4/2011 • TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 KYYHKYNEN Kyyhkynen 4/2011

3 pääkirjoitus 15 rasvakudoksesta, sen puuttumisesta ja 4 Puheenjohtajiston avautuminen empaatisesta kirjoituskäytöksestä

5 HYY:STÄ Päivää 17 vierasmaa: hengelliset läskit

6 suuri huiputusyksikkö? 18 grasso quattro stagioni

7 mässäilijän opas jerusalemiin 19 oikotie onneen

9 Superfood = supernoob?! 20 mietteitä virvoitusjuomateollisuudesta 10 läski on syntiä 21 retropelikorneri X2 12 atletico läski 23 sarjakuvat 14 musapleksit

Tilaa nyt Kotimaa-lehti opiskelijahintaan -50%!

HALUATKO perehtyä kirkon ja seurakuntien tilanteeseen? Hyödynnä TAHDOTKO pysyä ajan tasalla kirkkopolitiikan kiemu- etusi! roista, päivän polttavista puheenaiheista ja vallitsevasta mielipideilmastosta?

KAIPAATKO tietoa alasi avoimista työpaikoista?

Kotimaa on jokaisen teologian opiskelijan tuore 12 kk ja monipuolinen tietolähde. Se kertoo kirkon ja seurakuntien asiat laajemmin kuin mikään muu € lehti. Se herättää keskustelua arvoista, jotka tämän 59 € päivän Suomessa vallitsevat. (norm. 118 )

TILAUKSET Soita p. 020 754 2333 Lähetä sähköpostia Kotimaa-yhtiöt asiakaspalvelu ma–pe klo 8–16 tilauspalvelut@kotimaa.fi Lankaverkosta: 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti, Mainitse viestissä tarjoustunnus KY11 Matkapuhelimesta: 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti

 Pääkirjoitus: Rakkaille läskipäille

Vuoden kierto lähenee epäluonnollisuudessaan loppuaan ja samaa rohkenen sanoa myös kansakuntamme terveysintoilujen aaltoiluista. Ikiaikainen pyrkimyksemme yllä- pitää terveyttämme ja hyvinvointiamme lähestyy taas kohti tuota sekularisoituneelle maailmankansalaiselle suurta mässäilyjuhlaa, joulua. Kun kiloja on kartutettu sen puol- takymmentä ja mitä uniikeimmat ja eriskummallisimmat lahjavuoret on jaettu, koittaa viimein kevätkausi: on taas aika kulutuskrapulan ja sodanjulistuksen läskejä vastaan.

Terveystiedon oppikirja tietää sanoa läskistä sen verran, että kyseessä on eräs tukikudoksiimme kuuluva keskeinen tekijä, jonka läsnäolo kehossamme on vält- tämätön. Onkin huvittavaa, että samainen eepos toteaa läskin olevan olennai- nen aines naishormonin tuotannossa. Naisväki saisi siis olla huoletta pienen rasvakerroksen kanssa. Homman lähtiessä käsistä mieskin saa jo likaisiksi legendoiksi muodostuvat man boob- sit. Läski-ystävästämme tulee siis ongelma vain, kun sitä on liikaa, ei silloin, kun sitä on.

Keskeinen ongelma ympärillämme ei kuitenkaan ole läski vyötäröllämme, vaan läs- ki päässämme. Ylpeyden ja narsismin yhdistyessä menestyspaineisiin joudum- me kehittämään egollemme niin paksun persoonallisen läskikerroksen, ettei siitä me- ne lävitse mikään kehittävä saati kriittinen puheenvuoro kanssaihmiseltä.

Sanonta ”lihavat on leppoisia” aktualisoituu nykyään ani harvoin. Kuitenkin kuka tahansa meis- tä itsekkäistä ihmisistä voisi alentaa tuota egoihratasoaan ja ottaa niiden kanssa vähän lunkimmin. Välillä itseämme koskevat asiat soisi laittaa läskiksi ja antaa tilaa virheilleen sekä omalle vajavaisuu- delle. Tämä lienee hyvä muistaa myös näin vuoden loppupuolella – eritoten joulun lähestyessä.

Lähdetään siitä, että olemme kaikki hivenen pläskejä ja otetaan vakavatkin asiat vähän leppois- ammin, niin jää energiaa käsitellä elämää itsessään ja oppia siitä. Tämä olkoon samalla allekir- joittaneen testamentti ja vuoden 2011 viimeisen Kyyhkysen alkupyrähdys. Kiitos ja kumarrus.

Joonas Rajatalo, päätoimittaja

Kyyhkynen Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen julkaisu vuodesta Freelance-toimitus: Antto Hinkkanen, Aleksi Majuri, Antti 1853 • 158 vuosikerta • ISSN 0356-2247 Piirainen, Ilari Lahtela, Joonas Lindström, Niko-Pekka http://www.tyt.fi • [email protected] Korkee, Saara Nykänen, Pyry Paananen, Heidi Rautalahti.

Päätoimittaja: Joonas Rajatalo ([email protected]) Ilmoitusmyynti: Isto Peltomäki, Johan Talja, Simo Lemmetyinen Toimitussihteeri: Raakel Koittola ([email protected]) ([email protected])

Kansitaiteilija: Johan Talja Vuosikerta 13 € • Tilaukset: [email protected] Irtonumeron arvo 3 € Toimituksen osoite: TYT / Kyyhkynen, Toimitustiimi: Annastiina Metsola, Anna Mäkituomas, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto Antti Virnes, Antti Virtanen, Hanna Peuraniemi, Painos 1600 kpl • Painopaikka: Kopio Niini Oy, Helsinki Matias Koponen

 Puheenjohtajiston avautuminen Vuoden 2011 viimeisen Kyyhkysen kolahtaessa postilaatikoihin ja tiedekunnan ala-aulaan on myös TYT:n hallituksen toimivuosi lähenemässä loppuaan. Puheenjohtajisto ei voisi olla ylpe- ämpi kuluneen vuoden hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä. Tuore toverineuvosto on järjes- täytymiskokouksessaan valinnut uuden ja intoa puhkuvan hallituksen vuodelle 2012. On hienoa huomata, että opintoajan rajauksista huolimatta järjestötoimintaan löytyy osaavia ja innokkaita ihmisiä vuodesta toiseen. Vanha hallitus voi tyytyväisenä eläköityä joululoman merkeissä – vaik- ka varsinaisesti vastuuvapaus hallitukselle myönnetään (toivottavasti) vasta ensi keväänä.

Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen hallintorakenne saattaa vaikuttaa ensi alkuun hyvin byrokraattiselta ja jähmeältä. Sitä se joiltain osin ehkä onkin. Puheenjohtajistolla onkin tänä vuonna mennyt hetki jos toinenkin yhdistyksen koukeroihin ja tradition tutustuessa, saati sitten toverineuvoston jäsenillä, joiden tehtävänä on asettaa suuntaviivat hallituksen toiminnal- le ja valvoa että niitä yhdistyksen sääntöjen puitteissa sitten noudatetaan.

Tiedekunnan kirjasto lahjoitti TYT:lle mahtavan kokoelman vanhoja Kyyhkysiä. Olkkarin kirja- hyllyssä on nyt luettavissa lähes jokainen nume- ro vuodesta 1965 tähän päivään asti. Vanhoja numeroita lukiessa on hauska huomata, kuinka silloiset toimijat (joiden joukossa on muuten tun- nistettavissa nimiä niin nykyisiltä piispanistuimilta ja professorien oppituoleilta) pohdiskelevat sa- moja järjestötoimintaan liittyviä kysymyksiä kuin tänä päivänä. Paljon on muuttunut, mutta paljon pysynyt samana. Ehkä perinteikäs ja monipolvi- nen hallinto on osaltaan vaikuttanut siihen, että samat kysymykset ovat tärkeitä sukupolvesta toi- seen – jäsenistön tavoittaminen, edunvalvonta ja laadukkaan toiminnnan järjestäminen ovat olleet yhdistyksen sydämen asioita jo pitkään.

