunuja vastaan tarkoitettu, kuormituksesta lautaa 50 m:n päästä 20 mm. laukeava, räjähdyspainevaikutteinen miina. Se laukeaa telan tai pyörän kuormituksesta. Räjäh- Jääpanos 86 on jään alle asennettava vedessä täessään panssarivaunun telan alla miina tekee etenevästä räjähdyspaineesta laukeava panos. vaunun liikuntakyvyttömäksi rikkomalla telan Sitä käytetään railon räjäyttämiseen. Vaikutus: ja vaurioittamalla telapyörästöä. Miina rikkoo jään paksuudesta ja miinojen lukumäärästä pyörillä liikkuvan panssariajoneuvon pyörän ja riippuen syntyy 5 – 10 m levyinen railo. vaurioittaa akselistoa. Telamiinaan ajava auto tuhoutuu.

Pohjamiina 87 ja 87–94 on maahan, polan- teeseen tai lumeen asennettava ensisijaisesti panssarivaunuja vastaan tarkoitettu herätteestä laukeava miina. Teho: katkaisee telan, vaurioittaa psv:a, pohjaosuma voi tuhota vaunun. Pohja- miina 87 94: n ominaisuudet ovat samat, mutta lisäksi miina sisältää yliajolaskurin, jolla voidaan säätää haluttu räjähdyshetki, sekä virittymisajan ja päälläoloajan säätömahdollisuudet. Meritaisteluvälineet 102

Miinat ja panokset sekä niiden ominaisuuksia

Kiväärit, singot ja kranaatinheittimet

Yksityiskohtaisemmat tiedot näistä aseista ovat kyseisissä oppaissa, ohjesäännöissä ja Sotilaan käsikirjassa.

Kevyt kranaatinheitin. Meritaisteluvälineet 103

Kiväärien, sinkojen ja kranaatinheitinten ominaisuuksia

ASE KALIIPERI PAINO KANTAMA TEHO TULINOPEUS AMMUKSEN PAINO 120 rskrh 92 120mm 500 kg 7500m sirpale-et: 12 ls /min 12 kg 100m 81 krh 71 Y 81mm 56 kg 5800m sirpale-et: 18 ls /min 3 kg 50m 112 rskes 112mm 9 kg 600m läpäisy: - 4,3 kg Apilas 700mm terästä 66 kes 88 66mm 3,3 kg 350m läpäisy: - 1 kg 300mm terästä 40 krpist 40 2,62 kg 350m sirpale-et - n. 300 g 2000 15m 40 krkk 2005 40 x 53 78,6 kg 2200m läp.:63 mm 350 ls/min vyöltk 32 kr terästä/ 20,2 kg sirp.et.: 15m 12.7 itkk 96 12,7 x 107 69 kg 2000m ps-sytytys 100 ls /min vyöltk 50 patr 11,1 kg 8.6 tkiv 2000 8,6 x 70 7 kg 600m ps-sytytys 8-10 ls/min lipas 5 patr 0,8 kg 7.62 kk PKM 7,62 x 53R 7,8 kg 1000m ps-sytytys 250 ls/min vyö 100 patr 3,4 kg 7.62 kk 62 7,62 x 39 8,5 kg 600m ps-sytytys 400-500 ls/min vyö 100 patr 2,4 kg 7.62 rk 95 TP 7,62 x 39 4 kg 400m ps-sytytys 120-180 ls/min lipas 30 patr 0,8 kg 7.62 rk 62 7,62 x 39 3,5 kg 400m ps-sytytys 120-180 ls/min lipas 30 patr 0,8 kg 9.00 kp 2000 9 x 19 2,93 kg 150m (SD = 120-180 ls/min lipas 30 patr (SD) vaimennettu) 0,5 kg

Kranaattikonekivääri.

Raskas kertasinko Apilas. Meritaisteluvälineet 104

MERISULUTUS JA meripuolustuksen tulenkäyttöä, jolla este- MIINANTORJUNTA tään hyökkääjän tunkeutuminen maahamme mereltä. Oikea-aikaisella merisulutuksella on Itämeri on miinasodankäynnin kannalta edul- hyökkäystä ennaltaehkäisevä vaikutus. lista ympäristöä. Itämeren syvyysolosuhteet mahdollistavat miina-aseen käytön käytännöl- Miina on asevaikutukseensa nähden suhteellisen lisesti katsoen koko Itämeren alueella. Toisen halpa ja tehokas ase, jonka massamainen käyttö maailmansodan aikana Itämeri oli maailman heti valmiutta kohotettaessa nostaa hyökkääjän miinoitetuin meri. Itämereen laskettiin yli 60 kynnystä ja saattaa pysäyttää hyökkääjän valmis- 000 miinaa ja raivausestettä. Ahvenanmaan telut. Miina on Suomen ainoa strateginen ase, huoltaminen, sen kulkuyhteyksien turvaami- jonka aktiivisella käytöllä kyetään vaikuttamaan nen ja ulkomaankaupan varmentaminen on merisotatoimien kulkuun. huomioitava merioperaatioissamme. Miina- ase ja miinasodankäynti on yksi tärkeimmistä Miinoitteet jaetaan käyttöajatuksen perusteella nykyajan merisodan osa-alueista. suojamiinoitteisiin (SM), täydennysmiinoit- teisiin (ST), taktisiin miinoitteisiin (TM) ja Miinasodankäynti koostuu kahdesta kokonai- rannikkomiinoitteisiin (RM). Suojamiinoitteilla suudesta, miina-aseen käytöstä eli merisulutta- tehostetaan alueellisen koskemattomuuden misesta ja miinantorjunnasta. turvaamista ja luodaan syvyyttä puolustukselle. Täydennysmiinoitteilla estetään hyökkääjän Merisuluttamiseksi kutsutaan miina-aseen ja ajo satamiin sulkemalla painopistealueiden raivausesteiden käyttöä sekä satamien käytön tärkeät meriväylät ja hyökkäysurat. Taktisilla estämistä. Miinantorjunnaksi kutsutaan kaikkia miinoitteilla suljetaan maihinnousukohteeseen vastatoimenpiteitä merisuluttamisen vaikutus- johtavat väylät ja urat ja rajoitetaan vihollisen ten estämiseksi. Miinansodankäynti on kilpailua toimintavapautta. Taktisia miinoitteita voidaan aseen (miina) ja vasta-aseen (miinantorjunta) laskea myös taistelutoiminnan aikana. Rannik- kesken. komiinoitteita käytetään osana rannikkojoukkojen tulenkäyttöä maihinnousualueiden ja Miina-aseen käyttöä kutsutaan merisulutta- linnakkeiden rantavesissä, satama-altaissa tai miseksi. Suomen rannikko kapeikkoineen niiden edustalla sekä rannikkoväylillä. ja saaristoineen soveltuu hyvin miina-aseen käyttöön. Merimiinojen käyttö on tärkeä osa Miinasodankäynnin käsitteet voidaan jakaa seuraavan kaavion mukaisesti. Meritaisteluvälineet 105

Miinoitteet lasketaan ensisijaisesti miinanlas- kijoilla, joita ovat miinalaivat ja miinalautat. Kuljetusalukset ja taistelualukset soveltuvat myös miinojen laskemiseen.

Miinanlastaus. Meritaisteluvälineet 106

Miinalajit.

Merimiinat voidaan jakaa miinalajeihin laukai- Kosketusmiina on yleensä pohjaan ankkuroitu sutavan perusteella kosketus-, heräte-, tähys- ja miina, joka syvyyttyy joko hydrostaattisesti (ve- aikamiinoihin, sekä ankkuroitumistavan pe- den paineeseen perustuen) tai luotisyvyytteisesti rusteella ankkuroituihin miinoihin, pohja- ja (ennalta määrättyyn syvyytinköyden pituuteen muihin miinoihin. perustuen) tietylle syvyydelle veden pinnasta.

Miinaräjähdys. Meritaisteluvälineet 107

Kosketusmiinassa on yleensä ankkuri, ank- Kosketusmiina räjähtää kun alus törmää mii- kurivaijeri, syvyytinkoneisto sekä koho, jossa naan. Räjähdys aiheuttaa suuren reiän aluksen on räjähdysainelataus, laukaisukoneisto ja pohjaan ja vioittaa myös muita aluksen raken- varmistin. teita.

Herätemiina on yleensä merenpohjaan las- kettu ns. pohjamiina, joka räjähtää aluksen aiheuttaman herätteen (ääni-, paine- tai mag- neettiheräte) johdosta. Aluksen ääniherätteellä tarkoitetaan aluksen aiheuttamaa melua (pot- kuriäänet, koneiden ja niiden akseleiden melu), joka leviää ja etenee vettä pitkin. Alus syrjäyttää liikkuessaan tietyn määrän vettä, jolloin syntyy paineheräte. Alus aiheuttaa liikkuessaan muu- toksen paikalliseen magneettikenttään, jolloin syntyy magneettinen heräte.

Herätemiinat voivat olla myös ankkuroituja miinoja tai kohteeseen hakeutuvia miinan ja torpedon yhdistelmiä.

S58:n lastaus.

S58 miinan syvyyttäminen. Meritaisteluvälineet 108

PNJOBJTVVT T52 T54 T5466 T69

Njjobo!qbjop!)lh* :91 631 651 4:1 Lpipo!qbjop!)lh* 571 2:1 321 261 Bollvsjo!qbjop!)lh* 631 441 441 441 Mbubvt!)lh* UOU UOU 2* 2* 311 211 211 61 Tzwzzuuznjtubqb mvpuj mvpuj mvpuj izespt Tzwzzuuznjtnbiepmmjtvvt!)n* 271 221 221 1-73-2 Tvvsjo!wfefo!tzwzzt!)n* 361 211 211 66 Qjfojo!wfefo!tzwzzt!)n* 8 7 7 5 Tzwzzuuznjtubsllvvt!)n* 1-6 1-6 1-6 1-46 Jsupbnjtbjlb!)t* 923 823 823 5671 Wbsnjtuvtbjlb!)njo* 31231 3151 3151 931 Wbsnvvtwåmj!)n* 71 51 51 31

2*!Ifltpupobbmjb!)SEY,UOU,BM* Kosketusmiinojen yleiset ominaisuudet.

Ohjelmoitava akustinen raivain Ak 97 (alakuvassa oikealla) ja raivaimen imuri. Meritaisteluvälineet 109

Herätemiina PM-83-1:n lasku.

Herätemiinojen yleiset ominaisuudet. Meritaisteluvälineet 110

Herätemiinan teho perustuu miinanräjähdyk- Jos miinantorjunnalla ei kyetä varmentamaan sen aiheuttamaan paineiskuun, joka murtaa kansainvälisiä meriyhteyksiämme, ulkomaan- aluksen rungon ja vaurioittaa aluksen laitteis- kauppa tyrehtyy ja kansakunnan elinmahdolli- toja (koneet, potkuriakselit, ohjausjärjestelmät, suudet vaikeutuvat huomattavasti. Miinantor- sähköjärjestelmät...). junta on koko valtakunnan asia.

Miinojen lisäksi merisulutuskalustoon kuu- Passiivisella miinantorjunnalla pyritään vähen- luvat miinoitteisiin laskettavat raivausesteet tämään miinaanajon vaaraa sekä sen seurauksia. sekä muut miinantorjuntaa vaikeuttavat esteet Aktiivisella miinantorjunnalla pyritään paikan- (esim. verkot, alusupotteet, ajelehtivat esteet). tamaan ja tunnistamaan miinat sekä tekemään Raivausesteitä käytetään miinoitteen estearvon ne vaarattomiksi. lisäämiseksi sekä miinojen raivauksen suojaa- miseksi. Raivausesteet katkaisevat tai sotkevat Suojautuminen miinan tuhovaikutukselta raivauskaluston vaijerit. aloitetaan jo sota-alusta suunniteltaessa. Alus pyritään rakentamaan kestämään mahdollisim- Miinantorjunnan päämääränä on varmentaa man hyvin pinnanalaiset räjähdykset. Aluksen omien alusyksiköiden toimintavapaus ja kaup- aiheuttamaa magneettista herätettä pyritään pie- pameriliikenteen toimivuus kriisin aikana. nentämään magneettisuojalaitteiden (MSL) Onnistunut miinantorjunta on oman toiminta- avulla. MSL-laitteiden toimintaperiaate on vapauden säilyttämisen kannalta elintärkeää. esitetty luvussa 5: Alusten omasuojajärjestelmät, rakenteellinen suojaus.

Kuha-luokan heräteraivaaja tukeutuneena ja maastoutettuna väylävalvonnassa. Meritaisteluvälineet 111

Aluksen aiheuttama heräte selvitetään meren- kantaa pudotetut miinat ja täten mahdollistaa pohjassa sijaitsevien herätemittausjärjestelmi- miinoitteen kiertäminen. en avulla. Näillä järjestelmillä tarkoitetaan alusten vedenalaisten herätteiden määrittämiseen Väylävalvonnalla havaittu ja paikannettu mii- ja valvontaan suunniteltuja mittaus- ja analy- noite merkitään ja omien alusten ajaminen sointilaitteistoja. Mittauksessa aluksella ajetaan miinoitteeseen estetään. Omat alukset luotsa- mittausaseman ylitse eri suunnilla. Mittauksen taan ja opastetaan valmisteltua kiertouraa tai perusteella suoritetaan MSL-laitteen säätö. kiertoväylää pitkin turvallisesti ohi havaitun miinoitteen. Miinoitteen kiertäminen on usein Alusten herätetasojen mittaaminen on välttä- nopeampaa kuin miinoitteen raivaus. mätöntä, jotta raivaimilla voidaan simuloida niiden aiheuttamaa herätetasoa. Taistelualusten Miinanetsintä on kehitetty vaikeasti raivat- ja tarvittaessa myös kauppa-alusten magneetti- tavia pohjamiinoja varten. Miinanetsinnässä nen heräte mitataan magneettisuuden mitta- kohde havaitaan ja paikannetaan esimerkiksi usasemalla. Tarvittaessa magneettista herätettä viistokaikumittaimen avulla ja kohde tut- pienennetään mittausaseman yhteydessä olevalla kitaan etsintäaluksen miinanetsintälaitteen magneettisuuden poistoasemalla. (vedenalainen robotti, ROV) tai sukeltajan avulla. Miinanetsintälaitetta käytetään kohteen Saaristossa tapahtuvan miinantorjunnan pe- luokitteluun, tunnistamiseen ja tuhoamiseen. rusedellytys on miinanpudotusten havaitsemi- Sukeltaja tekee miinan vaarattomaksi asen- nen. Tätä varten tärkeimpiä väyläkapeikkoja tamalla siihen tuhoamispanoksen. Sukeltajat valvotaan yhdessä rannikkojoukkojen kanssa. kykenevät raivaamaan kaikkia miinatyyppejä Väylävalvonnan päämääränä on havaita ja pai- alle 50 metrin syvyydessä.

WBMNJTUFMUV!LJFSUPVSB

NJJOBWBBSBMMJTFMMF BMVFFMMF!TBBQVWB BMVT!QZTÅZUFUÅÅO KB!PQBTUFUBBO LJFSUPVSBMMF/ BMVLTFMMF!BOOFUBBO UBSWJUUBWBU!UJFEPU/

TVMKFUUV!WÅZMÅ-!KPTTB IBWBJUUV!NBIEPMMJTJB NJJOPKB

Opastaminen kiertouralla. Meritaisteluvälineet 112

Miinanetsintä.

Miinoitteen raivausta kutsutaan miinanraivauk- seksi. Tällöin raivaaja ajaa miinoitetun alueen läpi vetäen perässään kosketus- tai heräterai- vaimia.

Raivauksenhallintajärjestelmä RHJ 92. Kauko-ohjattava robotti vie räjähdyspa- noksen miinaan.

Kampela 3:n ROV (Double Eagle). Meritaisteluvälineet 113

Kosketusraivaus.

Kosketusraivauskalusto koostuu vetoköysistä, Heräteraivaimen tarkoituksena on simuloida vaijereista, syvyytinköysistä, etu- ja sivuleijoista, aluksen akustista (AK) tai magneettiherätettä sakkeleista, leikkureista ja uimureista. (MG), jotta herätemiina saataisiin räjähtämään raivaimen kohdalla. Heräteraivauksessa Suo- Kosketusraivauksessa raivaaja vetää raivauska- messa käytetään Kuha-luokan heräteraivaajia luston miinoitteen yli. Uimurien, sivuleijojen ja Kiiski-luokan raivausveneitä. ja syvyytinköysien avulla kalusto syvyytetään halutulle syvyydelle. Kosketusraivaimen tarkoituksena on katkaista pohjaan ankkuroidun kosketusmiinan syvyytinköysi, jolloin itse miina nousee pintaan tuhottavaksi tai purettavaksi.

Heräteraivaus. Meritaisteluvälineet 114

Kuha ja Kiiski pariraivaavat.

Pariraivauksessa raivaajien muodostama pari ve- SUKELLUSVENEENTORJUNTA tää raivauskalustoa perässään. Kalusto muodostaa yhtenäisen herätekentän raivausalueelle. Sukellusveneentorjunnan päämääränä on omien alusyksiköidemme ja meriliikenteen suojaami- Ääniherätteeseen perustuvien miinojen rai- nen sukellusveneiltä. vaamiseen käytetään Kuha- ja Kiiski-luokalla mekaanisia ja ohjelmoitavia elektronisia rai- Itämerellä toimivat sukellusveneet ovat ylei- vaimia. simmin tyypiltään rannikkosukellusveneitä. Niiden pituus on keskimäärin 50 – 70 metriä, Magneettiherätteeseen perustuvien miinojen korkeus noin 12 metriä ja uppouma 500 – 3000 raivaamiseen Suomessa käytetään elektrodi- ja tonnia. Voimanlähteenä käytetään tyypillisesti lenkkikalustoja. Elektrodikaluston toiminta dieselsähköistä koneistoa. Tämä tarkoittaa sitä, perustuu elektrodiputkiin, joihin syötetään että dieselmoottorein ladataan akut, joihin sähkövirtaa, joka aiheuttaa magneettisen he- varastoidaan aluksen sähköpääkoneiden tarvit- rätteen. Ohjelmointilaitteen avulla sähkövirran sema voima. Akut voidaan ladata snorklaussy- määrää muutetaan tasaisin väliajoin. Sähkövir- vyydessä. Viime vuosina käyttöön ovat tulleet ran tason muuttamisen avulla simuloidaan eri myös ilmasta riippumattomat AIP-koneistot alusten aiheuttamia magneettisia herätteitä. (engl. Air Independent Propulsion). Näitä ovat Lenkkikaluston toiminta perustuu johtimeen mm. suljetun kierron diesel-, stirling ja poltto- syötettävään virtaan, joka aiheuttaa magneet- kennokoneistot. tisen herätteen. Lenkkikaluston sähkövirtaa ei tarvitse ohjelmoida, koska kalusto muodostaa Itämeren sukellusveneitä käytetään valvontaan sellaisenaan suurehkon aluksen magneettisen ja tiedusteluun, torpedohyökkäyksiin, miinoit- herätteen. tamiseen, toisten sukellusveneiden torjuntaan sekä erikoisjoukkojen kuljettamiseen. Tehtä- Meritaisteluvälineet 115 vien suorittamista varten ne pystyvät olemaan Sukellusveneentorjunta koostuu kolmesta merellä yhtäjaksoisesti 30 – 45 vrk ja olemaan kokonaisuudesta: vedenalaisesta valvonnasta, sukelluksissa jopa viikon. Sukellusveneillä on sukellusveneiden etsinnästä ja syvyyshyökkäyk- tiedustelua, viestintää ja taistelunjohtoa varten sistä. Sukellusveneet havaitaan ja paikannetaan runsaasti aistimia, mm. aktiivinen ja passiivinen vedenalaisen valvonnan avulla ja karkotetaan tai sonar (engl. Sound Operation, Navigation and tuhotaan asevaikutuksella. Ranging), radiomasto, kaikuluotain, tutka sekä etsintä- ja hyökkäysperiskooppi. Toiminnan Merialueellamme on kiinteä vedenalainen salaamiseksi käytetään ensisijaisesti passiivisia sensoriverkko, jonka avulla muodostetaan aistimia. jatkuva ja kattava tilannekuva. Vesikuunteluase- mien muodostamaa tilannekuvaa täydennetään Vesiääniolosuhteet vaihtelevat Itämerellä voi- alusten liikkuvalla valvonnalla. Sukellusveneet makkaasti vuodenaikojen mukaan. Talvella havaitaan kiinteän valvontaverkon tai liikkuvan vesi on tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Kesällä valvonnan avulla. syvyyslämpötilat vaihtelevat suuresti. Kaikumit- taimella saavutettava havaintoetäisyys riippuu Alukset paikantavat sukellusveneet kaikumittai- ratkaisevasti veden lämpötilaproﬁilista, koska mien avulla. Järjestelmät voivat olla joko kiintei- edetessään vedessä ääni taipuu kylmemmän tä, jolloin sensori eli kanta on asennettu aluksen vesikerroksen suuntaan. Äänen taipumisen runkoon, tai syvyytettäviä, jolloin kanta voidaan vuoksi pinnan alle saattaa muodostua katveita, hinausvaijerin varassa laskea vesiääniolosuhtei- joissa olevaa sukellusvenettä ei kuulla. den kannalta parhaimmalle syvyydelle.

