KANATAUP UKIUQTAQTUNGATA TARIURMIUTANUT NUNANNGUAQ
Taanna Nunannguaq kiinaujaqaqtitaujuq ilangani Gordon amma Betty Moore Katujjiqatigiinik.
i | Atuqujaujuq takujaujunnarluni: Tariurjualirijikkut Ukiuqtaqtumi Atutsiarnirmut Katujjiqatigiit, Nunarjuarmi Uumajulirijikkut Kiinajangit Kanatami, amma Mitilirijikkut Kanatami. (2018). Kanataup Ukiuqtaqtungata Tariurmiutanut Nunannguaq. Aatuvaa, Antiariu: Tariurjualirijikkut Ukiuqtaqtumi Atutsiarnirmut Katujjiqatigiit.
Qaangata ajjinnguanga: Siarnaulluni Nunannguaq Kanataup Ukiuqtaqtungani taassuma Jeremy Davies Iluaniittuq: Nalunaijaqsimattiaqtuq Kanataup Ukiuqtaqtungani
Tamanna piliriangujuq laisansiqaqtuq taakuatigut Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 Nunarjuarmi Laisansi. Taasumaa laisansimi takugumaguvit, uvungarluti http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 uvvaluunniit uvunga titirarlutit Creative Commons, PO Box 1866, Mountain View, CA 94042, USA.
Ajjinngualimaat © ajjiliurijinut
Naasautinga (ISBN): 978-1-7752749-0-2 (paippaamut saqqititat) Naasautinga (ISBN): 978-1-7752749-1-9 (qarasaujatigut saqqititat) Uqalimaagaqarvik amma Tuqquqtausimavik Kanatami
AJJIGIINNGITTUT Paippaat kamattiaqtuninngaaqsimajut Paippaarmuuqtajut Kanatami, Vivvuali 2018 100% Pauqititsijunnanngittuq Saqqititaq taassuma Hemlock Saqqititsijikkunnu
© 1986 Paannti nalunaikkutaq WWF-Nunarjualimaami Kinaujaqarvik Uumajunut (qaujimajaungmijuq Nunarjualimaamit Uumajunut Kinaujaqarvik). ® “WWF” taanaujuq WWF Atiliuqatausimajuq Ilisarijaulluni. Tunuaniittuq Ajjinnguanga: Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut – Tunngavigijaujut tariurjuarmi niqiksanit uiguliriiktunit isuaniittuni. (ajjinnguaq: NOAA MESA Piliriaq)
NIQIKSANIT UIGULIRIIKTUNIT ISUANIITTUT Atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatom), Nitzschia frigida, imarmiutait piruqtut attatiqanngittuujuq Ukiuqtaqtuup sikunganiisuuq.
IMARMIUTAIT PIRUQTUT ATTATIQANNGITTUT
Qanuilinganirijatuqangit NIQIKSANIT Pigianngarninga Siliqqusirmut pimmariuningit Tariurmi imarmiutait piruqtut attatiqanngittut atausirmi ijaruvaujaliit uumajuralaat pirusuut amma amisurusuut tariup qulaani Uumajut tunngavigijaujut imaani niqiksanit Ukiu iluani piruqtualuuvattut imarmiutait piruqtut amma ukiuqtaqtuup sikungani. Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut uumajunut piruqsaisuut – uummaksautitaaqtuti siqinirmi UIGULIRIIKTUNIT uiguliriiktunit taikkualu pimmariujumi iqqarmi attatiqanngittut pijikattaasuut tingmianut, iqalungni, amma nuutitausuungulluni pirurnikkut. Sannginiqpaangujut uumajuni taakunani imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni ISUANIITTUT uumaniliuttiaqtuni taakkuangujut imarmiutait piruqtut amma puijini inigijaulluataqtuni, suurlu sarvani, taakkua marrulluataujuuk: atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatoms) amma atausirmi ijaruvaulaliit kingullirijaujut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut, qupirruarjuit imarmiutait, iquutaujait, pimmariulluti angunasugviujut. Unuqtut qimirluqanngittut (dinoflagellates). Atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatoms) ajjiungittumi ijaruvaujaliit silapirumi sanamaninga attatiqanngittut kumaujait katisimajut tisijut, kumaujait katisimajut uumajut iliqqusirmut atuutiqallattaangittut, kisiani ajjiunngittuq taakkua ajjigiinngiliriitillugit. Qupirruarjuit (dinoflagellates) ilisarnaqtuni flagella – qaqtut-ipiutaujaaqtut taakkua –– Kinguit amma aqittut, amma iqqangani piruqtukallat. Imarmiutait uumajuqarviunirmi iliqqusikkut amma umiarjuakkut ijaruvaujait imakkut ingirrarunnarniarmata. Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut tisamaliqqangajuni inuujjutilit: pirurningit, Qaumalluti piruqtut attatiqanngittut imauq quliniqsanganiisuut iqaluktaujuni amma puijinut. Ammuumajuit ilangit qiturngiurningit, nuqqanganingit, amma ijaruvaujangit uumagunniirningit. Taakkua ingirrasuut aaqqiumaninginnut uumajuit tangiqaqquujingittut Ukiuqtaqtuup sikuata ataani. Ukiuqtaqtuup imaup amma iviluit nuatauqattaqtut ilanginni Ukiuqtaqtuup avatilirinirmullu qanuinniujunut. Sikulirjuamiisuut aqajait tariup sikuata ataanirmiutaujut amma aqqutikutaani sikuup iluani. –– Tangiqaqquujingittut, avatingani, qupirruarjuit imarmiutait taakkuangujut nunalinginni, asingillu qimirluqanngitut nirijaujunnarmijut Niqiksausuut unuqtualunnut asingnut uumajuralaanut. Sivulliqpaami qaujisarnirmut Ukiuqtaqtumi imarmiutait piruqtut Niglasuktumit kingurujuit, suurlu kinguit amma tangiqaqquujingittui, sijjami nanijautillugit anuraalauqtillugu asiagullu. Unuqtut attatiqanngittut, pijariiqtaujujuq 2010-mi, nanisilauqtuq 4,000 ungataanut ajjigiinngittuni imarmiutait piruqtut attatiqanngittut. Kumaujait katisimajuit amma Iquutaujait puktalaasuullu qimirluqanngittut, qaijimajaujut itijumiittut kumaujait katisimajut amma iqqangani qaumalluti tangiqaqquujingati. Taakkualimaat uumajut piruqtukallat Inungnut atuqtaunngitut, iliqqusituqakkut Nanituinnaarningit imarmiutaujut, kinguit unuqtualuulluti sikuup ataani. angunasuutiit nuattiqattarajanngimmata kumaujait Ukiuqtaqtumi imarmiutait piruqtut attatiqanngittut nanijausuut imaup qulaani sikuullu ataani. Unurniqpaangusuut Iqqangani piruqtukallat angijuutialuulirunnaqtut katisimajut uvvaluunniit iqqangani piruqtukallani. Airrili amma Aaggiisi akunningani, upirngaksaakkut pirurjuaqtillugit amma aujakkut, siqinniqtillugu. amisualuulluti, taakku ilangit kumaujait katisimajut kiglinginniiniqsaulluti. Kumaujait katisimajut Isumaaluutaurjuaqtut Uumajuqarviujut pimmariuningit amma iquutaujait namilimaa nanijaujunnaqtut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut tunngaviujut Ukiuqtaqtumi tariurmi niqiksanut uiguliriiktunut. Upirngaksaakkut Ukiuqtaqtumi, tisijumiiqattaqtut aqittunillu. aktuqtausaraittut niglasungnirmut uunarnirmullu piruqpalliasuut Airrilimi kajusisuut Aaggiisimut qupirruarjuit imarmiutait pirurjuasuut amma niriviulisuut taakkununga qupirruarjuit amma uumatsiarinnaqtut kuungningit nunami, amma imarmiutait, iqaluit, tariurmiut tingmiat, amma puijinut. Asijjirniujut imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni aaqqiksuqsimaninginni Uumajuqarviujut pimmariuningit tariurjuap uutarnaqtuqalirninga ulurianaqtummarialut. pirurninginnillu asijjirutausuungummijut Ukiuqtaqtumi niqiksanut uiguliriiktunut. Taakua imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Qupirruarjuit imarmiutait aktuqtausaraittut tuquraqtillugit, iqqanganuusuut, uumattiarijjutausuuq iqqanganut amma aullaatitsijuq paungmi tariurjuarmi marangmut. aulajunnautitaasuut siqinirmi amma uumatsiarinnaqtuni silaup asijjiqpallianinganut, amma unurningit amma tunngavigijaujut nirijaksaujunit asinginnut asijjirunnaqtut sikuup asijjiqpallianinganut qangakkullu Atutsiarnirmut isumaalunniq imarmiutarnut uumajunut. Ukiu iluani piruqtualuuvattut arragutamaat imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Avatilirinirmut asijjiqpalliajut takuksauliriiqtut Kanataup Ukiuqtaqtungani, piluaqtumi anginia amma pitaqarnia nirijaksat, amisururningit, pirurningillu asinginnut pirurniqaqtillugit. Isumaaluutitaqarmijuq attarnaqtuni sikuup amma kuuppalliatuinnarninga Ukiuqtaqtuup Tariurjuanganut. Taakkua asijjiqpalliajut turaangaqasiutijut uumajunut, amma asijjirniujut taakkua piruqtuni issarunnaqtut