Hallitusvuoden loppusuoralla on tärkeää, että asiat hoidetaan kunnolla loppuun asti seuraavan vuoden toimijoita ajatellen. Koko hallintorakenne on mukana turvaamassa tiedon- ja perinteen- siirtoa sekä varmistamassa omalta osaltaan asioiden järjestymistä ja toteutumista. Kukaan ei tee asioita yksin, vaan taustalla on aina muiden toimijoiden ja hallinnon tuki.

Puheenjohtajisto haluaa toivottaa viimeisen avautumisensa puitteissa Kyyhkysen lukijoille rau- hallista joulua. Joulupöydän ääressä pääsee tämäkin parivaljakko viimein vetämään läskiksi.

Tapio Leinonen, puheenjohtaja Niilo Toivonen, varapuheenjohtaja  Puheenjohtajiston avautuminen HYYS:tä päivää! - Pitääkö olla pikkasen pläski?

HYY:n hallitus muodostetaan melkoisten poliittisten neuvottelujen tuloksena. Ensi vuoden ti- lanne on varsin mielenkiintoinen. Ylioppilaskunnan hallituksen muodostavat vuonna 2012 aino- astaan poliittisesti sitoutumattomien ryhmien (HYAL, eli ainejärjestöläiset, osakunnat, sekä lää- kislaisten, oikislaisten ja kv-opiskelijoiden ryhmittymä HELP) edustajat jättäen poliittiset ryhmät oppositioon. Viimeksi kun näin pääsi 1960 –luvulla tapahtumaan vallattiin Vanha ylioppilastalo ja hallitus kaatui. Jännityksellä pääsemme seuraamaan millaista oppositiopolitiikkaa poliittiset ryh- mät tekevät, ja toisaalta millaisia päätöksiä sitoutumattomat ryhmät päätyvät tekemään.

Reilun kolmen vuoden ajan olen toiminut HYY:ssä erilaisissa toimielimissä ja seurannut päätöksen- teon prosesseja. Harhaluulot vaikutusvallasta syntyvät helposti, mutta tasapainon ylläpitämiseksi ne myös katoavat nopeasti. Päätöksiä tehdään ja muutosta tapahtuu, mutta harvoin taustalla on yh- den ihmisen saati sitten edes yhden ryhmittymän vaikutusvalta. Vaaditaan kompromisseja ja vai- keimmissa päätöksissä mahdollisesti monimutkaisiakin kuvioita jotta saavutetaan tavoitteet.

Muutaman vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa kohahdutti SAK:n vaalimainos, jossa läs- ki porvari syö kansan ruuat ja nauraa päälle kun eivät työläiset edes tajunneet äänestää muu- toksen puolesta. Olen päätynyt siihen, että ihmisen perusluonteeseen kuuluu vallantunteen kai- puu, johon liittyy tarve olla ryhmässä joka on jotain toista ryhmää parempi, edistyneempi tai eettisempi. Jossain syvällä on halu olla läski porvari edes jollain tasolla tai jossain kontekstissa. Eri asia luonnollisesti on toteuttaako läskiyttään kehittämällä itseään vai alistamalla muita.

On tietysti mahdollista, että kuluneet kolme aktiivivuotta ovat etäännyttä- neet minut kaikesta normaalista ja siitä millaisia ihmiset oikeasti ovat.

Ilolla ja rauhallisin mielin siirryn hallitustehtävistä graduni pariin muutamia läskikoke- muksia rikkaampana. Meille olkoon kunniaksi, että ensi vuoden hallituksessa on peräti kol- me teologikollegaa ajamassa opiskelijoiden etua toivottavasti koulutuksemme tarjoaman laa- ja-alaisen ja monitieteisen rakentavuuden ja suvaitsevaisuuden oppeja hyödyntäen.

Saara Nykänen, HYY:n hallituksen jäsen

 Kansainvälinen huiputusyksikkö?

Let’s face it. Meitä kusetetaan. ”Tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen korkeatasoista opetusta. Se on valittu valtakunnalliseksi korkealaatuisen koulutuksen yksiköksi kaudeksi 2007-2009. Helsingin yliopiston opetuksen laa- tupalkinnon tiedekunta on saanut vuosina 2004, 2005 ja 2006.”

Ihanko totta? Tiedekunta, jossa opiskelijoiden ja opettajien suhde on sekä lukumäärällisesti että laadullisesti huonoimpia koko Suomen yliopistolaitoksessa? Tiedekunta, jonka opiskelijat muodostavat Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön mielenterveysongelmien osaston suurim- man asiakasryhmän? Tiedekunta, jonka selitysopin professori kokee edelleen tarpeen ohjel- mallisesti syrjiä miespuolisia opiskelijoita puheenvuoron jaon suhteen, vaikka tänäkin vuonna valituista opiskelijoista 59 % oli jo naisia? Tilanne on tasa-arvoinen, mikäli luku olisi toisin päin, vinoutunut ja vaatisi toimenpiteitä.

Tiedekunta, jonka tunnettu professori kuluu ylpeästi kommunistisen Kiinan valtion kontrolloi- man protestanttien neuvoston liiton teologikoulutusohjelmaan? Samaisen liiton kouluttamat pastorit ovat surullisen kuuluisia rekisteröimättömien eli vapaiden seurakuntien ja kirkkojen kavaltamisesta viranomaisille, valtiollisen terrorin harjoittamiseksi. Tiedekunta, jonka perus- kursseilla opettajat sangen markkinahakuisesti käyttävät luentoaikaansa kaupittelemalla omia, viitteillä varustamattomia kirjojaan hyväuskoisille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ”alan pe- rusteoksina, jotka kannattaa omistaa”? Tiedekunta, joka ansiokkaasti käyttää voimavarojaan hankkiakseen jos jonkinlaisia tunnustuksia omasta laadullisuudestaan, mutta laatutietoisuu- dessaan silti kieltäytyy hyväksymästä sellaisten epätieteellisten tuppukylien kuten Cambridgen kandidaatintutkintoja teologisen laadun valvonnan nimissä?

Dekaanin jokavuotisesta vuosijuhlien hengennostatuspuheesta huolimatta todellisuus on kaik- kein kauhein. MEISSÄ EI OLE MITÄÄN KOVIN ERITYISTÄ. Opetusohjelmaan vuosittain ilmes- tyvien pseudo-opintojen lisäämisellä ja kurssien suoritusjärjestyksen tiukentamisella ei ole suuremmin merkitystä: Me pysymme silti hieman tylsän ja epäkiinnostavan pohjoismaan kes- kinkertaisena yliopiston teologisena tiedekuntana, vaikka kuinka Suomen Akatemia keksisi eh- timiseen hännänkohotustitteleitä nettisivuille laitettavaksi. Tosiasian myöntämällä voisi hylätä nurkkakuntaisen puolustusmentaliteetin ja alkaa ihan oikeasti etsiä yhteyttä muihin yliopistoi- hin ja kansainväliseen akateemiseen maailman. Nöyryyshän on tunnetusti kardinaalihyve, joka sopii kaikille teologeillekin.

