Merisotilaan käsikirja Merisotilaan käsikirja on kaikille merivoimien varusmiehille jaettava oppikirja. Se esittelee monipuolisesti Suomen meripuolustusta, merivoimien joukko-osastoja, palvelusta aluksilla, linnakkeilla ja rannikkojoukoissa, taisteluvälineitä Merisotilaan sekä merimiestaitoja. Kirjassa edetään yksityiskohtaiseen, meripuolustuksen perusteista ja tarpeellisuudesta koulutuksen toteuttamiseen käsikirja 2010 ja asejärjestelmiin. Lisäksi kerrotaan Suomen merivoimien Merisotilaan käsikirja historiasta ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Käsikirja toimii opetusmateriaalina koko palvelusajan ja siirtyy varusmiehen mukana reserviin. 2010 Merivoimien Esikunta / Henkilöstöosasto Puh. +358 0299 800 PL 58 Fax +358 0299 300900 20811 TURKU www.mil.fi/merivoimat Suomi Finland 1 Nfsjtpujmbbo låtjljskb 3121 2 © Merivoimien Esikunta Valokuvat: SA-kuva Taitto: Heidi Paananen/TKKKtuot-os ISBN 978–951–25–2149–4 SAP 7610–448–7301 Ohjesääntönumero 774 Edita Prima Oy Helsinki 2010 3 4 5 Sisällysluettelo MERIVOIMAT JA MERI- MERITAISTELUVÄLINEET ......84 PUOLUSTUS ............................8 Valvontavälineet ............................... 84 Meren merkitys maallemme ............... 8 Viesti- ja johtamisjärjestelmät ...........86 Itämeren sotilaspoliittinen asema ........8 Merivoimien ilmapuolustus ..............91 Kriisit ja uhkamallit ............................9 Liikkuva ja kiinteä tykistö................. 96 Meripuolustus osana alueellista Alusten omasuoja-järjestelmät .......... 97 puolustusjärjestelmää ........................ 11 Rannikkojalkaväen aseet .................101 Merivoimien joukko-osastot .............12 Merisulutus ja miinantorjunta ........ 104 Sukellusveneentorjunta ................... 114 MERISOTILAAN KOULUTUS ............................22 MERENKULKU JA MERI- Varusmieskoulutus ........................... 22 MIESTAITO ..........................120 Varusmiesten johtaja- ja Merenkulku .................................. 120 kouluttajakoulutus ........................... 38 Viesti ............................................143 Laivastojoukkojen koulutuslinjat ......40 Merimiestaito ................................. 146 Rannikkojoukkojen koulutuslinjat .. 43 Suojapalvelu ................................... 153 Kantahenkilökunnan koulutus ......... 49 Ensiapu ja työsuojelu ......................156 Reservin koulutusjärjestelmä ............ 52 Huolto ........................................... 164 Merivoimien kansainvälinen Merivoimien urheilulajit ja varus- koulutus ........................................... 55 miesten kuntoindeksi ..................... 165 Martikaisen miekka ........................168 MERIVOIMIEN ALUKSET JA KOULUTUSLINNAKKEET ......58 SOTILASPUVUT JA ARVO- Yleistietoa sota-aluksista ................... 58 MERKIT ................................170 Suurvaltojen sota-aluksia .................. 58 Itämeren sota-aluksia ........................59 Suomen merivoimien alukset ............61 LIPUT JA VIIRIT ....................180 Komentoveneet sekä kuljetus- ja apualukset ........................................ 65 Erikoisalukset ................................... 70 HISTORIA ..........................186 Rajavartiolaitoksen kalustoa ............. 