qupirruarjuit imarmiutani amma unurniqsaulirninginnut arraagutamaat upirngaksaakkut imarmiutait piruqtut attatiqanngittut pirurningit amma nutaani qangannguraangat anginingillu ajjiunngittut niqiksanit issarutaulirluni imaani niqiksanit uiguliriiktunit, ukiaksaakkut piruqpaktuni, asijjirniujuq Ukiuqtaqtumi piruqpaktuni takujausuuni tariup qitippasiani. Qaakkanniagut, uiguliriiktunit. Kinguit sikuup ataani, mikijuugaluaqtillugi, kingulliqpaamuasuungulluti anginiqpaani suurlu nutaangujut imarmiutait piruqtut attatiqanngittut nanijausimajut Ukiuqtaqtumi, uumajurlu qaujimajaulaqtuq tauvanituaq pimmariummangaat nirijaksaujuni imarmi iqalunnut puijini. Tariup imangit uutarnaqtuqagiallaliqtillugit Pasivik Tariurjuangani, nalungaiqsivut asijjiqpallialirninginni silaup asijjiqpallianinganut amma tariurjuap ingirraningata tingmianullu arvingnullu, irruktuivaktut imaani silaup asijjiqpallianinganut, kingurujuit amma asijjiqpallianinganut. Tariurjuaq uutarnaqtuqarniqsauliqtillugu, sauniqsiutiliit ilanginnut atausirmi ijaruvaulaliit uumatsiarinnaqtuni qupirruarjuit imarmiutaujuni. qaumalluti tangiqaqquujingittut qaangita sauningit attatiqanngittulluatat (diatoms) piruttianngituinnarialiit. Pilluatarni piruuqpaallinningit Ukiuqtaqtumi angigligiaqsimajuq Tangiqaqquujingittui pimmariujumi sanngiilivalliasuut surasaraillutilu. Ulurianarniqpaangujuq 30 pusantimi ukiunut qulinut (10), nalunaiqsijuq asijjirjuarniujunit tunngavigijaujunit niqiksanut uiguliriiktunut. pijakksaliit aulattinirmi aulajunnautini amma taakkununga kumaujait katisimajut, iquutaujait, amma uumajuralaani imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni iqqangani piruqtukallat taakkuangujuuk mattittautinut Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit nirijaksauqatigiingujuni. Tuqungajut qupirruarjuit iqqanganiisuunit amma iqqangani uniaqtauvaktuni, Tariup sikusimaninga asijjiqpalliatillugu qaumakutaanniqsauliqtillugulu, aktuininga unurniqsaujuni imarmiutait piruqtut imarmiutait pauksami amma uumatsiarinnaqtuni suraijunnaqtuq hannalani uvvaluunniit tausantini attatiqanngittunut amma kinguniagut piruqpaalliqtuni Ukiuqtaqtumi niqiksanut uiguliriiktunut tukisiumajauttianngittuq. Attuiniujut ajjaqsisuut iqqanganut, nirijaksaliuqtuti iqqarmiutanut arraaguni piruqtuvinirni atausiarluti iqqangaguuqpata. tariurjuap uutirnaqtuqarninganut, piluaqtumi tappaungaujumi imarmi, qaujimajaunngittut Ukiuqtaqtulimaami avatiqaqatigiinninginni. amma iqqangani nirivaktuni. Angijuutiit kumaujait Pivallianiqtaqaqpalliajuq nuqqangatitsinirmi taakkuninga katisimajut amma iquutaujait aaqqiksuisimatitsisuut iqalugasuutini inigijaujuni unirniqppani itijumiutani tariup iqqangani, uqquanniusuut amma (itijumi tariurmi) uumajuqaqtuni, utikkannirunnarmijut Takulugu Piruqtut Pirurutaa-a nunannguamut aviksimajut, mappiqtugat 40-41. uumajukkuviulluni iqaluktauvaktuni umiarjuarnut iqalugasungniq matujausimaliqtillugu. (tiqittuit aktuillu) amma qimirluqanngittuni taakkualu Qaliraliit amma Ukiuqtaqtumi Kingukpangni. Isumagijauqasiujjaujut Amigarijaujut qaujimajaujunit Inigijaummijut unuqtunut asinginnut imarmi ilanginnut uumajunut Pimmariuningit imarmiutait piruqtut attatiqanngittut aktuiniqarmangaaq pimmariujunit uumajunit katinngajuni. qimirluqanngittunut amma uumaqarviulluti, Uumajut aviksimaningit niruaqtaujut ilaliujjaunirmut amma aktuqtausarainningit sikusimaniup asijjiqtarninganut Qaujisakkannirialiit taakkuninga kumaujarni katisimajunit amma piluaqtumi aqittuni marangmi ujarallaaluangittumi. unirniqpaangujut qaujimajaujuni Ukiuqtaqtuup amma nunaminngaaqtuni uumatsiarinnaqtuni, iquutaujarni; kisianili, uumaniqarvingit tukisiumajautsiaqtuq Takijukutaat tisijut kumaujait katisimajut taikani imangita iqqanganiijjuumijuni. Taakkua kumaujait tukisigiarutitaakkannirialiit arraagutamaat asijjiqtarninganut. amma taimaassainaq auliniqaqtut taikkuninga kumaujarni nainijausuut Sannirutiup Imanganni nunarjualimaami katisimajut nalunaiqtausimajut tavvani taikkuangujut Surunnaqtut nuappallianingit qupirruarjungni imarmiutarni katisimajunit nigianiinniqsaujuni. Tukisumaniqaluanngittuq ajjigijaunngitut. Iqqangani piruqtukallat qaujijaunikut amisuaqti nuatausimajut qaujisarnirmut nuattitillugit. pimmariujuq qaujisaqtaugiaqarninginni tukisiumanirmut taakkua qanuq unuqsikkannisuungummangaat kumaujait atuqtaunikuujut iqaluit kumangit, pimmariuqataujut aktuanijunit iqalungi amma puijini inungtut nirijautillugit. katisimajut amma iquutaujait uumajut, kisiani qaujisarniq uumanirijanginni umiarjuarnut iqaluktauvattuni. Kajusiinnaqtumi qaujisarnirmit amma nauttiqsurnirmit nuatanikuujuni qaujisaqtaujjutiksanit iqqangagut unurninginni qupirruarjuit imarmiutarni pimmariuniaqtuq uniaksinikkut tukisivaalliqtitsivalliajuq taassuminga. tukisiumanirmut silaup asijjiqpallianinga qanuq Uqalimaakkanninirmut, takulugu mappiqtugaq 106.
| 38 39 | Taqqitamaat Piruqtut Pirurutaa-a Silaliriniit
Nunannguat ataaniittut takuksautittijut taqqtitamaat qanuq angitigijumi piruqtut pirurutaa-a sannginiqarmangaaq Kanataup Ukiuqtaqtungani qangattaqsimajukkut ajjinnguatigut. Piruqtut pirurutaa uujaujaujjutiujuq imarmiutani piruqtuni attatiqanngittuni, inigijaujut sanngijuni piruqtunut pirurutilingni pirurviujut imarmiutani piruqtuni attatiqanngittuni. Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut takujaujunnaqtut piruqtillugi ajjigiinngittuni inini Airrilimi, Kanataup Ukiuqtaqtulimaanganiisuut upirngaksaakkut aujakkullu. Piruqtut niqiksarijausuut qupirruarjungnut imarmiutani asilimaanullu niqiksanut uiguliriiktunut, taakunungalu iqalunnut, tariurmiut tingmiat, amma puijiit, nuaqattaqtualuit tauvani niqiksaqsiurvingni. April April April Airrili Mai Juuni AKUKITTUQ AKUKITTUQ AKUKITTUQ
Alaaska Alaaska Alaaska
0 400 800 0 400 800 0 400 800
Kilaamitat Kilaamitat Kilaamitat KANATA KANATA KANATA
Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3) Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3) Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3)
<0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+ <0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+ <0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+ April April April Julai Aaggiisi Sitipiri AKUKITTUQ AKUKITTUQ AKUKITTUQ
Alaaska Alaaska Alaaska
0 400 800 0 400 800 0 400 800
Kilaamitat Kilaamitat Kilaamitat KANATA KANATA KANATA
Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3) Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3) Piruqtut Pirurutaa-a Sanngininga (miliguraam/miita3)
<0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+ <0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+ <0.01 0.03 0.1 0.3 1 3 10 30 60+
Qirniqtami Taqsaliit = nuattiviusimanngittuq NUATAUSIMAJUT NAKINNGAARNINGIT – Piruqtut Pirurutaa-a: NASA Goddard Space Flight Center, Tariurjuap Uumaniqarninga Pilirijiuqatigiiktut; (2016): Tariurmi qimirruarnirmi Angijumi Nunami qimirrunirmi Qaujisauti (SeaWiFS) Tariurjuap Amianginnut Nuatausimajut, NASA OB.DAAC, Greenbelt, MD, USA. https://oceancolor.gsfc.nasa.gov/data/10.5067/ORBVIEW-2/SEAWIFS_OC.2014.0/ Kamagijasuuq taakkununga NASA Tariurjuap Uumaniqarninga Aulajuq Tuqquivik (OB.DAAC), Goddard Space Flight Center, Greenbelt MD. – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, Flanders Tariurmut Pilirivvik, Nunarjuallattaaq.