Teologianarkisti

 Mässäilijän opas Jerusalemiin

Herään eräänä kylmänä marras- paistaa lämpimästi aurinko ja miltei joka kadunkulmasta ja joka kuisena yönä kalvavaan näl- ruokamainoksetkin ovat kuin hep- makuun, joskin kosher-McDo- kään. Retki jääkaapille on tuttu rean lopputentistä; vain vokaalit nalds sijaitsee vähän kauempana. pettymys, joten ei auta muu kuin puuttuvat. Finnairin tarjoama sa- Ensimmäisenä testivuorossa on pakata kimpsut ja kampsut ja puska ei riitä täyttämään mässäili- paikallinen kebab, shawarma. lähteä jonnekin syömään. Tähän jän vatsaa, joten jos hotelli sattuu Hinta on suurin piirtein sama kuin nälkään tarvitaan nuudelipussia olemaan Jerusalemissa, kannattaa perus rullakebabilla Suomessa. vahvempia aseita. Päätän lähteä matkan varrella pitää kahvipaussi. Valuuttana Israelissa on (uusi) se- katsastamaan, millaista ruokaa Täkäläinen kahvi on aivan toista keli, joita mahtuu yhteen euroon tarjoillaan Jerusalemissa. Jos luokkaa kuin suomen sumppi: vähän alle viisi ja testi-shawar- se vaikka helpottaisi nälkää. yksinkertaisesti jumalaisia. malle kertyi hintaa 35 sekeliä eli vähän alle 7 euroa. Makuelämys Tässä siis, ystävä hyvä, erään Ensikosketus pyhän onkin sitten koko hinnan arvoi- nälkäisen tarina: Mässäilijän maan mättöön nen. Shawarma on käytännössä opas Jerusalemiin, joka vas- Perillä Jerusalemissa on hyvä lätty, jonka väliin tulee yleensä taa jokaisen mieltä vaivaavaan ensimmäiseksi tutustua seutuun maistuvaa lampaan lihaa, falafelia kysymykseen: ”Kannattaako ja tietenkin ruokaan. Uutuuttaan tai kanaa, hummusta ja oman Jerusalemiin lähteä syömään?” kiiltävä moderni raitiovaunu vie maun mukaan tulista kastiketta kätevästi ja ilmaiseksi keskustaan ja kasviksia. Vaihtoehtoja on run- Helsinki-Vantaalta neljän tun- tai vaikka Vanhaankaupunkiin. saasti. Taas painitaan ihan eri sar- nin lennon jälkeen Tel Avivissa Ravintoloita löytyy keskustasta jassa suomalaisen ruuan kanssa.

 ”Vaikka Jerusalemissa suunnata sinne, missä pai- muuten noudatetaankin kalliset käyvät”, pätee Jeru- juutalaisia perinteitä, salemissakin eli mene sinne, matkailijan mässäilyä missä ruokalistoissa lukee vain eivät kosher-säädökset hepreaa. Näistä paikoista saa hidasta.” vain 20 sekelillä sekä parem- paa shawarmaa että juotavaa. matkanjärjestäjät tarjoavat erittäin kattavia retkipaketteja, Yhteenvetona: ruoka Jerusale- joita suosittelen enemmän missa oli pala taivasta, mutta kuin lämpimästi. Hotellin syntisen hyvää. Pyhiinvael- runsas, makeisiin herkkuihin lettuani niin Jerusalemissa Jos matkalla haluaa syödä ja upeaan kahviin keskittyvä kuin Gennesaretinjärven ihan tosissaan, on syytä aamiainen auttaa jaksamaan, tienoilla palaan kotiin kyl- turvautua hotellin buffettiin. mutta tankkauksesta kannattaa läisenä. Oli nälkä sielussa Itse asiassa sanoisin, että älä huolehtia retkilläkin. Tämä tai vatsassa, suosittelen lähde matkalle ilman sitä! Jo on hyvä pitää mielessä, sillä käymään Jerusalemissa. ensimmäisenä iltana nälkäisen upeilla rauniokummuilla, kuten matkustajan leuka loksah- Lakisissa, Hasorissa, Danissa Nälkä lähti, mutta koto- taa auki päivällistarjonnan tai Seforiksessa ei ole tarjottu na vaaka näyttää kolmea laajuudesta. Pöydät ovat ruokaa yli tuhanteen vuoteen. kiloa lisää. Perhana. vääränään herkkuja. Ruokaa Onneksi tienvarren huoltamot on niinkin ylenpalttisesti, että tarjoavat sangen hyviä eväitä. Teksti & kuvat: Aleksi Majuri jo pelkästään jokaista sorttia kokeilemalla lautanen täyttyy Nenä ja silmät kukkuroilleen. Vaikka Jerusale- seuratkoon paikallisia missa muuten noudatetaankin Jerusalemissa Jeesuksen jalan- tarkasti juutalaisia perinteitä, jälkiä ja ristintietä seuratessa matkailijan mässäilyä eivät mieleen voi tulla enemmänkin kosher-säädökset hidasta. halu paastota, kuin ajatella Buffetista turisti saa lapata ruokaa. Näkymät ja kirkot mat- lautaselleen vapaasti kaikkea kalla Öljyvuorelta Getsemanen ilman, että vihainen rabbi ja Pietarin Kukonlaulun kirkon ryntäisi syyttävästi paikalle. kautta aina Pyhälle Haudan kirkolle asti ovat unohtu- Ruuan mattomat, vaikkakin ikävästi laskeuttamisen vinkkejä turismin kynsissä. Nälkäiselle Jerusalem ei ole altaalla on kuitenkin tarjolla yksi jos löhöämistä varten, sillä koko toinenkin kuppila. Hinnat ovat maassa on niin paljon upeaa samaa 35 sekelin luokkaa, ja mielenkiintoista nähtävää mutta juoman kanssa. Yleinen varsinkin teologeille. Monet mässäilijän ohje, ”kannattaa

 Superfood = SuperNOOB?! Mitä yhteistä on ruoalla, nuoruuden kiimalla ja länsimaisella ihmisellä? Ah- dinko. Joko sitä yhtä ei saa tai sitä yhtä ei osata pukea sanoiksi. Tällöin pe- rustetaan ryhmä – lahkoudutaan.

Huomasin jokin aika sitten sivun Facebookissa nimeltä Länsimaisen ihmisen ahdinko. Liityin oitis ryhmään. Se, että joku vakavasti tai vähem- män vakavasti haluaa jakaa julkisesti tunnontuskiaan jäätelöpuikon liian hankalasta suklaakuorrutteesta, jota ei saa kerralla suuhun, kun maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälässä, on jotain makaaberin ällistyttävää. Samalla se kertoo jotain tämän ajan ja paikan (hienosta) mustasta huumorista. Ruokailu kiihottaa mieliä.

Hämmentävä ryhmittymä syntyi taannoin myös superfoodien ympärille. Ryh- mä on tällä kertaa, surullista kyllä, täysin tosissaan. Hopeaan sijoittaminen ja näennäisterveyssyöminen lyöttäytyivät erikoisella tavalla yhteen. Ajankoh- taisen kakkosen tv-reportaasi esitti porukan vähintäänkin outona lahkona rakkaudennälkäisten lukioloikkareiden ja hippien sekoituksena, eikä keskus- telupalsoilla kielteisiä kieliä pidätelty. Tyhmiltä otetaan rahat pois – aina.

Superfoodien kuvailussa käytetään samoja sanakäänteitä, joita voi löytää perin- teisesti new age henkisestä materiaalista. Vakuutteluja, poeettisia perusteluita ja tulosten romantisointia. Mystifioidut mayjojen synnyinseuduilta pohjolaan asti rahdatut goji-marjat ovat ennen kaikkea ekologinen lisärasite. Luulitko superterveel- lisen olevan superympäristöystävällistä lentokuljetuksineen ja muovikääreineen?