Avomerivalvontaan tarkoitettu SONAC PFA-järjestelmä, jonka avulla päästään usean kymmenen kilometrin havaintoetäisyyteen. Meritaisteluvälineet 116

Mbtlfuubwb Ljjoufå!lfvmb.!ubj!l÷mjtpobs Ijobuubwb!qbttjjwjofo blujjwjofo!tpobs )blujjwjofo!kb0ubj!qbttjjwjofo* izespgpojlbbqfmj Tzwzzufuuåwå!blujjwjofo!tpobs

Aluksen vedenalaisen valvonnan järjestelmät.

Sonac PTA ja syvyytettävä Simrad kaikumittain ohjusveneen peräkannella.

LFTÅ UBMWJ MÅNQ×UJMBQSPGJJMJ

1621 26pD 1621 26pD 1 1 2::8!! 23!!23 6 6 Bmvt; 66 21 21 Gjj; 6:/41-!54!Q 26 26 Mbnceb; 35/17-!22!J 31 2::9!!7!!26 31 36 36 Svvuv; 29O!3C!81 Bmvt; WM!VJTLP 41 41 Gjj; 6:/41 Nby; 5/4pD!!!!63/1!n 46 46 Mbnceb; 34/27 Njo; 4/1pD!!!!!!9/6!n 51 51 Svvuv; 29O2E76 56 56

61 61 Nby; 22/4pD!!!1/6!n 66 66 Njo; 3/5pD!!!38/6!n 71 71

76 76

81 81 86 86 N N Veden lämpötilaproﬁilit kesällä ja talvella. Meritaisteluvälineet 117

Etsinnässä voidaan käyttää myös helikoptereita, havaittavuus sukellusveneestä. Helikoptereissa joiden etuna on suuri siirtymisnopeus ja huono käytetään syvyytettäviä kaikumittaimia.

Syvyysraketinheitin SRH-1200.

Syvyysammusheitin ASW-600 ohjusvene Rauman keulakannella. Meritaisteluvälineet 118

Sukellusveneen havaitsemisen ja paikantamisen Aluksen on ajettava havaitun sukellusveneen jälkeen se pakotetaan poistumaan aluevesiltäm- kulkusuunnan yli, jotta voidaan käyttää sy- me tai nousemaan pintaan. Sukellusveneelle vyyspommeja. ilmoitetaan, että se on havaittu varoittamalla sitä käsisyvyyspommeilla. Tarvittaessa sitä vastaan Yleensä syvyyshyökkäys toteutetaan raketti- käytetään sukellusveneentorjunta-aseita, joita hyökkäyksen ja pommitushyökkäyksen yhdis- ovat syvyysraketit, -ammukset ja -pommit. telmänä. Hyökkäys on tehtävä mahdollisimman nopeasti havainnon jälkeen, koska sukellusvene Tuhovaikutus ulotetaan kauimmas syvyys- pyrkii kaikin keinoin irtautumaan seurannasta. raketeilla tai -ammuksilla, jotka ammutaan Syvyyshyökkäys voidaan tehdä yhden aluksen kohdealueelle heittimillä. Suomessa on käytössä voimin tai useamman aluksen ryhmähyökkä- syvyysraketinheitin SRH-1200, jonka raketissa yksenä. on räjähdysainetta noin 30 kg, sekä syvyysammusheitin ASW-600, jonka ammuksissa on räjähdysainetta noin 1 kg. Lisäksi on käytössä syvyyspommeja, joiden räjähdysainelataukset ovat yli 100 kg.

Syvyyspommit pudottimella.

Syvyysammukset muodostavat ammutta- essa kentän, mutta ne vaativat osuman räjähtääkseen ja vaurioittaakseen sukel- lusvenettä. 119 Merenkulku ja merimiestaito Merenkulku ja merimiestaito 120 MERENKULKU JA MERIMIESTAITO

MERENKULKU – MARPOL 73/78 -yleissopimus (Interna- tional Convention for the Prevention of Pol- Kansainväliset sopimukset lution from Ships). Kansainvälinen sopimus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen Suomi on monien muiden valtioiden ohella ehkäisemiseksi vuosilta 1973 ja 1978 myö- sitoutunut merenkulun alalla noudattamaan hempine täydennyksineen ja liitteineen. kansainvälisiä sopimuksia. Sopimukset on – SAR -perussopimus (International Con- laadittu Yhdistyneiden Kansakuntien alaisessa vention of Maritime Search and Rescue). merenkulun järjestössä IMO:ssa, (International Kansainvälinen sopimus etsintä- ja pelas- Maritime Organization) merenkulun turvalli- tuspalvelun järjestämisestä merellä vuodelta suuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi. Onhan 1982 myöhempine täydennyksineen. merenkulku nimenomaan kansainväistä liiken- – STCW -yleissopimus. (International Con- nettä. Esimerkiksi Suomen ulkomaan kaupasta vention on Standards of Training, Certi- noin 90 % kulkee meritse. ﬁcation and Watchkeeping for Seafarers). Kansainvälinen yleissopimus koskien me- YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945, renkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja jonka Suomi allekirjoitti vuonna 1955. IMO ja vahdinpitoa, vuosilta 1978 ja 1995. puolestaan perustettiin vuonna 1958. Sen teh- tävänä oli jo silloin toimia neuvottelujärjestönä sekä luoda laaja sopimuspohja (sopimukset, Maapallo ja asteverkko järjestelmät ja suositukset), jotka kaikki jä- senvaltiot voisivat hyväksyä. Nykyisin IMO:n Maapallo, eli Tellus, on auringosta lukien tärkeimmät sopimukset on hyväksytty ja otettu aurinkokunnan kolmas planeetta. Maan kes- käyttöön lähes kaikissa merenkulkua harjoitta- kietäisyys auringosta on noin 150 miljoonaa vissa valtiossa, joiden kansainvälisessä kauppa- kilometriä. Kooltaan maa on viidenneksi suurin liikenteessä olevien alusten yhteismäärä on noin aurinkokunnan planeetoista (suurin Jupiter, 98 % kaikista maailman kauppa-aluksista. pienin Pluto).

Tärkeimmät Suomen ratiﬁoimat eli hyväksymät Maapallo on lähes pallon muotoinen kappale, ja käyttöön ottamat merenkulkuun liittyvät joka pyörimisliikkeensä takia on navoiltaan yleis- tai perussopimukset ovat: hiukan litistynyt. Todellisuudessa maa ei ole muodoltaan mikään säännöllinen kappale, vaan Lastiviivayleissopimus (Sopimussarja 52/68) sen muotoa sanotaan geoidiksi. – Kansainvälinen aluksenmittausyleissopimus vuodelta 1969 Maan muoto on litistyneisyyden vuoksi hyvin – Yleissopimus kansainvälisistä säännöistä lähellä pyörähdysellipsoidia, jonka napahalkaisi- yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä ja on noin 1/298 osaa pienempi, kuin ekvaatto- (Meriteiden säännöt) vuodelta 1972 rihalkaisija. Maapallon pinnan muoto vaihtelee – SOLAS -perussopimus (International noin +/- 10 km ja pinta on jatkuvassa liikkeessä convention for the Safety of Life at Sea), mannerlaattojen liikkumisen sekä vuorovesi- 1974. Kansainvälinen sopimus ihmishengen ilmiön vuoksi. Käytännön merenkulussa maa turvaamiseksi merellä vuodelta 1974 myö- oletetaan kuitenkin pallon muotoiseksi. hempine täydennyksineen ja liitteineen. Merenkulku ja merimiestaito 121

Maapallon halkaisija ekvaattorilla (itä-länsi suunnassa) on noin 12 756,78 km ja napa- akselilla (pohjoinen-etelä suunnassa) noin 12 713, 82 km. Halkaisijoiden eroksi saadaan vain 42,96 km. Säde maan keskipisteestä on likiarvona 6 367,65 km ja isompyräleikkauksen kehä ekvaattorilla noin 40 009,15 km. Maapallo kiertää auringon ympäri 365,25 vuorokaudessa. Oman akselinsa ympäri Maa kiertää lännestä itään 24 tunnissa.

Taso, joka leikkaa maapallon maantieteellisen keskipisteen sekä maapallon pinnan muodostaa Maapallo, isoympyrä, latitudi ja longitudi. leikkausviivan, jota kutsutaan isoympyräksi (kuva). Isoympyrän säde on sama kuin pal- Ekvaattoriympyrä on jaettu 360 asteeseen. Jo- lopinnan säde. Isoympyrä leikkaa, ellei se ole kaisen jakopisteen kautta ajatellaan asetetuksi meridiaanien tai ekvaattorin suuntainen, kaikki taso, joka kulkee molempien napojen kautta. meridiaanit erisuuruisessa kulmassa. Lisäksi Tällainen taso muodostaa leikkausviivan, jota pallon pinnalla kahden pisteen välinen lyhin kutsutaan meridiaaniympyräksi eli pituusym- mahdollinen etäisyys saadaan pitkin isoympy- pyräksi. Jotta eri meridiaaniympyrät voitaisiin rää. Muut ympyrät ovat pikkuympyröitä. erottaa toisistaan, on sovittu, että lähtökohdan eli nollameridiaanin muodostaa meridiaaniym- Taso, joka on kohtisuorassa akselia vastaan ja pyrän puolikas, joka kulkee Lontoossa sijaitse- leikkaa maapallon keskipisteen, muodostaa van Greenwichin tähtitieteellisen observatorion isoympyrän, josta käytetään nimitystä ekvaat- kautta. Se jakaa maapallon itäiseen ja läntiseen tori (ekv) (kuva). Taso, joka leikkaa maapallon pallonpuolikkaaseen. Näin navalta navalle kul- keskipisteen ja molemmat navat, muodostaa kevat meridiaanit nollameridiaanista itään ja isoympyrän, josta käytetään nimitystä meridi- länteen on numeroitu 0 - 180 astetta. aaniympyrä. Meridiaani on meridiaaniympyrän puolikas navalta navalle. Myös meridiaani on jaettu asteisiin, kuten päiväntasaajakin. Jakaminen suoritetaan ek- Kaikki muut ympyrät, joita voidaan kuvitella vaattorilta navoille päin siten, että isoympyrän muodostuvan maapallon pinnalle, ovat pik- neljännes sisältää 90 astetta. Ympyrää, jonka kuympyröitä (kuva). Pikkuympyrästä, joka on kuvitellaan kulkevan yhden jako-osan kautta yhdensuuntainen ekvaattorin kanssa, käytetään ja olevan yhdensuuntainen ekvaattorin kanssa, nimitystä latitudiparalleeli. kutsutaan leveysympyräksi eli latitudiparallee- liksi. Jotta voitaisiin ilmaista jonkin maanpinnalla olevan pisteen paikka, on maapallon pinta jaettu Kun ilmaistaan millä leveysympyrällä, siis kuin- asteverkkoon. Koska maa on pallon muotoinen ka kaukana ekvaattorista pohjoiseen tai etelään kappale, perustuu asteverkko ympyrän jakoon. jokin piste on, sanotaan, että paikan maantie- Perustasona pidetään päiväntasaajan eli ekvaat- teellinen leveys eli latitudi on esimerkiksi 60 torin tasoa. Ekvaattori jakaa maapallon pohjoi- astetta pohjoista leveyttä. Maantieteellisen leve- seen ja eteläiseen pallonpuolikkaaseen. yden merkkinä käytetään kreikkalaista kirjainta ϕ (ﬁi) tai sanaa latitudi tai sen lyhennettä LAT. Merenkulku ja merimiestaito 122

Se, onko leveys pohjoista vai eteläistä merkitään ϕ = 60° 06' 18'' P, λ = 24° 58' 45'' I tai numeroiden perään kirjaimilla: P = Pohjoista ϕ = 60° 06,3' N, λ = 24° 58,7' E tai ja E = Eteläistä tai käyttäen englanninkielisiä LAT= 60° 06,3' N, LON= 24° 58,7' E. kirjaimia: N = North ja S = South. Merivoimissa käytetään yleisimmin kahta Ainoastaan maantieteellistä leveyttä käyttä- jälkimmäistä merkintätapaa. On myös huo- mällä ei jonkin pisteen paikkaa maapallolla mattava, että paikannuslaitteet käyttävät pää- pystytä ilmaisemaan. Jotta paikka tulisi tar- sääntöisesti sekunteja ja niiden kymmenyksiä koin määrätyksi, täytyy ilmaista myös paikan tai tuhannesosia. etäisyys itään tai länteen toisesta perustasosta eli nollameridiaanista. Kun halutaan ilmaista, millä meridiaanilla, siis kuinka kaukana nolla- Merikartta meridiaanista itään tai länteen jokin piste on, sanotaan, että paikan maantieteellinen pituus Jotta alusta voidaan ohjailla avomerellä ja eli longitudi on esimerkiksi 45 astetta itäistä saaristossa turvallisesti, tarvitaan merikartta. pituutta. Maantieteellisen pituuden merkkinä Yleisesti kartalla tarkoitetaan määräsuhteessa käytetään kreikkalaista kirjainta λ (lambda) pienennettyä kuvaa maan pinnasta tai sen tai sanaa longitudi tai sen lyhennettä LON. osasta. Merikartat ovat tasomuotoon laadittuja Se, onko pituus itään vai länteen, merkitään kuvia maan pinnasta ja ne kuvaavat maapallon numeroiden perään kirjaimilla: I = Itään ja L = vesipeitteisiä alueita. Maa-alueita niihin on Länteen tai käyttäen englanninkielisiä kirjaimia: kuvattu ainoastaan sen verran, mitä alukset E = East ja W = West. tarvitsevat paikanmääritystä ja yleiskuvan saa- mista varten. Koska aste on jonkin pisteen ilmaisemiseksi liian epätarkka, käytetään paikan ilmaisemisessa Koska maa on pallon muotoinen kappale, siitä myös minuutteja ja sekunteja (tai minuutin ei voida laatia kaikissa suhteissa oikeaa kuvaa kymmenyksiä). Esimerkiksi Helsingin edustalla tasolle. Ainoastaan pallon muotoinen kartta olevan Harmajan majakan tarkat maantieteelli- kuvaa maan pinnan kutakuinkin todellisuutta set koordinaatit ovat: vastaavasti. Tällainen kartta on kuitenkin navigoinnin apuvälineenä hankala (käsiteltävyys,

Koordinaatisto merikartalla, paikan latitudi ja longitudi. Merenkulku ja merimiestaito 123 piirtäminen, kulmien ja matkojen mittaami- Mercatorin projektion edut ovat: nen). Pallokartalla, jonka läpimitta on noin – asteverkko on suorakulmainen ruudukko 7 metriä, meripeninkulman pituus on vain 1 kartalla, jota käytetään koordinaatistona. mm. – suuntien ja suuntimien mittaaminen kartalla on helppoa, koska kulmat kuvautuvat kar- Edellä mainituista käytännön syistä kartta on talla tosisuuntina. päätetty laatia tasolle. Maanpinnan pisteiden – etäisyyksien mittaaminen rannikko ja saaris- siirtämistä tasolle siten, että ne kokonaisuutena tomerenkulussa on riittävän tarkkaa. muodostavat kuvan nimitetään projisoimisek- si. Painatuksen jälkeiset muutokset korjataan käsityönä Merenkulkulaitoksen merikarttaosas- Erilaisia maapallon projisoimistapoja kutsutaan tolla. Kartan vasempaan alareunaan laitetaan karttaprojektioiksi. Kaikki karttaprojektiot ovat Tiedonantoja Merenkulkijoille (TM) -julkaisun keskusprojektioita. Yleisin merikartoissa käytet- numero ja ilmestymispäivämäärä, johon asti ty projektio on Mercatorin projektio. korjaukset on huomioitu. Karttasarjoissa sama tieto löytyy kannesta.

Mercatorin projektio Jälleenmyyjille ehtineitä karttoja ei enää kor- jata, vaan ostaja on velvollinen itse tekemään Projektion on kehittänyt hollantilainen Gerhard korjaukset. Korjaukset saadaan kartassa ole- Kremer vuonna 1559. Myöhemmin hän otti van oikaisumerkinnän jälkeen ilmestyneistä käyttöön sukunimen Mercator. Tähän projek- Tiedonantoja Merenkulkijoille -julkaisuista. tioon valmistettu kartta maapallosta ilmestyi Aluskohtainen korjauskirja sekä kaikki TM:t on ensimmäisen kerran vuonna 1569. Merenku- säilytettävä aluksella. Korjaukset on aina tehtävä lussa Mercatorin projektioon laadittu kartta tuli erityisellä huolella, koska kysymys on merenku- käyttöön vasta vuonna 1630. Mercatorin pro- lun turvallisuuteen vaikuttavista asioista. jektio on matemaattinen lieriöprojektio, jossa maapallon päälle kuvitellaan kiedotuksi paperi Elektronisten merikarttojen päivittäminen siten, että lieriö sivuaa maapalloa ekvaattorilla, suoritetaan joko siirtovälineillä (CD-ROM tai tai lieriön kuvitellaan lävistävän maanpinnan levyke) tai vaikuttamalla suoraan esitysjärjes- jollakin valitulla latitudilla (keskiparalleeli). telmään esimerkiksi satelliittien, internetin tai matkapuhelinverkon välityksellä.

Mercatorin projektio. Merenkulku ja merimiestaito 124

Merenkulun turvalaitteet Turvalaitteista voidaan erottaa seuraavat pää- tyypit: Vesiliikenteen ohjaamiseksi käytetään kiinteitä – Merimajakat tai kelluvia turvalaitteita, jotka sijaitsevat väy- – Loistot läalueen reunalinjalla tai ulkopuolella. Niiden – Reunamerkit ja tutkamerkit tarkoituksena on osoittaa turvalliset reitit – Poijut ja viitat luonnossa, varoittaa matalikoista ja useimpien – Kummelit ja tunnusmajakat sekä niistä myös toimia paikanmäärityksen selvästi – Elektroniset paikanmääritysasemat ja -lait- erottuvina kiintopisteinä. teet

Kaikki Suomen vesillä käytettävät turvalaitteet on luetteloitu Merenkulkulaitoksen ylläpitä- mään väylä- ja turvalaiteluetteloon (VATU). Turvalaitteista tarvittavat tiedot löytyvät Suo- men rannikon loistot -julkaisusta (SRL), jota julkaistaan kahden vuoden välein VATU:n tulosteena. Mahdolliset väliaikana tapahtuvat muutokset julkaistaan Tiedonantoja merenkulkijoille -julkaisussa (TM) kolmesti kuu- kaudessa.

Qpikpjtwjjuub Måotjwjjuub Juåwjjuub

Fufmåwjjuub Q

Lpief-!ftjn/ M lbsj J

Kardinaaliviitoitus ja lateraaliviitoitus. Merenkulku ja merimiestaito 125

23N W.C )4*!31!tfl/

Lbmljuuv!ljwjmbupnvt

Uvoovltjmmb!kb!ifjkbtubwbmmb lbmwpmmb!wbsvtufuuv mjjlfoofnfslljpqbtufubvmv. kåskftufmnå Ufsåtsvolppo!ljjoojufuzu Lbsuubnfsljouå Qbsbxfmm.mfwzlbtfuju Muut turvalaitteet. Merenkulku ja merimiestaito 126

Viitoitusjärjestelmä. Merenkulku ja merimiestaito 127

Karttatyöskentely

MERIMATKA ON AINA SUUNNITELTAVA * )21-1 8:± ETUKÄTEEN. Pääpiirteinen reittisuunnitelma 6:± . 1 33 463 35 36 tehdään pienimittakaavaiselle kartalle (yleiskart- 35 36 36 55 57( 35 ta), jonka jälkeen suunniteltu reitti valmistellaan 32 53 54 * -1 44 55 1 ohjailua varten suurimittakaavaiselle eli tarkim- )2 55 46 57 ± 55 53 2: 1 56 45 47 malle alueelta laaditulle kartalle (rannikko- tai . 58 56( 3± 3 3 58 56 65 erikoiskartta). Valmisteluissa on oltava erittäin 63 68 73 67 huolellinen, koska merkinnät toimivat ohjaili- 68 56 68 52 71 64 73 jan "nuotteina" merimatkan aikana. Karttojen 6:± 75 55( 73 68 76 73 tietoja tulee täydentää purjehdusoppailla. 75

35±!16( Lfizltfo!tjtåsfvob!7::-8!y!:::-6!nn 35±!21( Merkinnänpitovälineitä ovat lyijykynä, pyyhe- kumi, yhden käden harppi, astelevy ja yhden- Käännöspisteen koordinaattien mittaa- suuntaisviivain. Karttatyöskentely vaatii huolel- minen. lisuutta ja tarkkuutta, suuripiirteisyys vaikuttaa suoraan paikanmääritystarkkuuteen.

Merikartta on ohjailijan tärkein apuväline, jonka vuoksi sitä on säilytettävä ja käytettä- vä asianmukaisella tavalla. Merenkulkuun käytettävässä merikartassa saa olla ainoastaan reittisuunnitelman ja korjausmerkintöjen vaatimia merkintöjä. Kulkumerkinnät sekä aluksen toimintaan liittyvät muut mahdolliset merkinnät on poistettava kartalta merimatkan jälkeen pyyhekumilla. Tämän vuoksi kaikki merkinnät kartalle tulee tehdä pehmeällä ja terävällä lyijykynällä.

Koordinaattien mittaaminen. Merenkulku ja merimiestaito 128

)21-1* ± ± .18: 33 46 33 4636: 35 35 36 36 35 36 * 36 55 35 -3 36 36 55 24 57( ) 35 57( 35 54 32 32 53 53 54 3* 2: - * 44 4 2: -1 44 55 )2 1 55 2 46 57 ) 57 55 ± 55 46 3 5 55 1 55 45 . 56 47 ± 56 45 47 58 3 3 58 56( 56( 3 58 58 56 65 56 65 63 63 68 73 67 67 56 68 73 68 68 68 56 68 73 52 71 64 52 71 64 73 6:± 75 6:± 75 55( 73 68 76 55( 73 68 76 73 73 75 75

35± 35±!21( Lfizltfo!tjtåsfvob!7::-8!y!:::-6!nn 35± Lfizltfo!tjtsfvob!7::-8!y!:::-6!nn 35± 16( 16( 21( Etäisyyden ja matkan mittaaminen.