| 40 41 | AprilQaumalluti tangiqaqquujingittut Limacina Clione Limacina!( helicina, Clione limacina helicina limacina
!(!( !( !( !( !(!( AKUKITTUQ !(!( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !(!(!(!( !(!( !( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !(!( !(!(!( !( !( !(!(!(!(!(!( !(!( !(!(!(!( !( !( !( !(!( !(!( !( !(!(!(!( !( !(!(!( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !(!(!( !( !(!( !( !( !( !(!(!( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !(!( !( NUATAUSIMAJUT NAKINNGAARNINGIT !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( Kinguit !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !( !(!( !( !(!(!( !( !( !( !( !( !( !( – Titiqtausimajut Pitaqaqattarningit: GBIF. 2016. !( !( !( !( !( !(!( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( KINGUIT AMMA QAUMALLUTI !( !( !(!( !( !( !( Onisimus litoralis. GBIF Pitaqaqattarningit !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !(!( Minaqtauninga. Atuqtaujuq 13/09/2017. !( !( !( !( !( !(!(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!(!( !( https://doi.org/10.15468/dl.nollg5; GBIF. 2016. !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !(!( TANGIQAQQUUJINGITTUT !( !( !( !( !( !(!( Onisimus glacialis. GBIF Pitaqaqattarningit !( !( !( !(!( !( !(!(!( !( Minaqtauninga. Atuqtaujuq 13/09/2017. !( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !(!(!(!( https://doi.org/10.15468/dl.kmyuso; GBIF. 2016. !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( Themisto libellula. GBIF Pitaqaqattarningit !( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !(!( !( !( !( !( Minaqtauninga. Atuqtaujuq 13/09/2017. !(!(!(!( !( !( !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( https://doi.org/10.15468/dl.mrbcsr; OBIS. !(!(!(!(!( !(!( !( !( !(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !( !( !( 2016. Nunarjualimmami qanuippalliajut !( !(!(!( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( Tariurjuami Qanuinniujuni Tukisigiarvingani. !(!(!(!( !( !( !( !( !(!(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !( Gavamauqatigiinngittut Tariurjualirinirmut !( !( !(!(!(!( !( !( !( !( !( !( !( !( !(!(!( !( !(!(!(!( !( Katimajiit taakkungannga UNESCO. Atuqtaujuq: !(!( !(!( !( !(!( !( !(!(!( !( !( !( !( !(!(!( !(!(!(!( !( !(!( !( !(!(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!( 13/09/2017. http://www.iobis.org !(!(!(!( !(!(!(!( !( !(!( !(!( !( !( !( !( !( !(!( !( !(!( !(!( – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: nanijausuut, nirivaktut sikumiisuunit nirijaksani suurlu !( !( !( Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, Flanders !(!( !( Kinguit !(!( !( NIQIKSANIT !( !( !( Tariurmut Pilirivvik, Nunarjuallattaaq. tariup sikuata aqajanginni asinginnilu sikulirjuamiisuuni !( !( !( UIGULIRIIKTUNIT Alaaska !( !( Qaumalluti tangiqaqquujingittut Qanuilinganirijatuqangit uvvaluunniit sikumiutaujuni tisijumi sauniliit. – Titiqtausimajut Pitaqaqattarningit: GBIF. ISUANIITTUT 0 400 800 2016. Clione limacina. GBIF Pitaqaqattarningit Kinguit katinngajuni saqqiivut tisijumi sauniliit Imaup qulaaniiggujut Hyperiidae uumajut Minaqtauninga. Atuqtaujuq 13/09/2017. –– Imarmiutait piruqtut Kilaamitat https://doi.org/10.15468/dl.sfhh8r; GBIF. 2016. !( Limacina helicina. GBIF Pitaqaqattarningit qupirruarjuit imarmiutait namilimaaq najuqpaktut taakkuangujunnaqtut niqituqtiujunnaqtut !(!( !(!( Minaqtauninga. Atuqtaujuq 04/08/2017. attatiqanngittut !(!( !(!(!( Ukiuqtaqtuup imangita uumajuqarvinginni. uvvaluunniit sunalimaaqtuqtiujungaq, ilaannikkullu !(!( https://doi:10.15468/dl.ldumdm; OBIS. 2016. Kinguit amma Nunarjualimmami qanuippalliajut Tariurjuami Hannalagasangni kingungni ajjigiinngittuni qaujisimajut amiakkusiuqtiujunnaqtut. Kanataup Ukiuqtaqtungani Qanuinniujuni Tukisigiarvingani. Qaumalluti Nalunaikkutaq !(!(!(!( Gavamauqatigiinngittut Tariurjualirinirmut Kanataup Ukiuqtaqtunganga tariunginni, unuqtut unulaanguqataujut uumajunit taakkuangujut Themisto Katimajiit taakkungannga UNESCO. Atuqtaujuq: tangiqaqquujingittut !( najugaqarvitualiit (Ukiuqtaqtumikisiani nanijaujunnaqtut). libellula. T. libellula niqituqtiulluataqtut amma !( Clione limacina 13/09/2017. http://www.iobis.org – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: –– Tangiqaqquujingittut, Marruiliqangajuuk aviksimalluataqtuuk, taakkua nirisuungulluti qupirruarjungni imarmiutani imaup qulaani, !( Limacina helicina Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, KANATA Nunarjuallattaaq. Niglasuktumit !( Gammaridae amma Hyperiidae. Gammaridae unuqtualungnillu takkuninga tangqaqquujingittuni. Kumaujait katisimajuit amma Iquutaujait nanijaugajusuut sikuup ataani amma tariup iqqangani, Atutsiarnirmut isumaalunniq Nanituinnaarningit taakuali Hyperiidae mainnarmiiggujut sikuqanngittumi. Nanituinnaarningit Maannaujuq piluaqtailimanirmut isumaaluutitaqanngittuq Limacina helicina amma Clione limacina marruujuuk Kinguit takiniqagajusuut 12 amma 25 mm Ukiuqtaqtumi kinguit namilimaaq nanijaujunnaqtut kingungnut. Tariup sikungani najuqpaktangit nunguppallialiqtut Ukiuqtaqtulimaami uumajut namituinnaaqtut Ukiuqtaqtuup tariungita akunningani, kisiani ilangit anginiqarunnaqtut Ukiuqtaqtuup tariunginni. Nanituinnaarningit aulatauvuq sikusimannginniqsaunirmut, ulurianqtuq sikulirjuamiisuunut qulaani. Suuqaimma C. limacina taakkuninga nirilluatasuungummata 6 cm-nik. Uumajut taakkua Onisimus litoralis amma najuqpaktanginnut qanuittuuninginni amma niqiksani kingungnut tariup sikungani aqajaqtusuuni asinginnullu L. helicina, taakkua marruuk atauttikkut takujaugajusuut. Akunialuk Qulaani saumiani: Onisimus glacialis unurniqpaanguqataujut taakkuninga atuinnaujuni. Onisimus litoralis amma Onisimus glacialis sikulirjuamiisuuni uumajuni niqiksaqsiusuunut. isumagijaulauqtuugalut tamakkiinni ukiuqtaqtuungni najunasugijaulluti, Onisimus glacialis Gammaridae tariup sikungani amma tariup iqqangani najugaqarvitualiit Ukiuqtaqtumi. O. glacialis maliksasuuq kisiani qausijaqtaugiallangnikukkut qaujisimajut taikkua Antaatikamiittut (ajjinnguaq: B. Bluhm najuqpaktangit Kanataup Ukiuqtaqtungani. Onisimus tariup sikungani amma nanijaugajungnaqtut ukiunut UAF/CoML) Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit pitaqarunniittiammariktut (Clione antarctica amma Limacina antarctica). unuqtunut sikuujuni. O. litoralis sungiujjijunnaqtut uumajut ajjiunngittuni qiliqtuni, aupaqtuni ijiliik. Nainaarlugu, tukigigiarutit uumaninginni amma uumanirijanginni aarraagumi silaup ajjigiinngitanginnut Ukiuqtaqtumi, Qulaani taliqpiani: O. litoralis sungiujjisuuq amma amiakkuvinirni nirisuuq unuqtuni kingungni Ukiuqtaqtumi qaujimajauluanngittut. Uumajuqarviujut pimmariuningit sikuup ataaniisuut ukiukkut amma ingirraqattarningit Clione limacina tariup sikuata ataani, tariup iqqangani, ilaanikkullu Nuatausimajut angininginni amma nanituinnaarninginnik Limacina helicina amma Clione limacina pimmariulluti qupirruarjuujut (ajjinnguaq: D. Kent, iqqanganuusuut uvvaluunniit tariup qulaanut imaup qulaani. Nirisuuq tariup sikunganiittuni Ukiuqtaqtumi kinguujuni amigaksingmijut. Tukisiumakkannanirmi imarmiutaulluti nirijaksaulluti Ukiuqtaqtuup tariungani niqiksanit Tariurjuarmi Silatuniq, aqajarni, qupirruarjungni imarmiutani, tuqungajunillu aujakkut. Nanijauggujut sijjaqpasiup imanginni amma Vaannkuuvaup uumanirijanginni atuutiqarajaqtuq atuutiqammaringninginni uiguliriiktuni, nirijausuut iqalungnut, tariurmiutanut tingmianut, amma uumajuni amma sanirni niqiksaqtaqattianngitillugu. sikulisaaqtuup ataani. Themisto libellula nunarjuarmi Imarmiutaqarviani) Ukiuqtaqtuup tariungani niqiksanit uiguliriiktuni, piluaqtumi qilalugarnut. Ilakkannirlugu, L. helicina ingirratitsijiujut tariurjuap ukiuqtaqtumi nanituinnaarningit kisiani nanijaujunnarmijut Tukisinaqtukkut, O. glacialis tariup sikuata ataanituaq sikumiutaujuni uumajuni tariup sikua asiupalliatillugu. pauksani aniatitsinirmut. Nuvauqquujijuq pirraralaaqsimaqquujijuni April !