Antavatko superfoodit meille lopulta mitään uutta, muuta kuin huvittavat rou- vainkerhon lailla hurahtaneet hopeateinit? Pohjoismaiseen ruokavalioon ja gee- nipooliin istunevat paremmin antioksidantteineen kotimaiset ikiaikaiset mustikat, mansikat, puolukat, tyrnit – ah mesikämmenen, hillan ja vatun nektarin lailla helmeilevät Kalevalan kunnailta kaivetut aarteet. Muuallakin osataan retoriikkaa.

Olisi liian helppo sanoa, että länsimaisen ihmisen ahdinko konkretisoi- tuu mitä eriskummallisimmin keinoin, koska emme enää kärsi selviy- tymistämme välittömästi haastavista tehtävistä. Kuitenkin samanmie- listen yhteen kokoontuminen ja tavoitteiden jakaminen tuovat meille tyydytystä, olkoon kaiken takankin vain ryhmä supernoobeja.

Pyöräillessäni kesällä keskustaan Töölönlahden työmaan kautta, ohi- tin aina pätkän työmaaseinää. Lauta-aitoihin oli taiteltu eri tyyleil- lä katutaidetta ja mietelauseita. Eräs kuului: ”Länsimaiset ihmi- set syövät laihtuakseen.” Loput voitte käydä itse lukemassa.

Kolumnisti: Heidi Rautalahti  LÄSKI ON SYNTIÄ

Varoitettiinhan siitä: älkää syökö tai te kuolette. Mutta kun se maistui niin ”Käsitys taipumustemme syystä tai alkuperästä on ehkä saatanan hyvälle. muuttunut, mutta yksilön ja tähän vaikuttavien voimien välinen jännite on ennallaan.” Harva jaksaa enää puhua synnistä. Synti ei nimittäin ole enää vuosi- kymmeniin ollut osa keskivertoih- misen kokemusmaailmaa. Saatam- käsittämätön voima houkuttaa meitä kin putiikissa ja mäkkäri myy suolaa me potea huonoa omaatuntoa ja irstailun, väkivaltaisuuden ja mäs- ja rasvaa aamuviiteen. Kasvatuksen tuntea toimineemme väärin, mutta säilyn kaltaisiin kohtuuttomuuksiin. merkitystä ei myöskään pidä aliar- syntiseksi emme itseämme enää Kyse on paradoksista: teemme asioi- vioda: läskitkin lapset muistuttavat koe. Silti meillä on psykologinen ta, joita samanaikaisesti haluamme poikkeuksetta vanhempiaan. tarve käsitellä omaa vajavaisuut- ja emme halua. “Synti” ja “perisynti” tamme ja epäonnistumisiamme. olivat kristillisen kulttuurin piirissä Käsitys taipumustemme syystä tai al- pitkään selitysvoimaltaan parhaat kuperästä on ehkä muuttunut, mutta Läski on inhimillisen vajavaisuuden käsitteet, joilla näitä paheellisia yksilön ja tähän vaikuttavien voimien symboli siinä missä muodista men- taipumuksia voitiin sanallistaa. välinen jännite on ennallaan. Oppi nyt syntikin. Siihen liitetään voimak- perisynnistä kertoi, että tämän hetki- kaita syyllisyyden tuntemuksia ja Nykykäsityksen mukaan taipumuk- nen kurjuutemme johtuu itse asiassa kokemus omasta epäonnistumisesta. siamme ohjailevat geenimme sekä esivanhempiemme lankeemuksesta Heikkous ja epätäydellisyys tulevat ympäristö, jossa elämme. Perimän myyttisessä menneisyydessä. Tästä lihaksi läskissä. Läskistä puhuminen lisäksi esimerkiksi kasvatus vaikuttaa huolimatta yksilö oli itse vastuussa on siis ajanmukainen tapa käsi- suuresti siihen, millaisiksi halumme Jumalalle pahoista teoistaan, siis tellä omaa vajavaisuuttaan. “Ah, ja taipumuksemme muovautuvat. niistä samoista, joiden perimmäinen että mä oon lihonut!” on moderni Väkivaltarikollisten perhetausta on syy oli kokonaan toisten ihmisten synnintunnustus, johon kaivataan useimmiten väkivaltainen; toisaalta tekemissä vääryyksissä. Läskiin liittyy vastaukseksi vastuusta vapauttavia geenit voivat altistaa aggressiiviselle sama problematiikka. Pikaruokalassa sanoja. “Älä höpise, hyvältähän ja impulsiiviselle käyttäytymiselle. ranskalaisia suuhunsa ahtava läski sä näytät. Kaikki lihoo kesällä.” Läskin osalta tilanne on täsmälleen on saanut rasvanhimonsa geeneis- sama. Ravitsevan (eli rasvaisen ja tään, ruokailutottumukset kotoaan Perinteestä nykytilaan makean) ruoan himo on ohjelmoitu ja mahdollisuuden polkuhintaiseen Kristillisessä perinteessä on ajateltu, geeniperimäämme, ja ympäristöm- roskaruokaan ympäröivältä yh- että lihallinen heikkous ja kehnot me tarjoilee loputtomasti mah- teiskunnalta. Tästä huolimatta hän taipumukset ovat osa lankeemuksen dollisuuksia tyydyttää tämä himo. raahaa läskiensä raskasta taakkaa jälkeistä ihmisluontoa. Jokin meille Karkkihyllyt notkuvat pienimmässä- itse. Se taakka painaa kuin synti.

10 ”Läski on inhimillisen vajavaisuuden symboli siinä LÄSKI ON SYNTIÄ missä muodista mennyt syntikin”

Ehjä läski Entä ilosanoma? Mikä taho Läski on hinta, jonka mak- julistaisi yhteiskunnassam- samme väärillä tavoilla me, ettei ihmisen arvo riipu hankitusta mielihyvästä. hänen läskeistään? Ettei Läski asuu meissä. Se ketään arvioida lainkaan on osa meitä, mutta silti hänen ulkomuotonsa perus- jotakin meistä erillistä. teella? Onko tällaista tahoa Läskimme estävät meitä olemassa, vai syntyykö se rakastamasta itseämme. ehkä vasta, kun joku alkaa Mitä tällöin tarkoittaa, että uskoa asian olevan näin? rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään? Pahimmillaan Teksti: Antto Hinkkanen // läskin palkka on kuolema. Kuvitus: Anna Mäkituomas

Tule mukaan

toimintaan!

Liity Changemakeriin ja muuta maailmaa: www.changemaker.fi

Tilaa Kirkon Ulkomaanavun uutiskirje tai tule vapaaehtoiseksi: www.kirkonulkomaanapu.fi