Suunnan mittaaminen.

Suunnat, eranto ja eksymä Jos suunnan mittaaminen tapahtuu magneettisesta meridiaanista, puhutaan magneettisesta Suunnalla tarkoitetaan aluksen kölilinjan ja suunnasta (MS) (kuva). Magneettinen meridiaa- paikan kautta kulkevan meridiaanin pohjoisen ni ei kuitenkaan todellisuudessa ole suora viiva välistä kulmaa myötäpäivään luettuna. Jos magneettiselta navalta toiselle. Maan sisältämien kulma mitataan maantieteellisen meridiaanin magneettisten malmiesiintymien vuoksi mag- mukaan, puhutaan tällöin tosisuunnasta (TS) neettinen meridiaani on käyrä, johon syntyy (kuva). Merikartalta astelevyllä mitattaessa saa- myös paljon paikallisia poikkeamia. Maantie- daan aina tosisuuntia. Merikartalle ei koskaan teellisen- ja magneettisen meridiaanin välinen viedä muita, kuin tosisuuntia ja -suuntimia. ero (kulma) on nimeltään eranto (er). Suunnat saavat arvoja väliltä 000 – 360 astetta ja ne ilmoitetaan aina käyttäen vähintään kol- Vapaasti liikkuva magneettineula, johon ei koh- mea numeroa. distu maamagnetismin lisäksi muuta ulkopuo- lista magneettista voimaa, asettuu magneettisen Merenkulku ja merimiestaito 129 meridiaanin suunnalle. Aluksen magneettikom- meridiaanin ja maantieteellisen meridiaanin passin pohjoiskohtio on tarkoitettu näyttämään välinen kulma (kuva). Magneettiset voimavii- kohti magneettista pohjoisnapaa, mutta aluksen vat muodostavat käyriä, jotka yhdistävät maan rautaosien magnetismista johtuen se näyttääkin magneettisia napoja. Magneettisten malmien tai jotain muuta suuntaa. Magneettikompassin muut vastaavat magneettiset esiintymät aiheut- osoittamasta suunnasta käytetään nimitystä tavat käyriin paikallisia poikkeamia. Eranto on kompassisuunta (KS). Kompassisuunnan itäinen / positiivinen, kun vapaasti liikkuvan mittaaminen tapahtuu kompassin osoittaman magneetin pohjoispää kääntyy maantieteellisen pohjoissuunnan suhteen. meridiaanin itäpuolelle ja läntinen / negatiivi- nen, kun magneetin pohjoispää kääntyy maan- Hyrräkompassiin muodostuu vauhti- ja ballisti- tieteellisen meridiaanin länsipuolelle. sia virheitä ajan kuluessa. Tästä johtuen hyrrä- kompassin näyttämä suunta, hyrräsuunta (HS), Eranto ei pysy muuttumattomana, vaan vaih- ei ole sama kuin tosisuunta (TS). Vauhtivirheen telee paikallisesti ja ajallisesti. Samalla paikalla määrittämiseksi on tehty yleispäteviä taulukoita. ja hetkellä eranto on kuitenkin kaikille aluksille Ne ovat mahdollisia, koska kompassikohtaiset sama. Erannon muuttumisessa erotetaan päivit- arvot ja laitteiden tekniset ratkaisut eivät vaikuta täiset, vuotuiset ja epäsäännölliset vaihtelut. virheen määrittämiseen. Karttoihin on painettu yksi tai useampia suun- taruusuja, joista ilmenee eranto, sen suunta ja Eranto vuotuinen muutos kartan alueella. Erantotiedot uusitaan karttoihin viiden vuoden välein. Suun- Koska maapallon maantieteelliset ja magneetti- taruusun sisäpuolella on toinen, magneettista set navat eivät sijaitse samassa paikassa, eroavat suuntaa osoittava ruusu. myös niiden suhteen mitatut suunnat toisistaan. Eranto (er) on tietyn paikan magneettisen

Suunnat, eksymät ja eranto. Merenkulku ja merimiestaito 130

Magneettisesta suunnasta päästään tosisuuntaan neettiselle induktiolle rakennusvaiheesta alkaen lisäämällä siihen eranto etumerkkeineen. aina elinkaarensa loppuun asti. Indusoitumisen vuoksi aluksen rautoihin syntyy magneettisia TS = MS + itäinen eranto tai MS – läntinen napoja, joiden kentät vaikuttavat aluksen eranto. kompassipaikalla tiettyyn suuntaan ja tietyllä voimakkuudella. 1 41 441 Edellä mainitusta syystä kompassineulan pu- 1 nainen pää kääntyy osoittamaan kohti kom-

71 passipohjoista magneettisen pohjoisen sijaan. 411 Magneettisen pohjoisen ja kompassipohjoisen välinen kulma on nimeltään eksymä (eks, δ).

Wbsjbujpo!5»!56!F!)2::6* Eksymä on itäistä eli positiivinen, kun kom- :1

381 :1 381 Boovbm!dibohf!,7 passineulan punainen pää kääntyy magneettisen meridiaanin itäpuolelle ja läntistä eli negatiivi- nen, kun kompassineulan punainen pää kääntyy

351 magneettisen meridiaanin länsipuolelle. On 231 myös huomattava, että eksymä muuttuu aluksen 291 suunnan muuttuessa. 321 261 291 Eksymän huomioimista varten aluksen kompas- Erantoruusu. sille laaditaan eksymätaulu, josta selviää kompassin eksymät eri suunnilla sekä numerotietona että käyrämuodossa. Eksymät eri suunnille Eksymä voidaan määrittää: – kompassiradan linjoilla tosisuuntiin perus- Aluksen magneettikompassin neulan käänty- tuen miseen magneettisen meridiaanin suunnalle – poijussa tai paalussa tunnettua maastonkoh- vaikuttaa paitsi maan magneettikenttä, myös taa suuntien aluksen rautaosiin indusoituneen magnetismin – aurinkoa tai jotain muuta taivaankappaletta kenttä. Kaikki aluksen rautaosat altistuvat mag- suuntien

Q Q Q nh Q nh Ql Ql 471» 471»

e e :1» :1»

M 381» J M 381» J

291» 291» F F Itäinen ja läntinen eksymä. Molemmissa itäinen eranto. Merenkulku ja merimiestaito 131

– tunnettua linjaa ylittäen, linjan keulasuun- lokiliinan, tiimalasin ja merkintälaskun avulla. timaa suuntien Kuitenkin niihin syntyy virheitä, joita ei voida – hyrräkompassin näyttöön vertailemalla (HS aina ennakoida. Käytännössä on usein helpom- <---> KS) paa mitata aikaa matkan sijasta. – kenttävoimakkuusmittarilla. Matka = aika x nopeus Kompassin kompensoinnilla tarkoitetaan aluksen magneettikentän vaikutuksen pie- Matkaa koskevissa laskuissa käytetään meripe- nentämistä tai kumoamista kompassipaikalla. nikulman kymmenyksen tarkkuutta. Enemmän Lisäksi kompensoinnilla on tarkoitus tasoittaa tarkkuutta vaativissa tehtävissä käytetään kaape- suuntaava kenttävoimakkuus yhtä suureksi lin kymmenyksiä (0.01 mpk). Kymmenyksiä kaikilla kompassisuunnilla. Periaatteena on tarvitaan esimerkiksi reittisuunnitelmassa mää- kumota kokonaan tai osittain eksymää aiheut- ritettäessä sivuutusetäisyyksiä ja käännöspiste- tavat aluksen magnetismin kentät vastakkaisilla, ennakoita. Matka-, aika- ja nopeuslaskuissa samansuuruisilla magneettisilla kentillä. matkan perusyksikkö on meripeninkulma.

Matkan tai mitan yksikkönä voidaan joissakin Matka, aika ja nopeus tilanteissa käyttää myös lukkoa. Tämä vanha merenkulun mittayksikkö liittyy ankkuri- Maapallon isoympyröiden jako asteisiin, mi- kettingin pituuteen. Yksi lukko on 15 syltä, nuutteihin ja sekunteihin on merenkulussa sylimitta on noin 1.83 m, näin ollen yksi lukko käytettävän mittajärjestelmän perustana. Mi- on 27,5 m. käli maata pidetään täysin pallon muotoisena, niin neljännes ekvaattorista on yhtä pitkä kuin Merenkulussa ajan perusyksikkönä käytetään neljännes meridiaaniympyrästä. Tällaisen kaa- (SI -järjestelmästä poiketen) tuntia. Yksi tunti ren yhden minuutin pituista osaa kutsutaan sisältää 60 minuuttia ja yksi minuutti puolestaan meripeninkulmaksi (mpk). Sen pituus on siis 60 sekuntia. Yksiköistä käytetään seuraavia ly- 1/ (90 x 60) osaa eli 1/ 5400 osaa isoympyrän henteitä: d (vuorokausi), h (tunti), m (minuutti) neljänneksestä, koska neljännesympyrän pituus ja s (sekunti). Esimerkiksi tarkka paikallinen asteina lausuttuna on 90 astetta ja yksi aste on kellonaika ilmoitetaan 18.04.27. Laivapäiväkir- 60 minuuttia. Vanhan metrin määritelmän jaan kellonaika ilmoitetaan neljällä numerolla mukaan yksi meridiaaniympyrän neljännes käyttämättä pistettä, esimerkiksi 1804. Muutoin (ekvaattorilta navalle) oli 10 000 000 metrin aika voidaan ilmoittaa esimerkiksi 18 h 04 m pituinen. Niinpä meripeninkulman pituus 27 s tai 18.04. metreinä lausuttuna on: Aika = matka / nopeus 10 000 000 = 10 000 000 = 1851.851851... m 90 x 60 5400 Tavallisesti merenkulussa käytetään minuutin tarkkuutta ajan määrittämiseen. Enemmän Jotta saataisiin käyttöön täsmällinen yksikkö, on tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten matkan ja kansainvälisesti sovittu, että yksi latitudiminuut- nopeuden määrittämisessä, käytetään sekunnin ti = 1 mpk = 1852 m (6076.115 englantilaista tarkkuutta. Ajan perusyksikkö matka-, aika- ja jalkaa, 1 jalka = 0.3048 m). Meripeninkulma nopeuslaskuissa on tunti. on jaettu kymmenesosiin eli kaapelinmittoihin (kpm = 0,1 mpk = 185,2 m). Nopeudella tarkoitetaan tietyssä aikayksikössä kuljettua matkaa. Tunnetuin nopeuden yksikkö Matkaa on aina ollut käytännössä vaikea mää- on liikenteessä käytettävä; kilometriä tunnissa rittää tarkasti. Lokilaitteet ovat kehittyneet tar- (km/h). Merenkulkuun se ei kuitenkaan sovellu, kemmiksi niistä ajoista, jolloin matka mitattiin koska merellä matkat mitataan meripeninkulmina tai sen osina. Merenkulku ja merimiestaito 132

Nopeuden yksikköä, joka ilmaisee monta meripeninkulmaa alus kulkee tunnin aikana, nimitetään solmuksi (sol). Aluksella sanotaan olevan 10 solmun nopeus, kun se liikkuu ta- saisella vauhdilla 10 meripeninkulman matkan yhden tunnin aikana.

Verrattaessa solmua muihin nopeuden yksik- köihin, havaitaan että:

1 solmu = 1,852 km/h = 0.514 m/s

Niin sanotulla "rukkastuntumalla" voidaan sanoa, että solmu on noin 2 km/h ja noin 0.5 Nopeuskolmio. m/s.

Nopeus = matka / aika Paikanmääritys

Matka-, aika- ja nopeuslaskuissa nopeuden Liikuttaessa rannikon tuntumassa tai saaristossa, perusyksikkönä käytetään solmua. aluksen paikanmääritys tapahtuu suorittamal- la havaintoja maissa olevista tunnistetuista Nopeus voidaan määrittää erilaisilla lokilait- kohteista. Tästä käytetään nimitystä optinen teilla tai mittaamalla aika, joka kuluu aluksen paikanmääritys, koska havaintoja tehdään pää- liikkumiseen pisteestä toiseen. Nopeus voidaan asiassa silmillä. Tiettyjä apuvälineitä paikanmää- myös määrittää paikanmäärityslaitteella tai ritykseen kuitenkin tarvitaan. Näitä ovat esimer- kokemukseen pohjautuen esimerkiksi potkurin kiksi sekstantti, suuntimalaite, kello, kompassi kierrosluvun perusteella. ja etäisyyttä määritettäessä myös tutka.

Liikuttaessa virtaavassa vedessä, erotetaan Jokaisen havainnon tuloksena saadaan kartalle toisistaan nopeus pohjan suhteen ja nopeus viiva tai tarkemmin kaari, jonka jossain pis- veden suhteen. teessä alus sijaitsee. Tällaista kaarta kutsutaan sijoittajaksi. Matka-, aika- nopeuslaskut suoritetaan yksin- kertaisen jako- tai kertolaskun avulla. Lasku- Sijoittaja on todellisuudessa aina kaari, koska kaavojen muistamista helpottaa esimerkiksi kaikki optiset havainnot ovat osa isoympyrää. kuvan kolmio. Kun kolmion osista peitetään Mutta koska kaarevuus pienessä mittakaavassa tuntematon, saadaan laskukaava sen laskemi- on erittäin pieni, voidaan useassa tapauksessa seksi. Käytettävät yksiköt tulee pitää tarkasti kaari piirtää kartalle suorana viivana. Poikkeuk- mielessä. sena tästä ovat vaakakulma ja tutkalla mitattu etäisyys, joiden sijoittajat ovat suhteellisen Konekäskyt Nopeus Kierrosluku / rpm pieniä ympyröitä. 2 (EH) 4 800 4 (E 1/2) 7,5 1 000 Sijoittaja voidaan määrittää: 6 (E 1/2) 12 1 500 – havaitsemalla kaksi kohdetta, kun ne näh- 8 (E 3/4) 16,5 2 100 dään linjassa päällekäin (suora) 10 (ET) 19,5 2 500 – mittaamalla kahden kohteen välinen vaaka- suora kulma (kaari) Esimerkki nopeustaulukosta. – mittaamalla suuntima tunnettuun kohteeseen (suora) Merenkulku ja merimiestaito 133

– mittaamalla etäisyys kohteeseen (kaari) tai Sekstantilla tai muulla kulmanmittauslaitteella – luotaamalla (käyrä). voidaan mitata kahden tai useamman kohteen välinen vaakakulma ja siirtää mitattu kulma Huomattava on, että vain yhtä sijoittajaa käyt- merikartalle asemanosoittimen avulla. tämällä ei saada aluksen tarkkaa paikkaa, vaan alus sijaitsee jossakin kohtaa kyseistä sijoittajaa. Suuntimalla tarkoitetaan havaitsijan meridi- Tarkan paikannuksen saamiseksi sijoittajia on aanin sekä havaitsijan ja kohteen yhdistävän oltava ainakin kaksi ja niidenkin tulee olla isoympyrän kaaren välistä kulmaa. Kulman mahdollisimman samanaikaisten havaintojen suuruus luetaan meridiaanin pohjoishaarasta tuloksia. myötäpäivään. Optinen suuntima on siis aina osa isoympyrän kaarta. Lyhyillä etäisyyksillä Yhdyslinjalla tarkoitetaan kahden kiinteän, se voidaan kuitenkin piirtää suorana viivana. etäisyydessä peräkkäin olevan, kohteen muo- Suuntimat saavat erilaisia arvoja sen mukaan, dostamaa suoraa. Kun aluksesta katsottaessa mitä meridiaania mittaamisen lähtökohtana on nämä kohteet ovat päällekkäin, on alus jossakin käytetty. Arvot ovat välillä 000° – 360°. Piirretty kohteiden kautta kulkevalla suoralla. viiva on sijoittaja, jonka jossain pisteessä alus sijaitsee. Huomattava on, että kartalle viedään Kohteet voivat olla joko luonnon merkkejä vain tosisuuntimia. Tämän vuoksi suuntima on (saarten reunat, korkeat rinteet) tai merimerk- aina muutettava tosisuuntimaksi riippumatta kejä (majakat, loistot, kummelit, reunamerkit, siitä, millä tavoin se on määritetty. Suuntima linjataulut). Yhdyslinja on sijoittajana tarkka. voidaan mitata suuntimakompassia, suuntima- Suurin tarkkuus tälle sijoittajalle saadaan, kun laitetta tai tutkaa käyttäen. kohteiden välinen etäisyys on suuri ja aluksen ja lähemmän kohteen välinen etäisyys on pieni.

Linjataulut. Merenkulku ja merimiestaito 134

Eri suuntimat ja niiden väliset suhteet.

Jos suuntima mitataan maantieteellisen meridi- Hyrräsuuntima (hs) saadaan hyrräkompassin aanin mukaan, puhutaan tosisuuntimasta (ts). suuntimalaitteelta, tai mikäli sellaista ei ole, voidaan parrassuuntimalaitteella määritetty Jos suuntiman mittaaminen tapahtuu magneet- suuntima muuttaa hyrräsuuntimaksi kääntä- tisesta meridiaanista, puhutaan magneettisesta mällä suuntimalaitteen astelevy hyrräsuunnalle. suuntimasta (ms). Mikäli suuntiminen tapahtuu Hyrräsuuntima ei ole sama kuin tosisuuntima kompassin osoittaman pohjoisen mukaan, pu- ja siinä on huomioitava samat virheet kuin hutaan kompassisuuntimasta (ks). hyrräsuunnassakin.

Keulasuuntima (kes) (tai keulakulma) on aluk- Suuntimat otetaan yleensä kompassin (mag- sen köliviivan ja havaintopaikan kohteeseen neetti- tai hyrräkompassi) tytärnäytön päällä yhdistävän isoympyrän kaaren välinen kulma. olevalla suuntimalaitteella. Suuntimalaitteet Keulasuuntima on niin sanottu "suhteellinen" voivat olla asteikkovalolla varustettuja, jolloin suuntima: Keulasuuntima kohteeseen muuttuu, niillä voidaan ottaa suuntimia pimeälläkin. jos aluksen kulkusuunta muuttuu. Keulasuunti- ma saa arvot 000° – 360° keulasta myötäpäivään Suuntimien luotettavuus riippuu olennaisesti lukien. suuntimiseen käytetyn laitteen lukematarkkuu- desta, kompassin tai suuntimislevyn virheistä ja Keulasuuntima voidaan myös ilmoittaa suun- havaitsijan tarkkuudesta. Tämän vuoksi aluksen timana keulasta vasempaan tai oikealle. Tällöin paikka on kapeassa sektorissa, jonka leveys suuntiman edessä on käytettävä kyseistä etulii- kasvaa, mitä kauemmaksi kohteesta mennään. tettä (esimerkiksi keulasuuntima vasen 135°). Neljän asteen virhe suuntimassa aiheuttaa 15 Merenkulku ja merimiestaito 135 mpk:n etäisyydellä yhden mpk:n virheen pai- Kun kohde nähdään merihorisontissa, saadaan kannukseen. Kuten muissakaan menetelmissä, etäisyys siihen laskettua seuraavasti: Etäisyys ei suuntimassakaan riitä yksi sijoittaja tarkkaan (mpk) = 2.08 x (√h + √H), missä 2.08 = vakio, paikannukseen. jolloin etäisyys saadaan meripeninkulmina, h = havaitsijan silmän korkeus metreinä ja H = Mittaamalla etäisyys tunnettuun kohteeseen havaintokohteen korkeus metreinä, molemmat saadaan sijoittajaksi ympyrä, jonka keskipis- merenpinnasta mitattuna. Tätä menetelmää teenä kyseinen kohde on. Säteenä on mitattu käytettäessä sääolosuhteiden tulee olla mah- etäisyys. Alus sijaitsee jossakin ympyrän kehän dollisimman normaalit, koska valo taipuu eri pisteessä. tavoin eri olosuhteissa.

Etäisyys voidaan mitata: Sijoittajan määritys luotaamalla suoritetaan – tutkalla tai etäisyysmittarilla vertaamalla kaikuluodin näyttämää merikartalla – sekstantilla oleviin syvyysmerkintöihin. Menetelmänä se on – määrittämällä horisontin etäisyys (kohde epätarkka ja antaa sijoittajaksi käyrän. horisontissa). Erilaisia sijoittajien yhdistelmiä ovat muun Määritettäessä etäisyyttä tunnettuun kohteeseen muassa: tutkalla, on aluksen tutka-antenni sijoittajan – kaksi linjaa keskipisteenä ja mitattu etäisyys on säde. Koska – suuntima ja etäisyys tutkasäteet taipuvat myös horisontin taakse, – suuntima ja luotaus ei kohteen tarvitse välttämättä olla optisesti – kaksi suuntimaa samaan kohteeseen näkyvissä. – ristisuuntimat – suuntima ja vaakakulma Etäisyys voidaan mitata myös kulmamittauk- – kaksi vaakakulmaa seen perustuen sekstantilla. Edellytyksenä on, – kaksi tai useampia etäisyyksiä. että kohteen korkeus tunnetaan.