( ukiuqtaqtuppasiliariani !( sanasuurijangit “tariurmi aputi”, attakuit pullaliqtullu suntuinnait avatiqaqatigiinninginni suurlu !( Qaumalluti tangiqaqquujingittut kivaqattarningit imaup qulaani tariurjuap iqqanganut. Ammaluttauq, Atlaantik Uangnangani. !( sauningit kivisuut iqqanganut tuqungaliqtillugit, pauksaliulisuut !( !( AKUKITTUQ Qanuilinganirijatuqangit !(!( !( anirnimi amma tariurjuap qulaaniittuni taununga tariup iqqanganut. !( Uumajuqarviujut Qaumalluti tangiqaqquujingittut qupirruarjuit imarmiutait ilagijangit !( !( !(!( !( !( !( !( puijjuramiasuut. Atingit tukiqaqtut “isaruuqquujijut isigangit” suuqaimma !( !( !( pimmariuningit !( !( Atutsiarnirmut isumaalunniq !(!( !( !( isiganga aaqqigiaqsimangmat puijjurarnirmut isaruulluti. !( !( !( !( !( Ukiuqtaqtumi kinguit Silaup asijjiqpallianinga isumaaluutaurjuaqtuq !( !( !(!(!( !( !( Pingasuni uumajuni nanisisuut Ukiuqtaqtumi. !( !( !( !( !( !( !( !(!( nirijaurjuasuut iqalungnut, Ukiuqtaqtumi qaumalluti tangiqaqquujingittut !( !( !(!( !(!(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!( Marruuk unulaangujut Kanataup Ukiuqtaqtungani !( !( !(!( !(!(!(!( !(!(!( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !( !(!(!( !(!(!(!(!( !( !(!( !( !(!( !( tariurmiutanut tingmianut, tariurjuarmi uutirnaqtuqarningani quvvariarninganut !( !( !( !( !( !( !(!(!( !( !(!(!( !( !(!( !(!(!(!(!(!( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !( !( !(!(!( !( !(!( !(!( !(!( !( !( !( !( !( !(!( !(!( !( !(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!( taakkuangujuuk Limacina helicina, saunilik !( !( !(!( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( !(!(!(!( !(!( !( !(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!( amma puijinut Kanataup aniqsaarunniirnaqtuup CO isiaqijut ajurnarniqsauniaqtuq !( !( !( !(!( !( !(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( 2 !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( uumajuq taiguqsausuungummijuq “tariurmi !(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !( Ukiuqtaqtungani. !( !(!( !(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( qaumalluti tangiqaqquujingittunut, L. helicina !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( tarralikisaaq,” amma uvininnaaqtuq uumajuq !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!( !(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!( !( !( !( !( !(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( Ajjigiinngittuni piluaqtumi, qaaningita sauniliurutinginnut. Piluaqtumi, !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!( !( !( !(!(!(!(!( !(!(!(!( !(!(!( !( Clione limacina, uvvaluunniit “tariurmi ainngili.” !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( najuqpaktangit Ukiuqtaqtuup qupirruarjuit imarmiutani, qaumalluti !( !( !( !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( Tariurmi tarrilikisaaq, L. helicina, !(!( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!( !( !( !( !( !(!( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!( !(!(!(!(!(!( !( !( !(!( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !(!( !(!( !(!( !(!(!(!(!( !( !( !(!(!( nirijaunasusuut tangiqaqquujingittut anginiqpaami aqirruujaq, !(!( !( !( !(!( !( !(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!( !(!(!(!( !( !( !( !( !( !(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!( !( !( !(!(!(!( !( !( takiniqarunnaqtuq tikillugu 8 mm innauliqtillugu, !(!( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !(!( !( !(!( !( !( !(!( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!( !( !(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !(!(!(!( !( !( !( !(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!( !( !(!( !(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!( !( !( ajjigiinngittunut anginiqsanut ulurianaqtuq surunnaqtuq tanginiiqattaqtut !(!( !( !(!( !(!( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!( !(!( !( !( !( !( !(!( !(!( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!( !( !( !(!(!( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !( taannali tariurmi ainngili C. limacina !( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !( !( !(!(!( !(!( !(!(!(!(!(!(!( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!( !(!( uumajunut suurlu Iqaluit !(!(!(!( !( !( !(!(!(!(!( !( !( !( !(!( !(!( !( !(!(!( !( !(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!(!(!( imarmiutani niqiksanut uiguliriiktuni. Taimaimma, !(!(!( !(!( !( !(!(!( !( !(!( !(!( !(!(!( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!(!(!(!(!( !(!(!(!(!( !(!(!(!(!( !( !( !( !( !(!(!( !(!(!(!(!( !(!( !( !(!(!( !( !(!( !(!( !( takiniqarunnaqtuq tikillugu 4 cm. L. helicina !(!(!(!( !(!(!(!( !(!( !(!(!(!(!(!(!(!( !( !(!( !( !(!(!(!(!( !(!(!(!( !( !( !( !( !(!(!(!(!(!( !( !( !( !( !( !(!( !(!(!( !(!( !(!(!( Tariurmiut, Siarnat angijuutini aqirruujaani iliuraisuuq Ukiuqtaqtuup !( !(!( !(!( !( !( !( !( !(!( !( !(!(!( !(!(!(!( sunalimaaqtuqtiujuq niqiksanisuuq atuqtuni !(!(!( !( !( !( !( Qilalugait, Arviit, amma iqalunginnu, tariurmi tingmianut, amma qilalugarut, !( !( !( !( !( angijuutini nuvauqquujijuni pirraralaaqsimaqquujijuni Alaaska !( !(!( sikumiisuunit uumajunit asuilaak Inungnut anginiqsanit uumajuqtuqattaqtuni. taakkua imarmiutait piruqtut attatiqanngittut amma 0 400 800 suurlu Uugat amma nattiit. !( mikinniqsat qupirruarjuit imarmiutait nigaviqattaqtut Kilaamitat pirraralaaqsimajumi (suurlu tangiqaqquujingittut) Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit !( Surunnaqtut isumaaluutirjuangujut Inuit timinginnut; !( nigaviqattaqtut. Taanna ajjiunngittuq nirijaksaqsiurniq piviqaqtittijuq qaujimakkanniriaqarniq taakkua qaumalluti tangiqaqquujingittut Nalunaikkutaq L. helicina anginiqsani nirijunnarniarmat, asinginnillu L. helicina. avatiqaqatiqarninginni amma surunnaqtuqtaavallianinginni, !( Onisimus glacialis C. limacina niriqattaqtut imarmiutani piruqtuni attatiqanngittuni !( qanuilinganingillu tuqunnaqtuni ilaurutiksani !( !( pirulisaaqtillugit, kisiani innaujut niqituqtiujuq amma taakuningatuapaluk Onisimus litoralis siammaktirivallianinginni quttiniqpaami niqiksaqsiuvaktunut. !( nirisuuq L. helicina. C. limacina sungiutisimajut nirijunnaqsinirmi !( Themisto libellula !( KANATA Ilakkannirlugu, qaujisarvingni qaujinasukkannirialiit aktuaniujunit !(!( saunilinni qaumalluti tangiqaqquujingittuni L. helicina, ilaqaqtuni atauttiikkuuqtumi nirijaunasunnirmi-nirinasunnirmillu uumanirmit uutirnaqtuqarninginni taakkuninga L. helicina akunikkanniq qaujisaqtaulut sivuniksami qanuilinganiugajaqtunut. Kinguit Onisimus glacialis, Onisimus litoralis, Themisto libellula amma sananirmi ajjiunngittumi uqsuni annaumajjutiksani sanirvaisuut, akunialuk uumajunnarniarma nirijaksaqtaqanngitillugu. Ajjinnguaq: Tariurmi Tarralikisaaq, Limacina helicina. (ajjinnguaq: D. Kent, Tariurjuarmi Silatuniq, Vaannkuuvaup Imarmiutaqarviani) | 42 43 | C. glacialis C. hyperboreus
Tangiqaqquujingittut Calanus sp. (C. glacialis, C. hyperboreus, C. finmarchicus, amma Aprilnalunaiqtausimanngittuq Calanus spp.)