11 ATLETICO LÄSKI – sopivasti lihava mieli, sopivan lihavassa ruumiissa

Urheilu voi olla muutakin kuin äärimmäistä maksimisykkeen metsästystä: ikuista taistelua Kuitenkin halu liikkua voi ihmisen hedonistisia viettejä ” olla, mutta salille on turha sekä yhteiskunnan velvoittavien änkeytyä rantaleijonien esteettisten ihanteiden välillä. katsellessa 5 kg:n painojen kanssa ähisevää läskiä kuin Teologi jos kuka tietää ja osaa savannien esikuvansa arvostaa oikean mielenlaadun pulskaa virtahepoa.” merkitystä tuosta sielumme heiveröisen temppelin hoidosta. Otetaanpa esimerkiksi reipas urheilullinen nuori aikuinen akateemikko. Arkisen aherruksen vastapainoksi tarvitaan hyvää, mahdollisimman tehokasta liikun- taa. Vaihtoehdoksi tälle sopivat hyvin siis ultimaattiset ryhmälii- Esitummennettua läskiä omiaan luomaan pelkoja it- kunnan muodot body combatista Älyllinen toiminta kärsii tutkitusti sestään huolehtimisen saralla. aina liukuhihnajuoksenteluun. ilman kunnollista ja haastavaa Tämän pelon ilmapiirin luominen fyysistä liikuntaa. Kuinka on tapa- lienee aloitettu jo varhain koulun Itse harrastamisen tulee tapah- uksen laita, kun liikuntaa harras- liikunnantuntien kauhuissa ja tua tarkasti rajatussa tilassa. tetaan dogmaattisen tehokkuus- niissä pakollisissa hippohiihdois- Pois se meistä, että kävelisimme ajattelun talutusnuorassa? Tämä sa, joissa vanhempien odotukset paikalliseen liikuntapalveluita on omiaan kasvattamaan sitä raukesivat tönkkölumeen. tarjoavaan yritykseen! Onhan Sali työ- ja sosiaalisella kentällä jo en- kerrostalon 5. kerroksessa. Portai- nestään hankittua kuplaa otsassa. Tasapainoa kehiin ta kävellessähän voi tulla lievä Toisessa ääripäässä taas äärim- Myös taloustiede, aikamme sek- hiki. Hyötyliikunta on hyödyllistä, mäinen laiskuus ja läskeily. Urhei- sikkäin tieteensarka (heti luon- muttei tehokasta. Sopimus, joka lu ja liikkuminen ovat jo sanoina nontieteiden jälkeen), tavoittelee liikunta-alan yrityksen kanssa teh- kirottavia ja saatanasta. Kuitenkin tasapainoa. Onkin ihmeellistä, dään, on sitten pyhä. Kun kerran halu liikkua voi olla, mutta salille että ajaudumme usein ääripäi- on maksettu puoleksi vuodeksi on turha änkeytyä rantaleijonien hin kehoamme ja mielestämme kalliit salimaksut, siellä ollaan katsellessa 5 kg:n painojen kanssa huoltaessa. Molempiin haetaan veren maku suussa vaikka rakas ähisevää läskiä kuin savannien lääkettä eri tohtoreilta, vaikka isoäiti saisi sydänkohtauksen. esikuvansa pulskaa virtahepoa. oireisiin auttaa loppupeleissä Nämä pelot ja ennakkoluulot ovat sama hoito. Tasapaino näiden

12 ” Mielen ja sen kaikkien prosessien leppoisa läsnäolo saattaa kehittää tehokkaintakin liikuntaa tehokkaammin.”

kahden välillä lienee monelle liikuntaa tehokkaammin. Kiitos on kaunis asia. Alfa-urosta teon tasolla suurin haaste. tästä kuuluu placebo-efektille! tai kehonsa vankina olevaa neroa enemmän ihmisyksilöt Kirjoittajan omakohtaiset em- Urheilun kuivalle näkkilei- pitävätkin kai ihmisistä, jotka piiriset kokeet ovat kuitenkin välle voi laittaa vähän voita ovat sinut itsensä kanssa tai opettaneet sopivasti lihavan päälle. Kyse ei ole mistään erään filosofin sanoin ”ovat mielen läsnäolon tehokkuu- kuukaudeksi downshiftaami- löytäneet yhteyden kehonsa, den suhteen tuovan pitkällä sesta, vaan prosessista, jota mielensä ja tekojensa kanssa”. aikavälillä paljon miellyttäväm- käydään läpi sekä mielellä piä ja antoisampia kokemuksia että keholla. Sopivan läski Teksti: Joonas Rajatalo// urheilun sekä muun liikun- mentaliteetti tekee lisäksi Kuvitus: Johan Talja nallisen toiminnan kannalta. liikunnasta kuin liikunnasta Tämä mielenlaatu ilmenee hauskaa, jopa rautakuurista. parhaiten tekemällä urhei- Kyllä se Schwarzeneggerinkin lusta astetta kevyempää ja isäntä veisti – ja veistää edel- sosiaalisempaa, käsitteellisesti leen – mieltään siinä, missä kikkaillen mielekkäämpää. kehoaankin. Urheilun läskiys Miksi rähistä tunti verenmaku suussa futiskentällä ja mennä sitten rituaalinomaisesti yhdel- le oluelle, kun voi ottaa kaveri- porukan, jalkapallon ja kopan kaljaa ja urheilla koko illan?

Voita leivälle ja nok- ka kohti mielekästä ruumiinkulttuuria Muuttamalla urheilusuorituk- set elämäntapaansa nähden miellyttävämmäksi ja osaksi itse elämäntapaa suoritus- keskeisyys saa lentää niihin liekkeihin, joista se kohosi ihmispoloa rääkkäämästä. Mielen ja sen kaikkien proses- sien leppoisa läsnäolo saat- taa kehittää tehokkaintakin

13 Musapleksit: läskipäistä punkkia

Huomattin, että lihava kokoelmalevyhtä- lö toimi. Oli itsestään selvää, että seuraavan kokoelman nimi liittyisi tukevasti edelliseen ja muodostaisi pullean jatkumon. Nimi seu- raili Darwinin tuttua teoriaa mukaillen Fat Music Volume II: Survival Of The Fattest.

Fat Music Volume IV: Life In The Fat Lane nap- pasi nimensä todennäköisesti Cherie Bennettin samannimisestä kirjasta. Publishers Weekly vertaa Bennettin kirjan lukukokemusta maapähkinävoita sisältävien M&M -karkkien ahmimiseen prote- iinin tarpeen tyydyttämiseksi, Samalla tavalla koukuttavaa on uppoutua Bennettin toisinaan keinotekoisiin näkemyksiin painokysymyksistä.

Bonuksena tuli myös uusi kokoelmalevysar- NOFX nimisen punkkibändin laulaja/basisti ja. Tuon kokoelmalevysarjan nimeksi annettiin Michael John Burkett, lempinimeltään Fat Mike luonnollisesti Fat Club. Ainoastaan etuoikeutetut sai läskipäisen idean 1990-luvun alkutaipaleella. läskiklubin jäsenet saivat joka kuukausi, muuta- Fat Mike päätti perustaa ex-vaimonsa kanssa levy- man kuukauden ajan 7” sinkun postiluukkuunsa. yhtiön, jonka nimessä esiintyisi sana läski. Mike He saivat erikoiskohtelua osakseen kuten läs- nimesi oivaltavasti levylafkan Fat Wreck Chordsiksi kin leveästi elävät kuninkaalliset konsanaan. joka kuulostaa ääneen lausuttuna Fat Records. Kymmenen pyöreää pistettä tästä Fat Mikelle! Lopuksi mietin, kuinka paljon kiljua punkkarit, Mike ja kumppanit, olivat pöntöstä kipanneet, Tämä ihrainen levylafka päätti julkais- kun jotain näin luovaa olivat keksineet. Eipä siinä ta mm. punk-kokoelmalevyjä. Kun mitään. Kelpo punkit lahjoittivat osan kokoel- kokoelmalevylle mietittiin nimeä, saivat Fat malevyjen tuotosta hyväntekeväisyyteen. Näin Mike & Co uuden tukevan idean. He päättivät läski idea valjastettin auttamaan yhteiskuntaa. antaa ensimmäiselle kokoelmalevylle nimeksi Harvoin läski on ollut jotain näin terveellistä. Fat Music Volume I: Fat Music For Fat People. Tällä nimellä haluttiin parodioida The Cramps- Teksti: Matias Koponen// yhtyeen kokoelmalevyä Bad Music For Bad Kuvitus: Hanna Peuraniemi People. Suorastaan nerokkaan mittavaa. Ja näin Mike korjasi pönäkän papukaijamerkin kotiin. Ja tottakai levylle päätyvä musiikki valittiin punkbändien muhkeimmista sinkkubiiseistä. Ja näin silava pistettiin tirisemään ääniaalloilla.