71 Koulutuslinnakkeet ......................... 75 Suomenlahden meripuolustusalue .... 75 VAPAAEHTOINEN MAAN- PUOLUSTUSKOULUTUS .....192 PALVELUS MERIVOIMISSA ...78 Palvelus sota-aluksella .......................78 Palvelus linnakkeella .........................81 6 7 Merivoimat ja meripuolustus Merivoimat ja meripuolustus 8 MERIVOIMAT JA MERIPUOLUSTUS ITÄMEREN SOTILASPOLIITTINEN ASEMA Itämeren alueen poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet kaikkien sen rantavaltioiden me- ristrategiseen asemaan. Itämeren pohjoisosan merkitys on lisääntynyt ja tämä asettaa kasvavia vaatimuksia maamme puolustuspolitiikalle. Suomelle meriyhteyksien kauppa- ja sotilaspo- liittinen merkitys on hyvinvoinnin ja turval- lisuuden kannalta keskeinen. Sitä korostavat Suomen ydinalueiden sijainti Itämeren tuntu- massa ja vastuu rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta. ”Kellä saaret ja selät on hallussaan, kellä haaksien soutu on vapaa, sillä aina on avaimet mannermaan eikä voimassa vertaistaan tapaa.” A Rautavaara MEREN MERKITYS MAALLEMME Suomi on merivaltio, ja meriteillä on histo- riassamme ollut aina tärkeä merkitys. Meri muodostaa runsaan kolmanneksen rajoistamme ja valtaosa yhteyksistämme ulkomaille kulkee meritse. Suomen merellistä luonnetta korostaa väestön, elinkeinoelämän ja hallinnon sijoittu- minen maamme etelä- ja lounaisosiin. 8111!uex!sbiujbmvt wbtubb Meriliikenne on tärkeä maamme talouselämälle. Suomi on riippuvainen meriyhteyksistään, kos- 611!kvobwbvovb 391!qfsåwbvovmmjtub ka noin 90 % ulkomaankaupastamme kulkee sfllbb meritse. Viennin ja tuonnin tavaravirtojen vapaa kulku on kansantaloutemme perusta. Meriyhte- Kuljetusmuotona merikuljetus on muihin yksien turvaaminen on siis erittäin tärkeää koko maihin verrattuna ylivoimainen. valtakunnan toiminnan kannalta. Merivoimat ja meripuolustus 9 Itämeren alueen valtioista Pohjois-Atlantin KRIISIT JA UHKAMALLIT sotilasliiton (NATO) jäseniä ovat Saksa, Puola ja Tanska sekä vuodesta 2004 alkaen Viro, Lat- Hyökkääjä saattaa käyttää ulkopoliittisten via ja Liettua. Venäjällä on tukikohtia Pietarin tavoitteidensa saavuttamiseksi poliittista ja soti- alueella ja Kaliningradissa. Suomi ja Ruotsi ovat laallista painostusta, jonka seurauksena maamme sotilaallisesti liittoutumattomia EU:n jäseniä. ajautuu poikkeusoloihin. Niiden kehittymiseen Sotilaallisesti Itämeri on poikkeuksellinen voivat vaikuttaa turvallisuuspoliittisten tapah- vesialue, sillä se on hyvin kapea ja matala, ja tumien lisäksi kauppapoliittiset tapahtumat, sieltä on ulospääsy vain ahtaiden salmien kaut- ekokatastrofit ja suuronnettomuudet. ta. Houkutus rannikoiden käyttöön helposti suljettavan merialueen välttämiseksi on siten Valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ovat: hyvin suuri. – Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila – Suomen alueellisen koskemattomuuden va- kava loukkaus ja maahan kohdistuva sodan uhka – vieraiden valtioiden välinen sota tai sodan Tätä kuvaa ei löydyt vanhoista kuva- uhka joka muodostaa vaaran kansallisen tiedostoista olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille – välttämättömien poltto- ja raaka-aineiden tuonnin vaikeutuminen sekä häiriöt kansain- välisessä kaupassa ja