Sijoittajia. Merenkulku ja merimiestaito 136

Kaksi suuntimaa samaan kohteeseen suuntiman olla 26.5° ja toisen 45° (tan 26.5° = 0.5). Sivuutusetäisyys voidaan määrittää myös Sama kohde suunnitaan kaksi kertaa sellaisin vä- jälkikäteen ensimmäisen suuntiman ollessa 90° liajoin, että suuntimien arvot (keulasuuntimia) ja jälkimmäisen 45°. poikkeavat toisistaan vähintään 40°. Suuntimien välillä aluksen tulee ajaa samaa suuntaa ja nope- Kahdella tai useammalla suuntimalla määrite- utta mahdollisimman tarkasti. tyn paikan tarkkuus riippuu sekä sijoittajien tarkkuudesta että siitä kulmasta, jossa sijoittajat – Ensimmäinen suuntima. Samalla luetaan tai leikkaavat toisensa. Sijoittajien leikkauspistee- nollataan loki tai kello, joilla kuljettu matka seen muodostuu virhealue, jonka sisällä alus voidaan myöhemmin määrittää. Piirretään teoriassa sijaitsee. sijoittaja kartalle. – Toinen suuntima. Samalla määritetään Mikäli suuntimia (sijoittajia) on kaksi, on op- suuntimien välillä kuljettu matka. (lokin timaalisin leikkauskulma 90°. Kolme sijoittajaa tai kellon ja nopeuden avulla). Piirretään tulee mahdollisuuksien mukaan valita siten, että sijoittaja kartalle. niiden välinen leikkauskulma on 120°. – Ensimmäinen sijoittaja siirretään yhden- suuntaissiirtona kuljetun matkan verran kulkusuuntaan. Merenkulkulaitteet – Aluksen havaittu paikka on siirretyn- ja jälkimmäisen sijoittajan leikkauspisteessä. Kompassit – Matkaa jatketaan havaitusta paikasta halut- tuun suuntaan. Magneettikompassi on laite, joka on suunniteltu hakeutumaan maan magneettikentän suunnalle Tämän menetelmän epätarkkuudet syntyvät ja säilyttämään sen. Se on merenkulkijan vanhin yleensä siitä, että alus ei kulje suuntimien välillä ja tärkein apuväline. samaa suuntaa ja nopeutta, vaan esimerkiksi sortuu tuulen ja/tai virran vaikutuksesta. Li- Magneettikompassin toiminta perustuu siihen säksi pitkä havaintoetäisyys vaikuttaa virheen tunnettuun tosiseikkaan, että erimerkkiset muodostumiseen, koska silloin lokilaitteeseen magneettiset navat vetävät toisiaan puoleensa. kertyy enemmän virhettä. Hyvissä olosuhteissa Maapallon sisällä voidaan katsoa olevan suuri ja muutaman harjoituskerran jälkeen tämä magneetti, jonka kenttä ulottuu yli koko maa- on tarkka menetelmä, joka soveltuu hyvin pallon pinnan. Maan magneettikentän uskotaan paikanmääritykseen liikuttaessa rannikon lä- aiheutuvan planeettamme ydintä kiertävien säh- heisyydessä. kövirtojen vaikutuksesta, johon energia saadaan maan pyörimisliikkeestä. Kipparin suuntima (neljän piirun suuntima) Magneettikompasseja voi aluksella olla useita- kin, jolloin ne nimetään käyttötarkoituksensa Tämä menetelmä on periaatteessa vain eri- mukaan pääkompassiksi, ohjailukompassiksi, koistapaus suuntimasta samaan kohteeseen. suuntimakompassiksi tai venekompassiksi. Suuntimista (ensimmäinen 45° ja toinen 90°, Nykyisin hyrräkompassit ovat kuitenkin syr- keulasuuntimia) muodostuu suorakulmainen jäyttäneet magneettikompassin siten, että aluk- kolmio, jonka sivut ovat yhtä pitkät. Mikäli alus sella on yleensä vain yksi magneettikompassi kulkee suuntimien välillä 0.7 meripeninkulmaa, (nestekompassi), joka toimii samalla aluksen on myös sivuutusetäisyys sama. pääkompassina. Pääkompassi on aluksen luo- tettavin kompassi, ja usein mittasuhteiltaankin Mikäli halutaan tietää ennakkoon tuleva si- suurin. vuutusetäisyys kohteeseen, tulee ensimmäisen Merenkulku ja merimiestaito 137

Nopeilla aluksilla (sota-aluksilla) käytetään – hydroakustiset lokit (nopeus pohjan tai usein kupolikompassia, jossa kardaaninen veden suhteen) ja ripustus, ohjauspiiru ja puikko on rakennettu – inertialokit (nopeus pohjan suhteen). maljan sisään. Kompassi muodostuu puikosta, ruususta sekä kupolin muotoisesta lasista ja Tarkkaa nopeustietoa tarvitaan aluksilla useissa maljasta, joka on täytetty nesteellä. Puikon kärki eri paikoissa. Koska optinen paikanmääritys on tarkalleen keskellä, jolloin ruusu on vakaa on sota-aluksilla usein päämenetelmänä, merenkäynnissä. Kupolin muotoinen lasi voi paikannukseen tarvitaan tarkat nopeus- ja toimia samalla suurennuslasina ja kompassin suuntatiedot. näyttämä voidaan näin lukea kauempaakin. Useimmiten kupolikompassi on varustettu pe- Nopeutta veden suhteen näyttävien lokilaittei- riskoopilla, jolloin kompassin näyttämä voidaan den näyttämää tulee aina tilaisuuden tullen ver- lukea sisäohjaamossa. rata tosinopeuteen esimerkiksi vauhtiradalla.

Hyrräkompassi on laite, joka on suunniteltu Nopeus veden suhteen näyttämään maantieteellisen meridiaanin suuntaa (pohjoinen) ja säilyttämään se pysyvästi. Keskiajalla aluksen nopeus määritetiin loki- Hyrräkompassin toiminta perustuu neljään liinan ja lokikäyttöön valmistetun tiimalasin luonnonilmiöön, jotka ovat: avulla. Tämä "lokilasi" oli tavallista tiimalasia – pyörivän hyrrän pyrkimys säilyttää akselinsa pienempi. Tavallisesti käytettiin joko neljän- suunta avaruuteen nähden nes- tai puolenminuutin laseja. 1600 -luvun – hyrrän presessio (akselin huojunta) alussa yleistynyt lokiliinamittaus säilyi käytössä – maapallon pyöriminen (rotaatio) pitkään. – maan vetovoima. Työhön tarvittiin kaksi miestä, mittamies ja Näistä kaksi ensimmäistä ovat hyrrän omi- ajanottaja. Lokiliina oli solmujen muodosta- naisuuksia, kun se pyörii suurella nopeudella. milla mittamerkeillä varustettu pitkä köysi, Kaikkien ilmiöiden tunteminen helpottaa hyr- jonka uimurilla varustettu pää laskettiin me- räkompassin erityispiirteiden sekä hyrräkompas- reen. Laivan jatkaessa kulkua kelalta laskettiin sin virheiden ymmärtämistä. Hyrräkompassin solmuköyttä siten, että uimuri pysyi koko ajan virheet ovat vauhtivirhe ja ballistiset virheet. paikoillaan. Tietyn merkin kohdalla mittamies huudahti "törn", jolloin ajanottaja käänsi Nopeuden määritys tiimalasin hiekan juoksuttamiseksi tyhjään alakupuun. Kun yläkupu oli tyhjä, huudahti Laite, jolla mitataan aluksen nopeutta, on ni- ajanottaja vuorollaan "stop", jolloin mittamies meltään loki. Markkinoilla on saatavissa paljon pysäytti kelan ja merkitsi lokiliinan pysäytys- erilaisia lokilaitteita. Jotkut niistä mittaavat kohdan. Tämän jälkeen liina vedettiin alukseen aluksen nopeuden ja kulkumatkan lisäksi myös ja nopeus voitiin laskea solmuvälien sekä ko- veden syvyyttä. mentojen välisen ajan avulla. Matkat kirjattiin merkintälaskua käyttäen. Lokilaitteet mittaavat nopeutta joko veden suhteen tai pohjan suhteen. Erityyppisiä lokeja Kun lokiliinan solmujen väli vastasi tietyssä ovat: suhteessa yhtä meripeninkulmaa eli pituusmi- – laahuslokit (nopeus veden suhteen) nuuttia, niin alus kulki silloin yhden solmuvä- – potkurilokit (nopeus veden suhteen) linnopeudella, jos se käytti meripeninkulman – painelokit (nopeus veden suhteen) matkaan aikaa yhden tunnin (=solmu). Myö- – Sähkömagneettinen loki (nopeus veden hemmin reelinkiin kiinnitettiin kaikenlaisia suhteen) apumerkkejä helpottamaan laskutoimitusta. – Doppler -lokit (nopeus pohjan tai veden suhteen) Merenkulku ja merimiestaito 138

E. Massey keksi vuonna 1801 käyttökelpoisen Sähkömagneettinen loki kiertolokin (laahusloki), jossa laivan perässä "laahattiin" pientä potkuria. Potkurista lähti Lokin toiminta perustuu sähkömagneettiseen vaijeri tai naru (lokiliina) aluksen reelinkiin kiin- induktioon. Virtaviivaisen anturin sisällä on nitettyyn, viisarein varustettuun lokimittariin. käämi jonka sähkövirta synnyttää magneetti- Lokiliinassa käytettiin vauhtipyörää tasaamaan sen kentän anturin ympäri. Veneen liikkuessa aluksen jyskinnästä johtuvia nykäyksiä ja potku- syntyy jännite, jonka suuruus riippuu veneen rin nopeuden muutoksia. Lokiliinan pituus oli nopeudesta veden suhteen. Jännitteestä voidaan noin 200 m. Tällaista laahuslokia käytetään vielä laskea veneen nopeus ja kuljettu matka veden perinteen vuoksi joillakin purjelaivoilla. suhteen.

Parraslokaus Nopeus pohjan suhteen

Vanhan lokiliinaan ja tiimalasiin perustuvan Aluksen nopeus pohjan suhteen määritetään nopeudenmäärityksen sovellus on parraslokaus. joko maastoa, kelloa, karttaa ja harppia apuna Siinä mitataan veteen heitetyn kelluvan esineen käyttäen tai elektronisella laitteella. Niiden avulla aikaa, jonka alus käyttää esineen keulan lokilaitteiden, jotka näyttävät nopeutta pohjan ja perän sivuutuksen välillä. Aluksen nopeus suhteen, toiminta perustuu yleensä ultraäänen saadaan seuraavalla kaavalla: hyväksikäyttämiseen ja kaikuluotaintekniik- kaan. Veden syvyyden ylittäessä 300 – 600 m Nopeus solmuina = siirtyvät nämäkin laitteet mittaamaan nopeutta 2 x aluksen pituus metreissä veden suhteen, jolloin mittaaminen suoritetaan aika sekunteina vesimassasta, esimerkiksi jostain harppausker- roksesta tai vedessä olevista hiukkasista (epä- Parraslokaus ei menetelmänä sovellu pienille puhtaudet, eliöt). eikä nopeille aluksille, koska virhe muodostuu lyhyellä ajalla liian suureksi. Doppler-loki

Potkuriloki Lähetetyn ääni- tai elektromagneettisen aallon taajuus ei ole sama kuin vastaanotetun, mikäli Nykyisin pienillä aluksilla käytetään usein lähetin on liikkeessä vastaanottimeen nähden tai potkurilokia. Lokijärjestelmä perustuu aluksen päinvastoin. Tätä ilmiötä kutsutaan Doppler- pohjassa olevan pienen potkurin pyörivään liik- ilmiöksi, sen havainneen Itävaltalaisen fyysikon keeseen, joka muutetaan sähköisiksi pulsseiksi. C. Dopplerin mukaan. Klassinen esimerkki tästä Potkurilokit näyttävät aina aluksen nopeutta on tienvarressa seisovaa henkilöä kohti tuleva veden suhteen. ambulanssi. Ambulanssin sireenin ääni muuttuu korkeammaksi kun se tulee havaitsijaa kohti. Paineloki Kun se on ohittanut havaitsijan, muuttuu ääni matalammaksi ja madaltuu mitä kauemmaksi Painelokin toiminta perustuu aluksen liikkeestä ambulanssi havaitsijasta menee. syntyvän vedenpaineen (dynaaminen paine) ja hydrostaattisen paineen (staattinen paine) Doppler -lokit lähettävät äänivärähtelyä veteen. eron mittaamiseen. Aluksen liikkeestä johtuva Koska pulssit lähetetään kaikkiin neljään pää- veden paine kohdistetaan kalvoon, joka muuttaa suuntaan aluksen suhteen (kaksiskomponent- paineen mekaanisella välityksellä sähköiseksi tinen Doppler -loki), saadaan siten kumottua tiedoksi. Kuljettu matka saadaan integroimalla aluksen keinunnasta ja jyskinnästä aiheutuvat nopeus. Paineloki mittaa aluksen nopeutta virheet. Nopeus tulee määritetyksi sekä pitkit- veden suhteen. täis- että poikittaissuuntaan nopeutena pohjan suhteen. Merenkulku ja merimiestaito 139

Doppler -lokin nopeuden mittaustarkkuus on Syvyyden määrittäminen noin 0.2 % tai 0.05 sol. Veden syvyyden ja syvyyssuhteiden tunteminen Akustinen korrelaatioloki on merenkulussa oleellisen tärkeää. Syvyystietoa tarvitaan aluksen turvallisen kulun varmista- Akustiseen korrelaatioon perustuva loki on miseksi rannikon läheisyydessä ja erityisesti suunniteltu täyttämään kaikki ne korkeat tark- saaristossa. Aluksen ankkuroituessa, on veden kuusvaatimukset, jotka aluksen tarkan liikkeen syvyys myös tunnettava, jotta sopiva ankkuri- määrittämiseksi tarvitaan. Toisin kuin Doppler paikka löydetään ja oikea määrä ankkuriketjua -lokin, akustisen korrelaatiolokin tarkkuus ei ole voidaan laskea. riippuvainen veden lämpötilasta, suolapitoisuu- desta tai paineesta. Korrelaatiolokilla saadaan Aluksilla veden syvyyden määrittämiseen käy- alukselle nopeus sekä pitkittäis- että poikittais- tettävistä menetelmistä tai laitteista käytetään suunnassa. Samalla saadaan määritettyä myös nimitystä luotain (luoti). veden syvyys. Käsiluoti on ohueen luotiliinaan kiinnitetty lyi- Akustiset äänisignaalit lähetetään ja vastaan- jypaino, jonka pohjassa on syvennys pohjanäyt- otetaan aluksen pohjassa olevasta muun- teenottoa varten (kuva). Jos mahdollista, tulisi ninyksiköstä pohjaan kohtisuorassa aluksen syvennyksessä käyttää luotaustalia. Luotiliina runkoa vastaan. Äänisignaaleista joka toinen on noin 30 – 50 metrin mittainen ja siihen on on nopeuden mittaamista varten ja joka toista merkitty metrin välein veden syvyyttä vastaavat käytetään syvyyden mittaamiseen. Signaalit kohdat. Merkitsemiseen käytetään liinan pu- muutetaan digitaalitekniikan avulla nopeus- ja nokseen ompelemalla kiinnitettyjä kangas- ja syvyystiedoiksi ja jaetaan eteenpäin niitä tarvit- nahkasuikaleita. Erivärisillä kangassuikaleilla seville laitteille. (punainen (pu), valkoinen (va), sininen (si), keltainen (ke), tässä järjestyksessä) erotetaan eri Muut nopeudenmäärittämislaitteet metriluvut kuvan osoittamalla tavalla. Viiden metrin välein käytetään nahkasuikaletta ja kym- Aluksen nopeutta voidaan määrittää myös menet metrit merkitään nahkasuikaleella, jossa kaikilla elektronisilla paikanmäärityslaitteilla. on reikiä kymmenluvun osoittama määrä. Paikannukseen tarkoitetut laitteet tuottavat sekä suunta- että nopeustietoa kyseisen järjes- 7!n 8!n telmän tuottaman paikannuksen muuttumiseen perustuvan laskennan avulla. Mitä nopeammin 31!n kyseinen järjestelmä päivittää paikkatietoa sitä 6!n 9!n tarkemmin myös nopeustieto voidaan laskea. 46!n 5!n :!n Käytössä olevien GPS-, DGPS- ja Syledis -järjestelmien tuottama suunta- ja nopeustieto 4!n on aina pohjan suhteen. Nopeutta voidaan 21!n 41!n mitata myös aluksen liikkeeseen perustuvalla 3!n inertiamenetelmällä, jonka toiminta perustuu 36!n maapallon liikettä sekä aluksen kiihtyvyyttä 2!n mittaaviin antureihin. Menetelmä antaa erittäin 26!n tarkat nopeustiedot, mikäli liike on tasaista. Tätä käytetäänkin paljon hyväksi esimerkiksi ilma-aluksissa, avaruussukkuloissa sekä sukel- lusveneissä.

Käsiluoti. Merenkulku ja merimiestaito 140

Käsiluotia käytetään aluksilla nykyisin vain perusteet, miten kyseiset laitteet toimivat, mitä ankkuroinnin yhteydessä veden syvyyden ja virheitä niissä mahdollisesti voi esiintyä sekä pohjan laadun selvittämiseen. Yleensä veden miten niiden luotettavuutta voidaan seurata syvyyden määrittämiseen käytetään kaikuluotia, ja arvioida. Lisäksi tulee tuntea laitteiden eri joka kertoo veden syvyyden aluksen kölin alla käyttömahdollisuudet liikuttaessa merellä. reaaliajassa.

Kaikuluoti Tutka

Nykyisin veden syvyyttä aluksen kölin alla Tutkan (RADAR, Radio Detection and Ran- mitataan kaikuluodilla. Kaikuluoti näyttää ging) avulla voidaan mitata kohteeseen etäisyyk- veden syvyyttä jatkuvasti joko digitaalinäytöllä siä ja suuntimia. Sijoittajien avulla voidaan pitää numeroina ja/tai piirturilla käyrän muodossa. tarkkaa paikkaa kartalla. ARPA-tutkan (Auto- Piirtävän kaikuluodin etuna on, että syvyyslu- matic Radar Plotting Aid) avulla saadaan myös kemat voidaan selvittää sekä pohjan muotoja ja muiden aluksien liiketekijät eli kulkusuunta ja laatuakin tutkia myös jälkikäteen paperilta. nopeus sekä lähin sivuutusetäisyys ja aika lähim- pään sivuutusetäisyyteen voimassaolevilla liike- Kaikuluotaimen toiminta perustuu aluksen tekijöillä. Tutkan pääosia ovat: antennikoneisto, pohjassa olevalta anturilta lähetettyjen ääniaal- aaltoputki, lähetin-/vastaanotin, näyttölaite ja tojen käyttämän kulkuajan mittaamiseen poh- muut oheislaitteet. Tutkalle voidaan syöttää jaan ja takaisin (tai johonkin muuhun kiinteään esimerkiksi hyrräsuunta, nopeustieto, paikka- kohteeseen ja takaisin). tieto joltakin paikanmääritysjärjestelmältä sekä piirtää kuvaputkelle reittejä ja turvavesialueita. Kaikuluotia on käytettävä aina liikuttaessa väyläalueen ulkopuolella. Näin veden syvyy- Satelliittipaikannusjärjestelmät den pieneneminen voidaan havaita nopeasti. Väyläalueen ulkopuolella joudutaan liikkumaan Satelliittinavigoinnin historia ulottuu 60- esimerkiksi alusta ankkuroitaessa. Tällöin aluk- luvulle asti. Vuonna 1964 Yhdysvallat aloitti sen turvallinen liikkuminen varmistetaan myös satelliittipaikannuksen Transit -järjestelmällä. kaikuluodilla. Kaikuluodin käyttämisessä on Järjestelmä koostui 7 satelliitista ja 6 varasatel- huomioitava, että: liitista. Sen toiminta perustui Doppler- siirty- – näytön luotettavuus on tarkastettava aika- män mittaamiseen. Järjestelmän tarkkuus oli ajoin kuitenkin vaatimaton eikä se tarjonnut jatkuvaa – mittausalue on valittava oikein paikkatietoa, vaan osan ajasta laitteet laskivat – tunnettava, ilmoittaako kaikuluoti syvyyttä merkintäpaikkaa. aluksen pohjan ja merenpohjan vai meren- pinnan ja -pohjan välillä. Venäläisten satelliittinavigointi alkoi 80-luvun alkupuolella, kun vuonna 1982 ammuttiin Sähkölaitteet, aluksen suuri nopeus, pohjan laa- radoilleen ensimmäiset Glonass -järjestelmän tu ja suuret syvyyden muutokset voivat aiheuttaa satelliitit. Tämä nykyäänkin käytössä oleva häiriöitä kaikuluodin näyttämään. järjestelmä takaa noin 10–30 metrin paikan- nustarkkuuden. Paikanmäärityslaitteet GPS (Global Positioning System) on satelliit- Elektronisella paikanmäärityksellä tarkoitetaan teihin perustuva, maailmanlaajuinen radiona- aluksen paikannusta erilaisin elektronisin vigointi-, paikannus ja ajanvälitysjärjestelmä. apuvälinein. Jotta merenkulkija voi luottaa Sen avulla voidaan navigoida jatkuvasti niin välineidensä tuottamaan paikannukseen tai maalla, merellä, ilmassa kuin avaruudessakin, mittausarvoihin, tulee hänen tarkasti tuntea lähes kaikissa olosuhteissa. GPS on Yhdysval- Merenkulku ja merimiestaito 141