14 Rasvakudoksesta, sen puuttumisesta ja empaattisesta kirjoituskäytöksestä

Muuan perjantai-iltapäivänä vaelsin Kalliossa Varaudun siis tähän työhön mahdollisimman ras- ravintolaan, jossa istui sangen kirjava joukko vaisella ruoalla. Englannin kielen sana olisi kai teologeja. Seuraan liityttyäni Kyyhkysen päätoi- sacrilicious. Salama iskeköön päähäni ja kuolema mittaja Rajatalo pian kysäisikin: ”etkö tahtoisi koittakoon aamulla kun nyt syön, juon ja nautin kirjoittaa artikkelia läskiydestä ja uskonnosta?” elämästä. Pahoitteluni seuraaville:M uhammed, Hetken mietittyäni innostuin asiasta - vaikka pys- Siddharta Gautama, Ganesha ja muut: pysymme tyisin halutessani piiloutumaan vaikka lyhtypyl- nyt pitkälti oman uskontomme kentällä. Ganeshalle vään taakse nykyisessä kunnossani ja syysmyrskyt pähkinöitä, minulle lisää perunalastuja. Kysykääm- heittelevät kehoani pitkin pääkaupunkiseutua. me täten läskistä. Miten se näkyy (ehm..anteeksi)?

(jatkoa seuraavalla sivulla)

15 Mutta mietitäänpäs nyt pieni hetki. Itse olen oluen hylättyä- Mässäilyhän on kuolemansynti! Päässäni ” ni menettänyt kymmeniä pyörii lista pyhimyksistä jotka heristä- kiloja, mutta eivätpä viin- vät sormiaan. Mutta sopiiko se nyt enää maidenkaan pyhimykset tälle ajalle missä ympäri vuorokauden kapeimmista ovista mah- auki olevat Alepat ovat täynnä mitä tuisi.” pyhäinhäväistyksellisimpiä herkkuja jotka varmasti jatkavat notkumistaan vatsan seudulla jos kohtuullisuuden hyve Vatsan valtakunta – Kris- jää pölyttymään mielen syvyyksiin... tuksen uusi kirkko? Vai tehdäänkö nyt vatsalaukun jo valitta- Perustuoppi essa ensin pieni pysähdys kirjoituspöydän vastaan Pinot gris ääressä jonne käymme lähipizzerian kaut- Jatkammeko juomalistan tarkkailulla, ta? Opiskelijakin voi huomata että kym- mes amis? Reformaattorithan olisivat menen pisteen opintosuoritus voi stressin hienon wittenbergiläisen vehnäjuomansa määrästä riippuen tuoda vaikka kymmenen loputtua aivan yhtä lailla ykkösoluthyl- lisäsenttiä vyötärölle. Useat tutkimuskoh- lyn kanta-asiakkaita kuin ketkä tahansa teet ovat sen verran nälän näivettämiä että janoiset, ja tuskin kukaan on nostamassa liiallinen samaistuminen tuottaisi mahan vastalausetta jos heidän työnsä nostetaan murinaa ajalle sopimattomissa määrin. Ja inspiroituneeksi. Ja eihän tässä nyt ilman väitänpä että useimpien mielestä herkku- palkintoja sovi jäädä jos työnsä kuitenkin ruoka inspiroi kirkkohistorian esseetä pal- tekee! Vai mitä sanotte,herra Marx? jon paremmin kuin riisikakkukavalkadi. Yksi hampurilainen, kiitos. Tai oikeastaan kaksi. Tasoitukseksi voimme opiskella mahaa maantieteen kannalta: pyöräytetäänpä Koskaan en muista nähneeni Martti karttapalloa kotoisan Euroopan kohdalle Lutherista kuvaa joka kelpaisi painonhal- ja pian voi tehdä havainnon katolisten linnan esimerkiksi. Tuomas Akvinolainen maiden olevan viinin viettelyksessä, kun ei myöskään voinut kaavun alle kätkeä taas protestantit suuntavat köynnösten kaikkea maallisesta olemuksestaan, mutta ohi viljapelloille janonsa tyydyttääkseen. luostarin keksipurkin humistessa tyhjyyt- Itse olen oluen hylättyäni menettänyt tään läheinen kirjahylly täyttyy huomatta- kymmeniä kiloja, mutta eivätpä viinimai- vasti korkealaatuisesta materiaalista. Olisi denkaan pyhimykset kapeimmista ovis- vaikea olla sivuuttamatta johtopäätöstä: ta mahtuisi. Tämän lisäksi kesällä 2011 hyvä teologia vaatii hyvää ruokaa ja juo- kun Pariisin Buttes Chaumont-puistossa maa. Ja kuten jo huomasimme aiemmin, istuskelin, en muista kenenkään olutta hyvä ruoka voi olla sekä inspiraatio että nauttineen mutta ihmisten ympärysmitat palkinto. Pulleutta siitä voi seurata mutta vaihtelivat kuten kaikkialla, oli kaulassa hengen ravinto oikeuttaa kaiken, ja vanha krusifiksin kokoinen lisäpaino tai ei. Eli sananlasku toteaa jo valmiiksi että pyö- pullo tuskin yksin pyöristää hengen- reä on kaunista. Missä punaviinini on? miestä, ellei kohtuus ole täysin kateissa. Jatketaanpa keksipurkkia kohti. Nam. Kirjoittaja: Antti Piirainen// Kuvitus: Hanna Peuraniemi 16 VIERASMAA Pitää TYT:läiset höngässä

Hengelliset läskit Vatsanympäristön ainoana kommentoimisen arvoisena alueena kokeva Vieras- maa jatkaa kulinaarista sarjaansa. Suomen tiedostava ja painoindeksinsä jatkuvasti moittima tiedostavaisto on näet saanut uuden kohteen vihalleen. Uusin muodikas inhon aihe on karppaaminen, jonka parjaamisen kautta jokainen tiedostava, mutta uumansa kadottanut hyvyyden lähettiläs voi hyvin unohtaa sen faktan, että todelli- suudessa itse kuluttaa noin kolminkertaisen määrän energiaa ihmisen varsinaiseen ravinnontarpeeseen nähden.

Aiemmin horisontaalisesti haasteellisia (ent. läskit) voitiin syyllistää mässäilyn kohtuuttomuuksista muistuttamalla vaikkapa Biafran pittoreskien pallomahojen kärsimyksistä. Nyttemmin liiallinen osuus mediamme täyttävistä Kristillisistä ja Moraalisista Ihmisistä on jo suosituspainorajojen tuolla puolen, joten silkka silava ei enää kelpaa pilkan perusteeksi.

Täten on tullutkin aika suorittaa kristinuskon historiassa tyypillinen operaatio, ongelman hengellistäminen. Kun jokin totuus on käynyt niin kuluneeksi, ettei se enää pidä edes pitkin hampain ja hyvillä tahdoin paikkansa, niin sen totuusarvo muuttuu siten, että se olekaan totta, vaan hengellisesti totta. Täten entiset läskit, vähemmistö, joka on nykyään itse asiassa enemmistöä, onkin tullut hyväksyttäväk- si, sillä he eivät enää hengellisessä mielessä ole läskejä. Hengellisessä mielessä läs- kiä on nykyään kamppailla ihmismäisen vartalon puolesta. Läski on kiva, normaa- li ihminen. Hengellinen läski eli karppaaja on henkilö, joka uskaltaa kontrolloida kalorien vastaanottoaan epäilyttävän metodisesti ja itsekuria harjoittaen. Tokihan tällainen vatsanpalvonta on paheksuttavampaa kuin sellainen halvan paskaruoan itseensä ahtaminen, että ranskalaisia maksantuotantohanhiakin hirvittäisi.