maan talouselämässä – suuronnettomuus Miinalaiva Uusimaa ja ruotsalainen alus Valmiussuunnittelun pohjana käytetään tilan- kansainvälisessä harjoituksessa. nemalleja, joita ovat: – normaaliaikaiset häiriötilanteet Myös muille Itämeren rantavaltioille Itämeren – kiristynyt kansainvälinen tilanne merkitys kuljetusreittinä on kasvamassa. Eten- – sodan uhka kin Pietarin alue sekä osin koko Suomenlahden – sota pohjukka suurine öljyterminaaleineen ovat – sodan jälkitila Venäjälle strategisesti erittäin tärkeä. Hyökkääjä asettaa maatamme vastaan suunna- Sotilaallisen jännityksen väheneminen Keski- tuille toimilleen päämäärän ja valitsee sen mu- Euroopassa on kasvattanut Pohjolan merki- kaisen toimintatavan. Hyökkääjän toimintatapa tystä. Suomessa ei sijaitse strategisesti tärkeitä ja välineet muodostavat uhkan maatamme ja kohteita, vieraita asevoimia tai merkittäviä yksiköitämme vastaan. raaka-ainevaroja, joiden vuoksi maamme voisi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Suomen Maamme sotilaalliset puolustussuunnitelmat rannikko- ja merialueiden puolustaminen laaditaan seuraavien uhkamallien varalta: sekä meriyhteyksien turvaaminen ja aluevesien koskemattomuuden valvonta ovat merivoimien – Heijastekriisi, eli maamme rajojen ulkopuo- keskeiset tehtävät. lella syntyvä muiden osapuolten välinen sotilaallinen kriisi ulottaa tai uhkaa ulottaa Suomi osana Euroopan Unionia ei ole kui- vaikutuksensa Suomeen. tenkaan sivussa koko maailmaa uhkaavassa terrorismissa ja sen torjunnassa. – Sotilaallinen ja poliittinen painostus, eli kriisi, jossa vieras osapuoli pyrkii Suomeen kohdistuvan painostuksen keinoin päämää- riensä saavuttamiseen. Merivoimat ja meripuolustus 10 – Strateginen isku, eli maamme nopea alista- Yksiköitämme vastaan kohdistuva minen lamauttamalla ylin poliittinen ja so- uhka tilaallinen johto ja tärkeimmät sotilaskohteet elso- ja tuli-iskulla sekä ottamalla haltuun Yksiköitämme vastaan kohdistuva uhka voidaan keskeiset kohteet, alueet ja hallinto. jakaa tiedusteluun ja asevaikutukseen. Jo rauhan ajasta alkaen suoritettavan tiedustelun lähtökoh- – Alueiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys, eli tana on elektroninen tiedustelu, jonka avulla maamme tai sen tärkeiden alueiden valtaa- pyritään selvittämään yksiköidemme viesti- ja minen laajamittaisella sotatoimella. sanomaliikenteen perusteet. Kansainvälinen terrorismi ei tunne rajoja, ja Sodan aikana hyökkääjä pyrkii saavuttamaan maatamme voidaan käyttää tukialueena kol- toimintavapauden aluevesillämme. Sen saavut- matta osapuolta vastaan tai maamme voi olla taakseen hyökkääjä kohdistaa asevaikutuksensa kohteena osana suurempaa kokonaisuutta. yksiköitämme ja johtamispaikkojamme kohtaan. Merellisiä uhkia ovat iskut pehmeitä kohteita Hyökkääjä käyttää ilma-, ohjus- ja miina-asetta vastaan, kuten matkustajaliikenne, laajan kiistääkseen toimintavapautemme. Hyökkääjä ympäristökatastrofin aiheuttaminen öljy- ja yrittää saartaa valtiomme meritse sulkemalla kemikaalikuljetusaluksia tuhoamalla, liikenteen meriväyliä ja -kapeikkoja miinoittamalla sekä häiritseminen ajomiinoin sekä strategisesti tär- hyökkäämällä meriliikennettä vastaan ilma- ja keiden salmien ja satamien tukkiminen. merivoimillaan. Meripuolustuksemme