TANGIQAQQUUJINGITTUT, AKUKITTUQ NIGLASUKTUMIT KUMAUJAIT KATISIMAJUIT AMMA IQUUTAUJAIT
NIQIKSANIT Tangiqaqquujingittut Atutsiarnirmut isumaalunniq Maannaujuq piluaqtailimanirmut UIGULIRIIKTUNIT Qanuilinganirijatuqangit isumaaluutitaqanngittuq kingungnut. Kisianili, silaup ISUANIITTUT Tangiqaqquujingittut unurniqpaangujut qupirruarjungni asijjiqpallianinga aktuiniqarumaarunnaqtut taakkuninga –– Imarmiutait piruqtut imarmiutani, nirijauniqpaangusuut iqalungnut, tingmianut, uumajuni, suurlu, unuqtualuuningit naammanaangikkuni attatiqanngittut qilalugannullu. Qupirruarjuit imarmiutait katilimaaqtugit imarmiutait piruqtut attatiqanngittut pirurjuaqsimatillugi. –– Kinguit amma uqumainningit Ukiuqtaqtuup tariulimaanginni aulataujut Uqquuniqsaminngaaqtut qupirruarjuit imarmiutait Qaumalluti tangiqaqquujingittunut Calanus glacialis ammalu Calanus tikippalianingit silaup asijjiqpallianinga pijjutigillugu tangiqaqquujingittut hyperboreus, kisiani asingittau tangiqaqquujingittut isumaaluutaungmijut. Attarnaqtumiingikkaluaqtuti, Tangiqaqquujingittut, taikaniiqatausuungummijut taakualu Calanus finmarchicus, tangiqaqquujingittut qanuilinganingit taikani Ukiuqtaqtumi Niglasuktumit Calanus marshallae, Pseudocalanus spp., Metridia tariurmi niqiksanit uiguliriiktuni nauttiqsuqtautsiarialiit Kumaujait longa, Triconia borealis, ammalu Microcalanus spp. Alaaska katisimajuit qanuilingalingikkaluarmangaat silaup asijjiqpallianinganut. amma Iquutaujait C. glacialis amma C. hyperboreus najugaqarvitualiit 0 400 800 Ukiuqtaqtuup imanginni. Sungiujjisimajut taasuumunga Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit Tikkuaqtuutiit nunannguamiittut takuksautittijuq avatimut suurlu taqaiqsirviuniraqtaujuq, taijausuuq Kilaamitat Nuatausimajut nirijauvaktut taakkununga nuatausimajunit takujagakarviit titiraqsimajuqutinginni, piruppaallinngikainnarniq, taimaigunnasuut tangiqaqquujingittunut amma aktuaqatigiinningit titiqaqtausimajuni, amma upagutisimalluti ukiurunnarluti niglinaqtuni Ukiuqtaqtuup imanginni. asingnut qupirruarjuit imarmiutanut qaujisarnikkut. Tikkuaqtuutiqannginniujut C. glacialis ammalu C. hyperboreus akunninginni pisimatsijuqaluanngittuq. Ilangit itinimiiqattarningit taimaituinnarialiit nuattisimannginnirmut. 3-nik 8-nut mm-nik takiniqasuut, namiigiaksanginni tagjuarninginnut tukisiumajauluanngittuqsuli, suurlu uumaninginni, taakkua C. hyperboreus anginiqsaarjuulluti. aktuaniqaqtut ulluinnarmut ingirraniq tariurjuap Nalunaikkutaq Tangiqaqquujingittut angiglivaallisuut uviningi piijaqtillugit. paungmi aniatitsininganut, amma arraagulimaamut Ammaqsimaliqtillugit, unuqtuiqsuqtuti piruqpaallisuut, !( Titiqtausimajut Pitaqaqattarningit ajjinnguami aarraagumi silaup ajjigiinngitanginnut KANATA ilagilluniuk qupirruarjuuqquujiniq, asuilaak pingasuujuqtuni tagjuarninginni amigaksijut. Ilakkannirlugu, qaujisarniq copepodite-nguniraqtaujuni, kingulliqpaangani innauliqtuti. NUATAUSIMAJUT NAKINNGAARNINGIT tangiqaqquujingittuni pauksani aniatsiniujumi amigaksijut – Titiqtausimajut Pitaqaqattarningit: GBIF. 2016. Calanus hyperboreus. GBIF Pitaqaqattarningit Minaqtauninga. Atuqtaujuq amma qaujinasukkannirialiit Ukiuqtaqtumiiniqsaujuni. 13/09/2017. https://doi.org/10.15468/dl.cp9fuc; GBIF. 2016. Calanus glacialis. GBIF Pitaqaqattarningit Minaqtauninga. Atuqtaujuq 13/09/2017. https://doi.org/10.15468/dl.oiieg7; OBIS. 2016. Nunarjualimmami qanuippalliajut Tariurjuami Nanituinnaarningit Qanuinniujuni Tukisigiarvingani. Gavamauqatigiinngittut Tariurjualirinirmut Katimajiit taakkungannga UNESCO. Atuqtaujuq: C. glacialis amma C. hyperboreus katilimaaqtugit 04/08/2016. http://www.iobis.org – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, Flanders Tariurmut Pilirivvik, Nunarjuallattaaq. 70 pusantimi Qupirruarjuit imarmiutait katilimaaqtugit Kumaujait katisimajuit uqumainningit ilanginni Kanataup Ukiuqtaqtungani. Kumaujait katisimajuit isumagijaujut sukkaittumit pirusuut, Kumaujait katisimajut ajjiunnginningit amma unurningit akunninginni Qanuilinganirijatuqangit Tamaakkii uumajut siammaksimajut Ukiuqtaqtuup anginiqsait napaaqtuuqquujijut kumaujait katisimajuit Qikiqtaaluup Ikirasanga amma Sannirutiup Imangani, kisiani tamanna Kumaujait katisimajuit qimirluqanngittut aqittumi tariunginni, taakkua C. glacialis unurniqpaangulluti hannalagasangnit tausantinginnut ukiuliit. Kumaujait taimaituinnarialik qaujisaqtuajjutiksalirinirmut. Kumaujait tunngasuut amma tisiniujuni. Kumaujait katisimajuit sivitujuni amma C. hyperboreus qitippasinniisuut katisimajuit aqittui qaujisaqtausimajut pirusuut 3-nik katisimajuit tisijut unurniqpaangusuut akunningani tautuktaugajukkaluaqtut uqquujuminngaaqtuti, itiniujuni amma itiniqsani sivituniujuni. Marruuk uumajuuk 4-nut mm-nik pingasunit tisamnut taqqini. Itijumiutait 300 m amma 1,000 m-mi. Kumaujait katisimajuit aqittut saqqijaarningit amma avatiqaqatigiinningita ingirraqattaqtuuk itiniqsamuuqattaqtut imaanut kumajait katisimajuit katinngajut mikittuutiusuut amma amma iqqangani piruqtukallat nanijausuut nunarjuap aulaningit itijumi amma niglinaqtumi imaani avatini ukiukkut: C. glacialis akunninginni 200 amma 500 m akunniqsuqtut angijuutinut, napaaqtuuqquujilluti – aviksimaningit nunamut tunnajumi amma itiniujumi. pimmariuqatausimajuq arraagunut 30-nut qaujisarniujumut. amma C. hyperboreus akunninginni 500 amma 2,000 m. unuqtualungnillu iqqangani piruqsiani Paragorgia Kumaujait katisimajuit tisijut tangiqaqtut saunirni; Itinimiinningit asijjirunnarmijuq qautamaaq qaumaniujuq arborea takiniqasuut tikillugu 3 m. aqittut kumaujait katisimajuit iluagut sauniliit taijaujuut Uumajuqarviujut pimmariuningit malillugu, tamanna taijaujuq ulluinnarmut ingirraniq. Sannirutiup Imangani, ajjiunngittuni Kumaujait katisimajuit iniksarijaujut sclerites-nik makimatitsijut atuqtausuungungmijut katinngajuni napaaqtuuqquujijut kumaujait najuqtaujunut unuqtunut uumajunut, ilanginnullu nalunaiqsinirmut kisuugiaksanginni. Niglinaqtumiutat katisimajuit, Keratoisis spp., ajjiliuqtaulauqtut niurrutauvaktunut iqalungnut. Pimmariuningit Uumajuqarviujut pimmariuningit Kumaujait katisimajuit tisijut ajjigiinngittuni 2013-mi. Taakkua napaaqtuit takiniqalauqtut taakkut kumaujait katisimajuit amma najuqpaktangit C. glacialis amma C. hyperboreus aviktuqsimauqtut, taakkualu qirniqtat kumaujait tikillugu 1 m, tunngalluti aqittumi iqqangani tunngavilik angininginni amma sanasimaninginni, pimmariuniqpaangujut nunatuumajut Ukiuqtaqtuup katisimajuit uvvaluunniit antipatharians, iqqangani ajjiunngittumi airaqaqtuti. Taakua kumaujait namiinninginnillu avatimi. Kumaujait katisimajuit imanginni, unuqtuni nirivaktut imarmiutait piruqtut piruqsiat angijuutiusuut amma