Asia on jopa niin vakava, että Suomen Spiritüellin ja Veronkeräysoikeudellisen Kir- kon arkkipiispa Leo tunsi tarpeelliseksi kirjoittaa paastoamista koskevan paimen- kirjeen, jossa hän ohjasi uskovaisia pidättäytymään ruoan ylennauttimisen sijaan karppaamisesta. Tämä on ymmärrettävää ainoastaan siinä mielessä, että kohtuulli- sen ravinnon käyttämisen puolesta kamppaillessaan korkeastipyhitetty arkkipiispa Leo olisi vielä epäuskottavampi kuin elitististä ravitsemusta vastustaessaan. Muh- kean vatsakummun takaa kun on vaikea puhua paastoamisen opettaman kohtuu- den näkyvistä vaikutuksista – joten on mieluummin puhuttava tässäkin kolumnissa mainituista hengellisistä vaikutuksista. Niistä jotka eivät näy missään. kirjoittajat ovat hengellisiä karppaajia (painonmenetys ei näy missään)

17 ”Joulunvieton syyhän on ob- jektiivinen tosiasia. Valo syttyi, Jeesus syntyi, enkeli sen tiedon toi ja siksi joulua vietetään.” - Martti, VT eksgetiikan professori

VIETETÄÄN?

GALLUP: MIKSI JOULUA MIKSI JOULUA GALLUP:

Teksti: Raakel Koittola // Kuvat: Annastiina Metsola

Grasso quattro stagioni eli Rasvainen vuodenkierto

Ystävät, lähtekäämme keväästä. Se on tunne- hikoillaan ja tarkastetaan tuoreimmat rimanali- tusti keveä. Suomen kansa tähtää aina kesäksi tuspaikat. Ankkuroituminen totuuteen: ihminen- rantakuntoon, mielellään ensi vuodeksi. Uuden- hän on sitä, mitä hän syö. Tuskainen startti harras- vuodenlupauksia ei kannata tehdä turhaan. Kevät taukselle, uusi kokemus, ruumis väsyy ja tuntee tuo ainakin lupauksen elämästä ja piknik-kau- tehneensä jotain. Hyvä alku vaihtuu houkutuk- den aloittajaisista. Pian pääsemme pussikaljalle seen. Ehkäpä uusi dieetti palauttaa tasapainon? rankan kinkunsulattelun vastapainoksi. Luonto Onneksi on syksyn satoa, mistä tehdä vaikka kan- herää, muttei siitä saa apetta pöytään. Työtäkin tarellikeittoa. Sekaan laitetaan kunnolla sitä voita! riittää ylitöiksi asti. Sen synnyttämästä stressis- tä ravintoympärä pyörähtää taas raiteiltaan. Talven tullen kaamos käy päälle. Heikkomieli- sesti kohtuullisuudesta ei ole iloa sen enempää Viimeinen lumi sulaa ja kevät vaihtuu kesäksi. kuin korvavalostakaan. Piristys ja apu löytyvät Ulkoilma ja terassit houkuttavat kesäduuna- herkuista. Suklaata, leipomuksia ja juhlintaa ria. Illat puistoissa, festareilla ja mökeillä ovat jälleen! Jälkijunasta lähtee käyntiin moraali- teeskentelyä ilman hyvää seuraa, ruokaa ja nen krapula, joka saa avaamaan terveyslehden: juomaa. Kansa juhlii, tanssii, keventää työn ja hiilarit pois ja hyötyliikuntaa. Tässäpä lukijalle treenin tuomaa taakkaa ja vaipuu suven trans- eväät selvitä jälleen kaidalle tielle. Ystäväni, siin. Näkyvää hikoilua on syytä välttää, paitsi tämä ei tapahdu hetkeäkään liian myöhään. maalaisten seurassa. Siellä luottamusta heräte- Nimittäin koittaa joulun aika. Kohta saa taas tään, eletään ja luotetaan yhteisessä hajussa. syödä niin, että sattuu. Onneksi on sitä luumu- keittoa. Se kuulemma auttaa ummetukseen. Syksyn ensi lehdet laskeutuvat. Uusi aika ja uudet harrastukset odottavat aloittajaansa. Onneksi kohta alkaa uusi vuosi ja uudet kujeet. Kesänjuhlat ja maltaisat janojuomat ovat tehneet Vielä elää toivo kohtuullisuuden hyveestä. tehtävänsä: rasvaa on yli tarpeen. Seuraa niskasta tartunta arkeen, väkevä sellainen. Isketään salille, - Metsien runopoika

18 ”Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muis- ”Joulu on kinkunsyönnin toksi. Kirjallisuuden kannalta joulu on aina ollut juhla. Joulua vietetään varsinkin lasten kannalta tärkeä. Mitä kauem- siksi, että ihmiset söisivät mas mennään historiassa, sitä uskonnollisempia hyvin perheensä kanssa.” teemoja esiintyi varsinkin joulukalentereissa. - Sikamies, valt. kand. Nykyisin paljon esiintyviä tonttuja ei ollut, vaan niissä kuvattiin Raamatun tapahtumia. Natsit taas yrittivät kokonaan häivyttää joulun. Vaikka joulus- ta pyrittiin päällisin puolin saamaan perinteisen näköinen, taustalla oli natsien oma ideologia.” - Tuija, Kirkko- ja kirjahistorian dosentti

Oikotie onneen

Ihmeellistä touhua nämä nykyiset ruokatrendit. Täysin puun takaa tulivat iltapäivälehti- en otsikot, joissa vuorollaan jokainen julkisuuden henkilö, presidenttiehdokkaita myö- ten, ilmoittautuivat ”karppaajiksi”. Hirveä laihdutusvimma päällä kaikilla ja oikotie läs- kien hallintaan vaikuttaa olevan se, että jätetään hiilihydraatit pois ruokavaliosta. Ei näin.

Läpi ihmiskunnan historian on ymmärretty, että läski kertyy epäterveellisestä ruuasta ja lii- kunnan puutteesta. Mihin se nyt on unohtunut? Ihmiset, ei niissä hiilihydraateissa mitään vikaa ole, kunhan osaa katsoa missä muodossa ne syö ja milloin. Eikä siinä laihuudessa edes ole mitään erityisen hienoa. Venäjällä on tiedetty jo vuosikymmenet, että sopivasti pyöreät ihmiset ovat terveemmän näköisiä kuin laihat. Niin kauan kuin läskeistä ei muodostu ter- veyshaittoja, niiden olemassaolo on sangen suotavaa. Muuttamalla asennettasi vallitseviin kauneusihanteisiin voit saavuttaa tyytyväisyyden omaan vartaaloosi kaikkein nopeimmin.

Lopeta siis hyvä ihminen se ianikuinen laihduttaminen ja toimi seuraavasti: 1) Ota paita pois ja mene peilin eteen seisomaan. 2) Tee pientä ylös-alas -liikettä jaloillasi, siten että tunnet kuinka vatsa hyllyy. 3) Katso peilin kautta vatsaasi samalla kun hyllyttelet sitä ja hymyile itsellesi 4) Kanna läskisi ylpeydellä ja iloitse kaikista niistä herkuista, jota ikuisella laihdutuskuurilla olevat ystäväsi eivät suostu nauttimaan.