Raytheon ARPA -tutka. tain puolustusministeriön, ensisijaisesti sotilas- käyttöön kehittämä paikannusjärjestelmä. Sen DGPS eli differentiaali GPS on tukiaseman operatiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä avulla korjattua paikkaa antava järjestelmä, jolla vastaa Yhdysvaltain ilmavoimien avaruushal- on parannettu paikantamistarkkuutta +/- 10m linto NASA. asti. Tukiasema laskee korjausarvon paikkatie- toon kun tiedetään aseman tarkka paikka ja ver- Toiminnallisesti järjestelmä voidaan jakaa kol- rataan sitä GPS satelliittien antamaan tietoon. meen kokonaisuuteen, jotka ovat: Korjattua arvoa voidaan vastaanottaa alueella – Avaruusosa (satelliitit) oleville DGPS -laitteen omaaville aluksille. – Ohjaus-ja valvontaosa (United States De- partment of Defence) GPS- ja DGPS- informaatiota käytetään – Käyttäjäosa (vastaanottimet aluksilla tai monipuolisesti integroiduissa järjestelmissä maissa) antamalla paikkatietoa elektronisiin merikart- toihin, tutkiin, automaattiohjausjärjestelmiin GPS -järjestelmään kuuluu 24 satelliittia, jotka ja viestijärjestelmiin. kiertävät maata noin 20200 km:n korkeudes- sa. Muut paikannusjärjestelmät

GPS -järjestelmän teoreettinen tarkkuus ja Syledis-järjestelmä virheet: – Sotilaskäyttö 15–18 m Syledis on Ranskassa valmistettu radiopai- – Siviilikäyttö 15–25 m kannusjärjestelmä. Suomessa Syledis on ollut käytössä vuodesta 1984. Alun perin järjestelmää Merenkulku ja merimiestaito 142 käyttivät merivoimien lisäksi myös merivartios- Merenkulkujärjestelmän integroinnilla tar- to, MKL sekä Neste. Nykyisin se on käytössä koitetaan aluksen käsittelyyn ja ohjailuun vain merivoimissa, jonka vastuulla on myös käytettävien laitteiden tuottaman informaation järjestelmän huoltaminen ja kehittäminen. yhdistämistä. Kysymyksessä ei varsinaisesti ole mikään yksi laite, vaan eri merenkulkulaitteiden Syledis järjestelmä muodostuu aktiivisista kiin- yhteenliittymä, jonka päämääränä on ollut me- teistä majakoista ja passiivisista alusasemista. renkulun turvallisuuden lisääminen. Majakoita on asennettu tasaisin välein, jotta ne kattavat koko verkon alueen. Alusasemia saman Integroituun merenkulkujärjestelmään kuu- verkon alueella voi olla rajoittamaton määrä. luvat: – Elektroninen kartta- ja informaatiojärjestel- Syledis SR 3 vastaanotin vastaanottaa mitta- mä (ECDIS) ussignaalin vähintään kolmelta maa-asemalta – Merenkulkututkat (ARPA) ja muuttaa signaalin kulkuajan etäisyyksiksi. – Paikannuslaitteet (GPS, DGPS tai muu Kolmesta etäisyydestä saadaan kolme sijoittajaa kansallinen järjestelmä) ja näiden perusteella aluksen sijainti. – Automaattinen ohjausjärjestelmä (autopi- lot) Järjestelmän paikanmääritystarkkuus on par- – Hyrräkompassit haimmillaan +/- 5m. – Lokilaitteet – Kaikuluotaimet Elektroniset merikartat ja integroidut – Tuulimittarit merenkulkujärjestelmät – Radiojärjestelmät – Aluksen ohjailujärjestelmät Elektronisella merikartalla tarkoitetaan aluksilla – Koneiden valvontajärjestelmät navigointiin käytettävää vuorovaikutteista, – Muuta informaatiota tuottavat liitännät, tosiaikaista ja numeerisessa muodossa olevaa kuten purjehdusoppaiden elektroninen karttajärjestelmää. Pelkkä kartta-aineisto ei yk- esittäminen tietokannasta sinään riitä, vaan sen muuntamiseen näkyväksi kartaksi tarvitaan myös esitysjärjestelmä.

Kartta-aineisto saadaan käyttöön käyttöliit- tymän avulla, joka muokkaa muistissa olevan numeerisen tietokannan kuvaruudulla esitettä- väksi kartaksi. Esitysjärjestelmä, jonka IMO on hyväksynyt virallisesti, on ECDIS (Electronic Chart Display and Information System).

Koska lopullinen tavoite on saada elektroninen merikartta laillisesti paperikartan korvaavaksi, on kartta-aineistolle asetettu huomattava mää- rä erilaisia normeja. Kartta-aineiston sisältö, sisällön tarkkuus, tuottaminen, toimittaminen, siirtäminen ja päivittäminen perustuvat IHO:n (International Hydrographic Ofﬁce) ja IMO:n määrittelemiin standardeihin. Merenkulku ja merimiestaito 143

VIESTI

Näköviesti

Merivoimien viestitoiminta perustuu merivoimien viestierikoismääräykseen, viestipal- veluohjeeseen, kansainväliseen viestikirjaan ja merivoimien koodiin. Samat ohjeet pätevät sekä näköviestityksessä kuin puheradioliikenteessä. Aluksilla ylläpidetään jatkuvasti näköviesti- taitoa. A Alpha .- Q Quebec --.- B Bravo -... R Romeo .-. C Charlie -.-. S Sierra ... D Delta -.. T Tango - E Echo . U Uniform ..- F Foxtrot ..-. V Victor ...- G Golf --. W Whisky .-- H Hotel .... X X-ray -..- I India .. Y Yankee -.-- J Juliet .--- Z Zulu --.. K Kilo -.- Å AA, Alpha-Alpha .--.- L Lima .-.. Ä AE, Alpha-Echo .-.- M Mike -- Ö OE, Oscar-Echo ---. N November -. Ü Übel ..-- O Oscar --- P Papa .--. Aakkosten kansainväliset nimitykset.

% 4 ) ! . - 3 5 2 7 $ + ' / ( 6 & ã , Ç 0 * " 8 # 9 : 1 °

Muistitaulukko morsemerkeille. Merenkulku ja merimiestaito 144

Viestiliput ja niiden kansainväliset merkitykset. Merenkulku ja merimiestaito 145

Radiokalusto Aluksen viestiliikennettä voidaan pitää yllä tietokoneohjatuin järjestelmin. Merivoimilla on monipuolinen viestikalusto. Kaluston kokoonpano vaihtelee käyttötar- Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on koituksen mukaan. Taajuusalueina käytetään asettanut määräyksiä radiokaluston ja vahti- UHF,VHF,HF ja MF taajuuksia. Viestit välite- henkilöstön pätevyysvaatimuksista. GMDSS tään puheella, sähkötyksellä ja sanomalaitteen -järjestelmä (Global Maritime Distress and sekä modeemien avulla. Safety System) on mahdollistanut hätäviestien automaattisen lähettämisen. Aluksilla tulee Rannikon sanomalaiteverkko perustuu laajaan olla mm. DSC -laite (Digital Selective Call), keskussanomalaite- ja tukiasemaverkkoon ja sen jonka avulla lähetetään ja vastaanotetaan hä- käytöstä määrätään rannikon sanomalaitelii- täkutsuja. Hätäkutsu lähetetään järjestelmässä kenne-ohjeella. Sanomalaiteverkon välityksellä digitaalisesti, ja varsinainen toiminta tapahtuu voidaan jakaa meritilannekuvaa sitä tarvitseville. puheella taajuuksilla VHF 16, MF 2182 MHz englanniksi tai paikallisilla kielillä. -!9$!9MEDEETAIMEIDEI -!9$!9-!9$!9-!9$!9 (ÛTÛSANOMA 4HISIS052++) 052++) 052++) !LUSTAUHKAAVAKAVAJAVÛLITNVAARA4ULIPALO 4AUKONSEK YHTEENTRMÛYS PAHAVUOTO UPPOAMINEN ALUKSENJÛTT -!9$!9 052++) /*88 .AUTICAL-ILESFROM"ENGTSKÛRATBEARING DEGREESOR,!4AND,/.' 3HIPSINKING 2EQUEST)MMEDIATEASSISTANCE (ÛTÛSANOMANKUITTAAMINEN -!9$!9 /DOTETAANMERIPELASTUSKESKUKSENKUITTAAVANSANOMAN 052++) 052++) 052++) JONKAJÛLKEENALUKSETKUITTAAVAT 4HISIS5USIMAA 5USIMAA 5USIMAA 2/-%/ 2/-%/ 2/-%/-!9$!9OR 2%#%)6%$-!9$!9 3AAPUMISILMOITUS -!9$!9 (ÛTÛSANOMANSAATUAANJAKUITATTUAANONILMOITETTAVA 052++) HÛTÛPAIKALLESAAPUMISESTA/MAPAIKKA NOPEUS 4HISIS5USIMAA 0OSITIONR 3PEED+NOTS ARVIOITUSAAPUMISAIKA%4! %4!MIN -!9$!92%,!9MEIDEIRILEITAIhMEDEERELEEv -!9$!92%,!9-!9$!92%,!9-!9$!9 (ÛTÛSANOMANVÛLITYSSANOMA JOSHÛDÛSSÛOLEVAEI 2%,!9 PYSTYLÛHETTÛMÛÛNSANOMAATAIRANNIKKOASEMAEIOLE 4HISIS5USIMAA 5USIMAA 5USIMAA KUITANNUTSANOMAA*OSTARVITAANPELASTUSTOIMINTAAN /*"- LISÛAPUA -AYDAYRECEIVEDFROM052++) /*88 ,OCALTIME -!9$!9 052++) /*88 .AUTICAL-ILESFROM"ENGTSKÛRATBEARING DEGREESOR,!4AND,/.' 3HIPSINKING 2EQUEST)MMEDIATEASSISTANCE 4HISIS5USIMAA /*"- $ATE4IME,OCAL4IME 3%%,/.#%-!9$!9 (ÛDÛSSÛOLEVANALUKSENTAI MERIPELASTUKSENJOHTAJAKÛSKEEHILJAISUUDENKANAVALLE HÛTÛLIIKENNETTÛVARTEN 3%%,/.#%$)342%33 -UUTALUKSETTAIASEMAT KÛYTTÛVÛTTÛTÛSANONTAAKANAVANHILJENTÛMISEKSI HÛTÛLIIKENNETTÛVARTEN 025$/.#% KANAVALLERAJOITETTULIIKENNESALLITTU 3%%,/.#%&).%% HÛTÛLIIKENTEENLOPETTAMINEN MERIPELASTUKSENJOHTAJANKÛSKEMÛNÛ

Hätäliikenteen sanomarunko.

Merenkulku ja merimiestaito 146

MERIMIESTAITO Rungon muoto vaikuttaa aluksen ohjailtavuu- teen. Pitkä ja kapea alus on suuntavakaa kun Aluksen käsittelyn ja ohjailun taas lyhyt, leveärunkoinen ja pyöreäpohjainen peruskäsitteet on helposti kääntyvä. Suuri tuulipinta- ala ja matala syväys yhdessä aikaansaavat sen, että alus Aluksen käsittely ja ohjailu perustuvat käytössä sortuu helposti tuulen mukana. olevan alustyypin ominaisuuksien tuntemiseen ja siihen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden Aluksen ohjailu eli kuljettaminen (navigointi) vaikutuksen ymmärtämiseen. Sääolosuhteet käsittää kaikki merenkululliset ja paikanmääri- asettavat useasti rajoituksia alusten käytölle tyksen toimenpiteet, jotka ovat tarpeen suunni- ja ohjailtavuudelle. Kovan tuulen aiheuttama tellulla reitillä tai väylällä toteutettavan matkan aallonmuodostus ja esimerkiksi vesi- tai lumi- turvalliselle suorittamiselle hyvää merimiestaitoa sateen vuoksi rajoittunut näkyvyys on otettava noudattaen. huomioon eri tilanteissa. Aluksen käsittely (manöveeraus) sisältää kaikki Aluksella olevat koneistojärjestelmät, perä- ne potkurin, peräsimen ja muiden käsittelylait- sinlaitteet ja propulsiojärjestelmät (potkurit, teiden käyttöön liittyvät merimiestaidolliset toi- vesisuihkut, keulaohjauspotkurit) hallintalait- menpiteet, joita tehdään aluksen liiketekijöiden teineen ovat osa sen ohjailujärjestelmää. säilyttämiseksi tai muuttamiseksi. Käsittelyyn

Aluksen liikkeet koordinaatistossa. Merenkulku ja merimiestaito 147 vaikuttavat aluksen rakenteelliset ominaisuudet, koneet, ohjailulaitteet ja ympäristötekijät kuten tuuli, virta ja sorto.

Alukseen kohdistuvat voimat.

Toiminta merivahdissa

Vahtiin järjestyminen

Valmistautuminen merivahtiin kuulutetaan 15 min ja vahtiin järjestyminen 5 minuutta ennen vahdin alkua. Uusi merivahti järjestyy yleensä aluksen komentosillalle (riippuu alustyypistä). Merivahtitehtäviä sota-aluksella ovat: tähys- täjä, ruorimies, ohjailijan apulainen, ohjailija, merenkulku-upseeri ja vahtipäällikkö.

Ruorimies ottaa tehtävät vastaan edelliseltä ruorimieheltä selvitettyään ensin ohjattavan suunnan, viimeksi käsketyn ruorikomennon tai ohjailukäskyn, käytössä olevan/t ruoripumpun/t ja muut ruorinpitoon liittyvät asiat. Kun uusi ruorimies ilmoittaa olevansa valmis vastaanotta- maan ruorin, antaa ohjailija luvan vaihtoon.

Ruorimies. Merenkulku ja merimiestaito 148

Ohjailija Ruorimies Vasempaan 10 Vasempaan 10 - Vasemmalla 10 Keskelle Keskelle - Keskellä Oikealle 25 Oikealle 25 - Oikealla 25 Oikealle yli Oikealle yli - Oikealla yli Kevennä 20:een Kevennä 20:een - Kevennetty 20:een Kevennä Kevennä - Kevennetty 10:een (puoleen) Tue (suunnalle 245) Tue Ruorimies kääntää suuremmalla kulmalla vastaan pysäyttäen kääntymisen käsketylle suunnalle Näin suoraan Näin suoraan 230 (Katsoo sen hetkisen suunnan) - suunnalla 230 Vasempaan suunnalle 075 Vasempaan suunnalle 075 - suunnalla 075

Ruorikomentoja.

Tähystäjä vastaanottaa tehtävät edelliseltä merimerkit, muut alukset ja niiden liikkeet tähystäjältä, selvitettyään suuntimistehtävät, ja ilma-alukset. Hänelle kuuluu myös aluksen ilmoitetut kohteet, mahdolliset tunnistus- näköviestiliikenteen hoitaminen, lasien lyönnit käskyt ja muut käsketyt tehtävät. Tähystäjän ja lipputervehdykset. Aluksen tähystäjä toimii tehtävänä on tehdä havaintoja kaikesta, mitä ohjailijan antamien käskyjen mukaisesti. aluksen ympäristössä tapahtuu ja ilmoittaa niistä ohjailijalle. Ilmoitettavia asioita ovat ainakin Lasien lyönnit suoritetaan puolen tunnin välein neljän tunnin jaksoissa seuraavasti.

0800 4 kaksoislyöntiä 0930 1 kaksoislyönti + 1 lyönti 1100 3 kaksoislyöntiä 0830 1 lyönti 1000 2 kaksoislyöntiä 1130 3 kaksoislyöntiä + 1 lyönti 0900 1 kaksoislyönti 1030 2 kaksoislyöntiä + 1 lyönti 1200 4 kaksoislyöntiä

Taulukko lasien lyönnistä.

Tähystäjä toimii myös suuntijana. Merenkulku ja merimiestaito 149

Tähystäjän ilmoituksia keulasuuntimina, suluissa kompassisuunnat.

Köydet ja vaijerit Eri köysityyppejä käytetään aluksilla eri tarkoi- tuksiin ominaisuuksiensa mukaisesti. Vaijereita Tavallisessa käytössä olevat köydet voidaan jakaa käytetään suuremmilla alusluokilla kiinnitys- kahteen pääryhmään: köysinä. Vaijereiden käyttö on hankalampaa kuin kuituköysien, koska ne ovat jäykempiä. kuituköysiin, jotka on punottu hamppu-, Jäykkyyden vuoksi vaijerin pleissaaminen on pellava-, manilla-, juutti-, sisal-, kookos-, hankalaa ja vaatii varovaisuutta. puuvilla- ja tekokuiduista metalliköysiin, jotka ovat tavallisimman kuparia, sinkkiä, rautaa tai Luonnonkuituköydet: Kookos, hamppu, manil- terästä ja joiden valmistus tapahtuu samoin la, sisal ja pellava. Keinokuituköydet: Polyesteri kuin kuituköysien punomalla langat säikeiksi (terylen, dacron), polyamidi (nylon) polypro- ja säikeet köydeksi. Teräsköysi on notkeaa, ja pyleeni, polyteeni- ja polyasetaatti köydet. koska se on lujempaa kuin vastaavan paksuinen kuituköysi, se soveltuu erityisesti nostoköydeksi; Luonnonkuituköydet sopivat erinomaisesti metalliköydestä yleensä ja erityisesti teräsköy- merimiestaidon harjoituksiin, joissa tehdään destä käytetään nimitystä vaijeri. punoksia, pleissauksia, mattoja ja rihmauksia.

Köysien käsittely, solmujen teko ja pleissaami- Nykyään keinokuituköydet ovat syrjäyttäneet nen ovat perinteisiä merimiestaitoja. luonnonkuituköydet kiinnitysköysinä ja hi- nausköysinä. Keinokuituköysillä on luonnon-

Aluksen kiinnitysköydet: 1.Peräköysi 2.Peräspringi 3.Puhti 4.Viistoköysi 5.Keulaspringi 6.Keulaköysi. Merenkulku ja merimiestaito 150 kuituköysiä parempi lujuus, hankauskestävyys Jalussolmu ja joustavuus.

Merimiessolmu

Kaksoissiansorkka

Siansorkka Rihmaukset

Paalusolmu

3-Säikeisen luonnonköyden rihmaaminen. Keinokuituköysi. Ulkosorkka

3-Säikeinen luonnonköysi. Yleinen rihmausmalli.

Ääni ja valomerkit Merenkulku ja merimiestaito 151

223-6± 223-6± 336±

336±

246±

Yli 50 metriä pitkän konealuksen kulkuvalot ja sektorit.

2* 3* 4* 5*

6* 7* 8* 9*

:* 21* 22* 23*

Kuva 222 + kuvateksti: Kulku- ja merkkivaloja (kaikki kohti tulevia ellei toisin mainita): 1) Alle 50 m konealus kulussa ja perävalo (takaa nähtynä), 2) Yli 50m konealus kulussa 3) Muu kuin laahuskalastaja kulussa, alle 50 m 4) Laahuskalastaja kulussa, alle 50 m 5) Ohjailukyvytön alus kulussa 6) Ohjailukyvyltään rajoitettu alus kulussa, yli 50 m 7) Alus, jonka liikkumista rajoittaa sen syväys kulussa, yli 50 m 8) Ruoppaaja tai vedenalaista työtä suorittava alus, saa ohittaa vihreältä puolelta, ei liiku veden halki 9) Miinanraivaaja kulussa, alle 50 m 10) Ilmatyynyalus tai sukellusvene pintakulussa, alle 50 m 11)Hälytysajossa oleva alus kulussa, alle 50 m 12) Hinaaja ja hinaus yli 200m kulussa ja valot takaa nähtynä. Merenkulku ja merimiestaito 152

Väistämissääntöjä

Ohittava vene (myös purjevene) väistää Moottorivene väistää purjevenettä. ohitettavaa.

Ahtaissa kulkuväylissä on pysyteltävä mahdollisimman lähellä väylän oikeaa reunaa. Veneet eivät saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse väylällä. Vältä vilkkaasti liikennöityjä laivaväyliä.

Kun kahden moottoriveneen suunnat Kun moottoriveneet lähestyvät toisiaan leikkaavat toisensa, vasemmalta tuleva keulat vastakkain, molemmat väistävät väistää ja välttää menemästä toisen keulan oikealle. editse. Merenkulku ja merimiestaito 153

SUOJAPALVELU – Huolehtimaan omien varusteiden sijoittamisesta kaappeihin, jotta pumppukalusto ei Suojapalvelua johtaa aluksen päällikkö yhdessä hätätilanteessa tukkeutuisi sinun tavaroidesi konepäällikön kanssa. Aluksen vihollisia rau- vuoksi hanaikana ovat tuli ja vesi. Tulipalo, merivauriot ja äkilliset laite- tai konevauriot voivat johtaa Suojapalveluryhmiä ovat mm. sammutusryh- hätätilanteisiin. Suojapalveluvalmiutta pidetään mä, jäähdytysryhmä, vauriontorjuntaryhmä, yllä viikoittaisilla harjoituksilla. Aluksilla on tuentaryhmä, pelastusryhmä ja lääkintäryhmä. oltava lisäksi asianmukainen palo- ja vauriontor- S.160–161 juntakalusto. Valmiit sammutus- ja vuodontor- juntasuunnitelmat eri tilanteissa tukevat oikeata ja nopeata suoritusta. Palontorjunta

Suojapalvelusuunnitelmien lisäksi suojapalvelu- Alus on jaettu palo-osastoihin palon leviämisen johdolla on käytössään aluksen vakavuustiedot estämiseksi. Kiinteät palopumput ja putkistot yms. Suojapalvelukeskuksen ja suojapalvelu- varajärjestelmineen on rakennettu mahdollis- aseman sekä vauriopaikan välille muodostetaan ten palotilanteiden varalle. Konehuoneessa on puheyhteys. yleensä jokin kiinteä sammutusjärjestelmä kuten esim. Halon. A-tarvikevarastoissa on sprinkler- OPETTELE järjestelmä jäähdytystä ja vesitäyttöä varten. – Tuntemaan aluksen osastot, kulkutiet ja hätätiet Alkusammutusvälineiden lisäksi aluksella on – Käyttämään suojapalvelukalustoa ja hälytys- runsaasti siirrettävää pumppu- ja sammutus- järjestelmiä kalustoa. – Hallitsemaan omat suojapalvelutehtäväsi ja organisaatiosi

Palonsammutuskalustoa. Merenkulku ja merimiestaito 154

Vauriontorjunta

Aluksen vauriontorjunta perustuu vesitiiviiseen osastointiin ja nopeaan sekä harkittuun vuodon- tukkimiseen. Tyhjennysjärjestelmiä käytetään tilanteen mukaisesti kohdentamalla kiinteän ja siirrettävän kaluston käyttöä kulloinkin tar- koituksenmukaisiin kohteisiin. Vauriopaikalla suoritetaan vuodontukkiminen vuototyypin mukaisella tukkimisvälineellä. Vauriopaikan ympärillä olevat osastot turvataan tarvittaessa tuennalla vedellä täyttyvän osaston laipioiden tai luukkujen kestävyyden parantamiseksi. Eri vuototilanteisiin on mallinnettu valmiiksi va- kavuustilanteita, jotka yhdessä suunnitelmien kanssa auttavat oikeiden ratkaisujen tekoon vauriontorjunnassa. S.162

Vauriontorjuntahälytyksen äänimerkki on 5 x A (.- .- .- .- .-)

Savusukeltajat sammutushyökkäyksessä.