mikijuutiusuut, amma katisimajuit ajjiunngittumi najuqtauppattumi tunngajut aqittumi ikajuutiliit taakkua iqqaqattianirmi. attatiqanngittuni amma sikumiittuni aqajarni, piluaqtumi qarasauqquujijut, mikijuinnaulluti. Unurniqpaangujut aqittut sanasuut marainnapalungmi avatimi. upirnaksaakkut qilamikuluk pirurjualaukasimatillugit. kumaujait katisimajuit taakkuangummijut Anthomastus Kingulliqppami, iqqangani piruqtukallat, Asijjiisuut quiktisautini amma niqini nukittiaringnaqtuni grandiflorus, Gersemia rubiformis, amma Duva florida, Atutsiarnirmut isumaalunniq uvvaluunnii Pennatulacea, pimmariulluti iqqangani taakkunani piruqtuninngaaqtut uumatsiarinnaqtut unuqtuni makuninga piruqtukallangni nanisisuungungmijut. Kumaujait katisimajuit aktuqtausuut uumajuit, ilangit takiniqasuut 2 m ungataanut. Iqaangani amma ajjiunngittut uqsuit, tuqquqtausimasuut Kumaujait katisimajuit katiqsuqsimasuut iqalugasungnirmut, iqqangani uniaqsijuq, Qulaani saumiani: piruqtukallat ijjujunnaqtut, uqquangusuungulluti annaumajjutaulluti. Taimaimmat, ilagijaulluataqtut miqqullaaqquujilluti qaningit nirisuut kanngaqtirisuut uvvaluunniit iqqanganiqsiutimut, surainiqpaangusuuq. Calanus glacialis amma nirijaksaq asinginnut imaani uumajunut. (ajjinnguaq: Allison Bailey/ Ukiuqtaqtumi tariurmi niqiksanit uiguliriiktuni, imarmiutani nuuttunnanngittuni imaani. Kumaujait Iqalugasuanginnarniq aksurutitsigunnaqtuq kumaujait Norsk Polarinstitutt) tunniqsaisuut uumatsiarinnaqtuni uqsuni Ukiuqtaqtuup katisimajuit ajjigiinngittuni sanakkannisuut, katisimajuit amisururiarninginni iqqanga ijjunga ulavitauguni iqalunginnut, tingmianut, amma puijinut. Ilakkannirlugu, suvaijannikkut nangminiq qiturngiurnirmut, taakkua Nanituinnaarningit amma nutaani taununngaqpalliajuni. Kumaujait katisimajuit Qulaani taliqpiani: Kumaujait katisimajuit tisijut sivitujumiisuut Laapatuap tangiqaqquujingittut, pauksani aniatitsinirmi Ukiuqtaqtumi nutaat miqqullaaqquujilluti qaninginni saqqisuut attuqtausaraimmijut silaup asijjiqpallianginganut, piluaqtumi taikkua Gersemia rubiformis kanangnangani tappaungalimaaq Sannirutiup Imanganut, suuqaimma paungmi itiniqsamuuqsisuungummata angajuqqaarijaujumi kumaujarni katisimajunit amaluktami sauniliit, attuqtausuut tariurjuap uutirnaqtuqarninganut. (ajjinnguaq: Robert La Salle/ titiqtausimangmijut qaujisarviusimajuni amma Quttiktumi. Aqua-Ajjinnguaq) aniqtirinikkut itijumiitillugit ukiukkut. nutaami kumaujarni katisimajuni sanasuuq. Ajjinnguaq: Iqqangani Piruqtukallat, Pennatulacea. Niglasuktumit Kumaujait katisimajuit amma (ajjinnguaq: Bedford Silattuqsaqvik Tariurjualirinirmut) Iquutaujait (Kajusijut mappiqtugarni 46-47) | 44 45 | Mappiqtugaq Saangajuq: Iquutaujait, kumaujait katisimajuit aqittut, uqaujakutaaliit, ammajullaajut amma aasivaujaaqtut Qikiqtaaluup Ikirasangata iqqanganiittut Kanataup Gersemia rubiformis unulaangujut Ukiuqtaqtungata kanangnangani. (ajjinnguaq: niglasuktumit kumaujait katisimajuit aqittuni. Imarmiutalirijikkut Tariurjualirijikkullu Kanatami)
NUATAUSIMAJUT NAKINNGAARNINGIT – Kumaujait Katisimajuit amma Iquutaujait Pitaqaqattarningit: Imarmiutalirijikkut (DFO) (2017). NUATAUSIMAJUT NAKINNGAARNINGIT Iquutaujait amma Kumaujait – Pimmariugijajut Iqqangani Inigijat: Kenchington, E., L. Beazley, C. Lirette, katisimajut Nuatausimajut. F.J. Murillo, J. Guijarro, V. Wareham, K. Gilkinson, M. Koen Alonso, Pijausimajut Attuqtausaraittuni H. Benoît, H. Bourdages, B. Sainte-Marie, M. Treble, amma T. Siferd. 2016. Tariurmi Avatiqaqatigiinninginni “Delineation of Coral and Sponge Significant Benthic Areas in Eastern Portal-mi, Nunarjuarmi katimajiit Canada Using Kernel Density Analyses and Species Distribution Models.” Qaujinasunnirmut Tariurmi (ICES). Imarmiutalirijikkut Kanatami Qaujisarnilirinirmut Uqaujjugiaqtikkut http://vme.ices.dk/ Pilirivvinga Qaujisarnirmut Titiqqaq. 2016/093. vi + 178 mappiqtugaq. – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: – Nunannguarluatarmut Nuatausimajut: Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, Gersemia rubiformis Nunannguaq Kanatami 1:1M, ESRI, NIGLASUKTUMIT KUMAUJAIT Nunarjuallattaaq. Nunarjuallattaaq.
80W 60W 80W 60W KATISIMAJUIT AMMA IQUUTAUJAIT 70W Pimmariugijajut Iqqangani Inigijat 70W !( Kumaujait katisimajuit Pitaqaqattarningit Tallurut Angijuutit Piruqtut Tallurut *# Iquutaujait Pitaqaqattarningit Mikijuutit Piruqtut Iquutaujait Kumaujait NIQIKSANIT Iqqangani Piruqtukallat UIGULIRIIKTUNIT Iquutaujait Katisimajuit ISUANIITTUT Qanuilinganirijatuqangit Pimmariugijajut amma Iquutaujait –– Imarmiutait piruqtut Iquutaujait pituqaulluti uumajuujut, ujarannguqsimaningit akuniunniqsamit attatiqanngittut 800 milijannik arraaguni. Nirivaktut irruqtuivaktuti imarmi amma nirisuut Iqqangani Inigijat Pitaqaqattarningit qupirruarjungni asinginnillu mikittuutini. Iquutaujait sauniliit taijausuunit –– Kinguit amma AKUKITTUQ AKUKITTUQ Qaumalluti spicules. Asingit iquutaujait ammajullaajumi tangiliit saunigijaulluni. tangiqaqquujingittut Iquutaujait pirusuut unuqtualuulluti: ilangit ujararnut tunngajut, ilangit Tangiqaqquujingittut, napaaqturlaujatitut, ilangillu katinngauqtuti anginingillu ajjigiinngittuutaulluti. Niglasuktumit Nanijaugajusuut inigijaujunit Kumaujarnut katisimajunut aqittuni tisijunillu Kumaujait asingillu qimirluqanngittuni, taakkualimaa ajjiunngittumi iqqangani katisimajuit 70N 70N amma Iquutaujait najugarviliusuut. Takkua najuqtaujut inigijaujunnaqtut ajjigiinngittunut asinginnut imarmiutanut, niurrutausuunullu iqalungnut. Maanngaruluujujuq piliriaqaqsimajut nuattinirmit iquutaujarnik qaujisarnirmut umiarjuakkut qaujisarniujuni. Kanataup Ukiuqtaqtungata Qikiqtaaluk Qikiqtaaluk kanangnangani, 100-nginniipaluktuni uumajuni titiqsisimajut. Qaujisaqtaujuksat nalunaiqtausimajut qaujisarnikkut takuksautitsijuq unurniqsaujut taakkua Aliguq Itiujait, Asconema foliata ammalu taakkua the Ammajuliit itiujait, Mycale lingua. Nuatausimajut katiqsuqsimajut qaujisarnikkut titiqqatigut amma iqalugasunnikkut saqqiisimajut katilimaaqtugit uqumainningit Geodid Iquutaujarni, nanijausuungungmijut nigikkanniani Laapatuap sijjappasingani, Grand Banks-mi, amma Atlaantik Uangnangata imanginni Iceland-mi amma Faroe Qikiqtanginni. Ukiuqtaqtumi nanijaugajusuungummijut asingit iquutaujait aviktuqsimajuni Polymastia. Unuqtut ajjigiinngittut niqituqtiujut iquutaujait aviktuqsimajuni Chondrocladia nanijausimangmijut Kanataup Ukiuqtaqtungata imanginni.
Nanituinnaarningit Iquutaujait namituinnaaqtut Ukiuqtaqtuup imanginni, tisijuni amma aqittuni iqqamiipattut. Ukiuni atusaaqtuni, qaujisaqtaujuksanit nuattisimajut qaujisarnirmut umiarjuarni amma situ tarrijaaksani, tukisiumatitsiniqsaulluti sanngininginni amma namiinninginni.
