Tautuglugu Uvani PDF Mi Makpiraanmi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
KANATAUP UKIUQTAQTUNGATA TARIURMIUTANUT NUNANNGUAQ Taanna Nunannguaq kiinaujaqaqtitaujuq ilangani Gordon amma Betty Moore Katujjiqatigiinik. I | Atuqujaujuq takujaujunnarluni: Tariurjualirijikkut Ukiuqtaqtumi Atutsiarnirmut Katujjiqatigiit, Nunarjuarmi Uumajulirijikkut Kiinajangit Kanatami, amma Mitilirijikkut Kanatami. (2018). Kanataup Ukiuqtaqtungata Tariurmiutanut Nunannguaq. Aatuvaa, Antiariu: Tariurjualirijikkut Ukiuqtaqtumi Atutsiarnirmut Katujjiqatigiit. Qaangata ajjinnguanga: Siarnaulluni Nunannguaq Kanataup Ukiuqtaqtungani taassuma Jeremy Davies Iluaniittuq: Nalunaijaqsimattiaqtuq Kanataup Ukiuqtaqtungani Tamanna piliriangujuq laisansiqaqtuq taakuatigut Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 Nunarjuarmi Laisansi. Taasumaa laisansimi takugumaguvit, uvungarluti http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 uvvaluunniit uvunga titirarlutit Creative Commons, PO Box 1866, Mountain View, CA 94042, USA. Ajjinngualimaat © ajjiliurijinut Naasautinga (ISBN): 978-1-7752749-0-2 (paippaamut saqqititat) Naasautinga (ISBN): 978-1-7752749-1-9 (qarasaujatigut saqqititat) Uqalimaagaqarvik amma Tuqquqtausimavik Kanatami AJJIGIINNGITTUT Paippaat kamattiaqtuninngaaqsimajut Paippaarmuuqtajut Kanatami, Vivvuali 2018 100% Pauqititsijunnanngittuq Saqqititaq taassuma Hemlock Saqqititsijikkunnu © 1986 Paannti nalunaikkutaq WWF-Nunarjualimaami Kinaujaqarvik Uumajunut (qaujimajaungmijuq Nunarjualimaamit Uumajunut Kinaujaqarvik). ® “WWF” taanaujuq WWF Atiliuqatausimajuq Ilisarijaulluni. Tunuaniittuq Ajjinnguanga: Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut – Tunngavigijaujut tariurjuarmi niqiksanit uiguliriiktunit isuaniittuni. (ajjinnguaq: NOAA MESA Piliriaq) NIQIKSANIT UIGULIRIIKTUNIT ISUANIITTUT Atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatom), Nitzschia frigida, imarmiutait piruqtut attatiqanngittuujuq Ukiuqtaqtuup sikunganiisuuq. IMARMIUTAIT PIRUQTUT ATTATIQANNGITTUT Qanuilinganirijatuqangit NIQIKSANIT Pigianngarninga Siliqqusirmut pimmariuningit Tariurmi imarmiutait piruqtut attatiqanngittut atausirmi ijaruvaujaliit uumajuralaat pirusuut amma amisurusuut tariup qulaani Uumajut tunngavigijaujut imaani niqiksanit Ukiu iluani piruqtualuuvattut imarmiutait piruqtut amma ukiuqtaqtuup sikungani. Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut uumajunut piruqsaisuut – uummaksautitaaqtuti siqinirmi UIGULIRIIKTUNIT uiguliriiktunit taikkualu pimmariujumi iqqarmi attatiqanngittut pijikattaasuut tingmianut, iqalungni, amma nuutitausuungulluni pirurnikkut. Sannginiqpaangujut uumajuni taakunani imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni ISUANIITTUT uumaniliuttiaqtuni taakkuangujut imarmiutait piruqtut amma puijini inigijaulluataqtuni, suurlu sarvani, taakkua marrulluataujuuk: atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatoms) amma atausirmi ijaruvaulaliit kingullirijaujut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut, qupirruarjuit imarmiutait, iquutaujait, pimmariulluti angunasugviujut. Unuqtut qimirluqanngittut (dinoflagellates). Atausirmi ijaruvaulaliit attatiqanngittulluatat (diatoms) ajjiungittumi ijaruvaujaliit silapirumi sanamaninga attatiqanngittut kumaujait katisimajut tisijut, kumaujait katisimajut uumajut iliqqusirmut atuutiqallattaangittut, kisiani ajjiunngittuq taakkua ajjigiinngiliriitillugit. Qupirruarjuit (dinoflagellates) ilisarnaqtuni flagella – qaqtut-ipiutaujaaqtut taakkua – Kinguit amma aqittut, amma iqqangani piruqtukallat. Imarmiutait uumajuqarviunirmi iliqqusikkut amma umiarjuakkut ijaruvaujait imakkut ingirrarunnarniarmata. Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut tisamaliqqangajuni inuujjutilit: pirurningit, Qaumalluti piruqtut attatiqanngittut imauq quliniqsanganiisuut iqaluktaujuni amma puijinut. Ammuumajuit ilangit qiturngiurningit, nuqqanganingit, amma ijaruvaujangit uumagunniirningit. Taakkua ingirrasuut aaqqiumaninginnut uumajuit tangiqaqquujingittut Ukiuqtaqtuup sikuata ataani. Ukiuqtaqtuup imaup amma iviluit nuatauqattaqtut ilanginni Ukiuqtaqtuup avatilirinirmullu qanuinniujunut. Sikulirjuamiisuut aqajait tariup sikuata ataanirmiutaujut amma aqqutikutaani sikuup iluani. – Tangiqaqquujingittut, avatingani, qupirruarjuit imarmiutait taakkuangujut nunalinginni, asingillu qimirluqanngitut nirijaujunnarmijut Niqiksausuut unuqtualunnut asingnut uumajuralaanut. Sivulliqpaami qaujisarnirmut Ukiuqtaqtumi imarmiutait piruqtut Niglasuktumit kingurujuit, suurlu kinguit amma tangiqaqquujingittui, sijjami nanijautillugit anuraalauqtillugu asiagullu. Unuqtut attatiqanngittut, pijariiqtaujujuq 2010-mi, nanisilauqtuq 4,000 ungataanut ajjigiinngittuni imarmiutait piruqtut attatiqanngittut. Kumaujait katisimajuit amma Iquutaujait puktalaasuullu qimirluqanngittut, qaijimajaujut itijumiittut kumaujait katisimajut amma iqqangani qaumalluti tangiqaqquujingati. Taakkualimaat uumajut piruqtukallat Inungnut atuqtaunngitut, iliqqusituqakkut Nanituinnaarningit imarmiutaujut, kinguit unuqtualuulluti sikuup ataani. angunasuutiit nuattiqattarajanngimmata kumaujait Ukiuqtaqtumi imarmiutait piruqtut attatiqanngittut nanijausuut imaup qulaani sikuullu ataani. Unurniqpaangusuut Iqqangani piruqtukallat angijuutialuulirunnaqtut katisimajut uvvaluunniit iqqangani piruqtukallani. Airrili amma Aaggiisi akunningani, upirngaksaakkut pirurjuaqtillugit amma aujakkut, siqinniqtillugu. amisualuulluti, taakku ilangit kumaujait katisimajut kiglinginniiniqsaulluti. Kumaujait katisimajut Isumaaluutaurjuaqtut Uumajuqarviujut pimmariuningit amma iquutaujait namilimaa nanijaujunnaqtut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut tunngaviujut Ukiuqtaqtumi tariurmi niqiksanut uiguliriiktunut. Upirngaksaakkut Ukiuqtaqtumi, tisijumiiqattaqtut aqittunillu. aktuqtausaraittut niglasungnirmut uunarnirmullu piruqpalliasuut Airrilimi kajusisuut Aaggiisimut qupirruarjuit imarmiutait pirurjuasuut amma niriviulisuut taakkununga qupirruarjuit amma uumatsiarinnaqtut kuungningit nunami, amma imarmiutait, iqaluit, tariurmiut tingmiat, amma puijinut. Asijjirniujut imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni aaqqiksuqsimaninginni Uumajuqarviujut pimmariuningit tariurjuap uutarnaqtuqalirninga ulurianaqtummarialut. pirurninginnillu asijjirutausuungummijut Ukiuqtaqtumi niqiksanut uiguliriiktunut. Taakua imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Qupirruarjuit imarmiutait aktuqtausaraittut tuquraqtillugit, iqqanganuusuut, uumattiarijjutausuuq iqqanganut