Palohälytyksen äänimerkki on E toistettuna 10 – 20 sekunnin ajan (...... )

Vauriontorjuntakalustoa. Merenkulku ja merimiestaito 155

Aluksen mitat ovat pituus, leveys, syväys, korkeus ja uppouma. Perinteisiä aluksen osien nimityksiä ovat mm. runko (keula, perä, sivu/ kylki, pohja, köli, parras, palle), kansirakenteet, mastot, koneistot, ohjauslaitteet, korsteenit, kannet jne.

Suojeluhälytys: vahtipäällikkö ja ruorimies.

ABC(Atomic, Biological, Chemical) Aluksen sulkutilamerkkejä: Satamasulku- -suojelu tila, merisulkutila (pidettävä avattuna), taistelusulkutila (pidettävä suljettuna, lä- Aluksen kaasu-, säteily- ja ydinsuojelun tavoit- pikulku sallittu), suojelusulkutila (pidettävä teena on parantaa aluksen ja sen henkilöstön suljettuna, läpikulku vain käskyllä tai luval- selviytymiskykyä taisteluainelaskeuman vai- la), varauloskäynti ja konstruktiovesiviiva. kutusalueella. ABC-suojelua aluksella johtaa I-upseeri. Aluksen suunnittelussa on otettu huomioon mahdolliset onnettomuudet ja vauriotilanteet. Aluksen tavoitteena on poistua mahdollisim- Sota-aluksen suunnittelun yhtenä perusteena man nopeasti vaikutusalueelta pois. Aluksella onkin vuodontorjunta- ja palontorjuntatilan- toteutetaan suojelusulkutila, suoritetaan ylipai- teisiin varautuminen. Alus osastoidaan vesitii- neistus ja käynnistetään suojasuihkujärjestelmä. viiden laipioiden avulla, törmäyslaipiot perässä Kaasu- ja säteilynvalvontailmaisimia seuraamalla ja keulassa parantavat törmäyskestävyyttä. saadaan tieto kohonneista arvoista ulkoilmassa. Muutaman osaston täyttyessä vedellä pystytään Henkilöstö pukee päälleen suoja-asut ja suoja- alus silti pitämään pinnalla. naamarit. Tiedusteluryhmä, puhdistusryhmä ja ensiapuryhmä valmistautuvat tehtäviinsä.

Miinalautan suojeluharjoitus. Tiedusteluryhmä merkitsemässä saastunutta aluetta. Merenkulku ja merimiestaito 156

Puhdistusasema valmistellaan ABC-eteiseen, tarvikkeiden, liuottimien, polttoaineiden ja jotta saastuneet asut ja henkilöt voidaan riisua muiden aineiden kanssa. Melusuojelu on myös ja puhdistaa esim. tiedustelukierroksen jälkeen. usein merisotilaan huomioitava ammunnoissa, Suojelun järjestelyt ovat alusluokkakohtaisia konehuoneissa ja muissa vastaavissa tilanteissa. ja ne koulutetaan oppituntien ja harjoitusten Sääolosuhteiden huomioonottaminen pukeu- kautta. tumisessa ja palveluksessa on selviytymisen perusedellytys. Suojeluhälytyksen äänimerkki 10 x T (------) Töitä tehdessä on käytettävä työn luonteen mukaista suojavarustusta, kuten työhaalareita, Kemialliset taisteluaineet jaetaan pysyvyyden kasvosuojuksia, näkö- kuulo- ja hengityssuo- mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin. jaimia sekä kypärää. Taisteluaineet voivat esiintyä kiinteänä, nestee- nä, aerosolina ja kaasuna. Hypotermia

ENSIAPU JA TYÖSUOJELU Hypotermia tarkoittaa kehon alilämpöisyyttä. Vesi jäähdyttää elimistöä noin 25 kertaa nope- Palvelusturvallisuus ammin kuin ilma. Merenkäynti ja virtaukset nopeuttavat jäähtymistä. Myös alkoholi, huu- Palveluksessa noudatetaan ohjeita, käskyjä ja meet ja lääkeaineet veressä heikentävät uhrin työsuojelumääräyksiä sekä harjoituskohtaisia lämmöntuottokykyä. varomääräyksiä. Aluspalveluksessa on tärkeää Selviytymisaika vedessä riippuu veden lämpö- noudattaa kyseisiä määräyksiä, koska tilat ovat tilasta, vaatetuksesta, uhrin fyysisistä ominai- ahtaat ja merelliset olosuhteet voivat olla vaikei- suuksista ja tietojen ja taitojen hallitsemisesta ta. Jyrkät portaikot, liukkaat kannet ja korkeat pelastautumisessa. paikat sekä aluksen keinahtelu edellyttävät varovaista liikkumista aluksella. Ammunnoissa Hypotermian oireita: käsketään varomääräyksillä varustus ja toiminta – vatsan iho kylmä eri toimenpiteissä, nämä asiat kerrataan varo- – kädet ja jalat sinertävät määräysoppitunneilla aina ennen ammuntoja. – voimakas vapina (36ast) Riskien otto ei kuulu rauhan aikana merisotilaan – käsissä ei puristuskykyä tehtäviin tai toimintaan! Mikäli puutteita havai- – hiljainen, sekava (35ast) taan palvelusturvallisuuteen liittyvissä asioissa, – lihasvärinä heikentynyt (34ast) on niistä ilmoitettava viipymättä esimiehille. – tajunnan häiriöt (32ast) – hidas pulssi ja hengitystiheys (30ast) Merivoimien palveluksessa ollaan usein te- – tajuttomuus, pupillit laajentuneet (29ast). kemisissä esimerkiksi ampuma- ja räjähdys-

Veden lämpötila oC Uupuminen ja tajuttomuus Kuolema 0 alle 15 min alle 15 min-45 min 0-5 15-30 min 30-90 min 5-10 30-60 min 1-3 tuntia 10-15 1-2 tuntia 1-6 tuntia 15-21 2-7 tuntia 2-40 tuntia 21-27 3-12 tuntia 3 tuntia - määrittelemätön yli 27 Määrittelemätön Määrittelemätön

Taulukko selviytymisestä vedessä. Merenkulku ja merimiestaito 157

Hypotermiapotilaan ensiapu: 5) Älä lopeta puhalluselvytystä ennen kuin Jos potilas pystyy liikkumaan, lääkäri antaa luvan. 1) Vaihda kuivat vaatteet 6) Älä tarjoa alkoholia 2) Pidä potilas liikkeessä, kääri huopiin tai muuhun lämpimään. 3) Normaalilämpöinen vähäpukeinen henkilö toimii patterina potilaan vieressä esimerkiksi peitteiden sisällä 4) Juota sokeroitua haaleata juotavaa 5) Toimita huoneen lämpöön Jos potilas on tajuton tai ei liiku: 1) Aseta kylkiasentoon 2) Peitä muovikelmulla tai vastaavalla 3) Aloita puhalluselvytys, jos ei hengitä 4) Toimita sairaalaan

ÄLÄ TEE! Veteen pudonneen henkilön on vedestä 1) Älä nosta uhria pystyasentoon ->verenpai- noustuaan riisuttava märät vaatteet päältä neen laskeminen voi aiheuttaa sydänpysäh- ja puristettava vaatteet mahdollisimman dyksen kuivaksi ja puettava ne takaisin päälleen. 2) Älä kohota raajoja->kylmä veri lähtee verenkiertoon ja saattaa aiheuttaa kammio- värinän sydämeen = jälkijäähtyminen 3) Älä poista märkiä vaatteita, paitsi leikkaa- malla varovasti. 4) Älä lämmitä ulkopuolisilla keinoilla

Tuulen ja viiman vaikutus ihoon kohdistuvaan lämpötilaan. Merenkulku ja merimiestaito 158

PELASTAUTUMINEN

Pelastautumisessa on tärkeää nopea toiminta käskyjen mukaisesti. Paras henkivakuutuksesi on itsehillintä, rohkeus ja maltti.

Pelastautumisvälineitä ovat mm. pelastusveneet, pelastuslautta, pelastusrenkaat, pelastautumispuvut ja pelastusliivit. Pelastautumisvälineiden käytön on oltava rutiininomaista.

Tandem-hyppy voidaan suorittaa esimerkiksi lapsen, uimataidottoman tai loukkaantu- neen kanssa.

Pelastautumispuvun pukeminen.

Lauttaan kiipeämisessä yhteistyö korostuu. Suuaukolla olevat vetävät vedessä olevia sisään. Vedessä olevat antavat työntöapua lauttaan noustessa. Yhdessä pysyminen on tärkeätä, jotta kaikki saataisiin lauttaan. Huonot sääolosuhteet, kylmä vesi, huono pukeutuminen ja heikko uimataito vaikeuttavat pelastautumista lauttaan. Merenkulku ja merimiestaito 159

Letkauinti pitää ryhmän koossa lauttaan siirryttäessä. Kärjessä oleva henkilö määrää suunnan ja tahdin. Jalkaterät ovat seuraavan kainalossa, lantio lähellä pintaa ja käsillä kauhotaan letkaan vauhtia.

Pelastuslautan käyttö: 6) Katkaise kiinnitysköysi, melo kauemmaksi 1) Kiinnitä laukaisuköyden pää aluksen raken- aluksesta ja laske ajoankkuri. teisiin (ellei jo ole) 7) Lue lautan käyttöohjeet ja toimi niiden 2) Irroita lautta telineestä ja pudota mereen mukaisesti 3) Vedä laukaisuköydestä löysät pois ja ny- 8) Ryhdy antamaan hätämerkkejä (raketit

käise lopussa, CO2- pullo täyttää lautan näkyvät kauas ja soihdut sekä savut näkyvät, minuutissa. Ylipaineventtiilit estävät lautan jos etsijät ovat näköetäisyyden päässä) ylitäyttymisen. 9) Aseta molempiin aukkoihin tähystäjä, 4) Lautan täytyttyä ja kellahdettua väärin- muutoin kuin tähystettäessä lautan luukut päin, käännä 1–2 henkilön voimin lautta pidetään kiinni

oikeinpäin kiipeämällä CO2 pulloon jaloilla nojaten lautan päälle ja vetämällä lautta hi- Pelastautumislautassa on monipuolinen selviy- taasti ylitsesi oikeinpäin. Käytä myötätuulta tymisvarustus: avaruushuopa, vedenkeräyspussi, ja aallokkoa hyväksesi. ajoankkuri, paikkausvälineet, hätämerkinanto- 5) Laskeudu miesverkkoa tai köysitikkaita välineet, hätämuona, vesiannoksia, pumppu, mahdollisimman kuivana lauttaan. 2 En- puukko, heittorengas, näköviestivälineitä jne. simmäistä miestä jää lautan oviaukkoon auttamaan muita lauttaan pyrkijöitä. Muut asettuvat lautan sisälle perältä päin täyttäen jalat keskiosaa. Merenkulku ja merimiestaito 160

Pelastuslautan kääntö.

Pelastusrenkaat on sijoitettu alusten ulkokansille Pelastautumispuvut jaetaan kylmänkestokyvyn siten, että ne ovat helposti saatavissa ja irroitet- mukaan kevyt- ja raskaspelastuspukuihin. tavisissa. Renkaassa voi olla kinnitettynä kelluva Kevyemmän mallin kanssa on työskentely huo- pelastusliina, valopoiju, valosavupoiju tai hätä- mattavasti helpompaa kuin raskaalla puvulla. signaalia lähettävä EPIRB-poiju (Emergency Kevyt puku jaetaan kaikille aluksilla palveleville Position Indicating Radio Beacon). ja se toimii henkilökohtaisena pukuna laivapal- velusajan. Kylmänkestokykyä voidaan parantaa Pelastusliiveinä käytetään RT-mallin liivejä, kerrospukeutumisella. jotka ovat kovakellukkeisia. Palveluksessa käyttökelpoisempia ovat kelluntatakin kanssa käytettävät 2-kammioilmaliivit, sekä työliivit.

Aluksen jätössä on pyrittävä laskeutumaan lauttaan tai veneeseen. Hypättäessä on varottava aluksesta johtuvaa imua tai veteen joutunutta öl- jyä. Tasapainoinen hyppy suoritetaan astumalla pitkä askel eteenpäin, katse horisontissa, kädet kauluksesta vetäen ja jalat yhdessä. Korkeilta kansilta hypätään liivi kainalossa ja liivi puetaan vasta vedessä päälle. Merenkulku ja merimiestaito 161

H.E.L.P (Heat Escape Lessening Posture) on yksin vedessä kelluvan henkilön kellunta- asento, jossa vähennetään suurimpien kehon lämmönhukka-alueiden lämmön menetystä. Lämmönhukka-alueita ovat pää, kainalot, polvitaipeet ja nivuset. Asento sopii erityisesti kevyessä vaatetuksessa ja pelastusliivivarustuksessa olevalle.

Huddling on ryhmäkellunta-asento, joka mahdollistaa myös ilman kelluntavälinettä olevan pinnalla pysymisen. Huddlingissa kädet työnnetään vieruskaverin kainalon alta hartiaseudulle, jalat asetetaan lomittain ja kasvot vastakkain. Ringin keskelle asetetaan heikoimmassa kunnossa tai ilman kelluntavälinettä olevat. Lämmönsäästö kellunnassa on noin 50%. Merenkulku ja merimiestaito 162

Huomion herättämiseen merihätätilanteessa voidaan käyttää esimerkiksi käsisoihtua tai muita hätämerkinantovälineitä.

Kansainväliset hätämerkit: 13) Radiopuhelimen hälytysmerkki 14) Hätäpaikkaa ilmaisevan poijun radiomerk- 1) Tykinlaukaus tai pamaus 1 minuutin vä- ki SART (Search And Rescue Radar Tran- lein sponder, tutkavastaaja) ja EPIRB (Signaali 2) Keskeytymätön ääni sumumerkinantolait- meripelastuskeskukseen) teella 15) Radioliikennejärjestelmällä lähetetyt hyväk- 3) Hätäraketit tai pommit, jotka sinkoavat sytyt merkit (DSC-laite) punaisia tähtiä 4) SOS merkki radiosähkötyksellä tai muulla viestimenetelmällä Laivan jättö 5) MAYDAY viesti radiopuhelimella 6) NC hätämerkki (viestilippuja) kansainvä- Aluksen päällikkö käskee valmistautumisen lisen viestikirjan mukaan laivanjättöön sekä laivan jätön. 7) Nelikulmio yläpuolella ja pallokuvio ala- puolella esim. lippu ja ankkuripallo Toiminta laivaa jätettäessä: 8) Tulen liekit alukselta 1) Pue päällesi useita vaatekerroksia pelastus- 9) Punainen laskuvarjoraketti tai käsisoihtu puvun alle 10) Oranssi hätäsavu, käsisoihtu ja veden vär- 2) Rasvaa kasvosi jäysaine 3) Pue huolellisesti pelastuspuku päällesi 11) Sivuille ojennettujen käsivarsien jatkuva 4) Noudata annettavia käskyjä ja toimi har- nostaminen ja laskeminen joiteltujen mallien mukaisesti 12) Radiosähkötyksen hälytysmerkki 5) Auta muita Merenkulku ja merimiestaito 163

6) Poistu aluksesta käsketyllä tavalla, jos laiva Pelastaminen on aina vaaratilanne paitsi uhrille on kaatumaisillaan poistu perästä tai keu- myös pelastajalle. Harjoittelu ja valmiit pelas- lasta tussuunnitelmat ovat pelastajan ja pelastettavan 7) Veden varassa ollessasi liiku mahdollisim- henkivakuutus. Uhri pyrkii tajuissaan ollessaan man hitain liikkein kaikin keinoin pysymään vedenpinnan päällä, 8) Varo vedessä olevaa kelluvaa öljyä lähes kaikissa tapauksissa uhri tarttuu pelasta- jaan kiinni ja tällöin on vaarana molempien Vedessä: hukkuminen. 1) Huuda apua 2) Yritä etsiä kelluketta, jonka varassa voit kellua 3) Älä ui, jos voimasi eivät riitä kohteelle 4) Lähdettyäsi uimaan älä pysähdy, sillä pysäh- dyttyäsi et pysty enää uimaan uudestaan 5) Kun pääset vedestä ylös aloita liikkuminen välittömästi verenkierron elvyttämiseksi 6) Riisu märät vaatteet ja purista ne kuivaksi ja pue uudestaan yllesi

PELASTAMINEN

”Mies meressä tilanne”

Havaittuasi miehen putoavan yli laidan toimi seuraavasti: 1) Heitä kelluntaväline veden varaan joutu- neelle 2) Välitön ilmoitus komentosillalle tapahtu- neesta Pintapelastaja vedessä uhria noutamassa. 3) Säilytä näköyhteys uhriin ja osoita kädellä suuntaa (viittoilulippu) Pelastaminen Aluksen toimenpiteet: 1) Painetaan “mies meressä” hälytys 3 x O 1. Havaittuasi vaaratilanne arvioi omat pelas------tusmahdollisuutesi kykysi mukaan. 2) Williamsonin käännös, käännytään kont- 2. Etsi aina apu-/pelastusvälineitä, joita on rasuunnalle ja palataan samaa reittiä puto- nopeasti saatavilla ja arvioi niiden käyttö amispaikkaan tilanteessa. 3) Pintapelastajat pukevat varustuksen ja 3. Pidä katse uidessa hukkuvaan päin, jotta suorittavat pelastamisen pelastusveneellä voit paremmin arvioida uhrin sijainnin. tai aluksesta käsin. 4. Lähesty hukkuvaa takaapäin. 4) Nostoköysi ja pelastusverkko valmistellaan 5. ”Nappaa” uhri kuljetusasentoon. aluksella 6. Rauhoita uhria. 5) Uhri nostetaan alukselle veneestä tai pinta- 7. Kykysi mukaan aloita elvytys jo uidessa pelastajan avustuksella vedestä mikäli tarvetta elvytykseen on s.170 6) Ensiapuryhmä tarkastaa ja hoitaa uhrin Merenkulku ja merimiestaito 164

Veneellä pelastettaessa ajetaan aivan uhrin Alusten WC-järjestelmiä käytettäessä on huomi- viereen ja kaksi pintapelastajaa tarttuu uhriin oitava, että ohuet putket tukkeutuvat helposti, samanaikaisesti ja pumppausvedolla vedetään joten WC-astiaan saa laittaa tarpeiden lisäksi uhri ylös veneeseen. ainoastaan WC-paperia.

Huoltoaluepalvelus pidetään päivittäin pois lukien sunnuntait huoltoaluepalveluslistan mukaisesti: jokaiselle alueelle on määrätty huoltoalueen siivoojat ja valvojat. Ylimääräisiä huoltoaluepalveluksia voidaan määrätä aina tarpeen mukaisesti. Laivatarkastuksilla valvotaan aluksen kuntoa ja määritetään lisäsiivous- ja huoltotarpeet.

Kansia kunnostettaessa pitää suunnitella kohteen kunnostus kunnolla ja selvittää mitä aineita ja tarvikkeita tarvitaan kulloinkin. Laadukas ja huolellinen työ on monin verroin hyödyl- lisempää ja halvempaa kuin päälle nopeasti sutaistu maalikerros. Pohjatöiden merkitys on vähintäänkin yhtä tärkeätä kuin viimeistely. Aluksilla on käytettävistä aineista käyttöturval- lisuustiedotteet sekä maalausopas ja tarvittavat suojavaatetukset ja -välineet. Henkilöstölle on jaettu kansitöitä varten erityisiä työvaatteita, Pelastautumisharjoitus. Huomaa oikea joten kansitakkia ja muita palvelusvaatteita ei asento mereen hypättäessä. saa käyttää esimerkiksi maalaustöissä.