Uumajuqarviujut pimmariuningit Iquutaujait sanavaktut najuqtaujuni tariup iqqangani, tunngaviullutillu asinginnut tariurmi qimirluqanngittuni uumajuni. Iquutait kapinnaqtungit tunngaviqaqtitsijut, piluaqtumi aqittuni avatini. Unuqtut katinngauqtut iquutaujait KANATA KANATA nalungaiqtausimajut “surasaraittuni iqqangani inini” amma “attuqtausaraittuni imaani avatiqaqatigiinninginni” amma sapujjausimajut iqalugasunnirmi inigijaujut 60N 60N ilanginni. Suvaijainiq cuttlefish-nguniraqtaujuni iqalungni qaujisausimajuq taikani Mycale Laapatuap sivingajungani, iquutaujait ilangit pimmariujuni najugarviqaqtitsijut asinginnut tariurmiutanut qimirluqanngittunut. 50W 50W
Atutsiarnirmut isumaalunniq T T am am ain ain Iquutaujait qavuktaujunnaqtut iqqangani uniaqsinirmut, qangakkullu ni ni Piv Piv all all ian ian irm irm unuqsikkannisuungummangaat Ukiuqtaqtumi uumajunut qaujimajaunngittuq. u u t t In In 0 200 400 ig 0 200 400 ig i i Iqalugasungnirmut umiarjuat nuatsiqattaqsimajut 8,000 kilaguraamnik iquutaujarni ja ja q q (E (E E E atausiunaaqsilluti Qikiqtaaluup Ikirasangani/Sagliq Imangani, piluaqtumi Kilaamitat Z Kilaamitat Z ) ) K K ig ig taikkua Geodid-mi ilagijaujuni. Tisijullaajut uumajuit taikkualu piruqtukallausuut li li g g i i ja ja u u uvvaluunniit ammaluktaujut ulurianaqtumiinnginniqsaujut iqalugasuutinut. ju ju q q
Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit Iquutaujait Kanataup Ukiuqtaqtungani titiqtauvallialitainnaqtut amma nalungaiqtauvallialluti. Uumajuqarviujut pimmariuningit pimmariujunnaqtuq qaujimajaliqtuni nuattinirmit inini asinginni, qaujimaluanngittut qanuq qiturngiusuungummangaat amma pirukkannisuungummangaattheir, amma pimmariugijauningit asinginnut uumajunut avatiqaqatigiinninginni.
| 46 47 | UQALIMAAKKANNIRNIQ
NIQIKSANIT UIGULIRIIKTUNIT de Moura Neves, B., E. Edinger, C. Hillaire-Marcel, Kattner, G., W. Hagen, M. Graeve, amma C. Albers. E. H. Saucier, S. C. France, M. A. Treble, amma V. 1998. “Exceptional Lipids and Fatty Acids in the ISUANIITTUT E. Wareham. 2015. “Deep-Water Bamboo Coral Pteropod Clione limacina (Gastropoda) from Both Forests in a Muddy Arctic Environment.” Marine Polar Oceans.” Marine Chemistry 61(3–4): 219–28. Archambault, P., P. V. Snelgrove, J. A. Fisher, J.-M. Biodiversity 45(4): 867–71. Gagnon, D. J. Garbary, M. Harvey, E. L. Kenchington, Kjellerup, S., M. Dünweber, E. F. Møller, D. Schiedek, et al. 2010. “From Sea to Sea: Canada’s Three Dempson, J. B., M. Shears, amma M. Bloom. 2002. G. J. Oskarsson, F. Rigét, K. L. Johansen, amma Oceans of Biodiversity.” PLoS One 5(8): e12182. “Spatial and Temporal Variability in the Diet of A. Mosbech. 2015. “Vertical and Horizontal Anadromous Arctic Charr, Salvelinus alpinus, in Distribution of Zooplankton and Polar Cod in Arctic Ocean Diversity. 2010. “Clione limacina.” Census Northern Labrador.” Taikani Ecology, Behaviour Southern Baffin Bay (66–71°N) in September 2009.” of Marine Life. and Conservation of the Charrs, Genus Salvelinus, Polar Biology 38(5): 699–718. ———. 2009. “Limacina helicina.” Census of Marine Life. aaqqigiaqtaujuq taassuma P. Magnan, C. Audet, H. Glémet, M. Legault, M. A. Rodríguez, amma E. B. Klitgaard, A. B., O. S. Tendal, amma G. ———. 2009. “Onisimus litoralis.” Census of Marine Life. Taylor, 49-62. Dordrecht, The Netherlands: Kluwer Bruntse, titiraqtiik. 2001. “‘Ostur’—‘Cheese Academic Publishers. Bottoms’—Sponge Dominated Areas in the ———. 2008. “Water Column Amphipods.” Census of Faroese Shelf and Slope Areas.” Taikani Marine Marine Life. Encyclopedia of Life. Ulluqanngittuq. “Clione limacine.” Biological Investigations and Assemblages of Benthic Invertebrates from the Faroe Islands, ———. 2008. “Bacteria and Protists.” Census of Marine ———. Ulluqanngittuq. “Limacina helicina.” Life. aaqqigiaqtaujuq taassuma G. Bruntse amma O.S. ———. Ulluqanngittuq. “Onisimus glacialis.” Tendal, 13–21. Faroe Qikiqtat: Kaldbak Marine Ardyna, M., M. Babin, M. Gosselin, E. Devred, Biological Laboratory. L. Rainville, amma J. É. Tremblay. 2014. “Recent ———. Ulluqanngittuq. “Onisimus litoralis.” Kohlbach, D., M. Graeve, B. A. Lange, C. David, Arctic Ocean Sea Ice Loss Triggers Novel Fall ———. Ulluqanngittuq. “Themisto libellula.” Phytoplankton Blooms.” Geophysical Research I. Peeken, amma H. Flores. 2016. “The Importance Letters 41(17): 6207–12. ———. Ulluqanngittuq. “Porifera.” of Ice Algae‐Produced Carbon in the Central Arctic Ocean Ecosystem: Food Web Relationships Arrigo, K. R., amma G. L. van Dijken. 2015. “Continued Falk-Petersen, S., P. Mayzaud, G. Kattner, amma Revealed by Lipid and Stable Isotope Analyses.” Increases in Arctic Ocean Primary Production.” J. Sargent. 2009. “Lipids and Life Strategy of Arctic Limnology and Oceanography 61: 2027–44. Progress in Oceanography 136: 60–70. Calanus.” Marine Biology Research 5(1): 18–39. Lischka, S., J. Büdenbender, T. Boxhammer, amma Baillon, S., J. F. Hamel, V. E. Wareham, amma A. ———, J. R. Sargent, S. Kwasniewski, B. Gulliksen, U. Riebesell. 2011. “Impact of Ocean Acidification Mercier. 2012. “Deep Cold-Water Corals as Nursery amma R. M. Millar. 2001. “Lipids and Fatty Acids and Elevated Temperatures on Early Juveniles Habitats for Fish Larvae.” Frontiers in Ecology and in Cliona limacina and Limacina helicina in of the Polar Shelled Pteropod Limacina helicina: the Environment 10: 351–6. Svalbard Waters and the Arctic Ocean: Trophic Mortality, Shell Degradation, and Shell Growth.” Implications.” Polar Biology 24(3): 163–70. ———. 2014. “Seasonality in Reproduction of the Biogeosciences 8(4): 919. Deep-Water Pennatulacean Coral Anthoptilum Forest, A., J.-É. Tremblay, Y. Gratton, J. Martin, Mauchline, J. 1998. “The Biology of Calanoid grandiflorum.” Marine Biology 161(1): 29–43. J. Gagnon, G. Darnis, M. Sampei, L. et al. 2011. Copepods.” Advances in Marine Biology 33: 710. “Biogenic Carbon Flows through the Planktonic Beaugrand, G., A. McQuatters-Gollop, M. Edwards, Food Web of the Amundsen Gulf (Arctic Ocean): Neves, B. M., E. Edinger, C. Hillaire-Marcel, S. Esprit amma E. Goberville. 2013. “Long-Term Responses A Synthesis of Field Measurements and Inverse Heestand, S. C. France, M. A. Treble, amma V. of North Atlantic Calcifying Plankton to Climate Modeling Analyses.” Progress in Oceanography E. Wareham. 2015. “Deep-Water Bamboo Coral Change.” Nature Climate Change 3(3): 263–7. 91(4): 410–36. Forests in a Muddy Arctic Environment.” Marine Biodiversity 45: 867. Beazley, L., F.J. Murillo, E. Kenchington, J. Guijarro, Form, A. U., amma U. Riebesell. 2012. “Acclimation C. Lirette, T. Siferd, M. Treble, et al. 2016. “Species Nørregaard, R. D., K. Gustavson, E. F. Møller, to Ocean Acidification during Long-Term CO2 Distribution Modelling of Corals and Sponges in Exposure in the Cold-Water Coral Lophelia J. Strand, Z. Tairova, amma A. Mosbech. 2015. the Eastern Arctic for Use in the Identification of pertusa.” Global Change Biology 18(3): 843–53. “Ecotoxicological Investigation of the Effect Significant Benthic Areas.” Aatuvaa: Fisheries of Accumulation of PAH and Possible Impact and Oceans Canada (Imarmiutalirijikkut Fortier, L., J. Lefevre, amma L. Legendre. 1994. of Dispersant in Resting High Arctic Copepod Tariurjualirijikkullu Kanatami). “Export of Biogenic Carbon to Fish and to Calanus hyperboreus.” Aquatic Toxicology 167: 1–11. the Deep-Ocean—The Role of Large Planktonic Bennecke, S., amma A. Metaxas. 