Pilatus jr. (Kirjoittaja on kuntosalilla rehkimiseen kyllästynyt vatsansa ystävä)

19 Mietteitä virvoitus- juomateollisuudesta

Maailmamme on täynnä limonaatia. Hyvinvointivaltion hysteeriset lapsoset ovat tunteil- leen turtia, yleensäkin arjessaan intohimoitta ja näkemyksettöminä. Ei ole väliä onko ulkona kirpeän otsoninkatkuinen syysaamu vai tuonelan julmuutta kumiseva lumimyräkkä, sosi- aalidemokratian perillisen mieleen ei kirvoitu sen kummempia välkähdyksiä suuruuksista, syvyyksistä tai semmoisista. Toista se on kahvipöydässä, kapakissa tai koirankusetuslenkil- lä, kun erehtyy ääneen loitsimaan yksinkertaisen yhdyssanan ‘virvoitusjuomateollisuus’. Jo leimahtaa silmä ja karahtaa kurkku: pääasia että asiasta on sanottavaa, oli asiaa tai ei.

Jotkut eivät siedä limonaatia. Turhuudeksi kutsuvat. Niin, onhan niissä E-koodeja. Ham- maslääkäriliitto kiittää työpaikkojensa säilyttämisen johdosta. Amerikkalaisuus jäytää sielujamme. Mitäpä tuohon alkaa vastaan väittää. Länsinaapurihan aiheesta osaa sivis- tyneesti sanella: läskedryck, läskijuomia rahvaalle. Akvaviittia sitten aatelille, kiitos.

Toisille limonaati on sodan jatke toisin keinoin. Kaikilla on yhtenäinen ihmisarvo ja kaik- ki ovat lain edessä tasa-arvoisia – vaan auta armias, jos pullossa ei olekaan aitoa Co- ca-Colaa. Pepsinjuojien kanssa sentään tullaan toimeen, punamultayhteistyö ja hyvät veljet, perinteitä on riittämiin. Mutta mitä tehdä kun rajojen yli tunkee kiihtyvällä tah- dilla kaikenlaisia natsi-Siwan korvikkeita kittaavia ghettoloordeja? Onko tässä vääjää- mättä käymässä niin, ettei maailmaa voikaan jäsentää kulutustottumusten avulla?

Herra varjele meitä maailman tosiasioilta!

Teksti: Antti Virnes// Kuva: Annastiina Metsola

20 RETROPELIKORNERI X2

Retropelikornerissa ollaan tällä kertaa hieman tekemään fanivetoista käännös- ja koodaustyötä tuohtuneita videopelien käännöspolitiikasta. ja vuosien odotuksen jälkeen julkaistiin käännös- 80- ja 90-luvulla pelit yleensä kulkivat ensin Japa- patch (tiedosto, joka kääntää pelin käyttöliittymän ja nista Jenkkeihin ja sieltä Eurooppaan - jos kulki- dialogin englanniksi) Kojiman syntymäpäivänä 2009. vat. Monesti peli, joka vaikutti liian omituiselta ja Kyseessä lienee laajimmin uutisoitu epäkaupalli- monimutkaiselta sisällöltään tai pelikonseptiltaan, nen ja laiton käännöstyö videopelien historiassa. jäi kääntämättä Jenkeissä. Seurauksena oli, ettei peli ilmestynyt Euroopassakaan. Kyse oli pelaajien aliar- vioinnista, jota Nintendo of America harrastaa vielä tänäkin päivänä. Välillä päätös olla kääntämättä pe- liä johtui yliherkästä sensuuripolitiikasta, välillä pää- töksissä ei ollut mitään logiikkaa, kuten tapauksissa, joissa peleistä käännettiin satunnaisia osia. Tapahtu- nutta vahinkoa on saatu hieman korjattua jälkikä- teen emulaattoreilla, mutta NoA:n kielteinen lokali- sointipolitiikkaa 90-luvulla on anteeksiantamatonta. 2.

1. Policenauts on animaatiostudion kanssa toteutettu scifi-dekkari, jossa melkein koko dialogi on ääninäy- telty, tosin japaniksi. Käännöstyö pelin kehittäjän ja julkaisijan Konamin toimesta loppui siihen, että englanninkielisen dubbauksen ja kuvan synkkaa- minen tuotti hankaluuksia. Pelin patchaamisen ja tolkuttoman emulaattorisäädön jälkeen allekirjoit- Pelitesti aloitettiin tällä kertaa Sega CD -konsolilla. tanut sai pelin toimimaan eikä riemulla ollut rajaa, Snatcher (1.)(alunperin 1988, Sega-CD 1994) on peli oli todella mainio. Pikkutarkat yksityskohdat ja Metal Gear Solidin luoneen, Hideo Kojiman, Visual uskottavan lähitulevaisuuden visioiminen korvasivat novel -peligenreä edustava cyberpunk-dekkari- hieman kornin dialogin ja ennalta-arvattavan juonen seikkailu. Ohjaaminen ja eteneminen tapahtuu puutteita. Milloin olet viimeksi kuullut videopelin pääasiassa valitsemalla komentoja listasta (tyyliin sivistävän sinua avaruusmatkustamisen vaikutuk- Deja vu/ Shadowgate NESille tai Ace Attorney -sarja sista ihmisen luustoon ja aineenvaihduntaan? Nintendo DS:lle). Ääninäytelty, upeasti kirjoitettu ja animoitu peli lainaa elementtejä Blade Runnerista ja To be continued... Terminaattorista, minkä pitäisi saada jo kiinnostus- käyrän nousemaan. Snatcherin henkinen jatko-osa Policenauts (2.)(1994) jäi julkaisematta kokonaan Japanin ulkopuolella. Plystation-versiosta ryhdyttiin

21 ...Onward!

Näistä aiempi on yllättäin kuin Secret of Mana ja jälkimmäinen kuin Legend of Zelda: A Link to the Past villissä lännessä ufojen kera. Toisin sanoen on erittäin suositeltavaa googlata näistä itselleen joululomaksi pientä pelattavaa.

5.

3.

Pelitestin alla oli myös muutama vain Japanissa julkaistu ja myöhemmin fanikäännetty peli. Dekkariteemalla jatkava Famicom Detective Club part 2 (3.)(1998) on SNESille vain Japa- nissa julkaistu, tekstipohjainen seikkailu. Sitä ei ole voinut ostaa kasettina kaupasta, vaan se on pitänyt ladata tyhjälle kasetille Nintendon pystyttämistä automaateista. Käyttöliittymäl- tään FDC2 on samanlainen kuin Snatcher tai Policenauts. Johtolankojen ja haastatteluiden Tuu pois sieltä avulla selvitetään koulutytön mysteeristä SKYRIMistä, heivaa murhaa. Sorminäppäryyttä ei vaadita, ja järin Modern Warfare 3 nurk- vaikeita arvoituksia FDC2 ei tarjoa, mutta kaan ja iske se emulaattori käyntiin! Joulurauhaa!

Retroilijat: Antti Virtanen & Matias Koponen

4.

tunnelmaa piisaa senkin edestä. Nopean pelitestin sai myös ahkeran faniyhteisön eng- lannin kielelle kääntämät Secret of Mana 2 (4.)(1995, Japanissa nimellä Seiken Densetsu 3) ja Ganpuru: Gunman’s proof (5.)(1997).

22 ASFALTTIVIIDAKON JULISTAJAT - Kuvitus: Anna Mäkituomas // Ajatus: Atto Hinkkanen

GRADUPÄIVÄKIRJAT - Kuvitus & ajatus: Ilari Lahtela

MAHTISANAT - Kuvitus: Hanna Peuraniemi // Ajatus: Antto Hinkkanen

23