Aluksilla suoritetaan erikoisalojen laitekokeiluja, HUOLTO jotta mahdolliset viat voidaan havaita ajoissa. Kone- ja laitejärjestelmillä on omat huolto- Henkilökohtainen hygienia on aluksella hoi- ohjelmansa. dettava hyvin aluksen pienuudesta ja sen aset- tamista rajoituksista huolimatta. Pyykinvaihto pyritään järjestämään kerran viikossa, ja siksi onkin tärkeätä että varusteita vaihdetaan aina mahdollisuuden tullessa. Joillakin aluksilla on omat saunansa, joihin laaditaan aluskohtaisesti saunavuoroja. Muutoin saunavuoroja pyritään järjestämään tukikohtien saunoissa kerran viikossa. Veden tuhlaileva käyttö on kielletty, mutta perushygienia parranajoineen, käsienpesuineen ja suihkuineen on kuitenkin hoidettava. Merenkulku ja merimiestaito 165

MERIVOIMIEN URHEILULAJIT JA Merivoimien mestaruuskilpailuissa kilpaillaan VARUSMIESTEN KUNTOINDEKSI seuraavissa lajeissa: – Meri-3-ottelu Merivoimien urheilulajit uudistettiin vuonna – ammunta RK 6+6+6 kh ja vm, 3 x 5 vm 2005. Kilpailulajeja kehitettiin antamaan – ammunta perusteet meri-5-ottelun lajivaatimuksiin – jalkapallo ja totuttamaan merisotilaat lajeihin, joissa – suunnistus kilpaillaan jatkossa sotilaiden Suomen mesta- – jollasoutu ruuskilpailuissa. – purjehdus – golf – Meri-5-ottelu

Ltn Sami Sorri Merimiestaito/Meri-5-ottelu. Merenkulku ja merimiestaito 166

Varusmiehet voivat kokeilla taitojaan meri-3- lajit ovat esterata, hengenpelastusuinti, meri- ottelussa, joka on meri- 5-ottelun kevennetty miestaito, esteuinti ja amﬁbiomaastojuoksu. versio. Kilpailut järjestetään pääsääntöisesti Naiset ovat kilpailleet meri-5-ottelussa vuodesta viikolla 24 tai 25. Kilpailupaikkana on Suo- 1988 lähtien. menlahden Meripuolustusalue, Upinniemessä. Lajit tähtäävät siihen, että parhailla joukkueilla Myös purjehdus otettiin mukaan kilpailuihin, ja yksilöillä on mahdollisuus päästä näyttämään syntyi CISM:n SeaWeek, joka käsitti MM- taitonsa sotilas-SM-kilpailuissa. kilpailut molemmissa lajeissa. Suomi on osallis- tunut vuodesta 1991 myös purjehduskilpailui- Meri-5-ottelu syntyi vuonna 1950 Italian hin. Molemmissa lajeissa kilpaillaan vuosittain laivaston erikoisjoukkojen koulutustarpeisiin. Pohjoismaiden ja maailmanmestaruuksista Vuonna 1954 kansainvälinen sotilasurheiluliitto sekä hieman epäsäännöllisesti myös Euroopan CISM järjesti lajin ensimmäisen maailmanmes- mestaruuksista. taruuskilpailun. Vuosikymmenten saatossa laji on muuttunut vain vähän. Nykymuotoisena on kilpailtu vuodesta 2000 alkaen. Meri-5-otteluun

Kuusinkertaisen meri- 5-ottelun maailman- mestarin Sami Sorrin tyylinäyte merimiestai- toradalla. Merenkulku ja merimiestaito 167

Naisten maailmanmestari Terhi Pyyhtiä-Sassi meri-5-ottelun esteradalla.

Suomalaiset ovat menestyneet molemmissa Merivoimissa palveleville varusmiehille on lajeissa erinomaisesti. suunniteltu liikuntakoulutus niin, että se on – Meri-5-ottelussa on henkilökohtaisella monipuolista, kuntoa kehittävää ja antaisi py- tasolla ltn Sami Sorrilla jo kuusi henkilö- syvän liikuntakipinän myös reserviin. kohtaista maailmanmestaruutta ja naisissa Terhi Pyyhtiä-Sassilla kaksi MM-titteliä. Varusmiehille järjestetään kuntotestaus kaksi Euroopan mestaruuksiakin on suomalaisilla kertaa palvelusaikana, peruskoulutuskaudella lukuisia, PM-titteleistä puhumattakaan. ja joukkotuotantokaudella. Varusmiesten kunto Lajin joukkuekilpailu on kuitenkin tavallaan testataan varusmiesten kuntoindeksillä (VKI). koko kilpailun kuninkuuskisa; Suomella on VKI muodostuu juoksutestistä (Cooper) ja vii- joukkue-MM-voitto vuodelta 2001, hopea siosaisesta lihaskuntotestistä (vauhditon pituus- vuodelta 2003 ja muutama joukkueprons- hyppy, käsinkohonta, vatsalihas, punnerrus- ja sikin. Naisjoukkueemme on saavuttanut selkälihastestit). Tavoite on, että kotiutuvista MM-kilpailuista pronssia vuosina 2006 ja varusmiehistä 70 % on saanut jälkimmäisestä 2007. testistä vähintään hyvän tuloksen. – Purjehtijamme ovat voittaneet MM-kultaa 2001 ja lisäksi sekä MM-hopeaa että pronssia. Pohjoismaisella tasolla Suomi on hallinnut purjehdusta melkoisen suvereenisti 1990-luvun lopulta lähtien; joukkuevoittoja- kin on jo perätysten yhdeksän kappaletta.

Merenkulku ja merimiestaito 168

MARTIKAISEN MIEKKA MARTIKAISEN MIEKAN lajit ovat:

Suomenlahden Meripuolustusalue lienee maa- s RÛPYLÛUINTIMETRIÛ ilman paras meri-5-ottelun valmennuskeskus. s TESTIJUOKSUM Joukko-osasto järjesti lajin maailmanmesta- s JOLLASOUTUSAMANLAINENKUIN-%2)6MES- ruuskilpailut 2007, mitä varten rakennettiin taruuskilpailuissa) kansainväliset mitat täyttävät kilpailuolosuhteet. s PELASTUSUINTISAMANLAINENKUIN-%2)6 Kuntotalo on peruskorjattu. Uusi kaksiratainen mestaruuskilpailuissa) esterata sekä neliratainen merimiestaitorata s ESTERATA SEURAAVINHELPOTUKSINALUSSANAIS- valmistuivat jo vuoden 2006 Pohjoismaiden ten kilpailun aita, puomin alla pehmusteet mestaruuskilpailuihin. Ampumajuoksuun on ja alastuloon, pöydälle menoon naisten rakennettu oma pienoiskiväärirata. kilpailun koroke ja pehmustettu alastulo, ﬂengin alle pehmusteet eikä hyppyviivan Näissä erinomaisissa olosuhteissa tutustute- ylitystä, pituus naisten kilpailun 3 metriä, 9. taan vuosittain molemmat saapumiserät lajiin. esteelle alkuun koroke ja alle pehmuste, aika Palvelukseen tulevat varusmiehet pääsevät loppuu kun kilpailija on päässyt seisomaan kilpailemaan meri-5-ottelun helpotetusta versi- ylös 10. esteelle osta omassa sarjassaan ja kilpailu on nimeltään MARTIKAISEN MIEKKA. Edesmennyt kom- – tiedot kirjataan ylös ja tallennetaan modori Jorma Martikainen toimi Suomenlah- – kolmelle parhaalle annetaan puolustushaa- den Meripuolustusalueen komentajana ja meri- ramestaruudesta kuuluva urheilumerkki 5-ottelujoukkueen maineikkaana johtajana. ja parhaille mahdollisuus pyrkiä Suomen joukkueeseen Pohjoismaiden Mestaruuskil- pailuihin 169 Sotilaspuvut ja arvomerkit Sotilaspuvut ja arvomerkit 170

SOTILASPUVUT JA ARVOMERKIT

Merivoimien asut Merimiehen pukuun liittyy paljon tarinoita, jotka kertovat sen yksityiskohtien synnystä ja Merivoimien sotilaspuku on määrätyn kuosi- useimmat niistä ovat uskomuksia, vailla todel- nen, laatuinen ja värinen asukokonaisuus siihen lisuuspohjaa. Merimiehen puku on kuitenkin liittyvine arvomerkkeineen ja tunnuksineen. aina erottunut maavoimien asusta ja hyvällä Rannikko- ja laivastojoukkojen varusmiehillä on syyllä voidaan puhua merimiesten omasta muo- erilaiset palveluksessa käytettävät pukukokonai- dista. Puku on seurannut yleisen muodin suun- suudet. Ne vaihtelevat lisäksi käyttötarkoituksen taviivoja, mutta samalla siihen ovat vaikuttaneet mukaisesti. Yleisimmät asukokonaisuudet laivan olosuhteiden asettamat vaatimukset. ovat: – maastopuku Merimiesten pukeutuminen oli sangen vä- – laivapalveluspuku rikästä. Vuonna 1805 kuuluivat tyypilliseen – palveluspuku asuun valkeat tai siniset leveälahkeiset housut, – lomapuku valkeat sukat ja mustat kengät. Sininen takki oli – paraatipuku koristeltu messinkinapein ja paita saattoi olla punainen, sininen tai valkoinen. Ensimmäisissä Rannikkojoukkojen käyttämä maastokuvioinen ”virallisissa” puvuissa oli piirre, joka saattoi joh- puku on 90-luvun alussa suunniteltu kokonai- tua erehdyksestä; niissä ei ollut yhtään taskua. suus. Laivastojoukkojen asuilla on sen sijaan varsin pitkät perinteet. Pääosiltaan puku on Merimiehen päähine on vaihdellut ehkä suunniteltu 30-luvulla. enemmän kuin mikään muu asuste. On käy- tetty pehmeitä kangaspäähineitä, karvalakkeja,

Paraateissa ja lomalla rannikkojoukkojen varusmiehet tunnistaa merivoimien baretista. Sotilaspuvut ja arvomerkit 171 monen tyyppisiä kovetettuja huopapäähineitä Asukokonaisuudet valitaan parhaiten käyttötar- sekä olkihattuja, jotka olivat muodissa pitkään. koitukseen, ympäristöön ja säähän soveltuvista. Olkihattuun kuului laivan nimellä varustettu Koulutustapahtuman johtaja määrittää kulloi- nauha. seenkin tilanteeseen sopivimman vaatetuksen. Erityisesti on huomioitava kylmän ja lämpimän Laivaston aliupseerit eivät käyttäneet vuosisatoi- sään vaatetukselle asetettavat vaatimukset. hin mitään arvomerkkejä, koska heidät tunnet- tiin omissa laivoissaan. Heidän ylentämisensä, On muistettava, että palvelusasua käyttävä so- samoin kuin mahdollinen alentaminen kuului tilas esiintyy eri tilaisuuksissa tai vapaa-aikana aluksen päällikön oikeuksiin. Heillä oli kuiten- samalla joukko-osaston, puolustushaaran ja kin yksi epävirallinen arvomerkki, pursimiehen puolustusvoimien edustajana. Siten se velvoittaa pilli pillinauhoineen. asun kantajaa siistiin ulkoasuun ja korrektiin käyttäytymiseen. Yksityisen sotilaan velvollisuus ja tehtävä on huolehtia vaatetuksensa kunnos- Paras asu jokaiseen sapitämisestä kaikissa olosuhteissa. koulutustilanteeseen Maasto- ja laivapalveluspukua käytetään kent- Merivoimissa on useita eri pukukokonaisuuksia tä- ja laivapalveluksessa sekä sen luonteisessa erilaisiin koulutustilaisuuksiin. vartio- ja päivystyspalveluksessa.

Rannikkojoukkojen maastopuku (taistelu- Palveluspuvun kokonaisuus määräytyy varustus) vastaa laivastojoukkojen laiva- käyttötarkoitukseen sopivimmista asuis- palveluspukua. ta. Sotilaspuvut ja arvomerkit 172

Loma- ja palveluspuvun ero on pieni. Lomapuvun tulee olla aina siisti ja oikean kokoinen.

Pukua käytetään myös sisäpalveluksessa, kun voidaan yhdistää maasto- tai laivapalveluspu- se muun päivittäisen palveluksen kannalta on kuun kuuluvia pukineita. tarkoituksenmukaista. Lomapukua käytetään Palveluspukua käytetään normaalissa jokapäiväi- – lomalla sessä sisä- ja ulkopalveluksessa. Sen kokoonpano – ilta- ja viikonloppuvapaalla voi vaihdella sään ja tilanteen mukaan. Siihen – silloin kun kantahenkilökunnalla on vierailu- tai juhlapuku sekä – eri määräyksestä

Paraatipuku on juhlallisissa tilaisuuksissa käytettävä asukokonaisuus. Myös maasto- Kansivahti paraatipuvussa ”pillinaruin”. pukua m91 käytetään paraateissa. Sotilaspuvut ja arvomerkit 173

Paraatipuku käytetään mm. – joukon luovutus- ja vastaanottokatselmuk- – paraateissa sessa – kunniavartiossa – itsenäisyyspäivän, puolustusvoimain lippu- – vala- ja vakuutuksen antamistilaisuudessa juhlapäivän, joukon vuosipäivän ja kansal- – sotilashautajaisissa lisen veteraanipäivän tilaisuuksissa.

Merivoimien paraatipukua käytetään mm. merivoimien asettamissa kunniaosastoissa tai kunniavartiomiehillä.

Merivoimien I-puku on erikseen jaettava ja harvoin käytetty asukokonaisuus. Sitä käy- tetään mm. juhlavissa edustustilaisuuksissa ja häissä. Sotilaspuvut ja arvomerkit 174

Koulutushaaramerkit – laivastojoukot Sotilaspuvut ja arvomerkit 175

Koulutushaaramerkit – rannikkojoukot

Tpujmbtqpmjjtj Ubjtufmvwåmjofnjft Ubmpvtnjft

Jmnbwbmwpoubnjft Uvmfokpiup!kb Uzlljnjft ujfevtufmv

Mååljouånjft Ååoj.!kb!wbmpnjuubvt. Nfsjwbmwpoubnjft njft

Qbottbsjupskvoub. Ljwååsjnjft Lsbobbujoifjujonjft njft

Qjpoffsj Wjftujnjft Tjttj Sotilaspuvut ja arvomerkit 176 Sotilaspuvut ja arvomerkit 177 Sotilaspuvut ja arvomerkit 178

V/T/B/ Jtp. Tbltb Ubotlb Opskb Svputj Wfoåkå Csjuboojb

Lpnfoubkb Lpnnfoe÷s- Dpnnboefs- Gsfhbuufolbqjuåo

Dpnnboefs Dpnnboefs Gsfhbuufo. LpnnboeÙs. LpnnboeÙs. Lpnnfoe÷s. Lbqjubo!Wupsphp lbqjuåo lbqubko lbqufjo lbqufo Sbohb

Lpnfoubkb. lbquffoj Lpnnfoe÷s. lbqufo- Mjfvufobou. Dpnnboefs- Lpswfuufolbqjuåo

Mjfvufobou. Mjfvufobou. Lpswfuufo. Psmpht. Psmphtlbqufjo ×smphtlbqufo Lbqjubo!Usfuzfhp dpnnboefs dpnnboefs lbqjuåo lbqubko Sbohb

Lbquffoj. mvvuobouuj Lbqufom÷kuobou- Mjfvufobou-!Tfojps Hsbef- Lbqjuåomfvuobou

Mjfvufobou Mjfvufobou Lbqjuåo. Lbqubko. Lbqufjo. Lbqufo Lbqjubo mfvuobou mÙkuobou mÙzuobou Mfzufobou

Zmjmvvuobouuj Qsfnjåsm÷kuobou- Mjfvufobou- Pcfsmfvuobou {vs!Tff

Mjfvufobou Pcfsmfvuobou Qsfnjfs. MÙzuobou M÷kuobou Tubstijz Kvojps!Hsbef {vs!Tff mÙkuobou Mfzufobou

Mvvuobouuj0 Bmjmvvuobouuj M÷kuobou- Mjfvufobou- Kvojps!Hsbef- Mfvuobou!{vs!Tff

Fotjho Tvc.mjfvufobou Mfvuobou MÙkuobou Gfosjl Gåosjl Mfzufobou {vs!Tff 179 Liput ja viirit Liput ja viirit 180

LIPUT JA VIIRIT vaston vuonna 1652. Kotiin palatessaan van Trompilla oli mastossa luuta, englantilaisten Lipun perinne poislakaisun merkkinä ja Blakella taas ruoska, hollantilaisille annettavan koston merkiksi. Sotajoukkojen sanotaan seuraavan lippuaan. Siksi kunnioitus lippua kohtaan ja sille suorite- Alukseen noustessa sotilas tekee partaalla mai- tut kunnianosoitukset ovat merivoimissa tärkei- hinkäynnin yläpäässä henkilökohtaisen kun- tä. Lippu on ollut merellä kauan. Pohjoismaissa nianosoituksen lipulle. Useissa muissa maissa käytössä olevat kielekeliput ovat periytyneet laivastoissa tämä tehdään ns. puolikannelle. viikinkien 1100-luvulla käyttämästä Odinin Tämän kerrotaan saaneen alkunsa Englannin korppilipusta. laivaston alkuajoilta, jolloin puolikannelle tuleva tervehti siellä olevia hattua nostamalla. Myö- Ensimmäisenä suomalaisena lippuna voitaneen hemmin riitti pelkkä hatusta kiinni pitäminen, pitää Ruotsi-Suomen Arméns ﬂottan 1761 käyt- tästä kehittyi nykyinen sotilaallinen tervehdys. töön ottamaa täyssinistä kielekelippua. Venäjän vallan aikaan vuonna 1831 perustettu Suomen Lippu osoitti menneinä aikoina joukon sijain- Meriekipaasi käytti sinistä lippua, jonka ylänur- nin ja se esiteltiin joukolle aina ennen taistelua kassa oli Venäjän vinoristinen laivastolippu. sekä uuden miehen astuessa riviin. Tämä sen takia, että miehet tuntisivat lipun sekä voisivat Ennen Suomen itsenäistymistä käytiin kiivasta seurata ja vaalia sitä. Siksi joukko-osastojen liput keskustelua siitä, tuleeko lipun olla kelta- esitellään nykyisinkin varusmiehille palveluksen punainen vai sinivalkoinen. Suomen eduskunta alkuvaiheessa. hyväksyi 28.5.1918 lippulain, jossa maallemme hyväksyttiin siniristilippu kansallis- ja kauppali- puksi, siniristilippu vaakunoineen valtiolipuksi Liput ja niiden käyttö ja sama lippu kielekkeisenä sotalipuksi. Sininen risti valkealla pohjalla tulee Venäjän sotalaivas- Puolustusvoimissa käytetään kielekkeistä valtio- ton lipusta, jonka pyhän Andreaan vinoristiä on lippua eli sotalippua. Se nostetaan joukko-osas- muunneltu. Leijona on vanha Suomen tunnus ton salkoon tai aluksen perälipputankoon joka 1500-luvulta Kustaa Vaasan haudalta. päivä kello 0800 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 2100. Aluksen ollessa Aluksen mastossa liehuva pitkä kapea viiri on kulussa, se on aina nostettuna aluksen kahvelissa käytössä useiden maiden sotalaivoissa ja joskus ajolippuna. Perälippu vaihdetaan ajolipuksi kun myös valtion aluksissa (mm. Suomessa). Sota- kaikki aluksen köydet on irrotettu tai ankkuri viirin käyttö on todennäköisesti saanut alkunsa on irronnut pohjasta. Vastaavasti ajolippu vaih- hollantilaisen amiraali von Trompin laivaston detaan perälipuksi kun ensimmäinen köysi on voitettua englantilaisen amiraalin Blaken lai- maissa tai ankkuri pohjassa.

Nykyisen Suomen lipun edeltäjiä ovat mm. kielekkeinen sinilippu ja Venäjän sotalaivaston lippu. Liput ja viirit 181

Erikseen määrätyillä laiva- ja veneluokan aluksilla on kulkukannalla olemisen merkkinä käytössä rainelippu. Rainelippua käytetään keulalipputangossa ankkurissa ja kiinnitettynä ollessa silloin kun sotalippuakin.

Yleisinä liputuspäivinä ja erikseen määrätyissä tilanteissa aluksilla käytetään suurta tai pientä juhlaliputusta.

Alusten tervehtiessa toisiaan ja surulipu- tuksessa lippu lasketaan 1/3 kahvelin ja partaan välisestä etäisyydestä.

Vierailtaessa ulkomaan satamassa, kyseisen maan kansallislippu pidetään nostettuna keulamaston oikeassa nostimessa. Tämä ns. kohteliaisuus- lippu nostetaan ja lasketaan aluevesirajalla sekä satamassa ollessa silloin kun sotalippukin.

Rainelippua pidetään keulatangossa.

Pienessä juhlaliputuksessa nostetaan sotalippu aluksen maston huippuun. Suuressa juhlaliputuksessa nostetaan lisäksi viestiliput (ei T- ja X -lippuja) keulasta maston huipun kautta sotalipun alapuolitse perään. Itsenäisyyspäi- vänä erikseen määrätyissä tilanteissa auringon laskun jälkeen lasketaan viestiliput ja sytytetään juhlavalaistus.