amma aullaatitsijuq paungmi tariurjuarmi marangmut. aulajunnautitaasuut siqinirmi amma uumatsiarinnaqtuni silaup asijjiqpallianinganut, amma unurningit amma tunngavigijaujut nirijaksaujunit asinginnut asijjirunnaqtut sikuup asijjiqpallianinganut qangakkullu Atutsiarnirmut isumaalunniq imarmiutarnut uumajunut. Ukiu iluani piruqtualuuvattut arragutamaat imarmiutait piruqtut attatiqanngittut Avatilirinirmut asijjiqpalliajut takuksauliriiqtut Kanataup Ukiuqtaqtungani, piluaqtumi anginia amma pitaqarnia nirijaksat, amisururningit, pirurningillu asinginnut pirurniqaqtillugit. Isumaaluutitaqarmijuq attarnaqtuni sikuup amma kuuppalliatuinnarninga Ukiuqtaqtuup Tariurjuanganut. Taakkua asijjiqpalliajut turaangaqasiutijut uumajunut, amma asijjirniujut taakkua piruqtuni issarunnaqtut qupirruarjuit imarmiutani amma unurniqsaulirninginnut arraagutamaat upirngaksaakkut imarmiutait piruqtut attatiqanngittut pirurningit amma nutaani qangannguraangat anginingillu ajjiunngittut niqiksanit issarutaulirluni imaani niqiksanit uiguliriiktunit, ukiaksaakkut piruqpaktuni, asijjirniujuq Ukiuqtaqtumi piruqpaktuni takujausuuni tariup qitippasiani. Qaakkanniagut, uiguliriiktunit. Kinguit sikuup ataani, mikijuugaluaqtillugi, kingulliqpaamuasuungulluti anginiqpaani suurlu nutaangujut imarmiutait piruqtut attatiqanngittut nanijausimajut Ukiuqtaqtumi, uumajurlu qaujimajaulaqtuq tauvanituaq pimmariummangaat nirijaksaujuni imarmi iqalunnut puijini. Tariup imangit uutarnaqtuqagiallaliqtillugit Pasivik Tariurjuangani, nalungaiqsivut asijjiqpallialirninginni silaup asijjiqpallianinganut amma tariurjuap ingirraningata tingmianullu arvingnullu, irruktuivaktut imaani silaup asijjiqpallianinganut, kingurujuit amma asijjiqpallianinganut. Tariurjuaq uutarnaqtuqarniqsauliqtillugu, sauniqsiutiliit ilanginnut atausirmi ijaruvaulaliit uumatsiarinnaqtuni qupirruarjuit imarmiutaujuni. qaumalluti tangiqaqquujingittut qaangita sauningit attatiqanngittulluatat (diatoms) piruttianngituinnarialiit. Pilluatarni piruuqpaallinningit Ukiuqtaqtumi angigligiaqsimajuq Tangiqaqquujingittui pimmariujumi sanngiilivalliasuut surasaraillutilu. Ulurianarniqpaangujuq 30 pusantimi ukiunut qulinut (10), nalunaiqsijuq asijjirjuarniujunit tunngavigijaujunit niqiksanut uiguliriiktunut. pijakksaliit aulattinirmi aulajunnautini amma taakkununga kumaujait katisimajut, iquutaujait, amma uumajuralaani imarmiutait piruqtut attatiqanngittuni iqqangani piruqtukallat taakkuangujuuk mattittautinut Amigarijaujut maannaujuq qaujimajaujunit nirijaksauqatigiingujuni. Tuqungajut qupirruarjuit iqqanganiisuunit amma iqqangani uniaqtauvaktuni, Tariup sikusimaninga asijjiqpalliatillugu qaumakutaanniqsauliqtillugulu, aktuininga unurniqsaujuni imarmiutait piruqtut imarmiutait pauksami amma uumatsiarinnaqtuni suraijunnaqtuq hannalani uvvaluunniit tausantini attatiqanngittunut amma kinguniagut piruqpaalliqtuni Ukiuqtaqtumi niqiksanut uiguliriiktunut tukisiumajauttianngittuq. Attuiniujut ajjaqsisuut iqqanganut, nirijaksaliuqtuti iqqarmiutanut arraaguni piruqtuvinirni atausiarluti iqqangaguuqpata. tariurjuap uutirnaqtuqarninganut, piluaqtumi tappaungaujumi imarmi, qaujimajaunngittut Ukiuqtaqtulimaami avatiqaqatigiinninginni. amma iqqangani nirivaktuni. Angijuutiit kumaujait Pivallianiqtaqaqpalliajuq