2017. “Effectiveness Microphages.” Journal of Plankton Research Orr, J. C., V. J. Fabry, O. Aumont, L. Bopp, S. C. of a Deep-Water Coral Conservation Area: 16(7): 809–39. Doney, R. A. Feely, A. Gnanadesikan, et al. 2005. Evaluation of Its Boundaries and Changes in “Anthropogenic Ocean Acidification over the Octocoral Communities over 13 Years.” Deep Sea Foster, K. L., G. A. Stern, M. A. Pazerniuk, B. Hickie, Twenty-First Century and Its Impact on Calcifying Research Part II: Topical Studies in Oceanography W. Walkusz, F. Wang, amma R. W. Macdonald. 2012. Organisms.” Nature 437(7059): 681–6. 137: 420–35. “Mercury Biomagnification in Marine Zooplankton Food Webs in Hudson Bay.” Environmental Science Pape, T., F. Hoffmann, N. V. Quéric, K. von Juterzenka, Blais, M., M. Ardyna, M. Gosselin, D. Dumont, & Technology 46(23): 12952–9. J. Reitner, amma W. Michaelis. 2006. “Dense S. Bélanger, J.É. Tremblay, Y. Gratton, et Populations of Archaea Associated with the al. 2017. “Contrasting Interannual Changes in Fuller, S. D. 2011. “Diversity of Marine Sponges in Demosponge Tentorium semisuberites Schmidt, Phytoplankton Productivity and Community the Northwest Atlantic.” Luuktaangunirmut 1870 from Arctic Deep-Waters.” Polar Biology Structure in the Coastal Canadian Arctic Ocean.” nalunaikkutaq, Dalhousie Silattuqsarvigjuaq. 29(8): 662–7. Limnology and Oceanography 62(6): 2480–97. Gannefors, C., M. Boer, G. Kattner, M. Graeve, K. Percy, J. A. 1993. “Reproduction and Growth of Buhl-Mortensen, L., A. Vanreusel, A. J. Gooday, Eiane, B. Gulliksen, H. Hop, amma S. Falk-Petersen. the Arctic Hyperiid Amphipod Themisto libellula L. A. Levin, I. G. Priede, P. Buhl-Mortensen, 2005. “The Arctic Sea Butterfly Limacina helicina: Mandt.” Polar Biology 13(2): 131–9. H. Gheerardyn, et al. 2010. “Biological Structures Lipids and Life Strategy.” Marine Biology as a Source of Habitat Heterogeneity and 147(1): 169–77. Pham, C. K., F. Vandeperre, G. Menezes, F. Porteiro, E. Isidro, amma T. Morato. 2015. “The Importance Biodiversity on the Deep Ocean Margins.” Marine Gilkinson, K., and E. Edinger, titiraqtiik. 2009. “The Biology 31(1): 21–50. of Deep-Sea Vulnerable Marine Ecosystems for Ecology of Deep Sea Corals of Newfoundland Demersal Fish in the Azores.” Deep Sea Research Conover, R. J., amma C. M. Lalli. 1972. “Feeding and and Labrador Waters: Biogeography, Life History, Part I: Oceanographic Research Papers 96: 80–8. Growth in Clione limacina (Phipps), a Pteropod Biogeochemistry and Relation to Fishes.” Canadian Mollusc.” Journal of Experimental Marine Biology Technical Report of Fisheries and Aquatic Sciences Plotkin, A.S. 2004. “Biodiversity and Distribution of and Ecology 9(3): 279–302. 2830. Polymastiidae (Demospongiae, Hadromerida) in the Arctic Area.” Taikani Sponge Sciences in New Darnis, G. 2013. “Migration verticale du zooplancton Gradinger, R. R., amma B. A. Bluhm. 2004. “In-situ Millennium, aaqqigiaqtaujuq taassuma M. Pansini, et flux respiratoire de carbone en mer de Observations on the Distribution and Behavior of R. Pronzato, G. Bavestrello, amma R. Manconi, Beaufort (Arctique canadien).” Luuktaangunirmut Amphipods and Arctic Cod (Boreogadus saida) 535–547. Bollettino dei Musei e degli Instituti nalunaikkutaq, Université Laval. under the Sea Ice of the High Arctic Canada Basin.” Biologici dell’Universita di Genova 68. Polar Biology 27(10): 595–603. ——— amma L. Fortier. 2012. “Zooplankton Poulin, M., N. Daugbjerg, R. Gradinger, L. Ilyash, Respiration and the Export of Carbon at Depth Hobson, K. A., A. Fisk, N. Karnovsky, M. Holst, J.-M. T. Ratkova, amma von C. Quillfeldt. 2011. “The in the Amundsen Gulf (Arctic Ocean).” Journal of Gagnon, amma M. Fortier. 2002. “A Stable Isotope Pan-Arctic Biodiversity of Marine Pelagic and Geophysical Research: Oceans 117(C4). (δ13C, δ15N) Model for the North Water Food Web: Sea-Ice Unicellular Eukaryotes: A First-Attempt Implications for Evaluating Trophodynamics and Assessment.” Marine Biodiversity 41(1): 13–28. ———, D. Robert, C. Pomerleau, H. Link, the Flow of Energy and Contaminants.” Deep Sea P. Archambault, R. J. Nelson, M. Geoffroy, et Research Part II: Topical Studies in Oceanography Reid, P. C., D. G. Johns, M. Edwards, M. Starr, M. Poulin, al. 2012. “Current State and Trends in Canadian 49(22–23): 5131–50. amma P. Snoeijs. 2007. “A Biological Consequence Arctic Marine Ecosystems: II. Heterotrophic Food of Reducing Arctic Ice Cover: Arrival of the Pacific Web, Pelagic-Benthic Coupling, and Biodiversity. Hop, H., C. J. Mundy, M. Gosselin, A. L. Rossnagel, Diatom Neodenticula seminae in the North Atlantic Climatic Change 115(1): 179–205. amma D. G. Barber. 2011. “Zooplankton Boom and for the First Time in 800 000 Years.” Global Change Ice Amphipod Bust below Melting Sea Ice in the Biology 13(9): 1910–21. David, C., B. Lange, T. Krumpen, F. Schaafsma, Amundsen Gulf, Arctic Canada.” Polar Biology J. A. van Franeker, amma H. Flores. 2016. 34(12): 1947–58. Roberts, J. M., A. J. Wheeler, amma A. Freiwald. 2006. “Under-Ice Distribution of Polar Cod Boreogadus “Reefs of the Deep: The Biology and Geology of saida in the Central Arctic Ocean and Their Hopcroft, R. 2009. “Calanus glacialis.” Arctic Ocean Cold-Water Coral Ecosystems.” Science 312(5773): Association with Sea-Ice Habitat Properties.” Polar Diversity. 543–7. Biology 39(6): 981–94. ———. 2009. “Calanus hyperboreus.” Arctic Ocean Sun, Z., J. F. Hamel, amma A. Mercier. 2011. Diversity. “Planulation, Larval Biology, and Early Growth of the Deep-Sea Soft Corals Gersemia fruticosa and Duva florida (Octocorallia: Alcyonacea).” Invertebrate Biology 130(2): 91–9.
| 106 Tremblay, J. E., H. Hattori, C. Michel, M. Ringuette, Z. P. Mei, C. Lovejoy, L. Fortier, et al. 2006. “Trophic Structure and Pathways of Biogenic Carbon Flow in the Eastern North Water Polynya.” Progress in Oceanography 71(2–4): 402–25. Turley, C. M., J. M. Roberts, amma J. M. Guinotte. 2007. “Corals in Deep-Water: Will the Unseen Hand of Ocean Acidification Destroy Cold-Water Ecosystems?” Coral Reefs 26(3): 445–8. Villarino, E., G. Chust, P. Licandro, M. Butenschön, L. Ibaibarriaga, A. Larrañaga, amma X. Irigoien. 2015. “Modelling the Future Biogeography of North Atlantic Zooplankton Communities in Response to Climate Change.” Marine Ecology Progress Series 531: 121–42. Von Dassow, P. amma M. Montresor. 2010. “Unveiling the Mysteries of Phytoplankton Life Cycles: Patterns and Opportunities behind Complexity.” Journal of Plankton Research 33(1): 3–12. Wareham, V. E., amma E. N. Edinger. 2007. “Distribution of Deep-Sea Corals in the Newfoundland and Labrador Region, Northwest Atlantic Ocean.” Taikani Conservation and Adaptive Management of Seamount and Deep-Sea Coral Ecosystems, aaqqigiaqtaujuq taassuma R.Y. George amma S.D. Cairns, 293–313. Miami: Rosenstiel School of Marine and Atmospheric Science, University of Miami. Wareham Hayes, V. E., S. D. Fuller, amma E. Shea. 2017. “Egg Deposition by Rossia palpebrosa (Cephalopoda: Rossiinae) in Deep-Sea Sponges, in Temperate Northwest Atlantic and Fringes of Polar Canadian Arctic.” 10th World Sponge Conference (10 Nunarjuarmi Iquutaujarnut Katimaniq), Galway, Ireland, Juuni 25–30. Welch, H. E., M. A. Bergmann, T. D. Siferd, K. A. Martin, M. F. Curtis, R. E. Crawford, R. J. Conover, amma H. Hop. 1992. “Energy Flow through the Marine Ecosystem of the Lancaster Sound Region, Arctic Canada.” Arctic 45(4): 343–57. Wiedmann, I., M. Reigstad, M. Marquardt, A. Vader, amma T. M. Gabrielsen. 2016. “Seasonality of Vertical Flux and Sinking Particle Characteristics in an Ice-Free High Arctic Fjord—Different from Subarctic Fjords?” Journal of Marine Systems 154, Ilanga B: 192–205.
107 |