Suruliputus suoritetaan aluksilla pitämällä sotalippu, rainelippu ja erikoistapauksessa päällikkyysmerkki puolitangossa. Silloin lippu on laskettuna 1/3 tangon pituudesta tai kahvelin ja partaan välisestä etäisyydestä. Liput ja viirit 182 Liput ja viirit 183

Päällikkyysliput 184 185 Historia Historia 186

HISTORIA Rannikkopuolustus perustui 1500–1600- luvulla laivastoylivoimaan, joka teki keskiajalla Ruotsin vallan aika rakennetut linnat tarpeettomiksi. Varsinaista rannikkotykistöä ei tunnettu, vaan tykkejä Suomen laivaston historia alkaa 1500-luvun sijoitettiin rannikolle satunnaisesti tarpeen loppupuolelta, jolloin Suomenlahdella toimi- mukaan. Suurvalta-aseman menettäminen nutta osastoa kutsuttiin tällä nimellä. Useat suo- 1700-luvulla teki kysymyksen rannikon suomalaiset kunnostautuivat 1500- ja 1600-luvuilla jaamisesta ajankohtaiseksi. Tarve rakentaa lin- amiraaleina Ruotsin laivastossa. Tunnetuin heis- noitus suojaamaan Helsinkiä havaittiin hattujen tä lienee Klaus Horn, jonka johdolla Itämerestä sodassa, kun maihinnoussut vihollinen valtasi tuli Ruotsi-Suomen ”sisämeri”, Mare Suecie, kaupungin. Vuonna 1748 alkoi Augustin Eh- jossa valtakunnan laivastolla oli ehdoton meren rensvärdin johdolla Viaporin (ruots. Sveaborg, herruus. Suuren Pohjan sodan (1700–21) aikana nykyinen Suomenlinna) rakennustyö. Viapori herruus menetettiin, kun Venäjä pääsi merelle suojasi tykistöllään Helsinkiä ja toimi laivasto- Suomenlahdella ja rakensi oman laivaston. Suo- tukikohtana. men rannikolle tehtiin useita maihinnousuja, koska Ruotsin laivasto oli liian kaukana torju- Ruotsi-Suomessa ei ollut myöskään varsinaista maan vihollista. Riilahden taistelussa 27.7.1714 rannikkojalkaväkeä. Tosin suuri osa saaristolai- saaristolaivasto puolustautui urheasti venäläisiä vaston vahvuudesta oli jalkaväkeä, nykyisten vastaan, muttei kyennyt estämään näiden pääsyä rannikkojoukkojen eräänlaisia edeltäjiä. Pohjan Lounais-Suomen rannikolle. sodan aikaan mainetta niittivät “saaristosissit” Pietari Longström ja Tapani Löfving. He tekivät pienten osastojen kanssa rannikoilla tiedustelu- ja tuhoamisretkiä ja kaappasivat venäläisten huoltokuljetuksia. Suomen sodassa 1808–09 Porin Rykmentin Juho Roth ja Kaarle Spof teki- vät sissi-iskuja Näsijärvellä herättäen vihollisessa suoranaista kauhua

Galeoni 1610-luvulta.

Vasta ns hattujen sodan (1741–43) jälkeen Suomen meripuolustuksen tilaan kiinnitettiin huomiota venäläisten tehtyä maihinnousun Helsinkiin. Fredrik Henrik af Chapmanin johdolla aloitettiin saaristolaivaston rakentaminen v 1760, ja meriupseerikoulutus vakinaistettiin 1779. Suomalaiseen laivastoon kuului ennen vuosien 1788–90 sotaa 81 alusta. Tässä sodassa se saavutti suurimman voittonsa. Ruotsinsalmen toisessa taistelussa kesällä 1790 Ruotsi-Suomen laivasto löi venäläiset omien tappioiden jäädessä hyvin pieniksi. Ruotsinsalmen taistelun päivä 9.7. on nykyisin merivoimien vuosipäivä. Historia 187

Ruotsinsalmen taistelu 9.7.1790.

Venäjän vallan aika rannikoille. Englantilais-ranskalainen laivasto- osasto suoritti hyökkäyksiä Pohjanlahden kau- Vuonna 1830 maahan saatiin parinkymmenen punkeihin ja tuhosi Bomarsundin linnoituksen vuoden tauon jälkeen oma laivastoyksikkö eli Ahvenanmaalla. Vihollinen pommitti myös meriekipaasi. Aluksi koulutus tapahtui Venä- Viaporia kahden päivän ajan kykenemättä jän Itämeren-laivaston aluksilla. Vuonna 1842 kuitenkaan tekemään linnoitusta taisteluky- ekipaasi sai käyttöön kolme omaa sotalaivaa, vyttömäksi. Kokkolassa paikalliset asukkaat ja joiden myötä koulutus tehostui suuresti. Krimin sotaväki torjuivat yhteistyössä englantilaisten sodan aikana perustettiin myös toinen yksikkö, hyökkäyksen. joka ei saanut kuitenkaan jatkaa rauhan tultua. Vuonna 1880 voimaan tullut asevelvollisuus Sota paljasti rannikkopuolustuksessa puutteita, lakkautti meriekipaasin. Senaatti esitti asevel- joita ryhdyttiin korjaamaan vähitellen. Venäjän vollisuuden pohjalle rakentuvia suomalaisia vallan viimeisinä vuosina rakennettiin eteläisen merivoimia, joille tuli hankkia useita omia Suomen rannikkopuolustusjärjestelmä eli “Pie- laivoja. Mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty, tari Suuren merilinnoitus”. Suursodan uhka joten tsaarinvallan loppuajan Suomi oli ilman Euroopassa kasvoi, joten Pietariin johtavat me- omaa laivastoa. Monet suomalaiset opiskelivat ritiet oli turvattava. Lisäksi Itämeren-laivaston meriupseeriksi Venäjällä ja kunnostautuivat tuhoutuminen Kaukoidässä Japanin-sodassa keisarillisen laivaston palveluksessa. jätti Suomen rannikot haavoittuviksi. Raken- nustyöt alkoivat 1913, ja niitä varten tuotiin Rannikkopuolustus perustui kiinteisiin linnak- suuri joukko rakentajia Kiinasta ja Mongo- keisiin, joista suurin oli Viapori ja pienempiä liasta. Linnoituksen vahvuutta kuvaa se, että mm. Svartholman ja Hangon linnoitukset. Porkkalan-Tallinnan kapeikko suljettiin 164 Vuonna 1854 Krimin sota toi taistelut Suomen tykin voimin. Historia 188

Itsenäisyyden ajan alku ja 1939–45 haittasikin kaluston määrätietoista kehittämistä. sodat Nykyisen nimensä merivoimat saivat v 1933.

Itsenäisen Suomen merivoimia ryhtyi johta- Rannikkotykistö sai itsenäistymisen jälkeen maan kesällä 1918 amiraali Johannes Indrenius. Venäjän vallan perintönä haltuunsa vahvan Kalustona käytettiin venäläisten jättämiä laivoja, aseistuksen, jonka hankkimiseen pienellä maalla pääasiassa torpedoveneitä. Vuodesta 1919 meri- ei itse olisi ollut mahdollisuuksia. Ammattitai- voimiin kuuluivat rannikkolaivue, sotasatama, don kasvaessa kalustoa ryhdyttiin 1930-luvulla meripataljoona, miinanetsintälaivue (liitettiin kehittämään. Pääkaupungin edustalle, Mäki- rannikkolaivueeseen 1921) ja rannikkotykistö- luotoon ja Kuivasaareen, asennettiin uusitut rykmentti. Vuoden 1923 uudelleenjärjestelyssä 305 mm tykit. Vanhoista avoasemista siirryttiin laivasto ja rannikkotykistö erotettiin omien patterien hajaryhmitykseen, joka mahdollisti esikuntiensa alaisiksi. paremman maastouttamisen ja taistelunkestä- vyyden. Sotien välillä suomalaisen rannikko- Vuonna 1927 tapahtui merkittävä muutos, kun tykistön ampumamenetelmät ja ohjesäännöt laivasto ja rannikkotykistö yhdistyivät jälleen, kehittyivät kansainväliselle huipputasolle. nyt meripuolustuksen nimellä. Komentajaksi nimitettiin jääkärikenraali Väinö Valve, joka Talvisodan syttyessä 1939 merivoimien tärkein toimi virassa vuoteen 1946 saakka. Merivoimat tehtävä oli pitää auki ja suojata yhteydet länteen. rakennettiin varsinaisesti hänen kaudellaan. Tässä onnistuttiinkin, eikä vihollinen kyennyt Vuoden 1927 laivanrakennusohjelman perus- saartamaan Suomen rannikkoa. Suuri merkitys teella valmistuivat panssarilaivat Ilmarinen ja onnistumiselle oli saattueilla, sillä venäläiset Väinämöinen (1932–33), neljä sukellusvenettä hyökkäsivät vain kerran saattueena liikkuvia ja neljä torpedovenettä. Lisäksi 1930-luvulla os- kauppalaivoja vastaan. Merivoimat osallis- tettiin alun perin Saksan tilaama sukellusvene ja tuivat taisteluihin muillakin tavoin. Karjalan torpedoveneitä, vaikka määrärahojen niukkuus kannaksella rannikkotykistö antoi tulitukea

Vartiomoottoriveneellä Ulkotammiossa heinäkuussa 1942. VMV:t saavuttivat 25 solmun nopeuden ja ne oli aseistettu tavallisesti 20 mm tykein, syvyyspommein ja torpedoin. Historia 189 maarintamille, ja panssarilaivat osallistuivat Sotienjälkeinen aika tykistöllään ilmatorjuntaan. Jatkosodassa suomalaiset laivastoyksiköt toimivat yhteistyössä Sotienjälkeisellä ajalla merivoimat toimi saksalaisten kanssa pyrkien estämään Venäjän pitkään, muiden puolustushaarojen tapaan, laivaston pääsyn Itämerelle. Suomenlahti suljet- vanhalla kalustolla. Valtion budjeteissa ei tiin pääasiassa miinoin, joita laskettiin vuosina uudishankintoihin myönnetty varoja ennen 1941–45 noin 57 000. Venäjän laivasto yritti vuotta 1955. Tällöin perushankintavaroilla murtaa sulun ja häiritä Itämeren kauppame- tilattiin uusia laivoja, mm. miinalaiva Kei- renkulkua. Sen pääaseeksi tässä tehtävässä jäi hässalmi. Vuonna 1962 laivasto sai uudeksi sukellusvene. Vuonna 1943 Suomenlahden koululaivaksi Englannista fregatti Matti Kurjen. kapeikkoon vedetty sukellusveneverkko esti 1960-luvun lopulta alkaen kalusto on kehittynyt lopulta niidenkin toiminnan. voimakkaasti. Tuolloin rakennettiin tykkiveneet Turunmaa ja Karjala, ja hieman myöhemmin Jatkosodan aikana rannikon puolustuksesta vas- saatiin käyttöön ensimmäiset venäläisvalmis- tasivat rannikkoprikaatit. Jo talvisodassa oli ha- teiset ohjusveneet. Näiden aseistuksena olivat vaittu saaristo- ja rannikko-oloihin koulutetun Styx (Mto-66)-ohjukset; tämä on ensimmäinen jalkaväen tarve, joten prikaateihin perustettiin meritorjuntaohjus jolla on upotettu laiva taiste- erityiset rannikkopataljoonat. Rannikkojalka- lussa (Israelin-Egyptin sota 1967). 1980-luvun väki kävi jatkosodassa muutaman kuuluisan alussa valmistuivat ensimmäiset Suomessa taistelun. Heinäkuussa 1941 venäläinen osasto rakennetut Helsinki-luokan ohjusveneet, ja yritti vallata Bengtskärin majakkasaaren vai- hieman aiemmin laivasto oli saanut miinalaiva entaakseen sen tulenjohtopaikan. Suomalaiset Pohjanmaan. 2000-luvun alkaessa merivoimat puolustautuivat majakan yläosissa, kunnes on jälleen uuden edessä. Muutaman vuoden vastaisku tuhosi hyökkäävän osaston. Heinä- kuluttua vuorossa on kokonaan uudenlaisen kuussa 1942 vihollinen teki maihinnousun miinanraivaajan hankkiminen. Someriin, joka keskellä itäistä Suomenlahtea oli erinomainen meri- ja ilmavalvontapaikka. Rannikkotykistö joutui sodan jälkeen mittavan Puolustaja torjui kolminkertaisen ylivoiman ja tehtävän eteen: välirauhanehtojen mukaan laivaston saavuttua tueksi löivät maihinnousseet Porkkalan itäpuolelta oli poistettava kaikki joukot. yli 120 mm tykit. Vuodesta 1949 alkaen aseet palautettiin takaisin linnakkeille. Pääkalustona Merivoimat täytti sille määrätyn tehtävän koko olivat 1950-luvulla 152/45-tykit, joita tuolloin sodan ajan. Tappiot olivat hyvin raskaat, noin peruskorjattiin. Vuonna 1966 alkoi 100 TK- 1000 kaatunutta eli lähes neljännes kaikista projekti, panssarivaunutornien muuntaminen riveissä palvelleista. Sodan jälkeen Suomenlahti ja asentaminen rannikkotykistöaseiksi. 1980- oli yksi maailman eniten miinoitetuista alueista, luvulla linnakkeille asennettiin kotimaassa ja sen raivaaminen merivoimien tärkein tehtävä. kehitetyt ja valmistetut raskaat 130 TK-tykit. Raivaus kesti viisi vuotta ja suoritettiin ajoit- Rannikkotykistö astui ohjusaikaan 1964 tain puutteellisella kalustolla suurta urheutta rannikko-ohjusten hankinnan myötä. Myös osoittaen. Mto-66- ja Mto-85-ohjukset ovat olleet ran- Historia 190 nikkopuolustuksen käytössä. Aselaji liitettiin muutettiin RJP:ksi ja siirrettiin Upinniemeen. vuonna 1952 uudelleen maavoimien alaisuu- 1950-luvulla pataljoona osallistui tiiviisti koti- teen, mutta siteet merivoimiin säilyivät pitkään maisen syöksyveneen eli uiskon suunnitteluun. läheisinä mm. reserviupseerikoulutuksessa. Vihreän baretin, jota oli vastustettu pitkään mm Merivoimien organisaatio muuttui v 1998, liian ”amerikkalaisena”, rannikkojääkärit saivat jolloin perustettiin nykyiset Meripuolustusalu- virallisesti v 1980. Puolustusvoimien uudelleen- eet. Samassa yhteydessä rannikkotykistöstä tuli järjestelyn yhteydessä 1970-luvulla RJP uhattiin jälleen osa merivoimia. ensin lakkauttaa, mutta toiminta jatkui supiste- tussa organisaatiossa. Osa pienempää RJP:aa oli Rannikkojalkaväelle sotienjälkeiset vuodet rannikkojääkärikoulu, minne pyrkivät joutuivat merkitsivät toiminnan katkeamista, sillä vasta vaativiin pääsykokeisiin. Vuoden 1990 alussa vuonna 1952 perustettiin Rannikkopatal- pataljoona liitettiin Uudenmaan Prikaatiin, joona osaksi RTR 1:ä. Vuonna 1960 yksikkö jossa rannikkojääkärikoulutus jatkuu.

Panssarilaiva Väinämöinen. 191 99LLUURROODDKKGGHHOOWWDD77RRUUQQLLRRRRQQ ZZZPSN\ILPHULSXROXVWXVSLLUL Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus 7XUYDDYHVLOOl0HULSXROXVWXNVHQWLHWRMDWDLWRMDYDOPLXNVLD²MDHOlP\NVLl 0HULSXROXVWXVSLLULYDVWDD03.QPHUHOOLVLVWlNXUVVHLVWDMDWRLPLQWDDOXHNDWWDDNRNRUDQQLNRQ9LURODKGHOWD7RUQLRRQ.RXOXWXNVHQ SDLQRSLVWHRQODLYDVWRMDUDQQLNNRMRXNNRWRLPLQWDDSDOYHOHYLVVDVRWLODDOOLVLVVDMDVRWLODDOOLVWDYDOPLXWWDSDOYHOHYLVVDNXUVVHLVVD 6LYLLOLNXUVVHLOOHRVDOOLVWXPLQHQHLHGHOO\WlDLNDLVHPSDDPHULYRLPLHQWXQWHPXVWD 7XUYDOOLVXXGHQWLHWRMDMDWDLWRMDDUNLSlLYllQVHNlSRLNNHXVRORLKLQ«7HUYHWXORDPXNDDQPRQLSXROLVHHQWRLPLQWDDQ 0DDQSXROXVWXVNRXOXWXV\KGLVW\V0HULSXROXVWXVSLLUL3/),785.8 .l\QWLRVRLWH5\NPHQWLQWLH+HLNNLOlQNDVDUPL 3XKHOLQHPDLOPHULSXROXVWXVSLLUL#PSN\IL ZZZPSN\ILPHULSXROXVWXVSLLUL Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus 192

VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUSKOULUTUS

Maanpuolustuskoulutusyhdistys Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Meri- (MPK) puolustuspiiri

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. MPK:n jäseninä ovat 11 valtakunnallista järjestöä sekä Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat. Meripuolustuspiiri vastaa MPK:n merellisistä kursseista. Toiminta-alue kattaa koko rannikon MPK:n toiminnan tarkoituksena on ylläpi- Virolahdelta Tornioon. tää ja edistää maanpuolustustietoa, -taitoa, -henkeä ja -tahtoa. Yhdistyksen toteuttamalla Meripuolustuspiiri on jaettu Suomenlahden ja koulutuksella kehitetään kansalaisten valmiuk- Saaristomeren-Pohjanlahden koulutusalueeksi. sia normaali- ja poikkeusoloissa ja tuetaan Toiminta tapahtuu rannikon paikallisosastoissa siten puolustusvoimia ja muita viranomaisia. ja koulutusyksiköissä.

MPK antaa 15 vuotta täyttäneille Suomen Painopiste on sotilaallisissa kursseissa, jotka kansalaisille mahdollisuuden osallistua vapaa- käsittelevät lähinnä laivasto-, rannikkotykistö- ja ehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Yhdis- rannikkojoukkotoimintaa. Lisäksi harjoitellaan tyksen sääntöjen mukaisesti koulutukseen voivat mm öljyntorjuntaa, hätäensiapua ja turvallista hallituksen päätöksellä osallistua myös pysyvästi liikkumista vesillä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset sekä yhdistyksen kanssa kansainvälisessä koulutusyhteistyössä Meripuolustuspiiri osallistuu Merivoimien olevien maiden edustajat. maakuntajoukkojen koulutukseen.

Käytännön koulutus toteutetaan 7 maanpuo- Meripuolustuspiiri järjestää koulutuspurjehduk- lustuspiirissä, Meripuolustuspiirissä ja Ilma- sia ja antaa merenkulkukoulutusta konealuksil- puolustuspiireissä. la. Kursseja järjestetään myös naisille.

Yli puolet MPK:n kursseista on reservi- Meripuolustuksen peruskurssi ja siihen liittyvä läisten valmiutta ylläpitävää ja kehittävää jatkokurssi järjestetään vuorovuosina Suomen- sotilaallista koulutusta. Kurssit täydentävät lahden ja Saaristomeren alueella. Kurssit on Puolustusvoimien antamaa koulutusta. Puo- tarkoitettu lähinnä julkisen sektorin siviili- lustusvoimat johtaa omilla sotilasaseillaan ja toimijoille, mutta mukaan mahtuu muitakin asejärjestelmillään tapahtuvan koulutuksen. meripuolustuksesta kiinnostuneita.

MPK:n koulutustarjonnassa on runsaasti muille Tule mukaan tuottamaan meriturvallisuutta. kuin reserviläisille tarkoitettuja kursseja. MPK Kursseille osallistuminen ei yleensä edellytä tarjoaa hyvät mahdollisuudet mm. kehittää aikaisempaa merivoimien tuntemusta. Tutustu arjen turvallisuustaitoja, henkilökohtaisia Meripuolustuspiirin organisaatioon ja kurssi- johtamisvalmiuksia sekä hankkia taitoja selvitä tarjontaan. Yksityiskohtainen kurssitoiminta erilaisista onnettomuuksista ja muista yhteis- löytyy MPK:n kotisivuilta osoitteessa www. kunnan häiriötilanteista. mpky.ﬁ Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus 193

Iloisia pelastautumiskurssilaisia Gyltössä ensihypyn jälkeen.

Harjoitusjoukkojen merikuljetus Gyltön linnakkeelle alkamassa. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus 194

Sininen Reservi ry Sinisen Reservin toiminta keskittyy koulutuksen tukemiseen sekä jäsenyhdistysten väliseen Sininen Reservi ry on merellä ja rannikolla yhteistoimintaan. Merenkulkuharjoittelua toimivien maanpuolustusyhdistysten katto- varten käytössämme on jäsenyhdistystemme organisaatio. Yhdistyksen tehtävänä on palvella omistamia aluksia. jäsenyhdistyksiä sekä koulutustoimintaa, joka on ulkoistettu Maanpuolustuskoulutusyhdis- Sininen Reservi osallistuu ja esittelee toimin- tyksen (MPK) Meripuolustuspiirille. Tarkoitus taansa maanpuolustustapahtumissa, järjestää on myös tuoda esille Suomen asemaan meri- reserviläisammuntoja ja toteuttaa valtakunnal- valtiona. Yhdistys antaa oivallisen tilaisuuden lisia meritaitokilpailuja sekä luentotilaisuuksia. saada hyödyllistä tietoa maamme meri-, sekä Avustamme myös merivoimia erilaisissa tapah- rannikkopuolustuksesta. tumissa, kuten laivastovierailuiden järjestelyissä ja vapaaehtoisten harjoitusten toteuttamisessa. Merkittävimmät yhteistyökumppanimme ovat MPK:n Meripuolustuspiiri, Merivoimat sekä Toimintaan pääsee mukaan liittymällä johonkin Rajavartiolaitoksen merivartiostot. Sininen reservi ry:n jäsenyhdistykseen. Yhteys- tiedot Sinisen Reservin kotisivuilla osoitteessa www.sininenreservi.ﬁ